Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 15. helmikuuta 2012 - Strasbourg
Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi ja Schengenin säännöstö ***
 Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat *
 Unionin vähävaraisimmille henkilöille suunnattu elintarvikkeiden jakelu ***II
 Radiotaajuuspolitiikka ***II
 Maito- ja maitotuotealan sopimussuhteet ***I
 Valiokunta-aloitteisia mietintöjä koskevan työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohdan muuttaminen
 Vakausbondien käyttöönoton toteutettavuus
 Vuotuisen kasvuselvityksen 2012 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat
 Osallistuminen vuotuiseen kasvuselvitykseen 2012

Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi ja Schengenin säännöstö ***
PDF 186kWORD 31k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. helmikuuta 2012 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin tasavallan, Liechtensteinin ruhtinaskunnan, Norjan kuningaskunnan ja Sveitsin valaliiton välillä näiden valtioiden osallistumisesta niiden komiteoiden työskentelyyn, jotka avustavat Euroopan komissiota tämän käyttäessä Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen liittyvää toimeenpanovaltaansa, tehdyn järjestelyasiakirjan tekemisestä unionin puolesta (07763/2010 – C7-0272/2011 – 2009/0168(NLE))
P7_TA(2012)0040A7-0013/2012

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (07763/2010),

–  ottaa huomioon luonnoksen järjestelyasiakirjaksi Euroopan unionin sekä Islannin tasavallan, Liechtensteinin ruhtinaskunnan, Norjan kuningaskunnan ja Sveitsin valaliiton välillä näiden valtioiden osallistumisesta niiden komiteoiden työskentelyyn, jotka avustavat Euroopan komissiota tämän käyttäessä Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen liittyvää toimeenpanovaltaansa, (07763/2010) sekä oikaisun järjestelyasiakirjan 5 artiklan 1 kohdan alaviitteeseen 1 (13573/2011),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 74, 77 ja 79 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0272/2011),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan ja 90 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A7-0013/2012),

1.  antaa hyväksyntänsä järjestelyasiakirjan tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Islannin tasavallan, Liechtensteinin ruhtinaskunnan, Norjan kuningaskunnan ja Sveitsin valaliiton hallituksille ja parlamenteille.


Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat *
PDF 180kWORD 29k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. helmikuuta 2012 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (COM(2011)0813 – C7-0500/2011 – 2011/0390(CNS))
P7_TA(2012)0041A7-0011/2012

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2011)0813),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0500/2011),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan ja 46 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A7-0011/2012),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.


Unionin vähävaraisimmille henkilöille suunnattu elintarvikkeiden jakelu ***II
PDF 191kWORD 33k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. helmikuuta 2012 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi neuvoston asetusten (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta unionin vähävaraisimmille henkilöille suunnatun elintarvikkeiden jakelun osalta (18733/1/2011 – C7-0022/2012 – 2008/0183(COD))
P7_TA(2012)0042A7-0032/2012

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (18733/1/2011 – C7-0022/2012),

–  ottaa huomioon Tanskan kansankäräjien, Ruotsin valtiopäivien ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan (N:o 2) mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan säädösesitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon 20. tammikuuta 2011(1) ja 8. joulukuuta 2011(2) annetut Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnot,

–  ottaa huomioon 27. tammikuuta 2011 annetun alueiden komitean lausunnon(3),

–  ottaa huomioon 26. maaliskuuta 2009 vahvistamansa kannan(4),

–  ottaa huomioon 5. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Lissabonin sopimuksen voimaantulon vaikutuksista käynnissä oleviin toimielinten päätöksentekomenettelyihin (KOM(2009)0665) – ”omnibus”(5),

–  ottaa huomioon komission muutetut ehdotukset (KOM(2010)0486) ja (KOM(2011)0634),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 72 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A7-0032/2012),

1.  hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

3.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.  kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 84, 17.3.2011, s. 49.
(2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(3) EUVL C 104, 2.4.2011, s. 44.
(4) EUVL C 117 E, 6.5.2010, s. 258.
(5) EUVL C 81 E, 15.3.2011, s. 1.


Radiotaajuuspolitiikka ***II
PDF 184kWORD 31k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. helmikuuta 2012 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen antamiseksi monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta (16226/1/2011 – C7-0012/2012 – 2010/0252(COD))
P7_TA(2012)0043A7-0019/2012

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (16226/1/2011 – C7-0012/2012),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

–  kuultuaan alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2010)0471),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 72 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A7-0019/2012),

1.  hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

3.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.  kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 107, 6.4.2011, s. 53.
(2) Hyväksytyt tekstit 11.5.2011, P7_TA(2011)0220.


Maito- ja maitotuotealan sopimussuhteet ***I
PDF 188kWORD 40k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. helmikuuta 2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta maito- ja maitotuotealan sopimussuhteiden osalta (KOM(2010)0728 – C7-0408/2010 – 2010/0362(COD))
P7_TA(2012)0044A7-0262/2011

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen parlamentille ja neuvostolle (KOM(2010)0728),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 42 artiklan ensimmäisen kohdan sekä 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0408/2010),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Puolan parlamentin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon 4. toukokuuta 2011 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 12. joulukuuta 2011 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A7-0262/2011),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 15. helmikuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2012 antamiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta maito- ja maitotuotealan sopimussuhteiden osalta

P7_TC1-COD(2010)0362


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 261/2012.)

(1) EUVL C 218, 23.7.2011, s. 110.


Valiokunta-aloitteisia mietintöjä koskevan työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohdan muuttaminen
PDF 189kWORD 40k
Euroopan parlamentin päätös 15. helmikuuta 2012 valiokunta-aloitteisia mietintöjä koskevan Euroopan parlamentin työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohdan muuttamisesta (2011/2168(REG))
P7_TA(2012)0045A7-0399/2011

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon puheenjohtajakokouksen 7. huhtikuuta 2011 tekemän päätöksen valiokunta-aloitteisista mietinnöistä,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin puhemiehen 26. huhtikuuta 2011 päivätyn kirjeen perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 211 ja 212 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A7-0399/2011),

1.  panee merkille puheenjohtajakokouksen 7. huhtikuuta 2011 tekemän päätöksen, jossa todetaan, että vuosittaisten toiminta- ja seurantakertomusten perusteella laadittuja valiokunta-aloitteisia mietintöjä, jotka on lueteltu parlamentin työjärjestyksen liitteeseen XVIII sisältyvän puheenjohtajakokouksen 12. joulukuuta 2002 tekemän päätöksen (vuoden 2002 päätös) liitteissä 1 ja 2, on pidettävä työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohdan mukaisina strategisina mietintöinä ja kehottaa parlamentin pääsihteeriä sisällyttämään kyseisen päätöksen liitteeseen XVIII;

2.  katsoo, että vuoden 2002 päätöksen 2 artiklan 4 kohta on vanhentunut Euroopan parlamentin työjärjestyksen muuttamisesta jäsenten asemaa koskevien sääntöjen johdosta 13. marraskuuta 2007 tehdyn parlamentin päätöksen(1) seurauksena ja kehottaa pääsihteeriä hyväksymään liitteen XVIII vastaavasti;

3.  päättää muuttaa työjärjestystä jäljempänä esitetyllä tavalla;

4.  palauttaa mieliin, että kyseinen muutos tulee voimaan seuraavan istuntojakson ensimmäisenä päivänä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.

Nykyinen teksti   Tarkistus
Tarkistus 6/rev
Euroopan parlamentin työjärjestys
48 artikla – 2 kohta
2.  Parlamentti käsittelee valiokunta-aloitteisiin mietintöihin sisältyvät päätöslauselmaesitykset noudattaen 139 artiklan mukaista lyhyen esittelyn menettelyä. Tällaisiin päätöslauselmaesityksiin voidaan esittää täysistunnossa käsiteltäviä tarkistuksia ainoastaan, jos ne on esittänyt joko esittelijä uuden tiedon huomioon ottamiseksi tai vähintään kymmenesosa parlamentin jäsenistä. Poliittiset ryhmät voivat jättää käsiteltäväksi vaihtoehtoisia päätöslauselmaesityksiä 157 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tätä 2 kohtaa ei sovelleta, jos mietinnön aihe edellyttää erityisen tärkeää keskustelua täysistunnossa, jos mietintö on laadittu 41 tai 42 artiklassa tarkoitetun aloiteoikeuden perusteella tai jos mietinnön voidaan katsoa olevan puheenjohtajakokouksen vahvistamien perusteiden mukainen strateginen mietintö.
2.  Parlamentti käsittelee valiokunta-aloitteisiin mietintöihin sisältyvät päätöslauselmaesitykset noudattaen 139 artiklan mukaista lyhyen esittelyn menettelyä. Tällaisiin päätöslauselmaesityksiin voidaan esittää täysistunnossa käsiteltäviä tarkistuksia ainoastaan, jos ne on esittänyt joko esittelijä uuden tiedon huomioon ottamiseksi tai vähintään kymmenesosa parlamentin jäsenistä. Poliittiset ryhmät voivat jättää käsiteltäväksi vaihtoehtoisia päätöslauselmaesityksiä 157 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Valiokunnan päätöslauselmaesitykseen ja siihen esitettyihin tarkistuksiin sovelletaan 163 ja 167 artiklaa. Myös vaihtoehtoisiin päätöslauselmaesityksiin, joista äänestetään vain kerran, sovelletaan 167 artiklaa.
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos mietinnön aihe edellyttää erityisen tärkeää keskustelua täysistunnossa, jos mietintö on laadittu 41 tai 42 artiklassa tarkoitetun aloiteoikeuden perusteella tai jos mietinnölle on myönnetty lupa strategisena mietintönä.

(1) EUVL C 282 E, 6.11.2008, s. 106.


Vakausbondien käyttöönoton toteutettavuus
PDF 115kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2012 vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuudesta (2011/2959(RSP))
P7_TA(2012)0046B7-0016/2012

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1173/2011(1),

–  ottaa huomioon 23. marraskuuta 2011 päivätyn komission vihreän kirjan vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuudesta,

–  ottaa huomioon varapuheenjohtaja Rehnin selvityksen talous- ja raha-asioiden valiokunnassa 23. marraskuuta 2011 sekä 29. marraskuuta 2011 pidetyn keskustelun Saksan talousasiantuntijoiden neuvoston (Sachverständigenrat zur Begutachtung der gesamtwirtschaftlichen Entwicklung) kanssa Euroopan lunastusrahastosta,

–  ottaa huomioon 6. joulukuuta 2011 päivätyn puheenjohtaja Van Rompuyn väliraportin ”Kohti vahvempaa talousliittoa”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että parlamentti on pyytänyt komissiota toimittamaan kertomuksen mahdollisuudesta ottaa käyttöön euroarvopapereita ja että se muodostaa olennaisen osan parlamentin ja neuvoston välistä sopimusta talouspolitiikan ohjauspaketista;

B.  ottaa huomioon, että euroalueen tilanne on ainutlaatuinen, sillä euroalueen jäsenvaltioilla on yhteinen raha mutta niillä ei ole yhteistä finanssipolitiikkaa eikä yhteisiä joukkolainamarkkinoita;

C.  katsoo, että yhteisvastuullisten joukkolainojen liikkeeseenlasku edellyttäisi yhdentymisen syventämistä;

1.  on erittäin huolissaan jatkuvasta euroalueen valtion joukkolainamarkkinoihin kohdistuvasta rasituksesta, joka on kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana näkynyt korkoerojen kasvuna, korkeana volatiliteettina sekä alttiutena keinotteluyrityksille;

2.  katsoo, että euroalue on maailman toiseksi tärkeimmän kansainvälisen valuutan liikkeeseenlaskijana osaltaan vastuussa kansainvälisen valuuttajärjestelmän vakaudesta;

3.  korostaa, että eurosta voi tulla maailman varantovaluutta ja on euroalueen ja sen jäsenvaltioiden pitkän aikavälin strategisen edun mukaista hyödyntää kaikki euron liikkeeseenlaskun mahdollisesti tarjoamat edut;

4.  panee erityisesti merkille, että euroalueen valtion joukkolainamarkkinat kokonaisuutena katsottuna ja Yhdysvaltojen vastaavat markkinat ovat kooltaan mutta eivät likviditeetin, monipuolisuuden ja hinnoittelun kannalta toisiinsa verrattavissa; huomauttaa, että voisi olla euroalueen edun mukaista kehittää yhteiset likvidit ja monipuoliset joukkolainamarkkinat ja että vakausjoukkolainojen markkinat tarjoaisivat kestävän vaihtoehdon Yhdysvaltain dollariin sidotuille joukkolainamarkkinoille ja tekisivät eurosta maailmanlaajuisen ”tuen ja turvan”;

5.  katsoo myös, että on euroalueen ja sen jäsenvaltioiden vastuulla varmistaa euron pitkän aikavälin vakaus ottaen huomioon, että kyseessä on yli 330 miljoonan ihmisen sekä monien yritysten ja sijoittajien käyttämä valuutta, jonka vakaus vaikuttaa välillisesti muuhun maailmaan;

6.  huomauttaa, että vakausjoukkolainat poikkeaisivat liittovaltioiden, kuten Yhdysvaltojen ja Saksan, liikkeeseenlaskemista joukkolainoista eikä niitä siksi voi tarkkaan ottaen verrata Yhdysvaltojen valtiokonttorin joukkovelkakirjoihin eikä Saksan valtion joukkovelkakirjoihin;

7.  pitää myönteisenä vihreän kirjan esittämistä Euroopan parlamentin toistuvien pyyntöjen mukaisesti ja pitää sitä hyödyllisenä lähtökohtana jatkopohdinnoille; on halukas keskustelemaan aktiivisesti kaikista seikoista – sekä vahvuuksista että heikkouksista – jotka liittyvät vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuuteen ja eri vaihtoehtoihin; kannustaa komissiota syventämään edelleen analyysiaan laajan julkisen keskustelun jälkeen, johon myös Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien sekä halutessaan myös EKP:n olisi osallistuttava; katsoo, ettei yksikään komission esittämistä kolmesta vaihtoehdosta ole itsessään vastaus nykyiseen valtionvelkakriisiin;

8.  panee merkille komission vihreässä kirjassaan vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuudesta esittämän arvion, että vakausjoukkolainat helpottaisivat euroalueen rahapolitiikan välittymistä ja niillä edistettäisiin joukkolainamarkkinoiden ja euroalueen laajemman rahoitusjärjestelmän tehokkuutta;

9.  toistaa kantansa, että joukkolainojen yhteisen liikkeeseenlaskun edellytyksenä on kestävä finanssipoliittinen kehys, jonka tavoitteena on sekä talouden ohjausjärjestelmän parantaminen että talouskasvun lisääminen euroalueella, ja että keskeistä on jaksottaminen, johon liittyy sitova etenemissuunnitelma, joka on samanlainen kuin yhtenäisvaluutan käyttöönoton yhteydessä sovelletut Maastrichtin kriteerit, joista saatuja kokemuksia on hyödynnettävä täysimääräisesti;

10.  katsoo, että Eurooppa-neuvostossa 8.–9. joulukuuta 2011 tehtyjen päätösten perustana olevat julkisen talouden kestävyyden parantamistavoitteet auttavat myös luomaan tarvittavat edellytykset vakausjoukkolainojen mahdolliselle käyttöönotolle;

11.  katsoo, että vakausjoukkolainat voisivat olla lisäkannuste vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamiseen, kunhan niissä otetaan huomioon moraalikatoon ja yhteisvastuuseen liittyvät kysymykset; toteaa, että vihreässä kirjassa esitetyt vaihtoehdot vaativat vielä muun muassa seuraavien seikkojen jatkokäsittelyä:

   tehokkaat markkinakannustimet velkaantuneisuuden alentamiseksi,
   pääsy- ja irtautumiskriteerit, ehdollisuussopimukset, maturiteettisopimukset sekä maiden, joilla nykyisin on AAA-luottoluokitus, rahoitusetujen uudelleenjako,
   järjestelmä, jossa korko on erisuuruinen jäsenvaltioilla, joilla on eri luokitus,
   talousarvion kurinalaisuus ja kilpailukyvyn lisääminen,
   myötäsykliset ja velasta johtuvat deflatoriset vaikutukset,
   riittävä houkuttelevuus markkinasijoittajien kannalta kuitenkin siten, että hillitään tai vältetään ristiinpanttaamista ja riskien uudelleenjakoa maiden kesken,
   vakausjoukkolainojen etuoikeusasema kansallisiin joukkolainoihin nähden siinä tapauksessa, että jokin jäsenvaltio laiminlöisi velanmaksun,
   kriteerit, joiden mukaan lainat jaetaan jäsenvaltioille, ja velanhoitokyky,
   mitattavat ja täytäntöönpanokelpoiset velkaohjelmat,
   yhtenäisvaluutan käyttöönoton yhteydessä sovellettujen Maastrichtin kriteereiden kaltaisen sitovan etenemissuunnitelman yksityiskohtaiset säännöt,
   likviditeettiongelmista kärsivien jäsenvaltioiden vuorovaikutus ERVV:n/EVM:n kanssa,
   asianmukaiset oikeudelliset vaatimukset, mukaan luettuina perussopimus- ja perustuslakimuutokset;

12.  katsoo, että vakausjoukkolainojen tulo näköpiiriin voi edistää euroalueen vakautta keskipitkällä aikavälillä; kehottaa komissiota kuitenkin esittämään pikaisesti ehdotuksia, joilla pyritään päättäväisesti ratkaisemaan nykyinen valtionvelkakriisi, esimerkiksi Saksan talousasiantuntijoiden neuvoston ehdottamaa Euroopan lunastussopimusta ja/tai EVM-sopimuksen viimeistelyä ja ratifiointia ja/tai euroalueen yhteisiä velkasitoumuksia sekä valtion velkakirjojen liikkeeseenlaskun yhteistä hallinnointia;

13.  huomauttaa, että tämä päätöslauselma on alustava vastaus komission vihreään kirjaan ja sitä seuraa kattavampi päätöslauselma INI-mietinnön muodossa;

14.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan keskuspankille.

(1) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 1.


Vuotuisen kasvuselvityksen 2012 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat
PDF 150kWORD 75k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2012 vuotuisen kasvuselvityksen 2012 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista (2011/2320(INI))
P7_TA(2012)0047A7-0021/2012

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 145, 148 ja 152 artiklan sekä 153 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklan,

–  ottaa huomioon neuvoston 7. maaliskuuta 2011 hyväksymän Euroopan tasa-arvosopimuksen (2011–2020),

–  ottaa huomioon 23. marraskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2012” (COM(2011)0815) ja sen liitteenä olevan luonnoksen yhteiseksi työllisyysraportiksi,

–  ottaa huomioon 1. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta(1),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”EUROOPPA 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2010 antamansa kannan ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista: Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa(2),

–  ottaa huomioon 21. lokakuuta 2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/707/EU(3) jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista,

–  ottaa huomioon 23. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen” (COM(2010)0682),

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma”(4),

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle” (COM(2010)0758),

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisesta foorumista(5),

–  ottaa huomioon 3. lokakuuta 2008 annetun komission suosituksen 2008/867/EY työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä (tiedoksiannettu numerolla (C(2008)5737)(6) ja siitä 6. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman(7),

–  ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon ja mietinnön Eurooppa 2020 -strategian sosiaalisesta ulottuvuudesta (SPC/2010/10/7),

–  ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille” (COM(2011)0173),

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman romaniväestön osallistamista koskevasta EU:n strategiasta(8),

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Nuoret liikkeellä: Aloite nuorten potentiaalin vapauttamiseksi tavoitteena älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Euroopan unionissa” (COM(2010)0477),

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman ”Nuoret liikkeellä -aloite – puitteet Euroopan yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi”(9),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman nuorten työmarkkinoille pääsyn edistämisestä sekä harjoittelijoiden, työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen aseman vahvistamisesta(10),

–  ottaa huomioon 7. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman uuden kestävän talouden työllisyyspotentiaalin kehittämisestä(11),

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta(12),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 1997 annetun neuvoston direktiivin 97/81/EY Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE), julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) tekemästä osa-aikatyötä koskevasta puitesopimuksesta(13),

–  ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY(14),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A7-0021/2012),

A.  toteaa, että kriisin sosiaaliset seuraukset ovat kauaskantoisia, ja tällä hetkellä niitä pahentavat joissakin maissa valtionvelkakriisin vuoksi toteutetuista säästötoimenpiteistä, työpaikkojen vähentämisestä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla sekä sosiaaliturvaetuuksien ja julkisten palvelujen supistamisesta ja näin ollen huononevasta köyhyystilanteesta kaikkialla EU:ssa johtuvat vaikutukset;

B.  toteaa, että työttömyys on lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2008 ja työttömien määrä on noussut EU:ssa 23 miljoonaan, mikä vastaa kymmentä prosenttia työikäisestä väestöstä; toteaa, että työllisyystavoitteensa saavuttamiseksi EU:n on lisättävä työpaikkojen määrää 17,6 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä;

C.  toteaa, että nuorten työmarkkinatilanne on erityisen vaikea heidän koulutustasostaan riippumatta, ja he päätyvät usein epävarmoihin työsuhteisiin ja palkattomaan harjoitteluun; toteaa, että nuorten vaikea tilanne johtuu osittain siitä, että heidän hankkimansa taidot eivät vastaa työmarkkinoiden tarpeita;

D.  toteaa, että kriisistä kärsivät eniten myös eläkeikää lähestyvät, pitkäaikaistyöttömät, kolmansien maiden työntekijät ja vähän koulutetut työntekijät;

E.  toteaa, että tasa-arvonäkökohtien huomioon ottaminen on ratkaisevan tärkeää Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamisessa, koska naiset ovat suurin vielä käyttämätön työn voimavara ja suurin osa EU:ssa köyhyydessä elävistä on naisia; katsoo, että tämän vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä sukupuolinäkökohtien huomioon ottamiseen että naisia koskeviin toimiin koko eurooppalaisessa ohjausjaksossa;

F.  toteaa, että työssäkäyvien köyhyys ja epävarmuus lisääntyvät EU:ssa sen lisäksi, että työttömien määrä on korkea ja työttömyyden keskimääräinen kesto on pidentynyt; toteaa, että kriisin seurauksena köyhyys uhkaa uusia ihmisryhmiä; toteaa, että sosiaalisen suojelun komitea varoittaa tuloköyhyyden, lapsiköyhyyden, vakavan aineellisen puutteen ja sosiaalisen syrjäytymisen uhkaavan yhä useampia ihmisiä sosiaaliturvajärjestelmiin kohdistuvien julkisen talouden vakauttamistoimenpiteiden – jos nämä kohdennetaan väärin ja ovat regressiivisiä – vaikutusten vuoksi ja katsoo, että yhdennettyjen aktiivisten osallistamisstrategioiden täytäntöönpanon olisi sen vuoksi oltava keskeinen tekijä EU:n ja jäsenvaltioiden sosiaalipoliittisissa ohjelmissa;

G.  ottaa huomioon, että säästötoimenpiteillä ja julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävillä toimenpiteillä voi olla kohtuuttoman kielteinen vaikutus naisten asemaan työmarkkinoilla ja naisten köyhyyteen esimerkiksi naisiin vaikuttavien julkisen sektorin leikkausten tai lastenhoidon veroetuuksien rajoittamisen vuoksi;

H.  toteaa, että tilanteen kiireellisyydestä huolimatta Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttaminen edistyy jäsenvaltioissa odotettua heikommin; toteaa, että kansallisissa uudistusohjelmissa esitetyt sitoumukset ovat riittämättömiä useimpien EU:n tasolla asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

I.  toteaa, että sosiaali- ja työllisyysnäkökohdat on sisällytetty vuotuisen kasvuselvityksen viidestä painopistealueesta ainoastaan yhteen, vaikka ne liittyvät Eurooppa 2020 -strategian viidestä yleistavoitteesta kolmeen;

Keskeiset viestit kevään Eurooppa-neuvostolle

1.  kehottaa Eurooppa-neuvostoa varmistamaan, että seuraavat viestit sisällytetään vuoden 2012 eurooppalaista ohjausjaksoa koskeviin toimintaohjeisiin, ja antaa puhemiehelle valtuudet puolustaa tätä kantaa kevään Eurooppa-neuvoston kokouksessa 1.–2. maaliskuuta 2012;

I.  Varmistetaan johdonmukaisuus ja lisätään pyrkimyksiä Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseksi

2.  kehottaa Eurooppa-neuvostoa varmistamaan, että vuotuisen kasvuselvityksen perusteella määritetyt vuotuiset toimintaohjeet ovat kaikilta osin sellaiset, että niillä pyritään täyttämään kaikki Eurooppa 2020 -strategian älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevat tavoitteet;

3.  kehottaa Eurooppa-neuvostoa varmistamaan toimintaohjeissaan eri painopistealueiden johdonmukaisuuden, jotta julkisen talouden vakauttamista koskevat ohjeet perustuvat sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen eivätkä lisää köyhyyttä tai vaikeuta työttömyyden torjumiseksi ja kriisin sosiaalisten seurausten lieventämiseksi toteutettavia toimia; uskoo vahvasti, että päähuomio on keskitettävä sellaisiin yhdennettyihin uudistustoimenpiteisiin, jotka edistävät kasvua niin lyhyellä kuin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä; korostaa tämän vuoksi, että budjetti-, kasvu- ja työllisyystoimenpiteitä on tarkasteltava kokonaisuutena, sillä ne ovat kaikki toisistaan riippuvaisia ja muodostavat yhdessä edellytykset elpymiselle;

4.  kehottaa Eurooppa-neuvostoa varmistamaan poliittisissa suuntaviivoissaan, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen varataan EU:n varoja;

5.  on syvästi huolissaan siitä, että tämänhetkiset kansalliset tavoitteet eivät ole riittäviä Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä, koulutusta ja köyhyyden vähentämistä koskevien yleistavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa Eurooppa-neuvostoa varmistamaan, että jäsenvaltiot tiukentavat kansallisia tavoitteitaan ja että niitä täydennetään konkreettisilla ja realistisilla täytäntöönpanoa koskevilla etenemissuunnitelmilla ja arvioidaan selkeillä ja johdonmukaisilla indikaattoreilla sovitun yhteisen arviointikehyksen pohjalta, jotta EU pyrkii selkeän ja toteutuskelpoisen linjan mukaisesti saavuttamaan kaikki Eurooppa 2020 -tavoitteet ja jotta varmistetaan mahdollisuus mitata edistymistä avoimesti;

II.  Tuetaan kestävien työpaikkojen luomista investoinneilla ja verouudistuksilla

6.  kehottaa Eurooppa-neuvostoa jättämään talousarvioon riittävästi liikkumavaraa ja kannustamaan investointeja kestävien ja ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen monilla eri aloilla sekä työntekijöiden koulutukseen, työttömien työntekijöiden koulutukseen ja köyhyyden vähentämiseen tehtäviin investointeihin;

7.  kehottaa Eurooppa-neuvostoa hyväksymään toimintaohjeet, jotka koskevat verorasituksen siirtämistä työstä muihin kohteisiin kannustaen näistä poikkeuksista/vähennyksistä hyötyviä yrityksiä vastavuoroisesti tarjoamaan ihmisarvoisen elämän takaavan palkan; uskoo, että tämä tekisi työntekijöiden palkkaamisesta ja pitämisestä houkuttelevampaa ja parantaisi yleistä työmarkkinatilannetta ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tilannetta; kehottaa Eurooppa-neuvostoa hyväksymään toissijaisuusperiaatteen mukaisesti toimintaohjeet tulojen parantamisesta oikeudenmukaisen, progressiivisen, varoja uudelleen jakavan, tehokkaan ja vaikuttavan verotuksen avulla sekä parantamalla verotuksen koordinointia veropetosten torjumiseksi, jotta voidaan varmistaa järjestelmän oikeudenmukaisuus ja säilyttää sosiaalinen koheesio;

III.  Parannetaan työllisyyden laatua sekä edellytyksiä lisätä työntekijöiden osallistumista

8.  pitää valitettavana, että työn houkuttelevuuden lisäämiseen tarkoitetuissa toimintaohjeissa ei puututa työpaikkojen laatuun ja että huomiota kiinnitetään liian vähän sellaisten edellytysten luomiseen, joita tarvitaan työmarkkinoiden, erityisesti naisten, vammaisten ja vähävaraisimpien, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien, osallistumisen lisäämiseksi; kehottaa Eurooppa-neuvostoa esittämään ihmisarvoista työtä koskevia ohjeita sekä toimia, joilla tuetaan työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista kohtuuhintaisten hoiva- ja lastenhoitopalvelujen, perhevapaiden ja joustavien työjärjestelyjen avulla;

9.  varoittaa, että säästötoimenpiteet ja hallinnollisen rasituksen vähentäminen eivät saisi vaarantaa sosiaaliturva-, terveys- ja turvallisuusvaatimuksia eivätkä johtaa väljempiin ehtoihin tai EU:n lainsäädännöstä tehtäviin poikkeuksiin;

IV.  Torjutaan nuorisotyöttömyyttä

10.  korostaa, että on tärkeää olla menettämättä nuoren sukupolven potentiaalia, ja kehottaa Eurooppa-neuvostoa sisällyttämään nuorisotyöttömyyden torjunnan painopistealueisiin; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kattavia strategioita niitä nuoria varten, joilla ei ole työ-, opiskelu- tai koulutuspaikkaa, mukaan lukien kohdennetut aktiiviset työmarkkinapoliittiset toimet, toimet, joilla puututaan osaamisen kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaan, nuorten yrittäjyyden edistäminen sekä puitteet koulusta työelämään siirtymisen turvaamiseksi, mistä voidaan mainita esimerkkinä ns. kaksijakoinen ammattikoulutus; kehottaa jäsenvaltioita tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa ottamaan käyttöön nuorisotakuun, jolla varmistetaan, että EU:ssa kaikille nuorille tarjotaan työtä, oppisopimuskoulutusta, lisäkoulutusta tai työn ja koulutuksen yhdistelmää neljän kuukauden enimmäistyöttömyysjakson jälkeen; painottaa, että nuorten epävarmoja työsuhteita, kuten määräaikaisia työsopimuksia, osa-aikaisia työsuhteita ja palkatonta harjoittelua, on vähennettävä siellä, missä nämä ovat ei-toivottuja;

V.  Torjutaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä painottaen erityisesti ryhmiä, joilla ei ole työmarkkinayhteyksiä tai joiden työmarkkinayhteydet ovat vähäisiä

11.  pitää ilahduttavana, että vuotuiseen kasvuselvitykseen sisältyy ensimmäistä kertaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen alaa koskevia ohjeita, ja kehottaa Eurooppa-neuvostoa hyväksymään kyseiset ohjeet ensisijaisina varmistaen samalla, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta ei rajoitu toimenpiteisiin, joilla pyritään integroimaan ihmisiä työmarkkinoille, painottamalla sellaisten haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien sosiaalista suojelua ja aktiivista osallistamista, joilla ei ole työmarkkinayhteyksiä tai joiden työmarkkinayhteydet ovat vähäisiä;

12.  korostaa, että SEUT-sopimuksen 9 artikla on otettava huomioon eurooppalaisten ohjausjaksojen kaikissa vaiheissa, myös maakohtaisissa suosituksissa, joita olisi täydennettävä sosiaalisia vaikutuksia koskevilla ennakko- ja jälkiarvioinneilla;

VI.  Parannetaan demokraattista oikeutusta, tulosvastuuta ja sitoutumista

13.  palauttaa mieliin, että jäsenvaltioiden talouspolitiikan eurooppalaisen ulottuvuuden merkitystä lisättäessä on samanaikaisesti varmistettava demokraattinen oikeutus ja asianmukainen tulosvastuu Euroopan parlamentille ja kansallisille parlamenteille; katsoo, että koska tavallisen lainsäätämisjärjestyksen soveltamiselle vuotuiseen kasvuselvitykseen ei ole oikeusperustaa, Eurooppa-neuvostolla on erityinen vastuu ottaa toimintaohjeita hyväksyessään huomioon parlamentin huomautukset, jotta taataan ohjeiden demokraattinen oikeutus, ja että säästötoimien ja talouskurin täytäntöönpanon kiireellisyys ei missään tapauksessa voi mennä sen edelle, että päätöksentekomenettelyn on oltava demokraattinen;

14.  kehottaa Eurooppa-neuvostoa ja jäsenvaltioita sitoutumisen varmistamiseksi takaamaan, että kansalliset ja alueelliset parlamentit, työmarkkinaosapuolet, julkiset viranomaiset ja kansalaisyhteiskunta osallistuvat tiiviisti toimintaohjeiden täytäntöönpanoon ja seurantaan Eurooppa 2020 -strategian ja talouspolitiikan ohjausprosessin yhteydessä;

15.  kehottaa komissiota muuttamaan vuotuisen kasvuselvityksen vuotuisiksi kestävän kasvun suuntaviivoiksi vuonna 2013 ja esittämään suuntaviivat sellaisessa muodossa, että parlamentti pystyy ehdottamaan niihin muutoksia, ja takaamaan, että avoimen toimielinten välisen päätöksentekomenettelyn tuloksena saavutetaan yhteisesti sovittuja toimintaohjeita;

Työllisyys- ja sosiaalialalla toteutettavat lisätoimet
Lisätään työllisyyttä ja parannetaan työpaikkojen laatua

16.  kehottaa jäsenvaltioita tukemaan aloitteita, joilla helpotetaan työllisyyspotentiaaliltaan parhaiden alojen kehittämistä, erityisesti siirtymistä kestävään talouteen (vihreät työpaikat), terveys- ja sosiaalipalveluja (valkoiset työpaikat) ja digitaalitaloutta;

17.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan liiketoimintaympäristöä, erityisesti pk-yritysten osalta, ja erityisesti edistämään yritysten perustamista ja tukemaan olemassa olevia pk-yrityksiä niiden toimissa uusien työpaikkojen luomiseksi;

18.  kehottaa Eurooppa-neuvostoa tehostamaan toimia sisämarkkinoiden parantamiseksi ja digitaalisen talouden laajentamiseksi ja kiinnittämään huomiota älykkääseen sääntelyyn, jotta voidaan vähentää turhaa byrokratiaa;

19.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään työvoimapalvelujen kattavuutta ja tehokkuutta sekä hyväksymään tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa tehokkaita ja aktiivisia työmarkkinapolitiikkoja, joita tuetaan vastavuoroisesti työhyvinvointiohjelmien kaltaisilla aktivointikannustimilla, sekä asiaankuuluvia etujärjestelmiä, jotta voidaan ylläpitää työllistettävyyttä, tukea ihmisten työhön paluuta ja turvata ihmisarvoiset elinolot;

20.  kehottaa jäsenvaltioita tukemaan ja kehittämään entistä joustavampien työjärjestelyjen edellytyksiä, erityisesti ikääntyneille ja nuorille työntekijöille, ja edistämään työntekijöiden liikkuvuutta; korostaa työn tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämisen merkitystä kaikkialla EU:ssa Euroopan kilpailukyvyn palauttamiseksi;

21.  kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti rakennerahastoja työllistettävyyden tukemiseksi sekä rakenteellisen ja pitkäaikaisen työttömyyden torjumiseksi tehokkaasti; katsoo, että komission olisi autettava ja opastettava jäsenvaltioita entistä enemmän tässä pyrkimyksessä, erityisesti näinä taloudellisen taantuman ja sosiaalisten haasteiden aikoina;

22.  katsoo, että Eurooppa 2020 -strategian työllisyysastetta koskeva yleistavoite voidaan saavuttaa vain, jos naisten osallistuminen työmarkkinoille lisääntyy merkittävästi; kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot saavat vahvempaa ohjeistusta, jossa olisi pyrittävä luomaan tarpeelliset edellytykset naisten työllisyyden parantamiseksi, kuten tarjoamaan kohtuuhintaisia hoiva- ja lastenhoitopalveluja, asiaankuuluvia äitiys-, isyys- ja vanhempainlomajärjestelyjä sekä lisäämään työaika- ja työpaikkajärjestelyjen joustavuutta;

23.  kehottaa Eurooppa-neuvostoa arvioimaan poliittisten suositustensa vaikuttavuutta kaikkien kotitalouden aikuisten työmarkkinoille osallistumisen tukemiseen, ihmisarvoisen elämän takaavan palkan tarjoamiseen ja matalapalkkaisiin tai epävarmoihin työpaikkoihin jääneiden työmarkkinoilla etenemisen helpottamiseen, sillä näillä kolmella keinolla voidaan vähentää työssäkäyvien köyhyyttä; kehottaa jäsenvaltioita torjumaan työssäkäyvien köyhyyttä harjoittamalla sellaista työmarkkinapolitiikkaa, jolla pyritään varmistamaan elinkustannukset kattava palkka työssäkäyville;

24.  kehottaa komissiota käyttämään edistymisraporteissaan sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja;

25.  kehottaa jäsenvaltioita edelleen tunnustamaan sen todellisen lisäarvon, jota ikääntyvät työntekijät tuovat yrityksille, ja luomaan ikääntymistä tukevat työolosuhteet, joiden ansiosta iäkkäät työntekijät voivat halutessaan olla mukana ja pysyä työmarkkinoilla; kehottaa jäsenvaltioita tätä varten torjumaan iästä johtuvaa syrjintää, korvaamaan iäkkäiden työntekijöiden työmarkkinoilta poistumista edistävät kannustimet osallistavia työmarkkinoita edistävillä kannustimilla ja muuttamaan työolosuhteita iäkkäiden työntekijöiden tarpeita vastaaviksi, esimerkiksi tarjoamaan oikeuden joustaviin työaika- ja työpaikkajärjestelyihin, koulutukseen sekä joustaviin eläkkeelle siirtymistä koskeviin järjestelyihin ja varmistamaan eläketurvan riittävyyden kaikille; katsoo, että työterveyden edistämisellä olisi varmistettava aktiivinen ikääntyminen työelämässä ja sen jälkeen;

26.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että määräaikaisissa tai osa-aikaisissa työsuhteissa olevilla työntekijöillä on yhtäläiset oikeudet, myös irtisanomisen ja palkan osalta EU:n primääri- ja sekundäärilainsäädännön mukaisesti, ja että kyseisillä työntekijöillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on asiaankuuluva sosiaaliturva ja koulutusmahdollisuuksia sekä mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen ja että heille tarjotaan tarvittavat puitteet uran luomiseen; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön osa-aikatyötä ja määräaikaista työtä koskevat puitesopimukset ja panemaan tehokkaasti täytäntöön yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun direktiivin;

27.  uskoo, että työmarkkinoiden tarvittavat uudistukset, joilla pyritään lisäämään tuottavuutta ja kilpailukykyä, on pantava täytäntöön siten, että varmistetaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja edistetään työpaikkojen laatua kunnioittaen työmarkkinavuoropuhelun kansallisia perinteitä;

28.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimia parantaakseen liikkuvuutta työmarkkinoilla ja niiden välillä ja poistamaan kaikki nykyiset oikeudelliset ja hallinnolliset esteet, jotka haittaavat työntekijöiden vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa;

29.  kehottaa Eurooppa-neuvostoa ottamaan käyttöön finanssitransaktioveron edistääkseen kestävien työpaikkojen luomista;

30.  pahoittelee riittämättömiä ponnisteluja sukupuolinäkökohtien huomioon ottamiseksi vuotuisen kasvuselvityksen painopistealoissa, vaikka ajanjaksolle 2011–2020 hyväksytyssä Euroopan tasa-arvosopimuksessa pyydetään komissiota sisällyttämään tasa-arvonäkökohdat vuotuiseen kasvuselvitykseen; kehottaa Eurooppa-neuvostoa varmistamaan, että toimintaohjeissa tarkastellaan sukupuolten eriarvoisuutta; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon kansallisten uudistusohjelmien valmistelussa; kehottaa komissiota tarkastelemaan maakohtaisia suosituksia, jos jäsenvaltiot eivät onnistu ottamaan huomioon sukupuoliulottuvuutta;

Investoidaan koulutukseen

31.  kehottaa jäsenvaltioita mukauttamaan ja laajentamaan investointeja koulutukseen, yrittäjätaitojen edistämiseen ja kaikkien ikäryhmien elinikäiseen oppimiseen, ei pelkästään virallisen oppimisen kautta, vaan myös kehittämällä epävirallista ja koulutusjärjestelmän ulkopuolista oppimista, mikä lisää kasvupotentiaalia, sekä varoittaa koulutusmäärärahojen leikkaamisen sosiaalisista ja taloudellisista kustannuksista pitkällä aikavälillä;

32.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita korjaamaan osaamisen kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa ja puutteita ja kehittämään laaja-alaisia strategioita synergioiden lisäämiseksi korkeakoulujen, koulutuslaitosten, nuorisojärjestöjen ja yritysten välillä tehostamalla osaamistarpeiden ennakointia, mukauttamalla koulutusjärjestelmiä vastaamaan työelämän tarpeita ja varustamalla työvoima uusilla taidoilla, jotta voidaan torjua rakenteellista työttömyyttä ja valmistella työvoimaa siirtymään älykkääseen, kestävään ja osallistavaan talouteen;

33.  kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että säästötoimenpiteet eivät vaaranna kasvuystävällistä politiikkaa, ja asettamaan etusijalle kasvuystävälliset menot, kuten menot koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen, tutkimukseen ja innovointiin varmistamalla samalla menojen vaikuttavuuden;

34.  palauttaa mieliin, että komissio lupasi ”Nuoret liikkeellä” -aloitteessaan esittää ehdotuksen harjoittelujaksojen laatukehyksestä, ja kehottaa sitä viipymättä esittämään kyseistä kehystä;

35.  rohkaisee panemaan määrätietoisesti täytäntöön kansallisen tutkintojen viitekehyksen, sillä se on elinikäisen oppimisen kehittämistä edistävä väline;

36.  kannustaa komissiota, jäsenvaltioita ja työnantajia luomaan lisää mahdollisuuksia naistyöntekijöille uuden teknologian alalla, jotta voidaan vahvistaa korkean teknologian alaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti;

Torjutaan köyhyyttä sekä edistetään sosiaalista osallisuutta ja julkisten palvelujen laatua

37.  korostaa, että marraskuussa 2011 teetetyn Eurobarometri-kyselyn mukaan 49 prosenttia Euroopan kansalaisista asetti köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan ensisijaiseksi politiikaksi, jota he haluavat Euroopan parlamentin edistävän, ja se oli heidän ensisijainen huolenaiheensa ennen talous-, budjetti- ja veropolitiikan koordinointia;

38.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan sosiaaliturvajärjestelmien asianmukaisuutta ja tehokkuutta, myös pääsyä eläkejärjestelmiin, joissa sukupuolten tasa-arvo otetaan asiaankuuluvalla tavalla huomioon, sekä varmistamaan, että ne toimivat edelleen puskureina köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan;

39.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön aktiivisia osallistamisstrategioita sekä asianmukaisia, kohtuuhintaisia ja laadukkaita palveluja, riittävän vähimmäistoimeentuloturvan ja työllistymispolkuun perustuvia lähestymistapoja laadukkaaseen työllisyyteen, jotta estetään pienituloisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien syrjäytyminen;

40.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan sosiaalisen suojelun komitean kehotusta ottaa käyttöön osallistuvat kansalliset sosiaalialan raportit tukemaan kansallisia uudistusohjelmia sosiaalialan avoimen koordinointimenetelmän yhteisten tavoitteiden perusteella ja tarjoamaan moniulotteisia ratkaisuja köyhyyden poistamiseksi edistämällä oikeuksien, resurssien ja palvelujen saatavuutta;

41.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiotta ottamaan käyttöön, panemaan täytäntöön ja valvomaan tehokkaita syrjinnän vastaisia toimenpiteitä; kehottaa komissiota tarkastelemaan edistymisen puutetta syrjinnän vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa ja valvonnassa maakohtaisissa suosituksissa;

42.  kehottaa jäsenvaltioita täsmentämään kansallisissa uudistusohjelmissaan, miten EU:n varoja käytetään tukemaan kansallisia köyhyyden poistamista koskevia tavoitteita ja muita sosiaalisia, työllisyys- ja koulutuspoliittisia tavoitteita, jotta voidaan varmistaa Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttaminen;

43.  varoittaa, että eläkeuudistuksissa, joihin vuotuisessa kasvuselvityksessä rohkaistaan, ei voida pelkästään korottaa eläkeikää puutteiden kattamiseksi, vaan niissä on sen sijaan otettava huomioon työvuosien määrä ja tarjottava asianmukainen yleinen kattavuus, jolla vähennetään ikääntyneiden köyhyyttä vaarantamatta julkisia eläkejärjestelmiä;

44.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita varmistamaan, että mahdollisissa terveydenhuoltojärjestelmien uudistuksissa keskitytään laadun parantamiseen ja varmistetaan riittävyys, kohtuuhintaisuus ja yleinen saatavuus;

45.  on huolissaan kriisin sosiaalisista vaikutuksista naisten köyhyyteen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että julkisen talouden tasapainottaminen on yhdenmukaista Eurooppa 2020 -strategian ja työllisyyssuuntaviivojen kanssa; kehottaa komissiota arvioimaan myös säästötoimenpiteiden vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon ja naisten työllisyyteen;

46.  kehottaa komissiota kehittämään sukupuolianalyysin, jossa kartoitetaan valtavirtaistamisen näkökulmasta eläkeuudistusten vaikutuksia EU:ssa naisten elämään pyrkien yksilöimään eläkeoikeuksia sekä sosiaaliturvaa ja verotusjärjestelmiä koskevia oikeuksia;

Hallinnon, sitoutumisen ja demokraattisen oikeutuksen kehittämiseksi toteutettavat lisätoimet

47.  on huolissaan siitä, että Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvä rooli on edelleen vähäinen; pahoittelee, että komission esittämissä vuotuiseen kasvuselvitykseen sisältyvissä toimintaohjeissa, jotka Eurooppa-neuvoston on hyväksyttävä, ei oteta riittävästi huomioon parlamentin osallistumista ja sen vuoksi demokraattista oikeutusta;

48.  panee merkille, että heinäkuussa 2011 ei esitetty minkäänlaisia maakohtaisia suosituksia niille viidelle jäsenvaltiolle, joilla on tällä hetkellä yhteisymmärryspöytäkirja komission, IMF:n ja EKP:n kanssa; kehottaa komissiota varmistamaan, että yhteisymmärryspöytäkirjan täytäntöönpano on täysin yhdenmukainen työllisyyden lisäämistä ja köyhyyden vähentämistä koskevien Eurooppa 2020 -tavoitteiden kanssa; toistaa kantanaan, että Kansainvälinen työjärjestö (ILO) olisi otettava mukaan komission, IMF:n ja EKP:n avustusohjelmiin; kehottaa Eurooppa-neuvostoa kannustamaan asianomaisia jäsenvaltioita investoimaan kestävien työpaikkojen luomiseen, koulutukseen sekä köyhyyden vähentämiseen, jotta niiden olisi helpompi omalta osaltaan edesauttaa EU:n yleistavoitteiden saavuttamista näillä aloilla;

49.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan viipymättä täytäntöön tarvittavat kansalliset uudistusohjelmat, koska Euroopan unionia koettelee sen historian pahin talouskriisi;

o
o   o

50.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0542.
(2) EUVL C 308 E, 20.10.2011, s. 116.
(3) EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46.
(4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0466.
(5) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0495.
(6) EUVL L 307, 18.11.2008, s. 11.
(7) EUVL C 212 E, 5.8.2010, s. 23.
(8) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0092.
(9) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0230.
(10) EUVL C 351 E, 2.12.2011, s. 29.
(11) EUVL C 308 E, 20.10.2011, s. 6.
(12) EYVL L 175, 10.7.1999, s. 43.
(13) EYVL L 14, 20.1.1998, s. 9.
(14) EUVL L 303, 2.12.2000, s. 16.


Osallistuminen vuotuiseen kasvuselvitykseen 2012
PDF 136kWORD 64k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2012 osallistumisesta vuotuiseen kasvuselvitykseen 2012 (2011/2319(INI))
P7_TA(2012)0048A7-0018/2012

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission 23. marraskuuta 2011 antaman tiedonannon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2012 (COM(2011)0815),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2011 hyväksytyn talouden ohjausjärjestelmää koskevan lainsäädäntöpaketin ja erityisesti makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011(1),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman tulostaulusta makrotalouden epätasapainon valvontaa varten: alustava suunnitelma(2),

–  ottaa huomioon 1. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta(3),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisistä: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi(4),

–  ottaa huomioon 9. joulukuuta 2011 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A7-0018/2012),

A.  ottaa huomioon, että viimeisimmissä tilastotiedoissa korostuu epätasa-arvon ja työttömyyden kasvu Euroopan unionissa;

B.  ottaa huomioon, että useimmat jäsenvaltiot eivät enää ole mukana Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamisessa;

Taloudelliset haasteet ja tärkeimmät makrotaloudelliset politiikat

1.  panee tyytyväisenä merkille komission esittelemän vuotuisen kasvuselvityksen 2012 hyvänä pohjana tämän vuoden talouspolitiikan eurooppalaiselle ohjausjaksolle; korostaa, että vallitsevaa julkisen talouden velkakriisiä ja rahoituskriisiä koskevissa erityisratkaisuissa, joita kaikki toimielimet päivittäin työstävät, on huomioitava keskipitkän ja pitkän aikavälin kasvua tukeviin toimiin sekä talouden yleisten rakenteiden uudistamiseen keskittyvä työ, jotta voidaan parantaa unionin talouden kestävyyttä ja kilpailukykyä ja varmistaa sen pitkäaikainen menestys;

2.  katsoo kuitenkin, että vuotuinen kasvuselvitys ei mene riittävän pitkälle, jotta palautettaisiin eurooppalaisten kotitalouksien ja yritysten sekä rahoitusmarkkinoiden luottamus, koska siinä jätetään huomiotta tarve ryhtyä kiireellisiin toimiin lyhyen aikavälin toiminnan ja työllisyyden tukemiseksi investoitaessa Eurooppa 2020 -tavoitteisiin;

3.  palauttaa mieliin, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2011 ja monissa muissa aloitteissa, jotka on pantava täytäntöön kansallisen ja unionin lainsäädännön kautta, mainittiin jo useimmat niistä tekijöistä, jotka ovat tarpeen luottamuksen palauttamisessa, kilpailukyvyn parantamisessa ja älykkään ja kestävän kasvun tuottamisessa ja työpaikkojen luomisessa;

4.  muistuttaa pyynnöistä, jotka parlamentti esitti neuvostolle ja komissiolle 1. joulukuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta, ja vaatii julkista vastausta tähän päätöslauselmaan sisältyneisiin osa-alueisiin;

5.  pahoittelee, että jäsenvaltiot eivät ole joko panneet lainkaan täytäntöön unionin tasolla hyväksyttyjä suuntaviivoja tai ovat tehneet sen keskenään eri tavalla, pitäen mielessä riittävän harkintavallan, joka jäsenvaltioilla on omien toimintamalliensa toteuttamiseksi, minkä takia hyväksyttyjen suuntaviivojen koko potentiaalia ei voida hyödyntää Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että tämänkertaisessa vuotuisessa kasvuselvityksessä painotetaan täytäntöönpanon merkitystä ja kasvua tukevia toimenpiteitä; korostaa, että jäsenvaltioiden sitoutumista demokraattiseen legitiimiyteen ja uuden talouden ohjausjärjestelmän yhteydessä hyväksyttyihin muutoksiin on vahvistettava huomattavasti;

6.  muistuttaa, että vuotuinen kasvuselvitys ja sitä koskevat Euroopan parlamentin ja muiden unionin toimielinten julkistamat viralliset kannat loivat perustan kansallisesti ja unionin tasolla toteutettaville ensisijaisille toimille seuraavien 12 kuukauden ajaksi myös Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseksi; katsoo, että sen pitäisi myös vaikuttaa kansallisiin päätöksiin talouden ja talousarvion alalla EU:n maakohtaisten suositusten rinnalla;

7.  hyväksyy komission analyysin, jonka mukaan niin kansallisesti kuin unionin tasolla toteutettavissa toimissa pitäisi painottaa seuraavia viittä periaatetta:

   eriytetyt, kasvua edistävät strategiat julkisen talouden vakauttamiseksi siten, että varmistetaan talouden elpyminen ja työpaikkojen luominen;
   reaalitalouden pitkän aikavälin rahoituksen varmistaminen;
   kestävän kasvun edistäminen parantamalla kilpailukykyä ja lisäämällä investointeja;
   työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin puuttuminen;
   EU:n julkishallinnon ja yleishyödyllisten palvelujen nykyaikaistaminen;

8.  panee tyytyväisenä merkille Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteissa saavutetun edistymisen arvioinnin, mutta korostaa, että sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjunnan olisi säilyttävä kaikkien toimintalinjojen painopisteenä;

9.  katsoo, että peruspankkipalvelujen saatavuus vaikuttaa edelleen merkittävästi sosiaaliseen osallisuuteen, ja kannustaa näin ollen komissiota ryhtymään rohkeampiin toimiin niiden saatavuuden takaamiseksi;

Eriytetyt, kasvua edistävät strategiat julkisen talouden vakauttamiseksi siten, että varmistetaan talouden elpyminen ja työpaikkojen luominen

10.  myöntää, että jäsenvaltioiden talous- ja finanssipolitiikat ovat toisistaan riippuvaisia ja aiheuttavat näin ollen toisilleen heijastusvaikutuksia; korostaa, että tapa, jolla velkakriisi ratkaistaan ja koordinoidun talouspolitiikan avulla varmistetaan tehokkaasti parempi keskittyminen kestävään kasvuun ja työpaikkojen luomiseen pyrkiviin investointeihin, vaikuttaa suuresti kaikkien jäsenvaltioiden kasvunäkymiin riippumatta siitä, kuuluuko jäsenvaltio euroalueeseen vai ei; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään asianmukaisiin toimiin korjatakseen liialliset alijäämänsä neuvoston asettamiin määräaikoihin mennessä ja vähentämään julkisen talouden velkaansa kestävälle tasolle;

11.  panee merkille talouden ohjausjärjestelmää koskevat uudet lainsäädäntöehdotukset; katsoo, että tällaisten ehdotusten olisi tarjottava mahdollisuus tehostaa Euroopan parlamentin asemaa määritettäessä ja pantaessa täytäntöön talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon sisältyvät talouspolitiikan valvontamenettelyt SEUT-sopimuksen 121 ja 136 artiklan määräysten mukaisesti;

12.  muistuttaa, että nykytilanteessa, jossa useat jäsenvaltiot joutuvat tekemään julkisten resurssien jakamista koskevia tiukkoja ja vaikeita valintoja, on kiireellisesti varmistettava eri talouspoliittisten välineiden johdonmukaisuus ja erityisesti politiikat, jotka edistävät sekä Eurooppa 2020 -tavoitteiden että yleistavoitteiden saavuttamista;

13.  muistuttaa tässä yhteydessä, että on tarpeen erityisesti yksilöidä, arvioida ja käsitellä jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen heijastusvaikutuksia sekä arvioida eurooppalaiseen ohjausjaksoon sisältyvien talouspoliittisten välineiden sosiaalisia vaikutuksia;

14.  korostaa, että jäsenvaltioiden pitäisi jatkaa omien talousarviotilanteidensa mukaan eriytettyjen strategioiden toteuttamista, ja vaatii, että jäsenvaltiot pitävät julkisten menojen kasvun BKT:n keskimääräistä kasvusuuntausta pienempänä edellyttäen, että menojen kasvuun ei liity lisää harkinnanvaraisia tulopuolen toimenpiteitä; kehottaa jäsenvaltioita painottamaan sekä talousarvion tulo- että menopuolella ensisijaisesti esimerkiksi sellaisten kasvua tukevien alojen menoja kuin koulutus, tutkimus, innovointi, infrastruktuuri ja energia sekä varmistamaan kyseisten menojen ja tulojen tehokkuuden; vaatii, että toteutetaan seuraavat tehokkaat, sosiaalisesti oikeudenmukaiset ja kestävät uudistukset:

   eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmät,
   kasvua tukevat verotusmallit jäsenvaltioissa, parempi verotuksen koordinointi ja tarvittaessa asianmukainen yhdenmukaistaminen EU:ssa; kannustaa jäsenvaltioita kehittämään kansallisia finanssipoliittisia kehyksiään sovitulla tavalla tehokkaan ja kestävän finanssipolitiikan edistämiseksi(5); kehottaa komissiota varmistamaan veronkiertoa torjuvien toimien koordinoinnin;

Reaalitalouden pitkän aikavälin rahoituksen varmistaminen

15.  panee tyytyväisenä merkille, että tärkeä sääntelyn tarkistustyö sekä rahoitusalan valvonta on aloitettu; uskoo, että tarvitaan perusteellisempia ja kunnianhimoisempia toimia, jotta parannetaan EU:n talousjärjestelmän kestävyyttä; painottaa, että tämä lisäisi Euroopan unionin kilpailukykyä; korostaa, että tämä on toteutettava tavalla, jolla torjutaan sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttöä eikä kannusteta pääomapakoon tai siirtämään taloudellista toimintaa EU:n ulkopuolelle;

16.  korostaa, että sijoittajien luottamuksen palauttaminen vaatii pankkien pääomatilanteen vahvistamista sekä toimenpiteitä, joilla pankkeja tuetaan rahoituksen saamisessa siten, että mahdollisimman hyvin estetään lyhyelle aikavälille painottuvat palkka- ja palkkiojärjestelmät sekä puutteelliset liiketoimintamallit; uskoo, että sääntelyn uudistaminen ja rahoitusalan valvonta ovat jatkossa tarpeen, jotta vastataan kasvaneisiin riskeihin sekä valtionvelkakirjamarkkinoilla että yksityisillä velkamarkkinoilla, ja sama koskee myös järjestelmän kannalta tärkeiden pankkien pääomatilanteen vahvistamista, mutta tällä ei saa heikentää muiden kuin järjestelmän kannalta tärkeiden rahoituslaitosten kilpailuasemaa; korostaa, että pankkien pääoman asianmukaisen korottamisen jälkeen niiden ei pitäisi kohtuuttomasti rajoittaa lainanantoa reaalitaloudelle ja näin ollen sääntelytoimin olisi luotava perusta niiden luotonantokapasiteetin lisäämiselle; kehottaa komissiota varmistamaan, että Euroopan finanssivalvojien järjestelmässä säilytetään pankkien luotonanto erityisesti niiden laitosten osalta, jotka hyötyivät kriisin vuoksi myönnetystä valtiontuesta ja EKP:n likviditeettijärjestelyistä; odottaa, että komissio tekee ehdotuksensa pankkikriisin hallinnasta ennen kesää 2012; pahoittelee yksityisten tappioiden siirtämistä yhteiskunnan vastuulle pumppaamalla pankkialalle likviditeettiä sekä luokituslaitosten ja kansainvälisten finanssikeskusten keinottelua ja vastaavanlaisia ilmiöitä;

17.  tukee sellaisten hankejoukkolainojen luomista, joiden tarkoituksena on edistää keskeisten infrastruktuurihankkeiden rahoittamista kestävän kasvun ja kestävien työpaikkojen luomiseksi;

18.  korostaa EIP-ryhmän tärkeää tehtävää reaalitalouden ja etenkin pk-yritysten tukemisessa sekä investointien varmistamisessa pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeisiin Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti; uskoo, että EU:n olisi käytettävä olemassa olevia resursseja luodakseen innovatiivisia rahoitusvälineitä niille jäsenvaltioille, joilla ei juuri ole tilaa finanssipoliittisille elvytystoimille;

Kestävän kasvun edistäminen parantamalla kilpailukykyä ja lisäämällä investointeja

19.  on huolissaan makrotaloudellisesta epätasapainosta EU:ssa ja siitä, että monet jäsenvaltiot, erityisesti markkinapaineen alla olevat, ovat jäämässä tuottavuudessa muista jälkeen; korostaa talouspolitiikkojen tehostetun koordinoinnin ja rakenteellisten uudistusten merkitystä näiden ongelmien ratkaisemisessa riittävällä tavalla sekä alijäämän että ylijäämän maissa; on huolissaan siitä, että maailmantalouden kasvusta valtaosan odotetaan tulevan tulevina vuosina EU:n ulkopuolisista maista, minkä takia jäsenvaltioiden vientikapasiteettia on vahvistettava ja on tarjottava vakaa kehys suorille ulkomaisille investoinneille, jotka on tarkoitettu EU:n reaalitalouteen;

Työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin puuttuminen (kuuluu työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan toimialaan)

20.  uskoo, että rakenteellinen epätasapaino työpaikkojen tarjonnan ja kysynnän välillä vaikeuttaa elpymistä ja pitkäaikaisen kasvun aikaansaamista, ja kehottaa näin ollen uudistamaan työmarkkinoiden rakenteita, samalla kun noudatetaan toissijaisuusperiaatetta ja varmistetaan sosiaalinen yhteenkuuluvuus; kiinnittää huomiota työmarkkinaosapuolten asemaan ja vastuuseen rakenteellisten uudistusten suunnittelussa ja toteuttamisessa;

EU:n julkishallinnon ja yleishyödyllisten palvelujen nykyaikaistaminen

21.  palauttaa mieliin, että julkishallinnon laatu vaikuttaa ratkaisevasti kilpailukykyyn ja tuottavuuteen niin EU:n tasolla kuin kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti; toteaa, että kilpailukyvyn palauttamisen kannalta ratkaisevassa asemassa ovat julkisen sektorin uudistukset; katsoo, että laadukas julkishallinto edellyttää riittävästi budjettivaroja ja uudistuksia samalla, kun noudatetaan toissijaisuusperiaatetta, kuten todetaan yleistä etua koskevista palveluista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 26;

22.  panee merkille yleishyödyllisiä palveluja koskevat laatupuitteet, joilla lisätään selkeyttä ja oikeusvarmuutta sen suhteen, miten EU:n lainsäädäntöä sovelletaan yleishyödyllisiin palveluihin, varmistetaan tärkeimpien palvelujen saanti ja parannetaan laatua;

23.  pahoittelee unionin lainsäädännön hidasta täytäntöönpanoa joissakin jäsenvaltioissa ja kehottaa niitä täyttämään tilastoille hyväksytyt laatuvaatimukset; on vakuuttunut siitä, että luotettavien, tarkkojen ja ajantasaisten tietojen saatavuus on erittäin tärkeä osa poliittista päätöksentekoprosessia; panee tyytyväisenä merkille komission ponnistelut parantaa jäsenvaltioiden komissiolle (Eurostatille) toimittamien tietojen luotettavuutta; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön äskettäin hyväksytyn neuvoston direktiivin jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista niin pian kuin mahdollista;

24.  kehottaa tehostamaan julkisia palveluja ja parantamaan julkishallinnon ja oikeuslaitoksen avoimuutta ja laatua sekä kannustaa lisäksi vähentämään tarpeetonta hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa; korostaa, että on tärkeää seurata ja arvioida julkishallinnon toimintaa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti;

25.  ottaa huomioon, että vuotuinen kasvuselvitys kattaa paljon muutakin kuin vain taloudellisia seikkoja, ja kannustaa komissiota näin ollen laatimaan ohjelmia tietyille politiikanaloille, kuten puolustukseen, joissa useiden jäsenvaltioiden yhteinen hallinto tai omistajuus toisi mittakaavaetua ja sen myötä lisäarvoa ja taloudellista säästöä kyseisille jäsenvaltioille;

26.  korostaa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa EU:n rahoittamien ohjelmien yhä tärkeämpää asemaa ja kannustaa komissiota esittämään ehdotuksen Eurooppa 2020 -strategian toimien rahoittamisesta käyttämättömien maksumäärärahojen siirroin;

Menettelysäännöt

27.  pahoittelee, ettei Euroopan parlamentin osallistumisesta jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen tai vuotuisen kasvuselvityksen laatimiseen määrätä muodollisesti SEUT-sopimuksessa, kun parlamentti kuitenkin osallistuu työllisyysasioihin kuulemismenettelyn kautta (SEUT-sopimuksen 148 artiklan 2 kohta); muistuttaa, että vuotuiseen kasvuselvitykseen olisi sovellettava yhteispäätösmenettelyä ja että tästä olisi päätettävä perussopimuksia seuraavan kerran muutettaessa; haluaa vahvistaa unionin ja kansallisten toimielinten, varsinkin parlamentaaristen elinten, välistä vuoropuhelua aina kun se on mahdollista ja keskinäisen kunnioituksen ja yhteisymmärryksen hengessä;

28.  palauttaa mieliin, että talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta säädetään nykyään Euroopan unionin johdetussa oikeudessa (katso asetuksen (EU) N:o 1175/2011 2 a artikla)(6);

29.  muistuttaa, että talouden hallinnan vahvistamisesta annetussa lainsäädäntöpaketissa (niin kutsuttu six pack) säädetään taloudellisen vuoropuhelun välineestä: ”unionin toimielinten ja erityisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission vuoropuhelun tehostamiseksi ja avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi kutsua neuvoston puheenjohtajan, komission ja mahdollisesti Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tai euroryhmän puheenjohtajan valiokuntaan keskustelemaan … tehdyistä päätöksistä. Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarjota jäsenvaltiolle, jota tällaiset päätökset koskevat, tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon”; kehottaa hyödyntämään mahdollisimman paljon tätä välinettä, joka mahdollistaa taloudellisen yhteistyön ja keskinäisen yhteisymmärryksen;

30.  toteaa, että talouden hallinnan vahvistamisesta annetun lainsäädäntöpaketin (niin kutsuttu six pack) mukaista talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa aletaan toteuttaa vuonna 2012, mihin liittyy muun muassa vakaus- ja kasvupaketin sääntöjen ja kansallisten finanssipoliittisten sääntöjen vahvistaminen sekä uusien menettelyjen määrittäminen makrotalouden epätasapainon valvontaa ja korjaamista varten;

31.  kehottaa komissiota esittämään tulevat selvitykset nimellä ”vuotuiset kestävän kasvun suuntaviivat”;

32.  kehottaa komissiota laatimaan yksityiskohtaisen arvion maakohtaisten suositusten täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa ja julkaisemaan sen ennen kesäkuussa 2012 pidettävään Eurooppa-neuvoston kokousta;

33.  kehottaa komissiota toimimaan tiiviissä yhteistyössä neuvoston kanssa, jotta kehitetään aito yhteinen talousarvio- ja tilinpäätösnimikkeistö;

34.  muistuttaa, että neuvoston olisi selitettävä kantansa julkisesti parlamentissa käytävän taloudellisen vuoropuhelun yhteydessä, jos neuvoston kanta poikkeaa huomattavasti komission suosituksista ja ehdotuksista;

35.  korostaa tässä yhteydessä, että komission suosituksissa ja ehdotuksissa on jätettävä jäsenvaltioille riittävästi poliittista harkintavaltaa täytäntöönpanoa varten toissijaisuusperiaatteen ja SEUT-sopimuksen 126 artiklan määräysten mukaisesti, koska suositellut tavoitteet ja päämäärät voidaan saavuttaa useiden eri keinojen avulla;

36.  kehottaa komissiota selittämään perusteellisesti, miksi se on kritisoinut kansallisia uudistusohjelmia tai kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmia ja muita asiakirjoja, joita jäsenvaltiot ovat toimittaneet osana talouden ohjausjärjestelmää; odottaa, että näin toimiessaan komissio toimittaa kyseiselle jäsenvaltiolle kriittisen arvionsa taustalla olevan yksityiskohtaisen metodologian ja lähtöoletuksen;

37.  palauttaa mieliin, että uuden lainsäädäntökehyksen mukaisesti Euroopan parlamentin on voitava osallistua asianmukaisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson toteuttamiseen päätöksenteon avoimuuden ja selontekovelvollisuuden lisäämiseksi erityisesti taloudellisen vuoropuhelun kautta, kuten asiaa koskevassa johdetussa oikeudessa säädetään;

38.  kiittää komissiota siitä, että se julkisti vuotuisen kasvuselvityksensä marraskuun loppuun mennessä, ja olettaa tämän aikataulun vakiintuvan, jotta parlamentilla olisi riittävästi aikaa kertoa näkemyksensä, ennen kuin kevään Eurooppa-neuvosto päättää vuotuisista suuntaviivoista;

39.  korostaa, että SEUT-sopimuksen 121 artiklan mukaisesti neuvoston puheenjohtajan ja komission sekä mahdollisesti euroryhmän puheenjohtajan on annettava Euroopan parlamentille ja Eurooppa-neuvostolle vuosittain kertomus monenvälisen valvonnan tuloksista;

40.  kehottaa komissiota, neuvostoa ja Eurooppa-neuvostoa sopimaan parlamentin kanssa rationalisoidusta aikataulusta talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson toteuttamiselle, jotta se olisi mahdollisimman tehokasta, avointa ja perusteltua;

41.  antaa puhemiehelle valtuudet puolustaa tätä kantaa kevään Eurooppa-neuvoston kokouksessa (1. ja 2. maaliskuuta 2012);

o
o   o

42.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Eurooppa-neuvostolle.

(1) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
(2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0583.
(3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0542.
(4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0331.
(5) Katso esimerkiksi neuvoston direktiivi 2011/85/EU, annettu 8 päivänä marraskuuta 2011, jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41).
(6) Katso Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1175/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 12).

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö