Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 21 artiklan,

–  ottaa huomioon EU:n Uzbekistanin, Kirgisian, Kazakstanin ja Tadžikistanin kanssa tekemät kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, Euroopan yhteisöjen ja Turkmenistanin kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevan väliaikaisen sopimuksen sekä 25. toukokuuta 1998 allekirjoitetun EU:n ja Turkmenistanin välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, jota ei ole vielä ratifioitu,

–  ottaa huomioon Keski-Aasian maiden uutta kumppanuutta koskevan EU:n strategian, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi kokouksessaan 21. ja 22. päivänä kesäkuuta 2007(1), ja komission ja neuvoston 24. kesäkuuta 2008(2) ja 28. kesäkuuta 2010(3) laatimat yhteiset edistymiskertomukset,

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Keski-Aasiasta, erityisesti 20. helmikuuta 2008 EU:n Keski-Aasian strategiasta(4), 6. toukokuuta 2010(5) ja 8. heinäkuuta 2010(6) Kirgisian tilanteesta, 11. marraskuuta 2010 Euroopan unionin roolista Etyjin vahvistamisessa(7), 25. marraskuuta 2010 asiakirjasta ”Kohti uutta Euroopan energiastrategiaa kaudelle 2011–2020”(8), 16. joulukuuta 2010 vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2009 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta(9) sekä 7. heinäkuuta 2011 demokratiakehitystä edistävästä EU:n ulkopolitiikasta(10) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon vuonna 2003 käynnistetyn demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen aloitteen, jonka tavoitteena on edistää ihmisoikeuksia ja tukea rangaistusjärjestelmän uudistamista, demokratiaa, hyvää hallintotapaa, tiedotusvälineiden vapautta, oikeusvaltiota, turvallisuusrakenteita (poliisi/asevoimat) ja konfliktien ehkäisyä, ja sitä seuranneen demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen (asetus (EY) N:o 1889/2006)(11),

–  ottaa huomioon kahden vuoden välein vuodesta 2007 alkaen järjestetyt EU:n ja Keski-Aasian ministerikokoukset ja vuosina 2008 ja 2009 pidetyt EU:n ja Keski-Aasian ministeritason kokoukset turvallisuusasioista,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan ja kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnot (A7-0338/2011),

A.  ottaa huomioon, että kunkin maan kestävä kehitys edellyttää, että ihmisoikeuksien suojelu, demokraattisten arvojen ja instituutioiden perustaminen ja täytäntöönpano, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä hyvä hallintotapa ja voimakas kansalaisyhteiskunta on varmistettu;

B.  ottaa huomioon, että Keski-Aasian valtioissa on vakavia puutteita demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen sekä perusoikeuksien toteutumisessa;

C.  ottaa huomioon, että EU:n ja viiden Keski-Aasian maan tiiviimpi yhteistyö on kaikille osapuolille strategisesti tärkeää poliittisten, sosiaalisten ja taloudellisten suhteiden monipuolistamiseksi ja syventämiseksi sekä kumppanuussopimusten tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi täysipainoisesti;

D.  ottaa huomioon, että Keski-Aasia on erittäin tärkeä Euroopan unionin kannalta, kun ajatellaan sen kauppapotentiaalia ja merkitystä energiansaannin turvaamisessa, ja että viimeaikainen maailmanlaajuinen finanssi- ja talouskriisi on koetellut aluetta;

E.  ottaa huomioon, että joillakin jäsenvaltioilla on tiiviit kahdenväliset suhteet Keski-Aasian valtioihin, jotka ovat niiden tärkeimpiä investointi- ja kauppakumppaneita, ja että EU:lla on oltava yhteinen ja johdonmukainen linja tämän alueen suhteen, jotta vältetään väärinkäsitykset, päällekkäinen toiminta ja ennen kaikkea ristiriitaisten signaalien antaminen;

F.  ottaa huomioon, että jotkut Keski-Aasian valtiot ottivat ensimmäiset askeleet demokratiakehityksen pitkällä tiellä, jolla jatkuvat ja vakavat ponnistelut hallinnon ja alueellisen yhteistyön alalla ovat välttämättömiä edellytyksiä niiden edelleen ilmenevien puutteiden korjaamiseksi, jotka ovat estäneet kyseisiä valtioita toteuttamasta täydesti poliittista, yhteiskunnallista ja taloudellista kehityspotentiaaliaan;

G.  ottaa huomioon, että pk-yritykset ovat yrittäjyyden ja vapaan markkinahengen ilmentymä ja että ne ovat merkittävä voima demokratioiden perustamisessa;

H.  katsoo, että keskinäisen luottamuksen puute kiristää jännitteitä luonnonvarojen jakamisessa, kaivaa maata alueellisen yhteistyön alta ja lisää yhteenottojen riskejä; katsoo, että vedensaannin ongelmat johtuvat pikemminkin huonosta hallinnosta ja vesivarojen tuhlauksesta kuin varojen niukkuudesta;

I.  ottaa huomioon, että on EU:n ja Keski-Aasian maiden yhteisen edun mukaista monipuolistaa vientireittejä ja tehdä energiaan ja ympäristön kestävyyteen liittyvää yhteistyötä;

J.  katsoo, että pohdittaessa alueen turvallisuutta ja vakautta pitäisi valtion turvallisuuden lisäksi ajatella myös väestön turvallisuutta, josta huolehdittaisiin esimerkiksi takaamalla ihmisoikeuksien, elinkeinojen ja ympäristön kunnioittaminen ja julkisten peruspalvelujen saanti;

EU:n osallistuminen

1.  korostaa, että EU:lle on sekä poliittisesti että taloudellisesti erittäin tärkeää vahvistaa kahden- ja monenvälisiä suhteitaan Keski-Aasian maihin kaikilla yhteistyön aloilla, joihin kuuluvat alueen vakauden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen edistäminen, kauppa- ja taloussuhteet, energia- ja liikenneyhteydet, demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltioperiaatteen kaltaisia yleismaailmallisia arvoja koskevan vuoropuhelun voimistaminen sekä yhteiset haasteet ja uhat, kuten rajaturvallisuuden ylläpitäminen ja huumausaineiden kaupan ja ihmiskaupan torjunta;

2.  huomauttaa, että EU:n Keski-Aasian strategiassa määritetään seitsemän ensisijaista tavoitetta, mutta tarjotaan kovin vähän resursseja; panee näin ollen merkille, että EU:n avustusvarat ovat liian rajalliset, jotta EU voisi saavuttaa tuloksia kaikilla politiikan aloilla; kehottaa EU:ta kehittämään yhteisen näkemyksen sekä määrittämään ja ilmaisemaan paremmin ensisijaiset tavoitteensa; huomauttaa, että kehitysyhteistyö Keski-Aasian valtioiden kanssa voi tuottaa tuloksia ainoastaan, jos nämä maat noudattavat demokratiaa, hallintoa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia koskevia kansainvälisiä standardeja; huomauttaa niin ikään, ettei EU:n kehitysyhteistyötä pidä alistaa talous-, energia- tai turvallisuusintresseille;

3.  katsoo, että EU:n on edelleen oltava vahvasti läsnä Keski-Aasiassa ja että sen on räätälöitävä strategiansa sen mukaan, miten alueen valtiot edistyvät; katsoo, että EU:n osallistumisen on oltava tasoltaan ja luonteeltaan tapauskohtaista ja ehdollista ja sen pitää olla riippuvaista mitattavissa olevasta edistyksestä demokratiakehityksen, ihmisoikeuksien, hyvän hallintotavan, kestävän sosiaalis-taloudellisen kehityksen, oikeusvaltion ja korruption torjunnan alalla ja että EU:n on tarjottava tarvittaessa apuaan tämän kehityksen tukemiseksi EU:n naapuruuspolitiikan periaatteiden kaltaisten suuntaviivojen mukaisesti (”more for more” -periaate);

4.  korostaa, että on selitettävä ja tuotava esiin EU:n käsitystä turvallisuudesta ja vakaudesta, jos se eroaa vastapuolen käsityksestä; korostaa, että EU:n on oltava kriittinen hallituksia kohtaan, jotka loukkaavat kansalaistensa perusoikeuksia kansallisen turvallisuuden nimissä;

5.  katsoo, että EU:n tulevassa Keski-Aasian-strategiassa on otettava opiksi Euroopan naapuruuspolitiikan uudistuksesta ja siinä olisi otettava huomioon eriyttäminen ja ihmisten väliset suhteet sekä kiinnitettävä yhä enemmän huomiota demokratiaan ja ihmisoikeuksiin ja otettava huomioon laajempi geopoliittinen ympäristö;

6.  tunnustaa EU:n erityisedustajan jatkuvan työn tärkeyden Keski-Aasian valtioiden kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun korkean tason varmistamiseksi; muistuttaa, että erityisedustajan mandaattiin kuuluu myös toiminta paikallisen kansalaisyhteiskunnan kanssa ja että tätä tarvitaan EU:n näkyvyyden lisäämiseksi; vaatii, että poliittinen vuoropuhelu perustuu arvioon siitä, miten Keski-Aasian valtiot noudattavat Ety-järjestön jäseninä antamiaan sitoumuksia;

7.  katsoo, että Keski-Aasian strategiaa tarkistettaessa on otettava huomioon tarve tukea sen tavoitteita riittävin rahoitusvaroin ja luoda asianmukaiset rahoituksen jakotavat, jotka ilmentävät alueen kunkin valtion todellisuutta; taloudelliset rajoitteet huomioon ottaen katsoo, että olisi keskityttävä keskipitkän ja pitkän aikavälin ohjelmiin, joilla on suurin vaikutus alueen kehitykseen ja etenkin nuoriin ja koulutukseen, sekä talouskehitystä edistävään tekniseen apuun, pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen, vedensaannin turvaamiseen ja laittoman huumausainekaupan torjuntaan;

8.  kehottaa komissiota näkyvästi yhdentämään tai ainakin sovittamaan yhteen Keski-Aasiaa koskevat normatiiviset, tekniset ja etuja koskevat suunnitelmansa; muistuttaa myös, että yhdenmukaisuutta kehitysyhteistyöpolitiikan kanssa koskevat vaatimukset on kirjattu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklaan;

9.  korostaa, että strategian täytäntöönpanoa voidaan tukea toisaalta EU:n tehokkaammalla sisäisellä koordinoinnilla ja toisaalta tehostamalla muiden kansainvälisten avunantajien ja alueellisten sidosryhmien sitoutumista;

10.  ehdottaa alueellisen lähestymistavan yhdentämistä Kiinan- ja Venäjän-suhteiden kanssa, sillä ne ovat alueen merkittävimmät taloudelliset toimijat; katsoo, että fossiilisia energialähteitä koskevassa tarkastelutavassa olisi otettava huomioon EU:n Kaukasiaa ja Mustaamerta sekä Turkkia koskevat suunnitelmat;

11.  pyytää komissiota pitämään tiukasti erillään toisaalta kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä myönnettävään rahoitukseen oikeutetut ohjelmat ja toiminnot ja toisaalta ohjelmat ja toiminnot, joita rahoitetaan muista rahoitusvälineistä kuten vakautusvälineestä tai eurooppalaisesta demokratia-aloitteesta, erityisesti rajaturvallisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan, oikeusvaltioperiaatteen paremman soveltamisen ja ihmisoikeuksien suojelun osalta;

12.  korostaa, että kaikkien viiden maan kanssa on käytävä jatkuvaa ihmisoikeuksia koskevaa vuoropuhelua, ja pitää valitettavana, että yleisesti ottaen konkreettinen edistys on ollut vähäistä ja joissain tapauksissa tilanne on jopa heikentynyt; katsoo, että ihmisoikeuksia koskevaa vuoropuhelua ei saa käyttää tekosyynä ihmisoikeuksiin liittyvien kysymysten jättämiselle muiden yhteistyöalojen ulkopuolelle tai lisätoimiin ryhtymättömyydelle; kehottaa ottamaan kansalaisjärjestöt ja kansalaisyhteiskunnan toimijat järjestelmällisesti mukaan näiden vuoropuheluiden valmisteluihin ja julkistamaan niiden tulokset, jotta niiden tehokkuutta ja osapuolten sitoutumista voidaan arvioida;

