Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Afrikan sarvesta,

–  ottaa huomioon korkean edustajan Catherine Ashtonin 24. elokuuta 2011 antaman lausuman EU:n toimista Afrikan sarvessa vallitsevan nälänhädän johdosta,

–  ottaa huomioon Addis Abebassa 25. elokuuta 2011 pidetyn avunantajakonferenssin tulokset,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhannen kehitystavoitteet,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen lapsen oikeuksista,

–  ottaa huomioon 17. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman elintarvikkeiden hinnannoususta(1),

–  ottaa huomioon YK:n pääsihteerin erityisneuvonantajan Jack Langin raportin Somalian rannikkovesillä tapahtuvaan merirosvoukseen liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä,

–  ottaa huomioon Somalian siirtymäkauden liittohallituksen, Puntlandin ja Galmuduugin aluehallintojen sekä Ahlu Sunna Wal Jama'a -liikkeen 6. syyskuuta 2011 hyväksymän, siirtymäkauden päättämistä Somaliassa koskevan suunnitelman,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että kymmenet tuhannet ihmiset ovat kuolleet, 750 000 ihmistä on välittömän nälkäkuoleman partaalla ja 13,3 miljoonaa ihmistä Somaliassa, Etiopiassa, Eritreassa, Keniassa ja Djiboutissa on välittömän ruoka-avun tarpeessa 60 vuoteen pahimman nälänhädän vuoksi;

B.  ottaa huomioon, että paikoitellen aliravitsemuksen taso on yli kolminkertainen hätätilatasoon nähden ja että Afrikan sarven tilanteen arvellaan vielä huonontuvan ennen kuin se paranee ja sen arvellaan olevan pahimmillaan lokakuussa 2011 ja paranevan aikaisintaan vuoden 2012 alussa;

C.  ottaa huomioon, että alueen nälänhätää ovat pahentaneet konflikti, resurssien vähyys, ilmastonmuutos, suuri väestönkasvu, infrastruktuurin puutteellisuus, kaupan vääristyneet rakenteet ja perushyödykkeiden korkeat hinnat;

D.  katsoo, että Somalia on kärsinyt kriisistä eniten, sillä yli puolet sen väestöstä on elintarvikeavun varassa, 1,4 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään asuinsijoiltaan maan sisällä ja UNICEFin antamien tietojen mukaan 780 000 lasta Etelä-Somaliassa kärsii akuutista aliravitsemuksesta;

E.  ottaa huomioon, että Somalian humanitaarista tilannetta heikentävät sotaa käyvien ryhmittymien välisen 20 vuotta kestäneen konfliktin seuraukset; ottaa huomioon, että aseellinen al-Shabaab-ryhmittymä valvoo monia alueita, joilla on todettu nälänhätää, ja että se on pakottanut jotkut läntiset avustusjärjestöt pois alueelta, mikä hankaloittaa suuresti avustustoimia;

F.  ottaa huomioon, että Eritrean hallitus estää yksiselitteisesti elintarvikkeiden ja muun humanitaarisen avun toimittamisen Eritrean asukkaille;

G.  ottaa huomioon, että Somaliasta on paennut yli 860 000 henkeä naapurimaihin, erityisesti Keniaan ja Etiopiaan, etsimään turvaa, ruokaa ja vettä ja että Dadaabin pakolaisleirille Keniaan on ahtautunut yli 420 000 ihmistä;

H.  ottaa huomioon, että Dadaabin pakolaisleiri on tällä hetkellä maailman suurin pakolaisleiri, että 440 000 henkeä asuu tässä leirissä, joka on suunniteltu vastaanottamaan 90 000 pakolaista, ja että leirien humanitaarinen tilanne pahenee päivä päivältä: niillä on alkanut esiintyä muun muassa kolera- ja tuhkarokkoepidemioita ja niillä on ilmoitettu useista raiskauksista;

I.  ottaa huomioon, että 80 prosenttia pakolaisista on naisia ja lapsia, joista moni on joutunut kokemaan seksuaalista väkivaltaa ja uhkailua joko pakolaisleireillä tai matkalla niille;

J.  ottaa huomioon, että lain ja järjestyksen puuttuminen on johtanut merirosvouksen lisääntymiseen Intian valtamerellä, mikä haittaa suuresti tavaratoimituksia alueelle ja alueelta, ja katsoo, että EU:n merioperaatio EUNAVOR on voinut vain estää ja hillitä merirosvoutta mutta ei puuttua ongelman perussyihin;

K.  ottaa huomioon, että EU on varannut 158 miljoonaa euroa humanitaariseen apuun vuonna 2011 EU:n jäsenvaltioiden antaman 440 miljoonan euron lisäksi ja että yli 680 miljoonaa euroa on varattu alueen pitkän aikavälin apuun maatalouden, maaseudun kehittämisen ja elintarviketurvan alalla vuoteen 2013 asti;

L.  ottaa huomioon, että Afrikan unionin johtajat ovat luvanneet yli 350 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria humanitaariseen operaatioon;

M.  ottaa huomioon, että hätäavun nopea lisääminen on erittäin tärkeää, jotta voidaan vastata tämänhetkisiin humanitaarisiin tarpeisiin ja estää tilanteen paheneminen edelleen; ottaa huomioon, että Maailman elintarvikeohjelman kuivuuteen liittyviin operaatioihin Djiboutissa, Etiopiassa, Keniassa ja Somaliassa tarvitaan seuraavan kuuden kuukauden aikana vielä 190 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria;

N.  ottaa huomioon, että maanhankinnan lisääntyminen Afrikan sarven alueella (pääasiassa ulkomaisten sijoittajien toimesta) on tehnyt sen epävakaasta maatalous- ja elintarvikejärjestelmästä vieläkin haavoittuvamman eikä luvattuja hyötyjä – työpaikkoja, elintarvikkeita ja taloudellista kehitystä – ole saavutettu;

O.  ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat olleet erittäin haitallisia alueen sadoille ja yhdessä maailmanlaajuisen talouden laskusuhdanteen sekä elintarvike- ja polttoainehintojen nousun kanssa ne ovat jarruttaneet köyhyyden vähentämistä ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista;

P.  ottaa huomioon, että Maailmanpankin elokuussa 2011 julkaisemassa elintarvikkeiden hintaa koskevassa raportissa ”Food Price Watch” todetaan, että maailmanlaajuisesti korkeat ja epävakaat elintarvikehinnat saattavat vaaraan kehitysmaiden köyhimmät ihmiset ja pahentavat hätätilaa Afrikan sarven alueella;

Q.  ottaa huomioon, että näiden suojausvälineiden lisääntynyt likviditeetti ja saatavuus ovat yhteydessä korkeisiin hintoihin ja taustalla olevien spot-markkinoiden suureen volatiliteettiin ja että sääntelyviranomaisten on vaikeampi saada kokonaiskuvaa näistä markkinoista, koska suurin osa kaupasta käydään pörssilistan ulkopuolella;

1.  ilmaisee syvän pahoittelunsa ihmishenkien menetyksistä ja kärsimyksistä alueella; vaatii EU:n avun toimittamista ensisijaisesti alueille, joilla nälänhätä on ankarin, jotta kaikkein heikoimmassa asemassa oleville voidaan toimittaa ruoka-apua, terveydenhoitoa, puhdasta vettä sekä hygienia- ja sanitaatiotarvikkeita;

2.  kehottaa alueen kaikkia viranomaisia ja osapuolia sallimaan humanitaarisen avun järjestöjen esteettömän pääsyn avun tarpeessa olevien luokse ja suojelemaan siviiliväestöä, erityisesti naisia ja lapsia, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön mukaisesti; kehottaa avaamaan humanitaarisia käytäviä elintarvikkeiden ja avun toimittamiseksi syvemmälle kyseisille alueille;

3.  vaatii kaikkia osapuolia lopettamaan välittömästi siviileihin, erityisesti naisiin ja lapsiin, kohdistuvan väkivallan, asettamaan syylliset edesvastuuseen ja varmistamaan avun saannin sekä kaikkien konfliktia ja kuivuutta pakenevien vapaan liikkuvuuden; tuomitsee jyrkästi aseistautuneen islamistijärjestön al-Shabaabin toiminnan, koska se estää avustusjärjestöjä ja Maailman elintarvikeohjelmaa toimittamasta ruoka-apua; muistuttaa kaikkia alueen maita, että niiden on autettava ja suojeltava pakolaisia kansainvälisen oikeuden mukaisesti;

4.  kehottaa kansainvälistä yhteisöä toimimaan laajemmin ja lisäämään ponnistelujaan tähän hätätilanteeseen reagoimiseksi, jotta voidaan vastata kasvaviin humanitaarisiin tarpeisiin ja estää tilanteen paheneminen edelleen, sekä pitäen mielessä riittämättömän rahoituksen;

5.  tähdentää, että apua on valvottava etsimällä paikalta luotettavia kumppaneita, kuten vakiintuneita avustusjärjestöjä ja paikallisyhteisöjen johtajia, koordinoimalla sitä paremmin ja järjestämällä sen jakelu paremmin, jotta voidaan estää avun väärinkäyttö ja varastaminen;

6.  kehottaa komissiota tehostamaan pikaisesti siirtymistä EU:n humanitaarisesta avusta kehitysapuun, koska kuivuuden aiheuttama kriisitilanne Afrikan sarven alueella osoittaa selvästi, että vuosien ajan kuivuudesta kärsineille alueille toimitettua kriisiapua ei ole täydennetty tehokkaasti pitkän aikavälin kehittämistoimilla eteenkään maataloudessa; kehottaa komissiota ja EU:n jäsenvaltioita tukemaan Itä-Afrikan maiden hankkeita ennaltaehkäisyä koskevien valmiuksien sekä nälänhätää ja kuivuutta koskevien ennakkovaroitusjärjestelmien alalla;

7.  pitää myönteisenä Afrikan unionin sitoutumista humanitaariseen operaatioon, AMISOMIn rauhanturvaoperaatio mukaan luettuna; pitää kuitenkin valitettavana sitä, että tähän mennessä vain 9 000 Afrikan unionin sitoumuksen mukaisesta 20 000 rauhanturvaajasta on saapunut Somaliaan;

8.  korostaa, että koko Afrikan sarven ja erityisesti Somalian nälänhätään voidaan löytää ratkaisu vain, jos paikalliset toimijat ja myös kansainvälinen yhteisö puuttuvat yhtä lailla taustalla oleviin poliittisiin, taloudellisiin sekä ympäristö- ja turvallisuusongelmiin; kehottaa laatimaan aluetta varten EU:n strategian, jossa esitetään poliittiset tavoitteet, sekä se, miten yksittäiset humanitaariset, kehitysyhteistyö-, turvallisuus- ja sotilastoimet ovat johdonmukaisia ja yhteydessä toisiinsa;

9.  kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa tarkastelemaan kriittisesti Djiboutin rauhanprosessia; painottaa, että kaikki Somalian konfliktissa osallisena olevat henkilöt, myös kansalaisyhteiskunta ja naiset, on saatava mukaan kaikilla tasoilla; kannustaa perustamaan kansallisen sovinnon hallituksen, jotta voidaan aloittaa maan jälleenrakennus;

10.  pitää EU:n ja sen jäsenvaltioiden sitoumuksia myönteisinä; muistuttaa kuitenkin, että YK:n pyytämästä välttämättömästä hätäavusta puuttuu vielä miljardi Yhdysvaltojen dollaria; vaatii kansainvälistä yhteisöä vastaamaan sitoumuksistaan, toimittamaan ruoka-apua ja parantamaan alueen terveysoloja mahdollisimman pian;

11.  vaatii, että suurempi osuus EU:n virallisesta kehitysavusta on osoitettava kehitysmaiden maataloustuotantoon ja paimentolaisten avustamiseen elintarviketurvan parantamiseksi; kehottaa tässä yhteydessä kansainvälistä yhteisöä sijoittamaan pitkällä aikavälillä maatalouteen, joka on elintarvikkeiden ja tulojen pääasiallinen lähde alueella, sekä kestävien infrastruktuurien rakentamiseen, ja takaamaan pienviljelijöille maan saannin ja siten vahvistamaan paikallisia markkinoita sekä huolehtimaan siitä, että Afrikan sarven väestön päivittäinen ravinnonsaanti on hyväksyttävällä tasolla;

12.  vaatii elintarvikevarastoja sekä hinnanmuodostusta kansainvälisellä tasolla koskevien tietojen avoimuuden lisäämistä sekä niiden laadun ja ajantasaisuuden parantamista;

13.  pyytää jäsenvaltioita varmistamaan, että rahoituslaitokset, jotka osallistuvat keinotteluun elintarvikkeiden ja maatalousalan perushyödykkeiden markkinoilla, lopettavat vahingollisen keinottelun, joka pitää elintarvikkeiden hinnat korkeina ja epävakaina, ja asettavat köyhyyden ja inhimillisen kärsimyksen torjumisen Afrikan sarven alueella ja kaikkialla kehitysmaissa sellaisen toiminnan edelle, jolla pyritään saamaan voittoa ja tuloa elintarvikkeiden hinnoilla keinottelusta;

14.  kehottaa näitä laitoksia suhtautumaan vakavasti sosiaaliseen vastuuseensa ja laatimaan sisäisiä sääntöjä, joilla varmistetaan, että ne rajoittavat toimintaansa elintarvikkeiden ja maatalousalan perushyödykkeiden markkinoilla siten, että ne palvelevat todellisia liikeyrityksiä, joilla on tarve suojautua riskiltä;

15.  kehottaa G20-maita tehostamaan toimiaan, jotta voidaan sopia maailmanlaajuisesta sääntelystä väärinkäytöksiin johtavan keinottelun estämiseksi, ja koordinoida ennaltaehkäisevien mekanismien luomista maailman elintarvikehintojen liiallisen vaihtelun hillitsemiseksi; korostaa, että G20-maiden on otettava mukaan maita, jotka eivät kuulu G20-maihin, varmistaakseen maailmanlaajuisen lähentymisen;

16.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin (2004/39/EY) ja markkinoiden väärinkäytöstä annetun direktiivin (2003/6/EY) muuttamiseksi, jotta estetään väärinkäytöksiin johtava keinottelu;

17.  korostaa, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisella on oltava keskeinen asema perushyödykkeiden markkinoiden valvonnassa; painottaa, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi noudatettava valppautta soveltaessaan sääntelyvälineitä keinottelun ja väärinkäytösten estämiseksi elintarvikkeiden ja maatalousalan perushyödykkeiden markkinoilla;

18.  kehottaa komissiota päivittämään maapolitiikan suuntaviivojaan maanvaltauksen osalta, jotta varmistetaan niiden yhteensopivuus Maailman ruokaturvakomitean maanomistuksen, kalavesien ja metsien vastuullista hallintoa koskevan vapaaehtoisesti noudatettavan ohjeiston ”Voluntary Guidelines on Responsible Governance of Tenure of Land, Fisheries and Forests” kanssa, ja antamaan tälle asialle lisää painoarvoa kehitysyhteistyöohjelmissaan, kauppapolitiikassaan ja toiminnassaan monenkeskisissä rahoituslaitoksissa, kuten Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa;

19.  pyytää komissiota ja alueen hallituksia arvioimaan parhaillaan käynnissä olevan maatalousmaan hankinnan vaikutusta maaseudun köyhyyteen ja nälänhädän koettelemiin alueisiin; pyytää komissiota käsittelemään maanvaltausongelmaa poliittisessa vuoropuhelussaan kehitysmaiden kanssa, parantamaan suurten maanhankintojen raportointia ja seurantaa ja tukemaan kehitysmaita investointeja koskevassa päätöksenteossa;

20.  kehottaa toteuttamaan huomattavia toimia ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttämiseksi paremmin EU:n kehityspolitiikkaan; kehottaa EU:ta lisäämään huomattavasti tähän tarkoitettua rahoitusta ja varmistamaan, että se täydentää virallista kehitysapua, osoittamaan rohkeaa johtajuutta tulevassa COP17-kokouksessa, jotta ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia toimia pantaisiin paremmin täytäntöön, ja tehostamaan kestävän kehityksen politiikkojen kansainvälistä hallinnointia;

21.  kehottaa YK:ta, komissiota ja korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa ryhtymään toimiin sen suhteen, että Somalian vesille upotetaan laittomasti myrkyllisiä jätteitä, ja sekä toimimaan väestölle mahdollisesti aiheutuvien terveysriskien poistamiseksi;

22.  ilmaisee huolensa hiljattain esitetyistä raporteista, joiden mukaan virallista kehitysapua olisi käytetty väärin poliittisen sorron harjoittamiseen Etiopiassa; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita varmistamaan, että apua käytetään yksinomaan köyhyyden lievittämiseen luotettavalla ja avoimella tavalla, ja hyödyntämään siinä täysimääräisesti Cotonoun sopimuksen ihmisoikeuslausekkeita;

23.  kehottaa komissiota sisällyttämään paimentolaiset paremmin EU:n kehityspolitiikkaan, sillä he vastaavat tärkeästä osasta alueen taloudellista toimintaa ja proteiinintuotantoa; katsoo, että paikallisviranomaisten kanssa on käytävä kiireellisesti neuvotteluja paimentolaisten elämäntavan säilyttämiseksi, ja toteaa, että paimentolaisten vaeltava elämäntyyli soveltuu hyvin kuiville alueille, joiden olosuhteet eivät mahdollista paikoilleen asettumista;

24.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, YK:n turvallisuusneuvostolle ja pääsihteerille, Afrikan unionin toimielimille, Afrikan sarven alueen maiden yhteistyöjärjestön jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, yleisafrikkalaiselle parlamentille, AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle, G20-ryhmän puheenjohtajavaltiolle ja EU:n jäsenvaltioiden hallituksille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0071.