Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 14. syyskuuta 2011 - Strasbourg
Globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: AT/AT&S, Itävalta
 Globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: AT/Steiermark–Niederösterreich, Itävalta
 Globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: tekninen apu komission aloitteesta
 Globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2010/029 NL/Zuid-Holland ja Utrecht Division 18, Alankomaat
 Globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2010/027 NL/Noord-Brabant Division 18, Alankomaat
 Globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2010/028 NL/Overijssel Division 18, Alankomaat
 Globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2010/030 NL/Noord-Holland ja Flevoland Division 18, Alankomaat
 Energiamarkkinoiden eheys ja läpinäkyvyys ***I
 Vuosikertomus Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta (2009)
 Asiakirjojen julkisuus vuosina 2009–2010
 Työjärjestyksen muuttaminen komission jäsenehdokkaiden kuulemisten osalta
 Meneillään olevat Dohan neuvottelut
 Parempi lainsäädäntö, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate sekä järkevä sääntely
 Vetoomusvaliokunnan vuonna 2010 käsittelemät asiat
 Asunnottomia koskeva EU:n strategia
 Kattava lähestymistapa ilmastoon vaikuttaviin ihmisen toiminnan aiheuttamiin muihin kuin hiilidioksidipäästöihin

Globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: AT/AT&S, Itävalta
PDF 204kWORD 39k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2010/008 AT/AT&S, Itävalta) (KOM(2011)0339 – C7-0160/2011 – 2011/2125(BUD))
P7_TA(2011)0369A7-0279/2011

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2011)0339 – C7-0160/2011),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(1) ja erityisesti sen 28 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006(2) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 28 kohdassa tarkoitetun kolmikantamenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A7-0279/2011),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni on ottanut käyttöön asianmukaiset lainsäädäntö- ja budjettivälineet voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupassa tapahtuneiden merkittävien rakennemuutosten seurauksista, ja auttaakseen heitä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille,

B.  ottaa huomioon, että EGR:n toimialaa laajennettiin niin, että tukea voi 1. toukokuuta 2009 alkaen hakea myös työntekijöille, jotka on irtisanottu maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena,

C.  katsoo, että Euroopan unionin taloudellisen tuen irtisanotuille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon, mitä 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten sopimuksessa on sovittu EGR:n varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksenteosta,

D.  ottaa huomioon, että Itävalta on pyytänyt apua tapauksissa, jotka koskevat 167 työntekijän (joista 74 kuuluu tuen piiriin) irtisanomista painettujen piirilevyjen valmistukseen erikoistuneessa AT&S-yrityksessä, joka toimii Östliche Obersteiermarkissa sijaitsevan Leobenin alueella,

E.  ottaa huomioon, että hakemus täyttää EGR-asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit,

1.  pyytää asianomaisia toimielimiä ryhtymään tarvittaviin toimiin menettelyjen ja budjettijärjestelyjen parantamiseksi, jotta EGR:n varojen käyttöönottoa voidaan nopeuttaa; arvostaa tässä yhteydessä sitä, että sen jälkeen kun parlamentti pyysi nopeuttamaan varojen käyttöönottoa, komissio on ottanut käyttöön parannetun menettelyn, jonka tavoitteena on esittää budjettivallan käyttäjälle komission arvio EGR-hakemuksen tukikelpoisuudesta yhdessä rahaston varojen käyttöönottoa koskevan ehdotuksen kanssa; toivoo, että menettelyä parannetaan edelleen EGR:n tulevien tarkastelujen yhteydessä ja että rahaston tehokkuutta, avoimuutta ja näkyvyyttä kyetään parantamaan;

2.  palauttaa mieliin, että toimielimet ovat sitoutuneet varmistamaan, että EGR:n varojen käyttöönottoa koskevien päätösten tekemiseen sovelletaan sujuvaa ja nopeaa menettelyä, jotta globalisaation ja rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanotuille yksittäisille työntekijöille voidaan tarjota kertaluonteista ja ajallisesti rajoitettua tukea; korostaa tässä yhteydessä, että EGR:n rooli voi olla ratkaiseva irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumisessa työmarkkinoille;

3.  korostaa, että EGR-asetuksen 6 artiklan mukaisesti olisi varmistettava, että EGR:stä tuetaan työttömäksi jääneiden yksittäisten työntekijöiden integroitumista uudelleen työelämään; korostaa niin ikään, että EGR:n ja EGR:stä rahoitettujen toimien olisi edistettävä pitkäaikaista työllisyyttä; toistaa, että EGR:n tuki ei saa korvata toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia;

4.  toteaa, että EGR:stä rahoitettavasta koordinoidusta yksilöllisten palvelujen paketista annetuissa tiedoissa selvitetään myös toimien täydentävyys rakennerahastoista rahoitettujen toimien kanssa; toistaa komissiolle kehotuksensa esittää myös vuosikertomuksessa näiden tietojen vertaileva arviointi;

5.  panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin toistuvien pyyntöjen jälkeen vuoden 2011 talousarviossa on EGR:n budjettikohdassa (04 05 01) ensimmäisen kerran maksumäärärahoja (47 608 950 euroa); muistuttaa, että EGR luotiin erilliseksi erityisvälineeksi, jolla on omat tavoitteet ja määräajat, ja että se näin ollen ansaitsee omia määrärahoja, ettei niitä tarvitse siirtää entiseen tapaan muista budjettikohdista, koska siitä saattaisi koitua haittaa monien tavoitteiden saavuttamiselle;

6.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

7.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

8.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2010/008 AT/AT&S, Itävalta)

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä 2011/653/EU.)

(1) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
(2) EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.


Globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: AT/Steiermark–Niederösterreich, Itävalta
PDF 203kWORD 40k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2010/007 AT/Steiermark–Niederösterreich, Itävalta) (KOM(2011)0340 – C7-0159/2011 – 2011/2124(BUD))
P7_TA(2011)0370A7-0277/2011

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2011)0340 – C7-0159/2011),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(1) ja erityisesti sen 28 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006(2) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 28 kohdassa tarkoitetun kolmikantamenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A7-0277/2011),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni on ottanut käyttöön asianmukaiset lainsäädäntö- ja budjettivälineet voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupassa tapahtuneiden merkittävien rakennemuutosten seurauksista, ja auttaakseen heitä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille,

B.  ottaa huomioon, että EGR:n toimialaa laajennettiin niin, että tukea voi 1. toukokuuta 2009 alkaen hakea myös työntekijöille, jotka on irtisanottu maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena,

C.  katsoo, että Euroopan unionin taloudellisen tuen irtisanotuille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon, mitä 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten sopimuksessa on sovittu EGR:n varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksenteosta,

D.  ottaa huomioon, että Itävalta on pyytänyt apua tapauksissa, jotka koskevat 1 180 työntekijän (joista 356 kuuluu tuen piiriin) irtisanomista Steiermarkin (AT22) ja Niederösterreichin (AT12) NUTS II -alueilla NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 24 (metallien jalostus) piirissä toimivissa 54 yrityksessä,

E.  ottaa huomioon, että hakemus täyttää EGR-asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit,

1.  pyytää asianomaisia toimielimiä ryhtymään tarvittaviin toimiin menettelyjen ja budjettijärjestelyjen parantamiseksi, jotta EGR:n varojen käyttöönottoa voidaan nopeuttaa; arvostaa tässä yhteydessä sitä, että sen jälkeen kun parlamentti pyysi nopeuttamaan varojen käyttöönottoa, komissio on ottanut käyttöön parannetun menettelyn, jonka tavoitteena on esittää budjettivallan käyttäjälle komission arvio EGR-hakemuksen tukikelpoisuudesta yhdessä rahaston varojen käyttöönottoa koskevan ehdotuksen kanssa; toivoo, että menettelyä parannetaan edelleen EGR:n tulevien tarkastelujen yhteydessä ja että rahaston tehokkuutta, avoimuutta ja näkyvyyttä kyetään parantamaan;

2.  palauttaa mieliin, että toimielimet ovat sitoutuneet varmistamaan, että EGR:n varojen käyttöönottoa koskevien päätösten tekemiseen sovelletaan sujuvaa ja nopeaa menettelyä, jotta globalisaation ja rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanotuille yksittäisille työntekijöille voidaan tarjota kertaluonteista ja ajallisesti rajoitettua tukea; korostaa tässä yhteydessä, että EGR:n rooli voi olla ratkaiseva irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumisessa työmarkkinoille;

3.  korostaa, että EGR-asetuksen 6 artiklan mukaisesti olisi varmistettava, että EGR:stä tuetaan työttömäksi jääneiden yksittäisten työntekijöiden integroitumista uudelleen työelämään; korostaa niin ikään, että EGR:stä rahoitettujen toimien pitäisi johtaa pitkäaikaiseen työllisyyteen; toistaa, että EGR:n tuki ei saa korvata toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia;

4.  toteaa, että EGR:stä rahoitettavasta koordinoidusta yksilöllisten palvelujen paketista annetuissa tiedoissa selvitetään myös toimien täydentävyys rakennerahastoista rahoitettujen toimien kanssa; toistaa komissiolle kehotuksensa esittää myös vuosikertomuksessa näiden tietojen vertaileva arviointi;

5.  panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin toistuvien pyyntöjen jälkeen vuoden 2011 talousarviossa on EGR:n budjettikohdassa (04 05 01) ensimmäisen kerran maksumäärärahoja (47 608 950 euroa); muistuttaa, että EGR luotiin erilliseksi erityisvälineeksi, jolla on omat tavoitteet ja määräajat, ja että se näin ollen ansaitsee omat määrärahat, ettei niitä tarvitse siirtää entiseen tapaan muista budjettikohdista, koska siitä saattaisi koitua haittaa monien tavoitteiden saavuttamiselle;

6.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

7.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

8.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2010/007 AT/Steiermark–Niederösterreich, Itävalta)

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä 2011/652/EU.)

(1) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
(2) EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.


Globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: tekninen apu komission aloitteesta
PDF 200kWORD 38k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2011/000 TA 2011 – tekninen apu komission aloitteesta) (KOM(2011)0358 – C7-0167/2011 – 2011/2130(BUD))
P7_TA(2011)0371A7-0270/2011

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2011)0358 – C7-0167/2011),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(1) ja erityisesti sen 28 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006(2) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 28 kohdassa tarkoitetun kolmikantamenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A7-0270/2011),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni on ottanut käyttöön asianmukaiset lainsäädäntö- ja budjettivälineet voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupassa tapahtuneiden merkittävien rakennemuutosten seurauksista, ja auttaakseen heitä sijoittumaan uudelleen työmarkkinoille,

B.  ottaa huomioon, että komissio toteuttaa rahaston tukea Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002(3) vahvistettujen yleisten sääntöjen sekä tämäntyyppiseen talousarvion toteutukseen sovellettavien täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti,

C.  katsoo, että Euroopan unionin taloudellisen tuen irtisanotuille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon, mitä 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten sopimuksessa on sovittu EGR:n varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksenteosta,

D.  ottaa huomioon, että komission aloitteesta EGR:ää voidaan käyttää vuosittain tekniseen apuun EGR-asetuksen täytäntöönpanoon tarvittavan seurannan, tiedotuksen, hallinnollisen ja teknisen tuen, tilintarkastuksen sekä valvonnan ja arvioinnin rahoittamiseksi määrällä, joka on enintään 0,35 prosenttia kyseisenä vuonna käytettävissä olevista määrärahoista, kuten kyseisen asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa säädetään, ja ottaa huomioon, että tämä tekninen apu sisältää jäsenvaltioille tarjottavan, EGR:n käyttöä, seurantaa ja arviointia koskevan tiedon ja neuvonnan sekä EGR:n käyttöä koskevan tiedotuksen Euroopan ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolille (EGR-asetuksen 8 artiklan 4 kohta),

E.  ottaa huomioon, että EGR-asetuksen tiedottamista ja julkisuutta koskevan 9 artiklan 2 kohdan mukaan komissio luo kaikilla kielillä saatavilla olevan internetsivuston, jolla annetaan ja levitetään tietoa hakemuksista korostaen budjettivallan käyttäjän roolia,

F.  ottaa huomioon, että komissio pyysi näiden artiklojen pohjalta rahaston varojen käyttöönottoa kattamaan sen hallinnolliset tarpeet, jotka liittyvät EGR:n tuen toteuttamisen seurantaan ja siitä tiedottamiseen, tietopohjan luomiseen hakemusten ja niiden käsittelyn nopeuttamiseksi, hallinnolliseen ja tekniseen tukeen, onnistuneiden toimintatapojen vaihtoon jäsenvaltioiden kesken sekä EGR:n puoliväliarviointiin,

G.  ottaa huomioon, että hakemus täyttää EGR-asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit,

1.  pyytää asianomaisia toimielimiä ryhtymään menettely- ja talousarviojärjestelyjen parantamiseksi tarvittaviin toimiin EGR:n varojen käyttöönoton nopeuttamiseksi; arvostaa tässä yhteydessä sitä, että sen jälkeen kun parlamentti pyysi nopeuttamaan varojen käyttöönottoa, komissio on ottanut käyttöön parannetun menettelyn, jonka tavoitteena on esittää budjettivallan käyttäjälle komission arvio EGR-hakemuksen tukikelpoisuudesta yhdessä rahaston varojen käyttöönottoa koskevan ehdotuksen kanssa; toivoo, että menettelyä parannetaan edelleen EGR:n tulevien tarkastelujen yhteydessä ja että rahastosta tulee tehokkaampi, avoimempi ja näkyvämpi;

2.  panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin toistuvien pyyntöjen jälkeen vuoden 2011 talousarviossa on EGR:n budjettikohdassa (04 05 01) ensimmäisen kerran maksumäärärahoja (47 608 950 euroa); palauttaa mieliin, että EGR luotiin erilliseksi erityisvälineeksi, jolla on omat tavoitteet ja määräajat, ja että se näin ollen ansaitsee omia määrärahoja, ettei niitä tarvitse siirtää entiseen tapaan muista budjettikohdista, koska siitä saattaisi koitua haittaa monien tavoitteiden saavuttamiselle;

3.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

4.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2011/000 TA 2011 – tekninen apu komission aloitteesta)

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä 2011/658/EU.)

(1) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
(2) EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.
(3) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.


Globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2010/029 NL/Zuid-Holland ja Utrecht Division 18, Alankomaat
PDF 204kWORD 40k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2010/029 NL/Zuid-Holland and Utrecht Division 18, Alankomaat) (KOM(2011)0388 – C7-0172/2011 – 2011/2136(BUD))
P7_TA(2011)0372A7-0303/2011

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2011)0388 – C7-0172/2011),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(1) ja erityisesti sen 28 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006(2) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 28 kohdassa tarkoitetun kolmikantamenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A7-0303/2011),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan globalisaatiorahasto (jäljempänä ”EGR”) on perustettu lisätuen tarjoamiseksi globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja heidän auttamisekseen työmarkkinoille uudelleen integroitumisessa,

B.  ottaa huomioon, että EGR:n toimialaa laajennettiin niin, että tukea voi 1. toukokuuta 2009 alkaen hakea myös työntekijöille, jotka on irtisanottu maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena,

C.  katsoo, että Euroopan unionin taloudellisen tuen irtisanotuille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon, mitä 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten sopimuksessa on sovittu EGR:n varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksenteosta,

D.  ottaa huomioon, että Alankomaat on pyytänyt apua tapauksissa, jotka koskevat 800 työntekijän (jotka kaikki ovat tuen kohteena) irtisanomista NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) toimivissa 52 yrityksessä Alankomaiden NUTS II -alueilla Zuid-Hollandissa (NL33) ja Utrechtissa (NL31),

E.  ottaa huomioon, että hakemus täyttää EGR-asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit,

1.  pyytää asianomaisia toimielimiä ryhtymään tarvittaviin toimiin menettelyjen ja budjettijärjestelyjen parantamiseksi, jotta EGR:n varojen käyttöönottoa voidaan nopeuttaa; arvostaa tässä yhteydessä sitä, että sen jälkeen kun parlamentti pyysi nopeuttamaan varojen käyttöönottoa, komissio on ottanut käyttöön parannetun menettelyn, jonka tavoitteena on esittää budjettivallan käyttäjälle komission arvio EGR-hakemuksen tukikelpoisuudesta yhdessä rahaston varojen käyttöönottoa koskevan ehdotuksen kanssa; toivoo, että menettelyä parannetaan edelleen EGR:n tulevien tarkastelujen yhteydessä ja että rahastosta tulee tehokkaampi, avoimempi ja näkyvämpi;

2.  palauttaa mieliin, että toimielimet ovat sitoutuneet varmistamaan, että EGR:n varojen käyttöönottoa koskevien päätösten tekemiseen sovelletaan sujuvaa ja nopeaa menettelyä, jotta globalisaation ja rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanotuille yksittäisille työntekijöille voidaan tarjota kertaluonteista ja ajallisesti rajoitettua tukea; korostaa tässä yhteydessä, että EGR:n rooli voi olla ratkaiseva irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumisessa työmarkkinoille;

3.  korostaa, että EGR-asetuksen 6 artiklan mukaisesti olisi varmistettava, että EGR:stä tuetaan työttömäksi jääneiden yksittäisten työntekijöiden integroitumista uudelleen työelämään; toistaa, että EGR:n tuki ei saa korvata toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia; painottaa niin ikään, että EGR:n rahoittamilla toimilla olisi luotava pysyviä työpaikkoja;

4.  toteaa, että EGR:stä rahoitettavasta koordinoidusta yksilöllisten palvelujen paketista annetuissa tiedoissa selvitetään myös toimien täydentävyys rakennerahastoista rahoitettujen toimien kanssa; toistaa komissiolle kehotuksensa esittää myös vuosikertomuksessa näiden tietojen vertaileva arviointi;

5.  panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin toistuvien pyyntöjen jälkeen vuoden 2011 talousarviossa on EGR:n budjettikohdassa 04 05 01 ensimmäisen kerran maksumäärärahoja (47 608 950 euroa); palauttaa mieliin, että EGR luotiin erilliseksi erityisvälineeksi, jolla on omat tavoitteet ja määräajat, ja että se näin ollen ansaitsee omia määrärahoja, ettei niitä tarvitse siirtää entiseen tapaan muista budjettikohdista, koska siitä saattaisi koitua haittaa monien tavoitteiden saavuttamiselle;

6.  kehottaa komissiota laatimaan EGR:stä yksityiskohtaisen laatuanalyysin;

7.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

8.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

9.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2010/029 NL/Zuid-Holland and Utrecht Division 18, Alankomaat)

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä 2011/656/EU.)

(1) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
(2) EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.


Globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2010/027 NL/Noord-Brabant Division 18, Alankomaat
PDF 202kWORD 40k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2010/027 NL/Noord-Brabant Division 18, Alankomaat) (KOM(2011)0386 – C7-0173/2011 – 2011/2137(BUD))
P7_TA(2011)0373A7-0304/2011

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2011)0386 – C7-0173/2011),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(1) ja erityisesti sen 28 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006(2) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 28 kohdassa tarkoitetun kolmikantamenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A7-0304/2011),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan globalisaatiorahasto (jäljempänä ”EGR”) on perustettu lisätuen tarjoamiseksi globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja heidän auttamisekseen työmarkkinoille uudelleen integroitumisessa,

B.  ottaa huomioon, että EGR:n toimialaa laajennettiin niin, että tukea voi 1. toukokuuta 2009 alkaen hakea myös työntekijöille, jotka on irtisanottu maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena,

C.  katsoo, että Euroopan unionin taloudellisen tuen irtisanotuille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon, mitä 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten sopimuksessa on sovittu EGR:n varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksenteosta,

D.  ottaa huomioon, että Alankomaat on pyytänyt apua tapauksissa, jotka koskevat 199 työntekijän (jotka ovat kaikki tuen kohteena) irtisanomista NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) toimivissa 14 yrityksessä Alankomaiden NUTS II -alueella Noord-Brabantissa (NL41),

E.  ottaa huomioon, että hakemus täyttää EGR-asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit,

1.  pyytää asianomaisia toimielimiä ryhtymään tarvittaviin toimiin menettelyjen ja budjettijärjestelyjen parantamiseksi, jotta EGR:n varojen käyttöönottoa voidaan nopeuttaa; arvostaa tässä yhteydessä sitä, että sen jälkeen kun parlamentti pyysi nopeuttamaan varojen käyttöönottoa, komissio on ottanut käyttöön parannetun menettelyn, jonka tavoitteena on esittää budjettivallan käyttäjälle komission arvio EGR-hakemuksen tukikelpoisuudesta yhdessä rahaston varojen käyttöönottoa koskevan ehdotuksen kanssa; toivoo, että menettelyä parannetaan edelleen EGR:n tulevien tarkastelujen yhteydessä ja että rahastosta tulee tehokkaampi, avoimempi ja näkyvämpi;

2.  palauttaa mieliin, että toimielimet ovat sitoutuneet varmistamaan, että EGR:n varojen käyttöönottoa koskevien päätösten tekemiseen sovelletaan sujuvaa ja nopeaa menettelyä, jotta globalisaation ja rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanotuille yksittäisille työntekijöille voidaan tarjota kertaluonteista ja ajallisesti rajoitettua tukea; korostaa tässä yhteydessä, että EGR:n rooli voi olla ratkaiseva irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumisessa työmarkkinoille;

3.  korostaa, että EGR-asetuksen 6 artiklan mukaisesti olisi varmistettava, että EGR:stä tuetaan työttömäksi jääneiden yksittäisten työntekijöiden integroitumista uudelleen työelämään; toistaa, että EGR:n tuki ei saa korvata toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia; painottaa niin ikään, että EGR:n rahoittamilla toimilla olisi luotava pysyviä työpaikkoja;

4.  toteaa, että EGR:stä rahoitettavasta koordinoidusta yksilöllisten palvelujen paketista annetuissa tiedoissa selvitetään myös toimien täydentävyys rakennerahastoista rahoitettujen toimien kanssa; toistaa komissiolle kehotuksensa esittää myös vuosikertomuksessa näiden tietojen vertaileva arviointi;

5.  panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin toistuvien pyyntöjen jälkeen vuoden 2011 talousarviossa on EGR:n budjettikohdassa 04 05 01 ensimmäisen kerran maksumäärärahoja (47 608 950 euroa); palauttaa mieliin, että EGR luotiin erilliseksi erityisvälineeksi, jolla on omat tavoitteet ja määräajat, ja että se näin ollen ansaitsee omia määrärahoja, ettei niitä tarvitse siirtää entiseen tapaan muista budjettikohdista, koska siitä saattaisi koitua haittaa monien tavoitteiden saavuttamiselle;

6.  kehottaa komissiota laatimaan EGR:stä yksityiskohtaisen laatuanalyysin;

7.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

8.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

9.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2010/027 NL/Noord-Brabant Division 18, Alankomaat)

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä 2011/654/EU.)

(1) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
(2) EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.


Globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2010/028 NL/Overijssel Division 18, Alankomaat
PDF 202kWORD 40k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2010/028 NL/Overijssel Division 18, Alankomaat) (KOM(2011)0387 – C7-0174/2011 – 2011/2138(BUD))
P7_TA(2011)0374A7-0305/2011

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2011)0387 – C7-0174/2011),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(1) ja erityisesti sen 28 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006(2) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 28 kohdassa tarkoitetun kolmikantamenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A7-0305/2011),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan globalisaatiorahasto (jäljempänä ”EGR”) on perustettu lisätuen tarjoamiseksi globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja heidän auttamisekseen työmarkkinoille uudelleen integroitumisessa,

B.  ottaa huomioon, että EGR:n toimialaa laajennettiin niin, että tukea voi 1. toukokuuta 2009 alkaen hakea myös työntekijöille, jotka on irtisanottu maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena,

C.  katsoo, että Euroopan unionin taloudellisen tuen irtisanotuille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon, mitä 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten sopimuksessa on sovittu EGR:n varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksenteosta,

D.  ottaa huomioon, että Alankomaat on pyytänyt apua tapauksissa, jotka koskevat 214 työntekijän (jotka kaikki ovat tuen kohteena) irtisanomista NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) toimivissa yhdeksässä yrityksessä Alankomaiden NUTS II -alueella Overijsselissä (NL21),

E.  ottaa huomioon, että hakemus täyttää EGR-asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit,

1.  pyytää asianomaisia toimielimiä ryhtymään tarvittaviin toimiin menettelyjen ja budjettijärjestelyjen parantamiseksi, jotta EGR:n varojen käyttöönottoa voidaan nopeuttaa; arvostaa tässä yhteydessä sitä, että sen jälkeen kun parlamentti pyysi nopeuttamaan varojen käyttöönottoa, komissio on ottanut käyttöön parannetun menettelyn, jonka tavoitteena on esittää budjettivallan käyttäjälle komission arvio EGR-hakemuksen tukikelpoisuudesta yhdessä rahaston varojen käyttöönottoa koskevan ehdotuksen kanssa; toivoo, että menettelyä parannetaan edelleen EGR:n tulevien tarkastelujen yhteydessä ja että rahastosta tulee tehokkaampi, avoimempi ja näkyvämpi;

2.  palauttaa mieliin, että toimielimet ovat sitoutuneet varmistamaan, että EGR:n varojen käyttöönottoa koskevien päätösten tekemiseen sovelletaan sujuvaa ja nopeaa menettelyä, jotta globalisaation ja rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanotuille yksittäisille työntekijöille voidaan tarjota kertaluonteista ja ajallisesti rajoitettua tukea; korostaa tässä yhteydessä, että EGR:n rooli voi olla ratkaiseva irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumisessa työmarkkinoille;

3.  korostaa, että EGR-asetuksen 6 artiklan mukaisesti olisi varmistettava, että EGR:stä tuetaan työttömäksi jääneiden yksittäisten työntekijöiden integroitumista uudelleen työelämään; toistaa, että EGR:n tuki ei saa korvata toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia; painottaa niin ikään, että EGR:n rahoittamilla toimilla olisi luotava pysyviä työpaikkoja;

4.  toteaa, että EGR:stä rahoitettavasta koordinoidusta yksilöllisten palvelujen paketista annetuissa tiedoissa selvitetään myös toimien täydentävyys rakennerahastoista rahoitettujen toimien kanssa; toistaa komissiolle kehotuksensa esittää myös vuosikertomuksessa näiden tietojen vertaileva arviointi;

5.  panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin toistuvien pyyntöjen jälkeen vuoden 2011 talousarviossa on EGR:n budjettikohdassa 04 05 01 ensimmäisen kerran maksumäärärahoja (47 608 950 euroa); palauttaa mieliin, että EGR luotiin erilliseksi erityisvälineeksi, jolla on omat tavoitteet ja määräajat, ja että se näin ollen ansaitsee omia määrärahoja, ettei niitä tarvitse siirtää entiseen tapaan muista budjettikohdista, koska siitä saattaisi koitua haittaa monien tavoitteiden saavuttamiselle;

6.  kehottaa komissiota laatimaan EGR:stä yksityiskohtaisen laatuanalyysin;

7.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

8.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

9.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2010/028 NL/Overijssel Division 18, Alankomaat)

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä 2011/655/EU.)

