Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin yhdennetystä meripolitiikasta(1),

–  ottaa huomioon merirosvoudesta antamansa päätöslauselmat, erityisesti 23. lokakuuta 2008 antamansa päätöslauselman merirosvoudesta(2) ja 26. marraskuuta 2009 antamansa päätöslauselman Somalian rannikkovesien merirosvouden poliittisesta ratkaisemisesta(3),

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS),

–  ottaa huomioon vuonna 1988 tehdyn YK:n yleissopimuksen merenkulun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat Somalian tilanteesta ja erityisesti 22. helmikuuta 2012 annetun päätöslauselman 2036(2012),

–  ottaa huomioon neuvoston 19. syyskuuta 2008 hyväksymän yhteisen toiminnan 2008/749/YUTP Euroopan unionin sotilaallisesta koordinointitoimesta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1816(2008) tukemiseksi (EU NAVCO),

–  ottaa huomioon 10. marraskuuta 2008 hyväksytyn neuvoston yhteisen toiminnan 2008/851/YUTP Euroopan unionin sotilasoperaatiosta, jolla osallistutaan merirosvouden ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (EUNAVFOR Atalanta), sekä neuvoston päätöksen 2010/766/YUTP yhteisen toiminnan 2008/851/YUTP muuttamisesta,

–  ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2012 tehdyn neuvoston päätöksen jatkaa EUNAVFOR Atalanta -operaatiota joulukuuhun 2014 saakka ja laajentaa joukkojen toiminta-aluetta,

–  ottaa huomioon 15. helmikuuta 2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/96/YUTP ja 31. maaliskuuta 2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/197/YUTP Somalian turvallisuusjoukkojen kouluttamiseen osallistumista koskevan Euroopan unionin sotilasoperaation (EUTM Somalia) käynnistämisestä,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2011 hyväksytyn ulkoasioiden neuvoston kriisinhallintakonseptin, joka liittyy neuvoston valmisteilla olevaan Regional Maritime Capacity Building -operaatioon (RMCB), joka on siviilialan YTPP-operaatio, johon liittyy sotilaallista asiantuntemusta,

–  ottaa huomioon neuvoston 14. marraskuuta 2011 hyväksymän Afrikan sarvea koskevan strategisen toimintakehyksen, jolla ohjataan EU:n toimintaa alueella,

–  ottaa huomioon Djiboutissa 9. kesäkuuta 2008 allekirjoitetun vallanjakoa koskevan sopimuksen, jolla pyritään käynnistämään laaja-alainen kansallinen sovintoprosessi ja luomaan vahva ja kattava poliittinen liittoutuma, joka kykenee turvaamaan rauhan, vastaamaan sovinnonteosta maassa ja muodostamaan uudelleen keskusjohtoisen hallinnon,

–  ottaa huomioon Lontoossa 23. helmikuuta 2012 pidetyn Somalia-konferenssin päätelmät,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että meriliikenne on ollut yksi tärkeimmistä talouskasvua ja vaurautta lisäävistä tekijöistä Euroopassa koko sen historian ajan ja yli 80 prosenttia maailmankaupasta käydään meritse; ottaa huomioon, että merirosvous on uhka kansainväliselle turvallisuudelle ja alueelliselle vakaudelle ja että tästä syystä on EU:n todellisen edun mukaista edistää kansainvälisen merenkulun turvallisuutta ja torjua merirosvoutta ja sen perimmäisiä syitä EU:n ensisijaisena painopistealueena;

B.  katsoo, että merirosvoutta on pidettävä kansainvälisenä rikollisuutena; katsoo, että merirosvous ja merellä tapahtuvat aseelliset ryöstöt edellyttävät koordinoituja vastatoimia UNCLOS-sopimuksen tarjoaman yleisen oikeudellisen kehyksen puitteissa; ottaa huomioon, että yleissopimuksen 100 artiklassa edellytetään, että kaikkien valtioiden velvollisuutena on toimia yhteistyössä merirosvouden tukahduttamiseksi;

C.  ottaa huomioon, että avomerellä tapahtuvan merirosvouden ongelmaa ei ole edelleenkään kyetty ratkaisemaan, vaikka merirosvojen onnistuneet iskut vähenivät huomattavasti viimeisen vuoden aikana ennen kaikkea Atalanta-operaation toiminnan ansiosta ja sotilaallisten ja yksityisten alustensuojelujoukkojen käytön johdosta; ottaa huomioon, että avomerellä tapahtuvan merirosvouden ongelma leviää nopeasti Intian valtamerellä ja erityisesti Somalian ja Afrikan sarven rannikolla mutta myös joillakin muilla alueilla, kuten Kaakkois-Aasiassa ja Länsi-Afrikassa, minkä vuoksi se uhkaa yhä vakavammin ihmishenkiä ja merenkulkijoiden ja muiden henkilöiden turvallisuutta sekä alueellista kehitystä ja vakautta, meriympäristöä, maailmankauppaa sekä merenkulkua ja merikuljetuksia kaikissa muodoissaan, myös kalastusaluksia sekä humanitaarisen avun jakamista;

D.  ottaa huomioon, että neuvosto päätti jatkaa merirosvouden torjuntaa koskevaa EU:n Atalanta-operaatiota kahdella lisävuodella joulukuuhun 2014 ja että operaation tarkoituksena on suojella Maailman elintarvikeohjelman (WFP) aluksia niiden toimittaessa elintarvikeapua asuinseuduiltaan siirtymään joutuneille henkilöille Somaliaan, suojella Afrikan unionin Somalia-operaation (AMISOM) aluksia, ehkäistä, torjua ja tukahduttaa merirosvoutta ja aseellisia ryöstöjä Somalian rannikkovesillä sekä suojella haavoittuvia aluksia Somalian rannikkovesillä tapauskohtaisesti; ottaa huomioon, että EUNAVFOR Atalanta -operaatio osallistuu myös kalastustoiminnan valvontaan Somalian rannikkovesillä;

E.  ottaa huomioon, että vuosittain 10 000 eurooppalaista alusta purjehtii vaarallisilla merialueilla ja että sen vuoksi ihmishengille ja turvallisuudelle aiheutuvan uhan ohella merirosvous on myös taloutta koskeva ongelma, koska se vaarantaa kansainvälisen merenkulun kauppareitit ja haittaa huomattavalla tavalla kansainvälistä kauppaa;

F.  ottaa huomioon, että aluksiin yritetään iskeä yhä useammin: vuonna 2011 kaapattiin 28 alusta, 470 merenkulkijaa siepattiin ja 15 surmattiin, ja parhaillaan yli seitsemästä aluksesta vaaditaan lunnaita ja noin 191:tä merenkulkijaa pidetään panttivankina Somaliassa toisinaan myös alentavissa ja epäinhimillisissä oloissa pitkiä aikoja;

G.  ottaa huomioon, että merirosvot muuttavat jatkuvasti taktiikoitaan ja menetelmiään ja että he ovat laajentaneet toiminta-alueettaan käyttämällä suurempia kaapattuja aluksia niin sanottuina emäaluksina;

H.  ottaa huomioon, että Somaliassa jatkuva poliittinen epävakaus on yksi merirosvouden syistä ja pahentaa osaltaan tätä ongelmaa, ja toteaa, että monet somalialaiset pitävät edelleen merirosvoutta tuottoisana ja kestävänä tulonlähteenä;

I.  katsoo, että merirosvoutta ei voida kukistaa yksinomaan sotilaallisin keinoin vaan Somaliassa on ennen kaikkea edistettävä menestyksellisesti rauhaa, kehitystä ja valtiollisten rakenteiden luomista;

J.  ottaa huomioon, että Somalian turvallisuustilanne ja sotilaallinen tilanne ovat edelleen vaarallisia ja arvaamattomia; ottaa huomioon, että Afrikan unionin AMISOM-operaatio on onnistunut saamaan Al-Shabaabin islamistijoukot vetäytymään ja on äskettäin siirtänyt 100 sotilasta Baidoaan; ottaa huomioon, että Kenia on äskettäin hyökännyt Al-Shabaabia vastaan Etelä- ja Keski-Somaliassa, mutta ei ole onnistunut voittamaan sen joukkoja lopullisesti; ottaa huomioon, että Etiopian kansalliset puolustusjoukot puuttuivat tilanteeseen sotilaallisesti Hiiraanin ja Bayn alueella helmikuussa 2012; ottaa huomioon, että Human Rights Watch on julkistanut tietoja Somalian siirtymäkauden hallitukselle uskollisten Etiopian sotilaiden ja puolisotilaallisten joukkojen harjoittamista ihmisoikeusrikkomuksista, kidutuksesta, mielivaltaisista pidätyksistä, summittaisista teloituksista ja siviileihin kohdistuneista laittomista kostotoimista; ottaa huomioon, että YK:n pakotteita käsittelevä valvontaryhmä on syyttänyt naapurimaa Eritreaa aseiden sekä koulutuksen ja taloudellisen tuen toimittamisesta Al-Shabaabille ja siten YK:n asesaarron rikkomisesta;

K.  ottaa huomioon, että Euroopan meriturvallisuusvirastolla on käytössään välineitä ja tietoja, joiden avulla voidaan auttaa EUNAVFOR Atalanta -operaatiota parantamaan alusten ja merenkulkijoiden turvallisuutta alueella;

L.  ottaa huomioon, että merirosvous vaikuttaa kielteisesti myös koko alueeseen, jolla kalastustoimintaa säädellään monilla kahden- ja monenvälisillä kalastussopimuksilla ja jossa kalastustoiminnasta on tullut vaarallista paitsi EU:n aluksille, jotka kalastavat esimerkiksi Seychellien vesillä EU:n ja Seychellien tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen nojalla, niin myös paikallisille kalastajille, joille EU myöntää alakohtaista tukea ja kantaa näin yhteiskuntavastuuta;

M.  ottaa huomioon, että EU on maailmanlaajuisesti Somalian suurin kehitysavun antaja ja että se on tähän mennessä sitoutunut antamaan 215,4 miljoonaa euroa kehitysapua Euroopan kehitysrahaston (EKR) kautta vuosina 2008–2013; toteaa, että kyseisen rahoituksen pääasiallisena tavoitteena on nostaa väestö köyhyydestä omavaraiseen talouskasvuun ja löytää kestävä ratkaisu maan epävakauteen puuttumalla merirosvouden perimmäisiin syihin rahoittamalla hallintoa ja oikeusvaltiota, koulutusta ja talouskasvua parantavia hankkeita ja että tavoitteena on myös tukea muita kuin keskeisiä aloja (terveys, ympäristö, vesi- ja jätevesihuolto); ottaa huomioon, että vuosille 2011–2013 on myönnetty EKR:n kautta 175 miljoonaa euroa lisärahoitusta, jonka avulla EU voi vahvistaa sitoutumistaan ja tukea uutta toimintaa edellä mainituilla aloilla; toteaa, että mitkään näistä päämääristä eivät voi toteutua Somaliassa ilman hallinnollisia elimiä;

N.  ottaa huomioon, että Afrikan sarvea ja erityisesti Somaliaa on vaivannut kuivuuden aiheuttama ankara nälänhätä, joka on johtanut vakavaan humanitaariseen kriisiin, josta kärsii yli 12 miljoonaa ihmistä alueella ja yli 7,5 miljoonaa ihmistä Somaliassa; ottaa huomioon, että nälänhädässä on menehtynyt monia ihmisiä, erityisesti lapsia, ja se on myös johtanut suuriin pakolaisvirtoihin naapurimaihin Keniaan ja Etiopiaan; ottaa huomioon, että Euroopan komissio on lisännyt myöntämänsä humanitaarisen avun määrää 9 miljoonasta eurosta vuonna 2008 46 miljoonaan euroon vuonna 2009, mutta se on sittemmin vähentänyt avun määrää vain 35 miljoonaan euroon vuonna 2010 ja 30 miljoonaan euroon vuonna 2011; ottaa huomioon, että komissio tarkisti myöntämänsä humanitaarisen avun määrää 77 miljoonaan euroon vasta kesän 2011 erittäin pahan kuivuuden jälkeen;

O.  ottaa huomioon, että tehokkaaseen merirosvouden torjumiseen tähtäävään linjaukseen on sisällytettävä laajempi ja kattavampi strategia, jolla Somalia ja koko Afrikan sarven alue nostetaan köyhyydestä ja valtion toimintakyvyttömyydestä ottaen huomioon, että ainakin osa Somaliasta hyötyy taloudellisesti merirosvoudesta sekä perityistä lunnaista;

P.  katsoo, että vaikka EU:n merirosvoutta torjuvien toimien avulla on pystytty suojelemaan Maailman elintarvikeohjelman ja Afrikan unionin Somalia-operaation kuljetuksia, näitä toimia on tuettava jatkuvasti, jotta varmistetaan joukkojen riittävä määrä, ja toteaa, että kuljetukset voivat vaarantua tulevaisuudessa riittämättömien laivastojoukkojen vuoksi;

Q.  ottaa huomioon, että monet jäsenvaltiot laativat parhaillaan omia sääntöjään, jotka koskevat aseellisten vartijoiden sijoittamista kauppa-aluksille;

1.  toistaa olevansa vakavasti huolissaan Somaliaan apua kuljettaviin kansainvälisiin aluksiin sekä kansainvälisiin ja EU:n kalastus-, kauppa- ja matkustaja-aluksiin kohdistuvan merirosvouden ja merellä tapahtuvien aseellisten ryöstöjen jatkuvasta ja kasvavasta uhasta merenkulkijoiden ja muiden henkilöiden turvallisuudelle sekä alueelliselle vakaudelle Intian valtamerellä Afrikan rannikon läheisyydessä ja erityisesti Somalian ja Afrikan sarven edustalla;

2.  kehottaa korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita harkitsemaan kiireesti keinoja vapauttaa panttivankeina pidetyt 191 merenkulkijaa ja siten lopettaa heidän pitkään kauhistuttavissa oloissa jatkunut vankeutensa sieppaajiensa armoilla, jotta nämä merenkulkijat voivat palata koteihinsa ja jotta seitsemän kaapattua alusta voidaan samalla vapauttaa;

3.  pitää tervetulleena EUNAVFOR Atalanta -operaation panosta merenkulun turvallisuuteen Somalian rannikolla, sillä se suojelee Somaliaan apua toimittavia WFP:n vuokraamia aluksia ja muita haavoittuvia aluksia, sen panosta merirosvouden ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen, torjumiseen ja tukahduttamiseen Somalian rannikkovesillä ja sitä, että se takaa EU:n tehokkaan puuttumisen merirosvouteen;

4.  on tyytyväinen 23. maaliskuuta 2012 tehtyyn neuvoston päätökseen jatkaa EUNAVFOR Atalanta -operaatiota joulukuuhun 2014 saakka ja laajentaa joukkojen toiminta-aluetta;

5.  pitää valitettavana sitä, että jäsenvaltioiden EUNAVFOR Atalanta -operaatiota varten tarjoamien alusten määrä on supistunut kahdeksasta vain kahteen–kolmeen alukseen vuoden 2012 alussa, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita tarjoamaan käyttöön enemmän laivaston aluksia, jotta Atalanta-operaatio voi onnistua;

6.  kehottaa jatkossa tehokkaampaan koordinointiin SHADE-järjestelmän puitteissa EU:n, Naton ja niiden kolmen alueella toteutettavan tärkeimmän merirosvoutta torjuvan laivasto-operaation (EUNAVFOR, CTF150/151 ja TF508 Naton Ocean Shield -operaation puitteissa) kesken, jotta vältetään tarpeettomat päällekkäisyydet, koska molemmat organisaatiot (EU ja Nato) toimivat oman päätöksentekoautonomiansa pohjalta samalla alueella, niillä on samat edut ja ne muodostuvat suurelta osin samoista Euroopan maista;

7.  kehottaa painokkaasti korkeaa edustajaa vaatimaan, että kaikki Somaliassa ja laajemmalla Afrikan sarven alueella läsnäolevat kansainväliset toimijat, kuten EU, Nato, Yhdysvallat ja YK ja asianomaiset maat lisäävät keskinäistä koordinaatiotaan ja yhteistyötään keinona saavuttaa todellinen, tarkoituksenmukainen ja kattava linjaus, jonka avulla voidaan torjua merirosvoutta ja ennen kaikkea sen perimmäisiä syitä ja seurauksia kaikilla tasoilla;

8.  korostaa samalla, että on vahvistettava EUNAVFOR Atalanta -operaation, EUTM Somalian ja muiden YTPP-toimien (eli RMCB-koulutusoperaatio heti kun se on toimintavalmis) strategista koordinointia laajemmalla Afrikan sarven alueella; pitää tässä yhteydessä myönteisenä neuvoston 23. maaliskuuta 2012 tekemää päätöstä saattaa EU:n operaatiokeskus toimintavalmiiksi Afrikan sarvessa toteutettavia YTPP-operaatioita varten; kehottaa tässä yhteydessä tarkastelemaan uudelleen EUNAVFOR Atalantan ja EUTM Somalian nykyisiä komentorakenteita;

9.  pitää myönteisenä Lontoossa 23. helmikuuta 2012 järjestettyä Somalia-konferenssia, joka oli osoitus kansainvälisen yhteisön päättäväisyydestä tehdä loppu merirosvoudesta, ja kehottaa kehittämään tuomioistuinten valmiuksia asettaa syytteeseen ja pidättää merirosvouden syyllistyneet;

10.  tähdentää, että merirosvouden jatkuva rankaisematta jääminen on esteenä sen ehkäisemiselle; pitää valitettavana, että huolimatta EU:n kolmansien maiden (Kenia, Seychellit, Mauritius) kanssa tekemistä siirtosopimuksista, Seychellien sekä Puntmaan ja Somalimaan somalialueiden kanssa tehdyistä kahdenvälisistä tuomittujen merirosvojen palauttamista koskevista sopimuksista ja kansainvälisistä oikeudellisista kehyksistä monet merirosvot ja muut rikolliset jäävät yhä pidättämättä, tai mikäli heidät pidätetään, heidät vapautetaan usein painavien oikeudellisten todisteiden tai syytteeseen asettamista koskevan poliittisen tahdon puuttuessa; panee myös merkille, että joidenkin EU:n jäsenvaltioiden rikosoikeudessa ei myöskään ole riittävästi suojakeinoja valtamerillä tapahtuvan merirosvouden torjumiseksi;

11.  vaatii tässä yhteydessä ryhtymään viipymättä tehokkaisiin toimiin merirosvoudesta epäiltyjen asettamiseksi syytteeseen ja rankaisemiseksi ja kehottaa kolmansia maita ja niitä EU:n jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole sitä tehneet, saattamaan YK:n merioikeusyleissopimuksen ja merenkulun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevan YK:n yleissopimuksen määräykset osaksi kansallista lainsäädäntöään merirosvojen rankaisematta jäämisen torjumiseksi, ja kehottaa neuvostoa ja komissiota tutkimaan edelleen syytteeseenasettamismahdollisuuksia alueen maissa ja toteuttamaan toimia merirosvoutta koskevan kansainvälisen tuomioistuimen perustamiseksi Somaliaan ja muihin alueen valtioihin kestävänä oikeudellisena vaihtoehtona merirosvojen syytteeseen asettamiseksi Somaliassa;

12.  panee merkille YK:n pääsihteerin turvallisuusneuvostolle antamat suositukset, jotka koskevat epäiltyjen merirosvojen vangitsemisen ja syytteeseen asettamisen helpottamista; korostaa samalla, että paikallisten tuomioistuinten on taattava oikeudenmukaiset ja tehokkaat oikeudenkäynnit sekä niin ikään inhimilliset ja turvalliset vankeusolosuhteet alueellisissa laitoksissa;

13.  kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita yhdessä Europolin ja Interpolin kanssa tutkimaan ja jäljittämään rahavirtoja ja takavarikoimaan merirosvoille lunnaina maksetut rahat, koska on viitteitä siitä, että näitä rahoja saattaa siirtyä pankkitileille kaikkialla maailmassa, myös Euroopan pankeissa, sekä yksilöimään ja purkamaan järjestäytyneet rikollisverkostot, jotka tekevät voittoa tällaisilla toimilla; kehottaa neuvostoa helpottamaan EUNAVFORin tulevaa yhteistyötä Europolin ja Interpolin kanssa;

14.  kannustaa EUNAVFORia, Natoa ja CMF-joukkoja (Coalition Maritime Forces) puuttumaan tehokkaasti siihen, että kaapattuja kauppalaivoja käytetään enenevässä määrin niin sanottuina emäaluksina, koska tämä kehitys lisää merkittävästi merirosvojen operatiivista kykyä ja antaa heille mahdollisuuden käynnistää hyökkäyksensä voimakkaammin, määrätietoisemmin ja joustavammin koko Intian valtamerellä;

15.  korostaa, että Euroopan meriturvallisuusviraston olisi tarvittaessa jatkettava yhteistyötä EUNAVFOR Atalantan kanssa tarjoamalla operaatiolle lippuvaltion hyväksynnän jälkeen yksityiskohtaiset LRIT-tiedot ja satelliittikuvat EU:n lipun alla purjehtivista ja alueen halki kulkevista aluksista; kannustaa jäsenvaltioita tätä varten valtuuttamaan virasto toimittamaan nämä tiedot EUNAVFOR-operaatiolle;

16.  ottaa huomioon merirosvouden leviämisen ja katsoo se vuoksi, että merirosvouteen liittyville riskeille alttiita merenkulkijoita olisi koulutettava, jotta heillä olisi paremmat valmiudet suojella itseään; korostaa, että varustamojen olisi noudatettava ja sovellettava täysimääräisesti BMP4-käytäntöjä (Best Management Practices for Protection against Somalia Based Piracy), joissa annetaan kaikille osapuolille riittävästi tietoja siitä, miten avustaa aluksia välttämään, estämään tai viivyttämään merirosvojen hyökkäyksiä Somalian rannikolla; kehottaa jälleen kaikkia alueella toimivia aluksia rekisteröitymään asiaankuuluvien merenkulun turvallisuutta koordinoivien elinten käytäntöjen mukaisesti sekä noudattamaan EUNAVFOR Atalanta -operaation mukaisia suosituksia; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki niiden alukset ovat rekisteröityneet;

17.  kehottaa neuvostoa ja komissiota yhteistyössä YK:n ja Afrikan unionin kanssa sekä noudattaen Somalian siirtymäkauden hallituksen toistuvia pyyntöjä, jotka koskevat kansainvälisen avun saamista humanitaarista apua kuljettavien alusten suojelemiseksi ja merirosvouden torjumiseksi Somalian rannikolla, jatkamaan yhteistyötä Somalian siirtymäkauden hallituksen kanssa ja tukemaan sitä sen pyrkiessä torjumaan merirosvoutta ja sen harjoittajia, jotka on saatettava vastaamaan teoistaan, sekä auttamaan Somaliaa ja aluetta vahvistamaan valmiuksiaan;

18.  pitää myönteisenä ulkoasioiden neuvoston 12. joulukuuta 2011 tekemää päätöstä käynnistää alueellinen RMCB-koulutusoperaation EUCAP Nestor -operaatio, jonka avulla pyritään vahvistamaan Afrikan sarven ja läntisen Intian valtameren kahdeksan maan rannikoiden poliisivoimien ja tuomareiden valmiuksia ja koulutusta; kehottaa näin ollen neuvostoa ja EUH:ta tekemään kaikkensa, jotta RMCB:n toiminta saadaan käyntiin tällä alueella ensi kesänä;

19.  katsoo, että koulutus on vain yksi osa merenkulkuvalmiuksien kehittämistä, ja kehottaa näin ollen jäsenvaltioita tarjoamaan operaatiolle ja alueelle materiaaliapua ja erityisesti meripartioaluksia;

20.  tukee voimakkaasti Djiboutin rauhan- ja sovitteluprosessia; vaatii sellaista kattavaa linjausta Somalian tilanteeseen, jossa yhdistyvät turvallisuus ja kehitys, oikeusvaltioperiaatteet ja ilmisoikeuksien kunnioitus ja kansainvälinen humanitaarinen oikeus;

21.  pitää myönteisenä, että komissio päätti ehdottaa vielä 100:aa miljoonaa euroa EU:n taloudellista tukea Afrikan rauhanrahaston kautta AMISOM-operaatioon, ja kehottaa jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä edistämään Somaliassa rauhaa ja taloudellista kehitystä sekä rakentamaan Somaliaan vakaata demokraattista hallintoa, joka voisi pitkällä aikavälillä mahdollistaa turvallisuuden ja merirosvouden torjunnan; pitää tervetulleena Afrikan sarvea käsittelevän EU:n erityisedustajan nimittämistä;

22.  on huolissaan Afrikan sarven edelleen heikkenevästä humanitaarisesta tilanteesta ja kehottaa kansainvälistä yhteisöä ja erityisesti EU:ta lisäämään hädänalaisille tarjottavaa humanitaarista apua, jotta voidaan vastata kasvaviin humanitaarisiin tarpeisiin ja estää tilanteen paheneminen entisestään;

23.  toistaa, että kaikissa merirosvouden torjuntaan tähtäävissä strategioissa olisi otettava huomioon, että merirosvous palvelee laittomia taloudellisia intressejä ja että kaikissa somalialaisväestöön kohdistettavissa kannustimissa, joilla kannustetaan luopumaan merirosvoudesta, on keskityttävä nuorison työllisyyteen ja pyrittävä tarjoamaan vaihtoehtoisia elinkeinoja, joiden kautta väestö voi elättää itsensä;

24.  pitää myönteisenä vakausvälineen ”kriittisiä merireittejä koskevan ohjelman” mukaista MARSIC-hanketta, jolla pyritään parantamaan merenkulun turvallisuutta läntisellä Intian valtamerellä ja Adeninlahdella jakamalla tietoja ja kehittämällä valmiuksia, sillä siinä korostetaan alueen maiden välistä alueellista yhteistyötä; odottaa, että hanketta jatketaan vuoden 2013 jälkeen;

25.  kannustaa itäisen ja eteläisen Afrikan ja Intian valtameren alueen maiden merirosvouden vastaisia aloitteita, kuten uusi merirosvouden vastainen ohjelma MASE (Maritime and Security Programme), joka sai EU:lta kahden miljoonan euron starttirahan; pitää myönteisenä komission rahoittamien hankkeiden ja YTPP-toimiin kuuluvan RMCB-operaation suunniteltua keskinäistä täydentävyyttä;

26.  toistaa, että Somalian rannikon merirosvous on jatkoa maan lain ja järjestyksen puutteelle ja katsoo siten, että kansainvälisen yhteisön olisi tarjottava tarvittavaa teknistä ja taloudellista tukea, jotta siirtymäkauden hallitusta voidaan auttaa kehittämään valmiuksiaan valvoa aluevesiään ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti yksinomaista talousvyöhykettään;

27.  panee tyytyväisenä merkille merirosvoutta Somalian rannikolla käsittelevän YK:n yhteysryhmän toiminnan, sillä kyseessä on ainutlaatuinen foorumi, joka pyrkii tehostamaan sekä valtioiden keskinäistä että kaikkien tärkeimpien kansainvälisten järjestöjen välistä yhteistyötä tällä alalla ja myös parantamaan sen laatua;

28.  panee tyytyväisenä merkille tiiviin yhteistyön Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kanssa merenkulkuvalmiuksien kehittämisen alalla sekä pyrkimykset muodostaa EU:n ja IMO:n välinen strateginen kumppanuus merirosvouden torjumiseksi Afrikan sarven laajemmalla alueella;

29.  korostaa, että yksityisten aseistettujen vartijoiden käyttäminen ei voi korvata sitä, että monitahoiseen merirosvouden uhkaan tarvitaan kattava ratkaisu; ottaa huomioon, että jotkut jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön asiaa koskevaa lainsäädäntöä; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita toteuttamaan aiheelliset turvatoimet aluksilla tarpeen mukaan, ja kehottaa komissiota ja neuvostoa pyrkimään muotoilemaan EU:n linjauksen, joka koskee hyväksytyn aseistetun henkilöstön käyttöä aluksilla, jotta voidaan tältä osin varmistaa IMO:n suuntaviivojen hyvä täytäntöönpano;

30.  huomauttaa, että kansainvälisen oikeuden mukaan avomerellä sovelletaan kaikissa tapauksissa, myös merirosvoutta torjuttaessa, lippuvaltion kansallista lainkäyttövaltaa kyseisiin aluksiin sekä aluksilla käytettävään sotilashenkilöstöön; panee lisäksi merkille, että pidätyksiä tai aluksen haltuunoton voivat määrätä ainoastaan lippuvaltion viranomaiset, vaikka ne olisivat tukitoimia;

31.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioille, Afrikan unionin, YK:n ja Afrikan sarven alueen maiden yhteistyöjärjestön (IGAD) pääsihteereille, Somalian siirtymäkauden liittohallituksen puheenjohtajalle sekä yleisafrikkalaiselle parlamentille.

(1) EUVL C 279 E, 19.11.2009, s. 30. (2) EUVL C 15 E, 21.1.2010, s. 61. (3) EUVL C 285 E, 21.10.2010, s. 59.