13.  toistaa, että on tärkeää olla unohtamatta Keski-Aasian valtioiden kaltaisia keskituloisia valtioita EU:n yleisen kehitysyhteistyöpolitiikan yhteydessä ja pyrittäessä saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet, koska kehitysyhteistyö painottuu erityisesti globaalin rahoitus- ja talouskriisin aiheuttamien kehitysavun leikkausten yhteydessä usein vähiten kehittyneisiin valtioihin ja sivuuttaa näin Keski-Aasian alueen;

14.  katsoo, että rajalliset resurssit ja alueen moninaiset tarpeet edellyttävät, että EU kohdentaa ja priorisoi apunsa tarkasti ja ottaa samalla huomioon syvälle juurtuneen korruption ja riittämättömän hallinnollisen asiantuntemuksen vaikutukset sen avun tehokkuuteen; kehottaa säilyttämään sovitun kehitysavun vakaana ja joustavoittamaan sen jakoa sekä antaa tukensa sille, että avun painopiste on Kirgisiassa ja Tadžikistanissa, joiden tarpeet ovat tässä suhteessa suurimmat;

15.  suhtautuu kuitenkin epäilevästi talousarviotuen käyttöön Kirgisiassa ja Tadžikistanissa ottaen erityisesti huomioon laajalle levinneen korruption; pyytää komissiota esittämään kertomuksen talousarviotuen käytöstä näissä valtioissa;

16.  tukee voimakkaasti täysivaltaisten EU:n edustustojen avaamista kaikissa Keski-Aasian maissa keinona lisätä EU:n läsnäoloa ja näkyvyyttä alueella ja pitkäaikaista yhteistyötä ja sitoutumista kaikkien yhteiskunnan sektoreiden kanssa sekä keinona tukea parempaan keskinäiseen ymmärrykseen sekä oikeusvaltion synnyttämiseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen suuntautuvaa edistystä; on vakuuttunut siitä, että edustustojen olemassaolo edistäisi suuresti strategian tavoitteiden saavuttamista ja EU:n etuja kyseisellä alueella; vaatii ottamaan näihin edustustoihin riittävästi henkilöstöä, jolla on politiikan sekä kaupan ja talousalan asiantuntemusta, mahdollisimman hyvien tulosten aikaansaamiseksi ja tehokkaan avun varmistamiseksi;

17.  suosittelee, että TAIEX-, ystävyyskaupunki- ja SIGMA-välineet avataan tulevaisuudessa Keski-Aasian maille, jotta voidaan tukea standardien parantamista ja tarvittavia uudistuksia;

18.  panee huolestuneena merkille EU:n kohtaamat vaikeudet toimia riippumattoman kansalaisyhteiskunnan kanssa ihmisoikeuksia ja hyvää hallintotapaa koskevissa kysymyksissä sekä sen, että kansalaisjärjestöjä ahdistellaan jatkuvasti alueella; vaatii jakamaan EU:n ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyörahoituksen ja ilmoittamaan sen saajat avoimemmin, ja kehottaa EU:n edustustoja ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjä tukemaan kumppaneina toimivia aidosti riippumattomia kansalaisjärjestöjä, jotta niillä voisi olla merkittävä rooli kansalaisyhteiskunnan kehittämisessä ja lujittamisessa; katsoo, että EU:n myöntämä jatkuva tuki Keski-Aasian maille kohdistetuille ohjelmille on tärkeä rajat ylittävä keino vaalia alueen valtioiden keskinäistä yhteisymmärrystä ja yhteistyötä;

19.  korostaa olevan tärkeää, että oppositiopuolueet voivat toimia vapaasti alueella, ja kehottaa kaikkien Keski-Aasian maiden hallituksia takaamaan poliittisen vapauden;

20.  antaa hyväksyntänsä säännöllisten EU:n ja Keski-Aasian huippukokousten järjestämiselle ja kehottaa harkitsemaan tilapäisen EU:n ja Keski-Aasian parlamentaarisen foorumin mahdollista perustamista Keski-Aasian maiden kanssa toimivien nykyisten parlamentaaristen yhteistyövaliokuntien ja parlamenttien välisten kokousten puitteissa keinona arvioida huippukokousten neuvotteluita ja vaikuttaa niiden sisältöön; korostaa säännöllisen kahdenvälisen ja monenvälisen parlamentaarisen yhteistyön merkitystä; pitää kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia institutionaalisena perustana tiiviimmälle parlamentaarikkojen väliselle vaihdolle, joka lisää keskinäistä yhteisymmärrystä ja kunnioitusta; kannattaa näin ollen kumppanuus- ja yhteistyösopimusten tekemistä kaikkien viiden Keski-Aasian maan kanssa; korostaa, että Euroopan parlamentin on tärkeää osallistua aktiivisemmin kumppanuussopimuksista Keski-Aasian maiden kanssa käytävien neuvottelujen ja nykyisten sopimusten täytäntöönpanon seurantaan;

21.  pyytää Euroopan unionia edelleen tukemaan julkisen sektorin uudistamista Keski-Aasian maissa antamalla niille asianmukaista teknistä ja taloudellista apua, jotta kaikissa näissä maissa saadaan aikaan vakaat, uudistetut ja nykyaikaiset hallintorakenteet;

Demokratisointi, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio

22.  panee merkille, että joistakin alueen myönteisistä perustuslaillisista ja oikeudellisista muutoksista huolimatta (yritykset kuolemanrangaistuksen lakkauttamiseksi, oikeusasiamiesjärjestelmän perustaminen, eräät oikeudenkäyntimenettelyiden uudistukset jne.) ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion yleistilanne on edelleen huolestuttava;

23.  kannattaa OECD:n tammikuussa 2011 julkaiseman ”Central Asia Competitiveness Outlook” -katsauksen päätelmiä ja on erityisen huolestunut Keski-Aasian maiden ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien tilanteesta ja siitä, että maissa ei tueta kansalaisyhteiskuntaa; on lisäksi huolestunut koulutusjärjestelmästä, pienistä ja keskisuurista yrityksistä, maanomistukseen liittyvistä uudistuksista ja alueen investointipolitiikasta ja toteaa, että sitä olisi sovellettava laajemmin koko taloussektorilla, sillä se keskittyy tällä hetkellä energia- ja kaivosaloille;

24.  kehottaa vahvistamaan ihmisoikeusvuoropuheluja, jotta niistä saataisiin tehokkaampia ja tulossuuntautuneempia; kehottaa tässä yhteydessä ottamaan Euroopan parlamentin laajasti mukaan näiden vuoropuhelujen seurantaan; kehottaa neuvostoa ja Euroopan ulkosuhdehallintoa arvioimaan yhdessä Euroopan parlamentin kanssa aiempien vuoropuhelujen vaikutuksia alueen valtioiden edistymistä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion alalla koskevien vertailuarvojen huomioon ottamiseksi ja arvioimaan myös EU:n tämän tavoitteen saavuttamiseksi toteuttamien avustushankkeiden vaikuttavuutta;

25.  tuomitsee kaikenlaisen kidutuksen ja tiedotusvälineiden toiminnan ja sananvapauden sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapauden voimakkaan rajoittamisen; vaatii EU:ta ja korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa ottamaan julkisuudessa esille poliittisten vankien, vangittujen ihmisoikeusaktivistien ja toimittajien tapaukset ja vaatimaan näiden välitöntä vapauttamista;

26.  pitää suuressa arvossa niiden poliittisten säätiöiden työtä, jotka tekevät käytännön yhteistyötä demokratiaprosessissa hyödyntäen pitkäaikaista läsnäoloaan paikan päällä;

27.  pitää oikeusvaltioperiaatetta koskevaa aloitetta keskeisenä yhteistyön osa-alueena Keski-Aasian maiden kanssa ja hyväksyy EU:n ja sen jäsenvaltioiden välisen esimerkillisen yhteistoiminnan avustushankkeiden täytäntöönpanossa; panee merkille, että hankkeiden ja paikallisen kansalaisyhteiskunnan välillä on ollut vain vähän vuorovaikutusta, ja toteaa, että voimakkaampi vuorovaikutus kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä huolehtiminen siitä, että paikallisilla kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on paremmat mahdollisuudet saada tietoa aloitteesta, parantaisi siihen liittyvän toiminnan näkyvyyttä, avoimuutta ja vastuullisuutta, mikä vastaa myös yhteisessä edistymiskertomuksessa esitettyjä Keski-Aasian-strategian parantamista koskevia EU:n laajempia tavoitteita; painottaa, että oikeusvaltioperiaatetta koskevaan hankkeeseen on tarpeen sisällyttää selvät tavoitteet ja avoin täytäntöönpanon ja tulosten arviointi ja että on tarpeen estää turvallisuusjoukkojen sortotoimia harjoittavan osan vahvistaminen; korostaa, että aloitteen asianmukaisen täytäntöönpanon on oltava yksi tärkeimmistä kriteereistä avun ja talousarviotuen jakamisessa;

Koulutus, lapset ja ihmisten välinen vaihto

28.  korostaa, että koulutus on yhteiskunnan demokraattisen kehityksen perusta; vaatii näin ollen jatkamaan julkisen, ilmaisen ja kaikkien ulottuvilla olevan koulutusalan uudistamista liikealan koulutus mukaan luettuna sekä tehostamaan koulutusaloitetta ja etenkin opiskelijoiden ja opettajien kansainvälistä akateemista vaihtoa siten, että tuetaan laajemmin ihmisoikeuksiin ja työntekijöiden oikeuksiin perustuvan vakaan kansalaisyhteiskunnan perustamista kaikissa alueen maissa; korostaa lisäksi, että on edistettävä menettelyjä, joilla tuetaan naisten osallistumista ja pääsyä työmarkkinoille;

29.  toteaa, että EU:n työtä koulutuksen ja ihmisoikeuksien alalla olisi täydennettävä toimilla ja ohjelmilla, joissa keskitytään nuoriin, jotka ovat vaikutuksille alttein ryhmä näissä yhteiskunnissa; kehottaa tässä yhteydessä lisäämään EU:n tukea alueella toteutettaville nuorisoaloitteille ja etenkin niille, jotka saattavat suitsia yhä lisääntyvää radikalisoitumista ja lisätä suvaitsevuutta nuorten keskuudessa näissä maissa;

30.  kehottaa EU:ta jatkamaan ihmisten välisten kontaktien ja tieteen, liiketoiminnan ja koulutuksen alojen vaihto-ohjelmien tukemista; panee tässä yhteydessä merkille puutteet Keski-Aasian koulutusta koskevan EU-aloitteen organisoinnissa ja täytäntöönpanossa ja vaatii komissiota puuttumaan niihin tiiviissä yhteistyössä koulutusasiantuntijoiden ja keskiaasialaisten kumppanien kanssa;

31.  korostaa jatkuvaa huoltaan lasten tilanteesta ja erityisesti siitä, että lapsia käytetään yleisesti pakkotyövoimana eri muodoissa ja eriasteisesti, ja korostaa, että kaikkien kyseisen alueen maiden on tarpeen panna käytännössä täytäntöön kansainväliset sitoumuksensa ja erityisesti YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen, vähimmäisikää koskevan ILO:n yleissopimuksen ja lapsityön pahimpia muotoja koskevan ILO:n yleissopimuksen mukaiset sitoumuksensa;

Taloudellinen yhdentyminen ja kestävä kehitys

32.  korostaa, että oikeusvaltio ja taloudellinen kehitys ovat yhteydessä toisiinsa; vahvistaa tukevansa Keski-Aasian maiden talouden monipuolistamista, kestävän energia-alan kehittämistä ja kuljetusyhteyksien parantamista Kaspianmeren alueen luonnonvarojen saamiseksi Euroopan markkinoille, jotta Keski-Aasian maiden talous kehittyisi ja BKT kasvaisi tasaisesti; kehottaa EU:ta edistämään taloudellisen vakauden ilmaston luomista varman ja vakaan oikeudellisen kehyksen kautta sekä korruption ja nepotismin torjunnan avulla, sillä se on olennaisen tärkeää ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi, innovoinnin edistämiseksi ja piristysruiskeen antamiseksi todelliselle yksityisyrittäjyydelle muun muassa mikroluotoin, joita myönnettäisiin erityisesti itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien naisten toteuttamiin hankkeisiin kansainvälisten sosiaalisten, työtä koskevien ja ympäristönormien mukaisesti;

33.  korostaa, että Keski-Aasian maiden hallitusten on tärkeää edistää ja tukea pk-yritysten määrän kasvua, sillä se on yksi osatekijä, joka on tarpeen kyseisten maiden kehittämiselle, ja että EU:n on kiinnitettävä tähän entistä enemmän huomiota avustaessaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä EIP:n Keski-Aasian-mandaatin ja Keski-Aasian yritysten ja korkeakouluopiskelijoiden viisumivaatimusten lieventämisen yhteydessä, samalla kun se edistää työtä, ympäristöä ja yritysten sosiaalista vastuuta koskevia kansainvälisiä normeja; katsoo lisäksi, että on vältettävä Euroopan teollisuutta syrjiviä käytäntöjä myös tärkeällä julkisten hankintojen alalla, ja kehottaa EU:ta helpottamaan EU:n pk-yritysten ja Keski-Aasian pk-yritysten välistä yhteistyötä;

34.  kannattaa Keski-Aasian maiden voimakkaampaa yhdentymistä maailmantalouteen erityisesti WTO:n kanssa tehtävän kansainvälisen yhteistyön sekä WTO:n jäsenyyden avulla; katsoo, että markkinatalouteen ja WTO:hon liittymiseen valmistavat rakenneuudistukset edistävät korvaamattomasti kyseisten maiden ja koko alueen talouskehitystä ja mahdollistavat alueen liittymisen maailmantalouteen;

35.  korostaa, että kansainvälinen taloudellinen yhdentyminen ja alueellinen talousyhteistyö ovat toisiaan täydentäviä seikkoja ja että niihin olisi sen vuoksi aidosti tähdättävä Keski-Aasiassa;

36.  on tietoinen siitä, että alueellinen integraatio Keski-Aasian maiden välillä on heikkoa, ja kehottaa komissiota luomaan eriytetyn kauppastrategian kullekin Keski-Aasian viidelle maalle niiden erityistarpeiden mukaisesti ja edistämään alueen sisäistä integraatiota;

Energia, vesi ja ympäristö

37.  korostaa energian ja raaka-aineiden – varsinkin harvinaisten maametallien – saannin monipuolistamisen merkitystä EU:lle ja vientimarkkinoiden, teknologian ja taitotiedon merkitystä Keski-Aasialle; pitää äärimmäisen tärkeänä sitä, että energia-alan yhteistyöhankkeisiin kuuluu pitkäaikaisia toimituksia koskevia sopimuksia, joihin sisältyvät ympäristön kestävyyden ja kaivannaisteollisuuden avoimuusaloitteen periaatteet; kehottaa EU:ta edistämään kaivannaisteollisuuden avoimuusaloitetta (EITI) ja muita vastaavia aloitteita alueen kaikissa valtioissa, joilla on mittavat kaivannaisresurssit;

38.  korostaa energian tärkeää asemaa suhteissa Keski-Aasian maihin, koska se on tärkeä tulonlähde kyseisille valtioille ja saattaa parantaa EU:n energiavarmuutta;

39.  pyytää Euroopan ulkosuhdehallintoa ja komissiota edelleen tukemaan energiahankkeita sekä edistämään viestintää tärkeistä tavoitteista, kuten Transkaspian reitistä; pitää myönteisenä, että kaikki Keski-Aasian maat osallistuvat Bakun aloitteeseen;

40.  tunnustaa Kazakstanin ja Turkmenistanin kanssa tehtävän energiayhteistyön merkityksen, sillä se hyödyttää sekä kyseisiä valtioita että Euroopan unionin jäsenvaltioita; pitää siksi myönteisenä kaasun oston mahdollistavien yhteisymmärryspöytäkirjojen allekirjoittamista Kazakstanin ja Turkmenistanin kanssa sekä toimia, joita on toteutettu Southern Corridor -käytävän kehittämiseksi etenkin Nabucco-hankkeen muodossa; korostaa kuitenkin, että Turkmenistan ei vielä ole kaivannaisteollisuuden avoimuusaloitteen jäsen; korostaa jälleen kerran tarvetta edistää suurempaa avoimuutta luonnonvaroista saatavien tulojen tapauksessa; kehottaa näin ollen EU:ta tukemaan energiapoliittisessa vuoropuhelussaan Turkmenistanin liittymistä kaivannaisteollisuuden avoimuusaloitteeseen, jotta EU:n energiasuunnitteluun voidaan sisällyttää hyvän hallintotavan näkökohtia;

41.  ottaa huomioon Keski-Aasian yhä kasvavan sähköpulan ja painottaa sen vuoksi alueellisten yhteisvaikutusten mahdollisuuksia, esimerkiksi lupaavalla uusiutuvan energian alalla; pyytää EU:ta antamaan poliittista tukea ja teknistä apua tämän alan aloitteille;

42.  on huolissaan maailmanlaajuisen finanssikriisin ja lisääntyvän köyhyyden haitallisesta vaikutuksesta Keski-Aasiassa; katsoo, että tie terveeseen sosiaaliseen ja poliittiseen elämään on sidottu taloudelliseen hyvinvointiin ja että EU:n on puututtava Keski-Aasian talouksien kehitykseen merkittävänä osana sen aluetta koskevaa strategiaansa; kehottaa lisäämään tukea köyhyyden torjuntaohjelmille ja panee merkille EIP:n investointien tärkeyden;

43.  korostaa joidenkin luonnonvaroista liian riippuvaisten keskiaasialaisten talouksien epätasapainoista luonnetta ja katsoo, että keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä monipuolistaminen on tärkeä tavoite alueella; huomauttaa, että Keski-Aasian investointiohjelma on tärkeä tässä yhteydessä, ja kehottaa soveltamaan sitä kaikissa viidessä maassa;

44.  katsoo, että luonnonvaroista saatujen kansallisten tulojen johdonmukaisen ja kokonaisvaltaisen uudelleen investoimisen varmistaminen on ratkaisevaa kestävän kehityksen sekä laajan sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen saavuttamisen kannalta;

45.  katsoo, että maatalousalan uudistaminen on erittäin tärkeää erityisesti elintarviketurvan saavuttamisen, tuotannon monipuolistamisen, kestävän siemenhuollon varmistamisen ja puuvillanviljelystä riippuvuuden vähentämisen kannalta; korostaa lisäksi, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on otettava käyttöön edistyksellisiä vesihuoltoa, veden säästämistä ja kastelua koskevia käytäntöjä ja tekniikoita; kehottaa Keski-Aasian maiden hallituksia ottamaan johtoaseman tässä lähestymistavassa;

46.  korostaa, että energiapula (esimerkiksi lämmityksen ja sähköntuotannon osalta) pahentaa Keski-Aasian valtioiden köyhien ihmisten tilannetta; kehottaa EU:ta vauhdittamaan apuaan kestävän energiapolitiikan kehittämiseksi ilmastonmuutosta koskevien sitoumustensa mukaisesti, myös energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön kautta;

47.  korostaa, että veteen liittyvät kysymykset alueella ovat edelleen merkittävimpiä jännitteitä ja mahdollisia konflikteja aiheuttavia asioita, ja korostaa alueellisen lähestymistavan merkitystä yhteisten vesivarojen suojelussa ja asianmukaisessa hoidossa; panee erityisesti merkille, että vesivoima- ja vesivarahankkeet yläjuoksun valtioissa Kirgisiassa ja Tadžikistanissa ovat johtaneet entistä suurempiin alueellisiin jännitteisiin Keski-Aasian alajuoksun valtioiden kanssa; kehottaa tässä yhteydessä alueen maita, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet ja ratifioineet Espoon ja Århusin yleissopimuksia, hoitamaan asian viipymättä, ja edistämään paikallisten toimijoiden osallistumista päätöksentekoon;

48.  korostaa, että on perustettava uskottava ja tehokas pysyvä järjestelmä, jossa sekä alajuoksun että yläjuoksun maat voivat keskustella ja päättää yhdessä toimista alueen vesiongelmien selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi;

49.  panee tyytyväisenä merkille Euroopan kehityspankkien lisääntyneen toiminnan alueella ja erityisesti EIP:n mandaatin laajentamisen Keski-Aasiassa etenkin ympäristö- ja vesikysymyksissä; vaatii kehityspankkeja säilyttämään Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin vahvistamat periaatteet, joiden mukaan pidättäydytään tuesta valtion omistamille yrityksille maissa, joissa rikotaan järjestelmällisesti ihmisoikeuksia;

50.  kehottaa EU:ta vauhdittamaan alueellisen vesipulan tilanteessa EU:n ympäristö- ja vesialoitteen puitteissa antamaansa vesivarojen hoitoon liittyvää apua sekä tutkimaan aurinko- ja tuulienergiavaihtoehtoja keinona vastata yläjuoksun valtioiden energiapulaan, koska tämä voisi auttaa pieniä maaseudun paikallisyhteisöjä; pahoittelee, että tähän asti EU:n vesihallintohankkeessa on suurelta osin keskitytty veden laatuun, joka on tärkeää, mutta Keski-Aasian tilanteessa vähemmän tärkeää kuin vesivarojen jakaminen ja kohdentaminen;

51.  katsoo, että EU:n asiantuntemus kansainvälisten vesivarojen hallinnoimisessa ja sen tämänhetkinen osallistuminen kahdenväliseen yhteistyöhön, jolla pyritään integroituihin kansallisiin vesihuoltosuunnitelmiin ja monenkeskiseen yhteistyöhön alueellisessa vesivarojen hallintahankkeessa ja kansainvälisessä Araljärven rahastossa, antavat EU:lle mahdollisuuden profiloitua välittäjänä vesivarojen jakamisessa ala- ja yläjuoksun maiden välillä (Pohjois-Afganistan mukaan lukien) ja edistää sellaisen kestävän vesihallinnon yhteistyöjärjestelmän perustamista, joka pohjautuisi sopimustasolla kansainväliseen oikeuteen, sillä mikään muu kansainvälinen toimija ei halua tai kykene ottamaan tällaista roolia asianosaisten valtioiden pyynnöistä huolimatta;

Turvallisuus ja rajavalvonta

52.  pitää myönteisenä, että viisi Keski-Aasian tasavaltaa ovat panneet täytäntöön Keski-Aasian ydinaseettoman vyöhykkeen; katsoo, että sopimus, johon sisältyy sitova velvoite siitä, että maat, joilla aiemmin on ollut ydinaseita alueellaan ja joiden naapurimailla on ydinaseita, sitoutuvat ydinaseriisuntaan, edistää merkittävästi ponnisteluja ydinaseettoman maailman puolesta ja on vahva esimerkki ydinaseiden leviämisen estämiseksi tehtävästä yhteistyöstä;

53.  myöntää, että demokratian ja oikeusvaltion puutteesta johtuva perusoikeuksien ja mahdollisuuksien kieltäminen voi johtaa turvattomuuteen;

54.  toistaa tukensa toimille, joilla pyritään edistämään alueellista yhteistyötä, ja pitää niitä yhtenä tärkeänä keinona ratkaista monet rajatylittävät luonnonvarojen hallintaa koskevat, etniset, turvallisuus-, ympäristö- ja kehitysongelmat sekä keinona torjua terrorismia ja väkivaltaisten uskonnollisten ääriliikkeiden toimintaa asianomaisissa valtioissa; tukee EU:n rajavalvontaohjelman (BOMCA) ja Keski-Aasian huumeidentorjuntaohjelman (CADAP) jatkamista ja syventämistä;

55.  korostaa, että BOMCA- ja CADAP-ohjelmia ei rahoiteta vakautusvälineestä, vaan kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä; huomauttaa, että olisi järkevää sijoittaa nämä ohjelmat vakautusvälineen alaisuuteen, koska se on suunniteltu joustavaksi sekä reagointikykyiseksi lyhytaikaisissa kriiseissä, samalla kun tehdään työtä rajat ylittävien turvallisuushaasteiden parissa;

56.  painottaa, että alueellinen turvallisuus on EU:n ja alueen muiden toimijoiden etujen mukaista ja varsinkin Venäjän federaation, Kiinan ja Yhdysvaltojen, jotka kaikki ovat huolissaan alueen kasvavasta epävakaudesta ja radikalisoitumisesta sekä vuotavista rajoista Afganistanin kanssa ja niihin liittyvästä huumekaupasta;

57.  panee merkille Kazakstanin liittymisen Venäjän ja Valko-Venäjän tulliliittoon ja toivoo, että tämän yhteisön kehitys ei aiheuta esteitä alueelliselle yhteistyölle eikä haittaa kahdenvälisten suhteiden vauhdittamista EU:n kanssa;