(1) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
(2) EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.


Globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2010/030 NL/Noord-Holland ja Flevoland Division 18, Alankomaat
PDF 203kWORD 40k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2010/030 NL/Noord-Holland and Flevoland Division 18, Alankomaat) (KOM(2011)0389 – C7-0175/2011 – 2011/2139(BUD))
P7_TA(2011)0375A7-0306/2011

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2011)0389 – C7-0175/2011),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(1) ja erityisesti sen 28 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006(2) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 28 kohdassa tarkoitetun kolmikantamenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A7-0306/2011),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan globalisaatiorahasto (jäljempänä ”EGR”) on perustettu lisätuen tarjoamiseksi globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja heidän auttamisekseen työmarkkinoille uudelleen integroitumisessa,

B.  ottaa huomioon, että EGR:n toimialaa laajennettiin niin, että tukea voi 1. toukokuuta 2009 alkaen hakea myös työntekijöille, jotka on irtisanottu maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena,

C.  katsoo, että Euroopan unionin taloudellisen tuen irtisanotuille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon, mitä 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten sopimuksessa on sovittu EGR:n varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksenteosta,

D.  ottaa huomioon, että Alankomaat on pyytänyt apua tapauksissa, jotka koskevat 551 työntekijän (jotka ovat kaikki tuen kohteena) irtisanomista NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 18 (painaminen ja tallenteiden jäljentäminen) toimivissa 26 yrityksessä Alankomaiden NUTS II -alueilla Noord-Hollandissa (NL32) ja Flevolandissa (NL23),

E.  ottaa huomioon, että hakemus täyttää EGR-asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit,

1.  pyytää asianomaisia toimielimiä ryhtymään tarvittaviin toimiin menettelyjen ja budjettijärjestelyjen parantamiseksi, jotta EGR:n varojen käyttöönottoa voidaan nopeuttaa; arvostaa tässä yhteydessä sitä, että sen jälkeen kun parlamentti pyysi nopeuttamaan varojen käyttöönottoa, komissio on ottanut käyttöön parannetun menettelyn, jonka tavoitteena on esittää budjettivallan käyttäjälle komission arvio EGR-hakemuksen tukikelpoisuudesta yhdessä rahaston varojen käyttöönottoa koskevan ehdotuksen kanssa; toivoo, että menettelyä parannetaan edelleen EGR:n tulevien tarkastelujen yhteydessä ja että rahastosta tulee tehokkaampi, avoimempi ja näkyvämpi;

2.  palauttaa mieliin, että toimielimet ovat sitoutuneet varmistamaan, että EGR:n varojen käyttöönottoa koskevien päätösten tekemiseen sovelletaan sujuvaa ja nopeaa menettelyä, jotta globalisaation ja rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanotuille yksittäisille työntekijöille voidaan tarjota kertaluonteista ja ajallisesti rajoitettua tukea; korostaa tässä yhteydessä, että EGR:n rooli voi olla ratkaiseva irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumisessa työmarkkinoille;

3.  korostaa, että EGR-asetuksen 6 artiklan mukaisesti olisi varmistettava, että EGR:stä tuetaan työttömäksi jääneiden yksittäisten työntekijöiden integroitumista uudelleen työelämään; toistaa, että EGR:n tuki ei saa korvata toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia; painottaa niin ikään, että EGR:n rahoittamilla toimilla olisi luotava pysyviä työpaikkoja;

4.  toteaa, että EGR:stä rahoitettavasta koordinoidusta yksilöllisten palvelujen paketista annetuissa tiedoissa selvitetään myös toimien täydentävyys rakennerahastoista rahoitettujen toimien kanssa; toistaa komissiolle kehotuksensa esittää myös vuosikertomuksessa näiden tietojen vertaileva arviointi;

5.  panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin toistuvien pyyntöjen jälkeen vuoden 2011 talousarviossa on EGR:n budjettikohdassa 04 05 01 ensimmäisen kerran maksumäärärahoja (47 608 950 euroa); palauttaa mieliin, että EGR luotiin erilliseksi erityisvälineeksi, jolla on omat tavoitteet ja määräajat, ja että se näin ollen ansaitsee omia määrärahoja, ettei niitä tarvitse siirtää entiseen tapaan muista budjettikohdista, koska siitä saattaisi koitua haittaa monien tavoitteiden saavuttamiselle;

6.  kehottaa komissiota laatimaan EGR:stä yksityiskohtaisen laatuanalyysin;

7.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

8.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

9.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2010/030 NL/Noord-Holland and Flevoland Division 18, Alankomaat)

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä 2011/657/EU.)

(1) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
(2) EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.


Energiamarkkinoiden eheys ja läpinäkyvyys ***I
PDF 190kWORD 53k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. syyskuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi energiamarkkinoiden eheydestä ja läpinäkyvyydestä (KOM(2010)0726 – C7-0407/2010 – 2010/0363(COD))
P7_TA(2011)0376A7-0273/2011

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2010)0726),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 194 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0407/2010),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2011 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 29. kesäkuuta 2011 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A7-0273/2011),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. syyskuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2011 antamiseksi energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta

P7_TC1-COD(2010)0363


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 1227/2011.)

LIITE

Euroopan parlamentti/neuvosto/komissio

Yhteinen julkilausuma seuraamuksista

Komissio jatkaa työskentelyään rahoitusalan seuraamusjärjestelmien tehostamiseksi ja aikoo tehdä ehdotuksia siitä, miten kansallisia seuraamusjärjestelmiä voidaan tehostaa yhdenmukaisin tavoin tulevien rahoituspalvelualaa koskevien lainsäädäntöaloitteiden yhteydessä. Tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttävät seuraamukset vastaavat lainsäätäjän komission edellä mainittujen ehdotusten perusteella tekemiä lopullisia päätöksiä.

(1) EUVL C 132, 3.5.2011, s. 108.


Vuosikertomus Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta (2009)
PDF 137kWORD 62k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2011 27. vuosikertomuksesta Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta (2009) (2011/2027(INI))
P7_TA(2011)0377A7-0249/2011

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon toimielinten välisen sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä(1),

–  ottaa huomioon komission 27. vuosikertomuksen Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta (2009) (KOM(2010)0538),

–  ottaa huomioon komission valmisteluasiakirjat SEC(2010)1143 ja SEC(2010)1144,

–  ottaa huomioon komission kertomuksen EU Pilot -hankkeen arviointikertomuksesta (KOM(2010)0070),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon SEUT-sopimuksen 260 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta (SEC(2010)1371),

–  ottaa huomioon 5. syyskuuta 2007 annetun komission tiedonannon ”Tulosten Eurooppa – yhteisön lainsäädännön soveltaminen” (KOM(2007)0502),

–  ottaa huomioon 20. maaliskuuta 2002 annetun komission tiedonannon kantelijan asemasta yhteisön oikeuden rikkomista koskevissa asioissa (KOM(2002)0141),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman komission 26. vuosikertomuksesta yhteisön oikeuden soveltamisen valvonnasta (2008)(2),

–  ottaa huomioon komission vastauksen 25. marraskuuta 2010 antamaansa päätöslauselmaan komission 26. vuosikertomuksesta yhteisön oikeuden soveltamisen valvonnasta (2008),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 119 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan sekä vetoomusvaliokunnan lausunnot (A7-0249/2011),

A.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimus astui voimaan 1. joulukuuta 2009 ja että siinä otettiin käyttöön uusia oikeusperustoja, joiden tarkoituksena on helpottaa unionin oikeuden täytäntöönpanoa, soveltamista ja sen noudattamisen valvontaa,

B.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 298 artiklan mukaan unionin toimielimet, elimet ja virastot tukeutuvat tehtäviään hoitaessaan avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon,

1.  katsoo, että SEU-sopimuksen 17 artiklassa määritetään komission päätehtäväksi perussopimusten soveltamisen valvominen; katsoo näin ollen, että komission valta ja velvoite käynnistää rikkomusmenettely sellaista jäsenvaltiota vastaan, joka ei ole täyttänyt perussopimuksen mukaisia velvoitteita, kansalaisten perusoikeuksia koskevat velvoitteet mukaan luettuina, on Euroopan unionin oikeusjärjestyksen perusta ja siksi yhdenmukainen oikeusvaltion periaatteeseen perustuvan Euroopan unionin toimintatavan kanssa;

2.  painottaa, että oikeusvaltio on keskeinen edellytys ei pelkästään kaikkien mahdollisten hallintomuotojen legitimiteetille sekä todelliselle demokratialle, jossa erityiset toimet ovat asetettujen yleisten normien mukaisia, vaan myös päätösten ennakoitavuudelle ja objektiiviselle järkevyydelle, ja se on myös takeena sille, että kansalaiset voivat täysimääräisesti ja tehokkaasti nauttia lain mukaisista oikeuksistaan;

3.  painottaa, että 27. vuosikertomus Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta osoittaa, että huolimatta komission käynnistämien rikkomusmenettelyjen määrän laskusta sillä oli kuitenkin käsiteltävänään noin 2 900 kantelua ja rikkomusasiaa vuoden 2009 lopulla ja jäsenvaltiot olivat edelleen jäljessä aikataulusta direktiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä yli puolessa tapauksista, mikä on kaukana tyydyttävästä tilanteesta ja mistä jäsenvaltioiden viranomaiset kantavat suurimman vastuun;

4.  panee merkille, että rikkomusmenettely sisältää kaksi vaihetta: hallinnollisen käsittelyn (tutkinta) ja käsittelyn unionin tuomioistuimessa; katsoo, että kansalaisten asema kantelijoina on ratkaisevan tärkeää hallinnollisessa vaiheessa, jotta varmistetaan unionin lainsäädännön noudattaminen käytännössä, minkä komissio vahvisti myös edellä mainitussa 20. maaliskuuta 2002 antamassaan tiedonannossa; katsoo siksi, että on äärimmäisen tärkeää taata avoimuus, oikeudenmukaisuus ja luotettavuus menettelyissä, joiden avulla kansalaiset voivat havaita unionin oikeuden rikkomukset ja saattaa ne komission tietoon;

5.  panee merkille, että komissio aikoo EU Pilot -hankkeen avulla lisätä komission ja jäsenvaltioiden välistä ”sitoutumista, yhteistyötä ja kumppanuutta”(3) ja että komissio tutkii läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa suhtautumista EU:n lainsäädännön soveltamiseen; katsoo, että tämä uusi aloite täyttää osittain kaikkien unionin toimielinten välisen uuden yhteistyön tarpeen Lissabonin sopimuksen voimaanastumisen jälkeen, mutta pyytää, että komissio varmistaa kansalaisten osallistumisen aina kun unionin oikeuden noudattamista käsitellään;

6.  panee merkille, että kansalaisten roolista annetun kuvan mukaan heillä näyttäisi olevan tärkeä tehtävä unionin oikeuden todellisen noudattamisen varmistamisessa(4), mutta EU Pilot -hankkeessa heille kuitenkin saatetaan antaa entistäkin vähäpätöisempi rooli jatkomenettelyissä; katsoo, että tällainen tilanne olisi vältettävä suhtautumalla EU Pilot -hankkeeseen sovittelutyyppisenä vaihtoehtona, jossa kansalaiset ovat täysipainoisesti mukana alkuunpanevina kantelijoina; katsoo, että tämä ilmentäisi paremmin perussopimuksen tavoitteita, joiden mukaan ”päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia” (SEU-sopimuksen 1 artikla), joiden mukaan ”unionin toimielimet [...] toimivat mahdollisimman avoimesti” (SEUT-sopimuksen 15 artikla) ja joiden mukaan ”unioni noudattaa kaikessa toiminnassaan kansalaistensa yhdenvertaisuuden periaatetta, jonka mukaan sen toimielimet kohtelevat kansalaisia yhdenvertaisesti” (SEU-sopimuksen 9 artikla);

7.  panee merkille niiden vetoomusten lukumäärän, joihin ei löydy ratkaisua unionin johdetusta oikeudesta tai suoraan sovellettavista perussopimusten määräyksistä mutta joissa kuitenkin kerrotaan sellaisten periaatteiden rikkomisesta, joita unionin jäseneksi pääsy edellyttää ja jotka vastaavat SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja ja joiden säilyttämistä koskevista menettelyistä on määrätty SEU-sopimuksen 7 artiklassa;

8.  panee merkille, että perussopimusten komissiolle rikkomusmenettelyissä myöntämän harkintavallan käytössä on kunnioitettava oikeusvaltioperiaatetta, avoimuuden vaatimusta sekä suhteellisuusperiaatetta, ja se ei saa koskaan vaarantaa tämän harkintavallan ensisijaista tavoitetta, joka on unionin lainsäädännön ripeän ja moitteettoman soveltamisen takaaminen; toistaa jälleen, että ”rajaton harkintavalta yhdistettynä täydelliseen avoimuuden puutteeseen on täysin oikeusvaltioperiaatteen vastaista”(5);

9.  pyytää komissiota lisäämään käynnissä olevien rikkomusmenettelyiden avoimuutta ja tiedottamaan unionin kansalaisille mahdollisimman pian ja asianmukaisella tavalla heidän pyyntöjensä johdosta toteutetuista toimenpiteistä; rohkaisee komissiota ehdottamaan tiettyä määräaikatavoitetta sille, että jäsenvaltiot noudattavat tuomioistuimen päätöksiä;

10.  toteaa, että komissio on luonut EU Pilot -hankkeen toteuttamista varten luottamuksellisen online-tietokannan komission yksiköiden ja jäsenvaltioiden viranomaisten väliseen yhteydenpitoon; toteaa jälleen EU Pilot -hankkeen avoimuuden puutteen kantelijoiden suhteen, ja toistaa pyyntönsä saada pääsy tietokantaan, jonne kantelut kerätään, jotta se voi suorittaa tehtäväänsä eli valvoa perussopimusten noudattamisen valvojana toimivaa komissiota;

11.  pitää komission lupauksia myönteisinä mutta katsoo, että kaikkien asianosaisten – jäsenvaltioiden, komission, neuvoston ja parlamentin – on ponnisteltava edelleen, jotta unioni ja sen sisämarkkinat konkretisoituvat kansalaisille, kansalaisten järjestöille ja yrityksille;

12.  katsoo, että EU Pilot -aloite voi tukea yksilöiden ja yritysten sisämarkkinoilla kohtaamien ongelmien ratkaisemista ja kehottaa komissiota laajentamaan aloitteen soveltamisalaa 24:stä 27 jäsenvaltioon;

13.  pitää ilahduttavana, että komissio painottaa tarvetta edistää rikkomusten ennaltaehkäisyä käyttämällä kaikkia olemassa olevia välineitä ja varmistamalla riittävien resurssien saatavuuden;

14.  tähdentää, että varmistaakseen, että jäsenvaltiot soveltavat unionin oikeutta johdonmukaisesti ja että unionin tuomioistuimen asema tässä yhteydessä turvataan, komission olisi tutkittava asiaa huolellisesti ja käynnistettävä tarvittaessa rikkomusmenettely, jos vetoomus tai valitus on esitetty sen vuoksi, että kansallinen tuomioistuin on kieltäytynyt pyytämästä ennakkoratkaisua, vaikka sillä olisi tähän perussopimusten ja unionin säännöstön mukaisesti velvollisuus;

15.  pitää myönteisenä väitettyjen rikkomusten tutkimiseen tarvittavien ajanjaksojen lyhenemistä pilottihankemenetelmän käytön myötä, mutta katsoo, että komissiolta tarvitaan selvennystä ja lisätietoja, jotta parlamentti voi arvioida tämän menetelmän onnistumista siltä kannalta, noudattavatko jäsenvaltiot todella asetettuja sääntöjä;

16.  panee merkille, että komission vastauksessa parlamentin 25. marraskuuta 2010 antamaan päätöslauselmaan viitataan ainoastaan tuomioistuinkäsittelyihin(6), mikä vahvistaa, että komission on taattava rikkomusmenettelyjä ja rikkomusmenettelyä edeltäviä tutkimuksia koskevien asiakirjojen luottamuksellisuus; muistuttaa, että unionin tuomioistuin ei ole kyseisissä tapauksissa kiistänyt sitä, että ensisijainen julkinen etu voisi oikeuttaa asiakirjojen saatavuuden; panee myös merkille, että oikeusasiamies on suhtautunut myönteisesti rikkomusmenettelyjä koskevien asiakirjojen julkistamiseen(7);

17.  katsoo, että rikkomustapauksia koskevia tietoja olisi voitava saada helpommin ilman, että vaarannetaan tutkimuksen tarkoitus, ja katsoo, että ensisijainen yleinen etu voi aivan hyvin toimia perusteena tietojen saamiseksi näistä tapauksista erityisesti silloin, kun kyse saattaa olla ihmisten terveydestä tai peruuttamattomasta ympäristöhaitasta; pitäisi myönteisenä myös rikkomustapauksia koskevien jo julkisten tietojen saannin helpottamista;

18.  kehottaa siksi jälleen kerran komissiota antamaan SEUT-sopimuksen 298 artiklaa oikeusperustana käyttäen asetuksen muodossa olevan ehdotuksen menettelysäännöstöksi, jossa määritellään rikkomusmenettelyyn kuuluvat asiat, kuten ilmoitukset, sitovat määräajat, oikeus tulla kuulluksi, velvollisuus esittää perusteluja ja jokaisen oikeus päästä käsiksi itseään koskeviin tietoihin, jotta voidaan lujittaa kansalaisten oikeuksia ja lisätä avoimuutta;

19.  toteaa, että monissa vetoomuksissa viitataan päätöksentekijöiden eturistiriitoihin, ja tukee voimakkaasti sellaisen unionin hallintomenettelyjä koskevan asetuksen hyväksymistä, johon olisi sisällytettävä myös rikkomusmenettelyjä koskevat yleisperiaatteet;

20.  panee tässä yhteydessä merkille, että komissio vastauksessaan parlamentin pyyntöön menettelysäännöstöstä ilmaisee epäilyksensä mahdollisuudesta antaa SEUT-sopimuksen 298 artiklaan perustuva asetus, koska komissiolle perussopimusten myötä annettu harkintavalta sallii komission järjestää rikkomusmenettelyjen hallinto ja siihen liittyvä työ unionin oikeuden moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi; on varma, ettei menettelysäännöstö millään tavalla rajoittaisi komission harkintavaltaa, vaan sillä varmistettaisiin ainoastaan, että kun komissio käyttää toimivaltaansa, se kunnioittaa ”avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon” sisältyviä periaatteita SEUT-sopimuksen 298 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa tarkoitetulla tavalla;

21.  pitää myönteisenä oikeudellisten asioiden valiokunnan päätöstä sisällyttää vetoomus nro 1028/2009, jossa vaaditaan rikkomusmenettelyjä koskevia sitovia oikeudellisia välineitä, SEUT-sopimuksen 298 artiklan mukaisesti perustetun työryhmänsä työskentelyyn;

22.  muistuttaa komissiota, että edellä mainittu 20. maaliskuuta 2002 annettu tiedonanto kantelijan asemasta yhteisön oikeuden rikkomista koskevissa asioissa sisältää menettelyvaiheet, jotka komissio pitää hyväksyttävinä sen toimien harkinnanvaraisuuden säätelemisessä, ja että siksi tähän asiakirjaan perustuvalle asetukselle ei pitäisi olla estettä; panee merkille, että komissio aikoo tarkistaa kyseistä tiedonantoa; pyytää, että komissio ei käytä ei-sitovaa säädöstä rikkomusmenettelyn yhteydessä, vaan ehdottaa asetusta, jotta parlamentti voi osallistua täysin lainsäätäjänä näinkin keskeiseen unionin oikeusjärjestyksen osa-alueeseen;

23.  panee erityisesti merkille, että komissio aikoo tarkistaa kanteluiden kirjaamisen yleistä toimintalinjaansa ja suhtautumistaan kantelijoihin niiden kokemusten perusteella, joita se saa parhaillaan koekäytössä olevista uusista menetelmistä; on huolissaan siitä, että komissio on lakannut käyttämästä rikkomusmenettelyä keskeisenä välineenä, jolla varmistetaan, että jäsenvaltiot soveltavat unionin oikeutta ripeästi ja moitteettomasti; korostaa, että perussopimukset asettavat tämän velvoitteen komissiolle eikä siitä voida luopua yksipuolisesti; kehottaa komissiota osoittamaan, että uudet menetelmät ovat toimivia esittämällä johdonmukaista ja yksityiskohtaista tietoa ennen EU Pilot -hanketta ja sen jälkeen, sekä sisällyttämään tulevaan asetukseen periaatteet ja ehdot kanteluiden kirjaamiselle ja muille kantelijan oikeuksille;

24.  pitää myönteisenä SEUT-sopimuksen 260 artiklan sisältämää uutta elementtiä, jonka perusteella komissio voi saattaessaan asian tuomioistuimen käsiteltäväksi SEUT-sopimuksen 258 artiklan nojalla pyytää tuomioistuinta määräämään jäsenvaltiolle taloudellisen seuraamuksen, jos direktiiviä ei saateta osaksi kansallista lainsäädäntöä ajallaan; pyytää komissiota toimittamaan tiedot tämän uuden harkinnanvaraisen toimivaltuuden käyttämisestä avoimuuden varmistamiseksi;

25.  pitää ratkaisevan tärkeänä, että komissio käyttää tätä ja kaikkia muita mahdollisia keinoja varmistaakseen, että jäsenvaltiot saattavat unionin lainsäädännön osaksi kansallista lainsäädäntöään ripeästi ja moitteettomasti erityisesti ympäristöasioita koskevissa tapauksissa;

26.  korostaa, että unionin direktiivien oikea-aikainen saattaminen osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä on olennaista sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan kannalta ja hyödyttää unionin kuluttajia ja yrityksiä; panee tyytyväisenä merkille edistyksen tämän tavoitteen saavuttamiseksi, mutta on yhä huolissaan direktiivien myöhästyneestä saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä johtuvien rikkomustapausten suuresta määrästä;

27.  tukee jäsenvaltioiden aloitteita, joilla pyritään optimoimaan sisämarkkinadirektiivien saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä, mukaan lukien sopivien kannusteiden käyttöönotto asianomaisille yksiköille sekä varoitusjärjestelmien perustaminen, kun määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä lähestyy;

28.  kehottaa komissiota jatkamaan parhaiden käytäntöjen edistämistä sisämarkkinalainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä sisämarkkinoiden toiminnan parannustoimista 29. kesäkuuta 2009 antamansa suosituksen perusteella(8);

29.  toteaa, että kansalliset tuomioistuimet ovat keskeisessä asemassa unionin oikeuden soveltamisessa, ja tukee täysin unionin pyrkimyksiä tehostaa ja koordinoida jäsenvaltioiden tuomareille, oikeusalan toimijoille, kansallisten hallintoelinten toimihenkilöille ja virkamiehille tarkoitettua oikeusalan koulutusta;

30.  korostaa, että vaikka komissio on oikeassa huomauttaessaan, että unionin oikeuden rikkomusten käsittely kuuluu ensisijaisesti jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien velvollisuuksiin, kansalaisilla on usein huomattavia vaikeuksia kansallisissa tuomioistuinmenettelyissä, jotka voivat osoittautua kalliiksi ja aivan liian pitkäkestoisiksi; pitää tästä syystä hyödyllisenä toimia Tukholman ohjelmaan sisältyvien ohjeiden mukaisesti;

31.  pitää ilahduttavana, että komissio hyödyntää rikkomustapausten tutkinnassa enemmän paikan päälle tehtäviä tiedonhankintamatkoja, ja katsoo, että olisi pyrittävä laajempaan koordinointiin ja synergiaan parlamentin ja erityisesti vetoomusvaliokunnan matkojen kanssa samalla, kun kunnioitetaan kummankin toimielimen riippumattomuutta;

32.  panee merkille, että kansalaisten, yritysten ja kansalaisjärjestöjen toimijoiden mahdollisuus saattaa omat menettelynsä jäsenvaltioiden muutoksenhakuelinten tai tuomioistuinten käsiteltäväksi unionin oikeuden soveltamisen yhteydessä on erillinen ja itsenäinen asia, joka ei ole ristiriidassa komission toteuttamien rikkomusmenettelyjen kanssa;

33.  pitää valitettavana, että liian monissa rikkomismenettelyissä kestää kauan ennen kuin asia saadaan päätökseen tai saatetaan tuomioistuimen käsiteltäväksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan rikkomismenettelyiden ratkaisemiseksi ja pyytää komissiota asettamaan eri alojen rikkomismenettelyt järjestelmällisemmin ja avoimemmin tärkeysjärjestykseen;

34.  on huolissaan siitä, että ammattitutkintojen tunnustamisen, palveluiden ja julkisten hankintojen alalla on käynnistetty suuri määrä rikkomismenettelyitä; katsoo, että oikeudellisen kehyksen selkeyttäminen entisestään näillä aloilla helpottaisi kansallisten viranomaisten työtä täytäntöönpanoprosessissa;

35.  suhtautuu myönteisesti sopimattomiin kaupallisiin menettelyihin sovellettavan, lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä sisältävän julkisen tietokannan perustamiseen; katsoo, että tällaisia aloitteita olisi harkittava muillakin aloilla;

36.  muistuttaa, että SOLVIT-verkosto auttaa merkittävästi unionin kuluttajia ja yrityksiä käyttämään oikeuksiaan sisämarkkinoilla; panee tyytyväisenä merkille SOLVIT-verkoston toiminnan kehittämisessä saavutetun edistyksen ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan sitä edelleen;

37.  pitää tärkeänä, että unionin kansalaiset saavat lisää käytännöllistä tietoa heidän oikeuksistaan sisämarkkinoilla; tukee Sinun Eurooppasi -portaalin jatkokehittämistä;

38.  huomauttaa, että oikeuskäsittelyt ovat kalliita ja aikaa vieviä sekä kansalaisille että yrityksille ja että ne rasittavat huomattavasti unionin ja jäsenvaltioiden jo nyt ylikuormitettuja oikeusistuimia; korostaa, että ennaltaehkäisevät toimet ja kunnolliset vaihtoehtoiset riidanratkaisumekanismit ovat tärkeitä tämän rasituksen keventämiseksi;

39.  huomauttaa, että kansalaiset, kansalaisjärjestöt ja yritykset hyödyntävät edelleen vetoomusmenettelyä raportoidakseen ja valittaakseen pääasiassa siitä, etteivät jäsenvaltioiden eri tason viranomaiset noudata unionin oikeutta, ja toteaa, että merkittävimmät esiin tuodut aiheet liittyvät ympäristöön ja sisämarkkinoihin mutta myös vapaa liikkuvuus, perusoikeudet ja kansalaisuus ovat näkyvästi esillä;

40.  katsoo, että monissa vetoomuksissa viitataan perusoikeuskirjaan silloinkin, kun sitä ei sovelleta jäsenvaltioiden lakeihin, kun taas joissakin muissa vedotaan arvoihin, joille unioni perustuu; on huolissaan siitä, että kansalaiset pitävät itseään harhaanjohdettuina perusoikeuskirjan todellisen soveltamisalan suhteen, ja pitää erittäin tärkeänä, että perusoikeuskirjan soveltamisalan ja täytäntöönpanon laajuutta selvennetään; korostaa, että toissijaisuusperiaatetta, joka on Euroopan unionin rakentamisen tärkeä tukipilari, on asianmukaisesti selitettävä, jotta kansalaisia ei johdeta harhaan perusoikeuskirjan soveltamisen suhteen;

41.  pitää myönteisenä parlamentin pyytämää 27. vuosikertomukseen sisältyvää erityistä vetoomusosiota, jossa komissio esittää erittelyn saaduista uusista vetoomuksista ja toteaa, että ”vaikka useimmat vetoomukset eivät koske rikkomuksia, ne antavat parlamentille ja komissiolle hyödyllistä tietoa kansalaisten huolista”;

42.  vaatii, että neuvosto paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 34 kohdassa esitetyn oman toteamuksensa mukaisesti vaatii jäsenvaltioita laatimaan ja julkaisemaan taulukoita, joista ilmenee direktiivien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden välinen vastaavuus; korostaa, että tällaiset taulukot ovat välttämättömiä, jotta komissio voi valvoa tehokkaasti täytäntöönpanotoimia kaikissa jäsenvaltioissa;

43.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, unionin tuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja jäsenvaltioiden parlamenteille.

