Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Euroopan matkailun kestävyyden suuntaviivat” (KOM(2003)0716),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Uudistettu EU:n matkailupolitiikka: Kohti vahvempaa kumppanuutta Euroopan matkailualan hyväksi” (KOM(2006)0134),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Kestävää ja kilpailukykyistä eurooppalaista matkailua koskeva toimintaohjelma” (KOM(2007)0621) (”Agenda 21”),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet” (KOM(2010)0352),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (KOM(2010)2020),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan matkailutilastoista (KOM(2010)0117),

–  ottaa huomioon Madridin julistuksen ”kohti sosiaalisesti vastuullista matkailumallia”, joka hyväksyttiin 15. huhtikuuta 2010 pidetyssä epävirallisessa ministerikokouksessa,

–  ottaa huomioon neuvoston 12. lokakuuta 2010 antamat päätelmät aiheesta ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet” (14944/10),

–  ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon tekstin ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet” (CoR 342/2010),

–  ottaa huomioon hotellien paloturvallisuudesta 22. joulukuuta 1986 annetun neuvoston suosituksen 86/666/ETY(1),

–  ottaa huomioon matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista 13. kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/314/ETY(2),

–  ottaa huomioon palveluista sisämarkkinoilla 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY(3),

–  ottaa huomioon direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta alennettujen arvonlisäverokantojen osalta 5. toukokuuta 2009 annetun neuvoston direktiivin 2009/47/EY(4),

–  ottaa huomioon ekologisista arviointiperusteista yhteisön ympäristömerkin myöntämiseksi majoituspalveluille 9. heinäkuuta 2009 tehdyn komission päätöksen(5) (2009/578/EY),

–  ottaa huomioon EU-ympäristömerkistä 25. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 66/2010(6),

–  ottaa huomioon Euroopan kestävän matkailun uusista näkymistä ja haasteista 8. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman(7),

–  ottaa huomioon 29. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman(8) ”Uudistettu EU:n matkailupolitiikka: kohti vahvempaa kumppanuutta Euroopan matkailualan hyväksi”,

–  ottaa huomioon matkailun rannikkoalueisiin kohdistuvan vaikutuksen aluekehityksellisistä näkökohdista 16. joulukuuta 2008 antamansa päätöslauselman(9),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen tukemiseen tarkoitettujen EU:n välineiden tarkistamista koskevista käytännön näkökohdista(10),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A7-0265/2011),

A.  ottaa huomioon, että matkailualan osuus on kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta ja 12 prosenttia kokonaistyövoimasta, joten se on kolmanneksi tärkein sosiaalis-taloudellisen toiminnan muoto EU:ssa; ottaa huomioon, että suurin osa alan toimijoista on mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä, että se on pääasiallinen tulonlähde joillakin EU:n alueilla, kuten saarilla, ja että sillä on olennaisen tärkeä rooli EU:n taloudellisessa kehityksessä ja taloudellisessa, sosiaalisessa ja alueellisessa koheesiossa sekä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa;

B.  katsoo, että matkailu edistää myös inhimillistä pääomaa, vaihtoa, elintasoa, hyvinvointia, kulttuuria ja sosiaalista koheesiota; katsoo näin ollen, että on tarpeen painottaa laadullista lähestymistapaa;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni on maailman ykkösmatkailukohde ulkomailta saapuvien matkustajien määrässä mitattuna ja että tätä johtoasemaa on tarpeen vahvistaa tarttumalla haasteisiin, jotka aiheutuvat ensinnäkin voimakkaammasta maailmanlaajuisesta kilpailusta ja jatkuvasti vaihtelevasta kysynnästä sekä toiseksi tarpeesta varmistaa parempi ja pidemmän ajanjakson kestävyys;

D.  ottaa huomioon, että Euroopan matkailualalla on edessään monia haasteita, kuten maailmanlaajuinen talouskriisi, EU:n ulkopuolisten matkailukohteiden kilpailukyky, tarjolla olevien matkailunähtävyyksien monipuolisuus, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja matkailutoiminnan kausivaihtelut, Euroopan väestönkehitys, tieto- ja viestintäteknologian kasvava vaikutus sekä matkailualaan toisinaan vaikuttavat monet ennalta arvaamattomat tapahtumat;

E.  ottaa huomioon, että matkailu edesauttaa Euroopan ja sen kulttuurisen sekä kielellisen perinnön esille tuomista – kunnioittaen samalla monimuotoisuutta – sekä yhteisten arvojen säilyttämistä ja eurooppalaisen identiteetin, Eurooppaan kuulumisen ja Euroopan kansalaisuuden vahvistamista; katsoo, että matkailun kehittämisellä on avainrooli EU:n alueellisen ulottuvuuden vahvistamisessa;

F.  katsoo, että Euroopan monimuotoisuus, monipuolisuus ja monikulttuurisuus tarjoavat maksimaalisen kasvun mahdollisuudet kaikille teemamatkailun muodoille ja että monipuolistuneen matkailun muotojen kehittäminen ja edistäminen saattavat olla ainoa tehokas tapa vastata niihin vääristymiin, ongelmiin sekä huonontumiseen, joihin sääntelemättömän ja eriytymättömän massaturismin malli johtaa;

G.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen (195 artikla) mukaan matkailu kuuluu EU:n toimivaltaan, minkä ansiosta EU voi tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa matkailualalla edistämällä sellaisen ilmapiirin luomista, joka olisi suotuisa matkailualan yritysten perustamiselle ja jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiselle, mutta siinä ei määrätä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten minkäänlaisesta yhdenmukaistamisesta;

H.  ottaa huomioon, että tämän uuden toimivallan nojalla on tarpeen laatia tavoitteiltaan selkeä ja kunnianhimoinen yhdennetty eurooppalainen strategia noudattaen kaikin puolin toissijaisuusperiaatetta;

I.  katsoo, että sen varmistamiseksi, että EU:n uusi toimivalta ja tuleva matkailupolitiikka ovat niin tehokkaita ja näkyviä kuin unionin kansalaiset toivovat ja vierailevat matkailijat edellyttävät niiden olevan, ne tarvitsevat strategian ja toimintasuunnitelman lisäksi myös riittävästi varoja kautta 2014–2020 koskevasta EU:n rahoitusohjelmasta;

J.  ottaa huomioon, että EU:n syrjäisimpien alueiden ja joidenkin saarialueiden talous on lähes kokonaan riippuvainen lentoliikenteestä niiden kovin syrjäisen sijainnin ja eristyneisyyden takia, mikä edellyttää niiden riippuvuuteen kyseisestä liikennemuodosta mukautettuja toimenpiteitä;

1.  pitää myönteisenä komission esittelemää politiikkastrategiaa, jossa luetellaan 21 toimenpidettä piristysruiskeen antamiseksi kyseiselle alalle; katsoo, että kyseinen asiakirja ja sen täytäntöönpano luovat vakaan perustan kilpailukykyistä, nykyaikaista, laadukasta, kestävää ja kaikkien ulottuvilla olevaa matkailua koskevan EU:n politiikan laatimiselle; kehottaa komissiota ottamaan täytäntöönpanosuunnitelman yhteydessä mahdollisimman pian käyttöön erityisiä aikatauluja kaikkien toimenpiteiden ja tavoitteiden toteuttamiseksi; pyytää jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä esittämällä kutakin toimenpidettä koskevia ohjelmia kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia kuullen; kehottaa komissiota keskittymään innovatiivisiin ja eurooppalaista lisäarvoa tuottaviin painopistealueisiin;

2.  katsoo, että on tarpeen laatia sellainen EU:n matkailustrategia, joka perustuu yhtäältä yksinomaan matkailualaa koskevaan toimenpidekokonaisuuteen ja toisaalta, matkailun poikkileikkaavan luonteen huomioon ottaen, koordinointiin muiden siihen liittyvien alojen kanssa, jotta voidaan saada aikaan aidosti matkailua edistävä järjestelmä; katsoo lisäksi, että tarvitaan tarkka arvio siitä, missä määrin muiden alojen toimenpiteet vaikuttavat matkailuun, ja kehottaa noudattamaan yhdennettyä lähestymistapaa synergioiden aikaansaamiseksi sekä erilaisten alakohtaisten politiikkojen välillä että erilaisten rahoitusvälineiden välillä;

3.  pahoittelee komission johdonmukaisuuden puutetta matkailupolitiikan alalla; pitää olennaisen tärkeänä sitä, että komissio huolehtii asianomaisten pääosastojen välisestä koordinoidusta ja yhdenmukaisesta lähestymistavasta;

4.  korostaa, että yhtäältä EU:n, kansainvälisten, kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten ja toisaalta kaikkien alan elinten ja sidosryhmien on tehtävä tiivistä yhteistyötä vastatakseen matkailun monialaisiin haasteisiin noudattaen samalla toissijaisuusperiaatetta; muistuttaa, että monilla Euroopan alueilla ja kunnilla on matkailuasioissa suoraa toimivaltaa ja että niillä on näin ollen keskeinen rooli hankkeiden ja toimenpiteiden toteuttamisessa; toivoo myös Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti, että alueet ja kunnat tekisivät tiiviimpää yhteistyötä ja osallistuisivat suoraan, kestävästi ja tehokkaasti uuden matkailupolitiikan määrittelyyn; katsoo, että samaan aikaan erityisillä ohjelmointivälineillä, kuten makroaluestrategioilla, voitaisiin kehittää alueiden sisäistä ja niiden välistä matkailua ja parantaa EU:n alueiden ja kuntien näkyvyyttä ja kiinnostavuutta;

5.  kehottaa komissiota harkitsemaan kahta uutta matkailun alalla käyttöön otettavaa periaatetta, jotka ovat ”alueidenvälisyys” ja ”täydentävyys” ja joiden avulla pyrittäisiin edistämään matkailupalvelujen tarjoajien välistä yhteistä suunnittelua ja yhteistyötä jollakin tietyllä maantieteellisellä alueella, kuten esimerkiksi eri jäsenvaltioihin kuuluvien naapurialueiden välillä tai jonkin tietyn aihepiirin tasolla piirteiltään samanlaisten alueiden välillä;

Kilpailukykyinen, nykyaikainen ja laadukas matkailu

6.  katsoo, että matkailua olisi pidettävä osana EU:n teollisuus- ja innovointipolitiikkaa, ja toteaa jälleen kerran, että piristysruiskeen antaminen matkailualalle on työllisyyden kannalta strateginen ja elintärkeä tavoite monissa jäsenvaltioissa; korostaa tässä yhteydessä mikroyritysten ja pk-yritysten merkitystä, sillä ne myötävaikuttavat ruohonjuuritason innovointiin sekä alan vakauteen ja varmistavat sijaintialueidensa laadun, monipuolisuuden ja autenttisuuden; kehottaa komissiota edistämään enemmän tätä lähestymistapaa Euroopan matkailupalveluissa;

7.  kehottaa komissiota keräämään ja julkaisemaan vuosittain matkailua koskevia hyviä käytäntöjä;

8.  on komission kanssa samaa mieltä siitä, että yhteistyössä jäsenvaltioiden alue- ja paikallisviranomaisten ja kansallisten matkailunedistämiskeskusten kanssa on kehitettävä Eurooppa-tuotemerkki, jotta voidaan edistää maailmanlaajuisesti Eurooppaa yhtenäisenä matkailukohteena; kehottaa tätä varten komissiota toteuttamaan tiedotuskampanjoita yhteistyössä jäsenvaltioiden ja matkailunedistämiskeskusten kanssa; korostaa, että matkailunedistämisaloitteiden olisi otettava huomioon Euroopan alueelliset erot ja tuotava niitä esiin ja samalla olisi vältettävä suosimasta mitään eurooppalaista matkakohdetta toisten kustannuksella, ja katsoo, että eurooppalaisen tunnuksen ei pitäisi estää alueita, kaupunkeja ja paikallisyhteisöjä edistämästä vapaasti omaa imagoaan;

9.  pitää myönteisenä Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevaa aloitetta, jolla voidaan lisätä joidenkin Euroopan yhdentymisen historiaan liittyvien merkittävien paikkojen näkyvyyttä; korostaa, että tätä aloitetta ja Unescon maailmanperintökohteita ja muita historiallisia reittejä on tarpeen koordinoida; katsoo, että päällekkäisyyden välttämiseksi on huolehdittava koordinoinnista muiden vastaavien aloitteiden, kuten Europa Nostra -palkinnon, kanssa; kehottaa komissiota tähdentämään jäsenvaltioille, että Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saavien kohteiden on oltava aina avoinna ja tutustuttavissa, ja edellyttämään vähimmäismiehityksen järjestämistä;

10.  kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioiden kansanperinteiden, kuten ruokaperinteiden, sisällyttämistä maailman kulttuuriperintöluetteloon, jotta ne voidaan säilyttää tuleville sukupolville, ja luomaan eurooppalaisen strategian kansanperinteiden edistämiseksi unionissa ja kansainvälisesti;

11.  kehottaa komissiota arvioimaan, mitä vaikutuksia EU:n Euroopan kulttuuripääkaupunkiohjelmalla on matkailuun, ja raportoimaan parlamentille siitä, olisiko hallintotapoja, rahoitusjärjestelyjä sekä kulttuurilaitosten ja -yhdistysten osallistumiseen liittyviä menettelyjä tarpeen tarkistaa pysyviin ja kestäviin hankkeisiin ja kumppanuuksiin investoimiseksi;

12.  korostaa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja erityisesti EU:n naapurimaiden ja BRIC-maiden kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä esimerkiksi kumppanuuksien tai kansainvälisten lentoliikennesopimusten tekemisen alalla, sillä nämä maat muodostavat usean miljoonan potentiaalisen uuden matkailijan markkina-alueen; korostaa näin ollen, että on tärkeää jatkaa Euroopan matkailualan näkyvyyteen, laatuun, kilpailukykyyn ja monipuolistamiseen liittyviä ponnisteluja ja kannustaa kehittämään yhteisiä eurooppalaisia markkinointitoimia ja yhdistettyjä matkailutuotteita, jotta houkutellaan matkailijoita näiltä uusilta markkina-alueilta;

13.  pitää toivottavana, että Euroopan unionin toimielimet ja jäsenvaltiot kehittävät – noudattaen kuitenkin samalla EU:n oikeuksia ja velvollisuutta valvoa sen rajojen ylittämistä – yhteisen viisumipolitiikan puitteissa pitkän aikavälin strategian viisumimenettelyjen koordinoimiseksi ja yksinkertaistamiseksi ja harkitsevat yhteisten EU:n tason konsulaattiyksiköiden perustamista, jotta viisumimenettelyt toimeenpannaan ajoissa ja hallintokuluja vähennetään; kehottaa tätä varten komissiota harkitsemaan Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen myötä mahdollisuutta käyttää maailmalla olevia EU:n lähetystöjä turistiviisumien myöntämiseen yhteistyössä jäsenvaltioiden suurlähetystöjen kanssa ja pohtimaan vaihtoehtoisia tapoja yksinkertaistaa turistiviisumien myöntämistä esimerkiksi ottamalla käyttöön ryhmämatkailuviisumit järjestetyille ryhmille ja helpottamalla liikematkailijoiden viisumien saantia;

14.  ottaa huomioon monet hätätilanteet, joissa matkailijat joutuvat vaaraan ulkomailla, ja kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa, olisiko tarpeen laatia yhdenmukainen menettely, jotta voidaan laatia matkustusvaroituksia, luoda yhtenäinen eurooppalainen vaaratilannekoodisto ja suoda pahimmissa tapauksissa toimijoille oikeus hakea yhteisön tukea käytettävissä olevien varojen asettamissa rajoissa;

15.  kehottaa komissiota tekemään johtopäätöksiä viimeaikaisten hätätilanteiden, kuten tulivuorenpurkauksen, johdosta, ja laatimaan suunnitelmia EU:n kriisinhallinnan järjestämiseksi, jotta koordinointi ja yhdenmukainen toiminta toteutuisivat kaikissa jäsenvaltioissa, mitä tulee tiedottamiseen ja toteutettaviin toimenpiteisiin;

16.  korostaa tarvetta edistää innovointia ja teknologista kehittämistä mikroyrityksissä ja pk-yrityksissä, jotta ne voivat tehokkaammin saattaa tuotteitaan markkinoille ja edistää matkakohteita; kehottaa komissiota perustamaan tieto- ja viestintäteknologiaa sekä matkailua käsittelevän foorumin ja käynnistämään siihen liittyvän pilottihankkeen vuoden 2011 loppuun mennessä mikroyritysten ja pk-yritysten digitaaliseen tarjontaketjuun osallistumisen lisäämiseksi ja noudattaen muilla aloilla – kuten esimerkiksi tekstiili-, kuljetus- sekä logistiikka-alalla ja autoteollisuudessa – saatujen kokemusten esimerkkiä; kehottaa laatimaan aloitteita, joilla edistetään sähköistä kaupankäyntiä kyseisellä alalla ja poistetaan jäljellä olevat esteet sisämarkkinoiden kehittymiseltä; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita kehittämään nopeita internetyhteyksiä koko alueellaan, jotta voidaan kehittää edistyksellisiä palveluja ja jotta toimijoista voi tulla keskenään yhteentoimivia;

17.  kehottaa edistämään ja tukemaan kyseisellä alalla yrittäjähenkeä kiinnittäen erityistä huomiota naisiin ja nuoriin sekä helpottamaan pk-yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien rahoituksen ja erityisesti mikroluottojen saantia;

18.  kehottaa komissiota edistämään erityistä matkailualan yritysten innovaatiohautomoa;

19.  katsoo, että matkailualan kestävyys hyötyy suuresti tutkimusta ja kehittämistä koskevasta koordinoidummasta lähestymistavasta sekä innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen edistämisestä; korostaa, että matkailualan kehittäminen liittyy suoraan energiatahokkuuden ja uusiutuvan teknologian edistämiseen;

20.  kehottaa komissiota perustamaan matkailun virtuaalisen seurantakeskuksen, joka olisi yhteydessä paitsi tutkimuslaitoksiin, myös yrityksiin ja julkisiin viranomaisiin, jotta voidaan toteuttaa markkinatutkimuksia eri lähteiden kautta, tarjota yrityksille ja julkishallinnoille ennusteita tarjonnan ja kysynnän kehityksestä ja edistää yritysten ja julkisen sektorin strategisen aseman parantamista;

21.  kehottaa komissiota arvioimaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja alan kansallisten toimijoiden kanssa innovatiivisia tapoja edistää eurooppalaisia erikoispakettilomia, jotka ajoittuisivat eräiden jäsenvaltioiden tulevina vuosina isännöimien tärkeiden historiallisten, kulttuuri- ja urheilutapahtumien (esimerkiksi olympialaiset, maailmannäyttely jne.) kanssa samaan aikaan, jotta Eurooppaa voidaan edistää matkailukohteena kaikessa monimuotoisuudessaan; katsoo, että erilaisia eurooppalaisia ja kansainvälisiä tapahtumia olisi markkinoitava yhdessä olemassa olevan paikallisen matkailutarjonnan kanssa;

22.  katsoo, että Euroopan matkailukomission hoitaman internetportaalin www.visiteurope.com potentiaalia olisi kehitettävä sen käytettävyyden maksimoimiseksi (tietojen esittäminen kaikilla EU:n virallisilla kielillä sekä tärkeimmillä muilla kielillä, ottaen erityisesti huomioon BRIC-maat, näkövammaisten käytettävissä olevien formaattien käyttö ja tietojen ilmoittaminen viittomakielellä kuuroja varten ja kaikkien teknisten sovellusten käyttäminen), ja että siitä olisi tehtävä todellinen eurooppalainen matkailufoorumi, jolta pääsisi helposti siirtymään yksittäisten jäsenvaltioiden kansallisille, alueellisille ja paikallisille matkailuportaaleille; katsoo, että portaalin olisi myös lisättävä eurooppalaisen laadukkaan matkailun tunnuksen, parhaiden käytäntöjen sekä Calypson, NECSTouRin ja EDENin kaltaisten aloitteiden näkyvyyttä ja sen pitäisi tiedottaa matkailijoille heidän oikeuksistaan eri tilanteissa;

23.  kehottaa komissiota arvioimaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta ottaa käyttöön Euroopan matkailukortti, jonka avulla Euroopassa matkailevia, joko jäsenvaltioista tai EU:n ulkopuolisista maista tulevia matkailijoita voitaisiin kannustaa matkustamaan Euroopassa säännöllisesti tarjoamalla tietoa, mukaan luettuna luettelo heidän oikeuksistaan, sekä alennuksia ja palveluja;

24.  katsoo, että Euroopan unioni perustuu kulttuurien ja kielten monimuotoisuudelle ja että näin ollen on tärkeää edistää matkailukohteiden saavutettavuutta tarjoamalla vierailijoille asianmukaisia välineitä, jotta voidaan helpottaa heidän vierailuaan ja auttaa heitä ymmärtämään kohdetta, kuten kuunteluoppaita tai esitteitä, joissa tarjotaan tietoja vähintään kahdella EU:n virallisella kielellä, erityisesti silloin, kun vierailukohteille myönnetään varoja rakennerahastoista;

25.  kehottaa komissiota arvioimaan yhteistyössä matkailualan sidosryhmien kanssa eurooppalaisen laadukkaan matkailun tunnuksen toteutettavuutta ja määrittelemään sitä varten yhteiset laatukriteerit; katsoo, että tämän olisi tapahduttava koordinoimalla eri jäsenvaltioissa jo saatuja ja matkailualan järjestöjen saamia parhaita kokemuksia, jotta voidaan luoda kansallisia tunnuksia täydentävä laajempi ja vapaavalintainen tunnus;

26.  katsoo, että tunnusten määrää olisi rajoitettava, jotta voidaan välttää mahdollisten sekaannusten ilmeneminen kuluttajien keskuudessa sekä liiallisen taakan aiheutuminen yrityksille ja jotta niistä voidaan tehdään helpommin tunnistettavia; kehottaa komissiota arvioimaan nykyisten tunnusten luotettavuutta, avoimuutta ja tehokkuutta ja niiden noudattamisen valvontaa; kehottaa näin ollen komissiota, jäsenvaltioita ja sidosryhmiä edistämään olemassa olevia välineitä ja parhaita käytäntöjä ja arvioimaan pitkällä aikavälillä mahdollisuutta yhdistää vähitellen eurooppalainen laatutunnus ja majoituspalveluille myönnettävä yhteisön ympäristömerkki yhdeksi ainoaksi tunnukseksi, jolloin kestävyys olisi olennainen laatukriteeri;

27.  kehottaa komissiota edistämään konkreettista aloitetta majoitusluokitusjärjestelmän (hotellit, majatalot, vuokrattavat huoneet jne.) yhdenmukaistamiseksi vähitellen määrittelemällä yhteiset vähimmäiskriteerit alkaen matkailualan järjestöjen (esimerkiksi Hotelstars Union) ja alan edustajien aiemmista kokeiluista saamista myönteisistä tuloksista; katsoo, että tällainen asteittainen yhdenmukaistaminen voisi parantaa sekä Euroopan näkyvyyttä matkailukohteena että matkailijoille annettavaa tietoa; kehottaa Euroopan matkailualaa

28.  korostaa, että on tärkeää kiinnittää asianmukaista huomiota erityyppisen majoituksen turvallisuuteen ja erityisesti paloturvallisuusmääräyksiin sekä häkään liittyviin turvatoimenpiteisiin; katsoo näin ollen, että liittymistä MBS-menetelmään (Management, Building and System) olisi kannustettava vaikuttamatta kuitenkaan voimassa olevan kansallisen lainsäädännön soveltamiseen neuvoston vuonna 1986 antamien suositusten mukaisesti, tai jos itsesääntely epäonnistuu, olisi toteutettava vaihtoehtoisia sääntelytoimia; korostaa niin ikään hotellihenkilökunnan koulutuksen merkitystä pelastussuunnitelmissa ja paloturvallisuudessa ja korostaa tarvetta kerätä systemaattisesti majoituksen turvallisuutta koskevia tietoja; korostaa, että vammaisten ja liikuntaesteisten ihmisten tarpeet on pidettävä jatkuvasti mielessä, myös annettaessa koulutusta siitä, miten vammaiset otetaan huomioon paloturvallisuuden alalla ja miten majoituksen turvallisuutta voidaan parantaa;

29.  katsoo, että komission olisi kartoitettava yhteistyössä matkailualan ja työmarkkinajärjestöjen kanssa olemassa olevat ammatilliset taidot (Tourism Skill Competence Framework) ja otettava kyseinen kartoitus lähtökohdaksi käytännön toimille, joilla Euroopan matkailualan työmarkkinoiden tarjonta ja kysyntä saataisiin kohtaamaan toisensa;

30.  kehottaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kannustamaan liikkuvuutta ja hyödyntämään ja edistämään elinikäistä oppimista, ammatillisten oppilaitosten ja yliopistojen matkailualan koulutusohjelmia ja harjoittelua, ylläpitämään tiivistä yhteistyötä tiede- ja liikemaailman kanssa ja korostamaan entistä enemmän matkailualan innovaatioita tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevassa kahdeksannessa puiteohjelmassa; katsoo, että sellaiset yhteisön ohjelmat kuin nuorten yrittäjien Erasmus-hanke ja Leonardo da Vinci tarjoavat ainutkertaisia mahdollisuuksia ammattitaidon ja koulutuksen hankkimiselle ja uramahdollisuuksien parantamiselle, ja että niitä olisi sen vuoksi edistettävä ja kehitettävä edelleen ottaen huomioon myös mahdollisuus tarkistaa niitä siten, että niissä opetettaisiin muun muassa asiakaspalveluun, esteettömyyteen ja kestävyyteen liittyviä parhaita käytäntöjä;

31.  kehottaa komissiota valvomaan tarkemmin palveludirektiivin täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa matkailun osalta;

32.  kehottaa parantamaan matkailualan ammattipätevyyksien vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioissa, jotta sekä alalla jo työskentelevät että sille aikovat henkilöt löytäisivät parempia työmahdollisuuksia ja jotta voidaan edistää alan työntekijöiden liikkuvuutta; katsoo, että näin autettaisiin vastaamaan matkailualan työn kausiluonteisuuteen sekä toisaalta myös pimeään työhön liittyviin ongelmiin;

33.  painottaa matkailun ja liikenteen välistä läheistä yhteyttä ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään kaikkensa kansallisten, alueellisten ja valtioiden rajat ylittävien liikenneinfrastruktuurien uudenaikaistamiseksi keskittyen erityisesti Euroopan laajuisten liikenneverkkohankkeiden edistämiseen ja nopeaan toteuttamiseen ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan loppuunsaattamiseen ilmaliikenteen hallinnon tehostamiseksi; katsoo, että on kannustettava useiden liikennemuotojen käyttöä ja ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin matkailuvirtojen hallitsemiseksi varsinkin huippusesonkien aikana ja erilaisissa hätätilanteissa;

34.  kehottaa komissiota edistämään kestävämpien liikennevälineiden käyttöä, esimerkiksi julkisen liikenteen, raideliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhdistämistä; kehottaa komissiota muiden toimien ohella helpottamaan ja tukemaan myös Euroopan laajuisen liikenneverkon puitteissa yhteyksien kehittämistä saarille, maaseutu- ja vuoristoalueille, syrjäisimmille alueille sekä yleensä vaikeapääsyisiin kohteisiin;

35.  korostaa tarvetta parantaa eri liikennevälineiden yhdennettyjä sähköisiä lipunmyyntijärjestelmiä, joilla edistetään järjestelmän intermodaalisuutta, helpotetaan kansainvälistä matkailua jäsenvaltioiden välillä, taataan liikkumisen vapaus ja poistetaan sisämarkkinoiden toteuttamisen esteet; katsoo, että kehittämisprosessin aikana on keskityttävä vammaisten ihmisten esteettömyyttä koskeviin erityisvaatimuksiin;

36.  pitää myönteisenä matkustajien oikeuksia koskevaa EU:n lainsäädäntöä varsinkin, mitä tulee liikuntarajoitteisiin matkustajiin, ja pyytää komissiota esittämään lyhyellä aikavälillä kunnianhimoisen ja johdonmukaisen oikeudellisen kehyksen, johon kuuluu sääntökokonaisuus, joka kattaa eri liikennemuodot ja jota täydentävät erityissäännöt, joissa otetaan huomioon kunkin liikennemuodon ominaispiirteet;

37.  kehottaa komissiota arvioimaan, olisiko mahdollista ottaa käyttöön matkailijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien peruskirja, joka pitäisi sisällään esteettömyyteen, tietojen antamiseen, hinnoittelun läpinäkyvyyteen, korvausten maksamiseen ym. liittyvät periaatteet; kehottaa jäsenvaltioita perustamaan riippumattoman riitojenratkaisujärjestelmän, jonka avulla kuluttajat voisivat olla varmoja näiden oikeuksien toteutumisesta;

Kestävä ja monipuolistunut matkailu

38.  korostaa, että matkailupolitiikkaan on sisällyttävä johdonmukaisesti kestävä kehitys; katsoo, että nykyisten sukupolvien sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin tarpeisiin on vastattava pitäen samalla kuitenkin mielessä tulevien sukupolvien edut;

39.  pitää myönteisenä komission halukkuutta monipuolistaa tarjolla olevia matkailun muotoja ja torjua siten kausiluonteisuuden vaikutuksia; pitää tärkeänä erityisesti Euroopan neuvoston kanssa jo meneillään olevaa yhteistyötä, joka koskee kulttuuriin, historiaan, uskontoon, ympäristöasioihin ja maisemiin liittyvän matkailun edistämistä maanosamme historiallisia ja kulttuurisia juuria hyödyntävien sekä kestävän ja kaikkien ulottuvilla olevan vaihtoehtomatkailun kehittämiseen myötävaikuttavien teemareittien avulla; katsoo, että kestävien liikennemuotojen – pyöräily ja purjehdus mukaan lukien – käyttöä on kannustettava useiden reittien yhteydessä;

40.  katsoo, että eron luomiseksi Euroopan ja muiden maiden tai maanosien matkailutarjonnan välille on olennaisen tärkeää kytkeä perinteinen matkailuala siihen, mitä kukin alue voi tarjota, mitä tulee tuotteisiin ja palveluihin sekä aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin;

41.  katsoo, että komission ja Euroopan neuvoston olisi edelleen tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten kanssa tuettava myös rahallisesti uusien eurooppalaisten reittien perustamista ja nykyisten ylläpitoa myös rannikkoalueilla, saarilla, syrjäisimmillä alueilla ja vuoristoalueilla; katsoo, että näiden reittien olisi tuotava esiin eurooppalaista identiteettiä mainostamalla ja kytkemällä yhteen symbolisia kohteita kuten katedraaleja, linnoja, yliopistoja, arkeologisia kohteita ja teollisuuskeskittymiä Euroopassa, sekä symbolisia eurooppalaisia tai Euroopan asiaa ajaneita henkilöitä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja tulevien sukupolvien omaisuuden suojelemiseksi;

42.  kehottaa komissiota edistämään EU:n alueiden verkostoitumista ja yhteistyötä nykyisten alueellisten, eurooppalaisten ja kansallisten pyöräilyreittien yhdistämiseksi toisiinsa ja kestävän, energiatehokkaan ja ympäristöystävällisen pyöräilymatkailun edistämiseksi EU:ssa;

43.  korostaa NECSTouRin ja EDENin kaltaisten verkostojen merkitystä Euroopan alueiden välisessä hyvien käytäntöjen vaihdossa ja kestävien matkakohteiden edistämisessä; korostaa lisäksi tarvetta luoda tiiviissä yhteistyössä matkailun kestävää kehitystä käsittelevän ryhmän (Tourism Sustainability Group) sekä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa yhteisten indikaattoreiden järjestelmä matkailukohteiden kestävää hallinnointia varten;

44.  katsoo, että komission olisi Euroopan mantereen historian valossa edistettävä ponnekkaammin Euroopan teollisuusperintöä, jonka potentiaalia ei ole vielä riittävästi tunnustettu; katsoo, että Euroopan teollisuusperinnön kehittäminen kulttuurisesti merkittävänä kohteena voisi hyödyttää myös toissijaisia matkailukohteita ja myötävaikuttaa kestävämmän, monipuolisemman ja tasaisemmin jakautuvan matkailualan aikaansaamiseen Euroopassa teollisuusalueiden säilyttämisen, muuntamisen ja kunnostamisen avulla;

45.  katsoo, että maaseutu- ja maatilamatkailua olisi tuettava asianmukaisella tavalla, koska ne ovat aloja, jotka parantavat elämänlaatua, monipuolistavat maaseutualueiden taloutta ja tulonlähteitä, luovat työpaikkoja näillä alueilla, saavat ihmiset pysymään siellä ja estävät siten väestökadon ja luovat suoran yhteyden perinteisten, ekologisten ja luonnollisten elintarvikkeiden edistämiseen; toteaa tässä yhteydessä, että kyseisillä alueilla on tärkeää varmistaa täysimääräinen liikenneverkkojen käyttömahdollisuus sekä pääsy internetiin ja tietotekniseen infrastruktuuriin; katsoo, että tämä auttaa saavuttamaan tavoitteet, jotka koskevat uusien matkailun muotojen edistämistä, matkailukauden pidentämistä ja matkailualan toimintojen uudelleen jakamista runsaasti matkailijoita vastaanottavien kohteiden ja sellaisten alueiden, joilla on vahva mutta riittämättömästi hyödynnetty matkailupotentiaali, kesken;

46.  katsoo, että on parannettava viljelijöiden mahdollisuuksia pitää tuotteitaan kaupan sekä heidän pääsyään paikallisille markkinoille, jotta ravitsemusalan toimijat voivat ostaa helpommin tarvitsemiaan paikallisesti tuotettuja tuotteita;

47.  korostaa, että luontomatkailu myötävaikuttaa alan kestävään kehitykseen; pitää tärkeänä, että luontokohteisiin ja suojelualueisiin keskitetään voimavaroja, jotta niistä voidaan tehdä matkailijoille helpommin saavutettavia esimerkiksi perustamalla ylikansallisia reittejä, jotka kunnioittavat luonnonperintöä ja kyseisen alueen biologista monimuotoisuutta;

48.  korostaa, että uusien sisävesiväylien kehittäminen voi myötävaikuttaa kulttuuri-, luonto- ja virkistysmatkailun kestävään kehitykseen;

49.  muistuttaa, että kulttuuriin, opiskeluun, nuorisoon ja urheiluun liittyvästä matkailusta on tulossa yhä suositumpaa, ja kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaisia tukemaan tällaisia matkailun muotoja olemalla joustavampia ja mukautumalla uudentyyppisiin kuluttajiin väestörakenteen muutoksen vuoksi, jotta voidaan ottaa huomioon uudet matkailun muodot, jotka vastaavat kuluttajien julki tuomia odotuksia; kehottaa kiinnittämään huomiota urheilun merkittävään rooliin matkailun edistämisessä, sillä sekä katsojat että urheilijat matkustavat suorituspaikoille, ja kehottaa laatimaan erityisiä toimintalinjoja urheilumatkailun edistämiseksi ja tukemiseksi;

50.  kehottaa komissiota edistämään horisontaalista yhteisön aloitetta, joka koskisi matkailun ympäristövaikutuksia, ottaen huomioon erityisesti Euroopan biologisen monimuotoisuuden, jätehuollon, energian- ja vedensäästön, terveellisen ruokavalion sekä maan ja luonnonvarojen käytön, jotta kyseisistä asioista voidaan jakaa tietoa ja hyödyllistä materiaalia sekä lisätä yleisön tietoisuutta niistä ja vähentää matkailusta ympäristölle aiheutuvia vaikutuksia;

51.  pitää myönteisinä alan vapaaehtoisia ponnisteluja matkailusta ympäristölle ja matkakohteille aiheutuvien vaikutusten ymmärtämiseksi ja vähentämiseksi, mistä on kyse esimerkiksi EU:n osittain rahoittamassa innovatiivisessa Travelife Sustainability System -järjestelmässä, joka auttaa kuluttajia tekemään kestäviä valintoja ja alan toimijoita ymmärtämään matkailun vaikutuksia tuotantoketjuun ja hallitsemaan niitä;

52.  kehottaa komissiota tukemaan matkailualan pk-yritysten innovatiivisia aloitteita ja säilyttämään biologisen monimuotoisuuden ja parantamaan sitä edistämällä ympäristömatkailua;

53.  kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta ottaa käyttöön vastuullisen ja kestävän matkailun eurooppalainen teemapäivä järjestämällä kaikissa jäsenvaltioissa tiedotustilaisuuksia kestävien matkailun muotojen ja matkailijoiden vastuullisen käytöksen edistämiseksi;

54.  korostaa ilmastonmuutoksen huomattavia vaikutuksia Euroopan matkailualueisiin ja erityisesti haavoittuviin alueisiin kuten rannikkoalueisiin, saariin ja vuoristoalueisiin; katsoo, että on laadittava strategioita vaikutusten ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi muun muassa kannustamalla innovointia ja matkailupalvelujen monipuolistamista, tehostamalla luonnonriskien ennaltaehkäisyä ja hillitsemistä, mukauttamalla infrastruktuureja ja ennakoimalla vesipulan vaikutuksia sekä turvaamalla tällaisten alueiden ja niiden eläimistön, kasviston ja maisemien kestävyys;

55.  muistuttaa, että rannikkoalueet ovat Euroopan tärkeimmät matkailukohteet ja että näin ollen on tärkeää kiinnittää asianmukaista huomiota rannikkoalueilla käytettäviin aluesuunnittelumenetelmiin, laajamittaisen kaupungistumisen riskeihin, tarpeeseen säilyttää rannikkoalueiden laatu ja kestävyys, niiden kulttuuriperintöön ja matkailupalveluinfrastruktuuriin; korostaa, että rannikko-, saari- ja merimatkailua koskevaan strategiaan on investoitava riittävästi varoja Euroopan rannikoiden suojelemiseksi eroosiolta, niiden luonnon ja eläimistön turvaamiseksi sekä veden laadun parantamiseksi, jotta voidaan kehittää kestävää ja korkealaatuista ranta- ja sukellusmatkailua; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission aloitetta strategian kehittämiseksi kestävää rannikko- ja merimatkailua varten, ja kehottaa laatimaan vastaavia erityisstrategioita saaria, vuoristoja ja muita herkkiä alueita varten;

56.  korostaa rantamatkailun merkitystä joillekin Euroopan rannikkoalueille leimaa-antavana piirteenä; kehottaa komissiota tarkastelemaan, onko direktiivistä 2006/123/EY aiheutunut haitallisia vaikutuksia alan pk-yrityksille, ja tarvittaessa esittämään ehdotuksia tällaisten vaikutusten lievittämiseksi sekä varmistamaan, että alan erityispiirteet otetaan huomioon direktiiviä sovellettaessa; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita tarkastelemaan yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa korvaustoimien käyttöönottoa sellaisten tappioiden lievittämiseksi, joita matkanjärjestäjille aiheutuu uuden lainsäädännön käyttöönotosta, jonka johdosta saavutetut oikeudet menetetään ja joka aiheuttaa rakennusten kunnostamiseksi tai sen varmistamiseksi, että ne ovat aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön mukaisia, tehtyihin kuolettamattomiin investointeihin liittyviä tappioita; katsoo, että tällaiset toimet ovat tarpeen, jotta voidaan turvata alan toimijoiden tekemät investoinnit asiakaspalvelun laadun parantamiseksi;

57.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan yhdennetyn meripolitiikan puitteissa satamainfrastruktuurien kehittämistä siten, että satamaterminaalit mukautetaan liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin, varmistetaan niiden yhteentoimivuus muiden liikennemuotojen kanssa ja kytketään ne yhteen sisämaan matkailupalvelujen kanssa, jotka kaikki ovat keskeisiä tekijöitä merten matkustajaliikenteessä, risteilymatkailussa sekä virkistysmatkailussa; kehottaa jäsenvaltioita poistamaan mahdollisesti vielä jäljellä olevat esteet;

58.  panee merkille, että Euroopan väestönkehitys johtaa terveysmatkailun ja varsinkin kylpylämatkailun jatkuvaan kasvuun; kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta esittää yksi ainoa kylpylämatkailua koskeva lainsäädäntöehdotus valvotun kehyksen luomiseksi kyseiselle alalle, millä parannettaisiin sen kilpailukykyä, koska kylpylämatkailuun liittyviä kysymyksiä säännellään yhteisössä monilla erilaisilla normeilla, ja täsmennettäisiin välittömästi, että jäsenvaltioissa toimivat kylpyläyhtiöt eivät terveyspalvelujen tarjoajina kuulu direktiivin 2006/123/EY soveltamisalaan; korostaa rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevien uusien sääntöjen tärkeyttä sekä sitä, että niitä on sovellettava noudattaen tarkasti uudessa lainsäädäntökehyksessä vahvistettuja kriteereitä ja ehtoja, jotta voidaan varmistaa kaikin puolin tyydyttävä täytäntöönpano;

59.  painottaa ostosmatkailun taloudellista merkitystä; korostaa, että monille matkailijoille tämä matkailun muoto on yksi tärkeimmistä syistä loman viettämiselle EU:ssa, sillä tietyt maailmanlaajuisesti johtavat, ylellisiä merkkituotteita valmistavat yhtiöt toimivat EU:sta käsin; toteaa, että vaikka kyseinen ala kasvaa nopeasti, EU joutuu kohtaamaan voimakasta kilpailua muilta kansainvälisiltä matkakohteilta, jotka tarjoavat esimerkiksi verovapaita ostosjärjestelyjä tai arvonlisäveron palautuksia; suosittaa siksi, että ylellisyystuotteiden alan ja matkailualan ammattilaisten kanssa tehtäisiin yhteistyötä uusien toimenpiteiden ja palvelujen käyttöönottamiseksi, jotta EU voi säilyttää houkuttelevuutensa ja kilpailukykynsä;

60.  pitää tärkeänä eurooppalaisen liikematkailun edistämistä EU:ssa ja maailmassa, koska se on taloudellisesti tärkeää tietyille alueille Euroopassa, kun otetaan huomioon ne lukuisat palvelut, jotka liittyvät messujen, näyttelyiden, konferenssien ja niiden oheispalvelujen (muun muassa hotelli-, ravintola- kauppa-, kuljetus-, tiedotus- ja tapahtumapalvelut) järjestämiseen;

61.  muistuttaa, että eettisesti vastuullinen matkailu on tavoite, jota ei voida jättää huomiotta; pitää myönteisenä Maailman matkailujärjestön laatimaa eettistä ohjesääntöä, ja toivoo, että komissio ja jäsenvaltiot ottavat sen pian käyttöön; on tässä yhteydessä ilahtunut komission ehdotuksesta ulottaa jäsenvaltioiden kansallinen lainsäädäntö kattamaan ulkomailla tapahtuva alaikäisten seksuaalinen hyväksikäyttö, minkä ansiosta seksiturismista voidaan rangaista;

Kaikkien ulottuvilla oleva matkailu

62.  korostaa, että kausiluonteisuus, joka on matkailutoiminnan perusluonne, voi aiheuttaa työsuhteiden ja työehtojen epävarmuutta; kehottaa näin ollen laatimaan kausityöntekijöiden tilannetta koskevan erityisen politiikan, jolla pyrittäisiin esimerkiksi pidentämään matkailukautta matkailutoimintaa monipuolistamalla;

63.  kehottaa komissiota laatimaan suunnitelman matkailutarjonnan kausiluonteen asteittaiseksi vähentämiseksi; kannustaa komissiota tässä yhteydessä hyödyntämään Calypso-valmistelutoimen tähän asti myönteisiä tuloksia ja pyytää komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan tätä toimintaa, jonka ansiosta eri henkilöryhmät kaikkein huono-osaisimmista, kuten ikääntyneistä, vammaisista ihmisistä, nuorista ja pienituloisista perheistä, lähtien voivat käydä matkoilla varsinkin matkailusesongin ulkopuolella ja myös matkustaa ulkomaille; kehottaa tässä yhteydessä laatimaan lisäsuunnitelmia esteettömyyden, asianmukaisten palveluiden ja luotettavan tiedon saamisen ja niiden matkailutuotteisiin sisällyttämisen puolesta; katsoo, että lukuisista nykyisistä hyvistä käytännöistä, joissa korostetaan helppoa saavutettavuutta ja voimaannuttamista, voidaan ottaa mallia;

64.  korostaa, että EU:n uuden vammaisstrategian mukaisesti on tärkeää varmistaa vammaisten ihmisten esteetön pääsy liikenteen lisäksi myös majoituksessa, ruokailutarjonnassa, tietojen saatavuudessa ja yleisesti ottaen matkailupalveluissa; korostaa, että toteutetuista toimista olisi tiedotettava selkeästi; kehottaa komissiota varmistamaan, että esteetön pääsy kaikille turvataan kaikissa matkailuun liittyvissä oheistuotteissa- ja palveluissa;

65.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan sellaisten ohjelmien toteuttamista, joissa kulttuurisesti, historiallisesti tai ympäristönsuojelullisesti merkittäviä kohteita restauroidaan, säilytetään ja suojataan niiden saattamiseksi paremmin matkailijoiden ulottuville; kehottaa nuoria osallistumaan tällaisiin vapaaehtoistyöohjelmiin vuonna 2011, joka on Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi, ja sen jälkeenkin;

66.  kehottaa komissiota edistämään myös niin kutsuttua VFR-matkailua (Visiting Friends and Relatives) tärkeänä keinona tehostaa eurooppalaisen kulttuurin yhdentymistä;

Matkailu ja resurssit

67.  kehottaa komissiota koordinoimaan eri pääosastojen hallinnoimia, matkailualan kilpailukyvyn parantamiseen tarkoitettuja rahoitusvälineitä – erityisesti EAKR, maaseuturahasto, ESR ja EKTR – ja lisäämään niiden näkyvyyttä ja laajentamaan niitä sekä varmistamaan, että niitä käytetään oikein; katsoo, että talousarvioon liittyvää kurinalaisuutta noudatettaessa on olennaisen tärkeää aikaansaada synergioita nykyisten rahoitusvälineiden välille ja että ne on mukautettava matkailualan ja asiakaskunnan muutoksista aiheutuviin tarpeisiin, matkailutoiminnan monipuolistamiseen ja paikallisiin kehitystarpeisiin; pyytää lisäksi komissiota kehittämään selkeän opastusjärjestelmän matkailuun liittyviin hankkeisiin tarjolla olevaa rahoitusta varten ja perustamaan helppopääsyisen pääosastojen välisen tietokannan, jolla parannettaisiin tietoisuutta ja tiedottamista Euroopan unionin yhteisrahoittamista matkailuhankkeista;

68.   korostaa, että matkailun olisi oltava edelleenkin tärkeässä roolissa koheesiopolitiikassa vuosia 2014–2020 koskevassa rahoituskehyksessä; kehottaa sisällyttämään taantuvien matkailualueiden kunnostamisen seuraavan rahoituskehyksen ja uusien rakennerahastoasetusten painopisteisiin, jotta voidaan varmistaa kyseisten alueiden kilpailukyky ja kestävä kehitys;

69.  kehottaa lisäksi jäsenvaltioita ja paikallisia ja alueellisia elimiä hyödyntämään täysimääräisesti ESR:n tarjoamia ammatillisen koulutuksen välineitä sekä muita unionin, jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisyhteisöjen tarjoamia välineitä; pitää olennaisen tärkeänä sitä, että jäsenvaltiot ja muut elimet tietävät, että niiden on otettava käyttöön erityisesti matkailualaa koskevia tarjouskilpailuja rakennerahastojen vahvistamisen prioriteettien mukaisesti;

70.  kehottaa perustamaan kautta 2014–2020 koskevissa rahoitusnäkymissä erityisesti mikro- ja pk-yrityksiä silmällä pitäen matkailualaa koskevan erityisohjelman, jolla kannustettaisiin yritysten välisiä sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia yleiseurooppalaisissa matkailualan hankkeissa, ja kannustaa samalla pk-yrityksiä investoimaan kyseiseen alaan;

71.  korostaa tarvetta taata matkailualan pilottihankkeiden tuen jatkuvuus vuoden 2011 jälkeen ja arvioida tarvittaessa uusia pilottihankkeita, jotka voisivat edistää uuden strategian toteuttamista;

Muut matkailualan kannalta tärkeät kysymykset

72.  toteaa, että matkailualan yritykset tarvitsevat vertailtavissa olevaa, laadukasta tilastotietoa kysyntä- ja tarjontarakenteiden pitkäaikaissuunnittelua sekä matkailukohteiden kehittämistä varten; kehottaa siksi komissiota omien mahdollisuuksiensa rajoissa varmistamaan, että tällaiset tiedot ovat saatavilla koko Euroopassa; pahoittelee, että maaseutu- ja maatilamatkailusta ei pidetä virallisia tilastoja ja että ainoat saatavissa olevat tiedot perustuvat arvioihin; pitää tervetulleina suunnitteilla olevia toimenpiteitä, joilla on tarkoitus koota yhteen matkailualan sosiaalinen ja taloudellinen tietämys ottaen huomioon, että on syytä mahdollisuuksien mukaan välttää taloudellisten ja hallinnollisten lisärasitteiden asettamista;

73.  pyytää komissiota esittämään syyskuuhun 2011 mennessä lainsäädäntöehdotuksen matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista annetun direktiivin 90/314/ETY tarkistamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että kuluttajat ja alan yritykset saavat selkeän lainsäädäntökehyksen sekä tavanomaisiin tilanteisiin että esimerkiksi tiettyjen sää- ja luonnonilmiöiden tai poliittisten levottomuuksien aiheuttamiin poikkeusolosuhteisiin; korostaa, että koko pakettimatkojen käsite on jo aikoja sitten vanhentunut, ja kehottaa komissiota saattamaan direktiiviä tarkistettaessa saman lainsäädännön sovellettavaksi kaikkiin matkailupalveluja tarjoaviin osapuoliin; korostaa, että kuluttajalle tarjottavan palvelun laadun ja reilun kilpailun olisi oltava tässä asiassa keskeisimpiä näkökohtia;

74.  korostaa, että tämä suo mahdollisuuden matkailuun sovellettavan alennetun arvonlisäverokannan asteittaiseen yhdenmukaistamiseen kaikissa jäsenvaltioissa, mikä on EU:n sekä sen ulkopuolisten maiden matkailualan yritysten keskeisen avoimen kilpailun välttämätön edellytys; pitää alv:n tulevaisuutta koskevan vihreän kirjan julkaisemisen myötä käynnistynyttä keskustelua tässä mielessä myönteisenä;

75.  kehottaa jäsenvaltioita pitämään mielessä ne kielteiset vaikutukset, joita aiheuttaa kasvava taipumus periä kalliimpia maksuja EU:hun tai sen jäsenvaltioissa matkustavilta matkailijoilta esimerkiksi polttoaineveron, turvallisuusmaksujen, lentokenttämaksujen, sekä kaupunki- ja satamaverojen tapauksessa varsinkin matkailusesongin ulkopuolella; korostaa, että jos matkailuun kohdistettu lisävero otetaan käyttöön, se on julkistettava asianmukaisesti, jotta matkailijat ja alan toimijat saavat sen tietoonsa;

76.  kehottaa Euroopan unionin neuvostoa jouduttamaan erityisen arvonlisäverojärjestelmän uudenaikaistamista koskevaa direktiiviehdotusta, jossa säädetään mahdollisuudesta hyväksyä valinnainen mekanismi, joka pystyy poistamaan alan eri toimijaryhmien välisen kilpailun vääristymät, koska kansallisten lakien eroavuuksilla on tällä hetkellä vakavia seurauksia;

77.  korostaa, että tarvitaan aktiivista kilpailupolitiikkaa, jolla seurataan alan keskittymistä ja hallitsevan aseman väärinkäyttöä;

78.  kehottaa komissiota esittämään yhdennetyn matkailualan strategian vuoden 2012 loppuun mennessä nykyisen strategian ja sen täytäntöönpanosuunnitelman mukaisesti ja niiden lisäksi;

79.  katsoo, että Euroopan parlamentissa on tarpeen perustaa matkailualaa käsittelevä tekninen työryhmä seuraamaan tarkasti komission ehdottamien toimenpiteiden ja Euroopan parlamentin ehdotusten täytäntöönpanoa;

o
o   o

80.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL L 384, 31.12.1986, s. 60. (2) EYVL L 158, 23.6.1990, s. 59. (3) EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36. (4) EUVL L 116, 9.5.2009, s. 18. (5) EUVL L 198, 30.7.2009, s. 57. (6) EUVL L 27, 30.1.2010, s. 1. (7) EUVL C 193 E, 17.8.2006, s. 325. (8) EUVL C 297 E, 20.11.2008, s. 184. (9) EUVL C 45 E, 23.2.2010, s. 1. (10) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0057.