Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. lokakuuta 2011 neuvoston muuttamasta esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2012, kaikki pääluokat (13110/2011 – C7-0247/2011 – 2011/2020(BUD)) ja oikaisukirjelmistä nro 1/2012 (KOM(2011)0372) ja 2/2012 (KOM(2011)0576) esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2012

P7_TA(2011)0461 A7-0354/2011

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7. kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY, Euratom(1),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–  ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman yleisistä suuntaviivoista vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten(4),

–  ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2012 – Pääluokka I – Parlamentti(5),

–  ottaa huomioon komission 26. toukokuuta 2011 esittämän esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2012 (KOM(2011)0300),

–  ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman vuoden 2012 talousarvioesitystä käsittelevän kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksista(6),

–  ottaa huomioon neuvoston 25. heinäkuuta 2011 vahvistaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi (13110/2011 – C7-0247/2011),

–  ottaa huomioon komission 17. kesäkuuta 2011 ja 16. syyskuuta 2011 esittämät oikaisukirjelmät nro 1/2012 ja 2/2012 esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2012,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 75 b artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A7-0354/2011),

PÄÄLUOKKA III
Yleisiä huomioita

1.  muistuttaa, että älykkään, kestävän ja osallistavan, työllisyyttä tukevan ja laadukkaita työpaikkoja luovan talouden edistäminen toteuttamalla Eurooppa 2020 -strategian seitsemän lippulaiva-aloitetta on kaikkien EU:n 27 jäsenvaltion ja EU:n toimielinten yhteisesti hyväksymä tavoite; muistuttaa, että tämän strategian täytäntöönpano edellyttää vuoteen 2020 asti valtavia tulevaisuuteen suuntautuvia investointeja, joiden kokoluokaksi komissio arvioi 19. lokakuuta 2010 päivätyssä tiedonannossaan ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu” (KOM(2010)0700) vähintään 1 800 miljardia euroa; korostaakin, että tarvittavia investointeja sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla ei enää pidä lykätä vaan ne on tehtävä nyt;

2.  muistuttaa, että älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa 2020 -strategian on oltava keskeisellä sijalla vuoden 2012 talousarviota koskevassa EU:n strategiassa, jotta Eurooppaa voidaan auttaa toipumaan kriisistä ja tulemaan vahvemmaksi;

3.  on näin ollen erittäin huolissaan nykyisen kriisin vuoksi jäsenvaltioissa tapahtuneesta julkisten investointien laskusta joillakin näistä aloista, kun jäsenvaltiot ovat tehneet mukautuksia kansallisiin talousarvioihinsa; kehottaa muuttamaan tätä suuntaa ja uskoo vakaasti, että investoinnit on turvattava sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla, jos halutaan, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet toteutuvat koko unionissa; katsoo, että EU:n talousarviolla on merkittävää vipuvaikutusta jäsenvaltioiden elvytystoimiin, sillä sen avulla käynnistetään ja tuetaan kansallisia investointeja kasvun ja työllisyyden edistämiseksi, joten sitä olisi käytettävä tällaisena välineenä; korostaa, että tämä on täysin EU-ohjausjakson dynamiikan mukaista, sillä tällä uudella mekanismilla Euroopan talouden ohjauksen parantamiseksi pyritään lisäämään EU:n ja kansallisten talousarvioiden johdonmukaisuutta, synergiaa ja täydentävyyttä yhteisesti sovittuja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita toteutettaessa;

4.  muistuttaa jälleen kerran, ettei EU:n talousarviota pitäisi katsoa ja arvioida pelkästään menoeräksi, joka rasittaa jäsenvaltioiden talousarvioita, vaan sitä olisi sen sijaan pidettävä mahdollisuutena terästää aloitteita ja investointeja, jotka ovat koko unionin edun mukaisia ja tuovat sille lisäarvoa ja joista useimmista päättävät parlamentti ja neuvosto yhdessä ja joilla on siten myös kansallisen tason legitimiteetti;

5.  panee jälleen kerran merkille EU:n talousarvion täydentävyyden jäsenvaltioiden talousarvioihin nähden ja sen kannustinvaikutuksen kasvun ja työpaikkojen edistämiseen ja korostaa, että talousarvion luonteen ja rajoitetun koon vuoksi sitä ei pitäisi hillitä ja taltuttaa sattumanvaraisilla leikkauksilla vaan päinvastoin tietyillä aloilla sen määrärahoja olisi lisättävä;

6.  ottaa huomioon, että EU:ssa vallitsee sekä jäsenvaltioiden että unionin tasolla akuutti puute varoista; korostaa, että kaikkien ohjelmien ja menojen toteuttamiskelpoisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus olisi analysoitava tarkkaan antamalla rahalle saatavan vastineen käsitteelle todellista sisältöä;

7.  huomauttaa, että monivuotisen rahoituskehyksen marginaalit eivät tarjoa todellista liikkumavaraa etenkään alaotsakkeessa 1 a ja otsakkeessa 4 ja että ne heikentävät unionin valmiutta reagoida toimintalinjojen muutoksiin ja odottamattomiin tarpeisiin luopumatta ensisijaisista tavoitteistaan; huomauttaa, että unionin kohtaamat haasteet ovat niin suuria, että niitä varten tarvittaisiin määrärahoja selvästi monivuotisen rahoituskehyksen nykyisiä enimmäismääriä enemmän; palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa tarkoitettujen välineiden käyttöönotto on välttämätöntä ilmaantuneiden uusien haasteiden ja painopisteiden, esimerkiksi tämänvuotisen arabikevään, vuoksi sekä siksi, että voidaan antaa vahva sysäys Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanolle koordinoituna keinona torjua nykyistä talous- ja sosiaalikriisiä;

Neuvoston kanta

8.  pitää valitettavana sitä, että neuvosto on leikannut komission talousarvioesityksen maksusitoumuksia 1,59 miljardilla eurolla (-1,08 prosenttia) ja maksuja 3,65 miljardilla eurolla (-2,75 prosenttia), minkä vuoksi maksusitoumusten kokonaismäärä on 146,25 miljardia euroa (+2,91 prosenttia verrattuna vuoden 2011 talousarvioon(7)) ja maksujen kokonaismäärä on 129,09 miljardia euroa (+2,02 prosenttia), kun komission talousarvioesityksessä määrät ovat +4,03 prosenttia ja +4,91 prosenttia (oikaisukirjelmä 1/2012 mukaan luettuna);

9.  panee merkille, että neuvosto esittää leikkauksia useisiin satoihin budjettikohtiin, mutta ei esitä yhdenkään kohdan määrärahojen lisäystä; korostaa, että nämä kautta linjan toteutetut leikkaukset koskevat monivuotisen rahoituskehyksen kaikkia otsakkeita, joskin vaihtelevissa määrin;

10.  panee merkille, että näihin leikkauksiin liittyy joitakin epäjohdonmukaisuuksia neuvoston viime aikoina hyväksymien kantojen kanssa ja että tästä ovat esimerkkinä neuvoston tekemät leikkaukset äskettäin perustettuja finanssivalvontaviranomaisia koskeviin budjettikohtiin vuoden 2012 talousarvioesityksessä, koska neuvosto on vaatinut niiden perustamista mutta ei vaikuta halukkaalta tarjoamaan tarvittavia varoja niiden tyydyttävää toimintaa varten;

11.  ymmärtää neuvoston huolen jäsenvaltioiden taloudellisista ja talousarvioon liittyvistä rajoitteista; katsoo, että unionin olisi osoitettava talousarviovastuuta, mutta muistuttaa, että perussopimuksen määräysten mukaan EU:n talousarvio ei voi olla alijäämäinen; ottaa huomioon, että EU:n talousarvion osuus on 2 prosenttia unionin yhteenlasketuista julkisista menoista;

12.  pitää tässä mielessä valitettavana sitä, että neuvosto on parlamentin aiemmista kehotuksista huolimatta tehnyt talousarvioon horisontaalisia leikkauksia ja päättänyt ennakolta määrärahojen kokonaistasosta ottamatta asianmukaisesti huomioon tarkkaa arviointia todellisista tarpeista unionin sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja poliittisten sitoumusten noudattamiseksi tai parlamentin painopisteitä, jotka on esitetty edellä mainitussa 23. kesäkuuta 2011 annetussa päätöslauselmassa kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksista;

13.  korostaa, että pelkkä aiempien toteutusasteiden sekä edellisen vuoden talousarvioon nähden saavutetun nousun arviointi perustana niiden budjettikohtien ja määrien valinnalle, joihin leikkaukset kohdistetaan, on menneisyyteen keskittyvä lähestymistapa, jossa ei ole mahdollista ottaa monivuotisen suunnittelun yhteydessä asianmukaisesti huomioon toteuttamisen nopeuttamista vuosien kuluessa;

14.  toteaa, että neuvoston esittämä maksumäärärahojen alhainen taso johtaisi maksumäärärahojen ja maksusitoumusmäärärahojen välisen eron kasvuun ja siten maksattamatta olevien määrien kasvuun vuoden lopussa erityisesti alaotsakkeissa 1 a ja 1 b; varoittaa tässä yhteydessä kertyneiden maksattamatta olevien määrien jo nyt erittäin suuresta määrästä, kun nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolo lähenee loppuaan;

Parlamentin talousarvioehdotus

15.  vahvistaa maksusitoumusmäärärahojen tasoksi 147 763,82 miljoonaa euroa ja maksumäärärahojen tasoksi 133 143,18 miljoonaa euroa;

16.  palauttaa mieliin, että parlamentti on määritellyt Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvät toimintalinjat tärkeimmiksi painopisteikseen(8) vuoden 2012 talousarviossa, koska ne kuuluvat tärkeinä ja välttämättöminä osina talouskriisistä selviytymistä koskevaan EU:n strategiaan; korostaa, että tiettyjen budjettikohtien ehdotettu määrärahalisäys palvelee unionin tulevaisuuteen suuntautuvia lyhyen ja pitkän aikavälin strategioita;

17.  katsoo, että komission esittämä maksujen taso on vain vähimmäismäärä, kuten on todettu myös useissa puheenjohtaja Barroson ja komission jäsenen Lewandowskin lausunnoissa; ei luota siihen, että ehdotus neuvoston lausumaksi maksumäärärahoista nro 1, jossa pyritään puuttumaan mahdollisten lisärahoitustarpeiden kysymykseen, auttaa lainkaan tässä suhteessa varsinkaan vuoden 2011 alun kokemusten valossa, koska silloin neuvosto oli haluton noudattamaan vastaavaa, vuoden 2011 talousarviota koskevaa lausumaa; päättää sen vuoksi myös palauttaa useimmat maksumäärärahat talousarvioesityksen tasolle varsinkin, kun neuvoston tekemät maksujen leikkaukset koskevat myös Eurooppa 2020 -strategian piiriin ja etenkin alaotsakkeisiin 1 a ja 1 b kuuluvia aloja ja budjettikohtia;

Alaotsake 1 a

18.  palauttaa mieliin, että alaotsake 1 a on monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 keskeinen otsake Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta, koska siitä rahoitetaan suoraan tai välillisesti kaikkia strategian viittä yleistavoitetta ja seitsemää lippulaiva-aloitetta;

19.  pahoittelee, että komissio ja neuvosto eivät yleisesti ehdota seitsemän lippulaiva-aloitteen toteuttamiseen pikaisesti tarvittavien investointien tukemista sen enempää kuin alun perin suunniteltiin, ja panee merkille, että ne ovat valitettavasti taipuvaisia lykkäämään yhteisissä rahoitusponnisteluissa tarvittavaa suurta harppausta kohti vuoden 2013 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä; on varma, että tämä asenne vaarantaa vakavasti yleistavoitteiden saavuttamisen vuoteen 2020 mennessä; ehdottaa sen vuoksi komission talousarvioesityksen määriin joitakin kohdistettuja lisäyksiä muutamilla keskeisillä aloilla, kuten kilpailukyvyn ja yrittäjyyden, tutkimuksen ja innovoinnin sekä koulutuksen ja elinikäisen oppimisen aloilla;

20.  muistuttaa, että ITERin rahoittamiseksi budjettivallan käyttäjän on tarpeen sopia rahoituskehyksen 2007–2013 tarkistamisesta; panee merkille 20. huhtikuuta 2011 päivätyn komission ehdotuksen ITERin rahoituksesta puuttuvien 1,3 miljardin euron rahoittamisesta vuosina 2012 ja 2013, mutta katsoo, että neuvottelut ITERin lisäkustannuksista on pidettävä erillään vuoden 2012 talousarviomenettelystä, ja ottaa huomioon, että neuvostokin jätti ITERin lisärahoituksen talousarviokäsittelynsä ulkopuolelle; ilmaisee kuitenkin halukkuutensa ratkaista kysymys ITER-hankkeeseen tarvittavasta lisärahoituksesta vuoden 2011 loppuun mennessä sen varmistamiseksi, että päätöksen tekemättä jättäminen ei heikennä EU:n nykyisiä fuusioenergiaa koskevia rakenteita;

21.  toistaa vastustavansa voimakkaasti määrärahojen minkäänlaista uudelleen kohdentamista tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännestä puiteohjelmasta, jäljempänä ”seitsemäs puiteohjelma”, kuten komissio ehdottaa osana ITERin rahoituspakettia, sillä tämä vaarantaisi seitsemännen puiteohjelman menestyksekkään täytäntöönpanon ja heikentäisi merkittävästi sen panosta Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamiseen ja lippulaiva-aloitteiden toteuttamiseen; palauttaa sen vuoksi seitsemännen puiteohjelman rahoitussuunnitelman määrät lisäämällä komission leikkaamiin budjettikohtiin 100 miljoonaa euroa; palauttaa myös suurimman osan maksuista, joita neuvosto on leikannut seitsemännen puiteohjelman budjettikohdista (492 miljoonaa euroa), ja pyrkii siten välttämään riskin, että nykyiset oikeudelliset sitoumukset jäävät toteuttamatta, mikä johtaisi lisäkustannuksiin viivästyskorkojen vuoksi;

22.  päättää lisätä entisestään joidenkin seitsemännen puiteohjelman piiriin kuuluvien budjettikohtien maksusitoumusmäärärahoja (Valmiudet – pk-yrityksiä hyödyttävä tutkimus, Yhteistyö – Energia, Ideat, Ihmiset, Energiaan liittyvä tutkimustoiminta); katsoo, että nämä budjettikohdat ovat tärkeä apu pyrittäessä varmistamaan kasvu ja investoinnit Eurooppa 2020 -strategian ytimeen kuuluvilla keskeisillä aloilla; uskoo, että seitsemännen puiteohjelman nykyisen toteutusasteen avulla voidaan varmistaa, että nämä lisämäärät voidaan integroida tehokkaasti kyseisten ohjelmien rahoitussuunnitteluun;

23.  lisää tämän lisäksi myös kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (älykäs energiahuolto ja yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma) maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärää verrattuna alun perin suunniteltuun määrään ja pyrkii siten toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteet; toivoo, että tämän lisäyksen avulla voidaan parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua ohjelmaan sekä kehittää erityisohjelmia ja uusia rahoitusmekanismeja; muistuttaa tässä yhteydessä, että pk-yrityksillä on keskeinen merkitys EU:n talouden vauhdittamisessa, ja kannattaa erityisesti kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvaa EIP-ohjelmaa, koska se on välttämätön väline pyrittäessä toipumaan kriisistä;

24.  päättää lisätä merkittävästi elinikäisen oppimisen ohjelman maksusitoumusmäärärahoja sen korkean eurooppalaisen lisäarvon vuoksi sekä siksi, että sen panos Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloitteeseen ja innovaatiounionia koskevaan lippulaiva-aloitteeseen on suuri; on vakuuttunut siitä, että nämä lisäykset ovat täysin toteuttamiskelpoisia, koska tämän ohjelman lisämäärärahat, joita parlamentti ehdotti ja jotka budjettivallan käyttäjä hyväksyi vuoden 2011 talousarviossa, on tähän mennessä käytetty onnistuneesti, minkä vuoksi ohjelmaan osallistuvien henkilöiden määrä on lisääntynyt huomattavasti; toistaa sitoutuneensa lujasti kannattamaan EU:n ohjelmia nuorison ja koulutuksen alalla, koska niiden avulla voidaan auttaa vähentämään nuorisotyöttömyyttä; ehdottaa uutta lisäystä myös Erasmus Mundus -ohjelman maksusitoumusmäärärahoihin;

25.  päättää palauttaa Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) budjettikohdan maksut talousarvioesityksen tasolle ja toistaa kehotuksensa parantaa edelleen EGR:n käyttöönottoa koskevaa menettelyä, jotta voidaan nopeuttaa avun antamista paikan päällä;

26.  ehdottaa näin ollen toiselle budjettivallan käyttäjälle, että joustovälineestä otetaan käyttöön 30,75 miljoonaa euroa alaotsakkeessa 1 a;

Alaotsake 1 b

27.  panee merkille, että neuvoston kannassa ei muuteta komission esittämiä maksusitoumusmäärärahoja, ja korostaa, että tämä maksusitoumusmäärärahoja koskeva kanta vastaa hyvin monivuotista rahoituskehystä ja siinä otetaan huomioon rahoituskehykseen 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 17 kohdan mukaisesti tehty tekninen mukautus vuotta 2012 varten;

28.  korostaa alue- ja koheesiopolitiikan tärkeää roolia pyrittäessä saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja elvyttämään taloutta Euroopan alueilla; pitää valitettavana neuvoston pyrkimystä rajoittaa maksumäärärahoja, joita leikattiin noin 1,3 miljardia euroa verrattuna komission ennakkoarvioihin vuoden 2012 maksumäärärahojen tarpeesta; toteaa, että lukuun ottamatta lähentymistavoitetta ja teknistä apua neuvosto on tehnyt leikkauksia kaikkiin budjettikohtiin; muistuttaa, että nämä leikkaukset on tehty määrärahoihin, jotka olivat jo ennestään paljon jäsenvaltioiden omia ennakkoarvioita pienemmät (61 miljardia euroa vuonna 2012 tai noin 50 prosenttia talousarvioesitystä suuremmat) ja joiden katsotaan laajalti olevan vain vähimmäisresurssit tulevista maksupyynnöistä suoriutumiseksi ja joita pidetään johdonmukaisina sen kanssa, että toteuttamista nopeutetaan ohjelmakauden lopussa; katsoo ehdottomasti, että neuvoston suhtautumista on sitäkin vaikeampi hyväksyä, kun komissio on äskettäin tehnyt konkreettisia ehdotuksia rakenne- ja koheesiorahastojen maksujen lisäämiseksi maissa, jotka ovat kärsineet eniten nykyisestä rahoitus- ja talouskriisistä; kehottaa arvioimaan alue- ja koheesiopolitiikan täytäntöönpanoa ja pyytää konkreettisia ehdotuksia maksattamatta olevien määrien vähentämiseksi;

29.  kehottaa komissiota tunnustamaan alue- ja paikallistason ratkaisevan roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa;

30.  palauttaa näin ollen neuvoston leikkaamat maksumäärärahat talousarvioesityksen tasolle;

Otsake 2

31.  palauttaa yleisesti neuvoston otsakkeessa 2 tekemät leikkaukset 60 457, 76 miljoonaan euroon, mikä on 3,07 prosenttia vuoden 2011 talousarviota enemmän; katsoo, että komission arvio talousarviotarpeista on neuvoston ehdotuksia realistisempi varsinkin nyt, kun talouden tilanne on erittäin epävarma ja markkinat ovat epävakaat;

32.  panee merkille, että syksyllä 2011 esitettävässä perinteisessä maataloutta koskevassa oikaisukirjelmässä mukautetaan nykyisiä ennusteita vastaamaan todellisia tarpeita koskevaa tarkempaa arviota; kiinnittää tämän vuoksi huomiota vuonna 2012 käytettävissä olevien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen (sääntöjenmukaisuustarkastuksiin liittyvät korjaukset, sääntöjenvastaisuudet ja maidon lisämaksut) lopulliseen tasoon, jonka mukaan vuoden 2012 talousarviossa hyväksyttävien uusien määrärahojen taso loppujen lopuksi määräytyy; arvioi jäljellä olevan nykyisen liikkumavaran (352,24 miljoonaa euroa) riittänevän kattamaan tämän otsakkeen tarpeet, ellei synny odottamattomia tilanteita;

33.  kehottaa komissiota pyrkimään paremmin määrittelemään tässä otsakkeessa selvästi painopisteeksi kestävät viljelyjärjestelmät, joiden avulla säilytetään biologinen monimuotoisuus ja suojellaan vesivaroja ja maan viljavuutta ja joissa otetaan huomioon eläinten hyvinvointi ja työllisyys; katsoo, että tällaisella politiikalla voi olla myönteisenä sivuvaikutuksena E. Coli -epidemian kaltaisten kriisien ehkäiseminen ennakolta;

34.  ei hyväksy niin kutsutun negatiivisia menoja koskevan budjettikohdan (tilien tarkastaminen) määrärahojen lisäystä, joka on keinotekoinen leikkaus otsakkeen 2 määrärahojen kokonaismäärään; katsoo kuitenkin, että jäsenvaltioilla saattaa olla paremmat mahdollisuudet arvioida kansallisten valvontajärjestelmiensä yliarvioidulta vaikuttavaa tehokkuutta ja luotettavuutta yhteisen maatalouspolitiikan alalla;

35.  painottaa, että hedelmä- ja vihannesalan kriiseihin liittyvät ehkäisy- ja torjuntamekanismit ovat selvästi riittämättömät, joten asiaan on löydettävä välittömästi ratkaisu ennen uuden yhteisen maatalouspolitiikan hyväksymistä; pyytää komissiota esittämään Euroopan parlamentille ja neuvostolle konkreettisen ehdotuksen, jolla varmistetaan unionin tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoon kuuluvaan kriisirahastoon maksaman osuuden riittävä lisäys; kehottaa käyttämään tätä lisäystä erityistoimiin kolibakteerin aiheuttamasta epidemiasta kärsineiden tuottajien hyväksi ja tulevien kriisien ehkäisemiseen;

36.  kannattaa koulumaito-ohjelman tuen lisäämistä ja kouluhedelmäohjelman tuen jatkamista;

37.  säilyttää unionin vähäosaisimpia henkilöitä koskevan elintarvikkeiden jakeluohjelman määrärahat ennallaan, koska siitä tuetaan 18 miljoonaa unionissa asuvaa ihmistä, jotka kärsivät aliravitsemuksesta; ilmaisee tyytyväisyytensä komission viimeaikaisiin pyrkimyksiin (ks. tätä aihetta koskeva 3. lokakuuta 2011 annettu komission muutettu ehdotus asetukseksi (KOM(2011)0634)) löytää poliittinen ja oikeudellinen ratkaisu, jonka avulla vältetään ohjelman täytäntöönpanon merkittävät leikkaukset vuosina 2012 ja 2013; kehottaa painokkaasti neuvostoa hyväksymään tämän ehdotuksen viipymättä, etenkin kun otetaan huomioon rahoitus- ja talouskriisistä johtuva vaikea sosiaalinen tilanne monissa jäsenvaltioissa;

38.  tukee LIFE+-ohjelman jatkamista sopivalla tasolla, koska siinä asetetaan etusijalle yksinomaan ympäristöä ja ilmastoa koskevat hankkeet; muistuttaa jälleen, että ympäristöongelmat ja niiden ratkaisut eivät määräydy kansallisten rajojen mukaan, joten on itsestään selvää, että niitä on käsiteltävä EU:n tasolla; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita parantamaan huomattavasti EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa;

39.  korostaa, että yhteinen kalastuspolitiikka on yhä poliittinen painopiste, ja säilyttää sen rahoituksen talousarvioesityksessä ehdotetulla tasolla sen tulevaa uudistusta ajatellen; katsoo, että yhdennetyn meripolitiikan rahoituksen ei pitäisi haitata muiden otsakkeeseen 2 kuuluvien kalastukseen liittyvien toimien ja ohjelmien rahoitusta; pitää tehokasta kalastuksenhoitoa kalavarojen säilyttämisen ja ylikalastuksen estämisen kannalta ratkaisevan tärkeänä; on tyytyväinen uusien kansainvälisten kalastusalan järjestöjen saamaan lisätukeen;

Alaotsake 3 a

40.  toistaa painokkaan kehotuksensa vastata maahanmuuton ja yhteisvastuun alan nykyisiin haasteisiin asianmukaisesti ja tasapainoisesti, jotta voidaan hallita laillista maahanmuuttoa ja ehkäistä ja torjua laitonta maahanmuuttoa; ottaa huomioon jäsenvaltioiden velvoitteen noudattaa vakiintunutta unionin oikeutta ja korostaa riittävän rahoituksen ja tukivälineiden tarvetta, jotta hätätilanteita voidaan käsitellä täysin alkuperämaassa annettavaa suojelua koskevien sääntöjen ja ihmisoikeuksien sekä kaikkien jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden hengessä; kehottaa vastaavasti lisäämään tasapainoisesti sekä Frontexin että Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston talousarviomäärärahoja niiden lisääntyvien tehtävien vuoksi ja toisaalta Euroopan pakolaisrahaston määrärahoja talousarvioesityksen määriin verrattuna; palauttaa lisäksi sekä Euroopan paluurahaston että ulkorajarahaston maksusitoumusmäärärahat talousarvioesityksen tasolle; on ehdottomasti sitä mieltä, että näitä varoja on oltava riittävästi varsinkin Välimeren alueen nykykehityksen ja unionin ulkorajojen turvallisuudelle ja siirtolaisvirtojen hallinnalle aiheutuvien haasteiden vuoksi;

41.  pahoittelee neuvoston huomattavia vähennyksiä Frontexin, ulkorajarahaston ja Euroopan paluurahaston määrärahoihin; on ehdottomasti sitä mieltä, että näiden varojen lisääminen on välttämätöntä varsinkin Välimeren alueen nykykehityksen ja unionin ulkorajojen turvallisuudelle ja siirtolaisvirtojen hallinnalle aiheutuvien haasteiden vuoksi;

42.  aikoo edistää edelleen yhä välttämättömämpää yhteistyötä esimerkiksi Euroopan verkkoturvallisuusstrategian ja rikollisjärjestöjen varojen takavarikoinnin alalla palauttamalla talousarvioesityksen rikollisuuden ehkäisyä ja terrorismin torjuntaa koskevat määrärahat rahoitussuunnitelman mukaisesti;

43.  katsoo, että Daphne-ohjelman rahoitus on ollut toistaiseksi riittämätöntä, ja aikoo varmistaa ohjelman asianmukaisen rahoituksen, jotta voidaan vastata tunnustettuun tarpeeseen torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa;

Alaotsake 3 b

44.  toistaa, että koulutusta käsittelevien ohjelmien, aloitteiden ja elinten rahoitusta olisi lisättävä ottaen huomioon niiden osuus Eurooppa 2020 -strategian Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloitteen ja innovaatiounionia koskevan lippulaiva-aloitteen toteuttamiseen; aikoo erityisesti lisätä entisestään nuorisotoimintaohjelman rahoitusta;

45.  tiedostaa, että on tärkeää ottaa kansalaiset mukaan kansalaisyhteiskunnan ja poliittisen elämän eurooppalaisen näkökulman kehittämiseen, eikä pidä asianmukaisena, että neuvosto on vähentänyt kansalaisuuteen liittyviä menoja;

46.  ei hyväksy yhtään uutta leikkausta pelastuspalvelun rahoitusvälineen rahoitukseen, koska talousarvioesityksen määrät ovat jo valmiiksi rahoitussuunnitelmaa pienemmät ja pelastuspalvelu kuuluu uutena alana unionin toimivaltaan; palauttaa näin ollen talousarvioesityksen määrät;

47.  katsoo eurooppalaisten julkisten tilojen osalta, että arviointikertomus ja työohjelma on esitettävä budjettivallan käyttäjälle hyvissä ajoin, jotta ne voidaan ottaa huomioon talousarviomenettelyssä; päättää pitää varauksessa osan viestintämäärärahoista, kunnes komissio osoittaa halukkuutensa parantaa toimielinten välistä yhteistyötä tässä asiassa;

48.  ottaa useita menoja varaukseen, kunnes saa tarkat arviointikertomukset ja virallisen sitoumuksen toimielinten välisen yhteistyön tehostamisesta;

49.  on tyytyväinen kansanterveysohjelman määrärahoihin, koska ohjelma täydentää jäsenvaltioiden toimia ja tuo niihin lisäarvoa terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn aloilla; tukee komission toimia ”HELP – elämä ilman tupakkaa” -kampanjan jatkamiseksi kansanterveysohjelman puitteissa;

Otsake 4

50.  toistaa näkemyksensä, että vuoden 2012 talousarvion otsakkeen 4 määrärahat eivät ole riittävät, että tilanne on tänä vuonna aikaisempaa huonompi ja että otsakkeessa käytettävissä oleva liikkumavara on liian pieni, jotta sen turvin pystyttäisiin vastaamaan kasvaviin poliittisiin haasteisiin unionin naapurialueilla ja koko maailmassa;

51.  ilmaisee tyytyväisyytensä naapuruusvälineen määrärahojen lisäämiseen, kuten oikaisukirjelmässä nro 1/2012 esitetään, koska lisäys sopii yhteen sen kanssa, että parlamentti kannattaa EU:n selkeää ja johdonmukaista vastausta eteläisen Välimeren alueen viimeaikaiseen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen, ja tuo lisäarvoa unionin sisäisten toimintalinjojen ja makroaluestrategioiden ulkoiselle ulottuvuudelle; toistaa kuitenkin selvästi, että tällainen taloudellinen apu ei saa millään muotoa haitata olemassa olevia painopisteitä;

52.  katsoo, että moniin budjettikohtiin, erityisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, tehdyistä maksusitoumusmäärärahojen vähennyksistä voidaan sopia, jotta voidaan helpottaa sopimukseen pääsemistä sovittelussa toisen budjettivallan käyttäjän kanssa; katsoo, että vuoden 2011 talousarviossa hyväksytty ulko- ja turvallisuuspolitiikan määrärahojen taso on asianmukainen, ja päättää tarkistaa neuvoston kantaa vastaavasti;

53.  katsoo, että ehdotettu Palestiinan ja UNRWA:n määrärahojen lisäys on ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan paremmin varmistaa pakolaisten turvallisuus ja toimeentulo ja turvata meneillään oleva työ elinkelpoisen Palestiinan valtion muodostamiseksi; korostaa jälleen, että Palestiinaa varten olisi laadittava selkeä strategia, jossa Euroopan unionin rahoitusavun edellytykseksi asetetaan unionin poliittisen roolin vahvistaminen rauhanprosessissa konfliktin molempiin osapuoliin nähden;

54.  toteaa, että Aasian ja Latinalaisen Amerikan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvä kasvava määrärahatarve olisi otettava huomioon vuoden 2012 talousarviossa;

55.  pitää valitettavana, että kaikkia parlamentin valiokuntien huolellisesti yksilöimiä tarpeita ja rajattuja painopisteitä ei ole voitu rahoittaa monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 4 enimmäismäärän rajoissa, ja pitää käsittelyssään esittämää määrää vähimmäismääränä, jota unionin uskottava asema maailmanlaajuisena toimijana edellyttää;

56.  ehdottaa näin ollen toiselle budjettivallan käyttäjälle, että joustovälineestä otetaan käyttöön 208,67 miljoonaa euroa otsakkeessa 4;

Otsake 5

57.  torjuu otsakkeen 5 menoja koskevan neuvoston yleisen kannan eli noin 74 miljoonan euron kokonaisvähennyksen, josta noin 33 miljoonaa euroa koskee komissiota ja josta aiheutuu kunkin toimielimen talousarvioihin kautta linjan tehtäviä leikkauksia;

58.  korostaa, että tällainen rajoittava lähestymistapa tuo tosin lyhyellä aikavälillä säästöjä EU:n talousarvioon ja jäsenvaltioille mutta vaarantaa samalla EU:n toimintalinjojen ja ohjelmien toteuttamisen, mikä loppujen lopuksi haittaa kansalaisia ja vaikuttaa myöhemmässä vaiheessa negatiivisesti jäsenvaltioiden talousarvioihin; painottaa myös, että komissiolle ja muille toimielimille olisi annettava tehtäviensä hoitamiseksi riittävät resurssit etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen voimaantulon jälkeen;

59.  panee merkille, että tämä vähennys saatiin aikaan korottamalla henkilöstöön sovellettavaa niin kutsuttua kiinteämääräistä perusvähennystä (toimet, joita ei ole rahoitettu), mikä estää joidenkin parannusten tekemisen budjettivallan käyttäjän hyväksymien henkilöstötaulukoiden toimien täyttöasteeseen (koska se vaikuttaa suoraan palvelukseenottoon); ihmettelee tässä yhteydessä, miten neuvosto kykenee arvioimaan komission yksiköiden mahdollisen henkilöstömäärän tarkemmin kuin komission yksiköt; ei myöskään hyväksy leikkauksia menoeriin, joihin komissio on jo ehdottanut nettosäästöjä talousarvioesityksessään (esim. julkaisutoimisto, selvitykset ja kuulemiset, laitteisto ja kalusto);

60.  antaa tunnustusta komission merkittäville ponnistuksille hallintomenojensa jäädyttämiseksi nimellisarvoltaan jo talousarvioesityksessään ja päättää palauttaa pääluokassa III kaikki otsakkeen 5 menot kyseiselle tasolle;

61.  ottaa kuitenkin tiettyjä hallintomenoja varaukseen, kunnes komissio toteuttaa erityis- tai jatkotoimia tai tekee ehdotuksia tai kunnes siltä saadaan lisätietoja;

Virastot

62.  hyväksyy pääsääntöisesti komission arviot virastojen määrärahatarpeista ja torjuu periaatteet, joihin neuvoston mielivaltaisesti kautta linjan tekemät leikkaukset vuoteen 2011 verrattuna perustuvat;

63.  katsoo, että virastojen talousarvioihin talousarviomenettelyssä mahdollisesti tehtävien leikkausten olisi liityttävä tiiviimmin virastojen toiminnan suunnitteluun ja tehtäviin, mikäli ei voida löytää tarkkaa kohdetta, jossa toimintaa voidaan tehostaa; pitää tässä mielessä Frontexin, jonka toimivaltuuksia juuri tarkistettiin, määrärahojen leikkausta tyypillisenä esimerkkinä siitä, että neuvosto ei ole ottanut virastoille myönnettävien talousarviovarojen yhteydessä huomioon niille säädöksissä ja vaatimuksissa asetettuja tehtäviä ja toimintaa;

64.  on periaatteessa yhtä mieltä siitä, että virastojen ylijäämät olisi otettava huomioon talousarvioesitystä laadittaessa ja esitettävä selkeästi ja avoimesti; toistaa kuitenkin, että osittain omarahoitteisten virastojen ylijäämät olisi jätettävä tämän yleisen säännön ulkopuolelle, jotta voidaan ottaa huomioon se, että niiden tulot ovat vaihtelevat;

65.  päättää edelleen lisätä vuoden 2012 talousarvion määrärahoja kolmelle uudelle finanssivalvontaviranomaiselle ja pitää tätä äärimmäisen tärkeänä kysymyksenä nykyisen talous- ja rahoitustilanteen ja viranomaisten perustamismenettelyjen vuoksi;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

66.  korostaa, että pilottihankkeita ja valmistelutoimia, joita on hyväksytty vain vähäinen määrä, on harkittu ja arvioitu perusteellisesti myös komission heinäkuussa 2011 toteuttaman alustavan arvioinnin valossa, jotta voidaan välttää päällekkäisyys EU:n nykyisten ohjelmien kattamien toimien kanssa; palauttaa mieliin, että pilottihankkeiden ja valmistelutoimien tarkoituksena on muotoilla poliittisia painopisteitä ja esitellä uusia aloitteita, joista saattaa tulevaisuudessa tulla EU:n toimintoja ja ohjelmia;

PÄÄLUOKAT I, II, IV, V, VI, VII, VIII, IX
Yleinen kehys

67.  toistaa edellä mainitussa 6. huhtikuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä kannan, kun se kehotti kaikkia toimielimiä laatimaan talousarvionsa moitteettoman ja tehokkaan varainhoidon pohjalta ja etsimään säästöjä mahdollisuuksien mukaan ottaen huomioon komission jäsenen Lewandowskin 3. helmikuuta 2011 päivätyn kirjeen, jossa kehotetaan kaikkia toimielimiä tekemään kaikkensa pitääkseen menolisäyksensä alle yhdessä prosentissa vuoteen 2011 verrattuna;

68.  antaa tunnustusta kaikkien toimielinten toimille, joiden avulla on saatu aikaan todellisia säästöjä niiden talousarvioissa; toteaa, että kaikkien toimielinten talousarvioiden kasvu on reaalimääräisesti negatiivinen huolimatta niiden uusista toimivaltuuksista, tehtävistä ja toimista, jotka ovat seurausta Lissabonin sopimuksen voimaantulosta;

69.  panee merkille, että kaikkien toimielinten hallinto- ja toimintamenot ovat 5,59 prosenttia EU:n koko talousarviosta, josta otsakkeen 5 liikkumavara on 497,9 miljoonaa euroa;

70.  vahvistaa, että säästötoimet eivät saa vaarantaa palkkojen ja eläkkeiden maksamista eikä kiinteistöjen huoltoa ja turvallisuutta, koska toimielimillä on oltava tarvittavat vähimmäisresurssit, jotta ne voivat toimia, ja että leikkausten on oltava asianmukaisia siten, että niillä ei rankaista toimielimiä, jotka ovat saavuttaneet säästöjen enimmäistason; katsoo myös, että säästöjen on oltava oikeudellisesti perusteltuja ja tehokkaita myös vuonna 2012;

Pääluokka I – Euroopan parlamentti
Yleinen kehys

71.  huomauttaa, että vuoden 2012 talousarvion todellinen hyväksytty kasvu on 1,44 prosenttia verrattuna vuoteen 2011 (ilman Kroatiaa koskevaa oikaisukirjelmää), sillä Kroatiaa koskevaa oikaisukirjelmää käsitellään sovittelukomiteassa neuvoston kanssa; edellyttää, että Kroatiaa koskevat menot lisätään talousarvioon; odottaa, että sovittelukomitean jälkeen vuoden 2012 talousarvion lopullinen todellinen kasvu on näin ollen 1,9 prosenttia (Kroatia mukaan luettuna), ja toteaa, että 1,9 prosenttia on alhaisin todellinen kasvuprosentti kahteentoista vuoteen; ottaa huomioon, että ilman Kroatian liittymisestä ja Lissabonin sopimuksesta johtuvista 18 uudesta Euroopan parlamentin jäsenestä aiheutuvia menoja kasvua on vain 0,8 prosenttia; toteaa, että 0,8 prosenttia on alhaisin todellinen kasvuprosentti ainakin viiteentoista vuoteen; toteaa, että viimeisten viidentoista vuoden aikana talousarvion keskimääräinen kasvu on ollut 4,5 prosenttia; panee merkille, että nykyinen inflaatioaste on 2,9 prosenttia, joten vuoden 2012 talousarvion määrärahat todellisuudessa vähenevät; toteaa, että parlamentti on vähentänyt määrärahoja reaalisesti huolimatta uusista toimivaltuuksista, toimista ja tehtävistä, jotka ovat seurausta Lissabonin sopimuksesta;

72.  toteaa, että parlamentin vuoden 2012 talousarvion kokonaismäärä on 1 710,1 miljoonaa euroa (Lissabonin sopimuksen mukaiset 18 uutta Euroopan parlamentin jäsentä mukaan luettuina); ottaa huomioon, että määrä merkitsee 14,5 miljoonan euron nettovähennystä verrattuna ennakkoarvioon ja 74,085 miljoonan euron nettovähennystä verrattuna alkuperäisiin ehdotuksiin ennen sovittelua puhemiehistön kanssa;

73.  toteaa, että vuoden 2012 talousarvio on luonteeltaan vakauttava ja että parlamentti teki kaikkensa löytääkseen säästöjä vaarantamatta työn ja lainsäädännön laatua; katsoo, että vuoden 2012 talousarvio ja seuraava, vuoden 2013 talousarvio antavat suuntaa seuraavalle monivuotiselle rahoituskehykselle;

74.  toistaa, että kääntämistä ja tulkkausta koskevista budjettikohdista odotettavat säästöt eivät saa vahingoittaa monikielisyyden periaatetta parlamentissa ja muiden toimielinten kanssa käytävän vuoropuhelun yhteydessä; toistaa, että säästöt toteutetaan vaarantamatta yhdenkään jäsenen oikeutta puhua omalla kielellään täysistunnossa, valiokunnissa, koordinaattoreiden kokouksissa tai kolmikantakokouksissa; katsoo, että jäsenillä olisi myös säilytettävä heidän oikeutensa kirjoittaa ja lukea omalla kielellään;

75.  katsoo, että aikana, jolloin monien eurooppalaisten rahoitusvaikeudet lisääntyvät ja säästötoimet jatkuvat, parlamentin olisi näytettävä esimerkkiä menojen rajoittamisessa vähentämällä kaikkea matkakustannuksia; pyytää puhemiehistöä luomaan edellytykset 5 prosentin säästöjen tekemiselle kaikista matkakustannuksista, mukaan luettuina valiokuntien valtuuskuntien ja parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien matkat, jäsenten asemaa koskevia sääntöjä ja niiden soveltamisohjeita täysin noudattaen; katsoo, että parlamentin jäsenten lentäen tehtävien virkamatkojen vähentäminen auttaisi saamaan aikaan tällaisia säästöjä; kehottaa ottamaan 15 prosenttia matkakuluihin tarkoitetuista määrärahoista varaukseen, kunnes parlamentin pääsihteeri toimittaa puhemiehistölle ja budjettivaliokunnalle 31 päivään maaliskuuta 2012 mennessä kertomuksen; pyytää käsittelemään tässä kertomuksessa sellaisten toimien toteutettavuutta, joilla varmistetaan jäsenten matkojen optimaalinen tehokkuus, jotta voidaan antaa suosituksia mahdollisista talousarviosäästöistä, ja katsoo, että tässä yhteydessä olisi käsiteltävä kaikki parlamentin tästä asiasta jo hyväksymät ehdotukset ja päätöslauselmat ja olisi annettava ehdotuksia liikemiesluokan matkalippujen käytön vähentämiseksi ja turistiluokan tai joustomahdollisuuksia sisältävän turistiluokan lippujen käytön kannustamiseksi, olisi varmistettava lentoyhtiöiden kanta-asiakaspisteiden asianmukainen käsittely ja olisi tarkistettava jäsenten rekisterin aukioloaikoja koskevia sääntöjä, erityisesti perjantain osalta; edellyttää, että matkustamiseen liittyviä määrärahoja vähennetään vuonna 2012 ja seuraavina vuosina vaalikauden loppuun asti; ehdottaa, että pyrittäessä luomaan säästöjä toimielinten välisten vierailujen yhteydessä on otettava huomioon pluralismin ensisijaisuus suhteellisuuteen nähden määritettäessä valtuuskuntien kokoonpanoa;

76.  panee merkille, että vuoden 2012 talousarvio sisältää menot, jotka aiheutuvat Lissabonin sopimuksessa tarkoitetuista 18 uudesta jäsenestä (10,6 miljoonaa euroa);

77.  katsoo edelleen, että säästömahdollisuuksien selvittäminen ja jatkuva pyrkimys nykyisten resurssien uudelleenjärjestelyyn ja uudelleenkohdentamiseen ovat silti olennainen osa sen budjettipolitiikkaa etenkin nykyisen talouskriisin aikana; katsoo siksi, että vuoden 2012 talousarviossa tällaiset säästöt olisi luotava laajemmin sellaisten rakenteellisten muutosten yhteydessä, joilla on kauaskantoisempia vaikutuksia; ottaa huomioon, että parlamentin hyväksymät leikkaukset edellyttävät rakennemuutoksia, joilla ei pidä vaarantaa parlamentin asiantuntemusta lainsäädännön alalla; katsoo, että tavoitteena on keskittyä parlamentin ydintoimintaan; katsoo, että tulkkaukseen ja kääntämiseen kohdistuvat säästöt eivät vaaranna monikielisyyden periaatetta vaan ne ovat mahdollisia innovoinnin, rakenteiden uudelleenjärjestelyn ja uusien työmenetelmien avulla;

78.  on tyytyväinen budjettivaliokunnan ja puhemiehistön väliseen, molemminpuoliseen luottamukseen ja kunnioitukseen perustuvaan hyvään yhteistyöhön; katsoo, että sovittelussa 22. syyskuuta 2011 ja parlamentin ennakkoarvion yhteydessä tehtyä sopimusta (6. huhtikuuta 2011 annettu päätöslauselma hyväksyttiin täysistunnossa äänin 479 puolesta) ei saisi kyseenalaistaa ja että mitään sopimuksen osatekijöistä ei pitäisi avata uudelleen, jos sopimukseen pääsemisen jälkeen ei ole ilmaantunut uusia olosuhteita;

79.  toteaa, että yleinen kulukorvaus on jäädytetty vuoden 2011 tasolle; pyytää, että puhemiehistö ei tee mihinkään jäsenten korvauksiin (päivärahat mukaan luettuina) indeksimukautusta;

80.  toistaa, että parlamentin talousarvioneuvottelun aikana ehdotettiin useita varauksia; panee merkille budjettivaliokunnan ja puhemiehistön sovittelussa saavuttaman kompromissin mutta kehottaa vastaamaan näiden parlamentin talousarvioon liittyvien varausten perusteena oleviin kysymyksiin ja käsittelemään ne avoimesti ja antamaan selkeää tietoa kääntämis- ja tulkkaustarpeista, ruokaloista, siivouksesta ja kunnossapidosta sekä matkustuspalveluista ja -järjestelyistä, muista ulkoisista palveluista ja hintarakenteesta sekä muista näitä palveluja koskevista avustuksista;

Henkilöresurssit

81.  hyväksyy seuraavat muutokset henkilöstötaulukkoon:

82.  päättää hyväksyä oikaisukirjelmässä ehdotetun turvallisuusyksikön muuttamisen sisäiseksi yksiköksi ja samalla luoda 29 uutta toimea (26 AST1-toimea ja 3 AD5-toimea) henkilöstötaulukkoon;

83.  hyväksyy seuraavat oikaisukirjelmään sisältyvät toimet, joiden vaikutukset on tasattu muilla säästöillä:

Kiinteistö-, viestintä ja tiedotuspolitiikka

84.  katsoo, että parlamentin kiinteistöpolitiikka vaatii huolellista analysointia ja että hallinnon olisi kehitettävä kiinteistöpolitiikkaa edelleen yhteistyössä budjettivaliokunnan kanssa; pyytää saada säännöllisesti tietoa sellaisten Konrad Adenauer -rakennuksen, Euroopan historian talon sekä Euroopan parlamentin toimipaikoilla olevien rakennus- tai ostohankkeiden kaltaisten kiinteistöhankkeiden uusista vaiheista, joilla on merkittäviä rahoitusvaikutuksia talousarvioon; pyytää tietoja infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston kolmivuotiseen suunnitelmaan liittyvien mahdollisten uusien toimien perustamisesta, ennen kuin hallinto hyväksyy ne; pyytää hallintoa tekemään komission ja mahdollisesti muiden sellaisten toimielinten kanssa, jotka haluavat käyttää Euroopan historian talon tiloja, sopimuksen kustannusten jakamisesta osana juoksevia kuluja; kehottaa EU:n toimielimiä koordinoimaan paremmin vierailuohjelmiaan, jotta voidaan luoda yhteisvaikutuksia, lisätä vierailijoiden tyytyväisyyttä ja jakaa kustannuksia; pyytää hallintoa parantamaan toimielinten välisten hankkeiden hallintoa;

85.  tähdentää, että määrärahat uuden sopimussuhteisen henkilöstön palkkaamiseksi parlamentin kiinteistöpolitiikan täytäntöönpanon tukemista varten on varmistettava tulevina varainhoitovuosina avoimesti; pyytää lisäksi, että sille tiedotetaan uusien toimien perustamista koskevista aikeista sekä infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston toimintaan varattujen määrärahojen mahdollisesta lisäämisestä ennen kuin hallinto ne hyväksyy;

86.  katsoo, että Euroopan historian talo -hanke vaatii muilta toimielimiltä aktiivista yhteistyötä ja osallistumista rahoitukseen; ilmaisee tyytyväisyytensä komission puheenjohtajan 28. syyskuuta 2011 päivätyssä kirjeessään antamaan sitoumukseen osallistua hankkeeseen huomattavalla tavalla ja varmistaa tuki Euroopan historian talon toiminnalle; palauttaa mieliin 6. huhtikuuta 2011 antamansa päätöslauselman, jossa se pyysi esittämään liiketoimintasuunnitelman, jossa esitellään Euroopan historian talon pitkän aikavälin liiketoimintastrategia, ja toteaa, että hallinto on antanut pyydetyt tiedot; toistaa, että hankkeeseen liittyvät päätökset olisi tehtävä avoimen keskustelun ja hedelmällisen vuoropuhelun perusteella ja että olisi huolehdittava päätöksentekomenettelyn avoimuudesta; pyytää saada rakennushankkeesta mahdollisimman pian tietoa varainhoitoasetuksen 179 artiklan 3 kohdan mukaisesti; kehottaa puhemiehistöä varmistamaan, että liiketoimintasuunnitelmaan sisältyvää kustannussuunnitelmaa noudatetaan tarkasti;

87.  katsoo, että pyrittäessä luomaan pitkän aikavälin säästöjä ja uudenaikaistamaan ja tehostamaan organisaatiota parlamentin talousarviota olisi verrattava edustavaan otokseen jäsenvaltioiden talousarvioita sekä Yhdysvaltojen kongressin talousarvioon;

Ympäristöön liittyvät asiat

88.  on tyytyväinen sellaisten konkreettisten kannustimien käyttöönottoon, joilla pyritään edistämään vähemmän saastuttavien liikennemuotojen käyttöä, esimerkiksi 50 prosentin korvaus Jobcard-järjestelmästä Brysselissä; huomauttaa, että matkakuluja koskevissa budjettikohdissa olevat varaukset ovat riippuvaisia myös puhemiehistön pyytämän kertomuksen tuloksista, koska kertomuksessa käsitellään matkakulujen optimoimiseksi toteutettavien toimien toteutettavuutta ja annetaan talousarviosäästöjä koskevia suosituksia;

89.  kehottaa ryhtymään lisätoimiin energian, veden ja paperin kulutuksen vähentämiseksi, jotta parlamentin talousarviossa voidaan luoda säästöjä;

Pääluokka IV – Unionin tuomioistuin

90.  huomauttaa, että neuvoston esittämien leikkausten jälkeen tuomioistuin ei kykenisi hoitamaan asianmukaisesti keskeisiä tehtäviään tuomioistuimen työmäärän lisääntyessä; on siksi päättänyt palauttaa osittain talousarvioesityksen erityisesti jäseniä, henkilöstöä ja tietotekniikkaa koskevien määrärahojen osalta;

Pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

91.  panee merkille tilitarkastustuomioistuimen huomattavat ponnistelut henkilöstön siirtämiseksi tukitoimista tarkastustoimiin, jotta se voisi vastata toimielimeen kohdistuvaan kysynnän kasvuun ja löytää huomattavia säästöjä hallintomenoissaan; toteaa, että neuvosto on leikannut palkkamäärärahoja vuoden 2010 alhaisen toteutumisasteen perusteella; odottaa, että vuoden 2011 toteutumisaste on parempi, ja on siksi päättänyt palauttaa talousarvioesityksen osittain;

Pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

92.  toteaa, että jotkut neuvoston tekemät vähennykset vaarantaisivat talous- ja sosiaalikomitean keskeisten tehtävien hoitamisen ja asettaisivat kyseenalaiseksi sen mahdollisuudet täyttää oikeudelliset velvoitteensa henkilöstöään kohtaan; päättää siksi palauttaa talous- ja sosiaalikomitean jäsenten käytössä toimielimen ydintehtävien suorittamiseksi olevat määrärahat talousarvioesityksen tasolle ja ottaa huomioon, että komitean ydintehtävänä on antaa jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan järjestöille mahdollisuus esittää näkemyksensä koko EU:n tasolla; katsoo, että varovaisten inflaatioennusteiden vuoksi talousarvioesityksen määrät merkitsevät reaalisesti määrärahojen jäädyttämistä; päättää palauttaa talousarvioesityksen henkilöstön palkkojen ja korvausten osalta, jotta talous- ja sosiaalikomitea voi täyttää velvoitteensa henkilöstöään kohtaan, ja päättää palauttaa talousarvioesityksen osittain tulkkauksen osalta, jotta toteutumisaste voidaan palauttaa vuoden 2009 tasolle, mikä merkitsisi silti reaalista vähennystä tulkkauksen määrän lisääntymisen vuoksi;

Pääluokka VII – Alueiden komitea

93.  torjuu osittain neuvoston tekemät leikkaukset; lisää useimpien kyseessä olevien kohtien määrärahoja, koska neuvosto on leikannut määrärahat huomattavasti alle vuosien 2010 ja 2011 toteutumisasteen; päättää näin ollen palauttaa talousarvioesityksen, jotta toimielimellä on mahdollisuus jatkaa poliittista toimintaansa vuoden 2011 tasolla;

Pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

94.  ottaa huomioon, että tämän toimielimen määrärahoja on jo vähennetty huomattavasti viimeisten kahden vuoden aikana; palauttaa sen vuoksi talousarvioesityksen useimmissa budjettikohdissa;

Pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

95.  on eri mieltä neuvoston kanssa ja hyväksyy kahden uuden vakituisen toimen perustamisen (yksi AD9- ja yksi AD6-toimi) Euroopan tietosuojavaltuutetun henkilöstötaulukkoon niiden uusien tehtävien vuoksi, jotka tälle toimielimelle on osoitettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklassa ja joissa on kyse siitä, että seurataan ja varmistetaan, että yksityisyyden suojaa ja henkilötietojen suojaa koskevia perusoikeuksia kunnioitetaan (kaikissa EU:n toimielimissä); hyväksyy tietosuojavaltuutetun johtajan toimen muuttamisen AD15-toimeksi AD14-toimesta, jotta voidaan noudattaa oikeudellisia velvoitteita, vaikka toimielimen henkilöstön kokonaismäärä on 43 toimea;

96.  on päättänyt samasta syystä palauttaa muissa budjettikohdissa talousarvioesityksen;

Pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto

97.  panee merkille, että Euroopan ulkosuhdehallinto on uusi organisaatio, joka kuvastaa tärkeitä eurooppalaisia tavoitteita, joten se tarvitsee riittävät resurssit; katsoo näin ollen, että henkilöstön palkkoja vuonna 2012 koskevissa määrärahoissa on otettava huomioon avoimien toimien todellinen määrä syksyllä 2011; kehottaa ulkosuhdehallintoa toimimaan pidättyväisesti uusien korkeiden virkojen perustamisen suhteen; katsoo, että yhtenä keinona tämän saavuttamiseksi voisi olla kansallisten asiantuntijoiden korvaaminen vaiheittain jäsenvaltioiden virkamiesten vakituisilla viroilla; panee merkille, että kansallisia asiantuntijoita ei lasketa kolmasosaan ulkosuhdehallinnon AD-tason henkilöstöstä; palauttaa kuitenkin mieliin neuvoston päätöksen Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta, jonka mukaan ”Euroopan ulkosuhdehallintoon 7 artiklan mukaisesti lähetetyn kansallisen asiantuntijan työsopimuksen päättyessä tehtävä muutetaan väliaikaisen toimihenkilön toimeksi, jos tehtävä, jota kansallinen asiantuntija hoitaa, vastaa AD-tason henkilöstön tavallisesti hoitamaa tehtävää, edellyttäen, että henkilöstötaulukossa on saatavilla tarvittava toimi”; korostaa lisäksi operatiivisia vaatimuksia, jotka koskevat ulkosuhdehallinnon ja sille perustettujen omien tietotekniikkajärjestelmien siirtymistä uuteen rakennukseen, ja katsoo, että nämä tarpeet on rahoitettava;

98.  ottaa huomioon ulkosuhdehallinnolta saadut selvitykset, jotka toimitettiin budjettivaliokunnan puheenjohtajalle osoitetulla, 30. syyskuuta 2011 päivätyllä kirjeellä ja jotka koskevat EU:n virkamiesten osuutta henkilöstötaulukosta korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan antaman sitoumuksen mukaisesti; päättää näin ollen palauttaa komission talousarvioesityksessä ehdotetun Euroopan ulkosuhdehallinnon henkilöstötaulukon ja katsoo, että kaikki varaukset, jotka koskevat palvelukseenottoa ja EU:n edustuston perustamista Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin, olisi purettava;

99.  panee huolestuneena merkille, että neuvoston kantana on rajata ulkosuhdehallinnon vuoden 2012 talousarvioesitys +2,25 prosenttiin; on omaksunut samoin varovaisen suhtautumistavan lisäyksiin yleisen rahoitustilanteen vuoksi ja hyväksyy ulkosuhdehallinnon vaatimukset vain osittain;

100.  hyväksyy pyydetyt muutokset ulkosuhdehallinnon henkilöstötaulukkoon ja erityisesti edustustojen lujittamisen; aikoo kuitenkin seurata edelleen tarkasti ulkosuhdehallinnon henkilöstön kokoonpanoa ja sen henkilöstösääntöihin kuuluvan velvoitteen noudattamista, että ainakin 60 prosenttia ulkosuhdehallinnon AD-tason henkilöstöstä on EU:n virkamiehiä; vaatii ulkosuhdehallintoa antamaan säännöllisesti kertomuksia tästä asiasta; huomauttaa, että ulkosuhdehallinnon määrärahatarpeiden lisäys johtuu aiemmin neuvostolle ja komissiolle kuuluvien valtuuksien jakamisesta uudelleen sekä aliarvioiduista tarpeista, joita ovat esimerkiksi käynnistämiskustannukset, uudet velvoitteet ja nykyisin neuvoston ja komission hoitamat tehtävät;

o
o   o

101.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä muille asianomaisille toimielimille ja elimille.

(1) EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17. (2) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. (3) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1. (4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0114. (5) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0140. (6) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0296. (7) Mukaan lukien lisätalousarviot 1–3/2011. (8) Katso esim. 23. kesäkuuta 2011 annettu parlamentin päätöslauselma kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksista.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 26. lokakuuta 2011 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Norjan kuningaskunnan välisen satelliittinavigointia koskevan yhteistyösopimuksen tekemisestä (11114/2011 – C7-0184/2011 – 2011/0033(NLE))

P7_TA(2011)0462 A7-0316/2011

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (11114/2011),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Norjan kuningaskunnan väliseksi yhteistyösopimukseksi satelliittinavigoinnista (06647/2010),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 171 ja 172 artiklan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan ja 218 artiklan 8 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0184/2011),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan ja 90 artiklan 7 kohdan sekä 46 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan suosituksen (A7-0316/2011),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Norjan kuningaskunnan hallituksille ja parlamenteille.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 26. lokakuuta 2011 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Amerikan yhdysvaltojen välisen Galileo- ja GPS-satelliittinavigointijärjestelmien ja niihin liittyvien sovellusten edistämistä, tarjontaa ja käyttöä koskevan sopimuksen tekemisestä (11117/2011 – C7-0185/2011 – 2011/0054(NLE))

P7_TA(2011)0463 A7-0332/2011

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (11117/2011),

–  ottaa huomioon luonnoksen sopimukseksi Galileo- ja GPS-satelliittinavigointijärjestelmien ja niihin liittyvien sovellusten edistämisestä, tarjonnasta ja käytöstä (11575/2011),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 171 ja 172 artiklan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan ja 218 artiklan 8 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0185/2011),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan, 90 artiklan 7 kohdan ja 46 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan suosituksen (A7-0332/2011),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksille ja parlamenteille.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 26. lokakuuta 2011 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (uudelleenlaatiminen) (KOM(2010)0784 – C7-0030/2011 – 2010/0387(CNS))

P7_TA(2011)0464 A7-0314/2011

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen – uudelleenlaatiminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2010)0784),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0030/2011),

–  ottaa huomioon säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(1),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan talous- ja raha-asioiden valiokunnalle työjärjestyksen 87 artiklan 3 kohdan mukaisesti osoittaman 25. maaliskuuta 2011 päivätyn kirjeen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 87 ja 55 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A7-0314/2011),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä oleva ehdotus ei sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, ja siinä ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset näiden muutosten kanssa säännösten asiasisältöä muuttamatta;

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on mukautettuna Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositusten perusteella ja jäljempänä tarkistettuna;

2.  kehottaa komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 9 kappale (9)  Kiinteiden toimipaikkojen kohtelun osalta jäsenvaltioiden on mahdollisesti määriteltävä edellytykset ja oikeudelliset välineet kansallisten verotulojen suojaamiseksi ja kansallisen lainsäädännön kiertämisen estämiseksi perussopimuksen periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon kansainvälisesti hyväksytyt verosäännöt. (9)  Kiinteiden toimipaikkojen kohtelun osalta jäsenvaltioiden on mahdollisesti määriteltävä edellytykset ja oikeudelliset välineet kansallisten verotulojen suojaamiseksi ja kansallisen lainsäädännön kiertämisen estämiseksi sekä liian alhaisen verotuksen tai verottamatta jättämisen äärimmäisten muotojen välttämiseksi perussopimuksen periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon kansainvälisesti hyväksytyt verosäännöt. Tarkistus 2 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 1 kohta – a alakohta a) oltava verottamatta tätä voittoa; tai a) oltava verottamatta tätä voittoa, jos sitä on jo verotettu tytäryhtiön sijaintivaltiossa soveltaen lakisääteistä yhtiöverokantaa, joka on vähintään 70 prosenttia jäsenvaltioissa sovellettavien lakisääteisten yhtiöverokantojen keskiarvosta; tai Tarkistus 3 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 1 kohta – b alakohta b) verotettava tällaista voittoa, mutta samalla valtuutettava emoyhtiö ja kiinteä toimipaikka vähentämään maksettavan veron määrästä osuus, jonka tytäryhtiö tai mikä tahansa alatytäryhtiö on maksanut voittoon liittyvästä yhtiöverosta edellyttäen, että kunkin tason yhtiö ja alatytäryhtiö kuuluvat 2 artiklassa vahvistetun määritelmän piiriin ja  3 artiklassa säädetyt vaatimukset kunkin tason yhtiön ja alatytäryhtiön osalta täyttyvät, mutta kuitenkin enintään emoyhtiölle maksettavaksi määrättyä veromäärää vastaava määrä. b) verotettava tällaista voittoa soveltaen lakisääteistä yhtiöverokantaa, joka on vähintään 70 prosenttia jäsenvaltioissa sovellettavien lakisääteisten yhtiöverokantojen keskiarvosta, mutta samalla valtuutettava emoyhtiö ja kiinteä toimipaikka vähentämään maksettavan veron määrästä osuus, jonka tytäryhtiö tai mikä tahansa alatytäryhtiö on maksanut voittoon liittyvästä yhtiöverosta edellyttäen, että kunkin tason yhtiö ja alatytäryhtiö kuuluvat 2 artiklassa vahvistetun määritelmän piiriin ja  3 artiklassa säädetyt vaatimukset kunkin tason yhtiön ja alatytäryhtiön osalta täyttyvät, mutta kuitenkin enintään emoyhtiölle maksettavaksi määrättyä veromäärää vastaava määrä.

(1) EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1.

Euroopan parlamentin tarkistukset 26. lokakuuta 2011 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin vuotuiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (KOM(2010)0815 – C7-0016/2011 – 2010/0395(COD))(1)

P7_TA(2011)0465 A7-0325/2011

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale (1)  Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin. Koska siihen tehdään uusia muutoksia, joihin kuuluvat myös Lissabonin sopimuksen huomioon ottamiseksi tehtävät muutokset, asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 olisi selkeyden vuoksi korvattava tällä asetuksella. (1)  Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin. Koska siihen tehdään uusia muutoksia, joihin kuuluvat myös Lissabonin sopimuksen huomioon ottamiseksi tehtävät muutokset, asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 olisi selkeyden vuoksi korvattava tällä Lissabonin sopimuksen mukaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston yhdessä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä antamalla asetuksella. Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale (2)  Asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 säädetään kaikkiin säädöksiin sovellettavista budjettiperiaatteista ja varainhoitosäännöistä, joita jokaisen toimielimen on noudatettava. Kyseisessä asetuksessa säädetyt perusperiaatteet ja asetuksen tarkoitus ja rakenne sekä talousarvio- ja varainhallintoon sovellettavat perussäännöt olisi säilytettävä. Poikkeuksia edellä tarkoitetuista perusperiaatteista olisi arvioitava uudelleen ja yksinkertaistettava mahdollisimman paljon siten, että samalla otetaan huomioon niiden tarpeellisuus, niiden unionin vuotuiselle talousarviolle, jäljempänä ”talousarvio”, tuottama lisäarvo sekä sidosryhmille niistä aiheutuvat rasitteet. Varainhoitouudistuksen tärkeimmät osatekijät, joihin kuuluvat taloushallinnon toimijoiden tehtävät, tarkastusten ottaminen osaksi toiminnasta vastaavia yksiköitä, sisäiset tarkastajat, toimintoperusteinen budjetointi, kirjanpitoperiaatteiden ja -sääntöjen uudistaminen sekä avustuksia koskevat perusperiaatteet, on tarpeen säilyttää, ja ne on tarpeen nostaa entistä tärkeämpään asemaan. (2)  Asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 säädetään kaikkiin säädöksiin sovellettavista budjettiperiaatteista ja varainhoitosäännöistä, jotka koskevat yleisen talousarvion vahvistamista ja toteuttamista ja joilla varmistetaan moitteeton ja tehokas varainhoito, unionin taloudellisten etujen valvonta ja suojelu sekä lisätään avoimuutta ja joita jokaisen toimielimen on noudatettava. Kyseisessä asetuksessa säädetyt perusperiaatteet ja asetuksen tarkoitus ja rakenne sekä talousarvio- ja varainhallintoon sovellettavat perussäännöt olisi säilytettävä. Poikkeuksia edellä tarkoitetuista perusperiaatteista olisi arvioitava uudelleen ja yksinkertaistettava mahdollisimman paljon siten, että samalla otetaan huomioon niiden tarpeellisuus, niiden unionin vuotuiselle talousarviolle, jäljempänä ”talousarvio”, tuottama lisäarvo sekä sidosryhmille niistä aiheutuvat rasitteet. Varainhoitouudistuksen tärkeimmät osatekijät, joihin kuuluvat taloushallinnon toimijoiden tehtävät, tarkastusten ottaminen osaksi toiminnasta vastaavia yksiköitä, sisäiset tarkastajat, toimintoperusteinen budjetointi, kirjanpitoperiaatteiden ja -sääntöjen uudistaminen sekä avustuksia koskevat perusperiaatteet, on tarpeen säilyttää, ja ne on tarpeen nostaa entistä tärkeämpään asemaan. Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi) (4 a)  Unionin tutkimuksen puiteohjelmien sääntöjä ja menettelyjä olisi yksinkertaistettava ja yhdenmukaistettava edelleen, kuten todetaan tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta 11 päivänä marraskuuta 2010 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa1 sekä seitsemännen puiteohjelman väliarviointia käsittelevän asiantuntijaryhmän loppuraportissa, joka julkaistiin päätöksen N:o 1982/2006/EY 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti 12 päivänä marraskuuta 2010. 1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0401. Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale (5)  Asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 määritellään ainoastaan ne pääperiaatteet ja perussäännöt, joilla säännellään perussopimusten soveltamisalaan kuuluvia talousarvioasioita kokonaisuudessaan. Soveltamissäännöistä säädetään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetussa komission asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2342/2002, jotta eri säännöt voidaan asettaa paremmin keskinäiseen arvojärjestykseen ja siten parantaa asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 selkeyttä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEUT-sopimus”, mukaisesti komissiolle voidaan siirtää valta hyväksyä soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia. Eräät asetukseen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 sisältyvät säännökset olisi tämän vuoksi otettava tähän asetukseen. Komission hyväksymien tämän asetuksen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen olisi koskettava ainoastaan teknisiä yksityiskohtia ja täytäntöönpanomenettelyjä. (5)  Asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 määritellään ainoastaan ne pääperiaatteet ja perussäännöt, joilla säännellään perussopimusten soveltamisalaan kuuluvia talousarvioasioita kokonaisuudessaan. Soveltamissäännöistä säädetään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetussa komission asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2342/2002, jotta eri säännöt voidaan asettaa paremmin keskinäiseen arvojärjestykseen ja siten parantaa asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 selkeyttä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEUT-sopimus”, 290 artiklan mukaisesti lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädöksessä komissiolle voidaan siirtää valta antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä, joilla on tarkoitus ainoastaan täydentää tai muuttaa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia. Eräät asetukseen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 sisältyvät säännökset olisi tämän vuoksi otettava tähän asetukseen. Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale (8)  Ennakkomaksuista kertyneitä korkoja koskevia sääntöjä olisi yksinkertaistettava, koska ne aiheuttavat liikaa hallinnollisia rasitteita sekä unionin varojen saajille että komission yksiköille ja saavat aikaan väärinkäsityksiä komission yksiköiden, toimijoiden ja kumppaneiden välillä. Jotta säännöksiä voitaisiin yksinkertaistaa etenkin avustusten saajien näkökulmasta, velvollisuus ennakkomaksuihin perustuvien korkojen kerryttämiseen ja näiden korkojen perimiseen olisi moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti poistettava. Olisi kuitenkin oltava mahdollista sisällyttää tällainen velvollisuus valtuutussopimukseen, jotta ennakkomaksuista kertyneet korot voitaisiin käyttää eräiden valtuutettujen tahojen hallinnoimien ohjelmien tarpeisiin tai jotta ne voitaisiin periä. (8)  Ennakkomaksuista kertyneitä korkoja koskevia sääntöjä olisi yksinkertaistettava, koska ne aiheuttavat liikaa hallinnollisia rasitteita sekä unionin varojen saajille että komission yksiköille ja saavat aikaan väärinkäsityksiä komission yksiköiden, toimijoiden ja kumppaneiden välillä. Jotta säännöksiä voitaisiin yksinkertaistaa etenkin avustusten saajien näkökulmasta, velvollisuus ennakkomaksuihin perustuvien korkojen kerryttämiseen ja näiden korkojen perimiseen olisi moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti välittömästi poistettava. Olisi kuitenkin oltava mahdollista sisällyttää tällainen velvollisuus valtuutussopimukseen, jotta ennakkomaksuista kertyneet korot voitaisiin käyttää eräiden valtuutettujen tahojen hallinnoimien ohjelmien tarpeisiin tai jotta ne voitaisiin periä. Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale (11)  Perussopimuksessa edellytetään, että monivuotinen rahoituskehys vahvistetaan asetuksella. Tähän asetukseen on sen vuoksi tarpeen ottaa tiettyjä säännöksiä vuosiksi 2007–2013 vahvistetusta rahoituskehyksestä. Budjettikurin varmistamiseksi on etenkin tarpeen luoda yhteys monivuotisen rahoituskehyksen ja vuotuisen talousarviomenettelyn välille. Lisäksi tähän asetukseen on tarpeen ottaa säännökset, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston sitoumusta noudattaa rakennetoimista, maaseudun kehittämisestä ja Euroopan kalatalousrahastosta annetuissa perussäädöksissä vahvistettua maksusitoumusmäärärahojen jakoa. (11)  Koska perussopimuksessa määrätään, että monivuotinen rahoituskehys vahvistetaan tulevaisuudessa asetuksella ja talousarvion kurinalaisuutta ja moitteetonta varainhoitoa koskevaa toimielinten sopimusta on muutettava vastaavasti, on järkeenkäypää ottaa tietyt toimielinten sopimuksen määräykset tähän asetukseen. Budjettikurin varmistamiseksi on etenkin tarpeen luoda yhteys monivuotisen rahoituskehyksen ja vuotuisen talousarviomenettelyn välille. Lisäksi tähän asetukseen on tarpeen ottaa säännökset, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston sitoumusta noudattaa rakennetoimista, maaseudun kehittämisestä ja Euroopan kalatalousrahastosta annetuissa perussäädöksissä vahvistettua maksusitoumusmäärärahojen jakoa. Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a)  Kolmansien osapuolten, jotka eivät ole valtioita, tuloja, joita ne saavat toiminnastaan unionin oikeutettujen tavoitteiden, kuten savukkeiden salakuljetuksen ja väärentämisen torjunnan (niin kutsuttu Philip Morris -sopimus) hyväksi, olisi käsiteltävä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varsinkin, kun ne ovat seurausta vaihtoehtoisen riidanratkaisun prosessin yhteydessä tehdyistä sopimuksista. Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale (16)  Suhteellisuusperiaatetta koskevissa säännöksissä olisi otettava käyttöön hyväksyttävän virheriskin käsite osana tulojen ja menojen hyväksyjän tekemää riskinarviointia. Toimielinten olisi voitava vähitellen luopua yleisestä 2 prosentin olennaisuusrajasta, jota tilintarkastustuomioistuin käyttää tehdessään päätelmiä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Hyväksyttävän virheriskin taso on tätä tarkoituksenmukaisempi perusta silloin, kun vastuuvapauden myöntävä viranomainen arvioi komission riskinhallinnan laatua. Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi sen vuoksi määritettävä hyväksyttävän virheriskin taso kutakin toimintalohkoa varten siten, että sitä määritettäessä otetaan huomioon tarkastusten kustannus-hyötysuhde. (16)  Virheriskin arvioimiseksi – ottaen huomioon moitteettoman varainhoidon periaate ja asianmukainen valvonta – ja virheriskiin reagoimiseksi olisi käytettävä virheriskin ilmaisevaa hallintovälinettä. Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 a kappale (uusi) (16 a)  Avoimuusperiaate, joka on kirjattu SEUT-sopimuksen 15 artiklaan, jossa edellytetään, että toimielimet toimivat mahdollisimman avoimesti, edellyttää unionin talousarvion toteuttamisen yhteydessä, että kansalaiset saavat tietää mihin kohteeseen ja mihin tarkoitukseen unioni käyttää varoja. Tällainen tieto edistää demokraattista vuoropuhelua, myötävaikuttaa kansalaisten osallistumiseen unionin päätöksentekoprosessiin ja lujittaa toimielinten suorittamaa valvontaa unionin menojen osalta. Tämä tavoite olisi saavutettava julkaisemalla mieluiten modernien viestintävälineiden avulla asiaankuuluvat tiedot lopullisista toimeksisaajista ja unionin varojen saajista ottaen huomioon heidän oikeutetut intressinsä luottamuksellisuuden ja turvallisuuden alalla, ja kun on kyse luonnollisista henkilöistä, heidän oikeutensa nauttia yksityiselämän kunnioitusta ja oikeutensa henkilötietojen suojaan. Toimielinten olisi tästä syystä sovellettava valikoivaa lähestymistapaa suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Julkaisupäätösten olisi perustuttava asiaankuuluviin kriteereihin tarkoituksenmukaisen tiedon antamiseksi. Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 a kappale (uusi) (23 a)  Hyvin vähäisiin tai vähäisiin avustuksiin voidaan soveltaa yksinkertaistettuja kirjanpito- ja hyväksymisvaatimuksia saajalähtöisyyden edistämiseksi. Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 b kappale (uusi) (23 b)  Avustuksia voidaan hyväksyä myös perustutkimukseen, jossa tutkimustoiminnan seurauksena ei voida esitellä tuloksia. Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 kappale (24)  Kokemukset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista, joille annetaan asetuksen (EY, Euratom) 1605/2002 185 artiklassa unionin elimen asema, ovat osoittaneet, että käytettävissä olevien välineiden valikoimaa olisi laajennettava siten, että se sisältää myös elimet, joilla on unionin toimielimiin sovellettaviin sääntöihin verrattuna joustavammat säännöt, joita yksityisten kumppaneiden on helpompi noudattaa. Tällaisten vaihtoehtojen olisi perustuttava välilliseen hallinnointiin. Yhtenä vaihtoehtona olisi oltava perussäädöksellä perustettu elin, jolla on omat varainhoitosäännöt, joissa olisi otettava huomioon unionin varojen moitteettoman hallinnoinnin varmistamiseksi tarvittavat periaatteet. Nämä periaatteet olisi hyväksyttävä delegoidulla asetuksella, ja niiden olisi perustuttava periaatteisiin, joita sellaisten kolmansien yhteisöjen, joille talousarvion toteuttamistehtäviä on siirretty, on noudatettava. Toisena vaihtoehtona olisi oltava jäsenvaltion yksityisoikeuden alaisten elinten toteuttamat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet. (24)  Kokemukset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista, joille annetaan asetuksen (EY, Euratom) 1605/2002 185 artiklassa unionin elimen asema, ovat osoittaneet, että käytettävissä olevien välineiden valikoimaa olisi laajennettava siten, että se sisältää myös elimet, joilla on unionin toimielimiin sovellettaviin sääntöihin verrattuna joustavammat säännöt, joita yksityisten kumppaneiden on helpompi noudattaa. Tällaisten vaihtoehtojen olisi perustuttava välilliseen hallinnointiin. Yhtenä vaihtoehtona olisi oltava perussäädöksellä perustettu elin, jolla on omat varainhoitosäännöt, joissa olisi otettava huomioon unionin varojen moitteettoman hallinnoinnin varmistamiseksi tarvittavat periaatteet. Nämä periaatteet olisi hyväksyttävä delegoidulla asetuksella, josta olisi kuultava Euroopan tilintarkastustuomioistuinta, ja niiden olisi perustuttava periaatteisiin, joita sellaisten kolmansien yhteisöjen, joille talousarvion toteuttamistehtäviä on siirretty, on noudatettava. Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 kappale (25)  Valvontaa ja tarkastuksia koskevat perusvelvollisuudet, jotka jäsenvaltioiden on täytettävä silloin kun talousarviota toteutetaan välillisesti hallinnoiden yhteistyössä niiden kanssa ja joista nykyisin säädetään ainoastaan alakohtaisissa asetuksissa, olisi SEUT-sopimuksen 317 artiklan soveltamiseksi otettava tähän asetukseen. Sen vuoksi tähän asetukseen on tarpeen ottaa säännöksiä, joilla luodaan yhdenmukainen kehys kaikkia kyseeseen tulevia toimintalohkoja varten ja joissa säädetään yhdenmukaistetuista kansallisen tason hallintorakenteista, näille rakenteille asetetuista yhteisistä hallinnointi- ja valvontavelvollisuuksista, vuotuisesta hallinnollisesta vahvistuslausumasta ja siitä annettavasta riippumattomasta tarkastuslausunnosta, jäsenvaltioiden antamasta vuotuisesta lausumasta, jossa ne ottavat vastuun niille hoidettavaksi annettujen unionin varojen hallinnoinnista, sekä komission käyttämistä maksujen tarkastamis-, hyväksymis-, keskeytys- ja korjausmenettelyistä. Yksityiskohtaiset säännökset olisi edelleen annettava alakohtaisissa asetuksissa. (25)  Valvontaa ja tarkastuksia koskevat perusvelvollisuudet, jotka jäsenvaltioiden on täytettävä silloin kun talousarviota toteutetaan välillisesti hallinnoiden yhteistyössä niiden kanssa ja joista nykyisin säädetään ainoastaan alakohtaisissa asetuksissa, olisi SEUT-sopimuksen 317 ja 290 artiklan soveltamiseksi otettava tähän asetukseen. Sen vuoksi tähän asetukseen on tarpeen ottaa säännöksiä, joilla luodaan yhdenmukainen kehys kaikkia kyseeseen tulevia toimintalohkoja varten ja joissa säädetään yhdenmukaistetuista kansallisen tason hallintorakenteista sekä jotka eivät synnytä lisää valvontarakenteita vaan antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden hyväksyä elimiä, joille on annettu tehtäväksi unionin varojen täytäntöönpano. Jäsenvaltioilla olisi oltava valtuudet määrittää hyväksynnän antavan viranomaisen tehtäviä hoitava yksikkö tai organisaatio, joka voi olla samalla hallinnollisella tasolla kuin hyväksytty elin tai vastata jo sillä hetkellä muiden viranomaisten valvonnasta; tämä ei saisi estää jäsenvaltioita valitsemasta mitä muuta rakennetta tahansa, kunhan se tapahtuu tämän asetuksen säännösten mukaisesti. Lisäksi tähän asetukseen olisi otettava näille rakenteille asetetut yhteiset hallinnointi- ja valvontavelvollisuudet, vuotuinen hallinnollinen vahvistuslausuma ja siitä annettava riippumaton tarkastuslausunto, jäsenvaltioiden antama vuotuinen lausuma, jossa ne ottavat vastuun niille hoidettavaksi annettujen unionin varojen hallinnoinnista, sekä komission käyttämät maksujen tarkastamis-, hyväksymis-, keskeytys- ja korjausmenettelyt, jotta luotaisiin johdonmukainen lainsäädäntökehys, joka myös parantaa yleistä oikeusvarmuutta ja tarkastusten ja korjaavien toimien tehokkuutta sekä unionin taloudellisten etujen suojelua. Yksityiskohtaiset säännökset olisi edelleen annettava alakohtaisissa asetuksissa. Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 33 a kappale (uusi) (33 a)  Kaikkien lainsäätäjälle toimitettujen ehdotusluonnosten olisi oltava yhteensopivia käyttäjäystävällisten tietotekniikoiden (sähköinen hallinto eli e-government) kanssa, ja tehokkuuden lisäämiseksi olisi varmistettava, että talousarviota hallinnoitaessa kerätyt tiedot ovat yhteentoimivia. Sähköisessä muodossa saatavilla olevat tiedot olisi voitava siirtää yhtenäisten tiedonsiirtoa koskevien sääntöjen mukaisesti. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen olisi annettava tämän asetuksen voimaantulon jälkeen kahden vuoden siirtymäaika. Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 38 a kappale (uusi) (38 a)  Kertakorvauksia ja kiinteämääräisiä maksuja olisi käytettävä vapaaehtoisesti ja ainoastaan tarvittaessa. Kiinteämääräisiin maksuihin ja kertakorvauksiin liittyvää terminologiaa olisi selvennettävä. Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 38 b kappale (uusi) (38 b)  Olisi ehdotettava lisäselvennystä tai järkevää määritelmää avustuskelpoisille kustannuksille, koska siten voitaisiin noudattaa paremmin kokonaiskustannusperiaatetta, jolla viitataan välittömiin ja välillisiin kustannuksiin tutkimusta edeltävässä tai sen jälkeisessä vaiheessa. Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 43 a kappale (uusi) (43 a)  Jotta tarkastusten kohteille jäisi riittävästi aikaa reagoida tilintarkastustuomioistuimen havaintoihin, jotka saattavat vaikuttaa tarkastusten kohteiden lopulliseen tilinpäätökseen tai tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja/tai asianmukaisuuteen, tilintarkastustuomioistuimen on varmistettava, että kaikki tällaiset havainnot toimitetaan kyseiselle toimielimelle tai elimelle ajoissa. Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 44 kappale (44)  Alustavaa ja lopullista tilinpäätöstä koskevat säännökset olisi saatettava ajan tasalle, etenkin jotta voitaisiin antaa säännökset tiedoista, jotka olisi liitettävä komission tilinpitäjälle konsolidointia varten toimitettaviin tilinpäätöksiin. Lisäksi säännöksissä olisi viitattava vahvistuskirjeeseen, jonka talousarviosta rahoitettavat toimielimet ja elimet liittävät tilintarkastustuomioistuimelle toimittamiinsa lopullisiin tilinpäätöksiin, sekä vahvistuskirjeeseen, joka toimitetaan unionin lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen toimittamisen yhteydessä. Määräaikaa, johon mennessä tilintarkastustuomioistuimen on esitettävä huomatuksensa muiden toimielinten kuin komission ja talousarviosta rahoitettavien elinten alustavista tilinpäätöksistä, olisi aikaistettava, jotta nämä voivat ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen huomautukset lopullista tilinpäätöstä laatiessaan. (44)  Alustavaa ja lopullista tilinpäätöstä koskevat säännökset olisi saatettava ajan tasalle, etenkin jotta voitaisiin antaa säännökset tiedoista, jotka olisi liitettävä komission tilinpitäjälle konsolidointia varten toimitettaviin tilinpäätöksiin. Lisäksi säännöksissä olisi viitattava vahvistuskirjeeseen, jonka talousarviosta rahoitettavat toimielimet ja elimet liittävät tilintarkastustuomioistuimelle toimittamiinsa lopullisiin tilinpäätöksiin, sekä vahvistuskirjeeseen, joka toimitetaan unionin lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen toimittamisen yhteydessä. Määräaikaa, johon mennessä tilintarkastustuomioistuimen on esitettävä huomatuksensa muiden toimielinten kuin komission ja talousarviosta rahoitettavien elinten alustavista tilinpäätöksistä, olisi aikaistettava, jotta nämä voivat ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen huomautukset lopullista tilinpäätöstä laatiessaan. Jotta vastuuvapausmenettely voitaisiin saada päätökseen tarkasteltavana olevaa vuotta seuraavana vuonna, perustetaan työryhmä laatimaan ehdotuksia tämän menettelyn keston lyhentämiseksi. Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 45 kappale (45)  Komission olisi SEUT-sopimuksen 318 artiklan mukaisesti toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle osana vastuuvapauden myöntämismenettelyn yhteydessä edellytettäviä tietoja myös unionin varoja koskeva arviointikertomus, joka perustuu saavutettuihin tuloksiin. Tähän asetukseen olisi sen vuoksi otettava riittävät, muihin nykyisiin raportointivaatimuksiin suhteutetut säännökset tällaista kertomusta varten. (45)  Komission olisi SEUT-sopimuksen 318 artiklan mukaisesti toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle osana vastuuvapauden myöntämismenettelyn yhteydessä edellytettäviä tietoja myös unionin varoja koskeva arviointikertomus, joka perustuu saavutettuihin tuloksiin. Tähän asetukseen olisi sen vuoksi otettava riittävät, muihin nykyisiin raportointivaatimuksiin suhteutetut säännökset tällaista kertomusta varten. Kertomukseen olisi sisällytettävä erityisesti tietoja henkilöstösektorilla toteutettujen tasa-arvotoimien tuloksista. Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 48 kappale (48)  Ulkoisten toimien toteuttamiseen liittyviä erityissäännöksiä on tarpeen mukauttaa täytäntöönpanomenetelmiin ehdotettujen muutosten huomioon ottamiseksi. (48)  Ulkoisten toimien toteuttamiseen liittyviä erityissäännöksiä on tarpeen mukauttaa täytäntöönpanomenetelmiin ehdotettujen muutosten huomioon ottamiseksi, ja on ehdotettava eriytettyä menettelytapaa, jota sovelletaan, kun Euroopan unionin edellytetään reagoivan humanitaarisiin hätätilanteisiin, kansainvälisiin kriiseihin tai kolmansissa maissa meneillään oleviin demokraattisiin siirtymäprosesseihin. Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 54 a kappale (uusi) (54 a)  On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 55 kappale (55)  Tätä asetusta olisi tarkistettava vain silloin kun se on tarpeen. Liian lyhyin aikavälein tehtävistä tarkistuksista on seurauksena, että hallintorakenteiden ja -menettelyjen mukauttamisesta uusiin sääntöihin aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia. Lisäksi soveltamisaika voi tällöin olla niin lyhyt, ettei voimassa olevien sääntöjen soveltamisesta voida tehdä perusteltuja päätelmiä. Poistetaan. Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 56 a kappale (uusi) (56 a)  Asetuksen luettavuutta olisi parannettava hakemistolla, joka sisältää myös kunkin artiklan nimet, sekä varainhoitotermien sanastolla. Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi 1 artikla Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin vuotuisen talousarvion, jäljempänä ”talousarvio”, laatimista ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen laatimista ja tilintarkastusta. 1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat Euroopan unionin yleisen talousarvion, jäljempänä ”talousarvio”, laatimista ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen laatimista ja tilintarkastusta. 2.  Tätä asetusta sovellettaessa – ”toimielimellä” tarkoitetaan Euroopan parlamenttia, Eurooppa-neuvostoa ja neuvostoa, Euroopan komissiota, Euroopan unionin tuomioistuinta ja Euroopan tilintarkastustuomioistuinta, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa, alueiden komiteaa, Euroopan oikeusasiamiestä, Euroopan tietosuojavaltuutettua sekä Euroopan ulkosuhdehallintoa, jäljempänä ”ulkosuhdehallinto”; –  Euroopan keskuspankkia ei lasketa Euroopan unionin toimielimeksi. Kaikki viittaukset ”unioniin” katsotaan viittauksiksi Euroopan unioniin ja Euroopan atomienergiayhteisöön. Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi 2 artikla Kaikkien muissa säädöksissä olevien säännösten, jotka liittyvät talousarvion toteuttamiseen tuloina tai menoina, on noudatettava II osastossa esitettyjä budjettiperiaatteita. Kaikkien muissa säädöksissä olevien säännösten, jotka liittyvät talousarvion toteuttamiseen tuloina tai menoina, on noudatettava tätä asetusta sekä tämän asetuksen soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä 199 artiklassa tarkoitetun delegoidun asetuksen mukaisesti. Tätä asetusta sovelletaan Euroopan parlamenttiin, Eurooppa-neuvostoon ja neuvostoon, Euroopan komissioon, Euroopan unionin tuomioistuimeen ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaan, alueiden komiteaan, Euroopan oikeusasiamieheen, Euroopan tietosuojavaltuutettuun sekä Euroopan ulkosuhdehallintoon, jäljempänä ”toimielimet”. Kaikkien lainsäätäjälle toimitettujen ehdotusten ja ehdotusten muutosten perusteluissa on mainittava selvästi erikseen sellaiset säännökset, jotka sisältävät poikkeuksia tähän asetukseen tai tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttyihin delegoituihin asetuksiin, sekä esitettävä erityiset syyt tällaisille poikkeuksille asianomaisissa perusteluissa. Tätä asetusta ei sovelleta Euroopan keskuspankkiin. Tätä asetusta sovelletaan talousarviossa vahvistettuihin Euratomin hankintakeskuksen määrärahoihin liittyvien hallintomenojen toteuttamiseen. Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi 2 a artikla (uusi) 2 a artikla Henkilötietojen suojaaminen Tämä asetus ei rajoita yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY eikä yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 vaatimusten soveltamista. Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta 1.  Talousarvio on säädös, jossa arvioidaan ja vahvistetaan joka vuodeksi kaikki unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön tarpeellisiksi katsotut tulot ja menot. 1.  Kaikki tulot ja menot, myös kutakin varainhoitovuotta koskevat ennusteet ja kaikki vahvistetut unionin tarpeellisiksi katsotut tulot ja menot, on sisällytettävä talousarvioon ja sen liitteisiin. Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta 2.  Unionin menoihin ja tuloihin kuuluvat: 2.  Unionin menoihin ja tuloihin kuuluvat: a) unionin menot ja tulot, mukaan lukien Euroopan unionista tehdyn sopimuksen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaa koskevista määräyksistä toimielimille aiheutuvat hallintomenot sekä mainittujen määräysten täytäntöönpanosta johtuvat toimintamenot, kun ne otetaan menoina talousarvioon; a) unionin menot ja tulot; b)  Euroopan atomienergiayhteisön menot ja tulot. b) kunkin Euroopan kehitysrahaston toteuttamisesta aiheutuvat menot ja tulot. Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuihin unionin menoihin kuuluvat: a) hallintomenot, mukaan lukien Euroopan unionista tehdyn sopimuksen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaa koskevista määräyksistä toimielimille aiheutuvat menot sekä mainittujen määräysten täytäntöönpanosta johtuvat toimintamenot, kun ne otetaan menoina talousarvioon, sekä b) mainittujen määräysten täytäntöönpanosta aiheutuvat toimintamenot, kun ne otetaan menoina talousarvioon, mukaan lukien niihin liittyvät tukimenot. Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 b kohta (uusi) 2 b. Talousarvioon otetaan unionin lainanotto- ja lainanantotoimintaan liittyvät takaukset hallinnoitaessa Euroopan rahoitusvakausvälinettä ja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismia sekä suoritukset takuurahastoon ulkosuhteisiin liittyville hankkeille. Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 4 kohta 4.  Unionille kuuluvien varojen korkotuottoja ei makseta unionille, ellei 55 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii–viii alakohdassa lueteltujen yhteisöjen, joille tehtäviä on siirretty, kanssa tehdyissä sopimuksissa tai avustuspäätöksissä tai avustuksen saajien kanssa tehdyissä avustussopimuksissa toisin määrätä. Tällaisissa tapauksissa korot käytetään vastaavan ohjelman tarpeisiin tai peritään takaisin. 4.  Unionille kuuluvien varojen korkotuottoja ei makseta unionille, ellei 55 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii–viii alakohdassa lueteltujen yhteisöjen, joille tehtäviä on siirretty, kanssa tehdyissä sopimuksissa toisin määrätä. Tällaisissa tapauksissa korot käytetään vastaavan ohjelman tarpeisiin ja vähennetään kyseessä olevan saajan saamisista tai, jos se on mahdotonta, epäkäytännöllistä tai tehotonta, peritään takaisin. Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi 5 a artikla (uusi) 5 a artikla Määräajan umpeutuminen 1.  Päivinä ilmaistu määräaika päättyy kyseisen jakson viimeisen päivän päättyessä. 2.  Viikkoina, kuukausina tai yli kuukauden kestävänä ajanjaksona – vuosi, puoli vuotta, neljännesvuosi – ilmaistu määräaika päättyy viimeisen sellaisen viikon tai viimeisen sellaisen kuukauden viimeisen päivän päättyessä, joka vastaa nimitykseltään tai järjestysnumeroltaan tapahtuman tai ajankohdan päivää. 3.  Jos kuukausina ilmaistun määräajan viimeisessä kuukaudessa ei ole päivää, jona määräajan tulisi päättyä, määräaika päättyy tuon kuukauden viimeisen päivän päättyessä. Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 5 b artikla (uusi) 5 b artikla Kauden jatkaminen Jos määräaikaa jatketaan, uusi määräaika lasketaan edellisen määräajan päättymisestä alkaen. Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi 5 c artikla (uusi) 5 c artikla Sunnuntait, vapaapäivät ja lauantait Jos toimi on tarkoitus toteuttaa tiettynä päivänä tai tietyn määräajan kuluessa ja jos kyseinen tietty päivä tai määräajan viimeinen päivä on sunnuntai, yleinen, virallisesti tunnustettu vapaapäivä tai lauantai, sen tilalle otetaan seuraava työpäivä. Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi) a a) tai asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa 195 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin sellaisiin kiinteistöhankkeisiin varatut määrät, joita ei ole vielä saatettu päätökseen, jos sitoumusten edellyttämiä alustavia vaiheita ei ole saatu päätökseen joulukuun 31 päivään mennessä ja määriä tarvitaan, jotta voidaan vauhdittaa työn etenemistä tai maksaa velka aikaisemmin takaisin; näitä määriä voidaan sitoa seuraavan vuoden joulukuun 31 päivään saakka; sekä Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi) b a) omien varojen järjestelmän määriä vastaavat määrät. Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 4 kohta 4.  Jaksottamattomat määrärahat, jotka vastaavat ennen varainhoitovuoden tilinpäätöstä asianmukaisesti tehtyjä maksusitoumuksia, siirretään ilman eri toimenpiteitä vain seuraavalle varainhoitovuodelle. 4.  Jaksottamattomat määrärahat, jotka vastaavat ennen varainhoitovuoden tilinpäätöstä asianmukaisesti tehtyjä maksusitoumuksia, siirretään ilman eri toimenpiteitä vain seuraavalle varainhoitovuodelle. Tätä sovelletaan myös vapautettuihin ja käyttämättömiin määrärahoihin (maksusitoumukset ja maksut), jotka eivät kuulu 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin määriin, sekä kussakin otsakkeessa monivuotisen rahoituskehyksen yleiseen enimmäismäärään nähden käytettävissä oleviin, käyttämättä jääneisiin liikkumavaroihin, joista muodostuu monivuotisen rahoituskehyksen yleinen liikkumavara, joka osoitetaan seuraavana varainhoitovuonna eri otsakkeisiin niiden tarpeiden mukaisesti. Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 6 kohta 6.  Rajoittamatta sitä, mitä 10 artiklassa säädetään, varauksiin otettuja tai henkilöstömenoihin liittyviä määrärahoja ei saa siirtää varainhoitovuodelta toiselle. 6.  Rajoittamatta sitä, mitä 10 artiklassa säädetään, varauksiin otettuja tai henkilöstömenoihin liittyviä määrärahoja ei saa siirtää varainhoitovuodelta toiselle. Tätä artiklaa sovellettaessa henkilöstömenoihin katsotaan sisältyvän toimielinten jäsenten ja henkilöstösääntöjen piiriin kuuluvan henkilöstön palkat ja korvaukset. Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi 9 a artikla (uusi) 9 a artikla Käyttämättä jääneiden määrärahojen siirto Sekä käyttämättä jääneet maksusitoumus- ja maksumäärärahat että vapautetut määrärahat vuodelta n voidaan siirtää vuoden n + 1 talousarvioon tai johonkin seuraavien vuosien talousarvioista vuotuisessa talousarviomenettelyssä budjettivallan käyttäjän päätöksellä. Komissio esittää ennen 1 päivää lokakuuta vuonna n budjettivallan käyttäjälle arvionsa käyttämättä jääneistä ja vapautetuista maksusitoumus- tai maksumäärärahoista vuonna n. Kumpikin budjettivallan käyttäjä voi esittää, miten käyttämättä jääneet määrärahat jaetaan vuoden n + 1 talousarvioon tai jopa sitä seuraavien vuosien talousarvioihin. Budjettivallan käyttäjät tekevät päätöksen yhdessä SEUT-sopimuksen 314 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Käyttämättä jääneet ja vapautetut määrärahat otetaan johonkin näistä talousarvioista ja lisätään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin. Käyttämättä jääneet ja vapautetut määrärahat voidaan osoittaa joko tiettyyn ohjelmaan tai ottaa alustavaan lukuun. Tässä tapauksessa jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia pyydetään vasta, kun budjettivallan käyttäjä on päättänyt tietystä kohteesta. Monivuotisen rahoituskehyksen liikkumavaran siirto Jos vuotuisen talousarvion hyväksymisen jälkeen rahoituskehyksen otsakkeiden enimmäismääriin jää liikkumavaraa, budjettivallan käyttäjä voi ennen varainhoitovuoden päättymistä päättää siirtää käyttämättä jääneen liikkumavaran monivuotisen rahoituskehyksen minkä tahansa seuraavan vuoden enimmäismääriin. Monivuotisen rahoituskehyksen kokonaismäärä pysyy ennallaan. Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 3 kohta 3.  Jos unionin toiminnan jatkuvuus ja hallinnon tarpeet sitä edellyttävät, neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta antaa luvan käyttää kaksi väliaikaista kahdestoistaosaa tai useampia väliaikaisia kahdestoistaosia niiden lisäksi, jotka ovat käytettävissä ilman eri toimenpiteitä 1 ja 2 kohdan mukaisesti, toisaalta maksusitoumusten tekemiseen ja toisaalta suoritettaviin maksuihin. Neuvosto ilmoittaa päätöksestä välittömästi Euroopan parlamentille. 3.  Jos unionin toiminnan jatkuvuus ja hallinnon tarpeet sitä edellyttävät, neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta antaa luvan käyttää yhden väliaikaisen kahdestoistaosan ylittäviä menoja niiden lisäksi, jotka ovat käytettävissä ilman eri toimenpiteitä 1 ja 2 kohdan mukaisesti, toisaalta maksusitoumusten tekemiseen ja toisaalta suoritettaviin maksuihin, ei kuitenkaan enempää kuin yhteensä kaksi väliaikaista kahdestoistaosaa. Neuvosto ilmoittaa päätöksestä välittömästi Euroopan parlamentille. Päätös tulee voimaan 30 päivän kuluttua sen tekemisestä, jollei Euroopan parlamentti sitä ennen päätä pienentää näitä menoja jäsentensä enemmistöllä tekemällään ratkaisulla. Päätös tulee voimaan 30 päivän kuluttua sen tekemisestä, jollei Euroopan parlamentti kyseisen jakson kuluessa päätä pienentää näitä menoja kaikkien jäsentensä enemmistöllä tekemällään ratkaisulla. Jos Euroopan parlamentti päättää pienentää näitä menoja, neuvosto käsittelee lupaa koskevan päätöksen uudelleen siten, että se ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksymän määrän. Jos Euroopan parlamentti päättää pienentää näitä menoja, sovelletaan pienennettyä määrää. Täydentävät kahdestoistaosat hyväksytään kokonaisina eikä niitä voida jakaa osiin. Jos jossain luvussa ensimmäisen kohdan mukaisesti myönnetyn kahden väliaikaisen kahdestoistaosan määrä ei riitä kattamaan menoja, jotka ovat tarpeellisia unionin toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi kyseisen luvun kattamalla alalla, edellisen varainhoitovuoden talousarvion vastaavaan lukuun otettujen määrärahojen määrän ylitys voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä. Budjettivallan käyttäjä päättää asiasta tässä kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Edellisen varainhoitovuoden talousarviossa käyttöön annettujen määrärahojen kokonaismäärää ei kuitenkaan saa missään tapauksessa ylittää . Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi 15 artikla Varainhoitovuoden yli- tai alijäämä Yli- tai alijäämän siirtäminen varainhoitovuodelta toiselle 1.  Varainhoitovuoden ylijäämä otetaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon tulona ja alijäämä maksumäärärahana. 1.  Varainhoitovuoden ylijäämä 9 ja 10 artiklan mukaisten siirtojen jälkeen otetaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon lisätulona ja vain alijäämätapauksessa maksumäärärahana noudattaen täysin omista varoista tehdyn neuvoston päätöksen 7 artiklaa ja ottamatta huomioon lähes puoliautomaattista mukautusta jäsenvaltioiden maksuosuuksiin unionin talousarvioon. 2.  Arviot näistä tuloista tai maksumäärärahoista otetaan talousarvioon talousarviomenettelyn kuluessa ja niitä voidaan tarkistaa 35 artiklan mukaisella oikaisukirjelmällä. Nämä arviot laaditaan unionin omista varoista tehdyn päätöksen soveltamisesta annetun neuvoston asetuksen mukaisesti. 2.  Arviot näistä tuloista tai maksumäärärahoista otetaan talousarvioon talousarviomenettelyn kuluessa ja niitä voidaan tarkistaa 35 artiklan mukaisella oikaisukirjelmällä. 3.  Varainhoitovuoden tilinpäätöksen jälkeen poikkeamat arvioista otetaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon ainoastaan niitä koskevassa lisätalousarviossa. Tässä tapauksessa komission on esitettävä ehdotus lisätalousarvioksi 15 päivän kuluessa siitä päivästä, jona alustava tilinpäätös esitettiin. 3.  Varainhoitovuoden tilinpäätöksen jälkeen poikkeamat arvioista otetaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon ainoastaan niitä ja ylijäämän tapauksessa vastaavia lisämäärärahoja koskevassa lisätalousarviossa. Komission on esitettävä ehdotus lisätalousarvioksi 45 päivän kuluessa siitä päivästä, jona alustava tilinpäätös esitettiin. Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi 15 a artikla (uusi) 15 a artikla Maksuja ja maksusitoumuksia koskeva varaus Nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvien edellisten varainhoitovuosien ylijäämä ja käyttämättä jääneet sitoumukset sekä vapautetut määrärahat otetaan maksuja ja maksusitoumuksia koskevaan varaukseen. Tätä varausta käytetään ensisijaisesti kaikkiin ylimääräisiin ja/tai ennakoimattomiin tarpeisiin sekä mahdollisten negatiivisten varausten hyvittämiseksi 44 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Budjettivallan käyttäjät tekevät päätöksen varauksen käyttöönotosta yhdessä komission ehdotuksen perusteella. Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi 16 artikla Monivuotinen rahoituskehys ja talousarvio laaditaan ja toteutetaan ja tilinpäätös esitetään euroina. Monivuotinen rahoituskehys ja talousarvio laaditaan ja toteutetaan ja tilinpäätös esitetään euroina. Jäljempänä 65 artiklassa tarkoitettuja kassavaroja varten tilinpitäjällä, ennakkomaksujärjestelmien osalta ennakoiden hoitajalla ja komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon, jäljempänä ”ulkosuhdehallinto”, hallintotarpeiden osalta toimivaltaisella tulojen ja menojen hyväksyjällä on valtuudet suorittaa maksutapahtumia kansallisissa valuutoissa 199 artiklassa tarkoitetussa delegoidussa asetuksessa säädetyin edellytyksin. Jäljempänä 65 artiklassa tarkoitettuja kassavaroja varten tilinpitäjällä, ennakkomaksujärjestelmien osalta ennakoiden hoitajalla ja komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon hallintotarpeiden osalta toimivaltaisella tulojen ja menojen hyväksyjällä on valtuudet suorittaa maksutapahtumia kansallisissa valuutoissa delegoidussa asetuksessa säädetyin edellytyksin. Tällaisten valuuttatapahtumien tulokset on esitettävä kunkin toimielimen tilinpäätöksessä erillisessä otsakkeessa; tätä säännöstä sovelletaan soveltuvin osin 196 b artiklassa tarkoitettuihin elimiin. Komissio huolehtii asianmukaisesti siitä, että valuuttakurssierot tasataan unionin henkilöstön palkoissa ja korvauksissa vähintään kuukausittain, jotta voidaan varmistaa, että euromääräisiä tapahtumia ja palkkoja, joita koskevat maksut on suoritettava muissa valuutoissa, kohdellaan tasavertaisesti. Laskennan on perustuttava Infor€uron kurssiin. Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta – e a alakohta (uusi) e a) kilpailualalla määrätyt sakot, muut sakot sekä saamiset, jotka aiheutuvat tuomioistuinten ulkopuolella tapahtuvasta riitojenratkaisusta, sopimusjärjestelyistä tai muista vastaavanlaisista sopimuksista muiden kolmansien osapuolten kuin valtioiden kanssa, sekä näiden osapuolten maksamat maksut; Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta – 2 alakohta (uusi) Edellä b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa maksusitoumusmäärärahoja voidaan kuitenkin antaa käyttöön, jos jäsenvaltio allekirjoittaa maksuosuutta koskevan euromääräisen sopimuksen. Tätä säännöstä ei sovelleta tapauksiin, joista säädetään 173 artiklan 2 kohdassa ja 175 artiklan 2 kohdassa. Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 3 kohta 3.  Sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot muodostuvat seuraavista eristä: 3.  Sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot muodostuvat seuraavista eristä: a) tulot, jotka ovat peräisin kolmansilta osapuolilta näille tilauksesta toimitetuista tarvikkeista, suoritetuista palveluista ja tehdyistä urakoista; a) tulot, jotka ovat peräisin kolmansilta osapuolilta näille tilauksesta toimitetuista tarvikkeista, suoritetuista palveluista ja tehdyistä urakoista; b) tulot uusittavien tai käytöstä poistettavien ajoneuvojen, tarvikkeiden, rakennelmien ja aineiden sekä teknisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien laitteiden myynnistä, kun kirjanpitoarvo on täysin poistettu; b) tulot uusittavien tai käytöstä poistettavien ajoneuvojen, tarvikkeiden, rakennelmien ja aineiden sekä teknisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien laitteiden myynnistä, kun kirjanpitoarvo on täysin poistettu; c) tulot, jotka saadaan aiheettomasti maksettujen budjettimäärärahojen palauttamisesta; c) tulot, jotka saadaan aiheettomasti maksettujen budjettimäärärahojen palauttamisesta, jollei 77 artiklasta muuta johdu; c a) tulot, jotka saadaan ennakkomaksujen koroista, jollei 5 artiklasta muuta johdu; d) tulot muille yksiköille, toimielimille tai elimille toimitetuista tarvikkeista, suoritetuista palveluista ja tehdyistä urakoista, mukaan lukien muiden toimielinten tai elinten lukuun maksetut ja näiden korvaamat virkamatkakulut; d) tulot muille yksiköille, toimielimille tai elimille toimitetuista tarvikkeista, suoritetuista palveluista ja tehdyistä urakoista, mukaan lukien muiden toimielinten tai elinten lukuun maksetut ja näiden korvaamat virkamatkakulut; e) vakuutuskorvauksista saadut määrät; e) vakuutuskorvauksista saadut määrät; f) tulot kiinteistöihin liittyvien oikeuksien myynnistä tai vuokrauksesta tai muista kyseisiin oikeuksiin liittyvistä sopimuksista; f) tulot kiinteistöihin liittyvien oikeuksien myynnistä, vuokrauksesta, korvaamisesta tai muista kyseisiin oikeuksiin liittyvistä sopimuksista; g) julkaisujen ja elokuvien sekä niiden sähköisten tallenteiden myynnistä saatavat tulot. g) julkaisujen ja elokuvien sekä niiden sähköisten tallenteiden myynnistä saatavat tulot. Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a. Komissiolle vuosittain tehtävät yksittäiset lahjoitukset, jotka ovat vähintään 999 euron suuruisia, tai yhden lahjoittajan kaikki lahjoitukset, joiden kokonaismäärä ylittää tämän summan, on kyettävä jäljittämään erityisen verkkosivuston kautta. Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta 1.  Jäljempänä 199 artiklassa tarkoitetussa delegoidussa asetuksessa voidaan säätää tapauksista, joissa maksupyynnöistä voidaan vähentää erilaisia tuloja; tässä tapauksessa ne voidaan hyväksyä nettomääräisinä. 1.  Maksupyynnöistä, jotka tässä tapauksessa hyväksytään nettomääräisinä, voidaan vähentää: a) hankintasopimusten osapuolille tai avustuksen saajille määrätyt taloudelliset seuraamukset; b) laskuista ja menoilmoituksista myönnetyt alennukset, hyvitykset ja vähennykset; c) ennakkomaksuista kertyneet korot; d) aiheettomasti maksettujen rahamäärien oikaisut. Ensimmäisen kohdan d alakohdassa tarkoitetut oikaisut voidaan tehdä vähennyksinä samalle saajalle suoritettavista samanluonteisista väli- tai loppumaksuista, jotka katetaan samasta luvusta, samalta momentilta ja samana varainhoitovuotena kuin liikaa suoritettu määrä. Ensimmäisen kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettuihin eriin sovelletaan unionin kirjanpitosääntöjä. Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 1 kohta 1.  Määrärahat eritellään osastoittain ja luvuittain; luvut jaetaan momentteihin ja alamomentteihin. 1.  Määrärahat eritellään osastoittain ja luvuittain; luvut jaetaan momentteihin ja alamomentteihin. Toimintamäärärahat ja investoinnit esitetään erikseen. Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 2 kohta 2.  Komissio voi omassa talousarvion pääluokassaan siirtää määrärahoja itsenäisesti siten kuin 23 artiklassa säädetään, tai 24 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa se pyytää budjettivallan käyttäjältä hyväksyntää määrärahasiirrolle. 2.  Komissio voi omassa talousarvion pääluokassaan siirtää määrärahoja siten kuin 23 artiklassa säädetään; vaihtoehtoisesti 24 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa komissio tai muut toimielimet pyytävät budjettivallan käyttäjältä hyväksyntää määrärahasiirrolle. Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 3 kohta 3.  Määrärahoja saadaan siirtää ainoastaan budjettikohtiin, joihin on talousarviossa vahvistettu määräraha tai jotka on varustettu merkinnällä ”pro memoria”. Poistetaan. Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 4 kohta 4.  Käyttötarkoitukseen sidottuja tuloja vastaavat määrärahat saadaan siirtää ainoastaan, jos kyseiset tulot pysyvät sidottuina käyttötarkoitukseensa. Poistetaan. Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 3 kohta 3.  Muut toimielimet kuin komissio voivat esittää budjettivallan käyttäjälle omassa pääluokassaan määrärahasiirtoja osastosta toiseen, kun siirron määrä ylittää 10 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista kyseisen varainhoitovuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään. Näihin siirtoihin sovelletaan 24 artiklassa säädettyä menettelyä. 3.  Muut toimielimet kuin komissio voivat esittää budjettivallan käyttäjälle omassa pääluokassaan määrärahasiirtoja osastosta toiseen, kun siirron määrä ylittää 15 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista kyseisen varainhoitovuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään. Näihin siirtoihin sovelletaan 24 artiklassa säädettyä menettelyä. Tarkistukset 54, 262, 267 ja 268 Ehdotus asetukseksi 23 artikla 1.  Komissio voi siirtää itsenäisesti omassa pääluokassaan: 1.  Komissio voi siirtää omassa pääluokassaan: a) maksusitoumusmäärärahoja saman luvun sisällä; a) maksusitoumusmäärärahoja saman luvun sisällä; b) maksumäärärahoja saman osaston sisällä; b) maksumäärärahoja saman osaston sisällä ilmoitettuaan asiasta ensin Euroopan parlamentille ja neuvostolle edellyttäen, että kumpikaan näistä ei vastusta määrärahojen siirtoa kolmen viikon kuluessa; c) useisiin osastoihin sisältyvien samanlaisten henkilöstö- ja hallintomenojen osalta määrärahoja osastosta toiseen; c) henkilöstö- ja hallintomenojen osalta osastosta toiseen enintään 15 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista varainhoitovuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään, ja enintään 30 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista varainhoitovuoden määrärahoista, johon määrärahat siirretään; d) toimintamenojen osalta määrärahoja saman osaston luvusta toiseen. Kustakin budjettikohdasta voidaan siirtää kokonaisuudessaan enintään 10 prosenttia siihen osoitetuista varainhoitovuoden määrärahoista. d) toimintamenojen osalta määrärahoja saman osaston luvusta toiseen. Kustakin budjettikohdasta voidaan siirtää kokonaisuudessaan enintään 15 prosenttia siihen osoitetuista varainhoitovuoden määrärahoista. Kolme viikkoa ennen ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja määrärahasiirtoja komissio ilmoittaa aikeestaan toimia näin budjettivallan käyttäjälle. Asianmukaisesti perustelluista syistä, jotka jompikumpi budjettivallan käyttäjä ottaa esille tämän kolmen viikon määräajan kuluessa, sovelletaan 24 artiklassa säädettyä menettelyä. 2.  Komissio voi päättää siirtää omassa talousarvion pääluokassaan määrärahoja osastosta toiseen seuraavissa tapauksissa edellyttäen, että se ilmoittaa päätöksestään budjettivallan käyttäjälle välittömästi: 2.  Komissio voi päättää siirtää omassa talousarvion pääluokassaan määrärahoja osastosta toiseen a) kun määrärahoja siirretään 43 artiklassa tarkoitetusta osastosta ”alustavat määrärahat” ja kun ainoa ehto varauksen purkamiselle on perussäädöksen hyväksyminen SEUT-sopimuksen 294 artiklassa määrättyä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen; 43 artiklassa tarkoitetusta osastosta ”alustavat määrärahat”, kun ainoa ehto varauksen purkamiselle on perussäädöksen hyväksyminen SEUT-sopimuksen 294 artiklassa määrättyä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen; edellytyksenä on, että komissio ilmoittaa aikeestaan toimia näin budjettivallan käyttäjälle välittömästi. b) asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa, kun varainhoitovuoden 1 päivän joulukuuta jälkeen tapahtuu jokin kansainvälinen humanitaarinen suuronnettomuus tai kriisi, komissio voi siirtää kuluvan varainhoitovuoden käyttämättä jääneitä talousarviomäärärahoja monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 4 kuuluvista talousarvion osastoista osastoihin, jotka koskevat hätäavun ja humanitaaristen avustustoimien toteuttamista. 2 a. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa, kun varainhoitovuoden 1 päivän joulukuuta jälkeen tapahtuu jokin kansainvälinen humanitaarinen suuronnettomuus tai kriisi, komissio voi siirtää kuluvan varainhoitovuoden käyttämättä jääneitä talousarviomäärärahoja monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 4 kuuluvista talousarvion osastoista osastoihin, jotka koskevat hätäavun ja humanitaaristen avustustoimien toteuttamista. Komissio ilmoittaa kummallekin budjettivallan käyttäjälle välittömästi kyseisten määrärahasiirtojen tekemisestä tai määrärahojen käytöstä seuraavana vuonna. 2 b. Komissio voi esittää siirron perusteena olevat tiedot komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. 2 c. Komissio voi omassa pääluokassaan esittää budjettivallan käyttäjälle myös muita kuin 1 kohdassa tarkoitettuja määrärahasiirtoja. Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – otsikko Budjettivallan käyttäjälle esitettävät komission määrärahasiirrot Budjettivallan käyttäjälle esitettävät toimielinten määrärahasiirrot Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 1 kohta 1.  Komissio toimittaa määrärahasiirtoehdotuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti. 1.  Toimielimet toimittavat esityksensä samanaikaisesti kummallekin budjettivallan käyttäjälle. Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 2 kohta 2.  Budjettivallan käyttäjä päättää määrärahasiirroista 3–6 kohdassa säädetyin edellytyksin, jollei toisen osan I osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu. 2.  Budjettivallan käyttäjä päättää määrärahasiirroista 3, 4 ja 6 kohdassa säädetyin edellytyksin, jollei toisen osan I osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu. Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 3 kohta 3.  Kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta neuvosto, joka tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, ja Euroopan parlamentti käsittelevät komission esityksen kuuden viikon kuluessa päivästä, jona ne ovat vastaanottaneet niille toimitetun siirtoesityksen. 3.  Asianmukaisesti perusteltuja kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta neuvosto, joka tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, ja Euroopan parlamentti käsittelevät toimielimen esityksen kuuden viikon kuluessa päivästä, jona ne ovat vastaanottaneet niille toimitetun siirtoesityksen. Tarkistus 59 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 4 kohta 4.  Siirtoesitys hyväksytään, jos kyseisen kuuden viikon kuluessa 4.  Siirtoesitys hyväksytään, jos kyseisen kuuden viikon kuluessa a)  Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät sen, – molemmat budjettivallan käyttäjät hyväksyvät sen, b) joko Euroopan parlamentti tai neuvosto hyväksyy sen ja toinen niistä pidättyy toimimasta, tai – toinen budjettivallan käyttäjistä hyväksyy sen ja toinen niistä pidättyy toimimasta, tai c)  Euroopan parlamentti ja neuvosto pidättyvät kumpikin toimimasta tai kumpikaan ei ole tehnyt komission esityksen vastaista päätöstä. – molemmat budjettivallan käyttäjät pidättyvät toimimasta tai kumpikaan ei ole tehnyt siirtoesityksen vastaista päätöstä. Tarkistus 60 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 5 kohta 5.  Jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto toisin pyydä, 4 kohdassa tarkoitettu kuuden viikon jakso lyhenee kolmeen viikkoon, jos Poistetaan. a) siirto on vähemmän kuin kymmenen prosenttia sen budjettikohdan määrärahoista, josta siirto tehdään, eikä ylitä viittä miljoonaa euroa, tai b) siirto koskee vain maksumäärärahoja eikä sen kokonaismäärä ylitä sataa miljoonaa euroa. Tarkistus 61 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 6 kohta 6.  Jos joko Euroopan parlamentti tai neuvosto on muuttanut siirtoa ja toinen niistä on joko hyväksynyt sen tai pidättyy toimimasta, tai jos Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat kumpikin muuttaneet siirtoa, hyväksytyksi katsotaan joko Euroopan parlamentin tai neuvoston hyväksymä määrä sen mukaan kumpi näistä on pienempi, ellei komissio peruuta esitystään. 6.  Jos toinen budjettivallan käyttäjistä on muuttanut siirtoa ja toinen niistä on joko hyväksynyt sen tai pidättyy toimimasta, tai jos kumpikin on muuttanut siirtoa, hyväksytyksi katsotaan joko Euroopan parlamentin tai neuvoston hyväksymä määrä sen mukaan kumpi näistä on pienempi, ellei toimielin peruuta esitystään. Tarkistus 62 Ehdotus asetukseksi 24 a artikla (uusi) 24 a artikla Määrärahojen siirtämistä koskevat erityissäännöt 1.  Määrärahoja saadaan siirtää ainoastaan budjettikohtiin, joihin on talousarviossa vahvistettu määräraha tai jotka on varustettu merkinnällä ”pro memoria”. 2.  Käyttötarkoitukseen sidottuja tuloja vastaavat määrärahat saadaan siirtää ainoastaan, jos kyseiset tulot pysyvät sidottuina käyttötarkoitukseensa. Tarkistus 63 Ehdotus asetukseksi 25 artikla – 2 kohta 2.  Budjettivallan käyttäjä päättää komission esityksestä määrärahasiirroista, joiden tarkoituksena on käyttää hätäapuvarausta, tai tällaisesta määrärahasiirrosta päättää komissio silloin, kun siirto on enintään 10 prosenttia sen budjettikohdan varainhoitovuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään. 2.  Budjettivallan käyttäjä päättää komission esityksestä määrärahasiirroista, joiden tarkoituksena on käyttää hätäapuvarausta. Siirtoesitys on esitettävä erikseen kunkin toimen osalta. Tässä tapauksessa sovelletaan 24 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyä menettelyä. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät hyväksy komission ehdotusta eivätkä pääse kyseisen varauksen käyttämistä koskevaan yhteiseen kantaan, ne pidättäytyvät päättämästä määrärahojen siirtoa koskevasta komission ehdotuksesta. Tässä tapauksessa sovelletaan 24 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyä menettelyä. Jos molemmat budjettivallan käyttäjät eivät hyväksy komission ehdotusta eivätkä pääse kyseisen varauksen käyttämistä koskevaan yhteiseen kantaan, ne pidättäytyvät päättämästä määrärahojen siirtoa koskevasta komission ehdotuksesta. Tarkistus 64 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 3 kohta 3.  Kaikille talousarvion kattamille toiminnan aloille on vahvistettava erityiset mitattavissa ja toteutettavissa olevat, asiaan kuuluvat ja ajallisesti määrätyt tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteuttamista valvotaan toiminnoittain vahvistettujen tulosindikaattoreiden avulla, ja menosta vastaavat hallinnot toimittavat tiedot budjettivallan käyttäjälle. Nämä tiedot toimitetaan vuosittain viipymättä, ja ne esitetään viimeistään talousarvioesityksen liiteasiakirjoissa. 3.  Kaikille talousarvion kattamille toiminnan aloille on vahvistettava erityiset mitattavissa ja toteutettavissa olevat, asiaan kuuluvat ja ajallisesti määrätyt tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteuttamista valvotaan toiminnoittain vahvistettujen tulosindikaattoreiden avulla, ja menosta vastaavat hallinnot toimittavat tiedot budjettivallan käyttäjälle. Nämä 34 artiklan 2 a kohdan d alakohdassa tarkoitetut tiedot toimitetaan vuosittain ja viimeistään talousarvioesityksen liiteasiakirjoissa. Tarkistus 65 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a. Komissio antaa talousarviomenettelyn yhteydessä tarvittavat tiedot määrärahatarpeen kehityksen vertailemiseksi rahoitusselvityksessä annettuihin alustaviin arvioihin. Näihin tietoihin sisältyy tilannekatsaus ja selvitys siitä, miten lainsäätäjän työ ehdotusten käsittelemiseksi on edistynyt. Määrärahatarvetta voidaan tarvittaessa tarkistaa perussäädöksen käsittelyn edistymisen mukaan. Tarkistus 66 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 2 kohta 2.  Petosten ja sääntöjenvastaisuuksien riskien vähentämiseksi 1 kohdassa tarkoitetussa rahoitusselvityksessä annetaan tietoja käyttöön otetusta sisäisestä valvontajärjestelmästä, arvio kulloisistakin riskeistä sekä tietoja käytössä tai suunnitteilla olevista petostentorjunta- ja suojelutoimenpiteistä. 2.  Petosten ja sääntöjenvastaisuuksien riskien vähentämiseksi 1 kohdassa tarkoitetussa rahoitusselvityksessä annetaan tietoja käyttöön otetusta sisäisestä valvontajärjestelmästä, arvio kyseisiin järjestelmiin sisältyvien tarkastusten kustannuksista ja niistä saatavasta hyödystä, arvio kulloisistakin riskeistä sekä tietoja käytössä tai suunnitteilla olevista petostentorjunta- ja suojelutoimenpiteistä. Tarkistus 67 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi) a a) osapuolten oikeuksien valvontaa koskevat täsmälliset, yhtenäiset ja avoimet säännöt; Tarkistus 68 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – 2 kohta – d alakohta d) petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy, havaitseminen ja korjaaminen; d) petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy ja havaitseminen ja niiden korjaamisen seuranta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 luvussa määriteltyjen taloudellisten toimijoiden vastuuta; Tarkistus 69 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a. Vaikuttavan sisäisen valvonnan on perustuttava parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin, ja siihen on kuuluttava erityisesti seuraavat: a) tehtävien erottaminen; b) asianmukainen riskinhallinta- ja valvontastrategia, mukaan lukien edunsaajien tasolla tehtävät tarkastukset; c) eturistiriitojen välttäminen; d) asianmukainen kirjausketju ja tietojärjestelmiin sisältyvien tietojen eheys; e) tulosten ja havaittujen sisäiseen valvontaan liittyvien puutteiden ja poikkeusten seurantamenettelyt; f) sisäisen valvontajärjestelmän moitteettoman toiminnan säännöllinen arviointi. Tarkistus 70 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – 2 b kohta (uusi) 2 b. Tehokkaan sisäisen valvonnan on perustuttava seuraaviin tekijöihin: a) valvontaketjuun kuuluvien toimijoiden kesken yhteensovitetun asianmukaisen riskinhallinta- ja valvontastrategian toteuttaminen; b) valvonnan tulosten asettaminen kaikkien valvontaketjuun kuuluvien toimijoiden saataville; c) tarvittaessa tukeutuminen täytäntöönpanokumppanien antamiin hallinnointia koskeviin ilmoituksiin ja riippumattomiin tarkastuslausuntoihin edellyttäen, että perustana oleva toiminta on asianmukaista ja hyväksyttävää ja se on suoritettu hyväksyttyjen standardien mukaisesti; d) korjaavien toimenpiteiden, tarvittaessa myös varoittavien seuraamusten, soveltaminen ajoissa; e) menettelytapojen perusteena oleva selkeä ja yksiselitteinen lainsäädäntö; f) päällekkäisten tarkastusten poistaminen; g) tarkastusten kustannus-hyötysuhteen parantamista koskeva periaate ottaen huomioon 29 artiklassa tarkoitettu virheriski. Tarkistus 71 Ehdotus asetukseksi 29 artikla Hyväksyttävä virheriski Virheriski Lainsäätäjä päättää asianmukaisella talousarvion aggregointitasolla sovellettavasta hyväksyttävän virheriskin tasosta SEUT-sopimuksen 322 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. Päätös otetaan huomioon 157 artiklan 2 kohdan mukaisesti toteutettavassa vuotuisessa vastuuvapausmenettelyssä. Esittäessään tarkistettuja tai uusia menoehdotuksia komissio arvioi hallinto- ja valvontajärjestelmien kustannukset sekä ehdotettuun lainsäädäntöön liittyvän virheriskin rahoituslähteittäin ja jäsenvaltioittain. Hyväksyttävän virheriskin taso perustuu valvonnan kustannus-hyötyanalyysiin. Jäsenvaltiot ja 55 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut yhteisöt ja henkilöt ilmoittavat pyydettäessä komissiolle valvontakustannuksensa sekä talousarviosta rahoitettavien toimien lukumäärän ja koon. Jos virhetaso on ohjelman toteutuksen aikana jatkuvasti korkea, komissio yksilöi valvontajärjestelmien heikkoudet ja analysoi mahdollisten korjaavien toimien kustannukset ja hyödyt sekä toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä, kuten sovellettavien säännösten yksinkertaistaminen, ohjelman uudelleensuunnittelu, valvonnan tiukentaminen, tai ehdottaa tarvittaessa toiminnan päättämistä. Hyväksyttävän virheriskin tasoa seurataan tarkkaan ja sitä tarkistetaan, jos valvontaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Jäsenvaltioiden hyväksymien elinten esittämät hallintolausumat näistä järjestelmistä ovat olennainen osa kansallisten hallinnointi- ja valvontajärjestelmien täyttä vaikuttavuutta. Tarkistus 72 Ehdotus asetukseksi 29 a artikla (uusi) 29 a artikla Tehtävien eriyttäminen Tilinpitäjän ja maksujen hoitajan tehtävät erotetaan toisistaan. Tarkistus 73 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 2 kohta – 3 alakohta Konsolidoitu tilinpäätös ja kunkin toimielimen laatima selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Konsolidoitu tilinpäätös ja kunkin toimielimen laatima selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä heti niiden hyväksymisen jälkeen. Tarkistus 280 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 2 kohta 2.  Komissio asettaa asianmukaisella tavalla saataville hallussaan olevat tiedot talousarviosta peräisin olevien varojen saajista, kun talousarviota toteutetaan keskitetysti suoraan komission yksiköissä tai 53 artiklan toisen kohdan mukaisesti unionin edustustoissa, sekä varojen saajia koskevat tiedot, joita ovat toimittaneet sellaiset yhteisöt, joille talousarvion toteuttamistehtävät on siirretty muiden hallintomenettelyjen nojalla. 2.  Komissio asettaa asianmukaisella tavalla saataville hallussaan olevat tiedot toimeksisaajista ja tuensaajista sekä talousarviosta rahoitetun toimen tarkasta luonteesta ja tarkoituksesta, kun talousarviota toteutetaan keskitetysti, sekä toimeksisaajia ja tuensaajia koskevat tiedot, joita ovat toimittaneet sellaiset yhteisöt, joille talousarvion toteuttamistehtävät on siirretty muiden hallintomenettelyjen nojalla. Tätä velvollisuutta sovelletaan myös muihin toimielimiin niiden toimeksisaajien ja tarvittaessa tuensaajien osalta. Tarkistus 75 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 3 kohta 3.  Kyseiset tiedot on asetettava saataville noudattaen asianmukaisesti luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädettyjä vaatimuksia henkilötietojen suojasta, sekä turvallisuutta koskevia vaatimuksia ottaen huomioon kunkin 53 artiklassa tarkoitetun hallintomenettelyn erityispiirteet ja noudattaen asiaa koskevia alakohtaisia säännöksiä soveltuvin osin. 3.  Kyseiset tiedot on asetettava saataville noudattaen asianmukaisesti luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia sekä, kun on kyse luonnollisista henkilöistä, oikeutta nauttia yksityiselämän kunnioitusta ja oikeutta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001 vahvistettuun henkilötietojen suojaan. Kun on kyse luonnollisista henkilöistä, julkaiseminen on rajattava toimeksisaajan tai tuensaajan nimeen, tämän sijaintipaikkaan, myönnettyyn määrään ja sen tarkoitukseen, ja näiden tietojen ilmoittamisen on perustuttava asiaankuuluviin kriteereihin, kuten myöntämisen jaksottaisuus tai varojen tyyppi taikka suuruusluokka. Julkaistujen yksityiskohtien määrässä ja julkaisemisen kriteereissä on otettava huomioon alan ja kunkin 55 artiklassa tarkoitetun hallintotavan erityispiirteet; yksityiskohtien määrä ja kriteerit on määriteltävä 199 artiklassa tarkoitetussa delegoidussa asetuksessa ja tarvittaessa asiaankuuluvissa alakohtaisissa säännöissä. Tarkistus 76 Ehdotus asetukseksi 32 artikla – 1 kohta Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto ja neuvosto, Euroopan unionin tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin, talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea, oikeusasiamies, Euroopan tietosuojavaltuutettu ja ulkosuhdehallinto laativat ennakkoarvion menoistaan ja tuloistaan tulevaa varainhoitovuotta varten ja toimittavat sen komissiolle joka vuosi ennen 1 päivää heinäkuuta. Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto ja neuvosto, Euroopan unionin tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin, talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea, oikeusasiamies, Euroopan tietosuojavaltuutettu ja ulkosuhdehallinto laativat ennakkoarvion menoistaan ja tuloistaan tulevaa varainhoitovuotta varten ja toimittavat sen komissiolle ja samanaikaisesti tiedoksi budjettivallan käyttäjille joka vuosi ennen 1 päivää heinäkuuta. Tarkistus 77 Ehdotus asetukseksi 32 artikla – 3 kohta Kyseiset toimielimet toimittavat ennakkoarvionsa tiedoksi myös budjettivallan käyttäjälle joka vuosi ennen 1 päivää heinäkuuta. Komissio laatii oman ennakkoarvionsa ja toimittaa sen budjettivallan käyttäjälle ennen mainittua päivää. Komissio laatii oman ennakkoarvionsa ja toimittaa sen budjettivallan käyttäjälle heti hyväksymisen jälkeen. Tarkistus 78 Ehdotus asetukseksi 33 artikla Jokainen 200 artiklassa tarkoitettu elin toimittaa oman perustamissäädöksensä mukaisesti komissiolle ja budjettivallan käyttäjälle vuosittain ennen 31 päivää maaliskuuta ennakkoarvion menoistaan ja tuloistaan ja sen mukana henkilöstötaulukon sekä työohjelmansa luonnoksen. Jokainen 200 artiklassa tarkoitettu elin toimittaa oman perustamissäädöksensä mukaisesti komissiolle ja budjettivallan käyttäjälle samanaikaisesti vuosittain viimeistään 31 päivänä maaliskuuta ennakkoarvion menoistaan ja tuloistaan ja sen mukana henkilöstötaulukon sekä työohjelmansa luonnoksen. Tarkistus 79 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Talousarvioesitys käsittää yhteenvedon unionin menoista ja tuloista sekä 32 artiklassa tarkoitetut ennakkoarviot. Talousarvioesitys käsittää yhteenvedon unionin menoista ja tuloista, johon kuuluu yhteenveto maksuja ja maksusitoumuksia koskevasta varauksesta, sekä 32 artiklassa tarkoitetut ennakkoarviot. Tarkistus 80 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 2 kohta – 1 alakohta 2.  Komissio liittää tarvittaessa talousarvioesitykseen seuraavia varainhoitovuosia koskevan rahoitussuunnitelman. 2.  Komissio liittää talousarvioesitykseen seuraavia varainhoitovuosia koskevan rahoitussuunnitelman. Tarkistus 81 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a. Lisäksi komissio liittää talousarvioesitykseen: a) selvityksen kuluneen varainhoitovuoden taloushallinnosta sekä tilanteesta maksattamatta olevien sitoumusten osalta; b) tarvittaessa lausunnon muiden toimielinten ennakkoarvioista; lausunnossa voi olla asianmukaisesti perusteltuja poikkeavia arvioita; c) tarpeellisiksi katsottuja valmisteluasiakirjoja, jotka koskevat toimielinten henkilöstötaulukkoja ja avustuksia, joita komissio myöntää 196 b artiklassa tarkoitetuille elimille ja Eurooppa-kouluille. Tällaisissa valmisteluasiakirjoissa, joista käy ilmi viimeisin hyväksytty henkilöstötaulukko, on esitettävä: i) koko unionin palveluksessa oleva henkilöstö, myös sen oikeudellisesti erillisten yksiköiden henkilöstö, sopimustyypin mukaan esitettynä, ii) lausuma toimia ja ulkopuolista henkilöstöä sekä sukupuolijakaumaa koskevasta politiikasta, iii) sen vuoden alussa tosiasiallisesti täytettynä olleiden toimien lukumäärä, jona talousarvio esitetään, sekä toimien jakautuminen palkkaluokan ja hallinnollisten yksiköiden mukaan, iv) selvitys henkilöstön jakautumisesta eri toimintalohkoihin, v) kunkin ulkopuolisen henkilöstöryhmän osalta hyväksyttyjen määrärahojen perusteella tehty alustava arvio kokoaikavastaavien määrästä sekä tosiasiallisesti työskentelevien henkilöiden määrä ja heidän jakautumisensa tehtäväryhmittäin ja tarvittaessa palkkaluokittain sen vuoden alussa, jona talousarvioesitys esitetään; sekä d) toimintoselvitykset, jotka sisältävät: i) tiedot kaikkien ennalta vahvistettujen erityisten, mitattavissa ja saavutettavissa olevien, asiaankuuluvien ja ajallisesti määrättyjen tavoitteiden toteuttamisesta toimintokohtaisesti sekä indikaattoreilla mitatuista uusista tavoitteista, ii) määrärahoihin ehdotettujen muutosten täydelliset perustelut ja kustannus-hyötysuhteen arviointi, iii) selkeät perustelut unionin tasolla toteutettavalle tukitoimenpiteelle ottaen huomioon muun muassa toissijaisuusperiaate, iv) tiedot edellisen vuoden toimien toteuttamisasteesta ja kuluvan vuoden toteuttamisasteesta. Arviointien tuloksia tarkastellaan ja käytetään niiden hyötyjen osoittamiseksi, joita ehdotetulla talousarviota koskevalla muutoksella voidaan saada aikaan. Tarkistus 82 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 2 b kohta (uusi) 2 b. Kun komissio antaa talousarvion toteuttamisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien tehtäväksi, se liittää talousarvioesitykseen valmisteluasiakirjan, jossa esitetään: a) vuosikertomus nykyisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien toiminnasta edelliseltä vuodelta; b) sille vuodelle asetetut tavoitteet, jota talousarvioesitys koskee, siten että näistä tavoitteista käyvät ilmi niiden saavuttamiseen varatut erityiset talousarviotarpeet; c) hallintokustannukset ja toteutettu talousarvio kokonaisuudessaan ja 196 a artiklassa tarkoitettujen kumppanuuden muotojen sekä edellisen vuoden yksittäisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien mukaan jaoteltuna; d) unionin talousarviosta maksettujen rahoitusosuuksien määrä ja muiden kumppaneiden kullekin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudelle suorittamien luontoissuoritusten arvo; e) sellaisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien henkilöstötaulukot, joiden henkilöstökustannukset maksetaan kokonaan tai osittain unionin varoista, soveltaen soveltuvin osin 2 a artiklan c kohtaa; nämä henkilöstötaulukot on otettava huomioon laadittaessa 2 a artiklan c kohdassa tarkoitettua valmisteluasiakirjaa. Jos julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet käyttävät rahoitusvälineitä, valmisteluasiakirjassa on esitettävä 2 c kohdassa tarkoitetut tiedot julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien ja rahoitusvälineiden mukaan jaoteltuna, sanotun rajoittamatta 2 c kohdan soveltamista. Tarkistus 83 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 2 c kohta (uusi) 2 c. Kun komissio käyttää rahoitusvälineitä, se liittää talousarvioesitykseen valmisteluasiakirjan, jossa esitetään: a) rahoitusvälineen muodossa liikkeeseenlaskettu ja unionin talousarviosta rahoitettu pääoma ja kutakin rahoitusvälinettä kohti sijoitettu kokonaispääoma, kolmansien osapuolten sijoittama pääoma mukaan luettuna, yhteensä ja rahoitusvälinekohtaisena velkaantumisasteena, sekä osuudet pääomasijoituksissa tai muissa oman pääoman luonteisissa sijoituksissa; b) edellisenä vuonna saadut tulot ja maksujen palautukset sekä ennusteet vuodeksi, jota talousarvioesitys koskee; c) rahoitusvälineiden toteuttamisesta edellisenä vuonna aiheutuneiden ehdollisten ja nykyisten unionin velkojen kokonaismäärä yhteensä seuraavien tekijöiden mukaan jaoteltuna: i) kaikki mahdolliset, takuista johtuvat velat kolmansille osapuolille, ii) kaikki mahdolliset velat, jotka johtuvat mahdollisten kolmansille osapuolille annettujen luottojen enimmäisveloituksesta, iii) kaikki mahdolliset etuoikeusasemaltaan heikompien joukkovelkakirjojen tai pääomasijoitusten tai muiden oman pääoman luonteisten sijoitusten tappiot, tai iv) muut mahdolliset tai ehdolliset velat sekä kaikki riskien arvioinnin kannalta merkittävät tai mahdollisesti merkittävät tiedot; d) talousarvioon otetut, ennakoitavia riskejä ja odottamattomia riskejä koskevat määrärahat yhteensä ja rahoitusvälineen mukaan jaoteltuna; e) sellaisten tapausten prosenttiosuus ja absoluuttinen määrä, joissa käytettiin takuita tai joissa etuoikeusasemaltaan heikompia joukkovelkakirjoja tai osuuksia pääomasijoituksissa tai muissa oman pääoman luonteisissa sijoituksissa menetettiin omaisuuserien arvon alentumisen tai konkurssin vuoksi, yhteensä ja rahoitusvälineen mukaan jaoteltuna edellisenä vuonna ja kunkin rahoitusvälineen koko voimassaoloaikana; f) keskimääräinen kesto rahoitusvälineen maksamisen etuoikeusasemaltaan heikompien joukkovelkakirjojen pääoman (välirahoituksen) muodossa edunsaajille ja vastaavien pääomatulojen saamisen välillä; jos kesto on yli kolme vuotta, komissio antaa vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä toimintasuunnitelman keston lyhentämiseksi; g) rahoitusvälineiden käytön (vastaanottokyky) maantieteellinen jakautuminen jäsenvaltioittain ja rahoitusvälineittäin jaoteltuna; h) hallintomenot, jotka johtuvat hallinnollisista maksuista, palautuksista tai muista rahoitusvälineiden hallinnointia varten maksetuista summista, jos kolmannet osapuolet ovat vastanneet hallinnoinnista, yhteensä ja hallinnoivien osapuolten ja rahoitusvälineiden mukaan jaoteltuna; i) henkilöstötaulukot, jos henkilöstökustannukset maksetaan kokonaan tai osittain unionin varoista, soveltaen soveltuvin osin 2 a kohdan c alakohtaa; nämä henkilöstötaulukot on otettava huomioon laadittaessa 2 a kohdan c alakohdassa tarkoitettua valmisteluasiakirjaa. Tarkistus 84 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 3 kohta 3.  Lisäksi komissio liittää talousarvioesitykseen kaikki valmisteluasiakirjat, joiden se katsoo olevan tarpeen määrärahaesitysten perustelemiseksi. 3.  Lisäksi komissio liittää talousarvioesitykseen kaikki muut valmisteluasiakirjat, joiden se katsoo olevan tarpeen määrärahaesitysten perustelemiseksi. Tarkistus 85 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 4 kohta – 2 alakohta – d alakohta d) annettava yksityiskohtainen kuvaus unionin edustustoissa talousarvioesityksen esittämisajankohtana työskentelevästä henkilöstöstä, mukaan lukien maantieteellisten alueiden, yksittäisten maiden ja operaatioiden mukainen erittely, jossa jaotellaan henkilöstötaulukon mukaiset toimet, sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt ja lähetetyt kansalliset asiantuntijat, sekä talousarvioesityksessä pyydetyt määrärahat tällaiselle muunlaiselle henkilöstölle ja vastaavat arviot kokopäivätoimisista henkilöstöresursseista, jotka voidaan ottaa käyttöön pyydettyjen määrärahojen turvin. d) annettava yksityiskohtainen kuvaus unionin edustustoissa talousarvioesityksen esittämisajankohtana työskentelevästä henkilöstöstä, mukaan lukien maantieteellisten alueiden, sukupuolen, yksittäisten maiden ja operaatioiden mukainen erittely, jossa jaotellaan henkilöstötaulukon mukaiset toimet, sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt ja lähetetyt kansalliset asiantuntijat, sekä talousarvioesityksessä pyydetyt määrärahat tällaiselle muunlaiselle henkilöstölle ja vastaavat arviot kokopäivätoimisista henkilöstöresursseista, jotka voidaan ottaa käyttöön pyydettyjen määrärahojen turvin. Tarkistus 86 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a. Komissio liittää talousarvioesitykseen ehdotuksen maksuja ja maksusitoumuksia koskevan varauksen käyttöönottamisesta kaikkia sellaisia uusia tarpeita varten, joita ei alun perin katettu vuotuisesta talousarviosta tai monivuotista rahoituskehystä koskevasta asetuksesta. Tarkistus 87 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 4 b kohta (uusi) 4 b. Lisäksi komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhdessä talousarvioesityksen kanssa kunkin toimielimen ja elimen laatiman kiinteistöpolitiikkaa koskevan, 196 b artiklan mukaisen valmisteluasiakirjan, jossa on seuraavat tiedot: a) kunkin kiinteistön osalta vastaavien budjettikohtien määrärahojen kattamat menot ja alat; b) aloja ja kohteita koskevan yleissuunnitelman odotettu kehitys tulevina vuosina sekä kuvaus 195 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista suunnitteluvaiheessa olevista kiinteistöhankkeista, jotka on jo yksilöity; c) sellaisten uusien kiinteistöhankkeiden toteutuksen lopulliset ehdot ja kulut sekä asiaankuuluvat tiedot, joista on aiemmin ilmoitettu budjettivallan käyttäjälle 195 artiklan 3 kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti mutta jotka eivät ole sisältyneet edellisen vuoden valmisteluasiakirjoihin; d) sellaisten kiinteistösopimusten jatkamista koskevat lopulliset ehdot ja kulut, jotka eivät kuulu 195 artiklan 3 kohdassa vahvistetun menettelyn piiriin mutta joiden vuotuiset kustannukset ovat yli 500 000 euroa. Tarkistus 88 Ehdotus asetukseksi 35 artikla SEUT-sopimuksen 314 artiklassa tarkoitetun sovittelukomitean koollekutsumiseen saakka komissio voi omasta aloitteestaan tai muiden toimielinten pääluokkien osalta näiden pyynnöstä saattaa samanaikaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi oikaisukirjelmiä, joilla muutetaan talousarvioesitystä sellaisten tietojen perusteella, jotka eivät olleet tiedossa sitä laadittaessa, mukaan luettuna oikaisukirjelmät, joilla muutetaan maatalousmenoja koskevia ennakkoarvioita. Sellaisten uusien tietojen perusteella, jotka eivät olleet tiedossa talousarvioesitystä laadittaessa, komissio voi omasta aloitteestaan tai muiden toimielinten pääluokkien osalta näiden pyynnöstä saattaa samanaikaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi oikaisukirjelmiä, joilla muutetaan talousarvioesitystä, hyvissä ajoin ennen SEUT-sopimuksen 314 artiklassa tarkoitetun sovittelukomitean koollekutsumista. Tähän saattaa sisältyä oikaisukirjelmiä, joilla muutetaan maatalousmenoja koskevia ennakkoarvioita. Tarkistus 89 Ehdotus asetukseksi 36 artikla Sovittelukomiteassa saavutetun tuloksen hyväksyminen Poistetaan. Kun sovittelukomitea on päässyt yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä, Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät hyväksymään sovittelukomitean työn tuloksen mahdollisimman pian omia sisäisiä menettelysääntöjään noudattaen SEUT-sopimuksen 314 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Tarkistus 90 Ehdotus asetukseksi 38 artikla 1.  Komissio antaa lisätalousarvioesitykset Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa varten sekä lisätalousarvioesitykset seuraavista syistä: a) ylijäämä, b) perinteisiä omia varoja, arvonlisäveroa ja bruttokansantuloon perustuvia omia varoja koskevien ennusteiden tarkistaminen, c) tuloennusteiden kasvu ja maksumäärärahojen väheneminen. 1.  Komissio voi tehdä lisätalousarvioesityksiä väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa. Näiden lisäksi komissio voi tehdä vuoden aikana kaksi lisätalousarvioesitystä väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa. Edellisessä alakohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa laaditut, lisätalousarvioesityksiä koskevat muiden toimielinten pyynnöt toimitetaan komissiolle. Edellisessä alakohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa laaditut, lisätalousarvioesityksiä koskevat muiden toimielinten pyynnöt toimitetaan komissiolle. Ennen lisätalousarvioesityksen esittämistä komissio ja muut toimielimet tarkastelevat asianomaisten määrärahojen jakamista uudelleen ottaen huomioon oletettu määrärahojen vajaakäyttö. Ennen lisätalousarvioesityksen esittämistä komissio ja muut toimielimet tarkastelevat asianomaisten määrärahojen jakamista uudelleen ottaen huomioon oletettu määrärahojen vajaakäyttö. 2.  Komissio toimittaa samanaikaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäviksi vuoden kaikki lisätalousarvioesitykset viimeistään 1 päivänä syyskuuta poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Se voi liittää lausunnon muiden toimielinten laatimiin lisätalousarvioesityksiin. 2.  Komissio toimittaa samanaikaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäviksi lisätalousarvioesitykset huhtikuussa ja/tai elokuussa, paitsi jos on kyse asianmukaisesti perustellusta poikkeustilanteesta tai solidaarisuusrahaston käyttöönotosta, josta voidaan esittää lisätalousarvioesitys milloin tahansa vuoden aikana. Se voi liittää lausunnon muiden toimielinten laatimiin lisätalousarvioesityksiin. 3.  Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät asian ottaen huomioon sen kiireellisyyden. 3.  Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät asian ottaen huomioon sen kiireellisyyden. Tarkistus 91 Ehdotus asetukseksi 40 artikla – 1 kohta – a alakohta a) yleinen tulo- ja menotaulukko; a) yleinen tulo- ja menotaulukko, jossa toiminta erotetaan investoinneista; Tarkistus 92 Ehdotus asetukseksi 41 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a. Hallintomenot luokitellaan seuraavasti: a) henkilöstötaulukon mukaista henkilöstöä koskevat menot: näitä menoja varten osoitetaan määrärahat ja ilmoitetaan henkilöstötaulukon toimien määrä; b) ulkopuolista henkilöstöä koskevat menot ja muut 23 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut menot, jotka rahoitetaan monivuotisen rahoituskehyksen hallintoa koskevasta otsakkeesta; c) kiinteistöjä koskevat menot ja muut niihin liittyvät menot, kuten siivous ja kunnossapito, vuokrat, televiestintä, vesi, kaasu ja sähkö; d) ohjelmien täytäntöönpanoon välittömästi liittyvä ulkopuolinen henkilöstö ja tekninen tuki. Useille osastoille yhteiset komission hallintomenot esitetään erillisenä yhteenvetona menolajin mukaan luokiteltuina. Tarkistus 93 Ehdotus asetukseksi 41 artikla – 2 b kohta (uusi) 2 b. Aina kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, momenttien ja alamomenttien on vastattava tietyn yksittäisen toiminnan yhteydessä toteutettavia yksittäisiä toimenpiteitä. Jäljempänä 199 artiklassa tarkoitetussa delegoidussa asetuksessa annetaan momenttien ja alamomenttien luokittelua koskevat suuntaviivat, millä pyritään talousarvion mahdollisimman hyvään seurattavuuteen ja ytimekkyyteen. Tarkistus 94 Ehdotus asetukseksi 44 artikla – 2 kohta Varaus on otettava käyttöön ennen varainhoitovuoden loppua 21 ja 23 artiklassa säädetyn menettelyn mukaan tehtävällä määrärahasiirrolla. Varaus on otettava käyttöön mahdollisimman pian ennen varainhoitovuoden loppua ensisijaisesti maksuja ja maksusitoumuksia koskevalla varauksella 15 artiklan 3 a kohdan mukaisesti tai 21 ja 23 artiklassa säädetyn menettelyn mukaan tehtävällä määrärahasiirrolla. Tarkistukset 95 ja 287 Ehdotus asetukseksi 46 artikla – 1 kohta 1.  Talousarviossa esitetään: 1.  Talousarviossa esitetään: a) yleisessä tulo- ja menotaulukossa: a) yleisessä tulo- ja menotaulukossa: i) unionin arvioidut tulot asianomaisen varainhoitovuoden aikana; i) unionin arvioidut tulot asianomaisen varainhoitovuoden aikana; ii) edellisen varainhoitovuoden arvioidut tulot sekä varainhoitovuoden n – 2 tulot; ii) edellisen varainhoitovuoden arvioidut tulot sekä varainhoitovuoden n – 2 tulot; iii) asianomaisen varainhoitovuoden maksusitoumus- ja maksumäärärahat; iii) asianomaisen varainhoitovuoden maksusitoumus- ja maksumäärärahat; iv) edellisen varainhoitovuoden maksusitoumus- ja maksumäärärahat; iv) edellisen varainhoitovuoden maksusitoumus- ja maksumäärärahat; v) varainhoitovuoden n – 2 aikana sidotut ja maksetut menot; v) varainhoitovuoden n – 2 aikana sidotut ja maksetut menot, joista jälkimmäiset ilmaistaan myös prosenttiosuutena talousarviosta; vi) asianmukainen selvitysosa kustakin alajaottelusta, sellaisena kuin se määritellään 41 artiklan 1 kohdassa; vi) asianmukainen selvitysosa kustakin alajaottelusta, sellaisena kuin se määritellään 41 artiklan 1 kohdassa; b) talousarvion kussakin pääluokassa tulot ja menot a alakohdassa esitetyn rakenteen mukaisesti; b) talousarvion kussakin pääluokassa tulot ja menot a alakohdassa esitetyn rakenteen mukaisesti; c) henkilöstön osalta: c) henkilöstön osalta: i) talousarvion jokaisen pääluokan osalta henkilöstötaulukko, jossa vahvistetaan toimien määrä palkkaluokittain kullakin ura-alueella ja kussakin virkaryhmässä, sekä talousarviomäärärahojen perusteella hyväksyttyjen vakinaisten ja väliaikaisten toimien määrä; i) talousarvion jokaisen pääluokan osalta henkilöstötaulukko, joka sisältää kattavan esityksen henkilöresursseista ja jossa vahvistetaan toimien määrä palkkaluokittain kullakin ura-alueella ja kussakin virkaryhmässä, sekä talousarviomäärärahojen perusteella hyväksyttyjen vakinaisten ja väliaikaisten toimien määrä, täydennettynä asiakirjalla, jossa ilmoitetaan sopimussuhteisten ja paikallisten toimihenkilöiden kokoaikavastaavuus; ii) henkilöstötaulukko, joka käsittää tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen määrärahoista rahoitettavan suoran tutkimustoiminnan henkilöstön, ja henkilöstötaulukko, joka käsittää samoista määrärahoista rahoitettavan epäsuoran tutkimustoiminnan henkilöstön; taulukot jaotellaan palkkaluokittain ja ura-alueittain ja niissä erotellaan talousarviomäärärahojen perusteella hyväksytyt vakinaiset ja väliaikaiset toimet; ii) henkilöstötaulukko, joka käsittää tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen määrärahoista rahoitettavan suoran tutkimustoiminnan henkilöstön, ja henkilöstötaulukko, joka käsittää samoista määrärahoista rahoitettavan epäsuoran tutkimustoiminnan henkilöstön; taulukot jaotellaan palkkaluokittain ja ura-alueittain ja niissä erotellaan talousarviomäärärahojen perusteella hyväksytyt vakinaiset ja väliaikaiset toimet; iii) tieteellisen ja teknisen henkilöstön osalta jakauma voidaan esittää palkkaluokkaryhmittäin kussakin talousarviossa määritettyjen ehtojen mukaisesti; henkilöstötaulukossa on eriteltävä ne tieteellisesti tai teknisesti erityisen pätevät henkilöt, joille myönnetään henkilöstösäännöissä olevien erityissäännösten mukaisia erityisetuja; iii) tieteellisen ja teknisen henkilöstön osalta jakauma voidaan esittää palkkaluokkaryhmittäin kussakin talousarviossa määritettyjen ehtojen mukaisesti; henkilöstötaulukossa on eriteltävä ne tieteellisesti tai teknisesti erityisen pätevät henkilöt, joille myönnetään henkilöstösäännöissä olevien erityissäännösten mukaisia erityisetuja; iv) kunkin talousarviosta avustusta saavan, 200 artiklassa tarkoitetun elimen osalta henkilöstötaulukko, jossa vahvistetaan toimien määrä palkkaluokittain ja ura-alueittain. Henkilöstötaulukoissa esitetään varainhoitovuodeksi hyväksyttyjen toimien määrän rinnalla vastaava luku edelliseltä varainhoitovuodelta; iv) kunkin talousarviosta avustusta saavan, 196 b artiklassa tarkoitetun elimen osalta henkilöstötaulukko, jossa vahvistetaan toimien määrä palkkaluokittain ja ura-alueittain. Henkilöstötaulukoissa esitetään varainhoitovuodeksi hyväksyttyjen toimien määrän rinnalla vastaava luku edelliseltä varainhoitovuodelta; c a) kansainvälisten järjestöjen rahoituksen osalta komission pääluokkaan liitetyssä asiakirjassa: i) tiivistelmä kaikista rahoitusosuuksista unionin ohjelman/rahaston ja kansainvälisen järjestön mukaan jaoteltuina, ii) perustelut sille, miksi unionin oli tehokkaampaa rahoittaa kyseisiä kansainvälisiä järjestöjä kuin ryhtyä itse suoriin toimiin. d) lainanotto- ja lainanantotoimenpiteiden osalta: d) lainanotto- ja lainanantotoimenpiteiden osalta: i) yleisessä tulotaulukossa kyseisiä toimenpiteitä vastaavat budjettikohdat, joihin otetaan mahdolliset maksusuoritukset niiltä edunsaajilta, jotka ovat aluksi laiminlyöneet niille kuuluvat maksut, minkä vuoksi on ollut tarpeen ottaa käyttöön niin sanottu suoritustakuu. Nämä kohdat varustetaan merkinnällä ”pro memoria” ja niihin liitetään tarpeelliset selvitykset; i) yleisessä tulotaulukossa kyseisiä toimenpiteitä, erityisesti rahoitusvälineiden toteuttamista (130 ja 131 artikla) vastaavat budjettikohdat, joihin otetaan mahdolliset maksusuoritukset niiltä edunsaajilta, jotka ovat aluksi laiminlyöneet niille kuuluvat maksut, minkä vuoksi on ollut tarpeen ottaa käyttöön niin sanottu suoritustakuu, sekä kaikki rahoitusvälineiden toteuttamisesta johtuvat tulot. Nämä kohdat varustetaan merkinnällä ”pro memoria” ja niihin liitetään tarpeelliset selvitykset; ii) komission pääluokassa: ii) komission pääluokassa: – budjettikohdat, joihin on otettu Euroopan unionin suoritustakuu kyseisten toimenpiteiden osalta. Näissä kohdissa on merkintä ”pro memoria”, kunnes ilmenee todellinen menoerä, joka on katettava lopullisesta talousarviosta; – budjettikohdat, joihin on otettu Euroopan unionin suoritustakuu ja rahoitusvälineet kyseisten toimenpiteiden osalta. Näissä kohdissa on merkintä ”pro memoria”, kunnes ilmenee todellinen menoerä, joka on katettava lopullisesta talousarviosta; – selvitysosat, joista ilmenevät perussäädöksen viitetiedot ja suunniteltujen toimien laajuus ja kesto sekä niiden toteuttamiseen myönnetty Euroopan unionin rahoitustakuu; – selvitysosat, joista ilmenevät perussäädöksen viitetiedot ja suunniteltujen toimien laajuus ja kesto sekä niiden toteuttamiseen myönnetty Euroopan unionin rahoitustakuu tai muut toteutetut unionin rahoitusvälineet; – kattava laskelma rahoitusvälineisiin varattujen varojen kokonaismäärästä suhteessa unionin talousarvioon; iii) komission pääluokkaan tiedoksi liitetyssä asiakirjassa: iii) komission pääluokkaan tiedoksi liitetyssä asiakirjassa: – kaikki osuudet rahoitusvälineiden tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla toteutetuissa pääomasijoituksissa sekä niihin liitetyt selvitykset niiden tuloksista; – vireillä olevat pääomaoperaatiot ja velanhoitoon liittyvät toimet; – vireillä olevat pääomaoperaatiot ja velanhoitoon liittyvät toimet; – asianomaisen varainhoitovuoden pääomaoperaatiot ja velanhoito; – asianomaisen varainhoitovuoden pääomaoperaatiot ja velanhoito; e) kaikki yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan menot otetaan yhteen talousarviolukuun, jonka otsakkeena on yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja joka sisältää asianomaiset momentit. Nämä momentit kattavat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan menot ja sisältävät erilliset budjettikohdat vähintään suurimpia yksittäisiä operaatioita varten. e) kaikki yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan menot otetaan yhteen talousarviolukuun, jonka otsakkeena on yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja joka sisältää asianomaiset momentit. Nämä momentit kattavat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan menot ja sisältävät erillisen budjettikohdan kutakin operaatiota kohden; e a) kaikki Euroopan kehitysrahastojen tulot ja menot, jotka otetaan omaan otsakkeeseen komission pääluokassa. Tarkistus 281 Ehdotus asetukseksi 47 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta b) ne eivät ylitä henkilöstötaulukossa myönnettyjen toimien kokonaismäärää. b) toimielin tai elin on osallistunut unionin muiden elinten ja muiden toimielinten kanssa vertailuun, joka käynnistettiin komission henkilöstökartoituksessa. Tarkistus 96 Ehdotus asetukseksi 49 artikla 49 artikla 49 artikla Jos unionin säädöksen täytäntöönpano johtaa siihen, että talousarviossa tai monivuotisessa rahoituskehyksessä käytettävissä olevat määrärahat ylitetään, kyseinen säädös voidaan taloudelliselta kannalta panna täytäntöön vasta kun talousarviota on muutettu ja rahoituskehystä tarvittaessa tarkistettu asianmukaisesti. Jos unionin säädöksen täytäntöönpano johtaa siihen, että talousarviossa tai monivuotisessa rahoituskehyksessä käytettävissä olevat määrärahat ylitetään, kyseinen säädös voidaan taloudelliselta kannalta panna täytäntöön vasta kun talousarviota on muutettu ja rahoituskehystä tarvittaessa tarkistettu asianmukaisesti. Tätä artiklaa sovellettaessa ja sen estämättä, mitä 4 artiklan 2 kohdassa säädetään, katsotaan, että unionin säädös on olemassa, jos lainanotto- ja lainanantotoimenpiteet vaikuttavat monivuotisen rahoituskehyksen yleiseen liikkumavaraan (9 artiklan 4 kohta) kuluvana vuonna tai minä tahansa sellaisena tulevana vuonna, johon monivuotista rahoituskehystä sovelletaan. Tarkistus 97 Ehdotus asetukseksi 50 artikla – 2 kohta 2.  Jäsenvaltiot toimivat yhteistyössä komission kanssa siten, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti. 2.  Jäsenvaltiot toimivat yhteistyössä komission kanssa siten, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti, ja ne toteuttavat valvonta- ja tilintarkastusvelvoitteensa SEUT-sopimuksen 317 artiklan mukaisesti. Tarkistus 98 Ehdotus asetukseksi 51 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Perussäädös on oikeudellinen toimi, joka muodostaa oikeudellisen perustan tällaiselle toiminnalle ja sitä vastaavalle, talousarvioon otetun menon käytölle. Perussäädös on oikeudellinen toimi, joka muodostaa oikeudellisen perustan tällaiselle toiminnalle ja sitä vastaavalle, talousarvioon otetun menon käytölle. Asetuksen 2 artiklaa sovelletaan. Tarkistus 99 Ehdotus asetukseksi 51 artikla – 3 kohta 3.  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston määräyksiä sovellettaessa perussäädös voi olla jokin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 26 artiklan 2 kohdassa, 28 artiklan 1 kohdassa, 29 artiklassa, 31 artiklan 2 kohdassa, 33 artiklassa tai 37 artiklassa mainittu asiakirja. 3.  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEU-sopimus”, V osaston määräyksiä sovellettaessa perussäädös voi olla jokin seuraavista: – neuvoston päätös, joka tarvitaan määriteltäessä ja pantaessa täytäntöön yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (SEU-sopimuksen 26 artiklan 2 kohta); – neuvoston päätös kansainvälisen tilanteen edellyttämistä operatiivisista toimista (SEU-sopimuksen 28 artiklan 1 kohta); – neuvoston päätös, jossa määritellään unionin lähestymistapa johonkin maantieteelliseen tai tiettyä aihetta koskevaan kysymykseen (SEU-sopimuksen 29 artikla); – neuvoston päätös, jossa määritellään unionin toiminta tai kanta tai jolla pannaan täytäntöön tällainen toiminta tai kanta (SEU-sopimuksen 31 artiklan 2 kohdan 1–3 luetelmakohta), tai neuvoston päätös erityisedustajan nimittämisestä (SEU-sopimuksen 31 artiklan 2 kohdan 4 luetelmakohta ja 33 artikla); – sopimuksen tekeminen yhden tai useamman valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa (SEU-sopimuksen 37 artikla). Tarkistus 100 Ehdotus asetukseksi 51 artikla – 5 kohta – b alakohta – 2 a ja 2 b alakohta (uusi) Edellä a alakohdassa tarkoitettuja pilottihankkeita koskevien määrärahojen kokonaismäärä saa olla varainhoitovuonna enintään 40 miljoonaa euroa. Tämän alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja uusia valmistelutoimia koskevien määrärahojen kokonaismäärä saa olla varainhoitovuonna enintään 50 miljoonaa euroa, ja valmistelutoimiin saa sitoa määrärahoja enintään 100 miljoonaa euroa. Tarkistus 101 Ehdotus asetukseksi 51 artikla – 5 kohta – c alakohta c) määrärahat valmisteleviin toimenpiteisiin, jotka kuuluvat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston piiriin. Näiden toimenpiteiden kesto rajoitetaan lyhytaikaiseksi ja niillä pyritään luomaan edellytykset unionin toiminnalle yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden täyttämiseksi ja tarvittavien oikeudellisten asiakirjojen antamiseksi. c) määrärahat valmisteleviin toimenpiteisiin, jotka kuuluvat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston (yleiset määräykset unionin ulkoisesta toiminnasta ja erityismääräykset yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta) piiriin. Näiden toimenpiteiden kesto rajoitetaan lyhytaikaiseksi ja niillä pyritään luomaan edellytykset unionin toiminnalle yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden täyttämiseksi ja tarvittavien oikeudellisten asiakirjojen antamiseksi. Unionin kriisinhallintaoperaatioita valmistelevilla toimenpiteillä pyritään muun muassa arvioimaan operatiivisia vaatimuksia, varmistamaan resurssien saaminen nopeasti käyttöön ja selvittämään kenttäolosuhteet ennen operaation käynnistämistä. Unionin kriisinhallintaoperaatioita valmistelevilla toimenpiteillä pyritään muun muassa arvioimaan operatiivisia vaatimuksia, varmistamaan resurssien saaminen nopeasti käyttöön ja selvittämään kenttäolosuhteet ennen operaation käynnistämistä. Neuvosto hyväksyy valmistelevat toimenpiteet unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksesta. Neuvosto hyväksyy valmistelevat toimenpiteet täydessä yhteistyössä komission kanssa, ja Euroopan parlamenttia kuullaan hyvissä ajoin etukäteen ja sille tiedotetaan yksityiskohtaisesti valmistelevista toimenpiteistä, etenkin niistä, jotka koskevat YUTP:n ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimia. Varmistaakseen valmistelevien toimenpiteiden nopean toteutuksen korkea edustaja tiedottaa komissiolle mahdollisimman varhain neuvoston aikomuksesta toteuttaa valmisteleva toimenpide ja ilmoittaa erityisesti arvion tätä varten tarvittavista resursseista. Komissio toteuttaa tämän asetuksen mukaisesti kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että varat maksetaan viipymättä. Varmistaakseen valmistelevien toimenpiteiden nopean toteutuksen korkea edustaja tiedottaa Euroopan parlamentille ja komissiolle mahdollisimman varhain neuvoston aikomuksesta toteuttaa valmisteleva toimenpide ja ilmoittaa erityisesti arvion tätä varten tarvittavista resursseista. Komissio toteuttaa tämän asetuksen mukaisesti kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että varat maksetaan viipymättä. Tarkistus 102 Ehdotus asetukseksi 54 artikla – 1 kohta 1.  Taloushallinnon toimija tai talousarvion toteuttamiseen, varainhallintoon, tilintarkastukseen tai varainhoidon valvontaan osallistuva muu henkilö ei saa ryhtyä sellaisiin toimiin, joiden yhteydessä saattaa syntyä ristiriita henkilön omien etujen ja unionin etujen välille. Ristiriitatapauksessa kyseisen henkilön on pidättäydyttävä tällaisista toimista ja jätettävä asia toimivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi. 1.  Taloushallinnon toimija tai talousarvion toteuttamiseen ja varainhallintoon, niiden valmistelua koskevat säädökset mukaan luettuina, tilintarkastukseen tai varainhoidon valvontaan osallistuva muu henkilö ei saa ryhtyä sellaisiin toimiin, joiden yhteydessä saattaa syntyä ristiriita henkilön omien etujen ja unionin etujen välille. Ristiriitatapauksessa kyseisen henkilön on pidättäydyttävä tällaisista toimista ja jätettävä asia esimiehensä ratkaistavaksi, joka vahvistaa kirjallisesti, vallitseeko tilanteessa eturistiriita. Jos eturistiriita havaitaan, henkilön, jota eturistiriita koskee, on luovuttava kaikista toimistaan kyseisessä asiassa. Esimies ryhtyy henkilökohtaisesti asianmukaisiin jatkotoimiin. Tarkistus 103 Ehdotus asetukseksi 54 artikla – 2 kohta 2.  Eturistiriita vallitsee silloin, jos 1 kohdassa tarkoitetun taloushallinnon toimijan tai muun henkilön tehtävien puolueeton ja objektiivinen hoitaminen vaarantuu perhe- tai tunnesiteisiin, poliittiseen tai kansalliseen yhteenkuuluvuuteen tai taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta syystä, jossa asianomaisella ja edunsaajalla on yhteinen etu. 2.  Eturistiriita vallitsee silloin, jos 1 kohdassa tarkoitetun taloushallinnon toimijan tai muun henkilön tehtävien puolueeton ja objektiivinen hoitaminen vaarantuu tai saattaisi julkisuudessa muodostuvan käsityksen mukaan vaarantua perhe- tai tunnesiteisiin, poliittiseen tai kansalliseen yhteenkuuluvuuteen tai taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta syystä, jossa asianomaisella ja edunsaajalla on yhteinen etu. Eturistiriita voi syntyä muun muassa seuraavissa tapauksissa: a) itselle tai kolmannelle osapuolelle, joka on perhettä tai sukua tai muussa suhteessa myöntäjään, myönnetään asiaankuulumattomia välittömiä tai välillisiä etuuksia; b) kieltäydytään myöntämästä mahdolliselle edunsaajalle, vastaanottajalle, ehdokkaalle tai tarjoajalle oikeuksia tai etuuksia, joihin tällä on oikeus, tai niitä tarjotaan liikaa; c) toimitaan asiattomasti tai väärin tai laiminlyödään pakollisia toimia. Eturistiriidan katsotaan vallitsevan silloin, jos mahdollinen edunsaaja, hakija, ehdokas tai tarjoaja on henkilöstösääntöjen piiriin kuuluva henkilöstön jäsen, sopimussuhteinen toimihenkilö tai lähetetty kansallinen asiantuntija. Tarkistus 104 Ehdotus asetukseksi 55 artikla – 1 kohta – a alakohta a) yksiköidensä, 53 artiklan toisen kohdan mukaisesti unionin edustustojen tai 59 artiklassa tarkoitettujen toimeenpanovirastojen välityksellä; a) yksiköidensä, 53 artiklan toisen kohdan mukaisesti unionin edustustojen päälliköiden johdolla toimivan henkilöstön tai 59 artiklassa tarkoitettujen toimeenpanovirastojen välityksellä; Tarkistus 105 Ehdotus asetukseksi 55 artikla – 1 kohta – b alakohta b) välillisesti joko yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tai siirtämällä talousarvion toteuttamistehtäviä: b) välillisesti joko yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tai, jos perussäädökseen sisältyy erityinen säännös, jossa säädetään myös täytäntöönpanokumppaneista ja toimintamuodoista i ja ii alakohdassa mainittuja tapauksia lukuun ottamatta, siirtämällä tiettyjä erikseen määriteltyjä talousarvion toteuttamistehtäviä: i) kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille; i) kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille; ii) kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille; ii) kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille; iii) rahoituslaitoksille, joille on annettu tehtäväksi VIII osaston mukaisten rahoitusvälineiden täytäntöönpano; iv)  Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle tai muille Euroopan investointipankin tytäryhteisöille; iv)  Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle; v) 200 ja 201 artiklassa tarkoitetuille elimille; v) 196 b ja 196 c artiklassa tarkoitetuille elimille; vi) julkisoikeudellisille elimille tai sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut; vi) julkisoikeudellisille elimille tai sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut; vii) jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut; viii) henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään tämän asetuksen 51 artiklassa tarkoitetussa asiaa koskevassa perussäädöksessä. viii) henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään tämän asetuksen 51 artiklassa tarkoitetussa asiaa koskevassa perussäädöksessä. Komissio vastaa edelleen talousarvion toteuttamisesta (SEUT-sopimuksen 317 artikla) ja tiedottaa Euroopan parlamentille i–viii alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen toteuttamista toimista. Rahoitusselvityksessä (27 artikla) on annettava kattavat perustelut i–viii alakohdassa tarkoitetun yhteisön valinnalle. Tarkistus 106 Ehdotus asetukseksi 55 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a. Vuotuiseen toimintakertomukseen (63 artiklan 9 kohta) liitettävässä rahoituspäätöksessä täsmennetään tavoite, odotetut tulokset, toteuttamistapa ja rahoitussuunnitelman kokonaismäärä. Siihen on sisällytettävä myös kuvaus rahoitettavista toimista, maininta kullekin toimelle osoitetusta määrärahasta sekä täytäntöönpanon alustava aikataulu. Välillisen hallinnoinnin tapauksessa määritellään myös valittu täytäntöönpanokumppani, valinnassa käytetyt kriteerit ja kumppanille uskotut tehtävät. Tarkistus 107 Ehdotus asetukseksi 55 artikla – 1 b kohta (uusi) 1 b. Edellä 1 kohdan b alakohdan i–viii alakohdassa mainittujen yhteisöjen ja henkilöiden on tehtävä kattavaa yhteistyötä suojatessaan Euroopan unionin taloudellisia etuja. Euroopan tilintarkastustuomioistuimella ja OLAFilla on oikeus käyttää kaikissa tapauksissa toimivaltaansa täydellisesti SEUT-sopimuksen mukaisesti kyseisellä tavalla hallinnoitavien määrärahojen tarkastusten yhteydessä. Komissio määrää, että toimeenpanotehtävien antamisen edellytyksenä ovat seurattavissa olevat, syrjimättömät, tehokkaat ja vaikuttavat muutoksenhakumenettelyt, jotka koskevat näiden tehtävien varsinaista toteuttamista tai tällaisten menettelyjen lujittamiseksi laaditun toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. Tilinpitäjä pitää luetteloa yhteisöistä ja henkilöistä, joille on annettu tiettyjä erityisiä toteuttamistehtäviä, ja se liitetään vuotuiseen tilinpäätökseen. Kaikki kyseisten yhteisöjen ja henkilöiden kanssa tehdyt sopimukset on annettava pyynnöstä budjettivallan käyttäjälle. Edellä 1 kohdan b alakohdan i–viii alakohdassa mainittujen yhteisöjen ja henkilöiden, joille talousarvion toteuttamistehtäviä on siirretty, on varmistettava 31 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että talousarviosta peräisin olevien varojen saajista julkaistaan vuosittain jälkikäteen riittävät tiedot. Komissiolle on ilmoitettava toteutetuista toimenpiteistä. Tarkistus 108 Ehdotus asetukseksi 56 artikla – 1 kohta Yhteistyössä hallinnoitavan talousarvion toteuttamiseen liittyvät vastuut 1.  Jäsenvaltioiden on unionin varoja hallinnoidessaan noudatettava moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita sekä varmistettava unionin toiminnan näkyvyys. Jäsenvaltioiden on tätä varten täytettävä tässä asetuksessa säädetyt valvonta- ja tarkastusvelvollisuutensa ja otettava hoitaakseen niistä johtuvat tässä asetuksessa säädetyt tehtävät. Täydentäviä säännöksiä voidaan antaa alakohtaisissa säännöissä. 1.  Kun komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, talousarvion toteuttamistehtäviä siirretään jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden on unionin varoja hallinnoidessaan noudatettava moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita sekä varmistettava unionin toiminnan näkyvyys. Komission ja jäsenvaltioiden on tätä varten täytettävä tässä asetuksessa säädetyt valvonta- ja tarkastusvelvollisuutensa ja otettava hoitaakseen niistä johtuvat tässä asetuksessa säädetyt tehtävät. Täydentäviä säännöksiä annetaan alakohtaisissa säännöissä. Tarkistus 109 Ehdotus asetukseksi 56 artikla – 2 kohta Jäsenvaltioiden erityiset velvollisuudet 2.  Jäsenvaltioiden on talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan ehkäistävä, todettava ja korjattava sääntöjenvastaisuudet ja petokset. Tätä varten niiden on toimitettava ennakko- ja jälkitarkastuksia, joihin tarvittaessa kuuluvat myös paikalla toimitettavat tarkastukset, varmistaakseen, että talousarviosta rahoitettavat toimet toteutetaan tehokkaasti ja moitteettomasti, perittävä takaisin aiheettomasti maksetut varat sekä saatettava tarvittaessa asia tuomioistuinten käsiteltäväksi. 2.  Jäsenvaltioiden on talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan annettava kaikki tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset sekä toteutettava muut unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi tarvittavat toimenpiteet; erityisesti niiden on a) varmistettava, että talousarviosta rahoitettavat toimet todella toteutetaan ja että ne toteutetaan oikein, ja tätä tarkoitusta varten hyväksyttävä elimet, jotka vastaavat unionin varojen hallinnoinnista ja valvonnasta, ja valvottava niitä; b) estettävä, havaittava ja korjattava sääntöjenvastaisuudet ja petokset. Tätä varten niiden on suhteellisuusperiaatteen sekä 2 kohdan a alakohdan ja 3–5 kohdan mukaisesti sekä asiaankuuluvia alakohtaisia sääntöjä noudattaen toimitettava ennakko- ja jälkitarkastuksia, joihin tarvittaessa kuuluvat myös paikalla toimitettavat edustavien tapahtumaotosten tarkastukset. Niiden on myös perittävä takaisin aiheettomasti maksetut varat sekä saatettava tarvittaessa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Komissio voi arvioida jäsenvaltioissa käyttöön otettuja järjestelmiä oman riskinarviointinsa yhteydessä tai alakohtaisia erityissääntöjä noudattaen. Jos jäsenvaltiot ilmoittavat havaitsemistaan virheistä ja/tai sääntöjenvastaisuuksista välittömästi komissiolle ja korjaavat ne perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät, ne vapautetaan taloudellisista korvauksista tällaisten virheiden ja/tai sääntöjenvastaisuuksien osalta ilmoitusajankohtaan asti. Jäsenvaltioiden on asetettava tehokkaita, varoittavia ja oikeasuhteisia taloudellisia seuraamuksia varojen saajille, kuten alakohtaisissa säännöissä ja kansallisessa lainsäädännössä edellytetään. Jäsenvaltioiden on asetettava tehokkaita, varoittavia ja oikeasuhteisia taloudellisia seuraamuksia varojen saajille, kun alakohtaisissa säännöissä ja kansallisessa lainsäädännössä olevissa erityisissä säännöksissä niin edellytetään. Tarkistus 110 Ehdotus asetukseksi 56 artikla – 3 kohta Hyväksynnän antavan viranomaisen tehtävä ja toimivaltuudet 3.  Alakohtaisten sääntöjen mukaisesti jäsenvaltioiden on hyväksyttävä yksi tai useampia julkisoikeudellisia elimiä, joilla on yksinomainen vastuu hyväksynnän kattamien varojen moitteettomasta hallinnoinnista ja valvonnasta. Tämä ei kuitenkaan rajoita edellä tarkoitettujen elinten mahdollisuutta hoitaa sellaisia tehtäviä, jotka eivät liity unionin varojen hallinnointiin, tai niiden mahdollisuutta siirtää tiettyjä tehtäviään muille elimille. 3.  Alakohtaisissa säännöissä vahvistettujen kriteerien ja menettelyjen mukaisesti jäsenvaltioiden on hyväksyttävä elimiä, joilla on vastuu hyväksynnän kattamien unionin varojen hallinnoinnista ja sisäisestä valvonnasta. Tämä ei kuitenkaan rajoita edellä tarkoitettujen elinten mahdollisuutta hoitaa sellaisia tehtäviä, jotka eivät liity unionin varojen hallinnointiin, tai niiden mahdollisuutta siirtää tiettyjä tehtäviään muille elimille. Lisäksi hyväksynnän antava viranomainen vastaa tarkastusten ja valvonnan olemassa olevien tulosten perusteella sen valvomisesta, että hyväksytyt elimet noudattavat hyväksyntäperusteita. Sen on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että sen hyväksymille elimille siirrettyjen tehtävien täytäntöönpanossa esiintyvät puutteet korjataan, mukaan luettuna hyväksynnän väliaikainen tai lopullinen peruuttaminen. Komission rooli 2 kohdan mukaisessa hyväksyntäprosessissa määritellään myös alakohtaisissa säännöissä ottaen huomioon kyseisen toimintalohkon riskit. Hyväksynnän antaa jäsenvaltion viranomainen alakohtaisten sääntöjen mukaisesti, ja kyseinen viranomainen varmistaa, että elin pystyy hoitamaan varoja moitteettomasti. Alakohtaisissa säännöissä voidaan myös määritellä komission tehtävä hyväksymismenettelyssä. Hyväksynnän antava viranomainen vastaa elimen valvonnasta ja kaikkien sellaisten toimenpiteiden toteuttamisesta, jotka tarvitaan kyseisen elimen toiminnassa mahdollisesti olevien puutteiden korjaamiseksi ja joihin kuuluu myös hyväksynnän väliaikainen tai lopullinen peruuttaminen. Tarkistus 111 Ehdotus asetukseksi 56 artikla – 4 kohta Hyväksyttyjen elinten tehtävät ja toimivaltuudet 4.  Tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen elinten on: 4.  Jäsenvaltioiden on tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen elinten kautta asianmukaisella tasolla a) otettava käyttöön vaikuttava ja tehokas sisäinen valvontajärjestelmä ja varmistettava sen toiminta; a) otettava käyttöön vaikuttava ja tehokas sisäinen valvontajärjestelmä ja varmistettava sen toiminta; b) käytettävä vuotuisperiaatteeseen perustuvaa kirjapitojärjestelmää, josta saadaan ajoissa oikeelliset, täydelliset ja luotettavat tiedot; b) käytettävä kirjapitojärjestelmää, josta saadaan ajoissa oikeelliset, täydelliset ja luotettavat vuosikohtaiset tiedot; c) oltava riippumattoman ulkoisen tarkastuksen kohteena; kyseisessä tarkastuksessa on noudatettava kansainvälisesti hyväksyttyjä tarkastusstandardeja, ja sen suorittajan on oltava hyväksytystä elimestä toiminnallisesti riippumaton tarkastusyksikkö; c) toimitettava ennalta edellytetyt tiedot 5 kohdan mukaisesti; d) varmistettava 31 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että unionin varojen saajat julkistetaan vuosittain jälkikäteen; d) varmistettava, että unionin varojen saajat julkistetaan jälkikäteen 31 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kaikessa henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava direktiivin 95/46/EY täytäntöönpanosta annettuja kansallisia säännöksiä. f) varmistettava, että henkilötietoja suojataan direktiivissä 95/46/EY säädettyjen periaatteiden mukaisesti. Tarkistus 112 Ehdotus asetukseksi 56 artikla – 5 kohta Hyväksyttyjen elinten ilmoittamien tietojen sisältö, aikataulu ja tarkastaminen 5.  Tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen elinten on toimitettava komissiolle seuraavan varainhoitovuoden helmikuun 1 päivään mennessä: 5.  Edellä olevan 3 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen elinten on toimitettava komissiolle seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 1 päivään mennessä: a) kirjanpito niille siirrettyjen tehtävien hoitamisesta aiheutuneista menoista; a) hyväksyttyjen elinten vuotuinen kirjanpito siirrettyjen ja komissiolle korvauksia varten esitettävien tehtävien hoitamisesta aiheutuneista menoista, mukaan luettuina ennakot ja summat, joista on käynnistetty tai saatu päätökseen takaisinperintämenettely. Kyseisiin tietoihin on liitettävä hallinnointivelvoitteita koskeva lausunto, jossa vahvistetaan, että varojen hallinnoinnista vastaavat tahot katsovat, että: - tiedot on esitetty asianmukaisesti, täydellisesti ja paikkansapitävästi; - menot on käytetty aiottuun tarkoitukseen alakohtaisten sääntöjen mukaisesti; - käytössä olevat valvontamenettelyt antavat riittävät takeet siitä, että tilien perustana olevat toimet ovat laillisia ja asianmukaisia; lausuntoon oheistettavassa liitteessä on esitettävä virhemäärä rahoituslähdekohtaisesti ja virheanalyysi sekä tarvittaessa varaumat; b) kaikista käytettävissä olevien tarkastusten tuloksista laadittu yhteenveto, joka sisältää myös analyysin järjestelmällisistä tai toistuvista puutteista sekä niiden korjaamiseksi toteutetuista tai suunnitelluista toimista; b) lopullisten tarkastuskertomusten ja toteutettujen tarkastusten tuloksista laadittu yhteenveto, joka sisältää myös analyysin toistuvista tai järjestelmällisistä puutteista sekä niiden korjaamiseksi toteutetuista tai suunnitelluista toimista ja niiden tuloksista. c) hallinnollinen vahvistuslausuma tilinpäätöstietojen täydellisyydestä, oikeellisuudesta ja totuudenmukaisuudesta, sisäisten valvontajärjestelmien moitteettomasta toiminnasta, tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamisesta; Edellä a kohdassa tarkoitettuun vuotuiseen kirjanpitoon ja b kohdassa tarkoitettuun yhteenvetoon liitetään kansainvälisesti hyväksyttyjen tilintarkastusstandardien mukaisesti laadittu riippumattoman tarkastuselimen lausunto siitä, ovatko tilinpäätöstiedot oikeat ja riittävät ja ovatko menot, joiden korvausta komissiolta on pyydetty, laillisia ja asianmukaisia sekä toimivatko käyttöön otetut valvontajärjestelmät moitteettomasti. Lausunnossa ilmoitetaan, onko tarkastuksen perusteella aihetta epäillä hallinnointivelvoitteita koskevassa lausunnossa annettuja tietoja. Lausunnon liitteessä on esitettävä virhetaso rahoituslähdekohtaisesti ja virheanalyysi sekä varaumat. d) riippumattoman tarkastuselimen tämän kohdan c alakohdassa tarkoitetusta vahvistuslausumasta antama lausunto, joka kattaa sen kaikki osatekijät. Jos jäsenvaltio on hyväksynyt useampia kuin yhden elimen toimintalohkoa kohti, sen on toimitettava komissiolle kyseiseltä toimintalohkolta seuraavan varainhoitovuoden helmikuun 15 päivään mennessä yhteenvetokertomus, jossa esitetään kansallisen tason kokonaiskatsaus kaikista hallinnollisista vahvistuslausumista ja niistä annetuista riippumattomista tarkastuslausunnoista. Jos jäsenvaltio on hyväksynyt useampia kuin yhden elimen toimintalohkoa kohti vastaamaan toimintalohkon varainhoidosta, sen on toimitettava komissiolle kyseiseltä toimintalohkolta seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 15 päivään mennessä yhteenvetokertomus, jossa esitetään kansallisen tason kokonaiskatsaus kaikista hallinnollisista vahvistuslausumista ja vastaavista riippumattomista tarkastuslausunnoista. Jäsenvaltioiden on julkaistava nämä tiedot asianmukaisella tasolla viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kyseisten asiakirjojen antamisesta komissiolle. Tarkistus 113 Ehdotus asetukseksi 56 artikla – 6 kohta Komission erityistehtävät 6.  Komission tulee: 6.  Varmistaakseen, että varat käytetään asiaan sovellettavien säännösten mukaisesti, komissio -a) valvoo tapaa, jolla jäsenvaltiot täyttävät velvollisuutensa, erityisesti toteuttamalla tarkastuksia ohjelman täytäntöönpanon aikana; a) soveltaa menettelyjä, joilla varmistetaan, että hyväksyttyjen elinten tilit tarkastetaan ja hyväksytään ajoissa, että tilit ovat täydelliset, oikeelliset ja totuudenmukaiset ja että sääntöjenvastaisuudet voidaan selvittää ajoissa; a) soveltaa menettelyjä, joilla varmistetaan, että hyväksyttyjen elinten tilit tarkastetaan ja hyväksytään ajoissa ja että tilit ovat täydelliset, oikeelliset ja totuudenmukaiset; b) sulkea unionin rahoitusmenojen ulkopuolelle maksut, jotka on suoritettu unionin oikeuden vastaisesti. b) sulkee unionin rahoitusmenojen ulkopuolelle maksut, jotka on suoritettu unionin oikeuden vastaisesti; b a) lykkää maksuja tai keskeyttää ne, jos jäsenvaltion valvonnassa tai 3 kohdan mukaisesti hyväksytyn elimen toiminnassa on merkittäviä puutteita, jos vaadittuihin toimiin ei ryhdytä välittömästi. Alakohtaisia sääntöjä sovelletaan edellytyksiin, joiden täyttyessä komissio voi keskeyttää tai valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi toistaiseksi lopettaa maksut jäsenvaltioille. Komissio voi päättää lakkauttaa maksujen keskeytyksen tai määräaikaisen lopettamisen kokonaan tai osittain sen jälkeen, kun jäsenvaltio on esittänyt huomautuksensa. Komission toimivaltaisten valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien vuotuisissa toimintakertomuksissa on käsiteltävä kaikkia tämän kohdan mukaisia velvoitteita. Tarkistus 114 Ehdotus asetukseksi 56 artikla – 6 a kohta (uusi) Euroopan alueellista yhteistyötä koskevat erityissäännökset 6 a. Alakohtaisissa säännöissä on otettava huomioon Euroopan alueellista yhteistyötä koskevien ohjelmien erityistarpeet, jotka liittyvät etenkin vuotuisen hallintolausuman sisältöön, hyväksymismenettelyyn ja tarkastustoimintaan. Tarkistus 115 Ehdotus asetukseksi 56 artikla – 6 b kohta (uusi) Kansalliset vahvistuslausumat 6 b. Jäsenvaltioiden on annettava kansallinen lausuma yhteistyössä toteutettavasta hallinnoinnista aiheutuneista menoista. Tällainen lausuma on allekirjoitettava asianmukaisella poliittisella tasolla, sen on perustuttava 5 kohdan c alakohdan mukaisesti annettaviin tietoihin ja siinä on käsiteltävä ainakin käyttöön otettujen sisäisten valvontajärjestelmien moitteetonta toimintaa sekä tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta. Riippumattoman tarkastuselimen on annettava siitä lausunto, ja se on toimitettava komissiolle kyseistä varainhoitovuotta seuraavan vuoden maaliskuun 15 päivään mennessä. Tilintarkastustuomioistuinta ja Euroopan unionin ylimpien tarkastuselinten yhteyskomiteaa kuullaan tällaisten kansallisten lausumien laatimista koskevista suuntaviivoista. Jos jäsenvaltio on antanut kansallisen lausuman tämän kohdan mukaisesti, se on otettava huomioon laadittaessa 6 kohdan mukaisia komission tarkastus- ja valvontastrategioita ja määritettäessä jäsenvaltioiden tasolla vallitsevaa riskiä 29 artiklan mukaisesti; se toimitetaan budjettivallan käyttäjälle soveltaen 63 artiklan 9 kohtaa soveltuvin osin. Tarkistus 116 Ehdotus asetukseksi 57 artikla – 1 kohta 1.  Sellaisten yhteisöjen ja henkilöiden, joille on siirretty talousarvion toteuttamistehtäviä 55 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, on unionin varoja hallinnoidessaan noudatettava moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita sekä varmistettava unionin toiminnan näkyvyys. Niiden on unionin varoja hallinnoidessaan huolehdittava siitä, että unionin taloudellisia etuja suojataan tässä asetuksessa edellytettyä vastaavalla tavalla siten, että huomioon on otettu seuraavat tekijät: 1.  Sellaisten yhteisöjen ja henkilöiden, jotka eivät ole jäsenvaltioita ja joille on siirretty talousarvion toteuttamistehtäviä 55 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, on unionin varoja hallinnoidessaan noudatettava moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita sekä varmistettava unionin toiminnan näkyvyys. Niiden on unionin varoja hallinnoidessaan huolehdittava siitä, että unionin taloudellisia etuja suojataan tässä asetuksessa edellytettyä vastaavalla tavalla siten, että huomioon on otettu seuraavat tekijät: a) siirrettyjen tehtävien luonne ja kyseessä olevat määrät; a) siirrettyjen tehtävien luonne ja kyseessä olevat määrät; b) kyseeseen tulevat taloudelliset riskit; b) kyseeseen tulevat taloudelliset riskit; c) niiden omien järjestelmien, sääntöjen ja menettelyjen perusteella saatavan varmuuden taso sekä toimenpiteet, joilla komissio valvoo ja tukee siirrettyjen tehtävien hoitamista. c) niiden omien järjestelmien, sääntöjen ja menettelyjen perusteella saatavan varmuuden taso sekä toimenpiteet, joilla komissio valvoo ja tukee siirrettyjen tehtävien hoitamista. Tarkistukset 117 ja 282 Ehdotus asetukseksi 57 artikla – 2 kohta 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja henkilöiden on tässä tarkoituksessa: 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja henkilöiden on tässä tarkoituksessa unionissa yleisesti sovellettavia standardeja vastaavien standardien mukaisesti tai, jos sellaisia ei ole, kansainvälisesti hyväksyttyjen ja tiettyjen erityisten toteuttamistehtävien siirtämistä koskevassa sopimuksessa määriteltyjen standardien mukaisesti: a) otettava käyttöön vaikuttava ja tehokas sisäinen valvontajärjestelmä ja varmistettava sen toiminta; a) otettava käyttöön vaikuttava ja tehokas sisäinen valvontajärjestelmä ja varmistettava sen toiminta; b) käytettävä vuotuisperiaatteeseen perustuvaa kirjapitojärjestelmää, josta saadaan ajoissa oikeelliset, täydelliset ja luotettavat tiedot; b) käytettävä vuotuisperiaatteeseen perustuvaa kirjapitojärjestelmää, josta saadaan ajoissa oikeelliset, täydelliset ja luotettavat tiedot; c) oltava riippumattoman ulkoisen tarkastuksen kohteena; kyseisessä tarkastuksessa on noudatettava kansainvälisesti hyväksyttyjä tarkastusstandardeja, ja sen suorittajan on oltava kyseisestä yhteisöstä tai henkilöstä toiminnallisesti riippumaton tarkastusyksikkö; c) oltava riippumattoman ulkoisen tarkastuksen kohteena; kyseisessä tarkastuksessa on noudatettava kansainvälisesti hyväksyttyjä tarkastusstandardeja, ja sen suorittajan on oltava kyseisestä yhteisöstä tai henkilöstä toiminnallisesti riippumaton tarkastusyksikkö; d) sovellettava asianmukaisia sääntöjä ja menettelyjä myöntäessään unionin varoista rahoitusta avustuksien, hankintojen tai rahoitusvälineiden muodossa; d) sovellettava asianmukaisia sääntöjä ja menettelyjä myöntäessään unionin varoista rahoitusta avustuksien, hankintojen tai rahoitusvälineiden muodossa; e) varmistettava 31 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että unionin varojen saajat julkistetaan vuosittain jälkikäteen; e) varmistettava, että unionin varojen saajat julkistetaan vuosittain jälkikäteen 31 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja että henkilötietoja suojataan direktiivissä 95/46/EY säädettyjen periaatteiden mukaisesti; f) varmistettava, että henkilötietoja suojataan asianmukaisesti. f) varmistettava, että henkilötietoja suojataan asianmukaisesti direktiivissä 95/46/EY ja asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädetyllä tavalla. Edellä 55 artiklan 1 kohdan b alakohdan viii alakohdassa tarkoitetut henkilöt voivat täyttää nämä vaatimukset asteittain. Niiden on saatava komission hyväksyntä varainhoitosäännöilleen ennen kuin ne hyväksyvät kyseiset säännöt. Niiden on saatava komission hyväksyntä varainhoitosäännöilleen, ennen kuin ne hyväksyvät kyseiset säännöt, ellei 196 b ja 196 c artiklasta muuta johdu. Edellä 55 artiklan 1 kohdan b alakohdan viii alakohdassa tarkoitetut henkilöt voivat täyttää tämän kohdan a–e alakohdassa säädetyt vaatimukset asteittain toimikautensa kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. Tarkistus 300 Ehdotus asetukseksi 57 artikla – 2 kohta – 2 a alakohta (uusi) Oikeusvarmuuden turvaamiseksi tiukempia osallistumissääntöjä ei saa soveltaa takautuvasti eikä edunsaajilta saa vaatia komission jo hyväksymien rahoitusselvitysten uudelleen laskemista. Tarkistus 288 Ehdotus asetukseksi 57 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a. Unionin toimielimet ja elimet kannustavat aktiivisesti ilmoittamaan epäillyistä sääntöjenvastaisuuksista, jotka liittyvät unionin rahoitukseen jäsenvaltioissa. Tarkistus 118 Ehdotus asetukseksi 57 artikla – 4 kohta – 2 alakohta Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi lisätarkistuksia tehdäkseen osittain tai kokonaan lopettaa toistaiseksi maksut kyseisille yhteisöille tai henkilöille silloin, kun hän saa tietoja, joiden mukaan sisäisen valvontajärjestelmän toiminnassa on merkittävä puute tai joiden mukaan kyseisen yhteisön tai henkilön vahvistama meno liittyy vakavaan sääntöjenvastaisuuteen eikä kyseistä menoa ole korjattu, jos maksujen lopettaminen toistaiseksi on tarpeen, jotta voitaisiin estää unionin taloudellisiin etuihin kohdistuva merkittävä vahinko. Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi lisätarkistuksia tehdäkseen osittain tai kokonaan lopettaa toistaiseksi maksut kyseisille yhteisöille tai henkilöille silloin, kun hän saa tietoja, joiden mukaan sisäisen valvontajärjestelmän toiminnassa on merkittävä puute tai joiden mukaan kyseisen yhteisön tai henkilön vahvistama meno liittyy vakavaan sääntöjenvastaisuuteen eikä kyseistä menoa ole korjattu, jos maksujen lopettaminen toistaiseksi on tarpeen, jotta voitaisiin estää unionin taloudellisiin etuihin kohdistuva merkittävä vahinko, sen estämättä, mitä 89 artiklassa säädetään. Tarkistus 119 Ehdotus asetukseksi 57 artikla – 5 kohta 5.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja henkilöiden on toimitettava komissiolle: 5.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja henkilöiden on toimitettava komissiolle: a) selvitys siirrettyjen tehtävien hoitamisesta; a) selvitys siirrettyjen tehtävien hoitamisesta; b) kirjanpito niille siirrettyjen tehtävien hoitamisesta aiheutuneista menoista; b) kirjanpito niille siirrettyjen tehtävien hoitamisesta aiheutuneista menoista; c) kaikista käytettävissä olevien tarkastusten tuloksista laadittu yhteenveto, joka sisältää myös analyysin järjestelmällisistä tai toistuvista puutteista sekä niiden korjaamiseksi toteutetuista tai suunnitelluista toimista; c) kaikista käytettävissä olevien tarkastusten tuloksista laadittu yhteenveto, joka sisältää myös analyysin järjestelmällisistä tai toistuvista puutteista sekä niiden korjaamiseksi toteutetuista tai suunnitelluista toimista; d) hallinnollinen vahvistuslausuma tilinpäätöstietojen täydellisyydestä, oikeellisuudesta ja totuudenmukaisuudesta, sisäisten valvontajärjestelmien moitteettomasta toiminnasta, tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamisesta; d) hallintolausuma, jonka avulla saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että i) tilinpäätöksen tiedot ovat oikeat ja riittävät; ii) tilinpäätöksessä tarkoitetut menot on käytetty aiottuun tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti; iii) käytössä olevat valvontamenettelyt antavat riittävät takeet siitä, että tilien perustana olevat toimet ovat laillisia ja asianmukaisia. e) riippumattoman tarkastuselimen tämän kohdan d alakohdassa tarkoitetusta vahvistuslausumasta antama lausunto, joka kattaa sen kaikki osatekijät. e)  Näihin asiakirjoihin liitetään kansainvälisesti hyväksyttyjen tilintarkastusstandardien mukaisesti laadittu riippumattoman tarkastuselimen lausunto tilinpäätöstietojen täydellisyydestä, oikeellisuudesta ja totuudenmukaisuudesta, käyttöön otettujen valvontamenettelyjen moitteettomasta toiminnasta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tarkastuselimen on ilmoitettava, jos tutkimus antaa aihetta epäillä hallintolausumassa esitettyjä tietoja. Nämä asiakirjat on toimitettava komissiolle seuraavan varainhoitovuoden helmikuun 1 päivään mennessä lukuun ottamatta e alakohdassa tarkoitettua tarkastuslausuntoa. Kyseinen lausunto on toimitettava viimeistään 15 päivänä maaliskuuta. Nämä asiakirjat on toimitettava komissiolle seuraavan varainhoitovuoden helmikuun 1 päivään mennessä lukuun ottamatta e alakohdassa tarkoitettua tarkastuslausuntoa. Kyseinen lausunto on toimitettava viimeistään 15 päivänä maaliskuuta. Nämä velvollisuudet eivät vaikuta kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden kanssa tehtyihin sopimuksiin sisältyviin määräyksiin. Kyseiset yhteisöt on näissä määräyksissä velvoitettava vähintään toimittamaan komissiolle vuosittain selvitys siitä, että unionin rahoitusosuus on kyseisenä varainhoitovuonna käytetty ja siitä on tehty tiliä tämän artiklan 2 kohdassa asetettujen vaatimusten ja kyseisen kansainvälisen järjestön tai kolmannen maan kanssa tehdyssä sopimuksessa asetettujen velvoitteiden mukaisesti. Nämä velvollisuudet eivät vaikuta kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden kanssa tehtyihin sopimuksiin sisältyviin määräyksiin. Kyseiset yhteisöt on näissä määräyksissä velvoitettava vähintään toimittamaan komissiolle vuosittain selvitys siitä, että unionin rahoitusosuus on kyseisenä varainhoitovuonna käytetty ja siitä on tehty tiliä tämän artiklan 2 kohdassa asetettujen vaatimusten ja kyseisen kansainvälisen järjestön tai kolmannen maan kanssa tehdyssä sopimuksessa asetettujen velvoitteiden mukaisesti ja että toimivaltainen ylin tarkastuselin on tarkastanut sen. Tarkastusten tulokset on annettava vastuuvapauden myöntävän viranomaisen käyttöön. Tämä ei sulje pois Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja OLAFin tutkintavaltuuksia. Tarkistus 120 Ehdotus asetukseksi 57 artikla – 6 kohta 6.  Komission tulee: 6.  Komissio: a) huolehtia siitä, että siirrettyjen tehtävien hoitamista valvotaan ja arvioidaan; a) valvoo, että nämä yhteisöt täyttävät velvollisuutensa, erityisesti toimittamalla tarkastuksia ja suorittamalla arviointeja ohjelman täytäntöönpanon aikana; b) soveltaa menettelyjä, joilla varmistetaan, että niiden yhteisöjen ja henkilöiden, joille tehtäviä on siirretty, tilit tarkastetaan ja hyväksytään ajoissa, että tilit ovat täydelliset, oikeelliset ja totuudenmukaiset ja että sääntöjenvastaisuudet voidaan selvittää ajoissa; b) soveltaa menettelyjä, joilla varmistetaan, että yhteisöjen tilit tarkastetaan ja hyväksytään ajoissa, ja osoitetaan, ovatko tilit täydelliset, oikeelliset ja totuudenmukaiset ja että sääntöjenvastaisuudet voidaan selvittää ajoissa; c) sulkea unionin rahoitusmenojen ulkopuolelle maksut, jotka on suoritettu sovellettavien sääntöjen vastaisesti. c) sulkee unionin rahoitusmenojen ulkopuolelle maksut, jotka on suoritettu unionin oikeuden vastaisesti. Tarkistus 121 Ehdotus asetukseksi 57 artikla – 7 kohta 7.  Tämän artiklan 5 ja 6 kohtaa ei sovelleta sellaisiin yhteisöihin ja henkilöihin, joiden osalta budjettivallan käyttäjä soveltaa erillistä vastuuvapausmenettelyä. 7.  Tämän artiklan 5 ja 6 kohtaa ei sovelleta sellaisiin unionin yhteisöihin, joiden osalta sovelletaan erillistä vastuuvapausmenettelyä niiden toteuttaessa unionin talousarviota. Tarkistus 122 Ehdotus asetukseksi 57 artikla – 7 a kohta (uusi) 7 a. Edellä 1, 2 ja 3 kohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin Euroopan parlamentin poliittisille ryhmille myönnettyjen määrärahojen välilliseen hallinnointiin. Euroopan parlamentti hyväksyy asiaa koskevat soveltamissäännöt, joissa otetaan huomioon poliittisten ryhmien erityisvaatimukset. Tarkistus 123 Ehdotus asetukseksi 62 artikla – 6 a kohta (uusi) 6 a. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi käyttää tehtävänsä hoidossa henkilöstöön kuuluvia henkilöitä, joiden tehtävänä on suorittaa hänen vastuullaan tiettyjä talousarvion toteuttamisessa sekä taloutta ja hallintoa koskevien tietojen tuottamisessa tarvittavia toimia. Eturistiriitojen välttämiseksi valtuutettujen tai edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien apuna toimivien henkilöiden on noudatettava 54 artiklassa tarkoitettuja velvollisuuksia. Tarkistus 124 Ehdotus asetukseksi 62 artikla – 6 b kohta (uusi) 6 b. Kukin toimielin ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle aina kun valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä aloittaa tehtävänsä, ottaa vastuulleen uusia tehtäviä tai luopuu tehtävästään. Tarkistus 125 Ehdotus asetukseksi 62 artikla – 6 c kohta (uusi) 6 c. Kukin toimielin vahvistaa omissa sisäisissä säännöissään talousarvion oman pääluokkansa moitteetonta toteuttamista varten tarpeellisiksi katsomansa määrärahojen hallintotoimenpiteet. Nämä sisäiset säännöt annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille vastuuvapausmenettelyn aikana. Tarkistus 126 Ehdotus asetukseksi 63 artikla – 6 kohta – 2 alakohta Ennakkotarkastuksia eivät saa suorittaa samat henkilöstön jäsenet, jotka suorittavat jälkitarkastuksia. Jälkitarkastuksista vastaavat henkilöstön jäsenet eivät saa olla ennakkotarkastuksista vastaavien henkilöstön jäsenten alaisia. Ennakkotarkastuksia eivät saa suorittaa samat henkilöstön jäsenet, jotka suorittavat jälkitarkastuksia. Jälkitarkastuksista vastaavat henkilöstön jäsenet eivät saa olla ennakkotarkastuksista vastaavien henkilöstön jäsenten alaisia, ja sama pätee myös toisinpäin. Tarkistus 127 Ehdotus asetukseksi 63 artikla – 8 kohta 8.  Jos toimien taloushallintoon ja valvontaan osallistuva henkilöstön jäsen katsoo, että päätös, jonka hänen esimiehensä antaa hänen täytäntöönpantavakseen tai hyväksyttäväkseen, on sääntöjenvastainen tai vastoin moitteettoman varainhoidon periaatteita tai ammatillisia sääntöjä, joita hänen on noudatettava, hänen on ilmoitettava kirjallisesti asiasta valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja, jos tämä ei puutu asiaan, 70 artiklan 6 kohdassa tarkoitetulle elimelle. Jos kyseessä on laiton toiminta, petos tai lahjonta, joka saattaa vahingoittaa unionin etuja, hänen on ilmoitettava asiasta sovellettavassa lainsäädännössä nimetyille viranomaisille ja elimille. 8.  Jos toimien taloushallintoon ja valvontaan osallistuva henkilöstön jäsen katsoo, että päätös, jonka hänen esimiehensä antaa hänen täytäntöönpantavakseen tai hyväksyttäväkseen, on sääntöjenvastainen tai vastoin moitteettoman varainhoidon periaatteita tai ammatillisia sääntöjä, joita hänen on noudatettava, hänen on ilmoitettava kirjallisesti asiasta valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja, jos tämä ei puutu asiaan, 70 artiklan 6 kohdassa tarkoitetulle elimelle. Jos kyseessä on laiton toiminta, petos tai lahjonta, joka saattaa vahingoittaa unionin etuja, henkilöstön jäsenen on ilmoitettava asiasta sovellettavassa lainsäädännössä nimetyille viranomaisille ja elimille. Petostapauksissa tämä viimeksi mainittu ilmoitusvelvollisuus koskee myös riippumattomia tarkastajia, jotka osallistuvat unionin varainhoitoon. Heitä ei voida saattaa vastuuseen tällaisten tietojen ilmoittamisesta. Henkilöstösääntöjen asiaa koskevia määräyksiä sovelletaan kyseiseen henkilöstön jäseneen tämän kohdan osalta. Tarkistus 128 Ehdotus asetukseksi 65 artikla – 7 a kohta (uusi) 7 a. Komission tilinpitäjä laatii varainhoitotilien hallinnoinnissa ja niiden käytössä noudatettavat säännöt. Tarkistus 129 Ehdotus asetukseksi 69 artikla – 2 kohta 2.  Tulojen ja menojen hyväksyjään, tilinpitäjään tai ennakoiden hoitajaan voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen ehtojen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 70, 71 ja 72 artiklan soveltamista. Unionin etuja haittaava laiton toiminta, petos tai lahjonta on saatettava voimassa olevassa lainsäädännössä nimetyn viranomaisen tai elimen käsiteltäväksi. 2.  Tulojen ja menojen hyväksyjään, tilinpitäjään tai ennakoiden hoitajaan voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen ehtojen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 70, 71 ja 72 artiklan soveltamista. Unionin etuja haittaava laiton toiminta, petos tai lahjonta on saatettava voimassa olevassa lainsäädännössä nimetyn viranomaisen tai elimen, erityisesti OLAFin, käsiteltäväksi. Tarkistus 130 Ehdotus asetukseksi 4 jakso – otsikko PERINNÄN HYVÄKSYMINEN PERINTÄ JA RAHOITUSOIKAISUT Tarkistus 131 Ehdotus asetukseksi -76 artikla (uusi) -76 artikla Määritelmät Tässä jaksossa: a) ”perintä” on väline, jota käytetään sääntöjenvastaisen menon vastaanottamisen korjaamiseen; aiheettomasti maksetut määrät peritään takaisin lähtökohtaisesti nimenomaan maksujen saajilta. Jos ei ole mahdollista määrittää kyseisen menon tosiasiallista määrää, perittävä määrä voidaan vahvistaa muilla tieteellisillä keinoilla. Keinot olisi lähtökohtaisesti ilmoitettava ennen menojen sitomista; b) ”rahoitusoikaisu” on väline, jolla puututaan pääasiassa hallinnointijärjestelmien heikkouksiin. Rahoitusoikaisuissa on kyse siitä, että jäsenvaltioille tai unionin ulkopuolisille valtioille tai muille osapuolille tarkoitettuja varoja peruutetaan, koska kyseiset toimijat eivät kykene takaamaan, että unionin sääntöjä sovelletaan asianmukaisesti. Rahoitusoikaisuja voidaan käyttää myös edistämään unionin rahoitusosuuksien oikeusperustassa mainittujen unionin toimintalinjojen toteuttamista. Kaikki rahoitusoikaisut, joista on tehty päätös ja jotka ovat maksattamatta, on esitettävä kirjanpidossa 132 artiklan mukaisesti rahoituslähdekohtaisesti ja jäsenvaltioittain jaoteltuna. Tarkistus 132 Ehdotus asetukseksi 76 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi) Perintämääräystä koskeva veloitusilmoitus toimitetaan velalliselle, ja sen sisältö sitoo komissiota toimittamisen ajankohtana. Tarkistus 133 Ehdotus asetukseksi 76 artikla – 2 kohta 2.  Toimielin voi määrätä saamisen maksuvelvollisuuden myös muille kuin jäsenvaltioille SEUT-sopimuksen 299 artiklassa tarkoitetulla täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä. 2.  Neuvosto, komissio tai Euroopan keskuspankki voi määrätä saamisen maksuvelvollisuuden myös muille kuin jäsenvaltioille SEUT-sopimuksen 299 artiklassa tarkoitetulla täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä. Muiden toimielinten osalta komissio voi tehdä niiden puolesta SEUT-sopimuksen 299 artiklassa tarkoitetun täytäntöönpanokelpoisen päätöksen 199 artiklassa tarkoitetussa delegoidussa asetuksessa asetettujen edellytysten mukaisesti. Tarkistus 134 Ehdotus asetukseksi 77 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Periessään saamisia tilinpitäjä ottaa huomioon velallisen omat selvät, rahassa määritellyt ja erääntyneet saamiset unionilta. Periessään saamisia tilinpitäjä ottaa huomioon velallisen omat saamiset unionilta. Näiden saamisten on oltava selviä, rahassa määriteltyjä ja erääntyneitä. Tarkistus 135 Ehdotus asetukseksi 77 artikla – 2 kohta 2.  Aikoessaan luopua vahvistetun saamisen perimisestä kokonaisuudessaan tai osittain toimivaltainen valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä tarkastaa, että luopuminen on 199 artiklassa tarkoitetussa delegoidussa asetuksessa säädettyjen menettelyjen ja perusteiden mukaisesti asianmukainen ja moitteettoman varainhoidon ja suhteellisuuden periaatteen mukainen. Luopumispäätös on perusteltava. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi siirtää tätä päätöstä koskevaa toimivaltaa ainoastaan 199 artiklassa tarkoitetussa delegoidussa asetuksessa säädetyin edellytyksin. 2.  Aikoessaan luopua vahvistetun saamisen perimisestä kokonaisuudessaan tai osittain toimivaltainen valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä tarkastaa, että luopuminen on asianmukainen ja moitteettoman varainhoidon ja suhteellisuuden periaatteen mukainen. Luopumispäätös on perusteltava ja esitettävä 63 artiklan 9 kohdassa tarkoitetuissa vuotuisissa toimintakertomuksissa. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi siirtää tätä päätöstä koskevan toimivallan. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi kokonaan tai osittain peruuttaa vahvistetun saamisen 199 artiklassa tarkoitetussa delegoidussa asetuksessa säädetyin edellytyksin. Vahvistetun saamisen osittainen peruuttaminen ei tarkoita, että unioni luopuisi vahvistetusta saamisoikeudestaan. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi kokonaan tai osittain peruuttaa vahvistetun saamisen. Vahvistetun saamisen osittainen peruuttaminen ei tarkoita, että unioni luopuisi vahvistetusta saamisoikeudestaan. Menettelyä koskevat säännöt sekä perusteet, joiden mukaisesti tulojen ja menojen hyväksyjä voi tehdä luopumista koskevan päätöksen tai siirtää sen sekä peruuttaa vahvistetun saamisen, annetaan 199 artiklassa tarkoitetussa delegoidussa asetuksessa. Tarkistus 136 Ehdotus asetukseksi 77 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a. Jäsenvaltioiden väärinkäytösten tai laiminlyöntien vuoksi takaisin perimät määrät on suoritettava korkoineen hallintoviranomaiselle, joka palauttaa ne tuloina merkiten määrät sille kuukaudelle, jona ne tosiasiallisesti saadaan perittyä takaisin. Tarkistus 137 Ehdotus asetukseksi 77 artikla – 2 b kohta (uusi) 2 b. Jäsenvaltio voi edellä mainittuja määriä unionin talousarvioon palauttaessaan pidättää niistä 20 prosenttia kiinteänä korvauksena takaisinperintäkustannuksista lukuun ottamatta määriä, joihin liittyvät väärinkäytökset tai laiminlyönnit johtuvat kyseisen jäsenvaltion viranomaisista tai muista elimistä. Tarkistus 138 Ehdotus asetukseksi 77 artikla – 2 c kohta (uusi) 2 c. Jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jättää takaisinperinnän suorittamatta. Tällainen päätös voidaan tehdä vain, jos a) takaisinperinnästä aiheutuneet ja ennakoitavat kustannukset ovat yhteensä suuremmat kuin takaisin perittävä määrä, tai b) takaisinperintä osoittautuu mahdottomaksi velallisen tai väärinkäytöksestä oikeudellisesti vastuussa olevien henkilöiden maksukyvyttömyyden vuoksi, joka on todettu ja hyväksytty asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tarkistus 139 Ehdotus asetukseksi 77 a artikla (uusi) 77 a artikla Jäsenvaltioiden rahoitusoikaisut toisen osan II osastossa tarkoitetun yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin yhteydessä 1.  Jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu sääntöjenvastaisuuksien tutkimisesta ja tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta silloin, kun havaitaan toisen osan II osastossa tarkoitettujen toimien tai toimenpideohjelmien luonteeseen tai niiden täytäntöönpano- tai valvontaedellytyksiin vaikuttavia merkittäviä muutoksia, sekä 2–4 kohdan mukaisesti tarvittavien rahoitusoikaisujen tekemisestä. Niiden on perittävä takaisin myös varat, joihin toisen osan I osaston mukaisesti käytettyjä menoja koskevat sääntöjenvastaisuudet liittyvät. 2.  Jäsenvaltion on tehtävä tarpeelliset rahoitusoikaisut, jotka liittyvät toimissa tai toimenpideohjelmissa havaittuihin yksittäisiin tai järjestelmällisiin sääntöjenvastaisuuksiin. Jäsenvaltion tekemiin oikaisuihin sisältyy toimenpideohjelman julkisen rahoitusosuuden peruuttaminen kokonaan tai osittain. Jäsenvaltion on otettava huomioon sääntöjenvastaisuuksien luonne ja vakavuus sekä niistä rahastolle aiheutunut taloudellinen tappio. Jäsenvaltio voi käyttää näin vapautuneet varat uudelleen kyseisen toimenpideohjelman toimiin (korvaava toimenpide), jos asiaa koskevassa oikeusperustassa näin säädetään. 3.  Edellä olevan 2 kohdan mukaisesti peruutettua rahoitusosuutta ei voi käyttää uudelleen: a) oikaisun kohteena olleeseen toimeen tai olleisiin toimiin, eikä b) koko toimintalinjaa tai sen osaa koskeviin olemassa oleviin toimiin, joiden osalta järjestelmästä aiheutuva sääntöjenvastaisuus tapahtui, jos rahoitusoikaisu tehdään järjestelmästä aiheutuvan sääntöjenvastaisuuden vuoksi, eikä c) tapauksissa, joissa rahoitusoikaisu tehdään korvaavaan toimenpiteeseen. 4.  Kun on kyse järjestelmästä aiheutuvasta sääntöjenvastaisuudesta, jäsenvaltion on laajennettava tutkimuksiaan siten, että ne kattavat kaikki toimet, joihin sääntöjenvastaisuudet ovat voineet vaikuttaa. Tarkistus 140 Ehdotus asetukseksi 77 b artikla (uusi) 77 b artikla Komission tekemien rahoitusoikaisujen perusteet 1.  Komissio soveltaa rahoitusoikaisuja peruuttamalla toimintaohjelmalle myönnetyn unionin rahoitusosuuden kokonaan tai osittain, jos se tarvittavan tutkinnan jälkeen päätyy siihen, että a) ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmässä on vakava puute, joka on vaarantanut ohjelmaan jo maksetun unionin rahoitusosuuden; b) todennettuun menoilmoitukseen sisältyvät menot ovat sääntöjenvastaisia, eikä jäsenvaltio ole oikaissut niitä ennen tässä kohdassa tarkoitetun oikaisumenettelyn aloittamista; c) jäsenvaltio ei ole täyttänyt 77 a artiklan mukaisia velvoitteitaan ennen tässä kohdassa tarkoitetun oikaisumenettelyn aloittamista. 2.  Komissio perustaa rahoitusoikaisunsa havaittuihin yksittäisiin sääntöjenvastaisuuksiin ja ottaa huomioon sääntöjenvastaisuuksien järjestelmällisyyden päättäessään, onko sovellettava kiinteämääräistä vai ekstrapoloitua oikaisua. Kiinteämääräisiä oikaisuja voidaan käyttää vain, jos tapauksen luonteen vuoksi on mahdotonta määrittää havaitun sääntöjenvastaisuuden laajuutta ja määrää tai ekstrapoloida oikaistavaa määrää. 3.  Oikaisun määrää päättäessään komissio ottaa huomioon sääntöjenvastaisuuden luonteen ja merkittävyyden samoin kuin kyseisessä toimenpideohjelmassa havaittujen puutteiden johdosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten suuruuden. Jos sovellettavassa oikeusperustassa ei toisin säädetä, oikaisuihin sovelletaan seuraavia määriä: a) oikaisu 100 prosenttia Oikaisun määräksi voidaan asettaa 100 prosenttia, jos jäsenvaltion hallinnointi- ja valvontajärjestelmän puutteet tai yksittäiset rikkomukset ovat niin vakavia, että niiden vuoksi yhteisön säännöt on jätetty täysin huomiotta, minkä johdosta kaikki maksut ovat sääntöjenvastaisia; b) oikaisu 25 prosenttia Jos hallinnointi- ja valvontajärjestelmän soveltaminen jäsenvaltiossa on huomattavan puutteellista ja on todisteita laajalle levinneistä sääntöjenvastaisuuksista ja laiminlyönneistä sääntöjenvastaisten tai vilpillisten käytäntöjen kurissapidossa, on perusteltua määrätä 25 prosentin oikaisu, koska tällöin voidaan kohtuudella olettaa, että mahdollisuus esittää sääntöjenvastaisia maksupyyntöjä ilman seuraamuksia aiheuttaa rahastolle erityisen suuria tappioita. Tämän suuruinen oikaisu sopii myös yksittäisiin tapauksiin, joissa sääntöjenvastaisuus on vakava, mutta ei tee koko tointa tukikelvottomaksi; c) oikaisu 10 prosenttia Jos yksi tai useampi järjestelmän päätoiminnoista ei toimi tai toimii niin puutteellisesti tai niin harvoin, että se ei pysty varmistamaan maksupyyntöjen tukikelpoisuutta tai ehkäisemään sääntöjenvastaisuuksia, on perusteltua määrätä 10 prosentin oikaisu, koska tällöin voidaan kohtuudella olettaa, että riski merkittävästä tappiosta rahastolle on suuri. Tämän suuruinen oikaisu sopii myös yksittäisiin suhteellisen vakaviin sääntöjenvastaisuuksiin, jotka liittyvät järjestelmän päätoimintoihin. d) oikaisu 5 prosenttia Jos kaikki järjestelmän päätoiminnot toimivat, mutta eivät kuitenkaan niin jatkuvasti, toistuvasti tai perusteellisesti kuin säännöt edellyttävät, on perusteltua määrätä 5 prosentin oikaisu, koska tällöin voidaan kohtuudella olettaa, että ne eivät anna riittävää varmuutta maksupyyntöjen asianmukaisuudesta ja että rahastoon kohdistunut riski on merkittävä. Tämän suuruinen oikaisu voi tulla kysymykseen myös lievemmissä sääntöjenvastaisuustapauksissa, jotka liittyvät järjestelmän päätoimintoihin. Se, että järjestelmä ei toimi moitteettomasti, ei sinänsä riitä rahoitusoikaisun perusteeksi. Unionin nimenomaisten sääntöjen tai parhaiden käytänteiden noudattamisessa on oltava vakavia puutteita, ja puutteiden vuoksi rahastoon on kohdistuttava todellinen tappioiden tai sääntöjenvastaisuuksien riski. e) oikaisu 2 prosenttia Jos toiminta järjestelmän päätoimintojen osalta on asianmukaista, mutta yhden tai useamman aputoiminnon osalta täysin puutteellista, on perusteltua määrätä 2 prosentin oikaisu, koska rahastoon kohdistunut riski tai yksittäisen rikkomisen vakavuus on lievempi. Tämä 2 prosentin oikaisu nostetaan 5 prosenttiin, jos sama puute todetaan aikaisemman oikaisun tekemisen jälkeen syntyneissä menoissa ja jäsenvaltio ei ole toteuttanut riittäviä toimenpiteitä sen järjestelmän toiminnon korjaamiseksi, jossa ensimmäiseen oikaisuun johtanut puute todettiin. Mainittu 2 prosentin oikaisu on määrättävä myös, kun komissio on oikaisua vaatimatta ilmoittanut jäsenvaltiolle tarpeesta korjata järjestelmän aputoimintoja, jotka ovat olemassa mutta toimivat huonosti, eikä jäsenvaltio ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä. Oikaisuja määrätään hallinnointi- ja valvontajärjestelmän aputoimintojen puutteiden vuoksi vain silloin, kun päätoiminnoissa ei ole havaittu puutteita. Mikäli sekä järjestelmän apu- että päätoiminnoissa on puutteita, oikaisu tehdään vain päätoimintoja koskevien prosenttiosuuksien mukaisesti. 4.  Jos jäsenvaltio ei täytä sovellettavassa oikeusperustassa tarkoitettuja velvoitteitaan, komissio voi suhteessa siihen, missä määrin näitä velvoitteita on jätetty noudattamatta, tehdä rahoitusoikaisun peruuttamalla rahoitusosuuden kyseiselle jäsenvaltiolle joko kokonaan tai osittain. Jollei sovellettavassa oikeusperustassa toisin säädetä, rahoitusoikaisuista, jotka koskevat: a) hankintasääntöjen noudattamatta jättämistä ja b) tavoitteeksi asetettujen tasojen ja saavutettujen tasojen välisiä eroja sekä c) kaikkia muita velvoitteita, jotka johtuvat suoraan oikeusperustan soveltamisesta, tai jos rahoitussopimuksessa näin määrätään tai jos velvoitteen rikkominen tekee kokonaan tai osittain tyhjäksi unionin politiikan, johon rahoitus perustuu, tai jos unionin taloudellisten etujen suojaaminen niin vaatii, säädetään 199 artiklassa tarkoitetussa delegoidussa asetuksessa. 5.  Kun komissio perustaa kantansa muiden kuin omien yksiköidensä tilintarkastajien toteamiin seikkoihin, se tekee omat johtopäätöksensä taloudellisista seurauksista tarkasteltuaan kyseisen jäsenvaltion 77 a artiklan mukaisesti toteuttamia toimenpiteitä, 56 artiklan mukaisesti toimitettuja selvityksiä ja jäsenvaltioiden mahdollisesti antamia vastineita. Tarkistus 141 Ehdotus asetukseksi 77 c artikla (uusi) 77 c artikla Rahoitusoikaisujen vähentäminen 1.  Niiden rahoitusoikaisujen määrää, jotka koskevat tiettyjä yksittäisiä, tällaisen oikaisun kohteena jossakin jäsenvaltiossa olevia varoja, on vähennettävä seuraavasti, jos hallintoelin on antanut oikean ja riittävän hallintolausuman: a) jos komissio on vahvistanut kahden edeltävän peräkkäisen vuoden osalta, että jäsenvaltio on saavuttanut virhetason, joka on alle 2 prosenttia, oikaisun määrää vähennetään 10 prosentilla, b) jos komissio on vahvistanut viiden edeltävän peräkkäisen vuoden osalta, että jäsenvaltio on saavuttanut virhetason, joka on alle 2 prosenttia, oikaisun määrää vähennetään 20 prosentilla, c) jos komissio on vahvistanut kymmenen edeltävän peräkkäisen vuoden osalta, että jäsenvaltio on saavuttanut virhetason, joka on alle 2 prosenttia, oikaisun määrää vähennetään 50 prosentilla, ellei virhetason vahvistamiseen itsessään liity petosta tai muuta tarkoituksellista tai vakavaan laiminlyöntiin perustuvaa väärinkäytöstä. 2.  Rahoitusoikaisua vähennetään 15 prosentilla rahoituslähdettä kohti, jos jäsenvaltio on toimittanut kansallisen lausuman 56 artiklan 6 b kohdassa tarkoitetun yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin yhteydessä aiheutuneista menoista. 3.  Hallintoelin, joka antaa virheellisen hallintoilmoituksen, jätetään tässä artiklassa tarkoitettujen vähennysten ulkopuolelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita komission toteuttamia toimenpiteitä. Tarkistus 142 Ehdotus asetukseksi 77 d artikla (uusi) 77 d artikla Kuulemismenettely 1.  Ennen päätöksen tekemistä rahoitusoikaisusta komissio käynnistää kuulemismenettelyn ilmoittamalla jäsenvaltiolle väliaikaisista päätelmistään. Jäsenvaltion on kahden kuukauden kuluessa väliaikaisen päätelmien vastaanottamisesta: a) vahvistettava vastaanottaneensa ja hyväksyvänsä väliaikaiset päätelmät tai b) saatava mahdollisuus osoittaa kyseisiä asiakirjoja tutkimalla, että sääntöjenvastaisuuden todellinen suuruus oli komission arviota pienempi, jos komissio ehdottaa rahoitusoikaisua ekstrapoloinnin tai kiinteämääräisen tason perusteella. Sovittuaan asiasta komission kanssa jäsenvaltio voi rajoittaa tämän tutkimuksen laajuutta aiheelliseen aineiston osaan tai otokseen tai c) saatava kutsu kuulemistilaisuuteen, jonka järjestää komissio ja jonka puheenjohtajana on etukäteen valittu, jäsenvaltioiden ja komission asiantuntijoista koostuva tutkintaelin ja jossa molemmat osapuolet pyrkivät kumppanuuteen perustuvassa yhteistyössä pääsemään yhteisymmärrykseen havainnoista ja niistä tehtävistä päätelmistä. Edellä a ja b alakohdassa tarkoitettuihin menettelyihin varattua aikaa voidaan jatkaa kummankin osapuolen osalta vain kerran enintään kahdella kuukaudella jommankumman osapuolen toiselle esittämästä perustellusta ilmoituksesta. Edellä c alakohdassa tarkoitettuihin menettelyihin varattu aika voi olla enintään neljä kuukautta, mikäli asiantuntijaelin ei perustajajäsentensä äänten enemmistöllä myönnä lisäaikaa, joka voi olla enintään kuusi kuukautta sen kuulemisen päivämäärästä lähtien, jolloin jatkamisesta päätettiin. 2.  Komissio ottaa huomioon kaikki jäsenvaltion 1 kohdassa mainittujen määräaikojen kuluessa toimittamat todisteet. Jos sopimukseen ei päästä, komissio tekee päätöksen rahoitusoikaisusta kolmen kuukauden kuluessa tutkinnan tai kuulemisen viimeisestä päivämäärästä ottaen huomioon kaikki menettelyn kuluessa toimitetut tiedot ja huomautukset. 3.  Jos sopimukseen päästään, jäsenvaltio voi käyttää uudelleen asianomaisia unionin varoja 77 a artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Tarkistus 143 Ehdotus asetukseksi 77 e artikla (uusi) 77 e artikla Takaisin maksaminen 1.  Kaikki Euroopan unionin yleiseen talousarvioon takaisin maksettavat varat on suoritettava 76 artiklan mukaisesti laaditussa perintämääräyksessä vahvistettuna määräaikana. Eräpäivä on määräyksen antamista seuraavan toisen kuukauden viimeinen päivä. 2.  Takaisinmaksun viivästyminen johtaa viivästyskorkoon, joka lasketaan määräpäivästä tosiasialliseen maksupäivään. Viivästyskoron korkokanta on puolitoista prosenttiyksikköä korkeampi kuin korkokanta, jota Euroopan keskuspankki soveltaa pääasiallisiin jälleenrahoitustoimiinsa sen kuukauden ensimmäisenä työpäivänä, jolle eräpäivä ajoittuu. Tarkistus 144 Ehdotus asetukseksi 81 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a. Rahoituspäätöksessä täsmennetään tavoite, odotetut tulokset, toteuttamistapa ja rahoitussuunnitelman kokonaismäärä. Siihen sisältyy myös kuvaus rahoitettavista toimista ja ilmoitus kullekin toimelle myönnetyistä määristä sekä suuntaa-antava toteutusaikataulu. Välillisen hallinnoinnin tapauksessa määritellään myös valittu täytäntöönpanokumppani, valinnassa käytetyt kriteerit ja kumppanille uskotut tehtävät. Tarkistus 145 Ehdotus asetukseksi 83 artikla – 1 kohta 1.  Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä talousarviositoumus jokaisesta toimenpiteestä, josta aiheutuu meno talousarvioon, ennen kuin hän voi tehdä oikeudellisen sitoumuksen kolmansiin osapuoliin nähden tai siirtää varoja erityisrahastoon 178 artiklan nojalla. 1.  Sen estämättä, mitä 82 artiklan 3 kohdassa säädetään, toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä talousarviositoumus jokaisesta toimenpiteestä, josta aiheutuu meno talousarvioon, ennen kuin hän voi tehdä oikeudellisen sitoumuksen kolmansiin osapuoliin nähden tai siirtää varoja erityisrahastoon 178 artiklan nojalla. Kun on kyse humanitaarisista avustustoimista, pelastuspalvelutoimista tai hätäavusta ja unionin ulkopuolinen kiireellinen tilanne niin vaatii, talousarviositoumus voidaan kuitenkin tehdä viipymättä, kun oikeudellinen sitoumus kolmansiin osapuoliin nähden on tehty, mikäli se on välttämätöntä unionin toiminnan tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi. Tarkistus 146 Ehdotus asetukseksi 83 artikla – 3 kohta – 4 alakohta Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä kirjaa ennen kokonaissitoumuksen perusteella tehdyn yksittäisen oikeudellisen sitoumuksen allekirjoittamista sen määrän talousarviokirjanpitoon vähentämällä sen kokonaissitoumuksesta. Kun on kyse humanitaarisista avustustoimista, pelastuspalvelutoimista tai hätäavusta ja asialla on kiire, määrät voidaan kirjata välittömästi vastaavan yksittäisen oikeudellisen sitoumuksen allekirjoittamisen jälkeen. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä kirjaa ennen kokonaissitoumuksen perusteella tehdyn yksittäisen oikeudellisen sitoumuksen allekirjoittamista sen määrän talousarviokirjanpitoon vähentämällä sen kokonaissitoumuksesta. Tarkistus 147 Ehdotus asetukseksi 87 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi) Maksut suoritetaan tilisiirtona, sekillä tai maksukortilla. Tarkistus 148 Ehdotus asetukseksi 87 artikla – 4 kohta 4.  Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä selvittää säännöllisesti ennakkomaksut. Hankintasopimuksiin, avustuspäätöksiin, avustussopimuksiin ja valtuutussopimuksiin, joilla toteuttamistehtäviä siirretään 55 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuille yhteisöille ja henkilöille, otetaan asianmukaiset määräykset ja säännökset tätä varten. 4.  Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä selvittää säännöllisesti ennakkomaksut kyseisen hankkeen taloudellisen sisällön ja ajoituksen perusteella. Kun on kyse yli 2 miljoonan euron ennakkomaksuista, jotka ovat yli 50 prosenttia koko rahoitettavasta toiminnasta, jälkitarkastuksia on suoritettava vähintään vuosittain koko toiminta-ajan. Hankintasopimuksiin, avustuspäätöksiin, avustussopimuksiin ja valtuutussopimuksiin, joilla toteuttamistehtäviä siirretään 55 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuille yhteisöille ja henkilöille, otetaan asianmukaiset määräykset ja säännökset tätä varten. Tarkistus 149 Ehdotus asetukseksi 89 artikla Menot on vahvistettava, hyväksyttävä ja maksettava 199 artiklassa tarkoitetussa delegoidussa asetuksessa vahvistettujen määräaikojen mukaisesti. Kyseisessä asetuksessa täsmennetään myös edellytykset, joiden täyttyessä velkojilla on oikeus saada myöhässä maksetuista määristä viivästyskorkoa. 1.  Maksujen suorittamiseen varattu aika on a) 90 kalenteripäivää sellaisten hankintasopimusten, avustussopimusten ja avustuspäätösten yhteydessä, joihin perustuvia teknisiä palveluja tai työsuorituksia on erityisen vaikea arvioida ja joiden osalta maksu edellyttää kertomuksen tai lausunnon hyväksymistä; b) 60 kalenteripäivää kaikkien muiden sellaisten hankintasopimusten, avustussopimusten ja avustuspäätösten yhteydessä, joiden osalta maksu edellyttää kertomuksen tai lausunnon hyväksymistä; c) 30 kalenteripäivää kaikissa muissa tapauksissa. Kyseisiä määräaikoja ei sovelleta jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin yhteydessä suoritettaviin maksuihin. 2.  Toimivaltainen valtuutettu tai edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi lykätä maksun määräaikaa ilmoittamalla velkojille milloin tahansa, ettei maksupyyntöä voida täyttää joko siksi, ettei määrä ole erääntynyt, tai siksi, ettei asianmukaisia tositteita ole toimitettu. Jos toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä saa tietoja, joiden perusteella on aihetta epäillä maksupyynnössä ilmoitettujen menojen avustuskelpoisuutta, tämä voi lykätä maksun määräaikaa tehdäkseen lisätarkastuksia myös paikalla, jotta ennen maksun suorittamista voidaan varmistaa, että kaikki menot ovat tosiasiallisesti avustuskelpoisia. Asianomaisille velkojille on ilmoitettava lykkäyksen syistä kirjallisesti. Jos määräaikaa lykätään enemmän kuin kaksi kuukautta, toimivaltainen selvityskomitea tekee päätöksen lykkäyksen jatkamisesta velkojan pyynnöstä. Velkojalla on oikeus saada korkoa 1 kohdassa säädettyjen määräaikojen päätyttyä. Tarkistus 150 Ehdotus asetukseksi 7 luku – otsikko TIETOJENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT TIETOJENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT JA SÄHKÖINEN HALLINTO Tarkistus 151 Ehdotus asetukseksi 91 artikla Asiakirjoja voidaan siirtää toimielinten välillä sähköisesti edellyttäen, että kyseiset toimielimet ovat sopineet asiasta etukäteen. Asiakirjoja voidaan siirtää toimielinten ja jäsenvaltioiden välillä sähköisesti edellyttäen, että ne ovat sopineet asiasta etukäteen. Tarkistus 152 Ehdotus asetukseksi 91 a artikla (uusi) 91 a artikla Sähköinen hallinto Kaikkien lainsäätäjälle toimitettujen ehdotusluonnosten on oltava yhteensopivia käyttäjäystävällisten tietotekniikoiden kanssa kaikilla tasoilla ja erityisesti varojen lopullisten saajien tasolla. Kun varoja hallinnoidaan 56 artiklan mukaisesti yhteistyössä, komissio ja jäsenvaltiot varmistavat talousarvion hallinnoinnin yhteydessä kerättyjen tai muulla tavoin saatujen ja siirrettyjen tietojen yhteentoimivuuden. Jos tiedot ovat saatavilla sähköisinä, on varauduttava myös niiden siirtämiseen samassa muodossa. Tarvittaessa jäsenvaltiot ja komissio sopivat yhtenäisistä tiedonsiirtoa koskevista säännöistä. Komission osastot ja toimeenpanovirastot sekä 200 artiklassa tarkoitetut yhteisöt soveltavat hankinta- ja avustusmenettelyissä kolmansille osapuolille sähköisesti toimitettuja tietoja koskevia yhtenäisiä sääntöjä. Aina kun se on mahdollista, ne suunnittelevat avustus- ja hankintamenettelyissä toimitettujen tietojen antamista, säilyttämistä ja käsittelyä koskevat yhtenäiset säännöt ja soveltavat niitä, ja tässä tarkoituksessa ne nimeävät yhtenäisen ”sähköisten tietojen vaihtamisjärjestelmän” mahdollisia tai tosiasiallisia edunsaajia taikka ehdokkaita ja tarjoajia varten. Komissio nimeää tietojärjestelmistä vastaavan johtajan, jonka on talousarvion toteutuksen yhteydessä valvottava tämän säännöksen täytäntöönpanoa ja raportoitava saavutetuista tuloksista säännöllisesti budjettivallan käyttäjälle. Tarkistus 153 Ehdotus asetukseksi 7 a luku (uusi) 7 a LUKU HALLINTOPERIAATTEET 91 b artikla Oikeus hyvään hallintoon Jos vilpittömässä mielessä toimivan hakijan hakemukseen tai tarjoajan tarjoukseen liittyvän ilmeisen asiavirheen takia asiakirjatodisteita ei voida toimittaa, hakemusta tai tarjousta koskevia lausuntoja ei voida antaa, hakemusta tai tarjousta ei voida täydentää eikä menettelyyn liittyviä toimia voida toteuttaa muulla tavoin, toimivaltaisen viranomaisen on kehotettava hakijaa tai tarjoajaa toteuttamaan tarvittavat korjaustoimenpiteet. Tarvittaessa hakijalle tai tarjoajalle annetaan neuvoja menettelyä koskevista oikeuksista tai velvoitteista. Todisteiden ja/tai asiakirja-aineiston toimittamisen tarve, kyseisen aineiston muoto ja siltä vaadittu sisältö ilmoitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja siitä keskustellaan mahdollisten hakijoiden ja tarjoajien kanssa. Tarvittaessa tarjoajille ja hakijoille tiedotetaan välittömästi hakemuksen tai tarjouksen vastaanottamisen jälkeen, kuinka paljon aikaa sen käsittelyyn tarvitaan ja milloin menettelyn odotetaan päättyvän sekä onko jätetty hakemus tai tarjous täydellinen. 91 c artikla Muutoksenhakukeinoista ilmoittaminen Jos tulojen ja menojen hyväksyjän menettelytoimi vahingoittaa hakijan, tarjoajan, edunsaajan tai toimeksisaajan oikeuksia, siinä osoitetaan käytettävissä olevat hallinnolliset ja/tai oikeudelliset muutoksenhakukeinot toimen riitauttamiseksi. Erityisesti on ilmoitettava muutoksenhaun luonne, elin tai elimet, joiden käsiteltäväksi asia voidaan antaa, sekä muutoksenhakukeinojen käytön määräajat. Jollei toisin määrätä, muutoksenhaun määräaika päättyy kahden kuukauden kuluttua siitä, kun on toimitettu täydelliset ja tarkat tiedot hakijan tai tarjoajan käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista. Tarkistus 291 Ehdotus asetukseksi 93 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a. Sisäisen tarkastajan yhteystiedot asetetaan kaikkien menotapahtumiin osallistuvien luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden saataville, jotta nämä voivat ottaa luottamuksellisesti yhteyttä sisäiseen tarkastajaan. Sisäiselle tarkastajalle tai hänelle tietoja toimittaville luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille ei saa aiheutua tästä kielteisiä seurauksia. Sisäinen tarkastaja on velvollinen pitämään salassa tietolähteidensä henkilöllisyyden. Kunkin toimielimen sisäisellä tarkastajalla on oikeus ilmoittaa vastuuvapauden myöntävälle viranomaisille tapauksista, joista hän katsoo olevan hyötyä. Tarkistus 154 Ehdotus asetukseksi 93 artikla – 4 kohta 4.  Toimielin toimittaa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuosittain kertomuksen, joka sisältää yhteenvedon tehtyjen sisäisten tarkastusten määrästä ja tyypistä, annetuista suosituksista ja näiden suositusten johdosta toteutetuista jatkotoimista. 4.  Kaikki tarkastuskertomukset toimitetaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle heti, kun ne ilmestyvät. Toimielin toimittaa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuosittain kertomuksen, joka sisältää yhteenvedon tehtyjen sisäisten tarkastusten määrästä ja tyypistä, annetuista suosituksista ja näiden suositusten johdosta toteutetuista jatkotoimista. Yhteenvedossa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle ilmoitetaan mahdollisista selvityksistä, joissa suositellaan muutoksia tärkeisiin hankintahankkeisiin tai avustuksiin tai joissa suositellaan huomattavia talousarviosäästöjä. Jos on olemassa sisäisen tarkastuksen seurantakomitea, se antaa erillisen lausunnon toimielintä koskevien suositusten johdosta toteutettujen toimien vaikutuksista ja mahdollisista lisäparannuksista. Tarkistus 269 Ehdotus asetukseksi 93 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a. Sisäisen tarkastajan kertomukset ja havainnot sekä toimielimen kertomus asetetaan yleisön saataville vasta, kun sisäinen tarkastaja on vahvistanut niiden johdosta toteutetut toimet. Tarkistus 155 Ehdotus asetukseksi 95 artikla – 3 kohta 3.  Rajoittamatta 100–103 artiklan soveltamista tätä osastoa ei sovelleta avustuksiin eikä palveluhankintasopimuksiin, jotka on tehty komission ja Euroopan investointipankin, Euroopan investointirahaston tai minkä tahansa muun Euroopan investointipankin tytäryhteisön välillä. 3.  Rajoittamatta 100–103 artiklan soveltamista tätä osastoa ei sovelleta avustuksiin. Tarkistus 156 Ehdotus asetukseksi 102 artikla – 1 kohta 1.  Komissio perustaa keskustietokannan ja hoitaa sitä henkilötietojen suojelua koskevia unionin säännöksiä noudattaen. Keskustietokanta sisältää tiedot ehdokkaista ja tarjoajista, jotka ovat jossakin 100 artiklassa tai 103 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tai 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista tilanteista. Tietokanta on toimielinten, toimeenpanovirastojen ja 200 artiklassa tarkoitettujen elinten yhteinen. 1.  Komissio perustaa keskustietokannan ja hoitaa sitä henkilötietojen suojelua koskevia unionin säännöksiä noudattaen. Keskustietokanta sisältää tiedot ehdokkaista ja tarjoajista, jotka ovat jossakin 100 artiklassa, 101 artiklassa tai 103 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tai 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista tilanteista. Tietokanta on toimielinten, toimeenpanovirastojen ja 196 b artiklassa tarkoitettujen elinten yhteinen ja julkisesti saatavilla. Vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle on ilmoitettava tietokantaan kirjattaviksi ilmoitettujen tapausten määrästä sekä tietokantaan todellisuudessa kirjattujen tapausten määrästä, jos se poikkeaa ilmoitettujen tapausten määrästä. Tarkistus 157 Ehdotus asetukseksi 102 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a. Kolmansien maiden viranomaisille voidaan myöntää pääsy tietokannan tietoihin ainoastaan tapauskohtaisen harkinnan jälkeen ja edellyttäen, että noudatetaan asetuksen (EY) N:o 45/2001 9 artiklassa esitettyjä sääntöjä. Tarkistus 158 Ehdotus asetukseksi 103 artikla – 3 kohta 3.  Toimielin voi julkaista päätökset tai niiden yhteenvedot, joissa ilmoitetaan taloudellisen toimijan nimi, kuvataan lyhyesti tosiseikat ja ilmoitetaan poissulkemisen kesto tai taloudellisten seuraamusten määrä. 3.  Toimielimet voivat unionin taloudellisten etujen suojan vahvistamiseksi päättää suhteellisuusperiaatteen mukaisesti julkaista 1 kohdassa tarkoitettujen hallinnollisten tai taloudellisten seuraamusten määräämistä koskevat päätöksensä, kun 1 kohdassa säädettyä menettelyä on noudatettu täysimääräisesti. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa hallinnollisten tai taloudellisten seuraamusten määräämistä koskevan päätöksen julkaisemispäätöksessä on otettava huomioon erityisesti väärinkäytöksen vakavuus ja vaikutus unionin taloudellisiin etuihin ja julkisuuskuvaan, väärinkäytöksestä kulunut aika, sen kesto ja mahdollinen toistuminen, sen tahallisuus tai tuottamuksellisuuden aste sekä toimenpiteet, jotka asianomainen yhteisö on toteuttanut tilanteen korjaamiseksi. Julkaisemispäätös on sisällytettävä hallinnollisten tai taloudellisten seuraamusten määräämistä koskevaan päätökseen ja siinä on nimenomaisesti määrättävä, että seuraamusten määräämistä koskeva päätös tai sen yhteenveto julkaistaan toimielimen internetsivustolla. Julkaistavaan yhteenvetoon on ennaltaehkäisevän vaikutuksen varmistamiseksi sisällytettävä väärinkäytöksestä vastuussa olevan henkilön nimi, väärinkäytöksen lyhyt kuvaus, kyseessä oleva ohjelma sekä poissulkemisen kesto ja/tai taloudellisten seuraamusten määrä. Päätös julkaistaan sen jälkeen, kun kaikki muutoksenhakukeinot päätöksen suhteen on käytetty tai muutoksenhaun määräajat ovat päättyneet, ja julkaisua on pidettävä internetsivustolla poissulkemisen keston päättymiseen asti tai siihen asti, että 6 kuukautta on kulunut taloudellisten seuraamusten maksamisesta, jos päätöksessä ei määrätä muita toimenpiteitä kuin mainitut taloudelliset seuraamukset. Jos päätös koskee luonnollisia henkilöitä, julkaisupäätöstä tehtäessä on otettava asianmukaisesti huomioon oikeus yksityisyyteen ja kunnioitettava asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädettyjä oikeuksia. Tarkistus 159 Ehdotus asetukseksi 105 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a. Komissio varmistaa asianmukaisin keinoin ja 91 a artiklan mukaisesti, että tarjoajat voivat halutessaan jättää tarjoukset ja niitä koskevat todisteet sähköisesti (sähköinen hankinta), ja tarjoajan suostumuksella se säilyttää näitä todisteita tulevien sähköisten hankintamenettelyjen varalle kaikkien toimielinten ja yhteisöjen, joihin tätä asetusta sovelletaan, yhteisessä keskustietokannassa. Tiedot poistetaan tietokannasta kuuden kuukauden kuluttua, ellei tarjoaja pyydä pysyvää säilytystä. Tallennettujen tietojen ylläpito ja päivittäminen on tarjoajan vastuulla. Komissio antaa parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän säännöksen täytäntöönpanon edistymisestä kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja säännöllisesti sen jälkeen. Tarkistus 160 Ehdotus asetukseksi 107 artikla – 2 kohta – 1 alakohta 2.  Hankintaviranomaisen on ilmoitettava jokaiselle hylätylle ehdokkaalle tai tarjoajalle seikat, joiden perusteella tämän ehdokkuus tai tarjous on hylätty, sekä jokaiselle valintaperusteet täyttävälle tarjoajalle, jota poissulkemisperusteet eivät koske ja joka sitä kirjallisesti pyytää, valitun tarjouksen ominaisuudet ja siihen liittyvät edut sekä valitun tarjouksen tekijän nimi. 2.  Hankintaviranomaisen on ilmoitettava jokaiselle hylätylle ehdokkaalle tai tarjoajalle seikat, joiden perusteella tämän ehdokkuus tai tarjous on hylätty, ja päivämäärä, jolloin 112 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu odotusaika päättyy, sekä jokaiselle valintaperusteet täyttävälle tarjoajalle, jota poissulkemisperusteet eivät koske ja joka sitä kirjallisesti pyytää, valitun tarjouksen ominaisuudet ja siihen liittyvät edut sekä valitun tarjouksen tekijän nimi. Tarkistus 161 Ehdotus asetukseksi 109 artikla – 1 kohta 1.  Hankintaviranomainen vaatii toimeksisaajilta etukäteen vakuuden 199 artiklassa tarkoitetussa delegoidussa asetuksessa säädetyissä tapauksissa. Poistetaan. Tarkistus 162 Ehdotus asetukseksi 109 artikla – 2 kohta 2.  Hankintaviranomainen voi, jos katsoo sen asianmukaiseksi ja oikeasuhteiseksi, vaatia toimeksisaajilta etukäteen vakuuden: 2.   Lukuun ottamatta arvoltaan hyvin vähäisiä hankintoja hankintaviranomainen voi, jos katsoo sen asianmukaiseksi ja oikeasuhteiseksi, tapauskohtaisesti ja riskinarvioinnin perusteella vaatia toimeksisaajilta etukäteen vakuuden: a) sopimuksen täyden täytäntöönpanon varmistamiseksi; a) sopimuksen täyden täytäntöönpanon varmistamiseksi; b) ennakkomaksujen suorittamiseen liittyvien taloudellisten riskien rajoittamiseksi. b) ennakkomaksujen suorittamiseen liittyvien taloudellisten riskien rajoittamiseksi. Komissio voi määritellä riskinarviointia koskevat perusteet 199 artiklassa tarkoitetussa delegoidussa asetuksessa. Tarkistus 163 Ehdotus asetukseksi 113 artikla Tarjouskilpailuun voivat osallistua tasapuolisin edellytyksin luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka kuuluvat perussopimusten soveltamisalaan, sekä sellaisen kolmannen maan, joka on tehnyt unionin kanssa erillissopimuksen yhteistyöstä julkisten hankintojen alalla, luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin. Tarjouskilpailuun voivat osallistua tasapuolisin edellytyksin luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka kuuluvat perussopimusten soveltamisalaan, sekä sellaisen kolmannen maan, joka on tehnyt unionin kanssa erillissopimuksen yhteistyöstä julkisten hankintojen alalla, luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin, jos sopimuksessa nimenomaisesti määrätään Euroopan unionin standardeja vastaavasta tarkastustoimivallasta ja erityisesti siitä, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF saavat tarkastettavakseen kaikki tarvittavat asiakirjat ja että niillä on oikeus toteuttaa tarkastuskäyntejä. Tarkistus 164 Ehdotus asetukseksi 115 artikla – 1 kohta – b alakohta b) sellaisen elimen toimintaan, joka edistää unionin yleisen edun tai unionin politiikan mukaista tavoitetta (toiminta-avustukset). b) sellaisen elimen toimintaan, joka edistää unionin yleisen edun tai unionin politiikan mukaista tavoitetta ja tukee unionin politiikkaa (toiminta-avustukset). Tarkistus 165 Ehdotus asetukseksi 115 artikla – 2 kohta – c alakohta c) ensimmäisen osan VIII osastossa tarkoitetut rahoitusvälineet sekä osuudet ja osakkuudet kansainvälisissä rahoituslaitoksissa, kuten Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankissa (EBRD), tai unionin erityiselimissä, kuten Euroopan investointirahastossa; c) ensimmäisen osan VIII osastossa tarkoitetut rahoitusvälineet, lainat, unionin riskinjakovälineet tai unionin rahoitusosuudet tällaisiin välineisiin, yksityistä sijoittajaa koskevan periaatteen mukaiset oman pääoman ehtoiset instrumentit ja oman pääoman luonteinen rahoitus sekä osuudet ja osakkuudet kansainvälisissä rahoituslaitoksissa, kuten Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankissa (EBRD), tai unionin erityiselimissä, kuten Euroopan investointirahastossa; Tarkistus 166 Ehdotus asetukseksi 115 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a. Tämän osaston säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin seuraaviin, avustuksiin rinnastettaviin eriin: a) tiettyjen lainojen korkotuesta johtuva hyöty; b) muut kuin 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut pääomasijoitukset tai osuudet. Tarkistus 167 Ehdotus asetukseksi 115 a artikla (uusi) 115 a artikla Avustuksen saajat 1.  Tässä osastossa ”saajalla” tarkoitetaan yhtä tai useampaa yhteisöä, jolle avustus myönnetään. 2.  Kun toimintaa toteuttaa yksi tai useampi oikeushenkilö, jota edustaa koordinoiva oikeushenkilö tai joka on sidoksissa tällaiseen oikeushenkilöön, avustussopimuksen voi allekirjoittaa koordinoiva oikeushenkilö siihen sidoksissa olevien jäsenten puolesta, joiden katsotaan olevan saajakumppaneita. 3.  Jos avustus myönnetään usealle saajalle (saajakumppanille), kyseiset saajat ja niiden ja komission väliset oikeudet ja velvollisuudet mainitaan avustussopimuksessa. Siinä määrätään erityisesti, muttei yksinomaan, seuraavista: a) sovellettava lainsäädäntö ja oikeuspaikka, b) koordinoivan oikeushenkilön ja siihen sidoksissa olevien jäsenten taloudellinen vastuu komissiolle koko toiminnan toteuttamisesta, c) mahdollisuus mukauttaa saajakumppaneiden välisiä oikeuksia ja velvollisuuksia niiden enemmistön päätöksen mukaisesti; osallistuvien avustuksen saajien määrään tai henkilöllisyyteen liittyvät mahdolliset muutokset edellyttävät toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän hyväksyntää, joka myönnetään, ellei aiheudu sitä vaaraa, että kyseinen muutos tekee tyhjäksi avustuksen tarkoituksen tai vaikuttaa haitallisesti ja olennaisesti avustussopimuksen mukaisiin komission laillisiin oikeuksiin. Tarkistus 168 Ehdotus asetukseksi 116 artikla Avustuksia ovat: Avustuksia ovat: a) korvaukset, jotka kattavat yksilöidyn osuuden tosiasiallisesti syntyneistä avustuskelpoisista kustannuksista; a) korvaukset, jotka kattavat yksilöidyn osuuden tosiasiallisesti syntyneiden taloudellisten kokonaiskustannusten avustuskelpoisesta osasta; a a) korvaukset, jotka kattavat yksilöidyn osuuden vakioyksikkökustannuksista; b) kertakorvaukset; b) kertakorvaukset; c) vakioyksikkökustannukset; d) kiinteämääräinen rahoitus; d) kiinteämääräinen rahoitus; e) a–d alakohdassa tarkoitettujen avustusmuotojen yhdistelmät. e) a–d alakohdassa tarkoitettujen avustusmuotojen yhdistelmät ottaen huomioon, mitä tavanomaisia kirjanpitoperiaatteita avustuksen saajat suosivat. Tarkistus 270 Ehdotus asetukseksi 116 a artikla (uusi) 116 a artikla Kertakorvaukset, vakioyksikkökustannukset ja kiinteämääräinen rahoitus 1.  Kertakorvausten, vakioyksikkökustannusten tai kiinteämääräisen rahoituksen käyttö hyväksytään komission päätöksellä varmistaen, että noudatetaan samaan toimintaluokkaan tai työohjelmaan kuuluvien avustuksen saajien tasapuolisen kohtelun periaatetta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussäädöksen säännösten soveltamista. Jos enimmäismäärä avustusta kohden ei ylitä 50 000:ta euroa, hyväksynnän voi antaa toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä. 2.  Hyväksyminen edellyttää vähintään seuraavia: a) näiden rahoitusmuotojen asianmukaisuus on perusteltava suhteessa tuetun toiminnan tai tuettujen työohjelmien luonteeseen sekä sääntöjenvastaisuuden ja petosten riskeihin ja valvontakustannuksiin; b) kertakorvauksiin, vakioyksikkökustannuksiin tai kiinteämääräiseen rahoitukseen liittyvät kustannukset tai kustannusluokat on yksilöitävä siten, että huomioon ei oteta kustannuksia, jotka eivät ole avustuskelpoisia unionissa sovellettavien sääntöjen mukaisesti; c) on kuvattava kertakorvausten, vakioyksikkökustannusten tai kiinteämääräisen rahoituksen määrittelyssä käytettävät menetelmät, joihin perustuvin edellytyksin voidaan varmistaa kohtuudella, että voiton tuottamisen kieltämistä ja yhteisrahoitusta koskevia sääntöjä noudatetaan ja että vältetään kustannusten kaksinkertainen rahoitus. Nämä menetelmät perustuvat: i) tilastotietoihin tai muihin objektiivisiin perusteisiin, tai ii) saajakohtaiseen lähestymistapaan, jossa hyödynnetään vahvistettuja tai tarkastettavissa olevia avustuksen saajaa koskevia aiempia tietoja tai sen tavanomaista kustannuslaskentakäytäntöä. 3.  Jos avustuksen saajan tavanomaisen kustannuslaskentakäytännön hyödyntäminen hyväksytään, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi arvioida ennakolta, onko tämä käytäntö 2 kohdassa säädettyjen edellytysten mukainen, tai arvioida tämän käytännön noudattamista asianmukaisen jälkitarkastusstrategian avulla. Jos avustuksen saajan tavanomaisen kustannuslaskentakäytännön yhteensopivuus 2 kohdassa säädettyjen edellytysten kanssa on vahvistettu ennakolta, tämän käytännön mukaisesti määriteltyjä kertakorvausten, vakioyksikkökustannusten tai kiinteämääräisen rahoituksen määriä ei voi riitauttaa jälkitarkastuksissa. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi katsoa, että avustuksen saajan tavanomainen kustannuslaskentakäytäntö on 2 kohdassa säädettyjen edellytysten mukainen, jos kansalliset viranomaiset hyväksyvät sen vastaavissa rahoitusjärjestelmissä. Tarkistus 169 Ehdotus asetukseksi 117 artikla – 3 kohta 3.  Avustettavaan toimintaan on saatava rahoitusta myös muista lähteistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toisen osan IV osastossa vahvistettuja yksityiskohtaisia sääntöjä. 3.  Avustettavaan toimintaan on saatava rahoitusta myös muista lähteistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toisen osan IV osastossa vahvistettuja yksityiskohtaisia sääntöjä. Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta unionin tason poliittisiin puolueisiin tai poliittisiin säätiöihin. Avustusten yhteenlaskettu arvo ei saa ylittää enimmäismäärää, joka ilmaistaan arvioitujen avustuskelpoisten kustannusten perusteella vahvistettuna absoluuttisena arvona. Avustuksen saaja voi korvata omat varansa muilla, kolmansien osapuolten rahoituslähteillä edellyttäen, että yhteisrahoitusperiaatetta noudatetaan. Avustus ei saa ylittää avustuskelpoisia kustannuksia. Tarkistus 170 Ehdotus asetukseksi 117 artikla – 4 kohta 4.  Avustuksen tarkoituksena tai tuloksena ei saa olla voiton tuottaminen avustuksen saajan toiminnan tai työohjelman puitteissa. 4.  Avustuksen tarkoituksena tai tuloksena ei saa olla voiton tuottaminen avustuksen saajan toiminnan tai työohjelman puitteissa. Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta: Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta: a) toimintaan, jonka tavoitteena on parantaa saajan rahoitusvalmiuksia tai tuottaa tuloa; a) toimintaan, jonka tavoitteena on parantaa saajan rahoitusvalmiuksia, tai toimintaan, joka tuottaa tuloa, jolla varmistetaan toiminnan kestävyys avustuspäätöksessä tai -sopimuksessa määrätyn unionin rahoituksen päätyttyä; b) luonnollisille henkilöille opiskelua, tutkimusta tai ammatillista koulutusta varten myönnettyihin apurahoihin. b) luonnollisille henkilöille opiskelua, tutkimusta tai ammatillista koulutusta varten myönnettyihin apurahoihin; b a) muuhun eniten tukea tarvitseville luonnollisille henkilöille, kuten työttömille ja/tai pakolaisia koskeviin unionin ulkoisiin toimiin liittyvien ohjelmien piiriin kuuluville henkilöille, myönnettyyn suoraan tukeen; b b) avustuksiin, jotka perustuvat kiinteämääräisiin summiin ja/tai kertakorvauksiin ja/tai yksikkökustannuksiin, jos ne täyttävät 116 a artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset; b c) vähäisiin avustuksiin. Jos voittoa syntyy, komissiolla on oikeus periä voitosta takaisin prosenttiosuus, joka vastaa unionin rahoitusosuutta avustuskelpoisista kustannuksista, joita avustuksen saajalle on tosiasiallisesti aiheutunut toiminnan tai työohjelman toteuttamisesta. Tarkistus 171 Ehdotus asetukseksi 117 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a. Tässä osastossa ”voitto” määritellään seuraavasti: a) toimintaa koskevan avustuksen kohdalla voitto tarkoittaa ylijäämää, joka syntyy, kun tuloista vähennetään avustuksen saajalle aiheutuneet kustannukset loppumaksua koskevan vaatimuksen esittämisen yhteydessä; b) toiminta-avustuksen kohdalla voitto tarkoittaa avustuksen saajan toimintatalousarvion ylijäämää. Avustuksen saajilla on oikeus siirtää 3 prosentin voitto vuodelle N+2. Avustuksen saajan on käytettävä siirretyt varat ensin. Vakuuksia koskevia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin, kun siirretty määrä on suurempi kuin hyvin vähäisille ja/tai vähäisille avustuksille vahvistettu kynnysarvo. Tarkistus 172 Ehdotus asetukseksi 117 artikla – 6 kohta 6.  Edellä 3 ja 4 kohdassa säädettyjen, voiton tuottamisen kieltämistä sekä yhteisrahoitusta koskevien sääntöjen noudattaminen kertakorvausten, vakioyksikkökustannusten sekä kiinteämääräisen rahoituksen osalta on varmistettava kohtuudella näiden rahoituserien määrittämisen tai avustushakemuksen arvioinnin yhteydessä. Poistetaan. Tarkistus 173 Ehdotus asetukseksi 117 a artikla (uusi) 117 a artikla Avustuskelpoiset kustannukset 1.  Avustusten yhteenlaskettu arvo ei saa ylittää enimmäismäärää, joka ilmaistaan arvioitujen avustuskelpoisten kustannusten perusteella vahvistettuna absoluuttisena arvona. Avustukset eivät saa ylittää avustuskelpoisia kustannuksia. 2.  Avustuskelpoisia ovat avustuksen saajalle tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset, jotka täyttävät seuraavat edellytykset: a) ne ovat aiheutuneet toiminnan tai työohjelman keston aikana, paitsi jos kyse on loppuselvityksiin ja tarkastuslausuntoihin liittyvistä kustannuksista; b) ne on kirjattu toiminnan tai työohjelman arvioituun kokonaistalousarvioon; c) ne ovat välttämättömiä avustuksen kohteena olevan toiminnan tai työohjelman toteuttamiseksi; d) ne ovat yksilöitävissä ja todennettavissa, ja ne on kirjattu saajan kirjanpitoon ja määritetty saajan sijoittautumisvaltiossa sovellettavien kirjanpitostandardien ja saajan tavanomaisen kustannuslaskentakäytännön mukaisesti; sekä e) ne ovat sovellettavassa vero- ja sosiaalilainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukaisia. 3.  Ehdotuspyynnössä on täsmennettävä kustannuslajit, joille unionin rahoitusta voidaan myöntää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan ja 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvan perussäädöksen soveltamista. Toimivaltaisen valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on pidettävä avustuskelpoisina seuraavia kustannuksia: a) avustuksen saajalta 125 artiklan mukaisesti vaaditusta pankkitakauksesta tai muusta vastaavasta vakuudesta aiheutuneet kustannukset; b) toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän joko rahoitushakemuksen tai menoilmoituksen yhteydessä edellyttämistä ulkoisista tarkastuksista aiheutuneet kustannukset; c) avustuksen saajan sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti maksama arvonlisävero, jota ei voida palauttaa. Palautusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 199 artiklassa tarkoitetussa delegoidussa asetuksessa; d) poistokustannukset edellyttäen, että ne ovat avustuksen saajalle tosiasiallisesti aiheutuneita; e) hallinto-, henkilöstö- ja laitteistomenot, mukaan lukien kansallisten hallintoviranomaisten palkkakustannukset siltä osin, kuin ne ovat aiheutuneet toiminnoista, joita asianomainen viranomainen ei olisi toteuttanut, ellei asianomaista hanketta olisi toteutettu; f) toiminta-avustuksia lukuun ottamatta toiminnan jatkamisen kannalta välttämättömät kustannukset, joita ei voida kuitenkaan suoraan yhdistää tarjottuihin tuotteisiin tai palveluihin (välilliset kustannukset tai yleiskustannukset) ja joiden osuus on kymmenen prosenttia avustuskelpoisista välittömistä kokonaiskustannuksista, jos toiminnan arvo on enintään 250 000 euroa, ja sen jälkeen kahdeksan prosenttia kiinteämääräisenä. Tätä prosenttiosuutta voidaan korottaa erityisesti koordinoivien oikeushenkilöiden kohdalla 199 artiklassa tarkoitetun delegoidun asetuksen mukaisesti. Kyseinen enimmäisosuus voidaan ylittää komission perustellulla päätöksellä. 4.  Sidoksissa olevista jäsenistä 115 a artiklan mukaisesti aiheutuneet kustannukset hyväksytään avustuskelpoisiksi, jos kyseiset sidoksissa olevat jäsenet on nimetty avustussopimuksessa tai -päätöksessä ja ne noudattavat avustuksen saajaan avustussopimuksen tai -päätöksen mukaisesti sovellettavia sääntöjä, mukaan lukien säännöt, jotka koskevat komission, OLAFin ja tilintarkastustuomioistuimen oikeuksia valvoa menoja avustuksia koskevien sääntöjen mukaisesti. Tarkistus 174 Ehdotus asetukseksi 117 b artikla (uusi) 117 b artikla Yhteisrahoitus luontoissuorituksena 1.  Avustuksen tuottaman voiton laskemisessa ei saa ottaa huomioon luontoissuoritusten muodossa annettavaa yhteisrahoitusta. 2.  Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi hyväksyä yhteisrahoitukseksi luontoissuorituksia, jos tämä katsotaan välttämättömäksi tai tarkoituksenmukaiseksi. Jos vähäisten avustusten tueksi tarjotaan yhteisrahoitusta luontoissuoritusten muodossa ja toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä aikoo sen kieltää, hänen on perusteltava, miksi se ei ole välttämätöntä tai tarkoituksenmukaista. Luontoissuoritusten arvo ei saa ylittää: a) kirjanpitoasiakirjoin riittävästi perusteltuja tosiasiallisesti aiheutuneita kustannuksia tai b) jos näitä asiakirjoja ei ole olemassa, kyseisillä markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä kustannuksia. Luontoissuoritusten muodossa annettava yhteisrahoitus esitetään ennakkoarviossa erikseen siten, että se vastaa toimintaan osoitettuja kokonaismäärärahoja. Luontoissuoritusten yksikköarvo arvioidaan alustavassa talousarviossa, eikä sitä voida myöhemmin muuttaa. Luontoissuorituksissa noudatetaan verotusta ja sosiaaliturvaa koskevia kansallisia sääntöjä. Tarkistus 175 Ehdotus asetukseksi 118 artikla – 1 kohta – 3 alakohta Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta hätäapuun, pelastuspalvelutoimiin tai humanitaarisiin avustustoimiin. Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta hätäapuun eikä etenkään sen yhteydessä toteutettuihin pelastuspalvelutoimiin tai humanitaarisiin avustustoimiin. Tarkistus 176 Ehdotus asetukseksi 120 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Tällaisissa tapauksissa rahoitettavat kustannukset eivät kuitenkaan saa olla aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää, paitsi perussäädöksessä säädetyissä asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa tai äärimmäisen kiireellisissä hätäapua, pelastuspalvelutoimia tai humanitaarisia avustustoimia koskevissa tapauksissa. Tällaisissa tapauksissa rahoitettavat kustannukset eivät kuitenkaan saa olla aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää, paitsi perussäädöksessä säädetyissä asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa tai äärimmäisen kiireellisissä hätäapua, pelastuspalvelutoimia tai humanitaarisia avustustoimia koskevissa tapauksissa tai tilanteissa, jotka saattavat johtaa aseelliseen konfliktiin. Tarkistus 177 Ehdotus asetukseksi 121 artikla 121 artikla Poistetaan. Avustusten asteittaisen alenemisen periaate Ellei perussäädöksessä tai 51 artiklan 5 kohdan d alakohdan mukaisesti myönnettyjä avustuksia koskevassa rahoituspäätöksessä toisin säädetä, yleistä unionin tason etua edistäville elimille myönnetyt toiminta-avustukset pienenevät asteittain neljännen vuoden jälkeen, kun ne uusitaan yli neljäksi vuodeksi. Tarkistus 178 Ehdotus asetukseksi 122 artikla – 1 kohta 1.  Avustushakemus on esitettävä kirjallisena. 1.  Avustushakemus on esitettävä kirjallisena tai suojatussa sähköisessä muodossa, jos se on tarkoituksenmukaista. Komissio tarjoaa mahdollisuuden sähköisiin hakemuksiin, jos se pitää tätä toteuttamiskelpoisena. Tarkistus 179 Ehdotus asetukseksi 122 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a. Hakemukset käsitellään kuuden kuukauden tai arviointilautakunnan päätöksen ollessa edellytyksenä yhdeksän kuukauden kuluessa niiden jättämiselle asetetun määräajan päättymisestä. Tätä määräaikaa voidaan poikkeuksellisesti pidentää, jos avustuksen erityinen luonne ja kohde sitä edellyttävät. Tässä tapauksessa alustava määräaika ilmoitetaan kyseisessä ehdotuspyynnössä. Jos määräaikaa ei pystytä noudattamaan muista syistä, valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoittaa asiasta ja siihen liittyvistä perusteluista sekä korjaavia toimia koskevista ehdotuksista vuotuisessa toimintakertomuksessaan. Seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan hän ilmoittaa siitä, ovatko korjaavat toimet onnistuneet. Tarkistus 180 Ehdotus asetukseksi 122 artikla – 3 kohta 3.  Edellä olevia 100–103 artiklaa sovelletaan myös avustuksen hakijaan. Hakijan on vahvistettava, että mikään 100–103 artiklassa tarkoitetuista tilanteista ei koske sitä. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi kuitenkin 199 artiklassa tarkoitetussa delegoidussa asetuksessa säädettävällä tavalla luopua tästä vaatimuksesta missä tahansa seuraavista tapauksista: 3.  Edellä olevia 100–103 artiklaa sovelletaan myös avustuksen hakijaan. Hakijan on vahvistettava, että mikään 100–103 artiklassa tarkoitetuista tilanteista ei koske sitä. Tulojen ja menojen hyväksyjä ei kuitenkaan saa vaatia tätä missään seuraavista tapauksista: a) kyseessä on hyvin vähäinen avustus; a) kyseessä on vähäinen avustus; b) tämä vaatimus on jo täytetty toisen myöntämismenettelyn yhteydessä; b) tämä vaatimus on jo täytetty toisen myöntämismenettelyn yhteydessä. c) vaatimuksen täyttäminen on käytännössä mahdotonta. Tarkistus 181 Ehdotus asetukseksi 122 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a. Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan toiminnan oikeudellinen muoto sekä hakijan taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset toteuttaa ehdottamansa toiminta tai työohjelma. Tätä varten hakijan on annettava valaehtoinen vakuutus ja, jollei ole kyse arvoltaan vähäisestä avustuksesta, kaikki asiakirjatodisteet, joita toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä vaatii riskinarviointinsa perusteella. Vaadittavat asiakirjat on mainittava ehdotuspyynnössä. Näihin asiakirjoihin voivat kuulua erityisesti tulostili ja tase viimeksi päättyneeltä tilikaudelta. Taloudellisten edellytysten tarkistamista koskevia säännöksiä ei sovelleta luonnollisiin henkilöihin, joille on myönnetty apuraha, eikä julkisoikeudellisiin yhteisöihin tai kansainvälisiin järjestöihin. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi riskinarviointinsa perusteella luopua vaatimuksesta varmistaa julkisoikeudellisten yhteisöjen tai kansainvälisten järjestöjen toiminnalliset edellytykset. Jos haettu avustus toimintaa varten on yli 750 000 euroa tai haettu toiminta-avustus on yli 100 000 euroa, hakijan on toimitettava ulkopuolisen hyväksytyn tilintarkastajan laatima kertomus. Kertomuksessa hyväksytään tilit viimeisimmältä tilikaudelta, jolta ne ovat käytettävissä, ja valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä joko hyväksyy tai hylkää tarkastuskertomuksen 90 päivän kuluessa. Kun valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä on hyväksynyt kertomukset, niistä tulee velvoittavia eikä niistä laadita jälkitarkastuksia tai -arviointeja, ellei sääntöjenvastaisuuksista tai petoksista saada uutta alustavaa näyttöä. Tarkistus 182 Ehdotus asetukseksi 125 artikla Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi, jos katsoo sen asianmukaiseksi ja oikeasuhteiseksi, vaatia avustuksen saajalta etukäteen vakuuden ennakkomaksujen suorittamiseen liittyvien taloudellisten riskien rajoittamiseksi. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi, jos katsoo sen asianmukaiseksi ja oikeasuhteiseksi, tapauskohtaisesti ja riskinarvioinnin perusteella vaatia avustuksen saajalta etukäteen vakuuden ennakkomaksujen suorittamiseen liittyvien taloudellisten riskien rajoittamiseksi. Vakuutta ei vaadita, jos on kyse hyvin vähäisistä avustuksista tai jos kyse on vähäisistä avustuksista ja avustuksen saaja on saanut vähintään yhden avustuksen joka vuosi viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tarkistus 183 Ehdotus asetukseksi 126 artikla – 1 kohta 1.  Avustuksen määrä vahvistetaan lopullisesti vasta sitten, kun toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä on hyväksynyt loppuselvityksen ja kustannusselvityksen, mikä ei kuitenkaan estä toimielintä tekemästä myöhemmin tarkastuksia. 1.  Avustuksen määrä vahvistetaan lopullisesti vasta sitten, kun toimivaltainen valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä on hyväksynyt loppuselvityksen ja kustannusselvityksen, mikä ei kuitenkaan estä toimielintä tekemästä myöhemmin oikea-aikaisia tarkastuksia. Tarkistus 184 Ehdotus asetukseksi 126 artikla – 2 kohta 2.  Jos myöntämismenettelyyn tai avustuksen toteuttamiseen on liittynyt huomattavia virheitä, sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi toteuttaa 110 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä sen jälkeen, kun saajalle on annettu mahdollisuus esittää huomautuksensa. 2.  Jos ilmenee, että myöntämismenettelyyn on liittynyt huomattavia virheitä, sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia, toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on keskeytettävä menettely ja hän voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, menettelyn peruuttaminen mukaan luettuna. Hän ilmoittaa petosepäilyistä välittömästi OLAFille. Tarkistus 185 Ehdotus asetukseksi 126 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a. Jos avustuksen myöntämisen jälkeen ilmenee, että myöntämismenettelyyn tai avustuksen täytäntöönpanoon on liittynyt huomattavia virheitä, sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi sen mukaan, mihin menettelyn vaiheeseen on edetty, joko jättää avustussopimuksen allekirjoittamatta tai jättää ilmoittamatta avustuspäätöksestä, keskeyttää avustuksen täytäntöönpanon tai tarvittaessa purkaa avustussopimuksen tai -päätöksen sen jälkeen, kun hakijalle tai saajalle on annettu mahdollisuus esittää huomautuksensa. Tarkistus 186 Ehdotus asetukseksi 126 artikla – 2 b kohta (uusi) 2 b. Jos kyseiset virheet, sääntöjenvastaisuudet tai petokset johtuvat avustuksen saajasta tai jollei avustuksen saaja pysty täyttämään avustussopimuksessa tai -päätöksessä sille asetettuja velvoitteita, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi lisäksi pienentää avustuksen määrää tai periä aiheettomasti maksetut avustussopimukseen tai -päätökseen perustuvat määrät takaisin suhteessa virheen, sääntöjenvastaisuuden tai petoksen vakavuuteen tai velvoitteiden laiminlyönnin vakavuuteen, kun saajalle on annettu mahdollisuus esittää huomautuksensa. Tarkistus 187 Ehdotus asetukseksi 126 artikla – 3 kohta 3.   Jos valvonnassa tai tarkastuksissa ilmenee, että jonkin avustuksen saajan toimittamissa tiedoissa on toistuvia virheitä, joilla on vaikutusta myös sellaisiin tarkastamattomiin hankkeisiin, joissa sama saaja on tai on ollut mukana, tulojen ja menojen hyväksyjä voi laajentaa tulokset koskemaan niitä tarkastamattomia hankkeita, jotka voidaan tästä huolimatta tarkastaa avustussopimuksen mukaisesti, ja vaatia asianomaisen määrän palauttamista. 3.   Kun on kyse avustuksen saajasta johtuvista, olennaisuusrajan ylittävistä ja useisiin saajalle samoin ehdoin myönnettyihin avustuksiin vaikuttavista systeemisistä tai toistuvista virheistä tai sääntöjenvastaisuuksista, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi keskeyttää kaikkien näiden avustusten täytäntöönpanon tai tarvittaessa purkaa kyseisen avustuksen saajan kanssa tehdyt avustussopimukset tai -päätökset suhteessa virheen, sääntöjenvastaisuuden tai petoksen vakavuuteen, kun saajalle on annettu mahdollisuus esittää huomautuksensa. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi lisäksi tehdä kaikkiin avustuksiin, joita edellä tarkoitetut systeemiset tai toistuvat virheet tai sääntöjenvastaisuudet koskevat, rahoitusoikaisuja, jotka voidaan avustussopimusten tai -päätösten perusteella tarkastaa, joko pienentämällä avustusten määrää tai perimällä aiheettomasti maksetut avustussopimukseen tai -päätökseen perustuvat määrät takaisin. Jos se on mahdollista ja toteutettavissa, tehtävien rahoitusoikaisujen määrä määritellään niiden kuhunkin avustukseen liittyvien kustannusten perusteella, jotka on aiheettomasti ilmoitettu avustuskelpoisiksi. Jos niiden kustannusten, jotka eivät ole avustuskelpoisia, määrää tarkka määrittely ei ole mahdollista tai toteutettavissa, rahoitusoikaisut voivat perustua ekstrapolointiin tai kiinteämääräiseen arvoon suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Saaja voi riitauttaa tehdyn oikaisun esittämällä vastineen, jossa se osoittaa oikaisun perustana olevan laskelman virheelliseksi ja esittää uuden laskelman. 3 a. Saaja voi riitauttaa 2 a – 3 kohdan nojalla tehdyt päätökset toimivaltaisessa selvityskomiteassa. Erityisesti saaja voi riitauttaa tehdyn oikaisun esittämällä todennäköisyysharkinnan perusteella, että toistuvaa tai systeemistä virhettä ei ole olemassa tai että oikaisun perustana oleva laskelma on virheellinen, ja esittää uuden laskelman. Saajalla on oikeus korvauksiin oikeudenkäyntikuluista siinä määrin kuin riitauttaminen onnistuu. Tarkistus 188 Ehdotus asetukseksi 126 a artikla (uusi) 126 a artikla Tietojen säilyttämisen määräajat 1.  Avustuksen saajat säilyttävät tietoja, tositteita, tilastoja ja muuta avustuksen kannalta olennaista aineistoa viiden vuoden ajan loppumaksun suorittamisesta ja kolmen vuoden ajan, jos on kyse vähäisistä avustuksista. 2.  Hankkeen toteutukseen liittyviin tarkastuksiin, muutoksenhakuihin, riita-asioihin tai korvausvaatimusten käsittelyyn liittyvät tiedot säilytetään siihen saakka, että kyseiset tarkastukset, muutoksenhaut, riita-asiat tai vaatimukset on ratkaistu. 3.  Komissio voi määrittää hyväksyttyjä elimiä ja komissiota koskevat tietojen säilyttämisen määräajat 199 artiklassa tarkoitetussa delegoidussa asetuksessa. Tarkistus 189 Ehdotus asetukseksi 128 artikla 128 artikla 128 artikla Määritelmä Palkintojen soveltamisala Tässä asetuksessa tarkoitetaan ”palkinnoilla” rahoitusta, joka myönnetään suunnittelukilpailun perusteella. Palkinnot ovat suunnittelukilpailun perusteella myönnettyä rahoitusta. Palkintojen käyttöön on kannustettava, mutta niillä ei saa korvata asianmukaisesti järjestettyä rahoitusta. Tarkistus 190 Ehdotus asetukseksi 129 artikla – 1 kohta 1.  Palkintoihin sovelletaan avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita. 1.  Palkintoihin sovelletaan avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita, ja niillä on edistettävä eurooppalaisen lisäarvon saavuttamista. Arvoltaan yli 5 000 000 euron palkintoja voidaan myöntää ainoastaan SEUT-sopimuksen 288, 289 ja 290 artiklassa tarkoitetun unionin säädöksen mukaisesti, jossa vahvistetaan nimenomaisesti osallistumisedellytykset, myöntämisperusteet, palkinnon määrä sekä arvioinnista vastaavien asiantuntijoiden valinnassa käytettävä menettely. Palkinnot raukeavat automaattisesti, kun siitä monivuotisesta rahoituskehyksestä, jonka aikana ne on otettu käyttöön, annetun asetuksen voimassaolo päättyy tai viisi vuotta niiden julkaisemisen jälkeen sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi. Palkinnon raukeamisesta aiheutuvaa tuloa kohdellaan sisäisenä käyttötarkoitukseensa sidottuna tulona. Tarkistus 191 Ehdotus asetukseksi 129 artikla – 2 kohta – 1 alakohta 2.   Palkinnot ovat osa 118 artiklassa tarkoitettua, komission hyväksymää työohjelmaa, ja niihin sovelletaan 118 artiklan 2 kohtaa. 2.   Tässä tarkoituksessa palkintojen on perustuttava toteutusvuoden alussa julkaistavaan työohjelmaan. Työohjelma toteutetaan julkistamalla suunnittelukilpailuja. Tarkistus 192 Ehdotus asetukseksi 129 artikla – 2 kohta – 3 alakohta Palkintoja ei saa myöntää suoraan ilman suunnittelukilpailua, ja niistä on julkaistava ilmoitus samalla tavalla kuin ehdotuspyynnöistä. Palkintoja ei saa myöntää suoraan ilman suunnittelukilpailua, ja ne julkaistaan vuosittain 31 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti. Tarkistus 193 Ehdotus asetukseksi 129 artikla – 3 kohta 3.   Asiantuntijaryhmä arvioi kilpailuehdotukset julkaistujen kilpailusääntöjen perusteella. 3.  Palkinnot myöntää toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tai palkintolautakunta. Palkinnon myöntäjät saavat vapaasti päättää ehdotusten laadun arvioinnin tai suunnittelukilpailun sääntöjen perusteella, myönnetäänkö palkinnot vai ei. Sen jälkeen toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä myöntää palkinnot asiantuntijaryhmän tekemän arvion perusteella. Asiantuntijat saavat vapaasti päättää ehdotusten laadun arvioinnin perusteella, suositellaanko palkintojen myöntämistä vai ei. Toimivaltainen valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä liittää myöntämistä koskevan päätöksen sekä arviointiin osallistuvien asiantuntijoiden luettelon ja näiden valintaa koskevat perustelut vuotuiseen toimintakertomukseensa. Tarkistus 271 Ehdotus asetukseksi 130 artikla – 1 kohta 1.  Tässä asetuksessa tarkoitetaan ”rahoitusvälineillä” unionin rahoitustukia, jotka myönnetään talousarviosta lainojen, vakuuksien, oman pääoman ehtoisten tai sen luonteisten sijoitusten tai osakkuuksien taikka muun tyyppisen riskirahoituksen muodossa, mahdollisesti avustuksiin yhdistettynä, tietyn poliittisen tavoitteen edistämiseksi. 1.  Tässä asetuksessa tarkoitetaan ”rahoitusvälineillä” unionin rahoitustukia, jotka myönnetään talousarviosta, jos tämä hyväksytään keskeisessä alakohtaisessa perussäädöksessä, lainojen, vakuuksien, oman pääoman ehtoisten tai sen luonteisten sijoitusten tai osakkuuksien taikka muun tyyppisen riskirahoituksen muodossa, mahdollisesti avustuksiin yhdistettynä, yhden tai useamman tietyn poliittisen tavoitteen edistämiseksi. Perussäädöksessä määritellään, minkä tyyppistä rahoitusvälinettä poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen voidaan käyttää. Tässä asetuksessa: a) ”oman pääoman luonteisella sijoituksella” tarkoitetaan omasta pääomasta ja velasta koostuvaa yhdistelmärahoitusta, jonka pääomaosuus mahdollistaa yrityksen menestyessä hyvän tuoton sijoittajille tai jonka velkaosuuteen sisältyvä riskipreemio lisää sijoittajien saamaa tuottoa, esimerkiksi kerrosteista lainaa tai pääomalainaa; b) ”riskinjakovälineellä” tarkoitetaan rahoitusvälinettä, joka kattaa ennalta määritellyn riskin joko kokonaan tai osittain, tarvittaessa sovittua korvausta vastaan; c) ”hankejoukkovelkakirjojen riskinjakovälineellä” tarkoitetaan erillistä takausta lainan tai vakuuden muodossa. Se kattaa hankkeen velanhoidon riskin ja vähentää joukkovelkakirjojen haltijoiden luottoriskiä. Jos riskinjakovälineestä katettuun toimeen osallistuu usea yhteisö yhdessä, unionin talousarviosta katettava riski on enintään unionin avustuksen suuruinen. Tarkistus 272 Ehdotus asetukseksi 130 artikla – 3 kohta 3.  Komissio voi hallinnoida rahoitusvälineitä suoraan tai välillisesti siirtämällä tehtäviä 55 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii ja iv alakohdassa tarkoitetuille yhteisöille. 3.  Komissio voi hallinnoida rahoitusvälineitä suoraan tai, jos näin määritellään perussäädöksessä, välillisesti siirtämällä tehtäviä 55 artiklan 1 kohdan b alakohdan iv ja vi alakohdassa tarkoitetuille yhteisöille. Perussäädöksessä määritellään sen toimijan asema ja luonne, jolle hallinnointi siirretään. Komissio vastaa edelleen siitä, että rahoitusvälineiden täytäntöönpanokehys on moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukainen ja edistää määriteltyjen poliittisten tavoitteiden saavuttamista. Komissio on vastuussa rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden yhteisöjen, joille tehtäviä on siirretty, sovellettavan lainsäädännön mukaista laissa säädettyä tai sopimukseen perustuvaa vastuuta. Euroopan parlamentille tiedotetaan säännöllisesti rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta. Tarkistus 273 Ehdotus asetukseksi 130 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a. Rahoitustoimet, joita varten saadaan unionin rahoitusvälineestä tukea avustuksen tai tuen muodossa tai sellaisen yhteydessä, eivät saa johtaa eurooppalaisten osapuolien ja muiden asianomaisten maiden ja lainsäädäntöjen verojen kiertämiseen. Rahoitusvälineitä hallinnoivat rahoitusalan toimijat vastaavat yhdessä tekijöiden kanssa kaikesta tämän säännöksen rikkomisesta aiheutuvasta taloudellisesta vahingosta. Tarkistus 195 Ehdotus asetukseksi 131 artikla – 1 kohta 1.  Unionin varojen lopullisille saajille myönnetään rahoitusvälineitä moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteiden mukaisesti sekä näihin rahoitusvälineisiin sovellettavassa perussäädöksessä vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. 1.  Unionin varojen lopullisille saajille myönnetään rahoitusvälineitä moitteettoman varainhoidon, avoimuuden, suhteellisuuden, syrjimättömyyden ja tasapuolisen kohtelun periaatteiden mukaisesti sekä näihin rahoitusvälineisiin sovellettavassa perussäädöksessä vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Tarkistus 196 Ehdotus asetukseksi 131 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a. Rahoitusvälineeseen liittyvät tulot ja takaisinmaksut ovat 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, ja ne siirretään ilman eri toimenpiteitä varainhoitovuodelta toiselle uudelleen sijoittamista varten. Missään tapauksessa tiettyyn hankkeeseen liittyvää unionin rahoitusosuutta ei jaeta kolmansille osinkojen tai tuottojen muodossa. Tarkistus 274 Ehdotus asetukseksi 131 artikla – 1 b kohta (uusi) 1 b. Komissio varmistaa rahoitusvälineitä täytäntöönpannessaan, että rahoitusvälineessä määriteltyjen poliittisten tavoitteiden saavuttaminen on yhteinen tavoite, jota voidaan vahvistaa yhteissijoituksiin, riskinjakovaatimuksiin tai taloudellisiin kannustimiin liittyvillä säännöksillä, samalla kun estetään eturistiriidat kyseisen yhteisön muiden toimien kanssa. Jollei kyseessä ole markkinoiden toimimattomuus tai mikroluottojärjestely, rahoitusvälineillä on oltava kerrannaisvaikutuksia, mikä tarkoittaa, että unionin osallistuminen rahoitusvälineeseen saa aikaan unionin rahoitusosuutta määrällisesti suuremman kokonaisinvestoinnin. Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle, jos odotettua vähimmäistuottoa ei ole saavutettu kyseisen rahoitusvälineen ennakoidun keston puoliväliin mennessä. Väliarvioinnissa on käsiteltävä myös – halutun poliittisen tavoitteen saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä; – rahoitusvälineeseen maksettuja kokonaismääriä; – täytäntöönpanon edetessä maksettuja kokonaismääriä; – tarvittaessa kokonaismäärää, jonka takaisinmaksun osalta on olemassa maksukyvyttömyysriski tai jonka maksu on laiminlyöty; – tarvittaessa sen pääoman arvoa, jota on saatu täytäntöönpanon edetessä. Tarkistus 304/rev Ehdotus asetukseksi 131 artikla – 1 c kohta (uusi) 1 c. Komissio antaa budjettivallan käyttäjälle vuosittain selvityksen rahoitusvälineillä tuetuista toiminnoista, niiden täytäntöönpanoon osallistuvista rahoituslaitoksista, rahoitusvälineiden tuloksista ja uudelleensijoituksista, sijoitustilien taseista, tuloista ja takaisinmaksuista, saavutetuista kerrannaisvaikutuksista sekä osakkuuksien arvosta. Komissio liittää selvityksensä 63 artiklan 9 kohdassa tarkoitettuun vuotuiseen toimintakertomukseen. Tarkistus 275 Ehdotus asetukseksi 131 artikla – 2 kohta 2.  Rajoittamatta 46 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdan soveltamista rahoitusvälineeseen liittyvät talousarviomenot eivät saa ylittää sitä varten tehtyä määrärahasitoumusta. 2.  Rajoittamatta lainananto- ja lainanottotoimenpiteiden ja EIP:lle sen omista varoista myönnettyjä lainoja koskevien takauksien soveltamista rahoitusvälineeseen liittyvät talousarviomenot ja unionin rahoitusvastuu eivät saa ylittää sitä varten tehdyn määrärahasitoumuksen määrää, mikä sulkee ehdolliset sitoumukset unionin talousarvion ulkopuolelle. Tarkistus 276 Ehdotus asetukseksi 131 artikla – 3 kohta 3.  Rahoitustoimien toteuttamiseen osallistuvien rahoituksen välittäjien on noudatettava rahanpesun ehkäisemiseen ja terrorismin torjuntaan sovellettavia vaatimuksia. Rahoituksen välittäjät eivät saa olla sijoittautuneita alueille, joiden tuomioistuimet eivät tee unionin kanssa yhteistyötä kansainvälisesti sovittujen veromääräysten soveltamisessa. 3.   Edellä 55 artiklan 1 kohdan b alakohdan iv ja vi alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja kaikkien rahoitustoimien toteuttamiseen osallistuvien rahoituksen välittäjien on noudatettava rahanpesun ehkäisemiseen ja terrorismin torjuntaan sovellettavia vaatimuksia. Rahoituksen välittäjät eivät saa olla sijoittautuneita alueille, joiden tuomioistuimet eivät tee unionin kanssa yhteistyötä kansainvälisesti tunnustettujen veromääräysten soveltamisessa, eivätkä olla vuorovaikutuksessa tällaisille alueille rekisteröityjen yhteisöjen kanssa. Tarkistus 277 Ehdotus asetukseksi 131 artikla – 4 kohta 4.   Kaikissa 55 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii ja iv alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja edellä 3 kohdassa tarkoitettujen rahoituksen välittäjien välisissä sopimuksissa on määrättävä nimenomaisestikomissionja tilintarkastustuomioistuimen valtuuksista toimittaa kaikkien unionin varoja saaneiden kolmansien osalta asiakirjoihin, tietoihin, silloinkin kun ne on tallennettu sähköisesti, ja tarkastuskäynteihin perustuvia tarkastuksia. 4.   Edellä 55 artiklan 1 kohdan b alakohdan iv ja vi alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja edellä 3 kohdassa tarkoitettujen unionin rahoitusvälineiden hallinnointiin osallistuvien rahoituksen välittäjien on voitava pyynnöstä antaa komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelleja OLAFilleniiden käyttäessä valvontavaltaansa lupa päästä kaikkien unionin varoja saaneiden ja/tai unionin varojen hallinnointiin osallistuvien kolmansien tiloihinja tutustua niiden asiakirjoihin ja tietoihin, myös sähköisesti tallennettuihin. Tarkistus 200 Ehdotus asetukseksi 131 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a. Komissio antaa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuosittain selvityksen rahoitusvälineillä tuetuista toiminnoista, niiden täytäntöönpanoon osallistuvista rahoituslaitoksista, rahoitusvälineiden tuloksista ja uudelleensijoituksista, sijoitustilien taseista, tuloista ja takaisinmaksuista, saavutetuista kerrannaisvaikutuksista sekä osakkuuksien arvosta. Komissio liittää selvityksensä 63 artiklan 9 kohdassa tarkoitettuun vuotuisia kertomuksia koskevaan yhteenvetoon. Tarkistus 278 Ehdotus asetukseksi 131 artikla – 4 b kohta (uusi) 4 b. Edellä 1 b kohdassa tarkoitetussa väliarvioinnissa olisi myös sisällyttävä luettelo rahoitusvälineiden lopullisista saajista ja näiden saamista rahoitusmääristä. Rahoitusvälineiden erityinen oikeudellinen muoto, niiden tarkoitus ja tarvittaessa niiden laillinen rekisteröintipaikka on julkaistava komission verkkosivustolla. Tarkistus 293 Ehdotus asetukseksi 133 artikla – 2 kohta 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa selvityksessä on esitettävä ainakin tiedot määrärahojen toteuttamisasteesta ja yhteenveto määrärahasiirroista eri budjettikohtien välillä. 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa selvityksessä on esitettävä sekä absoluuttisina lukuina että prosenttiosuuksina ainakin tiedot määrärahojen toteuttamisasteesta ja yhteenveto määrärahasiirroista eri budjettikohtien välillä. Tarkistus 201 Ehdotus asetukseksi 134 artikla – 1 kohta Edellä 132 artiklassa tarkoitettujen tilinpäätöslaskelmien on oltava komission tilinpitäjän hyväksymien unionin kirjanpitosääntöjen mukaisia, ja niiden on annettava oikea ja riittävä kuva varoista ja veloista, kuluista ja tuotoista sekä rahavirrasta. Edellä 132 artiklassa tarkoitettujen tilinpäätöslaskelmien on perustuttava julkiseen sektoriin sovellettaviin kansainvälisiin kirjanpitostandardeihin, ja niiden on annettava oikea ja riittävä kuva varoista ja veloista, kuluista ja tuotoista sekä rahavirrasta. Tarkistus 202 Ehdotus asetukseksi 135 artikla Edellä 132 artiklassa tarkoitettuihin tilinpäätöslaskelmiin sisältyvät tiedot, myös tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevat tiedot, on esitettävä tavalla, joka tekee niistä merkityksellisiä, luotettavia, vertailukelpoisia ja ymmärrettäviä. Tilinpäätöslaskelmien laadinnassa on noudatettava unionin kirjanpitosääntöihin sisältyviä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita. Edellä 132 artiklassa tarkoitettuihin tilinpäätöslaskelmiin sisältyvät tiedot, myös tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevat tiedot, on esitettävä tavalla, joka tekee niistä merkityksellisiä, luotettavia, vertailukelpoisia ja ymmärrettäviä. Tilinpäätöslaskelmien laadinnassa on noudatettava unionin kirjanpitosääntöihin sisältyviä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita, ja niiden on perustuttava julkiseen sektoriin sovellettaviin kansainvälisiin kirjanpitostandardeihin. Tarkistus 203 Ehdotus asetukseksi 135 a artikla (uusi) 135 a artikla Poikkeukset kirjanpitoperiaatteista Jos tilinpitäjät katsovat, että 187–194 artiklassa säädetyistä kirjanpitoperiaatteista on jossakin tilanteessa poikettava, poikkeamisesta ilmoitetaan ja se perustellaan 136 artiklassa tarkoitetuissa liitetiedoissa. Tarkistus 294 Ehdotus asetukseksi 136 artikla – 1 kohta – a alakohta a) taseen ja tuotto- ja kululaskelman, joista käyvät ilmi varat ja velat, taloudellinen asema sekä kuluneen varainhoitovuoden taloudellinen tulos 31 päivältä joulukuuta; ne esitetään komission tilinpitäjän hyväksymien kirjanpitosääntöjen mukaisesti; a) taseen ja tuotto- ja kululaskelman, joista käyvät ilmi varat ja velat (eläkevastuut mukaan luettuina), taloudellinen asema sekä kuluneen varainhoitovuoden taloudellinen tulos 31 päivältä joulukuuta; ne esitetään komission tilinpitäjän hyväksymien kirjanpitosääntöjen mukaisesti; Tarkistus 204 Ehdotus asetukseksi 136 artikla – 2 kohta 2.  Tilinpäätöslaskelmien liitetiedoissa täydennetään ja tulkitaan 1 kohdassa tarkoitetuissa tilinpäätöslaskelmissa esitettyjä tietoja ja annetaan kaikki muut komission tilinpitäjän hyväksymissä kirjanpitosäännöissä edellytetyt tiedot. 2.  Tilinpäätöslaskelmien liitetiedoissa täydennetään ja tulkitaan 1 kohdassa tarkoitetuissa tilinpäätöslaskelmissa esitettyjä tietoja ja annetaan kaikki muut tarvittavat tiedot. Tarkistus 205 Ehdotus asetukseksi 138 artikla – 3 kohta Komission tilinpitäjä konsolidoi nämä alustavat tilinpäätökset komission alustavaan tilinpäätökseen ja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä maaliskuuta komission alustavan tilinpäätöksen ja unionin alustavan konsolidoidun tilinpäätöksen. Komission tilinpitäjä konsolidoi nämä alustavat tilinpäätökset komission alustavaan tilinpäätökseen ja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan parlamentille viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä maaliskuuta komission alustavan tilinpäätöksen ja unionin alustavan konsolidoidun tilinpäätöksen. Tarkistus 206 Ehdotus asetukseksi 139 artikla – 1 kohta 1.  Tilintarkastustuomioistuin esittää viimeistään 1 päivänä kesäkuuta huomautuksensa 132 artiklassa tarkoitettujen muiden toimielinten ja kunkin kyseisessä artiklassa tarkoitetun elimen alustavista tilinpäätöksistä sekä viimeistään 15 päivänä kesäkuuta huomautuksensa komission alustavasta tilinpäätöksestä ja unionin alustavasta konsolidoidusta tilinpäätöksestä. 1.  Tilintarkastustuomioistuin esittää viimeistään 1 päivänä kesäkuuta huomautuksensa 132 artiklassa tarkoitettujen muiden toimielinten ja kunkin kyseisessä artiklassa tarkoitetun elimen alustavista tilinpäätöksistä sekä huomautuksensa komission alustavasta tilinpäätöksestä ja unionin alustavasta konsolidoidusta tilinpäätöksestä. Tarkistus 207 Ehdotus asetukseksi 139 artikla – 2 kohta – 1 alakohta 2.  Kukin 132 artiklassa tarkoitettu toimielin komissiota lukuun ottamatta ja kukin kyseisessä artiklassa tarkoitettu elin laatii lopullisen tilinpäätöksensä ja toimittaa sen päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden 1 päivään heinäkuuta mennessä komission tilinpitäjälle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen laatimista varten. 2.  Kukin 132 artiklassa tarkoitettu toimielin komissiota lukuun ottamatta ja kukin kyseisessä artiklassa tarkoitettu elin laatii lopullisen tilinpäätöksensä ja toimittaa sen päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden 28 päivään helmikuuta mennessä komission tilinpitäjälle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen laatimista varten. Tarkistus 208 Ehdotus asetukseksi 139 artikla – 5 kohta – 1 alakohta 5.  Komissio hyväksyy lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen ja oman lopullisen tilinpäätöksensä ja toimittaa ne päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden 31 päivään heinäkuuta mennessä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle. 5.  Komissio hyväksyy lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen ja oman lopullisen tilinpäätöksensä ja toimittaa ne päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Tarkistus 209 Ehdotus asetukseksi 139 artikla – 6 kohta 6.  Konsolidoitu tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ennen päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden 15 päivää marraskuuta yhdessä tilintarkastustuomioistuimen SEUT-sopimuksen 287 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 160 c artiklan mukaisesti toimittaman tarkastuslausuman kanssa. 6.  Konsolidoitu tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ennen päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden 31 päivää heinäkuuta yhdessä tilintarkastustuomioistuimen SEUT-sopimuksen 287 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 160 c artiklan mukaisesti toimittaman tarkastuslausuman kanssa. Tarkistus 210 Ehdotus asetukseksi 141 artikla – 3 kohta 3.  Numerotiedot sekä kertomus talousarvion toteuttamisesta toimitetaan samaan aikaan tilintarkastustuomioistuimelle. 3.  Numerotiedot sekä kertomus talousarvion toteuttamisesta toimitetaan samaan aikaan tilintarkastustuomioistuimelle ja julkaistaan internetissä. Tarkistus 211 Ehdotus asetukseksi 141 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a. Varainhoitovuoden aikana laaditaan yksinkertaistettu Euroopan unionin konsolidoitu välitilinpäätös 1 päivän tammikuuta ja 30 päivän kesäkuuta väliseltä ajalta. Komissio laatii konsolidoidun välitilinpäätöksen, ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin toimittaa siitä rajallisen tarkastuksen. Konsolidoitu välitilinpäätös 30 päivältä kesäkuuta toimitetaan Euroopan parlamentille yhdessä tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen ja mahdollisten komission huomautusten kanssa viimeistään saman vuoden lokakuun 30 päivänä. Tarkistus 212 Ehdotus asetukseksi 143 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi) Hän perustelee ja dokumentoi kaikki tällaiset poikkeamat sekä lähettää perustelun tilintarkastustuomioistuimelle samalla, kun kyseiset kirjanpitosäännöt hyväksytään tai saatetaan ajan tasalle. Tarkistus 213 Ehdotus asetukseksi 145 artikla – 3 kohta 3.  Kirjanpitojärjestelmän avulla on kyettävä jäljittämään kaikki kirjaukset. 3.  Kirjanpitojärjestelmän avulla on kyettävä selkeästi jäljittämään kaikki kirjaukset. Tarkistus 214 Ehdotus asetukseksi 147 artikla – 1 kohta 1.  Talousarviokirjanpidon avulla voidaan seurata yksityiskohtaisesti talousarvion toteuttamista. (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 296 Ehdotus asetukseksi 149 artikla – 2 kohta 2.  Kukin toimielin toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle ja molemmille budjettivallan käyttäjille varainhoitoa koskevat sisäiset sääntönsä. 2.  Kukin toimielin toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle ja molemmille budjettivallan käyttäjille varainhoitoa koskevat sisäiset sääntönsä viikon kuluessa kyseisten sääntöjen antamisesta. Tarkistus 215 Ehdotus asetukseksi 150 artikla – 1 kohta 1.  Tilintarkastustuomioistuin toimittaa tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden tarkastuksen perussopimusten määräyksiin, talousarvioon, tähän asetukseen, artiklassa 199 tarkoitettuun delegoituun asetukseen ja kaikkiin perussopimusten soveltamiseksi annettuihin säädöksiin nähden. 1.  Tilintarkastustuomioistuin toimittaa tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden tarkastuksen perussopimusten määräyksiin, talousarvioon, tähän asetukseen, 199 artiklassa tarkoitettuun delegoituun asetukseen ja kaikkiin perussopimusten soveltamiseksi annettuihin säädöksiin nähden. Tilintarkastustuomioistuin hoitaa tarkastustehtäväänsä pysyvästi. Tarkistus 216 Ehdotus asetukseksi 150 artikla – 2 kohta – 1 alakohta 2.  Tehtäväänsä suorittaessaan tilintarkastustuomioistuin voi 152 artiklassa määritetyin ehdoin perehtyä kaikkiin niihin yksiköiden ja elinten taloushallintoon liittyviin asiakirjoihin ja tietoihin, jotka koskevat unionin kokonaan tai osittain rahoittamia toimia. Sillä on toimivalta kuulla jokaista henkilöä, joka on vastuussa meno- tai tulotapahtumasta, ja käyttää kaikkia edellä tarkoitetuissa yksiköissä ja elimissä soveliaita tarkastusmenetelmiä. Tarkastukset toimitetaan jäsenvaltioissa yhdessä kansallisten tilintarkastuselinten kanssa tai, jos näillä ei ole tarvittavia valtuuksia, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa. Tilintarkastustuomioistuin ja kansalliset tilintarkastuselimet toimivat luottamuksellisessa yhteistyössä riippumattomuutensa säilyttäen. (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 217 Ehdotus asetukseksi 152 artikla – 1 kohta – 1 alakohta 1.  Komissio, muut toimielimet, unionin puolesta tuloja ja menoja hoitavat elimet ja talousarviosta suoritettujen maksujen lopulliset saajat avustavat tilintarkastustuomioistuinta kaikin tavoin ja antavat sille kaikki tiedot, jotka se katsoo tarvitsevansa tehtäviään suorittaessaan. Niiden on annettava tilintarkastustuomioistuimen käyttöön kaikki talousarviosta rahoitettavien hankintasopimusten tekemistä ja niiden toteuttamista koskevat asiakirjat ja kaikki rahavaroja ja aineellista omaisuutta koskevat tilit, kaikki kirjanpitotositteet ja muut kirjanpitoa koskevat asiakirjat sekä niitä koskevat hallinnolliset asiakirjat, kaikki tuloja ja menoja koskevat asiakirjat, omaisuusluettelot ja hallintokaaviot, jotka tilintarkastustuomioistuin katsoo tarpeellisiksi tarkastaakseen talousarvion toteuttamista ja taloudellista tulosta koskevat kertomukset asiakirjojen perusteella tai paikan päällä sekä samaa tarkoitusta varten kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka on laadittu tai joita säilytetään magneettisessa muodossa. 1.  Komissio, muut toimielimet, unionin puolesta tuloja ja menoja hoitavat elimet ja talousarviosta suoritettujen maksujen lopulliset saajat avustavat tilintarkastustuomioistuinta kaikin tavoin ja antavat sille kaikki tiedot, jotka se katsoo tarvitsevansa tehtäviään suorittaessaan. Niiden on annettava tilintarkastustuomioistuimen käyttöön kaikki talousarviosta rahoitettavien hankintasopimusten tekemistä ja niiden toteuttamista koskevat asiakirjat ja kaikki rahavaroja ja aineellista omaisuutta koskevat tilit, kaikki kirjanpitotositteet ja muut kirjanpitoa koskevat asiakirjat sekä niitä koskevat hallinnolliset asiakirjat, kaikki tuloja ja menoja koskevat asiakirjat, omaisuusluettelot ja hallintokaaviot, jotka tilintarkastustuomioistuin katsoo tarpeellisiksi tarkastaakseen talousarvion toteuttamista ja taloudellista tulosta koskevat kertomukset asiakirjojen perusteella tai paikan päällä sekä samaa tarkoitusta varten kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka on laadittu tai joita säilytetään tietovälineellä. Tarkistus 218 Ehdotus asetukseksi 153 artikla – 1 kohta 1.  Tilintarkastustuomioistuin toimittaa komissiolle viimeistään 15 päivänä kesäkuuta sekä 132 artiklassa tarkoitetuille muille toimielimille ja elimille viimeistään 1 päivänä kesäkuuta huomautukset, jotka sen mielestä ovat sen laatuisia, että ne on esitettävä vuosikertomuksessa. Näiden huomautusten on säilyttävä luottamuksellisina, ja niihin sovelletaan kuulemismenettelyä. Kaikkien toimielinten ja elinten on toimitettava vastauksensa tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 15 päivänä lokakuuta. Muiden toimielinten kuin komission on toimitettava vastauksensa samanaikaisesti komissiolle. 1.  Tilintarkastustuomioistuin toimittaa komissiolle viimeistään 15 päivänä kesäkuuta sekä 132 artiklassa tarkoitetuille muille toimielimille ja elimille viimeistään 15 päivänä kesäkuuta huomautukset, jotka sen mielestä ovat sen laatuisia, että ne on esitettävä vuosikertomuksessa tai toimivaltaisen tilinpitäjän olisi otettava ne huomioon tilinpäätöstä laatiessaan. Näiden huomautusten on säilyttävä luottamuksellisina, ja niihin sovelletaan kuulemismenettelyä. Kaikkien toimielinten ja elinten on toimitettava vastauksensa tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Muiden toimielinten kuin komission on toimitettava vastauksensa samanaikaisesti komissiolle. Tarkistus 219 Ehdotus asetukseksi 153 artikla – 2 kohta 2.  Kuulemismenettelyn päätyttyä kaikkien asianomaisten toimielinten ja elinten on toimitettava vastauksensa tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 15 päivänä lokakuuta. Muiden toimielinten kuin komission ja elinten on toimitettava vastauksensa samanaikaisesti komissiolle. Poistetaan. Tarkistus 220 Ehdotus asetukseksi 153 artikla – 5 kohta 5.  Tilintarkastustuomioistuin toimittaa vastuuvapauden myöntämisestä vastaaville viranomaisille ja muille toimielimille vuosikertomuksensa viimeistään 15 päivänä marraskuuta yhdessä toimielinten vastausten kanssa ja varmistaa, että ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 5.  Tilintarkastustuomioistuin toimittaa vastuuvapauden myöntämisestä vastaaville viranomaisille ja muille toimielimille vuosikertomuksensa viimeistään 31 päivänä lokakuuta yhdessä toimielinten vastausten kanssa ja varmistaa, että ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tarkistus 221 Ehdotus asetukseksi 155 artikla 155 artikla Poistetaan. Alustavia tarkastushavaintoja koskevat kirjeet 1.  Tilintarkastustuomioistuin toimittaa asianomaisille toimielimille, elimille tai jäsenvaltioille tarkastustensa perusteella laatimansa, alustavia tarkastushavaintoja koskevat kirjeet. Sellaiset alustavia tarkastushavaintoja koskevat kirjeet, jotka tilintarkastustuomioistuimen mielestä ovat sen laatuisia, että ne on esitettävä vuosikertomuksessa, toimitetaan viimeistään sitä varainhoitovuotta seuraavan vuoden 1 päivänä kesäkuuta, jota ne koskevat. Alustavia tarkastushavaintoja koskevien kirjeiden on säilyttävä luottamuksellisina. 2.  Asianomaisella toimielimellä, elimellä tai jäsenvaltiolla on kaksi ja puoli kuukautta aikaa toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle huomautuksensa alustavia tarkastushavaintoja koskeviin kirjeisiin. Tarkistus 264 Ehdotus asetukseksi 156 artikla 1.  Ennen vuoden n + 2 toukokuun 15 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta komissiolle vastuuvapauden varainhoitovuoden n talousarvion toteuttamisesta. 1.  Ennen vuoden n + 2 huhtikuun 15 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta vastuuvapauden varainhoitovuoden n talousarvion toteuttamisesta: – 1 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetuille toimielimille, – 196 b artiklan 1 kohdassa mainituille yhteisöille, – muille unionin varojen käytöstä vastaaville elimille, sikäli kuin unionin lainsäädännössä edellytetään, että Euroopan parlamentin myöntää vastuuvapauden näille elimille. 2.  Jos 1 kohdassa säädettyä määräaikaa ei voida noudattaa, Euroopan parlamentti tai neuvosto antaa komissiolle tiedon siitä, miksi päätöstä on täytynyt lykätä. 2.  Jos 1 kohdassa säädettyä määräaikaa ei voida noudattaa, Euroopan parlamentti tai neuvosto antaa asianomaisille toimielimille, yhteisöille ja elimille tiedon siitä, miksi päätöstä on täytynyt lykätä. 3.  Jos Euroopan parlamentti lykkää vastuuvapauden myöntämistä koskevaa päätöstä, komissio pyrkii viipymättä toteuttamaan kaikki toimenpiteet helpottaakseen tämän päätöksen tiellä olevien esteiden poistamista. 3.  Jos Euroopan parlamentti lykkää vastuuvapauden myöntämistä koskevaa päätöstä, toimielimet, yhteisöt ja elimet pyrkivät viipymättä toteuttamaan kaikki toimenpiteet helpottaakseen tämän päätöksen tiellä olevien esteiden poistamista. Tarkistus 265 Ehdotus asetukseksi 157 artikla – 3 kohta 3.  Komissio antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki asianomaista varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettomaksi toteuttamiseksi tarvittavat tiedot SEUT-sopimuksen 319 artiklan mukaisesti. 3.  Asianomaiset toimielimet, yhteisöt ja elimet antavat Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki asianomaista varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettomaksi toteuttamiseksi tarvittavat tiedot SEUT-sopimuksen 319 artiklan mukaisesti. Tarkistus 266 Ehdotus asetukseksi 158 artikla 1.  SEUT-sopimuksen 319 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 180 b artiklan mukaisesti komissio ja muut toimielimet pyrkivät kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten sekä neuvoston vastuuvapaussuosituksiin liitettyjen huomioiden mukaisesti. 1.  SEUT-sopimuksen 319 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 180 b artiklan mukaisesti komissio ja muut asianomaiset toimielimet, yhteisöt ja elimet pyrkivät kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten sekä neuvoston vastuuvapaussuosituksiin liitettyjen huomioiden mukaisesti. 2.  Toimielimet antavat Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä selvityksen toimenpiteistä, jotka on toteutettu näiden huomautusten ja huomioiden perusteella, ja erityisesti ohjeista, jotka ne ovat antaneet talousarvion toteuttamiseen osallistuville yksiköilleen. Jäsenvaltiot ovat yhteistyössä komission kanssa ilmoittamalla sille kyseisten huomautusten perusteella toteuttamansa toimenpiteet, jotta komissio voi ottaa ne huomioon omassa selvityksessään. Toimielinten selvitykset toimitetaan myös tilintarkastustuomioistuimelle. 2.  Asianomaiset toimielimet, yhteisöt ja elimet antavat Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä selvityksen toimenpiteistä, jotka on toteutettu näiden huomautusten ja huomioiden perusteella, ja erityisesti ohjeista, jotka ne ovat antaneet talousarvion toteuttamiseen osallistuville yksiköilleen. Jäsenvaltiot ovat yhteistyössä komission kanssa ilmoittamalla sille kyseisten huomautusten perusteella toteuttamansa toimenpiteet, jotta komissio voi ottaa ne huomioon omassa selvityksessään. Toimielinten selvitykset toimitetaan myös tilintarkastustuomioistuimelle. Tarkistus 224 Ehdotus asetukseksi 167 artikla – 1 kohta 1.  Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta annetussa asetuksessa (EY) N:o 1290/2005, Euroopan aluekehitysrahastosta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1080/2006, Euroopan sosiaalirahastosta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1081/2006, koheesiorahastosta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1084/2006 ja Euroopan kalatalousrahastosta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1198/2006 tarkoitettujen viranomaisten ja elinten toteuttamiin menoihin sekä tämän asetuksen 56 artiklan mukaisesti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien vapaus-, turvallisuus- ja oikeusasioiden piiriin kuuluviin rahastoihin sekä kaikkien edellä mainittujen rahastojen, jäljempänä ”rahastot”, tuloihin sovelletaan tämän asetuksen ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa toisin säädetä. 1.  Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta annetussa asetuksessa (EY) N:o 1290/2005, Euroopan aluekehitysrahastosta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1080/2006, Euroopan sosiaalirahastosta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1081/2006, koheesiorahastosta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1084/2006 ja Euroopan kalatalousrahastosta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1198/2006 tarkoitettujen viranomaisten ja elinten toteuttamiin menoihin sekä tämän asetuksen 56 artiklan mukaisesti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien vapaus-, turvallisuus- ja oikeusasioiden piiriin kuuluviin rahastoihin, yhteisvastuuta ja muuttovirtojen hallintaa koskevan ohjelman mukaiset rahastot mukaan luettuina, sekä kaikkien edellä mainittujen rahastojen, jäljempänä ”rahastot”, tuloihin sovelletaan tämän asetuksen ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa toisin säädetä. Tarkistus 225 Ehdotus asetukseksi 168 artikla 168 artikla Poistetaan. Maksusitoumusmäärärahojen jaon noudattaminen Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat noudattamaan maksusitoumusmäärärahojen jakoa, josta säädetään rakennetoimia, maaseudun kehittämistä ja Euroopan kalatalousrahastoa koskevissa perussäädöksissä. Tarkistus 226 Ehdotus asetukseksi 169 artikla – 3 kohta 3.  Tukitoimenpiteen yhteydessä maksettujen ennakoiden täydellinen tai osittainen takaisinmaksu ei 167 artiklassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti johda asianomaisen rahaston rahoitusosuuden supistamiseen. Takaisinmaksetut määrät ovat varainhoitoasetuksen 18 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. 3.  Edellä 167 artiklassa tarkoitetuissa säännöksissä säädetään siitä, miten jäsenvaltiot palauttavat maksuja ja miten palautukset vaikuttavat rahastoista maksettaviin rahoitusosuuksiin. Edellä 167 artiklassa tarkoitetuissa säännöksissä säädetään siitä, miten jäsenvaltiot palauttavat maksuja ja miten palautukset vaikuttavat rahastoista maksettaviin rahoitusosuuksiin. Tarkistus 227 Ehdotus asetukseksi III osasto – 1 luku – otsikko (uusi) (ennen 173 artiklaa) 1 LUKU Yleiset säännökset Tarkistus 228 Ehdotus asetukseksi 175 artikla – 2 kohta – 1 alakohta 2.  Seuraavien toimintojen määrärahat rinnastetaan käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä: 2.  Määrärahat, jotka liittyvät a) avustus- ja hankintamenettelyt, joihin YTK osallistuu; a) avustus- ja hankintamenettelyihin, joihin YTK osallistuu; b)  YTK:n toiminta kolmansien lukuun; b)  YTK:n toimintaan kolmansien lukuun; c) toiminta, joka toteutetaan muiden toimielinten tai muiden komission yksiköiden kanssa teknis-tieteellisten palvelujen tarjoamisesta tehdyn hallinnollisen sopimuksen mukaisesti. c) toimintaan, joka toteutetaan muiden toimielinten tai muiden komission yksiköiden kanssa teknis-tieteellisten palvelujen tarjoamisesta tehdyn hallinnollisen sopimuksen mukaisesti, rinnastetaan käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä. Tarkistus 279 Ehdotus asetukseksi III osasto – 2 luku (uusi) 2 LUKU Rahoitus ja avustuskelpoiset kustannukset 175 a artikla Keskimääräiset henkilöstökustannukset 1.  Keskimääräiset henkilöstökustannukset hyväksytään seuraavin perustein: a) keskimääräiset henkilöstökustannukset ovat avustuksen saajan tavanomainen kustannuslaskentakäytäntö; tämä käsittää kustannuspaikkaperusteiset mallit; b) keskimääräiset henkilöstökustannukset perustuvat lakisääteiseen kirjanpitoon kirjattuihin avustuksen saajan tosiasiallisiin henkilöstökustannuksiin tai sovellettavissa kansallisissa säännöissä edellytettyyn kustannuslaskentaan, ja niihin luetaan tarvittaessa mukaan budjetoidut tai arvioidut määrät; c) keskimääräisiä henkilöstökustannuksia koskevat menetelmät sulkevat keskimääräisten henkilöstökustannusten ulkopuolelle kaikki kustannuserät, jotka eivät ole avustuskelpoisia, sellaisina kuin ne on määritelty säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013), 18 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1906/20061, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2011), 19 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom) N:o 1908/20062 sekä vakioavustussopimuksissa; muihin kustannusluokkiin ilmoitettuja kustannuksia ei oteta huomioon; d) keskimääräisten tuntikustannusten laskennassa käytetyn tuotantotuntien määrän on vastattava avustuksen saajan tavanomaista hallinnollista käytäntöä edellyttäen, että se perustuu tarkastettavissa olevaan kirjanpitoon. 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja perusteita sovelletaan, jos kaikki muut menetelmän näkökohdat vastaavat vakioavustussopimusten määräyksiä. 3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja perusteita käytetään viitearvona kaikissa avustussopimuksen mukaisissa keskimääräisissä kustannuksissa, sekä niissä, joiden kohdalla menetelmä varmennetaan ennalta, että niissä, joiden kohdalla menetelmää ei varmenneta ennalta, mukaan luettuina jo allekirjoitetut avustussopimukset. Näin ollen näitä perusteita on sovellettava myös komission toteuttamissa jälkitarkastuksissa, mukaan luettuina jo allekirjoitetut avustussopimukset. 4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen perusteiden mukaisten menetelmien perusteella laskutetut henkilöstökustannukset eivät saa erota merkittävästi tosiasiallisista kustannuksista. 5.  Jos edellä 1 kohdassa tarkoitettujen perusteiden mukainen menetelmä hyväksytään ennalta, hyväksyntä on voimassa puiteohjelmien koko keston ajan, ellei avustuksen saaja muuta menetelmää tai elleivät komission yksiköt havaitse tarkastusten aikana menetelmässä heikkouksia, jotka johtuvat joko epätarkkuuksista, vääränlaisesta soveltamisesta tai muusta mahdollisesta ongelmasta, joka mitätöi hyväksynnän perusteet. 6.  Avustuksen saajat, joiden keskimääräisten henkilöstökustannusten laskentamenetelmä on hyväksytty komission päätöksessä C(2009) 4705 määritellyin edellytyksin, voivat joko jatkaa hyväksytyn menetelmän soveltamista tai ottaa uudelleen käyttöön niiden tavanomaisen kustannuslaskentakäytännön, jos se vastaa tässä artiklassa vahvistettuja perusteita. 1 EUVL L 391, 30.12.2006, s. 1. 2 EUVL L 400, 30.12.2006, s. 1. 175 b artikla Pk-yritysten (pienet ja keskisuuret yritykset) omistajat ja luonnolliset henkilöt 1.  Kaikissa puiteohjelmien mukaisissa epäsuoraan toimintaan osoitettavissa avustuksissa unionin rahoitusosuus, joka koskee sellaisten pk-yritysten omistajien tai luonnollisten henkilöiden henkilökohtaisten työsuoritusten arvoa, jotka eivät saa palkkaa, maksetaan kiinteämääräisenä. 2.  Kyseisten pk-yritysten omistajien ja luonnollisten henkilöiden henkilökohtaisten työsuoritusten arvo perustuu kiinteään määrään, joka määritellään kertomalla hankkeeseen käytettyjen työtuntien määrä seuraavasti lasketulla tuntitaksalla: a) tuotantotuntien vakiomäärä on 1 575; b) unionin hankkeisiin vuodessa käytettyjen tuntien kokonaismäärä ei voi olla suurempi kuin tuotantotuntien vakiomäärä pk-yritysten omistajaa tai luonnollista henkilöä kohden. Henkilökohtaisten työsuoritusten arvo luetaan hankkeessa välittömäksi tukikelpoiseksi kustannukseksi. 3.  Tätä rahoitusmuotoa sovelletaan myös sellaisiin pk-yritysten omistajiin tai luonnollisiin henkilöihin, jotka eivät saa palkkaa puiteohjelmiin liittyvien, jo allekirjoitettujen avustussopimusten mukaisesti, ellei komissio ole jo varmentanut näitä saajia koskevaa keskimääräisten henkilökustannusten laskentamenetelmää ja hyväksynyt sitä. Tässä tapauksessa avustusten saajat voivat halutessaan jatkaa varmennetun menetelmän soveltamista. Tarkistus 230 Ehdotus asetukseksi III osasto – 3 luku (uusi) 3 LUKU Tutkimuksista vastaava selvityskomitea 175 c artikla Tutkimuksista vastaava selvityskomitea 1.  Perustetaan tutkimukseen liittyvien puiteohjelmien toteuttamisesta vastaavien pääosastojen välinen tutkimusasioihin erikoistunut selvityskomitea, jäljempänä ”tutkimuksista vastaava selvityskomitea”, jonka tehtävänä on esittää lopulliset ja yhtenäiset näkemykset hankkeiden eri vaiheiden toteuttamista koskevista oikeudellisista ja taloudellisista seikoista sekä kaikista liiketoimintaprosessiin liittyvistä seikoista, joista ei päästä yhteisymmärrykseen yksiköiden välisten tavanomaisten työskentelymenetelmien avulla. Tutkimuksista vastaava selvityskomitea toimii 126 b artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena selvityskomiteana kaikissa tutkimushankkeisiin ja -ohjelmiin liittyvissä asioissa, puiteohjelma mukaan luettuna. Tutkimuksista vastaavan selvityskomitean jäseniä ei voida saattaa vastuuseen 70 ja 71 artiklan mukaisesti päätöksistä, joita he tekevät tutkimuksista vastaavan selvityskomitean jäsenen ominaisuudessa. 2.  Tutkimuksista vastaava selvityskomitea koostuu tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston, koulutuksen ja kulttuurin pääosaston, yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston, tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosaston, liikenteen ja liikkumisen pääosaston sekä energian pääosaston pääjohtajista tai asianmukaisesti valtuutetuista edustajista, joita on yksi pääosastoa kohden. Se kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa, ja se voi tehdä yhteisymmärrykseen perustuvia päätöksiä kirjallisella menettelyllä. 3.  Menettelyssä sovelletaan seuraavia sääntöjä: a) tutkimuksista vastaavaa selvityskomiteaa johtaa tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston pääjohtaja tai hänen edustajansa; b) tarvittaessa tutkimuksista vastaava selvityskomitea voi pyytää lausuntoa komission horisontaalisilta keskusyksiköiltä, erityisesti oikeudelliselta yksiköltä ja budjettipääosastolta; c) tutkimuksista vastaava selvityskomitea voi kutsua paikalle sidosryhmiä tai niiden edustajia taikka muita asiantuntijoita, jotka se katsoo sopiviksi antamaan lausunnon; d) päätökset tehdään yhteisymmärryksessä tai, jos siihen ei päästä, enemmistöpäätöksinä, ja ne ovat 1 kohdassa tarkoitettuja pääosastoja velvoittavia; e) esitetyt lopulliset ja yhtenäiset näkemykset velvoittavat myös puiteohjelmasta osan toteuttavia toimeenpanovirastoja; f) tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston asiasta vastaava toimintalohko antaa tutkimuksista vastaavalle selvityskomitealle sihteeristötukea. Tutkimuksista vastaavan selvityskomitean päätökset julkistetaan sähköisessä tietokannassa ottaen asianmukaisesti huomioon sovellettava tietosuojalainsäädäntö; g) tutkimusasioista vastaava selvityskomitea vahvistaa 126 c artiklan mukaisesti työjärjestyksensä. Tarkistus 231 Ehdotus asetukseksi IV osasto – 2 luku – 1 jakso (uusi) – otsikko (uusi) (ennen 177 artiklaa) 1 jakso Yleiset säännökset Tarkistus 232 Ehdotus asetukseksi 177 a artikla (uusi) 177 a artikla Budjettituen käyttö 1.  Jos asianomaisissa perussäädöksissä niin säädetään, komissio voi käyttää sektoribudjettitukea tai suoraa budjettitukea kolmannessa maassa, jos kumppanimaan julkisten menojen hoito on riittävän avointa, luotettavaa ja tehokasta. 2.  Komissio sisällyttää vastaaviin, 176 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti tehtäviin rahoitussopimuksiin asianmukaiset määräykset, joiden mukaan edunsaajamaa sitoutuu palauttamaan toimintarahoituksen välittömästi kokonaan tai osittain, jos voidaan osoittaa, että vakavat sääntöjenvastaisuudet ovat mitätöineet kyseisten unionin varojen hallinnoinnin. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa varojen palauttamisessa voidaan soveltaa perimistä kuittaamalla koskevaa 77 artiklan 1 kohtaa. 3.  Komissio tukee parlamentaarisen valvonnan ja tilintarkastusvalmiuksien kehittämistä sekä avoimuuden ja yleisön tiedonsaantimahdollisuuksien lisäämistä. Tarkistus 233 Ehdotus asetukseksi IV osasto – 2 luku – 2 jakso (uusi) – otsikko (uusi) (ennen 178 artiklaa) 2 jakso Monenväliset rahastot Tarkistus 234 Ehdotus asetukseksi 178 artikla – 2 kohta Unioni ja muut rahoittajat maksavat rahoitusosuutensa tätä varten avatulle pankkitilille. Rahoitusosuuksia ei oteta talousarvioon, ja niitä hallinnoi komissio siten, että hallinnointi on valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän vastuulla. Edellä 55 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuille yhteisöille ja henkilöille voidaan siirtää talousarvion toteuttamistehtäviä asianomaisten välilliseen hallinnointiin sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Unioni ja muut rahoittajat maksavat rahoitusosuutensa tätä varten avatulle pankkitilille. Rahoitusosuuksia ei oteta talousarvioon, ja niitä hallinnoi komissio siten, että hallinnointi on valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän vastuulla. Edellä olevaa 55 artiklan 3 kohtaa sovelletaan. Tarkistus 235 Ehdotus asetukseksi IV osasto – 2 luku – 3 jakso (uusi) – otsikko (uusi) (ennen 179 artiklaa) 3 jakso Muut hallintomenettelyt Tarkistus 236 Ehdotus asetukseksi 195 artikla – 3 kohta 3.  Toimielimet toimittavat hyvissä ajoin budjettivallan käyttäjälle tiedot jokaisesta kiinteistöhankkeesta, jolla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvioon. 3.  Toimielimet ja 196 b artiklassa tarkoitetut elimet toimittavat hyvissä ajoin budjettivallan käyttäjälle tiedot jokaisesta kiinteistöhankkeesta, jolla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvioon. Jos jompikumpi budjettivallan käyttäjä aikoo antaa lausunnon, sen on kahden viikon kuluessa kiinteistöhanketta koskevien tietojen vastaanottamisesta ilmoitettava asianomaiselle toimielimelle aikomuksestaan antaa lausunto. Jos vastausta ei anneta, asianomainen toimielin voi käynnistää suunnitellun hankkeen hallinnollisen riippumattomuutensa perusteella, jollei SEUT-sopimuksen 335 artiklasta ja Euratomin perustamissopimuksen 185 artiklasta muuta johdu unionin edustuksen osalta. Ne toimittavat budjettivallan käyttäjälle tiedot etenkin: Lausunto on toimitettava asianomaiselle toimielimelle kahden viikon kuluessa ilmoituksesta. a) rakennus- ja korjaushankkeissa ennen tarjousmenettelyjen käynnistämistä erityisistä suunnitelmista, yksityiskohtaisten kustannuslaskelmien laatimisen jälkeen mutta ennen sopimusten tekoa kaikista päätöksentekoon vaikuttavista näkökohdista ja hankkeiden rahoituksesta sekä töiden loppuun saattamisen jälkeen siitä, missä määrin työt toteutettiin suunnitelmien ja budjetin mukaan; b) muissa kiinteistöhankkeissa ennen tarjousmenettelyjen käynnistämistä tai ennen paikallisten markkinoiden kartoittamista siitä, mikä on edellytetty rakennusala, ennen sopimusten tekoa kaikista päätöksentekoon vaikuttavista näkökohdista ja hankkeiden rahoituksesta sekä hankkeiden loppuun saattamisen jälkeen budjetin noudattamisesta ja hankkeen täytäntöönpanosta. Toimielimet ja elimet voivat tarvittaessa antaa tietoja 34 artiklan 4 a kohdassa tarkoitetussa kiinteistöpolitiikkaa koskevassa valmisteluasiakirjassa. Ennen sopimuksen tekoa on saatava budjettivallan käyttäjän hyväksyntä. Budjettivallan käyttäjä tekee päätöksen hyväksynnän antamisesta kahdeksan viikon kuluessa hakemuksen ja kaikkien päätöksentekoon vaikuttavien tietojen vastaanottamisesta. Toimielinten on pyydettävä budjettivallan käyttäjältä hyväksyntää sellaisille kiinteistöomaisuushankinnoille ja kaikille muille kiinteistöhankkeille, jotka rahoitetaan lainalla. Tarkistus 237 Ehdotus asetukseksi 195 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a. Kiinteistöhankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvioon, ovat: i) kiinteistöjen hankinta-, myynti-, korjaus- tai rakennushankkeet, joiden arvo on enemmän kuin 2 miljoonaa euroa, tai sellaisten voimassa olevien kiinteistösopimusten jatkaminen, joiden arvo on enemmän kuin 2 miljoonaa euroa vuodessa, ii) maan hankinta, iii) kaikki uudet kiinteistösopimukset (mukaan luettuina käyttöoikeus ja pitkäaikaiset vuokrasopimukset), jotka koskevat uusia kiinteistöjä ja joiden vuotuiset kustannukset ovat vähintään 500 000 euroa, iv) kaikki toimielinten yhteiset kiinteistöhankkeet. Tarkistus 238 Ehdotus asetukseksi 195 artikla – 3 b kohta (uusi) 3 b. Kiinteistöhanke voidaan rahoittaa talousarviosta tai poiketen siitä, mitä 14 artiklassa säädetään, ottamalla budjettivallan käyttäjän suostumuksella lainaa. Laina maksetaan takaisin sopivassa määräajassa. Asianomainen toimielin esittää yhtä aikaa hyväksyntää koskevan hakemuksen kanssa rahoitussuunnitelman, jossa täsmennetään erityisesti rahoituksen enimmäismäärä, rahoitusaika ja rahoituksen tyyppi. Tarkistus 239 Ehdotus asetukseksi VII a osasto (uusi) VII a OSASTO VIRASTOT, ELIMET JA JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUDET Tarkistus 240 Ehdotus asetukseksi 196 a artikla (uusi) 196 a artikla Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden muodot Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia voivat toteuttaa a)  SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti perustetut elimet, joilla on oikeushenkilöllisyys ja jotka saavat rahoitusta unionin talousarviosta 196 b artiklan mukaisesti; b) elimet, joilla on oikeushenkilöllisyys ja jotka on perustettu perussäädöksellä, jossa määritellään niiden asema sekä niiden toimien soveltamisala ja luonne, ja joiden tehtäväksi on annettu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden toteuttaminen 196 b ja 196 c artiklan mukaisesti, edellyttäen että tämä lisää unionin tasolla saatavaa lisäarvoa ja että toimen toteuttaminen julkisin varoin on perusteltua. Tarkistus 241 Ehdotus asetukseksi 196 b artikla (uusi) 196 b artikla Varainhoidon puiteasetus SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen erityismääräysten mukaisesti perustettuja virastoja, elimiä ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia varten 1.  Annetaan varainhoidon puiteasetus tilintarkastustuomioistuimen kuulemisen jälkeen delegoituna asetuksena tämän asetuksen 202, 203 ja 204 artiklan mukaisesti sellaisia SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen erityismääräysten mukaisesti perustettuja yhteisöjä varten, joilla on oikeushenkilöllisyys. Varainhoidon puiteasetus perustuu tässä asetuksessa säädettyihin periaatteisiin ja sääntöihin. Näiden elinten varainhoitoa koskevat säännökset voivat poiketa varainhoidon puiteasetuksesta ainoastaan, jos se on välttämätöntä elinten erityisvaatimusten vuoksi. Tällaiset poikkeukset eivät saa koskea ensimmäisen osan II osastossa tarkoitettuja budjettiperiaatteita, toimijoiden tasapuolisen kohtelun periaatetta eivätkä kyseisten elinten perustamisesta annettuihin perussäädöksiin sisältyviä erityissäännöksiä. Jos tällaisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien varainhoitoa koskevat säännökset poikkeavat varainhoidon puiteasetuksesta, komissiolle on ilmoitettava näistä poikkeamista ja niiden perusteluista. Komissiolla on oikeus vastustaa tällaisia poikkeamia kuuden viikon kuluessa ilmoituksesta. Näitä elimiä koskevat säännöt voivat poiketa henkilöstösäännöistä. 1 a. Poikkeamista ja tällaisten poikkeamien erityisistä syistä ilmoitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle valmisteluasiakirjassa vuosittain ja viimeistään 31 päivänä lokakuuta. Valmisteluasiakirjassa myös esitetään, miten kyseiselle yhteisölle asetettujen tavoitteiden täyttämisessä on edistytty, edellä tarkoitettujen poikkeamien merkitys saavutetun edistymisen kannalta, 34 artiklan 2 b kohdassa mainitut tiedot sekä se, missä määrin aiemmin määritellyt erityistavoitteet on täytetty vastuuvapausmenettelyn kohteena olevana vuonna. Jos tavoitteita ei ole täysin saavutettu, kyseisen yhteisön johto esittää tätä koskevat erityiset syyt ja ehdottaa korjaavia toimia, joihin voi myös sisältyä perusteltu pyyntö lisätä hallintomäärärahoja väliaikaisesti korkeintaan seuraavaksi varainhoitovuodeksi. Valmisteluasiakirjassa esitetään lisäksi kaikkien tässä artiklassa tarkoitettujen yhteisöjen hallintorakenne ja kuvataan yleisesti kunkin hallintorakenteen koko suhteutettuna kyseisen henkilöstön määrään. 2.  Euroopan parlamentti antaa neuvoston suosituksesta vastuuvapauden 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen talousarvioiden toteuttamisesta. Euroopan parlamentti voi kutsua yhteisöjen johdon vastuuvapausmenettelyn aikana parlamenttiin katsoessaan sen tarpeelliseksi ja etenkin, jos 1 a kohdassa esitettyjä tavoitteita ei ole saavutettu kahden perättäisen vuoden aikana. 3.  Komission sisäisellä tarkastajalla on 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen osalta samat toimivaltuudet kuin komission yksiköiden osalta. 4.  Kukin virastoista nimeää tilintarkastustuomioistuinta kuultuaan sopimuksella riippumattoman tarkastajan, jonka tehtävänä on varmistaa, että elimen tilinpäätös on 134 artiklan mukainen, ja analysoida tilintarkastustuomioistuimen johdolla elimen tulojen ja menojen laillisuus ja asianmukaisuus. Tilintarkastustuomioistuin tutkii riippumattomien tarkastajien antamat kertomukset ja saattaa muita tarpeelliseksi katsomiaan menettelyitä toimitettuaan luottaa riippumattoman tarkastajan kertomukseen lausuntoaan laatiessaan. Tarkistus 242 Ehdotus asetukseksi 196 c artikla (uusi) 196 c artikla Varainhoidon malliasetus muita kuin SEUT-sopimuksen erityismääräysten mukaisesti perustettuja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvia elimiä varten 1.  Perussäädöksellä SEUT-sopimuksen 288 ja 289 artiklan mukaisesti perustetut elimet, joilla on oikeushenkilöllisyys ja joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano, antavat omat varainhoitoa koskevat sääntönsä, jotka koskevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien talousarvioiden vahvistamista ja toteuttamista, tilinpitoa ja vastuuvapausmenettelyä. 2.  Näiden sääntöjen on sisällettävä unionin varojen moitteettoman hoidon varmistamiseksi tarvittavat periaatteet ja niiden on perustuttava 55 ja 57 artiklaan ja varainhoidon malliasetukseen, jonka komissio hyväksyy delegoituna asetuksena 202, 203 ja 204 artiklan mukaisesti tilintarkastustuomioistuinta kuultuaan. Jos tällaisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien varainhoitoa koskevat säännökset poikkeavat varainhoidon malliasetuksesta, komissiolle on ilmoitettava näistä poikkeamista ja niiden perusteluista. Komissiolla on oikeus vastustaa tällaisia poikkeamia kuuden viikon kuluessa ilmoituksesta. Näitä elimiä koskevat säännöt voivat poiketa henkilöstösäännöistä, sikäli kuin näiden elinten perustamissäädöksissä ei henkilöstösääntöjen 1 a artiklan 2 kohdan mukaisesti säädetä henkilöstösääntöjen soveltamisesta. 3.  Poikkeamista ja tällaisten poikkeamien erityisistä syistä ilmoitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle valmisteluasiakirjassa vuosittain ja viimeistään 31 päivänä lokakuuta. Valmisteluasiakirjassa myös esitetään, miten kyseiselle elimille asetettujen tavoitteiden täyttämisessä on edistytty, edellä tarkoitettujen poikkeamien merkitys saavutetun edistymisen kannalta, 34 artiklan 2 b kohdassa mainitut tiedot sekä se, missä määrin aiemmin määritellyt erityistavoitteet on täytetty vastuuvapausmenettelyn kohteena olevana vuonna. Jos tavoitteita ei ole täysin saavutettu, kyseisen elimen johto esittää tätä koskevat erityiset syyt ja ehdottaa korjaavia toimia, joihin voi myös sisältyä perusteltu pyyntö lisätä hallintomäärärahoja väliaikaisesti korkeintaan seuraavaksi varainhoitovuodeksi. Valmisteluasiakirjassa esitetään lisäksi kaikkien tässä artiklassa tarkoitettujen yhteisöjen hallintorakenne ja kuvataan yleisesti kunkin hallintorakenteen koko suhteutettuna kyseisen henkilöstön määrään. 4.  Euroopan parlamentti antaa neuvoston suosituksesta vastuuvapauden 1 kohdassa tarkoitettujen elinten talousarvioiden toteuttamisesta. 5.  Komission sisäisellä tarkastajalla on 1 kohdassa tarkoitettujen elinten osalta samat toimivaltuudet kuin komission yksiköiden osalta. Tarkistus 243 Ehdotus asetukseksi 199 artikla Komissio antaa delegoidun asetuksen tämän asetuksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 202, 203 ja 204 artiklan mukaisesti. Tämä delegoitu asetus sisältää myös säännöt, joita sovelletaan talousarviossa vahvistettuihin Euratomin hankintakeskuksen määrärahoihin liittyvien hallintomenojen toteuttamiseen. Siirretään komissiolle valta antaa delegoitu asetus 202, 203 ja 204 artiklan mukaisesti yksityiskohtaisista säännöistä seuraavien artiklojen tiettyjen, muiden kuin keskeisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi: 5, 8, 9, 16, 18, 19, 20, 22, 23, 25, 26, 27, 30, 31, 34, 38, 41, 46, 50, 51, 55, 56, 57, 58, 61, 63, 65, 66, 67, 69, 70, 71, 72, 75, 76, 77, 77 b, 78, 80, 81, 82, 83, 84, 85, 86, 87, 89, 90, 92, 93, 94, 95, 97, 98, 99, 100, 101, 102, 103, 104, 105, 106, 107, 108, 109, 110, 111, 112, 113, 114, 115, 116, 117, 117 a, 118, 119, 120, 122, 123, 124, 125, 126, 126 a, 126 c, 127, 133, 135, 136, 137, 139, 142, 145, 147, 148, 173, 175, 176, 178, 179, 180, 181, 182, 183, 184, 187, 188, 191, 193, 195, 196, 197. Tämän asetuksen liitteessä luetellaan säädösvallan siirron tavoitteet, sisältö ja soveltamisala edellä mainittuihin artikloihin viitaten. Delegoitu asetus sisältää myös säännöt, joita sovelletaan talousarviossa vahvistettuihin Euratomin hankintakeskuksen määrärahoihin liittyvien hallintomenojen toteuttamiseen. Tarkistus 244 Ehdotus asetukseksi 200 artikla 200 artikla Poistetaan. Varainhoidon puiteasetus SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti perustettuja virastoja ja elimiä varten 1.  Komissio antaa varainhoidon puiteasetuksen sellaisia SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti perustettuja elimiä varten, joilla on oikeushenkilöllisyys ja jotka saavat rahoitusta unionin talousarviosta, antamalla delegoidun säädöksen tämän asetuksen 202, 203 ja 204 artiklan mukaisesti. Varainhoidon puiteasetus perustuu tässä asetuksessa säädettyihin periaatteisiin ja sääntöihin. Tällaisten elinten varainhoitoa koskevat säännökset voivat poiketa varainhoidon puiteasetuksesta ainoastaan, jos se on välttämätöntä elinten erityisvaatimusten vuoksi ja jos komissio antaa siihen suostumuksen. Tällaiset poikkeukset eivät saa koskea ensimmäisen osan II osastossa tarkoitettuja budjettiperiaatteita, toimijoiden tasapuolisen kohtelun periaatetta eivätkä kyseisten elinten perustamisesta annettuihin perussäädöksiin sisältyviä erityisäännöksiä. 2.  Euroopan parlamentti antaa neuvoston suosituksesta vastuuvapauden 1 kohdassa tarkoitettujen elinten talousarvioiden toteuttamisesta. 3.  Komission sisäisellä tarkastajalla on 1 kohdassa tarkoitettujen elinten osalta samat toimivaltuudet kuin komission yksiköiden osalta. 4.  Ellei 1 kohdassa tarkoitetussa perussäädöksessä toisin säädetä, tilintarkastustuomioistuin tutkii tällaisen elimen tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden ennen kuin sen tilinpäätös konsolidoidaan komission tilinpäätöksen kanssa. Tarkastelu perustuu elimen nimeämän riippumattoman ulkopuolisen tarkastajan laatimaan tarkastuskertomukseen, ja kyseisen tarkastajan tehtävänä on varmistaa, että elimen tilinpäätös on 134 artiklan mukainen. Tarkistus 245 Ehdotus asetukseksi 201 artikla 201 artikla Poistetaan. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetus Perussäädöksellä perustetut elimet, joilla on oikeushenkilöllisyys ja joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano 55 artiklan 1 kohdan b alakohdan v alakohdan mukaisesti, antavat omat varainhoitoa koskevat sääntönsä. Näiden sääntöjen on sisällettävä unionin varojen moitteettoman hoidon varmistamiseksi tarvittavat periaatteet ja niiden on perustuttava 57 artiklaan ja varainhoidon malliasetukseen, jonka komissio hyväksyy delegoituna säädöksenä 202, 203 ja 204 artiklan mukaisesti. Tarkistus 246 Ehdotus asetukseksi 202 artikla – 1 kohta 1.  Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi valta antaa 199, 200 ja 201 artiklassa tarkoitettu delegoitu säädös. 1.  Siirretään 196 b, 196 c ja 199 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja asetuksia komissiolle 3 vuodeksi … päivästä …kuuta …* 203 ja 204 artiklassa säädetyin edellytyksin. * Tämän asetuksen voimaantulopäivä. Tarkistus 247 Ehdotus asetukseksi 202 artikla – 2 kohta 2.  Heti kun komissio on hyväksynyt kyseisen delegoidun säädöksen, se antaa sen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 2.  Heti kun komissio on antanut delegoidun asetuksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös Euroopan parlamentin kanssa ja asiantuntijatasolla, sekä varmistaa, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. Tarkistus 248 Ehdotus asetukseksi 202 artikla – 3 kohta 3.   Komissiolle siirrettyyn valtaan antaa kyseinen delegoitu säädös sovelletaan 203 ja 204 artiklassa säädettyjä ehtoja. 3.   Aina kun tätä asetusta tarkastellaan uudelleen, komissio esittää tarkistetun delegoidun asetuksen. Tarkistus 249 Ehdotus asetukseksi 203 artikla – otsikko Säädösvallan siirron peruuttaminen Säädösvallan siirron peruuttaminen ja delegoidun asetuksen kumoaminen Tarkistus 250 Ehdotus asetukseksi 203 artikla – 1 kohta 1.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 199 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. 1.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 196 b, 196 c ja 199 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron kokonaan tai osittain tulevin vaikutuksin. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi lisäksi kumota kokonaan tai osittain edellisen virkkeen nojalla peruutettua siirrettyä säädösvaltaa käyttäen annetut delegoidut asetukset. Tarkistus 251 Ehdotus asetukseksi 203 artikla – 2 kohta 2.  Toimielin, joka on aloittanut sisäisen menettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron, ilmoittaa asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisessa ajassa ennen lopullisen päätöksen tekemistä sekä ilmoittaa samalla, mitä siirrettyä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee, ja mainitsee peruuttamisen syyt. 2.  Toimielin, joka on aloittanut sisäisen menettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron ja kumoaako se delegoidun asetuksen kokonaan tai osittain, ilmoittaa asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisessa ajassa ennen lopullisen päätöksen tekemistä sekä ilmoittaa samalla, mitä siirrettyä säädösvaltaa ja tarvittaessa mitä delegoitua asetusta tai sen osaa mahdollinen peruuttaminen tai kumoaminen koskee, ja mainitsee peruuttamisen tai kumoamisen syyt. Tarkistus 252 Ehdotus asetukseksi 203 artikla – 3 kohta 3.  Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan joko välittömästi tai jonakin myöhempänä, siinä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 3.  Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätöksellä voidaan lisäksi kumota voimassa olevan delegoidun asetuksen pätevyys kokonaan tai osittain. Päätös tulee voimaan joko välittömästi tai jonakin myöhempänä, siinä mainittuna päivänä. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tarkistus 253 Ehdotus asetukseksi 203 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a. Komissio tekee ehdotuksen tämän asetuksen tarkistamiseksi ja/tai esittää tarkistetun delegoidun asetuksen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun on tehty päätös säädösvallan siirron peruuttamisesta kokonaan tai osittain ja soveltuvin osin delegoidun asetuksen kumoamisesta kokonaan tai osittain. Tarkistus 254 Ehdotus asetukseksi 204 artikla – otsikko Delegoitujen säädösten vastustaminen Delegoidun asetuksen vastustaminen Tarkistus 255 Ehdotus asetukseksi 204 artikla – 1 kohta 1.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi vastustaa delegoitua säädöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi. 1.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi vastustaa komission 196 b, 196 c ja 199 artiklan mukaisesti ehdottamaa delegoitua asetusta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asetus on annettu tiedoksi. Tarkistus 256 Ehdotus asetukseksi 204 artikla – 2 kohta – 1 alakohta 2.  Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole määräajan päättyessä vastustanut delegoitua säädöstä, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan siinä mainittuna päivänä. 2.  Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole määräajan päättyessä vastustanut delegoitua asetusta, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja se tulee voimaan siinä mainittuna päivänä. Tarkistus 257 Ehdotus asetukseksi 204 artikla – 3 kohta 3.  Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä, se ei tule voimaan. Säädöstä vastustava toimielin esittää syyt, miksi se vastustaa delegoitua säädöstä. 3.  Jos joko Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua asetusta ja ehdottaa siihen muutoksia 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, komissio panee muutokset merkille ja voi antaa tarkistetun delegoidun asetuksen. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi vastustaa tällaista tarkistettua delegoitua asetusta tämän artiklan mukaisesti. Tarkistus 258 Ehdotus asetukseksi 204 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa pyytää komissiota antamaan osittain tai kokonaan tarkistetun delegoidun asetuksen. Ne ilmoittavat toisilleen ensi tilassa aikomuksestaan esittää tällainen pyyntö. Tarkistus 259 Ehdotus asetukseksi 205 artikla Tarkistaminen Uudelleentarkastelu Tätä asetusta tarkistetaan aina tarpeen mukaan ja tarkistaminen tehdään SEUT-sopimuksen 322 artiklassa ja Euratomin perustamissopimuksen 183 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. Tätä asetusta tarkastellaan uudelleen kolmen vuoden välein tai aina tarpeen mukaan ja uudelleen tarkastelu tehdään SEUT-sopimuksen 322 artiklan 1 kohdassa ja Euratomin perustamissopimuksen 183 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. Tässä asetuksessa säädettyjä kynnysarvoja voidaan mukauttaa inflaatioon 199 artiklassa tarkoitetulla delegoidulla asetuksella 202, 203 ja 204 artiklan mukaisesti. Tarkistus 260 Ehdotus asetukseksi 208 artikla Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 1.  Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2012. 2.  Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2012. Edellä olevaa 56 artiklaa sovelletaan ainoastaan sellaisiin sitoumuksiin, jotka on tehty 167 artiklassa tarkoitetuista varoista 1 päivänä tammikuuta 2014 tai tämän jälkeen. 3.  Edellä olevaa 56 artiklaa sovelletaan vasta 1 päivästä tammikuuta 2014. Siihen saakka on voimassa asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 53 b artikla. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin soveltaa 56 artiklan 2 kohtaa jo 1 päivästä tammikuuta 2012. Jos jäsenvaltiot toimittavat 56 artiklan 6 b kohdassa tarkoitetun kansallisen lausuman, myös 56 artiklan 6 b kohdan viimeistä alakohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2012. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/20061 mukaisten elinten hyväksyntä ei vaikuta näiden elinten tehtäviin. Hyväksytyt elimet ovat toimivaltaisia hoitamaan tehtäviään 1 päivästä tammikuuta 2014. 4.  Edellä olevaa 5 artiklan 4 kohtaa sovelletaan välittömästi tämän asetuksen julkaisemisen jälkeen. Virheeksi ja/tai sääntöjenvastaisuudeksi ei katsota sitä, että avustuksen saajat ovat soveltaneet asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 5 artiklan 5 kohtaa turvautumatta korollisiin tileihin. 1 EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25. Tarkistus 261 Ehdotus asetukseksi Liite (uusi) Tämän asetuksen 199 artiklan mukainen delegoitua asetusta koskeva liite 5 artikla Delegoidussa asetuksessa voidaan määrittää säännöt, jotka koskevat ennakkomaksuista kertyviä korkotuottoja koskevaa kirjanpitoa. 8 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat tietyn varainhoitovuoden määrärahoja. 9 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat määrärahojen peruuttamista ja siirtämistä varainhoitovuodelta toiselle. 16 artikla Delegoidussa asetuksessa voidaan vahvistaa säännöt, jotka koskevat euron ja muiden valuuttojen välisiä muuntokursseja. 18 artikla Delegoidussa asetuksessa voidaan säätää ulkoisten ja sisäisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen esittämisestä talousarviossa ja niitä vastaavien määrärahojen avaamisesta sekä määrittää säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia tutkimusohjelmiin. Delegoidulla asetuksella voidaan lisäksi täydentää tätä asetusta, kun kyse on tuotosta, joka saadaan liiallisten alijäämien vuoksi jäsenvaltioille langetetuista seuraamuksista, ja käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista, jotka saadaan EFTA-valtioiden osallistumisesta tiettyihin unionin ohjelmiin. 19 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat unionille annettujen lahjoitusten vastaanottamista. 20 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat verosaamisia koskevaa tiliä. 22 artikla Delegoidussa asetuksessa voidaan vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat muiden toimielinten kuin komission määrärahasiirtojen prosenttiosuuksien laskentaa ja määrärahasiirtopyyntöjen perustelemista. 23 artikla Delegoidussa asetuksessa voidaan vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat komission sisäisten määrärahasiirtojen prosenttiosuuksien laskentaa ja määrärahasiirtopyyntöjen perustelemista. 25 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat hätäapuvarauksesta tehtäviä määrärahasiirtopyyntöjä. 26 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat ennakko-, väli- ja jälkiarviointeja. 27 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat rahoitusselvitykseen sovellettavia vaatimuksia. 30 artikla Delegoidussa asetuksessa voidaan vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat talousarvion alustavaa julkaisemista. 31 artikla Delegoidussa asetuksessa voidaan vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat varojen saajia välillisen hallinnoinnin yhteydessä koskevien tietojen julkaisemista. 34 artikla Delegoidussa asetuksessa voidaan määrittää yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat rahoitussuunnitelmaa. 38 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat lisätalousarvioesityksiä. 41 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä talousarviossa käytetystä luokittelusta. 46 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat talousarvion esitystapaa, viimeksi päättyneen varainhoitovuoden toteutuneiden menojen määritelmä mukaan luettuna, talousarvion selvitysosia ja henkilöstötaulukkoa. 50 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat talousarvion toteuttamista moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti, ja tietoja henkilötietojen luovuttamisesta tarkastuksia varten. 51 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat perussäädöstä ja 51 artiklassa lueteltuja poikkeuksia. 55 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat talousarvion toteuttamistapoja, suora keskitetty hallinnointi, toimivallan siirtäminen toimeenpanovirastoille, erityissäännökset välillisestä hallinnoinnista kansainvälisten järjestöjen kanssa ja julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten nimeäminen mukaan luettuina. 56 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat hallinnointia yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, mukaan luettuina niihin edellytyksiin sovellettavat alakohtaiset säännöt, joiden täyttyessä voidaan keskeyttää maksut jäsenvaltioille, rekisterin laatiminen elimistä, jotka ovat alakohtaisten asetusten mukaan vastuussa hallinnoinnista, todistusten myöntämisestä ja tarkastustoiminnasta, toimenpiteet parhaiden käytänteiden edistämiseksi ja tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyjen laatiminen. 57 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat välillistä hallinnointia muiden yhteisöjen ja henkilöiden kuin jäsenvaltioiden kanssa, talousarvion toteuttamistehtävien siirtämistä koskevan sopimuksen sisältö, niiden välillistä hallinnointia koskevien edellytysten määrittäminen, joiden mukaisesti komission järjestelmät, säännöt ja menettelyt vastaavat muiden yhteisöjen ja henkilöiden kuin jäsenvaltioiden järjestelmiä, sääntöjä ja menettelyjä, hallinnolliset vahvistuslausumat ja tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyjen laatiminen mukaan luettuina. 58 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat välilliseen hallinnointiin liittyvien sääntöjen ja menettelyjen ennakkoarviointia. 61 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat taloushallinnon toimijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia. 63 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat ennakko- ja jälkitarkastuksia, tositteiden säilyttämistä, johtosääntöä, tulojen ja menojen hyväksyjän pidättäytymistä toimenpiteistä, tietojen toimittamista tilinpitäjälle ja neuvottelumenettelystä raportoimista. 65 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat tilinpitäjän toimivaltuuksia ja tehtäviä, tilinpitäjän nimeäminen ja palvelussuhteen päättyminen, lausunto kirjanpitojärjestelmistä ja omaisuuden luettelointijärjestelmistä, kassanhallinta ja pankkitilien hoitaminen, tilien allekirjoitukset, tilien hoitaminen, tilisiirrot ja valuuttojen muuntaminen, maksutavat, oikeushenkilörekisteri ja tositteiden säilyttäminen mukaan luettuina. 66 artikla Delegoidussa asetuksessa voidaan antaa yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat henkilöitä, jotka on valtuutettu hoitamaan tilejä paikallisessa yksikössä. 67 artikla Delegoidussa asetuksessa voidaan vahvistaa ennakkotilejä koskevat edellytykset sekä säännöt myös ulkoisia toimia varten, mukaan luettuina säännöt, jotka koskevat ennakoiden hoitajien valintaa, varojen hankkimista ennakkotileihin sekä tulojen ja menojen hyväksyjien ja tilinpitäjien tekemiä tarkastuksia. 69 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat tulojen ja menojen hyväksyjän, tilinpitäjän ja ennakoiden hoitajan vastuuta laittomasta toiminnasta, petoksesta tai lahjonnasta. 70 artikla Delegoidussa asetuksessa voidaan antaa valtuutettuihin tulojen ja menojen hyväksyjiin sovellettavia yksityiskohtaisia sääntöjä, toimeksiantojen vahvistamista ja taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelimen tehtävää koskevat säännöt mukaan luettuina. 71 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat tilinpitäjien vastuuta muissa väärinkäytöstapauksissa. 72 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat ennakoiden hoitajien vastuuta muissa väärinkäytöstapauksissa. 75 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat saamisennusteita ja saamisen vahvistamista, menettely ja tositteet mukaan luettuina, sekä viivästyskorkoja. 76 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat perintämääräyksen laatimista. 77 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat perintätapaa, periminen kuittaamalla, perintämenettely silloin, kun maksua ei suoriteta vapaaehtoisesti, maksuaikojen myöntäminen, sakkojen ja muiden seuraamusmaksujen perintä, vahvistetun saamisen perinnästä luopuminen ja vahvistetun saamisen peruuttaminen mukaan luettuina. 77 b artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat komission tekemien rahoitusoikaisujen perusteiden ja menettelyjen täytäntöönpanoa. 78 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat vanhentumisaikaa. 80 artikla Delegoidussa asetuksessa voidaan vahvistaa säännöt, jotka koskevat sakoista ja seuraamusmaksuista peräisin olevia määriä sekä niistä kertyneitä korkoja. 81 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat rahoituspäätöstä. 82 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat sitoumuksia, kokonaissitoumusten hyväksymistä, saman allekirjoittajan vaatimusta ja alustavilla sitoumuksilla katettavia hallintomenoja. 83 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat talousarviositoumuksia ja oikeudellisia sitoumuksia, yksittäisten sitoumusten kirjaaminen mukaan luettuna. 84 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat sitoumuksiin sovellettavia tarkastuksia. 85 artikla Delegoidussa asetuksessa voidaan vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat menojen vahvistamista, hyväksymismerkintä henkilöstömenoissa sekä julkisten hankintojen ja avustusten väli- ja loppumaksuissa, tarkastusmerkintä ennakko- ja välimaksuissa sekä hyväksymis- ja tarkastusmerkinnän tekeminen mukaan luettuina. 86 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat menojen hyväksymistä, maksumääräysten pakollisten mainintojen määrittäminen sekä tulojen ja menojen hyväksyjän tekemät maksumääräysten tarkastukset mukaan luettuina. 87 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat maksutyyppejä ja tositteita. 89 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat maksuaikoja. 90 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat tapahtumien sähköistä hallinnointia. 92 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat sisäisen tarkastajan nimeämistä. 93 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat sisäisen tarkastajan valtuuksia ja tehtäviä. 94 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat sisäisen tarkastajan riippumattomuutta ja vastuuta. 95 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat erilaisia hankintasopimuksia, puitesopimukset ja erillissopimukset mukaan luettuina. 97 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat hankintasopimusten julkaisutoimenpiteisiin ja ilmoitusten julkaisemiseen sovellettavia vaatimuksia. 98 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat hankintamenettelytapoja, yhteisesti jäsenvaltioiden kanssa toteutettavia hankintamenettelyjä ja vähäisiä hankintoja. 99 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat tarjouspyyntöasiakirjojen sisältöä, mahdollisuus hintojen tarkistamiseen ja sitä koskevat edellytykset sekä tekniset eritelmät mukaan luettuina. 100 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat perusteita toimijan sulkemiseksi tarjouskilpailun ulkopuolelle. Siinä voidaan määrittää, mikä hyväksytään riittäväksi todisteeksi siitä, ettei kyse ole poissulkemiseen edellyttävästä tilanteesta. Siinä voidaan poissulkemisen ollessa kyseessä myös vahvistaa poissulkemisen kesto. 101 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat perusteita toimijan sulkemiseksi hankintamenettelyn ulkopuolelle menettelyn aikana. Siinä voidaan määrittää, mikä hyväksytään riittäväksi todisteeksi siitä, ettei kyse ole poissulkemiseen edellyttävästä tilanteesta. Siinä voidaan poissulkemisen ollessa kyseessä myös vahvistaa poissulkemisen kesto. 102 artikla Delegoidussa asetuksessa voidaan määrittää yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat poissulkemisia koskevaa keskustietokantaa. 103 artikla Delegoidussa asetuksessa voidaan vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat sellaiselle tarjoajalle tai ehdokkaalle määrättäviä hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia, joka on antanut vääriä tietoja, tehnyt huomattavan virheen tai syyllistynyt sääntöjenvastaisuuteen tai petokseen tai jonka on todettu rikkoneen vakavasti sopimusvelvoitteitaan. 104 artikla Delegoidussa asetuksessa voidaan määritellä valinta- ja ratkaisuperusteet. Siinä voidaan myös määritellä asiakirjat, joilla voidaan osoittaa vakavaraisuus ja luottokelpoisuus sekä tekninen suorituskyky ja ammatillinen pätevyys. Delegoitu asetus voi myös sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat sähköisiä huutokauppoja ja hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia tarjouksia. 105 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat tarjousten jättämistä. Siinä voidaan vahvistaa tarjousten ja osallistumishakemusten vastaanottamiselle asetetut määräajat, tarjouskilpailuasiakirjojen saatavuutta koskevat määräajat ja määräajat kiireellisissä tapauksissa. Siinä voidaan määritellä myös erilaiset lähetystavat. Siinä voidaan myös vahvistaa säännöt, jotka koskevat tarjousvakuuden mahdollisuutta, tarjousten ja osallistumishakemusten avaamista sekä tarjousten ja osallistumishakemusten arviointikomiteaa. 106 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat tasapuolisen kohtelun ja avoimuuden periaatteita. Siinä voidaan määritellä hankintamenettelyn aikana sallitut yhteydenotot hankintaviranomaisen ja tarjoajien välillä, arvioinnista laadittavaa pöytäkirjaa koskevat vähimmäisvaatimukset ja hankintaviranomaisen tekemän päätöksen vähimmäistiedot. 107 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat tarjouskilpailun ratkaisua, tarjoajille suunnattua tiedotusta sekä sopimuksen allekirjoittamista ja täyttämistä. 108 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat tarjoajille suunnattua tiedotusta, hankintamenettelyn peruuttaminen mukaan luettuna. 109 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat toimeksisaajilta vaadittavia vakuuksia. 110 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat sopimuksen täytäntöönpanon keskeyttämistä virheiden, sääntöjenvastaisuuksien tai petosten vuoksi. 111 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat hankintaviranomaisen tehtäviä, riittävän tason määrittely kynnysarvojen laskemista varten mukaan luettuna. 112 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat sovellettavia kynnysarvoja, erillisiä hankintoja ja hankintojen jakamista eriin sekä eräiden hankintojen arvon arviointia. 113 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat tarjouskilpailuun osallistumista ja hankintamarkkinoille pääsyyn liittyviä todistuksia. 114 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat Maailman kauppajärjestön hankintasääntöjä. 115 artikla Delegoidulla asetuksella voidaan täsmentää yksityiskohtaisemmin avustusten soveltamisala ja sisältö, ja se voi sisältää sääntöjä, joilla määritetään, tehdäänkö avustuksista sopimus vai päätös. Delegoitu asetus voi myös sisältää tietoja puitekumppanuussopimusten käytöstä. 116 artikla Delegoidussa asetuksessa voidaan määrittää säännöt, jotka koskevat eri avustusmuotoja. 117 artikla Delegoidulla asetuksella voidaan täydentää avustuksiin sovellettavia yleisiä periaatteita, voiton tuottamisen kieltävä sääntö ja yhteisrahoitusperiaate mukaan luettuina. 117 a artikla Delegoidulla asetuksella voidaan täsmentää avustuskelpoisia kustannuksia. 118 artikla Delegoidussa asetuksessa voidaan määrittää vaatimukset, jotka koskevat vuotuista työohjelmaa, ehdotuspyyntöjen sisältöä, ehdotuspyyntöjen osalta sovellettavia poikkeuksia, hakijoille ilmoittamista ja avustusten myöntämisestä tehdyn päätöksen julkaisemista. 119 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat päällekkäisten avustusten kiellon periaatetta. 120 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat taannehtivia avustuksia. 122 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat avustushakemuksiin sovellettavia järjestelyjä, avustuskelpoisuuden todistamista, hakijoita, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, yhden hakijan muodostavia oikeushenkilöitä, taloudellisia ja hallinnollisia seuraamuksia, avustuskelpoisuusperusteita ja hyvin vähäisiä avustuksia. 123 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat valinta- ja myöntämisperusteita. 124 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat hakemusten arviointia ja avustusten myöntämistä sekä hakijoille ilmoittamista. 125 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat ennakkomaksutakuuta. 126 artikla Delegoidulla asetuksella voidaan täsmentää sääntöjä, jotka koskevat avustusten maksamista ja tarkastuksia, tositteita sekä avustuksen keskeyttämistä ja pienentämistä koskevat säännöt mukaan luettuina. 126 a artikla Delegoidussa asetuksessa voidaan vahvistaa hyväksyttyjä elimiä ja komissiota koskevat tietojen säilyttämisen määräajat. 126 c artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat selvityskomiteoiden toimivaltuuksia ja kokoonpanoa. 127 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat toiminnan toteuttamiseksi tehtäviä julkisia hankintoja ja tukea kolmansille. 133 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat selvitystä varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta. 135 artikla Delegoidussa asetuksessa voidaan täsmentää yleisesti hyväksytyt kirjanpitoperiaatteet, toimintojen jatkuvuuden periaate, varovaisuusperiaate, kirjanpitomenetelmien johdonmukaisuuden periaate, tietojen vertailtavuuden periaate, olennaisuuden ja yhteenkokoamisen periaate, bruttoperiaate ja sisältöpainotteisuuden periaate mukaan luettuina, sekä tositteita koskevat säännöt. 136 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat tilinpäätöslaskelmia, tuotto- ja kululaskelmat, rahavirtalaskelmat, tilinpäätöslaskelmien liitetiedot ja lisätiedot mukaan luettuina. 137 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat talousarviotilien sisältöä. 139 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat tilinpäätöksen hyväksymistä, lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen toimittaminen mukaan luettuna. 142 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat talousarviokirjanpitoa, tietojenkäsittelyjärjestelmien käyttö mukaan luettuna. 145 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat kirjanpidon kirjauksia. Se voi myös sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat kirjanpitokirjoja, koetasetta, kirjanpidon täsmäytyksiä, kirjausten viemistä päiväkirjaan ja tilien täsmäyttämistä. 147 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat talousarviokirjanpidon pitämistä ja kirjanpidon sisältämiä tietoja. 148 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat omaisuusluetteloa ja omaisuuden jälleenmyynti- ja luovutusmenettelyä, edustustojen omaisuusluetteloita koskevat säännöt mukaan luettuina. 173 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat tutkimuksen toimintamuotoja. 175 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat yhteistä tutkimuskeskusta. 176 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat ulkoisista toimista rahoituskelpoisia toimia. 178 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat ulkoisia toimia koskevia erityisrahastoja. 179 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat ulkoisten toimien toteuttamista välillisen hallinnoinnin kautta. 180 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat ulkoisten toimien toteuttamista koskevia sopimuksia yhteisöjen kanssa, erityislainoja ja pankkitilejä koskevat säännöt mukaan luettuina. 181 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat ulkoisiin toimiin liittyviä hankintoja. 182 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat tarjouskilpailuihin osallistumista. 183 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat ulkoisen toimen täysimääräistä rahoittamista ja rahoitushakemuksia. 184 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat välillisen hallinnoinnin yhteydessä sovellettavia avustusmenettelyjä. 187 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat unionin virastojen tehtäväalaa ja toimielinten toimivaltuuksien siirtämistä unionin virastoille. 188 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat unionin virastojen määrärahoja, joidenkin tehtävien siirtäminen tilinpitäjän toimesta, kassavarat ja pankkitilit mukaan luettuina. 191 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat tulojen ja menojen hyväksyjän toimivaltuuksien siirtämistä toimielinten yhteisen viraston johtajalle. 193 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat hallintomäärärahojen ja vuokravakuuksien soveltamisalaa. 195 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat erityisiä hallintomäärärahoja, kiinteistöhankkeet sekä toimielinten henkilöstölle maksettavat palkkaennakot mukaan luettuina. 196 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat ulkopuolisia asiantuntijoita. 197 artikla Delegoitu asetus voi sisältää yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat siirtymäsäännöksiä, takuutilin selvittäminen sekä kynnysarvojen ja rahamäärien ajantasaistaminen mukaan luettuina.