(1) EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.
(2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0437.
(3) EU Pilot -hankkeen arviointikertomus, s. 2.
(4) Ks. edellä mainittu komission 20. maaliskuuta 2002 antama tiedonanto, s. 5: ”Komissio on usein korostanut kantelijan merkitystä yhteisön oikeuden rikkomisen havaitsemisessa”.
(5) Euroopan parlamentin 25. marraskuuta 2010 antama päätöslauselma 26. vuosikertomuksesta Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta (2008) (Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0437).
(6) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomiot asiassa T-105/95 WWF UK v. komissio [Kok. 1997, s. II–313] ja asiassa T191/99 Petrie ym. v. komissio [Kok. 2001 s. II–3677] sekä unionin tuomioistuimen 21. syyskuuta 2010 antama tuomio yhdistetyissä asioissa C-514/07 P, C-528/07 P ja C-532/07 P Ruotsin kuningaskunta v. Association de la presse internationale ASBL (API) ja Euroopan komissio, Association de la presse internationale ASBL (API) v. Euroopan komissio ja Euroopan komissio v. Association de la presse internationale ASBL (API), ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.
(7) Katso http://www.ombudsman.europa.eu/cases/decision.faces/en/10096/html.bookmark.
(8) EUVL L 176, 7.7.2009, s. 17.


Asiakirjojen julkisuus vuosina 2009–2010
PDF 267kWORD 98k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2011 asiakirjojen julkisuudesta (työjärjestyksen 104 artiklan 7 kohta) vuosina 2009–2010 (2010/2294(INI))
P7_TA(2011)0378A7-0245/2011

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 1, 10 ja 16 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 15 ja 298 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 41 artiklan (oikeus hyvään hallintoon) ja 42 artiklan (oikeus tutustua asiakirjoihin),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön historiallisten arkistojen avaamisesta yleisölle annetun asetuksen (ETY, Euratom) N:o 354/83 muuttamisesta 22. syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1700/2003(2),

–  ottaa huomioon tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin 6. syyskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1367/2006(3),

–  ottaa huomioon asiakirjoihin tutustumisoikeutta koskevan Euroopan unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännön ja erityisesti tuomioistuimen tuomiot asioissa Turco (yhdistetyt asiat C-39/05 P ja C-52/05 P)(4), Bavarian Lager (asia C-28/08)(5), Volker und Marcus Schecke (yhdistetyt asiat C-92/09 ja C-93/09)(6), Technische Glaswerke Ilmenau – TGI (asia C-139/07 P)(7) ja API (yhdistetyt asiat C-514/07 P, C-528/07 P ja C-532/07 P)(8) sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomiot asioissa Access Info Europe (asia T-233/09)(9), MyTravel (asia T-403/05)(10), Borax (asiat T-121/05 ja T-166/05)(11), Joséphidès (asia T-439/08)(12), Co-Frutta (yhdistetyt asiat T-355/04 ja T-446/04)(13), Terezakis (asia T-380/04)(14), Agrofert Holdings (asia T-111/07)(15) ja Editions Jacob (asia T-237/05)(16),

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen toiminnan sekä hänen laatimansa asiakirjat oikeudesta tutustua asiakirjoihin samoin kuin Euroopan tietosuojavaltuutetun laatimat asiakirjat avoimuuden ja tietosuojan asianmukaisesta tasapainosta,

–  ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2008 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (KOM(2008)0229),

–  ottaa huomioon 20. maaliskuuta 2011 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 muuttamisesta (KOM(2011)0137),

–  ottaa huomioon YK:n Euroopan talouskomission UNECEn yleissopimuksen vuodelta 1998 tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa (Århusin yleissopimus),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen vuodelta 2008 virallisten asiakirjojen saatavuudesta,

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1049/2001 17 artiklan mukaisesti laaditut neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin vuosikertomukset vuosilta 2009 ja 2010 oikeudesta tutustua asiakirjoihin,

–  ottaa huomioon puitesopimuksen vuodelta 2010 Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista(17),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä 20. marraskuuta 2002 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen neuvoston arkaluonteisten turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan tietojen saamisesta Euroopan parlamentin tutustuttavaksi(18),

–  ottaa huomioon 14. tammikuuta 2009 antamansa päätöslauselman yleisön oikeudesta tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin(19), 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2009(20) ja 17. joulukuuta 2009 antamansa päätöslauselman asiakirjojen saamista tutustuttavaksi (asetus (EY) N:o 1049/2001) koskevan oikeudellisen kehyksen parantamisesta Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen(21),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan ja 104 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A7-0245/2011),

A.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksessa EU:n toimielinten avoimuus sai uuden oikeusperustan avoimen, tehokkaan ja riippumattoman eurooppalaisen hallinnon edistämiseksi (SEUT:n 298 artikla), sillä siinä vahvistettiin tinkimätön perusoikeus saada tutustua EU:n toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjoihin; toteaa, että SEUT-sopimuksessa tämä oikeus myönnetään paitsi EU:n kansalaisille myös kaikille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, joiden asuin- tai kotipaikka on EU:n jäsenvaltiossa, ja että sitä harjoitettaessa olisi noudatettava yleisiä periaatteita ja rajoituksia (tiettyjen julkisten ja yksityisten etujen suojaamiseksi), jotka vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston antamissa asetuksissa (SEUT:n 15 artikla),

B.  toteaa yleissääntönä olevan nyt, että lainsäädäntöasiakirjojen olisi oltava täysin tutustuttavissa ja muita kuin lainsäädäntöasiakirjoja koskevien poikkeusten soveltamisalaa olisi kavennettava, ja katsoo, että näiden kahden toimintatavan ei pitäisi heikentää toisiaan,

C.  ottaa huomioon, että uusissa perussopimuksissa ei enää viitata ”neuvoston päätöksenteon tehokkuuden säilyttämiseen” (entisen EY-sopimuksen 255 artikla ja 207 artiklan 3 kohta) eli keskeneräisten asioiden suojaan (”tilaan ajatella”) mahdollisena avoimuuden rajoituksena lainsäädäntömenettelyissä; toteaa, että hallintomenettelyissä keskeneräisten asioiden suoja olisi rajattava SEU:n 1 artiklan ja SEUT:n 298 artiklan mukaisesti, joissa edellytetään avointa, tehokasta ja riippumatonta hallintoa,

D.  ottaa huomioon, että avoimuus on olennainen osa osallistuvaa demokratiaa, joka täydentää unionin toiminnan perustana olevaa edustuksellista demokratiaa, mikä nimenomaisesti todetaan SEU:n 9–11 artiklassa, ja antaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon ja harjoittaa julkista valvontaa ja varmistaa näin demokraattisen poliittisen järjestelmän legitiimiyden,

E.  toteaa kansalaisten edellyttävän, että toimielimet ja poliitikot toimivat demokraattisemmin ja avoimemmin ja että lahjontaa ehkäistään tehokkaammin; toteaa, että oikeus tutustua asiakirjoihin ja saada tietoa on yksi keino varmistaa, että kansalaiset voivat osallistua demokratian harjoittamiseen ja että lahjonta estetään ja sitä torjutaan,

F.  huomauttaa, että kritiikki EU:ta kohtaan saattaa vähitellen lisääntyä, koska avoimuudessa ja kansalaisten oikeudessa tutustua asiakirjoihin ja saada tietoja on jatkuvasti toivomisen varaa, ja että tätä enteilee se, ettei asiakirjoihin tutustumisoikeudesta ole saatu annettua uutta asetusta, koska komissio ei hyväksy Euroopan parlamentin esittämiä tarkistuksia ja koska jäsenvaltiot eivät ole halukkaita paljastamaan asiakirjojensa, keskustelujensa ja asioiden käsittelyn sisältöä kansalaisille ja Euroopan parlamentille,

G.  katsoo, että EU:n tasolla olisi otettava käyttöön lisää ja tiukempia lahjonnan vastaisia toimia, joilla varmistetaan, että EU:n toimielimet ovat siltä turvassa kaikilla tasoilla ja kaikkialla, ja että Euroopan parlamentin olisi otettava opiksi äskettäisistä ikävistä kokemuksista ja laadittava avoimuutta lisäävät säännöt, joissa säännellään Euroopan parlamentin jäsenten ja henkilöstön suhteita lobbaajiin ja eturyhmiin,

H.  huomauttaa, että vastuullisessa ja legitiimissä demokraattisessa poliittisessa järjestelmässä kansalaisilla on oikeus tietää, miten heidän edustajansa toimivat tultuaan valituiksi tai nimitetyiksi julkisiin elimiin tai edustaessaan jäsenvaltioita Euroopassa tai maailmannäyttämöllä (vastuullisuusperiaate), mitä päätöksentekoprosessi pitää sisällään (asiakirjat, tarkistukset, aikataulu, osallistujat, annetut äänet jne.) sekä miten julkisia varoja jaetaan, käytetään ja mitä niillä saadaan aikaan (varojen käytön seurattavuuden periaate),

I.  ottaa huomioon, että nykyisessä asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 jätetään useat tärkeät kysymykset vaille selkeää määritelmää: jäsenvaltioiden veto-oikeus, keskeneräisten asioiden suojan (”tila ajatella”) rajoitukset, poikkeusten selkeä ja suppea rajaus, asiakirjojen luokitus sekä avoimuuden ja tietosuojan tasapainottaminen,

J.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen voimaantulo antoi EU:lle uutta toimivaltaa rikosoikeuden alalla (SEUT:n 82 ja 83 artikla) ja poliisiyhteistyön alalla; toteaa, että tällaiset uudet valtuudet saattavat vaikuttaa perusihmisoikeuksiin ja korostavat avoimemman lainsäädäntömenettelyn tarvetta,

K.  ottaa huomioon, että SEUT:n 15 artiklassa ja perusoikeuskirjan 42 artiklassa otetaan käyttöön ”asiakirjan” laaja määritelmä, joka kattaa kaiken tiedon tallennusvälineestä riippumatta,

L.  ottaa huomioon, että asetusta (EY) N:o 1049/2001 ei sovelleta yhdenmukaisesti, sillä tilastojen mukaan eri toimielinten välillä on vaihtelua; ottaa huomioon, että EU:n toimielinten asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamisesta vuonna 2009 antamiin vuosikertomuksiin sisältyvistä määrällisistä tiedoista voidaan päätellä, että hylkäämisten määrä ja osuus on yleisesti laskenut, 12 prosenttiin(22) (16 prosenttia vuonna 2008) Euroopan parlamentissa (33 tapausta), 22,5 prosenttiin(23) (28 prosenttia vuonna 2008) neuvostossa (2 254 tapausta) ja 11,65 prosenttiin (13,99 prosenttia vuonna 2008) komissiossa (589 tapausta), kun taas hylkäämisperusteet vaihtelivat EU:n toimielimissä vuonna 2009 ja yksi eniten käytetyistä poikkeuksista oli päätöksentekoprosessin suojaaminen (Euroopan parlamentti (39,47 prosenttia(24)), neuvosto (39,2 prosenttia alkuperäisistä hakemuksista(25)) ja komissio (26 prosenttia))(26),

M.  ottaa huomioon, että unionin yleinen tuomioistuin kumosi asiassa Toland v. Euroopan parlamentti(27) Euroopan parlamentin päätöksen evätä oikeus tutustua 9. tammikuuta 2008 annettuun sisäisen tarkastuksen yksikön tarkastuskertomukseen Euroopan parlamentin jäsenten avustajakorvauksista,

N.  ottaa huomioon, että komissio ja parlamentti eivät vuonna 2009 vieneet rekistereihinsä yhtään arkaluonteista asiakirjaa, kun taas neuvoston rekisteriinsä viemistä kaikkiaan 445 asiakirjasta, joiden turvaluokka oli ”CONFIDENTIEL UE” tai ”SECRET UE”, 157 oli arkaluonteisia,

O.  toteaa, että kansainvälisillä sopimuksilla on EU:n oikeusjärjestykseen samantyyppisiä oikeusvaikutuksia kuin EU:n sisäisellä lainsäädännöllä, ja katsoo, että yleisön olisi saatava tietoa kansainvälisistä sopimuksista ja voitava tutustua niihin liittyviin asiakirjoihin,

P.  ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 toimielimille asetetaan velvollisuus tutkia, voidaanko asiakirjaan myöntää osittainen tutustumisoikeus, jos vain sen osiin sovelletaan poikkeusta; ottaa huomioon, että myönnettyä osittaista tutustumisoikeutta rajoitetaan usein aiheetta jopa niin, että se koskee vain asiakirjan nimeä tai johdantoa, mutta ei asiasisältöä,

Q.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 41 artiklassa tunnustetaan ”jokaisen oikeus tutustua häntä koskeviin asiakirjoihin ottaen huomioon oikeutetun luottamuksellisuuden, salassapitovelvollisuuden ja liikesalaisuuden vaatimukset”; huomauttaa, että tämän oikeuden toteutumisessa on yhä vakavia puutteita, minkä vuoksi henkilöt, jotka haluavat tutustua itseään koskeviin asiakirjoihin, joutuvat vetoamaan asiakirjojen yleistä saatavuutta koskeviin sääntöihin,

R.  toteaa, että SEUT:n 15 artiklassa asetetaan kaikille unionin toimielimille, elimille ja laitoksille selkeä velvollisuus ”toimia mahdollisimman avoimesti”; toteaa, että tämä velvollisuus koskee myös komiteoita, jotka avustavat komissiota sen tehtävissä; huomauttaa, että tätä velvollisuutta ei noudateta komission laatimassa komiteoiden työjärjestyksen mallissa, jossa todetaan, että kaikki komiteamenettelyyn liittyvät komiteoiden keskustelut ja asiakirjat ovat luottamuksellisia,

Oikeus tutustua asiakirjoihin perusoikeutena

1.  muistuttaa, että avoimuus on yleissääntö ja Lissabonin sopimuksen (ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan oikeudellisen sitovuuden) myötä siitä tuli oikeudellisesti sitova kansalaisten perusoikeus, minkä vuoksi kaikkien päätösten, joilla evätään oikeus tutustua asiakirjoihin, on perustuttava selkeästi ja tiukasti rajattuihin, pätevästi perusteltuihin ja selitettyihin poikkeuksiin, niin että kansalaiset ymmärtävät epäämisen ja voivat käyttää tehokkaasti käytettävissään olevia oikeussuojakeinoja;

2.  katsoo, että EU:n olisi oltava eturintamassa ja tarjottava jäsenvaltioille ja kolmansille maille institutionaalisen avoimuuden ja modernin demokratian malli;

3.  muistuttaa, että avoimuus on paras tapa ehkäistä lahjontaa, petoksia, eturistiriitoja ja hallinnollisia epäkohtia;

4.  kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia, myös juuri perustettua Euroopan ulkosuhdehallintoa, soveltamaan asetusta (EY) N:o 1049/2001 viipymättä ja kaikilta osin, kuten perussopimuksissa edellytetään, sekä julkaisemaan asiasta vuosittain asetuksen (EY) N:o 1049/2001 17 artiklassa vaaditun kertomuksen;

5.  huomauttaa, että unionin tuomioistuin, Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan tietosuojavaltuutettu ottavat perimmiltään kantaa yksittäistapauksiin eivätkä niiden toimet voi korvata lainsäädäntötoimintaa, mitä tulee oikeusvarmuuteen ja yhdenvertaisuuteen lain edessä; pahoittelee, että silloinkin kun unionin tuomioistuin on vahvistanut selvän periaatteen, kuten lainsäädännän avoimuutta koskevassa Turco-asiassa, sitä ei silti noudateta; toistaa siksi vaatimuksensa, että toimielimet noudattavat Turco-asiassa annettua tuomiota, joka koskee lainsäädäntömenettelyssä laadittuja oikeudellisen yksikön lausuntoja; toistaa, että lainsäätäjän on puututtava unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä esille otettuihin ongelmiin ja löydettävä niihin ratkaisu sekä pantava täydellisemmin ja laajemmin täytäntöön oikeus tutustua asiakirjoihin perussopimusten muutettujen määräysten hengessä, sillä perussopimuksissa vahvistetaan selvästi perusoikeus tutustua asiakirjoihin;

6.  pitää tarpeellisena muuttaa asetusta (EY) N:o 1049/2001 niin, että sen tiettyjä säännöksiä selkiytetään, siinä säädetyt poikkeukset rajataan täsmällisesti ja suppeasti ja samalla varmistetaan, etteivät poikkeukset heikennä perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa turvattua avoimuutta; katsoo, että nämä muutokset lujittaisivat oikeutta tutustua asiakirjoihin eivätkä millään tavalla heikentäisi kyseisen oikeuden suojaa koskevia nykyisiä normeja ja että niissä olisi otettava huomioon unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö; painottaa tässä yhteydessä, että muutetun asetuksen on oltava yksinkertainen ja kansalaisten ymmärrettävissä, jotta he voivat todella harjoittaa oikeuttaan;

7.  katsoo, että komission vuodelta 2008 peräisin oleva ehdotus asetuksen (EY) N:o 1049/2001 muuttamisesta ei nosta unionin avoimuutta Lissabonin sopimuksen vaatimalle tasolle, vaan monet komission ehdottamista muutoksista peräti päinvastoin laskevat nykyistä tasoa; pitää erityisesti komission ehdottamaa muutosta 3 artiklaan, joka rajoittaa merkittävästi asiakirjan määritelmää nykyisestä, Lissabonin sopimuksen vastaisena; kehottaa komissiota esittämään asetuksen (EY) N:o 1049/2001 tarkistamisesta muutetun ehdotuksen, jossa otettaisiin täysin huomioon avoimuuden lisäämisvaatimukset, jotka on kirjattu Lissabonin sopimukseen ja todettu unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä ja parlamentin aiemmissa keskusteluissa ja asiakirjoissa;

8.  muistuttaa, että tuomioistuin on selventänyt asiassa Ruotsi v. komissio (asia C-64/05 P)(28), että jäsenvaltioilla ei ole niiltä peräisin olevia asiakirjoja koskevaa ehdotonta veto-oikeutta vaan ainoastaan mahdollisuus tulla kuulluksi pyrittäessä saamaan vahvistus siitä, että kulloiseenkin tapaukseen ei sovelleta asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 tarkoitettua poikkeusta oikeudesta tutustua asiakirjoihin(29); katsoo, että lainsäädäntöä on selkeytettävä, jotta varmistetaan tämän oikeuskäytännön asianmukainen soveltaminen ja vältetään vielä esiintyvät viivästykset ja kiistat, joista esimerkkinä on IFAW-asia(30);

9.  muistuttaa, että arkaluonteisia asiakirjoja koskeva asetuksen (EY) N:o 1049/2001 9 artikla on kompromissi, joka ei enää ilmennä Lissabonin sopimuksesta seuraavia uusia perussopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvia velvollisuuksia;

10.  korostaa, että asiakirjojen turvaluokitus vaikuttaa suoraan kansalaisten oikeuteen tutustua asiakirjoihin; muistuttaa, että nykyinen turvaluokitusjärjestelmä perustuu ainoastaan toimielinten välisiin sopimuksiin ja johtaa usein yliluokitukseen; kehottaa vahvistamaan yhteiset turvaluokitussäännöt asetuksella;

11.  kehottaa varsinkin neuvostoa myöntämään Euroopan parlamentille täyden oikeuden tutustua kansainvälisiin sopimuksiin liittyviin turvaluokiteltuihin asiakirjoihin, kuten SEUT:n 218 artiklassa määrätään, sekä EU:n arviointimenettelyihin liittyviin turvaluokiteltuihin asiakirjoihin, jotta vältetään toimielinten väliset ongelmat, joita kohdattiin muun muassa käsiteltäessä EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen, Bulgarian ja Romanian Schengen-arvioinnissa, väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen (ACTA) tapauksessa sekä EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelussa;

12.  korostaa, kuinka tärkeitä asianmukaiset turvaluokitussäännöt ovat toimielinten väliselle vilpittömälle yhteistyölle; pitää tässä suhteessa myönteisinä toimielinten välisiä sopimuksia asiakirjojen turvaluokituksesta ja saamisesta tutustuttaviksi, vaikka ne eivät voikaan korvata asianmukaista oikeusperustaa; kehottaa tässä yhteydessä neuvostoa ja Euroopan ulkosuhdehallintoa noudattamaan Euroopan parlamentin ja komission välillä tehdyn uuden toimielinten sopimuksen mallia ja tekemään pikaisesti samanlaisen sopimuksen parlamentin kanssa;

13.  kehottaa EU:n toimielimiä pyrkimään kohti avoimempia EU:n sääntöjä tiedonsaannin vapaudesta, joissa otetaan täysin huomioon tämän mietinnön ehdotukset, viimeaikainen oikeuskäytäntö ja uudet perussopimukset;

14.  muistuttaa, että tuomioistuimen tuomiossa yhdistetyissä asioissa Ruotsi ja Turco v. neuvosto korostetaan velvollisuutta lainsäädäntömenettelyn avoimuuteen, sillä ”tältä osin avoimuus vahvistaa demokratiaa tarjoamalla kansalaisille mahdollisuuden valvoa kaikkia tietoja, jotka muodostavat lainsäädäntötoimen perustan”(31); korostaa tämän vuoksi, että lainsäädäntömenettelyihin liittyvät poikkeukset, oikeudelliset lausunnot mukaan luettuina, olisi rajattava tarkasti ja keskeneräisten asioiden suoja (”tila ajatella”) olisi määriteltävä suppeasti(32);

15.  korostaa, että selkeästä periaatteesta huolimatta tämä ei vielä toteudu käytännössä, mistä ovat osoituksena äskettäinen tuomio asiassa Access Info Europe(33), joka koskee neuvoston kieltäytymistä ilmaisemasta jäsenvaltioiden kantoja ehdotettuun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 uudelleenlaatimiseen, sekä asia ClientEarth v. neuvosto(34), joka on vireillä unionin yleisessä tuomioistuimessa ja jossa on kyse asetuksen (EY) N:o 1049/2001 uudelleenlaatimista koskevasta oikeudellisesta lausunnosta; panee merkille, että jäsenvaltioiden asetusta (EY) N:o 1049/2001 koskevien neuvottelukantojen julkistaminen ja lukuisat sen jälkeen hyväksytyt toimet eivät millään tavoin heikentäneet neuvoston päätöksentekokykyä, koska näiden tietojen paljastaminen ei estänyt asianomaisten lainsäädäntömenettelyjen saattamista onnistuneesti päätökseen;

16.  kehottaa neuvostoa tarkistamaan sääntöjään ja lisäämään lainsäädäntömenettelyjen avoimuutta työryhmissä ja neuvoston sisäisissä elimissä asettamalla saataville vähintään kokouskalenterit, esityslistat, keskustelupöytäkirjat, käsitellyt asiakirjat, esitetyt tarkistukset, hyväksytyt asiakirjat ja päätökset sekä jäsenvaltioiden valtuuskuntien kokoonpanot ja jäsenluettelot rajoittamatta mahdollisuutta vedota asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin poikkeuksiin kyseisten luetteloiden julkaisemisen osalta; kehottaa neuvostoa asettamaan tällaisten elinten päätökset julkisesti saataville; vastustaa ”rajoitettujen” asiakirjojen (ilmaisu ei perustu asetukseen (EY) N:o 1049/2001) ja rekisteröimättömiä asiakirjojen, kuten kokousasiakirjojen, käyttöä;

17.  katsoo, että jotta lainsäädäntöprosessi olisi vastuullisempi ja jotta yleisön olisi helpompi ymmärtää sitä ja tutustua siihen, Euroopan parlamentin valiokuntien olisi hyväksyttävä vähintään suuntaa antava äänestys aina ennen kolmikantaneuvottelujen aloittamista neuvoston kanssa; katsoo, että neuvoston olisi omalta osaltaan annettava yleisnäkemys tai hyväksyttävä pysyvien edustajien komiteassa Coreperissä sovittu neuvottelukanta ennen kolmikantaneuvottelujen aloittamista Euroopan parlamentin kanssa ja että kaikki nämä Euroopan parlamentin ja neuvoston asiakirjat olisi viipymättä julkistettava;

18.  kehottaa komissiota asettamaan julkisesti saataville asiantuntijaryhmien esityslistat, pöytäkirjat ja ilmoitukset sidonnaisuuksista sekä komiteamenettelyjen komiteoiden jäsenten nimet, pöytäkirjat ja äänestystulokset sekä kaikki tällaisten ryhmien ja komiteoiden käsittelemät asiakirjat, mukaan lukien ehdotukset delegoiduiksi säädöksiksi ja ehdotukset täytäntöönpanosäädöksiksi; vaatii Euroopan parlamenttia ottamaan näiden asiakirjojen käsittelyssä käyttöön avoimemman menettelyn, myös toimielimen sisällä;

19.  muistuttaa, että perussopimuksissa edellytetty avoimuus ei rajoitu pelkästään lainsäädäntömenettelyihin vaan kattaa myös EU:n toimielinten, elinten ja laitosten muun kuin lainsäädäntötyön; korostaa, että asetus (EY) N:o 1049/2001 on ainoa asianmukainen oikeusperusta arvioida oikeutta tutustua asiakirjoihin, ja että muissa säädöksissä, kuten toimielinten, virastojen ja elinten sisäisissä säännöissä tai perustamisasetuksissa, ei voida ottaa käyttöön lisäperusteita oikeuden epäämiselle;

20.  pitää valitettavana, että EU:n toimielinten viimeaikaiset neuvottelut, joilla pyritään saamaan aikaan ”yhteinen sopimus” delegoiduista säädöksistä sekä komission ja Euroopan parlamentin uusi puitesopimus, eivät ole olleet täysin avoimet; sitoutuu tiedottamaan täysin avoimesti neuvoston ja komission kanssa käymistään neuvotteluista, jotka koskevat nykyisiä tai tulevia toimielinten välisiä tai vastaavanlaisia sopimuksia;

21.  kiittää jälleen Euroopan oikeusasiamiehen työtä EU:n avoimuuden lisäämiseksi, sillä noin kolmannes hänen tutkimuksistaan koskee puutteellista avoimuutta, kuten todetaan oikeusasiamiehen vuoden 2009 kertomuksessa, ja korostaa oikeusasiamiehen roolia esimerkiksi Euroopan lääkeviraston (EMA) avoimuuspolitiikan muuttamisessa haittavaikutusilmoitusten(35) ja kliinisten tutkimusraporttien(36) ilmaisemisen osalta; korostaa, että EU:n yhteisöjen tuottamien tietojen olisi yleensä oltava yleisön saatavilla;

22.  muistuttaa, että unionin tuomioistuin on joissakin viimeaikaisissa päätöksissään, kuten edellä mainituissa asioissa API ja TGI, vahvistanut ”yleisen olettaman” olemassaolon ja vapauttanut näin komission joissakin tapauksissa velvoitteesta tutkia kukin pyydetty asiakirja erikseen; korostaa, että tämä on periaatteessa vastoin asetuksen (EY) N:o 1049/2001 perusperiaatteita; muistuttaa, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä myös korostetaan tarvetta tarkistaa sääntöjä, jotka koskevat sellaisten osapuolten, joita asia suoraan koskee, oikeutta tutustua toimielinten hallussa oleviin itseään koskeviin tietoihin;

23.  painottaa, että vaikka SEU:n 15 artiklaa sovelletaan täsmälleen ottaen vain unionin tuomioistuimen hallinnollisiin asiakirjoihin, sen on muiden EU:n toimielinten, elinten ja laitosten tavoin suoritettava tehtävänsä SEU:n 1 artiklan mukaisesti ”mahdollisimman avoimesti”; kehottaakin unionin tuomioistuinta tutkimaan keinoja lisätä oikeudenkäytön avoimuutta, sillä ”ei riitä, että oikeus tapahtuu, sen täytyy myös voida havaita tapahtuvan”(37), sekä noudattamaan asetusta (EY) N:o 1049/2001 kaikilta osin hallinnollisissa toimissaan;

24.  korostaa jälleen seurattavuusperiaatteen tärkeyttä, sillä se varmistaa kansalaisten mahdollisuuden tietää, miten julkisia varoja jaetaan, käytetään ja mitä niillä saadaan aikaan, ja kehottaa EU:n toimielimiä soveltamaan tätä periaatetta kaikilla tasoilla toimielimen tehtävien hoidossa, toimintalinjoissa ja niiden täytäntöönpanoon osoitettujen varojen käytössä;

Poikkeukset
Keskeneräisten asioiden suoja (”tila ajatella”)

25.  muistuttaa, että uusissa perussopimuksissa ei enää nimenomaisesti viitata neuvoston velvollisuuteen määrittää tapaukset, joissa se toimii lainsäätäjänä, eikä tarpeeseen säilyttää sen päätöksenteon tehokkuus (entisen EY-sopimuksen 207 artiklan 3 kohta) eli keskeneräisten asioiden suoja (”tila ajatella”) ja että tämän käsitteen säilyminen tähän asti perustuu ainoastaan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohtaan lainsäädäntömenettelyjen tapauksessa;

26.  korostaa merkittävien valtiosta riippumattomien järjestöjen(38) kehittämiä parhaita kansainvälisiä normeja myötäillen, että on otettava käyttöön tiukasti sovellettava kolmijakoinen testi, jonka perusteella voidaan kieltäytyä luovuttamasta asiakirjaa: 1) asiakirjan sisältämien tietojen on liityttävä säädöksessä ilmoitettuun legitiimiin tavoitteeseen, 2) asiakirjan luovuttamisesta on oltava mahdollisesti huomattavaa haittaa kyseisen tavoitteen saavuttamiselle ja 3) tavoitteen saavuttamiselle aiheutuvan haitan on oltava suurempi kuin yleisen edun, joka edellyttää asiakirjan tietojen saamista;

27.  muistuttaa, että asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 toimielimille asetetaan selkeä velvollisuus antaa tutustuttavaksi kaikki ne asiakirjan osat, joihin ei sovelleta poikkeusta; panee merkille, että myönnettyä osittaista tutustumisoikeutta rajoitetaan usein aiheetta, ja painottaa, että olisi vilpittömästi harkittava tutustumisoikeuden myöntämistä myös asiakirjan niihin asiasisältöisiin osiin, jotka hakijaa kiinnostavat;

28.  huomauttaa, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 nykyisen 4 artiklan 3 kohdan säännöksillä pyritään rajoittamaan keskeneräisten asioiden suojaa (”tilaa ajatella”) asettamalla asiakirjaan tutustumisoikeuden epäämisen edellytykseksi, että asiakirjan ilmaiseminen ei vain vahingoittaisi päätöksentekomenettelyä, vaan vahingoittaisi sitä ”vakavasti”, ja sallimalla tämän seikan sivuuttamisen tapauksissa, joissa ”ylivoimainen yleinen etu edellyttää ilmaisemista”; painottaa, että huolimatta edellä esitetyistä näkökohdista, asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan määritelmä on avoin, eikä siinä aseteta sen soveltamiselle selkeitä ehtoja tai oteta huomioon unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä; korostaa, että oikeusvarmuus edellyttää asianmukaista eli suppeampaa määritelmää;

29.  korostaa, että kolmikantaneuvottelut ja sovittelumenettelyt (jotka nimenomaisesti mainitaan SEUT:n 294 artiklassa) ovat lainsäädäntömenettelyn olennainen vaihe eivätkä erillistä pohdintaa, joka kuuluisi keskeneräisten asioiden suojan piiriin; arvioi, että nykyiset menettelyt kolmikantaneuvotteluissa sopimukseen pääsemiseksi ensimmäisessä käsittelyssä eivät turvaa tyydyttäväntasoista avoimuutta ja oikeutta tutustua asiakirjoihin Euroopan parlamentissa ja sen ulkopuolella suhteissa kansalaisiin ja yleiseen mielipiteeseen; pyytää siksi, että niiden yhteydessä laadittuja asiakirjoja, kuten esityslistoja, yhteenvetoja neuvottelujen tuloksista sekä nelisarakkeisia taulukkoasiakirjoja, jotka laaditaan neuvottelujen helpottamiseksi, ei lähtökohtaisesti kohdeltaisi eri tavalla kuin muita lainsäädäntöasiakirjoja ja että ne julkistettaisiin sopimukseen pääsemiseksi ensimmäisessä käsittelyssä järjestettävien kolmikantaneuvottelujen osalta; kehottaa siksi asiasta vastaavia parlamentin elimiä yhtenäistämään tämän menettelyn ja pyytää muita toimielimiä tekemään samoin;

Tietosuoja ja avoimuus

30.  korostaa tarvetta saavuttaa asianmukainen tasapaino avoimuuden ja tietosuojan välillä(39), kuten Bavarian Lager -asiaa koskevasta oikeuskäytännöstä selvästi käy ilmi, ja korostaa, että tietosuojaa ei pitäisi ”käyttää väärin” etenkään siihen, että peitellään eturistiriitoja ja sopimatonta vaikuttamista EU:n hallinnossa ja päätöksenteossa; huomauttaa, että tuomioistuimen tuomio Bavarian Lager -asiassa perustuu asetuksen (EY) N:o 1049/2001 nykyiseen sanamuotoon eikä estä muuttamasta kyseistä sanamuotoa, mikä on tarpeen kiireesti etenkin, koska oikeus tutustua asiakirjoihin on selkeästi vahvistettu perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa;

31.  pitää myönteisenä Euroopan tietosuojavaltuutetun ja Euroopan oikeusasiamiehen saavuttamaa yhteisymmärrystä tietosuojan ja avoimuuden asianmukaisesta tasapainosta ja etenkin ennakoivasta toimintatavasta, joka merkitsee, että toimielimet arvioivat ja saattavat tämän jälkeen – ennen tietojen keräämistä tai viimeistään tietoja kerätessään – rekisteröidyn tietoon, missä määrin tällaisten tietojen käsittelyyn liittyy tai saattaa liittyä niiden julkistaminen(40);

Århusin yleissopimus

32.  painottaa, että asetus (EY) N:o 1049/2001 ja Århusin yleissopimus, jonka määräyksiä sovelletaan asetuksella (EY) N:o 1367/2006, poikkeavat monessa suhteessa toisistaan: Århusin yleissopimuksessa ei ole ”ehdottomia” hylkäämisperusteita, siinä ei mainita poikkeuksia, jotka perustuvat suojaan, joka koskee sotilasasioita, unionin tai jäsenvaltion finanssi-, raha- tai talouspolitiikkaa, oikeudellista neuvonantoa tai tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimia, ja kaupallisia etuja koskeva poikkeus rajataan tapauksiin, joissa tällainen luottamuksellisuus suojataan lailla oikeutettujen taloudellisten etujen suojaamiseksi;

33.  kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia soveltamaan asetusta (EY) N:o 1049/2001 tavalla, joka on sopusoinnussa Århusin yleissopimuksen määräysten kanssa; kehottaa tässä suhteessa komissiota julkistamaan EU:n ympäristödirektiivien täytäntöönpanoon liittyvät vaatimusten noudattamisen valvontaa koskevat tutkimukset(41) ja tieteelliset tutkimukset esimerkiksi biopolttoaineiden vaikutuksista(42), ja kehottaa Euroopan kemikaalivirastoa soveltamaan kaikilta osin kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006(43) 119 artiklaa, joka koskee yleisön oikeutta tutustua tietoihin sähköisesti, hyväksymään vain REACH-asetuksen 119 artiklan 2 kohdan nojalla selkeästi perustellut vaatimukset tietojen luottamuksellisuudesta ja tulkitsemaan tietoja, joiden yleensä katsotaan vaarantavan kaupallisten etujen suojan REACH-asetuksen 118 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tiukasti ja rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaista velvollisuuttaan punnita tapauskohtaisesti luottamuksellisuuden myöntämistä suhteessa mahdolliseen ylivoimaiseen yleiseen etuun;

34.  korostaa, että asetusta (EY) N:o 1049/2001 muutettaessa olisi noudatettava Århusin yleissopimusta kaikilta osin ja muutetussa asetuksessa olisi määriteltävä kaikki poikkeukset siten, että ne vastaavat täysin yleissopimusta;

Kansainväliset suhteet

35.  korostaa, että yleisöllä olisi oltava oikeus tutustua kansainvälisiin sopimuksiin liittyviin asiakirjoihin, mukaan lukien kyseisten sopimusten täytäntöönpanosta tai soveltamisen valvonnasta vastaavien elinten hyväksymät tai niiden käsiteltäväksi annetut asiakirjat, koska niihin tutustumisoikeutta ei ole nimenomaisesti evätty, ja että kyseinen oikeus olisi evättävä vain, kun siitä aiheutuisi todellista vahinkoa kansainvälisille suhteille, ja ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 4 kohdassa säännökset kolmannen kuulemisesta; korostaa, että koska kansainvälisillä sopimuksilla on sitovia vaikutuksia, poikkeukseen olisi liitettävä yleistä etua koskeva testi; huomauttaa, että perussopimusten mukaan Euroopan parlamentin tehtävänä toimielimenä, jonka EU:n kansalaiset valitsevat, on edustaa yleistä etua; aikoo siksi päättäväisesti varmistaa, että parlamentille Lissabonin sopimuksessa (SEUT:n 218 artikla) annettuja uusia oikeuksia kansainvälisten sopimusten alalla kunnioitetaan täysin, ja painottaa, että tätä ei voida kieltää kahdenvälisissä sopimuksissa kolmansien maiden kanssa;

Hyvä hallinto

36.  painottaa, että avoimuus liittyy tiiviisti oikeuteen hyvään hallintoon, johon viitataan SEUT:n 298 artiklassa ja perusoikeuskirjan 41 artiklassa; korostaa, että hallinnon avoimuus takaa EU:n hallintotehtävien demokraattisen valvonnan, kansalaisyhteiskunnan osallistumisen ja hyvän hallintotavan edistämisen (SEUT:n 15 artikla);

37.  korostaa, että EU:n toimielimillä, elimillä ja laitoksilla ei nykyisin ole johdonmukaista hallintolakia, kuten sääntöjä sellaisten hallinnollisten päätösten toimittamisesta, joihin voi hakea muutosta(44), eikä SEUT:n 15 artiklan 3 kohdassa mainittuja ”hallinnollisia tehtäviä” ole määritelty selvästi; kehottaa siksi EU:n toimielimiä määrittämään pikaisesti EU:n yhteisen hallintolain SEUT:n 298 artiklan nojalla ja tarjoamaan yhteisen ja horisontaalisesti sovellettavan määritelmän ”hallinnolliselle tehtävälle” etenkin Euroopan keskuspankissa, Euroopan investointipankissa ja unionin tuomioistuimessa; pyytää komissiota antamaan SEUT:n 225 artiklan nojalla asiaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen, jossa olisi muun muassa ratkaistava ongelmat, jotka liittyvät avoimuuteen ja komission vastuuseen rikkomusmenettelyjen hoitamisesta kantelijoille, Euroopan parlamentille ja kansalaisille;

38.  korostaa, että asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 asetetaan tiukat määräajat asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelylle(45); huomauttaa erittäin huolestuneena, että komissio ei ole noudattanut näitä määräaikoja edes Euroopan oikeusasiamiehen suosituksen ja tiukkojen toimien jälkeen esimerkiksi asiassa 676/2008/RT (niin sanottu Porsche-asia); pitää valitettavana, ettei käytäntö ole muuttunut Euroopan parlamentin vuonna 2009 laatiman edellisen mietinnön jälkeen, mistä ovat osoituksena kaksi tuomioistuimessa vireillä olevaa asiaa (asiat T-120/10 ja T-449/10, kantajina ClientEarth ja muut);

39.  huomauttaa, että useissa tapauksissa huomattavat viiveet ovat johtaneet siihen, että unionin tuomioistuimessa on vastauksen puutteessa aloitettu menettelyjä, minkä jälkeen komissio on vastannut myöhässä ja asia on rauennut tuomioistuimessa ja asianosainen on joutunut aloittamaan koko menettelyn alusta(46); kehottaakin komissiota noudattamaan tarkkaan asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 vahvistettuja määräaikoja; esittää, että määräaikojen noudattamatta jättämisestä määrätään seuraamuksia, kuten velvollisuus julkaista asiakirjat;

40.  kehottaa sisällyttämään asetuksen (EY) N:o 1049/2001 17 artiklan mukaisesti laadittaviin ja julkaistaviin vuosikertomuksiin hakemusten käsittelyyn kuluvaa keskimääräistä aikaa koskevan laskelman, jollainen sisältyy neuvoston kertomukseen asiakirjoihin tutustumisoikeudesta vuodelta 2009;

41.  muistuttaa, että hyvä hallinto yhdistää ”asiakirjoihin tutustumisoikeuden” ja ”tiedonsaannin” käsitteet; kehottaa muuttamaan nykyistä lainsäädäntöä sen suhteen, miten pyyntöjen täsmentämistä ja neuvojen antamista kansalaisille koskevia asetuksen (EY) N:o 1049/2001 6 artiklan 2 ja 4 kohtaa sovelletaan tietopyyntötapauksiin, joissa pyyntöön liittyviä asiakirjoja on olemassa;

42.  muistuttaa, että avoimuudessa ei ole kyse pelkästään EU:n toimielinten, elinten ja laitosten passiivisesta reagoinnista vaan se edellyttää ennakoivaa toimintatapaa, mitä Euroopan oikeusasiamies on useaan otteeseen korostanut; kehottaa EU:n toimielimiä asettamaan mahdollisimman monet asiakirjatyypit suoraan julkisesti saataville www-sivustoillaan (mukaan lukien talousarviot ja luettelot kolmena edeltävänä vuonna tehdyistä julkisista hankintasopimuksista); painottaa, että ennakoivalla toimintatavalla voidaan estää tarpeettomat oikeudenkäynnit, joissa veronmaksajien rahaa käytetään tehottomasti ja jotka aiheuttavat tarpeettomia viivästyksiä, kustannuksia ja rasitteita asiakirjoja pyytäville;

43.  kehottaa komissiota varmistamaan unionin rahavarojen hoidon avoimuuden julkaisemalla yhteisellä www-sivustolla yhdellä EU:n työkielistä samat tiedot kaikista unionin rahoituksen saajista;

44.  katsoo, että olisi perustettava asiakirjojen tutustumisoikeuden hallinnosta vastaavia yhteyspisteitä ja toimielinten kussakin pääosastossa tai vastaavassa yksikössä olisi tarjottava virkamiehille asianmukaista koulutusta, jotta saadaan aikaan mahdollisimman hyvä ennakoiva toimintakäytäntö, voidaan arvioida pyynnöt mahdollisimman tehokkaasti ja valvoa, että kaikkia asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädettyjä määräaikoja noudatetaan tarkkaan;

45.  toistaa, että parlamentin olisi oltava eturintamassa julkisuuteen, avoimuuteen ja asiakirjoihin tutustumisoikeuteen liittyvän ennakoivan toimintatavan soveltajana; korostaa, että kuulemisten ja valiokuntien kokousten suoratoisto täysistuntojen lisäksi on ollut menestys, ja katsoo, että tämän olisi oltava säännönmukaista ja että lainsäädäntötyön seurantatietokantaa (OEIL) olisi laajennettava entisestään siten, että se kattaa kaikki EU:n viralliset kielet ja kaikki valiokunta- ja täysistuntovaiheiden tiedot, kuten tarkistukset, muiden valiokuntien lausunnot, oikeudellisen yksikön lausunnot, äänestysluettelot, nimenhuutoäänestykset, läsnä olevien ja äänestäneiden parlamentin jäsenten nimet, toimielinten keskinäisen kirjeenvaihdon, varjoesittelijöiden nimet, sanahakutoiminnon, monikielisen haun, asiakirjojen jättämisen määräajat, RSS-syötteet, lainsäädäntömenettelyn selityksen, linkit suoratoistona lähetettyihin keskusteluihin jne., jotta kansalaisille voidaan tarjota katkeamaton tietojen jatkumo, oikeus tutustua asiakirjoihin sekä monikieliset kansalaisille suunnatut yhteenvedot lainsäädäntöehdotuksista ja tiivistelmät EU:n voimassa olevasta lainsäädännöstä (SCADPLUS), joita varten olisi tarjottava myös hyvät haku- ja selailutoiminnot;

46.  palauttaa mieliin tarpeen turvata Euroopan parlamentin jäsenten edustajantoimen riippumattomuus; katsoo samalla, että avoimuutta on sovellettava myös parlamentin virallisten elinten (kuten puheenjohtajakokouksen, puhemiehistön(47) ja kvestorien) työhön sekä parlamentin jäsenten toimintaan, esimerkiksi osallistumiseen parlamentin työhön ja läsnäoloon parlamentissa, 14. tammikuuta 2009 annetussa parlamentin päätöslauselmassa esitetyin ehdoin; katsoo, että kysymystä Euroopan parlamentin jäsenten korvauksista olisi käsiteltävä avoimesti ja noudattaen tarkkaan henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä;

47.  katsoo, että EU:n tason avoimuuden tulisi heijastua myös EU:n lainsäädännön saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä jäsenvaltioissa, mikä edellyttää eritoten vastaavuustaulukoiden laatimista, ja kehottaa hyödyntämään sähköisen parlamentin ja sähköisen viranomaisasioinnin avoimuushankkeen yhteydessä kehitettyjä hyviä käytäntöjä;

48.  korostaa, että jäsenvaltioiden viranomaiset eivät yleensä kunnioita kansalaisten oikeutta tiedonsaantiin, ja vaatii siksi komissiota tarkastelemaan hyvän hallinnon periaatteen näkökulmasta jäsenvaltioiden säännöksiä, jotka koskevat oikeutta tutustua asiakirjoihin, ja kannustamaan niitä laatimaan mahdollisimman avoimet säännöt, joilla edistetään kansalaisten oikeutta tutustua asiakirjoihin;

49.  panee merkille, että neuvoston rekisteriin on tehty joitakin parannuksia, mutta kiinnittää huomiota siihen, että eri toimielinten välillä ei edelleenkään ole koordinointia eikä yhteentoimivuutta, sillä niiden rekistereille ei ole yhteistä tietomallia, jonka avulla kansalaiset voisivat löytää tarvittavat asiakirjat ja niiden sisältämät tiedot yhdestä paikasta tai käyttää yhteistä hakupalvelua, joka olisi yhdistetty kiinteästi etenkin lainsäädäntötyön seurantatietokantaan (OEIL), jossa yhteen lainsäädäntömenettelyyn liittyvät asiakirjat on koottu yhteen;

50.  kehottaa neuvostoa ja komissiota neuvottelemaan Euroopan parlamentin kanssa yhteispäätösmenettelystä annetun yhteisen julistuksen ja parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen muuttamiseksi tämänsuuntaisesti; sitoutuu muuttamaan tällä välin omaa työjärjestystään, myös sen liitteenä olevia tavallisen lainsäätämisjärjestyksen yhteydessä käytävien neuvottelujen menettelysääntöjä, jotta näistä periaatteista tulisi sitovia;

51.  katsoo, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 15 artiklan 2 kohdan nojalla perustetun toimielinten välisen komitean olisi työskenneltävä intensiivisemmin ja tehtävä asiasta vastaaville valiokunnille selkoa käsitellyistä asioista, Euroopan parlamentin kannoista, muiden toimielinten esiin ottamista ongelmakysymyksistä sekä mahdollisista tuloksista; vaatii siksi, että se kokoontuisi säännöllisemmin ja joka tapauksessa vähintään kerran vuodessa, julkistaisi käymänsä keskustelut ja työskentelynsä tulokset, kutsuisi kansalaisyhteiskunnan edustajia ja Euroopan tietosuojavaltuutetun kokouksiinsa ja ottaisi niiden kannanotot huomioon; katsoo, että komitean olisi käsiteltävä EU:n toiminnan avoimuutta koskevaa vuosittaista ”tarkastuskertomusta”, joka Euroopan oikeusasiamiehen olisi laadittava; kehottaa sitä puuttumaan kiireesti tässä päätöslauselmassa mainittuihin ongelmiin;

o
o   o

52.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan oikeusasiamiehelle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä Euroopan neuvostolle.

(1) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.
(2) EUVL L 243, 27.9.2003, s. 1.
(3) EUVL L 264, 25.9.2006, s. 13.
(4) Yhdistetyt asiat C-39/05 P ja C-52/05 P, Ruotsi ja Turco v. neuvosto, tuomio 1.7.2008 (Kok. 2008, s. I-4723).
(5) Asia C-28/08 P, komissio v. Bavarian Lager, tuomio 29.6.2010, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.
(6) Yhdistetyt asiat C-92/09 P ja C-93/09 P, Volker und Markus Schecke GbR ja Hartmut Eifert v. Land Hessen, tuomio 9.11.2010, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.
(7) Asia C-139/07 P, komissio v. Technische Glaswerke Ilmenau, tuomio 29.6.2010, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.
(8) Yhdistetyt asiat C-514/07 P, C-528/07 P ja C-532/07 P, Ruotsi sekä API v. komissio, tuomio 21.9.2010, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.
(9) Asia T-233/09, Access Info Europe v. neuvosto, tuomio 22.3.2011, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.
(10) Asia T-403/05, MyTravel v. komissio, tuomio 9.9.2008 (Kok. 2008, s. II-2027).
(11) Asia T-121/05, Borax Europe v. komissio, tuomio 11.3.2009 (Kok. 2009, s. II-27).
(12) Asia T-439/08, Agapiou Joséphidès v. komissio ja EACEA, tuomio 21.10.2010, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.
(13) Yhdistetyt asiat T-355/04 ja T-446/04, Co-Frutta v. komissio, tuomio 19.1.2010 (Kok. 2010, s. II-1).
(14) Asia T-380/04, Terezakis v. komissio, tuomio 30.1.2008 (Kok. 2008, s. II-11).
(15) Asia T-111/07, Agrofert Holding v. komissio, tuomio 7.7.2010, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.
(16) Asia T-237/05, Éditions Jacob v. komissio, tuomio 9.6.2010, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.
(17) EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.
(18) EYVL C 298, 30.11.2002, s. 1.
(19) EYVL C 46 E, 24.2.2010, s. 80.
(20) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0435.
(21) EYVL C 286 E, 22.10.2010, s. 12.
(22) 9 prosenttia vuonna 2010.
(23) 36,1 prosenttia ilman osittain luovutettuja asiakirjoja. Vuonna 2010 hylkäämisten osuus oli 13,3 prosenttia (29,1 prosenttia ilman osittain luovutettuja asiakirjoja).
(24) 37 prosenttia vuonna 2010.
(25) 33 prosenttia vuonna 2010 alkuperäisistä hakemuksista.
(26) Muut tärkeimmät perusteet vuonna 2009 olivat seuraavat: Euroopan parlamentissa yksityisyyden suoja (26 prosenttia) ja tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suoja (15 prosenttia), neuvostossa (alkuperäiset hakemukset) yleisen edun suoja kansainvälisissä suhteissa (22,7 prosenttia), yleinen turvallisuus (5,6 prosenttia) sekä puolustus ja sotilasasiat (3,5 prosenttia) ja komissiossa (alkuperäiset hakemukset) tutkintatoimien suoja (27,6 prosenttia) ja kaupallisten etujen suoja (13,99 prosenttia).
(27) Asia T-471/08, Toland v. Euroopan parlamentti, tuomio 7.6.2011, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.
(28) Asia C-64/05 P, Ruotsi v. komissio, tuomio 18.12.2007 (Kok. 2007, s. I-11389).
(29) Ruotsi v. komissio, 76 kohta.
(30) Asia T-362/08, IFAW v. komissio, tuomio 13.1.2011, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.
(31) Turco, 46 kohta.
(32) Turco, 67 kohta.
(33) Tuomiossaan asiassa Access Info (T-233/09) unionin yleinen tuomioistuin vahvisti seuraavaa (69 kohta): ”Se, että kansalaiset käyttävät demokraattisia oikeuksiaan, edellyttää, että on mahdollista seurata yksityiskohtaisesti lainsäädäntömenettelyihin osallistuvien toimielinten päätöksentekokäytäntöä ja saada tutustua kaikkiin asian kannalta merkityksellisiin tietoihin.”
(34) ClientEarth v. neuvosto, asia T-452/10.
(35) Kantelu 2493/2008/(BB)TS.
(36) Kantelu 2560/2007/BEH.
(37) R v Sussex Justices, Ex parte McCarthy ([1924] 1 KB 256, [1923] All ER 233)).
(38) ARTICLE 19, ”The Public's Right to Know: Principles of Freedom of Information Legislation”, Lontoo, 1999; Transparency International, ”Using the Right to information as an Anti-Corruption Tool”, Berliini, 2006.
(39) Yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18. joulukuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001 (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).
(40) Tietosuojavaltuutetun asiakirjat ”Public access to documents containing personal data after the Bavarian Lager ruling” (yleisön oikeus tutustua henkilötietoja sisältäviin asiakirjoihin asiassa Bavarian Lager annetun tuomion jälkeen), 24. maaliskuuta 2011 (http://www.edps.europa.eu:80/EDPSWEB/webdav/site/mySite/shared/Documents/EDPS/Publications/Papers/BackgroundP/11-03-24_Bavarian_Lager_EN.pdf) ja ”Public access to documents and data protection” (yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin ja tietosuoja), 2005 (http://www.edps.europa.eu:80/EDPSWEB/webdav/site/mySite/shared/Documents/EDPS/Publications/Papers/BackgroundP/05-07_BP_accesstodocuments_EN.pdf).
(41) Ks. vireillä oleva asia ClientEarth v. komissio, T-111/11.
(42) Ks. vireillä olevat asiat ClientEarth ja muut v. komissio, T-120/10, ja ClientEarth ja muut v. komissio, T-449/10.
(43) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.
(44) Asia Access Info (T-233/09) on paljastanut, että käytäntönä on lähettää uudistetut päätökset kirjaamattomana, tavallisena postilähetyksenä, vaikka osoitus vastaanottopäivästä on olennaisen tärkeä arvioitaessa (tuomioistuimeen tehtävän) myöhemmän muutoksenhaun määräaikojen noudattamista. Ks. 20–29 kohta.
(45) Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 7 ja 8 artikla.
(46) Ks. esimerkiksi Ryanair Ltd. v. komissio (yhdistetyt asiat T-494/08–T-500/08 ja T-509/08) ja Stichting Corporate Europe Observatory v. komissio (asia T-395/10).
(47) Esimerkiksi parlamentin työjärjestykseen (EUVL C 212 E, 5.8.2010, s. 145) ei ole vuoden 2009 jälkeen sisältynyt luetteloa EP:n asiakirjoista, jotka ovat suoraan yleisön saatavilla, vaan siinä annetaan puhemiehistölle oikeus laatia tällainen luettelo (104 artiklan 3 kohta).


Työjärjestyksen muuttaminen komission jäsenehdokkaiden kuulemisten osalta
PDF 216kWORD 71k
Euroopan parlamentin päätös 14. syyskuuta 2011 Euroopan parlamentin työjärjestyksen 106 artiklan, 192 artiklan ja liitteen XVII muuttamisesta (2010/2231(REG))
P7_TA(2011)0379A7-0240/2011

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotukset työjärjestyksen muuttamiseksi (B7-0480/2010, B7-0481/2010 ja B7-0482/2010),

–  ottaa huomioon puitesopimuksen Euroopan parlamentin ja komission välisistä suhteista(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 211 ja 212 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A7-0240/2011),

A.  ottaa huomioon, että parlamentti hyväksyi komission helmikuussa 2010 tehostetussa kuulemisprosessissa, jonka avulla voitiin varmistaa, että koko komission jäsenten nimeämistä arvioitiin avoimesti, oikeudenmukaisesti ja yhtenäisesti,

B.  ottaa huomioon, että hyväksymisprosessista voidaan kuitenkin tehdä yhteistyössä komission kanssa johtopäätöksiä, jotka viittaavat siihen, että lisämuutokset ovat sekä tarpeellisia että toivottavia,

1.  panee merkille, että komissio on äskettäin tarkistanut komission jäsenten toimintasääntöjä ja etenkin niiden määräyksiä komission jäsenten taloudellisia etuja koskevista ilmoituksista; aikoo seurata uusien toimintasääntöjen soveltamista, jotta Euroopan unionin hallinnosta tulisi mahdollisimman korkeatasoista;

2.  päättää muuttaa työjärjestystä jäljempänä esitetyllä tavalla;

3.  palauttaa mieliin, että kyseiset muutokset tulevat voimaan seuraavan istuntojakson ensimmäisenä päivänä;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.

Nykyinen teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Euroopan parlamentin työjärjestys
106 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Puhemies voi pyytää valittua komission puheenjohtajaa ilmoittamaan parlamentille, miten vastuualueet jaetaan ehdotetussa komission jäsenten kollegiossa hänen antamiensa poliittisten suuntaviivojen mukaisesti.
Tarkistus 2
Euroopan parlamentin työjärjestys
106 artikla – 3 kohta
3.  Valittu puheenjohtaja esittelee komission jäsenten kollegion ja heidän ohjelmansa parlamentin istunnossa, johon kutsutaan kaikki neuvoston jäsenet. Lausumaa seuraa keskustelu.
3.  Valittu puheenjohtaja esittelee komission jäsenten kollegion ja heidän ohjelmansa parlamentin istunnossa, johon kutsutaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja neuvoston puheenjohtaja. Lausumaa seuraa keskustelu.
Tarkistus 3
Euroopan parlamentin työjärjestys
192 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Valiokunnan puheenjohtaja kutsuu valiokunnan koordinaattorit koolle valmistelemaan komission jäsenehdokkaiden kuulemisten järjestämistä. Kuulemisten jälkeen koordinaattorit kokoontuvat arvioimaan ehdokkaita liitteessä XVII määrätyn menettelyn mukaisesti.
Tarkistus 4
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite XVII – 1 kohta – a alakohta – 3 alakohta
Parlamentti voi pyytää mitä tahansa tietoa, jolla on merkitystä sen tehdessä päätöksen jäsenehdokkaiden sopivuudesta. Parlamentti edellyttää heidän taloudellisia etujaan koskevien täydellisten tietojen toimittamista.
Parlamentti voi pyytää mitä tahansa tietoa, jolla on merkitystä sen tehdessä päätöksen jäsenehdokkaiden sopivuudesta. Parlamentti edellyttää heidän taloudellisia etujaan koskevien täydellisten tietojen toimittamista. Jäsenehdokkaiden taloudellisia sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset lähetetään oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan tutkittaviksi.
Tarkistus 5
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite XVII – 1 kohta – b alakohta – 2 alakohta
Kuulemisten järjestäjinä ovat puheenjohtajakokous ja valiokuntien puheenjohtajakokous. Jos vastuualueet ovat päällekkäisiä, asiasta vastaavien valiokuntien suhteen tehdään soveltuvia järjestelyjä. Vaihtoehtoja on kolme:
Puheenjohtajakokous järjestää kuulemiset valiokuntien puheenjohtajakokouksen suosituksesta. Kunkin valiokunnan puheenjohtaja ja koordinaattorit vastaavat yksityiskohtaisista järjestelyistä. Esittelijöitä voidaan nimittää.
Jos vastuualueet ovat päällekkäisiä, asiasta vastaavien valiokuntien suhteen tehdään soveltuvia järjestelyjä. Vaihtoehtoja on kolme:
i) jos komission jäsenehdokkaan tehtävät kuuluvat vain yhden valiokunnan toimialaan, ainoastaan kyseinen valiokunta kuulee jäsenehdokasta;
i) jos komission jäsenehdokkaan tehtävät kuuluvat vain yhden valiokunnan toimialaan, ainoastaan kyseinen valiokunta kuulee jäsenehdokasta (asiasta vastaava valiokunta);
ii) jos komission jäsenehdokkaan tehtävät kuuluvat jokseenkin tasapuolisesti useamman kuin yhden valiokunnan toimialaan, nämä valiokunnat kuulevat yhdessä ehdokasta; sekä
ii) jos komission jäsenehdokkaan tehtävät kuuluvat jokseenkin tasapuolisesti useamman kuin yhden valiokunnan toimialaan, nämä valiokunnat kuulevat yhdessä ehdokasta (ehdokasta yhdessä kuulevat valiokunnat); sekä
iii) jos komission jäsenehdokkaan tehtävät kuuluvat pääasiallisesti yhden valiokunnan toimialaan ja vain vähäisessä määrin yhden tai useamman muun valiokunnan toimialaan, se valiokunta, jonka toimialaan ehdokkaan tehtävät pääasiallisesti kuuluvat, vastaa ehdokkaan kuulemisesta ja kutsuu toisen valiokunnan tai muut valiokunnat kuulemistilaisuuteen.
iii) jos komission jäsenehdokkaan tehtävät kuuluvat pääasiallisesti yhden valiokunnan toimialaan ja vain vähäisessä määrin yhden tai useamman muun valiokunnan toimialaan, se valiokunta, jonka toimialaan ehdokkaan tehtävät pääasiallisesti kuuluvat, vastaa ehdokkaan kuulemisesta ja toinen valiokunta tai muut valiokunnat osallistuvat kuulemiseen (kuulemiseen osallistuvat valiokunnat).
Tarkistus 6
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite XVII – 1 kohta – b alakohta – 4 alakohta
Valiokunnat toimittavat kirjalliset kysymykset komission jäsenehdokkaille hyvissä ajoin ennen kuulemisia. Vastuualuetta koskevien kirjallisten kysymysten määrä rajoitetaan viiteen kysymykseen asiasta vastaavaa valiokuntaa kohden.
Valiokunnat toimittavat kirjalliset kysymykset komission jäsenehdokkaille hyvissä ajoin ennen kuulemisia. Kutakin komission jäsenehdokasta kohti on kaksi valiokuntien puheenjohtajakokouksen laatimaa yhteistä kysymystä, joista ensimmäinen koskee yleistä pätevyyttä, sitoutumista Euroopan asiaan ja henkilökohtaista riippumattomuutta ja toinen vastuualueen hoitoa ja yhteistyötä parlamentin kanssa. Asiasta vastaava valiokunta laatii kolme muuta kysymystä. Jos useampi valiokunta kuulee ehdokasta yhdessä, kullakin valiokunnalla on oikeus laatia kaksi kysymystä.
Tarkistus 7
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite XVII – 1 kohta – b alakohta – 5 alakohta
Kuulemiset toimitetaan sellaisessa ympäristössä ja olosuhteissa, joissa komission jäsenehdokkailla on tasapuolinen ja oikeudenmukainen mahdollisuus esitellä itsensä ja mielipiteensä.
Kuhunkin kuulemiseen varataan kolme tuntia. Kuulemiset toimitetaan sellaisessa ympäristössä ja olosuhteissa, joissa komission jäsenehdokkailla on tasapuolinen ja oikeudenmukainen mahdollisuus esitellä itsensä ja mielipiteensä.
Tarkistus 8
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite XVII – 1 kohta – b alakohta – 6 alakohta
Komission jäsenehdokkaita pyydetään käyttämään enintään 20 minuuttia kestävä suullinen avauspuheenvuoro. Kuulemistilaisuudessa pyritään komission jäsenehdokkaiden ja parlamentin jäsenten väliseen monipuoliseen poliittiseen vuoropuheluun. Ennen tilaisuuden päättymistä komission jäsenehdokkaille annetaan mahdollisuus käyttää lyhyt päätöspuheenvuoro.
Komission jäsenehdokkaita pyydetään käyttämään enintään 15 minuuttia kestävä suullinen avauspuheenvuoro. Kuulemisen aikana esitettävät kysymykset ryhmitellään mahdollisuuksien mukaan aiheen mukaan. Merkittävä osa puheajasta myönnetään poliittisille ryhmille soveltuvin osin 149 artiklan mukaisesti. Kuulemistilaisuudessa pyritään komission jäsenehdokkaiden ja parlamentin jäsenten väliseen monipuoliseen poliittiseen vuoropuheluun. Ennen tilaisuuden päättymistä komission jäsenehdokkaille annetaan mahdollisuus käyttää lyhyt päätöspuheenvuoro.
Tarkistus 9
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite XVII – 1 kohta – c alakohta – 1 alakohta
Hakemistolla varustettu videotaltiointi kuulemisista asetetaan yleisön saataville 24 tunnin kuluessa kuulemisen päättymisestä.
Kuulemiset välitetään suorana ääni- ja kuvalähetyksenä. Hakemistolla varustettu taltiointi kuulemisista asetetaan yleisön saataville 24 tunnin kuluessa kuulemisen päättymisestä.
(Teksti siirretään 1 kohdan b alakohdan loppuun.)
Tarkistus 10
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite XVII – 1 kohta – c alakohta – 2 alakohta
Valiokunnat kokoontuvat viipymättä kuulemistilaisuuden jälkeen arvioimaan yksittäisiä komission jäsenehdokkaita. Kokoukset pidetään suljetuin ovin. Valiokuntia pyydetään ilmoittamaan, täyttävätkö jäsenehdokkaat valiokunnan mielestä ne vaatimukset, joita sekä tehtävä kollegion jäsenenä että heille erityisesti osoitetut tehtävät edellyttävät. Mikäli valiokunta ei pääse yhteisymmärrykseen molemmista kysymyksistä, valiokunnan puheenjohtaja toimittaa viimeisenä keinona näistä kahdesta päätöksestä salaisen äänestyksen. Valiokunnan arviointilausunnot julkistetaan ja esitellään puheenjohtajakokouksen ja valiokuntien puheenjohtajakokouksen yhteiskokouksessa, joka pidetään suljetuin ovin. Keskustelun jälkeen puheenjohtajakokous ja valiokuntien puheenjohtajakokous julistavat kuulemiset päättyneiksi, jos ne eivät päätä pyytää lisätietoja.
Valiokunnan puheenjohtaja ja koordinaattorit kokoontuvat viipymättä kuulemistilaisuuden jälkeen arvioimaan yksittäisiä komission jäsenehdokkaita. Kokoukset pidetään suljetuin ovin. Koordinaattoreita pyydetään ilmoittamaan, täyttävätkö jäsenehdokkaat koordinaattorien mielestä ne vaatimukset, joita sekä tehtävä kollegion jäsenenä että heille erityisesti osoitetut tehtävät edellyttävät. Valiokuntien puheenjohtajakokous laatii pro forma -mallin arvioinnin tueksi.
Jos useampi valiokunta kuulee ehdokasta yhdessä, niiden puheenjohtajat ja koordinaattorit toimivat yhdessä koko menettelyn ajan.
Kustakin komission jäsenehdokkaasta annetaan yksi arviointilausunto. Siihen sisällytetään kaikkien kuulemiseen osallistuneiden valiokuntien lausunnot.
Jos valiokunnat tarvitsevat lisätietoja arviointinsa täydentämiseksi, puhemies lähettää niiden puolesta kirjeen valitulle komission puheenjohtajalle. Koordinaattorit ottavat hänen vastauksensa huomioon.
Mikäli koordinaattorit eivät pääse yhteisymmärrykseen arvioinnista tai jos jokin poliittinen ryhmä sitä pyytää, valiokunnan puheenjohtaja kutsuu koolle koko valiokunnan. Puheenjohtaja toimittaa viimeisenä keinona näistä kahdesta päätöksestä salaisen äänestyksen.
Valiokuntien arviointilausunnot hyväksytään ja julkistetaan 24 tunnin kuluessa kuulemisen päättymisestä. Valiokuntien puheenjohtajakokous tarkastelee lausuntoja ja toimittaa ne sen jälkeen puheenjohtajakokoukselle. Keskustelun jälkeen puheenjohtajakokous julistaa kuulemiset päättyneiksi, jollei se päätä pyytää lisätietoja.
Tarkistus 11
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite XVII – 1 kohta – c alakohta – 3 alakohta
Komission puheenjohtajaksi valittu henkilö esittelee komission jäsenehdokkaiden koko kollegion ja heidän ohjelmansa parlamentin istunnossa, johon kutsutaan kaikki neuvoston jäsenet. Esittelyä seuraa keskustelu. Keskustelun päätteeksi poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen. Tällöin sovelletaan 110 artiklan 3, 4 ja 5 kohtaa. Kun päätöslauselmaesityksestä on äänestetty, parlamentti äänestää siitä, hyväksyykö se komission puheenjohtajaksi valitun henkilön ja komission jäsenehdokkaiden nimittämisen yhtenä kokoonpanona. Parlamentti tekee päätöksensä nimenhuutoäänestyksellä annettujen äänten enemmistöllä. Se voi siirtää äänestyksen seuraavaan istuntoon.
Valittu komission puheenjohtaja esittelee komission jäsenehdokkaiden koko kollegion ja heidän ohjelmansa parlamentin istunnossa, johon kutsutaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja neuvoston puheenjohtaja. Esittelyä seuraa keskustelu. Keskustelun päätteeksi poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen. Tällöin sovelletaan 110 artiklan 3, 4 ja 5 kohtaa.
Kun päätöslauselmaesityksestä on äänestetty, parlamentti äänestää siitä, hyväksyykö se valitun komission puheenjohtajan ja komission jäsenehdokkaiden nimittämisen yhtenä kokoonpanona. Parlamentti tekee päätöksensä nimenhuutoäänestyksellä annettujen äänten enemmistöllä. Se voi siirtää äänestyksen seuraavaan istuntoon.

(1) EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.


Meneillään olevat Dohan neuvottelut
PDF 121kWORD 45k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2011 Dohan kehitysohjelmaa koskevien neuvottelujen nykytilanteesta
P7_TA(2011)0380B7-0478/2011

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) 14. marraskuuta 2001 antaman Dohan ministerikokouksen julkilausuman,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhattavoitteet,

–  ottaa huomioon WTO:n 18. joulukuuta 2005 antaman Hongkongin ministerikokouksen julkilausuman,

–  ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Dohan kierroksen arvioinnista Hongkongissa järjestetyn WTO:n ministerikokouksen jälkeen(1),

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Dohan kehitysohjelmasta ja erityisesti 9. lokakuuta 2008(2) ja 16. joulukuuta 2009(3) tästä aiheesta antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon WTO:ta käsitelleen vuoden 2011 vuotuisen parlamentaarisen kokouksen päätösasiakirjan, joka hyväksyttiin yksimielisesti Genevessä 22. maaliskuuta 2011,

–  ottaa huomioon 31. toukokuuta 2011, 22. kesäkuuta 2011 ja 26. heinäkuuta 2011 pidetyt epäviralliset kauppaneuvottelukomitean kokoukset sekä neuvottelujen puheenjohtajien 21. huhtikuuta 2011 esittämät asiakirjat,

–  ottaa huomioon WTO:n pääjohtajan Pascal Lamyn lausunnon, jonka tämä antoi 26. heinäkuuta 2011 kauppaneuvotteluista pidetyssä epävirallisessa valiokunnan kokouksessa,

–  ottaa huomioon puheenjohtajan julkilausuman, jonka tämä antoi 27. heinäkuuta 2011 pidetyssä yleisten asioiden neuvoston kokouksessa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että vuonna 2001 Dohan kierrosta käynnistettäessä sen tavoitteiksi asetettiin uusien kaupankäyntimahdollisuuksien luominen, monenvälisten kauppasääntöjen vahvistaminen, kauppajärjestelmän nykyisen epätasapainon korjaaminen ja kaupan asettaminen palvelemaan kestävää kehitystä siten, että kauppajärjestelmä edistää kehitysmaiden ja erityisesti vähiten kehittyneiden maiden taloudellista integrointia, mikä perustuu vakaumukseen siitä, että oikeudenmukaisempiin ja tasapuolisempiin sääntöihin perustuva monenvälinen järjestelmä voi edistää kaikkien maanosien etujen mukaista vapaata ja oikeudenmukaista kauppajärjestelmää,

B.  ottaa huomioon, että on olennaisen tärkeää nähdä monenväliset, useammankeskiset ja kahdenväliset sopimukset osana kansainvälisten asioiden yhteistä keinovalikoimaa ja siten tasapainoisten ja toisiaan täydentävien poliittisten suhteiden ja kauppasuhteiden tavanomaisina elementteinä,

C.  toteaa, että WTO:n ministerineuvottelut Dohan kierroksen päättämiseksi keskeytyivät heinäkuun 2008 lopulla,

D.  ottaa huomioon, että neuvottelut edistyivät vuoden 2011 alussa, kuten neuvottelujen puheenjohtajien 21. huhtikuuta 2011 esittämistä raporteista ilmenee, mutta että myös samojen raporttien mukaan sopimukseen pääsy vuoden 2011 kuluessa näyttää hyvin vaikealta, kuten kauppaneuvottelukomiteassa aiemmin todettiin,

E.  ottaa huomioon, että Maailman kauppajärjestön kahdeksas ministerikokous (MC 8) pidetään Genevessä 15.–17. joulukuuta 2011; ottaa huomioon, että yleisten asioiden neuvoston puheenjohtaja totesi 27. heinäkuuta 2011, ettei ministerikokouksen pitäisi vältellä Dohan kehitysohjelman käsittelemistä ja että kehitysyhteistyökysymysten ja etenkin vähiten kehittyneitä maita koskevien kysymysten olisi pysyttävä MC 8:n tärkeimpinä aiheina,

1.  toistaa olevansa täysin sitoutunut monenväliseen kauppajärjestelmään ja WTO:hon, joka toimii sääntöihin perustuvan kauppajärjestelmän takaajana; katsoo, että WTO on avainasemassa sen varmistamisessa, että globalisaation hallinta tehostuu, sen edut jakautuvat entistä tasapuolisemmin ja talouskasvu on hyvin tasapainoista; toistaa olevansa täysin sitoutunut Dohan kehitysohjelman saattamiseen päätökseen tasapainoisella ja oikeudenmukaisella tavalla, koska tämä olisi tärkeä osoitus poliittisesta luottamuksesta sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen maailmankauppajärjestelmän tulevaisuuteen;

2.  korostaa, että Dohan kehitysohjelmasta käytävissä neuvotteluissa olisi keskityttävä lähinnä vähiten kehittyneiden maiden tarpeisiin; katsoo, että Dohan kehitysohjelman tuloksilla olisi edistettävä köyhyyden kitkemistä ja vuosituhattavoitteiden saavuttamista;

3.  on täysin tietoinen yhtenäissitoumuksen periaatteeseen liittyvistä vaikeuksista;

4.  pitää valitettavana, ettei ole mahdollista päästä sopimukseen Dohan kehitysohjelmaa koskevista vielä ratkaisematta olevista kysymyksistä Genevessä 15.–17. joulukuuta 2011 pidettävässä WTO:n kahdeksannessa ministerikokouksessa; painottaa, että on kuitenkin tärkeää saavuttaa tuloksia ja konkreettisia edistysaskeleita, jotta ei heikennetä monenvälistä kauppajärjestelmää ja sen sääntöjä luovaa roolia;

5.  vahvistaa kannattavansa ehdottomasti kehityksen asettamista keskeiseen asemaan Dohan kehitysohjelmassa ja kehottaa WTO:n jäseniä toteuttamaan Dohan ministerikokouksessa vuonna 2001 annetun julkilausuman mukaiset tavoitteet ja Hongkongissa vuonna 2005 pidetyn WTO:n ministerikokouksen sitoumukset; painottaa, että WTO:n kahdeksannen ministerikokouksen on saatava aikaan ainakin vähiten kehittyneiden maiden kannalta hyödyllisiä tuloksia;

6.  katsoo, että mahdollisimman aikaista soveltamista koskevan sopimuksen olisi Dohan ministerikokouksen julkilausuman 47 kohdan mukaisesti sisällettävä vähimmäisvaatimuksena vähiten kehittyneitä maita ja kehitysmaita koskeva kattava paketti, jossa on

   a) tulli- ja kiintiövapaa markkinoillepääsy vähiten kehittyneiden maiden tuotteille vähintään 97 prosentille kaikista tullinimikkeistä Hongkongissa vuonna 2005 sovitun mukaisesti;
   b) teollisuusmaiden puuvillan vientitukien poistaminen aiemman sopimuksen mukaisesti sekä konkreettiset sitoumukset kauppaa vääristävien puuvillan kotimaisten tukien vähentämiseksi nopeasti ja täsmällisesti;
   c) erityis- ja erilliskohtelu aiempien sopimusten mukaisesti, mukaan lukien palveluista kieltäytyminen ja erityis- ja erilliskohtelun valvontamekanismi;
   d) vähiten kehittyneiden maiden tuontiin sovellettavien etuuskohtelua koskevien alkuperäsääntöjen parantaminen, jotta voidaan varmistaa, että ne ovat avoimia ja yksinkertaisia ja myötävaikuttavat markkinoillepääsyn helpottamiseen;

7.  kehottaa kaikkia teollisuusmaita ja edistyneempiä kehitysmaita noudattamaan Euroopan unionin ”Kaikki paitsi aseet” -aloitetta, jolla vähiten kehittyneille maille taataan täysin tulli- ja kiintiövapaa markkinoillepääsy, koska muuten vähiten kehittyneiden maiden etuja heikennettäisiin tuntuvasti ottaen huomioon, että Hongkongin sopimukseen kuulumattomat tullinimikkeet kattavat tiettyjä köyhille maille äärimmäisen tärkeitä tuotteita;

8.  muistuttaa, että kansallisessa talouskasvussa ilmenee maailmanlaajuisesti mittavia eroja ja että kansainvälisissä kauppavirroissa on tapahtumassa muutos; kehottaa kehittyviä talouksia kantamaan vastuunsa maailmanlaajuisina talouden toimijoina ja tekemään myönnytyksiä, jotka ovat yhteismitallisia niiden kehitystason ja kilpailukyvyn kanssa;

9.  katsoo lisäksi, että tähän mennessä saavutetut edistysaskeleet kaupan helpottamista koskevissa neuvotteluissa mahdollistaisivat sen, että tällä alalla voidaan päästä varhain sopimukseen, sillä kauppaa edistävien WTO-sääntöjen parantamisesta hyötyisivät kaikki WTO:n jäsenet, koska näin voitaisiin lisätä oikeusvarmuutta, alentaa kaupasta aiheutuvia kustannuksia ja torjua väärinkäytöksiä;

10.  toistaa, että on tärkeää parantaa vihreiden tuotteiden ja teknologioiden saatavuutta, jotta saavutetaan kestävän kehityksen tavoitteet;

11.  katsoo Dohan kehitysohjelman alkuperäistä rakennetta ja tavoitteita koskevan hellittämättömän umpikujan perusteella, että nyt on entistä tarpeellisempaa käynnistää keskustelu WTO:n tulevasta toiminnasta ja uuden monenvälisen kauppajärjestelmän mahdollisesta uudistamisesta; kehottaa komissiota kuulemaan ennakolta parlamenttia tulevan maailmanlaajuisen kauppajärjestelmän rakennetta koskevasta yhteisestä visiosta; katsoo, että kun otetaan huomioon meneillään oleva talous- ja sosiaalikriisi ja vaikka Dohan kehitysohjelmaa ei vietäisi päätökseen, WTO:n on muiden kansainvälisten järjestöjen mukana johdonmukaisesti ja kiireellisesti käsiteltävä uusia globaaleja haasteita, joissa on kauppaan liittyvä ulottuvuus, kuten elintarvikevarmuutta, energiaa, kestävää kehitystä ja kaupan tukea;

12.  on täysin vakuuttunut siitä, että WTO on osana globaalia talouden hallintajärjestelmää erittäin merkittävä koko maailmalle; kehottaa kaikkia WTO:n jäseniä edistämään edelleen WTO:n kattavaa, kunnianhimoista ja tasapainoista kehittämistä, jotta voidaan varmistaa maailmanlaajuinen talouskasvu ja köyhyyden poistaminen;

13.  korostaa, että on analysoitava, estääkö Dohan kierroksen alussa vallinneiden olosuhteiden muuttuminen ja erityisesti Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan (BRIC-maat) maailmantaloudessa saama rooli Dohan kierroksen alkuperäisten tavoitteiden saavuttamisen;

14.  kehottaa kehittyneitä maita ja edistyneitä kehitysmaita tukemaan vähiten kehittyneiden maiden valmiuksia osallistua täysipainoisesti tähän Dohan kehitysohjelmaa koskevaan pohdintaan ja mahdolliseen jäljellä olevien neuvottelujen etenemissuunnitelmaan sekä varmistamaan, että näiden edut otetaan huomioon;

15.  korostaa, että elintarvikkeiden hintojen viimeaikaiset heilahtelut edellyttävät, että kansainvälistä kauppaa koskevilla säännöillä edistetään elintarviketurvaa;

16.  pitää valitettavana, että monet maat soveltavat saatavuudeltaan rajallisten luonnonvarojen vientirajoituksia; katsoo, että näitä vientirajoituksia on säänneltävä kattavasti kansainvälisissä kauppasäännöissä;

17.  kehottaa WTO:n jäseniä tukemaan vahvojen institutionaalisten yhteyksien luomista WTO:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen välille, kuten Kansainvälinen työjärjestö (ILO), YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO), YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD), ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimus (UNFCCC) ja muut YK:n järjestöt;

18.  on pettynyt siihen, että toistaiseksi on osoittautunut mahdottomaksi ottaa ilmaston- ja ympäristönsuojelun kaltaiset näkökohdat huomioon monenvälisissä kauppaneuvotteluissa;

19.  kehottaa komissiota ja neuvostoa tekemään tiivistä yhteistyötä parlamentin kanssa Genevessä 15.–17. joulukuuta 2011 pidettävän kahdeksannen ministerikokouksen valmistelemiseksi;

20.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja WTO:n pääjohtajalle.

(1) EUVL C 293 E, 2.12.2006, s. 155.
(2) EUVL C 9 E, 15.1.2010, s. 31.
(3) EUVL C 286 E, 22.10.2010, s. 1.


Parempi lainsäädäntö, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate sekä järkevä sääntely
PDF 240kWORD 68k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2011 paremmasta säädöskäytännöstä, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista sekä järkevästä sääntelystä (2011/2029(INI))
P7_TA(2011)0381A7-0251/2011

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon toimielinten välisen sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä(1),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2010 vahvistamansa kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kansalaisaloitteesta(2),

–  ottaa huomioon 9. helmikuuta 2010 antamansa päätöslauselman tarkastetusta Euroopan parlamentin ja komission välisestä puitesopimuksesta seuraavaa vaalikautta varten(3),

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman paremmasta säädöskäytännöstä – komission 15. vuosikertomus toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan 9 kohdan mukaisesti(4),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman komission 26. vuosikertomuksesta Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta(5),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman vaikutustenarviointien riippumattomuuden varmistamisesta(6),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman komission 27. vuosikertomuksesta Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta (2009)(7),

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan 3. syyskuuta 2009 esittämät poliittiset toimintalinjaukset seuraavaa komissiota varten,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon järkevästä sääntelystä Euroopan unionissa (KOM(2010)0543),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista (17. kertomus, ”Parempi säädöskäytäntö 2009”) (KOM(2010)0547),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Kolmas strateginen katsaus: sääntelyn parantaminen Euroopan unionissa” (KOM(2009)0015),

–  ottaa huomioon komission valmisteluasiakirjan ”Hallinnollisen rasituksen keventäminen Euroopan unionissa – Kertomus edistymisestä vuonna 2008 ja vuoden 2009 näkymät' (KOM(2009)0016),

–  ottaa huomioon komission valmisteluasiakirjan ”Kolmas välikertomus sääntely-ympäristön yksinkertaistamisstrategian edistymisestä” (KOM(2009)0017),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Toimintaohjelma hallinnollisen rasituksen keventämiseksi Euroopan unionissa – Alakohtaiset keventämissuunnitelmat ja toimet vuonna 2009” (KOM(2009)0544),

–  ottaa huomioon hallinnolliseen rasitukseen liittyviä kysymyksiä käsittelevän riippumattomien sidosryhmien korkean tason ryhmän 17. syyskuuta 2009 antaman raportin,

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2011 kokoontuvan kilpailukykyneuvoston päätelmät järkevästä sääntelystä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot (A7-0251/2011),

A.  ottaa huomioon, että järkevää sääntelyä koskeva toimintaohjelma otettiin käyttöön osana Eurooppa 2020 -strategiaa, jolla pyritään ”älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun” vuoteen 2020 mennessä keventämällä ensisijaisesti liike-elämän hallinnollista rasitetta ja varmistamalla voimassa olevan EU:n lainsäädännön laadun parantaminen ja yksinkertaistaminen,

B.  ottaa huomioon, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden oikea soveltaminen on erittäin tärkeätä Euroopan unionin moitteettoman toiminnan kannalta ja sen toimielinten toiminnan saattamiseksi vastaamaan kansalaisten, sisämarkkinoilla toimivien yritysten ja jäsenvaltioiden kansallisten ja paikallisten hallintoviranomaisten odotuksia sekä sen varmistamiseksi, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia,

C.  ottaa huomioon, että paremman säädöskäytännön kysymyksiä ei pitäisi tarkastella ainoastaan komission lainsäädäntöohjelman valossa vaan myös laajemmin lainsäädäntömenettelyihin vaikuttavien Lissabonin sopimuksen uusien määräysten jatkuvan täytäntöönpanon yhteydessä,

D.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksella on pyritty ratkaisemaan EU:n toimielinten vallanjakoa koskevat kysymykset, ja katsoo, että lakeja säädettäessä parlamentti on tasavertaisessa asemassa neuvoston kanssa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettaessa,

E.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeen kansalliset parlamentit osallistuvat nyt virallisesti toissijaisuusperiaatteen soveltamisen valvontaan,

F.  ottaa huomioon, että kaikkien osapuolten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) ja muiden keskeisten sidosryhmien, kuuleminen on erittäin tärkeää säädösehdotusten valmistelussa ja myös vaikutustenarvioinnissa,

G.  ottaa huomioon unionin lainsäädännön aiheuttaman hallinnollisen rasituksen keventämisohjelman, jota on toteutettu vuodesta 2005 ja joka tähtää 25 prosentin vähennykseen vuoteen 2012 mennessä, mikä merkitsisi 1,4 prosentin lisäystä BKT:ssä,

H.  ottaa huomioon, että vaikutustenarviointilautakunnan vuoden 2010 vuosikertomuksen mukaan ainoastaan 27 prosentissa komission käsittelemistä vaikutustenarvioinneista käytettiin kattavasti kvantitatiivista lähestymistapaa,

I.  ottaa huomioon, että vaikka komissio on ehdottanut toimia tavoitetason ylittävän hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi, parlamentin ja neuvoston on vielä hyväksyttävä alustavia toimia, jotka koskevat noin 25:tä prosenttia tavoitteesta,

J.  ottaa huomioon, että yksi tämän ohjelman keskeisistä osista on hallinnollisten kustannusten lähtötilannemääritys, joka perustuu standardikustannusmalliin,

K.  ottaa huomioon, että uudelleenlaatimisella ja kodifioinnilla, joita käytetään nykyisen lainsäädännön yksinkertaistamiseen ja yhdenmukaistamiseen, varmistetaan, että tehdyt muutokset ovat selkeämpiä ja yhtenäisempiä,

L.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden on tärkeää panna Euroopan unionin direktiivit täytäntöön oikein ja aikataulun mukaisesti, ja panee merkille yhä tapahtuvan lainsäädännön ”kultauksen” ongelman, mikä tarkoittaa unionin oikeuden vaatimuksia pidemmälle menevien velvoitteiden asettamista,

M.  ottaa huomioon, että vaihtelevasta täytäntöönpanosta johtuvat erot merkitsevät suurta haastetta sisämarkkinoiden tehokkaalle toiminnalle, sillä tuloksena on kolme erilaista jäsenvaltioiden ryhmää, jotka koostuvat jäsenvaltioista, joissa täytäntöönpano on joko epäasianmukaista, puutteellista tai epätarkkaa, mikä haittaa EU:n yrityksiä ja kuluttajia ja verottaa lisäkasvua,

N.  ottaa huomioon, että pk-yritystesti otettiin käyttöön Small Business Act -aloitteessa, mutta sitä on sovellettu vain pieneen osaan mahdollisista tapauksista,

O.  ottaa huomioon, että komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič ilmaisi vahvan sitoutumisensa järkevää sääntelyä koskevaan toimintaohjelmaan keskustelussa, joka käytiin oikeudellisten asioiden valiokunnassa 27. tammikuuta 2011,

P.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen mukaisesta uudesta delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten järjestelmästä (SEUT:n 290 ja 291 artikla) on nyt päästy yhteisymmärrykseen ja laadittu sitä koskevat ohjeet,

Yleistä

1.  korostaa, että lait on laadittava yksinkertaisiksi ja selkeiksi ja että niiden on oltava helposti saatavilla ja helposti ymmärrettävissä, millä pyritään varmistamaan EU:n lainsäädännön avoimuusperiaate, takaamaan sen tehokkaampi täytäntöönpano sekä varmistamaan, että EU:n kansalaiset voivat helpommin harjoittaa oikeuksiaan;

2.  korostaa, että EU:n toimielinten on ehdotuksia laatiessaan noudatettava toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita sekä arviointiperusteita, jotka on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 2;

3.  kannattaa strategista menettelyä, jota komissio on ehdottanut tiedonannossaan älykkäästä sääntelystä Euroopan unionissa ja jossa älykäs sääntely asetetaan koko politiikan laatimisen keskiöön alkaen säädösluonnoksesta aina sen saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä, täytäntöönpanoon, arviointiin ja muuttamiseen saakka;

4.  toteaa, että kaikilla EU:n virallisilla toimijoilla on tehtävä paremman säädöskäytännön edistämisessä ja toteuttamisessa niiden periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti, jotka sisältyvät järkevää sääntelyä koskevaan toimintaohjelmaan ja toimielinten väliseen sopimukseen paremmasta lainsäädännöstä; katsoo, että kaikkien osapuolten olisi uudistettava sitoutumisensa näihin periaatteisiin;

5.  korostaa, että Montin mietintö huomioon ottaen lainsäädännössä olisi käytettävä entistä enemmän asetuksia, jotta voidaan antaa vähemmän mutta parempia säädöksiä;

6.  kehottaa tulevia puheenjohtajavaltioita ja komissiota käynnistämään neuvottelut paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen uudistamiseksi; kiinnittää huomiota tämän kysymyksen kannalta tärkeisiin kohtiin Euroopan parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevasta puitesopimuksesta 9. helmikuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa ja erityisesti siihen, että kyseiset toimielimet sitoutuivat sopimaan keskeisistä muutoksista valmistautuessaan tuleviin neuvotteluihin ministerineuvoston kanssa parempaa lainsäädäntöä koskevan sopimuksen mukauttamisesta Lissabonin sopimuksen uusiin määräyksiin;

7.  painottaa, että olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan, että parlamenttia ja neuvostoa kohdellaan tasavertaisina lainsäädäntöprosessissa siten, että myös noudatetaan Lissabonin sopimukseen sisällytettyä näiden kahden toimielimen yhdenvertaisen kohtelun periaatetta;

8.  suhtautuu myönteisesti eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen uutena muotona, jonka avulla kansalaiset voivat osallistua Euroopan unionin politiikan kehittämiseen; odottaa sen huhtikuuhun 2012 ajoittuvaa voimaan tuloa ja kannustaa komissiota varmistamaan, että kansalaiset saavat tietoa sovellettavista säännöistä ja määräyksistä, jotta he voivat käyttää tätä välinettä alusta alkaen tehokkaasti;

9.  kehottaa komissiota sitoutumaan määräaikoihin, joiden kuluessa se täyttää parlamentin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan mukaisesti esittämät pyynnöt, ja katsoo, että tässä yhteydessä on erityisesti noudatettava puitesopimuksessa annettuja sitoumuksia, joiden mukaan kertomus kaikkien pyyntöjen käytännön jatkokäsittelystä on esitettävä kolmen kuukauden kuluessa lainsäädäntöaloitetta koskevan mietinnön hyväksymisestä ja säädösehdotus on tehtävä viimeistään vuoden kuluessa;

Kansalliset parlamentit

10.  suhtautuu myönteisesti kansallisten parlamenttien ottamiseen tiiviimmin mukaan Euroopan unionin lainsäädännön laatimiseen, erityisesti lainsäädäntöehdotusten toissijaisuusperiaatteen mukaisuuden valvontaprosessiin;

11.  tähdentää toissijaisuusperiaatetta koskevien vastalauseiden ja toimien esittämisvälineiden yhteydessä, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamisen selkeät kriteerit puuttuvat, ja korostaa, että kyseiset periaatteet on nimenomaisesti määriteltävä EU:n tasolla;

12.  painottaa, että kansalliset parlamentit voivat kantaa sopimusperusteisen vastuunsa sen tarkastamisesta, että lainsäädäntöehdotukset ovat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia, jos komissio puolestaan noudattaa kattavasti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan 5 artiklaan kirjattua velvoitetta yksityiskohtaisia tietoja sisältävän ja arvioitavissa olevan selvityksen antamisesta;

13.  korostaa tässä yhteydessä, että kansallisten parlamenttien on lausuntoa laatiessaan tehtävä mahdollisuuksien mukaan ero toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden eri näkökohtien välillä;

Hallinnollisen rasituksen keventäminen ja asianmukaisen täytäntöönpanon varmistaminen

14.  on huolissaan siitä, että hallinnollisen rasituksen keventämisohjelmalla ei ehkä saavuteta tavoitetta, jolla tähdätään 25 prosentin vähennykseen vuoteen 2012 mennessä, ja huomauttaa, että parlamentin ja neuvoston olisi toimittava viipymättä, jotta ehdotetut toimet voidaan ottaa huomioon ja hyväksyä; panee merkille tässä yhteydessä, että näiden ehdotusten hyväksymiseksi entistä yleisemmin käytetyt nopeutetut menettelyt ovat arvokkaita; pyrkii käsittelemään pikaisesti lainsäädäntöehdotukset, jotka koskevat näitä toimia, ja kehottaa neuvostoa tekemään kaiken voitavansa varmistaakseen, että ohjelmassa yksilöity hallinnollisen rasituksen keventäminen hyväksytään;

15.  panee merkille myönteisen vaikutuksen, joka hallinnolliseen rasitukseen liittyviä kysymyksiä käsittelevän riippumattomien sidosryhmien korkean tason ryhmällä on ollut Euroopan komission toteuttamaan vähentämisohjelmaan; korostaa kuitenkin, että ryhmän kokoonpanoa olisi tasapainotettava ottamalla siihen mukaan lisää kansalaisyhteiskuntaa edustavia asiantuntijoita sekä asiantuntijoita muista jäsenvaltioista;

16.  kannustaa hallinnollista rasitusta käsittelevää korkean tason ryhmää käynnistämään vuoropuhelun koko Eurooppaa edustavien pk-yritysten kanssa, jotta voidaan tunnistaa tavallisimmat esteet, joiden vuoksi ne eivät voi käydä kauppaa muiden jäsenvaltioiden kanssa sisämarkkinoilla, ja ehdottamaan toimia näiden kasvua rajoittavien esteiden poistamiseksi tai vähentämiseksi;

17.  korostaa, että ohjelman on jatkuttava vuoden 2012 jälkeen nykyisen komission toimikauden loppuun asti ja sen tavoitteiden on oltava kunnianhimoisempia ja selkeämmin määriteltyjä, minkä lisäksi toimivaltaa on laajennettava, jotta ohjelma voidaan ulottaa koskemaan muutakin kuin hallinnollista rasitusta, jolloin sen avulla voitaisiin puuttua myös lainsäädännölliseen rasitukseen ja koko EU:n lainsäädännöstä aiheutuviin kustannuksiin, sääntelyn ”haitat” mukaan lukien;

18.  kehottaa jäsenvaltioita toimimaan johdonmukaisesti hallinnollisen rasituksen keventämiseksi ja tässä yhteydessä toivoo lisäksi rakentavaa ja jatkuvaa yhteistyötä kansallisten parlamenttien kanssa;

19.  kiinnittää huomiota siihen, että rasituksen keventämiseen tähtäävien nykyisten ja tulevien ohjelmien onnistumisen takaamiseksi komission on tehtävä aktiivisesti yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta vältytään toisistaan poikkeavilta tulkinnoilta ja lainsäädännön niin sanotulta kultaamiselta (jossa kansallisiin täytäntöönpanosäännöksiin lisätään tiukempia vaatimuksia, jotka eivät johdu EU:n lainsäädännöstä);

20.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään tietoja, jotka on raportoitava sen jälkeen, kun erityissäädöksiä on pantu täytäntöön lainsäädännön ”kultauksen” ongelman ratkaisemiseksi, katsoo, että eroja voidaan pienentää huomattavasti, jos jäsenvaltioita vaaditaan esittämään perusteltuja lausuntoja, joissa ne selittävät päätöksensä mennä täytäntöön pantavien direktiivien vaatimuksia pidemmälle;

21.  kehottaa komissiota jatkamaan alakohtaisten keventämissuunnitelmien toteuttamista hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi;

22.  katsoo, että hallinnollisen rasituksen keventäminen ja lainsäädännön yksinkertaistaminen ei saa alentaa nykyisen lainsäädännön tasoa;

Poliittisten toimintalinjojen valmistelu

23.  kehottaa komissiota hyödyntämään paremmin valkoisia kirjoja, joissa esitetään lainsäädäntöehdotusluonnoksia käsiteltäväksi; katsoo, että näin ehdotuksia ei tarvitsisi tarkistaa niin usein oleellisilta osin tai jopa perinpohjaisesti lainsäätämisprosessin aikana; katsoo lisäksi, että näin helpotettaisiin ehdotetun lainsäädännön oikeasuhteisuuden arviointia, joka on usein hankalaa, kun ainoastaan alustavat ehdotukset esitetään alun perin vihreän kirjan muodossa;

24.  katsoo, että lainsäädäntömenettelyä ja -ehdotuksia koskevaa tiedottamista on parannettava, jotta unionin oikeus toimisi entistä paremmin, koska toimielinten yrityksille ja kansalaisille suuntaamasta tiedotuksesta ei useinkaan käy ilmi, mitä säädöksiä on itse asiassa hyväksytty;

25.  panee tyytyväisenä merkille komission sitoumuksen uudistaa kuulemismenettelyitään ja tukee päätöstä pidentää kuulemisten vähimmäiskestoa 12 viikkoon; korostaa kuitenkin, että kaikki sidosryhmät on otettava paremmin mukaan, ja katsoo, että komissio voisi harkita keinoja osallistavien valistustoimien käyttöön ottamiseksi; katsoo, että tällaisiin toimiin voisi kuulua tietyn politiikan alan ja ehdotusten kannalta merkittävien kansallisten ja EU:n sidosryhmien yksilöiminen ja pyrkimys ottaa ne mukaan suoraan kuulemisprosessiin;

26.  korostaa, että avoin, seurattava ja säännöllinen vuoropuhelu on perusedellytys sille, että kansalaisyhteiskunta voi osallistua entistä paremmin lainsäädännön ja hallinnointitapojen muotoutumiseen;

27.  esittää, että tällaisella järjestelmällisellä menetelmällä annettaisiin kaikille osapuolille ja sidosryhmille mahdollisuus laatia laaja selvitys ehdotetun lainsäädännön sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristöön liittyvistä vaikutuksista, jotta poliittisten toimintalinjojen valmistelua voidaan edistää yhtenäisen linjauksen periaatteiden mukaisesti;

28.  katsoo, että kuulemisten nykyinen epäsymmetrinen menetelmä ja muoto eivät rohkaise kaikkia sidosryhmiä osallistumaan niihin; panee merkille, että verkkokyselyjen vastaajat ovat usein ilmaisseet tyytymättömyyttään niiden muotoon ja sisältöön; ehdottaa, että yhteinen toimintatapa, jossa kuulemisissa käytettäisiin vakiomuotoista vastauslomaketta, yksinkertaistaisi asioita vastaajien kannalta ja kannustaisi yksityiskohtaisempiin ja perustellumpiin vastauksiin, jolloin ne kattaisivat kaikki mahdolliset kuulemisessa käsiteltävän toimintapolitiikan ongelmakohdat ja toimintavaihtoehdot;

29.  kehottaa komissiota erityisesti edistämään tehokkaasti monikielisyyttä kaikkien julkisten kuulemisten järjestämisessä ja niiden tulosten julkaisussa, mikä on ennakkoedellytys kaikkien eurooppalaisten toimijoiden osallisuuden lisäämiselle;

30.  on huolissaan kuulemisasiakirjojen yhä mutkikkaammasta luonteesta ja katsoo, että olisi ryhdyttävä toimiin niiden yksinkertaistamiseksi, myös valkoisten kirjojen käyttöä lisäämällä, siten, että tuettaisiin ja kannustettaisiin keskeisiä sidosryhmiä antamaan vastauksia ja edistettäisiin samalla kansalaisten mahdollisuuksia tutustua niihin; ehdottaa, että komissio tutkisi, voidaanko käyttöön ottaa selkeystesti, jolla varmistettaisiin, että kuulemisasiakirjoja on helppo ymmärtää ja että niihin on helppo vastata;

31.  pitää valitettavana, että tällä hetkellä komission reagointi kuulemisiin ja sen antamaa palautetta ei pidetä tyydyttävinä; kehottaa komissiota parantamaan tiedottamistaan kuulemisjakson päätyttyä ja antamaan palautetta vastaajien esittämistä tärkeimmistä seikoista;

32.  korostaa, että on tärkeää varmistaa komission vaikutustenarvioinneissa tekemien selvitysten riippumattomuus ja uskottavuus, jotta voidaan varmistaa järkevää sääntelyä koskevan toimintaohjelman yleiset tavoitteet, ja toistaa parlamentin 8. kesäkuuta 2011 antamassa päätöslauselmassa esittämän kannan;

33.  ehdottaa Euroopan kilpailukyvyn lujittamisen yhteydessä, että vaikutustenarvioinneissa olisi yksilöitävä niin myönteiset kuin kielteisetkin vaikutukset, joita toimenpiteillä on Euroopan unionin kilpailukykyyn ja kasvuun tulevaisuudessa; katsoo, että nämä vaikutukset olisi mahdollisuuksien mukaan esitettävä määrällisesti;

34.  tukee voimakkaasti ehdotusta, jonka mukaan on esitettävä kustannuksia vastaavia hyvityksiä, jos uusista laeista aiheutuu kustannuksia yrityksille, sillä niiden avulla voidaan vähentää mahdollisuuksien mukaan sääntelyrasitusta muualla; katsoo, että tämä on keskeinen näkökohta tulevissa ohjelmissa, joilla vähennetään rasitusta ja parannetaan yritysten sääntelykehystä kokonaisvaltaisesti;

35.  huomauttaa, että arviot hallinnollisesta ja sääntelyyn liittyvästä rasituksesta olisi ilmaistava pikemminkin netto- kuin bruttolukuina;

36.  kehottaa komissiota kiinnittämään uutta lainsäädäntöä laatiessaan erityistä huomiota vaikutuksiin, joita lainsäädännöllä saattaa olla pk-yrityksiin; kehottaa komissiota pyrkimään vapauttamaan pk-yritykset sääntelystä, jos säännökset vaikuttaisivat niihin kohtuuttomasti ja jos ei ole pätevää syytä sisällyttää niitä säädöksen soveltamisalaan; katsoo, että tällaiset rasitetta vähentävät säännökset vaikuttaisivat myönteisesti sääntelyn täytäntöönpanoon ja käyttökelpoisuuteen erityisesti pk-yrityksissä ja mikroyrityksissä; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä noudattamaan SEUT-sopimuksen 153 artiklan 2 kohdan b alakohtaa, jossa niitä vaaditaan olemaan säätämättä lakeja, joilla asetetaan hallinnollisia, taloudellisia tai oikeudellisia rajoituksia, jotka puolestaan vaikeuttaisivat pk-yritysten perustamista taikka niiden kehitystä;

37.  katsoo, että tässä mielessä Small Business Act -aloitteessa käyttöön otettu pk-yritystesti on tärkeässä asemassa, ja odottaa, että komissio hyödyntää testiä kaikilta osin; korostaa, että komission on varmistettava pk-yritystestin johdonmukainen soveltaminen komission kaikissa osastoissa, ja kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään samanlaista tarkastelua omaan päätöksentekoonsa; kehottaa kaikkia parlamentin valiokuntia soveltamaan pk-yritystestin periaatteita lainsäädäntömietintöihin sen jälkeen, kun niistä on äänestetty valiokunnassa ja ne toimitetaan täysistuntoon hyväksymistä varten;

38.  panee merkille, että komissio aikoi vielä vuoden 2010 aikana esittää lainsäädäntöehdotuksen vaihtoehtoisten kiistanratkaisumenettelyjen käytöstä varmistaakseen mahdollisuuden hyödyntää kiistatapauksissa nopeasti ja tehokkaasti tuomioistuinten ulkopuolista sovittelua.

Yksinkertaistaminen ja jälkiarviointi

39.  vaatii, että neuvosto paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 34 kohdassa esitetyn oman toteamuksensa mukaisesti pyytää jäsenvaltioita laatimaan ja julkaisemaan taulukoita, joista ilmenee direktiivien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden vastaavuus; painottaa, että tällaiset vastaavuustaulukot ovat erittäin tärkeitä, jotta voidaan taata avoimuus sen osalta, miten EU:n direktiivien velvoitteet siirretään osaksi kansallista lainsäädäntöä; painottaa, että vastaavuustaulukkojen käyttö voi olla hyödyksi poikkeavuuksien ja kultaamistapausten tunnistamisessa;

40.  kehottaa komissiota käyttämään työnsä pohjana parempaan jäsenvaltioiden lainsäädännön ja hallinnon yksinkertaistamiseen tähtääviä menestyksekkäitä ohjelmia, mukaan lukien sähköisten menettelyjen laaja käyttö;

41.  korostaa, että voimassa olevaa lainsäädäntöä olisi aina muutettava uudelleenlaatimisen avulla; tunnustaa samalla komissiolle lainsäädäntömenettelyssä kuuluvat oikeudet ja kunnioittaa niitä;

42.  kehottaa parantamaan EUR-Lex-tietokantaa, jotta se olisi avoimempi ja helppokäyttöisempi;

43.  kehottaa neuvostoa ja komissiota tekemään rakentavaa yhteistyötä parlamentin kanssa, jotta voidaan varmistaa delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten uuden järjestelmän toimivuus käytännössä;

44.  panee tyytyväisenä merkille täytäntöön pannun lainsäädännön jälkiarvioinnin laajemman käytön; korostaa kuitenkin, että arviointeja pitäisi soveltaa kaikkeen merkittävään lainsäädäntöön, ei pelkästään tärkeimmillä aloilla; panee merkille, että tätä pitäisi harkita myös delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten osalta; kehottaa komissiota ulottamaan jälkiarvioinnin kaikille politiikan aloille mahdollisuuksien mukaan ja esittää, että päättymislausekkeiden yleisempi käyttö – ensisijaisesti tarkistusajankohtia koskevien sitovien määräysten muodossa, mihin sisältyisi mahdollisuus, mikäli se on asianmukaista ja toivottavaa, säätää lainsäädäntöön sisältyvien määräysten voimassaolon automaattisesta lakkaamisesta – voisi olla hyödyllinen keino varmistaa vielä voimassa olevien asetusten tarpeellisuus ja oikeasuhteisuus;

45.  pyytää komissiota tarkistamaan erityisesti kaikki rahoitusasetukset EU:n tukia hakevien hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi ja koko hakemusmenettelyä tehostamiseksi;

Johtajuuden ja jatkuvan valvonnan varmistaminen

46.  panee tyytyväisenä merkille komission puheenjohtajan henkilökohtaisen tuen järkevää sääntelyä koskevalle toimintaohjelmalle; katsoo, että asia on siinä määrin merkittävä, että komissiolta vaaditaan todellista poliittista johtajuutta asian pitämiseksi poliittisen asialistan kärjessä, ja ehdottaa siksi, että ohjelmaa viedään eteenpäin keskeisenä osana yhden komission jäsenen salkkua; katsoo, että parlamentin olisi osaltaan tutkittava menetelmiä, joilla voidaan edistää lainsäädännön merkityksen korostamista sen omissa valiokunnissa, ja että olisi harkittava tarkemmin valiokuntien välisten kokousten käyttämistä tämän asian käsittelemiseen;

47.  arvostaa sitä, että komissio jatkaa edelleen käytäntöään tarkastella toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista unionin toimielimissä ja kansallisissa parlamenteissa yksittäisten ”tärkeimpien tapausten” perusteella, sillä tällä tavalla lisätään parempaa säädöskäytäntöä koskevan kertomuksen selkeyttä;

48.  sitoutuu edelleen valvomaan tarkasti komission järkevää sääntelyä koskevan toimintaohjelman täytäntöönpanoa ja odottaa vuoden 2012 toiselle puoliskolle kaavailtua edistymiskertomusta;

o
o   o

49.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.
(2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0480.
(3) EUVL C 341 E, 16.12.2010, s. 1.
(4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0311.
(5) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0437.
(6) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0259.
(7) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0377.


Vetoomusvaliokunnan vuonna 2010 käsittelemät asiat
PDF 134kWORD 57k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2011 vetoomusvaliokunnan vuonna 2010 käsittelemistä asioista (2010/2295(INI))
P7_TA(2011)0382A7-0232/2011

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa vetoomusvaliokunnan käsittelemistä asioista,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 24, 227, 258 ja 260 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 ja 11 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan ja 202 artiklan 8 kohdan,

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A7-0232/2011),

A.  ottaa huomioon vetoomusmenettelyn ja sen erityispiirteiden merkityksen ja katsoo, että niiden avulla asiasta vastaavalla valiokunnalla pitäisi olla mahdollisuus etsiä ja löytää ratkaisuja ja puolustaa EU:n kansalaisia, jotka ovat esittäneet vetoomuksen Euroopan parlamentille,

B.  katsoo, että kansalaisten osallistumista Euroopan unionin päätöksentekoprosessiin on lisättävä unionin legitiimiyden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamiseksi,

C.  ottaa huomioon, että parlamentti edustaa suoraan EU:n kansalaisia ja vetoomusoikeus tarjoaa heille keinon ottaa yhteyttä edustajiinsa, jos he katsovat oikeuksiaan rikotun ja jos heidän vetoomuksensa kuuluu Euroopan unionin toiminnan alaan,

D.  ottaa huomioon, että unionin lainsäädännöllä on suora vaikutus EU:n kansalaisiin ja asukkaisiin, ja katsoo, että he pystyvät parhaiten arvioimaan sen tehokkuutta ja puutteita sekä osoittamaan aukot, jotka on vielä tukittava, jotta voidaan varmistaa, että eri jäsenvaltiot soveltavat entistä paremmin unionin lainsäädäntöä, ja katsoo, että vetoomusvaliokunnasta on tultava ensisijainen yhteystaho,

E.  katsoo, että parlamentilla on velvollisuus tutkia vetoomusvaliokunnan välityksellä näitä kysymyksiä ja tarjota kansalaisille parhaat ratkaisut, ja ottaa huomioon, että onnistuakseen valiokunta tehostaa entisestään yhteistyötä Euroopan komission, Euroopan oikeusasiamiehen, muiden valiokuntien ja elinten, virastojen ja eurooppalaisten verkostojen sekä jäsenvaltioiden kanssa,

F.  katsoo kuitenkin, että jäsenvaltiot ovat edelleen joissakin tapauksissa vastahakoisia tekemään aktiivisesti yhteistyötä asiasta vastaavan valiokunnan kanssa eivätkä esimerkiksi osallistu valiokunnan kokouksiin tai vastaa niille lähetettyihin kirjeisiin; katsoo, että tämä tarkoittaa, että toimielimen kanssa ei toimita lojaalissa yhteistyössä,

G.  tunnustaa kuitenkin, että monien jäsenvaltioiden yhteistyö on ollut rakentavaa ja että monet jäsenvaltiot toimivat yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa vastatakseen kansalaisten vetoomusmenettelyssä ilmaisemiin huolenaiheisiin,

H.  tunnustaa, että komission yksiköillä, jotka antavat alustavia arvioita useista vastaanotetuista vetoomuksista, on ollut rakentava panos vetoomusmenettelyssä,

I.  katsoo, että vetoomusten erikoistumisaste sekä käsiteltävien asioiden moninaisuus edellyttävät yhteistyön vahvistamista muiden valtuuskuntien kanssa, kun niiltä pyydetään lausuntoa, mikä on välttämätöntä vetoomusten asianmukaisen käsittelyn kannalta,

J.  panee merkille, että vuonna 2010 parlamentin vastaanottamien vetoomusten määrä (1 665) oli hieman alhaisempi kuin vuonna 2009 kirjattujen (1 924), mikä merkitsee 14 prosentin laskua,

K.  toteaa, että asiasta vastaavien parlamentin yksiköiden kanssa vuonna 2010 tehdyn hyvän yhteistyön tuloksena vain 91 kansalaisten tekemää valitusta (4,7 %) on jätetty kirjaamatta, koska niiden ei katsottu täyttävän vetoomukselta edellytettyjä vähimmäisvaatimuksia, jolloin on noudatettu vuoden 2009 vuosikertomuksessa esitettyjä suosituksia, joiden mukaan vähimmäisvaatimuksia täyttämättömiä vetoomuksia ei kirjata,

L.  katsoo, että vuonna 2010 käsittelemättä jätettyjen vetoomusten määrä (40 %) huomioon ottaen on jatkettava ponnisteluita, joiden tarkoituksena on parantaa kansalaisille suunnattua tiedottamista vetoomusvaliokunnan toimivaltuuksista ja unionin eri toimielinten tehtävistä,

M.  katsoo, että vetoomusmenettelyllä voidaan täydentää muita kansalaisten käytettävissä olevia unionin välineitä, kuten mahdollisuutta tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle tai valitus komissiolle,

N.  ottaa huomioon, että kansalaisilla on oikeus nopeaan ja ratkaisuehdotuksia painottavaan oikaisuun, ja ottaa huomioon, että parlamentti on toistuvasti pyytänyt komissiota käyttämään perussopimusten valvojana valtaoikeuttaan toimia vetoomuksen esittäjien paljastamia EU:n lainsäädännön rikkomuksia vastaan varsinkin, kun EU:n lainsäädännön rikkominen aiheutuu tavasta, jolla EU:n lainsäädäntöä saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä,

O.  ottaa huomioon, että monet vetoomukset antavat edelleen aihetta huoleen ympäristöä ja sisämarkkinoita koskevan EU:n lainsäädännön saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanosta, ja pitää mielessä vetoomusvaliokunnan aikaisemmat kehotukset komissiolle, jotta se varmistaisi, että täytäntöönpanon tarkistuksia vahvistetaan ja tehostetaan näillä aloilla,

P.  ottaa huomioon, että vaikka komissio voi täysin tutkia EU:n lainsäädännön noudattamisen vasta jäsenvaltion viranomaisten tehtyä lopullisen päätöksensä, erityisesti ympäristöasioissa on tärkeää tarkistaa varhaisessa vaiheessa, että paikalliset, alueelliset ja kansalliset viranomaiset soveltavat asianmukaisesti kaikkia Euroopan unionin lainsäädännön mukaisia olennaisia menettelyvaatimuksia, ja jopa soveltaa ennalta varautumisen periaatetta,

Q.  ottaa huomioon sellaisiin hankkeisiin, joilla voi teoriassa olla ympäristövaikutuksia, liittyvien vetoomusten erittäin suuren määrän, ja toivoo, että vetoomusvaliokunnassa aletaan pohtia sellaisten vetoomusten käsittelyä, jotka koskevat viranomaisten tutkimusten kohteena olevia hankkeita, jotta valiokunta voisi parhain edellytyksin päättää määräajoista sekä vetoomuksen esittäjän että hankkeen etenemisen tapauksessa,

R.  pitää mielessä, että on estettävä biologisen monimuotoisuuden korvaamattoman häviämisen jatkuminen erityisesti Natura 2000 -alueilla, ja ottaa huomioon jäsenvaltioiden sitoumuksen huolehtia luontotyyppidirektiivin (92/43/ETY) ja lintudirektiivin (79/409/ETY) mukaisten erityissuojelualueiden suojelusta,

S.  ottaa huomioon, että vetoomukset tuovat esiin EU:n lainsäädännön vaikutuksen EU:n kansalaisten jokapäiväiseen elämään, ja toteaa, että on tarpeen toteuttaa kaikki tarvittavat toimet EU:n kansalaisten oikeuksien vahvistamisessa saavutetun edistyksen vakiinnuttamiseksi,

T.  ottaa huomioon, että komission käynnistämien rikkomismenettelyjen vuoksi käsittelyä odottavien vetoomusten huomattavan määrän vuoksi vetoomusvaliokunta pyysi edellisessä toimintakertomuksessaan ja lausunnossaan komission vuosikertomuksesta yhteisön oikeuden soveltamisen valvonnasta, että sille annetaan säännöllisesti tiedot sellaisten rikkomismenettelyjen vaiheista, joiden aihetta on käsitelty vetoomuksissa,

U.  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan esittämät suositukset Huelvaan (Espanja), Campaniaan (Italia) ja Vorarlbergiin (Itävalta) tehdyiltä tiedonhankintamatkoilta, joiden aiheena oli sekä myrkyllisten jätteiden että yhdyskuntajätteiden käsittely ja ympäristövaikutusdirektiivin siirtäminen osaksi kansallista lainsäädäntöä,

V.  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan vuonna 2009 käsittelemistä asioista 6. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman(1) 32 kohdan, joka koski parlamentin pyyntöä vetoomusten rekisteröintimenettelyn tarkistamisesta,

W.  ottaa huomioon, että oikeudellisten asioiden valiokunta on antanut lausunnon vetoomuksesta nro 0163/2010, P.B. (Saksan kansalainen), kolmansien osapuolten oikeudesta pyytää Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua,

1.  toivoo, että parlamentti ja vetoomusvaliokunta otetaan aktiivisesti mukaan kansalaisaloitteen kehittämiseen, jotta asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa täysimääräisesti ja jotta varmistetaan tehostettu avoimuus EU:n päätöksentekoprosessissa siten, että kansalaiset voivat ehdottaa parannuksia, muutoksia tai lisäyksiä unionin lainsäädäntöön; välttäen sitä, että heidän käyttöönsä tarjottavaa foorumia käytettäisiin vain tiedotusvälineiden tarpeisiin;

2.  uskoo, että komission rekisteröimien kansalaisaloitteiden seuranta soveltuisi parhaiten vetoomusvaliokunnan tehtäväksi;

3.  toivoo, että ne kansalaisaloitteet, jotka eivät saa miljoonaa allekirjoitusta vaaditussa määräajassa, voitaisiin toimittaa parlamentin vetoomusvaliokunnalle perusteellisempaa keskustelua varten;

4.  pyytää, että vetoomusvaliokunta olisi parlamenttia edustava valiokunta parlamentin ja komission järjestäessä niiden henkiöiden, joiden kansalaisaloite on saanut miljoona allekirjoitusta, julkisen kuulemistilaisuuden, jotta kuulemistilaisuudessa voitaisiin hyödyntää vetoomusvaliokunnan kokemusta ja legitimiteettiä;

5.  kiinnittää huomiota 16. helmikuuta 2011 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 211/2011 kansalaisaloitteesta(2), jonka avulla unionin kansalaiset voivat osallistua EU:n toimintaan;

6.  huomauttaa, että parlamentti saa kampanjatyyppisiä vetoomuksia, joissa on yli miljoona allekirjoitusta, mikä osoittaa, että sillä on kokemusta suhteista kansalaisiin, mutta vaatii, että kansalaiset saatetaan tietoisiksi tämäntyyppisten vetoomusten ja tulevan kansalaisaloitteen eroista;

7.  muistuttaa, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä perusoikeuskirja on luonteeltaan oikeudellisesti sitova, ja korostaa perusoikeuskirjan merkitystä annettaessa uutta pontta unionin ja jäsenvaltioiden toiminnalle tällä alalla; uskoo, että komissio perussopimusten vartijana tekee kaikkensa varmistaakseen perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien tosiasiallisen toteuttamisen;

8.  panee merkille komission tiedonannon ”Euroopan unionin strategia perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön” ja katsoo, että on kehitettävä aito perusoikeuskulttuuri ja edistettävä ja lujitettava sitä sekä unionin toimielimissä että jäsenvaltioissa, kun ne soveltavat ja panevat täytäntöön unionin lainsäädäntöä; katsoo, että strategiassa tarkoitetun, unionin roolia ja toimivaltaa perusoikeuksien alalla koskevan tiedottamisen olisi oltava yksityiskohtaista ja kattavaa sen varmistamiseksi, ettei toimivaltaa siirretä tulevaisuudessa mielivaltaisesti edestakaisin komission ja jäsenvaltioiden välillä varsinkaan arkaluonteisten asioiden ollessa kyseessä;

9.  korostaa kuitenkin, että perusoikeuskirjassa vahvistettuihin oikeuksiin liittyvien vetoomusten huomattavasta määrästä huolimatta komissio kieltäytyy välineiden puuttuessa jatkuvasti toimimaista räikeiden perusoikeuksien loukkauksien estämiseksi jäsenvaltioissa;

10.  on tyytyväinen, että unioni liittyy Euroopan ihmisoikeussopimukseen, koska sopimus antaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle valtuudet tutkia unionin säädöksiä;

11.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio julistaa vuoden 2013 ”Euroopan kansalaisten teemavuodeksi”, jonka tarkoituksena on edistää keskustelua Euroopan kansalaisuudesta ja tiedottaa EU:n kansalaisille heidän oikeuksistaan sekä sellaisten demokraattisten välineiden olemassaolosta, joita he voivat käyttää puolustaakseen oikeuksiaan; katsoo, että ”Euroopan kansalaisten teemavuotta” olisi käytettävä uutta eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan tiedon levittämiseen laajalti, jotta voidaan vähentää käsittelemättä jätettävien vetoomusten korkeaa määrää, joka on vieläkin vetoomusten alalle leimaa-antava piirre; katsoo, että samalla olisi käynnistettävä keskustelu Euroopan unionin perusoikeuskirjan rajoitetusta soveltamisalasta;

12.  pitää myönteisenä uutta keskitettyä palvelupistettä ”Kansalaisten oikeudet EU:ssa”, josta kansalaiset voivat saada neuvoja sekä tietoja oikeustoimiin ryhtymisestä että valittamisesta; panee tyytyväisenä merkille komission toteuttamat toimet kansalaisten nykyisten neuvontapalvelujen yksinkertaistamiseksi, jotta kansalaisille tiedotettaisiin heidän oikeuksistaan EU:ssa ja rikkomustapauksissa saatavilla olevista muutoksenhakukeinoista; korostaa, että Euroopan unionin toimielinten on annettava enemmän tietoja ja toimittava avoimemmin varmistamalla erityisesti asiakirjojen helpon saatavuuden;

13.  kiinnittää huomiota päätöslauselmaansa Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta vuonna 2009 ja kehottaa oikeusasiamiestä varmistamaan tietojen saatavuuden ja oikeuden moitteettomaan hallintoon, jotka ovat ehdottomia edellytyksiä sille, että kansalaiset luottavat toimielimiin; tukee oikeusasiamiehen komissiolle antamaa suositusta, joka liittyy kanteluun 676/2008/RT pitkästä viivyttelystä oikeusasiamiehelle vastaamisessa;

14.  panee merkille, että vuonna 2010 vastaanotetut vetoomukset keskittyivät edelleen ympäristöön, perusoikeuksiin, sisämarkkinoihin ja oikeudellisiin kysymyksiin; toteaa lisäksi, että maantieteellisesti katsottuna suurin osa vetoomuksista oli lähtöisin Espanjasta (16 prosenttia), jonka osuus on sama kuin koko unionin (16 prosenttia), ja sen jälkeen tulivat Saksa, Italia ja Romania;

15.  antaa tunnustusta vetoomusten esittäjien työlle unionin ympäristön suojelussa, koska useimmat vetoomuksista liittyivät ympäristövaikutusten arviointiin, luontoon, jätevesiin, veden laadunhallintaan ja luonnonvarojen suojeluun, ilmanlaatuun ja melusaasteeseen, jätehuoltoon ja teollisuuden päästöihin;

16.  korostaa komission ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön merkitystä, ja pahoittelee joidenkin jäsenvaltioiden laiminlyöntejä, jotka ovat liittyneet unionin ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoon ja sen noudattamisen valvontaan;

17.  katsoo, että komission olisi valvottava tarkemmin unionin ympäristölainsäädännön noudattamista ja täytäntöönpanoa menettelyn kaikissa vaiheissa, eikä ainoastaan silloin, kun lopullinen päätös on tehty;

18.  jakaa lukuisten vetoomuksen esittäjien ilmaiseman huolen siitä, että Euroopan unioni ei ole onnistunut varmistamaan biologista monimuotoisuutta koskevan vuonna 2010 laaditun toimintasuunnitelman asianmukaista täytäntöönpanoa; panee tyytyväisenä merkille 19. tammikuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Vaihtoehtoja biologista monimuotoisuutta koskevaksi EU:n visioksi ja tavoitteeksi vuoden 2010 jälkeen” (KOM(2010)0004);

19.  katsoo, että komission olisi varmistettava ympäristövaikutusten arviointia ja strategista ympäristövaikutusten arviointia koskevien direktiivien sekä luontotyyppi- ja lintudirektiivien asiamukainen täytäntöönpano jäsenvaltioissa asiasta vastaavan parlamentin valiokunnan suositusten pohjalta, ja toteaa, että vetoomusvaliokunta työskentelee mielellään yhdessä tämän valiokunnan kanssa varmistaakseen, että kansalaisten huolenaiheet otetaan paremmin huomioon tulevassa ympäristöalan toiminnassa;

20.  panee tyytyväisenä merkille Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun direktiivin 2004/38/EY täytäntöönpanon ja soveltamisen parantamisesta 2. heinäkuuta 2009 annetun komission tiedonannon (KOM(2009)0313), jossa tunnistetaan vetoomuksen tekijöiden usein esille tuomat ongelmat, jotka liittyvät tämän direktiivin saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen vaikutuksesta kansalaisten päivittäiseen elämään;

21.  tunnustaa SOLVIT-verkoston merkityksen, koska se havaitsee usein sisämarkkinoiden sääntöjen soveltamiseen liittyvät ongelmat, joista vetoomuksen esittäjät valittavat, ja pyytää, että EU:n lainsäädännön puutteelliseen soveltamiseen liittyvistä tapauksista ilmoitetaan parlamentin vetoomusvaliokunnalle, koska vetoomusmenettelyllä voidaan parantaa lainsäädäntöä;

22.  myöntää komission tärkeän aseman vetoomusvaliokunnan työssä, sillä valiokunta luottaa yhä komission asiatuntemukseen vetoomuksia arvioidessaan, EU:n lainsäädäntöön kohdistuvia rikkomuksia kartoittaessaan ja oikaisua hakiessaan, ja tunnustaa komission toimet, joita se on toteuttanut parantaakseen yleistä vastausaikaansa (keskimäärin neljä kuukautta) valiokunnan tutkimuspyyntöihin, jotta kansalaisten ilmoittamat tapaukset voidaan ratkaista mahdollisimman nopeasti;

23.  panee tyytyväisenä merkille, että monet komission jäsenet ovat osallistuneet vetoomusvaliokunnan kokouksiin ja tehneet tiivistä ja tehokasta yhteistyötä sen kanssa luoden tärkeän viestintäkanavan kansalaisten ja EU:n toimielinten välille;

24.  pitää kuitenkin valitettavana, että komissio ei ole vielä vastannut vetoomusvaliokunnan toistuviin pyyntöihin saada tietoja avoinna oleviin vetoomuksiin liittyvien rikkomismenettelyjen edistymisestä, sillä rikkomismenettelyjä koskevien komission päätösten kuukausittainen julkaiseminen perustamissopimuksen 258 ja 260 artiklan mukaisesti ei ole asianmukainen vastaus;

25.  muistuttaa, että monissa tapauksissa vetoomuksissa paljastetaan ongelmia, jotka liittyvät EU:n lainsäädännön saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoon, ja myöntää, että rikkomismenettelyjen käynnistäminen ei välttämättä tarjoa välittömiä ratkaisuja kansalaisten ongelmiin; katsoo, että muita valvonta- ja painostuskeinoja voitaisiin kuitenkin käyttää;

26.  kehottaa komissiota tunnustamaan asianmukaisesti vetoomusten roolin yhteisön lainsäädännön käytännön soveltamisen seurannassa, koska vetoomukset ovat monissa tapauksissa ensimmäisiä kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen jälkeen ilmeneviä merkkejä siitä, että jäsenvaltiot hidastelevat säädösten täytäntöönpanossa;

27.  on tyytyväinen siihen, että neuvoston edustajia osallistuu vetoomusvaliokunnan kokouksiin, mutta pahoittelee, ettei yhteistyö ole tästä osallistumisesta huolimatta aktiivisempaa, sillä yhteistyön avulla voitaisiin ratkaista sellaisia vetoomuksia, jotka edellyttävät yhteistyötä jäsenvaltioiden taholta;

28.  korostaa, että jäsenvaltioiden osallistuminen ja tiivis ja järjestelmällinen yhteistyö on äärimmäisen tärkeää vetoomusvaliokunnan työlle; kannustaa niitä olemaan aktiivisesti mukana Euroopan unionin lainsäädännön soveltamiseen ja noudattamiseen liittyviin vetoomuksiin vastattaessa ja pitää äärimmäisen tärkeänä niiden edustajien osallistumista vetoomusvaliokunnan kokouksiin sekä aktiivista yhteistyötä;

29.  katsoo, että vetoomusvaliokunnan on luotava läheisemmät työskentelysuhteet jäsenvaltioiden kansallisten ja alueellisten kansanedustuslaitosten vastaavien valiokuntien kanssa ja tehtävä tiedonhankintamatkoja, jotta edistettäisiin keskinäistä ymmärrystä EU-kysymyksiä koskevista vetoomuksista, ja päinvastoin, jotta saataisiin käsitys kansallisten vetoomusvaliokuntien moninaisista työskentelymenetelmistä, jotta Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta voisi tehdä tiedostavasti kauaskantoisen päätöksen jonkin vetoomuksen hylkäämisestä toimivaltakysymysten vuoksi;

30.  panee merkille, että monet vetoomuksen esittäjät, jotka kääntyvät parlamentin puoleen korjatakseen ongelmia, jotka eivät kuulu EU:n toimivaltaan, kuten kansallisten tuomioistuinten päätösten täytäntöönpano sekä eri hallinnonalojen passiivisuus, ja pyrkii korjaamaan tämän tilanteen välittämällä kyseiset valitukset toimivaltaisille kansallisille tai alueellisille viranomaisille; pitää myönteisenä parlamentin johdon pääosaston ja sisäasioiden pääosaston käyttöön ottamaa uutta vetoomusten rekisteröintimenettelyä;

31.  huomauttaa, että vetoomusten käsittelyn avoimuutta olisi lisättävä sisäisesti – mahdollistamalla parlamentin jäsenten suora pääsy vetoomusasiakirjoihin ePetition-sovelluksen avulla, yksinkertaistamalla sisäistä menettelyä sekä tehostamalla vetoomusvaliokunnan jäsenten, puheenjohtajan ja sihteeristön yhteistyötä – ja ulkoisesti perustamalla interaktiivisen internetportaalin vetoomuksen tekijöitä varten; katsoo, että jäsenillä on oltava ePetition-sovelluksessa pääsy myös niihin vetoomuksiin, joiden esittäjä tai esittäjät ovat halunneet esittää ne nimettöminä;

32.  kehottaa perustamaan välittömästi vetoomuksia varten internetportaalin, jossa on saatavilla interaktiivinen vetoomuksen tekemisen malli, tarjotaan kansalaisille tietoa siitä, mitä parlamentille tehdyllä vetoomuksella voidaan saavuttaa, ilmoitetaan linkit muihin vaihtoehtoisiin oikaisukeinoihin EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla ja kuvaillaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti Euroopan unionin toimivaltuudet, jotta vältetään epäselvyydet unionin toimivallan ja jäsenvaltioiden toimivallan välillä;

33.  kehottaa parlamentin toimivaltaisia hallinnollisia yksiköitä työskentelemään aktiivisesti vetoomusvaliokunnan kanssa parhaimpien ratkaisujen löytämiseksi, koska tämäntyyppinen portaali edistäisi huomattavasti parlamentin ja EU:n kansalaisten välistä tiedonkulkua ja antaisi kansalaisille mahdollisuuden tukea vetoomusta tai vetää siltä pois tukensa (työjärjestyksen 202 artiklan mukaisesti);

34.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä niiden vetoomusvaliokunnille ja oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0261.
(2) EUVL L 65, 11.3.2011, s. 1.


Asunnottomia koskeva EU:n strategia
PDF 121kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2011 asunnottomuutta koskevasta EU:n strategiasta
P7_TA(2011)0383B7-0475/2011

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2008 hyväksymänsä kannanoton asunnottomuuden poistamiseen(1) ja 16. joulukuuta 2010 hyväksymänsä kannanoton asunnottomuutta koskevaan EU:n strategiaan(2),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 34 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja erityisesti sen 31 kohdan,

–  ottaa huomioon vuonna 2010 annetun komission ja neuvoston yhteisen raportin sosiaalisesta suojelusta ja sosiaalisesta osallisuudesta,

–  ottaa huomioon 6. joulukuuta 2010 annetun neuvoston julkilausuman ”Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodesta: Yhteistyö köyhyyden torjunnassa vuonna 2010 ja sen jälkeen”,

–  ottaa huomioon 9. ja 10. joulukuuta 2010 järjestetyn asunnottomuutta käsitelleen eurooppalaisen konsensuskonferenssin lopulliset suositukset,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle” (KOM(2010)0758),

–  ottaa huomioon 3. kesäkuuta 1999 kaupunkien asunto- ja asunnottomuusongelmista (CdR 376/98 fin), 6. lokakuuta 2010 asunnottomuuden torjunnasta (CdR 18/2010 fin) ja 31. maaliskuuta 2011 köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisesta foorumista (CdR 402/2010 fin) annetut alueiden komitean lausunnot,

–  ottaa huomioon komissiolle 11. heinäkuuta 2011 esitetyn kysymyksen asunnottomia koskevasta EU:n strategiasta (O-000153/2011 – B7-0421/2011),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että asunnottomuus on yhä kaikkien EU-jäsenvaltioiden väestöä koskettava ongelma, joka loukkaa ihmisarvoa tavalla, jota ei voida hyväksyä,

B.  toteaa, että asunnottomuus kuuluu köyhyyden ja huono-osaisuuden räikeimpiin muotoihin ja on viime vuosina lisääntynyt useissa EU-jäsenvaltioissa,

C.  panee merkille, että vuosi 2010 oli Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi,

D.  panee merkille, että asunnottomuus on saanut selkeän etusijan EU:n sosiaalista osallisuutta edistävien toimien joukossa,

E.  panee merkille, että asunnottomuutta koskevien EU:n tason toimien koordinointi sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevaa avointa koordinointimenetelmää soveltaen on tehostanut viime vuosikymmenen kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia tuoden niille lisäarvoa ja että tuleva toiminta on syytä rakentaa näiden ponnistelujen varaan entistä strategisempaa toimintamallia noudattaen,

F.  toteaa, että asunnottomuus on perusluonteeltaan monitahoista, joten sen poistaminen edellyttää monitahoisia toimenpiteitä,

G.  toteaa, että Eurooppa 2020 -strategia ja sen yleistavoite vähentää köyhyysuhan alla elävien ja sosiaalisesti syrjäytyneiden määrää 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä antaa uutta pontta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen kaikkien muotojen, myös asunnottomuuden, torjunnalle,

H.  ottaa huomioon, että Eurooppa 2020 -strategian tärkeimpiä osatekijöitä on lippulaivahanke köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi,

I.  toteaa, että nämä puitteet mahdollistavat tehokkaammat ja kunnianhimoisemmat asunnottomuutta koskevat EU:n toimet, sillä niissä yksilöidään menetelmät ja keinot, joilla parhaiten voidaan jatkaa komission aloittamaa työtä asunnottomuuden alalla, ja otetaan huomioon joulukuussa 2010 järjestetyn konsensuskonferenssin tulokset,

J.  ottaa huomioon, että alueiden komitea on hahmotellut sosiaalista asuntotarjontaa koskevan eurooppalaisen toimintaohjelman, jolla pyritään koordinoimaan sosiaalisen asuntotuotannon rahoitustoimia, hyödyntämään rakennerahastoja ja parantamaan energiatehokkuutta; toteaa, että asunnottomuutta koskevan EU:n strategian olisi tuettava tätä toimintaohjelmaa,

1.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että ne edistyvät tavoitteessa poistaa ulkona asumisena ilmenevä asunnottomuus vuoteen 2015 mennessä;

2.  kehottaa kehittämään kunnianhimoisen ja kokonaisvaltaisen EU:n strategian, jota kansalliset ja alueelliset strategiat tukevat ja jonka pitkän aikavälin tavoitteena olisi asunnottomuuden poistaminen osana laajempaa, sosiaalista osallisuutta edistävää toimintakehystä;

3.  kehottaa komissiota perustamaan työryhmän asunnottomuutta koskevan EU:n strategian laatimiseksi ja ottamaan asunnottomuuden torjuntaan mukaan kaikki sidosryhmät, muun muassa kansalliset, alueelliset ja paikalliset päätöksentekijät, tutkijat, asunnottomia auttavat kansalaisjärjestöt, asunnottomat sekä sellaisten lähialojen kuin asumis-, työvoima- ja terveyspalveluiden edustajat;

4.  kehottaa ottamaan asunnottomuuden ETHOS-typologian (European Typology of Homelessness and Housing Exclusion) huomioon EU:n strategiaa laadittaessa; kehottaa sosiaalisen suojelun komiteaa ja sen indikaattoreita käsittelevää alakomiteaa edistämään jäsenvaltioiden välistä yhteisymmärrystä tämän määritelmän soveltamisesta; kehottaa Eurostatia keräämään tilastotietoja EU:n asunnottomuudesta samalla, kun se kokoaa unionin tulo- ja elinolotilastoja (EU-SILC);

5.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita sopimaan järjestelyistä asunnottomuutta koskevien kansallisten ja alueellisten strategioiden kehityksen seuraamiseksi ja tekemään niistä keskeisen osan asunnottomuutta koskevaa EU:n strategiaa; kehottaa samalla laatimaan strategian, jonka mukaan edistyksestä raportoidaan vuosittain tai puolivuosittain;

6.  katsoo, että seuraavia asunnottomuusstrategioiden tärkeimpiä osatekijöitä (jotka perustuvat vuonna 2010 annettuun yhteiseen raporttiin sosiaalisesta suojelusta ja sosiaalisesta osallisuudesta) olisi seurattava ja niistä olisi raportoitava:

   selkeät tavoitteet, etenkin asunnottomuuden ehkäisyn alalla; asunnottomuuden keston lyhentäminen; asunnottomuuden räikeimpien muotojen esiintymisen vähentäminen; asunnottomille tarjottavien palvelujen laadun parantaminen ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjoaminen,
   kokonaisvaltainen toimintamalli, joka kattaa kaikki relevantit politiikanalat,
   moitteeton hallinto,
   asianmukainen tietojen keruu,
   vahva asunnon järjestämisen korostaminen,
   asunnottomien tunnuspiirteiden muuttumisen ja etenkin maahanmuuton vaikutuksen huomioon ottaminen;

7.  vaatii erityisesti, että valvonnassa kiinnitetään huomiota jäsenvaltioiden edistymiseen ulkona asumisen ja pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisessa;

8.  vaatii, että asunnottomuutta koskevassa EU:n strategiassa mennään seurantaa ja raportointia pidemmälle ja tarjotaan toimintapaketti, jolla tuetaan tehokkaiden kansallisten ja alueellisten asunnottomuusstrategioiden kehittämistä ja vahvistamista;

9.  vaatii, että osana asunnottomuutta koskevaa EU:n strategiaa laaditaan kattava tutkimussuunnitelma tietämyksen kehittämiseksi ja ilmiön ymmärtämiseksi ja että asunnottomuuden torjunnan tärkeimpien kysymysten osalta huolehditaan jatkuvasta vastavuoroisesta oppimisesta ja valtioiden välisestä vaihdosta;

10.  kehottaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisen foorumin sosiaalista innovointia koskevan osion mukaisesti keskittämään voimat erityisesti asunnon saamista korostaviin toimintamalleihin, jotta saadaan vahvempi näyttö asunnon tarjoamisen ja tukipalveluiden yhdistämisen tehokkuudesta entisten asunnottomien auttamisessa ja voidaan kokemusperäisesti vaikuttaa käytäntöön ja toimien suunnitteluun;

11.  katsoo, että asunnottomuutta koskevassa EU:n strategiassa olisi keskityttävä edistämään laadukkaiden palvelujen tarjoamista asunnottomille, ja kehottaa painokkaasti komissiota kehittämään vapaaehtoisen laatukehyksen köyhyyden torjunnan eurooppalaisesta foorumista annetun tiedonannon mukaisesti;

12.  kehottaa luomaan lujan yhteyden asunnottomuutta koskevan EU:n strategian ja unionin rahoituslähteiden, erityisesti rakennerahastojen, välille; kehottaa komissiota edistämään Euroopan aluekehitysrahaston varojen käyttöä myös syrjäytyneiden ryhmien asumispalveluihin, jotta voidaan puuttua asunnottomuuden ongelmaan eri EU-jäsenvaltioissa;

13.  kehottaa sisällyttämään asunnottomuusasiat kaikkiin tarkoituksenmukaisiin toiminnanaloihin osana köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaista toimintaa;

14.  katsoo, että asunnottomuutta koskevassa EU:n strategiassa olisi noudatettava täysin Lissabonin sopimusta, jonka mukaan kansallisilla, alueellisilla ja paikallisilla viranomaisilla on ”keskeinen asema ja laaja harkintavalta tarjota, tilata ja järjestää yleistä taloudellista etua koskevia palveluja siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeita”; katsoo, että on jäsenvaltioiden tehtävä määritellä kohtuuhintaisen ja yleishyödyllisen asuntotarjonnan rajat ja että asunnottomuutta koskevan EU:n strategian olisi oltava täysin yhteensopiva jäsenvaltioiden sosiaalista asuntotarjontaa koskevan politiikan kanssa, jossa vahvistetaan lakisääteisesti periaatteeksi edistää eri sosiaaliryhmien asumista samoilla asuinalueilla ja torjua sosiaalista eriytymistä;

15.  kehottaa painokkaasti EU:n perusoikeusvirastoa tarkastelemaan enemmän äärimmäisen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaikutuksia perusoikeuksien saatavuuteen ja toteutumiseen, sillä oikeudesta asuntoon ja sen toteutumisesta riippuu ratkaisevasti monien muiden oikeuksien toteutuminen, mukaan lukien poliittiset ja sosiaaliset oikeudet;

16.  kehottaa painokkaasti työllisyydestä, sosiaalipolitiikasta, terveydestä ja kuluttaja-asioista vastaavaa neuvostoa keskustelemaan tavoista kehittää asunnottomuutta koskeva EU:n strategia;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, alueiden komitealle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, sosiaalisen suojelun komitealle ja Euroopan neuvostolle.

(1) EUVL C 259 E, 29.10.2009, s. 19.
(2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0499.


Kattava lähestymistapa ilmastoon vaikuttaviin ihmisen toiminnan aiheuttamiin muihin kuin hiilidioksidipäästöihin
PDF 122kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2011 ilmastoon vaikuttavia, ihmisen toiminnasta aiheutuvia muita kuin CO2-päästöjä koskevasta kokonaisvaltaisesta menettelytavasta
P7_TA(2011)0384B7-0474/2011

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (ilmastonmuutossopimus) ja otsonikerroksen suojelua koskevan Wienin yleissopimuksen Montrealin pöytäkirjan,

–  ottaa huomioon joulukuussa 2008 hyväksytyn EU:n ilmasto- ja energiapaketin ja asetuksen (EY) N:o 842/2006 tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista,

–  ottaa huomioon seuraavat komission tiedonannot: KOM(2010)0265, jossa esitetään analyysi vaihtoehdoista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi yli 20 prosentin tavoitteen ja hiilivuodon riskin arvioimiseksi, KOM(2010)0086 ”Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kööpenhaminan jälkeen: pikaisia toimia maailmanlaajuisen ilmastopolitiikan vauhdittamiseksi” ja KOM(2011)0112 etenemissuunnitelmasta siirtymiseksi vähähiiliseen talouteen vuonna 2050,

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa ilmastonmuutoksesta, erityisesti 4. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman ”2050: Tulevaisuus alkaa tänään – EU:n tulevaa yhdennettyä ilmastonsuojelupolitiikkaa koskevia suosituksia”(1), 10. helmikuuta 2010 antamansa päätöslauselman Kööpenhaminan ilmastohuippukokouksen (COP15) tuloksista(2) sekä 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman Cancúnin ilmastokokouksesta (COP16)(3),

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan työjärjestyksen 115 artiklan mukaisesti esittämän suullisen kysymyksen (O-000135/2011 – B7-0418/2011) ja neuvoston ja komission lausumat,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen ja sen seurausten tieteelliset todisteet ovat yksiselitteisiä, minkä vuoksi Euroopan laajuisesti ja kansainvälisesti toteutetut pikaiset, koordinoidut ja kunnianhimoiset toimet ovat välttämättömiä, jotta tähän maailmanlaajuiseen haasteeseen voidaan vastata;

B.  ottaa huomioon, että tavoite, jonka mukaisesti maapallon keskimääräinen vuosittainen pintalämpötila ei nouse yli kahdella celsiusasteella (nk. kahden celsiusasteen tavoite), hyväksyttiin maailmanlaajuiseksi tavoitteeksi Cancúnin sopimuksilla Cancúnin ilmastokokouksessa (COP16);

C.  ottaa huomioon, että YK:n ilmastonmuutossopimuksen Kioton pöytäkirja kattaa vain osittain maailmanlaajuista lämpenemistä aiheuttavat kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4), typpioksidin (N2O), fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridin, ja että jotkut muut halogeenihiilivedyt, joiden lämpövaikutus on merkittävä, kuuluvat Montrealin pöytäkirjan piiriin, koska ne voivat tuhota otsonikerrosta;

D.  ottaa huomioon, että eri kasvihuonekaasujen lämpövaikutus (joka ilmaistaan säteilypakotteena watteina neliömetriä kohti) maailmanlaajuiseen ilmastojärjestelmään on erilainen, koska eri kasvihuonekaasujen säteilyvaikutus ja elinikä ilmakehässä on erilainen; ottaa huomioon, että vuoden 2007 IPCC:n neljännen arviointikertomuksen mukaan mainitut lämpövaikutukset ovat CO2:n osalta 1,66W/m2, CH4:n osalta 0,48W/m2, N2O:n osalta 0,16W/m2 ja halogeenihiilivetyjen osalta 0,35W/m2;

E.  ottaa huomioon, että haitalliset kaasut kuten hiilimonoksidi eli häkä (CO), typen oksidit (NOX), metaani sekä muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet muodostavat otsonia alailmakehässä (troposfäärissä) 10–15 km korkeudella maanpinnasta; ottaa huomioon, että koska metaanin, häkäkaasun, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja typen oksidien määrä on lisääntynyt huomattavasti esiteolliseen aikaan verrattuna, alailmakehän otsoni on lisääntynyt noin 30 prosentilla ja sen vaikutus ilmaston lämpenemiseen vastaa jopa 20 prosenttia CO2:n aiheuttamasta lämpenemisestä (0,36W/m2);

F.  ottaa huomioon, että noki, joka on aerosoli ja fossiilisten polttoaineiden ja biomassan epätäydellisestä polttamisesta syntyvä hiukkanen, aiheuttaa ilmaston lämpenemistä kahdella tavalla: toinen on se, että ilmakehä imee auringonsäteitä, mikä lämmittää ympärillä olevaa ilmaa, ja toinen taas se, että nokipeite saattaa tummentaa jäätä ja nopeuttaa jään sulamista (0,10W/m2);

G.  ottaa huomioon, että epäonnistuminen kahden celsiusasteen vähentämistavoitteen saavuttamisessa aiheuttaa valtavia ympäristövaikutuksia ja taloudellisia kustannuksia, koska silloin ilmasto entistä todennäköisemmin lämpenee siinä määrin, että hiilidioksidia ja metaania alkaa vapautua metsien ja ikiroudan kaltaisista nieluista ja luonnon mahdollisuudet varastoida hiiltä valtameriin rajoittuvat;

H.  ottaa huomioon, että UNEP/WMO:n tieteellisen asiantuntijapaneelin vuonna 2010 esittämän arviointikertomuksen mukaan Montrealin pöytäkirja on edistänyt merkittävästi kasvihuonekaasujen maailmanlaajuista vähentämistä; ottaa huomioon arviot, joiden mukaan vuonna 2010 Montrealin pöytäkirja vähensi otsonikerrosta tuhoavien aineiden päästöjä arviolta 10 gigatonnia hiilidioksidiekvivalenttimassana, mikä on noin viisi kertaa suurempi määrä kuin Kioton pöytäkirjan ensimmäisen sitoumusjakson (2008–2012) päästöjen vuosittainen vähentämistavoite;

I.  ottaa huomioon, että komission tarkastelee parhaillaan uudelleen asetusta (EY) N:o 842/2006 tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista;

1.  panee merkille, että eurooppalainen ja kansainvälinen ilmastopolitiikka ovat keskittyneet ensisijaisesti CO2-päästöjen vähentämiseen pitkällä aikavälillä esimerkiksi energiatehokkuuden parantamisen, uusiutuvien energianlähteiden ja muiden vähähiilisen kehityksen varmistavien strategioiden avulla;

2.  vaatii kokonaisvaltaista eurooppalaista ilmastostrategiaa, jota voidaan edistää siten, että kaikki lämpenemisen lähteet ja kaikki hillitsemisvaihtoehdot otetaan huomioon; katsoo, että CO2-päästöjen vähentämisen lisäksi olisi korostettava myös strategioita, jotka voivat nopeimmin vaikuttaa ilmastoon;

3.  panee merkille, että käytettävissä on nopeita toimia sisältäviä sääntelystrategioita, joiden avulla voidaan asteittain vähentää fluorihiilivetyjen tuotantoa ja käyttöä ja vähentää nokipäästöjä sekä alailmakehän otsonia muodostavia kaasuja, ja että nämä voidaan aloittaa 2–3 vuoden kuluessa ja panna olennaisesti täytäntöön 5–10 vuoden kuluessa, mikä voi tuottaa tavoitellun ilmastovaikutuksen muutamassa vuosikymmenessä tai nopeamminkin ja etenkin joidenkin fluorihiilivetyjen osalta niinkin alhaiseen julkiseen hintaan kuin 5–10 senttiä tonnilta, kun nykyinen hiilen hinta on enemmän kuin 13 euroa tonnilta;

4.  toteaa, että fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevan asetuksen mukaisesti toteutetut fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevat jäsenvaltioiden toimet ovat jääneet kauas odotuksista ja että EU:n neuvotteluasema YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen osalta heikkenee huomattavasti, jos EU ei pysty puuttumaan näihin ongelmiin;

5.  kehottaa komissiota esittämään fluorattuja kasvihuonekaasuja käsittelevien asetusten tarkistamista ja antamaan ehdotuksia, jotka koskevat fluorihiilivetyjen tuotannon ja käytön nopeaa asteittaista lopettamista, eri tuotteissa ja sovelluksissa käytettyjen halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen vaiheittaisen käytöstä poistamisen nopeuttamista sekä ilmakehän otsonia tuhoavien kasvihuonekaasujen talteen ottamista käytöstä poistetuista tuotteista ja laitteista;

6.  pitää EU:n sitoumusta tukea Montrealin pöytäkirjan mukaisia fluorihiilivetyjä koskevia toimia myönteisenä ja erinomaisena esimerkkinä muusta kuin markkinapohjaisesta toimintatavasta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Durbanissa pidettävässä 17. osapuolikonferenssissa;

7.  toteaa, että Montrealin pöytäkirjan osapuolten viimeisimmässä kokouksessa komissio EU:n neuvottelijana asettui periaatteessa tukemaan Pohjois-Amerikan valtioiden ja Mikronesian liittovaltion ehdotuksia, jotka koskevat HFC-yhdisteiden käytön asteittaisesta vähentämistä ja sivutuotteena syntyvän HFC-23:n hävittämistä, ja että Cancúnissa järjestetyssä YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen osapuolten viimeisimmässä konferenssissa EU esitti ehdotuksen päätökseksi, jolla sopimuspuolet velvoitetaan pyrkimään sopimukseen tästä kysymyksestä Montrealin pöytäkirjan puitteissa YK:n ilmastonmuutossopimuksen soveltamisalaa rajoittamatta;

8.  ottaa huomioon viimeaikaiset havainnot, että puhtaan kehityksen mekanismin hankkeissa syntyviä HFC-23-päästöhyvityksiä käytetään väärin, ja kehottaa komissiota sen vuoksi tutkimaan tapoja edistää mainittujen hyvitysten välitöntä käytöstä poistamista kansainvälisellä tasolla käytännössä hyvin toimivan Montrealin pöytäkirjan mukaisesti sen sijaan, että käytöstä poistaminen toteutettaisiin Kioton pöytäkirjaan sisältyvän joustavan mekanismin mukaisesti;

9.  vaatii EU:lta välittömiä toimia, joilla edistetään nokipäästöjen vähentämistä nopeasti vaikuttavana keinona, jolla voidaan pysäyttää jäätiköiden sulaminen, ja kehottaa puuttumaan ensisijaisesti päästöihin, jotka vaikuttavat lumen ja jään peittämiin alueisiin, arktiset alueet, Grönlanti ja Himalajan–Tiibetin jäätiköt mukaan luettuina;

10.  kehottaa EU:ta edistämään sellaisten jo olemassa olevien teknologioiden käyttöä, joiden avulla vähennetään jyrkästi nokipäästöjä; kehottaa lisäksi tukemaan ja rohkaisemaan sellaisten säännösten antamista ja noudattamista, joilla kielletään metsien kaskeaminen ja toteutetaan tiukkoja ja säännöllisiä ajoneuvojen päästötestejä;

11.  pyytää ilmansaasteiden sääntelyn ja käytettävissä olevien teknologian muotojen ehdotonta täytäntöönpanoa, koska sen avulla voidaan vähentää typen oksidien ja hiilimonoksidin päästöjä, millä puolestaan voidaan vähentää ihmisen toiminnasta aiheutuvaa alailmakehän otsonia, joka on merkittävä kasvihuonekaasu;

12. kehottaa painokkaasti Euroopan komissiota ilmoittamaan Euroopan parlamentille, aikooko se ryhtyä toimiin edellä mainitun tavoitteen toteuttamiseksi ja hitaasti edenneiden valmistelujen vuoksi menetetyn ajan korvaamiseksi sisällyttämällä edellä mainitut toimintavaihtoehdot viipymättä lainsäädäntöprosessiin;

13.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 67 E, 8.3.2010, s. 44.
(2) EUVL C 341, 16.12.2010, s. 25.
(3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0442.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö