Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2011/2310(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0222/2012

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0222/2012

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 13/09/2012 - 11.5
CRE 13/09/2012 - 11.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2012)0341

Hyväksytyt tekstit
PDF 198kWORD 56k
Torstai 13. syyskuuta 2012 - Strasbourg
EU:n koheesiopolitiikan strategia Atlantin alueella
P7_TA(2012)0341A7-0222/2012

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. syyskuuta 2012 EU:n koheesiopolitiikan strategiasta Atlantin alueella (2011/2310(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle annetun komission tiedonannon ’Meristrategian laadinta Atlantin valtameren alueelle’ (COM(2011)0782),

–  ottaa huomioon neuvoston 14. kesäkuuta 2010 hyväksymät päätelmät Atlantin aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta,

–  ottaa huomioon Itämeren aluetta ja Tonavan aluetta koskevat EU:n strategiat,

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n strategiasta Atlantin aluetta varten(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon komission tiedonannosta ’Meristrategian laadinta Atlantin valtameren alueelle’ (ECO/306),

–  ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon komission tiedonannosta ’Meristrategian laadinta Atlantin valtameren alueelle’,

–  ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman tavoitteesta 3: rajat ylittävän, valtioiden välisen ja alueiden välisen yhteistyön tuleva toimintaohjelma(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A7-0222/2012),

A.  toteaa, että Atlantin alueella on tiettyjä määritteleviä piirteitä, jotka edellyttävät Euroopan tason poliittisia vastauksia:

   Atlantin alue on dynaaminen merialue
   alueen meriympäristö on hauras
   alue on unionin portti länteen
   se on syrjäinen alue unionissa;

B.  toteaa, että Euroopan kriisi on pahentanut tilannetta ja että suuri osa Atlantin alueen kannalta merkittävistä alueista on joutunut toteamaan kehityksensä hiipuvan;

C.  katsoo, että Atlantin alue koostuu suhteellisen heterogeenisten alueiden kokonaisuudesta, että monet niistä eivät ole aina päässeet unionin keskimääräiseen tulotasoon ja että ne kuuluvat siten edelleen Euroopan koheesiopolitiikkaa koskevien tavoitteiden piiriin;

D.  katsoo, että makroalueellinen strategia on olennainen Atlantin alueen dynaamisuuden lisäämiseksi, sillä siinä tarjotaan yhteistä lähestymistapaa, jonka tarkoituksena on

   ratkaista Atlantin alueen maiden ja alueiden yhteiset haasteet ja kysymykset
   lisätä aluesuunnittelupolitiikassa mukana olevien eri välineiden ja toimintatasojen välistä synergiaa
   ottaa käytännön toimijat (yksityinen sektori, alue- ja paikallisviranomaiset, kansalaisyhteiskunnan järjestöt) mukaan aluesuunnittelupolitiikan laatimiseen ja toteuttamiseen;

E.  katsoo, että strategian olisi katettava kaikki EU:n Atlantin alueet, mukaan lukien Englannin kanaalin ja Irlanninmeren rannikkoalueet, syrjäisimmät alueet sekä merentakaiset maat ja alueet ja että siinä olisi otettava huomioon Atlantin alueiden ja Pohjanmeren alueiden vuorovaikutus;

F.  katsoo, että on turvattava edellä mainittujen alueiden ympäristöä koskeva, sosiaalinen ja taloudellinen kestävä kehitys;

Atlantin aluesuunnittelua koskeva politiikka

1.  toivoo, että strategiassa omaksutaan laaja lähestymistapa vahvistamalla Atlantin alueen tulevaa kehittämistä koskeva strateginen visio, sisällyttämällä siihen alueellinen ulottuvuus, kehittämällä maan ja meren yhteyksiä ja luomalla järjestelmä, jolla hallinnoidaan paremmin Atlantin alueita koskevaa meri- ja maa-alueiden kaavoituspolitiikkaa;

2.  pyytää, että Atlantin strategisessa prosessissa otetaan täysipainoisesti huomioon nykyisistä makroalueellisista ja muista valtioiden välisistä strategioista saadut arvokkaat kokemukset, etenkin ne, jotka koskevat hallintotavan, politiikan kehittämisen, viestinnän ja omistajuuden, kohteiden ja arvioinnin kaltaisia kysymyksiä;

3.  pitää koheesiopolitiikkaa olennaisena välineenä, jolla ratkaistaan unionin aluepolitiikan haasteet ja kannustetaan tämän makroalueen pienempien alueiden omaan kehittymiseen;

4.  edellyttää, että strategiassa ja sen toimintasuunnitelmassa korostetaan painokkaasti työpaikkoja, kasvua ja sekä merialueille että sisämaan alueille tehtäviä investointeja;

5.  pyytää perustamaan asianomaisten alueiden ja jäsenvaltioiden sekä komission edustajista koostuvan Atlantin merialueiden pysyvän aluesuunnitteluelimen, jonka tehtävänä olisi koordinoida lopullista strategiaa ja valvoa toimintasuunnitelman toteuttamista eri alojen välisesti ja ylikansallisesti;

6.  katsoo, että meriä ja merenkulkua koskevien tietojen yhteinen hallinnointi unionin tasolla on välttämätöntä merten tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi; kehottaa komissiota jatkamaan toimia tietojen hallinnoinnin ja saatavuuden parantamiseksi;

7.  katsoo, että tarvitaan tiukkoja toimia ekologisen tasapainon ja biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä hiilijalanjäljen pienentämiseksi Atlantin alueella;

8.  katsoo, että merikalastuksella, etenkin pienimuotoisella kalastuksella ja rannikkokalastuksella ja vesiviljelyä koskevilla toimilla on oltava keskeinen sija merialueiden kaavoituspolitiikassa, jolla pyritään edistämään päättäväisemmin talouskasvua, vaurauden tuottamista ja työpaikkojen luomista; toivoo, että yhteisen kalastuspolitiikan alueellistaminen mahdollistaa Atlantin alueeseen mukautetun ekosysteemiin perustuvan toimintamallin, ja pyytää tässä yhteydessä komissiota kuulemaan varhaisessa vaiheessa alueellisia neuvoa-antavia neuvostoja, kun yhteistä kalatalouspolitiikkaa ja hallinnointisuunnitelmia toteutetaan;

9.  edellyttää paikallisten, alueellisten ja rajat ylittävien kumppanuuksien muodostamista, jotta voidaan parantaa Atlantin alueen riskien ennaltaehkäisy- ja hallintakapasiteettia merellä ja maalla tapahtuvien onnettomuuksien, luonnononnettomuuksien ja rikollisen toiminnan (merirosvous, salakuljetus, laiton kalastus jne.) varalta sekä riittävien ja joustavien mekanismien käyttöön ottamista aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseksi ja korvausten suorittamiseksi; vaatii eurooppalaisen rannikkovartioston perustamista;

10.  kehottaa tehostamaan nykyisiä alusten seurantajärjestelmiä, soveltamaan välittömästi EMSA:n vahvistettua toimivaltaa sekä tekemään toimivaltaisten viranomaisten kesken tietojen jakamista koskevia sopimuksia, jotta alukset voidaan tunnistaa ja jäljittää ja jotta voidaan torjua rajatylittävän rikollisuuden, salakuljetuksen, laittoman kalastuksen ja ihmiskaupan kaltaisia uhkia; painottaa, että on tärkeää edistää eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) käyttöönottoa ja täytäntöönpanoa Atlantin alueen etsintä- ja pelastusjärjestelmien toteuttamiseksi; palauttaa mieliin tarpeen varmistaa Euroopan unionin pitkän aikavälin rahoitus ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurannan ohjelmalle (GMES), joka auttaa ehkäisemään ja hallitsemaan erityisesti merialueiden riskejä;

11.  pitää strategian alueellista ulottuvuutta keskeisenä Atlantin alueiden liikenneyhteyksien parantamisen kannalta ja katsoo, että strategiassa olisi keskityttävä Atlantin alueen Manner-Eurooppaan kytkemiseen, liikenne-, energia- ja tietoverkkojen yhteenliittämiseen, sisämaan maaseutu- ja kaupunkialueiden kehittämiseen sekä maa- ja merialueiden, myös erittäin syrjäisten alueiden ja saarialueiden, yhteyksien tehostamiseen;

12.  katsoo, että merten valtatiet mahdollistavat Atlantin alueiden liikenneyhteyksien parantamisen, kauppavaihdon tehostamisen, satamien taloustoiminnan edistämisen, matkailun piristämisen sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämisen; pitää tärkeänä, että hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevissa toimissa on otettava huomioon Atlantin alueen ja etenkin erittäin syrjäisten alueiden kauppamerenkulku, koska kauppatavaroiden ja henkilöiden meriliikenne on niillä olennaista alueellisen, sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden takaamiseksi; pyytää, että merten valtatiet saisivat tukea Verkkojen Eurooppa -välineestä;

13.  kannustaa merten moottoriteiden kestävyyden vuoksi ja Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti laatimaan erityisiä suosituksia aluksista, jotta voidaan edistää vähäpäästöisiin käyttövoimajärjestelmiin siirtymistä sekä vaativien rakennuskriteerien soveltamista tehokkuuden, mukavuuden, kapasiteetin, turvallisuuden, sijainnin ja televiestinnän osalta; korostaa, että suosituksissa olisi keskityttävä lisäämään kyseisen liikennemuodon tehokkuutta, varmistamaan ympäristön suojeleminen ja helpottamaan liikennemuodon yhdentämistä muihin liikenneverkkoihin ja -muotoihin;

14.  pitää välttämättömänä parantaa Atlantin alueiden yhteyksiä muuhun Eurooppaan liikenneinfrastruktuurin investoinneilla multimodaaliliikenteen logiikkaa noudattaen;

15.  korostaa tehokkaan rajat ylittävän koordinoinnin ja yhteistyön tarvetta maantie- ja rautatieinfrastruktuurien rakentamisessa ja käytössä, mukaan lukien suurnopeusjunayhteydet, lentoasemat, meri- ja sisävesisatamat, sisämaan terminaalit ja logistiikka, jotta saadaan kestävä multimodaalinen kuljetusjärjestelmä;

16.  korostaa satamien taloudellista ja alueellista merkitystä ja on sitä mieltä, että rautatie- ja jokiyhteydet satamista sisämaahan ovat välttämätön edellytys satamien kilpailukyvyn kannalta;

17.  pitää valitettavana, ettei Euroopan laajuisten liikenneverkkojen ydinverkkoa koskevissa komission ehdotuksissa mainita koko Atlantin alueen kattavaa liikennekäytävää ja että tähän ydinverkkoon on ehdotettu liian vähän Atlantin satamia; katsoo, että useammista Atlantin satamista on tehtävä keskuskonttisatamia ja aikoo tehdä asiaa koskevia ehdotuksia;

18.  muistuttaa hyödyistä, joita yhtenäinen eurooppalainen ilmatila tuo alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen Euroopan unionissa toimivien alueellisten lentoasemien välisen liikenteen kasvun kautta, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että toiminnalliset ilmatilan lohkot otetaan käyttöön tämän tavoitteen saavuttamiseksi asetetussa aikataulussa;

Atlantin alueen elinkeinopolitiikka

19.  toivoo, että strategialla tuetaan Atlantin alueiden dynaamisten talouden alojen kilpailukykyä soveltamalla asianmukaista elinkeinopolitiikkaa; katsoo tässä yhteydessä, että viranomaisten olisi edistettävä yksityisen sektorin investointeja tutkimuksessa ja kehittämisessä, innovoinnissa, klusterien kehittämisessä ja pk-yritysten tukemisessa;

20.  edellyttää, että on kiinnitettävä erityistä huomiota alueisiin, joilla toteutetaan yrityksiä ja aloja koskevia uudelleenjärjestelyjä tai suljetaan tai siirretään yrityksiä siten, että edistetään uudelleen teollistumista luomalla synergioita satamatoimintojen, logistiikan ja merkittävämpää lisäarvoa tuottavan liitännäisteollisuuden välille; edellyttää lisäksi, että on otettava käyttöön mekanismi, jolla vaihdetaan tietoja Atlantin alueeseen kuuluvien alueiden parhaista käytänteistä;

21.  katsoo, että strategialla olisi edistettävä merten ja merenkulun tutkimusta ja parannettava yritysten mahdollisuuksia saada näitä tietoja meriympäristöä koskevan tieteellisen tiedon parantamiseksi, merenkulkuun liittyvien alojen innovaatioiden piristämiseksi sekä meriluonnonvarojen kestävän hyödyntämisen mahdollistamiseksi;

22.  katsoo, että strategiassa olisi oltava kunnianhimoinen sosiaalisia kysymyksiä käsittelevä luku, jotta parannetaan nuorten koulutusta ja pääsyä merenkulkualan ammatteihin vahvistamalla mereen nykyisin liittyviä työllisyysrakenteita ja niiden merkitystä väestön rannikkoalueille jäämisen mahdollistamisessa, mutta samalla olisi kehitettävä uusia erityispiirteitä, joilla voidaan edistää kalastusalueiden kestävää kehitystä ja elämänlaadun parantamista näillä alueilla;

23.  korostaa, että merten uusiutuvat energialähteet ovat tulevaisuuden ala, jonka avulla voidaan lieventää ilmastonmuutosta ja vähentää unionin energiariippuvuutta, edistää kestävän energiapolitiikan harjoittamista Atlantin alueilla ja saavuttaa Eurooppa 2020 -tavoitteet; muistuttaa, että Atlantin alue on erityisen otollinen uusiutuvien energialähteiden ja erityisesti tuulienergian sekä aalto- ja vuorovesienergian edistämiseen, ja pitää välttämättömänä saada julkista tukea kyseistä teknologiaa koskeville yksityisille investoinneille;

24.  korostaa meriliikenteen sekä erittäin syrjäisten alueiden ja muiden, mantereella sijaitsevien alueiden yhteyksien strategista merkitystä Atlantin rannikolla; pyytää komissiota ehdottamaan toimenpiteitä satamien hallintomenettelyjen yksinkertaistamiseksi heikentämättä valmiuksia, jotka koskevat toimintojen ja lastien valvontaa ja todentamista;

25.  korostaa merenkulkuun liittyvien alojen, erityisesti telakkateollisuuden taloudellista painoarvoa Atlantin alueilla, sillä sen tilanne on erittäin vaikea tietyillä Atlantin alueilla ja komission on pyrittävä helpottamaan ratkaisujen löytämistä; pyytää komissiota käynnistämään uudelleen LeaderSHIP 2015 -aloitteen alan kilpailukyvyn vahvistamiseksi kansainvälisen kilpailun yhteydessä;

26.  painottaa mereen liittyvien toimintojen ja kalastuksen ja vesiviljelyn merkitystä Atlantin alueilla ja kannattaa julkisen tuen myöntämistä kalastusalusten uusimiseen ja nykyaikaistamiseen sekä pienimuotoisen rannikkokalastuksen ja simpukanviljelyn erityispiirteiden ja potentiaalin erillään pitämistä;

27.  korostaa, että on edistettävä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestäviä matkailun muotoja, jotka voivat tuottaa merkittävästi lisäarvoa Atlantin alueille ja suojella samalla niiden ekosysteemiä ja biologista monimuotoisuutta; painottaa merimatkailun tukemista, jonka avulla voidaan kehittää urheilutoimintaa ja hyödyntää paremmin risteilymatkailua;

28.  korostaa Atlantin merenpohjan rikkaita luonnonvaroja ja on sitä mieltä, että strategialla olisi voitava edistää näiden luonnonvarojen etsintää ja hyödyntämistä ekologisesti kestävällä tavalla;

Toimintasuunnitelma vuosiksi 2014–2020

29.  edellyttää, että strategiassa on oltava ulkoinen ulottuvuus, jolla edistetään tiettyjen tavoitteiden saavuttamista ja houkutellaan kansainvälisiä investointeja nykyisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, ja ehdottaa, että toimintasuunnitelman yhtenä pääelementtinä on oltava Atlantin alueen markkinoiminen paikkana, johon tehdään investointeja, jolla käydään ja jolla harjoitetaan liiketoimintaa;

30.  pyytää komissiota luomaan Atlantin makroalueen ja esittämään toimintasuunnitelman strategian täytäntöön panemiseksi vuosina 2014–2020;

31.  edellyttää, että toimintasuunnitelman laatimisessa, täytäntöönpanossa, arvioinnissa ja uudelleen tarkastelussa sovelletaan monitasoista hallinnointia koskevaa lähestymistapaa, johon alue- ja paikallisviranomaiset, yksityisen sektorin sidosryhmät ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot otetaan tiiviisti mukaan;

32.  korostaa, että toimintasuunnitelmaan käytetään EU:n nykyistä rahoitusta, eikä uusia budjettivälineitä aiota perustaa;

33.  ehdottaa toimintasuunnitelman liittämistä osaksi unionin aluepolitiikkaa, yhdennettyä meripolitiikkaa, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa (Horisontti 2020) ja Verkkojen Eurooppa -välinettä; pitää olennaisena luoda synergiaa tutkimusta ja innovaatioita, liikennettä, ympäristöä, energiaa, teknologiaa, matkailua, kalastusta ja vesiviljelyä sekä kansainvälistä yhteistyötä koskevien EU:n muiden politiikanalojen kanssa;

34.  korostaa, että Euroopan investointipankki, hankkeiden rahoittamiseen kohdennettavat obligaatiolainat (hankejoukkolainat) ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet tarjoavat merkittävän potentiaalin strategiaa koskevien investointien rahoittamiseen;

35.  edellyttää, että tulevan Atlantin-strategian on perustuttava Eurooppa 2020 -strategian temaattisiin tavoitteisiin, minkä avulla kyetään sisällyttämään aihekohtaiset kokonaisuudet alakohtaiseen politiikkaan; katsoo, että Euroopan koheesiopolitiikan yhteisen strategian kannalta merkittävää viittä yhteistä rahastoa varten ehdotettujen tavoitteiden ja aihekohtaisten painopisteiden on muodostettava toimintasuunnitelman tukipilari; korostaa seuraavia tavoitteita: ’vahvistetaan tutkimusta, teknologian kehittämistä ja innovaatioita’, ’parannetaan pk-yritysten kilpailukykyä’, ’tuetaan vähähiiliseen talouteen siirtymistä’ sekä ’edistetään kestävää liikennettä ja poistetaan elintärkeiden liikenneverkkojen infrastruktuurin pullonkauloja’;

36.  edellyttää, että kunkin makroalueellisen strategian kumppanuussopimukset ja toimenpideohjelmat painotetaan sitovasti strategian ensisijaisiin tavoitteisiin, jotta voidaan varmistaa, että toimenpideohjelmien mukaiset toimet ja makroalueellisten strategioiden ensisijaiset tavoitteet sovitetaan yhteen, jolloin rakennerahastoja käytetään paljon tehokkaammin ja alueellisella tasolla tuotetaan lisäarvoa; korostaa, että sitovan painotuksen on katettava sekä koheesiopolitiikan alueellisen yhteistyön tavoitteita koskevat toimintaohjelmat (Interreg) että kunkin Atlantin alueeseen kuuluvan alueen omat toimintaohjelmat;

37.  kehottaa tunnustamaan ja omaksumaan ne alueiden välisen yhteistyön strategiat, hankkeet ja kokemukset, joilla voitaisiin edistää poliittisten ja operationaalisten ensisijaisten tavoitteiden saavuttamista; pyytää, että toimintasuunnitelma otetaan asianmukaisesti huomioon strategian tulevia alueellisen yhteistyön ohjelmia laadittaessa ja täytäntöön pantaessa; katsoo lisäksi, että Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteita koskevassa kansainvälisessä luvussa olisi käsiteltävä toimintasuunnitelman toteuttamisen teknistä tukea ja etenkin parhaiden käytänteiden vaihtamista ja verkottumista;

38.  on sitä mieltä, että alueidenvälisen yhteistyön ohjelmat, useat rahastot ja integroidut alueelliset investoinnit soveltuvat erittäin hyvin toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistämiseen;

39.  ehdottaa, että asianomaisten ohjelmien vuosittaisissa täytäntöönpanokertomuksissa olisi arvioitava, miten ohjelmilla edistetään Atlantin strategian saavuttamista ja toimintasuunnitelman täytäntöön panemista;

40.  korostaa erittäin syrjäisten alueiden potentiaalia luonnonlaboratorioina, joilla voidaan tehdä uusiutuvia energialähteitä ja mereen liittyvää taloutta koskevaa tutkimus- ja kehittämistyötä; korostaa matkailualan merkitystä näille alueille ja mahdollisuuksia tehdä niistä logistiikan foorumeita, joilla edistetään Euroopan ja maailman muiden talousalueiden välistä tavaraliikennettä;

41.  kehottaa kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia saamaan aikaan synergiaa politiikkansa ja toimintasuunnitelman ensisijaisten tavoitteiden välille;

42.  toteaa, että suoraan ja yhteisesti hallinnoitujen eurooppalaisten rahastojen osallistuminen Atlantin aluetta koskeviin strategisiin hankkeisiin edellyttää mukautetun hallinta- ja valvontajärjestelmän kehittämistä, ja pyytää näin ollen laatimaan toimintasuunnitelmalle hallinnointijärjestelmän, joka toimii tiedotus- ja viestintämoduulina edunsaajille ja edistää varainhoidosta vastuussa olevien viranomaisten välistä koordinointia;

43.  suosittelee, että Atlantin strategiassa on ensin sovittava Atlantin aluetta koskevasta strategisesta visiosta, joka toimii vuosien 2014–2020 toimintasuunnitelman viitteenä; ehdottaa lisäksi, että toimintaohjelmassa olisi

   luotava ensisijaisia tavoitteita ja keskeisiä toimia sekä yksilöitävä lippulaivahankkeita;
   vahvistettava selvästi määritetyt tehtävät ja vastuualueet kaikille toimia ja täytäntöönpanoa koskeville sidosryhmille;
   vahvistettava tärkeimmät tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamista mittaavat indikaattorit;
   sovittava saavutusten arviointiprosessista ja väliarvioinnista; sekä
   osoitettava tarvittavat resurssit toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa varten;

44.  muistuttaa, että vuosina 2012 ja 2013 järjestettiin Euroopan parlamentin ehdottamana valmistelutoimena Atlantti-foorumi, jolla pyrittiin saamaan kaikki asianomaiset toimijat mukaan toimintasuunnitelman laatimiseen; korostaa, että parlamentti on foorumia koskevan aloitteen tekijänä ollut liikkeellepaneva voima;

45.  ehdottaa, että toimintasuunnitelma hyväksytään Atlantti-foorumilla, ja kehottaa tulevaa puheenjohtajavaltio Irlantia asettamaan ensisijaiseksi tavoitteekseen sen, että Eurooppa-neuvosto hyväksyy toimintasuunnitelman, jossa keskitytään tuloksiin, uskottavaan seurantaprosessiin, jatkuvaan arviointiin ja väliarviointia koskevaan aikatauluun;

46.  pyytää komissiota tarkastelemaan, voitaisiinko muilla alueilla ottaa käyttöön samanlaisia makroalueen strategioita ja voitaisiinko näin edistää kestävää talouskasvua;

o
o   o

47.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, alueiden komitealle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle.

(1) EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 95.
(2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0285.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö