Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tutkimusta ja teknologista kehittämistä sekä avaruusalaa käsittelevän XIX osaston 189 artiklan, jossa mainitaan erityisesti, että ”edistääkseen tieteellistä ja teknistä kehitystä, teollisuuden kilpailukykyä ja politiikkojensa toteuttamista unioni kehittää eurooppalaisen avaruuspolitiikan”,

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (KOM(2010)2020),

–  ottaa huomioon Eurooppa 2020 -strategiasta 16. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman(1),

–  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle” (KOM(2010)0614),

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta(2),

–  ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Kohti kansalaista hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa” (KOM(2011)0152),

–  ottaa huomioon 31. toukokuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät tiedonannosta ”Kohti kansalaista hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa”,

–  ottaa huomioon 11. marraskuuta 2003 annetun komission valkoisen kirjan ”Avaruus: laajentuvan unionin uusi eurooppalainen ulottuvuus – Toimintasuunnitelma Euroopan avaruuspolitiikan toteuttamiseksi” (KOM(2003)0673),

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2004/578/EY Euroopan yhteisön ja Euroopan avaruusjärjestön välisen puitesopimuksen tekemisestä(3),

–  ottaa huomioon eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien väliarviointia koskevan komission kertomuksen (KOM(2011)0005),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien väliarvioinnista: täytäntöönpanon arviointi, tulevaisuuden haasteet ja rahoituskehys(4),

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän (Galileo) rahoittamisesta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen ja monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 puitteissa(5),

–  ottaa huomioon Eurooppa 2020 -strategiaa tukevasta talousarviosta 29. kesäkuuta 2011 annetun komission tiedonannon (KOM(2011)0500),

–  ottaa huomioon eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 683/2008(6),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (GMES): tavoitteena turvallisempi planeetta” (KOM(2008)0748),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (GMES): avaruuskomponentin haasteet ja uudet vaiheet” (KOM(2009)0589),

–  ottaa huomioon Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta (2011–2013) 22. syyskuuta 2010 annetun asetuksen (EU) N:o 911/2010(7),

–  ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 912/2010(8),

–  ottaa huomioon maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksia koskevasta toimintasuunnitelmasta annetun komission tiedonannon (KOM(2010)0308),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A7-0431/2011),

A.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 189 artiklassa Euroopan unionille annetaan selkeä rooli eurooppalaisen avaruuspolitiikan luomisessa, jotta voidaan edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä, teollisuuden kilpailukykyä ja unionin politiikkojen toteuttamista;

B.  ottaa huomioon, että avaruuspolitiikka kuuluu tärkeänä osana Eurooppa 2020 -strategiaan ja on keskeinen osa teollisuuspolitiikkaa koskevaa lippulaivahanketta;

C.  ottaa huomioon, että EU:n hallitusten ja kansalaisten käytössä on jo satelliittiviestintäpalveluja;

D.  ottaa huomioon, avaruuspolitiikalla tuetaan älykkään, kestävän ja osallistavan talouden tavoitteita luomalla korkeaa ammattitaitoa vaativia työpaikkoja, tarjoamalla liiketoimintamahdollisuuksia, edistämällä innovointia ja parantamalla kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta;

E.  katsoo, että avaruusasioilla on strategista merkitystä Euroopalle ja että niillä on keskeinen osa sen riippumattomassa päätöksenteossa ja toiminnassa;

F.  ottaa huomioon, että Euroopan avaruusteollisuuden kokonaisliikevaihdon arvo on 5,4 miljardia euroa ja se työllistää yli 31 000 korkeasti koulutettua henkilöä;

G.  ottaa huomioon, että Euroopan satelliittiviestintäala on perustavan tärkeä terveen eurooppalaisen avaruusteollisuuden säilyttämisen kannalta, sillä yli puolet Euroopan teollisuuden liikevaihdosta kertyy televiestintäsatelliittien tuotannosta tai laukaisemisesta;

H.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on johdonmukaisesti antanut täyden tukensa eurooppalaiselle satelliittinavigointijärjestelmälle (GNSS), jonka toimintaa rahoitetaan Galileo- ja EGNOS-ohjelmien varoista ja jonka avulla pyritään helpottamaan Euroopan kansalaisten jokapäiväistä elämää, varmistamaan Euroopan riippumattomuus ja itsenäisyys sekä saamaan merkittävä osuus satelliittinavigointiin liittyvän huipputeknologian maailmanmarkkinoista;

I.  ottaa huomioon, että EU on tällä hetkellä riippuvainen amerikkalaisesta GPS-satelliittipaikannusjärjestelmästä ja tätä järjestelmää hyödyntävän toiminnan osuus BKT:stä on suunnilleen 7 prosenttia ja että amerikkalaiseen GPS-järjestelmään verrattuna Galileo-ohjelman odotetaan tarjoavan etuja, kuten paremman tarkkuuden, maailmanlaajuisen toimintavarmuuden, todentamiseen, takeet palveluista sekä Euroopan unionin strategisen omavaraisuuden; toteaa, että Galileolla voi suuri merkitys kilpailukyvyn ja monien palvelujen laadun parantamisessa Euroopassa;

J.  ottaa huomioon, että ohjelman kustannukset ovat nousseet, mikä johtuu muun muassa epätarkoista kustannusennusteista ja kustannusten puutteellisista hallintastrategioista, ja että näin ollen nykyisellä talousarviolla voidaan rahoittaa ainoastaan alustava toimintavalmius;

K.  ottaa huomioon, että komissio on tehnyt ehdotuksen Galileo-ohjelman rahoittamisesta monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 puitteissa mutta että rahoituskehykseen ei ole sisällytetty GMES-ohjelman rahoitusta, mikä vaarantaa vakavasti ohjelman tulevaisuuden;

L.  katsoo, että ennen kuin tehdään päätös lisärahoitussitoumuksen antamisesta unionin talousarviosta seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa, komission on esitettävä selkeä ja yksityiskohtainen arvio kaikista mahdollisista teknisistä vaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä kustannuksista ja hyödyistä sekä Galileo- että GMES-ohjelman osalta;

M.  ottaa huomioon, että GMES on myös eurooppalaisvetoinen lippulaivaohjelma, joka palvelee Euroopan kansalaisia tarjoamalla paikkatietoa, jonka avulla julkiset laitokset voivat toteuttaa esimerkiksi ympäristöasioiden hallintaan, riskinhallintaan ja kansalaisten suojeluun liittyviä toimia; katsoo, että GMES-ohjelmalla on taattava jatkuva mahdollisuus käyttää ympäristöä ja turvallisuutta koskevia tietopalveluja, jotka perustuvat avaruudessa oleviin pysyviin havainnointi-infrastruktuureihin ja in situ -infrastruktuureihin ja hyödyntävät mahdollisimman tehokkaasti Euroopassa saatavilla olevia resursseja;

N.  katsoo, että kilpailukykyisen korkean teknologian avaruusteollisuuden säilyttäminen, jota tuetaan kunnianhimoisella tutkimus- ja kehittämisohjelmalla, sekä muulla toiminnalla, kuten avaruuden tutkimus, avaruuden infrastruktuurien turvaaminen sekä kansainvälinen yhteistyö, ovat onnistuneen avaruuspolitiikan kannalta olennaisia aloja;

O.  ottaa huomioon, että eurooppalaisen avaruuspolitiikan tavoitteiden saavuttaminen edellyttää itsenäistä pääsyä avaruuteen, mitä komissiokin painottaa;

P.  ottaa huomioon, että Euroopan teollisuuden osaaminen on avainasemassa onnistuneessa avaruuspolitiikassa ja että suurilla eurooppalaisilla ohjelmilla on ratkaiseva merkitys Euroopan yhdentymisen ja kilpailukyvyn kannalta;

Eurooppalaisen avaruusstrategian tavoitteet

1.  suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ”Kohti kansalaisia hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa” ja pitää sitä ensimmäisenä askeleena kohti kansalaisia, politiikkoja ja diplomatiaa hyödyttävää Euroopan unionin kokonaisvaltaista ja käyttäjälähtöistä avaruuspolitiikkaa; katsoo, että Euroopan unionin pitäisi keskittyä kehittämään loppukäyttäjille tarjottavia avaruuspalveluja, jotka hyödyttävät kansalaisia ja parantavat poliittista päätöksentekoa ja päätösten täytäntöönpanoa; katsoo, että avaruusohjelmien (muun muassa Galileo ja GMES) asianmukainen hyödyntäminen vähentäisi asianomaisten alojen kuluja huomattavasti ja hyödyttäisi edelleen alueita ja paikallisyhteisöjä;

2.  pitää tärkeänä, että avaruuspolitiikka on realistista ja että sen avulla pyritään helpottamaan Euroopan kansalaisten jokapäiväistä elämää, luomaan uutta talouskasvua, edistämään innovointimahdollisuuksia ja tukemaan maailmanluokkaa olevaa tieteellistä kehitystä; ottaa huomioon, että avaruusalan ratkaisut (jotka nojautuvat uusimpaan teknologiaan ja kilpailukykyiseen Euroopan teollisuuspohjaan) ovat välttämättömiä, jotta voidaan vastata nykyisiin merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten luonnonkatastrofit sekä resurssien ja ilmaston seuranta, kehittää televiestintäalaa sekä edistää ilmastonmuutospolitiikan, kaavoituksen, ympäristönhoidon, maatalouden, meriturvallisuuden, kalastuksen ja liikenteen alan sovelluksia;

3.  panee merkille satelliittiverkkojen suuren merkityksen, kun pyritään saamaan koko EU laajakaistainternetin piiriin vuoteen 2013 mennessä, mikä auttaisi saavuttamaan EU:n digitaalistrategian tavoitteet;

4.  panee tyytyväisenä merkille komission aikomuksen määritellä kunkin alasektorin erityistarpeiden mukaan eriytetty avaruusteollisuuspolitiikka; korostaa, että tätä politiikkaa ei pitäisi koordinoida pelkästään Euroopan avaruusjärjestön ja jäsenvaltioiden vaan myös Euroopan parlamentin kanssa;

5.  katsoo, että Euroopan unionin vastuulla on koordinoida kansallisia avaruuspolitiikkoja ja -ohjelmia ja vakiinnuttaa ne, jotta voidaan ottaa käyttöön yhteistyössä kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa johdonmukainen eurooppalainen toimintatapa; korostaa, että tällaisella toimintatavalla pitäisi pyrkiä tukemaan vakaata, kilpailukykyistä ja itsenäistä eurooppalaista teollisuuspohjaa ja tukea teollisuuspolitiikkaa, jolla on valmiuksia suunnitella, kehittää, laukaista, operoida ja käyttää avaruusjärjestelmiä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja johon kuuluu rahoitus- ja lainsäädäntöjärjestelmiä;

6.  suhtautuu myönteisesti strategian tavoitteisiin, joilla pyritään avaruusinfrastruktuurin vahvistamiseen sekä tutkimukselle annettavan tuen lisäämiseen, millä pyritään lisäämään eurooppalaisen teollisuuspohjan teknologista riippumattomuutta, kannustamaan avaruusalan ja muiden teollisuusalojen välistä hedelmällistä vuorovaikutusta ja edistämään innovointia eurooppalaisen kilpailukyvyn veturina;

7.  panee merkille, että ensisijaiset toimet on esitetty hyvin komission tiedonannossa mutta osa niistä on edelleen epäselviä; korostaa, että niitä olisi tarkennettava ja niihin olisi liitettävä arvio kaikista teknisistä vaihtoehdoista ja niihin liittyvistä kustannuksista ja hyödyistä sekä sosiaalisista vaikutuksista ja myös kaikista mahdollisista vaikutuksista Euroopan unionin teollisuuspohjaan ja eurooppalaiseen teollisuuspolitiikkaan; katsoo, että eurooppalaisen avaruusohjelman olisi keskityttävä aloihin, joilla saadaan eurooppalaista lisäarvoa, ja vältettävä toimien hajonta tai päällekkäisyys Euroopan avaruusjärjestön toteuttamien toimien kanssa;

8.  korostaa, että avaruuspolitiikan hallinnon on oltava selkeää, siinä on hyödynnettävä optimaalisesti Euroopassa saatavilla olevia taitoja ja siihen on liitettävä tehokkaita valvonta- ja koordinointijärjestelmiä, joilla voidaan yhdenmukaistaa painopisteitä ja varmistaa kansallisista varoista sekä Euroopan unionin, Euroopan avaruusjärjestön ja muiden avaruusasioita käsittelevien ja EU:lle merkityksellisten eurooppalaisten virastojen varoista peräisin olevan rahoituksen moitteeton hallinnointi;

9.  panee merkille, että tähän mennessä seitsemästi kokoontunut avaruusneuvosto on viitannut vain kerran ohimennen Euroopan liikenteeseen eikä se ole käsitellyt avaruuspolitiikan merkitystä liikenteen alalla tarkemmin, kuten asian käsittelyn yhteenvedoista käy ilmi;

10.  korostaa, että on ymmärrettävä paremmin keskeisten toimialojen riippuvuus avaruudesta, ja kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota tiedottamaan avaruuden merkityksestä;

11.  palauttaa mieliin, että liikenne on keskeisessä asemassa pyrittäessä saavuttamaan EU:n hiilidioksidipäästöjä koskevat 20-20-20-tavoitteet ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja etteivät kestävän kasvun tavoitteet toteudu ilman tehokasta liikennealaa;

12.  katsoo, että Euroopan unionin avaruusstrategian luominen on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa avaruusteknologian täysipuolinen panos kaikkien liikennemuotojen turvallisempaan ja tehokkaampaan ohjaukseen ja hallintaan;

13.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EU:n on säilytettävä itsenäinen pääsy avaruuteen, jotta se voi EU:n avaruuspolitiikkaa toteuttaessaan saavuttaa tavoitteensa ja hyötyä jatkossakin avaruusalan sovellusten vaikutuksista; kannustaakin komissiota tekemään strategista kantorakettialaa koskevia konkreettisia ehdotuksia ja kiinnittämään niihin erityisesti huomiota avaruusteollisuuspolitiikassa;

14.  korostaa avaruuteen laukaisujen erityistä merkitystä avaruuspolitiikassa ja painottaa, että asiassa tarvitaan tuoretta eurooppalaista poliittista sysäystä ottaen huomioon laukaisualan nykyisen erittäin tiukan rahoitustilanteen kaikkialla maailmassa;

Galileo- ja GMES-lippulaivahanke

15.  ottaa huomioon, että Galileo kuuluu Euroopan unionin lippulaivaohjelmiin ja se on maailman ensimmäinen siviilitarkoituksiin suunniteltu satelliittinavigointijärjestelmä, jonka avulla unioni voisi toimia itsenäisesti tällä strategisella alalla;

16.  kehottaa komissiota täydentämään asianmukaisella tavalla lainsäädäntö- ja rahoituskehystä etenkin, kun otetaan huomioon vuosien 2014–2020 rahoituskehyksen vahvistaminen, tehokasta hallintoa koskeva linjaus, Galileo-palvelut ja vastuuta koskevien sääntöjen vahvistaminen; korostaa tässä yhteydessä tarvetta saada Galileo-ohjelma toimintavalmiiksi ja valmistautua sen täysimääräiseen käyttöön

17.  katsoo, että alustavan toimintavalmiuden, jolla mahdollistetaan alustavien palvelujen tarjoaminen, olisi oltava käytössä viimeistään vuonna 2014, jotta Galileosta todella tulee erityisesti vastaanottimien valmistajien toinen GNSS-viitejärjestelmä; suhtautuu myönteisesti kahden toimivan maata kiertävän validointisatelliitin laukaisemiseen eurooppalaisesta Kouroun laukaisukeskuksesta 21. lokakuuta 2011;

18.  on vakuuttunut siitä, että 27 satelliittiin ja tarvittavaan varasatelliittien määrään ja asianmukaiseen maassa sijaitsevaan infrastruktuuriin perustuva täydellinen toimintavalmius on Galileon tuoman lisäarvon ennakkoedellytys todentamisen, tarkkuuden ja keskeytymättömän palvelun ja näin ollen myös taloudellisen hyödyn ja yhteiskunnallisten etujen hyödyntämisen kannalta; on huolissaan siitä, että Galileo menettää johtoasemansa, jos järjestelmä ei ole ajoissa valmis ja jos palvelujen kaupallistamista ja kansainvälistämistä ei toteuteta asianmukaisesti; katsoo, että kaikkien EU:n toimielinten selkeä ja yksiselitteinen tuki täyden toimintavalmiuden saavuttamiselle on välttämätön, jotta sijoittajat ja käyttäjät saadaan vakuuttuneiksi Euroopan unionin pitkän aikavälin sitoutumisesta;

19.  katsoo, että Galileoa varten hyväksyttävä rahoitussuunnitelmaa on suunniteltava siten, että sen avulla varmistetaan pitkän aikavälin vaatimukset sekä toiminnan jatkuvuus, toiminta-, ylläpito- ja uusimiskustannukset mukaan luettuina;

20.  kehottaa komissiota ja EU:n GNSS-valvontaviranomaista (GSA) tehostamaan pyrkimyksiään lisätä mahdollisten käyttäjien ja sijoittajien tietoisuutta GNSS-järjestelmästä, edistää GNSS:ään perustuvien palvelujen käyttöä sekä selvittää ja keskittää näitä palveluita koskeva kysyntä Euroopassa;

21.  katsoo, että GNSS-järjestelmän lisärahoitus voidaan varmistaa ainoastaan lisäämällä huomattavasti päättäjien ja suuren yleisön tietoa GNSS-järjestelmästä unionille tulevista taloudellisista ja sosiaalisista kustannuksista ja eduista; pitää myönteisinä vuosittain järjestettävän Galileo Masters -ideakilpailun kaltaisia konkreettisia aloitteita;

22.  muistuttaa, että EGNOS-ohjelma on esimerkki todellisesta ja käytössä olevasta ohjelmasta; on vakuuttunut siitä, että on tarpeellista arvioida kattavasti tätä ohjelmaa ja hyödyntää konkreettisesti sen sovelluksia; kiinnittää huomiota koko EU:n kattavan EGNOS-järjestelmän merkitykseen sisämarkkinoiden lujittamisessa ja korostaa, että järjestelmää on laajennettava Etelä-, Itä- ja Kaakkois-Eurooppaan, Välimeren alueelle, Afrikkaan ja arktiselle alueelle;

23.  korostaa, että Galileo- ja EGNOS-ohjelmat ovat avainasemassa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan luomisessa ja turvallisen ja kustannustehokkaan ilmaliikenteen jatkokehittämisessä, ja sen vuoksi pitää kunnianhimoisen ja pitävän aikataulun laatimista molemmille ohjelmille sekä teknologisen edistyksen ja teollisuuden kapasiteetin kasvun turvaavaa vakaata tutkimus- ja innovointirahoitusta ja pk-yritysten rahoituksen saannin parantamista ehtona yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan käyttöön ottamiselle ajallaan, mikä taas on ratkaiseva askel kohti Euroopan yhdentymisen edistämistä ja Euroopan sisämarkkinoiden vahvistamista;

24.  katsoo, että EGNOSin ja Galileon käytön tukeminen siviili-ilmailussa on keskeinen edellytys eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeen (SESAR) toteuttamisessa, erityisesti sen käyttämisessä laskeutumismenetelmien kehittämiseen ja pienillä lentoasemilla;

25.  kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan jälleen sitoutumisensa EU:n avaruushankkeisiin, kuten SESARiin, joka osoittautuu vielä elintärkeäksi tulevan kasvun ja työllisyyden kannalta monilla eri aloilla;

26.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita turvaamaan rahoituksen avoimuuden ja avaruuden sotilaallisen ja siviilikäytön strategioiden välisen yhteistyön;

27.  korostaa, että Galileo- ja EGNOS-ohjelmat ovat välttämättömiä tehokkaan ja ympäristön kannalta kestävän tieliikenteen hallinnan sekä tienkäyttömaksujen keruujärjestelmien, eCall-palveluiden, reaaliaikaisen jäljityksen ja tulevaisuuden digitaalisten ajopiirtureiden toiminnan kannalta;

28.  korostaa, että vaarallisten ja ympäristöä pilaavien aineiden kuljetuksen tarkkailemisen pitäisi olla yhtenä painopisteenä satelliittiseuranta- ja -navigointijärjestelmissä;

29.  toteaa, että GMES on myös Euroopan unionin lippulaivaohjelma, jolla on tärkeä asema maan havainnoinnissa; korostaa GMES-ohjelman merkitystä Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisessa ja kasvun ja vihreän talouden tukemisessa sekä pitkäaikaisissa investoinneissa teknologiaan ja infrastruktuuriin; korostaa GMES-ohjelman merkitystä myös siltä kannalta, että se on keskeinen väline ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen torjunnassa; toteaa, että GMES mahdollistaa kansallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla tapahtuvan tietojen hankinnan ja analysoinnin avulla tarkkojen ja hyödyllisten tietojen saamisen ilmaston sekä meri- ja maaympäristön seurannan, väestönsuojelutoiminnan, riskientorjunnan, hälytysjärjestelmien, luonnon- ja ympäristökatastrofien tai ihmisen aiheuttamien katastrofien jälkeen tapahtuvan kriisinhallinnan ja pelastustoimien, meri- ja rannikkoalueiden valvonnan, maatalouden kehittämisen, vesihuollon ja maaperän hallinnoinnin ja aluesuunnittelun aloilla, siten että käytetään innovatiivista ympäristöarviointi- ja -raportointiteknologiaa, jossa voidaan yhdistää avaruustiedot ja paikalla kerätyt tiedot;

30.  kehottaa komissiota saamaan lainsäädäntökehyksen valmiiksi ja antamaan ohjelman eri kehitys- ja hallintatasojen tehokkaan hallinnon varmistamiseksi ehdotuksen, jossa hyödynnetään nykyisten EU:n julkisten elinten, muun muassa EU:n virastojen, ja yksityisen sektorin asiantuntemusta käyttäjälähtöisten palvelujen kehittämisessä ja koordinoinnissa; kehottaa komissiota ja muita toimielimiä sisällyttämään GMES:n rahoituksen monivuotiseen rahoituskehykseen 2014–2020; toteaa lisäksi, että sisällyttämällä GMES-ohjelman rahoitus monivuotiseen rahoituskehykseen vältettäisiin se, että tutkimuksen puiteohjelmaan palvelujen ja tietojen alalla jo tehdyt investoinnit jäisivät hyödyttömiksi; huomauttaa, että pitkän aikavälin taloudellisen tuen rahoitussuunnitelman puute tekee tähän mennessä toteutetuista investoinneista hyödyttömiä; uskoo, että jos jäsenvaltioita pyydetään kattamaan edelleen ohjelman käynnistämiseen ja vuosittaiseen toimintaan tarvittavat kulut, tämä johtaa pidemmällä aikavälillä kustannusten kasvuun, unionin kansalaisten epätasa-arvoon tietojen saannissa ja hyödyissä, luultavasti ohjelman väliaikaiseen keskeyttämiseen ja siitä johtuvaan tietojen saannin keskeytymiseen sekä loppujen lopuksi riippuvuuteen muista kuin eurooppalaisista avaruusinfrastruktuureista, mikä asettaa muut siihen liittyvät alat vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen;

31.  korostaa, että GMES-ohjelman kulut on jo katettu vuoden 2013 loppuun asti ja niiden kokonaissumma on 3 miljardia euroa (satelliittien kokonaiskulut ovat noin 2,3 miljardia euroa, sen lisäksi palveluihin liittyvät kulut noin 700 miljoonaa euroa) ja että ohjelman toimintamenot vuosina 2014–2020 ovat vuodessa keskimäärin 850 miljoonaa euroa; kehottaa komissiota edistämään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja hankkimaan enemmän yksityistä pääomaa;

32.  kehottaa komissiota esittämään kaikkien mahdollisten vaihtoehtojen tarkasteluun perustuvan ehdotuksen pitkän aikavälin rahoitus- ja hallintosuunnitelmasta ja ottamaan käyttöön operatiivisen organisaatiomallin, jolla varmistetaan ohjelman asianmukainen hallinnointi ja tietojen toimittaminen eri palveluilta, jotta ohjelman menestys jatkuisi ja jotta voitaisiin saavuttaa sen tavoite eli täydellinen toimintavalmius vuodesta 2014 alkaen; katsoo, että tämä on kytkettävä yhteiseen eurooppalaiseen tietopolitiikkaan, jotta varmistetaan todella avoin pääsy ja olemassa olevien tietojen saatavuus; katsoo, että on tärkeää määritellä kansallisten virastojen kanssa tehtävät sopimukset, jotta voidaan maksimoida ohjelman yhteentoimivuus, jatkuvuus ja hallinto; katsoo, että on tehtävä ero toisaalta tieteellisen ja kaupallisen käytön ja toisaalta Euroopan avaruusjärjestön kehittämistoiminnan ja eurooppalaisia rakenteita ja erityisiä valmiuksia edellyttävien järjestelmien käyttöönotto-, käyttö- ja kehitystoimien välillä;

33.  panee merkille sosiaalisen hyödyn, joka koituu GMES-palvelujen käyttäjille, joille jatkuvuus ja kestävyys ovat olennaisen tärkeitä, jotta he voivat hyödyntää mahdollisimman hyvin ohjelman tarjoamaa havainnointi-infrastruktuuria;

Avaruuden turvaaminen turvallisuutta ja puolustusta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi

34.  antaa tukensa komission pohdinnoille, jotka koskevat GMES-ohjelman ”turvallisuusosion”, kuten rajavalvonnan, unionin ulkoisen toiminnan tukemisen, merivalvonnan, monitahoisten hätätilanteiden, humanitaariseen avun ja väestönsuojelun, vahvistamista ottaen huomioon käsiteltävinä olevien tietojen arkaluonteisuuden sekä tarpeen suojella yksityisyyttä ja muita kansalaisoikeuksia;

35.  katsoo, että avaruuspolitiikan olisi katettava myös politiikanalat, jotka koskevat kriittisen eurooppalaisen avaruusinfrastruktuurin turvaamista sekä käytöstä poistettujen laitteiden turvallista talteenottoa; toteaa, että EU:n talouden, politiikan ja yhteiskunnan riippuvuus avaruusalasta lisääntyy jatkuvasti, ja korostaa avaruusinfrastruktuurin olevan unionin päätöksenteon riippumattomuuden lisäämisen kannalta kriittinen infrastruktuuri; katsoo, että avaruustilannetietoisuutta (Space Situational Awareness) edistävän järjestelmän luomisella myötävaikutettaisiin eurooppalaisten kriittisten avaruusinfrastruktuurien suojeluun avaruusalusten väliseltä törmäykseltä tai törmäykseltä avaruusromuun tai lähelle maapalloa tuleviin kappaleisiin sekä avaruussäähän liittyviltä riskeiltä; katsoo, että kaikkien uusien EU:n ohjelmien luomisen olisi perustuttava käytössä oleviin valmiuksiin, taitoihin ja infrastruktuureihin, jotka ovat edellyttäneet investointeja kultakin jäsenvaltiolta, sekä nykyisten puutteellisten valmiuksien kehittämiseen;

36.  katsoo, että satelliittiviestintäpalvelujen maksimaalinen käyttö tukee suoraan Euroopan valmistusteollisuuden kilpailukykyä, kasvattaa Euroopan teollisuuspohjaa ja vastaa seuraaviin keskeisiin poliittisiin tavoitteisiin:

Tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen

37.  katsoo, että Euroopan unioni tarvitsee vankan tieto- ja teknologiaperustan, jotta se voi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla kansalaisiaan palvelevia avaruussovelluksia, jos se haluaa toimia itsenäisesti ja luoda kilpailukykyisen avaruusteollisuuden, joka pystyy kilpailemaan tasapuolisin edellytyksin Euroopan ulkopuolisen teollisuuden kanssa; korostaa, että lainsäädäntö-, hallinto- ja rahoituskehys ovat olennaisen tärkeitä, jotta teollisuus investoisi tutkimukseen ja innovointiin; katsoo, että EU:n on investoitava, jotta se voi taata Euroopalle pääsyn avaruuteen ja kiertoradalla olevaan infrastruktuuriin;

38.  korostaa pitävänsä tärkeänä avaruuspolitiikan alan tutkimus- ja innovointistrategiaa, jonka avulla varmistetaan teknologinen edistys, teollinen kehitys ja EU:n kilpailukyky sekä luodaan EU:hun työpaikkoja; katsoo, että EU:n avaruusalan tutkimus- ja kehittämispolitiikan on varmistettava, että saatavilla on kilpailukykyisin ehdoin tarvittavia teknologioita, jotka ovat riittävän korkealla kehitysasteella sekä tarpeeksi riippumattomia; kehottaa komissiota kehittämään strategisen ohjelman, jonka avulla varmistetaan Euroopan unionin sekä Euroopan avaruusjärjestön ja jäsenvaltioiden toteuttamien tutkimus- ja kehittämistoimien välinen johdonmukaisuus, joka koskee kaikkea tarvittavaa teknologiaa sekä kilpailukyvyn, Euroopan riippumattomuuden ja kansainvälisille markkinoille pääsyn edellyttämiä taitoja ja kaksoislähteitä, sekä vähennetään eurooppalaisten ohjelmien riskejä;

39.  katsoo tarpeelliseksi ottaa käyttöön järjestelmiä ja ohjelmia, joilla edistetään Galileo-/EGNOS- ja GMES-ohjelmalla tuotettujen sovellusten ja palvelujen sekä televiestintäalan markkinoita sekä sellaisten palveluiden markkinoita, jotka koskevat eri avaruuspalvelujen yhteiskäyttöä, jotta voidaan vastata tehokkaalla tavalla kansalaisten tarpeisiin;

40.  katsoo myös, että riippumaton pääsy avaruuteen on säilytettävä Euroopan riippumattomuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi kohtuullisin ehdoin siten, että suositaan eurooppalaisia kantoraketteja ja kantolaitteita ja varmistetaan toiminnan ja teollisuuden organisaatiomuotojen tarkoituksenmukaisuus yhteisten vaatimusten osalta, ja kannustaa siksi komissiota tekemään konkreettisia ehdotuksia strategisella kantorakettialalla ja muun muassa kiinnittämään siihen erityistä huomiota avaruusteollisuuspolitiikassa;

41.  kehottaa komissiota käsittelemään asianmukaisesti taloudellisia ja käytännön edellytyksiä tulevissa tutkimuksen puiteohjelmissa; katsoo erityisesti, että avaruussovelluksiin liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta olisi integroitava, sillä ne ovat keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita erilaisilla alakohtaisilla tutkimusaloilla, kuten ilmastonmuutos, ympäristö, liikenne ja maatalous, pikemminkin kuin erillinen avaruuteen liittyvä aihealue;

42.  kehottaa komissiota yhteistyössä Euroopan avaruusjärjestön kanssa selvittämään vaihtoehtoja avaruuden tutkimiseksi siten, että se ilmoittaa eri vaihtoehtoihin liittyvät kustannukset ja mahdolliset hyödyt; katsoo, että on syytä kehittää yhteinen strategia kansainvälisten kumppanien kanssa kaikkien sidosryhmien yhteisymmärrykseen perustuvan yhteistyösopimuksen kautta, johon Euroopan unioni osallistuu kohtuullisella panoksella;

Kansainvälinen yhteistyö

43.  vahvistaa, että rauhanomaisissa tarkoituksissa toteutettava kansainvälinen yhteistyö yksi EU:n perusarvoista ja muodostaa sen politiikan perustan; katsoo, että kansainvälisellä yhteistyöllä olisi edistettävä eurooppalaista teknologiaa, infrastruktuuria ja palveluja, tieteellistä, teknistä ja teollista huippuosaamista, mahdollisimman hyvää tiedonsaantia eurooppalaisille käyttäjille, tietämyksen jakamista ja sellaisten sovellusten yhteentoimivaa kehittämistä, joita voidaan hyödyntää pyrittäessä vastaamaan suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joiden parissa Eurooppa ja maailma tällä hetkellä kamppailevat; huomauttaa, että Euroopan unionin olisi oltava johtoasemassa avaruusalalla ja säilytettävä merkittävä strateginen asema maailman tasolla, etenkin kansainvälisissä neuvotteluissa avaruustilannetietoisuutta edistävästä järjestelmästä ja avaruuden tutkimuksesta; korostaa, että avaruuspolitiikan alan toimet voidaan toteuttaa tehokkaammin teollisuusyhteistyön sekä merkittäviä kehitysohjelmia, kuten kansainvälistä avaruusasemaa, koskevien investointien jakamisen kautta;

44.  korostaa, miten tärkeää on varmistaa EU:n asianmukainen rooli toimittaessa tulevissa katastrofeissa EU:ssa ja sen ulkopuolella;

45.  kehottaa komissiota laatimaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön kanssa kansainvälisen yhteistyöstrategian, jolla vahvistetaan avaruuspolitiikan alan vuoropuhelua strategisten kumppaneiden (Yhdysvaltojen, Venäjän federaation ja Japanin) kanssa ja selvitetään mahdollisuutta käynnistää samanlainen vuoropuhelu muiden, Kiinan, Intian ja Brasilian kaltaisten nousevien talouksien kanssa;

46.  muistuttaa Euroopan unionin poliittisia päättäjiä siitä, että suurin osa maailman institutionaalisista markkinoista ei valitettavasti ole avoin kansainväliselle kilpailulle ja että suunnitellun kansainvälisen yhteistyön on perustuttava ehtoihin, jotka mahdollistavat tasavertaiset kaupankäyntiedellytykset;

47.  korostaa, että kansainvälinen yhteistyö on toivottavaa etenkin tutkimuksen alalla mutta sen on perustuttava vastavuoroisuuteen ja molemminpuoliseen hyötyyn; pitää valitettavana, että tärkeimpien kilpailijoidemme avaruusalan institutionaaliset markkinat ovat suljettuja ulkomaisilta yrityksiltä eli myös eurooppalaisilta yrityksiltä;

Euroopan unionin ja Euroopan avaruusjärjestön väliset suhteet

48.  muistuttaa, että SEUT-sopimuksen 189 artiklan mukaisesti ”unioni luo tarvittavat yhteydet Euroopan avaruusjärjestöön”, jotta voidaan määritellä keskinäiset velvollisuudet ja välttää tehtävien ja investointien päällekkäisyys;

49.  katsoo, että unionin kasvava rooli avaruusasioissa edellyttää sen ja Euroopan avaruusjärjestön sekä kansallisten virastojen välisten suhteiden uudelleenmäärittelyä siten, että otetaan huomioon, että Euroopan avaruusjärjestön sekä kansallisten virastojen kehittämät tekniset valmiudet ja ohjelmointivalmiudet ovat ratkaisevan tärkeitä teknisten valmiuksien ja Euroopan teollisuuden korkean tason kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta, ja että unioni voisi keskittyä operaatioihin, kehitystoimiin, tarvitsemiensa avaruusjärjestelmien jatkuvuuteen sekä markkinoiden kansainväliseen laajentamiseen ja käyttäjien vaatimuksiin;

50.  kehottaa komissiota hoitamaan tehtävänsä poliittisena johtajana ja sen puolesta toimivien organisaatioiden valvontaelimenä;

o
o   o

51.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 236 E, 12.8.2011, s. 57. (2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0093. (3) EUVL L 261, 6.8.2004, s. 63. (4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0265. (5) EUVL C 146 E, 12.6.2008, s. 226. (6) EUVL L 196, 24.7.2008, s. 1. (7) EUVL L 276, 20.10.2010, s. 1. (8) EUVL L 276, 20.10.2010, s. 11.