Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Iranista,

–   ottaa huomioon 22. tammikuuta 2011 annetun julkilausuman, jonka EU:n komission varapuheenjohtaja / ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja antoi E3+3:n puolesta Iranin kanssa Istanbulissa 21.–22. tammikuuta 2011 käytyjen neuvottelujen jälkeen,

–  ottaa huomioon EU:n korkean edustajan Iranin islamilaisen tasavallan ylimmän kansallisen turvallisuusneuvoston sihteerille Saeed Jalilille 21. lokakuuta 2011 osoittaman kirjeen,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) pääjohtajan 8. marraskuuta 2011 laatiman raportin ydinsulkusopimuksen valvontasopimuksen ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien asiaa koskevien määräysten täytäntöönpanosta Iranin islamilaisessa tasavallassa,

–  ottaa huomioon IAEA:n hallintoneuvoston 18. marraskuuta 2011 antaman päätöslauselman,

–  ottaa huomioon EU:n korkean edustajan 18. marraskuuta 2011 IAEA:n hallintoneuvoston päätöslauselmasta antaman lausunnon,

–  ottaa huomioon EU:n korkean edustajan 29. marraskuuta 2011 Ison-Britannian Teheranin-suurlähetystöön tehdystä iskusta ja lähetystön ryöstämisestä antaman lausunnon,

–  ottaa huomioon 9. joulukuuta 2011 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 14. marraskuuta 2011, 1. joulukuuta 2011 ja 23. tammikuuta 2012 annetut neuvoston päätelmät Iranista,

–  ottaa huomioon, että Iran on sitoutunut ydinsulkusopimukseen, että kaikkien sopimusosapuolten on noudatettava siitä aiheutuvia velvoitteitaan täysimääräisesti ja että jokaisella sopimuksen osapuolena olevalla valtiolla on oikeus kehittää ydinenergian tutkimusta, tuotantoa tai käyttöä rauhanomaisiin tarkoituksiin ilman syrjintää ja sopusoinnussa kyseisen sopimuksen 1 ja 2 artiklan kanssa,

–  ottaa huomioon ulkoasianvaliokunnan suosituksen neuvostolle johdonmukaisesta politiikasta sellaisia hallintoja kohtaan, joihin EU soveltaa rajoittavia toimenpiteitä, niiden johtajien harjoittaessa henkilökohtaisiin ja kaupallisiin etuihinsa liittyvää toimintaa EU:n rajojen sisällä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että ydinsulkusopimuksen ratifioinnin yhteydessä Iran on sitoutunut olemaan hankkimatta ydinaseita ja että se on oikeudellisesti velvoitettu ilmoittamaan kaikista ydinalan toimistaan – ydinmateriaali mukaan luettuna – ja asettamaan ne IAEA:n valvontaan;

B.  ottaa huomioon, että Iran ei ole vieläkään noudattanut kaikkien asiaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien – joista viimeisin on päätöslauselma 1929 (2010) – mukaisia velvoitteitaan ja kaikkia IAEA:n hallintoneuvoston vaatimuksia, joiden mukaisesti IAEA:lla on oltava täysimääräinen ja ehdoton pääsy kaikkiin laitoksiin, laitteistoihin, ihmisten luo ja asiakirjoihin, mikä mahdollistaisi Iranin ydinohjelman asianmukaisen tarkastamisen ja IAEA:n asianmukaisen toiminnan ydinvoimaa valvovana viranomaisena;

C.   ottaa huomioon, että IAEA:n marraskuussa 2011 antamassa raportissa tuodaan esiin ”vakava huoli siitä, että Iranin ydinohjelmalla saattaa olla sotilaallisia ulottuvuuksia” ja että Iran ”saattaa jatkaa joitakin toimia”, jotka ”olennaisesti liittyvät ydinräjähteen kehittämiseen”;

D.  ottaa huomioon, että 27. joulukuuta 2011 Iranin varapresidentti Reza Rahimi uhkasi käyttää sotilaallista voimaa Hormuzin salmen sulkemiseksi, jos Iranille asetetaan öljynvientiin kohdistuvia pakotteita; ottaa huomioon, että tätä uhkaa torjumaan on lähetetty lisää EU:n jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen laivastovoimia ja että sotilaallinen valmiustila on noussut korkeaksi koko alueella;

E.  ottaa huomioon, että Iran on ydinsulkusopimuksesta aiheutuvia velvoitteitaan rikkoen rakentanut salaisen rikastuslaitoksen Fordowiin lähelle Qumia ja että Iran ilmoitti siitä IAEA:lle vasta kauan sen jälkeen, kun rakennustyöt oli käynnistetty; ottaa huomioon, että tällainen salaileva toimintatapa heikentää edelleen luottamusta Iranin vakuutteluihin, joiden mukaan Iranin ydinohjelma on tarkoitettu puhtaasti siviilikäyttöön;

F.  ottaa huomioon, että Turkin ulkoministeri Ahmet Davutoğlu välitti 5. tammikuuta 2012 Iranille EU:n korkean edustajan pyynnön aloittaa uudelleen neuvottelut ydinohjelmasta E3+3-maiden kanssa; ottaa huomioon, että Turkin pääministerin vierailun aikana Iranin ulkoministeri Ali Akbar Salehi ilmoitti, että Iran on valmis aloittamaan neuvottelut uudelleen;

G.  ottaa huomioon, että EU:n ulkoministerit ovat sopineet uusista rajoittavista toimenpiteistä Irania vastaan energia-alalla, vaiheittain toteutettava kielto tuoda raakaöljyä Iranista EU:hun mukaan luettuna, rahoitusalalla, Iranin keskuspankkiin kohdistuvat toimenpiteet mukaan luettuna, ja liikenteen alalla, sekä muista erityisesti kultaan ja arkaluonteisiin kaksikäyttötuotteisiin ja -teknologioihin kohdistuvista vientirajoituksista, ja toimenpiteistä, joiden kohteeksi on nimetty lisää henkilöitä ja yhteisöjä, joista useat ovat islamilaisen vallankumouskaartin (IRCG) hallinnassa;

H.   ottaa huomioon, että neuvosto on vahvistanut uudelleen sitoumuksensa pyrkiä Iranin ydinkysymyksessä diplomaattiseen ratkaisuun kaksitahoista menettelytapaa noudattaen;

I.   ottaa huomioon, että neuvosto on vahvistanut uudelleen kantansa, jonka mukaan EU:n tavoitteena on päästä kattavaan ja pitkäaikaiseen ratkaisuun, jolla saavutettaisiin kansainvälisen yhteisön luottamus siihen, että Iranin ydinohjelma on täysin rauhanomainen, samalla kun kunnioitetaan Iranin laillisia oikeuksia ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön ydinsulkusopimuksen mukaisesti;

1.  toistaa, että Iranin ydinohjelmaan liittyvä ydinaseiden leviämisen riski on edelleen EU:n vakava huolenaihe ja on syvästi huolestunut siitä, että IAEA:n raportissa todetaan, että uskottavat tiedot osoittavat, että Iran on toteuttanut toimia, jotka olennaisesti liittyvät ydinräjähteen kehittämiseen;

2.  pahoittelee syvästi, että Iran on kiihdyttänyt rikastustoimintaa vastoin kuutta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa ja yhtätoista IAEA:n hallintoneuvoston päätöslauselmaa, josta osoituksena on se, että Qomin lähellä Fordowissa maan alle sijoitetussa laitoksessa on äskettäin käynnistetty jopa 20-prosenttisen uraanin rikastaminen;

3.  kehottaa uudelleen Irania lopettamaan välittömästi rikastusteknologian kehittämisen, joka ylittää selvästi siviilitarkoituksiin tarvittavan polttoaineen turvaamisen ja jolla sivuutetaan kansainvälinen huoli laittomista sotilaallisista aikeista;

4.   kannattaa neuvoston hyväksymiä uusia rajoittavia toimenpiteitä Irania vastaan energia- ja rahoitusaloilla sekä lisäpakotteita, jotka on suunnattu henkilöihin ja yhteisöihin, joista useat ovat islamilaisen vallankumouskaartin (IRCG) hallinnassa; myöntää, että pakotteet ja diplomaattiset toimet saattavat saada Iranin hallituksen hyväksymään YK:n päätöslauselmat ja noudattamaan niitä, minkä myötä voitaisiin välttää tilanteen kiristyminen; panee merkille, että pakotteet eivät ole itsetarkoitus ja että tähän mennessä sovelletuilla Iraniin kohdistuvilla EU:n pakotteilla ei ole saavutettu EU:n määrittämiä tavoitteita;

5.   toistaa EU:n johdonmukaisen kannan, jonka mukaan Iranin ydinohjelmaa koskevat ratkaisemattomat kysymykset on ratkaistava rauhanomaisesti ja jonka mukaan konfliktia ei voida ratkaista sotilaallisesti;

6.  panee merkille, että Iranin raakaöljylle määrätään vaiheittainen vientikielto EU:hun ja että jo tehdyt sopimukset voidaan panna täytäntöön 1. heinäkuuta 2012 saakka; kehottaa neuvostoa päättämään tarvittavista toimista, joilla korvataan vientikiellon seuraukset EU:n eri jäsenvaltioille;

7.   pyytää, että käytetään kohdistettuja pakotteita tai rajoittavia toimenpiteitä, jotka ovat oikeassa suhteessa haluttuun tavoitteeseen ja joilla pyritään vaikuttamaan pääasiassa painostusta harjoittavan tai rikollisen hallinnon vastuulliseen eliittiin ja romahtaneiden valtioiden vastuussa oleviin muihin kuin valtiollisiin toimijoihin sekä minimoimaan siviiliväestöön ja erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin kohdistuvat kielteiset vaikutukset;

8.  tukee neuvoston sitoumusta edistää Iranin ydinkysymystä koskevan diplomaattisen ratkaisun saavuttamista kaksitahoista menettelytapaa noudattaen ja tukee EU:n tavoitetta saavuttaa kattava ja pitkän aikavälin ratkaisu; kehottaa Iranin viranomaisia vastaamaan myöntävästi EU:n korkean edustajan 21. lokakuuta 2011 päivätyssä kirjeessä esitettyyn laajaan neuvottelutarjoukseen osoittamalla selkeästi, että se on valmis ryhtymään luottamusta lisääviin toimiin ja osallistumaan ilman ennakkoehtoja merkityksekkäisiin neuvotteluihin, joissa ydinkysymystä koskevia huolenaiheita käsitellään asiallisesti;

9.  kehottaa uudelleen Iranin viranomaisia täyttämään ydinsulkusopimuksen mukaiset velvoitteensa; kehottaa Iranin parlamenttia ja hallitusta ratifioimaan ja panemaan täytäntöön lisäpöytäkirjan ja panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön Iranin ja IAEA:n välisen turvavalvontasopimuksen määräykset;

10.   pitää myönteisenä sitä, että Iran suostui vastaanottamaan varapääjohtaja Herman Nackaertsin johtaman IAEA:n korkean tason tarkastusvaltuuskunnan Iranissa 29.–31. tammikuuta 2012;

11.  kehottaa painokkaasti Irania tekemään täyttä yhteistyötä IAEA:n kanssa kaikkien keskeneräisten kysymysten ratkaisemiseksi ja etenkin Iranin ydinohjelman mahdollista sotilaallista luonnetta koskevien huolenaiheiden poistamiseksi muun muassa huolehtimalla, että IAEA voi perehtyä esteettä laitoksiin, laitteistoihin ja pyytämiinsä asiakirjoihin ja tavata henkilökuntaa, sekä pidättymällä tarkastajien nimittämisen vastustamisesta; korostaa, että on varmistettava, että IAEA:lla on kaikki tarvittavat resurssit ja valtuudet tehtäviensä hoitamiseen Iranissa;

12.  tukee IAEA:n pyrkimyksiä seurata Iranin ydinohjelman kehitystä, jotta se voi esittää kansainväliselle yhteisölle tarkan tilanneselvityksen;

13.  myöntää, että vuoropuhelu ja yhteistyö Turkin kanssa saattaa olla tärkeä tekijä ratkaisun löytämisen kannalta;

14.  tuomitsee jyrkästi Iranin uhkauksen sulkea Hormuzin salmi; kehottaa Iranin viranomaisia pidättäytymään Hormuzin salmen sulkemisesta; katsoo, että tällainen teko voisi johtaa alueelliseen konfliktiin ja käynnistää kansainvälisen yhteisön vastatoimet;

15.  pitää valitettavana, että Kiina ja Venäjä kieltäytyvät edelleen tukemasta Iranin vastaisia pakotteita YK:n turvallisuusneuvostossa; kehottaa Venäjää keskeyttämään Iranin ydinohjelman kehittämisen avustamisen siihen saakka, kunnes Iran noudattaa täysin asiaa koskevien YK:n päätöslauselmien mukaisia velvoitteitaan;

16.  tuomitsee jyrkästi mielenosoittajien hyökkäyksen Ison-Britannian Teheranin-suurlähetystöön 29. marraskuuta 2011; kehottaa Iranin hallitusta noudattamaan kansainvälisiä velvoitteitaan diplomaattien ja suurlähetystöjen suojelemiseksi, Wienin yleissopimuksen noudattaminen mukaan luettuna;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, EU:n jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Turkin hallitukselle ja parlamentille, Kiinan kansantasavallan hallitukselle ja parlamentille, Venäjän federaation hallitukselle ja parlamentille, IAEA:n pääjohtajalle, YK:n pääsihteerille, Iranin korkeimman hengellisen johtajan toimistolle sekä Iranin islamilaisen tasavallan hallitukselle ja parlamentille.