(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2011)0881),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 23 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7–0017/2012),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A7-0288/2012),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) (6 a)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 35 artiklan mukaan jäsenvaltioiden diplomaattiset edustustot ja konsuliedustustot sekä unionin edustustot kolmansissa maissa ovat yhteistoiminnassa ja edistävät sitä, että unionin kansalaisten oikeus saada suojelua kolmannen maan alueella pannaan täytäntöön. Tarkistus 2 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 7 kappale (7)  Tehokas yhteistyö ja yhteensovittaminen on välttämätöntä, kun edustusta vailla olevat kansalaiset tarvitsevat suojelua kolmansissa maissa. Kolmannessa maassa läsnä olevan avustavan jäsenvaltion ja kansalaisen kotijäsenvaltion on mahdollisesti tehtävä tiivistä yhteistyötä. Paikallinen konsuliyhteistyö voi olla monimutkaisempaa, kun on kyse edustusta vailla olevista kansalaisista, sillä se edellyttää yhteensovittamista viranomaisten kanssa, joilla ei ole edustusta paikan päällä. Olisi laadittava vakaat puitteet, joilla täytetään aukko, joka on seurausta siitä, ettei kansalaisen omalla jäsenvaltiolla ole maassa suurlähetystöä tai konsulaattia. (7)  Tehokas yhteistyö ja yhteensovittaminen on välttämätöntä, kun edustusta vailla olevat kansalaiset tarvitsevat suojelua kolmansissa maissa. Kolmannessa maassa läsnä olevan avustavan jäsenvaltion ja unionin edustuston sekä kansalaisen kotijäsenvaltion olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä. Tarkistus 3 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a)  Paikallinen konsuliyhteistyö voi olla monimutkaisempaa, kun on kyse edustusta vailla olevista kansalaisista, sillä se edellyttää yhteensovittamista viranomaisten kanssa, joilla ei ole edustusta paikan päällä. Olisi laadittava vakaat puitteet, joilla korjataan puute, joka on seurausta siitä, ettei kansalaisen omalla jäsenvaltiolla ole maassa suurlähetystöä tai konsulaattia. Paikallisessa konsuliyhteistyössä olisi otettava edustusta vailla olevat kansalaiset asianmukaisesti huomioon, esimerkiksi keräämällä jäsenvaltioiden lähimpien alueellisten suurlähetystöjen ja konsulaattien yhteystietoja. Tarkistus 4 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 7 b kappale (uusi) (7 b)  Komission olisi laadittava käytännön ohjeet konsulisuojan parantamiseksi ja helpottamiseksi ja erityisen huomion kiinnittämiseksi edustusta vailla olevien kansalaisten tilanteeseen. Tarkistus 5 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 8 kappale (8)  Unionin kansalaiset ovat edustusta vailla, jos jäsenvaltiolla, jonka kansalaisia he ovat, ei ole käytettävissä olevaa suurlähetystöä tai konsulaattia kolmannessa maassa. Käytettävissä olemisen käsitettä olisi tulkittava siten, että kansalaisten suojelu turvataan. (8)  Unionin kansalaiset ovat edustusta vailla, jos jäsenvaltiolla, jonka kansalaisia he ovat, ei ole käytettävissä olevaa suurlähetystöä tai konsulaattia kolmannessa maassa tai jos suurlähetystön tai konsulaatin puoleen kääntyminen aiheuttaisi tietyn jäsenvaltion kansalaiselle hätätilanteessa tarpeetonta ajan tai rahavarojen käyttöä. Käytettävissä olemisen käsitettä olisi tulkittava siten, että kansalaisten suojelu turvataan. Tarkistus 6 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 9 kappale (9)  Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklassa tunnustetun yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamista koskevan oikeuden mukaisesti apua antavan jäsenvaltion olisi annettava suojelua unionin kansalaisten kolmansista maista oleville perheenjäsenille samoin edellytyksin kuin omien kansalaistensa kolmansista maista oleville perheenjäsenille. Perheenjäseniä määriteltäessä olisi otettava huomioon Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY 2 ja 3 artikla. Jäsenvaltiot eivät ehkä pysty tarjoamaan kaikentyyppistä konsulisuojaa kolmannen maan kansalaisia oleville perheenjäsenille, eivät varsinkaan tilapäisiä matkustusasiakirjoja. Perusoikeuskirjan 24 artiklan mukaisesti lapsen etu olisi otettava ensisijaisesti huomioon, kuten 20 päivänä marraskuuta 1989 tehdyssä Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa säädetään. (9)  Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklassa tunnustetun yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamista koskevan oikeuden mukaisesti apua antavan jäsenvaltion olisi annettava suojelua unionin kansalaisten kolmansista maista oleville perheenjäsenille, kuten määritetään Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/38/EY, samoin edellytyksin kuin omien kansalaistensa kolmansista maista oleville perheenjäsenille ottaen huomioon, että jäsenvaltiot eivät ehkä pysty tarjoamaan kaikentyyppistä konsulisuojaa, kuten tilapäisiä matkustusasiakirjoja, kolmannen maan kansalaisia oleville perheenjäsenille. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin toteutettava kaikki niiden toimivaltaan kuuluvat toimet kansalaisten perheiden koskemattomuuden turvaamiseksi. Perusoikeuskirjan 24 artiklan mukaisesti lapsen etu olisi otettava ensisijaisesti huomioon, kuten 20 päivänä marraskuuta 1989 tehdyssä Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa säädetään. Tarkistus 7 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 9 a kappale (uusi) (9 a)  Avustavan jäsenvaltion olisi harkittava suojan tarjoamista myös pakolaisaseman saaneille ja kansalaisuudettomille henkilöille sekä muille henkilöille, joilla ei ole minkään jäsenvaltion kansalaisuutta, mutta jotka oleskelevat jossakin jäsenvaltiossa ja joilla on kyseisen jäsenvaltion antama matkustusasiakirja, ottaen huomioon heidän erityisen tilanteensa. Tarkistus 8 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 10 kappale (10)  Edustusta vailla olevien kansalaisten olisi voitava vapaasti valita, mistä suurlähetystöstä tai konsulaatista he hakevat konsulisuojaa. Jäsenvaltioiden olisi voitava tehdä vastuunjakoa koskevia järjestelyjä. Tällaisista järjestelyistä olisi kuitenkin tiedotettava avoimesti kansalaisille eivätkä ne saisi vaarantaa tehokasta konsulisuojaa. Kaikista tällaisista järjestelyistä olisi ilmoitettava komissiolle ja ne olisi julkaistava komission erityisellä verkkosivustolla. (10)  Edustusta vailla olevien kansalaisten olisi voitava vapaasti valita, mistä suurlähetystöstä, konsulaatista tai mahdollisuuksien mukaan unionin edustustosta he hakevat konsulisuojaa. Jäsenvaltioiden olisi voitava tehdä vastuunjakoa koskevia järjestelyjä. Tällaisten järjestelyjen olisi jakauduttava tasapuolisesti ja niissä olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion valmiudet. Tällaisista järjestelyistä olisi kuitenkin tiedotettava avoimesti kansalaisille eivätkä ne saisi vaarantaa tehokasta konsulisuojaa. Kaikista tällaisista järjestelyistä olisi ilmoitettava komissiolle ja ne olisi julkaistava komission erityisellä verkkosivustolla sekä jäsenvaltioiden ja neuvoston asiaa koskevilla verkkosivustoilla. Tarkistus 9 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 12 kappale (12)  Jos hakijat todistavat olevansa unionin kansalaisia, heille olisi annettava suojelua. Konsulisuojaa tarvitsevilla edustusta vailla olevilla kansalaisilla ei mahdollisesti ole enää hallussaan henkilöasiakirjojaan. Perustavaa laatua oleva asema unionin kansalaisena annetaan suoraan unionin lainsäädännössä ja henkilöasiakirjoilla on ainoastaan toteava arvo. Jos hakijat eivät pysty esittämään henkilöasiakirjoja, heidän olisi sen vuoksi pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä muulla tavoin, tarvittaessa tarkistamalla asia sen jäsenvaltion viranomaisilta, jonka kansalaisia he väittävät olevansa. (12)  Jos hakijat todistavat olevansa unionin kansalaisia, heille olisi annettava suojelua. Konsulisuojaa tarvitsevilla edustusta vailla olevilla kansalaisilla ei mahdollisesti ole enää hallussaan henkilöasiakirjojaan. Perustavaa laatua oleva asema unionin kansalaisena annetaan suoraan unionin lainsäädännössä ja henkilöasiakirjoilla on ainoastaan toteava arvo. Jos hakijat eivät pysty esittämään henkilöasiakirjoja, heidän olisi sen vuoksi pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä muulla tavoin, tarvittaessa tarkistamalla asia sen jäsenvaltion viranomaisilta, jonka kansalaisia he väittävät olevansa. Avustavan suurlähetystön tai konsulaatin olisi tarjottava edustusta vailla oleville kansalaisille tarvittavat keinot henkilöllisyytensä todistamiseksi. Tarkistus 10 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 14 kappale (14)  Tarvittavien yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteiden selventämiseksi yhteistyön ja yhteensovittamisen ala olisi täsmennettävä. Edustusta vailla oleville kansalaisille annettavaan konsulisuojaan sisältyy avustaminen useissa tavanomaisissa tilanteissa, kuten pidätys tai vangitseminen, vakava onnettomuus tai vakava sairaus ja kuolema sekä hädänalaiseen asemaan joutuneiden avustaminen ja kotiuttaminen ja tilapäisten matkustusasiakirjojen myöntäminen. Koska tarvittava suojelu riippuu aina tapauksesta, konsulisuojaa ei pitäisi rajoittaa niihin tilanteisiin, jotka on erityisesti mainittu tässä direktiivissä. (14)  Tarvittavien yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteiden selventämiseksi yhteistyön ja yhteensovittamisen ala olisi täsmennettävä. Edustusta vailla oleville kansalaisille annettavaan konsulisuojaan sisältyy avustaminen useissa tavanomaisissa tilanteissa, kuten pidätys tai vangitseminen, vakava onnettomuus tai vakava sairaus ja kuolema sekä hädänalaiseen asemaan joutuneiden avustaminen ja kotiuttaminen ja tilapäisten matkustusasiakirjojen myöntäminen, sekä kriisitilanteissa. Koska tarvittava suojelu riippuu aina tapauksesta, konsulisuojaa ei pitäisi rajoittaa niihin tilanteisiin, jotka on erityisesti mainittu tässä direktiivissä. Tarkistus 11 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 14 a kappale (uusi) (14 a)  Tarjottaessa konsulisuojaa pidätyksen tai vangitsemisen ollessa kyseessä erityistilanteet olisi otettava huomioon erityisesti silloin, kun pidätetään tai vangitaan ihmiskaupan uhreja sellaisten rikosten tekemisestä, jotka ovat suoraa seurausta ihmiskaupasta. Edustusta vailla olevat kansalaiset voivat mahdollisesti olla haavoittuvammassa tilanteessa, koska heillä ei ole suoraa edustusta. Tarkistus 12 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 15 kappale (15)  Ennakkoedellytys jäsenvaltioiden konsuliviranomaisten väliselle tehokkaalle yhteensovittamiselle ja yhteistyölle on se, että vahvistetaan, millaista apua tietyissä tilanteissa tarjotaan. Avustusmuodoissa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden yhteiset käytännöt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 23 artiklan soveltamista, jossa jäsenvaltiot velvoitetaan antamaan suojelua samoin edellytyksin kuin omille kansalaisilleen. (15)  Ennakkoedellytys jäsenvaltioiden konsuliviranomaisten väliselle tehokkaalle yhteensovittamiselle ja yhteistyölle on se, että vahvistetaan, millaista apua tietyissä tilanteissa tarjotaan. Avustusmuodoissa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden yhteiset käytännöt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 23 artiklan soveltamista, jossa jäsenvaltiot velvoitetaan antamaan suojelua samoin edellytyksin kuin omille kansalaisilleen. Olisi varmistettava, että kielimuurista ei aiheudu haittaa ja että edustusta vailla oleville kansalaisille tarjotaan tulkkausta tai muuta tarvittavaa apua. Tarkistus 13 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 18 a kappale (uusi) (18 a)  Jäsenvaltioiden olisi harkittava sellaisen konsulisuojaa koskevan erityisrahaston perustamista, josta avustavan jäsenvaltion suurlähetystö tai konsulaatti voisi maksaa ennakkoon edustusta vailla olevan kansalaisen avustamisesta johtuvat kulut ja johon avustusta saaneen edustusta vailla olevan kansalaisen jäsenvaltion olisi maksettava takaisin ennakkomaksu. Komission olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa laadittava selkeät säännöt, joissa määritetään rahaston asianmukaisen toiminnan edellyttämien rahoituskulujen jakautuminen. Tarkistus 14 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 20 kappale (20)   Paikan päällä ja kriisitilanteissa suoritettavan yhteensovittamisen osalta olisi selvennettävä toimivaltuuksia ja tehtäviä, jotta varmistetaan edustusta vailla olevista kansalaisista huolehtiminen. Paikallisessa konsuliyhteistyössä olisi otettava edustusta vailla olevat kansalaiset asianmukaisesti huomioon, esimerkiksi keräämällä jäsenvaltioiden lähimpien alueellisten suurlähetystöjen ja konsulaattien yhteystietoja. (20)  Kriisitilanteissa suoritettavan yhteensovittamisen osalta olisi selvennettävä toimivaltuuksia ja tehtäviä, jotta varmistetaan edustusta vailla olevista kansalaisista huolehtiminen. Kriisitilanteissa unionin edustustojen olisi varmistettava tarvittava yhteensovittaminen jäsenvaltioiden välillä. Tämän tehtävän täyttämiseksi Euroopan ulkosuhdehallinnolle (EUH) olisi annettava tarpeelliset taloudelliset resurssit, myös jäsenvaltioiden konsulihenkilökunnan koulutusta varten. Tarkistus 15 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 21 kappale (21)  Kriisitilanteessa riittävä valmistelutyö ja selvä vastuunjako ovat erittäin tärkeitä. Sen vuoksi kriisitilanteiden valmiussuunnittelussa olisi otettava täysimääräisesti huomioon edustusta vailla olevat kansalaiset, ja kansalliset valmiussuunnitelmat olisi sovitettava yhteen. Johtavan valtion käsitteen kehittämistä olisi jatkettava tässä yhteydessä. (21)  Kriisitilanteessa riittävä valmistelutyö ja selvä vastuunjako ovat erittäin tärkeitä. Sen vuoksi kriisitilanteiden valmiussuunnittelussa olisi otettava täysimääräisesti huomioon edustusta vailla olevat kansalaiset, ja EUH:n olisi sovitettava yhteen kansalliset valmiussuunnitelmat. Tarkistus 16 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 22 a kappale (uusi) (22 a)  EUH:n olisi järjestettävä konsulihenkilökunnalle koulutusta kansalaisten, myös edustusta vailla olevien kansalaisten, avustamisen helpottamiseksi osana kriisitilanteisiin valmistautumista. Tarkistus 17 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 22 b kappale (uusi) (22 b)  Konsulihenkilöstölle olisi järjestettävä koulutusta, jotta parannetaan yhteistyötä ja lisätään heidän tietämystään kansalaisilla perussopimusten ja tämän direktiivin mukaisesti olevista oikeuksista. Tarkistus 18 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 23 kappale (23)  Kolmansissa maissa unionia edustavat unionin edustustot, jotka yhdessä jäsenvaltioiden diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen kanssa edistävät unionin kansalaisilla konsulisuojaan olevan oikeuden toteutumista, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 35 artiklassa todetaan. Konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen mukaisesti jäsenvaltiot voivat tarjota konsulisuojan toisen jäsenvaltion puolesta, jollei kyseinen kolmas maa vastusta sitä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet kolmansien maiden suhteen sen varmistamiseksi, että konsulisuoja voidaan tarjota toisten jäsenvaltioiden puolesta. (23)  Kolmansissa maissa unionia edustavat unionin edustustot, jotka yhdessä jäsenvaltioiden diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen kanssa edistävät unionin kansalaisilla konsulisuojaan olevan oikeuden toteutumista, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 35 artiklassa todetaan. Unionin edustustojen olisi varmistettava tarvittava yhteensovittaminen jäsenvaltioiden kesken, ja niille voidaan tarvittaessa antaa konsulitehtäviä. EUH:lle olisi myönnettävä tämän tehtävän hoitamiseen tarvittavat varat. Tarkistus 19 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 25 kappale (25)  Tämän direktiivin ei pitäisi vaikuttaa suotuisampiin kansallisiin säännöksiin, jos ne ovat sopusoinnussa tämän direktiivin kanssa. (25)  Tämän direktiivin ei pitäisi vaikuttaa suotuisampiin kansallisiin säännöksiin, jos ne ovat sopusoinnussa tämän direktiivin kanssa. Tällä direktiivillä ei pitäisi säätää jäsenvaltioiden velvoitteista antaa edustusta vailla oleville kansalaisille apua, jota ei anneta niiden omille kansalaisille. Tarkistus 20 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 25 a kappale (uusi) (25 a)  Tämän direktiivin ei pitäisi vaikuttaa edustusta vailla olevien jäsenvaltioiden velvollisuuteen ja/tai oikeuteen avustaa kansalaisiaan suoraan, kun se on välttämätöntä ja/tai toivottavaa. Edustusta vailla olevien jäsenvaltioiden olisi annettava jatkuvaa tukea jäsenvaltioille, jotka tarjoavat konsuliapua niiden kansalaisille. Tarkistus 21 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 25 b kappale (uusi) (25 b)  Tämän direktiivin nopean ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. Tarkistus 22 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 27 kappale (27)  Perusoikeuskirjan sisältämän syrjintäkiellon mukaisesti jäsenvaltioiden olisi pantava tämän direktiivin säännökset täytäntöön ilman tämän direktiivin edunsaajien välistä syrjintää minkään syyn perusteella, esimerkiksi sukupuolen, rodun, ihonvärin, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisten ominaisuuksien, kielen, uskonnon tai vakaumuksen, poliittisten tai muiden mielipiteiden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella, (27)  Perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 21 artiklan sisältämän syrjintäkiellon mukaisesti jäsenvaltioiden, unionin edustustojen ja tapauksen mukaan EUH:n olisi aina pantava tämän direktiivin säännökset täytäntöön ilman tämän direktiivin edunsaajien välistä syrjintää minkään syyn perusteella, esimerkiksi sukupuolen, rodun, ihonvärin, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisten ominaisuuksien, kielen, uskonnon tai vakaumuksen, poliittisten tai muiden mielipiteiden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella, Tarkistus 23 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 27 a kappale (uusi) (27 a)  Jäsenvaltioiden olisi kannustettava omia kansalaisiaan rekisteröitymään ulkoministeriönsä verkkosivustolle ennen matkoja kolmansiin maihin, jotta heidän auttamistaan voidaan helpottaa tarvittaessa etenkin kriisitilanteissa. Tarkistus 24 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 27 b kappale (uusi) (27 b)  Komission olisi harkittava jatkuvasti toimivan neuvontapuhelimen perustamista, jotta tiedot olisivat helposti sellaisten kansalaisten saatavilla, jotka etsivät konsulisuojaa hätätapauksessa. Tarkistus 25 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla Tässä direktiivissä säädetään tarpeellisista yhteistyö- ja yhteensovittamistoimenpiteistä, joilla helpotetaan unionin kansalaisten mahdollisuutta käyttää oikeuttaan saada toisen jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliviranomaisilta suojelua sellaisen kolmannen maan alueella, jossa sillä jäsenvaltiolla, jonka kansalaisia he itse ovat, ei ole edustusta, samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion omat kansalaiset. Tässä direktiivissä säädetään tarpeellisista yhteistyö- ja yhteensovittamistoimenpiteistä, joilla helpotetaan unionin kansalaisten toisen jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliviranomaisilta saamaa suojelua sellaisen kolmannen maan alueella, jossa sillä jäsenvaltiolla, jonka kansalaisia he itse ovat, ei ole edustusta, samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion omat kansalaiset. Unionin edustustoille voidaan myös tapauksen mukaan antaa konsulitehtäviä edustusta vailla olevien kansalaisten palvelemiseksi. Tarkistus 26 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta 1.   Kaikilla kansalaisilla, joilla on Euroopan unionin sellaisen jäsenvaltion kansalaisuus, jolla ei ole kolmannessa maassa edustajana diplomaatti- tai konsuliviranomaista, jäljempänä 'edustusta vailla olevat kansalaiset', on oikeus saada toisen jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliviranomaisilta suojelua samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion omat kansalaiset. 1.   Toisen jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliviranomaiset ja unionin edustusto suojelevat kaikkia kansalaisia, joilla on Euroopan unionin sellaisen jäsenvaltion kansalaisuus, jolla ei ole kolmannessa maassa edustajana diplomaatti- tai konsuliviranomaista, jäljempänä 'edustusta vailla olevat kansalaiset', samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion omia kansalaisia. Tarkistus 27 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 3 kohta 3.  Edustusta vailla olevien kansalaisten perheenjäsenet, jotka eivät ole unionin kansalaisia, ovat oikeutettuja konsulisuojaan samoin edellytyksin kuin avustavan jäsenvaltion omien kansalaisten sellaiset perheenjäsenet, jotka eivät ole kansalaisia. 3.  Edustusta vailla olevien kansalaisten perheenjäsenet, jotka eivät ole unionin kansalaisia, ovat oikeutettuja konsulisuojaan tai unionin edustuston antamaan konsulisuojaan samoin edellytyksin kuin kotijäsenvaltion omien kansalaisten perheenjäsenet. Tarkistus 28 Ehdotus direktiiviksi 3 artikla – 3 kohta 3.  Kunniakonsulien katsotaan vastaavan käytettävissä olevia suurlähetystöjä tai konsulaatteja toimivaltansa rajoissa kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti. 3.  Kunniakonsulien katsotaan vastaavan käytettävissä olevia suurlähetystöjä tai konsulaatteja siinä määrin kuin niillä on asiassa toimivaltaa kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti. Tarkistus 29 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 1 kohta 1.  Edustusta vailla olevat kansalaiset voivat valita, minkä jäsenvaltion suurlähetystöstä tai konsulaatista he hakevat konsulisuojaa. 1.  Edustusta vailla olevat kansalaiset voivat valita, minkä jäsenvaltion suurlähetystöstä tai konsulaatista he hakevat konsulisuojaa. He voivat tarvittaessa ja tapauksen mukaan hakea apua myös unionin edustustosta. Jäsenvaltioiden on ulkoministeriöidensä verkkosivustoilla annettava tietoa edustusta vailla olevissa kolmansissa maissa olevien kansalaistensa oikeudesta saada toisen jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliviranomaisilta tämän direktiivin mukaista konsulisuojaa ja tietoa sen ehdoista. Tarkistus 30 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 2 kohta 2.   Jäsenvaltio voi edustaa toista jäsenvaltiota pysyvästi, ja jäsenvaltioiden suurlähetystöt tai konsulaatit kolmannessa maassa voivat sopia vastuunjakoa koskevista järjestelyistä edellyttäen, että pyyntöjen tehokas käsittely taataan. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava Euroopan komissiolle tällaisista järjestelyistä, jotta ne voidaan julkaista komission erityisellä verkkosivustolla. 2.   Konsulisuojan tarjoamiseksi edustusta vailla oleville kansalaisille ja pyyntöjen tehokkaan käsittelyn takaamiseksi jäsenvaltioiden ja tapauksen mukaan unionin edustustot voivat tehdä paikallisia järjestelyjä vastuun jakamisesta ja tietojen vaihdosta. Paikallisviranomaisille ilmoittamisen jälkeen näistä paikallisista järjestelyistä on raportoitava komissiolle ja EUH:lle ja ne on julkaistava komission verkkosivustolla ja kyseisten jäsenvaltioiden asiaa koskevilla verkkosivustoilla. Näiden järjestelyjen on oltava täysin tämän direktiivin säännösten mukaisia. Tarkistus 31 Ehdotus direktiiviksi 5 artikla – 2 kohta 2.  Jos unionin kansalainen ei pysty esittämään voimassaolevaa passia tai henkilökorttia, kansallisuus on mahdollista todistaa muulla tavoin, tarvittaessa tarkistamalla asia sen jäsenvaltion diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta, jonka kansalainen pyynnön esittäjä väittää olevansa. 2.  Jos unionin kansalainen ei pysty esittämään voimassaolevaa passia tai henkilökorttia, kansallisuus on mahdollista todistaa muulla tavoin, tarvittaessa tarkistamalla asia sen jäsenvaltion diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta, jonka kansalainen pyynnön esittäjä väittää olevansa. Avustavan suurlähetystön tai konsulaatin on tarjottava edustusta vailla oleville kansalaisille tarvittavat keinot henkilöllisyytensä todistamiseksi. Tarkistus 32 Ehdotus direktiiviksi 1 a LUKU ja 5 a artikla (uusi) 1 a LUKU Paikallista konsulisuojaa koskeva yhteistyö ja sen yhteensovittaminen 5 a artikla Yleisperiaate Jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliviranomaisten on tehtävä keskenään ja unionin kanssa tiivistä yhteistyötä ja harjoitettava yhteensovittamista sen varmistamiseksi, että edustusta vailla olevat kansalaiset saavat suojelua samoin edellytyksin kuin omat kansalaiset. Unionin edustustot helpottavat yhteistyötä ja yhteensovittamista jäsenvaltioiden välillä ja jäsenvaltioiden ja unionin välillä sen varmistamiseksi, että edustusta vailla olevat kansalaiset saavat suojelua samoin edellytyksin kuin omat kansalaiset. Kun konsulaatti tai suurlähetystö taikka tapauksen mukaan unionin edustusto avustaa edustusta vailla olevaa kansalaista, sen jäsenvaltion, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, alueesta vastaavaan lähimpään konsulaattiin tai suurlähetystöön tai ulkoministeriöön sekä unionin edustustoon on otettava yhteyttä ja sen on tehtävä yhteistyötä toteutettavien toimenpiteiden määrittämiseksi. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava asianomaiset ulkoministeriön yhteyshenkilöt Euroopan ulkosuhdehallinnolle, joka päivittää yhteyshenkilöitä suojatulla verkkosivustollaan. (Komission ehdotuksen 7 artikla ei ole enää tarpeen.) Tarkistus 33 Ehdotus direktiiviksi 6 artikla – 2 kohta – johdantokappale 2.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun konsulisuojaan sisältyy avustaminen seuraavissa tilanteissa: 2.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun konsulisuojaan sisältyy avustaminen erityisesti seuraavissa tilanteissa: Tarkistus 34 Ehdotus direktiiviksi 6 artikla – 2 kohta – b alakohta b) rikoksen uhriksi joutuminen; b) rikoksen uhriksi joutuminen tai vaara joutua rikoksen uhriksi; Tarkistus 35 Ehdotus direktiiviksi 6 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi) Tämä konsulisuoja koskee myös kaikkia muita tilanteita, joissa edustettu jäsenvaltio tavallisesti antaisi apua omille kansalaisilleen. Tarkistus 36 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – 1 kohta 1.  Kun edustusta vailla oleva kansalainen pidätetään tai vangitaan, jäsenvaltioiden suurlähetystöjen tai konsulaattien on, jollei 6 artiklan 1 kohdasta muuta johdu, erityisesti 1.  Kun edustusta vailla oleva kansalainen pidätetään tai muuten vangitaan, jäsenvaltioiden suurlähetystöjen tai konsulaattien on, jollei 6 artiklan 1 kohdasta muuta johdu, erityisesti a) autettava kansalaisen pyynnöstä ilmoittamaan asiasta kansalaisen perheenjäsenille tai muille sukulaisille; a) autettava kansalaisen pyynnöstä ilmoittamaan asiasta kansalaisen perheenjäsenille tai muille sukulaisille; b) käytävä tapaamassa kansalaista ja valvottava, että kohtelu vankeudessa on vähimmäisvaatimusten mukaista; b) käytävä tapaamassa kansalaista ja varmistettava, että vankeusolosuhteet ovat vähimmäisvaatimusten mukaisia; c) annettava kansalaiselle tietoja vangittujen oikeuksista. c) annettava kansalaiselle tietoja tämän oikeuksista; c a) varmistettava, että kansalaisella on saatavillaan asianmukaista oikeudellista neuvontaa. Tarkistus 37 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – 3 kohta 3.  Suurlähetystön tai konsulaatin on raportoitava sille jäsenvaltiolle, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, kaikista käynneistä tapaamassa kansalaista ja siitä, että se on tarkistanut kohtelun vankeudessa olevan vähimmäisvaatimusten mukaista. Sen on ilmoitettava välittömästi sille jäsenvaltiolle, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, kaikista huonoa kohtelua koskevista valituksista. 3.  Suurlähetystön tai konsulaatin on raportoitava sille jäsenvaltiolle, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, kaikista käynneistä tapaamassa kansalaista ja siitä, että se on tarkistanut vankeusolosuhteiden olevan vähimmäisvaatimusten mukaisia. Sen on ilmoitettava välittömästi sille jäsenvaltiolle, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, kaikista huonoa kohtelua koskevista valituksista ja huonon kohtelun ehkäisemiseksi toteutetuista toimista ja varmistettava, että vankeusolosuhteet ovat vähimmäisvaatimusten mukaisia. Tarkistus 38 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – 4 kohta 4.  Suurlähetystön tai konsulaatin on ilmoitettava sille jäsenvaltiolle, jonka kansalainen kyseinen henkilö, kyseiselle kansalaiselle antamistaan tämän oikeuksia koskevista tiedoista. Sen on toimittava välittäjänä ja avustettava armahdusta tai ennenaikaista vapauttamista koskevien pyyntöjen laadinnassa ja jos kansalainen haluaa pyytää siirtoa. Sen on tarvittaessa toimittava sen jäsenvaltion, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, diplomaatti- tai konsuliviranomaisten kautta maksettujen oikeudenkäyntikulujen välittäjänä. 4.  Suurlähetystön tai konsulaatin on ilmoitettava sille jäsenvaltiolle, jonka kansalainen kyseinen henkilö, kyseiselle kansalaiselle antamistaan tämän oikeuksia koskevista tiedoista. Sen on toimittava välittäjänä ja varmistettava, että kansalaisella on saatavillaan asianmukaista oikeudellista neuvontaa ja avustusta, myös armahdusta tai ennenaikaista vapauttamista koskevien pyyntöjen laadinnassa ja jos kansalainen haluaa pyytää siirtoa. Sen on tarvittaessa toimittava sen jäsenvaltion, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, diplomaatti- tai konsuliviranomaisten kautta maksettujen oikeudenkäyntikulujen välittäjänä. Tarkistus 39 Ehdotus direktiiviksi 9 artikla – 1 kohta 1.  Kun edustusta vailla oleva kansalainen joutuu rikoksen uhriksi, jäsenvaltioiden suurlähetystöjen tai konsulaattien on, jollei 6 artiklan 1 kohdasta muuta johdu, erityisesti 1.  Kun edustusta vailla oleva kansalainen joutuu rikoksen uhriksi tai on vaarassa joutua rikoksen uhriksi, jäsenvaltioiden suurlähetystöjen tai konsulaattien on, jollei 6 artiklan 1 kohdasta muuta johdu, erityisesti a) autettava ilmoittamaan asiasta kansalaisen perheenjäsenille tai muille sukulaisille, jos kansalainen niin toivoo; a) autettava ilmoittamaan asiasta kansalaisen perheenjäsenille tai muille sukulaisille, jos kansalainen niin toivoo; b) annettava kansalaiselle tietoja ja/tai apua oikeudellisissa kysymyksissä ja terveydenhoitoon liittyvissä kysymyksissä. b) annettava kansalaiselle tietoja ja/tai apua terveydenhoitoon liittyvissä kysymyksissä; b a) annettava kansalaiselle tietoja tämän oikeuksista ja asianmukaista oikeudellista avustusta ja neuvontaa. Tarkistus 40 Ehdotus direktiiviksi 9 artikla – 2 kohta 2.  Suurlähetystön tai konsulaatin on ilmoitettava sille jäsenvaltiolle, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, tapahtumasta, sen vakavuudesta ja annetusta avusta, ja sen on oltava yhteydessä kansalaisen perheenjäseniin tai muihin sukulaisiin, jos kansalainen on antanut suostumuksensa, kun suostumuksen antaminen on mahdollista. 2.  Suurlähetystön tai konsulaatin on ilmoitettava sille jäsenvaltiolle, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, tapahtumasta, sen vakavuudesta ja annetusta avusta. Tämän jäsenvaltion on oltava yhteydessä kansalaisen perheenjäseniin tai muihin sukulaisiin, paitsi jos kansalainen on kieltäytynyt antamasta suostumustaan. Tarkistus 41 Ehdotus direktiiviksi 10 artikla – 2 kohta 2.  Suurlähetystön tai konsulaatin on ilmoitettava sille jäsenvaltiolle, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, tapahtumasta, sen vakavuudesta ja annetusta avusta, ja sen on asianmukaisissa tapauksissa oltava yhteydessä uhrin perheenjäseniin tai muihin sukulaisiin. Sen on ilmoitettava sille jäsenvaltiolle, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, jos on tarvetta lääkinnällisistä syistä tapahtuvaan evakuointiin. Lääkinnällisistä syistä tapahtuva evakuointi edellyttää sen jäsenvaltion, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, ennakolta antamaa hyväksyntää lukuun ottamatta erittäin kiireellisiä tapauksia. 2.  Suurlähetystön tai konsulaatin on ilmoitettava sille jäsenvaltiolle, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, tapahtumasta, sen vakavuudesta ja annetusta avusta. Tämän jäsenvaltion on oltava yhteydessä uhrin perheenjäseniin tai muihin sukulaisiin, paitsi jos kansalainen on kieltäytynyt antamasta suostumustaan. Sen on ilmoitettava sille jäsenvaltiolle, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, jos on tarvetta lääkinnällisistä syistä tapahtuvaan evakuointiin. Lääkinnällisistä syistä tapahtuva evakuointi edellyttää sen jäsenvaltion, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, ennakolta antamaa hyväksyntää lukuun ottamatta erittäin kiireellisiä tapauksia. Tarkistus 42 Ehdotus direktiiviksi 11 a artikla (uusi) 11 a artikla Paikallinen yhteistyö Paikallisissa yhteistyökokouksissa on vaihdettava säännöllisesti tietoja edustusta vailla olevista kansalaisista ja sellaisista seikoista kuten kansalaisten turvallisuus, vankeusolosuhteet tai konsulipalvelujen saatavuus. Jolleivät ulkoministeriöt keskitetysti toisin sovi, puheenjohtajana toimii paikallisesti tehdyllä päätöksellä jäsenvaltion tai unionin edustuston edustaja. Puheenjohtaja kerää yhteystiedot, erityisesti edustusta vailla olevien jäsenvaltioiden yhteystiedot, ja päivittää niitä säännöllisesti, sekä toimittaa ne paikallisille suurlähetystöille ja konsulaateille ja unionin edustustolle. Tarkistus 43 Ehdotus direktiiviksi 3 LUKU ja 12 artikla 3 LUKU Poistetaan. Rahoitusmenettelyt 12 artikla Yleiset säännöt Kun edustusta vailla oleva kansalainen pyytää avustusta ennakkomaksun tai kotiuttamisen muodossa, sovelletaan seuraavaa menettelyä, jollei 6 artiklan 1 kohdasta muuta johdu: a) edustusta vailla oleva kansalainen sitoutuu liitteessä 1 vahvistettua lomaketta käyttäen maksamaan sille jäsenvaltiolle, jonka kansalainen hän on, takaisin ennakkomaksun tai aiheutuneet kulut kokonaisuudessaan ja lisäksi tarvittaessa konsulimaksut; b) avustavan suurlähetystön tai konsulaatin pyynnöstä sen jäsenvaltion, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, on viipymättä annettava tarvittavat pyyntöä koskevat tiedot ja täsmennettävä, sovelletaanko konsulimaksua; c) avustavan suurlähetystön tai konsulaatin on ilmoitettava sille jäsenvaltiolle, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, kaikista ennakkomaksua tai kotiuttamista koskevista pyynnöistä, jotka se on käsitellyt; d) avustavan suurlähetystön tai konsulaatin liitteessä I vahvistetussa muodossa esittämästä kirjallisesta pyynnöstä sen jäsenvaltion, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, on korvattava kokonaisuudessaan ennakkomaksu tai aiheutuneet kulut. Tarkistus 44 Ehdotus direktiiviksi 13 artikla 13 artikla Poistetaan. Yksinkertaistettu menettely kriisitilanteissa 1.  Kriisitilanteissa avustavan suurlähetystön tai konsulaatin on sovitettava yhteen kaikki evakuointitoimet tai muu tarpeellinen tuki, jota edustusta vailla olevalla kansalaiselle annetaan, sen jäsenvaltion kanssa, jonka kansalainen kyseinen henkilö on. Avustavan jäsenvaltion on esitettävä tällaisesta evakuoinnista tai tuesta aiheutuneita kustannuksia koskevat mahdolliset korvauspyynnöt sen jäsenvaltion ulkoministeriölle, jonka kansalainen kyseinen henkilö on. Avustava jäsenvaltio voi pyytää korvausta, vaikka edustusta vailla oleva kansalainen ei olisi allekirjoittanut takaisinmaksusitoumusta 12 artiklan a alakohdan mukaisesti. Tällä kohdalla ei estetä sitä jäsenvaltiota, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, vaatimasta takaisinmaksua kansallisten sääntöjen perusteella. 2.  Suurissa kriisitilanteissa sen jäsenvaltion, jonka kansalainen evakuoitu henkilö on, on korvattava evakuointikustannukset määräsuhteessa siten, että kokonaiskustannukset jaetaan avustettujen henkilöiden lukumäärällä, jos avustava jäsenvaltio sitä vaatii. 3.  Jos kustannuksia ei ole mahdollista laskea, avustava jäsenvaltio voi vaatia korvausta liitteessä 2 eri tukimuodoille vahvistettujen kiinteiden korvausmäärien perusteella. 4.  Jos avustava jäsenvaltio on saanut avustuksen tarjoamiseen taloudellista tukea EU:n pelastuspalvelumekanismista, sen jäsenvaltion, jonka kansalainen avustettu henkilö on, maksama osuus määritetään sen jälkeen, kun summasta on vähennetty unionin osuus. 5.  Korvauspyynnöissä on käytettävä liitteessä 2 vahvistettuja yhteisiä lomakemalleja. Tarkistus 45 Ehdotus direktiiviksi 4 LUKU – otsikko Paikallinen yhteistyö ja yhteistyö kriisitilanteissa sekä yhteensovittaminen Yhteistyö kriisitilanteissa sekä yhteensovittaminen Tarkistus 46 Ehdotus direktiiviksi 14 artikla 14 artikla Poistetaan. Paikallinen yhteistyö Paikallisissa yhteistyökokouksissa on vaihdettava säännöllisesti tietoja edustusta vailla olevista kansalaisista ja sellaisista seikoista kuten kansalaisten turvallisuus, vankilaolosuhteet tai konsulipalvelujen saatavuus. Jolleivät ulkoministeriöt keskitetysti toisin sovi, puheenjohtajana toimii paikallisesti tehdyllä päätöksellä jäsenvaltion edustaja tai unionin edustusto. Puheenjohtaja kerää yhteystiedot, erityisesti edustusta vailla olevien jäsenvaltioiden yhteystiedot, ja päivittää niitä säännöllisesti, sekä toimittaa ne paikallisille suurlähetystöille ja konsulaateille ja unionin edustustolle. Tarkistus 47 Ehdotus direktiiviksi 15 artikla – 1 kohta 1.  Perinpohjaisen valmiuden varmistamiseksi paikallisessa valmiussuunnittelussa on huomioitava edustusta vailla olevat kansalaiset. Kolmansissa maissa edustettuina olevien jäsenvaltioiden on sovitettava valmiussuunnitelmat yhteen keskenään ja unionin edustuston kanssa. Niiden on sovittava keskenään tehtävänjaosta sen varmistamiseksi, että edustusta vailla olevat kansalaiset saavat apua kriisitilanteissa, nimettävä edustajat kokoontumispaikkoja varten ja ilmoitettava edustusta vailla oleville kansalaisille kriisivalmiusjärjestelyistä samoin edellytyksin kuin omille kansalaisilleen. 1.   Unionin edustustot sovittavat yhteen valmiussuunnittelun jäsenvaltioiden välillä perinpohjaisen valmiuden varmistamiseksi, mukaan lukien tehtävänjako sen varmistamiseksi, että edustusta vailla olevat kansalaiset saavat apua kriisitilanteissa, edustajien nimeäminen kokoontumispaikkoja varten ja edustusta vailla oleville kansalaisille samoin edellytyksin kuin omille kansalaisille annettavat tiedot kriisivalmiusjärjestelyistä. Tarkistus 48 Ehdotus direktiiviksi 15 artikla – 2 kohta 2.  Jäsenvaltioiden ja unionin on tehtävä kriisitilanteissa tiivistä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että edustusta vailla olevia kansalaisia avustetaan tehokkaasti. Jäsenvaltioiden ja unionin on ilmoitettava toisilleen käytettävissä olevista evakuointivalmiuksista hyvissä ajoin. Pyynnöstä jäsenvaltiot voivat saada tukea olemassa olevilta unionin tason pelastusyksiköiltä, joissa on mukana konsuliasiantuntijoita erityisesti edustusta vailla olevista jäsenvaltioista. 2.  Jäsenvaltioiden ja EUH:n on tehtävä kriisitilanteissa tiivistä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että edustusta vailla olevia kansalaisia avustetaan tehokkaasti. Unionin edustusto sovittaa yhteen käytettävissä olevia evakuointivalmiuksia koskevien tietojen vaihdon hyvissä ajoin, koordinoi varsinaista evakuointia ja tarvittaessa avustaa evakuoinnissa mahdollisesti sellaisten olemassa olevien unionin tason pelastusyksiköiden tuella, joissa on mukana konsuliasiantuntijoita erityisesti edustusta vailla olevista jäsenvaltioista. Tarkistus 49 Ehdotus direktiiviksi 16 artikla – otsikko Johtava valtio Yhteensovittaminen kriisivalmiuden ja kriisitilanteiden osalta Tarkistus 50 Ehdotus direktiiviksi 16 artikla – 1 kohta 1.  Tässä direktiivissä johtavalla valtiolla (johtavilla valtioilla) tarkoitetaan yhtä tai useampaa kolmannessa maassa edustettuna olevaa jäsenvaltiota, joka (jotka) vastaa(vat) avustustoimien yhteensovittamisesta ja johtamisesta kriisivalmiuden ja kriisitilanteiden osalta; tähän sisältyy edustusta vailla oleviin kansalaisiin liittyviä erityistehtäviä. 1.   Unionin edustustot vastaavat avustustoimien yhteensovittamisesta ja tarjoamisesta kriisivalmiuden ja kriisitilanteiden osalta; tähän sisältyy edustusta vailla oleviin kansalaisiin liittyviä erityistehtäviä. Tarkistus 51 Ehdotus direktiiviksi 16 artikla – 2 kohta 2.  Jäsenvaltio nimitetään johtavaksi valtioksi tietyssä kolmannessa maassa, jos se on ilmoittanut aikomuksestaan olemassa olevan suojatun viestintäverkoston kautta ja jollei toinen jäsenvaltio esitä vastalauseita 30 päivän kuluessa tai ehdotettu johtava valtio luovu tehtävästä suojatun viestintäverkoston kautta. Jos useampi kuin yksi jäsenvaltio haluaa yhdessä hoitaa johtavan valtion tehtävät, niiden on ilmoitettava yhdessä aikomuksestaan suojatun viestintäverkoston kautta. Kriisitilanteessa yksi tai useampi jäsenvaltio voi ottaa kyseisen tehtävän hoitaakseen välittömästi ja ilmoittaa siitä 24 tunnin kuluessa. Jäsenvaltiot voivat kieltäytyä tarjouksesta, mutta niiden kansalaiset ja muut mahdolliset edunsaajat ovat 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti edelleen oikeutettuja johtavan valtion apuun. Jos johtavaa valtiota ei ole, paikan päällä edustettuina olevien jäsenvaltioiden on sovittava siitä, mikä jäsenvaltio vastaa edustusta vailla olevien kansalaisten avustamisen yhteensovittamisesta. Poistetaan. Tarkistus 52 Ehdotus direktiiviksi 16 artikla – 3 kohta 3.  Kriiseihin valmistautumiseksi johtavan valtion on varmistettava, että edustusta vailla olevat kansalaiset on asianmukaisella tavalla otettu huomioon suurlähetystöjen ja konsulaattien valmiussuunnittelussa, että valmiussuunnitelmat ovat yhdenmukaisia ja että suurlähetystöille ja konsulaateille sekä unionin edustustoille ilmoitetaan asianmukaisesti tällaisista järjestelyistä. 3.  Kriiseihin valmistautumiseksi unionin edustusto varmistaa, että edustusta vailla olevat kansalaiset on asianmukaisella tavalla otettu huomioon suurlähetystöjen ja konsulaattien valmiussuunnittelussa, että valmiussuunnitelmat ovat yhdenmukaisia ja että suurlähetystöille ja konsulaateille ilmoitetaan asianmukaisesti tällaisista järjestelyistä. Tarkistus 53 Ehdotus direktiiviksi 16 artikla – 4 kohta 4.  Kriisitilanteessa johtava valtio tai avustamistoimien yhteensovittamisesta vastaava jäsenvaltio vastaa edustusta vailla oleville kansalaisille tarjottavan avun ja kokoamistoimintojen yhteensovittamisesta ja johtamisesta ja tarvittaessa varmistaa evakuoinnin turvalliseen paikkaan muiden asianosaisten jäsenvaltioiden tuella. Sen on myös tarjottava edustusta vailla oleville jäsenvaltioille yhteyspiste, jonka kautta ne voivat saada tietoja kansalaisistaan ja sovittaa yhteen tarvittavat avustustoimet. Johtava valtio tai edustusta vailla olevia kansalaisia koskevien avustustoimien yhteensovittamisesta vastaava jäsenvaltio voi tarvittaessa pyytää tukea muista välineistä kuten EU:n pelastuspalvelumekanismista ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kriisinhallintarakenteista. Jäsenvaltioiden on annettava johtavalle valtiolle tai avustustoimien yhteensovittamisesta vastaavalle jäsenvaltiolle kaikki merkitykselliset tiedot niiden edustusta vailla olevista kansalaisista, jotka ovat läsnä kriisitilanteessa. 4.  Kriisitilanteessa unionin edustusto vastaa edustusta vailla oleville kansalaisille tarjottavan avun ja kokoamistoimintojen yhteensovittamisesta ja johtamisesta ja koordinoi evakuointia turvalliseen paikkaan asianosaisten jäsenvaltioiden tuella. Sen on myös tarjottava edustusta vailla oleville jäsenvaltioille yhteyspiste, jonka kautta ne voivat saada tietoja kansalaisistaan ja sovittaa yhteen tarvittavat avustustoimet. Unionin edustusto ja asianosaiset jäsenvaltiot voivat tarvittaessa pyytää tukea muista välineistä kuten EU:n pelastuspalvelumekanismista ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kriisinhallintarakenteista. Jäsenvaltioiden on annettava unionin edustustolle kaikki merkitykselliset tiedot niiden edustusta vailla olevista kansalaisista, jotka ovat läsnä kriisitilanteessa. Tarkistus 54 Ehdotus direktiiviksi 4 a LUKU (uusi) 4 a LUKU Rahoitusmenettelyt Tarkistus 55 Ehdotus direktiiviksi 16 a artikla (uusi) 16 a artikla Yleiset säännöt Kun edustusta vailla oleva kansalainen pyytää avustusta ennakkomaksun tai kotiuttamisen muodossa, sovelletaan seuraavaa menettelyä, jollei 6 artiklan 1 kohdasta muuta johdu: a) edustusta vailla oleva kansalainen sitoutuu liitteessä 1 vahvistettua lomaketta käyttäen maksamaan sille jäsenvaltiolle, jonka kansalainen hän on, takaisin ennakkomaksun tai aiheutuneet kulut kokonaisuudessaan ja lisäksi tarvittaessa konsulimaksut; b) avustavan suurlähetystön tai konsulaatin pyynnöstä sen jäsenvaltion, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, on viipymättä annettava tarvittavat pyyntöä koskevat tiedot ja täsmennettävä, sovelletaanko konsulimaksua; c) avustavan suurlähetystön tai konsulaatin on ilmoitettava sille jäsenvaltiolle, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, kaikista ennakkomaksua tai kotiuttamista koskevista pyynnöistä, jotka se on käsitellyt; d) avustavan suurlähetystön tai konsulaatin liitteessä 1 vahvistetussa muodossa esittämästä kirjallisesta pyynnöstä sen jäsenvaltion, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, on korvattava kokonaisuudessaan ennakkomaksu tai aiheutuneet kulut. Tarkistus 56 Ehdotus direktiiviksi 16 b artikla (uusi) 16 b artikla Yksinkertaistettu menettely kriisitilanteissa 1.  Kriisitilanteissa unionin edustusto sovittaa yhteen kaikki evakuointitoimet tai muun tarpeellisen tuen, jota edustusta vailla olevalle kansalaiselle annetaan, sen jäsenvaltion kanssa, jonka kansalainen kyseinen henkilö on. 2.  EUH:lla on oltava tarvittavat taloudelliset resurssit kriisitilanteihin valmistautumista ja kriisitilanteita koskevaa yhteensovittamista ja avunantamista varten. Tarkistus 57 Ehdotus direktiiviksi 18 a artikla (uusi) 18 a artikla Liitteisiin tehtävät muutokset Siirretään komissiolle valta antaa liitteisiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista delegoituja säädöksiä 18 b artiklan mukaisesti. Tarkistus 58 Ehdotus direktiiviksi 18 b artikla (uusi) 18 b artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. 2.  Edellä 18 a artiklassa tarkoitettu säädösvallan siirto tehdään määräämättömäksi ajaksi ... päivästä …kuuta …*. 3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 18 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 5.  Edellä olevan 18 a artiklan mukaisesti annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. * Tämän direktiivin voimaantulopäivä.