58.  korostaa, että on äärimmäisen tärkeää sisällyttää Afganistan rakenteellisesti alakohtaiseen yhteistyöhön erityisesti turvallisuuteen/rajaturvallisuuteen, ihmisten turvallisuuteen ja vesihuoltoon liittyvissä asioissa, jotta pystytään takaamaan alueen vakaus ja turvallisuus; kehottaa tehostamaan rajat ylittävää yhteistyötä Afganistanin kanssa, ja korostaa, että EU:n Afganistania koskevan lähestymistavan on oltava johdonmukainen Keski-Aasian strategian kanssa erityisesti liikenteen, energian, kaupan ja kehityksen alojen toimissa ja ohjelmissa;

59.  kehottaa EU:ta keskittämään apunsa Keski-Aasian epävakauden joidenkin päälähteiden eli huume- ja ihmiskaupan torjuntaan, johon EU:n toimia voidaan kohdistaa; panee huolissaan merkille tämän ongelman kehityksen koko alueella, ja kehottaa EU:ta ehdottamaan rajatylittäviä toimia ja edistämään niitä; tukee Keski-Aasian foorumien järjestämistä huumerikollisuuden torjumiseksi;

60.  on huolissaan yltyvistä fundamentalistisista näkemyksistä ja liikkeistä, jotka leviävät Afganistanista heijastevaikutuksina mutta ovat myös reaktio alueen hallitusten ongelmalliseen ihmisoikeus- ja demokratiatilanteeseen; huomauttaa, että terrorismin torjunta on tärkeä tekijä EU:n Keski-Aasian strategiassa;

61.  kehottaa käsittelemään turvallisuusalan uudistuksen tukemista Keski-Aasian maissa näiden maiden johtajien kanssa käytävissä poliittisissa neuvotteluissa, ja vaatii tarkastelemaan turvallisuusalan uudistuksen alueita, joita voitaisiin tukea alueella tämänhetkisen oikeusvaltiota ja rajavalvontaa koskevan työn ohella;

62.  korostaa, että Etyjin ja YK:n operaatiot on voitava toteuttaa vapaasti asianomaisissa maissa, koska näiden järjestöjen asema turvallisuusalan uudistuksen kipeästi tarvitseman avun tarjoamisessa on ratkaiseva;

Maakohtaiset kysymykset

63.  korostaa, että seuraavissa maakohtaisissa kohdissa luetellaan joitakin tärkeitä kiireellisiä kysymyksiä, mutta niissä ei pyritä tarjoamaan kattavaa analyysiä kustakin maasta;

Kazakstan

64.  kehottaa unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa painostamaan yhä Kazakstanin viranomaisia täyttämään täysimääräisesti vuoden 2010 Ety-järjestön puheenjohtajakauden alla antamansa lupauksen lisätä vaalien ja tiedotusvälineiden vapautta Ety-järjestön perussitoumusten ja Kazakstanin hallituksen vuonna 2009 hyväksymän ihmisoikeuksia koskevan kansallisen toimintasuunnitelman mukaisesti;

65.  kehottaa Kazakstanin viranomaisia täyttämään kansainväliset velvoitteensa ja sitoumuksensa ja myös ne, joihin se on sitoutunut Etyjin inhimillisen ulottuvuuden yhteydessä;

66.  panee tyytyväisenä merkille Kazakstanin pyrkimykset läheisempiin ja tehostettuihin suhteisiin EU:n kanssa ja sen, että vastikään aloitettiin neuvottelut uudesta EU:n ja Kazakstanin tehostetusta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta, ja korostaa, että taloudellisen yhteistyön on käytävä käsi kädessä poliittisen yhteistyön kanssa ja perustuttava poliittiseen tahtoon toteuttaa yhteisiä arvoja ja vaalia niitä; odottaa tämän vuoksi kouriintuntuvaa edistystä tiedotusvälineiden vapauden, sananvapauden sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapauden aloilla ja parannuksia vaalien toimittamisessa seuraavissa parlamenttivaaleissa vuonna 2012;

67.  pitää valitettavana, että vankiloiden valvonta siirrettiin äskettäin oikeusministeriöltä sisäministeriölle, ja kehottaa Kazakstanin hallitusta tehostamaan toimiaan kidutuksen sekä julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun estämiseksi ja niihin puuttumiseksi;

68.  kannustaa Kazakstania osoittamaan uudistetun sitoumuksensa kaivannaisteollisuuden avoimuusaloitteeseen (EITI) poistamalla kaikki oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät esteet tämän aloitteen menestyksekkäältä täytäntöönpanolta;

Kirgisia

69.  antaa kiitosta Kirgisialle sen työstä demokraattisten uudistusten toteuttamiseksi ja siirtymiseksi todelliseen monipuoluejärjestelmään; toivoo, että myöhemmin tänä vuonna pidettäviksi kaavailtujen presidentinvaalien toimittamisessa saavutetaan vielä lisää edistystä; huomauttaa, että täysin toimivan demokratian kehittämiseksi tarvitaan jatkuvia ponnisteluita, ja koska Kirgisia on yksi EU:n demokratialle antaman tuen pilottimaista, kehottaa EU:ta avustamaan Kirgisian viranomaisia instituutioiden kehittämisessä, demokraattisten käytäntöjen lujittamisessa ja korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden Kirgisian hallintoelimiin soluttautumisen torjunnassa;

70.  panee tyytyväisenä merkille Kirgisian hallituksen päätöksen perustaa erityiskomissio panemaan täytäntöön Etelä-Kirgisian kesäkuun 2010 tapahtumia tutkivan kansainvälisen riippumattoman tutkintalautakunnan suosituksia ja seuraamaan niitä, ja kehottaa Kirgisian viranomaisia ryhtymään tarvittaviin toimiin kansanryhmien välisten jännitteiden liennyttämiseksi, etnonationalismin vähentämiseksi ja tilanteen vakauttamiseksi ja kulttuurisen vuoropuhelun ja vähemmistön oikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi sekä kaikkien syrjinnän muotojen torjumiseksi muun muassa siten, että käynnistetään todellinen oikeuslaitoksen ja poliisin uudistaminen perusedellytyksenä kidutuksen ja poliisin muiden väärinkäytösten kaltaisten ihmisoikeusrikkomusten torjumiseksi; kehottaa EU:ta suunnittelemaan ja panemaan täytäntöön yhdessä Kirgisian hallituksen ja kansalaisjärjestöjen kanssa EU:n avustusohjelmia, joilla pyritään konfliktien ehkäisyyn ja sovintoon sekä estämään rikosten jääminen rankaisematta;

Tadžikistan

71.  ilmaisee huolensa siitä, että EU:n kehitysapu maassa on tehotonta, mikä johtuu korruption suuresta määrästä, järjestäytyneen rikollisuuden vaikutuksesta hallintoon sekä näköpiirissä olevasta surkeiden taloudellisten ja sosiaalisten olojen osaltaan aiheuttamasta alueellisesta hajaannuksesta; kehottaa tämän vuoksi omaksumaan erilaisen lähestymistavan, joka perustuu vaihtoehtoisia avustuskanavia pitkin annettavaan tukeen ihmisten turvallisuuden takaamiseksi;

72.  on huolissaan raporteista pidätettyjen kidutuksesta ja siitä, että kansalaisyhteiskunnan tarkkailijoita ei edelleenkään päästetä pidätyskeskuksiin; kehottaa myöntämään Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle ja kansainvälisille tarkkailijoille pääsyn rangaistuslaitoksiin avoimuuden ja valvonnan lisäämiseksi;

73.  suosittaa, että Tadžikistanin hallitus asettaa tavoitteeksi edistymisen edellä mainituilla aloilla, millä mahdollistetaan, että maan sijoitus paranee merkittävästi ja vakaasti kansainvälisten järjestöjen laatimilla listoilla, jotka koskevat avoimuutta, hyvää hallintotapaa ja muita tärkeitä indikaattoreita; vaatii, että valtion rakenteiden kautta kulkevalle EU:n tuelle asetetaan tiukat ehdot;

74.  kehottaa EU:ta edistämään ja auttamaan toteutettavuustutkimusten, teknisen asiantuntemuksen ja tarvittaessa riittävän suurten EIP:n luottojen avulla pienempien, jokien varsille sijoitettavien vesivoimahankkeiden ja muiden vaihtoehtoisten uusiutuvien energiahankkeiden kehittämistä;

Turkmenistan

75.  panee tyytyväisenä merkille politiikan, talouden, sosiaalipolitiikan ja koulutuksen alalla annetun lainsäädännön mutta korostaa, että siihen on sovellettava kattavia täytäntöönpanotoimia; kehottaa neuvostoa ja unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa rohkaisemaan Turkmenistanin viranomaisia panemaan uudet lait tinkimättä täytäntöön ja lähentymään aktiivisemmin kansainvälisiin ja alueellisiin järjestöihin;

76.  pyytää täyttämään täysimääräisesti Euroopan parlamentin helmikuussa 2008 asettamat ehdot, jotka ovat vapaan ja esteettömän pääsyn myöntäminen Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle, kaikkien poliittisten vankien ja mielipidevankien vapauttaminen, kaikkien hallituksen matkustukselle asettamien esteiden poistaminen sekä kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksien varmistaminen maassa; katsoo, että noudattaakseen ratifioimiaan kansainvälisiä vaatimuksia Turkmenistanin on täytettävä nämä ehdot;

77.  on erityisen huolissaan siitä, että nykyiset viranomaiset ovat soveltaneet järjestelmällisesti sortopolitiikkaa, jota kohdistetaan kaikkeen oppositioon, riippumattomiin kansalaisjärjestöihin ja ihmisoikeusaktivisteihin; pahoittelee erityisesti sitä, että vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa on osoittautunut mahdottomaksi Turkmenistanissa;

Uzbekistan

78.  panee merkille neuvoston lokakuussa 2009 antamat päätelmät, joilla poistettiin kaikki Uzbekistaniin kohdistetut pakotteet ja vahvistettiin EU:n halu lujittaa kattavasti suhteita maan kanssa; muistuttaa, että EU:n osallistumisen taso riippuu Uzbekistanin edistyksestä ihmisoikeuksien, demokratisoinnin ja oikeusvaltion sekä laittoman huumekaupan torjunnan alalla ja odottaa, että Euroopan ulkosuhdehallinto ja neuvosto kehittävät kriittisen, ehdollisen ja johdonmukaisen eurooppalaisen sitoutumisen Uzbekistanin kanssa;

79.  toistaa olevansa huolissaan tiedoista, joiden mukaan lapsia käytetään jatkuvasti pakkotyövoimana etenkin maataloudessa; panee merkille ILOn, työntekijöiden edustajien, työnantajien ja kansalaisjärjestöjen huolen, joka koskee valtion hyväksymää lasten jatkuvaa käyttöä pakkotyövoimana Uzbekistanin puuvillateollisuudessa; kehottaa Uzbekistanin viranomaisia toimimaan yhteistyössä ILOn kanssa ja myöntämään ILOlle esteettömän pääsyn tarkkailemaan puuvillankorjuuta paikan päällä ja kehittämään tehokkaita toimintalinjoja lasten pakkotyövoimana käytön lopettamiseksi pysyvästi sekä panemaan niitä täytäntöön ja seuraamaan niitä; kehottaa Euroopan unionia tukemaan Uzbekistanin hallitusta kyseistä alaa koskevissa toimissa;

80.  on huolestunut Uzbekistanin viranomaisten äskeisestä päätöksestä sulkea Human Rights Watchin toimisto Taškentissa, muistuttaa näitä Etyjiin liittyvistä velvoitteistaan ja kehottaa näitä sallimaan kansallisille ja kansainvälisille kansalaisjärjestöille ja tarkkailijoille esteettömän pääsyn ja toimintamahdollisuudet kaikkialla maassa;

o
o   o

81.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, EUH:lle, EU:n Keski-Aasian erityisedustajalle sekä Kazakstanin, Kirgisian, Tadžikistanin, Turkmenistanin ja Uzbekistanin hallituksille ja parlamenteille.

(1) http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/librairie/PDF/EU_CtrlAsia_EN-RU.pdf. (2) http://eeas.europa.eu/central_asia/docs/progress_report_0609_en.pdf (3) http://register.consilium.europa.eu/pdf/en/10/st11/st11402.en10.pdf (4) EUVL C 184 E, 6.8.2009, s. 49. (5) EUVL C 81 E, 15.3.2011, s. 80. (6) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0283. (7) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0399. (8) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0441. (9) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0489. (10) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0334. (11) EUVL L 386, 29.12.2006, s. 1.