Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2008 hyväksymänsä kannanoton asunnottomuuden poistamiseen(1) ja 16. joulukuuta 2010 hyväksymänsä kannanoton asunnottomuutta koskevaan EU:n strategiaan(2),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 34 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja erityisesti sen 31 kohdan,

–  ottaa huomioon vuonna 2010 annetun komission ja neuvoston yhteisen raportin sosiaalisesta suojelusta ja sosiaalisesta osallisuudesta,

–  ottaa huomioon 6. joulukuuta 2010 annetun neuvoston julkilausuman ”Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodesta: Yhteistyö köyhyyden torjunnassa vuonna 2010 ja sen jälkeen”,

–  ottaa huomioon 9. ja 10. joulukuuta 2010 järjestetyn asunnottomuutta käsitelleen eurooppalaisen konsensuskonferenssin lopulliset suositukset,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle” (KOM(2010)0758),

–  ottaa huomioon 3. kesäkuuta 1999 kaupunkien asunto- ja asunnottomuusongelmista (CdR 376/98 fin), 6. lokakuuta 2010 asunnottomuuden torjunnasta (CdR 18/2010 fin) ja 31. maaliskuuta 2011 köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisesta foorumista (CdR 402/2010 fin) annetut alueiden komitean lausunnot,

–  ottaa huomioon komissiolle 11. heinäkuuta 2011 esitetyn kysymyksen asunnottomia koskevasta EU:n strategiasta (O-000153/2011 – B7-0421/2011),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että asunnottomuus on yhä kaikkien EU-jäsenvaltioiden väestöä koskettava ongelma, joka loukkaa ihmisarvoa tavalla, jota ei voida hyväksyä,

B.  toteaa, että asunnottomuus kuuluu köyhyyden ja huono-osaisuuden räikeimpiin muotoihin ja on viime vuosina lisääntynyt useissa EU-jäsenvaltioissa,

C.  panee merkille, että vuosi 2010 oli Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi,

D.  panee merkille, että asunnottomuus on saanut selkeän etusijan EU:n sosiaalista osallisuutta edistävien toimien joukossa,

E.  panee merkille, että asunnottomuutta koskevien EU:n tason toimien koordinointi sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevaa avointa koordinointimenetelmää soveltaen on tehostanut viime vuosikymmenen kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia tuoden niille lisäarvoa ja että tuleva toiminta on syytä rakentaa näiden ponnistelujen varaan entistä strategisempaa toimintamallia noudattaen,

F.  toteaa, että asunnottomuus on perusluonteeltaan monitahoista, joten sen poistaminen edellyttää monitahoisia toimenpiteitä,

G.  toteaa, että Eurooppa 2020 -strategia ja sen yleistavoite vähentää köyhyysuhan alla elävien ja sosiaalisesti syrjäytyneiden määrää 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä antaa uutta pontta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen kaikkien muotojen, myös asunnottomuuden, torjunnalle,

H.  ottaa huomioon, että Eurooppa 2020 -strategian tärkeimpiä osatekijöitä on lippulaivahanke köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi,

I.  toteaa, että nämä puitteet mahdollistavat tehokkaammat ja kunnianhimoisemmat asunnottomuutta koskevat EU:n toimet, sillä niissä yksilöidään menetelmät ja keinot, joilla parhaiten voidaan jatkaa komission aloittamaa työtä asunnottomuuden alalla, ja otetaan huomioon joulukuussa 2010 järjestetyn konsensuskonferenssin tulokset,

J.  ottaa huomioon, että alueiden komitea on hahmotellut sosiaalista asuntotarjontaa koskevan eurooppalaisen toimintaohjelman, jolla pyritään koordinoimaan sosiaalisen asuntotuotannon rahoitustoimia, hyödyntämään rakennerahastoja ja parantamaan energiatehokkuutta; toteaa, että asunnottomuutta koskevan EU:n strategian olisi tuettava tätä toimintaohjelmaa,

1.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että ne edistyvät tavoitteessa poistaa ulkona asumisena ilmenevä asunnottomuus vuoteen 2015 mennessä;

2.  kehottaa kehittämään kunnianhimoisen ja kokonaisvaltaisen EU:n strategian, jota kansalliset ja alueelliset strategiat tukevat ja jonka pitkän aikavälin tavoitteena olisi asunnottomuuden poistaminen osana laajempaa, sosiaalista osallisuutta edistävää toimintakehystä;

3.  kehottaa komissiota perustamaan työryhmän asunnottomuutta koskevan EU:n strategian laatimiseksi ja ottamaan asunnottomuuden torjuntaan mukaan kaikki sidosryhmät, muun muassa kansalliset, alueelliset ja paikalliset päätöksentekijät, tutkijat, asunnottomia auttavat kansalaisjärjestöt, asunnottomat sekä sellaisten lähialojen kuin asumis-, työvoima- ja terveyspalveluiden edustajat;

4.  kehottaa ottamaan asunnottomuuden ETHOS-typologian (European Typology of Homelessness and Housing Exclusion) huomioon EU:n strategiaa laadittaessa; kehottaa sosiaalisen suojelun komiteaa ja sen indikaattoreita käsittelevää alakomiteaa edistämään jäsenvaltioiden välistä yhteisymmärrystä tämän määritelmän soveltamisesta; kehottaa Eurostatia keräämään tilastotietoja EU:n asunnottomuudesta samalla, kun se kokoaa unionin tulo- ja elinolotilastoja (EU-SILC);

5.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita sopimaan järjestelyistä asunnottomuutta koskevien kansallisten ja alueellisten strategioiden kehityksen seuraamiseksi ja tekemään niistä keskeisen osan asunnottomuutta koskevaa EU:n strategiaa; kehottaa samalla laatimaan strategian, jonka mukaan edistyksestä raportoidaan vuosittain tai puolivuosittain;

6.  katsoo, että seuraavia asunnottomuusstrategioiden tärkeimpiä osatekijöitä (jotka perustuvat vuonna 2010 annettuun yhteiseen raporttiin sosiaalisesta suojelusta ja sosiaalisesta osallisuudesta) olisi seurattava ja niistä olisi raportoitava:

7.  vaatii erityisesti, että valvonnassa kiinnitetään huomiota jäsenvaltioiden edistymiseen ulkona asumisen ja pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisessa;

8.  vaatii, että asunnottomuutta koskevassa EU:n strategiassa mennään seurantaa ja raportointia pidemmälle ja tarjotaan toimintapaketti, jolla tuetaan tehokkaiden kansallisten ja alueellisten asunnottomuusstrategioiden kehittämistä ja vahvistamista;

9.  vaatii, että osana asunnottomuutta koskevaa EU:n strategiaa laaditaan kattava tutkimussuunnitelma tietämyksen kehittämiseksi ja ilmiön ymmärtämiseksi ja että asunnottomuuden torjunnan tärkeimpien kysymysten osalta huolehditaan jatkuvasta vastavuoroisesta oppimisesta ja valtioiden välisestä vaihdosta;

10.  kehottaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisen foorumin sosiaalista innovointia koskevan osion mukaisesti keskittämään voimat erityisesti asunnon saamista korostaviin toimintamalleihin, jotta saadaan vahvempi näyttö asunnon tarjoamisen ja tukipalveluiden yhdistämisen tehokkuudesta entisten asunnottomien auttamisessa ja voidaan kokemusperäisesti vaikuttaa käytäntöön ja toimien suunnitteluun;

11.  katsoo, että asunnottomuutta koskevassa EU:n strategiassa olisi keskityttävä edistämään laadukkaiden palvelujen tarjoamista asunnottomille, ja kehottaa painokkaasti komissiota kehittämään vapaaehtoisen laatukehyksen köyhyyden torjunnan eurooppalaisesta foorumista annetun tiedonannon mukaisesti;

12.  kehottaa luomaan lujan yhteyden asunnottomuutta koskevan EU:n strategian ja unionin rahoituslähteiden, erityisesti rakennerahastojen, välille; kehottaa komissiota edistämään Euroopan aluekehitysrahaston varojen käyttöä myös syrjäytyneiden ryhmien asumispalveluihin, jotta voidaan puuttua asunnottomuuden ongelmaan eri EU-jäsenvaltioissa;

13.  kehottaa sisällyttämään asunnottomuusasiat kaikkiin tarkoituksenmukaisiin toiminnanaloihin osana köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaista toimintaa;

14.  katsoo, että asunnottomuutta koskevassa EU:n strategiassa olisi noudatettava täysin Lissabonin sopimusta, jonka mukaan kansallisilla, alueellisilla ja paikallisilla viranomaisilla on ”keskeinen asema ja laaja harkintavalta tarjota, tilata ja järjestää yleistä taloudellista etua koskevia palveluja siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeita”; katsoo, että on jäsenvaltioiden tehtävä määritellä kohtuuhintaisen ja yleishyödyllisen asuntotarjonnan rajat ja että asunnottomuutta koskevan EU:n strategian olisi oltava täysin yhteensopiva jäsenvaltioiden sosiaalista asuntotarjontaa koskevan politiikan kanssa, jossa vahvistetaan lakisääteisesti periaatteeksi edistää eri sosiaaliryhmien asumista samoilla asuinalueilla ja torjua sosiaalista eriytymistä;

15.  kehottaa painokkaasti EU:n perusoikeusvirastoa tarkastelemaan enemmän äärimmäisen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaikutuksia perusoikeuksien saatavuuteen ja toteutumiseen, sillä oikeudesta asuntoon ja sen toteutumisesta riippuu ratkaisevasti monien muiden oikeuksien toteutuminen, mukaan lukien poliittiset ja sosiaaliset oikeudet;

16.  kehottaa painokkaasti työllisyydestä, sosiaalipolitiikasta, terveydestä ja kuluttaja-asioista vastaavaa neuvostoa keskustelemaan tavoista kehittää asunnottomuutta koskeva EU:n strategia;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, alueiden komitealle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, sosiaalisen suojelun komitealle ja Euroopan neuvostolle.

(1) EUVL C 259 E, 29.10.2009, s. 19. (2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0499.