Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti niiden tutkimukseen liittyvät artiklat,

–  ottaa huomioon komission vihreän kirjan ”Haasteista mahdollisuuksiin: yhteinen strategiakehys EU:n tutkimus- ja innovointirahoitukselle” (KOM(2011)0048),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman väliarviosta(1),

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman ”Innovaatiounioni: Euroopan mukauttaminen kriisin jälkeiseen maailmaan”(2),

–  ottaa huomioon 11. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta(3),

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan aluekehitysrahastosta annetussa asetuksessa (EY) N:o 1080/2006 tutkimukseen ja innovointiin osoitettujen varojen sekä seitsemännen tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelman välisen synergian aikaansaamisesta kaupungeissa, alueilla, jäsenvaltioissa ja unionissa(4),

–  ottaa huomioon asiantuntijakomitean 23. heinäkuuta päivätyn 2009 raportin ”Towards a world class Frontier Research Organisation - Review of the European Research Council's Structures and Mechanisms”,

–  ottaa huomioon riippumattomien asiantuntijoiden ryhmän 31. heinäkuuta 2010 päivätyn raportin ”Mid-Term Evaluation of the Risk-Sharing Financial Facility (RSFF),

–  ottaa huomioon asiantuntijaryhmän 12. marraskuuta 2010 päivätyn raportin ”Interim Evaluation of the 7th Framework Programme”,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle 9. helmikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Vastaus asiantuntijaryhmän tekemään seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman väliarviointiin sekä asiantuntijaryhmän tekemään riskinjakorahoitusvälineen väliarviointiin” (KOM(2011)0052),

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 kokoontuneen 3047. kilpailukykyneuvoston (sisämarkkinat, teollisuus, tutkimus ja avaruus) päätelmät seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman väliarvioinnista, myös riskinjakorahoitusvälineestä,

–  ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2009 annetun komission tiedonannon ”Viestintäteknologian kehityksen kärjessä: tulevan ja nousevan teknologian tutkimusstrategia Euroopalle” (KOM(2009)0184),

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselmaesityksen Marie Skłodowska-Curielle myönnetyn Nobelin palkinnon satavuotisjuhlan viettämisestä(5),

–  ottaa huomioon Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeen ”Resurssitehokas Eurooppa” (KOM(2011)0021),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kalatalousvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A7-0302/2011),

A.  ottaa huomioon, että komissio päätti talousarvion kokonaistarkastelun perusteella käynnistää keskustelun tutkimus- ja innovointirahoituksen tehokkuuden parantamisesta alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla ja käsitellä varojen jakamista EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmille EU:lle ensisijaisen tärkeänä asiana;

B.  ottaa huomioon, että EU on vahvistanut tavoitteen kasvattaa tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) menoja kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä ja että koska monet maat ovat vielä kaukana tämän tavoitteen saavuttamisesta, on erityisen tärkeää lisätä julkisia ja yksityisiä investointeja T&K:hon;

C.  toteaa, että nykyinen kehitys osoittaa, että on olemassa voimakkaita paineita Euroopan unionin talousarvion jäädyttämiseksi ja jopa pienentämiseksi viimeaikaisiin kansallisiin talousarvioihin kohdistuneiden ankarien kurinalaisuusvaatimusten johdosta; toteaa, että toisin kuin tiettyjen muiden budjettikohtien alalla tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin (T&K&I) alalla EU:n yhteistyö on parhaiten näyttänyt tuottavan lisäarvoa, minkä vuoksi on tarpeen jakaa uudelleen käytettävissä olevat unionin varat;

D.  ottaa huomioon, että unioni on parhaillaan taloudellisessa, sosiaalisessa ja ympäristöön liittyvässä kriisissä (joka koettelee EU:n jäsenvaltioita hyvin eri tavoilla) ja että tutkimus (perustutkimus ja soveltava tutkimus), koulutus ja innovointi ovat EU 2020 -strategian lippulaivahankkeiden saavuttamisen kautta ratkaisevan tärkeitä välineitä sekä talouden elpymisen ja työpaikkojen luomisen että kestävän ja osallistavan kasvumallin määrittelemisen kannalta;

E.  katsoo, että EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on oltava keinot, joilla vastataan yhteisesti EU:n kansalaisten kohtaamiin yhteiskuntaa, taloutta, ympäristöä, väestöä ja etiikkaa koskeviin suuriin haasteisiin, kuten muun muassa väestön ikääntyminen, terveys, elintarvikevarmuus, kestävä kehitys ja suuret ekologiset haasteet; katsoo, että näiden kysymysten ratkaisujen pitäisi innostaa ihmisiä ottamaan enemmän vastuuta teoistaan;

F.  ottaa huomioon, että muut alueet ja maat maailmassa investoivat yhä enemmän T&K&I:hin, ja katsoo, että EU:n tämän alan investointien olisi siksi suuntauduttava tieteellisten valmiuksien vahvistamiseen, teollisuuden investointien edistämiseen ja EU:n yleisen kilpailukyvyn parantamiseen; katsoo, että innovointiketjun eri osia varten on kehitettävä johdonmukainen apuvälinejoukko, joka turvaa sopivan tasapainon teoreettisen tutkimuksen, soveltavan tieteellisen tutkimuksen ja innovoinnin välillä;

G.  toteaa, että vaikka EU:n T&K&I-rahoitus on lisääntynyt, tieteellisesti ja teknisesti edistyneemmät EU:n jäsenvaltiot onnistuvat edelleen saamaan suurimman osan käytettävissä olevista varoista eri rahoitusjärjestelmien ja ohjelmien kautta (laajat hankkeet mukaan luettuina), ja tietyt jäsenvaltiot ja niiden alueet ovat pysyvästi aliedustettuina, kun on kyse rahoituksen saannista ja hankkeisiin osallistumisesta; katsoo, että eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseksi on pyrittävä huippuosaamisen kehittämiseen kaikissa unionin osissa ja että rakenne- ja koheesiorahastot ovat tärkein väline sen saavuttamisessa;

H.  toteaa, että EU:n sisällä on edelleen merkittäviä ja yhä kasvavia eroja, jotka koskevat T&K:n rahoittamisvalmiuksia, teollisuuden rakenteita ja korkea-asteen koulutusjärjestelmiä ja että nämä erot näkyvät osittain kokonaisosallistumisessa seitsemänteen puiteohjelmaan; katsoo, että käyttöön pitäisi ottaa tasapainottavia mekanismeja kaikkien jäsenvaltioiden ja Euroopan alueiden tutkimus- ja innovointivalmiuksien edistämiseksi;

I.  katsoo, että yhteinen strategiakehys pitäisi laatia samojen yleisperiaatteiden pohjalta kuin eurooppalainen tutkimusalue siten, että hyödynnetään valtavaa käyttämätöntä potentiaalia 27 erilaisen kansallisen tutkimusstrategian ja -ohjelman koordinoimiseksi ja vähennetään tarpeetonta pirstaloitumista;

J.  katsoo, että pk-yritysten suuri merkitys EU:n taloudelle ja työllisyydelle ei näy niiden osuudessa T&K&I:hin osoitetusta EU-rahoituksesta; katsoo, että pk-yritysten osallistumisen T&K&I-yhteistyöhankkeisiin pitäisi olla 15 prosenttia, ja toteaa, että menettelyjen yksinkertaistaminen ja byrokratian vähentäminen ovat ehdottomia edellytyksiä tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja koko teollisuuden osallistumisen lisäämiseksi myöntäen samalla, että yhteistyö teollisuuden kanssa on lisännyt merkittävästi teollisuuden T&K&I-investointeja;

K.  ottaa huomioon, että köyhyyteen liittyvät ja väheksytyt sairaudet haittaavat talouden kehitystä erityisesti kehitysmaissa; ottaa huomioon, että yli miljardi ihmistä kärsii näistä sairauksista ja että sairaudet aiheuttavat joka vuosi miljoonia kuolemia;

L.  toteaa, että yli 60 prosenttia korkeakoulututkinnon suorittaneista on naisia, mutta suurin osa korkeakoulujen ylemmistä viroista (esimerkiksi tohtorintutkintoa edellyttävät virat ja professuurit) on edelleen miesten hallussa;

M.  ottaa huomioon, että Euroopan tutkimusneuvosto on perustamisestaan eli vuodesta 2007 lähtien myöntänyt rahoitusta 1 700 hankkeelle noin 2,5 miljardin euron arvosta ja että lähes 90 prosenttia näistä avustuksista myönnettiin miespuolisille hakijoille;

N.  ottaa huomioon, että erittäin ongelmallinen ”lasikatto” näyttää sulkevan naistutkijoita hankkeiden ulkopuolelle, mikä merkitsee sitä, että naisten osuus korkeammassa asemassa olevista tutkijoista pienenee;

O.  huomauttaa, että monien jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmissä sukupuolistereotypiat elävät edelleen tietyillä tutkimusaloilla, kuten luonnontieteissä(6);

1.  panee tyytyväisenä merkille komission vihreän kirjan, jossa määritellään yhteinen strategiakehys EU:n tutkimus- ja innovointirahoitukselle, ja katsoo, että uudessa yhteisessä strategiakehyksessä olisi keskityttävä sovittamaan yhteen EU:n tutkimusohjelmat ja rahoitusjärjestelmät unionin tutkimus- ja innovointipolitiikkojen ja jäsenvaltioiden tutkimusohjelmien pohjalta; uskoo, että yhteisen strategiakehyksen lähestymistavan olisi oltava integroitu niin, että pyritään lisäämään sen houkuttelevuutta ja käytettävyyttä kaikkien osallistujien kannalta;

2.  katsoo, että EU:n tutkimusvaroilla ja -ohjelmilla sekä rakenne- ja koheesiorahastoilla on erilaisia tavoitteita ja että siksi ne on pidettävä erillään;

3.  myöntää, että tiettyjen jäsenvaltioiden osallistuminen seitsemänteen puiteohjelmaan on suhteellisen vähäistä ja että Euroopan alueiden tutkimus- ja innovointisaavutusten välillä on edelleen kuilu huolimatta toimista, joita on toteutettu rakennerahastojen avulla tutkimus- ja kehitysvalmiuksien tehostamiseksi; on vakuuttunut, että kaikkien alueiden huippuosaamispotentiaalia on hyödynnettävä; katsoo siksi, että alisuorittavien alueiden ja jäsenvaltioiden tukemiseksi tarvitaan uusia lähestymistapoja huippuosaamisen ja alueiden älykkään erikoistumisen saavuttamiseksi;

4.  kehottaa komissiota maksimoimaan kaiken olennaisen synergian yhteisen strategiakehyksen, rakennerahastojen, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan kalatalousrahaston välillä sekä kehittämään eri rahastoihin perustuvaa lähestymistapaa samalla kun kunnioitetaan niiden eri tavoitteita; on vakuuttunut siitä, että koheesiovälineet voisivat tehostaa huippuosaamisen kehittämistä ja valmiuksien kehittämistä parantamalla alueellisen tutkimuksen ja innovointipolitiikkojen yhteensopivuutta; katsoo, että tämä mahdollistaa huippuosaamisen portaikon kehittämisen, minkä seurauksena nämä alueet osallistuvat täysipainoisesti tutkimuksen ja innovoinnin yhteiseen strategiakehykseen laadun ja huippuosaamisen pohjalta;

5.  ehdottaa, että tähän uuteen lähestymistapaan voisi sisältyä toimia, joilla pyritään yliopistojen nykyaikaistamiseen, tieteellisten laitteiden hankintaan, paikalliseen teknologiasiirtoon, uusyritysten ja oheisyritysten tukemiseen, T&K&I-tulosten levittämiseen, parantamaan ohjelmien valmiuksia järjestää kansainvälistä tutkijakoulutusta, huippututkimuskeskusten perustamiseen, huippuosaamisverkostojen ja -klustereiden rakentamiseen tai alueiden välisten yhteisten vertaisarvioitujen T&K&I-toimien toteuttamiseen; uskoo, että tietyt seitsemännen puiteohjelman tukitoimet ovat osoittautuneet menestyksekkäiksi toimien yhdistämisessä ja että ne olisi säilytettävä yhteisessä strategiakehyksessä;

6.  kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan rahoitusta Euroopan tutkimusneuvoston, Marie Curie -ohjelman tai yhteistyöhankkeiden ehdotuksille, jotka täyttävät huippuosaamiskriteeit mutta joita ei voida rahoittaa EU-varojen puutteen vuoksi;

7.  pitää tärkeänä säilyttää sopivat välineet, joilla tuetaan alueiden institutionaalisten valmiuksien kehittämistä tutkimus- ja innovointipolitiikan alalla, sillä aluetaso on strateginen yhteen kokoava tekijä, joka yhdistää puiteohjelmasta tulevan ja rakennerahastoista tulevan rahoituksen, koska sillä on myös vahvat kytkökset paikallisiin yrityksiin, palveluihin sekä tutkimus- ja koulutuskeskuksiin;

8.  vaatii, että koska koheesiopolitiikka suuntautuu tulevaisuudessa Eurooppa 2020 -strategiaan, innovointia koskevasta painopistealueesta on tehtävä tavoitealueita 1 ja 2 velvoittava ja että tämä painopiste on otettava huomioon myös varojen osoittamisessa kaikilla tasoilla;

9.  katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisia täytyisi rohkaista innovoinnin suuntaan etenkin jatkamalla ja vahvistamalla tutkimuksen ja kehityksen alueellista ulottuvuutta tukevia hankkeita, kuten ”Regions of Knowledge”, ”Living Labs” ja ”Smart Cities”;

10.  pitää lähentymistoimien jatkamista tärkeänä ja pyytää komissiota luomaan taloudellisesti ja sosiaalisesti heikommille ja puiteohjelmassa aliedustetuille jäsenvaltioille ja alueille huippuosaamisen portaikon niiden vahvuuksien perusteella ja tehokkaiden ja selkeiden kriteerien mukaisesti niin, että pyritään lisäämään huomattavasti niiden inhimillistä pääomaa ja tutkimusvalmiuksia;

11.  katsoo, että eurooppalaista tutkimusaluetta voitaisiin kehittää julistamalla kilpailu huippututkimuskeskusten perustamiseksi heikommassa asemassa oleville alueille; katsoo, että tukivarojen myöntäminen kilpailun muodossa luo lisää dynamiikkaa ja luovuutta, joka myös rakenteellisesti heikoilla alueilla voi johtaa tutkimus- ja teknologia-alan uusien toimipaikkojen onnistuneeseen perustamiseen ja synnyttää tulevaisuuteen suuntautuneita työpaikkoja; katsoo, että kilpailuun osallistujien olisi oltava ryhmiä, joissa kussakin on mukana yksi kansainvälisesti tunnustettu tutkimuslaitos ja yksi heikommassa asemassa oleva alue; katsoo, että perustamisehdotusten tieteelliset suunnitelmat olisi arvioitava huippuosaamisperiaatteen mukaan; katsoo, että samanaikaisesti alueelta olisi vaadittava tulevaisuuden kannalta elinkelpoista kokonaiskonseptia, jossa esimerkiksi rakennerahastosta myönnettävien tukien avulla ja soveltuvien reunaehtojen myötä rakennetaan tutkimus- ja innovaatiomyönteinen infrastruktuuri ja ympäristö;

12.  kehottaa komissiota tarkastelemaan eurooppalaisen tutkimusyhteistyön edistämiseksi mahdollisuutta perustaa yhteinen yleiseurooppalainen rahasto, jonka varat ovat peräisin rakennerahastoista;

13.  on vakuuttunut, että puiteohjelman uskottavuus perustuu tieteelliseen laatuun, ja pitää siksi huippuosaamista tutkimusrahoituksen pääkriteerinä; muistuttaa, että huippuosaamisen luonne vaihtelee osallistujatyypistä ja itse tutkimus- ja innovointihankkeen luonteesta riippuen (tutkimuslaitokseen sovellettava huippuosaamista koskeva kriteeri ei ole sama kuin yksittäiseen tutkijaan tai pk-yritykseen sovellettava kriteeri ja perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen sovellettavat kriteerit eroavat toisistaan); korostaa, että teknistä kehitystä, innovointia, pilottihankkeita ja markkinoiden luomista olisi pidettävä tarvittaessa tärkeänä kriteerinä teolliselle ja soveltavalle tutkimukselle;

14.  kehottaa koordinoimaan paremmin paikallisen, alueellisen, kansallisen ja unionin tason rajat ylittävät tutkimus- ja innovointistrategiat ja etsimään enemmän synergiaa niiden välillä siten, että kunnioitetaan eri sisältöjen ominaispiirteitä ja vahvistetaan samalla täydentävyyden ja yhteistyön mahdollisuuksia niiden välillä; uskoo, että tiedon ja parhaiden käytäntöjen saatavuus ja jakaminen, tehostetut yhteiset ohjelmasuunnittelutoimet, yksinkertaiset, joustavat säännöt ja välineet sekä tarvittaessa välineiden lähentyminen ovat ratkaisevan tärkeitä rahoituksen ja mahdollisesti yhteisrahoituksen tehokkuuden lisäämiselle;

15.  on vakuuttunut siitä, että EU:lla on velvollisuus hyödyntää suurta tutkimus-, teknologia- ja innovointipotentiaaliaan ja auttaa löytämään ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joita ovat

16.  muistuttaa, että on tärkeää varmistaa puiteohjelman ja yhteisen strategiakehyksen välisten menestyksekkäiden välineiden jatkuvuus etenkin yhteistyöohjelmissa; kehottaa komissiota arvioimaan ajoissa nykyisten välineiden tehokkuutta pyrittäessä erityisten politiikan tavoitteiden saavuttamiseen ja mukauttamaan niitä, joiden tehokkuutta tai selviä tuloksia ei ole selvästi osoitettu;

17.  pyytää tekemään esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja kansallisten tilintarkastustuomioistuinten yhteistyönä riippumattoman tarkastuksen jäsenvaltioiden, Euroopan unionin ja paikallishallintojen tekemään tutkimukseen liittyvien julkisten menojen tehokkuudesta;

18.  kehottaa komissiota parantamaan EU:n lisäarvon näkyvyyttä tutkimuksessa ja innovoinnissa;

19.  kehottaa toteuttamaan EU:ssa ja jäsenvaltioissa yhteisiä julkisen ja yksityisen sektorin toimia, jotta saavutetaan Eurooppa 2020 -strategian tavoite, jonka mukaan bruttokansantuotteesta käytetään kolme prosenttia T&K:hon; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita sopimaan viipymättä erityisestä etenemissuunnitelmasta tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

20.  korostaa, että olisi toteutettava toimia yhteisen strategiakehyksen menojen mukauttamiseksi mahdollisimman hyvin Eurooppa 2020 -strategian politiikan yleisiin tavoitteisiin; vaatii selvää koordinointia uusien aloitteiden kanssa, kuten innovaatiounioni ja muut olennaiset lippulaivahankkeet;

21.  muistuttaa, että tutkimuksen ja innovoinnin tulevalla rahoittamisella tulisi pyrkiä rakentamaan eurooppalaista tutkimusaluetta luomalla enemmän synergiaa ja parempaa yhteistyötä eri T&K&I-politiikkojen ja -rahoitusohjelmien välillä EU:n, jäsenvaltioiden ja paikallisviranomaisten kesken;

Yhteinen strategiakehys EU:n tutkimus- ja innovointirahoitukselle

22.  painottaa, että yhteisen strategiakehyksen lähtökohtana olisi oltava se, että luonteeltaan ja kooltaan erilaiset T&K&I-hankkeet sekä eri rahoitusjärjestelmät organisoidaan tavalla, jolla niiden johdonmukaisuus, laaja edustavuus, yhteensovittaminen, yksinkertaistaminen ja täydentävyys varmistetaan ja luodaan huippuosaamisen portaikko;

23.  huomauttaa, että jotta tutkijat voivat osallistua yhteisen strategiakehyksen hankkeisiin, sopimusmenettelyjen hallinnollisissa säännöissä olisi otettava huomioon yliopistoja ja tutkimuskeskuksia koskevat erilaiset kansalliset säännöt; painottaa erityisesti, että yhteisrahoitusmekanismien ei pitäisi haitata yliopistoja ja tutkimuskeskuksia ja että yliopistoja ei pitäisi missään tilanteessa asettaa muita toimijoita heikompaan asemaan;

24.  kehottaa komissiota perustamaan yksinkertaisen ja helppokäyttöisen järjestelmän innovoinnin nopeuttamiseksi, investoimaan T&K&I-hankkeisiin, joilla torjutaan suuria yhteiskunnallisia muutoksia, ja soveltamaan todella kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa huomio kiinnitetään innovoinnin ja arvoketjun tärkeisiin eri vaiheisiin (materiaalin toimittajasta loppukäyttäjän tuotteeseen);

25.  on vakuuttunut siitä, että yhteiseen strategiakehykseen kuuluvat tehtävät olisi toteutettava erikseen mutta tiiviissä keskinäisessä suhteessa siten, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) toimii pääasiassa osaamis- ja innovaatioyhteisön verkostona, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman innovointiin liittyvät osat panostavat innovatiivisten pk-yritysten tukemiseen, tuleva puiteohjelma kattaa kaiken tutkimuksen ja rakenne- ja koheesiorahastoja käytetään tiiviimmissä yhteistyössä ja kohdennetummin mutta silti erillään; katsoo, että yhteistyöhankkeiden pitäisi pysyä yhteisen strategiakehyksen selkärankana;

26.  korostaa tarvetta tehostaa yhteisen strategiakehyksen joustavuutta siten, että on mahdollista siirtää varoja luokasta toiseen ja myös tarjouspyyntöjen välillä, mutta myös siten, että yhteinen strategiakehys on riittävän joustava, jotta varoja voidaan kohdentaa suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joita ilmaantuu budjettikauden aikana;

27.  kehottaa määrittelemään selkeästi koko rahoitusjärjestelmän ja pyytää yhdistämään tiiviimmin tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin; kehottaa – eurooppalaisen T&K&I-politiikan luoman eurooppalaisen lisäarvon vuoksi ja Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseksi – kaksinkertaistamaan vuodesta 2014 alkaen seuraavaa varainhoitovuotta koskevan EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmien talousarvion (lukuun ottamatta rakennerahastoihin sisältyvää T&K&I:tä ja EIP:tä koskevaa budjettia), jotta voidaan vastata asianmukaisesti nykyiseen talouskriisiin ja suuriin yhteisiin haasteisiin; uskoo, että julkisten tutkimusmäärärahojen korottamisella olisi pyrittävä tuottamaan laajempia yhteiskunnallisia hyötyjä ja parempaa kilpailukykyä; muistuttaa, että EU:n kaikkien välineiden T&K&I-myönteistä roolia on tehostettava vahvistettava ja kehitettävä myös tiiviimmässä yhteistyössä EIP:n kanssa ja yksinkertaistamalla rahoituksen saantiin liittyviä menettelyjä; kehottaa siksi ottamaan käyttöön vakauteen ja lähentymiseen pyrkivän uuden organisatorisen mallin, joka perustuu seuraavaan kolmeen eri rahoitustasoon:

Ensimmäinen taso: valmiuksien kehittäminen ja infrastruktuurit

28.  toteaa, että ensimmäiseen tasoon pitäisi kuulua infrastruktuureihin liittyvät EU-rahastot (laajemmassa merkityksessä myös institutionaaliset infrastruktuurit) ja valmiuksien kehittäminen;

29.  toteaa, että tämän tason rahoitusjärjestelmään kuuluvat puiteohjelman ”Valmiudet”-ohjelma ja Marie Curie -hankkeet, unionin osuus tutkimusinfrastruktuurien ja -hankkeiden rahoittamisessa, mahdollisuus saada lainaa EIP:sta (yli 50 miljoonan euron hankkeet ja riskinjakorahoitusväline), edellä mainittuihin puiteohjelman osiin liittyvät tuet sekä yhteistyö infrastruktuureihin liittyvien rakennerahastojen kanssa;

30.  pyytää vahvistamaan yhteisen tutkimuskeskuksen asemaa unionin omana laitoksena, joka laatii tieteellisiä ja taloudellisia analyysejä kehityspolitiikan tarpeisiin Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti;

31.  painottaa, että tulevat laajat EU:n investointihankkeet, kuten Iter, Galileo ja ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä (GMES), olisi rahoitettava puiteohjelman ulkopuolella perustamalla niitä varten omat budjettikohdat, jotta varmistetaan avoimen ja luotettavan rahoitusjärjestelmän luominen ja rajoitetaan samalla niiden mahdollisia kustannusylityksiä; ehdottaa, että nämä ohjelmat rahoitetaan osittain EIP:n liikkeelle laskemilla joukkovelkakirjalainoilla;

32.   korostaa, että laajamittaisilla tutkimusinfrastruktuureilla on ratkaisevan tärkeä rooli eurooppalaisen tutkimusalueen kehittymiselle, ja kehottaa lisäämään tutkimusinfrastruktuureille saatavilla olevaa EU:n kokonaisrahoitusta erityisesti silloin, kun tarjolla on eniten eurooppalaista lisäarvoa, ja jatkamaan rahoitusta valmisteluvaiheen jälkeen sekä takaamaan rahoituksen avoimen saatavuuden infrastruktuureille huippuosaamisen pohjalta;

Toinen taso: tutkimus, potentiaali, yhteistyö ja yhteensovittaminen

33.  toteaa, että toiseen tasoon pitäisi kuulua koko tutkimus, eli perustutkimus ja soveltava tutkimus sekä yhteiskuntatieteellinen ja humanistinen tutkimus; katsoo, että koordinointiosallistujat ovat pääasiassa yliopistoja ja tutkimuskeskuksia tai -laitoksia; katsoo, että teollisuutta, erityisesti pk-yrityksiä, ja innovoivia voittoa tavoittelemattomia järjestöjä olisi kannustettava osallistumaan ja tekemään yhteistyötä yliopistojen ja julkisten tutkimuskeskusten kanssa ja toimimaan tarvittaessa koordinoijina; katsoo, että tämä taso on puiteohjelman suurin osa ja että sen olisi tähdättävä vahvan tieteellisen pohjan kehittämiseen sekä perustutkimuksen että soveltavan tutkimuksen alalla, mitä innovoinnin jouduttaminen edellyttää;

34.  toteaa, että tässä yhteydessä avainsanoja ovat idean omaleimaisuus ja relevanssi, tieteellisen huippuosaamisen laatu ja potentiaali sekä hankkeiden lisäarvo, mukaan luettuina runsaasti riskejä sisältävä tutkimus ja hankkeet, jotka koskevat muuta kuin teknologista innovointia ja yhteiskunnallista innovointia; katsoo, että liiketoimintasuunnitelma ja markkinapotentiaali ovat myönteisiä huomioon otettavia tekijöitä, mutta eivät tarpeellisia edellytyksiä hyväksynnälle;

35.  toteaa, että tätä tasoa koskevaan rahoitusjärjestelmään kuuluu EU:n puiteohjelman tukijärjestelmä ja yhteistyö T&K&I:hin liittyvien rakennerahastojen kanssa; katsoo, että näiden kahden rahoituslähteen synergiasta ja EU:n ja ulkoisten rahoituslaitosten rahoittamien hankkeiden välisen vuorovaikutuksen yksinkertaistamisesta olisi etua; katsoo, että apurahoja olisi myönnettävä ensisijaisesti julkisille ja yksityisille tutkimuslaitoksille sekä innovoiville pk-yrityksille;

36.  vaatii joustavampaa rahoitusjärjestelmää, jotta yhteistyöteemasta voidaan tehdä pk-yrityksille houkuttelevampi, jolloin pk-yritykset voisivat osallistua mahdollisuuksien mukaan yhteistyöhankkeisiin hankkeiden täytäntöönpanon aikana, ja hankkeelle pitäisi olla tätä varten avoin budjettikohta; katsoo, että tällä tavoin pk-yritykset näkisivät mahdollisuudet selvemmin, sillä hankkeeseen mukaan lähtemisen ja markkinatulosten välinen aika lyhenisi;

37.  huomauttaa, että Euroopan tutkimusneuvosto on osoittanut onnistuneensa tieteellisen huippuosaaminen edistämisessä ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamisessa; kehottaa parantamaan edelleen eurooppalaisen tutkimusalueen rakenteita ja mekanismeja ja vahvistamaan sen välineitä; pitää välttämättömänä lisätä nuorille, naispuolisille ja innovoivista pk-yrityksistä peräisin oleville tutkijoille (sekä tutkijaryhmille että yksittäisille tutkijoille) osoitettujen tukien osuutta merkittävästi talousarviossa sekä vahvistaa Marie Curie -toimia ja -aloitteita ja siten liikkuvuutta (ottamalla käyttöön viides vapaa liikkuvuus, tietämyksen vapaa liikkuvuus), urakehitystä ja yhteistyötä yliopistojen, julkisten tutkimuslaitosten ja teollisuuden välillä sekä suurten tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuutta; kehottaa teollisuutta osallistumaan enemmän tohtorin tutkintoon sisältyviin ja tutkinnon jälkeisiin tutkimusohjelmiin; kehottaa toteuttamaan tarpeelliset toimenpiteet, joilla taataan EU:ssa tiedealalla työskenteleville kunnon työolot, millä Euroopasta tehdään kansainvälisesti houkuttelevampi tutkijoille, hillitään asiantuntijoiden maastamuuttoa ja saavutetaan huippuosaaminen Euroopassa;

38.  painottaa, että tutkijoiden liikkuvuus Euroopassa olisi asetettava etusijalle, ja kehottaa vahvistamaan toimenpiteitä (esimerkiksi eläkkeiden siirrettävyyttä, ammattitutkintojen vastavuoroista tunnistamista, perhe- ja työelämän yhteensovittamistoimia ja toiseen jäsenvaltion muuttavan tutkijan mukana kulkevaa tutkimusseteliä), joilla tuetaan eurooppalaisten tutkijoiden liikkuvuutta, estetään aivovienti ja tehdään tutkijoiden uranäkymistä EU:ssa houkuttelevampia; kehottaa ottamaan käyttöön tarvittaessa Euroopan tutkimusneuvoston apurahoissa liikkuvuustuen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään toimia akateemisten tutkintojen vastavuoroisen nopean tunnustamisen helpottamiseksi;

39.  uskoo, että Euroopan tutkimusneuvoston mallin soveltamisalaa voidaan edelleen laajentaa yhteistyössä tehtäviin ja monitieteellisiin tutkimushankkeisiin, jos niissä ylläpidetään alhaalta ylöspäin suuntautuvaa luonnetta ja jos tieteellistä huippuosaamista pidetään pääasiallisena valintaperusteena;

40.  pitää tervetulleena jatkuvaa edistystä kohti miesten ja naisten tasapainoista osallistumista puiteohjelmaan; on yhtä mieltä siitä, että toimia naisten osallistumisen lisäämiseksi olisi tehostettava hankkeiden koko keston ajan ja että komission olisi ryhdyttävä uudelleen edistämään naispuolisten tieteenharjoittajien tukemista ja pyrittävä aktivoimaan jäsenvaltioita, jotta ne puuttuisivat sukupuolten välisiin eroihin ja kiinnittäisivät erityishuomiota sukupuolisidonnaisten esteiden poistamiseen; korostaa, että tavoite, jonka mukaan naisten osuuden ohjelmakomiteoissa ja neuvoa-antavissa komiteoissa olisi oltava 40 prosenttia, on saavutettava; kehottaa komissiota laatimaan yhdessä Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa sukupuoli-indikaattorit ja tavoitteet sisältävän sukupuolten tasa-arvon edistämisen toimintaohjelman ja valvomaan sen täytäntöönpanoa;

41.  korostaa tasa-arvonäkökohtien huomioon ottamista ja sitä, että tutkijoille on siksi kaikilla tasoilla annettava mahdollisuus lykätä apurahan alkamista tai keskeyttää siihen liittyvä työ äitiys-, isyys- tai vanhempainloman takia hankkeissa, joissa tämä on mahdollista, ja kehottaa myös tarjoamaan heille mahdollisuuden jatkaa apurahasopimuksen kestoa samoista syistä hankkeissa, joissa aikataulu ei ole etusijalla; kehottaa jäsenvaltioita takaamaan tutkijoille nämä mahdollisuudet;

42.  korostaa, että eurooppalaisen tutkimusalueen täysipainoinen toteuttaminen edellyttää lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joiden avulla varmistetaan kaikkien EU:n toimijoiden osallistuminen kansallisiin ohjelmiin sekä avataan yksittäisten jäsenvaltioiden julkaisemat kilpailut kaikille yhdenmukaistamalla säännöt, menettelyt, sopimukset ja arviointikriteerit;

Kolmas taso: markkinoiden ja innovoinnin yhteiset tavoitteet

43.  toteaa, että tämän tason olisi katettava innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden markkinoilletulon kehittäminen ja edistäminen sekä yleisen edun tuottaminen; katsoo, että teollisuudella ja erityisesti innovoivilla pk-yrityksillä on keskeinen asema uusien tuotteiden, palvelujen ja menetelmien kehittämisessä;

44.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan nuorten yrittäjien Erasmus-ohjelmaa myös tulevan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa ja lisäämään tälle ohjelmalle varattua rahoitusta, kun otetaan huomioon tarve kannustaa nuoria osallistumaan tutkimus- ja innovointitoimintaan ja tukea nuoria yrittäjiä, jotka osallistuvat T&K&I-toimintaan ja käyttävät T&K&I-tuloksia paikallisten tai alueellisten yhteisöjen taloudelliseen ja sosiaaliseen kehittämiseen;

45.  katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota pk-yritysten osallistamiseen, jotta voitaisiin tarttua joustavasti ja tehokkaasti uusiin ideoihin ja mahdollisuuksiin niiden noustessa esiin, mikä avaisi uusia väyliä innovoinnille; painottaa, että pk-yritysten alakohtainen määritelmä on ennakkoedellytys niiden onnistuneelle osallistumiselle yhteisön tukikehykseen; toteaa, että innovointitoimien menestys riippuu myös johtohenkilöstön taidoista ja kokemuksesta;

46.  korostaa, että pk-yritysten mahdollisuutta käyttää tutkimus- ja innovointipalveluja on parannettava paikallisella ja Euroopan tasolla; katsoo, että onnistuneista ohjelmista, kuten Eurostars, on saatu tärkeää kokemusta vastaukseksi innovatiivisten yritysten tarpeisiin, ja siksi tätä olisi vahvistettava; kehottaa kaikilla tasoilla toimiin, joilla pyritään tarjoamaan innovatiivisia ratkaisuja tiettyihin julkisen sektorin tarpeisiin houkuttelemalla pieniä yrityksiä osallistumaan kilpailuihin ideoista, jotka johtavat lyhytkestoisiin kehittämissopimuksiin;

47.  toteaa, että tätä tasoa koskevaan rahoitusjärjestelmään kuuluvat EIT:n tarjoama, osaamis- ja innovaatioyhteisöön liittyvä EU:n rahoitus, Euroopan investointirahaston (EIR) erilliset takaukset ja EIP:n erityislainat (pääasiassa alle 50 miljoonan euron hankkeet) sekä yhteistyö yrittäjyyteen liittyvien rakennerahastojen kanssa; katsoo, että EU:n innovointipolitiikalta puuttuvat kuitenkin pk-yritysten erityisominaisuuksia vastaavat asianmukaiset rahoitusvälineet; uskoo, että eurooppalainen tutkimusalue hyötyisi suuresti asianmukaisen vaikutusarvioinnin jälkeen tehdystä EU:n pk-yrityksiä koskevasta ohjelmasta, joka voitaisiin perustaa EIP:n erikoistuneeksi osastoksi, joka omistautuisi täysin pk-yritysten innovaatiohankkeisiin;

48.  huomauttaa, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti on toiminut menestyksekkäästi ja myötävaikuttanut eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistumiseen; korostaa, että tarvitaan kapea-alaisempia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä, joilla on siten tiiviimpi verkosto ja pienempi budjetti, mikä parantaa myös pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia vuosimaksujen kustannusten pienenemisen myötä; katsoo, että nämä pienemmät osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat luoda EU:hun yhden yhteysyksikön eri puolilta EU:ta tulevien tutkijoiden kohtaamispaikaksi ja parantaa näin mahdollisuuksia kilpailla maailmanmarkkinoilla;

49.  katsoo, että pk-yritysten ohjelmiin osallistumisen lisäämiseksi edelleen on tarkasteltava tiettyjä rahoitusvälineitä ja toimia, joita ovat

50.  pyytää kokeilemaan uusia rahoitusmenetelmiä, kuten hankkeiden rahoittamiseen käytettäviä unionin joukkovelkakirjoja ja EU:n ”innovointiseteliä”, joka antaisi yrityksille mahdollisuuden käyttää kyseiset varat suoraan akkreditoiduissa tutkimuskeskuksissa; katsoo, että näitä seteleitä ei olisi laskettava raportoitaviin kuluihin, koska tutkimuskeskukset todistaisivat, että setelit on käytetty siellä; toteaa, että keskukset voitaisiin perustaa kansallisesti tai alueellisesti ja akkreditoinnin vahvistaisi eurooppalainen elin, kuten YTK; katsoo, että puiteohjelman yhteydessä yhteisen tutkimuskeskuksen innovointipanokseen pitäisi kuulua entistä tiiviimpi yhteistyö teollisuuden kanssa;

51.  pitää myönteisenä EU:n pienyritysten tutkimustoimintaa tukevaa aloitetta (SBIR), jolla tunnistetaan teknologiasuuntautuneen julkisen sektorin kohtaamat haasteet ja rahoitetaan T&K-hankkeita, joilla kehitetään uusia ratkaisuja sekä vanhoihin että kehittymässä oleviin ongelmiin.

o
o   o

52.  katsoo, ettei kaikki innovointi perustu tutkimukseen eikä kaiken tutkimuksen päämäärä ole innovointi; katsoo näin ollen, että ehdotetun uudelleenorganisoinnin olisi katettava kaikki innovointiin liittyvät vaiheet ideasta markkinoille saakka, mukaan luettuina muut kuin tekniset, ekologiset ja yhteiskunnalliset innovaatiot; uskoo, että tähän olisi sisällyttävä innovatiivisten käytäntöjen (kuten innovatiiviset ja esikaupalliset julkiset hankinnat, kannustinpolitiikat, teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvät käytännöt ja edelläkävijämarkkina-aloitteet) edistäminen ja niiden laajan levittämisen helpottaminen; muistuttaa, että standardointi pitäisi ottaa huomioon puututtaessa suuriin haasteisiin ja muotoiltaessa yhteisen strategiakehyksen painopistealueita, mutta sen ei pitäisi olla uusi erillinen väline tai toimenpide;

53.  viittaa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP) tähänastiseen menestykseen ja vaatii ohjelman ehdotonta jatkuvuutta ja kehittämistä edelleen, jotta vahvistettaisiin erityisesti innovatiivisia pk-yrityksiä Euroopan talouden moottoreina;

54.  korostaa kuitenkin, että joistakin kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman välineistä voisi tulla tulevan puiteohjelman luonteva jatke, jolloin ne toisivat jatkuvuutta EU:n tutkimus- ja innovointihankkeille; katsoo, että puiteohjelman hankkeissa kehitettyä teknologiaa voitaisiin laajentaa innovointihankkeisiin, joissa

55.  muistuttaa, että tutkimuksen sekä tieteellisen, teknologisen ja innovointitoiminnan erittäin kilpailullinen luonne ja paikallinen tieteellinen ja innovatiivinen valmiuksien kehittäminen edellyttävät jossain määrin päällekkäisyyttä ja pirstoutumista, joita ilman tutkimusyhteistyö heikentyisi;

56.  korostaa, että puiteohjelmassa olisi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin, joilla luodaan vahvat ja toimivat sääntelypuitteet immateriaalioikeuksien suojaamista varten tutkimusprosessin varhaisessa vaiheessa, jotta nykyistä tehokkaammin houkutettaisiin yksityisiä investointeja ja varmistettaisiin, että tutkimus ja kehitys myötävaikuttaisivat tehokkaasti Euroopan unionin kilpailukyvyn kohentumiseen;

57.  kehottaa painokkaasti toteuttamaan kaikille potentiaalisille osallistujille tarkoitettuja koulutusohjelmia erityisesti hallinnollisten sääntöjen soveltamisesta ja kehottaa komissiota kehittämään koulutushankkeiden valintaa ja arviointia koskevia kriteereitä ottaen huomioon muun muassa huippuosaamisen portaikon; vaatii komissiota auttamaan aktiivisesti julkisia elimiä ja etenkin aliedustettujen jäsenvaltioiden julkisia elimiä parantamaan hallintojärjestelmäänsä toteuttamalla arviointeja ja antamalla suosituksia näille elimille niiden rahoituskäytäntöjen ja hankehallinnon parantamiseksi;

58.  toistaa, että EU:n tutkimusrahoituksen hallinnoinnin yksinkertaistaminen edellyttää suurta askelta; uskoo, että yksinkertaistamisen tärkein tekijä on siirtyminen nykyisestä valvontaperusteisesta lähestymistavasta luottamuspohjaisempaan ja riskisietoisempaan lähestymistapaan, mikä hyödyttää etenkin pk-yrityksiä; vaatii kaikkien määritettyjen yksinkertaistamistoimenpiteiden täytäntöönpanoa uudessa yhteisessä strategiakehyksessä, mukaan luettuina hyväksyttävän virheriskin suurempi marginaali, tavanomaisten kirjanpitokäytäntöjen laajempi hyväksyminen, kertakorvausten ja kiinteämääräisten korvausten käyttö (vapaaehtoispohjalta), soveltamisen ja sopimusmenettelyjen sekä ennakkomaksuja ja kustannusten tukikelpoisuutta koskevien sääntöjen yksinkertaistaminen, rahoitukseen ja tieteellisiin seikkoihin liittyvän raportoinnin huomattava vähentäminen, sopimuksen tekoon kuluvan ajan lyhentäminen korkeintaan kuuteen kuukauteen, apurahojen saamiseen ja maksamiseen kuluvan ajan huomattava lyhentäminen sekä suuremman joustavuuden tarjoaminen osallistujille siinä, miten ne järjestävät ja hallinnoivat hankkeitaan ja valitsevat kumppaninsa;

59.  on vakuuttunut, että yksinkertaistamisen olisi johdettava rahoitusosuuksien ja epäsuorien kustannusten laskentamenetelmien yhdistelmän vähenemiseen eri rahoitusjärjestelmissä siten, että ei kuitenkaan poisteta yliopistoihin, tutkimusjärjestöihin ja teollisuuteen sovellettavaa erilaista järjestelmää;

60.  suosittaa määrittämään rajoitetut yhteiset (hallinnolliset, taloudelliset ja organisatoriset) säännöt ja periaatteet, joita on helppo tulkita ja joita sovelletaan kaikkiin EU:n T&K&I-ohjelmiin ja -välineisiin;

61.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan eurooppalaisten tutkimusohjelmien saatavuutta esimerkiksi siten, että perustetaan yksi yhteyspiste, vahvistetaan ”yksi asiakirja yhtä hanketta kohti” -periaate ja luodaan foorumi parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi; toistaa tässä yhteydessä, että tarvitaan helppokäyttöinen, keskitetty asiointipiste, josta kaikki mahdolliset osallistujat voivat saada neuvoja ja hakea taloudellista tukea; kritisoi tämänhetkistä tutkimushanke-ehdotuspyyntöjä koskevaa avoimuuden ja tietojen puutetta, jonka seurauksena tutkijat ja laitokset eivät pysty valmistautumaan riittävästi, mikä estää niiden osallistumisen;

62.  huomauttaa, että eurooppalaisen osaamisyhteiskunnan luomiseen johtava johdonmukainen politiikka edellyttää koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välisten kytkösten vahvistamista; tähdentää, että yhteisen strategiakehyksen olisi huomioitava ja otettava mukaan koko osaamisketju esimerkiksi infrastruktuurikehityksen, standardoinnin, koulutusohjelmien ja avainteknologioita tukevien toimien kautta; kannustaa kaikkeen yhteistyöhön yliopistojen, yritysten ja tutkimuslaitosten välillä ja uskoo, että taidot ja teknologian siirto ovat olennaisen tärkeitä osatekijöitä; pyytää tarjoamaan välineitä vauhdittamaan teknologian siirtämistä tutkimuksesta teolliseen soveltamiseen sekä palvelu- että tuotantoalalla;

63.  vaatii nykyistä vahvempaa hallitustenvälistä osallistumista yhteisen ohjelmasuunnittelun toimenpiteisiin, jotka vahvistaisivat T&K&I-yhteistyötä eri puolilla Eurooppaa;

64.  korostaa yhteisten teknologia-aloitteiden ja eurooppalaisten teknologiayhteisöjen tärkeyttä ja kehottaa luomaan kaikille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille yhteisen erityiskehyksen, joka sisältää yhteiset, selvät ja yksinkertaistetut ehdot ja jossa tehdään selvä ero yksityisen sektorin ja julkisen sektorin roolien välille; korostaa tarvetta ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin, jotta parannettaisiin avoimuutta ja mahdollistettaisiin pk-yrityksille ja julkiselle tutkimussektorille tällaisten välineiden vapaa saatavuus; kehottaa komissiota tarkastelemaan perinpohjaisesti käynnissä olevien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien huipputasoa, vaikutusta ja merkitystä ennen kuin vahvistetaan tai tuetaan uusia kumppanuuksia, jotta parannetaan niiden hallinnointia laajemman toimijapohjan osallistumisen varmistamiseksi sekä tutkimuslinjausten laadinnassa että uusien tulokkaiden pääsyn varmistamisessa; on myös vakuuttunut, että välineissä olisi otettava huomioon selvästi julkisten painopisteiden tavoitteet (yhteiskunnallisia ja kestäviä ratkaisuja arvostaen) ja että niiden pitäisi houkutella todellisia yksityisiä investointeja;

65.  korostaa, että yhteisen strategiakehyksen olisi oltava houkutteleva rahoitusmekanismi sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoille (myös kansalaisjärjestöille ja kansalaisyhteiskunnan järjestöille); uskoo, että kaikilla suurimerkityksisiin T&K&I-hankkeisiin ja eurooppalaisiin teknologiayhteisöihin osallistuvilla olisi oltava asema painopisteiden asettamisesta käytävässä keskustelussa ja mahdollisuus käyttää tutkimusinfrastruktuureja;

Suuntaviivoja seuraavaa puiteohjelmaa varten

66.  kannattaa siirtymistä tiedeperusteiseen lähestymistapaan ja kehottaa omaksumaan luottamukseen perustuvan suhtautumistavan tutkijoihin sekä parempaan riskinsietoon perustuvan asenteen osallistujiin kaikissa rahoitusjärjestelmän vaiheissa, mukaan luettuina tieteen hyödyntäminen ja innovointi; vaatii akateemiselle tutkimukselle asianmukaista rahoitusmallia seuraavassa puiteohjelmassa;

67.  katsoo, että yhteisen strategiakehyksen ei pitäisi rajoittua pelkästään tutkimusjohtoisiin tai teknologiapohjaiseen innovointiin, vaan siitä olisi tuettava innovoinnin eri lähteitä; huomauttaa, että monet yritykset – erityisesti pk-yritykset – käyttävät muita innovointilähteitä, kuten asiakkaita, markkinoita, käyttäjiä ja – ei vähäisimpänä – työntekijöitä, ja tällaiset innovaatiot ovat usein muita käytännöllisempiä ja keskittyvät tiettyjen prosesseihin, palveluihin tai tuotteisiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseen, koska ehdotettujen ratkaisujen löytäjiä ovat usein työntekijät, jotka ovat lähimpänä tuotantoprosesseja, markkinoita ja asiakkaita; uskoo siksi, että EU:n olisi vahvistettava käytännönläheistä ja työntekijälähtöistä innovointia;

68.  vaatii komissiota varmistamaan, että Horizon 2020 -ohjelman yleiskustannukset tarkistetaan; pyytää siksi komissiota tutkimaan, miten suuren prosentuaalisen osan yleiskustannukset muodostavat seitsemännessä puiteohjelmassa, ja esittämään ehdotuksia osuuden pitämiseksi mahdollisimman alhaisena;

69.  kehottaa pitämään yhteistyötutkimuksen (nykyinen Yhteistyö-ohjelma) keskeisenä seitsemännessä puiteohjelmassa siten, että vahvistetaan synergioita, joilla lisätään ja vahvistetaan sellaisten tutkimushankkeiden vaikutusta ja levittämistä, joita tehdään yhteistyössä maailman huippua edustavien EU:n sisäisten ja ulkopuolisten kumppanien kanssa; uskoo, että yhteistyötutkimuksen rahoituksen olisi oltava temaattisesti joustavampaa (laaja-alaisemmat pyynnöt) ja rahoitusjärjestelyjen käyttäjäystävällisiä, jotta mukaan saadaan huipputason tutkijoita ja vastataan sekä suurten yhteenliittymien että pienempien ryhmien tarpeisiin; katsoo, että olisi katettava koko innovaatioketju tutkimustyöstä laaja-alaisiin pilottihankkeisiin ja esittelyihin ja että olisi omistettava rajattu budjetti aloille, jotka ovat kehittäneet strategisen näkemyksen puuttuakseen tarvittaessa yhteiskunnallisiin haasteisiin pitkän aikavälin investointisykleillä;

70.  suhtautuu epäillen siihen, kuinka tehokasta on käyttää varoja huippuosaamisen tutkimusverkostojen luomiseen sekä konferenssien ja tapahtumien järjestämiseen, ja kehottaa tehostamaan sähköiseen verkostoitumiseen liittyviä toimenpiteitä tutkimuksen ja innovoinnin alalla ja levittämään tutkimustuloksia internetin välityksellä;

71.  suhtautuu epäillen siihen, onko useinkaan mahdollista myöntää rahoitusta vain yhdelle ehdotukselle ehdotuspyyntöä kohden, sillä tämä johtaa ehdotusten valmisteluun ja arviointiin käytettyjen resurssien tuhlaamiseen sekä siihen, että erinomaiset ideat jäävät vaille rahoitusta; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta rahoittaa erinomaisia, valitsematta jääneitä ehdotuksia ylimääräisillä tutkimusmäärärahoilla (jotka vastaavat tutkimusrahastoja), joihin liittyy myös jäsenvaltioiden sekä alue- ja rakennerahastojen rahoitusta;

72.  kehottaa vahvistamaan poikkitieteellistä ja monitieteellistä tutkimusta ja tunnustamaan tutkimuksen yhteiskunnallisen ulottuvuuden; muistuttaa tässä yhteydessä, että suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin olisi vastattava – teknologian keinoja lukuun ottamatta – yhteiskuntatieteellisellä ja humanistisella tutkimuksella ja sosiaalisella innovoinnilla, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä näihin haasteisiin vastaamisen onnistumisessa; uskoo siksi, että yhteisessä strategiakehyksessä olisi varmistettava itsenäinen aihealue ”yhteiskunta- ja taloustieteet ja humanistiset tieteet” ja sen sisällyttäminen lisätekijänä kaikkiin ohjelmavetoisiin toimiin;

73.  kehottaa jatkamaan tieteen ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta koskevaa teemaa itsenäisenä ja laajentamaan sitä horisontaalisesti kattamaan suuret yhteiskunnalliset haasteet, jotta herätettäisiin kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan mielenkiintoa ja houkutettaisiin osallistumaan tutkimukseen; katsoo lisäksi, että komission olisi tuettava etiikkaa koskevien ohjeiden edelleenkehittämistä ja laajempaa levittämistä sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöille suunniteltujen välineiden kehittämistä edelleen;

74.  vaatii asettamaan tutkimuksen painopisteet ja tavoitteet avoimemmalla ja osallistamiseen perustuvalla tavalla siten, että toimintaan osallistuvat tasapainoisesti muun muassa tiedeyhteisö, tutkijat (myös pienemmistä tutkimusjärjestöistä), julkinen sektori, kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja pk-yritykset; kehottaa luomaan erityisfoorumin kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja tutkijoiden välistä vuoropuhelua varten, jotta nämä voisivat keskustella eri alojen tutkimuksen painopistealoista; uskoo, että olisi edistettävä myös pk-yritysten ja tutkijoiden vuorovaikutuksen lähentämiseen tarkoitettuja erityisfoorumeja;

75.  katsoo, että erityistutkimusohjelmien taloudellinen mutta myös yhteiskunnallinen, eettinen ja kestävä arviointi on tärkeä prosessi, jota on parannettava ja edistettävä laajemmin niin Euroopan unionin kuin jäsenvaltioidenkin tasolla; tukee komission aloitteita tällä alalla, esimerkiksi vastuullisten tutkimus- ja innovointiperiaatteiden kehittämistä, ja rohkaisee niiden edistämistä ja käyttöä edelleen;

76.  kehottaa säilyttämään tasapainon alhaalta ylöspäin etenevien hankkeiden, kuten nykyinen tulevan ja nousevan teknologian (FET) avoin järjestelmä, ja ylhäältä alaspäin etenevien hankkeiden (”suuret yhteiskunnalliset haasteet”) sekä helpottamaan pieniä alhaalta ylöspäin eteneviä hankkeita ja alhaalta ylöspäin etenevää yhteistyötutkimusta; katsoo, että yhteistyöhankkeiden nykyistä matalampi osallistumiskynnys johtaisi tieteellisten valmiuksien vahvistumiseen; uskoo, että strategiset painopisteet on yhdistettävä kehittymässä oleviin ongelmiin; pyytää komissiota tutkimaan alhaalta ylöspäin etenevien hankkeiden ja ylhäältä alaspäin etenevien hankkeiden tasapainoa ja tarkastelemaan sitä sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta; painottaa, että tutkimusohjelmaa laadittaessa on tehtävä yhteistyötä tutkijoiden, teollisuuden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa ja neuvoteltava heidän kanssaan;

77.  puoltaa sitä, että tutkimusrahoituksessa keskitytään pieniin ja keskisuuriin hankkeisiin; katsoo, että korkeakoulut ja pk-yritykset hallinnoivat pieniä ja keskisuuria hankkeita helpommin ja vähäisellä hallinnolla; katsoo, että ne myös mahdollistavat hakemusten tähän mennessä epätyydyttävän onnistumisosuuden nostamisen;

78.  katsoo, että kun nykyiset innovointimallit eivät täytä tiettyjä yhteiskunnallisia tarpeita, uusia julkisia lisensointijärjestelmiä ja innovointia koskevia kannustinpalkintoja voidaan käyttää keskittämään tutkimusta näille aloille ja varmistamaan julkisten menojen tehokas käyttö; kehottaa komissiota käynnistämään mahdollisimman nopeasti pilottialoitteen lääketieteen kannustinpalkintoja varten;

79.  vaatii koko T&K&I-ketjun johdonmukaista kattamista avoimuussääntöjen täytäntöönpanon avulla ja selkeää koordinointia tutkimuksen ja innovoinnin rahoituksesta vastaavien komission eri pääosastojen välille;

80.  kehottaa tiivistämään tarvittaessa kansainvälistä yhteistyötä Euroopan unionin strategisten kumppanien, myös BRIC-maiden kaltaisten nopeasti kasvavien maiden, kanssa vastavuoroiselta pohjalta, jotta voidaan vastata paremmin globaaleihin haasteisiin; muistuttaa, että kolmansien maiden tutkijoiden osallistumista kannustettaisiin yksikertaisemmilla menettelyillä ja hakemusten huomattavasti lyhyemmillä käsittelyajoilla; korostaa, että naapurimaissa tarvitaan vahvempaa tieteellisten valmiuksien kehittämistä, joka perustuu yhteisen strategiakehyksen parempaan yhteensovittamiseen EU:n naapuruuspolitiikan välineiden kanssa; uskoo, että valmiuksien kehittämisen tehokas vahvistaminen sekä oikeudenmukaisten ja kattavien kumppanuuksien perustaminen kehitysmaiden kanssa on olennaisen tärkeää niiden kestävän kehityksen vahvistamiselle;

81.  katsoo, että kolmansien maiden kanssa tehtävää tutkimusalan yhteistyötä, johon mahdollisesti liittyy kaksikäyttöä, olisi vältettävä kaikkien sellaisten maiden kanssa, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia, YK:n päätöslauselmia eivätkä kansainvälistä oikeutta;

o
o   o

82.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0256. (2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0236. (3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0401. (4) EUVL C 161 E, 31.5.2011, s. 104. (5) B7-0343/2011. (6) Ks. Euroopan parlamentin päätöslauselma 21. toukokuuta 2008 naisten osallistumisesta tieteelliseen tutkimukseen, 2 kohta (EUVL C 279 E, 19.11.2009, s. 40).