Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2011/2029(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0251/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0251/2011

Keskustelut :

PV 13/09/2011 - 15
CRE 13/09/2011 - 15

Äänestykset :

PV 14/09/2011 - 7.1
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0381

Hyväksytyt tekstit
PDF 240kWORD 68k
Keskiviikko 14. syyskuuta 2011 - Strasbourg
Parempi lainsäädäntö, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate sekä järkevä sääntely
P7_TA(2011)0381A7-0251/2011

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2011 paremmasta säädöskäytännöstä, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista sekä järkevästä sääntelystä (2011/2029(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon toimielinten välisen sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä(1),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2010 vahvistamansa kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kansalaisaloitteesta(2),

–  ottaa huomioon 9. helmikuuta 2010 antamansa päätöslauselman tarkastetusta Euroopan parlamentin ja komission välisestä puitesopimuksesta seuraavaa vaalikautta varten(3),

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman paremmasta säädöskäytännöstä – komission 15. vuosikertomus toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan 9 kohdan mukaisesti(4),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman komission 26. vuosikertomuksesta Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta(5),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman vaikutustenarviointien riippumattomuuden varmistamisesta(6),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman komission 27. vuosikertomuksesta Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta (2009)(7),

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan 3. syyskuuta 2009 esittämät poliittiset toimintalinjaukset seuraavaa komissiota varten,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon järkevästä sääntelystä Euroopan unionissa (KOM(2010)0543),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista (17. kertomus, ”Parempi säädöskäytäntö 2009”) (KOM(2010)0547),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Kolmas strateginen katsaus: sääntelyn parantaminen Euroopan unionissa” (KOM(2009)0015),

–  ottaa huomioon komission valmisteluasiakirjan ”Hallinnollisen rasituksen keventäminen Euroopan unionissa – Kertomus edistymisestä vuonna 2008 ja vuoden 2009 näkymät' (KOM(2009)0016),

–  ottaa huomioon komission valmisteluasiakirjan ”Kolmas välikertomus sääntely-ympäristön yksinkertaistamisstrategian edistymisestä” (KOM(2009)0017),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Toimintaohjelma hallinnollisen rasituksen keventämiseksi Euroopan unionissa – Alakohtaiset keventämissuunnitelmat ja toimet vuonna 2009” (KOM(2009)0544),

–  ottaa huomioon hallinnolliseen rasitukseen liittyviä kysymyksiä käsittelevän riippumattomien sidosryhmien korkean tason ryhmän 17. syyskuuta 2009 antaman raportin,

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2011 kokoontuvan kilpailukykyneuvoston päätelmät järkevästä sääntelystä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot (A7-0251/2011),

A.  ottaa huomioon, että järkevää sääntelyä koskeva toimintaohjelma otettiin käyttöön osana Eurooppa 2020 -strategiaa, jolla pyritään ”älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun” vuoteen 2020 mennessä keventämällä ensisijaisesti liike-elämän hallinnollista rasitetta ja varmistamalla voimassa olevan EU:n lainsäädännön laadun parantaminen ja yksinkertaistaminen,

B.  ottaa huomioon, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden oikea soveltaminen on erittäin tärkeätä Euroopan unionin moitteettoman toiminnan kannalta ja sen toimielinten toiminnan saattamiseksi vastaamaan kansalaisten, sisämarkkinoilla toimivien yritysten ja jäsenvaltioiden kansallisten ja paikallisten hallintoviranomaisten odotuksia sekä sen varmistamiseksi, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia,

C.  ottaa huomioon, että paremman säädöskäytännön kysymyksiä ei pitäisi tarkastella ainoastaan komission lainsäädäntöohjelman valossa vaan myös laajemmin lainsäädäntömenettelyihin vaikuttavien Lissabonin sopimuksen uusien määräysten jatkuvan täytäntöönpanon yhteydessä,

D.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksella on pyritty ratkaisemaan EU:n toimielinten vallanjakoa koskevat kysymykset, ja katsoo, että lakeja säädettäessä parlamentti on tasavertaisessa asemassa neuvoston kanssa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettaessa,

E.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeen kansalliset parlamentit osallistuvat nyt virallisesti toissijaisuusperiaatteen soveltamisen valvontaan,

F.  ottaa huomioon, että kaikkien osapuolten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) ja muiden keskeisten sidosryhmien, kuuleminen on erittäin tärkeää säädösehdotusten valmistelussa ja myös vaikutustenarvioinnissa,

G.  ottaa huomioon unionin lainsäädännön aiheuttaman hallinnollisen rasituksen keventämisohjelman, jota on toteutettu vuodesta 2005 ja joka tähtää 25 prosentin vähennykseen vuoteen 2012 mennessä, mikä merkitsisi 1,4 prosentin lisäystä BKT:ssä,

H.  ottaa huomioon, että vaikutustenarviointilautakunnan vuoden 2010 vuosikertomuksen mukaan ainoastaan 27 prosentissa komission käsittelemistä vaikutustenarvioinneista käytettiin kattavasti kvantitatiivista lähestymistapaa,

I.  ottaa huomioon, että vaikka komissio on ehdottanut toimia tavoitetason ylittävän hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi, parlamentin ja neuvoston on vielä hyväksyttävä alustavia toimia, jotka koskevat noin 25:tä prosenttia tavoitteesta,

J.  ottaa huomioon, että yksi tämän ohjelman keskeisistä osista on hallinnollisten kustannusten lähtötilannemääritys, joka perustuu standardikustannusmalliin,

K.  ottaa huomioon, että uudelleenlaatimisella ja kodifioinnilla, joita käytetään nykyisen lainsäädännön yksinkertaistamiseen ja yhdenmukaistamiseen, varmistetaan, että tehdyt muutokset ovat selkeämpiä ja yhtenäisempiä,

L.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden on tärkeää panna Euroopan unionin direktiivit täytäntöön oikein ja aikataulun mukaisesti, ja panee merkille yhä tapahtuvan lainsäädännön ”kultauksen” ongelman, mikä tarkoittaa unionin oikeuden vaatimuksia pidemmälle menevien velvoitteiden asettamista,

M.  ottaa huomioon, että vaihtelevasta täytäntöönpanosta johtuvat erot merkitsevät suurta haastetta sisämarkkinoiden tehokkaalle toiminnalle, sillä tuloksena on kolme erilaista jäsenvaltioiden ryhmää, jotka koostuvat jäsenvaltioista, joissa täytäntöönpano on joko epäasianmukaista, puutteellista tai epätarkkaa, mikä haittaa EU:n yrityksiä ja kuluttajia ja verottaa lisäkasvua,

N.  ottaa huomioon, että pk-yritystesti otettiin käyttöön Small Business Act -aloitteessa, mutta sitä on sovellettu vain pieneen osaan mahdollisista tapauksista,

O.  ottaa huomioon, että komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič ilmaisi vahvan sitoutumisensa järkevää sääntelyä koskevaan toimintaohjelmaan keskustelussa, joka käytiin oikeudellisten asioiden valiokunnassa 27. tammikuuta 2011,

P.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen mukaisesta uudesta delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten järjestelmästä (SEUT:n 290 ja 291 artikla) on nyt päästy yhteisymmärrykseen ja laadittu sitä koskevat ohjeet,

Yleistä

1.  korostaa, että lait on laadittava yksinkertaisiksi ja selkeiksi ja että niiden on oltava helposti saatavilla ja helposti ymmärrettävissä, millä pyritään varmistamaan EU:n lainsäädännön avoimuusperiaate, takaamaan sen tehokkaampi täytäntöönpano sekä varmistamaan, että EU:n kansalaiset voivat helpommin harjoittaa oikeuksiaan;

2.  korostaa, että EU:n toimielinten on ehdotuksia laatiessaan noudatettava toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita sekä arviointiperusteita, jotka on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 2;

3.  kannattaa strategista menettelyä, jota komissio on ehdottanut tiedonannossaan älykkäästä sääntelystä Euroopan unionissa ja jossa älykäs sääntely asetetaan koko politiikan laatimisen keskiöön alkaen säädösluonnoksesta aina sen saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä, täytäntöönpanoon, arviointiin ja muuttamiseen saakka;

4.  toteaa, että kaikilla EU:n virallisilla toimijoilla on tehtävä paremman säädöskäytännön edistämisessä ja toteuttamisessa niiden periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti, jotka sisältyvät järkevää sääntelyä koskevaan toimintaohjelmaan ja toimielinten väliseen sopimukseen paremmasta lainsäädännöstä; katsoo, että kaikkien osapuolten olisi uudistettava sitoutumisensa näihin periaatteisiin;

5.  korostaa, että Montin mietintö huomioon ottaen lainsäädännössä olisi käytettävä entistä enemmän asetuksia, jotta voidaan antaa vähemmän mutta parempia säädöksiä;

6.  kehottaa tulevia puheenjohtajavaltioita ja komissiota käynnistämään neuvottelut paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen uudistamiseksi; kiinnittää huomiota tämän kysymyksen kannalta tärkeisiin kohtiin Euroopan parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevasta puitesopimuksesta 9. helmikuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa ja erityisesti siihen, että kyseiset toimielimet sitoutuivat sopimaan keskeisistä muutoksista valmistautuessaan tuleviin neuvotteluihin ministerineuvoston kanssa parempaa lainsäädäntöä koskevan sopimuksen mukauttamisesta Lissabonin sopimuksen uusiin määräyksiin;

7.  painottaa, että olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan, että parlamenttia ja neuvostoa kohdellaan tasavertaisina lainsäädäntöprosessissa siten, että myös noudatetaan Lissabonin sopimukseen sisällytettyä näiden kahden toimielimen yhdenvertaisen kohtelun periaatetta;

8.  suhtautuu myönteisesti eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen uutena muotona, jonka avulla kansalaiset voivat osallistua Euroopan unionin politiikan kehittämiseen; odottaa sen huhtikuuhun 2012 ajoittuvaa voimaan tuloa ja kannustaa komissiota varmistamaan, että kansalaiset saavat tietoa sovellettavista säännöistä ja määräyksistä, jotta he voivat käyttää tätä välinettä alusta alkaen tehokkaasti;

9.  kehottaa komissiota sitoutumaan määräaikoihin, joiden kuluessa se täyttää parlamentin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan mukaisesti esittämät pyynnöt, ja katsoo, että tässä yhteydessä on erityisesti noudatettava puitesopimuksessa annettuja sitoumuksia, joiden mukaan kertomus kaikkien pyyntöjen käytännön jatkokäsittelystä on esitettävä kolmen kuukauden kuluessa lainsäädäntöaloitetta koskevan mietinnön hyväksymisestä ja säädösehdotus on tehtävä viimeistään vuoden kuluessa;

Kansalliset parlamentit

10.  suhtautuu myönteisesti kansallisten parlamenttien ottamiseen tiiviimmin mukaan Euroopan unionin lainsäädännön laatimiseen, erityisesti lainsäädäntöehdotusten toissijaisuusperiaatteen mukaisuuden valvontaprosessiin;

11.  tähdentää toissijaisuusperiaatetta koskevien vastalauseiden ja toimien esittämisvälineiden yhteydessä, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamisen selkeät kriteerit puuttuvat, ja korostaa, että kyseiset periaatteet on nimenomaisesti määriteltävä EU:n tasolla;

12.  painottaa, että kansalliset parlamentit voivat kantaa sopimusperusteisen vastuunsa sen tarkastamisesta, että lainsäädäntöehdotukset ovat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia, jos komissio puolestaan noudattaa kattavasti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan 5 artiklaan kirjattua velvoitetta yksityiskohtaisia tietoja sisältävän ja arvioitavissa olevan selvityksen antamisesta;

13.  korostaa tässä yhteydessä, että kansallisten parlamenttien on lausuntoa laatiessaan tehtävä mahdollisuuksien mukaan ero toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden eri näkökohtien välillä;

Hallinnollisen rasituksen keventäminen ja asianmukaisen täytäntöönpanon varmistaminen

14.  on huolissaan siitä, että hallinnollisen rasituksen keventämisohjelmalla ei ehkä saavuteta tavoitetta, jolla tähdätään 25 prosentin vähennykseen vuoteen 2012 mennessä, ja huomauttaa, että parlamentin ja neuvoston olisi toimittava viipymättä, jotta ehdotetut toimet voidaan ottaa huomioon ja hyväksyä; panee merkille tässä yhteydessä, että näiden ehdotusten hyväksymiseksi entistä yleisemmin käytetyt nopeutetut menettelyt ovat arvokkaita; pyrkii käsittelemään pikaisesti lainsäädäntöehdotukset, jotka koskevat näitä toimia, ja kehottaa neuvostoa tekemään kaiken voitavansa varmistaakseen, että ohjelmassa yksilöity hallinnollisen rasituksen keventäminen hyväksytään;

15.  panee merkille myönteisen vaikutuksen, joka hallinnolliseen rasitukseen liittyviä kysymyksiä käsittelevän riippumattomien sidosryhmien korkean tason ryhmällä on ollut Euroopan komission toteuttamaan vähentämisohjelmaan; korostaa kuitenkin, että ryhmän kokoonpanoa olisi tasapainotettava ottamalla siihen mukaan lisää kansalaisyhteiskuntaa edustavia asiantuntijoita sekä asiantuntijoita muista jäsenvaltioista;

16.  kannustaa hallinnollista rasitusta käsittelevää korkean tason ryhmää käynnistämään vuoropuhelun koko Eurooppaa edustavien pk-yritysten kanssa, jotta voidaan tunnistaa tavallisimmat esteet, joiden vuoksi ne eivät voi käydä kauppaa muiden jäsenvaltioiden kanssa sisämarkkinoilla, ja ehdottamaan toimia näiden kasvua rajoittavien esteiden poistamiseksi tai vähentämiseksi;

17.  korostaa, että ohjelman on jatkuttava vuoden 2012 jälkeen nykyisen komission toimikauden loppuun asti ja sen tavoitteiden on oltava kunnianhimoisempia ja selkeämmin määriteltyjä, minkä lisäksi toimivaltaa on laajennettava, jotta ohjelma voidaan ulottaa koskemaan muutakin kuin hallinnollista rasitusta, jolloin sen avulla voitaisiin puuttua myös lainsäädännölliseen rasitukseen ja koko EU:n lainsäädännöstä aiheutuviin kustannuksiin, sääntelyn ”haitat” mukaan lukien;

18.  kehottaa jäsenvaltioita toimimaan johdonmukaisesti hallinnollisen rasituksen keventämiseksi ja tässä yhteydessä toivoo lisäksi rakentavaa ja jatkuvaa yhteistyötä kansallisten parlamenttien kanssa;

19.  kiinnittää huomiota siihen, että rasituksen keventämiseen tähtäävien nykyisten ja tulevien ohjelmien onnistumisen takaamiseksi komission on tehtävä aktiivisesti yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta vältytään toisistaan poikkeavilta tulkinnoilta ja lainsäädännön niin sanotulta kultaamiselta (jossa kansallisiin täytäntöönpanosäännöksiin lisätään tiukempia vaatimuksia, jotka eivät johdu EU:n lainsäädännöstä);

20.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään tietoja, jotka on raportoitava sen jälkeen, kun erityissäädöksiä on pantu täytäntöön lainsäädännön ”kultauksen” ongelman ratkaisemiseksi, katsoo, että eroja voidaan pienentää huomattavasti, jos jäsenvaltioita vaaditaan esittämään perusteltuja lausuntoja, joissa ne selittävät päätöksensä mennä täytäntöön pantavien direktiivien vaatimuksia pidemmälle;

21.  kehottaa komissiota jatkamaan alakohtaisten keventämissuunnitelmien toteuttamista hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi;

22.  katsoo, että hallinnollisen rasituksen keventäminen ja lainsäädännön yksinkertaistaminen ei saa alentaa nykyisen lainsäädännön tasoa;

Poliittisten toimintalinjojen valmistelu

23.  kehottaa komissiota hyödyntämään paremmin valkoisia kirjoja, joissa esitetään lainsäädäntöehdotusluonnoksia käsiteltäväksi; katsoo, että näin ehdotuksia ei tarvitsisi tarkistaa niin usein oleellisilta osin tai jopa perinpohjaisesti lainsäätämisprosessin aikana; katsoo lisäksi, että näin helpotettaisiin ehdotetun lainsäädännön oikeasuhteisuuden arviointia, joka on usein hankalaa, kun ainoastaan alustavat ehdotukset esitetään alun perin vihreän kirjan muodossa;

24.  katsoo, että lainsäädäntömenettelyä ja -ehdotuksia koskevaa tiedottamista on parannettava, jotta unionin oikeus toimisi entistä paremmin, koska toimielinten yrityksille ja kansalaisille suuntaamasta tiedotuksesta ei useinkaan käy ilmi, mitä säädöksiä on itse asiassa hyväksytty;

25.  panee tyytyväisenä merkille komission sitoumuksen uudistaa kuulemismenettelyitään ja tukee päätöstä pidentää kuulemisten vähimmäiskestoa 12 viikkoon; korostaa kuitenkin, että kaikki sidosryhmät on otettava paremmin mukaan, ja katsoo, että komissio voisi harkita keinoja osallistavien valistustoimien käyttöön ottamiseksi; katsoo, että tällaisiin toimiin voisi kuulua tietyn politiikan alan ja ehdotusten kannalta merkittävien kansallisten ja EU:n sidosryhmien yksilöiminen ja pyrkimys ottaa ne mukaan suoraan kuulemisprosessiin;

26.  korostaa, että avoin, seurattava ja säännöllinen vuoropuhelu on perusedellytys sille, että kansalaisyhteiskunta voi osallistua entistä paremmin lainsäädännön ja hallinnointitapojen muotoutumiseen;

27.  esittää, että tällaisella järjestelmällisellä menetelmällä annettaisiin kaikille osapuolille ja sidosryhmille mahdollisuus laatia laaja selvitys ehdotetun lainsäädännön sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristöön liittyvistä vaikutuksista, jotta poliittisten toimintalinjojen valmistelua voidaan edistää yhtenäisen linjauksen periaatteiden mukaisesti;

28.  katsoo, että kuulemisten nykyinen epäsymmetrinen menetelmä ja muoto eivät rohkaise kaikkia sidosryhmiä osallistumaan niihin; panee merkille, että verkkokyselyjen vastaajat ovat usein ilmaisseet tyytymättömyyttään niiden muotoon ja sisältöön; ehdottaa, että yhteinen toimintatapa, jossa kuulemisissa käytettäisiin vakiomuotoista vastauslomaketta, yksinkertaistaisi asioita vastaajien kannalta ja kannustaisi yksityiskohtaisempiin ja perustellumpiin vastauksiin, jolloin ne kattaisivat kaikki mahdolliset kuulemisessa käsiteltävän toimintapolitiikan ongelmakohdat ja toimintavaihtoehdot;

29.  kehottaa komissiota erityisesti edistämään tehokkaasti monikielisyyttä kaikkien julkisten kuulemisten järjestämisessä ja niiden tulosten julkaisussa, mikä on ennakkoedellytys kaikkien eurooppalaisten toimijoiden osallisuuden lisäämiselle;

30.  on huolissaan kuulemisasiakirjojen yhä mutkikkaammasta luonteesta ja katsoo, että olisi ryhdyttävä toimiin niiden yksinkertaistamiseksi, myös valkoisten kirjojen käyttöä lisäämällä, siten, että tuettaisiin ja kannustettaisiin keskeisiä sidosryhmiä antamaan vastauksia ja edistettäisiin samalla kansalaisten mahdollisuuksia tutustua niihin; ehdottaa, että komissio tutkisi, voidaanko käyttöön ottaa selkeystesti, jolla varmistettaisiin, että kuulemisasiakirjoja on helppo ymmärtää ja että niihin on helppo vastata;

31.  pitää valitettavana, että tällä hetkellä komission reagointi kuulemisiin ja sen antamaa palautetta ei pidetä tyydyttävinä; kehottaa komissiota parantamaan tiedottamistaan kuulemisjakson päätyttyä ja antamaan palautetta vastaajien esittämistä tärkeimmistä seikoista;

32.  korostaa, että on tärkeää varmistaa komission vaikutustenarvioinneissa tekemien selvitysten riippumattomuus ja uskottavuus, jotta voidaan varmistaa järkevää sääntelyä koskevan toimintaohjelman yleiset tavoitteet, ja toistaa parlamentin 8. kesäkuuta 2011 antamassa päätöslauselmassa esittämän kannan;

33.  ehdottaa Euroopan kilpailukyvyn lujittamisen yhteydessä, että vaikutustenarvioinneissa olisi yksilöitävä niin myönteiset kuin kielteisetkin vaikutukset, joita toimenpiteillä on Euroopan unionin kilpailukykyyn ja kasvuun tulevaisuudessa; katsoo, että nämä vaikutukset olisi mahdollisuuksien mukaan esitettävä määrällisesti;

34.  tukee voimakkaasti ehdotusta, jonka mukaan on esitettävä kustannuksia vastaavia hyvityksiä, jos uusista laeista aiheutuu kustannuksia yrityksille, sillä niiden avulla voidaan vähentää mahdollisuuksien mukaan sääntelyrasitusta muualla; katsoo, että tämä on keskeinen näkökohta tulevissa ohjelmissa, joilla vähennetään rasitusta ja parannetaan yritysten sääntelykehystä kokonaisvaltaisesti;

35.  huomauttaa, että arviot hallinnollisesta ja sääntelyyn liittyvästä rasituksesta olisi ilmaistava pikemminkin netto- kuin bruttolukuina;

36.  kehottaa komissiota kiinnittämään uutta lainsäädäntöä laatiessaan erityistä huomiota vaikutuksiin, joita lainsäädännöllä saattaa olla pk-yrityksiin; kehottaa komissiota pyrkimään vapauttamaan pk-yritykset sääntelystä, jos säännökset vaikuttaisivat niihin kohtuuttomasti ja jos ei ole pätevää syytä sisällyttää niitä säädöksen soveltamisalaan; katsoo, että tällaiset rasitetta vähentävät säännökset vaikuttaisivat myönteisesti sääntelyn täytäntöönpanoon ja käyttökelpoisuuteen erityisesti pk-yrityksissä ja mikroyrityksissä; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä noudattamaan SEUT-sopimuksen 153 artiklan 2 kohdan b alakohtaa, jossa niitä vaaditaan olemaan säätämättä lakeja, joilla asetetaan hallinnollisia, taloudellisia tai oikeudellisia rajoituksia, jotka puolestaan vaikeuttaisivat pk-yritysten perustamista taikka niiden kehitystä;

37.  katsoo, että tässä mielessä Small Business Act -aloitteessa käyttöön otettu pk-yritystesti on tärkeässä asemassa, ja odottaa, että komissio hyödyntää testiä kaikilta osin; korostaa, että komission on varmistettava pk-yritystestin johdonmukainen soveltaminen komission kaikissa osastoissa, ja kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään samanlaista tarkastelua omaan päätöksentekoonsa; kehottaa kaikkia parlamentin valiokuntia soveltamaan pk-yritystestin periaatteita lainsäädäntömietintöihin sen jälkeen, kun niistä on äänestetty valiokunnassa ja ne toimitetaan täysistuntoon hyväksymistä varten;

38.  panee merkille, että komissio aikoi vielä vuoden 2010 aikana esittää lainsäädäntöehdotuksen vaihtoehtoisten kiistanratkaisumenettelyjen käytöstä varmistaakseen mahdollisuuden hyödyntää kiistatapauksissa nopeasti ja tehokkaasti tuomioistuinten ulkopuolista sovittelua.

Yksinkertaistaminen ja jälkiarviointi

39.  vaatii, että neuvosto paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 34 kohdassa esitetyn oman toteamuksensa mukaisesti pyytää jäsenvaltioita laatimaan ja julkaisemaan taulukoita, joista ilmenee direktiivien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden vastaavuus; painottaa, että tällaiset vastaavuustaulukot ovat erittäin tärkeitä, jotta voidaan taata avoimuus sen osalta, miten EU:n direktiivien velvoitteet siirretään osaksi kansallista lainsäädäntöä; painottaa, että vastaavuustaulukkojen käyttö voi olla hyödyksi poikkeavuuksien ja kultaamistapausten tunnistamisessa;

40.  kehottaa komissiota käyttämään työnsä pohjana parempaan jäsenvaltioiden lainsäädännön ja hallinnon yksinkertaistamiseen tähtääviä menestyksekkäitä ohjelmia, mukaan lukien sähköisten menettelyjen laaja käyttö;

41.  korostaa, että voimassa olevaa lainsäädäntöä olisi aina muutettava uudelleenlaatimisen avulla; tunnustaa samalla komissiolle lainsäädäntömenettelyssä kuuluvat oikeudet ja kunnioittaa niitä;

42.  kehottaa parantamaan EUR-Lex-tietokantaa, jotta se olisi avoimempi ja helppokäyttöisempi;

43.  kehottaa neuvostoa ja komissiota tekemään rakentavaa yhteistyötä parlamentin kanssa, jotta voidaan varmistaa delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten uuden järjestelmän toimivuus käytännössä;

44.  panee tyytyväisenä merkille täytäntöön pannun lainsäädännön jälkiarvioinnin laajemman käytön; korostaa kuitenkin, että arviointeja pitäisi soveltaa kaikkeen merkittävään lainsäädäntöön, ei pelkästään tärkeimmillä aloilla; panee merkille, että tätä pitäisi harkita myös delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten osalta; kehottaa komissiota ulottamaan jälkiarvioinnin kaikille politiikan aloille mahdollisuuksien mukaan ja esittää, että päättymislausekkeiden yleisempi käyttö – ensisijaisesti tarkistusajankohtia koskevien sitovien määräysten muodossa, mihin sisältyisi mahdollisuus, mikäli se on asianmukaista ja toivottavaa, säätää lainsäädäntöön sisältyvien määräysten voimassaolon automaattisesta lakkaamisesta – voisi olla hyödyllinen keino varmistaa vielä voimassa olevien asetusten tarpeellisuus ja oikeasuhteisuus;

45.  pyytää komissiota tarkistamaan erityisesti kaikki rahoitusasetukset EU:n tukia hakevien hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi ja koko hakemusmenettelyä tehostamiseksi;

Johtajuuden ja jatkuvan valvonnan varmistaminen

46.  panee tyytyväisenä merkille komission puheenjohtajan henkilökohtaisen tuen järkevää sääntelyä koskevalle toimintaohjelmalle; katsoo, että asia on siinä määrin merkittävä, että komissiolta vaaditaan todellista poliittista johtajuutta asian pitämiseksi poliittisen asialistan kärjessä, ja ehdottaa siksi, että ohjelmaa viedään eteenpäin keskeisenä osana yhden komission jäsenen salkkua; katsoo, että parlamentin olisi osaltaan tutkittava menetelmiä, joilla voidaan edistää lainsäädännön merkityksen korostamista sen omissa valiokunnissa, ja että olisi harkittava tarkemmin valiokuntien välisten kokousten käyttämistä tämän asian käsittelemiseen;

47.  arvostaa sitä, että komissio jatkaa edelleen käytäntöään tarkastella toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista unionin toimielimissä ja kansallisissa parlamenteissa yksittäisten ”tärkeimpien tapausten” perusteella, sillä tällä tavalla lisätään parempaa säädöskäytäntöä koskevan kertomuksen selkeyttä;

48.  sitoutuu edelleen valvomaan tarkasti komission järkevää sääntelyä koskevan toimintaohjelman täytäntöönpanoa ja odottaa vuoden 2012 toiselle puoliskolle kaavailtua edistymiskertomusta;

o
o   o

49.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.
(2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0480.
(3) EUVL C 341 E, 16.12.2010, s. 1.
(4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0311.
(5) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0437.
(6) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0259.
(7) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0377.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö