Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2012/2036(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0186/2012

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0186/2012

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 13/06/2012 - 7.2
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2012)0240

Hyväksytyt tekstit
PDF 159kWORD 80k
Keskiviikko 13. kesäkuuta 2012 - Strasbourg Lopullinen painos
Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 67. istunto
P7_TA(2012)0240A7-0186/2012

Euroopan parlamentin suositus 13. kesäkuuta 2012 neuvostolle Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 67. istunnosta (2012/2036(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 21 ja 34 artiklan,

–  ottaa huomioon Alexander Graf Lambsdorffin ALDE-ryhmän puolesta esittämän ehdotuksen suositukseksi neuvostolle Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 67. istunnosta (B7-0132/2012),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2011 antamansa suosituksen neuvostolle Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 66. istunnosta(1) ja 11. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman ”EU maailmanlaajuisena toimijana: sen rooli monenvälisissä järjestöissä”(2),

–  ottaa huomioon neuvoston 10. kesäkuuta 2011 hyväksymät Euroopan unionin painopisteet YK:n yleiskokouksen 66. istuntoa varten(3),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 66. istunnon, erityisesti sen päätöslauselmat Yhdistyneistä kansakunnista ja globaalista hallinnasta(4), julkishallinnon vaikuttavuuden, vastuullisuuden, tehokkuuden ja avoimuuden edistämisestä vahvistamalla ylimpiä tarkastuselimiä(5), Syyrian arabitasavallan tilanteesta(6), kansalaisten vaikutusvallasta ja kehityksestä(7), edistymisestä kohti maailmanlaajuista yhteistyötä(8), etelä–etelä-yhteistyöstä(9), Yhdistyneiden kansakuntien asemasta kehityksen edistämisessä globalisaation ja keskinäisen riippuvuuden yhteydessä(10), Yhdistyneiden kansakuntien aseman vahvistamisesta säännöllisten ja aitojen vaalien sekä demokratisoitumisen edistämisessä(11), aseriisuntakonferenssia koskevasta raportista(12), demokraattisen ja tasapuolisen kansainvälisen järjestyksen edistämisestä(13) sekä kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisesta, jakamattomasta, toisistaan riippuvaisesta, toisiinsa liittyvästä ja toisiaan vahvistavasta luonteesta(14),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 19. joulukuuta 2011 antaman päätöslauselman uskontoon tai vakaumukseen perustuvan suvaitsemattomuuden, kielteisten käsitysten muodostamisen, leimautumisen, väkivaltaan yllyttämisen ja väkivallan torjunnasta(15),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 3. toukokuuta 2011 antaman päätöslauselman Euroopan unionin osallistumisesta Yhdistyneiden kansakuntien työhön(16),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 31. maaliskuuta 2010 antaman päätöslauselman Agenda 21 -toimintaohjelman täytäntöönpanosta, Agenda 21:n täytäntöönpanon jatkamista koskevasta ohjelmasta ja kestävän kehityksen huippukokouksen tuloksista(17),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien 8. syyskuuta 2000 antaman vuosituhatjulistuksen, jossa asetetaan vuosituhannen kehitystavoitteet kansainvälisen yhteisön yhteisesti sopimaksi köyhyyden poistamisen perustaksi,

–  ottaa huomioon 10. syyskuuta 2003 annetun komission tiedonannon ”Euroopan unioni ja Yhdistyneet kansakunnat: Monenvälisyys”(COM(2003)0526),

–  ottaa huomioon huomiot, jotka Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja esitti tavattuaan Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin 16. huhtikuuta 2012,

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin kannasta YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istuntoon(18),

–  ottaa huomioon 17. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman ”EU:n tuki Kansainväliselle rikostuomioistuimelle: vastaukset haasteisiin ja ongelmien ratkaisemiseen”(19),

–  ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman demokratiakehitystä edistävästä EU:n ulkopolitiikasta(20),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2010 antamansa päätöslauselman EU:n ja Afrikan strategisen kumppanuuden tulevaisuudesta kolmannen EU:n ja Afrikan huippukokouksen jälkeen(21),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ”10 vuotta YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevasta päätöslauselmasta 1325”(22),

–  ottaa huomioon 23. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman siviili-sotilasyhteistyöstä sekä siviili-sotilasvoimavarojen kehittämisestä(23),

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman Yhdistyneiden kansakuntien uudistuksesta(24),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 66. istuntoon osallistuneen ulkoasiainvaliokunnan ja ihmisoikeuksien alivaliokunnan yhteisen valtuuskunnan 28.–29. marraskuuta 2011 päivätyn kertomuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan 3 kohdan ja 97 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiain valiokunnan mietinnön ja kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A7-0186/2012),

A.  ottaa huomioon, että yhteisillä kansainvälisillä arvoilla ja normeilla pyritään takaamaan rauha, ihmisoikeuksien suojaaminen, turvallisuus ja hyvinvointi maailmassa sekä jakamaan globalisaation hyödyt kaikkien kesken entistä tasapuolisemmin;

B.  panee merkille, että YK on globaalin hallinnan keskiössä ja toteuttaa samanaikaisesti omia uudistuksiaan lisätäkseen toimintansa avoimuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta;

C.  toteaa, että yhteisiä sääntöjä ja päätöksentekomekanismeja tarvitaan yhä kipeämmin, jotta voidaan yhdessä vastata uusiin globaaleihin haasteisiin ja maailmanlaajuisen talouskriisin kielteisiin vaikutuksiin;

D.  katsoo, että EU:n on vahvistettava yhteenkuuluvuuttaan säilyttääkseen keskeisen toimijan asemansa yhä moninapaisemmassa maailmassa, jossa tarvitaan globaaleja, yhteisesti sovittuja toimia; toteaa, että jäsenvaltioiden on perussopimusten nojalla koordinoitava toimintaansa kansainvälisissä järjestöissä ja konferensseissa;

E.  toteaa, että EU on sitoutunut tehokkaaseen monenvälisyyteen, joka rakentuu vahvan YK:n ympärille, sillä sitä tarvitaan globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi;

F.  toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot kuuluvat YK-järjestelmän merkittävimpiin rahoittajiin; toteaa, että 27 jäsenvaltion EU rahoittaa noin 39 prosenttia YK:n sääntömääräisestä talousarviosta ja yli 40 prosenttia YK:n rauhanturvaoperaatioista;

G.  toteaa, että EU:n ja YK:n vankka ja vakaa kumppanuus on perustavan tärkeä YK:n toiminnalle kaikilla kolmella osa-alueella – rauha ja turvallisuus, ihmisoikeudet ja kehitysyhteistyö – ja merkittävä myös EU:n asemalle globaalina toimijana;

H.  toteaa, että EU ja YK ovat luonnollisia kumppaneita rauhanrakentamisessa ja valtiorakenteiden kehittämisessä ja tarjoavat yhdessä puitteet kollektiivisille rauhanrakentamisen ja valtiorakenteiden kehittämispyrkimyksille;

I.  toteaa, että ihmisoikeudet ja demokratia ovat EU:n perustavia arvoja ja sen ulkoisen toiminnan, myös kansainvälisen kaupan, periaatteita ja tavoitteita; toteaa, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden kunnioittaminen, edistäminen ja turvaaminen ovat Euroopan yhtenäisyyden kulmakiviä;

J.  toteaa, että oikeus ja oikeusvaltio ovat kestävän rauhan tukipilareita, joilla taataan ihmisoikeudet ja perusvapaudet; katsoo, että kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännöllä edistetään ratkaisevasti ihmisoikeuksien vaalimista, kansainvälistä oikeutta ja rankaisemattomuuden torjuntaa;

K.  katsoo, että kaikki valtiot ja kansalaiset sekä kansainvälinen yhteisö hyötyvät demokratiakehityksen jatkuvasta tukemisesta; toteaa, että ne kohtaavat demokratian rakentamiseen, palauttamiseen ja säilyttämiseen liittyviä haasteita;

1.  suosittaa neuvostolle seuraavaa:

Euroopan unioni YK:ssa

EU ja globaali hallinta

Rauha ja turvallisuus

Rauhanturvaaminen ja rauhanrakentaminen

Suojeluvastuu

Sovittelu

Kansainvälinen oikeudenkäyttö

Ihmisoikeudet

Demokratiatuki

Kehitysyhteistyö

Ilmastonmuutos, globaali ympäristönsuojelu ja kestävyys

Muut asiat

   a) EU:n toimintaa on koordinoitava mahdollisimman laajasti, on esitettävä yhtenäisiä kantoja ja vahvistettava EU:n johdonmukaisuutta ja näkyvyyttä globaalina toimijana YK:ssa; on täytettävä YK:n jäsenten EU:n toimintakyvylle asettamat odotukset ja lunastettava ne oikea-aikaisesti; on omaksuttava laaja ja joustava lähestymistapa yhteisen ulko- ja puolustuspolitiikan (YUTP) kantoihin YK:n tasolla, jotta EU:lle voidaan antaa valmiudet toimia ripeästi ja kattavasti YUTP-asioissa;
   b) on vahvistettava unionin panosta YK:n työhön laatimalla yhteinen tulkinta päätöslauselmasta, jonka YK:n yleiskokous on antanut yksityiskohtaisista säännöistä, joita sovelletaan EU:n osallistumiseen YK:n yleiskokouksen toimintaan, ja tehtävä yhteistyötä kumppaneiden kanssa päätöslauselman täysimääräiseksi täytäntöön panemiseksi; on esitettävä Euroopan parlamentille kertomus sen käytännön soveltamisesta;
   c) on tehtävä yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n YK-edustuston kanssa, jotta voidaan parantaa koordinointia, avoimuutta ja tietojenvaihtoa YK:n turvallisuusneuvostossa ja jotta turvallisuusneuvoston jäseninä olevat EU-jäsenvaltiot tai vaihtoehtoisesti EU:n edustaja puheenjohtajan pyynnöstä voivat puolustaa EU:n kantoja ja etuja turvallisuusneuvostossa; on vahvistettava EU:n vaikutusvaltaa turvallisuusneuvoston päätöksiin ja parannettava EU:n näkyvyyttä YK:ssa turvallisuusneuvoston käsittelemissä merkittävissä asioissa;
   d) on varmistettava EU:n vahva edustus kaikissa YK:n toimielimissä ja erityisjärjestöissä;
   e) on kehitettävä YK:n jäsenyyttä koskeva pitkän aikavälin strategia ja tehostettava julkista diplomatiaa YK-asioissa;
   f) on edistettävä toimivaa monenkeskisyyttä unionin ensisijaisena strategisena tavoitteena vahvistamalla YK:n edustavuutta, avoimuutta, vastuullisuutta, vaikuttavuutta ja tehokkuutta, jotta sen käytännön tulokset paranisivat; on muistutettava tarpeesta luoda uusi tasapaino G20-ryhmän kasvavan aseman, YK:n ja sen erityisjärjestöjen sekä kansainvälisten rahoituslaitosten välillä; on edistettävä globaalia hallintaa ja pyrittävä löytämään ratkaisuja G-ryhmien ja YK-järjestelmän välisen koordinoinnin parantamiseksi edelleen, sillä kyseiset ryhmät voisivat vastata taloudellisesta ulottuvuudesta vaikka YK säilyttäisi keskeisen asemansa ja pysyisi globaalin toiminnan legitiiminä elimenä;
   g) on sitouduttava aktiivisemmin strategisiin ja muihin kahdenvälisiin ja monenvälisiin kumppanuuksiin, erityisesti Yhdysvaltojen kanssa, jotta voidaan edistää tehokkaiden ratkaisujen löytymistä niin EU:n kansalaisiin kuin koko maailmaan vaikuttaviin ongelmiin, kaikkein köyhin ja haavoittuvin väestö mukaan lukien;
   h) on tuettava YK:n turvallisuusneuvoston perusteellista, konsensukseen perustuvaa uudistusta, jotta voidaan vahvistaa sen legitiimiyttä, alueellista edustusta, vastuullisuutta ja tehokkuutta; on muistutettava, että Euroopan unionin keskeisenä pitkän aikavälin tavoitteena on yhä pysyvän jäsenen asema laajentuneessa turvallisuusneuvostossa; on pyydettävä varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa kehittämään jäsenvaltioiden yhteinen kanta asian edistämiseksi; jotta kyseinen tavoite saavutettaisiin tulevaisuudessa, on tehtävä työtä turvallisuusneuvoston uusien jäsenten ottamista ja turvallisuusneuvoston päätöksenteon uudistamista koskevien kantojen yhteensovittamiseksi etukäteen EU:n neuvostossa;
   i) on osallistuttava YK:n yleiskokouksessa käynnistettyyn YK:n asemaa globaalissa hallinnassa koskevaan pohdintaan tavoitteena parantaa avoimuutta ja yhteistyötä; on edistettävä EU:n ja YK:n yleiskokouksen laajempaa yhteistyötä;
   j) on autettava vireyttämään YK:n yleiskokouksen toimintaa ja lisäämään sen tehokkuutta muun muassa tukemalla erityistyöryhmän työtä, edistämällä syvällisempiä ja tulossuuntautuneita aihekohtaisia keskusteluja ajankohtaisista ja merkittävistä ongelmista sekä sitouttamalla YK:n yleiskokous entistä tiiviimmin muihin sidosryhmiin, myös kansalaisyhteiskuntaan ja muihin kansainvälisiin ja alueellisiin järjestöihin ja foorumeihin; on korostettava tarvetta yhdenmukaistaa entistä enemmän YK:n yleiskokouksen ja sen tärkeimpien komiteoiden esityslistoja; on korostettava, että uuden puhdin antaminen voidaan taata vain, jos YK:n yleiskokous ryhtyy merkityksellisiin ja asianmukaisiin toimiin kansainvälisen yhteisön yhteisiä huolenaiheita koskevissa kysymyksissä;
   k) on vahvistettava sitoumus varmistaa, että YK:lla on käytettävissään riittävästi varoja ja että niitä hallinnoidaan tehokkaasti ja vaikuttavasti, talousarviota koskevan kurinalaisuuden ja johdonmukaisuuden periaatteiden mukaisesti ja tiukimpia kansainvälisiä normeja noudattaen;
   l) on vahvistettava toiminnallista kumppanuutta ja edistettävä yhteisten rauhanrakentamistoimien strategista yhtenäisyyttä ja tehokkuutta muun muassa rauhanturvaoperaatioiden erityiskomitean työn avulla;
   m) on edistettävä yhteistyötä ja luotava kumppanuuksia kriisien ehkäisyn, sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä konfliktinratkaisun alalla YK:n, Etyjin, Afrikan unionin, Arabiliiton ja muiden kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa; on parannettava alueellisten järjestöjen valmiuksia rauhanrakentamiseen muun muassa ehdotetuissa EU:n, YK:n ja Afrikan unionin sekä EU:n, YK:n ja ECOWASin kolmikantakumppanuuksissa;
   n) on edistettävä rauhanrakentamisjärjestelmän eri toimijoiden yhteistyötä, erityisesti YK:n pääsihteeristön, turvallisuusneuvoston ja yleiskokouksen sekä rauhanrakentamistehtäviin osallistuvien YK:n jäsenvaltioiden kesken; on jatkettava ponnisteluja sen takaamiseksi, että EU:n jäsenvaltiot tukevat YK:n rauhanturvatehtäviä tarjoamalla niiden käyttöön erityisvoimavaroja, kuten kuljetusta, logistiikkaa ja koulutusta; on harkittava vaihtoehtoa käynnistää yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTTP) yhteydessä sotilasoperaatio, johon kuuluu taisteluosaston mahdollinen käyttö ennen YK:n rauhanoperaatiota, jos YK sitä pyytää, ja kiinnitettävä samalla erityistä huomiota rauhanturvatehtävien sekä mahdollisten taisteluosastojen kaikkien jäsenten suojeluun; on tuettava konfliktien ehkäisyn ja hallinnan sekä sovittelun, rauhanturvaamisen ja rauhanrakentamisen valmiuksien kehittämistä kansallisella ja alueellisella tasolla; on edistettävä tietotaidon ja hyvien käytäntöjen vaihtoa kumppaneiden kesken;
   o) on tarjottava tukea YK:n siviilivoimavarojen tarkistamiselle määrittämällä käytännöllisiä tapoja vastata kysyntään tarjonnalla kriittisten siviilivoimavarojen aloilla; on nopeutettava palvelukseenottoa, poistettava operatiiviset yhteensopimattomuudet ja vältettävä päällekkäisyyksiä turvauduttaessa YTPP:n siviilivoimavaroihin YK:n toimien tukemiseksi; on tarkasteltava mahdollisuuksia kriisinhallintaryhmien yhteiskäyttöön YK-operaatioissa tilanteissa, joissa tarvitaan nopeasti toimintavalmiita voimavaroja;
   p) on varmistettava naisten osallistuminen kaikissa rauhanprosessien vaiheissa ja otettava heidät järjestelmällisesti mukaan ennaltaehkäisevään diplomatiaan, varhaisvaroitukseen ja turvallisuuden seurantaan; on keskityttävä YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan päätöslauselman 1325 (2000) mukaisesti tarpeeseen valtavirtaistaa sukupuolinäkökulmat konfliktien ennaltaehkäisyssä, rauhanturvaoperaatioissa, humanitaarisen avussa, konfliktien jälkeisessä jälleenrakentamisessa ja DDR-aloitteissa(25); on pyrittävä aktiivisesti varmistamaan turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 täytäntöönpano kaikissa YK:n jäsenvaltioissa;
   q) on tehtävä yhteistyötä YK:n kanssa ilmastonmuutoksen, ydinaseiden leviämisen, järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja pandemioiden kaltaisten nykyisten globaalien uhkien käsittelemiseksi;
   r) on pyrittävä osaltaan varmistamaan vuonna 2012 järjestettävän asekauppasopimusta käsittelevän YK:n konferenssin ja vuonna 2012 järjestettävän YK:n pienasetoimintaohjelman tarkistuskonferenssin tuloksekkuus ja seuranta;
   s) on autettava valtioita kantamaan vastuunsa suojella väestöään; on painotettava oikea-aikaisen ja asianmukaisen kansainvälisen toiminnan tarvetta kansanmurhan, etnisen puhdistuksen, sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten estämiseksi ja pysäyttämiseksi;
   t) poliittisella ja instituutioiden tasolla on edistettävä suojeluvastuun käsitteen täytäntöönpanoa YK:n elimissä, erityisesti YK:n turvallisuusneuvostossa, yleiskokouksessa ja ihmisoikeuskomiteassa sekä tehtävä päätelmät ja otettava opiksi väliintulosta Libyassa ja kyvyttömyydestä ripeään toimintaan Syyriassa; on edistettävä keskustelua siitä, kuinka YK:n elimet, erityisesti turvallisuusneuvosto, voisivat vedota tähän käsitteeseen taatakseen YK:n jäsenvaltioiden laajemman yhteistyön kriisitilanteessa; on vahvistettava alueellisten järjestöjen myönteistä roolia suojeluvastuun operatiivisen lähestymistavan kehittämisessä ja soveltamisessa;
   u) on tehtävä yhteistyötä kumppanien kanssa sen varmistamiseksi, että tässä käsitteessä keskitytään konfliktinestoon, suojeluun ja konfliktien jälkeiseen jälleenrakentamiseen, sillä suojeluvastuuseen kuuluu kolme osa-aluetta, ennaltaehkäisy-, suojelu- ja jälleenrakentamisvastuu; on avustettava valtioita kehittämään valmiuksia tätä varten, muun muassa vahvistamalla varhaisvaroitusjärjestelmiä ja YK:n sovitteluvalmiuksia; on yhteistyössä YK:n jäsenvaltioiden kanssa kannustettava perustamaan koordinointikeskuksia, jotka seuraisivat kehittyviä konfliktitilanteita, sekä kehitettävä EU:n edustustojen asiaan liittyviä valmiuksia;
   v) on painotettava jälleen EU:n lujaa sitoutumista suojeluvastuun käsitteeseen ja alettava laatia suojeluvastuuta koskevaa toimielinten konsensusta Euroopan parlamentin, Euroopan ulkosuhdehallinnon ja EU:n jäsenvaltioiden välillä, jotta EU voisi näissä asioissa toimia johdonmukaisemmin YK:n foorumeilla;
   w) on edistettävä sovittelua kustannustehokkaana välineenä riitojen rauhanomaisessa ennaltaehkäisyssä ja ratkaisussa sekä sen torjumisessa, että konfliktista kärsineet valtiot ajautuvat uudelleen konfliktiin; on laadittava entistä tehokkaammat suuntaviivat sovittelulle oikeusvaltion ja demokraattisen vastuun aloilla;
   x) on priorisoitava tämän välineen täytäntöönpano ja kehitettävä sitä sekä kehitettävä Euroopan ulkosuhdehallinnon sovitteluvalmiuksia EU:n sovittelu- ja vuoropuheluvalmiuksien vahvistamiskonseptin perusteella;
   y) on tehtävä tiivistä yhteistyötä YK:n ja muiden sovittelualan toimijoiden kanssa; on pyrittävä synergiaan sovittelutoimissa YK:n poliittisen toiminnan yksikön kanssa; on edistettävä kansainvälisten, alueellisten ja osa-alueellisten järjestöjen kumppanuuksia ja yhteistyötä YK:ssa, keskenään ja kansalaisyhteiskunnan kanssa esimerkiksi EU:n ja YK:n yhteisellä sovitteluvalmiuskumppanuudella; on parannettava tiedonvaihtoa, yhteistyötä ja koordinointia erityissovitteluun osallistuvien toimijoiden toiminnan johdonmukaisuuden ja täydentävyyden varmistamiseksi;
   z) on vahvistettava kansainvälistä rikosoikeusjärjestelmää; on painotettava Kansainvälisen rikostuomioistuimen tehtävää rankaisemattomuuden torjunnassa ja edistettävä Kansainvälisen rikostuomioistuimen asemaa ainoana pysyvänä tuomioistuimena, joka voi tuomita yksittäisiä rikoksentekijöitä sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhista, kun kansalliset tuomioistuimet eivät voi tai halua tehdä sitä;
   aa) on vahvistettava Kansainvälisen rikostuomioistuimen asemaa antamalla sille poliittista, diplomaattista, taloudellista ja logistista tukea; on kannustettava YK:n jäsenvaltioita liittymään Kansainvälisen rikostuomioistuimen jäseneksi ratifioimalla Rooman perussäännön; on edistettävä YK:n ja sen elinten ja erityisjärjestöjen tiivistä yhteistyötä Kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa;
   ab) on vahvistettava kansainvälisiä pyrkimyksiä varmistaa, että kaikki YK:n yleissopimuksissa vahvistetut ihmisoikeudet katsotaan yleismaailmallisiksi, jakamattomiksi, toisistaan riippuvaisiksi ja toisiinsa liittyviksi; on autettava vahvistamaan valtioiden valmiuksia noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita; on painotettava tarvetta turvata kaikkien oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa tai vakaumusta;
   ac) on tuettava aktiivisesti Afrikan maiden aloitetta ja naisten asemaa käsittelevän toimikunnan suositusta, jonka päämääränä on varmistaa YK:n yleiskokouksen päätöslauselman hyväksyminen vuonna 2012 naisten sukuelinten silpomisen maailmanlaajuiseksi kieltämiseksi; on vaadittava varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja komissiota asettamaan tämän prosessin tuloksellisuuden varmistaminen ehdottomalle etusijalle;
   ad) on edistettävä edelleen ihmisoikeuksien ottamista huomioon YK:n kaikessa työskentelyssä, koska ihmisoikeudet liittyvät erottamattomasti YK:n muihin tavoitteisiin rauhan ja turvallisuuden ja kehityksen alalla;
   ae) on osallistuttava ennakoivasti YK:n ihmisoikeuskomitean työhön tukemalla päätöslauselmia, antamalla lausumia, osallistumalla vuorovaikutteiseen vuoropuheluun ja keskusteluihin ihmisoikeuskomitean työn tasapainon varmistamiseksi;
   af) on vahvistettava erityismenettelyihin sisältyvää varhaisvaroitusjärjestelmää järjestelyllä, joka mahdollistaa tilanteen käsittelyn automaattisen käynnistämisen YK:n ihmisoikeuskomiteassa; on vahvistettava erityismenettelyjen suositusten täytäntöönpanon seurantaprosessia;
   ag) on pyrittävä vahvistamaan yleisen määräaikaisarvioinnin menettelyä sisällyttämällä suositukset kahdenvälisiin ja monenvälisiin vuoropuheluihin YK:n jäsenvaltioiden kanssa sekä perustamalla nämä vuoropuhelut kansainvälisiin normeihin ja sääntöihin;
   ah) on jatkettava YK:n yleiskokouksessa ja sen komiteoissa tehtävää työtä kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon keskeyttämiseksi, mitä yhä useammat valtiot tukevat, sekä lapsen oikeuksien, vapaan tiedonvälityksen ja uskonnollisen suvaitsevaisuuden edistämiseksi; on tuettava kaikkia pyrkimyksiä lakkauttaa kidutus; on erityisesti edistettävä kidutuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan hyväksymistä;
   ai) on autettava varmistamaan paikallinen vastuunotto demokratiakehityksestä sekä demokratiakulttuurin ja oikeusvaltion kehittämisestä; on laajennettava demokratian tukemista myös muutoin kuin vaalimenettelyissä sen ylläpitämiseksi pitkällä aikavälillä ja jotta kansalaisille voidaan tarjota konkreettisia tuloksia; on varmistettava parlamenttien ja poliittisten puolueiden entistä laajempi osallistuminen demokratiaa tukeviin ohjelmiin; on korostettava riippumattomien kansalaisjärjestöjen vapaan toiminnan merkitystä vahvan kansalaiskulttuurin kehittymiselle;
   aj) on keskityttävä sosiaaliseen ja taloudelliseen osallisuuteen, demokratiakehitykseen sekä poliittisiin ja vaalimenettelyihin, valmiuksien kehittämiseen, kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen, nuorten osallistumiseen parlamentaariseen demokratiaan sekä sananvapauden, omantunnonvapauden ja uskonnonvapauden ja naisten oikeuksien suojeluun, mukaan luettuna heidän osallistumisensa julkiseen ja poliittiseen elämään, sekä yhteiskunnallisten käytäntöjen että lainsäädännön tasolla;
   ak) demokratiatuki on integroitava paremmin Euroopan ulkoiseen toimintaan; on tuettava demokraattista hallintoa eri rahoitusvälineillä ja käyttämällä EU:n edustustojen voimavaroja aina kun mahdollista; on tehtävä yhteistyötä YK:n ja muiden kumppanien kanssa globaalisti ja paikallisesti oikeusvaltion vahvistamiseksi, riippumattomien tiedotusvälineiden tukemiseksi sekä toimivaltaisten demokraattisten instituutioiden vahvistamiseksi;
   al) on varmistettava, että rauhanturvatehtävien toimeksiannoissa näkyy, että vaalitarkkailuvaltuuskuntia on tuettava ja että niille on annettava tarvittavat keinot tarkkailijoiden turvallisuuden takaamiseksi kentällä;
   am) on valtavirtaistettava kehitykseen vaikuttavat EU:n politiikat kaikilla tasoilla, jotta voidaan välttää kehitystä hyödyttävien toimintalinjojen ristiriidat ja toisaalta esteet kumppanimaiden kehitykselle kahden-, useamman- ja monenkeskisissä sopimuksissa ja foorumeilla; on kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisoikeuksiin ja kehitysyhteistyön vaikutuksiin vapaakauppasopimuksissa ja WTO:n tasolla käytävissä neuvotteluissa;
   an) on tehtävä edelleen työtä, jotta ihmiset saadaan kehitysprosessin keskiöön; on noudatettava YK:n julistusta oikeudesta kehitykseen ja keskityttävä käytännön toimiin sen täytäntöön panemiseksi;
   ao) on varmistettava, että EU:n talousarviosta annettavan unionin avun kokonaisosuutta ei pienennetä ja että siinä keskitytään edelleen köyhyyden ja nälän poistamiseen; on harkittava mahdollisuutta, että 20 prosenttia EU:n kehitysavusta suunnataan erityisesti YK:n määrittelemiin perustaviin sosiaalipalveluihin ja että keskitytään erityisesti perusterveydenhuollon ja perusopetuksen vapaaseen ja yleiseen saatavuuteen, kun otetaan huomioon EU:n Koulutus kaikille -aloitteelle antama tuki ja sen sitoutuminen globaalin terveyden edistämiseen;
   ap) on panostettava kehitysavun johdonmukaisuuden lisäämiseen ja sen vaikuttavuuden parantamiseen, sillä nämä ovat keskeisiä vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi;
   aq) on johdettava ja nopeutettava ponnisteluja YK:ssa vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi ja keskityttävä erityisesti tavoitteisiin, joissa on edistytty vähiten;
   ar) on tehtävä työtä vuoden 2015 jälkeisiä vuosituhattavoitteita koskevan kunnianhimoisen ohjelman laatimiseksi ja otettava huomioon saavutettu edistys mutta myös jäljellä olevat haasteet, samalla kun kansainvälisen yhteisön kanssa edelleen sitoudutaan köyhyyden poistamiseen;
   as) on seurattava YK:n kestävän kehityksen Rio+20-konferenssin tulosten täysimääräistä täytäntöönpanoa ja edistettävä sitä, muun muassa edistämällä kestävää kehitystä pitkän aikavälin globaalin kehityksen ohjaavana periaatteena;
   at) on perustettava YK:n alainen korkean tason asiantuntijaryhmä;
   au) on toteutettava aktiivisesti jatkotoimia Busanissa hyväksytyille päätelmille;
   av) on toimittava päättäväisesti elintarvikekeinottelun torjumiseksi sekä köyhyyden ja nälän polttavan ongelman ratkaisemiseksi;
   aw) on asetettava etusijalle elintarviketurva, maatalouden tuotantokyky, infrastruktuuri, valmiuksien kehittäminen, osallistava talouskasvu, suotuisat markkinat ja uudet yritykset, mahdollisuudet käyttää teknologiaa sekä inhimillinen ja sosiaalinen kehitys vähiten kehittyneissä maissa Istanbulin toimintaohjelman ja YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) 13. istunnossa Dohassa 26. huhtikuuta 2012 annettujen päätelmien mukaisesti;
   ax) on uudistettava unionin sitoutuminen elintarviketurvaa koskeviin Rooman julistuksen periaatteisiin; on tuomittava elintarvikkeilla keinottelu;
   ay) on kannustettava kehitysmaita toteuttamaan kansainvälisten avunantajien tuella pitkän aikavälin toimenpiteitä sen varmistamiseksi, ettei kuivuus väistämättä johtaisi nälänhätään; on toteutettava katastrofiriskin vähentämistä koskevia strategioita ja varhaisvaroitusjärjestelmiä;
   az) on tuettava täysin YK:n ja erityisesti humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston avainasemaa;
   ba) on vahvistettava uudelleen EU:n pitkän aikavälin sitoutuminen Afrikan sarven väestön hyvinvoinnin tukemiseen sekä rakenteellisista syistä johtuvan puutteellisen elintarviketurvan ja konfliktien perimmäisiin syihin puuttumiseen;
   bb) on otettava johtoasema globaalin ilmastonhallinnan ja ilmastonmuutosta koskevan kansainvälisen yhteistyön alalla; on edistettävä osallistavaa, avointa ja tasapuolista institutionaalista rakennetta, jonka hallintoelimissä teollisuusmaat ja kehitysmaat ovat tasapainoisesti edustettuina; on edelleen kehitettävä vuoropuhelua keskeisten toimijoiden, kuten BRICS-maiden ja kehitysmaiden kanssa, koska ilmastonmuutoksesta on tullut keskeinen osa kansainvälisiä suhteita; on kehitettävä edelleen Euroopan ulkosuhdehallinnon valmiuksia kehittää ilmastodiplomatiaan liittyvää EU:n politiikkaa;
   bc) on jatkettava vaikutusmahdollisuuksien antamista kansalaisille ympäristöhallinnassa Rion periaatteen 10 tehokkaan maailmanlaajuisen täytäntöönpanon avulla; on laajennettava Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamista YK:n Euroopan talouskomissiota (UNECE) laajemmalle maailmanlaajuisella yleissopimuksella tai avaamalla Århusin yleissopimus UNECE:n ulkopuolisille osapuolille; on edistettävä kestävän kehityksen hallinnan parantamista, muun muassa lujittamalla YK:n ympäristöohjelmaa (UNEP); on tehtävä kumppanien kanssa aktiivista yhteistyötä ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon maailmanlaajuisen valvonnan tehostamiseksi;
   bd) on taivutettava Afrikan unionin ja EU:n yhteistä kantaa myönteiseksi UNEP:n ylentämiselle YK:n erityisviraston asemaan, jonka päämaja on Nairobissa, Keniassa; on käsiteltävä näissä uusissa institutionaalisissa puitteissa kestävän kehityksen rahoitusta, teknologian siirtoa ja valmiuksien rakentamista;
   be) on tuettava luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonsuojelua kehitysmaissa ilmastonmuutosta koskevassa YK:n puitesopimuksessa ja biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti; on otettava meret ja valtameret yhdeksi Rion sopimuksen peruspilareista ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden suojelun ohella;
   bf) on tuettava komission aktiivista osallistumista keskusteluun suojelun puutteista ja vastatoimista, jonka YK:n pakolaisvaltuutettu käynnisti osana suojelun haasteista käytävää vuoden 2010 vuoropuhelua ja jolla pyritään parantamaan pakkosiirtolaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden kansainvälisen suojelun puitteita; on osallistuttava aktiivisesti keskusteluun käsitteestä ”ilmastopakolainen” – jolla tarkoitetaan ihmisiä, joiden on ilmastonmuutoksen takia jätettävä kotimaansa ja etsittävä turvapaikkaa ulkomailta – ja mahdollisuudesta vahvistaa sille oikeudellinen määritelmä, sillä käsitettä ei ole vielä tunnustettu kansainvälisessä oikeudessa eikä missään oikeudellisesti sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa;
   bg) on edistettävä hallitusten ja parlamenttien vuorovaikutusta globaaleissa asioissa ja kannustettava keskusteluun parlamenttien globaalista asemasta; on vahvistettava globaalin hallinnan demokraattista luonnetta, vastuullisuutta ja avoimuutta sekä mahdollistettava kansalaisten ja parlamenttien entistä laajempi osallistuminen YK:n toimintaan;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle, neuvostolle ja tiedoksi komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0255.
(2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0229.
(3) Euroopan unionin neuvosto, asiakirja 11298/2011.
(4) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/66/256.
(5) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/66/209.
(6) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/66/253.
(7) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/66/224.
(8) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/66/223.
(9) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/66/219.
(10) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/66/210.
(11) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/66/163.
(12) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/66/59.
(13) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/66/159.
(14) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/66/151.
(15) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/66/167.
(16) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/65/276.
(17) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/64/236.
(18) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0058.
(19) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0507.
(20) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0334.
(21) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0482.
(22) EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 56.
(23) EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 7.
(24) EUVL C 124 E, 25.5.2006, s. 549.
(25) Disarmament, demobilisation, reinsertion and reintegration eli aseistariisunta, demobilisaatio ja yhteiskuntaan sopeuttaminen.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö