Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/2272(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0263/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0263/2011

Keskustelut :

PV 24/10/2011 - 13
CRE 24/10/2011 - 13

Äänestykset :

PV 25/10/2011 - 8.9
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0453

Hyväksytyt tekstit
PDF 291kWORD 120k
Tiistai 25. lokakuuta 2011 - Strasbourg
Vammaisten liikkuvuus ja osallistaminen sekä Euroopan vammaisstrategia 2010–2020
P7_TA(2011)0453A7-0263/2011

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2011 vammaisten liikkuvuudesta ja osallistamisesta sekä Euroopan vammaisstrategiasta 2010–2020 (2010/2272(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (UNCRPD) ja sen voimaantulon unionissa 21. tammikuuta 2011 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 26. marraskuuta 2009 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2010/48/EY(1),

–  ottaa huomioon yhteisön peruskirjan työntekijöiden sosiaalisista perusoikeuksista(2),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 2, 10, 19 ja 168 artiklan,

–  ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY(3),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (KOM(2008)0426) sekä 2. huhtikuuta 2009 vahvistetun Euroopan parlamentin kannan(4) kyseisestä ehdotuksesta,

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 julkaistun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (KOM(2010)2020),

–  ottaa huomioon vammaisten pysäköintiluvasta 4. kesäkuuta 1998 annetun neuvoston suosituksen 98/376/EY(5),

–  ottaa huomioon 26. elokuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Euroopan digitaalistrategia” (KOM(2010)0245),

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2000 annetun komission tiedonannon ”Tavoitteena eurooppalainen nanoteknologiastrategia” (KOM(2000)0284),

–  ottaa huomioon 25. syyskuuta 2001 annetun komission tiedonannon ”eEurope 2002: Julkisen sektorin verkkosivujen ja niiden sisällön saavutettavuus” (KOM(2001)0529),

–  ottaa huomioon Maailman terveysjärjestön luoman toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokittelujärjestelmän (International Classification of Functioning, Disability and Health, ICF), joka hyväksyttiin 22. toukokuuta 2001 (Maailman terveyskokouksen päätöslauselma 54.21),

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2003 annetun komission tiedonannon ”Yhtäläiset mahdollisuudet vammaisille: eurooppalainen toimintasuunnitelma” (KOM(2003)0650),

–  ottaa huomioon 24. tammikuuta 2003 annetun komission tiedonannon ”Tavoitteena oikeudellisesti sitova Yhdistyneiden kansakuntien asiakirja vammaisten oikeuksien ja ihmisarvon edistämiseksi ja suojelemiseksi” (KOM(2003)0016),

–  ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2005 julkaistun komission vihreän kirjan ”Kohti väestörakenteen muutoksia – uusi solidaarisuus sukupolvien välillä” (KOM(2005)0094),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2007 annetun komission tiedonannon ”Vammaisten tilanne Euroopan unionissa: eurooppalainen toimintasuunnitelma 2008–2009” (KOM(2007)0738),

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle” (KOM(2010)0758),

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vammaisstrategia 2010–2020: Uudistettu sitoutuminen esteettömään Eurooppaan” (KOM(2010)0636),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2006 hyväksytyn vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan (jäljempänä ”valinnainen pöytäkirja”),

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät ”Työmarkkinoille osallistumisen edistäminen – Kriisistä elpyminen ja vuoden 2010 jälkeisen Lissabonin strategian valmistelu”,

–  ottaa huomioon Urzula Weber-Królin vetoomuksen N:o 1454/2010,

–  ottaa huomioon komission kertomuksen vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2006 toiminnasta ja vaikutuksista (KOM(2011)0166),

–  ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 11. heinäkuuta 2006 tekemän päätöksen (asia C-13/05, joka koskee direktiiviä 2000/78/EY – Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa – Vammaisuuden käsite),

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 21. lokakuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/707/EU(6),

–  ottaa huomioon kuurojen viittomakielistä 17. kesäkuuta 1988 antamansa päätöslauselman(7),

–  ottaa huomioon naisista ja vammaisuudesta 26. toukokuuta 1989 antamansa päätöslauselman(8),

–  ottaa huomioon henkisesti vammaisten oikeuksista 16. syyskuuta 1992 antamansa päätöslauselman(9),

–  ottaa huomioon vammaisten ihmisoikeuksista 14. joulukuuta 1995 antamansa päätöslauselman(10),

–  ottaa huomioon autististen oikeuksista 9. toukokuuta 1996 antamansa päätöslauselman(11),

–  ottaa huomioon liikuntaesteisten pysäköintiluvasta 13. joulukuuta 1996 antamansa päätöslauselman(12),

–  ottaa huomioon vammaisten yhtäläisistä mahdollisuuksista 11. huhtikuuta 1997 antamansa päätöslauselman(13),

–  ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2003 antamansa päätöslauselman(14) komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille aiheesta ”Tavoitteena oikeudellisesti sitova Yhdistyneiden kansakuntien asiakirja vammaisten oikeuksien ja ihmisarvon edistämiseksi ja suojelemiseksi”,

–  ottaa huomioon 12. tammikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys: EU:lle kattava ratkaisu kriisiin” (KOM(2011)0011) ja siihen liittyvän mietintöluonnoksen työllisyydestä,

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 19. toukokuuta 2011 annetun neuvoston päätöksen 2011/308/EU(15),

–  ottaa huomioon terveyserojen vähentämisestä EU:ssa 8. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman(16),

–  ottaa huomioon EU:n työmarkkinaosapuolten 25. maaliskuuta 2010 tekemän puitesopimuksen osallistavista työmarkkinoista,

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät Euroopan unionin terveysjärjestelmien yhteisistä arvoista ja periaatteista (2006/C146/01),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät aiheesta ”Oikeudenmukaisuus ja terveys kaikissa politiikoissa: solidaarinen terveydenhuolto”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan sekä vetoomusvaliokunnan lausunnot (A7-0263/2011),

A.  ottaa huomioon, että yhdenvertaisina kansalaisina vammaisilla (myös fyysisesti ja psykososiaalisesti vammaisilla) on yhtäläiset oikeudet sekä oikeus kiistämättömään ihmisarvoon, yhdenvertaiseen kohteluun ja itsenäiseen suoriutumiseen sekä oikeus osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan;

B.  ottaa huomioon, että yli 80 miljoonaa eli noin 16 prosenttia Euroopan unionin työikäisestä väestöstä on vammaisia, joihin kuuluu myös mielenterveysongelmista –erityisesti autismista – kärsiviä henkilöitä, ja että vammaisten työttömyysaste on vähintään kaksi kertaa muiden työttömyysastetta korkeampi; ottaa huomioon, että vammaiset muodostavat haavoittuvan ryhmän, jossa köyhiä on 70 prosenttia enemmän kuin väestössä keskimäärin; ottaa huomioon, että vammaisten työllisyysaste on ainoastaan noin 45 prosenttia ja että korkealaatuiset työpaikat varmistavat taloudellisen riippumattomuuden ja edistävät henkilökohtaista kasvua; ottaa huomioon, että työttömyys lisää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä, sillä ainakin neljännes väestöstä kärsii vähintään kerran elämänsä aikana jostakin mielenterveyden ongelmasta ja kymmenesosassa tapauksia tällaiset ongelmat voivat kroonistua, mikä korostaa tarvetta aktiivisiin ja kohdennettuihin toimiin, joilla voidaan puuttua tähän jatkuvaan ongelmaan; katsoo, että suurempi riski altistua köyhyydelle johtuu usein vähäisistä mahdollisuuksista saada työpaikka, päästä koulutukseen ja saada terveydenhoitoa ja muuta asianmukaista hoitoa;

C.  katsoo, että kriisi vaikuttaa pahimmin syrjäytyneimpiin ryhmiin, ja ottaa huomioon, että vammaiset ovat yksi ryhmistä, joihin rahoituskriisi on vaikuttanut Euroopassa eniten;

D.  ottaa huomioon, että kansalaiset tuovat säännöllisesti vetoomusvaliokunnan tietoon puutteita nykyisen vammaisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteutumisessa;

E.  ottaa huomioon, että paljon tukea tarvitsevat vammaiset ovat yhteiskunnan syrjäytyneimpiä ja että vammaiset naiset ovat yleensä muita heikommassa asemassa ja kuuluvat yhteiskunnan syrjäytyneimpiin ja että he kokevat syrjintää ja syrjäytymistä koulutukseen, työhön ja yhteiskunnalliseen elämään osallistumisessa;

F.  katsoo, että Eurooppa 2020 -strategia, jonka tavoitteena on (innovointiin ja tutkimukseen perustuva) älykäs, kestävä ja osallistava talous, edellyttää ehdottomasti rakenteellisia parannuksia vammaisten liikkuvuuteen ja osallistamiseen tulevaisuudessa;

G.  ottaa huomioon, että määrä kasvaa huomattavasti lähivuosina väestöpyramidin muuttuessa väistämättä käänteiseksi, sillä yli kolmasosa 75-vuotiaista ja sitä vanhemmista kärsii jonkinasteisista toimintarajoitteista ja yli 20 prosenttia huomattavista rajoitteista;

H.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni on ratifioinut virallisesti Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja että kaikki EU:n 27 jäsenvaltiota ovat myös allekirjoittaneet sen ja niistä 17 on ratifioinut sen;

I.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin toimivaltuudet vammaisuuden alalla rajoittuvat nykyisellään työhön, ammattiin ja ammatilliseen koulutukseen (2000/78/EY) ja että vammaisyleissopimus on yhteinen sopimus ja EU:n toimielimillä ja jäsenvaltioilla on sen täytäntöönpanoon liittyviä velvoitteita, ja katsoo, että tähän mietintöön sisältyviä ehdotuksia ja linjauksia on tarkasteltava ja käsiteltävä komission tulevassa ehdotuksessa saavutettavuutta koskevasta eurooppalaisesta säädösaloitteesta;

J.  ottaa huomioon, että vammaispolitiikka kuuluu usein jäsenvaltioiden toimivaltaan, minkä vuoksi se perustuu kansallisiin traditioihin ja sosiaalisiin käytänteisiin ja taloudelliseen kehitykseen sekä siihen erittäin tärkeään rooliin, joka perheillä ja järjestöillä on vammaisten tukemisessa kohti itsenäistä suoriutumista ja sopeutumista yhteiskuntaan;

K.  ottaa huomioon, että vammaisuus on alati muuttuva käsite, joka muodostuu vuorovaikutuksesta vammaisten henkilöiden sekä sellaisten asenteisiin ja ympäristöön liittyvien esteiden välillä, jotka estävät vammaisia osallistumasta täysimääräisesti ja tehokkaasti yhteiskuntaan muiden kanssa yhdenvertaisesti ja yhtä arvokkaasti;

L.  ottaa huomioon, että liikkuvuuden, vammaisuuden ja sosiaalisen osallisuuden välillä on kiinteä yhteys erityisesti sellaisissa asiayhteyksissä kuin viestinnän vapaus ja esteettömyys (kuten pistekirjoitus, viittomakieli ja muut vaihtoehtoiset viestintämuodot), vapaa liikkuvuus kaikilla elämänalueilla ja palvelujen saatavuus; katsoo, että täysimääräistä osallistumista yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin on edistettävä siten, että otetaan huomioon tieto- ja viestintätekniset toimintalinjat, tietotekniikka-avusteinen asuminen ja sähköiset viestintäratkaisut sekä tarve pyrkiä täyteen saavutettavuuteen edistämällä sisämarkkinoiden laajuisia normeja ja edistämällä niiden yleistä käyttöönottoa;

M.  ottaa huomioon, että oikeus tietoon (perusoikeuskirjan 11 artikla) ja kulttuuriin on vahvistettu muun muassa 6. toukokuuta 2003 annetussa neuvoston päätöslauselmassa vammaisten mahdollisuuksia päästä kulttuurilaitoksiin ja -tiloihin ja nauttia kulttuuritoiminnasta, ja katsoo, että se on myös vammaisten ihmisten älyllisen kehityksen olennainen osa ja vaikuttaa näin suoraan heidän työllistymismahdollisuuksiinsa;

N.  ottaa huomioon, että vammaisilla on oikeus itsenäistä suoriutumista edistäviin avohuollon palveluihin, oikeus henkilökohtaisen avustajan käyttöön, taloudelliseen ja sosiaaliseen riippumattomuuteen sekä oikeus osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan ja työmarkkinoille; ottaa huomioon, että jos tukitoimista maksettaisiin korvausta, niiden osuus BKT:stä olisi lähes 50 prosenttia (talouden suorituskyvyn ja sosiaalisen edistyksen mittaamista käsittelevän komitean 21. huhtikuuta 2010 päivätty raportti);

O.  ottaa huomioon, että kaikille tarkoitettuihin palveluihin ja tavaroihin liittyy huomattavia esteettömyysongelmia vammaisten kannalta;

P.  ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa ja tietyillä aloilla vammaiset kärsivät syrjinnästä koko elämänsä ajan ja erityisesti koulutuksessa, koska vammaisten lasten ja oppilaiden vammaisuutta ei tunnisteta eikä siihen puututa ajoissa, mikä rajoittaa heidän tulevia työllistymismahdollisuuksiaan;

Q.  ottaa huomioon, että 16–19-vuotiaista vammaisista 37 prosenttia on koulutuksen ulkopuolella, kun samanikäisten jossain määrin toimintarajoitteisten vastaava osuus on 25 prosenttia ja muiden kuin vammaisten vastaava osuus 17 prosenttia;

R.  ottaa huomioon, että EU:n joulukuussa 2010 ratifioiman vammaisia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen 24 artiklassa kielletään koulutusjärjestelmän ulkopuolelle jättäminen vammaisuuden perusteella, ja katsoo, että osallistava koulutus on tehokkain väline syrjivien asenteiden torjumiseksi, osallistavan yhteiskunnan rakentamiseksi ja koulutuksen mahdollistamiseksi kaikille;

S.  ottaa huomioon, että vammaiset naiset kokevat usein kaksinkertaista syrjintää ja että hallitukset voivat korjata tilannetta ottamalla tasa-arvoasiat huomioon kaikessa vammaispolitiikassa;

T.  ottaa huomioon, että talouskriisi on haaste työllisyydelle yleisesti ja vammaisille erityisesti, sillä jonkinasteisesta vammaisuudesta kärsivien työttömyyden kasvu on suurempaa, ja pelko kasvaa jatkuvasti siitä, että vammaisetuuksia käytetään työvoiman tarjonnan ohjailuun;

U.  ottaa huomioon, että vammaisten henkilöiden perheenjäsenet kärsivät läheissyrjinnästä ja että perheiden tukitoimilla on puolestaan myönteinen vaikutus vammaisten henkilöiden oikeuksien täysimääräiseen ja yhdenvertaiseen toteutumiseen;

V.  korostaa, että komissiolle esitettiin vuonna 2007 vetoomus, jossa oli 1 364 984 allekirjoitusta ja jossa vaadittiin, että vammaisia on suojeltava laajasti Euroopan unionin kaikilla politiikan aloilla, ja toteaa, että komissio ei ole tähän mennessä onnistunut ottamaan asianmukaisesti huomioon tätä oikeutettua aloitetta;

Tavoitteet

1.  korostaa, että EU:n Eurooppa 2020 -strategian tavoite päästä 20–64-vuotiaan aktiiviväestön 75 prosentin työllisyysasteeseen ei ole saavutettavissa, ellei oteta mukaan myös väestöä, joka kärsii jostakin vammaisuuden muodosta;

2.  korostaa, että varojen käyttö ja taloudelliset investoinnit vammaisten hyväksi ovat pitkän aikavälin investointeja kaikkien hyvinvointiin ja kestävään yhteiskuntaan, jossa ihmiset voivat elää pidempään ja työskennellä tehokkaammin paremmissa olosuhteissa; korostaa tässä yhteydessä, että julkisen talouden säästötoimien yhteydessä ei ole hyväksyttävää tehdä perusteettomia leikkauksia vammaisille tarkoitetuista palveluista tai hankkeista, joiden tavoitteena on edistää heidän osallistumistaan yhteiskuntaan, koska tällaiset leikkaukset johtaisivat siihen, että eräitä vammaisten kiistämättömiä perusoikeuksia ei voitaisi taata; katsoo, että näissä asioissa investointeja olisi päinvastoin lisättävä huomattavasti; muistuttaa, että kaikkien Euroopan unionin terveydenhuoltojärjestelmien on perustuttava yleisen kattavuuden, korkealaatuisen hoidon saatavuuden, tasapuolisuuden ja yhteisvastuun perusarvoille;

3.  panee merkille, että koko rahoituskriisin aikana, jonka osalta on nyt nähtävissä merkkejä elpymisestä, eurooppalaisissa yhteiskunnissa on säilynyt niille ominainen yhteisvastuu; tunnustaa ja korostaa kaikilta osin tarvetta taata erityyppiseen ja -asteiseen vammaisuuteen perustuvien yksilöllisten tukitoimien tarvetta, kun on kyse vammaista henkilöistä, jotka ihmisoikeuksien ja ihmisarvon takaamiseksi ja syrjinnän välttämiseksi tarvitsevat erityistä tukea, koska tätä tarvetta ei yleensä oteta huomioon, minkä vuoksi asialle on saatava kannustusta ja tukea Euroopan kansalaisille suunnattujen tiedotuskampanjoiden avulla; toteaa, että vammaisten tarpeet olisi näin ollen otettava huomioon heidän omien erityisvaatimustensa mukaisesti, jotta koko koulutuksen ja työelämän ajan olisi mahdollista löytää heille sopivia ratkaisuja;

4.  korostaa uuden Euroopan vammaisstrategian 2010–2020 tavoitteiden merkitystä ja kehottaa määrittelemään luotettavien tietojen perusteella hallinnon kaikkia tasoja koskevia tarkempia tavoitteita; katsoo, että olisi noudatettava perusperiaatetta, jonka mukaan vammaisia koskevaa toimintaa ei toteuteta heitä kuulematta, ja että vammaiset olisi otettava mukaan kaikkiin heitä koskeviin toimiin ja päätöksiin;

5.  pahoittelee, ettei komission tiedonantoon Euroopan vammaisstrategiasta 2010–2020 sisälly yhtenäistä sukupuolinäkökulmaa eikä erillistä lukua sukupuolinäkökohdat huomioon ottavasta vammaispolitiikasta, vaikka vammaiset naiset ovat usein vammaisia miehiä heikommassa asemassa ja kärsivät muita useammin köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon Euroopan vammaisstrategiassa 2010–2020;

6.  korostaa tarvetta omaksua uusi tapa tarkastella vammaisuutta ja kehottaa lähtemään liikkeelle perustamalla Euroopan vammaislautakunta, joka kokoontuisi säännöllisesti siten, että myös Euroopan parlamentti olisi aktiivisesti mukana sen toiminnassa, ja johon myös vammaisten etujärjestöjen edustajat sekä kansalliset toimintaryhmät osallistuisivat sellaisten tehokkaampien järjestelmien varmistamiseksi, joiden avulla voidaan koordinoida ja valvoa Euroopan vammaisstrategian täytäntöönpanoa komission ja jäsenvaltioiden ohjelmien ja strategioiden yhteydessä noudattaen toissijaisuuden periaatetta;

7.  muistuttaa, että kestävän yhteiskunnan, jossa ihmiset elävät pidempään terveinä, olisi merkittävä myös parannuksia kaupunkialueiden ja julkisen tilan suunnitteluun sekä tavaroiden ja palvelujen esteettömyyteen, mukaan lukien yhtäläiset mahdollisuudet käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa, jotta voidaan parantaa vammaisten elämänlaatua ja ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä;

Kansalais- ja ihmisoikeudet

8.  kehottaa noudattamaan Euroopan unionin perusoikeuskirjaa ja tukemaan kaikkien tarpeet huomioon ottavan suunnittelun (Design for all) periaatteita; tunnustaa Euroopan unionin ja Yhdistyneiden kansakuntien toteuttamat toimet, jotka koskevat lainsäädäntöä, jolla pyritään vahvistamaan vammaisten täysimääräistä integrointia yhteiskuntaan, mutta katsoo, että enemmän olisi tehtävä;

9.  korostaa erityisesti tarvetta varmistaa, että myös lapsen oikeuksien yleissopimuksessa määriteltyjä alaikäisten vammaisten oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti, mukaan lukien oikeus leikkiin ja opetukseen sekä oikeus osallistua oman yhteisön kulttuuri-, taide- ja muuhun elämään, oikeus henkilökohtaisen tilanteen mukaiseen terveydenhoitoon sekä vapaus hankkia ja vastaanottaa tietoja ja ajatuksia; muistuttaa, että erityisesti yleissopimuksen 23 artiklassa tunnustetaan alaikäisen lapsen oikeus ”saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä oloissa, jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseluottamusta ja helpottavat lapsen aktiivista osallistumista yhteisönsä toimintaan” sekä vaaditaan, että vammaisilla lapsilla on ”mahdollisuus koulunkäyntiin, koulutukseen, terveydenhoito- ja kuntoutuspalveluihin, ammattikoulutukseen ja virkistystoimintaan siten, että lapsi sopeutuu mahdollisimman hyvin häntä ympäröivään yhteiskuntaan ja että hän saavuttaa mahdollisimman korkean yksilökohtaisen kehitystason, sivistyksellinen ja henkinen mukaan luettuina”;

10.  kehottaa sisällyttämään vammaisuuden tehokkaasti koko Eurooppa 2020 -strategiaan ja sen lippulaiva-aloitteisiin, myös innovaatiounioniin, jossa ei viitata vammaisuuteen;

11.  kiinnittää huomiota siihen, että monet vammaiset kärsivät edelleen syrjinnästä, joka liittyy yhdenvertaisuuden puutteeseen lainsäädännössä ja oikeuslaitoksessa, ja kehottaa jäsenvaltioita korjaamaan nämä puutteet, mukaan luettuna vammaisten henkilöiden tehokas oikeussuoja, asianmukainen koulutus oikeudenkäytön alalla työskenteleville ihmisille, myös poliisin ja vankiloiden henkilökunnalle, ja korostaa, että on tärkeää taata yhdenvertainen osallistuminen poliittiseen ja julkiseen elämään, mukaan luettuna oikeus äänestää, asettua ehdolle ja toimia virassa vammaisyleissopimuksen 29 artiklan mukaisesti, sillä kyseisen alan kansalaisjärjestöjen ja vaaliasiantuntijoiden arvioiden mukaan ainoastaan pienellä osalla vammaisista on mahdollisuus osallistua vaaleihin;

12.  katsoo, että tavaroiden ja palvelujen hankinnan sekä niitä koskevan asiaankuuluvan ja esteettömän tiedon pitäisi sisältää sopivat (sähköiset) ostomahdollisuudet ja että tavarat ja palvelut olisi suunniteltava siten, että ne ovat esteettömiä pitkällä aikavälillä; kiinnittää huomiota siihen, että vammaisille tarkoitetut tuotteet on hyväksyttävä eurooppalaisia ja maailmanlaajuisia standardeja noudattaen; kehottaa komissiota toteuttamaan lisää toimenpiteitä kaikille sopivien tavaroiden ja palvelujen kehittämisen ja saatavuuden sekä parhaiden käytänteiden vaihtamisen edistämiseksi vammaisyleissopimuksen 29 artiklan mukaisesti;

13.  korostaa vammaisten oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen huomioon ottaen, että useissa tutkimuksissa on osoitettu, että vammaiset naiset joutuvat kärsimään kaksinkertaisesta syrjinnästä sekä sukupuolensa että vammaisuutensa vuoksi; toteaa, että järjestelmiä tähän asiaan puuttumiseksi ei juuri ole, ja kehottaa sen vuoksi komissiota kiinnittämään erityistä huomiota vammaisten naisten sosiaaliturvajärjestelmiin;

14.  korostaa, että kehitysvammaiset ovat erityisen alttiita joutumaan hyväksikäytön tai väkivallan uhreiksi; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tehokkaan valvontajärjestelmän, jonka avulla voidaan tarjota palveluja ja oikeussuojaa uhreille ja taata, että ihmis- ja vapausoikeuksia kunnioitetaan laitoshoidossa ja että erityistä huomiota kiinnitetään vammaisiin naisiin ja lapsiin; kehottaa Euroopan tasa-arvoinstituuttia tekemään selvityksiä vammaisten tyttöjen ja naisten kohtaamasta väkivallasta; korostaa, että tarvitaan toimenpiteitä ja toimintaa, joiden avulla naisten kaksinkertaista syrjintää voidaan torjua ja edistää täyttä yhdenvertaisuutta oikeuksien ja mahdollisuuksien suhteen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään aktiivisiin ja tehokkaisiin toimiin, joilla voidaan tukea ja edistää siirtymistä laitoshoidosta avohuoltoon siten, että hyödynnetään tehokkaasti EU-rahoituksen tarjoamia mahdollisuuksia, kuten Progress-ohjelmaa, jolla lisätään yleisön tietoja laitoshoidossa olevien vammaisten tilanteesta; kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan, että väkivallan uhriksi joutuneilla vammaisilla naisilla on ensisijainen mahdollisuus asumispalveluihin, tukeen kotiympäristön mukauttamista varten, kotihoidon tukeen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreille tarkoitettuihin julkisiin palveluihin;

15.  katsoo, että jäsenvaltioiden pitäisi kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota vammaisuuden yhteiskunnallisiin näkökohtiin; katsoo, että edellytyksenä kansalaisoikeuksien käyttämiselle saattaisi olla oikeusperustan luominen tuetulle päätöksentekomekanismille; kehottaa jäsenvaltioita edistämään kaikin mahdollisin tavoin henkilökohtaisen avustajan käytön kaltaisia avustusmuotoja, joilla tuetaan itsenäistä suoriutumista, jotta laitoshoitoa voitaisiin yleisesti vähentää ja muita tukimuotoja edistää; pyytää komissiota toteuttamaan tutkimuksen näistä ilmiöistä ja tiedottamaan niistä paremmin suurelle yleisölle; painottaa vapaaehtoistyön merkitystä, sillä sen antama tuki vammaisille on välttämätöntä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan ja parantamaan vammaisia tukevia aloitteita ja ohjelmia;

16.  korostaa, että on tärkeää taata julkisen tiedon yhdenvertainen saatavuus ja kiinnittää erityistä huomiota julkisen vallan toimiin luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamisen katastrofien yhteydessä vammaisyleissopimuksen 21 artiklan mukaisesti;

17.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin luonnonkatastrofien sekä ihmisen aiheuttamien katastrofien varalta ja kiinnittämään erityisesti huomiota sopivan ja hyödyllisen tiedon tarjoamiseen vammaisille muun muassa tuomalla esiin hyödyllisiä kansainvälisiä esimerkkejä;

18.  korostaa tarvetta kansallisen ja Euroopan tason toimiin, joilla edistetään siirtymistä laitoshoidosta avohoitoon hyödyntämällä rakennerahastoja sekä toimenpiteitä, joiden avulla parannetaan ihmisten tietämystä laitoksissa asuvien vammaisten tilanteesta;

Tiedon keräämisen ja sidosryhmien kuulemisen merkitys

19.  korostaa, että vammaiskysymyksiä ja -palveluja koskevat johdonmukaiset sukupuolittain eritellyt tiedot, kuten erityiset indikaattorit ja hoitolaitosten ja -kotien määrää ja laatua koskevat tiedot, ovat tällä hetkellä puutteellisia tai vähäisiä ja että Eurostatin olisi tarjottava vuositasolla enemmän sukupuolittain eriteltyjä tietoja vammaisista ja näiden hoitajista;

20.  pitää valitettavana vammaisten henkilöiden vähäistä osallistumista tiedonkeruuseen ja kuulemisiin ja niiden puutteellista avoimuutta ja katsoo, että kansalaisjärjestöjen kokemusten mukaisesti komission pitäisi kannustaa vammaisia osallistumaan kuulemismenettelyihin, joiden olisi oltava täysin esteettömiä ja jotka olisi suunniteltava siten, että niissä voidaan esittää konkreettisia kommentteja; toteaa, että niitä olisi myös tuettava tehokkailla tiedotuskampanjoilla; katsoo, että kansalaisyhteiskunnan antamien vastausten määrä (336 vastausta) komission erityisellä kuulemisverkkosivustolla vuonna 2009 järjestämään kyselyyn osoittaa, että tiedotuskampanjoilla ei ole tavoitettu kohderyhmiä ja että verkkotyökalu ei ole ollut esteetön näytönlukijaa käyttäville näkövammaisille; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että vammaiset ja heidän järjestönsä otetaan mukaan kaikkiin täytäntöönpanoprosesseihin kaikilla tasoilla (vammaisyleissopimuksen 33 artiklan mukaisesti);

21.  kehottaa komissiota jouduttamaan jäsenvaltioiden keskinäistä seurantaa, yhteistyötä ja hyvien käytänteiden vaihtoa erityisesti sukupuolittain eriteltyjen vertailtavien tietojen ja edistystä mittaavien indikaattorien keräämisessä, jotta kansallisella tasolla ja unionin tasolla vahvistetut tavoitteet saavutetaan; korostaa, että mittaamisen on perustuttava vammaisten tarpeisiin eikä ainoastaan lääketieteellisiin näkökohtiin mutta sen yhteydessä olisi otettava huomioon myös sosiaalisia ja toimintaympäristöön liittyviä näkökohtia; korostaa samanaikaisesti sellaisten koordinoitujen toimien merkitystä, joilla torjutaan järjestelmän hyväksikäyttöä ja vammaiseksi tekeytymistä;

22.  muistuttaa, että vammaisten rekisteröinti palveluja ja julkisista varoista maksettavaa tukea varten ei saa johtaa heidän ihmisoikeuksiensa ja yksityisyytensä loukkaamiseen ja leimaamiseen;

Väestörakenteen muutokset ja esteetön toimintaympäristö

23.  korostaa, että väestörakenteen muutosten seurauksena myös vammaisten ikääntyneiden määrä kasvaa tulevaisuudessa, sillä aiempaa useammat ihmiset joutuvat kärsimään vammaisuudesta eliniän pidentymisen johdosta, minkä vuoksi tarve kehittää ja suunnitella palveluja ja ratkaisuja, jotka hyödyttävät paitsi vammaisia henkilöitä ikään katsomatta myös ikääntyneitä henkilöitä, olivatpa he vammaisia tai eivät;

24.  kannustaa luomaan liittoumia näiden kahden väestöryhmän välille, jotta voitaisiin edistää työllisyyteen ja sosiaaliseen kehitykseen perustuvaa innovatiivista kasvua jäsenvaltioissa ja vastata ikääntyvästä yhteiskunnasta ja väestörakenteen muutoksesta johtuviin uusiin vaatimuksiin;

25.  kehottaa komissiota vahvistamaan sekä jäsenvaltioille langetettavia seuraamuksia että niille myönnettäviä myönteisiä kannustimia asetuksen (EY) N:o 1083/2006 16 artiklan panemiseksi täytäntöön ja sen oikeudellisesti sitovien vaatimusten täyttämiseksi; kehottaa komissiota lujittamaan syrjinnänvastaisia ja esteettömyyttä koskevia säännöksiä tulevassa vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikassa sekä valvomaan ja arvioimaan Euroopan rahoitusohjelmien täytäntöönpanoa ja Euroopan sosiaalirahaston hyödyntämistä;

26.  kehottaa komissiota edistämään Euroopan rakennerahastojen, erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston, käyttöä, jotta voidaan parantaa tavaroiden ja palvelujen sekä rakennetun ympäristön esteettömyyttä EU:n rahastoja käyttämällä;

Vapaa liikkuvuus ja esteettömät palvelut

27.  toteaa, että vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa on perusoikeus; korostaa, että se vaikuttaa myönteisesti elämänlaatuun ja vammaisten ja heidän perheidensä osallistumiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille; katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä terveyspalvelujen parempaan saatavuuteen ja kroonisista vammauttavista sairauksista kärsiviin ihmisiin, jotta terveyseroja voidaan vähentää koko unionissa;

28.  huomauttaa, että kansalaisten tasa-arvoisuutta ja liikkumisvapautta alueellaan edistävässä Euroopan unionissa vammaisten oikeudet vaihtelevat jäsenvaltioittain;

29.  korostaa, että esteettömien liikennevälineiden ansiosta vammaiset voivat helpommin osallistua työmarkkinoille, mikä auttaa torjumaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä;

30.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään nopeammin palvelujen saatavuutta tarvittavien tekniikoiden tiellä olevien esteiden purkamiseen tähtäävien strategioiden avulla, muun muassa hintoja alentamalla, sekä Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeilla, jotka on suunniteltu Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi;

31.  muistuttaa, että liikkuvuus on keskeinen asia Euroopan työllisyysstrategiassa ja että vielä on paljon erityisiä esteitä sille, että EU:ssa voitaisiin taata vammaisten ihmisarvoiset ja itsenäiset elinolot, erityisesti etuuksien ja tukien siirrettävyydessä sekä henkilökohtaisten avustajien palvelujen saatavuudessa;

32.  korostaa, että vammaiset ovat potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa annetun direktiivin (2011/24/EU) mukaisesti oikeutettuja rajatylittäviin terveyspalveluihin ja heille pitäisi myöntää yhtäläinen mahdollisuus käyttää terveyspalveluita kaikissa EU:n jäsenvaltioissa varsinkin, jos he tarvitsevat pitkälle erikoistunutta hoitoa;

33.  kehottaa parempaan vastavuoroiseen vammaisten aseman tunnustamiseen kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa jäsenvaltioita vaihtamaan keskenään hyviä käytänteitä vammaisuusasteiden arviointiin tarkoitettujen kansallisten järjestelmien lähentämiseksi koko EU:ssa vammaisten paremman liikkuvuuden takaamiseksi;

34.  korostaa, että on tarpeen kannustaa jäsenvaltioita ottamaan vammaisia hoitavien henkilöiden, yleensä naisten, osallistuminen ja palkaton työ huomioon sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmissä; painottaa, että näihin naisiin tulee kiinnittää aivan erityistä huomiota;

35.  tunnustaa vammaisten pysäköintiluvasta 4. kesäkuuta 1998 annetun neuvoston suosituksen 98/376/EY merkityksen, koska siinä todetaan, että luvan pitäisi olla vakiomuotoinen ja että kaikkien jäsenvaltioiden pitäisi tunnustaa se luvanhaltijoiden autonkäytön helpottamiseksi, ja toteaa, että yhdenmukainen EU:n perusoikeuskirja matkailijoiden oikeuksista ajokorttien ja muiden jäsenvaltioiden väliseen liikkuvuuteen tarvittavien lupien ja asiakirjojen saamiseksi ja uusimiseksi ovat vammaisten yhteiskunnallisen osallistamisen kannalta oleellisia kaikissa jäsenvaltioissa; toteaa, että näkö- ja kuulovammaisten käyttöön tarkoitettujen esteettömien viestintävälineiden innovatiiviset muodot, kuten esteettömät tietopalvelut ja erityisesti verkkopalvelut, ovat myös oleellisia, jotta vammaisten oikeudet voivat toteutua täysimääräisesti; huomauttaa, että myös kognitiivisista häiriöistä kärsiville ja kehitysvammaisille tarkoitetut helppolukuiset versiot kuuluvat näihin viestintävälineisiin; kehottaa vähentämään vammaisten liikkuvuuden esteitä hyväksymällä eurooppalaisen liikkuvuuskortin, joka perustuu invalidikorttien sekä vammaisten etuuksien ja oikeuksien vastavuoroiseen tunnustamiseen jäsenvaltioiden välillä, jotta vammaisten olisi mahdollista opiskella, työskennellä ja matkustaa helpommin, myös käyttämällä avointa koordinointimenetelmää; kehottaa komissiota luomaan vammaisille tarkoitetun verkkosivuston, joka sisältää täsmällisiä lisätietoja ja jossa selitetään heidän oikeutensa ja annetaan tarkempia lisätietoja matkustamisesta;

36.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarpeellisia toimenpiteitä, joilla karsitaan fyysisiä esteitä ja siten edistetään pääsyä työpaikoille ja asuntoon, sillä tällä tavalla tuetaan vammaisten integroitumista työelämään;

37.  korostaa, että innovointiin ja tietoon perustuvat taloudet eivät voi kehittyä ilman vammaisille tarkoitettuja velvoittavalla lainsäädännöllä säädeltyjä sisältöjä ja rakenteita, kuten näkövammaisille tarkoitetut esteettömät verkkosivut, kuulovammaisille tarkoitetut tekstitetyt sisällöt, myös joukkotiedotusvälineiden palveluissa, verkossa olevat palvelut viittomakieltä käyttäville, älypuhelinsovellukset ja kosketuksella ja äänellä toimivat apuvälineet julkisissa tiedotusvälineissä;

38.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kaksitahoisen tarkastelutavan, jossa velvoittava lainsäädäntö ja standardit katsotaan toisiaan täydentäviksi välineiksi, joita tarvitaan esteettömyyden toteuttamiseksi; tähdentää, että lainsäädännöllä pitäisi varmistaa toimintapuitteiden kestävyys, sillä tieto- ja viestintätekniikan ala kehittyy nopeasti; katsoo, että standardeista pitäisi kehittyä välineitä, joilla voidaan varmistaa lainsäädännön täytäntöönpano;

39.  toteaa, että terveyspalvelut ja terveyttä ja terveydenhuoltoa koskevat tiedot eivät ole saatavilla tasa-arvoisesti, ja kehottaa Euroopan komissiota laatimaan nopeammin suosituksia, joilla voidaan tukea yhtäläistä mahdollisuutta käyttää terveyspalveluita ja saada terveyttä ja terveydenhuoltoa koskevaa tietoa;

40.  painottaa, että vammaisten saamiseksi aktiivisesti mukaan kaikilla yhteiskuntaelämän aloilla on edistettävä viestintäratkaisujen tarjontaa kehitysvammaisille (esimerkiksi selkokieliset verkkosivut) sekä puhetta tukevan ja korjaavan viestintätekniikan (AAC) tarjontaa niille, joilla on viestinnällisiä erityistarpeita;

41.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan komission tuella vammaisten integroitumista yhteiskuntaan ja yhteiskunnallista hyväksyntää edistämällä heidän pääsyään urheilu- ja kulttuuritiloihin sekä vapaa-ajan tiloihin sekä heidän mahdollisuuksiaan osallistua tällaiseen toimintaan, sekä lisäämään jäsenvaltioiden välistä näkövammaisten saatavilla olevan kulttuuriaineiston vaihtoa, kuten vammaisten mahdollisuuksista päästä kulttuurilaitoksiin ja -tiloihin ja nauttia kulttuuritoiminnasta 6. toukokuuta 2003 annetussa neuvoston päätöslauselmassa(17) kehotetaan;

42.  kehottaa jäsenvaltioita korjaamaan erityisesti sellaisen esteettömyyslainsäädännön puutteet, joka koskee julkista liikennettä, matkustajien oikeuksia muun muassa liikkumisen apuvälineille aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen, sähköisiä tieto- ja viestintäpalveluja sekä julkista rakennettua ympäristöä ja palveluja koskevia sääntöjä;

Yhtäläiset mahdollisuudet

43.  katsoo, että yhdenvertaisia mahdollisuuksia ei voida tulkita siten, että ne tarkoittaisivat samoja ehtoja ja olosuhteita ihmisille, joilla on erilaiset tarpeet, ja katsoo siksi, että eri tavoin vammaisilla ihmisillä olisi oltava mahdollisuus käyttää tarkoituksenmukaisia keinoja, joiden avulla he voivat hankkia tavaroita ja palveluja, mikä merkitsisi todellisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien luomista;

44.  vahvistaa, että vammaisille on taattava yleinen, tehokas ja syrjimätön mahdollisuus saada sosiaaliturvaa, sosiaalietuuksia, terveydenhuoltoa ja koulutusta sekä taattava sellaisten tavaroiden ja palvelujen tarjonta, jotka ovat julkisesti saatavilla, mukaan luettuna asuminen, televiestintä ja sähköinen viestintä, tieto, myös esteettömässä muodossa tarjottu tieto, rahoituspalvelut, kulttuuri ja vapaa-aika, yleisölle avoimet rakennukset, liikennemuodot ja muut julkiset tilat ja palvelut;

45.  korostaa, että sijoittuminen työelämään sekä taloudellinen riippumattomuus ovat erittäin tärkeitä tekijöitä, jotka edistävät vammaisten integroitumista yhteiskuntaan;

46.  vahvistaa, että tuotteiden, tavaroiden ja palvelujen ei mukautettuinakaan pidä olla syrjiviä eikä niistä näin ollen pidä aiheutua suurempia kustannuksia vammaisille;

47.  katsoo, että pk-yritykset ovat olennaisen tärkeitä vammaisten työelämään sijoittumisen kannalta, mikäli ne kykenevät luomaan sopivan työympäristön vammaisten yksilöllisten ja ammatillisten kykyjen vahvistamiseksi; painottaa, että tämän vuoksi pk-yrityksille olisi annettava kaikki tiedot, jotka koskevat suojatyön tekijöiden työllistämisen tukemista, sekä kaikki tiedot tekniikoista ja koulutusväylistä, joiden avulla vammaisilla on mahdollisuus toimia itsenäisesti ja aktiivisesti työelämässä;

48.  korostaa, että on erityisen tärkeää työllistää vammaisia normaaleilla työmarkkinoilla; toteaa, että tarvitaan kipeästi joustavampia oikeudellisia työsuhdemuotoja, joissa painotetaan nykyaikaisia työnantajan ja työntekijän välisiä suhteita, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioiden hallituksia hyväksymään lainsäädännöllisiä ja taloudellisia toimenpiteitä, joilla tuetaan tehokkaasti vammaisten työllistymistä;

49.  pyytää jäsenvaltioita tehostamaan ja toteuttamaan aktiivista työllisyyspolitiikkaa siten, että mahdollistetaan paitsi vammaisten pääsy työmarkkinoille myös heidän pysymisensä työelämässä; kannustaa toteuttamaan vammaisuuden tyypin mukaisia räätälöityjä toimia, kuten työtä koskevat suunnitelmat ja ammatinvalinnanohjaus, jotka ovat käytettävissä heti, kun erityistukea tarvitsevat henkilöt kirjautuvat tätä tarkoitusta varten luotuihin palveluihin;

50.  korostaa, että vaikka suojatyöpaikat ja tuetut työpaikat eivät vastaa avoimille työmarkkinoille osallistumista, ne ovat hyödyllisiä keinoja tukea ja auttaa kaikkia eri tavoin vammaisia ihmisiä eri elämänvaiheissa, myös kohtuullisten mukautuksien avulla siirryttäessä kohti avoimia työmarkkinoita, ja katsoo, että kohtuullisten mukautuksien (direktiivin 2000/78/EY 5 artikla) perusteeton kieltäminen olisi katsottava yhdeksi syrjinnän muodoksi vammaisyleissopimuksen 2 artiklan mukaisesti; huomauttaa, että joissakin jäsenvaltioissa suojatyökeskuksia ja kiintiöitä voidaan käyttää siirryttäessä avoimille työmarkkinoille ja että ne tarjoavat vammaisten tarvitsemia erityispalveluja ja koulutettua henkilökuntaa; korostaa, että olisi suhtauduttava myönteisesti vammaisten edustajien käyttöön suurissa yrityksissä, jotta vammaiset voisivat puhua omasta puolestaan, ja olisi myös pidettävä suotavana kyseisen alan paikallisten kansalaisjärjestöjen ja pk-yritysten tiiviimpää yhteistyötä; painottaa, että henkilökohtaisia avustajia olisi tarvittaessa tuettava, sillä tällä tavalla parannettaisiin huomattavasti vammaisten mahdollisuuksia saada jalansijaa työmarkkinoilla;

51.  korostaa siirtymäajan ohjelmien merkitystä, koska niiden avulla voidaan tarjota työtilaisuuksia ensin suojatyökeskuksissa ja sitten myös vähitellen avoimilla työmarkkinoilla ja koska niiden avulla voidaan luoda aiempaa joustavammat puitteet siirtymiselle ammatillisesta kuntoutuksesta muihin työmuotoihin Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanon aikana;

52.  kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan ja parantamaan aktiivista työllisyyspolitiikkaa, jolla pyritään integroimaan vammaisia työelämään, ja tehostamaan asiasta vastaavia kansallisia elimiä;

53.  panee merkille, että jäsenvaltioiden olisi ensisijaisesti päästävä sopimukseen ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (KOM(2008)0426) ja hyväksyttävä se; kehottaa komissiota tukemaan edelleen teknisten vaikeuksien ratkaisemista neuvostossa, jotta asiassa päästään nopeasti sopimukseen; toteaa, että syrjimättömyyspolitiikka on olennaisen tärkeässä osassa vammaisten sosiaalisen osallistamisen ja työllisyyden edistämisessä;

54.  kehottaa tarkistamaan EU:n julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä, jotta esteettömyysperusteista tehdään pakollisia vahvistettaessa valintaperusteita, joilla pyritään edistämään sosiaalista osallisuutta, innovointia ja esteettömyyttä vammaisia hyödyttävällä tavalla;

55.  korostaa, että jäsenvaltioiden keskinäisistä eroista huolimatta suurimmassa osassa sosiaaliturvajärjestelmiä ei ole riittävää joustavuutta, joka mahdollistaisi sosiaalietuuksien saamisen ja samanaikaisesti edunsaajan pysymisen työmarkkinoilla; pyytää, että näitä järjestelmiä muutettaisiin aktivoivammiksi, jotta sosiaalietuuksien saaminen ja osittainen työkyvyttömyys voitaisiin sovittaa yhteen työmarkkinoilla pysymisen kanssa;

56.  muistuttaa, että komissio ilmaisee Euroopan vammaisstrategiasta antamassaan tiedonannossa huolensa tekstityksen ja ääniselitteiden vähäisestä saatavuudesta televisiossa Euroopan unionissa; korostaa erityisesti, että kuurojen ja kuulovammaisten järjestöt ovat käyneet Euroopan parlamentin tuella jo monien vuosien ajan kampanjaa tekstityksen laajemman saatavuuden takaamiseksi televisio-ohjelmissa Euroopan unionissa; kehottaa panemaan huolellisemmin täytäntöön direktiivin 2007/65/EY mukaisen jäsenvaltioiden velvoitteen kannustaa lähetystoiminnan harjoittajia varmistamaan tiedotusvälineiden palvelujen saatavuuden kuulo- tai näkövammaisille; kehottaa komissiota tarjoamaan julkisille lähetystoiminnan harjoittajille erityisiä rahoitusmahdollisuuksia, joilla autetaan niitä ottamaan ohjelmissaan käyttöön tekstitys- ja ääniselitemahdollisuudet;

Investoiminen vammaisiin

57.  on sitä mieltä, että vammaisten työllisyysaste koko Euroopassa on valitettavan matala, ja muistuttaa EU:n toimielimiä, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita ei voida saavuttaa, ellei vammaisten tilanne parane; katsoo, että yhteiskunnassa on sen vuoksi kerrottava vammaisuudesta ja yhteiskunnan on otettava vastuu vammaisuudesta, myös esi- ja peruskoulun tasolla;

58.  toteaa, että nykyiset koulutusjärjestelmät eivät yksistään riitä vähentämään opintonsa keskeyttäneiden vammaisten suurta osuutta vaan lisäksi tarvitaan julkisen vallan lisätoimia, sillä Eurooppa 2020 -strategiassa pyritään alle kymmenen prosentin tavoitteeseen, ja korostaa, että tämä aiheuttaa vammaisille huomattavia sosiaalisia vaikeuksia, työllistymisongelmia ja köyhyyttä, etenkin meneillään olevan talouskriisin jatkuessa; ottaa huomioon opintonsa keskeyttäneiden vammaisten suuren määrän ja korostaa koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta 11. toukokuuta 2010 annettuihin neuvoston päätelmiin viitaten tarvetta edistää tehokkaita (ja myös vaihtoehtoisia) koulutusohjelmia, jotka on sovitettu vammaisten tarpeisiin, ominaisuuksiin ja kykyihin, ja huomauttaa, että tämä edellyttää määrällisesti tarkoituksenmukaista, pätevää ja motivoitunutta henkilöstöä sekä järkeviä ja sopivia ohjelmia sekä näiden ohjelmien sisällyttämistä kaikkiin ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen opinto-ohjelmiin, myös vammaisille tarkoitettuihin opetusohjelman ulkopuolisiin ohjelmiin, jotta voidaan torjua vammaisiin lapsiin kohdistuvia kielteisiä asenteita ja jotta nämä saisivat asianmukaisen pätevyyden nykyaikaisia avoimia työmarkkinoita varten; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota antamaan vammaisille paremmat mahdollisuudet saada tietoa nykyisistä liikkuvuus- ja koulutusohjelmista sekä yhtäläiset mahdollisuudet osallistua elinikäisen oppimisen ohjelmiin; katsoo näin ollen, että syrjimättömyysperiaatteet on sisällytettävä Eurooppa 2020 -strategiaan ja sen lippulaiva-aloitteisiin YK:n vammaisyleissopimuksen 24 artiklan täyttämiseksi;

59.  vahvistaa, että osallistava koulutus olisi nostettava keskeiseen asemaan erityisesti kokemusperäistä oppimisen ansioksi lukemisessa, ja katsoo, että tästä syystä sitä olisi korostettava eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (”ET 2020”) yhteydessä sekä Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeessa ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma”; panee lisäksi merkille tarpeen edistää uutta sopivaa ohjeistusta sekä tietotekniikan tarkoituksenmukaista käyttöä kouluissa ja kotona henkilökohtaisen ja räätälöidyn avun tarjoamiseksi;

60.  korostaa, että kaikille lapsille, myös vammaisille, on taattava oikeus yleiseen pääsyyn kaikille koulutuksen aloille ja tasoille kaikissa oppilaitoksissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan vammaisten lasten perheille tarkoitetun tiedon jakamista, jotta varhainen tunnistaminen, tuki ja mahdolliset ratkaisut voidaan toteuttaa heidän tarpeidensa mukaisesti; korostaa, että julkisen vallan on tärkeää tukea perheitä, joissa on vammaisia, antamalla taloudellista ja muuta apua (kuten päivähoitopalveluja), tarjoamalla terveyspalveluja, psykologista tukea ja asiantuntemusta sekä mahdollistamalla joustavammat työajat vammaisten lasten vanhemmille (tai toiselle heistä); kehottaa jäsenvaltioita perustamaan esteettömiä erityisyhteyspisteitä, joista voi saada tietoa ja hallinnollista neuvontaa; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan kohdennetuilla tiedotus- ja koulutustoimilla vammaisten perheitä ja terveydenhoitoalan ammattilaisia ja ottamaan potilasjärjestöt mukaan päätöksentekoon ja seurantaan;

61.  korostaa, että työnantajien pitäisi antaa vammaisille mahdollisuus päästä työhön, jos he ovat siihen päteviä, ja antaa heille mahdollisuus edetä työssään, ja että työnantajien pitäisi tukea vammaisia tarjoamalla koulutusta;

62.  korostaa, että on tärkeää edistää työelämäsidonnaisia koulutushankkeita, jotka mahdollistavat vammaisten nuorten välittömän siirtymisen koulutuksesta työelämään;

63.  korostaa, että on myös huolehdittava vammaisten nuorten epävirallisesta oppimisesta ja koulutuksesta sellaisissa asioissa kuin sosiaalinen kanssakäyminen, tiedotusvälineet (joihin olisi sovellettava yhä tiukempia esteettömyysvaatimuksia esimerkiksi tekstitys- ja ääniselitejärjestelmien suhteen), urheilu, vapaa-aika ja ulkoilu jokaisen lapsen ja nuoren erityistarpeiden mukaisesti; korostaa, että nämä eivät ole pelkästään välttämättömiä välineitä jokaisen ihmisen terveen kehityksen takaamiseksi, vaan ne ovat myös YK:n tunnustamia kiistämättömiä oikeuksia;

64.  katsoo, että elinikäinen oppiminen on ratkaisevan tärkeä tapa tukea ja lisätä vammaisten sopeutumista ja työsuhteen jatkuvuutta ja että se on erityisen merkityksellistä työuransa aikana vammautuneille ja etenkin niille, joilla on etenevä vammauttava sairaus;

65.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan tai luomaan entistä tehokkaampia ja toisiaan täydentäviä kuntoutuspalveluja, jotka liittyvät muun muassa terveydenhoitoon, koulutukseen, työllisyyteen, itsenäisen suoriutumisen välineisiin ja kuljetukseen; toteaa, että näitä ei pidä ainoastaan seurata ja suunnitella yksilöllisesti vaan niiden on myös tuettava pitkän aikavälin talousarvio- ja kehityssuunnitelmia;

66.  katsoo, että vammaisjärjestöille on ohjattava tarkoituksenmukaista rahoitusta; painottaa, että vammaisjärjestöjen taloudellisten vaikeuksien vuoksi niiden osarahoitusosuuden on oltava vähintään kymmenen prosenttia niiden tuettaviksi esittämien hankkeiden arvosta;

Elämäntavat

67.  painottaa, että myös yritysten yhteiskuntavastuu voisi vapaaehtoisuuden pohjalta antaa merkittävän sysäyksen vammaisten tilanteeseen; kehottaa ottamaan käyttöön sopimustyypin mukaan vaihtelevia tukia ja avustuksia henkilöille ja yrityksille, jotka palkkaavat vammaisia työntekijöitä, ja kiinnittämään erityistä huomiota EU-tukiin ja ohjelmasuunnitteluun; kehottaa toimijoita ja sidosryhmiä tukemaan ja soveltamaan hyviä käytänteitä tällä alalla ja tukemaan niitä sekä kiinnittämään tässä erityistä huomiota vammaisiin lapsiin ja naisiin;

68.  vahvistaa, että EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden virkamiehiä olisi vakiokäytäntönä koulutettava ottamaan vastaan vammaisia ja antamaan heille tietoa ja että olisi tuettava konkreettisilla toimilla mahdollisuutta tutustua julkisiin lainsäädäntöasiakirjoihin ja julkisiin oikeudellisiin menettelyihin; kehottaa EU:n toimielimiä toimimaan esimerkkinä vammaisten palvelukseen ottamisessa ja kannustamaan myös jäsenvaltioita noudattamaan tätä menettelytapaa;

69.  korostaa, että omaa yrittäjyyttä edistävillä ja tukevilla toimintalinjoilla mahdollistetaan vammaisten integroituminen työmarkkinoille ja taloudelliseen toimintaan, koska integraatiolla luodaan joustavuutta, jonka ansiosta voidaan monissa tapauksissa poistaa työpaikoilla olevat rajoitteet ja esteet; pyytää jäsenvaltioita ottamaan käyttöön yksityisyrittäjyyttä edistävään toimintaan tarkoitettuja tarkoituksenmukaisempia ja tehokkaampia tukia, jotka on suunnattu tälle ryhmälle;

70.  kehottaa komissiota tuomaan tehokkaammin esiin esteettömyyden etuja ja ottamaan kaikille esteettömän ympäristön luomisen kustannukset ja kulut huomioon yleiskustannuksina kiinnittäen erityistä huomiota ikääntyvään yhteiskuntaan;

71.  kannustaa ottamaan käyttöön erityisvapaita, jotta vanhemmat voivat huolehtia vammaisista lapsistaan; kannattaa lisäksi vakaasti sitä, että vammaisten lasten vanhempien sitoutuminen ja työ tunnustetaan ottamalla se huomioon työkokemuksena ja erityisesti vanhuuseläkeoikeuksia laskettaessa;

72.  korostaa, että esteetön pääsy terveyspalveluihin ja monimuotoisiin kuntoutuspalveluihin ei pysäytä terveyden heikkenemistä kokonaan etenkään ikääntyvässä yhteiskunnassa, minkä vuoksi jokaisen on kannettava osa vastuusta päivittäisissä toimissaan ja kulutustottumuksissaan, jos halutaan saavuttaa kestävä yhteiskunta, jossa terveydelle asetetaan entistä suurempi painoarvo ennaltaehkäisystä kuntoutukseen;

Köyhyyden torjuminen

73.  kehottaa komissiota takaamaan riittävän rahoitustuen EU:n vammaisia edustavalle kattojärjestölle sekä muille eurooppalaisille vammaisjärjestöille, jotta voidaan taata täysimääräinen osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon ja lainsäädännön täytäntöönpanoon, joka perustuu Euroopan vammaisstrategian sekä vammaisyleissopimuksen sitoumuksiin ja muihin päätöksentekoprosesseihin, jotka koskevat vammaisia henkilöitä;

74.  pitää valitettavana, että vammaisille koituu ylimääräisiä taloudellisia rasitteita eli vammaisuudesta todennäköisesti lyhyellä aikavälillä aiheutuvia lisäkustannuksia heidän arkielämässään, mikä heikentää huomattavasti heidän elämänlaatuaan;

75.  kehottaa komissiota sen köyhyyden vähentämistä koskevien tavoitteiden pohjalta erittelemään köyhyyttä koskevia lukuja niiden vammaisten henkilöiden määrän laskemiseksi, jotka elävät köyhyydessä, jotta vammaisten henkilöiden köyhyyden vähentämistä koskevat vertailukelpoiset tavoitteet voidaan saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian puitteissa;

76.  huomauttaa, että tämän köyhyyden poistaminen tai huomattava lieventäminen edellyttäisi, että useammalla vammaisella olisi työpaikka, mikä lisäisi valtion verotuloja ja vähentäisi äärimmäisen köyhyyden vuoksi avustuksia tarvitsevien määrää;

77.  muistuttaa Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden antamasta virikkeestä sekä uudesta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisesta foorumista ja vahvistaa, että köyhyyden vähentäminen ei toteudu, jos vammaisia ei integroida ensin koulutukseen ja myöhemmin työmarkkinoille ja jollei tulopolitiikkaa mukauteta sairaus- ja työkyvyttömyyseläkejärjestelmien osalta työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaa, terveyttä ja kuluttaja-asioita käsittelevän neuvoston (EPSCO:n) 30. marraskuuta 2009 järjestetyssä kokouksessa annettujen päätelmien 12 kohdan mukaisesti, ja muistuttaa, että tämä voi myös johtaa leimautumiseen;

78.  tunnustaa, että aikainen toteaminen ja aikaisessa vaiheessa annettu apu ovat elintärkeitä ja olennaisia vammaisten lasten kannalta ja niitä on pidettävä pitkän aikavälin sijoituksina ikääntyvässä yhteiskunnassa; huomauttaa, että vammaisten henkilöiden perheet ovat alttiimpia köyhyysriskille ja sosiaaliselle syrjäytymiselle ja että niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota;

79.  kehottaa jäsenvaltioita välttämään vammaisten sosiaaliturvan perusteetonta leikkaamista talouskriisin torjumiseksi tehtävien säästötoimenpiteiden vuoksi, koska on varmistettava vammaisten kohtuullinen elintaso heidän luovuttamattomana oikeutenaan;

80.  toteaa, että vammaiset henkilöt ovat erittäin alttiita sosiaaliselle syrjäytymiselle ja köyhyydelle, ja korostaa, että vammaisten henkilöiden köyhyysaste on 70 prosenttia korkeampi kuin muiden; tähdentää, että vakavasti vammaiset tai monivammaiset ja vammaisten lasten yksinhuoltajat ovat kaikkein heikoimmassa asemassa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan heidän oikeutensa ja ryhtymään toimiin heidän elämänlaatunsa parantamiseksi tarjoamalla muun muassa käytännöllistä tietoa päivittäisistä asioista, myös perehdyttämällä perheet taitoja kehittäviin menetelmiin ja palveluihin, jotka vaikuttavat perhe-elämään;

81.  kehottaa neuvostoa ja komissiota ryhtymään lisätoimenpiteisiin ja antamaan säännöllisesti selvityksiä harvinaisista sairauksista sekä tarjoamaan todellista apua kehittämällä vanhempien ja heidän asuinpaikkaansa lähimpänä olevien asiantuntijoiden välisiä yhteyksiä; katsoo, että tämä olisi otettava huomioon INSERIM-organisaation työssä ja määrittää siihen kuuluvaksi; kehottaa komissiota edistämään harvinaisten tautien tiettyjen muotojen diagnosointiin ja hoitoon tähtäävien keskusten eurooppalaisen verkoston perustamista, jotta voidaan koordinoida ja seurata niiden toimintaa ja potilaille koituvaa hyötyä;

Parlamentti vaatii edelleen sosiaalisesti kestävää ja ihmisoikeuksiin perustuvaa tarkastelutapaa

82.  toteaa EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettuihin uusiin oikeuksiin viitaten, että komissio toimii yhtäläisten mahdollisuuksien alalla oikealla tavalla tavoitteenaan syrjinnän tehokkaampi torjunta, aktiivisten osallistamistoimien tukeminen, vammaisuudesta valistaminen, kaikkein käyttäjien tarpeet huomioon ottavan suunnittelun ja kaikille sopivan suunnittelun mukaan ottaminen sekä kohtuullisten mukautusten merkityksen korostaminen;

83.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ratifioimaan viipymättä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen sekä siihen liittyvät valinnaiset pöytäkirjat ja suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen yleissopimuksen valinnaiseen pöytäkirjaan liittymisestä;

84.  kehottaa neuvostoa ja komissiota harkitsemaan toimielinten välisen sopimuksen solmimista parlamentin kanssa ja laatimaan vuoden sisällä parlamentille erityinen suositus valvoa YK:n vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa;

85.  kehottaa neuvostoa hyväksymään komission ehdotuksen päätökseksi EU:n liittymisestä valinnaiseen pöytäkirjaan ja korostaa, että kyseisellä pöytäkirjalla perustettu järjestelmä voisi Euroopan parlamentin myötävaikutuksella johtaa siihen, että EU panee täytäntöön YK:n vammaisyleissopimuksen;

86.  kehottaa komissiota kehittämään konkreettisia, tarkoituksenmukaisia ja selkeitä toimenpiteitä sekä perustamaan järjestelmän, jolla voidaan valvoa Euroopan vammaisstrategian täytäntöönpanoa hallinnon kaikilla tasoilla Euroopan vammaisstrategian toimenpiteiden luettelon mukaisesti tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa;

87.  kehottaa jäsenvaltioita tukemaan mahdollisuuksiensa mukaan (lääketieteellisiä näkökohtia lukuun ottamatta) sellaisia soveltuvia toimenpiteitä ja räätälöityjä välineitä, joilla pyritään lisäämään mahdollisuuksia itsenäiseen elämään siten, että voidaan varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet ja aktiivinen elämä vammaisille henkilöille ja heidän perheilleen;

88.  korostaa, että on autettava niitä, jotka voivat tehdä työtä ja jotka haluavat pysyä työelämässä, vaikka he ovat menettäneet osan toimintakykyään; kehottaa jäsenvaltioita edistämään osallisuuden kulttuuria ja auttamaan myös osittain työkykyisiä ihmisiä pääsemään työmarkkinoille;

89.  kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan (uudestaan) vammaisuuteen liittyviä toimiaan sekä siihen liittyviä kansallisia ohjelmia tai strategioita Euroopan vammaisstrategian määräajan kuluessa ja sen puitteissa Eurooppa 2020 -strategian sekä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen mukaisesti;

90.  kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen saavutettavuutta koskevaksi eurooppalaiseksi säädösaloitteeksi, kuten Euroopan vammaisstrategiassa on ilmoitettu, ja korostaa, että EU:n tasolla tarvitaan vahvoja sitovia toimenpiteitä, joilla parannetaan selkeän etenemissuunnitelman avulla vammaisten mahdollisuuksia hankkia tavaroita ja palveluja;

91.  pyytää jäsenvaltioita hyväksymään komission tuella sosiaalisia erityistoimenpiteitä, joilla varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet saada terveyspalveluja, sekä fyysisesti vammaisille ja kehitysvammaisille suunniteltuja laadukkaita terveys- ja kuntoutuspalveluja;

92.  korostaa sellaisia uusia hoitomenetelmiä koskevan tutkimuksen merkitystä, jotka edesauttavat vammaisten integroitumista yhteiskuntaan; huomauttaa, että tässä suhteessa esimerkiksi teatteri- ja lemmikkieläinterapia ovat osoittautuneet tehokkaiksi, sillä ne edistävät sosiaalistumista ja ihmisten välistä viestintää;

93.  kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet näkövammaisten liiketoimien helpottamiseksi;

94.  vaatii, että komission on viitattava selkeämmin vammaisuuteen liittyviin kysymyksiin suunnitteilla olevassa julkisten hankintojen uudistuksen tarkistamisessa;

95.  pyytää komissiolta, että eläkkeitä koskevan vihreän kirjan julkaisemisen pohjalta käydyn keskustelun mukaisesti peräänkuulutetaan monialaista vammaispolitiikkaa seuraavassa valkoisessa kirjassa, joka on tarkoitus julkaista vuoden 2011 jälkipuoliskolla;

96.  kehottaa komissiota arvioimaan, auttaisivatko Euroopan rakennerahastojen ja erityisesti maaseudun kehitysrahaston puitteissa toteutetut uudet toimenpiteet maaseudulla eläviä vammaisia toimimaan aktiivisina kansalaisina Euroopassa;

97.  kehottaa komissiota ja neuvostoa pyrkimään kaikin tavoin laatimaan kuljetuspalveluiden käytön yhteydessä tehtävää henkilökohtaista selvitystä koskevat säännöt, joilla taataan matkustajien perusoikeudet ja ihmisarvo ja palvellaan matkustajien matkan tarkoitusta siten, että erityistä huomiota kiinnitetään mukaan otettaviin lääkinnällisiin laitteisiin, apuvälineisiin ja tarvikkeisiin, sekä saamaan aikaan selkeän yhteisen tulkinnan voimassa olevista turvallisuusvaatimuksista, jotta varmistetaan, ettei vammaisilta evätä – asianmukaisen perustelujen puuttuessa ja kohtuuttomissa määrin – mahdollisuutta matkustamiseen vain sen vuoksi, ettei palvelun tarjoajalle koituu siitä vaivaa;

98.  kehottaa komissiota lisäämään pyrkimyksiä yksilöllisesti räätälöityjen, navigaatioon perustuvien palveluiden luomiseksi sokeille ja vakavasti näkövammaisille, raportoimaan palveluista vuosittain ja laatimaan erityisiä suosituksia, joissa otetaan huomioon tekniikan dynaaminen kehitys, jotta varmistetaan, että edistystä tapahtuu ja että jatkuva multimodaalinen ovelta ovelle ulottuva kuljetus on mahdollista, kuten esitetään valkoisessa kirjassa ”Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää”;

99.  kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan terveyspalvelujen tarjontaa vammaisille ja kiinnittämään huomiota esimerkiksi palvelujen konkreettiseen saatavuuteen, koulutukseen ja terveydenhoitohenkilökuntaan, valistukseen, esteettömässä muodossa tarjottuun tietoon, räätälöityihin neuvontapalveluihin, mukaan luettuna käännökset eri kielille, ja terveyspalvelujen räätälöintiin vammaisten tarpeiden mukaisesti;

100.  vaatii, että komission ja jäsenvaltioiden on vältettävä vammaisuutta määrittäessään luomasta erotteluja, kun ne myöntävät tukea vammaisten urheiluun tai vapaa-ajan toimintaan; kannustaa neuvostoa jatkamaan pyrkimyksiään ja muistuttaa, että Euroopan neuvoston ministerikomitea lupasi vuonna 1986 tukea vammaisten urheilua;

101.  kehottaa komissiota ja neuvostoa parantamaan vammaisten mahdollisuuksia tekijänoikeusalalla muun muassa lisäämällä parhaiden käytäntöjen vaihtamista, jotta voidaan tukea parhaiden yhteistyömuotojen kehittämistä ja varmistaa, että palveluntarjoajia säännellään asianmukaisilla, yleisillä ja pakollisilla vaatimuksilla, jotka koskevat vammaisia ja etenkin näkövammaisia;

102.  painottaa, että YK:n vammaisyleissopimuksen hengen mukaisesti sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi 2005/29/EY – etenkin harhaanjohtavaa ilmoittamatta jättämistä koskeva säännös – koskee myös vammaisia;

103.  kehottaa komissiota ja neuvostoa ryhtymään toimiin Euroopan parlamentin kokemuksen ja käytäntöjen perusteella tehdäkseen tieto- ja viestintätekniikasta esteetöntä kuuroille parlamentin vuonna 1988 ja 1998 hyväksymien päätösten mukaisesti ja tekemään vuosittain selvityksen asianomaisille parlamentin jäsenille;

104.  kehottaa komissiota tekemään näkövammaisiin liittyvän tutkimuksen, jossa selvitetään yritys- ja yksityiskäyttöön tarkoitettujen tuotteiden digitaalisten näyttöjen (käyttöliittymien) sekä vastaavien näkövammaisille tarkoitettujen vaihtoehtoisten tietotekniikkaratkaisujen ominaisuuksia ja esitetään erityissäädösehdotuksia;

105.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tunnustamaan viittomakielen viralliseksi kieleksi kussakin jäsenvaltiossa; toteaa, että jäsenvaltioiden olisi näin ollen toimittava tällaisen tunnustamisen mahdollistamiseksi 19. marraskuuta 2010 annetun Brysselin julistuksen mukaisesti;

106.  kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota vammaisten etujen huomioimiseen YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti, kun käsitellään kansainvälisiin suhteisiin ja kehitykseen myönnettäviä avustuksia;

o
o   o

107.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 23, 27.1.2010, s. 35.
(2) EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.
(3) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.
(4) EUVL C 137 E, 27.5.2010, s. 68.
(5) EYVL L 167, 12.6.1998, s. 25.
(6) EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46.
(7) EYVL C 187, 18.7.1988, s. 236.
(8) EYVL C 158, 26.6.1989, s. 383.
(9) EYVL C 284, 2.11.1992, s. 49.
(10) EYVL C 17, 22.1.1996, s. 196.
(11) EYVL C 152, 27.5.1996, s. 87.
(12) EYVL C 20, 20.1.1997, s. 386.
(13) EYVL C 132, 28.4.1997, s. 313.
(14) EUVL C 76 E, 25.3.2004, s. 231.
(15) EUVL L 138, 26.5.2011, s. 56.
(16) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0081.
(17) EUVL C 134, 7.6.2003, s. 7.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö