Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon puhemiehen 11. marraskuuta 2010 päivätyn kirjeen,

–  ottaa huomioon politiikkayksikkönsä kirjallisia kannanottoja koskevan selvityksen ”Written declarations in the European Parliament – A review of process and impact” (PE 462.424),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 211 ja 212 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A7-0242/2012),

sekä katsoo seuraavaa:

A.  parlamentin toimivalta on kasvanut huomattavasti vuosien mittaan, kun se on saanut käyttöönsä merkittäviä välineitä, joiden avulla se voi vaikuttaa Euroopan unionin päätöksentekoon useimmilla unionin toiminta-aloilla;

B.  toimielinten, joille kirjallinen kannanotto osoitetaan, olisi varmistettava, että sen johdosta toteutetaan asianmukaisia jatkotoimia;

C.  kirjalliset kannanotot ovat hyödyllinen keino nostaa esiin unionin kansalaisten kannalta tärkeitä kysymyksiä;

D.  kirjallisia kannanottoja käytetään säännöllisesti, vaikka niiden määrä ei ole kovin suuri, ja vain pieni osuus niistä saa taakseen vaadittavan parlamentin jäsenten enemmistön;

E.  suurin osa kirjallisista kannanotoista raukeaa työjärjestyksessä määrätyn määräajan jälkeen;

F.  hyväksytyt kirjalliset kannanotot osoitetaan useimmiten komissiolle, jonka on todettu olevan ainoa toimielin, jossa esille otetut kysymykset ovat synnyttäneet vastakaikua;

G.  vastakaiku on useimmiten rajoittunut komissiossa käynnissä olevan toiminnan kertaamiseen ja vain poikkeuksellisesti siihen on sisältynyt erityistoimia, joihin on ryhdytty kirjallisen kannanoton johdosta;

H.  kun otetaan huomioon parlamentin lisääntyneet valtaoikeudet sekä kansalaisaloitteen käyttöönotto, kirjallisten kannanottojen merkitys on muuttunut, vaikka ne voivat edelleenkin olla hyödyllinen väline, jonka avulla jäsenet voivat kiinnittää huomiota yleisiin huolenaiheisiin;

I.  kirjallisten kannanottojen vaikuttavuus on varsin vähäinen sekä käsiteltäväksi otettavien asioiden määrittelyssä että toimielinten päätöksentekoon vaikuttamisessa, ja niiden tehokkuudesta voi saada harhaanjohtavan kuvan; oikein käytettyinä niillä on kuitenkin edelleen arvoa suosittuna kampanjointivälineenä; ehdotuksissa, joissa vaaditaan lainsäädäntötoimia, olisi käytettävä 42 artiklan 2 kohtaa, sillä se antaa yksittäisille jäsenille todellisen mahdollisuuden vaikuttaa unionin lainsäädäntöön ja sisällyttää ehdotus parlamentin valiokuntien työhön;

J.  kirjalliset kannanotot ovat joskus laadultaan ja merkittävyydeltään varsin vähäisiä eivätkä juuri liity Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ensimmäisen osan I osastossa määriteltyyn unionin toimivaltaan; parlamentti saattaakin seuraavalla vaalikaudella arvioida kirjallisia kannanottoja koskevien työjärjestyksen uusien määräysten vaikutusta ja tarkastella niiden tehokkuutta;

1.  päättää muuttaa työjärjestystä jäljempänä esitetyllä tavalla;

2.  katsoo, että toimielinten, joille kirjallinen kannanotto on osoitettu, olisi ilmoitettava parlamentille suunnitelluista jatkotoimista kolmen kuukauden kuluessa kannanoton vastaanottamisesta; aikoo lisäksi pyrkiä sopimukseen komission kanssa tästä periaatteesta, kun Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisiä suhteita koskevasta puitesopimuksesta neuvotellaan seuraavan kerran;

3.  palauttaa mieliin, että kyseiset muutokset tulevat voimaan seuraavan istuntojakson ensimmäisenä päivänä;

4.  pitää myönteisenä puhemiehistön päätöstä, jolla rajoitetaan laajamittaista toimintaa tuen saamiseksi kirjallisille kannanotoille, sillä näin turvataan parlamentin jäsenten häiriötön pääsy istuntosaliin;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.

Nykyinen teksti   Tarkistus Tarkistus 6 Euroopan parlamentin työjärjestys 42 artikla – 2 ja 3 kohta 2.  Jokainen jäsen voi tehdä parlamentille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan mukaisesti kuuluvan aloiteoikeuden puitteissa ehdotuksen unionin säädökseksi. 2.  Jokainen jäsen voi tehdä parlamentille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan mukaisesti kuuluvan aloiteoikeuden puitteissa ehdotuksen unionin säädökseksi. Enintään kymmenen jäsentä voi yhdessä jättää käsiteltäväksi tällaisen ehdotuksen. Ehdotuksessa ilmoitetaan sen oikeusperusta, ja siihen voidaan liittää enintään 150 sanan pituiset perustelut. 3.  Ehdotus annetaan puhemiehelle, joka lähettää sen käsiteltäväksi asiasta vastaavaan valiokuntaan. Ennen ehdotuksen lähettämistä valiokuntaan se käännetään niille virallisille kielille, jotka valiokunnan puheenjohtaja katsoo tarpeellisiksi pääpiirteittäistä käsittelyä varten. Valiokunta päättää jatkotoimista kolmen kuukauden kuluessa ehdotuksen valiokuntaan lähettämisestä ja kuultuaan ehdotuksen laatijaa. 3.  Ehdotus annetaan puhemiehelle, joka varmistaa, että oikeudelliset vaatimukset täyttyvät. Hän voi lähettää ehdotuksen oikeusperustan tarkistamisesta vastaavaan valiokuntaan lausuntoa varten. Jos puhemies toteaa, että ehdotus voidaan ottaa käsiteltäväksi, hän antaa sen tiedoksi täysistunnossa ja lähettää sen asiasta vastaavaan valiokuntaan. Ennen ehdotuksen lähettämistä asiasta vastaavaan valiokuntaan se käännetään niille virallisille kielille, jotka valiokunnan puheenjohtaja katsoo tarpeellisiksi pääpiirteittäistä käsittelyä varten. Valiokunta voi suosittaa puhemiehelle, että ehdotus annetaan jäsenten allekirjoitettavaksi työjärjestyksen 123 artiklan 1 a, 2 ja 5 kohdassa vahvistettuja menettelyjä ja määräaikoja noudattaen. Jos valiokunta päättää esittää ehdotuksen parlamentille 48 artiklan mukaista menettelyä noudattaen, ehdotuksen laatijan nimi mainitaan mietinnön otsikossa. Jos parlamentin jäsenten enemmistö on allekirjoittanut ehdotuksen, puheenjohtajakokouksen katsotaan antaneen luvan laatia mietintö ehdotuksesta. Valiokunta laatii mietinnön 48 artiklan mukaisesti ehdotuksen laatijoita kuultuaan. Jos ehdotusta ei anneta muiden jäsenten allekirjoitettavaksi tai parlamentin jäsenten enemmistö ei ole allekirjoittanut sitä, asiasta vastaava valiokunta päättää jatkotoimista kolmen kuukauden kuluessa ehdotuksen valiokuntaan lähettämisestä ja kuultuaan ehdotuksen laatijoita. Ehdotuksen laatijoiden nimet mainitaan mietinnön otsikossa. Tarkistus 1 Euroopan parlamentin työjärjestys 123 artikla – 1 kohta 1.  Enintään viisi jäsentä voi jättää käsiteltäväksi Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvaa asiaa koskevan enintään 200 sanan pituisen kirjallisen kannanoton, joka ei saa kattaa aiheita, joita käsitellään parhaillaan lainsäädäntömenettelyssä. Puhemies myöntää luvan tapauskohtaisesti. Kirjalliset kannanotot painetaan virallisilla kielillä ja toimitetaan jakeluun. Ne kirjataan yhdessä allekirjoittajien nimien kanssa luetteloon. Luettelo on julkinen ja sitä pidetään istuntojaksojen aikana istuntosalin sisäänkäynnin ulkopuolella ja istuntojaksojen välillä kvestorikollegion päättämässä asianmukaisessa paikassa. 1.  Vähintään kymmenen jäsentä vähintään kolmesta poliittisesta ryhmästä voi jättää käsiteltäväksi enintään 200 sanan pituisen kirjallisen kannanoton, joka koskee yksinomaan asiaa, joka kuuluu Euroopan unionin toimivaltaan. Kirjallisen kannanoton sisällön on oltava julkilausuman kaltainen. Siinä ei varsinkaan saa vaatia lainsäädäntötoimia eikä esittää päätöksiä asioista, joiden osalta työjärjestyksessä määrätään erityisestä menettelystä tai toimivallasta, eikä se saa koskea aihetta, jota käsitellään parlamentissa käynnissä olevassa menettelyssä. 1 a. Puhemies tekee perustellun päätöksen luvan myöntämisestä asian käsittelyn jatkamiselle 1 kohdan mukaisesti kaikissa tapauksissa. Kirjalliset kannanotot julkaistaan virallisilla kielillä parlamentin verkkosivustolla ja toimitetaan sähköisesti kaikille jäsenille. Ne kirjataan yhdessä allekirjoittajien nimien kanssa sähköiseen luetteloon. Luettelo on julkinen, ja se on saatavilla parlamentin verkkosivustolla. Puhemies säilyttää myös kirjallisten kannanottojen paperitulosteet allekirjoituksineen. Tarkistus 2 Euroopan parlamentin työjärjestys 123 artikla – 2 kohta 2.  Jäsen voi allekirjoittaa kannanoton, joka on kirjattu luetteloon. 2.  Jäsen voi allekirjoittaa kannanoton, joka on kirjattu sähköiseen luetteloon. Allekirjoituksen voi perua milloin tahansa kolmen kuukauden kuluessa kannanoton kirjaamisesta luetteloon. Jos jäsen peruu allekirjoituksensa, hän ei saa enää allekirjoittaa kyseistä kannanottoa uudestaan. Tarkistus 7 Euroopan parlamentin työjärjestys 123 artikla – 3 kohta 3.  Jos parlamentin jäsenten enemmistö on allekirjoittanut kannanoton, puhemies ilmoittaa tästä parlamentille, allekirjoittajien nimet merkitään pöytäkirjaan ja kannanotto julkaistaan hyväksyttynä tekstinä. 3.  Jos parlamentin jäsenten enemmistö on allekirjoittanut kannanoton kolmen kuukauden kuluttua sen kirjaamisesta luetteloon, puhemies ilmoittaa tästä parlamentille. Kannanotto, joka ei sido parlamenttia, ja allekirjoittajien nimet julkaistaan pöytäkirjassa. Tarkistus 4 Euroopan parlamentin työjärjestys 123 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a. Jos toimielimet, joille hyväksytty kannanotto on osoitettu, eivät ilmoita parlamentille suunnitelluista jatkotoimista kolmen kuukauden kuluessa tekstin vastaanottamisesta, asia otetaan kannanoton yhden tai useamman laatijan pyynnöstä asiasta vastaavan valiokunnan myöhemmän kokouksen esityslistalle. Tarkistus 5 Euroopan parlamentin työjärjestys 123 artikla – 5 kohta 5.  Yli kolme kuukautta luettelossa ollut kirjallinen kannanotto raukeaa, jollei vähintään puolet parlamentin jäsenistä ole sitä allekirjoittanut. 5.  Yli kolme kuukautta luettelossa ollut kirjallinen kannanotto raukeaa, jollei vähintään puolet parlamentin jäsenistä allekirjoita sitä, eikä tätä kolmen kuukauden määräaikaa voida jatkaa.