Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 19. huhtikuuta 2012 esityksestä neuvoston päätökseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puutuotteiden kauppaa Euroopan unioniin koskevan Euroopan unionin ja Keski-Afrikan tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen (FLEGT) tekemisestä (14034/2011 – C7-0046/2012 – 2011/0127(NLE))

P7_TA(2012)0131 A7-0082/2012

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (14034/2011),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Keski-Afrikan tasavallan vapaaehtoiseksi kumppanuussopimukseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvonnasta, metsähallinnosta ja puutuotteiden kaupasta Euroopan unioniin (FLEGT) (14036/2011),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 3 ja 4 kohdan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0046/2012),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan ja 90 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen sekä kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A7-0082/2012),

1.  hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.  kehottaa komissiota raportoimaan parlamentille säännöllisesti edistyksestä voimassa olevien vapaaehtoisten kumppanuussopimusten täytäntöönpanossa ja uusien vapaaehtoisten kumppanuussopimusten neuvottelussa ja täytäntöönpanossa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Keski-Afrikan tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 19. huhtikuuta 2012 esityksestä neuvoston päätökseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja Euroopan unioniin suuntautuvaa puutuotteiden kauppaa Euroopan unioniin koskevan Euroopan unionin ja Liberian tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tekemisestä (11104/2011 – C7-0241/2011 – 2011/0160(NLE))

P7_TA(2012)0132 A7-0081/2012

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (11104/2011),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Liberian tasavallan vapaaehtoiseksi kumppanuussopimukseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvonnasta, metsähallinnosta ja Euroopan unioniin suuntautuvasta puutuotteiden kaupasta (11101/2011),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 3 ja 4 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan sekä 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0241/2011),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan ja 90 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen sekä kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A7-0081/2012),

1.  hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.  kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille säännöllisesti voimassa olevien vapaaehtoisten kumppanuussopimusten täytäntöönpanossa sekä uusia vapaaehtoisia kumppanuussopimuksia koskevissa neuvotteluissa sekä uusien sopimusten täytäntöönpanossa tapahtuvasta edistymisestä;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Liberian tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 19. huhtikuuta 2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa oleville tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsiville jäsenvaltioille tarkoitettuja riskinjakovälineitä koskevien tiettyjen säännösten osalta (COM(2011)0655 – C7-0350/2011 – 2011/0283(COD))

P7_TA(2012)0133 A7-0067/2012

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0655),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 177 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0350/2011),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 8. joulukuuta 2011 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 28. maaliskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä talousarvion valvontavaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon (A7-0067/2012),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 19. huhtikuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2012 antamiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa oleville tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsiville jäsenvaltioille tarkoitettuja riskinjakovälineitä koskevien tiettyjen säännösten osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 423/2012.)

(1) EUVL C 43, 15.2.2012, s. 13.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 19. huhtikuuta 2012 esityksestä neuvoston päätökseksi matkustajarekisteritietojen käyttöä ja siirtämistä Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriölle koskevan Amerikan yhdysvaltojen ja Euroopan unionin sopimuksen tekemisestä (17433/2011 – C7-0511/2011 – 2011/0382(NLE))

P7_TA(2012)0134 A7-0099/2012

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (17433/2011),

–  ottaa huomioon neuvoston päätösesitykseen liitetyn luonnoksen Amerikan yhdysvaltojen ja Euroopan unionin sopimukseksi matkustajarekisteritietojen käytöstä ja siirtämisestä Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriölle (17434/2011),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan yhdessä sen 82 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan d alakohdan ja 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti esittämän pyynnön hyväksynnästä (C7-0511/2011),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon matkustajarekisteritietojen (PNR) siirtoa kolmansiin maihin koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta (COM(2010)0492),

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2007 antamansa päätöslauselman SWIFT-järjestelmästä, matkustajarekisteriä koskevasta sopimuksesta ja näistä kysymyksistä käytävästä transatlanttisesta vuoropuhelusta(1), 12. heinäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman Yhdysvaltojen kanssa tehdystä matkustajarekisteritietojen käyttöä koskevasta sopimuksesta(2), 5. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman neuvottelujen aloittamisesta PNR- eli matkustajarekisteritietoja koskevien sopimusten tekemiseksi Yhdysvaltojen, Australian ja Kanadan kanssa(3) ja 11. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman matkustajarekisteritietojen (PNR) siirtoa kolmansiin maihin koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta sekä komission suosituksista neuvostolle luvan antamiseksi neuvottelujen aloittamiselle Euroopan unionin sekä Australian, Kanadan ja Yhdysvaltojen välillä(4),

–  ottaa huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun 19. lokakuuta 2010 antaman lausunnon matkustajarekisteritietojen (PNR) siirtoa kolmansiin maihin koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta annetusta komission tiedonannosta(5) ja 9. joulukuuta 2011 antaman lausunnon esityksestä neuvoston päätökseksi matkustajarekisteritietojen käyttöä ja siirtämistä Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriölle koskevan Amerikan yhdysvaltojen ja Euroopan unionin sopimuksen tekemisestä(6),

–  ottaa huomioon 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän 12. marraskuuta 2010 antaman lausunnon 7/2010 matkustajarekisteritietojen (PNR) siirtoa kolmansiin maihin koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta annetusta komission tiedonannosta ja sen 6. tammikuuta 2012 päivätyn kirjeen, jossa käsitellään Amerikan yhdysvaltojen ja Euroopan unionin sopimusta matkustajarekisteritietojen käytöstä ja siirtämisestä Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriölle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirja 7 ja 8 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan ja 90 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen sekä ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A7-0099/2012),

1.  hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.  toteaa, että menettely 2009/0187(NLE) on rauennut, koska vuoden 2007 PNR-sopimus Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä on korvattu uudella PNR-sopimuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Amerikan yhdysvaltojen hallitukselle.

(1) EUVL C 287 E, 29.11.2007, s. 349. (2) EUVL C 175 E, 10.7.2008, s. 564. (3) EUVL C 81 E, 15.3.2011, s. 70. (4) EUVL C 74 E, 13.3.2012, s. 8. (5) EUVL C 357, 30.12.2010, s. 7. (6) EUVL C 35, 9.2.2012, s. 16.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 19. huhtikuuta 2012 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB) (COM(2011)0121 – C7-0092/2011 – 2011/0058(CNS))

P7_TA(2012)0135 A7-0080/2012

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2011)0121),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0092/2011),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Alankomaiden parlamentin alahuoneen, Bulgarian parlamentin, Irlannin edustajainhuoneen, Maltan parlamentin, Puolan parlamentin alahuoneen, Romanian edustajainhuoneen, Ruotsin valtiopäivien, Slovakian parlamentin ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 ja 37 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon (A7-0080/2012),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 1 kappale (1)  Yhtiöt, jotka haluavat harjoittaa unionin sisällä rajatylittävää liiketoimintaa, kohtaavat vakavia esteitä ja markkinavääristymiä, koska erilaisia yhtiöverojärjestelmiä on 27. Nämä esteet ja vääristymät haittaavat sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Ne jarruttavat unionissa tehtäviä investointeja ja ovat 3 päivänä maaliskuuta 2010 annetussa komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistuvan kasvun strategia” vahvistettujen prioriteettien vastaisia. Ne ovat myös ristiriidassa erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden asettamien vaatimusten kanssa. (1)  Yhtiöt, jotka haluavat harjoittaa unionin sisällä rajatylittävää liiketoimintaa, kohtaavat vakavia esteitä ja markkinavääristymiä, koska erilaisia yhtiöverojärjestelmiä on 27. Nämä esteet ja vääristymät haittaavat sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Ne jarruttavat unionissa tehtäviä investointeja ja ovat 3 päivänä maaliskuuta 2010 annetussa komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistuvan kasvun strategia” vahvistettujen prioriteettien ja Euro Plus -sopimuksen vastaisia ja vaikeuttavat erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden luomisen edellyttämää talouksien, budjettien ja verotuksen yhteensovittamista. Tarkistus 2 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a)  Veroviranomaisten yhteistyön lisääminen voi merkittävästi vähentää unionissa rajatylittävää liiketoimintaa harjoittavien yritysten kustannuksia ja hallinnollisia rasitteita. Tarkistus 3 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 2 kappale (2)  Rajatylittävän liiketoiminnan veroesteet ovat erityisen vakavia pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla ei usein ole riittävästi resursseja selviytyä markkinoiden tehottomuudesta. (2)  Veroesteet saattavat olla erityisen vakavia rajatylittävää liiketoimintaa harjoittaville pienille ja keskisuurille yrityksille, sillä niillä ei usein ole riittävästi resursseja selviytyä markkinoiden tehottomuudesta. Tarkistus 4 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a)  Verokannoilla käytävää tervettä kilpailua olisi kannustettava jäsenvaltiotasolla ja myös aluetasolla niiden alueiden osalta, joilla on verotus- ja lainsäädäntövaltaa. Tarkistus 5 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 3 a kappale (uusi) (3 a)  Sisämarkkinoiden toiminnan tehostaminen on tärkein kasvua ja työllisyyttä lisäävä tekijä. Yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan (CCCTB) käyttöönoton olisi lisättävä kasvua ja työpaikkojen määrää unionissa karsimalla yhtiöiden ja etenkin rajatylittävää toimintaa harjoittavien pienyritysten hallinnollisia kuluja ja byrokratiaa. Tarkistus 6 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi) (4 a)  Koska kaikki jäsenvaltiot ovat sisämarkkina-aluetta, yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja (CCCTB) olisi otettava käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa. Jos neuvosto ei pääse yksimielisyyteen CCCTB-ehdotuksesta, on aiheellista käynnistää viipymättä menettely CCCTB:tä koskevan tiivistetyn yhteistyön mahdollistavan neuvoston päätöksen antamiseksi. Tällaisen tiivistetyn yhteistyön aloittajan olisi oltava jäsenvaltio, jonka rahayksikkö on euro, mutta muiden jäsenvaltioiden olisi voitava milloin tahansa liittyä tähän yhteistyöhön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tarkistus 7 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 b kappale (uusi) (4 b)  Tietyt verokilpailun, verotuksellisen optimoinnin ja verokeinottelun korostuneet muodot voivat vähentää joidenkin jäsenvaltioiden tuloja ja vääristää liikkuvan pääoman ja vähemmän liikkuvan työvoiman välistä verotusta. Vahvistettu vakaus- ja kasvusopimus sekä sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta, ohjauksesta ja hallinnasta edellyttävät, että jäsenvaltiot ja erityisesti euroalueen jäsenvaltiot noudattavat tiukkaa finanssikuria, valvovat menoja ja huolehtivat samalla verotulojen riittävyydestä. Näistä syistä ja koska niiden jäsenvaltioiden valtionpäämiesten ja pääministerien, joiden rahayksikkö on euro, hyväksymän Euro Plus -sopimuksen mukaan CCCTB voisi olla tuloneutraali keino varmistaa kansallisten verojärjestelmien johdonmukaisuus ottaen samalla huomioon kansalliset verostrategiat ja edistää julkisen talouden kestävyyttä ja eurooppalaisyritysten kilpailukykyä, on tärkeää, että euroalueen jäsenvaltiot kykenevät pitämään kiinni talousarviositoumuksistaan, jotta voidaan turvata koko euroalueen vakaus; lisäksi on toivottavaa, että CCCBT:tä sovellettaisiin mahdollisimman pian mahdollisimman moneen yritykseen. Tarkistus 8 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 c kappale (uusi) (4 c)  Koska pk-yrityksillä on keskeinen rooli sisämarkkinoilla, komission olisi luotava ja asetettava rajatylittävää toimintaa harjoittavien pk-yritysten käyttöön väline, jolla vähennetään hallinnollista rasitetta ja kustannuksia ja joka saisi näin pk-yritykset valitsemaan vapaaehtoisesti CCCTB-järjestelmän. Tarkistus 9 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 5 kappale (5)  Koska verokantojen erot eivät aiheuta samoja esteitä, järjestelmällä (yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja, CCCTB) ei ole tarpeen vaikuttaa kansallisia yhtiöverokantoja koskevaan jäsenvaltioiden harkintavaltaan. (5)  Koska verokantojen erot eivät aiheuta samoja esteitä, CCCTB-järjestelmällä ei ole tarpeen vaikuttaa kansallisia yhtiöverokantoja koskevaan jäsenvaltioiden harkintavaltaan. Jäsenvaltioiden olisi siksi säilytettävä myös valta soveltaa tiettyjä yrityksille suunnattuja kannustimia, erityisesti yhtiöveron hyvitystä. Tarkistus 10 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) (5 a)  Tällä direktiivillä ei pyritä yhdenmukaistamaan jäsenvaltioiden yhtiöverokantoja. Jos kuitenkin ilmenee, että vähimmäisverokantojen käyttöönotolla voidaan edistää yhtiöverotuksen taloudellista tehokkuutta, vaikuttavuutta ja oikeudenmukaisuutta, komission olisi arvioitava yhdenmukaistamisen soveltuvuutta tämän direktiivin uudelleentarkastelun yhteydessä. Tämä on sitäkin tärkeämpää, koska jäsenvaltioiden yhtiöverokantojen kehitys on osoittanut, että sisämarkkinoiden verokilpailulla on vaikutusta. Uudesta sisämarkkinastrategiasta 9 päivänä toukokuuta 2010 esitetyn raportin hengessä on tämän vuoksi aiheellista selvittää, onko tällaisesta kilpailusta hyötyä vai haittaa 2000-luvulle soveltuvien sisämarkkinoiden verotuskulttuurille. Erityisesti olisi selvitettävä, onko markkinoiden yhdentymisen ja verotuksellisen itsemääräämisoikeuden välisten jännitteiden poistaminen keino markkinoiden ja sisämarkkinoiden sosiaalisen ulottuvuuden yhteensovittamiseksi. Tarkistus 11 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 6 kappale (6)  Yksi tällaisen järjestelmän keskeisistä piirteistä on yhdistäminen, sillä yhtiöiden unionissa kohtaamat merkittävät veroesteet voidaan poistaa vain tällä tavalla. Järjestelmällä poistetaan siirtohinnoittelumuodollisuudet ja kaksinkertainen verotus konsernin sisällä. Lisäksi veronmaksajille aiheutuneet tappiot kuittautuvat automaattisesti muiden samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden saamilla voitoilla. (6)  Yksi tällaisen järjestelmän keskeisistä piirteistä on yhdistäminen, sillä samaan konserniin kuuluvien rajatylittävää toimintaa harjoittavien yhtiöiden unionissa kohtaamat merkittävät veroesteet voidaan poistaa vain tällä tavalla. Järjestelmällä poistetaan siirtohinnoittelumuodollisuudet ja kaksinkertainen verotus konsernin sisällä. Lisäksi veronmaksajille aiheutuneet tappiot kuittautuvat automaattisesti muiden samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden saamilla voitoilla. Tarkistus 12 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) (6 a)  Veropohjan laajuus, verotettavan tuloksen yhdistäminen ja jäsenvaltioiden suvereniteetti kansallisen yhtiöveroasteensa suhteen tekevät CCCTB:stä verotuksellisesti neutraalin. Tarkistus 13 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 6 b kappale (uusi) (6 b)  Jos CCCTB:n soveltaminen vaikuttaa alue- ja paikallisviranomaisten keräämiin verotuloihin, jäsenvaltiot voivat toteuttaa perustuslaillisten järjestelmiensä mukaisia ja tämän direktiivin kanssa yhteensopivia toimenpiteitä kyseisten vaikutusten tasoittamiseksi. Tarkistus 14 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 8 kappale (8)  Koska tällaisen järjestelmän pääasiallisena tarkoituksena on palvella rajatylittävää toimintaa harjoittavien yhtiöiden tarpeita, sen olisi oltava vapaaehtoinen ja voimassa olevia kansallisia yhtiöverojärjestelmiä täydentävä. (8)  Koska tämän direktiivin pääasiallisena tarkoituksena on hyödyttää rajatylittävää toimintaa harjoittavia yhtiöitä sulkematta kuitenkaan pois muita yhtiöitä, järjestelmä on vapaaehtoinen, ja siihen saavat osallistua kaikki ehdot täyttävät yhtiöt. Eurooppayhtiöiden ja eurooppaosuuskuntien, jotka ovat määritelmänsä mukaan ylikansallisia, katsotaan valinneen tämän direktiivin soveltamisen kahden vuoden kuluttua sen soveltamispäivästä. Myös kaikkien muiden tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yhtiöiden, lukuun ottamatta mikroyrityksiä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä, sellaisena kuin ne on määritelty komission suosituksessa 2003/361/EY1, olisi sovellettava tätä direktiiviä viimeistään viiden vuoden kuluttua sen soveltamispäivästä. Komission olisi CCCTB:n vaikutuksia arvioidessaan tarkasteltava, olisiko järjestelmästä tehtävä pakollinen myös tällaisille mikroyrityksille ja pk-yrityksille. 1 EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36. Tarkistus 15 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 20 kappale (20)  Järjestelmään olisi kuuluttava yleinen väärinkäytöksiä koskeva sääntö, jota täydennetään tietyntyyppisten väärinkäytösten hillitsemiseen tarkoitetuilla toimenpiteillä. Näihin toimenpiteisiin olisi kuuluttava sellaisille etuyhteydessä oleville yrityksille maksettavien korkojen vähennyskelpoisuuden rajoittaminen, jotka pitävät verotuksellista kotipaikkaansa unionin ulkopuolella sellaisessa matalan verotuksen maassa, joka ei vaihda tietoja maksajan jäsenvaltion kanssa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta välittömien verojen ja vakuutusmaksuista perittävien verojen alalla annettuun neuvoston direktiiviin 2011/16/EU verrattavissa olevan sopimuksen ja ulkomaisia väliyhteisöjä koskevien sääntöjen perusteella. (20)  Järjestelmään olisi kuuluttava tehokas yleinen väärinkäytöksiä koskeva sääntö, jota täydennetään tietyntyyppisten väärinkäytösten hillitsemiseen tarkoitetuilla toimenpiteillä. Näihin toimenpiteisiin olisi kuuluttava sellaisille etuyhteydessä oleville yrityksille maksettavien korkojen vähennyskelpoisuuden rajoittaminen, jotka pitävät verotuksellista kotipaikkaansa unionin ulkopuolella sellaisessa matalan verotuksen maassa, joka ei vaihda tietoja maksajan jäsenvaltion kanssa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta välittömien verojen ja vakuutusmaksuista perittävien verojen alalla annettuun neuvoston direktiiviin 2011/16/EU verrattavissa olevan sopimuksen ja ulkomaisia väliyhteisöjä koskevien sääntöjen perusteella. Jäsenvaltioita ei pitäisi estää toteuttamasta ja koordinoimasta keskenään lisätoimenpiteitä, joilla voidaan vähentää sellaisista unionin ulkopuolisista alhaisen verotuksen maista aiheutuvia haittavaikutuksia, jotka eivät vaihda tarvittavia verotietoja. Tarkistus 16 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 21 kappale (21)  Yhdistetyn veropohjan jakokaavaan olisi kuuluttava kolme yhtäläisesti painotettua jakotekijää (työvoima, omaisuuserät ja myynti). Työvoimaa koskeva jakotekijä olisi laskettava henkilöstömenojen ja työntekijöiden lukumäärän perusteella (kummankin osuus on puolet). Omaisuuseriä koskevaan jakotekijään olisi kuuluttava kaikki aineelliset hyödykkeet. Aineettomia hyödykkeitä ja rahoitusvaroja ei tulisi ottaa huomioon kaavassa, koska ne eivät ole paikkaan sidottuja ja ne aiheuttavat järjestelmän kiertämisen vaaran. Näitä jakotekijöitä käyttämällä alkuperäjäsenvaltion eduille annetaan sopiva painotus. Myynti olisi otettava huomioon, jotta varmistetaan määräjäsenvaltion oikeudenmukainen osallisuus. Näillä jakotekijöillä ja painotuksilla olisi varmistettava, että voitot verotetaan siellä missä ne on ansaittu. Yleisestä periaatteesta poiketen silloin, kun jakamisen tulos ei vastaa oikeudenmukaisella tavalla liiketoiminnan laajuutta, suojalauseke tarjoaa mahdollisuuden käyttää vaihtoehtoista menetelmää. (21)  Yhdistetyn veropohjan jakokaavaan olisi kuuluttava kolme jakotekijää (työvoima, omaisuuserät ja myynti). Työvoimaa ja omaisuuseriä koskevien jakotekijöiden painotuksen olisi kummankin osalta oltava 45 prosenttia, ja myyntiä koskevan jakotekijän painotuksen olisi oltava 10 prosenttia. Työvoimaa koskeva jakotekijä olisi laskettava henkilöstömenojen ja työntekijöiden lukumäärän perusteella (kummankin osuus on puolet). Omaisuuseriä koskevaan jakotekijään olisi kuuluttava kaikki aineelliset hyödykkeet. Aineettomia hyödykkeitä ja rahoitusvaroja ei tulisi ottaa huomioon kaavassa, koska ne eivät ole paikkaan sidottuja ja ne aiheuttavat järjestelmän kiertämisen vaaran. Näitä jakotekijöitä käyttämällä alkuperäjäsenvaltion eduille annetaan sopiva painotus. Myynti olisi otettava huomioon, jotta varmistetaan määräjäsenvaltion oikeudenmukainen osallisuus. Näillä jakotekijöillä ja painotuksilla olisi varmistettava, että voitot verotetaan siellä missä ne on ansaittu. Yleisestä periaatteesta poiketen silloin, kun jakamisen tulos ei vastaa oikeudenmukaisella tavalla liiketoiminnan laajuutta, suojalauseke tarjoaa mahdollisuuden käyttää vaihtoehtoista menetelmää. Tarkistus 17 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 21 a kappale (uusi) (21 a)  CCCTB:n laskemiseen sovellettavista yhteisistä säännöistä ei saisi aiheutua kohtuuttomia hallinnollisia kustannuksia yrityksille, jotta niiden kilpailukyky ei kärsi. Tarkistus 18 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 23 kappale (23)  Konsernien olisi voitava asioida vain yhden verohallinnon kanssa (”pääasiallinen veroviranomainen”), jonka olisi oltava sen jäsenvaltion veroviranomainen, jossa konsernin emoyhtiö (”pääasiallinen veronmaksaja”) pitää verotuksellista kotipaikkaansa. Tässä direktiivissä olisi myös säädettävä järjestelmän hallinnointia koskevat menettelysäännöt. Siinä olisi säädettävä myös etukäteislausuntoa koskevasta mekanismista. Pääasiallisen veroviranomaisen olisi käynnistettävä tarkastukset ja koordinoitava niitä, mutta sellaisen jäsenvaltion viranomaiset, jossa jokin konserniyhtiö on verovelvollinen, voivat pyytää tarkastuksen käynnistämistä. Sellaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa jokin konserniyhtiö pitää verotuksellista kotipaikkaansa tai johon se on sijoittautunut, voi riitauttaa pääasiallisen veroviranomaisen valintailmoituksesta tai oikaistusta verotuspäätöksestä tekemän päätöksen pääasiallisen veroviranomaisen jäsenvaltion tuomioistuimissa. Veronmaksajien ja veroviranomaisten väliset erimielisyydet olisi käsiteltävä hallintoelimessä, joka on pääasiallisen veroviranomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti toimivaltainen käsittelemään muutoksenhaut ensimmäisessä oikeusasteessa. (23)  Konsernien olisi voitava asioida vain yhden verohallinnon kanssa (”pääasiallinen veroviranomainen”), jonka olisi oltava sen jäsenvaltion viranomainen, jossa konsernin emoyhtiö (”pääasiallinen veronmaksaja”) pitää verotuksellista kotipaikkaansa. Tässä direktiivissä olisi myös säädettävä järjestelmän hallinnointia koskevat menettelysäännöt. Siinä olisi säädettävä myös etukäteislausuntoa koskevasta mekanismista. Pääasiallisen veroviranomaisen olisi käynnistettävä tarkastukset ja koordinoitava niitä, mutta sellaisen jäsenvaltion viranomaiset, jossa jokin konserniyhtiö on verovelvollinen, voivat pyytää tarkastuksen käynnistämistä. Sellaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa jokin konserniyhtiö pitää verotuksellista kotipaikkaansa tai johon se on sijoittautunut, voi riitauttaa pääasiallisen veroviranomaisen valintailmoituksesta tai oikaistusta verotuspäätöksestä tekemän päätöksen pääasiallisen veroviranomaisen jäsenvaltion tuomioistuimissa. Veronmaksajien ja veroviranomaisten väliset erimielisyydet olisi käsiteltävä hallintoelimessä, joka on pääasiallisen veroviranomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti toimivaltainen käsittelemään muutoksenhaut ensimmäisessä oikeusasteessa. Tarkistus 19 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 23 a kappale (uusi) (23 a)  Komission olisi perustettava yhteisen siirtohinnoittelufoorumin kaltainen uusi CCCTB-foorumi, jolle yritykset ja jäsenvaltiot voivat osoittaa CCCTB:tä koskevia kysymyksiä ja kiistoja. Foorumin olisi voitava antaa opastusta yrityksille ja jäsenvaltioille. Tarkistus 20 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 27 a kappale (uusi) (27 a)  Tässä direktiivissä lähestytään yhtiöverotuksen olennaista osatekijää aivan uudella tavalla. Siksi komission olisi niin pian kuin se on tarkoituksenmukaista analysoitava asiaa perin pohjin ja toteutettava riippumaton arviointi. Kun otetaan huomioon yhtiöverotuksen soveltamisen ja täytäntöönpanon luontainen rytmi, tällaista analyysiä ja arviointia ei pitäisi tehdä ennen kuin on kulunut viisi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta. Komission analyysissä ja arvioinnissa olisi tarkasteltava seuraavia: CCCTB:n vapaaehtoisuus, yhdenmukaistamisen rajoittaminen veropohjaan, jakokaava, järjestelmän soveltuvuus pk-yritysten kannalta ja sen vaikutus jäsenvaltioiden verotuloihin. Tarkistus 21 Ehdotus direktiiviksi 6 a artikla (uusi) 6 a artikla Eurooppayhtiöt ja eurooppaosuuskunnat Liitteessä I olevassa a ja b kohdassa tarkoitettujen ehdot täyttävien eurooppayhtiöiden ja eurooppaosuuskuntien katsotaan …* alkaen olevan yhtiöitä, jotka ovat valinneet tämän direktiivin soveltamisen. * Sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä, jona on kulunut kaksi vuotta tämän direktiivin soveltamisesta. Tarkistus 22 Ehdotus direktiiviksi 6 b artikla (uusi) 6 b artikla Soveltaminen muihin ehdot täyttäviin yhtiöihin Ehdot täyttävien yhtiöiden, jotka ovat muita kuin suosituksessa 2003/361/EY tarkoitettuja mikroyrityksiä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä, on sovellettava tätä direktiiviä …* alkaen. * Sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä, jona on kulunut viisi vuotta tämän direktiivin soveltamisesta. Tarkistus 23 Ehdotus direktiiviksi 12 artikla – 1 kohta Vähennyskelpoisiin kuluihin on kuuluttava kaikki tulojen hankkimisesta tai takaamisesta veronmaksajalle syntyvät myyntimenot ja -kulut vähennettyinä vähennyskelpoisilla arvonlisäveroilla, mukaan lukien tutkimus- ja kehitysmenot sekä liiketoimintaa varten tapahtuvasta pääoman hankinnasta ja velanotosta syntyvät menot. Vähennyskelpoisiin kuluihin on kuuluttava kaikki tulojen hankkimisesta tai takaamisesta veronmaksajalle syntyvät myyntimenot ja -kulut vähennettyinä vähennyskelpoisilla arvonlisäveroilla, mukaan lukien tutkimus- ja kehitysmenot sekä liiketoimintaa varten tapahtuvasta pääoman hankinnasta ja velanotosta syntyvät menot. Vähennyskelpoisiksi kuluiksi katsotaan myös ympäristönsuojelua ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevat toistuvat menot. Tarkistus 24 Ehdotus direktiiviksi 14 artikla – 1 kohta – j alakohta j) liitteessä III luetellut verot, lukuun ottamatta energiatuotteista, alkoholista, alkoholijuomista ja valmistetusta tupakasta kannettavia valmisteveroja. j) liitteessä III luetellut verot. Tarkistus 25 Ehdotus direktiiviksi 30 artikla – c alakohta c) direktiivin 91/674/ETY mukaisesti vahvistettujen vakuutusyritysten teknisten varausten, lukuun ottamatta tasoitusvarauksia, on oltava vähennyskelpoisia. Jäsenvaltiot voivat säätää tasoitusvarauksia koskevista vähennyksistä. Kun kyseessä on konserni, tällaista tasoitusvarausten vähennystä sovelletaan kyseisessä jäsenvaltiossa verotuksellista kotipaikkaansa pitävien tai siellä sijaitsevien konserniyhtiöiden jako-osuuteen. Vähennettyjä määriä on tarkasteltava uudelleen ja tarkistettava kunkin verovuoden lopussa. Tulevien vuosien veropohjaa laskettaessa jo vähennetyt määrät on otettava huomioon. c) direktiivin 91/674/ETY mukaisesti vahvistettujen vakuutusyritysten teknisten varausten, lukuun ottamatta tasoitusvarauksia, on oltava vähennyskelpoisia. Jäsenvaltion, joka on ottanut käyttöön tasoitusvaraukset kauppaoikeudessa direktiivin 91/674/ETY 62 artiklan nojalla, on myös sallittava niiden vähentäminen verotuksessa. Kun kyseessä on konserni, tällaista tasoitusvarausten vähennystä sovelletaan kyseisessä jäsenvaltiossa verotuksellista kotipaikkaansa pitävien tai siellä sijaitsevien konserniyhtiöiden jako-osuuteen. Vähennettyjä määriä on tarkasteltava uudelleen ja tarkistettava kunkin verovuoden lopussa. Tulevien vuosien veropohjaa laskettaessa jo vähennetyt määrät on otettava huomioon. Tarkistus 26 Ehdotus direktiiviksi 48 artikla Jos veronmaksajalle on aiheutunut ennen tässä direktiivissä säädetyn järjestelmän valitsemista tappioita, jotka voitaisiin siirtää eteenpäin sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti mutta joita ei ollut vielä kuitattu verotettavia voittoja vastaan, nämä tappiot voidaan vähentää veropohjasta kyseisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jos veronmaksajalle on aiheutunut ennen tässä direktiivissä säädetyn järjestelmän valitsemista tappioita, jotka voitaisiin siirtää eteenpäin sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti mutta joita ei ollut vielä kuitattu verotettavia voittoja vastaan, nämä tappiot voidaan vähentää siitä osasta veropohjaa, joka on verotettu jäsenvaltiossa aiemmin sovelletun kansallisen lainsäädännön nojalla kyseisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tarkistus 27 Ehdotus direktiiviksi 73 artikla – 1 kohta – a alakohta a) kyseisen kolmannen maan yleisen järjestelmän mukainen voittoihin sovellettava sääntömääräinen yhtiöverokanta, joka on alle 40 prosenttia jäsenvaltioissa sovellettavan sääntömääräisen yhtiöverokannan keskiarvosta; a) kyseisen kolmannen maan yleisen järjestelmän mukainen voittoihin sovellettava sääntömääräinen yhtiöverokanta, joka on alle 70 prosenttia jäsenvaltioissa sovellettavan sääntömääräisen yhtiöverokannan keskiarvosta; Tarkistus 28 Ehdotus direktiiviksi 80 artikla – 1 kohta Pelkästään verotuksen välttämiseksi suoritettuja keinotekoisia liiketapahtumia ei oteta huomioon veropohjaa laskettaessa. Pääasiassa verotuksen välttämiseksi suoritettuja keinotekoisia liiketapahtumia ei oteta huomioon veropohjaa laskettaessa. Tarkistus 29 Ehdotus direktiiviksi 82 artikla – 1 kohta – b alakohta b) kolmannen maan yleisessä järjestelmässä voittoihin sovelletaan sääntömääräistä yhtiöverokantaa, joka on alle 40 prosenttia jäsenvaltioissa sovellettavien lakisääteisten yhtiöverokantojen keskiarvosta, tai yritykseen sovelletaan erityisjärjestelmää, jossa verotus on huomattavasti kevyempi kuin yleisessä järjestelmässä; b) kolmannen maan yleisessä järjestelmässä voittoihin sovelletaan sääntömääräistä yhtiöverokantaa, joka on alle 70 prosenttia jäsenvaltioissa sovellettavien lakisääteisten yhtiöverokantojen keskiarvosta, tai yritykseen sovelletaan erityisjärjestelmää, jossa verotus on huomattavasti kevyempi kuin yleisessä järjestelmässä; Tarkistus 30 Ehdotus direktiiviksi 86 artikla – 1 kohta – johdantokappale 1.  Yhdistetty veropohja on jaettava konserniyhtiöiden välillä joka verovuosi jakokaavaa käyttäen. Määritettäessä konserniyhtiön A jako-osuutta käytetään seuraavaa kaavaa, jossa myyntiä, työvoimaa ja omaisuuseriä koskevia jakotekijöitä painotetaan yhtä paljon: 1.  Yhdistetty veropohja on jaettava konserniyhtiöiden välillä joka verovuosi jakokaavaa käyttäen. Määritettäessä konserniyhtiön A jako-osuutta käytetään seuraavaa kaavaa, joka kattaa myyntiä, työvoimaa ja omaisuuseriä koskevat jakotekijät: Tarkistus 31 Ehdotus direktiiviksi 86 artikla – 1 kohta – kaava Tarkistus 32 Ehdotus direktiiviksi 110 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a. Komissio suunnittelee yhteistyössä jäsenvaltioiden veroviranomaisten kanssa yhdenmukaisen veroilmoitusmallin. Tarkistus 33 Ehdotus direktiiviksi 122 artikla – 1 kohta – 1 alakohta 1.  Pääasiallinen veroviranomainen voi käynnistää konserniyhtiöiden tarkastukset ja koordinoida niitä. Tarkastus voidaan käynnistää myös toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä. 1.  Pääasiallinen veroviranomainen voi käynnistää konserniyhtiöiden tarkastukset ja koordinoida niitä. Tarkastus voidaan käynnistää myös toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä jäsenvaltiossa, johon konserniyhtiö on sijoittautunut. Tarkistus 34 Ehdotus direktiiviksi 123 a artikla (uusi) 123 a artikla CCCTB-foorumi Komissio perustaa CCCTB-foorumin, jonka käsiteltäväksi yritykset ja jäsenvaltiot voivat antaa CCCTB:tä koskevia kysymyksiä ja kiistoja. Foorumi antaa opastusta yrityksille ja jäsenvaltioille. Tarkistus 35 Ehdotus direktiiviksi 130 artikla Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille delegoitujen säädösten hyväksymisestä ja siitä, jos neuvosto on vastustanut niitä tai kumonnut toimivallan siirron. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille delegoitujen säädösten hyväksymisestä ja siitä, jos neuvosto on vastustanut niitä tai kumonnut toimivallan siirron. Välineen mahdolliset tulevat arvioinnit on toimitettava Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan jäsenille. Tarkistus 36 Ehdotus direktiiviksi 132 a artikla (uusi) 132 a artikla Rajatylittävää toimintaa harjoittavat pk-yritykset Komissio kehittää …* mennessä välineen, jonka avulla rajatylittävää toimintaa harjoittavat pk-yritykset voivat liittyä CCCTB-järjestelmään vapaaehtoisuuden pohjalta. * Sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä, jona on kulunut kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta. Tarkistus 37 Ehdotus direktiiviksi 133 artikla Komissio tarkastelee viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulostasen soveltamista ja ilmoittaa neuvostolle tämän direktiivin toiminnasta. Raportissa on erityisesti oltava analyysi tämän direktiivin XVI luvulla perustetun mekanismin vaikutuksista veropohjien jakamiseen jäsenvaltioiden välillä. Komissio tarkastelee ...* mennessä tämän direktiivin soveltamista ja ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle sen toiminnasta. Raportissa on oltava muun muassa riippumattomaan arviointiin perustuva analyysi a)  XVI luvulla perustetun mekanismin vaikutuksista veropohjien jakamiseen jäsenvaltioiden välillä ja jäsenvaltioiden verotuloihin; b) tämän direktiivin käytöstä ja soveltuvuudesta pk-yritysten tapauksessa; c) eduista ja haitoista siinä tapauksessa, että järjestelmästä tehdään pk-yrityksille pakollinen; d) tämän direktiivin sosioekonomisista vaikutuksista, mukaan lukien vaikutukset yhtiöiden maailmanlaajuisiin toimiin ja ehdot täyttävien ja muiden yhtiöiden kilpailukykyyn; e) vaikutuksista oikeudenmukaiseen veronkantoon jäsenvaltioissa; f) vähimmäisverokantojen käyttöönoton eduista ja haitoista. Komissio esittää tarvittaessa ehdotuksen tämän direktiivin muuttamiseksi viimeistään vuonna 2020. Komissio antaa viimeistään …** Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin mahdollisista vaikutuksista sisämarkkinoihin ja erityisesti mahdollisista kilpailun vääristymistä niiden yhtiöiden, joihin sovelletaan tässä direktiivissä säädettyä järjestelmää, ja niiden yhtiöiden välillä, jotka eivät täytä yhdistämiskriteerejä. * Sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä, jona on kulunut viisi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta ** Sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä, jona on kulunut kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta. Tarkistus 38 Ehdotus direktiiviksi Liite 3 – otsikko 5 - 4 kohta Versicherungsteuer Poistetaan.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 19. huhtikuuta 2012 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi energiatuotteiden verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY muuttamisesta (COM(2011)0169 – C7-0105/2011 – 2011/0092(CNS))

P7_TA(2012)0136 A7-0052/2012

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2011)0169),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0105/2011),

–  ottaa huomioon Bulgarian parlamentin, Espanjan edustajainhuoneen ja Espanjan senaatin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan säädösesitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A7-0052/2012),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 1 kappale (1)  Neuvoston direktiivin 2003/96/EY tarkoituksena oli varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta energiatuotteiden ja sähkön verotuksen osalta. Perussopimuksen 6 artiklan mukaisesti ympäristönsuojeluvaatimukset on sisällytetty kyseisen direktiivin velvoitteisiin ottaen erityisesti huomioon Kioton pöytäkirja. (1)  Neuvoston direktiivin 2003/96/EY tarkoituksena oli varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta energiatuotteiden ja sähkön verotuksen osalta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 11 artiklan mukaisesti ympäristönsuojeluvaatimukset on sisällytetty kyseisen direktiivin velvoitteisiin ottaen erityisesti huomioon Kioton pöytäkirja. On tärkeää varmistaa mainitun sopimuksen 9 artiklan mukaisesti, että ihmisten terveyden suojelu otetaan riittävästi huomioon esimerkiksi ilman saasteiden yhteydessä. Tarkistus 2 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a)  Ei riitä, että niin laajassa ja merkittävässä asiakokonaisuudessa kuin energiaverotus unionissa otetaan huomioon vain ilmasto- ja ympäristöpolitiikan sanelemat vaatimukset, niin tärkeitä kuin ne ovatkin. Unionille energia- ja teollisuuspolitiikan tavoitteet ovat yhtä lailla tärkeitä. Jotta energian sisämarkkinat toimisivat asianmukaisesti ja tehokkaasti, kaikkia tähän alaan liittyviä unionin aloitteita ja lainsäädäntöä on koordinoitava jatkuvasti ja huolellisesti. Direktiiviin 2003/96/EY tehtävien tarkistusten olisi oltava yhteensopivia muiden energiaan liittyvien toimintalinjojen kanssa, ja nämä toimintalinjat olisi lisäksi mukautettava asianmukaisella tavalla energiaverotuksen kehykseen. Erityisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä 13 päivänä lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY1 mukaisen unionin päästökauppajärjestelmän olemassa olevat ongelmat olisi ratkaistava päättäväisesti, jotta järjestelmä voi toimia tehokkaasti. Johdonmukaisuuden puute haittaisi unionin älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun pitkän aikavälin tavoitteiden toteuttamista. 1 EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32. Tarkistus 3 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 2 kappale (2)  Ilmastonmuutoksen torjuntaan, uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja energian säästöön liittyvät vaatimukset ovat muuttuneet, mikä vahvistettiin 8 ja 9 päivänä maaliskuuta 2007 sekä 11 ja 12 päivänä joulukuuta 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmissä, ja on tarpeen varmistaa, että sisämarkkinat toimivat edelleen moitteettomasti tässä uudessa ympäristössä. (2)  Ilmastonmuutoksen torjuntaan, uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja energian säästöön liittyvät vaatimukset ovat muuttuneet, mikä vahvistettiin 8 ja 9 päivänä maaliskuuta 2007 sekä 11 ja 12 päivänä joulukuuta 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmissä, ja on tarpeen varmistaa, että sisämarkkinat toimivat parhaalla mahdollisella tavalla tässä uudessa ympäristössä. Näin ollen olisi varmistettava direktiivin 2003/96/EY mukainen energialähteiden yhdenmukainen kohtelu, jotta energian kuluttajilla olisi aidosti yhtäläiset mahdollisuudet käytetystä energialähteestä riippumatta. Tarkistus 4 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a)  Energiatuotteiden verotus olisi toteutettava teknologiasta riippumattomalla tavalla, jotta uudet teknologiat voisivat kehittyä. Tarkistus 5 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 3 kappale (3)  Hiilidioksidipäästöihin perustuva verotus voi olla jäsenvaltioille kustannustehokas tapa saada aikaan jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä 23 päivänä huhtikuuta 2009 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 406/2009/EY mukaan tarvittavat kasvihuonekaasujen päästövähennykset niiden lähteiden osalta, jotka eivät kuulu kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisen unionin järjestelmän soveltamisalaan. Hiilidioksidiperusteisen verotuksen potentiaalinen asema huomioon ottaen sisämarkkinoiden moitteeton toiminta edellyttää tästä verotuksesta annettavia yhteisiä sääntöjä. (3)  Hiilidioksidipäästöihin perustuva verotus on yleensä jäsenvaltioille kustannustehokas tapa saada aikaan jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä 23 päivänä huhtikuuta 2009 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 406/2009/EY mukaan tarvittavat kasvihuonekaasujen päästövähennykset niiden lähteiden osalta, jotka eivät kuulu direktiivin 2003/87/EY mukaisen unionin järjestelmän soveltamisalaan. Hiilidioksidiperusteisen verotuksen nykyinen ja potentiaalinen asema huomioon ottaen sisämarkkinoiden moitteeton toiminta edellyttää tästä verotuksesta annettavia yhteisiä sääntöjä. Tarkistus 6 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi) (4 a)  Energiaveroa ei saisi periä jätteiden energiahyödyntämisestä eikä etenkään jätteiden käytöstä vaihtoehtoisena polttoaineena, koska jätteistä 19 päivänä marraskuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2008/98/EY1pyritään siihen, että jätteiden tuottajat ja jätteiden haltijat loppukäsittelevät jätteen mahdollisimman energiatehokkaasti ja luonnonvaroja säästäen, ja siinä asetetaan jätteen hyödyntäminen jätteen loppukäsittelyn edelle. 1 EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3. Tarkistus 7 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 b kappale (uusi) (4 b)  Jäsenvaltioiden olisi myös säilytettävä oikeus soveltaa nollaverotusta maataloudessa, puutarhaviljelyssä, kalanviljelyssä ja metsänhoidossa käytettävien energiatuotteiden ja sähkön kulutukseen yleisessä energiankulutusverotuksessa. Tarkistus 8 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 5 kappale (5)  Siksi olisi säädettävä, että energiaverotus muodostuu kahdesta osiosta, hiilidioksidiperusteisista veroista ja yleisistä energiankulutusveroista. Jotta energiaverotus saadaan sopeutettua direktiivin 2003/87/EY mukaiseen unionin järjestelmään, jäsenvaltioilta olisi vaadittava näiden kahden osion selkeää eriyttämistä. Näin mahdollistetaan myös erillinen kohtelu polttoaineille, jotka ovat biomassaa tai jotka on tehty biomassasta. (5)  Siksi olisi säädettävä, että energiaverotus muodostuu kahdesta osiosta, hiilidioksidiperusteisista veroista ja yleisistä energiankulutusveroista. Jotta energiaverotus saadaan sopeutettua direktiivin 2003/87/EY mukaiseen unionin järjestelmään, jäsenvaltioilta olisi vaadittava näiden kahden osion selkeää eriyttämistä. Näin mahdollistetaan myös erillinen kohtelu polttoaineille, jotka ovat biomassaa tai jotka on tehty biomassasta, ja otetaan huomioon niistä saatavat edut halpana ja kasvihuonekaasupäästöjen kannalta lähes neutraalina energialähteenä, jos ne täyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY1 17 artiklan mukaiset kestävyyskriteerit. Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, jossa tarkastellaan, olisiko hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muiden haitallisten kaasujen päästöt otettava huomioon ihmisten terveyden suojelemiseksi. 1 EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16. Tarkistus 9 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 6 kappale (6)  Molemmat osiot olisi laskettava objektiivisten perusteiden mukaan, jotta eri energialähteiden kohtelu on yhtäläistä. Hiilidioksidiperusteisessa verotuksessa olisi otettava huomioon kyseisen energiatuotteen käytöstä johtuvat hiilidioksidipäästöt käyttäen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisten ohjeiden vahvistamisesta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailua ja raportointia varten 18 päivänä heinäkuuta 2007 tehdyssä komission päätöksessä 2007/589/EY vahvistettuja hiilidioksidin oletuspäästökertoimia. Yleisessä energiankulutusverotuksessa olisi otettava huomioon eri energiatuotteiden ja sähkön energiasisältö sellaisena kuin sitä tarkoitetaan energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä neuvoston direktiivin 93/76/ETY kumoamisesta 5 päivänä huhtikuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/32/EY. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon biomassan tai biomassasta valmistettujen tuotteiden ympäristöedut. Näitä tuotteita olisi verotettava biomassalle tai biomassasta tehdyille tuotteille päätöksessä 2007/589/EY eriteltyjen hiilidioksidipäästökertoimien ja niiden direktiivin 2009/28/EY liitteen III mukaisesti eritellyn energiasisällön perusteella. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2209/28/EY 2 artiklan h ja i alakohdassa määritellyt biopolttoaineet ja bionesteet ovat näistä selvästi merkittävin luokka. Koska näiden tuotteiden ympäristöedut vaihtelevat sen mukaan, täyttävätkö ne kyseisen direktiivin 17 artiklassa säädetyt kestävyyskriteerit, biomassan tai biomassasta valmistettujen tuotteiden erityisiä viitearvoja olisi sovellettava ainoastaan siinä tapauksessa, että nämä kriteerit täyttyvät. (6)  Molemmat osiot olisi laskettava objektiivisten perusteiden mukaan, jotta eri energialähteiden kohtelu on yhtäläistä. Hiilidioksidiperusteisessa verotuksessa olisi otettava huomioon kyseisen energiatuotteen käytöstä johtuvat hiilidioksidipäästöt käyttäen direktiivin 2003/87/EY mukaisten ohjeiden vahvistamisesta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailua ja raportointia varten 18 päivänä heinäkuuta 2007 tehdyssä komission päätöksessä 2007/589/EY vahvistettuja hiilidioksidin oletuspäästökertoimia. Yleisessä energiankulutusverotuksessa olisi otettava huomioon eri energiatuotteiden ja sähkön energiasisältö sellaisena kuin sitä tarkoitetaan energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista 5 päivänä huhtikuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/32/EY. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon biomassan tai biomassasta valmistettujen tuotteiden ympäristöedut. Näitä tuotteita olisi verotettava biomassalle tai biomassasta tehdyille tuotteille päätöksessä 2007/589/EY eriteltyjen hiilidioksidipäästökertoimien ja niiden direktiivin 2009/28/EY liitteen III mukaisesti eritellyn energiasisällön perusteella. Direktiivin 2009/28/EY 2 artiklan h ja i alakohdassa määritellyt biopolttoaineet ja bionesteet ovat näistä selvästi merkittävin luokka. Koska näiden tuotteiden ympäristöedut vaihtelevat sen mukaan, täyttävätkö ne kyseisen direktiivin 17 artiklassa säädetyt kestävyyskriteerit, biomassan tai biomassasta valmistettujen tuotteiden erityisiä viitearvoja olisi sovellettava ainoastaan siinä tapauksessa, että nämä kriteerit täyttyvät. Heti kun direktiivin 2009/28/EY nojalla on säädetty muiden biomassasta valmistettujen tuotteiden kuin biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerit, näitä erityisiä viitearvoja olisi sovellettava muihin biomassasta valmistettuihin tuotteisiin kuin biopolttoaineisiin ja bionesteisiin ainoastaan siinä tapauksessa, että ne ovat uusien kestävyyskriteerien mukaisia. Tarkistus 10 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 7 kappale (7)  Hiilidioksidiperusteinen verotus olisi mukautettava direktiiviin 2003/87/EY, jotta se täydentäisi direktiiviä tehokkaasti. Tätä verotusta olisi sovellettava hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien energiatuotteiden kaikkiin käyttötarkoituksiin, myös muuhun kuin lämmitykseen, direktiivissä tarkoitetuissa laitoksissa, jotka eivät kuulu kyseisen direktiivin mukaiseen päästökauppajärjestelmään. Koska molempien välineiden kumulatiivinen käyttö ei kuitenkaan mahdollistaisi yksin päästökauppajärjestelmässä kaiken kaikkiaan saavutettuja vähennyksiä ylittäviä päästövähennyksiä vaan ainoastaan kasvattaisi näiden vähennysten kokonaiskustannuksia, hiilidioksidiperusteista verotusta ei tulisi soveltaa unionin järjestelmään kuuluvien laitosten kulutukseen. (7)  Hiilidioksidiperusteinen verotus olisi mukautettava direktiiviin 2003/87/EY, jotta se täydentäisi direktiiviä tehokkaasti. Tätä verotusta olisi sovellettava hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien energiatuotteiden kaikkiin käyttötarkoituksiin, myös muuhun kuin lämmitykseen, direktiivissä tarkoitetuissa laitoksissa, jotka eivät kuulu kyseisen direktiivin mukaiseen päästökauppajärjestelmään. Koska molempien välineiden kumulatiivinen käyttö ei kuitenkaan mahdollistaisi yksin päästökauppajärjestelmässä kaiken kaikkiaan saavutettuja vähennyksiä ylittäviä päästövähennyksiä vaan ainoastaan kasvattaisi näiden vähennysten kokonaiskustannuksia, hiilidioksidiperusteista verotusta ei saa soveltaa unionin järjestelmään kuuluvien laitosten suoraan tai välilliseen kulutukseen. Kaksinkertainen taakka kaksinkertaisen verotuksen ja kaksinkertaisen sääntelyn muodossa johtaisi kilpailun vääristymiseen, ja se on estettävä. Tarkistus 51 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 8 kappale (8)  Verotuksen neutraliteetin vuoksi molemmissa energiaverotuksen osioissa olisi sovellettava kaikkiin tiettyyn käyttötarkoitukseen käytettyihin energiatuotteisiin samoja vähimmäisverotasoja. Kun yhtäläisistä vähimmäisverotasoista on säädetty, jäsenvaltioiden olisi myös verotuksen neutraliteetin vuoksi varmistettava yhtäläiset kansallisen verotuksen vähimmäistasot kaikille kyseisille tuotteille. Tarvittaessa voitaisiin säätää siirtymäkausista näiden tasojen yhtäläistämistä varten. Poistetaan. Tarkistus 12 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 11 kappale (11)  Olisi varmistettava, että verotuksen vähimmäistasot ovat sellaiset, että toivottu vaikutus säilyy. Koska hiilidioksidiperusteisella verotuksella täydennetään direktiiviä 2003/87/EY, päästöoikeuksien markkinahintaa olisi seurattava tiiviisti komission säännöllisesti tekemän direktiivin tarkistuksen yhteydessä. Yleisen energiankulutusverotuksen vähimmäisverotasoja olisi säännöllisin väliajoin automaattisesti mukautettava niiden todellisen arvon kehityksen huomioon ottamiseksi, jotta verokantojen nykyinen yhdenmukaistamistaso säilyy. Energian ja elintarvikkeiden hintojen vaihtelusta johtuvan epävakaisuuden vähentämiseksi mukautuksen olisi perustuttava Eurostatin julkaisemaan EU:n laajuiseen yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin, josta on poistettu energian ja jalostamattomien elintarvikkeiden vaikutus. (11)  Olisi varmistettava, että verotuksen vähimmäistasot ovat sellaiset, että toivottu vaikutus säilyy. Tätä varten yleisen energiankulutusverotuksen vähimmäistasoja olisi tarkasteltava säännöllisin väliajoin. Tarkistus 13 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 11 a kappale (uusi) (11 a)  Kun otetaan huomioon monitahoiset vaatimukset, jotka uuden järjestelmän kahden osion, energiaverotuksen ja hiilidioksidiperusteisen verotuksen, on tarkoitus täyttää, olisi laadittava kaikilla tasoilla selkeitä sääntöjä, jotka ovat kaikkien kuluttajien etujen mukaisesti avoimia ja helposti ymmärrettäviä, jotta taataan järjestelmän moitteeton hallinnointi. Tarkistus 14 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 12 kappale (12)  Moottoripolttoaineiden osalta dieselpolttoaineeseen, joka on tuote, jota alun perin käytettiin pääosin yrityskäytössä ja jota siksi perinteisesti on verotettu vähemmän, sovellettava edullisempi vähimmäisverotaso johtaa vääristymiin sen kanssa eniten kilpailevaan tuotteeseen eli bensiiniin nähden. Siksi direktiivin 2003/96/EY 7 artiklassa säädetään, että tätä vähimmäisverotasoa aletaan asteittain mukauttamaan bensiiniin sovellettavaan vähimmäisverotasoon. On tarpeen täydentää tätä mukautusta ja siirtyä asteittain tilanteeseen, jossa dieselpolttoaineen ja bensiinin verotasot ovat samat. Poistetaan. Tarkistus 15 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 12 a kappale (uusi) (12 a)  Uuden verorakenteen täytäntöönpano edellyttää dieselpolttoöljyn verokannan nostamista samalle tasolle kuin bensiinin. Tämä saattaa kyseenalaistaa sekä unionin autoteollisuuden päätöksen keskittyä puhtaisiin, energiatehokkaisiin perinteisiin polttomoottoreihin että unionin hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet, sillä asetetut hiilidioksidin raja-arvot voidaan saavuttaa ainoastaan, jos dieselpolttoöljy on käyttövoimana riittävässä määrässä tieliikenteen ajoneuvoista. Olisi toteutettava asianmukaisia joustavia toimenpiteitä, jotta varmistetaan, ettei vaaranneta autoalan kilpailukykyä eikä hiilidioksidipäästöjen vähentämisstrategian toteutusta kyseisellä alalla. Myyntiveroja, rekisteröintiveroja ja vuotuisia käyttöveroja olisi yhdenmukaistettava ja lähtökohtaisesti niitä olisi määrättävä ainoastaan ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen perusteella. Tarkistus 17 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 14 kappale (14)  Hiilidioksidiperusteisen verotuksen mahdollisia kustannusvaikutuksia sellaisilla toimialoilla tai toimialojen osilla, jotka ovat alttiita direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 13 kohdassa tarkoitetulle merkittävälle hiilivuotoriskille, on tarpeen rajoittaa. Sen vuoksi on aiheellista säätää vastaavista siirtymätoimenpiteistä, joiden olisi kuitenkin myös säilytettävä hiilidioksidiperusteisen verotuksen tehokkuus ympäristön kannalta. (14)  Verotuksen uuden rakenteen mahdollisia kustannusvaikutuksia sellaisilla toimialoilla tai toimialojen osilla, jotka ovat alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille, on tarpeen rajoittaa. Sen vuoksi on aiheellista säätää vastaavista toimenpiteistä, joiden olisi kuitenkin myös säilytettävä hiilidioksidiperusteisen verotuksen tehokkuus ympäristön kannalta. Tarkistus 18 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 14 a kappale (uusi) (14 a)  Energiaverotuksen uudistuksessa olisi varmistettava, että direktiivin 2003/87/EY mukaisen päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle jääville aloille ei aiheudu haittaa tähän järjestelmään kuuluviin aloihin nähden. Tarkistus 19 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 15 kappale (15)  Direktiivin 2003/96/EY 5 artikla mahdollistaa eriytettyjen verokantojen soveltamisen tietyissä tapauksissa. Hiilidioksidin hintasignaalin johdonmukaisuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden mahdollisuus eriyttää kansalliset verokannat olisi kuitenkin rajoitettava yleisiin energiankulutusveroihin. Mahdollisuus soveltaa alhaisempaa verotasoa taksien käyttämään moottoripolttoaineeseen ei enää ole yhteensopiva vaihtoehtoisia polttoaineita edistävien politiikkojen tavoitteen kanssa eikä myöskään vaihtoehtoisia energian kantajia ja puhtaampien autojen käyttöä kaupunkiliikenteessä edistävien politiikkojen kanssa, ja se olisi siksi poistettava. (15)  Direktiivin 2003/96/EY 5 artikla mahdollistaa eriytettyjen verokantojen soveltamisen tietyissä tapauksissa. Hiilidioksidin hintasignaalin johdonmukaisuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden mahdollisuus eriyttää kansalliset verokannat olisi kuitenkin rajoitettava yleisiin energiankulutusveroihin. Mahdollisuus soveltaa alhaisempaa verotasoa taksien käyttämään öljypohjaiseen moottoripolttoaineeseen ei enää ole yhteensopiva vaihtoehtoisia polttoaineita edistävien politiikkojen tavoitteen kanssa eikä myöskään vaihtoehtoisia energian kantajia ja puhtaampien autojen käyttöä kaupunkiliikenteessä edistävien politiikkojen kanssa, ja se olisi siksi poistettava. Tarkistus 20 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 16 a kappale (uusi) (16 a)  Koska sähkö- ja hybridiajoneuvojen käyttöönotto on keskeisellä sijalla vähennettäessä liikenteen riippuvuutta uusiutumattomista polttoainelähteistä, jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa rajoitetun ajan vapautusta tai alhaisempaa verotasoa tällaisten ajoneuvojen lataamiseen käytettävään sähköön. Tarkistus 21 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 17 kappale (17)  Kotitalouksia ja hyväntekeväisyysjärjestöjä hyödyttävät vapautukset tai alennukset voivat olla osa jäsenvaltion määrittelemiä sosiaalisia toimenpiteitä. Tällaisten vapautusten tai alennusten soveltamismahdollisuus olisi energialähteiden yhtäläisen kohtelun vuoksi laajennettava koskemaan kaikkia lämmityspolttoöljynä ja sähkönä käytettäviin energiatuotteisiin. Sen varmistamiseksi, että niiden vaikutus jää sisämarkkinoilla rajalliseksi, tällaisia vapautuksia ja alennuksia olisi sovellettava ainoastaan muuhun kuin yritystoimintaan. (17)  Kotitalouksia ja hyväntekeväisyysjärjestöjä hyödyttävät vapautukset tai alennukset estävät oikean hintasignaalin antamisen, jolloin menetetään tärkeä keino kannustaa energialaskujen ja energiankulutuksen vähentämiseen. Direktiivin 2003/96/EY mukainen tällaisten vapautusten tai alennusten soveltamismahdollisuus olisi näin ollen poistettava pitkän siirtymäkauden jälkeen. Jäsenvaltioissa, joissa tämä vaikuttaa energiahintoihin, pienituloisia kotitalouksia ja hyväntekeväisyysjärjestöjä olisi vastaavasti tuettava kestävillä ja kattavilla sosiaalisilla toimenpiteillä. Tarkistus 22 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 18 kappale (18)  Liikennepolttoaineina käytettävien nestekaasun ja maakaasun kohdalla yleisten energiankulutusverojen alhaisemman vähimmäisverotason soveltaminen tai mahdollisuus näiden energiatuotteiden vapauttamiseen verosta ei enää ole perusteltua erityisesti, kun otetaan huomioon tarve kasvattaa uusiutuvien energialähteiden markkinaosuutta, ja siitä pitäisi siksi luopua keskipitkällä aikavälillä. (18)  Liikennepolttoaineina käytettävien nestekaasun ja maakaasun kohdalla yleisten energiankulutusverojen alhaisemman vähimmäisverotason soveltaminen tai mahdollisuus näiden energiatuotteiden vapauttamiseen verosta ei ole perusteltua pitkällä aikavälillä, ja siitä olisi siksi luovuttavaerityisesti kun otetaan huomioon tarve kasvattaa uusiutuvien energialähteiden markkinaosuutta. Koska nestekaasulla ja maakaasulla on vähemmän haitallisia ympäristövaikutuksia kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla ja koska niiden jakeluinfrastruktuuria voitaisiin hyödyntää uusiutuvien vaihtoehtojen käyttöönotossa, veroetuudet olisi poistettava käytöstä vaiheittain. Tarkistus 24 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 20 kappale (20)  Direktiivin 2003/96/EY 15 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa maataloudessa, puutarhaviljelyssä ja kalanviljelyssä sekä metsänhoidossa paitsi yrityskäyttöön tavanomaisesti sovellettavia säännöksiä myös nollaverotasoa. Tätä vaihtoehtoa tarkasteltaessa on todettu, että sen säilyttäminen olisi yleisen energiankulutusverotuksen osalta unionin laajempien poliittisten tavoitteiden vastaista, jollei siihen kytketä vastasuoritusta, jolla varmistetaan energiatehokkuuden paraneminen. Hiilidioksidiperusteisessa verotuksessa kyseisten alojen kohtelu olisi mukautettava teollisuuden aloja koskeviin sääntöihin. (20)  Direktiivin 2003/96/EY 15 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa maataloudessa, puutarhaviljelyssä ja kalanviljelyssä sekä metsänhoidossa paitsi yrityskäyttöön tavanomaisesti sovellettavia säännöksiä myös nollaverotasoa, minkä tarkoituksena on varmistaa taloudellinen elinkelpoisuus näillä aloilla, joiden on jo nyt selviydyttävä tiukkojen sosiaalisten sekä kasvinsuojeluun ja ympäristöön liittyvien vaatimusten aiheuttamista rasitteista saamatta niistä riittävää korvausta markkinoilta. Tätä vaihtoehtoa tarkasteltaessa on silti todettu, että sen säilyttäminen olisi yleisen energiankulutusverotuksen osalta unionin laajempien poliittisten tavoitteiden vastaista, jollei siihen kytketä vastasuoritusta, jolla varmistetaan energiatehokkuuden paraneminen. Energiatehokkuutta olisi parannettava riittävän pitkällä ajanjaksolla julkisten elinten suunnitelmien mukaisesti ja niiden valvonnassa. Jäsenvaltioiden olisi annettava teknisiä ohjeita näiden alojen toimijoille, jos alennettuihin verokantoihin liittyviä täydentäviä energiatehokkuusvaatimuksia sovelletaan. Hiilidioksidiperusteisessa verotuksessa kyseisten alojen kohtelussa olisi otettava huomioon hiilidioksidin talteenotto- ja varastointikyky sekä hiilivuotoriski kullakin toimialalla tai sen osalla sekä mahdollinen vaikutus niiden tuottavuuteen ja elinkelpoisuuteen. Biomassaa tuottavat toimialat, joilla on hyvät mahdollisuudet sitoa hiiltä, olisi jätettävä soveltamisen ulkopuolelle. On olennaista, että alueilla, joilla on poikkeuksellinen kyky tuottaa energiaa uusiutuvista energialähteistä, kannustetaan maatalous- ja karjankasvatusalan energiariippumattomuutta. Tarkistus 25 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 21 kappale (21)  Tässä direktiivissä käyttöön otettavissa yleissäännöissä otetaan huomioon sellaisten polttoaineiden erityispiirteet, jotka ovat direktiivin 2009/28/EY 17 artiklassa säädetyt kestävyyskriteerit täyttävää biomassaa tai tällaisesta biomassasta tehtyjä, sekä suhteessa niiden osuuteen hiilidioksiditaseessa että niiden alhaisempaan energiasisältöön kvantitatiivista yksikköä kohden kilpaileviin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Tästä syystä direktiivin 2003/96/EY säännökset, joissa annetaan lupa näitä polttoaineita koskeviin alennuksiin tai vapautuksiin, olisi poistettava keskipitkällä aikavälillä. Sillä välin olisi varmistettava, että näitä säännöksiä sovelletaan johdonmukaisesti tässä direktiivissä käyttöön otettujen yleissääntöjen kanssa. Direktiivin 2009/28/EY 2 artiklan h ja i alakohdassa määritellyille biopolttoaineille ja bionesteille olisi siksi myönnettävä jäsenvaltioiden soveltamia lisäveroetuuksia ainoastaan siinä tapauksessa, että ne täyttävät kyseisen direktiivin 17 artiklassa säädetyt kestävyyskriteerit. (21)  Tässä direktiivissä käyttöön otettavissa yleissäännöissä otetaan huomioon sellaisten polttoaineiden erityispiirteet, jotka ovat direktiivin 2009/28/EY 17 artiklassa säädetyt kestävyyskriteerit täyttävää biomassaa tai tällaisesta biomassasta tehtyjä, sekä suhteessa niiden osuuteen hiilidioksiditaseessa että niiden alhaisempaan energiasisältöön kvantitatiivista yksikköä kohden kilpaileviin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Tästä syystä direktiivin 2003/96/EY säännökset, joissa annetaan lupa näitä polttoaineita koskeviin alennuksiin tai vapautuksiin, olisi poistettava keskipitkällä aikavälillä. Sillä välin olisi varmistettava, että näitä säännöksiä sovelletaan johdonmukaisesti tässä direktiivissä käyttöön otettujen yleissääntöjen kanssa. Direktiivin 2009/28/EY 2 artiklan h ja i alakohdassa määritellyille biopolttoaineille ja bionesteille olisi siksi myönnettävä jäsenvaltioiden soveltamia lisäveroetuuksia ainoastaan siinä tapauksessa, että ne täyttävät kyseisen direktiivin 17 artiklassa säädetyt kestävyyskriteerit. Tuossa artiklassa säädetään, että kestävyyskriteerejä tiukennetaan vuosina 2017 ja 2018. Kriteerien täyttämiseksi kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksen on oltava vähintään 50 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen. Tammikuun 1 päivästä 2018 vähennyksen on oltava vähintään 60 prosenttia laitoksissa, joissa tuotanto on alkanut aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Heti kun direktiivin 2009/28/EY nojalla on säädetty muiden biomassasta valmistettujen tuotteiden kuin biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerit, näille tuotteille olisi myönnettävä lisäveroetuuksia, jos ne ovat uusien kestävyyskriteerien mukaisia. Tarkistus 26 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 28 kappale (28)  Komission olisi laadittava neuvostolle joka viides vuosi ja ensimmäisen kerran vuoden 2015 loppuun mennessä kertomus tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja tarkasteltava erityisesti hiilidioksidiperusteisen verotuksen vähimmäistasoa suhteessa päästöoikeuksien markkinahintakehitykseen EU:ssa, innovoinnin ja teknologisen kehityksen vaikutuksiin ja tässä direktiivissä säädettyjen verovapautusten ja veronalennusten perusteisiin, myös lento- ja meriliikenteessä käytettävän polttoaineen osalta. Luetteloa sellaisista toimialoista tai niiden osista, joiden katsotaan olevan alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille, tarkastellaan säännöllisesti uudelleen, jotta etenkin uudet käyttöön saatavat tiedot saadaan otetuksi huomioon. (28)  Komission olisi laadittava Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka kolmas vuosi ja ensimmäisen kerran vuoden 2015 loppuun mennessä kertomus tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja tarkasteltava erityisesti yleisen energiankulutusverotuksen vähimmäistasoja, jotta varmistetaan, että toivottu vaikutus säilyy, hiilidioksidiperusteisen verotuksen vähimmäistasoa suhteessa päästöoikeuksien markkinahintakehitykseen EU:ssa, innovoinnin ja teknologisen kehityksen vaikutuksiin, muiden haitallisten tai mahdollisesti haitallisten päästöjen kuin hiilidioksidin vaikutuksiin ja tässä direktiivissä säädettyjen verovapautusten ja veronalennusten perusteisiin, myös lento- ja meriliikenteessä käytettävän polttoaineen osalta, sekä tieliikenteessä käytettävän biokaasun, maakaasun ja nestekaasun käytön kehitykseen. Kertomuksessa olisi oltava yhteenveto nykyisistä kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin sisältyvistä verotusmääräyksistä. Kertomuksessa olisi lisäksi tarkasteltava, millaisia vaikutuksia eurooppalaisen autoteollisuuden asettamilla teollisuuspoliittisilla painopisteillä on ollut. On laadittava luettelo sellaisista toimialoista tai niiden osista, joiden katsotaan olevan alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille, ja sitä on tarkasteltava säännöllisesti uudelleen, jotta etenkin uudet käyttöön saatavat tiedot saadaan otetuksi huomioon. Tarkistus 27 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta Direktiivi 2003/96/EY 1 artikla – 2 kohta – 2 alakohta Hiilidioksidiperusteiset verot lasketaan euroina hiilidioksidipäästötonnia kohti käyttäen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisten ohjeiden vahvistamisesta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailua ja raportointia varten 18 päivänä heinäkuuta 2007 tehdyssä komission päätöksessä 2007/589/EY liitteessä I olevassa 11 kohdassa vahvistettuja hiilidioksidin oletuspäästökertoimia. Biomassalle ja biomassasta tehdyille tuotteille kyseisessä päätöksessä täsmennettyjä hiilidioksidipäästökertoimia sovelletaan direktiivin 2009/28/EY 2 artiklan h ja i alakohdassa määriteltyjen biopolttoaineiden ja bionesteiden kohdalla ainoastaan silloin, kun kyseinen tuote täyttää uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY 17 artiklassa säädetyt kestävyyskriteerit. Jos biopolttoaineet ja bionesteet eivät täytä näitä kriteerejä, jäsenvaltioiden on sovellettava hiilidioksidin oletuspäästökertoimia vastaavalle lämmityspolttoaineelle tai moottoripolttoaineelle, joiden vähimmäisverotasot täsmennetään tässä direktiivissä. Hiilidioksidiperusteiset verot lasketaan euroina hiilidioksidipäästötonnia kohti käyttäen direktiivin 2003/87/EY mukaisten ohjeiden vahvistamisesta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailua ja raportointia varten 18 päivänä heinäkuuta 2007 tehdyn komission päätöksen 2007/589/EY liitteessä I olevassa 11 kohdassa vahvistettuja hiilidioksidin oletuspäästökertoimia. Biomassalle ja biomassasta tehdyille tuotteille kyseisessä päätöksessä täsmennettyjä hiilidioksidipäästökertoimia sovelletaan direktiivin 2009/28/EY 2 artiklan h ja i alakohdassa määriteltyjen biopolttoaineiden ja bionesteiden kohdalla ainoastaan silloin, kun kyseinen tuote täyttää direktiivin 2009/28/EY 17 artiklassa säädetyt kestävyyskriteerit. Jos biopolttoaineet ja bionesteet eivät täytä näitä kriteerejä, jäsenvaltioiden on sovellettava hiilidioksidin oletuspäästökertoimia vastaavalle lämmityspolttoaineelle tai moottoripolttoaineelle, joiden vähimmäisverotasot täsmennetään tässä direktiivissä. Direktiivin 2009/28/EY mukaisesti ja jotta täytetään kriteerit, kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksen on oltava vähintään 50 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen ja sen on oltava 1 päivästä tammikuuta 2018 alkaen vähintään 60 prosenttia laitoksissa, joissa tuotanto on alkanut aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Tarkistus 28 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta Direktiivi 2003/96/EY 1 artikla – 4 kohta 4.  Jollei toisin säädetä, tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan sekä hiilidioksidiperusteisessa verotuksessa että yleisessä energiankulutusverotuksessa. 4.  Jollei toisin säädetä, tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan sekä hiilidioksidiperusteisessa verotuksessa että yleisessä energiankulutusverotuksessa. Kun direktiivin 2009/28/EY nojalla on säädetty muiden biomassasta valmistettujen tuotteiden kuin biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerit, komission päätöksen 2007/589/EY liitteessä I olevassa 11 kohdassa vahvistettuja hiilidioksidin oletuspäästökertoimia ja direktiivin 2009/28/EY liitteessä III vahvistettuja nettolämmön oletusarvoja sovelletaan tällaisiin biomassasta valmistettuihin tuotteisiin ainoastaan siinä tapauksessa, että ne ovat näiden kestävyyskriteerien mukaisia. Jos tällaiset biomassasta valmistetut tuotteet eivät täytä kestävyyskriteerejä, jäsenvaltioiden on sovellettava hiilidioksidin oletuspäästökertoimia ja nettolämmön oletusarvoja vastaavalle lämmitys- tai moottoripolttoaineelle, joiden osalta vähimmäisverotasot on täsmennetty tässä direktiivissä. Tarkistus 29 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 2 kohta – b alakohta Direktiivi 2003/96/EY 2 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että energiatuotteiden suoraan tai välilliseen käyttöön direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetuissa laitoksissa tai energiatuotteiden suoraan tai välilliseen käyttöön laitoksissa, joita verotetaan kansallisten hiilidioksidipäästöjä koskevien toimenpiteiden avulla, ei kohdistu kaksinkertaista verotusta tai kaksinkertaista sääntelyä. Tarkistus 30 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 3 kohta Direktiivi 2003/96/EY 3 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi) a a)  Kasteluveden pumppaamiseen käytettävä sähkö; Tarkistus 31 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 3 kohta Direktiivi 2003/96/EY 3 artikla – 1 kohta – b alakohta – 2 luetelmakohta –  Energiatuotteiden käyttö kaksoiskäyttötuotteina. –  Energiaintensiivinen teollisuus ja energiatuotteiden käyttö kaksoiskäyttötuotteina. Tarkistus 32 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 3 kohta Direktiivi 2003/96/EY 3 artikla – 1 kohta – b alakohta – 2 a luetelmakohta (uusi) –  Jätteiden käyttö vaihtoehtoisena polttoaineena tai jätteiden hyödyntäminen lämmön tuotantoon direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 15 kohdassa ja liitteessä II olevassa R 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tarkistus 53 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 4 kohta – b alakohta Direktiivi 2003/96/EY 4 artikla – 3 kohta 3.  Sen estämättä, mitä tässä direktiivissä säädetään verovapautuksista, verojen eriyttämisestä ja veronalennuksista, jäsenvaltioiden on varmistettava, että silloin, kun liitteessä I säädetään yhtäläisistä vähimmäisverotasoista tietylle käyttötarkoitukselle, yhtäläiset verotasot vahvistetaan tähän käyttötarkoitukseen käytettäville tuotteille. Tätä sovelletaan liitteessä I olevassa taulukossa A tarkoitettuihin moottoripolttoaineisiin 1 päivästä tammikuuta 2023, rajoittamatta 15 artiklan 1 kohdan i alakohdan soveltamista. Poistetaan. Ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi kutakin käyttötarkoitusta, jota varten mainitaan vähimmäisverotaso tapauksen mukaan liitteessä I olevassa taulukossa A, B tai C, pidetään yhtenä käyttötarkoituksena. Tarkistus 34 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 4 kohta – b alakohta Direktiivi 2003/96/EY 4 artikla – 3 kohta – 2 a alakohta (uusi) Moottoripolttoaineena käytettävään maakaasuun ja biometaaniin sovelletaan yleisten energiankulutusverojen korkeampaa vähimmäistasoa vasta sen jälkeen, kun komissio on vuoteen 2023 mennessä tehnyt arvioinnin tämän direktiivin säännösten täytäntöönpanosta tieliikenteessä käytettävän maakaasun verotason osalta. Arvioinnissa on tarkasteltava muun muassa maakaasun ja biometaanin saatavuuden kehitystä, tankkausverkon laajentumista unionissa, maakaasua käyttävien ajoneuvojen markkinaosuutta unionissa, biometaanin liikennepolttoainekäyttöä koskevaa innovointia ja teknistä kehitystä sekä vähimmäisverotason tosiasiallista merkitystä. Tarkistus 35 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 4 kohta – b alakohta Direktiivi 2003/96/EY 4 artikla – 4 kohta – 1 alakohta 4.  Tässä direktiivissä säädettyjä yleisten energiankulutusverojen vähimmäistasoja mukautetaan kolmen vuoden välein 1 päivästä heinäkuuta 2016 alkaen Eurostatin julkaiseman yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin, josta on poistettu energian ja jalostamattomien elintarvikkeiden vaikutus, muutosten huomioon ottamiseksi. Komissio julkaisee näin saadut vähimmäisverotasot Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 4.  Tässä direktiivissä säädettyjä yleisten energiankulutusverojen vähimmäistasoja tarkistetaan kolmen vuoden välein, jotta varmistetaan, että niiden toivottu vaikutus säilyy 29 artiklan mukaisesti. Komissio antaa tarvittaessa ehdotuksia näiden vähimmäistasojen muuttamiseksi. Tarkistus 36 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 4 kohta – b alakohta Direktiivi 2003/96/EY 4 artikla – 4 kohta – 2 alakohta Vähimmäistasot tarkistetaan ilman eri toimenpiteitä siten, että euromääräistä perusarvoa korotetaan tai lasketaan mainitussa indeksissä edellisen kolmen vuoden aikana tapahtuneen prosentuaalisen muutoksen verran. Jos prosentuaalinen muutos on viimeisimmän tarkistuksen jälkeen alle 0,5 prosenttia, tarkistusta ei suoriteta.”. Tässä direktiivissä säädettyä hiilidioksidiperusteisen verotuksen vähimmäistasoa mukautetaan 1 päivästä heinäkuuta 2016 alkaen kolmen vuoden välein mukautusta edeltäneiden 18 kuukauden päästöoikeuksien keskimääräiseen markkinahintaan direktiivin 2003/87/EY mukaisessa päästökauppajärjestelmässä. Komissio antaa 27 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen , jossa se määrittää kaavan, jonka perusteella mukautus lasketaan.”. Tarkistus 37 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 5 kohta – b alakohta Direktiivi 2003/96/EY 5 artikla – 3 luetelmakohta ”– seuraavia käyttötarkoituksia varten: paikallinen julkinen henkilöliikenne (taksit pois lukien), jätteiden keruu, asevoimat ja julkinen hallinto, vammaiset ja sairasautot,”. ”– seuraavia käyttötarkoituksia varten: paikallinen julkinen henkilöliikenne (taksit pois lukien), jätteiden keruu, asevoimat ja julkinen hallinto, vammaiset ja sairasautot, paloautot ja poliisiautot,”. Tarkistus 55 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 6 kohta Direktiivi 2003/96/EY 7 artikla Moottoripolttoaineisiin sovellettavat vähimmäisverotasot vahvistetaan 1 päivästä tammikuuta 2013, 1 päivästä tammikuuta 2015 ja 1 päivästä tammikuuta 2018 liitteessä I olevan taulukon A mukaisesti.”. 1.  Moottoripolttoaineisiin sovellettavat vähimmäisverotasot vahvistetaan 1 päivästä tammikuuta 2013, 1 päivästä tammikuuta 2015 ja 1 päivästä tammikuuta 2018 liitteessä I olevan taulukon A mukaisesti. 2.  Jäsenvaltiot voivat tehdä eron ammattitarkoitukseen ja muuhun kuin ammattitarkoitukseen käytettävän dieselpolttoaineen välillä [...]. 'Ammattitarkoitukseen käytettävällä dieselpolttoöljyllä' tarkoitetaan seuraaviin tarkoituksiin käytettävää dieselöljyä: a) tavaroiden kuljetus joko toisen henkilön tai omaan lukuun yksinomaan maanteiden tavaraliikenteeseen tarkoitetulla moottoriajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä [...]; b) säännöllinen tai satunnainen matkustajien kuljetus [...] moottoriajoneuvolla. 3.  Jäsenvaltioiden on säädettävä ammattiliikenteen harjoittajille mahdollisuus erillisen verotilijärjestelmän käyttöönottoon.”. Tarkistus 39 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 11 kohta – a alakohta – i luetelmakohta Direktiivi 2003/96/EY 14 artikla – 1 kohta – johdantovirke ”Sen lisäksi, mitä valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä ja direktiivin 92/12/ETY kumoamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetussa direktiivissä 2008/118/EY säädetään veronalaisten tuotteiden vapauttamisesta verosta tiettyjen käyttötarkoitusten perusteella ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin muiden säännösten soveltamista, jäsenvaltioiden on vapautettava verosta jäljempänä luetellut tuotteet edellytyksin, jotka jäsenvaltioiden on vahvistettava verovapautuksien oikean ja selkeän soveltamisen varmistamiseksi sekä veropetosten, veron kiertämisen tai muiden väärinkäytösten estämiseksi: '1.  Sen lisäksi, mitä valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä 16 päivänä joulukuuta 2008 annetussa neuvoston direktiivissä 2008/118/EY säädetään veronalaisten tuotteiden vapauttamisesta verosta tiettyjen käyttötarkoitusten perusteella ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin muiden säännösten soveltamista, jäsenvaltioiden on vapautettava verosta jäljempänä luetellut tuotteet edellytyksin, jotka jäsenvaltioiden on vahvistettava verovapautuksien oikean ja selkeän soveltamisen varmistamiseksi sekä energiaköyhyyden, veropetosten, veron kiertämisen tai muiden väärinkäytösten estämiseksi: Tarkistus 41 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 11 kohta – a alakohta – iii alakohta Direktiivi 2003/96/EY 14 artikla – 1 kohta – e alakohta e) ankkuripaikalla satamassa oleviin aluksiin suoraan johdettu sähkö 31 päivään joulukuuta 2020 saakka.”. e) ankkuripaikalla meri- ja sisävesisatamassa oleviin aluksiin suoraan johdettu sähkö 31 päivään joulukuuta 2025 saakka.”. Tarkistus 42 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 12 kohta Direktiivi 2003/96/EY 14 a artikla – 1 kohta 1.  Jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2020 saakka myönnettävä energiatuotteiden käytöstä hyvitystä hiilidioksidiperusteisista veroista laitoksille, jotka toimivat toimialoilla tai toimialojen osilla, jotka ovat alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille. 1.  Jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2025 saakka myönnettävä energiatuotteiden käytöstä hyvitystä hiilidioksidiperusteisista veroista laitoksille, jotka toimivat toimialoilla tai toimialojen osilla, jotka ovat alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille. Tarkistus 43 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 13 kohta – a alakohta – -i luetelmakohta (uusi) Direktiivi 2003/96/EY 15 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi) -i)  Lisätään alakohta seuraavasti: 'b a) sähköön, jota käytetään tieliikenteeseen tarkoitettujen sähkö- ja hybridiajoneuvojen lataamiseen, 1 päivään tammikuuta 2023 saakka;” Tarkistus 44 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 13 kohta – a alakohta – i luetelmakohta Direktiivi 2003/96/EY 15 artikla – 1 kohta – h alakohta ”h) kotitalouksien ja/tai asianomaisten jäsenvaltioiden hyväntekeväisyysjärjestöiksi tunnustamien järjestöjen käyttämiin energiatuotteisiin, joita käytetään lämmitykseen ja sähköön. Kyseisten hyväntekeväisyysjärjestöjen osalta jäsenvaltioiden on rajoitettava vapautus tai alennus koskemaan käyttöä muuhun kuin yritystoimintaan. Sekakäytön osalta verotusta sovelletaan kunkin tyyppisen käytön suhteellista osuutta vastaavasti. Jos käyttö on merkityksetöntä, voidaan katsoa, ettei sitä ole; ”h) kotitalouksien ja/tai asianomaisten jäsenvaltioiden hyväntekeväisyysjärjestöiksi tunnustamien järjestöjen käyttämiin energiatuotteisiin, joita käytetään lämmitykseen ja sähköön, 1 päivään tammikuuta 2025 saakka. Kyseisten hyväntekeväisyysjärjestöjen osalta jäsenvaltioiden on rajoitettava vapautus tai alennus koskemaan käyttöä muuhun kuin yritystoimintaan. Sekakäytön osalta verotusta sovelletaan kunkin tyyppisen käytön suhteellista osuutta vastaavasti. Jos käyttö on merkityksetöntä, voidaan katsoa, ettei sitä ole; Tarkistus 45 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 13 kohta – a alakohta – i luetelmakohta Direktiivi 2003/96/EY 15 artikla – 1 kohta – i alakohta i) polttoaineena käytettävään maakaasuun ja nestekaasuun 1 päivään tammikuuta 2023 saakka;”. i) liikennepolttoaineena käytettävään maakaasuun, biokaasuun ja nestekaasuun sekä lämmityspolttoaineena käytettävään nestekaasuun 1 päivään tammikuuta 2023 saakka. Jäsenvaltiot voivat soveltaa näihin polttoaineisiin 1 päivästä tammikuuta 2023 alkaen 1 päivään tammikuuta 2030 saakka enintään 50 prosentin alennusta vähimmäisverotasoista.”. Tarkistus 46 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 13 kohta – b alakohta Direktiivi 2003/96/EY 15 artikla – 3 kohta ”3.  Jäsenvaltiot voivat soveltaa nollaverotusta maataloudessa, puutarhaviljelyssä, kalanviljelyssä ja metsänhoidossa käytettävien energiatuotteiden ja sähkön kulutukseen yleisessä energiankulutusverotuksessa. Edunsaajiin on sovellettava järjestelyjä, joilla lisätään energiatehokkuutta pääosin yhtä paljon kuin lisäys olisi ollut tavanomaisia unionin vähimmäisverokantoja noudatettaessa.”. ”3.  Jäsenvaltiot voivat soveltaa nollaverotusta maataloudessa, puutarhaviljelyssä, kalanviljelyssä ja metsänhoidossa käytettävien energiatuotteiden ja sähkön kulutukseen yleisessä energiankulutusverotuksessa. Jäsenvaltioiden on yhdessä edunsaajien kanssa laadittava kohdennettuja strategioita, joilla lisätään energiatehokkuutta pääosin yhtä paljon kuin lisäys olisi ollut tavanomaisia unionin vähimmäisverokantoja noudatettaessa.”. Tarkistus 47 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 13 kohta – b alakohta Direktiivi 2003/96/EY 15 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a. Jäsenvaltioiden on annettava edunsaajille, pienet ja keskikokoiset tilat mukaan luettuina, kattavaa ohjausta alennettuihin verokantoihin liittyvien energiatehokkuusvaatimusten soveltamisesta. Tarkistus 48 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 13 a* kohta – a alakohta – i a luetelmakohta (uusi) Direktiivi 2003/96/EY 16 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi) i a)  Lisätään ensimmäisen alakohdan jälkeen alakohta seuraavasti: 'Heti kun direktiivin 2009/28/EY nojalla on vahvistettu muiden biomassasta valmistettujen tuotteiden kuin biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerit, kyseisiin tuotteisiin voidaan soveltaa poikkeusta tai alennettua verokantaa ainoastaan siinä tapauksessa, että ne ovat näiden kestävyyskriteerien mukaisia.” * Huom. numeroitu virheellisesti 1 kohdaksi komission ehdotuksessa. Tarkistus 49 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 14 kohta Direktiivi 2003/96/EY 17 artikla – 1 kohta – a alakohta – 1 alakohta ”Energiaintensiivisellä yrityksellä” tarkoitetaan 11 artiklassa tarkoitettua liiketoimintayksikköä, jossa energiatuotteiden ja sähkön ostot ovat vähintään 3,0 prosenttia tuotantoarvosta tai kannettava kansallinen energiavero on vähintään 0,5 prosenttia arvonlisäyksestä. Jäsenvaltiot voivat soveltaa tämän määritelmän rajoissa muita tiukempia perusteita, esimerkiksi myynnin arvoa, tuotantoprosessia ja alaa koskevia määritelmiä. ”Energiaintensiivisellä yrityksellä” tarkoitetaan 11 artiklassa tarkoitettua liiketoimintayksikköä, jossa energiatuotteiden ja sähkön ostot ovat vähintään 5,0 prosenttia tuotantoarvosta tai kannettava kansallinen energiavero on vähintään 0,5 prosenttia arvonlisäyksestä. Jäsenvaltiot voivat soveltaa tämän määritelmän rajoissa muita tiukempia perusteita, esimerkiksi myynnin arvoa, tuotantoprosessia ja alaa koskevia määritelmiä. Tarkistus 50 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 21 kohta Direktiivi 2003/96/EY 29 artikla Komissio toimittaa neuvostolle joka viides vuosi ja ensimmäisen kerran vuoden 2015 loppuun mennessä kertomuksen direktiivin täytäntöönpanosta ja tarvittaessa ehdotuksen sen muuttamisesta. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka kolmas vuosi ja ensimmäisen kerran vuoden 2015 loppuun mennessä kertomuksen direktiivin täytäntöönpanosta ja tarvittaessa ehdotuksen sen muuttamisesta. Komission laatimassa kertomuksessa on muun muassa tarkasteltava hiilidioksidiperusteisten verojen vähimmäistasoa, innovoinnin ja teknologisen kehityksen vaikutusta erityisesti energiatehokkuuteen, sähkön käyttöä liikenteessä ja tässä direktiivissä säädettyjen verovapautusten ja veronalennusten perusteita, myös lento- ja meriliikenteessä käytettävän polttoaineen osalta. Komission laatimassa kertomuksessa on muun muassa tarkasteltava i) yleisen energiankulutusverotuksen vähimmäistasoja, jotta varmistetaan, että toivottu vaikutus säilyy; ii) hiilidioksidin hintakehitystä direktiivin 2003/87/EY mukaisessa päästökauppajärjestelmässä; iii) innovoinnin ja teknologisen kehityksen vaikutusta erityisesti energiatehokkuuteen; iv) sähkön käyttöä liikenteessä; v) tässä direktiivissä säädettyjen verovapautusten ja veronalennusten perusteita, myös lento- ja meriliikenteessä käytettävän polttoaineen osalta; vi) tämän direktiivin vaikutuksia unionin autoteollisuudelle asetettuihin teollisuuspoliittisiin painopisteisiin muun muassa siltä osin kuin kyse on puhtaista, energiatehokkaista perinteisistä polttomoottoreista ja unionin hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteista autoalalla; vii) tieliikenteessä käytettävän biokaasun, maakaasun ja nestekaasun käytön kehitystä; ja viii) sitä, olisiko otettava huomioon muiden haitallisten tai mahdollisesti haitallisten päästöjen kuin hiilidioksidin vaikutukset. Kertomukseen on sisällytettävä myös yhteenveto nykyisistä kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin sisältyvistä verotusmääräyksistä. Kertomuksessa on otettava huomioon sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, vähimmäisverotasojen tosiasiallinen merkitys ja perussopimuksen laajemmat tavoitteet. Joka tapauksessa luetteloa sellaisista toimialoista tai niiden osista, joiden katsotaan tämän direktiivin 14 a artiklan soveltamiseksi olevan alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille, tarkastellaan säännöllisesti uudelleen, jotta etenkin uudet käyttöön saatavat tiedot saadaan otetuksi huomioon. Joka tapauksessa luetteloa sellaisista toimialoista tai niiden osista, joiden katsotaan olevan alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille, tarkastellaan säännöllisesti uudelleen, jotta etenkin uudet käyttöön saatavat tiedot saadaan otetuksi huomioon. Tässä yhteydessä on tarkasteltava tarkoin kansallisia täytäntöönpanon edellytyksiä sen varmistamiseksi, että ne ovat kaikkien kuluttajien kannalta selkeitä, yksiselitteisiä ja avoimia.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. huhtikuuta 2012 vaatimuksesta konkreettisista keinoista veropetosten ja veronkierron torjumiseksi (2012/2599(RSP))

P7_TA(2012)0137 B7-0203/2012

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 1. ja 2. maaliskuuta 2012 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon komissiolle 4. lokakuuta 2011 esitetyn suullisesti vastattavan kysymyksen B7-0635/2011 Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan Sveitsin kanssa tekemien verosopimusten yhteensopivuudesta säästödirektiivin kanssa,

–  ottaa huomioon OECD:n maaliskuussa 2012 tekemän veropolitiikkaa koskevan tutkimuksen ”Hybrid mismatch arrangements: Tax policy and compliance issues”,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 21. maaliskuuta 2012 hyväksymän mietinnön ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (A7-0080/2012),

–  ottaa huomioon verotusta käsittelevästä vuotuisesta kertomuksesta 2. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että arvioiden mukaan veronkierrosta ja veron välttämisestä aiheutuu EU:n jäsenvaltioiden hallituksille huomattavia kustannuksia saamatta jääneiden tulojen muodossa;

B.  ottaa huomioon, että tulojen menetys nostaa jäsenvaltioiden alijäämää ja velkatasoja ja vähentää julkisten investointien lisäämiseen sekä kasvun ja työllisyyden tehostamiseen käytettävissä olevia varoja;

C.  ottaa huomioon, että veronkierron ja veron välttämisen laajuus vähentää kansalaisten uskoa ja luottamusta verojen keruun oikeudenmukaisuuteen ja hyväksyttävyyteen;

D.  katsoo, että kussakin jäsenvaltiossa veronkiertoa ja veron välttämistä koskevan tiedon yleistä saatavuutta on parannettava huomattavasti;

E.  katsoo, että jäsenvaltioiden olisi yleensä vältettävä kahdenvälisten neuvottelujen aloittamista EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava asiasta komissiolle välittömästi, jos ne kuitenkin pitävät tällaisten kahdenvälisten sopimusten tekemistä välttämättömänä, jotta ne eivät rikkoisi EU:n lainsäädäntöä;

F.  ottaa huomioon, että avustusohjelmien piiriin kuuluvat maat, jotka ovat tehostaneet verojen keruuta ja poistaneet erioikeuksia troikan ehdotusten mukaisesti, ovat saaneet todeta, että monet niiden suurista yrityksistä ovat lähteneet maasta hyötyäkseen muiden maiden tarjoamista verohelpotuksista;

G.  katsoo, että tarvitaan selkeitä EU:n sääntöjä, joilla estetään tällaiset verokilpailun muodot, jotka heikentävät kyseisten maiden elvytysstrategioita;

1.  panee tyytyväisenä merkille 1. ja 2. maaliskuuta 2012 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen päätelmät, joissa kehotetaan jäsenvaltioita tarkistamaan tarvittaessa verojärjestelmiään niiden tehostamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi siten, että perusteettomat vapautukset lakkautetaan, veropohjaa laajennetaan, verotuksen painopiste siirretään pois työn verottamisesta, verojen keruuta tehostetaan ja veronkiertoon puututaan, ja tehostamaan nopeasti veropetosten ja veronkierron torjuntaa myös suhteessa kolmansiin maihin ja raportoimaan asiasta kesäkuuhun 2012 mennessä;

2.  kehottaa komissiota puuttumaan nopeasti EU:n säästödirektiivin tarkistamisen yhteydessä esiin nousseisiin kysymyksiin ja pääsemään nopeasti yksimielisyyteen Sveitsin ja asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa;

3.  korostaa, että automaattista tietojenvaihtoa on lisättävä ja säästödirektiivin soveltamisalaa on laajennettava, jotta pankkisalaisuus voidaan tosiasiassa poistaa;

4.  toistaa, että on keskityttävä keskeiseen rooliin, joka yhteisellä yhdistetyllä yhtiöveropohjalla voi olla petosten torjunnassa;

5.  katsoo, että yritysrekisterien ja yritysten yhteenliittymien rekisterien sääntelyn lujittaminen ja avoimuus ovat ennakkoedellytys veron välttämisen torjunnalle;

6.  pitää myönteisinä komission ehdotuksia maakohtaisesta raportoinnista tilinpäätös- ja avoimuusdirektiivien yhteydessä; muistuttaa, että rajat ylittäviä yrityksiä koskevat maakohtaisen raportoinnin vaatimukset ovat olennaisen tärkeitä, jotta yritysveron välttäminen voidaan paljastaa;

7.  kehottaa tarkistamaan emo- ja tytäryhtiödirektiiviä sekä korko- ja rojaltidirektiiviä, jotta vältetään veronkierto sekamuotoisten rahoitusvälineiden avulla EU:ssa;

8.  kehottaa komissiota tunnistamaan alueet, joilla voidaan panna täytäntöön parannuksia sekä EU:n lainsäädäntöön että jäsenvaltioiden väliseen hallinnolliseen yhteistyöhön veropetosten vähentämiseksi;

9.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan verojärjestelmiensä välisen sujuvan yhteistyön ja koordinoinnin, jotta voidaan välttää tahaton verottamatta jättäminen, veron välttäminen ja veropetokset;

10.  kehottaa jäsenvaltioita myöntämään asianmukaiset varat veropetosten torjunnasta vastaaville kansallisille yksiköille;

11.  kehottaa jäsenvaltioita SEUT-sopimuksen 65 artiklan mukaisesti tiiviissä yhteistyössä komission kanssa ja yhdessä EKP:n kanssa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla estetään erityisesti verotusta koskevien jäsenvaltioiden lakien ja asetusten rikkominen; toteaa, että tämä on erityisen tärkeää niille jäsenvaltioille, jotka ovat vakavissa vaikeuksissa tai kärsivät vakavien vaikeuksien uhasta rahoitusvakautensa osalta euroalueella;

12.  korostaa, että on tärkeää panna täytäntöön uusia ja innovatiivisia strategioita, joilla torjutaan arvonlisäveropetoksia koko EU:ssa;

13.  kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan tällä hetkellä voimassa olevia jäsenvaltioiden välisiä kahdenvälisiä sopimuksia ja jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä kahdenvälisiä sopimuksia, mikäli ne myötävaikuttavat veron välttämiseen ja vaikeuttavat tehokasta lähdeverotusta tietyissä jäsenvaltioissa;

14.  kehottaa komissiota selvittämään, onko EU:n mahdollista koordinoida jäsenvaltioiden välisten kahdenvälisten sopimusten muuttamista siten, että ne vastaisivat Eurooppa-neuvoston tavoitteita ja tekisivät näin veron välttämisestä vaikeampaa;

15.  palauttaa mieliin pyyntönsä avoimuuden lisäämisestä ja valvonnan tiukentamisesta, jotta estetään sellaisten veroparatiisien käyttö, jotka ovat ulkomaisia yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita, joiden tunnusmerkkeinä on erityisesti olematon tai nimellinen verotus, tosiasiallisen tietojenvaihdon puuttuminen ulkomaisten veroviranomaisten kanssa ja avoimuuden puute lainsäädännöllisissä, oikeudellisissa tai hallinnollisissa määräyksissä, tai OECD:n tai rahanpesunvastaisen toimintaryhmän veroparatiiseiksi luokittelemia alueita;

16.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0030.