Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2011/2020(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0354/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0354/2011

Keskustelut :

PV 26/10/2011 - 3
CRE 26/10/2011 - 3

Äänestykset :

PV 26/10/2011 - 8.2
CRE 26/10/2011 - 8.2
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0461

Hyväksytyt tekstit
PDF 348kWORD 108k
Keskiviikko 26. lokakuuta 2011 - Strasbourg
Parlamentin kanta neuvoston muuttamaan talousarvioesitykseen vuodeksi 2012
P7_TA(2011)0461A7-0354/2011

Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. lokakuuta 2011 neuvoston muuttamasta esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2012, kaikki pääluokat (13110/2011 – C7-0247/2011 – 2011/2020(BUD)) ja oikaisukirjelmistä nro 1/2012 (KOM(2011)0372) ja 2/2012 (KOM(2011)0576) esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2012

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7. kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY, Euratom(1),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–  ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman yleisistä suuntaviivoista vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten(4),

–  ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2012 – Pääluokka I – Parlamentti(5),

–  ottaa huomioon komission 26. toukokuuta 2011 esittämän esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2012 (KOM(2011)0300),

–  ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman vuoden 2012 talousarvioesitystä käsittelevän kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksista(6),

–  ottaa huomioon neuvoston 25. heinäkuuta 2011 vahvistaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi (13110/2011 – C7-0247/2011),

–  ottaa huomioon komission 17. kesäkuuta 2011 ja 16. syyskuuta 2011 esittämät oikaisukirjelmät nro 1/2012 ja 2/2012 esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2012,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 75 b artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A7-0354/2011),

PÄÄLUOKKA III
Yleisiä huomioita

1.  muistuttaa, että älykkään, kestävän ja osallistavan, työllisyyttä tukevan ja laadukkaita työpaikkoja luovan talouden edistäminen toteuttamalla Eurooppa 2020 -strategian seitsemän lippulaiva-aloitetta on kaikkien EU:n 27 jäsenvaltion ja EU:n toimielinten yhteisesti hyväksymä tavoite; muistuttaa, että tämän strategian täytäntöönpano edellyttää vuoteen 2020 asti valtavia tulevaisuuteen suuntautuvia investointeja, joiden kokoluokaksi komissio arvioi 19. lokakuuta 2010 päivätyssä tiedonannossaan ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu” (KOM(2010)0700) vähintään 1 800 miljardia euroa; korostaakin, että tarvittavia investointeja sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla ei enää pidä lykätä vaan ne on tehtävä nyt;

2.  muistuttaa, että älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa 2020 -strategian on oltava keskeisellä sijalla vuoden 2012 talousarviota koskevassa EU:n strategiassa, jotta Eurooppaa voidaan auttaa toipumaan kriisistä ja tulemaan vahvemmaksi;

3.  on näin ollen erittäin huolissaan nykyisen kriisin vuoksi jäsenvaltioissa tapahtuneesta julkisten investointien laskusta joillakin näistä aloista, kun jäsenvaltiot ovat tehneet mukautuksia kansallisiin talousarvioihinsa; kehottaa muuttamaan tätä suuntaa ja uskoo vakaasti, että investoinnit on turvattava sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla, jos halutaan, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet toteutuvat koko unionissa; katsoo, että EU:n talousarviolla on merkittävää vipuvaikutusta jäsenvaltioiden elvytystoimiin, sillä sen avulla käynnistetään ja tuetaan kansallisia investointeja kasvun ja työllisyyden edistämiseksi, joten sitä olisi käytettävä tällaisena välineenä; korostaa, että tämä on täysin EU-ohjausjakson dynamiikan mukaista, sillä tällä uudella mekanismilla Euroopan talouden ohjauksen parantamiseksi pyritään lisäämään EU:n ja kansallisten talousarvioiden johdonmukaisuutta, synergiaa ja täydentävyyttä yhteisesti sovittuja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita toteutettaessa;

4.  muistuttaa jälleen kerran, ettei EU:n talousarviota pitäisi katsoa ja arvioida pelkästään menoeräksi, joka rasittaa jäsenvaltioiden talousarvioita, vaan sitä olisi sen sijaan pidettävä mahdollisuutena terästää aloitteita ja investointeja, jotka ovat koko unionin edun mukaisia ja tuovat sille lisäarvoa ja joista useimmista päättävät parlamentti ja neuvosto yhdessä ja joilla on siten myös kansallisen tason legitimiteetti;

5.  panee jälleen kerran merkille EU:n talousarvion täydentävyyden jäsenvaltioiden talousarvioihin nähden ja sen kannustinvaikutuksen kasvun ja työpaikkojen edistämiseen ja korostaa, että talousarvion luonteen ja rajoitetun koon vuoksi sitä ei pitäisi hillitä ja taltuttaa sattumanvaraisilla leikkauksilla vaan päinvastoin tietyillä aloilla sen määrärahoja olisi lisättävä;

6.  ottaa huomioon, että EU:ssa vallitsee sekä jäsenvaltioiden että unionin tasolla akuutti puute varoista; korostaa, että kaikkien ohjelmien ja menojen toteuttamiskelpoisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus olisi analysoitava tarkkaan antamalla rahalle saatavan vastineen käsitteelle todellista sisältöä;

7.  huomauttaa, että monivuotisen rahoituskehyksen marginaalit eivät tarjoa todellista liikkumavaraa etenkään alaotsakkeessa 1 a ja otsakkeessa 4 ja että ne heikentävät unionin valmiutta reagoida toimintalinjojen muutoksiin ja odottamattomiin tarpeisiin luopumatta ensisijaisista tavoitteistaan; huomauttaa, että unionin kohtaamat haasteet ovat niin suuria, että niitä varten tarvittaisiin määrärahoja selvästi monivuotisen rahoituskehyksen nykyisiä enimmäismääriä enemmän; palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa tarkoitettujen välineiden käyttöönotto on välttämätöntä ilmaantuneiden uusien haasteiden ja painopisteiden, esimerkiksi tämänvuotisen arabikevään, vuoksi sekä siksi, että voidaan antaa vahva sysäys Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanolle koordinoituna keinona torjua nykyistä talous- ja sosiaalikriisiä;

Neuvoston kanta

8.  pitää valitettavana sitä, että neuvosto on leikannut komission talousarvioesityksen maksusitoumuksia 1,59 miljardilla eurolla (-1,08 prosenttia) ja maksuja 3,65 miljardilla eurolla (-2,75 prosenttia), minkä vuoksi maksusitoumusten kokonaismäärä on 146,25 miljardia euroa (+2,91 prosenttia verrattuna vuoden 2011 talousarvioon(7)) ja maksujen kokonaismäärä on 129,09 miljardia euroa (+2,02 prosenttia), kun komission talousarvioesityksessä määrät ovat +4,03 prosenttia ja +4,91 prosenttia (oikaisukirjelmä 1/2012 mukaan luettuna);

9.  panee merkille, että neuvosto esittää leikkauksia useisiin satoihin budjettikohtiin, mutta ei esitä yhdenkään kohdan määrärahojen lisäystä; korostaa, että nämä kautta linjan toteutetut leikkaukset koskevat monivuotisen rahoituskehyksen kaikkia otsakkeita, joskin vaihtelevissa määrin;

10.  panee merkille, että näihin leikkauksiin liittyy joitakin epäjohdonmukaisuuksia neuvoston viime aikoina hyväksymien kantojen kanssa ja että tästä ovat esimerkkinä neuvoston tekemät leikkaukset äskettäin perustettuja finanssivalvontaviranomaisia koskeviin budjettikohtiin vuoden 2012 talousarvioesityksessä, koska neuvosto on vaatinut niiden perustamista mutta ei vaikuta halukkaalta tarjoamaan tarvittavia varoja niiden tyydyttävää toimintaa varten;

11.  ymmärtää neuvoston huolen jäsenvaltioiden taloudellisista ja talousarvioon liittyvistä rajoitteista; katsoo, että unionin olisi osoitettava talousarviovastuuta, mutta muistuttaa, että perussopimuksen määräysten mukaan EU:n talousarvio ei voi olla alijäämäinen; ottaa huomioon, että EU:n talousarvion osuus on 2 prosenttia unionin yhteenlasketuista julkisista menoista;

12.  pitää tässä mielessä valitettavana sitä, että neuvosto on parlamentin aiemmista kehotuksista huolimatta tehnyt talousarvioon horisontaalisia leikkauksia ja päättänyt ennakolta määrärahojen kokonaistasosta ottamatta asianmukaisesti huomioon tarkkaa arviointia todellisista tarpeista unionin sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja poliittisten sitoumusten noudattamiseksi tai parlamentin painopisteitä, jotka on esitetty edellä mainitussa 23. kesäkuuta 2011 annetussa päätöslauselmassa kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksista;

13.  korostaa, että pelkkä aiempien toteutusasteiden sekä edellisen vuoden talousarvioon nähden saavutetun nousun arviointi perustana niiden budjettikohtien ja määrien valinnalle, joihin leikkaukset kohdistetaan, on menneisyyteen keskittyvä lähestymistapa, jossa ei ole mahdollista ottaa monivuotisen suunnittelun yhteydessä asianmukaisesti huomioon toteuttamisen nopeuttamista vuosien kuluessa;

14.  toteaa, että neuvoston esittämä maksumäärärahojen alhainen taso johtaisi maksumäärärahojen ja maksusitoumusmäärärahojen välisen eron kasvuun ja siten maksattamatta olevien määrien kasvuun vuoden lopussa erityisesti alaotsakkeissa 1 a ja 1 b; varoittaa tässä yhteydessä kertyneiden maksattamatta olevien määrien jo nyt erittäin suuresta määrästä, kun nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolo lähenee loppuaan;

Parlamentin talousarvioehdotus

15.  vahvistaa maksusitoumusmäärärahojen tasoksi 147 763,82 miljoonaa euroa ja maksumäärärahojen tasoksi 133 143,18 miljoonaa euroa;

16.  palauttaa mieliin, että parlamentti on määritellyt Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvät toimintalinjat tärkeimmiksi painopisteikseen(8) vuoden 2012 talousarviossa, koska ne kuuluvat tärkeinä ja välttämättöminä osina talouskriisistä selviytymistä koskevaan EU:n strategiaan; korostaa, että tiettyjen budjettikohtien ehdotettu määrärahalisäys palvelee unionin tulevaisuuteen suuntautuvia lyhyen ja pitkän aikavälin strategioita;

17.  katsoo, että komission esittämä maksujen taso on vain vähimmäismäärä, kuten on todettu myös useissa puheenjohtaja Barroson ja komission jäsenen Lewandowskin lausunnoissa; ei luota siihen, että ehdotus neuvoston lausumaksi maksumäärärahoista nro 1, jossa pyritään puuttumaan mahdollisten lisärahoitustarpeiden kysymykseen, auttaa lainkaan tässä suhteessa varsinkaan vuoden 2011 alun kokemusten valossa, koska silloin neuvosto oli haluton noudattamaan vastaavaa, vuoden 2011 talousarviota koskevaa lausumaa; päättää sen vuoksi myös palauttaa useimmat maksumäärärahat talousarvioesityksen tasolle varsinkin, kun neuvoston tekemät maksujen leikkaukset koskevat myös Eurooppa 2020 -strategian piiriin ja etenkin alaotsakkeisiin 1 a ja 1 b kuuluvia aloja ja budjettikohtia;

Alaotsake 1 a

18.  palauttaa mieliin, että alaotsake 1 a on monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 keskeinen otsake Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta, koska siitä rahoitetaan suoraan tai välillisesti kaikkia strategian viittä yleistavoitetta ja seitsemää lippulaiva-aloitetta;

19.  pahoittelee, että komissio ja neuvosto eivät yleisesti ehdota seitsemän lippulaiva-aloitteen toteuttamiseen pikaisesti tarvittavien investointien tukemista sen enempää kuin alun perin suunniteltiin, ja panee merkille, että ne ovat valitettavasti taipuvaisia lykkäämään yhteisissä rahoitusponnisteluissa tarvittavaa suurta harppausta kohti vuoden 2013 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä; on varma, että tämä asenne vaarantaa vakavasti yleistavoitteiden saavuttamisen vuoteen 2020 mennessä; ehdottaa sen vuoksi komission talousarvioesityksen määriin joitakin kohdistettuja lisäyksiä muutamilla keskeisillä aloilla, kuten kilpailukyvyn ja yrittäjyyden, tutkimuksen ja innovoinnin sekä koulutuksen ja elinikäisen oppimisen aloilla;

20.  muistuttaa, että ITERin rahoittamiseksi budjettivallan käyttäjän on tarpeen sopia rahoituskehyksen 2007–2013 tarkistamisesta; panee merkille 20. huhtikuuta 2011 päivätyn komission ehdotuksen ITERin rahoituksesta puuttuvien 1,3 miljardin euron rahoittamisesta vuosina 2012 ja 2013, mutta katsoo, että neuvottelut ITERin lisäkustannuksista on pidettävä erillään vuoden 2012 talousarviomenettelystä, ja ottaa huomioon, että neuvostokin jätti ITERin lisärahoituksen talousarviokäsittelynsä ulkopuolelle; ilmaisee kuitenkin halukkuutensa ratkaista kysymys ITER-hankkeeseen tarvittavasta lisärahoituksesta vuoden 2011 loppuun mennessä sen varmistamiseksi, että päätöksen tekemättä jättäminen ei heikennä EU:n nykyisiä fuusioenergiaa koskevia rakenteita;

21.  toistaa vastustavansa voimakkaasti määrärahojen minkäänlaista uudelleen kohdentamista tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännestä puiteohjelmasta, jäljempänä ”seitsemäs puiteohjelma”, kuten komissio ehdottaa osana ITERin rahoituspakettia, sillä tämä vaarantaisi seitsemännen puiteohjelman menestyksekkään täytäntöönpanon ja heikentäisi merkittävästi sen panosta Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamiseen ja lippulaiva-aloitteiden toteuttamiseen; palauttaa sen vuoksi seitsemännen puiteohjelman rahoitussuunnitelman määrät lisäämällä komission leikkaamiin budjettikohtiin 100 miljoonaa euroa; palauttaa myös suurimman osan maksuista, joita neuvosto on leikannut seitsemännen puiteohjelman budjettikohdista (492 miljoonaa euroa), ja pyrkii siten välttämään riskin, että nykyiset oikeudelliset sitoumukset jäävät toteuttamatta, mikä johtaisi lisäkustannuksiin viivästyskorkojen vuoksi;

22.  päättää lisätä entisestään joidenkin seitsemännen puiteohjelman piiriin kuuluvien budjettikohtien maksusitoumusmäärärahoja (Valmiudet – pk-yrityksiä hyödyttävä tutkimus, Yhteistyö – Energia, Ideat, Ihmiset, Energiaan liittyvä tutkimustoiminta); katsoo, että nämä budjettikohdat ovat tärkeä apu pyrittäessä varmistamaan kasvu ja investoinnit Eurooppa 2020 -strategian ytimeen kuuluvilla keskeisillä aloilla; uskoo, että seitsemännen puiteohjelman nykyisen toteutusasteen avulla voidaan varmistaa, että nämä lisämäärät voidaan integroida tehokkaasti kyseisten ohjelmien rahoitussuunnitteluun;

23.  lisää tämän lisäksi myös kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (älykäs energiahuolto ja yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma) maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärää verrattuna alun perin suunniteltuun määrään ja pyrkii siten toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteet; toivoo, että tämän lisäyksen avulla voidaan parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua ohjelmaan sekä kehittää erityisohjelmia ja uusia rahoitusmekanismeja; muistuttaa tässä yhteydessä, että pk-yrityksillä on keskeinen merkitys EU:n talouden vauhdittamisessa, ja kannattaa erityisesti kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvaa EIP-ohjelmaa, koska se on välttämätön väline pyrittäessä toipumaan kriisistä;

24.  päättää lisätä merkittävästi elinikäisen oppimisen ohjelman maksusitoumusmäärärahoja sen korkean eurooppalaisen lisäarvon vuoksi sekä siksi, että sen panos Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloitteeseen ja innovaatiounionia koskevaan lippulaiva-aloitteeseen on suuri; on vakuuttunut siitä, että nämä lisäykset ovat täysin toteuttamiskelpoisia, koska tämän ohjelman lisämäärärahat, joita parlamentti ehdotti ja jotka budjettivallan käyttäjä hyväksyi vuoden 2011 talousarviossa, on tähän mennessä käytetty onnistuneesti, minkä vuoksi ohjelmaan osallistuvien henkilöiden määrä on lisääntynyt huomattavasti; toistaa sitoutuneensa lujasti kannattamaan EU:n ohjelmia nuorison ja koulutuksen alalla, koska niiden avulla voidaan auttaa vähentämään nuorisotyöttömyyttä; ehdottaa uutta lisäystä myös Erasmus Mundus -ohjelman maksusitoumusmäärärahoihin;

25.  päättää palauttaa Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) budjettikohdan maksut talousarvioesityksen tasolle ja toistaa kehotuksensa parantaa edelleen EGR:n käyttöönottoa koskevaa menettelyä, jotta voidaan nopeuttaa avun antamista paikan päällä;

26.  ehdottaa näin ollen toiselle budjettivallan käyttäjälle, että joustovälineestä otetaan käyttöön 30,75 miljoonaa euroa alaotsakkeessa 1 a;

Alaotsake 1 b

27.  panee merkille, että neuvoston kannassa ei muuteta komission esittämiä maksusitoumusmäärärahoja, ja korostaa, että tämä maksusitoumusmäärärahoja koskeva kanta vastaa hyvin monivuotista rahoituskehystä ja siinä otetaan huomioon rahoituskehykseen 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 17 kohdan mukaisesti tehty tekninen mukautus vuotta 2012 varten;

28.  korostaa alue- ja koheesiopolitiikan tärkeää roolia pyrittäessä saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja elvyttämään taloutta Euroopan alueilla; pitää valitettavana neuvoston pyrkimystä rajoittaa maksumäärärahoja, joita leikattiin noin 1,3 miljardia euroa verrattuna komission ennakkoarvioihin vuoden 2012 maksumäärärahojen tarpeesta; toteaa, että lukuun ottamatta lähentymistavoitetta ja teknistä apua neuvosto on tehnyt leikkauksia kaikkiin budjettikohtiin; muistuttaa, että nämä leikkaukset on tehty määrärahoihin, jotka olivat jo ennestään paljon jäsenvaltioiden omia ennakkoarvioita pienemmät (61 miljardia euroa vuonna 2012 tai noin 50 prosenttia talousarvioesitystä suuremmat) ja joiden katsotaan laajalti olevan vain vähimmäisresurssit tulevista maksupyynnöistä suoriutumiseksi ja joita pidetään johdonmukaisina sen kanssa, että toteuttamista nopeutetaan ohjelmakauden lopussa; katsoo ehdottomasti, että neuvoston suhtautumista on sitäkin vaikeampi hyväksyä, kun komissio on äskettäin tehnyt konkreettisia ehdotuksia rakenne- ja koheesiorahastojen maksujen lisäämiseksi maissa, jotka ovat kärsineet eniten nykyisestä rahoitus- ja talouskriisistä; kehottaa arvioimaan alue- ja koheesiopolitiikan täytäntöönpanoa ja pyytää konkreettisia ehdotuksia maksattamatta olevien määrien vähentämiseksi;

29.  kehottaa komissiota tunnustamaan alue- ja paikallistason ratkaisevan roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa;

30.  palauttaa näin ollen neuvoston leikkaamat maksumäärärahat talousarvioesityksen tasolle;

Otsake 2

31.  palauttaa yleisesti neuvoston otsakkeessa 2 tekemät leikkaukset 60 457, 76 miljoonaan euroon, mikä on 3,07 prosenttia vuoden 2011 talousarviota enemmän; katsoo, että komission arvio talousarviotarpeista on neuvoston ehdotuksia realistisempi varsinkin nyt, kun talouden tilanne on erittäin epävarma ja markkinat ovat epävakaat;

32.  panee merkille, että syksyllä 2011 esitettävässä perinteisessä maataloutta koskevassa oikaisukirjelmässä mukautetaan nykyisiä ennusteita vastaamaan todellisia tarpeita koskevaa tarkempaa arviota; kiinnittää tämän vuoksi huomiota vuonna 2012 käytettävissä olevien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen (sääntöjenmukaisuustarkastuksiin liittyvät korjaukset, sääntöjenvastaisuudet ja maidon lisämaksut) lopulliseen tasoon, jonka mukaan vuoden 2012 talousarviossa hyväksyttävien uusien määrärahojen taso loppujen lopuksi määräytyy; arvioi jäljellä olevan nykyisen liikkumavaran (352,24 miljoonaa euroa) riittänevän kattamaan tämän otsakkeen tarpeet, ellei synny odottamattomia tilanteita;

33.  kehottaa komissiota pyrkimään paremmin määrittelemään tässä otsakkeessa selvästi painopisteeksi kestävät viljelyjärjestelmät, joiden avulla säilytetään biologinen monimuotoisuus ja suojellaan vesivaroja ja maan viljavuutta ja joissa otetaan huomioon eläinten hyvinvointi ja työllisyys; katsoo, että tällaisella politiikalla voi olla myönteisenä sivuvaikutuksena E. Coli -epidemian kaltaisten kriisien ehkäiseminen ennakolta;

34.  ei hyväksy niin kutsutun negatiivisia menoja koskevan budjettikohdan (tilien tarkastaminen) määrärahojen lisäystä, joka on keinotekoinen leikkaus otsakkeen 2 määrärahojen kokonaismäärään; katsoo kuitenkin, että jäsenvaltioilla saattaa olla paremmat mahdollisuudet arvioida kansallisten valvontajärjestelmiensä yliarvioidulta vaikuttavaa tehokkuutta ja luotettavuutta yhteisen maatalouspolitiikan alalla;

35.  painottaa, että hedelmä- ja vihannesalan kriiseihin liittyvät ehkäisy- ja torjuntamekanismit ovat selvästi riittämättömät, joten asiaan on löydettävä välittömästi ratkaisu ennen uuden yhteisen maatalouspolitiikan hyväksymistä; pyytää komissiota esittämään Euroopan parlamentille ja neuvostolle konkreettisen ehdotuksen, jolla varmistetaan unionin tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoon kuuluvaan kriisirahastoon maksaman osuuden riittävä lisäys; kehottaa käyttämään tätä lisäystä erityistoimiin kolibakteerin aiheuttamasta epidemiasta kärsineiden tuottajien hyväksi ja tulevien kriisien ehkäisemiseen;

36.  kannattaa koulumaito-ohjelman tuen lisäämistä ja kouluhedelmäohjelman tuen jatkamista;

37.  säilyttää unionin vähäosaisimpia henkilöitä koskevan elintarvikkeiden jakeluohjelman määrärahat ennallaan, koska siitä tuetaan 18 miljoonaa unionissa asuvaa ihmistä, jotka kärsivät aliravitsemuksesta; ilmaisee tyytyväisyytensä komission viimeaikaisiin pyrkimyksiin (ks. tätä aihetta koskeva 3. lokakuuta 2011 annettu komission muutettu ehdotus asetukseksi (KOM(2011)0634)) löytää poliittinen ja oikeudellinen ratkaisu, jonka avulla vältetään ohjelman täytäntöönpanon merkittävät leikkaukset vuosina 2012 ja 2013; kehottaa painokkaasti neuvostoa hyväksymään tämän ehdotuksen viipymättä, etenkin kun otetaan huomioon rahoitus- ja talouskriisistä johtuva vaikea sosiaalinen tilanne monissa jäsenvaltioissa;

38.  tukee LIFE+-ohjelman jatkamista sopivalla tasolla, koska siinä asetetaan etusijalle yksinomaan ympäristöä ja ilmastoa koskevat hankkeet; muistuttaa jälleen, että ympäristöongelmat ja niiden ratkaisut eivät määräydy kansallisten rajojen mukaan, joten on itsestään selvää, että niitä on käsiteltävä EU:n tasolla; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita parantamaan huomattavasti EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa;

39.  korostaa, että yhteinen kalastuspolitiikka on yhä poliittinen painopiste, ja säilyttää sen rahoituksen talousarvioesityksessä ehdotetulla tasolla sen tulevaa uudistusta ajatellen; katsoo, että yhdennetyn meripolitiikan rahoituksen ei pitäisi haitata muiden otsakkeeseen 2 kuuluvien kalastukseen liittyvien toimien ja ohjelmien rahoitusta; pitää tehokasta kalastuksenhoitoa kalavarojen säilyttämisen ja ylikalastuksen estämisen kannalta ratkaisevan tärkeänä; on tyytyväinen uusien kansainvälisten kalastusalan järjestöjen saamaan lisätukeen;

Alaotsake 3 a

40.  toistaa painokkaan kehotuksensa vastata maahanmuuton ja yhteisvastuun alan nykyisiin haasteisiin asianmukaisesti ja tasapainoisesti, jotta voidaan hallita laillista maahanmuuttoa ja ehkäistä ja torjua laitonta maahanmuuttoa; ottaa huomioon jäsenvaltioiden velvoitteen noudattaa vakiintunutta unionin oikeutta ja korostaa riittävän rahoituksen ja tukivälineiden tarvetta, jotta hätätilanteita voidaan käsitellä täysin alkuperämaassa annettavaa suojelua koskevien sääntöjen ja ihmisoikeuksien sekä kaikkien jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden hengessä; kehottaa vastaavasti lisäämään tasapainoisesti sekä Frontexin että Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston talousarviomäärärahoja niiden lisääntyvien tehtävien vuoksi ja toisaalta Euroopan pakolaisrahaston määrärahoja talousarvioesityksen määriin verrattuna; palauttaa lisäksi sekä Euroopan paluurahaston että ulkorajarahaston maksusitoumusmäärärahat talousarvioesityksen tasolle; on ehdottomasti sitä mieltä, että näitä varoja on oltava riittävästi varsinkin Välimeren alueen nykykehityksen ja unionin ulkorajojen turvallisuudelle ja siirtolaisvirtojen hallinnalle aiheutuvien haasteiden vuoksi;

41.  pahoittelee neuvoston huomattavia vähennyksiä Frontexin, ulkorajarahaston ja Euroopan paluurahaston määrärahoihin; on ehdottomasti sitä mieltä, että näiden varojen lisääminen on välttämätöntä varsinkin Välimeren alueen nykykehityksen ja unionin ulkorajojen turvallisuudelle ja siirtolaisvirtojen hallinnalle aiheutuvien haasteiden vuoksi;

42.  aikoo edistää edelleen yhä välttämättömämpää yhteistyötä esimerkiksi Euroopan verkkoturvallisuusstrategian ja rikollisjärjestöjen varojen takavarikoinnin alalla palauttamalla talousarvioesityksen rikollisuuden ehkäisyä ja terrorismin torjuntaa koskevat määrärahat rahoitussuunnitelman mukaisesti;

43.  katsoo, että Daphne-ohjelman rahoitus on ollut toistaiseksi riittämätöntä, ja aikoo varmistaa ohjelman asianmukaisen rahoituksen, jotta voidaan vastata tunnustettuun tarpeeseen torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa;

Alaotsake 3 b

44.  toistaa, että koulutusta käsittelevien ohjelmien, aloitteiden ja elinten rahoitusta olisi lisättävä ottaen huomioon niiden osuus Eurooppa 2020 -strategian Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloitteen ja innovaatiounionia koskevan lippulaiva-aloitteen toteuttamiseen; aikoo erityisesti lisätä entisestään nuorisotoimintaohjelman rahoitusta;

45.  tiedostaa, että on tärkeää ottaa kansalaiset mukaan kansalaisyhteiskunnan ja poliittisen elämän eurooppalaisen näkökulman kehittämiseen, eikä pidä asianmukaisena, että neuvosto on vähentänyt kansalaisuuteen liittyviä menoja;

46.  ei hyväksy yhtään uutta leikkausta pelastuspalvelun rahoitusvälineen rahoitukseen, koska talousarvioesityksen määrät ovat jo valmiiksi rahoitussuunnitelmaa pienemmät ja pelastuspalvelu kuuluu uutena alana unionin toimivaltaan; palauttaa näin ollen talousarvioesityksen määrät;

47.  katsoo eurooppalaisten julkisten tilojen osalta, että arviointikertomus ja työohjelma on esitettävä budjettivallan käyttäjälle hyvissä ajoin, jotta ne voidaan ottaa huomioon talousarviomenettelyssä; päättää pitää varauksessa osan viestintämäärärahoista, kunnes komissio osoittaa halukkuutensa parantaa toimielinten välistä yhteistyötä tässä asiassa;

48.  ottaa useita menoja varaukseen, kunnes saa tarkat arviointikertomukset ja virallisen sitoumuksen toimielinten välisen yhteistyön tehostamisesta;

49.  on tyytyväinen kansanterveysohjelman määrärahoihin, koska ohjelma täydentää jäsenvaltioiden toimia ja tuo niihin lisäarvoa terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn aloilla; tukee komission toimia ”HELP – elämä ilman tupakkaa” -kampanjan jatkamiseksi kansanterveysohjelman puitteissa;

Otsake 4

50.  toistaa näkemyksensä, että vuoden 2012 talousarvion otsakkeen 4 määrärahat eivät ole riittävät, että tilanne on tänä vuonna aikaisempaa huonompi ja että otsakkeessa käytettävissä oleva liikkumavara on liian pieni, jotta sen turvin pystyttäisiin vastaamaan kasvaviin poliittisiin haasteisiin unionin naapurialueilla ja koko maailmassa;

51.  ilmaisee tyytyväisyytensä naapuruusvälineen määrärahojen lisäämiseen, kuten oikaisukirjelmässä nro 1/2012 esitetään, koska lisäys sopii yhteen sen kanssa, että parlamentti kannattaa EU:n selkeää ja johdonmukaista vastausta eteläisen Välimeren alueen viimeaikaiseen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen, ja tuo lisäarvoa unionin sisäisten toimintalinjojen ja makroaluestrategioiden ulkoiselle ulottuvuudelle; toistaa kuitenkin selvästi, että tällainen taloudellinen apu ei saa millään muotoa haitata olemassa olevia painopisteitä;

52.  katsoo, että moniin budjettikohtiin, erityisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, tehdyistä maksusitoumusmäärärahojen vähennyksistä voidaan sopia, jotta voidaan helpottaa sopimukseen pääsemistä sovittelussa toisen budjettivallan käyttäjän kanssa; katsoo, että vuoden 2011 talousarviossa hyväksytty ulko- ja turvallisuuspolitiikan määrärahojen taso on asianmukainen, ja päättää tarkistaa neuvoston kantaa vastaavasti;

53.  katsoo, että ehdotettu Palestiinan ja UNRWA:n määrärahojen lisäys on ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan paremmin varmistaa pakolaisten turvallisuus ja toimeentulo ja turvata meneillään oleva työ elinkelpoisen Palestiinan valtion muodostamiseksi; korostaa jälleen, että Palestiinaa varten olisi laadittava selkeä strategia, jossa Euroopan unionin rahoitusavun edellytykseksi asetetaan unionin poliittisen roolin vahvistaminen rauhanprosessissa konfliktin molempiin osapuoliin nähden;

54.  toteaa, että Aasian ja Latinalaisen Amerikan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvä kasvava määrärahatarve olisi otettava huomioon vuoden 2012 talousarviossa;

55.  pitää valitettavana, että kaikkia parlamentin valiokuntien huolellisesti yksilöimiä tarpeita ja rajattuja painopisteitä ei ole voitu rahoittaa monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 4 enimmäismäärän rajoissa, ja pitää käsittelyssään esittämää määrää vähimmäismääränä, jota unionin uskottava asema maailmanlaajuisena toimijana edellyttää;

56.  ehdottaa näin ollen toiselle budjettivallan käyttäjälle, että joustovälineestä otetaan käyttöön 208,67 miljoonaa euroa otsakkeessa 4;

Otsake 5

57.  torjuu otsakkeen 5 menoja koskevan neuvoston yleisen kannan eli noin 74 miljoonan euron kokonaisvähennyksen, josta noin 33 miljoonaa euroa koskee komissiota ja josta aiheutuu kunkin toimielimen talousarvioihin kautta linjan tehtäviä leikkauksia;

58.  korostaa, että tällainen rajoittava lähestymistapa tuo tosin lyhyellä aikavälillä säästöjä EU:n talousarvioon ja jäsenvaltioille mutta vaarantaa samalla EU:n toimintalinjojen ja ohjelmien toteuttamisen, mikä loppujen lopuksi haittaa kansalaisia ja vaikuttaa myöhemmässä vaiheessa negatiivisesti jäsenvaltioiden talousarvioihin; painottaa myös, että komissiolle ja muille toimielimille olisi annettava tehtäviensä hoitamiseksi riittävät resurssit etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen voimaantulon jälkeen;

59.  panee merkille, että tämä vähennys saatiin aikaan korottamalla henkilöstöön sovellettavaa niin kutsuttua kiinteämääräistä perusvähennystä (toimet, joita ei ole rahoitettu), mikä estää joidenkin parannusten tekemisen budjettivallan käyttäjän hyväksymien henkilöstötaulukoiden toimien täyttöasteeseen (koska se vaikuttaa suoraan palvelukseenottoon); ihmettelee tässä yhteydessä, miten neuvosto kykenee arvioimaan komission yksiköiden mahdollisen henkilöstömäärän tarkemmin kuin komission yksiköt; ei myöskään hyväksy leikkauksia menoeriin, joihin komissio on jo ehdottanut nettosäästöjä talousarvioesityksessään (esim. julkaisutoimisto, selvitykset ja kuulemiset, laitteisto ja kalusto);

60.  antaa tunnustusta komission merkittäville ponnistuksille hallintomenojensa jäädyttämiseksi nimellisarvoltaan jo talousarvioesityksessään ja päättää palauttaa pääluokassa III kaikki otsakkeen 5 menot kyseiselle tasolle;

61.  ottaa kuitenkin tiettyjä hallintomenoja varaukseen, kunnes komissio toteuttaa erityis- tai jatkotoimia tai tekee ehdotuksia tai kunnes siltä saadaan lisätietoja;

Virastot

62.  hyväksyy pääsääntöisesti komission arviot virastojen määrärahatarpeista ja torjuu periaatteet, joihin neuvoston mielivaltaisesti kautta linjan tekemät leikkaukset vuoteen 2011 verrattuna perustuvat;

63.  katsoo, että virastojen talousarvioihin talousarviomenettelyssä mahdollisesti tehtävien leikkausten olisi liityttävä tiiviimmin virastojen toiminnan suunnitteluun ja tehtäviin, mikäli ei voida löytää tarkkaa kohdetta, jossa toimintaa voidaan tehostaa; pitää tässä mielessä Frontexin, jonka toimivaltuuksia juuri tarkistettiin, määrärahojen leikkausta tyypillisenä esimerkkinä siitä, että neuvosto ei ole ottanut virastoille myönnettävien talousarviovarojen yhteydessä huomioon niille säädöksissä ja vaatimuksissa asetettuja tehtäviä ja toimintaa;

64.  on periaatteessa yhtä mieltä siitä, että virastojen ylijäämät olisi otettava huomioon talousarvioesitystä laadittaessa ja esitettävä selkeästi ja avoimesti; toistaa kuitenkin, että osittain omarahoitteisten virastojen ylijäämät olisi jätettävä tämän yleisen säännön ulkopuolelle, jotta voidaan ottaa huomioon se, että niiden tulot ovat vaihtelevat;

65.  päättää edelleen lisätä vuoden 2012 talousarvion määrärahoja kolmelle uudelle finanssivalvontaviranomaiselle ja pitää tätä äärimmäisen tärkeänä kysymyksenä nykyisen talous- ja rahoitustilanteen ja viranomaisten perustamismenettelyjen vuoksi;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

66.  korostaa, että pilottihankkeita ja valmistelutoimia, joita on hyväksytty vain vähäinen määrä, on harkittu ja arvioitu perusteellisesti myös komission heinäkuussa 2011 toteuttaman alustavan arvioinnin valossa, jotta voidaan välttää päällekkäisyys EU:n nykyisten ohjelmien kattamien toimien kanssa; palauttaa mieliin, että pilottihankkeiden ja valmistelutoimien tarkoituksena on muotoilla poliittisia painopisteitä ja esitellä uusia aloitteita, joista saattaa tulevaisuudessa tulla EU:n toimintoja ja ohjelmia;

PÄÄLUOKAT I, II, IV, V, VI, VII, VIII, IX
Yleinen kehys

67.  toistaa edellä mainitussa 6. huhtikuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä kannan, kun se kehotti kaikkia toimielimiä laatimaan talousarvionsa moitteettoman ja tehokkaan varainhoidon pohjalta ja etsimään säästöjä mahdollisuuksien mukaan ottaen huomioon komission jäsenen Lewandowskin 3. helmikuuta 2011 päivätyn kirjeen, jossa kehotetaan kaikkia toimielimiä tekemään kaikkensa pitääkseen menolisäyksensä alle yhdessä prosentissa vuoteen 2011 verrattuna;

68.  antaa tunnustusta kaikkien toimielinten toimille, joiden avulla on saatu aikaan todellisia säästöjä niiden talousarvioissa; toteaa, että kaikkien toimielinten talousarvioiden kasvu on reaalimääräisesti negatiivinen huolimatta niiden uusista toimivaltuuksista, tehtävistä ja toimista, jotka ovat seurausta Lissabonin sopimuksen voimaantulosta;

69.  panee merkille, että kaikkien toimielinten hallinto- ja toimintamenot ovat 5,59 prosenttia EU:n koko talousarviosta, josta otsakkeen 5 liikkumavara on 497,9 miljoonaa euroa;

70.  vahvistaa, että säästötoimet eivät saa vaarantaa palkkojen ja eläkkeiden maksamista eikä kiinteistöjen huoltoa ja turvallisuutta, koska toimielimillä on oltava tarvittavat vähimmäisresurssit, jotta ne voivat toimia, ja että leikkausten on oltava asianmukaisia siten, että niillä ei rankaista toimielimiä, jotka ovat saavuttaneet säästöjen enimmäistason; katsoo myös, että säästöjen on oltava oikeudellisesti perusteltuja ja tehokkaita myös vuonna 2012;

Pääluokka I – Euroopan parlamentti
Yleinen kehys

71.  huomauttaa, että vuoden 2012 talousarvion todellinen hyväksytty kasvu on 1,44 prosenttia verrattuna vuoteen 2011 (ilman Kroatiaa koskevaa oikaisukirjelmää), sillä Kroatiaa koskevaa oikaisukirjelmää käsitellään sovittelukomiteassa neuvoston kanssa; edellyttää, että Kroatiaa koskevat menot lisätään talousarvioon; odottaa, että sovittelukomitean jälkeen vuoden 2012 talousarvion lopullinen todellinen kasvu on näin ollen 1,9 prosenttia (Kroatia mukaan luettuna), ja toteaa, että 1,9 prosenttia on alhaisin todellinen kasvuprosentti kahteentoista vuoteen; ottaa huomioon, että ilman Kroatian liittymisestä ja Lissabonin sopimuksesta johtuvista 18 uudesta Euroopan parlamentin jäsenestä aiheutuvia menoja kasvua on vain 0,8 prosenttia; toteaa, että 0,8 prosenttia on alhaisin todellinen kasvuprosentti ainakin viiteentoista vuoteen; toteaa, että viimeisten viidentoista vuoden aikana talousarvion keskimääräinen kasvu on ollut 4,5 prosenttia; panee merkille, että nykyinen inflaatioaste on 2,9 prosenttia, joten vuoden 2012 talousarvion määrärahat todellisuudessa vähenevät; toteaa, että parlamentti on vähentänyt määrärahoja reaalisesti huolimatta uusista toimivaltuuksista, toimista ja tehtävistä, jotka ovat seurausta Lissabonin sopimuksesta;

72.  toteaa, että parlamentin vuoden 2012 talousarvion kokonaismäärä on 1 710,1 miljoonaa euroa (Lissabonin sopimuksen mukaiset 18 uutta Euroopan parlamentin jäsentä mukaan luettuina); ottaa huomioon, että määrä merkitsee 14,5 miljoonan euron nettovähennystä verrattuna ennakkoarvioon ja 74,085 miljoonan euron nettovähennystä verrattuna alkuperäisiin ehdotuksiin ennen sovittelua puhemiehistön kanssa;

73.  toteaa, että vuoden 2012 talousarvio on luonteeltaan vakauttava ja että parlamentti teki kaikkensa löytääkseen säästöjä vaarantamatta työn ja lainsäädännön laatua; katsoo, että vuoden 2012 talousarvio ja seuraava, vuoden 2013 talousarvio antavat suuntaa seuraavalle monivuotiselle rahoituskehykselle;

74.  toistaa, että kääntämistä ja tulkkausta koskevista budjettikohdista odotettavat säästöt eivät saa vahingoittaa monikielisyyden periaatetta parlamentissa ja muiden toimielinten kanssa käytävän vuoropuhelun yhteydessä; toistaa, että säästöt toteutetaan vaarantamatta yhdenkään jäsenen oikeutta puhua omalla kielellään täysistunnossa, valiokunnissa, koordinaattoreiden kokouksissa tai kolmikantakokouksissa; katsoo, että jäsenillä olisi myös säilytettävä heidän oikeutensa kirjoittaa ja lukea omalla kielellään;

75.  katsoo, että aikana, jolloin monien eurooppalaisten rahoitusvaikeudet lisääntyvät ja säästötoimet jatkuvat, parlamentin olisi näytettävä esimerkkiä menojen rajoittamisessa vähentämällä kaikkea matkakustannuksia; pyytää puhemiehistöä luomaan edellytykset 5 prosentin säästöjen tekemiselle kaikista matkakustannuksista, mukaan luettuina valiokuntien valtuuskuntien ja parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien matkat, jäsenten asemaa koskevia sääntöjä ja niiden soveltamisohjeita täysin noudattaen; katsoo, että parlamentin jäsenten lentäen tehtävien virkamatkojen vähentäminen auttaisi saamaan aikaan tällaisia säästöjä; kehottaa ottamaan 15 prosenttia matkakuluihin tarkoitetuista määrärahoista varaukseen, kunnes parlamentin pääsihteeri toimittaa puhemiehistölle ja budjettivaliokunnalle 31 päivään maaliskuuta 2012 mennessä kertomuksen; pyytää käsittelemään tässä kertomuksessa sellaisten toimien toteutettavuutta, joilla varmistetaan jäsenten matkojen optimaalinen tehokkuus, jotta voidaan antaa suosituksia mahdollisista talousarviosäästöistä, ja katsoo, että tässä yhteydessä olisi käsiteltävä kaikki parlamentin tästä asiasta jo hyväksymät ehdotukset ja päätöslauselmat ja olisi annettava ehdotuksia liikemiesluokan matkalippujen käytön vähentämiseksi ja turistiluokan tai joustomahdollisuuksia sisältävän turistiluokan lippujen käytön kannustamiseksi, olisi varmistettava lentoyhtiöiden kanta-asiakaspisteiden asianmukainen käsittely ja olisi tarkistettava jäsenten rekisterin aukioloaikoja koskevia sääntöjä, erityisesti perjantain osalta; edellyttää, että matkustamiseen liittyviä määrärahoja vähennetään vuonna 2012 ja seuraavina vuosina vaalikauden loppuun asti; ehdottaa, että pyrittäessä luomaan säästöjä toimielinten välisten vierailujen yhteydessä on otettava huomioon pluralismin ensisijaisuus suhteellisuuteen nähden määritettäessä valtuuskuntien kokoonpanoa;

76.  panee merkille, että vuoden 2012 talousarvio sisältää menot, jotka aiheutuvat Lissabonin sopimuksessa tarkoitetuista 18 uudesta jäsenestä (10,6 miljoonaa euroa);

77.  katsoo edelleen, että säästömahdollisuuksien selvittäminen ja jatkuva pyrkimys nykyisten resurssien uudelleenjärjestelyyn ja uudelleenkohdentamiseen ovat silti olennainen osa sen budjettipolitiikkaa etenkin nykyisen talouskriisin aikana; katsoo siksi, että vuoden 2012 talousarviossa tällaiset säästöt olisi luotava laajemmin sellaisten rakenteellisten muutosten yhteydessä, joilla on kauaskantoisempia vaikutuksia; ottaa huomioon, että parlamentin hyväksymät leikkaukset edellyttävät rakennemuutoksia, joilla ei pidä vaarantaa parlamentin asiantuntemusta lainsäädännön alalla; katsoo, että tavoitteena on keskittyä parlamentin ydintoimintaan; katsoo, että tulkkaukseen ja kääntämiseen kohdistuvat säästöt eivät vaaranna monikielisyyden periaatetta vaan ne ovat mahdollisia innovoinnin, rakenteiden uudelleenjärjestelyn ja uusien työmenetelmien avulla;

78.  on tyytyväinen budjettivaliokunnan ja puhemiehistön väliseen, molemminpuoliseen luottamukseen ja kunnioitukseen perustuvaan hyvään yhteistyöhön; katsoo, että sovittelussa 22. syyskuuta 2011 ja parlamentin ennakkoarvion yhteydessä tehtyä sopimusta (6. huhtikuuta 2011 annettu päätöslauselma hyväksyttiin täysistunnossa äänin 479 puolesta) ei saisi kyseenalaistaa ja että mitään sopimuksen osatekijöistä ei pitäisi avata uudelleen, jos sopimukseen pääsemisen jälkeen ei ole ilmaantunut uusia olosuhteita;

79.  toteaa, että yleinen kulukorvaus on jäädytetty vuoden 2011 tasolle; pyytää, että puhemiehistö ei tee mihinkään jäsenten korvauksiin (päivärahat mukaan luettuina) indeksimukautusta;

80.  toistaa, että parlamentin talousarvioneuvottelun aikana ehdotettiin useita varauksia; panee merkille budjettivaliokunnan ja puhemiehistön sovittelussa saavuttaman kompromissin mutta kehottaa vastaamaan näiden parlamentin talousarvioon liittyvien varausten perusteena oleviin kysymyksiin ja käsittelemään ne avoimesti ja antamaan selkeää tietoa kääntämis- ja tulkkaustarpeista, ruokaloista, siivouksesta ja kunnossapidosta sekä matkustuspalveluista ja -järjestelyistä, muista ulkoisista palveluista ja hintarakenteesta sekä muista näitä palveluja koskevista avustuksista;

Henkilöresurssit

81.  hyväksyy seuraavat muutokset henkilöstötaulukkoon:

   kahden väliaikaisen AST3-toimen muuttaminen kahdeksi vakituiseksi AST1-toimeksi työterveysasemalla
   30 AD5-toimen ylennys AD7-toimiksi, jotta voidaan ottaa huomioon sisäisten AD7-kilpailujen tulokset
   15 AST-toimen (viisi AST3-toimea, viisi AST5-toimea ja viisi AST7-toimea) muuntaminen 15 AD5-toimeksi;

82.  päättää hyväksyä oikaisukirjelmässä ehdotetun turvallisuusyksikön muuttamisen sisäiseksi yksiköksi ja samalla luoda 29 uutta toimea (26 AST1-toimea ja 3 AD5-toimea) henkilöstötaulukkoon;

83.  hyväksyy seuraavat oikaisukirjelmään sisältyvät toimet, joiden vaikutukset on tasattu muilla säästöillä:

   määrärahojen vapauttaminen varauksesta uutta turvallisuuspolitiikkaa varten
   hallinnollisista toimista aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen hyvittäminen
   sopimussuhteista henkilöstöä koskevien määrärahojen lisäys, jotta voidaan tukea parlamentin kiinteistöpolitiikan täytäntöönpanoa
   Euroopan parlamentaariselle yhdistykselle maksettavan vuotuisen avustuksen korotus;

Kiinteistö-, viestintä ja tiedotuspolitiikka

84.  katsoo, että parlamentin kiinteistöpolitiikka vaatii huolellista analysointia ja että hallinnon olisi kehitettävä kiinteistöpolitiikkaa edelleen yhteistyössä budjettivaliokunnan kanssa; pyytää saada säännöllisesti tietoa sellaisten Konrad Adenauer -rakennuksen, Euroopan historian talon sekä Euroopan parlamentin toimipaikoilla olevien rakennus- tai ostohankkeiden kaltaisten kiinteistöhankkeiden uusista vaiheista, joilla on merkittäviä rahoitusvaikutuksia talousarvioon; pyytää tietoja infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston kolmivuotiseen suunnitelmaan liittyvien mahdollisten uusien toimien perustamisesta, ennen kuin hallinto hyväksyy ne; pyytää hallintoa tekemään komission ja mahdollisesti muiden sellaisten toimielinten kanssa, jotka haluavat käyttää Euroopan historian talon tiloja, sopimuksen kustannusten jakamisesta osana juoksevia kuluja; kehottaa EU:n toimielimiä koordinoimaan paremmin vierailuohjelmiaan, jotta voidaan luoda yhteisvaikutuksia, lisätä vierailijoiden tyytyväisyyttä ja jakaa kustannuksia; pyytää hallintoa parantamaan toimielinten välisten hankkeiden hallintoa;

85.  tähdentää, että määrärahat uuden sopimussuhteisen henkilöstön palkkaamiseksi parlamentin kiinteistöpolitiikan täytäntöönpanon tukemista varten on varmistettava tulevina varainhoitovuosina avoimesti; pyytää lisäksi, että sille tiedotetaan uusien toimien perustamista koskevista aikeista sekä infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston toimintaan varattujen määrärahojen mahdollisesta lisäämisestä ennen kuin hallinto ne hyväksyy;

86.  katsoo, että Euroopan historian talo -hanke vaatii muilta toimielimiltä aktiivista yhteistyötä ja osallistumista rahoitukseen; ilmaisee tyytyväisyytensä komission puheenjohtajan 28. syyskuuta 2011 päivätyssä kirjeessään antamaan sitoumukseen osallistua hankkeeseen huomattavalla tavalla ja varmistaa tuki Euroopan historian talon toiminnalle; palauttaa mieliin 6. huhtikuuta 2011 antamansa päätöslauselman, jossa se pyysi esittämään liiketoimintasuunnitelman, jossa esitellään Euroopan historian talon pitkän aikavälin liiketoimintastrategia, ja toteaa, että hallinto on antanut pyydetyt tiedot; toistaa, että hankkeeseen liittyvät päätökset olisi tehtävä avoimen keskustelun ja hedelmällisen vuoropuhelun perusteella ja että olisi huolehdittava päätöksentekomenettelyn avoimuudesta; pyytää saada rakennushankkeesta mahdollisimman pian tietoa varainhoitoasetuksen 179 artiklan 3 kohdan mukaisesti; kehottaa puhemiehistöä varmistamaan, että liiketoimintasuunnitelmaan sisältyvää kustannussuunnitelmaa noudatetaan tarkasti;

87.  katsoo, että pyrittäessä luomaan pitkän aikavälin säästöjä ja uudenaikaistamaan ja tehostamaan organisaatiota parlamentin talousarviota olisi verrattava edustavaan otokseen jäsenvaltioiden talousarvioita sekä Yhdysvaltojen kongressin talousarvioon;

Ympäristöön liittyvät asiat

88.  on tyytyväinen sellaisten konkreettisten kannustimien käyttöönottoon, joilla pyritään edistämään vähemmän saastuttavien liikennemuotojen käyttöä, esimerkiksi 50 prosentin korvaus Jobcard-järjestelmästä Brysselissä; huomauttaa, että matkakuluja koskevissa budjettikohdissa olevat varaukset ovat riippuvaisia myös puhemiehistön pyytämän kertomuksen tuloksista, koska kertomuksessa käsitellään matkakulujen optimoimiseksi toteutettavien toimien toteutettavuutta ja annetaan talousarviosäästöjä koskevia suosituksia;

89.  kehottaa ryhtymään lisätoimiin energian, veden ja paperin kulutuksen vähentämiseksi, jotta parlamentin talousarviossa voidaan luoda säästöjä;

Pääluokka IV – Unionin tuomioistuin

90.  huomauttaa, että neuvoston esittämien leikkausten jälkeen tuomioistuin ei kykenisi hoitamaan asianmukaisesti keskeisiä tehtäviään tuomioistuimen työmäärän lisääntyessä; on siksi päättänyt palauttaa osittain talousarvioesityksen erityisesti jäseniä, henkilöstöä ja tietotekniikkaa koskevien määrärahojen osalta;

Pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

91.  panee merkille tilitarkastustuomioistuimen huomattavat ponnistelut henkilöstön siirtämiseksi tukitoimista tarkastustoimiin, jotta se voisi vastata toimielimeen kohdistuvaan kysynnän kasvuun ja löytää huomattavia säästöjä hallintomenoissaan; toteaa, että neuvosto on leikannut palkkamäärärahoja vuoden 2010 alhaisen toteutumisasteen perusteella; odottaa, että vuoden 2011 toteutumisaste on parempi, ja on siksi päättänyt palauttaa talousarvioesityksen osittain;

Pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

92.  toteaa, että jotkut neuvoston tekemät vähennykset vaarantaisivat talous- ja sosiaalikomitean keskeisten tehtävien hoitamisen ja asettaisivat kyseenalaiseksi sen mahdollisuudet täyttää oikeudelliset velvoitteensa henkilöstöään kohtaan; päättää siksi palauttaa talous- ja sosiaalikomitean jäsenten käytössä toimielimen ydintehtävien suorittamiseksi olevat määrärahat talousarvioesityksen tasolle ja ottaa huomioon, että komitean ydintehtävänä on antaa jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan järjestöille mahdollisuus esittää näkemyksensä koko EU:n tasolla; katsoo, että varovaisten inflaatioennusteiden vuoksi talousarvioesityksen määrät merkitsevät reaalisesti määrärahojen jäädyttämistä; päättää palauttaa talousarvioesityksen henkilöstön palkkojen ja korvausten osalta, jotta talous- ja sosiaalikomitea voi täyttää velvoitteensa henkilöstöään kohtaan, ja päättää palauttaa talousarvioesityksen osittain tulkkauksen osalta, jotta toteutumisaste voidaan palauttaa vuoden 2009 tasolle, mikä merkitsisi silti reaalista vähennystä tulkkauksen määrän lisääntymisen vuoksi;

Pääluokka VII – Alueiden komitea

93.  torjuu osittain neuvoston tekemät leikkaukset; lisää useimpien kyseessä olevien kohtien määrärahoja, koska neuvosto on leikannut määrärahat huomattavasti alle vuosien 2010 ja 2011 toteutumisasteen; päättää näin ollen palauttaa talousarvioesityksen, jotta toimielimellä on mahdollisuus jatkaa poliittista toimintaansa vuoden 2011 tasolla;

Pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

94.  ottaa huomioon, että tämän toimielimen määrärahoja on jo vähennetty huomattavasti viimeisten kahden vuoden aikana; palauttaa sen vuoksi talousarvioesityksen useimmissa budjettikohdissa;

Pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

95.  on eri mieltä neuvoston kanssa ja hyväksyy kahden uuden vakituisen toimen perustamisen (yksi AD9- ja yksi AD6-toimi) Euroopan tietosuojavaltuutetun henkilöstötaulukkoon niiden uusien tehtävien vuoksi, jotka tälle toimielimelle on osoitettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklassa ja joissa on kyse siitä, että seurataan ja varmistetaan, että yksityisyyden suojaa ja henkilötietojen suojaa koskevia perusoikeuksia kunnioitetaan (kaikissa EU:n toimielimissä); hyväksyy tietosuojavaltuutetun johtajan toimen muuttamisen AD15-toimeksi AD14-toimesta, jotta voidaan noudattaa oikeudellisia velvoitteita, vaikka toimielimen henkilöstön kokonaismäärä on 43 toimea;

96.  on päättänyt samasta syystä palauttaa muissa budjettikohdissa talousarvioesityksen;

Pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto

97.  panee merkille, että Euroopan ulkosuhdehallinto on uusi organisaatio, joka kuvastaa tärkeitä eurooppalaisia tavoitteita, joten se tarvitsee riittävät resurssit; katsoo näin ollen, että henkilöstön palkkoja vuonna 2012 koskevissa määrärahoissa on otettava huomioon avoimien toimien todellinen määrä syksyllä 2011; kehottaa ulkosuhdehallintoa toimimaan pidättyväisesti uusien korkeiden virkojen perustamisen suhteen; katsoo, että yhtenä keinona tämän saavuttamiseksi voisi olla kansallisten asiantuntijoiden korvaaminen vaiheittain jäsenvaltioiden virkamiesten vakituisilla viroilla; panee merkille, että kansallisia asiantuntijoita ei lasketa kolmasosaan ulkosuhdehallinnon AD-tason henkilöstöstä; palauttaa kuitenkin mieliin neuvoston päätöksen Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta, jonka mukaan ”Euroopan ulkosuhdehallintoon 7 artiklan mukaisesti lähetetyn kansallisen asiantuntijan työsopimuksen päättyessä tehtävä muutetaan väliaikaisen toimihenkilön toimeksi, jos tehtävä, jota kansallinen asiantuntija hoitaa, vastaa AD-tason henkilöstön tavallisesti hoitamaa tehtävää, edellyttäen, että henkilöstötaulukossa on saatavilla tarvittava toimi”; korostaa lisäksi operatiivisia vaatimuksia, jotka koskevat ulkosuhdehallinnon ja sille perustettujen omien tietotekniikkajärjestelmien siirtymistä uuteen rakennukseen, ja katsoo, että nämä tarpeet on rahoitettava;

98.  ottaa huomioon ulkosuhdehallinnolta saadut selvitykset, jotka toimitettiin budjettivaliokunnan puheenjohtajalle osoitetulla, 30. syyskuuta 2011 päivätyllä kirjeellä ja jotka koskevat EU:n virkamiesten osuutta henkilöstötaulukosta korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan antaman sitoumuksen mukaisesti; päättää näin ollen palauttaa komission talousarvioesityksessä ehdotetun Euroopan ulkosuhdehallinnon henkilöstötaulukon ja katsoo, että kaikki varaukset, jotka koskevat palvelukseenottoa ja EU:n edustuston perustamista Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin, olisi purettava;

99.  panee huolestuneena merkille, että neuvoston kantana on rajata ulkosuhdehallinnon vuoden 2012 talousarvioesitys +2,25 prosenttiin; on omaksunut samoin varovaisen suhtautumistavan lisäyksiin yleisen rahoitustilanteen vuoksi ja hyväksyy ulkosuhdehallinnon vaatimukset vain osittain;

100.  hyväksyy pyydetyt muutokset ulkosuhdehallinnon henkilöstötaulukkoon ja erityisesti edustustojen lujittamisen; aikoo kuitenkin seurata edelleen tarkasti ulkosuhdehallinnon henkilöstön kokoonpanoa ja sen henkilöstösääntöihin kuuluvan velvoitteen noudattamista, että ainakin 60 prosenttia ulkosuhdehallinnon AD-tason henkilöstöstä on EU:n virkamiehiä; vaatii ulkosuhdehallintoa antamaan säännöllisesti kertomuksia tästä asiasta; huomauttaa, että ulkosuhdehallinnon määrärahatarpeiden lisäys johtuu aiemmin neuvostolle ja komissiolle kuuluvien valtuuksien jakamisesta uudelleen sekä aliarvioiduista tarpeista, joita ovat esimerkiksi käynnistämiskustannukset, uudet velvoitteet ja nykyisin neuvoston ja komission hoitamat tehtävät;

o
o   o

101.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä muille asianomaisille toimielimille ja elimille.

(1) EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17.
(2) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(3) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
(4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0114.
(5) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0140.
(6) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0296.
(7) Mukaan lukien lisätalousarviot 1–3/2011.
(8) Katso esim. 23. kesäkuuta 2011 annettu parlamentin päätöslauselma kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksista.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö