Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Sudanista,

–  ottaa huomioon 9. tammikuuta 2005 allekirjoitetun kokonaisvaltaisen rauhansopimuksen,

–  ottaa huomioon 31. tammikuuta 2011 annetun Afrikan unionin julistuksen,

–  ottaa huomioon EU:n ja sen jäsenvaltioiden 9. heinäkuuta 2011 antaman julistuksen Etelä-Sudanin tasavallan itsenäisyydestä,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin 6. syyskuuta 2011 antaman lausunnon taistelujen puhkeamisesta Sinisen Niilin osavaltiossa ja 26. elokuuta 2011 antaman lausunnon Etelä-Kordofanin tilanteesta,

–  ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 20. kesäkuuta 2011 hyväksymät päätelmät,

–  ottaa huomioon komission jäsenen Georgievan 26. elokuuta 2011 antaman lausunnon humanitaarisen avun pääsystä Etelä-Kordofaniin,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin puhemiehen Jerzy Buzekin 21. kesäkuuta 2011 antaman lausunnon Abyein ja Etelä-Kordofanin tilanteesta,

–  ottaa huomioon Afrikan unionin 20. elokuuta 2011 antaman lausunnon Sudanin hallituksen ja Etelä-Sudanin hallituksen välisestä sopimuksesta rajavalvonnan tukioperaatiosta,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston elokuussa 2011 julkaiseman alustavan raportin kansainvälisten ihmisoikeuksien ja humanitaarisen oikeuden rikkomuksista Etelä-Kordofanissa 5.–30. kesäkuuta 2011,

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2011 allekirjoitetun puitesopimuksen poliittisista ja turvallisuusjärjestelyistä Sinisen Niilin ja Kordofanin osavaltioissa,

–  ottaa huomioon YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin 2. syyskuuta 2011 antaman lausunnon, jossa vaaditaan taistelujen lopettamista Etelä-Kordofanin ja Sinisen Niilin osavaltioissa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että tilanne Etelä-Kordofanissa on edelleen jännittynyt Sudanin armeijan ja pohjoisen Sudanin kansan vapautusliikkeen (SPLMNorth) taistelujen vuoksi ja taistelujen puhjettua uudelleen myös Sinisen Niilin osavaltiossa;

B.  ottaa huomioon, että Sudanin armeijan ja Sudanin kansan vapautusliikkeen aseellinen konflikti Etelä-Kordofanissa on johtanut ihmishenkien menetyksiin ja tuhansien ihmisten siirtymiseen naapurimaihin;

C.  ottaa huomioon, että 23. elokuuta 2011 presidentti Bashir julisti yksipuolisen kaksiviikkoisen tulitauon Etelä-Kordofaniin mutta ilmoitti myös, että ulkomaisten järjestöjen ei sallita toimia alueella;

D.  ottaa huomioon, että 2. syyskuuta 2011 presidentti Bashir ilmoitti Sinisen Niilin osavaltion väliaikaisen perustuslain määräaikaisesta kumoamisesta ja julisti alueelle hätätilan Sudanin armeijan ja Etelä-Sudania tukevien joukkojen veristen yhteenottojen jälkeen, mikä kiihdytti tuhansien asukkaiden lähtemistä maasta;

E.  ottaa huomioon, että Etelä-Kordofanissa siviileihin on kohdistettu hyökkäyksiä, muun muassa tiettyihin henkilöihin suunnattuja pikaisesti toimeenpantuja ja laittomia teloituksia, joihin ovat syyllistyneet ennen kaikkea SPLM:n kannattajat, mielivaltaisia pidätyksiä ja vangitsemisia (joiden yhteydessä on epäilty, että vangittuja saatetaan kiduttaa ja kohdella muutoin epäinhimillisesti tai halventavasti), väitetysti etniseen nuba-ryhmään kohdistettuja talosta taloon suoritettuja etsintöjä, tahdonvastaisia katoamisia, kirkkojen tuhoamisia ja ryöstelyä;

F.  ottaa huomioon, että yli 200 000 ihmisen arvioidaan joutuneen siirtymään tai kärsimään huomattavasti viimeaikaisista taisteluista ja yli 5 000 ihmistä on paennut konfliktia Etelä-Sudaniin (Unityn osavaltioon); katsoo, että tämä luku voi kasvaa merkittävästi tulevina kuukausina taistelujen jatkuessa alueella;

G.  ottaa huomioon, että tulitauosta huolimatta Sudanin armeija on pommittanut summittaisesti siviilialueita nuba-kansan vuoristoalueella Etelä-Kordofanissa ja estänyt avun toimittamista siirtymään joutuneilla ihmisille;

H.  ottaa huomioon, että humanitaariset järjestöt eivät ole saaneet lupaa toimia Etelä-Kordofanissa sen jälkeen, kun konflikti puhkesi kesäkuussa, ja että arviointeja avun tarpeesta ei ole tehty; ottaa huomioon, että Sudanin hallitus hylkäsi pyynnön siitä, että YK:n rauhanturvaajat voisivat jäädä Etelä-Kordofanin, Sinisen Niilin ja Abyein alueille etelän itsenäistymisen jälkeen;

I.  toteaa, että Etelä-Sudanin turvallisuusjoukkojen on raportoitu puuttuneen humanitaaristen järjestöjen työhön muun muassa ottamalla haltuun ajoneuvoja, hyökkäämällä fyysisesti avustustyöntekijöiden kimppuun ja tekemällä ratsioita kansainvälisten järjestöjen tiloihin, mukaan luettuna YK, jonka virkamiehiltä on kielletty pääsy moniin osiin Etelä-Kordofania ja siten estetty tutkinnat ja riippumattoman arviointioperaation toiminta paikan päällä;

J.  toteaa, että suurella osalla alueen väestöä ei ole edelleenkään riittävästi ruokaa ja että tätä tilannetta ovat pahentaneet konflikti, perushyödykkeiden hintojen nousu ja Afrikan sarven nälänhätä;

K.  ottaa huomioon, että komissio on vuonna 2011 myöntänyt 100 miljoonaa euroa, joista 11 miljoonaa siirtymäalueille, mutta kansainvälisestä vetoomuksesta Etelä-Sudanin puolesta on edelleen rahoitettu vain 37 prosenttia;

L.  toteaa, että kokonaisvaltaisen rauhansopimuksen yhteydessä ei ole merkittävästi edistytty kansanäänestyksen jälkeisissä neuvotteluissa, joilla pyritään sopimukseen muun muassa öljytulojen jakamista, rajojen merkitsemistä, kansalaisuutta, velkojen ja varojen jakamista sekä Etelä-Kordofanin, Sinisen Niilin ja Abyein kansanäänestyksiä koskevista kysymyksistä;

M.  ottaa huomioon, että Darfurin tilanne on edelleen hyvin huolestuttava, sillä YK:n Darfurin operaatio on raportoinut ahdistelusta, sieppauksista ja yleisistä turvallisuusuhista poliisin erikoisjoukkojen (Central Reserve Police) taholta maan sisäisten pakolaisten leireissä;

1.  pahoittelee ihmishenkien menetyksiä, väkivaltaa, ihmisoikeusrikkomuksia ja vaikeuksia humanitaarisen avun perillepääsyssä Etelä-Kordofanin ja Sinisen Niilin osavaltioissa; tuomitsee jyrkästi Sudanin armeijan hyökkäyksen Etelä-Kordofanin ja Sinisen Niilin osavaltioihin; kehottaa kaikkia osapuolia lopettamaan välittömästi taistelut ja etsimään poliittista ratkaisua 28. kesäkuuta 2011 tehdyn sopimuksen pohjalta; pyytää lisäksi perumaan hätätilan Sinisen Niilin osavaltiossa;

2.  muistuttaa kaikkia osapuolia niiden velvollisuuksista noudattaa kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja ihmisoikeuslainsäädäntöä; pyytää erityisesti lopettamaan tiettyihin ryhmiin suunnatut pikaisesti toimeenpannut ja laittomat teloitukset, mielivaltaiset pidätykset ja vangitsemiset, kidutuksen, tahdonvastaiset katoamiset ja ryöstelyn; pyytää lisäksi Sudania lopettamaan summittaiset ilmapommitukset ja korostaa, että rikkomuksista oletetusti vastuussa olevat henkilöt on YK:n riippumattoman tutkinnan jälkeen saatettava edesvastuuseen;

3.  pitää myönteisenä Afrikan unionin välityksellä 8. syyskuuta 2011 aikaansaatua sopimusta, jossa molemmat osapuolet suostuivat vetämään joukkonsa kiistanalaiselta Abyein alueelta; kehottaa Sudania ja Etelä-Sudania noudattamaan kaikkia vuoden 2005 kokonaisvaltaisen rauhansopimuksen määräyksiä, jotta voidaan edistää pysyvää rauhaa, säilyttää ihmisten itsemääräämisoikeus, kunnioittaa määritettyjä rajoja ja viime kädessä tasoittaa tietä näiden kahden maan väliselle sovinnolle; toistaa EU:n sitoumuksen ryhtyä Sudanin ja Etelä-Sudanin kanssa toimiin demokraattisen hallinnon ja kaikkien Sudanin kansojen ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi;

4.  pyytää, että kaikki osapuolet antavat humanitaarisille järjestöille välittömän ja esteettömän pääsyn kaikkien tarvitsevien luo ilman uhkailua ja väkivaltaa; korostaa vahvasti velvoitetta suojella siviilejä ja humanitaarista avustushenkilöstöä; on huolissaan siitä, että ainoastaan hallituksen valvomat elimet ja paikalliset avustustyöntekijät voivat jakaa humanitaarista apua, vaikka perustarvikkeiden varastot ovat käymässä vähiin;

5.  on huolissaan ilmoitetuista hallituksen pyrkimyksistä pakottaa siirtymään joutuneita henkilöitä palaamaan alueille, joilla heidän henkensä ja turvallisuutensa saattaa olla uhattuna; kehottaa kunnioittamaan maan sisäisten pakolaisten oikeuksia;

6.  kehottaa komissiota, EU:n jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä pysymään alueelle antamissaan rahoitussitoumuksissa ja erityisesti reagoimaan elintarvikeavun, hätämajoituksen ja suojelun ankaraan puutteeseen; pyytää seuraamaan tarkasti elintarviketurvan tilannetta ja ryhtymään toimiin tilanteen mahdollisesti pahentuessa; katsoo, että lisäapua saatetaan tarvita aluetta uhkaavan uuden laajan humanitaarisen kriisin torjumiseksi;

7.  korostaa tukevansa Thabo Mbekin johdolla toimivan, Sudanin kysymystä käsittelevän Afrikan unionin korkean tason täytäntöönpanoryhmän pyrkimyksiä ja kehottaa kansainvälistä yhteisöä Arabiliiton tuella edistämään kokonaisvaltaisen rauhansopimuksen osapuolten neuvotteluja sekä YK:n pääsihteerin Sudanin erityisedustajan ponnisteluja;

8.  on erittäin huolissaan ilmoitetusta maamiinojen lisääntyneestä käytöstä seudulla; toistaa vastustavansa jyrkästi miinojen käyttöä ja vaatii lopettamaan sen välittömästi;

9.  kehottaa Afrikan unionia tehostamaan yhteistyötään Kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa, jotta lisätään tietoisuutta ihmisoikeuksista ja suojellaan niiden kunnioittamista kaikkialla Afrikassa; vaatii lopettamaan rankaisemattomuuden käytännön kaikkien Sudanin sodan aikana tehtyjen rikosten osalta ja toivoo, että presidentti Omar al-Bashir joutuu pian oikeuden eteen Haagissa, sillä se on välttämätöntä oikeuden, oikeusvaltion ja uhrien oikeudensaannin palauttamiseksi;

10.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, YK:n turvallisuusneuvostolle ja YK:n pääsihteerille, EU:n Etelä-Sudanin erityisedustajalle, Sudanin hallitukselle, Etelä-Sudanin hallitukselle, Afrikan unionin toimielimille, Sudanin kysymystä käsittelevälle Afrikan unionin korkean tason täytäntöönpanoryhmän puheenjohtajalle, AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle sekä EU:n jäsenvaltioiden hallituksille.