Choisissez la langue de votre document : bg - български es - español cs - čeština da - dansk de - Deutsch et - eesti keel el - ελληνικά en - English fr - français ga - Gaeilge hr - hrvatski it - italiano lv - latviešu valoda lt - lietuvių kalba hu - magyar mt - Malti nl - Nederlands pl - polski pt - português ro - română sk - slovenčina sl - slovenščina fi - suomi sv - svenska
Hakemisto  Hyväksytyt tekstit Perjantai 26. lokakuuta 2012 - Strasbourg Ihmisoikeustilanne Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa   Tyttöjen syrjintä Pakistanissa, erityisesti Malala Yousafzain tapaus   Kambodžan tilanne   EU:n ja Yhdysvaltojen sopimus toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamisesta ***   Innovatiiviset rahoitusvälineet tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä   Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2011   Rahoitusvälineiden markkinat ja direktiivin 2004/39/EY kumoaminen ***I   Rahoitusvälineiden markkinat ja OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun asetuksen (EMIR-asetus) muuttaminen ***I   Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuoden 2012 painopisteiden täytäntöönpano   EU:n ja Venäjän väliset kauppasuhteet Venäjän WTO:hon liittymisen jälkeen   Valko-Venäjän vaalit   Georgian vaalit Ihmisoikeustilanne Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa  185k  43k Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. lokakuuta 2012 Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ihmisoikeustilanteesta (2012/2842(RSP)) P7_TA(2012)0400 RC-B7-0476/2012 Euroopan parlamentti, joka –  ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin suhteista Persianlahden yhteistyöneuvostoon(1), –  ottaa huomioon parlamentin suhteista Arabian niemimaahan vastaavan valtuuskunnan 29. huhtikuuta – 3. toukokuuta 2012 tekemän vierailun Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin, –  ottaa huomioon Yhdistyneiden arabiemiirikuntien perustuslain 30 artiklan, –  ottaa huomioon arabimaiden ihmisoikeuksien peruskirjan, jonka sopimuspuoli Yhdistyneet arabiemiirikunnat on, –  ottaa huomioon vuosittaiset ihmisoikeusraporttinsa, –  ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategisen kehyksen ja toimintasuunnitelman, –  ottaa huomioon vuonna 2004 laaditut ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat, jotka on ajantasaistettu vuonna 2008, –  ottaa huomioon Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2012 pidetyn EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston 22. yhteisneuvoston ja ministerikokouksen yhteispuheenjohtajien lausunnon, –  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan 20. huhtikuuta 2011 pidetyn EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston yhteisneuvoston ja ministerikokouksen päätteeksi antaman lausunnon sekä varapuheenjohtajan / korkean edustajan 25. kesäkuuta 2012 pidetyn EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston 22. yhteisneuvoston ja ministerikokouksen jälkeen antamat lausunnot, –  ottaa huomioon 25. helmikuuta 1989 tehdyn Euroopan yhteisön ja Persianlahden yhteistyöneuvoston välisen yhteistyösopimuksen, –  ottaa huomioon yhteisen toimintaohjelman (2010–2013) EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston vuonna 1989 tekemän yhteistyösopimuksen täytäntöön panemiseksi, –  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, –  ottaa huomioon kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, –  ottaa huomioon lisäpöytäkirjan ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta (Palermon pöytäkirja) sekä YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen ja yleissopimuksen lapsen oikeuksista, –  ottaa huomioon ihmiskauppaa, erityisesti nais- ja lapsikauppaa, käsittelevän YK:n erityisraportoijan 12. huhtikuuta 2012 antamat suositukset, –  ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 4 kohdan, A.  toteaa, että Yhdistyneiden arabiemiirikuntien hallitus on tiukentanut ihmisoikeuksien puolustajien ja kansalaisjärjestöaktivistien vastaisia toimiaan vuonna 2012, minkä seurauksena poliittisten vankien lukumäärä on noussut 64:ään; B.  toteaa, että useimpia heistä pidetään vangittuina oloissa, joissa heihin ei saada yhteyttä, heitä väitetään kidutetun eikä heillä ole oikeusavustajaa; C.  ottaa huomioon, että vangittujen joukossa on muun muassa Yhdistyneiden arabiemiirikuntien opiskelijaliiton puheenjohtaja Mansoor al-Ahmadi, virassa oleva tuomari Mohamed al-Abdouly, kaksi entistä tuomaria Khamis al-Zyoudiand ja Ahmed al-Za’abi sekä kaksi tunnettua ihmisoikeusasianajajaa Mohamed al-Mansoori – asianajajaliiton entinen puheenjohtaja – ja Mohamed al-Roken; D.  toteaa, että vangituille oikeusapua tarjoavan sikäläisen asianajajan työntekijöitä vastaan on käynnistetty eri väitteiden mukaan järjestelmällinen häirintä- ja pelottelukampanja, joka ilmeni muun muassa kolmen muunmaalaisen kansalaisen maastakarkotuksena kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä; toteaa, että myös asianajajia, jotka ovat matkustaneet Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin tarjotakseen vangituille oikeusapua, on häiritty; E.  ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustajia ja demokratia-aktivisteja on häiritty, heille on määrätty matkustuskieltoja ja ilmaisun- ja kokoontumisvapautta koskevia rajoituksia, heitä on pidätetty mielivaltaisesti, heiltä on riistetty kansalaisuus, heitä on karkotettu maasta ja heitä on pidetty laittomasti vangittuina; F.  ottaa huomioon Yhdistyneiden arabiemiirikuntien viranomaisten väittävän, että rajoitusten kiristäminen on vastatoimi ulkomailta ohjatulle islamistien salajuonelle, jolla pyritään kaatamaan hallitus; toteaa, että kaikilla vangituilla on yhteyksiä al-Islahiin, rauhanomaiseen islamistiryhmään, joka on toiminut maassa vuodesta 1974; katsoo olevan näyttöä siitä, että kansallista turvallisuutta käytetään verukkeena rauhanomaiseen aktivismiin kohdistetuille rajoituksille, joilla pyritään tukahduttamaan perustuslaillisia uudistuksia ja kansalaisuudettomuuden kaltaisia ihmisoikeuskysymyksiä koskevat vaatimukset; G.  toteaa, että tunnettu ihmisoikeuksien puolustaja ja bloggaaja Ahmed Mansoor on pahoinpidelty kahdesti viimeisten viikkojen aikana ja että häntä pelotellaan ja uhkaillaan jatkuvasti; toteaa, että häntä pidettiin vangittuna seitsemän kuukautta vuonna 2011 ennen kuin hänet tuomittiin marraskuussa maan korkea-arvoisten virkamiesten loukkaamisesta; toteaa, että viranomaiset ovat ottaneet häneltä passin pois ja mielivaltaisesti kieltäneet häntä matkustamasta; H.  toteaa, että muiden aktivistien tapaan Mansooria syytettiin maan poliittisten johtajien loukkaamisesta sen jälkeen kun hän oli järjestänyt ja allekirjoittanut vetoomuksen, jolla vaadittiin poliittisten osallistumismahdollisuuksien lisäämistä vaaleilla valitun ja täydet lainsäädäntö- ja sääntelyoikeudet omaavan parlamentin kautta; I.  ottaa huomioon, että valtionsyyttäjä antoi 15. heinäkuuta 2012 lausunnon, jossa hän ilmoitti, että pidätettyjen poliittisten vastustajien ryhmää tutkittaisiin valtion turvallisuuden vastaisesta rikosjuonesta, toimimisesta maan perustuslaillista ja hallintojärjestelmää vastaan sekä yhteydenpidosta ulkomaisiin järjestöihin ja ulkomaisia etuja ajaviin tahoihin; J.  ottaa huomioon, että vaikka Yhdistyneiden arabiemiirikuntien perustuslaki suojelee sananvapautta ja lehdistön vapautta, maan rikoslain mukaan viranomaiset voivat nostaa syytteitä hallitusta arvostelleita henkilöitä vastaan; ottaa huomioon, että ainakin yksi internet-keskustelufoorumi on suljettu ja että maan sisäiset yhteydet lukuisiin poliittisiin verkkosivustoihin on estetty; K.  ottaa huomioon, että Yhdistyneiden arabiemiirikuntien viranomaiset ovat lopettaneet vuonna 2012 demokratiaa alueella edistäviä merkittäviä kansainvälisesti tunnettuja kansalaisjärjestöjä ja että he ovat erityisesti sulkeneet kansallisen demokratiainstituutin Dubain toimiston sekä saksalaisen demokratiaa edistävän ajatushautomon Konrad Adenauer -säätiön toimiston Abu Dhabissa; L.  ottaa huomioon, että ihmiskauppaa käsittelevän YK:n erityisraportoijan kertomuksen mukaan työvoiman hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa ihmiskauppaa harjoitetaan edelleen laajalti Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa kyseisen kaupan uhrien jäädessä tuntemattomiksi; M.  ottaa huomioon, että hallitus ei juurikaan ole edistynyt naisten syrjintää käsittelevän CEDAW-komitean vuoden 2010 alkupuolella antamien suositusten täytäntöönpanossa; N.  ottaa huomioon, että Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa langetetaan edelleen kuolemantuomioita; 1.  pitää erittäin huolestuttavina Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa niihin ihmisoikeuksien puolustajiin, poliittisiin aktivisteihin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoihin kohdistettua väkivaltaa, sortoa ja pelottelua, jotka käyttävät rauhanomaisesti ilmaisun-, mielipiteen- ja kokoontumisvapautta koskevia perusoikeuksiaan; vaatii Yhdistyneiden arabiemiirikuntien viranomaisia lopettamaan viipymättä meneillään olevat sortotoimet; 2.  vaatii vapauttamaan ehdoitta kaikki mielipidevangit ja aktivistit sekä ihmisoikeuksien puolustajat ja kehottaa Yhdistyneiden arabiemiirikuntien viranomaisia varmistamaan, että pidätetyt, joiden katsotaan rikkoneen lakia, tuodaan oikeuteen ja asetetaan syytteeseen rikoksesta ja että heille tarjotaan mahdollisuus saada oikeusavustaja, jonka he voivat itse valita; 3.  kehottaa Yhdistyneiden arabiemiirikuntien viranomaisia tutkimaan perusteellisesti ja puolueettomasti niin Ahmed Mansoorin pahoinpitelyn ja häntä vastaan julkisesti esitetyt uhkaukset kuin kaikki muutkin häirintä- ja pahoinpitelytapaukset; 4.  vaatii noudattamaan kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, ilmaisunvapaus niin verkossa kuin sen ulkopuolella, kokoontumisvapaus, naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo, syrjinnän torjuminen ja oikeus puolueettomaan oikeudenkäyntiin mukaan luettuina; 5.  suhtautuu myönteisesti Yhdistyneiden arabiemiirikuntien liittymiseen kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaiseen YK:n yleissopimukseen 19. heinäkuuta 2012 ja kehottaa maan viranomaisia todistamaan sitoutumisensa hyväksymänsä yleissopimuksen velvoitteisiin tutkimalla perusteellisesti, puolueettomasti ja riippumattomasti väitteet kidutuksista ja väitteet, jotka koskevat tahdonvastaisesti kadonneita henkilöitä; 6.  kehottaa Yhdistyneitä arabiemiirikuntia vahvistamaan aikomuksensa noudattaa korkeimpia mahdollisia ihmisoikeuksien edistämiseen ja suojelemiseen liittyviä normeja YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyttä vuosina 2013–2015 koskevan hakemuksensa mukaisesti ratifioimalla kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen valinnaisine pöytäkirjoineen sekä esittämällä kaikille YK:n erityismenettelyn mukaisesti valtuutetuille pysyvän kutsun vierailla maassa; 7.  tuomitsee kuolemanrangaistuksen soveltamisen kaikissa oloissa; 8.  pitää myönteisenä EU:n uuden ihmisoikeuspaketin hyväksymistä ja kehottaa unionin toimielimiä, ihmisoikeuksista vastaava Euroopan unionin erityisedustaja mukaan luettuna, ryhtymään yhdessä 27 jäsenvaltion kanssa konkreettisiin toimiin varmistaakseen, että EU noudattaa Yhdistyneitä arabiemiirikuntia kohtaan selkeää ja periaatteellista politiikkaa, jossa otetaan huomioon jatkuvat ja vakavat ihmisoikeusloukkaukset maassa toteuttamalla toimia, antamalla julkilausumia ja käynnistämällä aloitteita ihmisoikeusneuvostossa; 9.  kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin korkeaa edustajaa ja unionin toimielimiä pitämään ihmisoikeudet kaikkien kolmansien maiden kanssa ylläpitämiensä suhteiden ytimessä, strategiset kumppanit mukaan luettuina, ja korostamaan tätä näkökohtaa erityisesti EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston seuraavassa kokouksessa; 10.  pitää olennaisen tärkeänä jatkaa ponnisteluja, jotta voidaan lisätä EU:n ja Persianlahden alueen välistä yhteistyötä ja edistää keskinäistä ymmärtämystä ja luottamusta; katsoo, että Euroopan parlamentin ja sen alueen kumppaneiden säännölliset parlamenttienväliset kokoukset tarjoavat merkittävän foorumin rakentavan ja rehellisen vuoropuhelun kehittämiseksi yhteistä huolta aiheuttavista kysymyksistä; 11.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Yhdistyneiden arabiemiirikuntien hallitukselle ja parlamentille, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komissiolle, ihmisoikeuksista vastaavalle Euroopan unionin erityisedustajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille, Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetulle sekä Persianlahden yhteistyöneuvoston jäsenvaltioiden hallituksille. (1) EUVL C 247 E, 17.8.2012, s. 1. Tyttöjen syrjintä Pakistanissa, erityisesti Malala Yousafzain tapaus  132k  50k Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. lokakuuta 2012 tyttöjen syrjinnästä Pakistanissa ja erityisesti Malala Yousafzain tapauksesta (2012/2843(RSP)) P7_TA(2012)0401 RC-B7-0477/2012 Euroopan parlamentti, joka –  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman naisten tilanteesta Afganistanissa ja Pakistanissa(1), –  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa ihmisoikeuksista ja demokratiasta Pakistanissa, erityisesti 20. tammikuuta 2011(2) ja 20. toukokuuta 2010(3) antamansa päätöslauselmat, –  ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista maailmassa ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla, mukaan luettuina vaikutukset EU:n strategiseen ihmisoikeuspolitiikkaan(4), –  ottaa huomioon korkean edustajan tiedottajan 10. lokakuuta 2012 antaman lausunnon nuoren ihmisoikeuksien puolustajan ampumisesta Pakistanissa, –  ottaa huomioon UN Women -järjestön puheenjohtajan 10. lokakuuta 2012 antaman lausunnon, jossa tuomitaan Malala Yousafzaita vastaan tehty isku, –  ottaa huomioon 21. helmikuuta 2011 hyväksytyt neuvoston päätelmät uskontoon tai vakaumukseen perustuvasta suvaitsemattomuudesta, syrjinnästä ja väkivallasta, –  ottaa huomioon maaliskuussa 2012 vahvistetun EU:n ja Pakistanin välisen viisivuotisen toimintasuunnitelman, jonka painopisteisiin kuuluvat muun muassa hyvä hallintotapa, yhteistyö naisten voimaannuttamisen alalla sekä ihmisoikeuksia koskeva vuoropuhelu, –  ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2012 hyväksytyt neuvoston päätelmät, joissa muistutettiin odotuksista, jotka koskevat ihmisoikeuksien edistämistä ja kunnioittamista, –  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Lapsille erikoisasema EU:n ulkoisissa toimissa” (KOM(2008)0055), –  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 26 artiklan, –  ottaa huomioon kaikkinaisen naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamisesta 18. joulukuuta 1979 tehdyn YK:n yleissopimuksen (CEDAW) ja 20. joulukuuta 1993 annetun naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskevan YK:n julistuksen, –  ottaa huomioon naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1325 (2000) ja 1820 (2008) sekä naisiin ja lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan torjumista aseellisissa konflikteissa koskevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1888 (2009), jossa korostetaan kaikkien valtioiden vastuuta siitä, että rankaisemattomuus lopetetaan ja että syytteitä nostetaan niitä vastaan, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksiin, mukaan luettuna naisiin ja tyttöihin kohdistuva seksuaalinen ja muu väkivalta, –  ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 4 kohdan, A.  panee merkille, että 9. lokakuuta 2012 Malala Yousafzai, 14-vuotias Swatin laaksosta kotoisin oleva tyttö, valittiin iskun kohteeksi koulubussissa matkalla kotiin ja häntä ammuttiin päähän ja niskaan, jolloin hän loukkaantui vakavasti, ja että iskussa haavoittui myös kaksi muuta tyttöä; B.  ottaa huomioon, että Malala Yousafzaista oli tullut kansallisen vastarinnan symboli vastustettaessa Talibanin pyrkimyksiä estää tyttöjen koulunkäynti, koska hän oli kirjoittanut 11-vuotiaasta asti blogeja ja sai joulukuussa 2011 kansallisen nuorison rauhanpalkinnon, joka on nimetty uudelleen hänen mukaansa kansalliseksi Malala-rauhanpalkinnoksi; C.  ottaa huomioon, että Pakistanin Tehrik-i-Taliban on ottanut vastuun iskusta ja antanut sen jälkeen lausunnon, jonka mukaan on välttämätöntä tappaa jokainen, joka johtaa islamilaisen lain vastaista kampanjaa, ja jossa ilmoitettiin, että liike pyrkii uudelleen surmaamaan Yousafzain, jos hän toipuu vammoistaan; D.  ottaa huomioon, että Pakistanissa ja monissa muissa muslimimaissa on ollut protesteja, joissa on ihailtu Malala Yousafzaita, ilmaistu hänelle solidaarisuutta ja tuomittu Talibanin raaka isku; E.  panee merkille, että turvallisuusjoukot reagoivat tilanteeseen pidättämällä useita rikoksesta epäiltyjä ja Pakistanin parlamentti keskusteli päätöslauselmasta, jossa tuomitaan isku, mutta maan pääoppositiopuolue muslimiliitto PML-N vastusti sitä; F.  ottaa huomioon, että Malala Yousafzaita vastaan tehtyä iskua edeltävien 12 kuukauden aikana surmattiin ihmisoikeuksien puolustajat Farida Afridi ja Zarteef Afridi ja syyksi ilmoitettiin heidän työnsä naisten hyvinvoinnin ja koulutuksen hyväksi; G.  ottaa huomioon, että viime kuukausina aseelliset ryhmät ovat edelleen tehneet Pakistanissa iskuja, joissa on käytetty terrorikeinoja ja joihin Taliban tai al-Qaida, Pakistanin Tehrik-i-Taliban mukaan lukien, ovat vaikuttaneet ja/tai osallistuneet, ja että iskut ovat usein kohdistuneet hallituksen toimipaikkoihin, kouluihin ja siviileihin, myös lapsiin, ja niitä on tehty Khyber-Pakhtunkhwassa, Pakistanin liittovaltion heimoalueilla ja kaupungeissa; H.  ottaa huomioon, että vuonna 2011 ilmoitettiin 11 tapauksesta, joissa aseelliset ryhmät käyttivät lapsia itsemurhaiskujen tekijöinä, että lapsia joutui yhä sellaisten mielivaltaisten iskujen uhreiksi, joissa käytettiin kotitekoisia räjähteitä tai itsemurhapommittajia, että raportointikauden aikana kuoli yhteensä 57 lasta ja että syynä olivat maamiinat, sodan räjähtämättömät jäänteet, kotitekoiset räjähteet ja pommi- ja kranaatti-iskut sekä kohdistetut iskut; ottaa huomioon, että 13. syyskuuta 2011 Pakistanin Tehrik-i-Talibanin väitetään tehneen Khyber-Pakhtunkhwassa koulubussia vastaan iskun, jossa kuoli neljä lasta; I.  ottaa huomioon, että hallituksen tietojen mukaan vuonna 2012 Khyber-Pakhtunkhwassa tuhoutui 246 koulua (59 tyttökoulua ja 187 poikakoulua) ja 763 koulua vahingoittui (244 tyttökoulua ja 519 poikakoulua) ja että syynä tähän on konflikti Talibanin kanssa ja siksi tuhansilla lapsilla ei ole mahdollisuutta saada opetusta; J.  ottaa huomioon, että vuodesta 2009 tähän päivään asti aseelliset ryhmät ovat tehneet tyttökouluihin suoria iskuja käyttäen pommeja ja kotitekoisia räjähteitä ja että vuonna 2011 iskuissa tuhoutui osittain tai kokonaan 152 koulun tilat Pakistanin liittovaltion heimoalueilla ja Khyber-Pakhtunkhwassa; ottaa huomioon, että iskuilla on kerrottu pyrittävän kostamaan alueen sotatoimet ja vastustamaan maallista opetusta ja tyttöjen koulutusta; toteaa, että viimeisin isku tyttökouluun tehtiin 25. syyskuuta 2012 Charsaddan alueella; K.  toteaa, että monien naisten ja tyttöjen tilanne Pakistanissa on edelleen erittäin vakava ja että Global Gender Gap Index -vertailussa Pakistan on luokiteltu maailman kolmanneksi vaarallisimmaksi paikaksi naisille; L.  ottaa huomioon, että 16. lokakuuta 2012 päivätystä Unescon raportista ”Education For All (EFA) Global Monitoring Report” käy ilmi, että Pakistan on vähentänyt koulutukseen käyttämänsä rahoituksen määrän alle 2,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta, vaikka maan koulua käymättömien tyttöjen määrä on toiseksi suurin maailmassa; M.  ottaa huomioon, että tytöt joutuvat yhä usein perheväkivallan, ihmiskaupan ja pakkoavioliittojen uhreiksi ja heillä käydään kauppaa riitojen ratkaisemiseksi; N.  ottaa huomioon, että useimmissa tapauksissa naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan syyllistyneitä ei aseteta syytteeseen; O.  ottaa huomioon, että Pakistanissa on useita naisia syrjiviä lakeja, mutta panee merkille, että maan hallitus antoi vuosina 2011 ja 2012 uutta lainsäädäntöä, jolla voidaan torjua tehokkaammin naisiin kohdistuvaa syrjintää ja väkivaltaa, muun muassa lait, joilla kielletään pakkoavioliitot, naisten häirintä työpaikoilla ja kotona sekä happoiskut; toteaa, että lakeja ei ole vielä pantu täytäntöön eikä täytäntöönpanoa valvota; P.  toteaa, että Taliban on saanut hallintaansa tiettyjä alueita, millä on kielteisiä seurauksia naisille ja tytöille, koska he eivät voi käyttää oikeuksiaan; Q.  ottaa huomioon, että maaliskuussa 2012 vahvistetussa viisivuotisessa toimintasuunnitelmassa EU ilmoitti toistamiseen haluavansa rakentaa molemminpuolisiin etuihin ja yhteisiin arvoihin perustuvan vahvan ja pitkäaikaisen kumppanuuden Pakistanin kanssa ja tukea Pakistanin demokraattisia instituutioita ja siviilihallitusta sekä kansalaisyhteiskuntaa; R.  ottaa huomioon, että EU on valmis jatkamaan yhteistyötä mutta se edellyttää Pakistanin noudattavan kansainvälisiä sitoumuksiaan etenkin turvallisuuden ja ihmisoikeuksien, myös naisten oikeuksien, alalla; S.  ottaa huomioon, että EU ja Pakistan ilmoittivat 5. kesäkuuta 2012 perustavansa terrorisminvastaisen ohjauskomitean tiivistääkseen terrorisminvastaista yhteistyötään; T.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 5 kohdassa todetaan, että demokratian edistäminen sekä ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien kunnioittaminen ovat Euroopan unionin perusperiaatteita ja -tavoitteita ja muodostavat yhteisen perustan sen suhteille kolmansiin maihin; ottaa huomioon, että EU:n kauppaan liittyvän ja kehitysavun ehtona on ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen; 1.  tuomitsee ankarasti Malala Yousafzaita vastaan tehdyn väkivaltaisen iskun, jossa haavoittui vakavasti hänen kaksi luokkatoveriaan, ja toteaa, että isku on lapsen oikeuksien vakava loukkaus sekä perustavanlaatuisten inhimillisten arvojen loukkaus ja isku kaikkia Pakistanin ihmisoikeuksien puolustajia vastaan; 2.  ihailee ja arvostaa rohkeutta ja päättäväisyyttä, joilla Malala Yousafzai on varhaisesta nuoruudestaan lähtien puolustanut tyttöjen oikeutta saada opetusta, ja toteaa, että hänestä on tullut esikuva monille hänen ikäisilleen tytöille; panee tyytyväisenä merkille Pakistanin armeijan ja Yhdistyneen kuningaskunnan lääkintähenkilöstön nopeat lääkintätoimet ja toivoo hartaasti, että Yousafzai toipuu kokonaan vakavista vammoistaan; 3.  panee tyytyväisenä merkille, että suuri osa Pakistanin yhteiskuntaa, monet islamilaiset oppineet ja useimmat merkittävät poliittiset puolueet tuomitsivat iskun laajalti; kehottaa kaikkia poliittisia puolueita tuomitsemaan selkeästi Tehrik-i-Talibanin, joka on ottanut vastuun iskusta; 4.  ilmaisee tukensa kaikille pakistanilaisille perheille, jotka kannustavat tyttäriään kouluttautumaan; 5.  kehottaa Pakistanin hallitusta huolehtimaan Malala Yousafzain ja hänen perheensä turvallisuudesta ja saattamaan oikeuteen iskusta vastuussa olevat henkilöt; kehottaa Pakistanin hallitusta varmistamaan muiden Talibanilta tai muilta ääriryhmiltä uhkauksia saaneiden ihmisoikeusaktivistien – erityisesti yhteiskunnallisesti ja poliittisesti aktivoituvien naisten ja tyttöjen – turvallisuuden; on huolissaan raporteista, joiden mukaan 17-vuotiasta Hinna Khania ja hänen perhettään on uhkailtu; 6.  on erittäin huolestunut naisten ja tyttöjen tilanteesta ja toistuvista raporteista, joissa kerrotaan lasten ja naisten oikeuksien loukkauksista Pakistanissa, myös raporteista, joiden mukaan aseelliset ryhmät käyttävät lapsia itsemurhaiskujen tekijöinä; korostaa, että Pakistanin naisten ja tyttöjen tilanteeseen on kiinnitettävä pikaisesti tiiviimpää kansainvälistä huomiota; 7.  on syvästi huolissaan väkivaltaisen ääriliikehdinnän pahenemisesta, koska se on vakava uhka naisille ja tytöille, sekä pelottelun ja väkivallan käytöstä, joka on jo johtanut siihen, että tyttökouluja on räjäytetty ja naisille on annettu raipparangaistuksia osassa Pakistanin liittovaltion heimoalueita ja Khyber-Pakhtunkhwaa; 8.  kehottaa Pakistanin viranomaisia asettamaan syytteeseen väkivaltaa lietsovat henkilöt ja ryhmät ja erityisesti sellaiset, jotka kehottavat tappamaan toisinajattelevia henkilöitä tai ryhmiä; 9.  pyytää Pakistanin hallitusta tehostamaan huomattavasti toimiaan jäljittääkseen maassa tapahtuneiden tahdonvastaisten katoamisten sadat tai jopa tuhannet uhrit, joiden joukossa on lapsia ja joista osa on vasta 9- tai 10-vuotiaita tyttöjä; kehottaa julkaisemaan hallituksen teettämien, tämän ongelman laajuutta koskevien sisäisten tutkimusten tulokset; 10.  on tyytyväinen Pakistanin liittovaltion heimoalueilla noudatettavaan lastensuojelupolitiikkaan, joka otettiin käyttöön 10. tammikuuta 2012 ja jonka tarkoituksena on panna täytäntöön suojelupalveluita koskeva suunnitelma ja perustaa lastensuojeluyksiköitä alueen kaikkiin virastoihin; 11.  suhtautuu myönteisesti siihen, että vuonna 2010 annetun lasten suojelulain, joka on jo voimassa Khyber-Pakhtunkhwan maakunnassa, soveltaminen ulotetaan välittömästi myös alueellisesti hallinnoiduille liittovaltion heimoalueille, Swatin laakso mukaan lukien; toivoo, että lain tehokas soveltaminen auttaa tuomaan heimoalueet lainsäädännön piiriin; 12.  kehottaa Pakistanin hallitusta käyttämään hyväkseen nykyistä ilmapiiriä ja tekemään todellisia parannuksia naisten ja tyttöjen oikeuksiin, tarkistamaan ja uudistamaan hudood-määräysten osia ja todistelusääntöjä, lakia lapsiavioliittojen rajoittamisesta ja muita säädöksiä, jotka ovat naisten laillisen aseman ja oikeuksien vastaisia ja tekevät heistä lain edessä alempiarvoisia; 13.  panee tyytyväisenä merkille, että Pakistanin hallitus antoi vuosina 2011 ja 2012 uutta lainsäädäntöä, jolla voidaan torjua tehokkaammin naisiin kohdistuvaa syrjintää ja väkivaltaa, ja kehottaa hallitusta varmistamaan, että uudet lait todella pannaan täytäntöön ja niiden täytäntöönpanoa valvotaan; 14.  kehottaa Pakistanin hallitusta tekemään tiivistä yhteistyötä YK:n ja EU:n kanssa saavuttaakseen vuosituhannen kehitystavoitteet ja erityisesti tavoitteen 2, jonka mukaan vuoteen 2015 mennessä kaikilla lapsilla, sekä tytöillä että pojilla, on mahdollisuus suorittaa koko alemman perusasteen koulutus; kehottaa Pakistanin hallitusta ottamaan ensisijaiseksi tavoitteeksi koulua käyvien tyttöjen määrän lisäämisen ja varmistamaan heidän turvallisuutensa koulunkäynnin ajan; 15.  kehottaa Pakistanin hallitusta lisäämään julkisille kouluille annettavaa rahoitusta ja ryhtymään tehokkaisiin toimiin ottaakseen käyttöön perusopetusta koskevan pakollisen yhdenmukaisen opetusohjelman sekä kaikkien yksityisessä tai julkisessa omistuksessa olevien koraanikoulujen tarkastusjärjestelmän, koska varsinkin maaseudulla ne ovat usein ainoita opetuksen tarjoajia; 16.  kehottaa komissiota laatimaan yhdessä Pakistanin hallituksen kanssa opetusohjelmia, joilla pyritään parantamaan Pakistanin naisten lukutaitoa ja koulutusta osana maan kehitysapupolitiikkaa; 17.  kehottaa komissiota ja neuvostoa sekä kansainvälistä yhteisöä osoittamaan merkittävästi lisävaroja toimiin, joilla pyritään suojelemaan naisia ja tyttöjä raiskauksilta, hyväksikäytöltä ja perheväkivallalta, sekä tukemaan toimia, joilla autetaan naisia ja tyttöjä syrjivän lainsäädännön vastaisia kansalaisyhteiskunnan liikkeitä; 18.  kehottaa komissiota noudattamaan tiedonannossaan ”Lapsille erikoisasema EU:n ulkoisissa toimissa” antamaansa lapsia koskevaa sitoumusta ja varmistamaan, että unioni tekee kaikkensa edistääkseen ja suojellakseen lasten oikeuksia; 19.  vaatii ottamaan kaikessa ihmisoikeusvuoropuhelussa nimenomaisesti esiin naisten ja lasten oikeudet ja erityisesti kaikkinaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan torjumisen ja poistamisen, mukaan luettuina pakkoavioliitot, perheväkivalta ja naismurhat, ja vaatii myös, ettei tällaisten julmuuksien poistamista koskevan velvoitteen välttämiseksi saa vedota mihinkään tapaan, perinteeseen tai uskonnolliseen näkemykseen; katsoo, että lapsiavioliittojen estäminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa nuorten tyttöjen perusoikeuksien kunnioittaminen Pakistanissa; 20.  kehottaa unionin toimivaltaisia toimielimiä korostamaan edelleen yhteiskunnan uskonnollista suvaitsevaisuutta Pakistanin kanssa käytävässä poliittisessa vuoropuhelussa, sillä tämä asia on keskeisen tärkeä islamilaisen ääriliikehdinnän torjumiselle pitkällä aikavälillä; 21.  kehottaa unionin toimivaltaisia toimielimiä vaatimaan, että Pakistanin hallitus noudattaa Euroopan unionin ja Pakistanin islamilaisen tasavallan väliseen yhteistyösopimukseen kirjattua demokratia- ja ihmisoikeuslauseketta; toistaa Euroopan ulkosuhdehallinnolle ja ihmisoikeuksia käsittelevälle EU:n erityisedustajalle esittämänsä kehotuksen antaa säännöllisesti kertomuksia varsinkin yhteistyösopimuksen ja demokratia- ja ihmisoikeuslausekkeen täytäntöönpanosta, naisten ja lasten oikeudet mukaan luettuina; 22.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksia käsittelevälle EU:n erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, UN Women -järjestölle, YK:n ihmisoikeusneuvostolle sekä Pakistanin hallitukselle ja parlamentille. (1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0591. (2) EUVL C 136 E, 11.5.2012, s. 90. (3) EUVL C 161 E, 31.5.2011, s. 147. (4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0126. Kambodžan tilanne  203k  48k Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. lokakuuta 2012 Kambodžan tilanteesta (2012/2844(RSP)) P7_TA(2012)0402 RC-B7-0478/2012 Euroopan parlamentti, joka –  ottaa huomioon 16. heinäkuuta ja 24. syyskuuta 2012 annetut Kambodžan ihmisoikeustilannetta seuraavan Yhdistyneiden kansakuntien erityisraportoijan raportit, –  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 21. istunnon, joka järjestettiin 24. syyskuuta 2012, –  ottaa huomioon Euroopan unionin korkean edustajan Catherine Ashtonin tiedottajan 1. lokakuuta 2012 antaman julkilausuman ihmisoikeuksien puolustajille Kambodžassa annetuista tuomioista, –  ottaa huomioon 27. heinäkuuta 2008 Kambodžassa järjestettyjen kansalliskokousvaalien johdosta annetut EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan suositukset, –  ottaa huomioon EU:n kauppapolitiikasta vastaavalle komission jäsenelle De Guchtille osoitetun 1. lokakuuta 2012 päivätyn kymmenen kansalaisjärjestön yhteisen kirjeen, –  ottaa huomioon EU:n ”kaikki paitsi aseet” -kauppajärjestelmän, jonka avulla mahdollistetaan kaikkien vähiten kehittyneiden maiden, myös Kambodžan, kaikille vientituotteille, aseita lukuun ottamatta, esteetön pääsy EU:hun, –  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka osapuoli Kambodža on, –  ottaa huomioon YK:n vuonna 1998 antaman julistuksen ihmisoikeuksien puolustajista, –  ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Kambodžan kuningaskunnan yhteistyösopimuksen vuodelta 1997(1) ja erityisesti sen 1 artiklan (ihmisoikeuksien kunnioittaminen), 19 artiklan (sopimuksen täyttämättä jättäminen) ja 19 artiklaa koskevan liitteen I (sopimuksen keskeyttäminen, jos jompikumpi osapuolista rikkoo 1 artiklaa), –  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen, joka hyväksyttiin YK:n 62. istunnossa 13. syyskuuta 2007, –  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Kambodžasta ja erityisesti 21. lokakuuta 2010 antamansa päätöslauselman(2), –  ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 4 kohdan, A.  ottaa huomioon, että Kambodžan ihmisoikeustilannetta seuraavan YK:n erityisraportoijan tuoreimmassa raportissa todetaan, että kaksi vuosikymmentä jatkuneiden konfliktien sekä vuonna 1991 tehdyn Pariisin rauhansopimusten jälkeen Kambodža on edistynyt demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteen vahvistamisessa; B.  ottaa huomioon, että Phnom Penhin aluetuomioistuin tuomitsi 1. lokakuuta 2012 ihmisoikeuksien puolustajat, Association of Democrats of Cambodia -liiton puheenjohtajan ja Beehive Radio -kanavan johtajan Mom Sonandon sekä kanssasyytetyt Phorn Sreounin, Touch Reamin ja Kann Sovannin valtion vastaisesta rikoksesta; C.  ottaa huomioon, että turvallisuusjoukkojen voimankäyttö mielenosoittajia vastaan on edelleen liiallista; ottaa huomioon, että poliisi ampui laitonta metsänhakkuuta tutkineen johtavan ympäristöaktivistin Chut Wuttyn 26. huhtikuuta 2012; ottaa huomioon, että kolmetoista naista Boeung Kakin alueelta pidätettiin mielivaltaisesti ja tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin 22. toukokuuta 2012 rauhanomaisen mielenosoituksen pitämisestä kehityshankealueella, joka vaikuttaa yhteisön elämään; toteaa, että naiset on vapautettu kansainvälisen painostuksen seurauksena mutta heidän tuomionsa ovat edelleen voimassa; ottaa huomioon, että turvallisuusjoukot ampuivat 14-vuotiaan tytön Heng Chanthan 16. toukokuuta 2012 eikä kuolemantapauksesta olla toteuttamassa tutkintaa; D.  ottaa huomioon, että hallituksen taloudellisia maankäyttöoikeuksia koskevan linjauksen (Economic Land Concession (ELC)) vuoksi ainakin 400 000 ihmistä on joutunut siirtymään pois asuinalueiltaan ja viranomaiset sekä yritykset ovat riistäneet heiltä maat, kodin ja toimeentulon, mikä on johtanut viranomaisten ja yhteisöjen jäsenten välisiin väkivaltaisiin yhteenottoihin ja pahentanut köyhyyttä; E.  ottaa huomioon, että Kambodžan hallitus on myöntänyt elokuusta 2012 alkaen ainakin 2 157 744 hehtaarin edestä taloudellisia maankäyttöoikeuksia yli 200 000 yritykselle useissa tapauksessa rikkoen vuoden 2011 maankäyttölakia ja sivuuttaen oikeussuojan, johon sisältyy muun muassa velvollisuus estää maankäyttöoikeuksien myöntäminen suojelluilla alueilla, toteuttaa sosiaalisten vaikutusten arviointi ja saada alkuperäisyhteisöiltä heidän vapaaehtoisesti ja tietoisesti ennalta antamansa suostumus; F.  ottaa huomioon, että pääministeri Hun Sen julkisti toukokuussa 2012 ohjeen, jolla keskeytetään uusien taloudellisten maankäyttöoikeuksien myöntäminen ja jossa vaaditaan jo voimaan saatettujen maankäyttöoikeuksien uudelleen tarkastelua; ottaa huomioon, että 12 uutta maankäyttöoikeutta on tästä huolimatta myönnetty, sillä ohjeessa oleva porsaanreikä mahdollistaa uusien maankäyttöoikeuksien myöntämisen, jos niitä koskevissa neuvotteluissa on jo edetty pitkälle tai jos niistä on jo periaatteellisella tasolla sovittu; toteaa, että voimaan saatettujen maankäyttöoikeuksien uudelleen tarkastelua ei ole tosiasiassa toteutettu eikä ongelmallisten tapausten peruuttamiseen ole myöskään ryhdytty; G.  ottaa huomioon, että YK:n erityisraportoijan raportin merkittävimpien tulosten mukaan Kambodžan vaalihallinnossa on huomattavia epäkohtia, minkä lisäksi on toteutettava kiireesti uudistuksia, joiden avulla kambodžalaisten luottamusta vaaliprosessiin saataisiin vahvistettua heinäkuussa 2013 pidettäviä parlamenttivaaleja lähestyttäessä; H.  ottaa huomioon Kambodžan edelliset valtiolliset vaalit ja EU:n Kambodžan vaalitarkkailuvaltuuskunnan niitä koskevat päätelmät, joiden mukaan vaalit eivät täyttäneet kansainvälisiä vaatimuksia demokraattisista vaaleista; ottaa huomioon, että tämän seurauksena vaalitarkkailuvaltuuskunta kehotti Kambodžan hallitusta toteuttamaan lukuisia perustavanlaatuisia vaaliuudistuksia; I.  ottaa huomioon, että EU on Kambodžan suurin yksittäinen tuen antaja; 1.  tuomitsee kaikki rangaistukset ja tuomiot, joita on määrätty poliittisista syistä poliittisille vastustajille, parlamentaarista oppositiota edustaville poliitikoille ja erityisesti Sam Rainsylle, ihmisoikeuksien puolustajille ja maankäytön alalla kunnostautuneille aktivisteille, ja pitää valitettavana Chut Wuttyn ja Heng Chanthan kuolemaa, sillä he saivat surmansa käyttäessään oikeuttaan rauhanomaiseen mielenilmaisuun; 2.  kehottaa vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta Mom Sonandon ja muut hallitusta arvostelleet henkilöt sekä maaoikeusaktivistit, jotka ovat pidätettyinä yksinomaan poliittisista syistä; 3.  painottaa, että kaikki ihmisoikeusloukkauksista vastuussa olevat henkilöt olisi tunnistettava ja saatettava vastuuseen teoistaan; 4.  korostaa YK:n erityisraportoijan päätelmien merkitystä ja painottaa, että niiden mukaan maankäyttöoikeuksien myöntämiseen liittyviin vakaviin ja yleistyneisiin ihmisoikeusloukkauksiin on puututtava ja ne on oikaistava; 5.  kehottaa Kambodžan hallitusta tekemään lopun kaikista pakkohäädöistä, tarkistamaan toukokuussa 2012 annettua ohjetta sekä ottamaan käyttöön ja panemaan täytäntöön häätöjä koskevan moratorion Kambodžassa, kunnes on otettu käyttöön avoin ja luotettava oikeudellinen kehys ja asiaan kuuluvat linjaukset, jotta voidaan varmistaa, että taloudelliset maankäyttöoikeudet myönnetään tulevaisuudessa kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä noudattaen ja että kaikille pakolla häädetyille taataan riittävä korvaus ja sopiva vaihtoehtoinen asumisjärjestely; 6.  kehottaa komissiota tutkimaan Kambodžan ihmisoikeusloukkausten kärjistymistä sen seurauksena, että taloudellisia maankäyttöoikeuksia on myönnetty unioniin suuntautuvien hyödykkeiden vientiin liittyville maatalousteollisille kehityshankkeille, ja keskeyttämään väliaikaisesti Kambodžasta tuotavia maataloustuotteita koskevan ”kaikki paitsi aseet” -etuusmenettelyn tapauksissa, joissa ihmisoikeusloukkauksia havaitaan; panee merkille Kambodžan pääministerin päätöksen keskeyttää uusien taloudellisten maankäyttöoikeuksien myöntäminen ja tämän sitoumuksen tarkastella uudestaan jo voimaan saatettuja maankäyttöoikeuksia; 7.  kehottaa Kambodžan hallitusta, kansallista vaalilautakuntaa ja alueellista vaalilautakuntaa panemaan täytäntöön YK:n äskettäin antamat vaalijärjestelmän uudistusta koskevat suositukset, jotta voidaan varmistaa, että siinä noudatetaan kansainvälisiä vaatimuksia ennen äänestystä, sen aikana ja sen jälkeen; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti, että Kambodžan viranomaiset panevat täytäntöön YK:n suositukset; 8.  on huolissaan Sam Rainsy -puolueen puheenjohtajan Sam Rainsyn tilanteesta, sillä tämä on tuomittu syytteistä, joiden taustalla olevat syyt ovat väitteiden mukaan poliittiset; kehottaa Kambodžan hallitusta ja oppositiopuolueita toteuttamaan sovintoon tähtääviä toimia, jotta oppositio voisi toimia täysipainoisesti Kambodžan poliittisessa elämässä ja tulevissa vaaleissa vaaliprosessin uskottavuuden tukemiseksi; 9.  kehottaa Kambodžan hallitusta vahvistamaan demokratiaa, oikeusvaltion periaatetta, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja perusoikeuksia, erityisesti tiedotusvälineiden vapautta sekä ilmaisun- ja kokoontumisvapautta, sillä nämä arvot ovat EU:n ja Kambodžan yhteistyösopimuksen keskeisiä osatekijöitä, kuten sopimuksen 1 artiklassa on määritelty; 10.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Kambodžan kuningaskunnan hallitukselle ja kansalliskokoukselle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle Euroopan unionin erityisedustajalle, Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, ASEANin jäsenvaltioiden hallituksille, YK:n pääsihteerille ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle. (1) EYVL L 269, 19.10.1999, s. 18. (2) EUVL C 70 E, 8.3.2012, s. 90. EU:n ja Yhdysvaltojen sopimus toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamisesta ***  182k  31k Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 26. lokakuuta 2012 esityksestä neuvoston päätökseksi Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan unionin välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä (09890/2012 – C7-0134/2012 – 2012/0048(NLE)) P7_TA(2012)0403 A7-0275/2012 (Hyväksyntä) Euroopan parlamentti, joka –  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (09890/2012), –  ottaa huomioon luonnoksen Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan yhteisön väliseksi toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevaksi sopimukseksi (10193/2012, –  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 194 ja 207 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0134/2012), –  ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan ja 90 artiklan 7 kohdan, –  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan suosituksen (A7-0275/2012), 1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle; 2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksille ja parlamenteille. Innovatiiviset rahoitusvälineet tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä  214k  63k Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. lokakuuta 2012 innovatiivisista rahoitusvälineistä tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2012/2027(INI)) P7_TA(2012)0404 A7-0270/2012 Euroopan parlamentti, joka –  ottaa huomioon komission tiedonannot ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio” (COM(2011)0500), ”Kehys innovatiivisten rahoitusvälineiden seuraavalle sukupolvelle – EU:n oman ja vieraan pääoman mekanismit” (COM(2011)0662) (”rahoitusvälineitä koskeva tiedonanto”), ”Yhdennettyjä eurooppalaisia infrastruktuureja käsittelevä kasvupaketti” (COM(2011)0676), ”Toimintasuunnitelma pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi” (COM(2011)0870) ja ”Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe” (COM(2011)0660), –  ottaa huomioon komission ehdotukset, erityisesti ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (COM(2011)0398), ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin vuotuiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (COM(2010)0815), ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 1639/2006/EY sekä yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla annetun asetuksen (EY) N:o 680/2007 muuttamisesta (COM(2011)0659), ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) (COM(2011)0809), ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustamisesta (2014–2020) (COM(2011)0834), ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (COM(2011)0785), ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman, ”Yhteinen Erasmus”, perustamisesta (COM(2011)0788), ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä (COM(2011)0665), ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (COM(2011)0609) ja ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (COM(2011)0615/2), –  ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjat koheesiopolitiikan rahoitusvälineistä ”Financial Instruments in Cohesion Policy” (SWD(2012)0036) ja rakenne- ja koheesiorahastojen yhteisen strategiakehyksen osatekijöistä ”Elements for a Common Strategic Framework 2014 to 2020 - the European Regional Development Fund, the Cohesion Fund, the European Agricultural Fund for Rural Development and the European Maritime and Fisheries Fund” (SWD(2012)0061), –  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset nro 4/2011 ”Pk-yritysten takausjärjestelmän tarkastus” ja nro 2/2012 ”Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat rahoitusvälineet pk-yrityksille” sekä tilintarkastustuomioistuimen lausunnon nro 7/2011 ehdotuksesta asetukseksi rakenne- ja koheesiorahastoista, –  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten”(1) sekä 6. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman ”Rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisi: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi”(2), –  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan; –  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön sekä talousarvion valvontavaliokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A7-0270/2012); A.  ottaa huomioon, että unionin toimielimet ovat 2000-luvun alusta alkaen kehittäneet joukon innovatiivisia rahoitusvälineitä, jotka perustuvat järjestelyihin, joissa yhdistyvät unionin talousarviosta maksetut avustukset ja julkinen ja/tai yksityinen rahoitus, ja joilla pyritään kasvattamaan unionin strategisten tavoitteiden toteuttamiseen saatavilla olevien investointien määrää; B.  ottaa huomioon, että talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 49 kohdan mukaan ”Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että yhteisrahoitusmekanismien käyttöönotto on tarpeen Euroopan unionin talousarviolla saavutettavan vipuvaikutuksen vahvistamiseksi lisäämällä rahoituskannustimia. Toimielimet kannattavat yksimielisesti sellaisten asianmukaisten monivuotisten rahoitusvälineiden laatimista, joilla edistetään julkisia ja yksityisiä investointeja”; C.  ottaa huomioon, että nykyarvioiden mukaan noin 1,3 prosenttia unionin talousarviosta osoitetaan innovatiivisiin rahoitusvälineisiin ja että unioni on monivuotisessa rahoituskehyksessä 2007–2013 kehittänyt neljätoista tällaista rahoitusvälinettä, joita käytetään sisäisten politiikkojen alalla (3 miljardia euroa otsakkeessa 1 a eli 3,4 prosenttia käytettävissä olevasta talousarviosta sekä noin 5,9 miljardia euroa alue- ja koheesiopolitiikan määrärahoista), ja yksitoista rahoitusvälinettä, joita käytetään ulkoisten politiikkojen alalla (1,2 miljardia euroa eli 2,2 prosenttia otsakkeen 4 talousarviosta, ottamatta lukuun Euroopan kehitysrahaston yhteydessä kehitettyjä innovatiivisia rahoitusvälineitä); D.  ottaa huomioon unionille kertyneen kokemuksen innovatiivisten rahoitusvälineiden hallinnoinnista sekä monet tähän mennessä julkaistut vertailevat arvioinnit ja vaikutustutkimukset; E.  ottaa huomioon, että aiheesta ”Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten” 8. kesäkuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaan innovatiivisten rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskevasta kehyksestä olisi päätettävä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen, sillä näin taataan jatkuva tiedonsaanti näiden välineiden käytöstä kaikkialla unionissa ja budjettivallan käyttäjän osallistuminen, Euroopan parlamentti voi varmistaa poliittisten prioriteettiensa saavuttamisen ja tällaisiin välineisiin kohdistuvaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen valvontaa voidaan lisätä; Nykyiset innovatiiviset rahoitusvälineet 1.  muistuttaa, että innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttö unionin tasolla on tarkoitettu keinoksi, jolla unioni voi tavoitteidensa mukaisesti lisätä investointien määrää reaalitaloudessa tilanteessa, jossa sen talousarvioon osoitetut varat jatkuvasti vähenevät ja sen poliittiset tavoitteet ja tarpeet ovat yhä kunnianhimoisempia; 2.  painottaa, että innovatiivisten rahoitusvälineiden perimmäinen tavoite ja olemassaolon oikeutus perustuu niiden katalysaattorivaikutukseen markkinoiden toimintahäiriöissä tai tilanteissa, joissa investointien määrä on toivottua vähäisempi, jonka ansiosta ne saavat unionin talousarviosta myönnetyn rahoitusosuuden avulla hankittua julkista ja/tai yksityistä rahoitusta hankkeille, joihin markkinoilta ei löydy lainkaan tai riittävästi tukea; toteaa, että tällaisissa tapauksissa julkisten tukitoimien avulla voidaan vähentää mahdollisten riskien kustannuksia vastaamalla niistä osaksi, mikä helpottaa hankkeiden toteuttamista; 3.  panee merkille, että tähän mennessä kehitetyillä innovatiivisilla rahoitusvälineillä on tuettu hyvin monenlaisia toimia pääomasijoituksesta omaan pääomaan tai riskipääomaan, rahoituksen välittäjille (lähinnä pankeille) myönnettyihin takauksiin ja vastatakauksiin sekä rahoituslaitosten kanssa yhteisiin riskinjakovälineisiin ja tarkoituksena on ollut investointien, innovoinnin ja tutkimuksen edistäminen; 4.  toteaa, että tämän kirjon selittää rahoitettujen alojen moninaisuus: pk-yritysten tuki, energia, ilmastonmuutos, työllisyys ja mikroluotot, tutkimus ja innovointi, liikenneinfrastruktuurit ja tietotekniikka; 5.  tähdentää, että innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöön sovelletaan tiukkaa lainsäädäntö- ja budjettikehystä (käyttö edellyttää lainsäätäjän suostumusta); huomauttaa, että innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttö ei aiheuta ennakoimattomia menoja unionin talousarvioon, sillä siitä suoritettaville unionin maksuosuuksille on asetettu yläraja, joka määräytyy kunkin rahoitusvälineen vuosittaisten talousarviomäärärahojen mukaan, kuten budjettivallan käyttäjä on päättänyt, joten innovatiiviset rahoitusvälineet eivät lisää unionin talousarvion vastuusitoumuksia; toteaa, että innovatiiviset rahoitusvälineet päinvastoin edistävät moitteetonta ja tehokasta julkisten varojen hoitoa, sillä unionin rahoitusosuudesta voidaan saada tuloja, jotka voidaan sijoittaa uudelleen samaan innovatiiviseen rahoitusvälineeseen, mikä lisää välineen käyttömahdollisuuksia ja julkisen toiminnan tehokkuutta; painottaa tämän vuoksi, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen on tarkastettava innovatiivisista rahoitusvälineistä rahoitetut toimet ja että lainsäätäjille on tiedotettava kaikista havainnoista; 6.  muistuttaa, että investointitilanteita on kolmenlaisia: 1) optimaalisia, jolloin ne tuottavat selkeästi voittoa ja voivat olla markkinarahoitteisia, 2) muita kuin optimaalisia, joissa tuottoa syntyy, mutta se ei riitä takaamaan markkinarahoitusta, jolloin innovatiivisen rahoitusvälineen käyttö on perusteltua, ja 3) vain vähän tai ei lainkaan tuottavia, jolloin unionin rahoitustuki on välttämätöntä, ja hankkeen salliessa se voidaan yhdistää innovatiivisiin rahoitusvälineisiin; 7.  toistaa kantansa, että innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöä lisäämällä olisi pyrittävä talousarvion leikkaamisen sijaan optimoimaan määrärahojen käyttö, ja pitää myönteisenä, että komissio vahvistaa innovatiivisia rahoitusvälineitä koskevassa tiedonannossaan, että ”innovatiivisten rahoitusvälineiden käytön lisäämisellä ei kuitenkaan tähdätä avustusten korvaamiseen rahoitusvälineillä”; 8.  katsoo, että innovatiivisista rahoitusvälineistä on saatu tähän mennessä etupäässä hyviä kokemuksia, vaikka niiden kerrannaisvaikutukset vaihtelevat huomattavasti tuetun alan, rahoitusvälineellä saavutettaviksi tarkoitettujen alakohtaisten tavoitteiden, rahoitusvälineen tyypin ja täytäntöönpanojärjestelyjen mukaan; 9.  panee merkille, että unionin sisäisten politiikkojen alan innovatiiviset rahoitusvälineet pannaan täytäntöön joko unionin tasolla (niitä hallinnoidaan komission toimesta tai tämän valtuuttamana) tai kansallisella tasolla alue- ja koheesiopolitiikan osana (niitä hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa); 10.  huomauttaa, että innovatiivisten rahoitusvälineiden täytäntöönpanoprosessiin osallistuu siis monia toimijoita: komissio unionin talousarvion toteuttajana, EIP-ryhmä (Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston muodostama yhteenliittymä), kansalliset tai paikalliset liikepankit tai pankit, jotka ovat erikoistuneet sijoitus- tai kehitystoimintaan, sekä yksityiset ja julkiset sijoittajat; toteaa, että yleisemmin niiden menestys riippuu sellaisten julkisten, puolijulkisten ja yksityisten rahoittajien mukaan saamisesta, joiden tavoitteet vaihtelevat toimenpidealan mukaan (mikroluottolaitokset, pk-yritysten takuurahastot, alueelliset kehitysrakenteet, tutkimuksen tukirahastot ym.); 11.  panee erityisesti merkille huomattavat erot sellaisten unionin tasolla keskitetysti ja jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitujen innovatiivisten rahoitusvälineiden välillä, joita käytetään alue- ja koheesiopolitiikan tai ulkosuhteiden alalla; 12.  ottaa huomioon, että koheesiopolitiikan innovatiiviset rahoitusvälineet ovat toimineet eri tavoin eri jäsenvaltioissa ja eri rahoitusvälinetyypeissä; toteaa, että koheesiopolitiikan innovatiivisissa rahoitusvälineissä on heikon lainsäädäntökehyksen vuoksi ilmennyt täytäntöönpanoviiveitä, vaikeuksia saavuttaa tarvittava kriittinen massa ja merkittävä kerrannaisvaikutus sekä puutteita valvonnassa ja koordinoinnissa; on tässä yhteydessä tyytyväinen komission ehdotukseen vahvistaa lainsäädäntökehystä ja tehostaa koheesiopolitiikan innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöä tulevalla ohjelmakaudella 2014–2020; 13.  toteaa, että ulkoisen politiikan innovatiivisiin rahoitusvälineisiin osallistuu monia kansainvälisiä rahoituslaitoksia ja unionin rahoitusosuuden kerrannaisvaikutus on merkittävä, mutta valitettavasti välineiden kirjo on suuri ja niiden lukumäärä on kasvanut huomattavasti viime vuosina (nykyään välineitä on kolmetoista); 14.  toteaa, että näiden innovatiivisten rahoitusvälineiden täytäntöönpano perustuu sopimuksiin, jotka ovat vielä monimutkaisempia kuin sisäisen politiikan alalla, sillä niiden hallintojärjestelyt vaihtelevat suuresti ja mukana on monia erilaisia toimijoita (Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, kansainvälisiä järjestöjä jne.); 15.  toteaa, että tämän vuoksi unionin talousarviosta annettavan tuen vaikutus ei aina ole toimijoille ja kansalaisille näkyvää; 16.  panee merkille, että ulkoisten politiikkojen alan innovatiivisista rahoitusvälineistä valtaosassa sijoituksen tuotto on mahdollista sijoittaa uudelleen, päinvastoin kuin sisäisten politiikkojen välineissä; 17.  toteaa, että innovatiiviset rahoitusvälineet on kehitetty eri tarpeisiin, erilaisten strategisten tavoitteiden ja resurssien mukaisesti eikä aina koordinoidusti, mistä on seurannut jonkinasteista päällekkäisyyttä; 18.  toteaa, että innovatiivisten rahoitusvälineiden täytäntöönpano vie tietyn ajan ja edellyttää sijoitusalan erityispätevyyttä, hankkeiden huolellista valmistelua ja markkinamekanismien perinpohjaista tuntemusta, mutta katsoo, että näillä rahoitusvälineillä voidaan myös parantaa tuettujen hankkeiden hallintoa ja vaikuttavuutta, koska niissä yhdistyvät asianomaisten toimijoiden erikoisalan pätevyys ja taitotieto; toteaa, että innovatiiviset rahoitusvälineet kannustavat yhdistämään taloudelliset ja henkilöresurssit unionin yhteisten, strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi; Komission ehdotukset tulevaa monivuotista rahoituskehystä (2014–2020) varten 19.  ottaa huomioon, että komissio ehdottaa kaudelle 2014–2020 aiempaa vähemmän sisäisen politiikan alan innovatiivisia rahoitusvälineitä, mutta niiden soveltamisala on entistä laajempi; pitää tätä kehitystä hyvänä, sillä sen on määrä parantaa rahoitusvälineiden näkyvyyttä toimijoiden kannalta ja helpottaa kriittisen massan saavuttamista ja välineisiin liittyvien riskien hajauttamista salkkukohtaisen lähestymistavan ansiosta; 20.  pitää hyvänä komission aikeita luoda oman ja vieraan pääoman mekanismeja; panee merkille, että näillä mekanismeilla pyritään yksinkertaistamaan, vakioimaan ja yhtenäistämään kaikkia unionin talousarviosta rahoitettavia innovatiivisia rahoitusvälineitä; painottaa, että mekanismien toiminta ja menestyksekäs täytäntöönpano edellyttää, että soveltamiskehys ja muut tekniset yksityiskohdat esitetään oikea-aikaisesti ja joka tapauksessa ennen seuraavan ohjelmakauden 2014–2020 alkua; 21.  kiinnittää huomiota pian perustettavaan ulkoisen yhteistyön ja kehityksen EU-foorumiin, jolla pyritään parantamaan näiden alojen politiikassa käytettävien, avustuksia ja luottoja yhdistelevien nk. blending-mekanismien laatua ja tehokkuutta samalla, kun otetaan asianmukaisesti huomioon unionin ja sen kumppanimaiden suhteiden alueelliset sääntelykehykset; ottaa huomioon, että foorumin tehtävänä on auttaa arvioimaan nykyisiä ulkoisen politiikan välineitä ja suunnittelemaan uusia välineitä kaudelle 2014–2020; 22.  on tyytyväinen siihen, että rahoitusvälineiden soveltamisalaa laajennetaan seuraavalla ohjelmakaudella kaikkiin koheesiopolitiikan temaattisiin tavoitteisiin ja kaikkiin yhteisen strategiakehyksen rahastoihin sekä sellaisiin hankkeisiin ja hankeryhmiin tai ohjelmien osiin, jotka tuottavat tuloa ja voittoa ja ovat siten rahoitusvälineiden kannalta sopivia; korostaa kuitenkin, että käytettävistä rahoitusvälineistä on saatava parempi yleiskuva, jotta voidaan vähentää puutteellisen koordinoinnin ja eri ohjelmien päällekkäisyyden riskiä; 23.  panee merkille, että kansallisille hallintoviranomaisille tarjotaan yhdenmukaistettuja välinemalleja (nk. off the shelf -välineitä); katsoo, että niiden hyödyllisyys voidaan varmistaa vain esittelemällä tekniset yksityiskohdat oikea-aikaisesti ja lisäämällä komission ja paikallishallinnon välistä yhteydenpitoa; 24.  pitää hyvänä sitä, että asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012 on tästedes pääasiallinen lainsäädäntökehys rahoitusvälineiden määrittelyssä, suunnittelussa ja käytössä, koska näin voidaan varmistaa, että niissä noudatetaan unionin tavoitteita ja etuja; 25.  katsoo, että edellä mainittujen mekanismien perustamisen lisäksi komissio voisi aloittaa innovatiivisten rahoitusvälineiden jatkuvan, keskitetyn koordinoinnin; panee merkille komission sisäisen rahoitusvälineasiantuntijoiden ryhmän (FIEG) perustamisen ja katsoo, että sen tehtävänä olisi oltava lisätä komission valmiuksia valvoa innovatiivisten rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa; 26.  katsoo, että unionin innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöönotto edistää osaltaan rahoituksen saattamista reaalitalouden palvelukseen unionin tason lisäarvoa tuottavissa hankkeissa; Uusien innovatiivisten rahoitusvälineiden suunnittelu 27.  painottaa, että 1990-luvun puolivälistä alkaen julkisten investointien määrä unionissa on jatkuvasti vähentynyt ja että suuntaus on kärjistynyt vuonna 2008 puhjenneen rahoituskriisin vuoksi; panee lisäksi merkille, että hankkeiden toteuttajien luotonsaanti ja pääomamarkkinoille pääsy on vaikeutunut; onkin vakuuttunut, että innovatiivisten rahoitusvälineiden jatkuva kehittäminen jäsenvaltioiden ja unionin tasolla voi muodostua merkittäväksi tekijäksi unionin pyrkiessä koordinoidusti elvyttämään älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun; 28.  painottaa, että Eurooppa 2020 -strategian ja sen seitsemän lippulaivahankkeen toteuttaminen edellyttää komission arvioiden mukaan, että investointien määrä koko unionin alueella on vuoteen 2020 mennessä 1 600 miljardia euroa; huomauttaa, että nämä investoinnit kattavat mitä erilaisimpia tilanteita: suurten infrastruktuurihankkeiden toteutus, pienempien mutta alueelliselta ja paikalliselta kasvupotentiaaliltaan merkittävien hankkeiden tukeminen sekä sosiaalista koheesiota lisäävät toimet; 29.  huomauttaa, että innovatiivisilla rahoitusvälineillä on tarkoitus helpottaa tai mahdollistaa hankkeita, joita pidetään tarpeellisina unionin strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja siksi niissä on huomioitava paremmin ohjelmien ajoitus ja mukauduttava siihen; 30.  uskoo vankasti, että innovatiivisten rahoitusvälineiden on vastattava yhtä tai useampaa unionin erityisistä politiikkatavoitteista ja etenkin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista, niitä on käytettävä syrjimättömästi, niillä on oltava selkeä päättymispäivä, niiden käytössä on noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatteita ja niiden on täydennettävä avustusten kaltaisia perinteisiä välineitä, sillä näin voidaan parantaa menojen laatua ja edistää varojen optimaalisen käytön perusperiaatetta; 31.  katsoo, että innovatiivisilla rahoitusvälineillä voidaan helpottaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien täytäntöönpanoa houkuttelemalla enemmän yksityistä pääomaa julkisiin infrastruktuurihankkeisiin; 32.  korostaa ennakkoarvioinnin merkitystä markkinahäiriöiden tai muiden kuin optimaalisten investointiedellytysten, investointitarpeiden, yksityisen sektorin mahdollisen osallistumisen, mittakaavaetujen ja kriittisen massan saavuttamismahdollisuuksien tunnistamisessa ja sen varmistamisessa, että väline ei vääristä kilpailua sisämarkkinoilla eikä ole valtiontukisääntöjen vastainen; kehottaa komissiota ehdottamaan ennakkoarvioinnin roolia ja soveltamista koskevia objektiivisia, monialaisia ja relevantteja kriteerejä; uskoo vankasti näyttöön perustuvan päätöksenteon periaatteeseen ja katsoo, että tällaiset arvioinnit edistävät osaltaan innovatiivisten rahoitusvälineiden tehokasta ja vaikuttavaa käyttöä; 33.  pitää tulosperusteisessa toimintamallissa välttämättömänä sisällyttää kaikkien innovatiivisten rahoitusvälineiden ennakko- ja jälkiarviointiin kohtuullinen määrä yksinkertaisia laadullisia ja/tai määrällisiä indikaattoreita, joita sovelletaan niin välineen taloudelliseen tulokseen kuin sen osuuteen unionin tavoitteiden toteuttamisessa; katsoo, että tämän vaatimuksen perusteella ei pidä sälyttää hankejohtajille kohtuutonta hallintotaakkaa; painottaa tässä yhteydessä, että vaadittu jälkiarviointi voi aiheuttaa katkoksen innovatiivisen rahoitusvälineen käytön jatkuvuuteen; 34.  huomauttaa kuitenkin, että innovatiivisten rahoitusvälineiden lukumäärän lisääntyminen tekee niiden sääntelystä, hallinnosta ja tehokkuuden varmistamisesta haastavaa ja että on tarpeen löytää sopiva tasapaino avoimuuden ja valvonnan tarpeen ja toisaalta riittävän tehokkaan ja nopean täytäntöönpanon välillä; katsoo, että rahoitusvälineiden määrän vähentäminen voisi karsia eroja ja taata riittävän kriittisen massan; 35.  korostaakin, että tarvitaan mahdollisimman pelkistettyä, selkeää ja avointa lainsäädäntökehystä, joka ei lisää rahoittajien ja rahoituksen saajien hallinnollista taakkaa ja joka tekee innovatiivisista rahoitusvälineistä julkisten ja yksityisten sijoittajien kannalta houkuttavia; 36.  katsoo, että etenkin raportointisääntöjä olisi selkiytettävä ja yhdenmukaistettava, jotta tietojen luotettavuus ja innovatiivisten rahoitusvälineiden kiinnostavuus olisivat sopivassa tasapainossa; kehottaa komissiota perustamaan asianmukaiset hallinto- ja valvontajärjestelmät, joilla varmistetaan nykyisten tilintarkastussääntöjen noudattaminen; 37.  pyytää komissiota antamaan Euroopan parlamentille innovatiivisista rahoitusvälineistä vuosittain erillisen, yhteisen yhteenvetokertomuksen, jossa esitellään niiden käyttötarkoitusta ja tehokkuutta ja jossa tiedot on eritelty rahaston tyypin, temaattisen tavoitteen ja jäsenvaltion mukaan; 38.  kehottaa komissiota näiden rahoitusvälineiden luontaisen näkymättömyyden vuoksi ryhtymään toimiin varmistaakseen riittävän tiedotuksen tästä unionin talousarviotuen tyypistä paitsi potentiaalisille sijoittajille myös unionin kansalaisille; korostaa uusia rahoitusvälineitä koskevan unionin tason laajan tiedotuskampanjan merkitystä kaikkien sijoittajien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseksi sijoittajan edustaman instituution koosta riippumatta; 39.  painottaa, että vipu- ja kerrannaisvaikutukset vaihtelevat suuresti toimenpidealan mukaan; katsoo, ettei unionin lainsäätäjän pitäisi asettaa liian yhdenmukaisia tavoitteita, koska vaikutukset riippuvat suuresti talouden toimintaedellytyksistä ja asianomaisen alan erityispiirteistä; 40.  painottaa, että innovatiivisten rahoitusvälineiden soveltamisala on vielä laajalti täsmentämättä ja saattaa muuttua nopeasti; huomauttaa siksi, että niiden on oltava mahdollisimman luomiskykyisiä, joustavia ja paikallisiin olosuhteisiin mukautumiskykyisiä; ehdottaa, että budjettivallan käyttäjä voisi mukauttaa kunkin välineen vuotuisia määrärahoja, jos se osoittautuu hyödylliseksi niiden tarkoitusperien saavuttamiseksi, joita varten väline on luotu; 41.  painottaa, että välineeseen investoimisesta saatavien korkojen ja muun tuoton uudelleen sijoittamisen on oltava periaatteena kaikissa innovatiivisissa rahoitusvälineissä ja että kaikki poikkeukset tästä säännöstä on perusteltava asianmukaisesti; pitää myönteisenä asiassa tapahtunutta edistystä, joka on kirjattu ensi vuonna voimaan tulevaan uuteen varainhoitoasetukseen; 42.  pitää välttämättömänä lisätä hallintoviranomaisten, rahoittajien, pankkien ja paikallishallinnon taitotietoa ja teknisiä valmiuksia käyttää ja hallinnoida innovatiivisia rahoitusvälineitä; suosittaa, että lisätään asiantuntemuksen vaihtoa kaikkien näiden toimijoiden kesken ja etenkin niiden toimijoiden kanssa, jotka tuntevat kansalliset markkinat, ennen kuin komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa on tarkoitus määritellä jäsenvaltioiden käyttöön tarjottavat vakioidut välineet; pitää tällaisen vaihdon oikea-aikaista toteutusta välttämättömänä kulttuurista johtuvien esteiden voittamiseksi, innovatiivisten rahoitusvälineiden hyväksynnän varmistamiseksi ja niiden menestyksekkään käytön edellytysten luomiseksi; 43.  katsoo, että on tunnustettava erilaisten kansallisten ja alueellisten pankkilaitosten merkitys, koska niillä on tarvittavaa kokemusta ja taitotietoa rahoitusvälineiden kehittämisen ja täytäntöönpanon kannalta merkityksellisten alueellisten ja paikallisten erityispiirteiden käsittelemisessä; 44.  katsoo, että rahoitusvälineiden innovatiivinen luonne edellyttää julkisten rahoituslaitosten koordinointipuitteiden perustamista ja että laitoksille on siirrettävä talousarvion täytäntöönpanovaltaa innovatiivisten rahoitusvälineiden toteutusta varten, johon osallistuvat komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin edustajat; 45.  on tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät pikaisesti sopimukseen liikenteen, energian ja tietotekniikan alan hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaiheen 2012–2013 aloittamisesta(3); ilmaisee halukkuutensa arvioida pilottivaiheen perusteellisen riippumattoman arvioinnin perusteella toteutettavia jatkotoimenpiteitä, joilla parannetaan unionin varainkäytön tehokkuutta sekä lisätään investointeja ensisijaisiin hankkeisiin; 46.  kehottaa toteuttamaan pikaisesti hankejoukkolainoja koskevan aloitteen ja arvioimaan huolellisesti mahdollisuutta käynnistää uusi erillinen aloite infrastruktuureja varten tarkoitettujen eurooppalaisten joukkovelkakirjojen liikkeelle laskemiseksi, jossa unioni osallistuu suoraan yhteistä etua koskevien ja unionin tason lisäarvoa tuottavien infrastruktuurihankkeiden pääomaan laskemalla julkisesti liikkeelle hankejoukkolainoja; 47.  uskoo, että unioni voi osallistumalla yksin tai yhdessä jäsenvaltioiden kanssa suoraan infrastruktuurihankkeiden pääomaan (tällaisiin hankkeisiin liittyy investointien pitkän aikavälin kannattavuus) antaa vahvan signaalin julkisille ja yksityisille rahoittajille sekä rahoitusmarkkinoille; katsoo, että unionin osallistuminen sijoittajana takaisi johdonmukaisuuden sen pitkän aikavälin politiikkatavoitteiden kanssa, olisi tae hankkeen toteuttamisesta, vauhdittaisi voimakkaasti toimintaa ja tuottaisi voimakkaan vipuvaikutuksen; 48.  pitää myös myönteisenä, että Eurooppa-neuvostossa 28. ja 29. kesäkuuta 2012 päästiin sopimukseen Euroopan investointipankin pääoman kasvattamisesta 10 miljardilla eurolla, mikä antaa EIP-ryhmälle mahdollisuuden lisätä unionin sisäistä luotonantoaan lähivuosina noin 60 miljardilla eurolla ja toimia näin tervetulleena vastasyklisenä voimana yhteisissä ponnisteluissa elvyttää Euroopan talous; muistuttaa, että EIP:n lainojen yleisesti tunnustettu kerrannaisvaikutus on kolme; korostaa siksi, että tätä uutta sitoumusta ei pidä toteuttaa EIP:n ja unionin talousarvioista yhteisesti rahoitettavan riskinjaon tai pääomaan osallistumisen lujittamisen ja parantamisen kustannuksella, sillä niillä voidaan tukea muunlaisia hankkeita ja toimia kuin EIP:n lainoilla ja niiden kerrannaisvaikutus on suurempi kuin EIP:n lainojen kerrannaisvaikutus; 49.  kiinnittää huomiota siihen, että saavutettiinpa innovatiivisten rahoitusvälineiden tavoitteet kuinka hyvin tahansa niiden vaikuttavuus on täydellinen vain, jos yleinen oikeudellinen ja sääntely-ympäristö on niiden kehitykselle otollinen, esimerkiksi siinä, miten pitkän aikavälin sijoituksia kohdellaan parhaillaan uudistettavissa vakavaraisuussäännöissä (Basel III, Solvenssi II); 50.  luottaa siihen, että innovatiivisten rahoitusvälineiden entistä tehokkaammalla käytöllä on hyvin myönteinen vaikutus Euroopan talouteen, mutta pelkää, että niitä tullaan käytännössä käyttämään vain lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä tuottaviin hankkeisiin; pelkää, että investoinnit unionin älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiatavoitteiden saavuttamisen kannalta niin ikään tärkeisiin hankkeisiin eivät kenties toteudu, koska niitä pidetään sijoittajille liian riskialttiina ja koska julkinen rahoitus puuttuu; pyytää sen vuoksi komissiota antamaan mahdollisimman pian ehdotuksia, joilla helpotetaan säästöjen saamista nykyistä enemmän sijoitustoiminnan käyttöön sellaisten keskipitkän ja pitkän aikavälin hankkeiden hyödyksi, jotka synnyttävät unionissa kestävää kasvua; 51.  katsoo, että kun tietyn innovatiivisen rahoitusvälineen kriittinen massa on riittävä, tilanne voi olla hyvinkin houkutteleva yksityisille pääomamarkkinoille, koska hankesuunnitelmien merkittävä määrä ja kaupankäynnin helpottuminen pienentävät riskiä; 52.  korostaa tarvetta huolehtia siitä, että innovatiivisista rahoitusvälineistä aiheutuvan mahdollisen ”rahoitusalan sekatalouden” syntyminen ei johda monimutkaisiin, arvopaperistettuihin ja alkuperäisestä tavoitteestaan erkaantuneisiin johdannaisiin; o o   o 53.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. (1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0266. (2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0331. (3) Hyväksytyt tekstit, 5. heinäkuuta 2012, P7_TA(2012)0296. Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2011  135k  52k Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. lokakuuta 2012 Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2011 (2012/2049(INI)) P7_TA(2012)0405 A7-0297/2012 Euroopan parlamentti, joka –  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2011, –  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 24 artiklan 3 kohdan, 228 artiklan ja 298 artiklan, –  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 ja 43 artiklan, –  ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman(1) Euroopan parlamentin päätöksen tekemiseksi oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9 päivänä maaliskuuta 1994 tehdyn päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom(2) muuttamisesta, –  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2006, –  ottaa huomioon 1. tammikuuta 2009 annetut oikeusasiamiehen ohjesäännön täytäntöönpanosäännökset(3), –  ottaa huomioon aikaisemmat Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta antamansa päätöslauselmat, –  ottaa huomioon työjärjestyksen 205 artiklan 2 kohdan toisen ja kolmannen virkkeen, –  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A7-0297/2012), A.  ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen vuosikertomus 2011 luovutettiin virallisesti Euroopan parlamentin puhemiehelle 22. toukokuuta 2012 ja että oikeusasiamies Nikiforos Diamandouros esitteli kertomuksen vetoomusvaliokunnalle Brysselissä 19. kesäkuuta 2012; B.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 24 artiklassa määrätään, että ”jokainen unionin kansalainen voi kääntyä 228 artiklan mukaisesti asetettavan oikeusasiamiehen puoleen”; C.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 228 artiklalla Euroopan oikeusasiamiehelle annetaan valtuudet ottaa vastaan kanteluja EU:n toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa ilmenneistä epäkohdista, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä; D.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 298 artiklan mukaan EU:n toimielimet, elimet ja laitokset ”tukeutuvat tehtäviään hoitaessaan avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon” ja että samassa artiklassa annetaan mahdollisuus sisällyttää asetuksilla sekundaarioikeuteen tähän tarkoitukseen tarkoitettuja konkreettisia säännöksiä, joita voidaan soveltaa koko EU:n hallintoon; E.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaan ”jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa”; F.  ottaa huomioon, että hallinnollisesta epäkohdasta ei ole kyse ainoastaan silloin, kun julkinen elin ei toimi sitä sitovan määräyksen tai periaatteen mukaisesti, ja korostaa, että hyvän hallintotavan periaatteiden nojalla edellytetään, että EU:n toimielimet ovat palveluhenkisiä ja varmistavat, että yleisöä kohdellaan asianmukaisesti ja siten, että se voi käyttää oikeuksiaan kaikilta osin; G.  ottaa huomioon, että tämän määrittelyn perusteella hallinnolliset epäkohdat eivät rajoitu tapauksiin, joissa rikottu määräys tai periaate on oikeudellisesti sitova; ottaa huomioon, että hyvän hallintotavan periaatteet ulottuvat lainsäädäntöä pidemmälle, sillä niiden nojalla edellytetään, että EU:n toimielimet täyttävät oikeudelliset velvoitteensa ja ovat myös palveluhenkisiä ja että ne varmistavat, että yleisöä kohdellaan asianmukaisesti ja siten, että se voi käyttää oikeuksiaan kaikilta osin; H.  ottaa huomioon, että vuonna 2011 oikeusasiamies otti vastaan 2510 kantelua (2667 vuonna 2010), käynnisti 396 tutkimusta (335 vuonna 2010) ja saattoi päätökseen 318 tutkimusta (326 vuonna 2010); ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen vuonna 2011 käsittelemästä 2 544 kantelusta 698 (27 prosenttia) kuului hänen toimivaltaansa (744 vuonna 2010); I.  ottaa huomioon, että 1321 vastaanotettua kantelua kuului jonkin Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäsenen toimivaltaan; ottaa huomioon, että verkosto koostuu kansallisista ja alueellisista oikeusasiamiehistä; ottaa huomioon, että parlamentin vetoomusvaliokunta on Euroopan oikeusasiamiesten verkoston täysivaltainen jäsen; J.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies siirsi 59 kantelua vetoomusvaliokunnan käsiteltäväksi vuonna 2011; ottaa huomioon, että 147 kantelua saatettiin komission käsiteltäväksi ja 591 saatettiin muiden toimielinten ja elinten, kuten SOLVITin ja Sinun Eurooppasi -neuvonnan sekä erikoisalan oikeusasiamiesten tai jäsenvaltioiden muiden valituselinten käsiteltäväksi; K.  ottaa huomioon, että lähes 61 prosenttia vuonna 2011 vastaanotetuista kanteluista jätettiin internetin kautta; ottaa huomioon, että yli puolet (53 prosenttia) internetin kautta jätetyistä kanteluista vastaanotettiin oikeusasiamiehen verkkosivustolla olevan sähköisen kantelulomakkeen välityksellä; L.  panee merkille, että oikeusasiamiehen interaktiivinen opas on ollut oikeusasiamiehen verkkosivustolla käytettävissä tammikuusta 2009, ja toteaa, että tietopyyntöjen määrän huomattava väheneminen viime vuosien aikana on osoitus oppaan saavuttamasta suosiosta; M.  ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen toimivaltaan kuulumattomien valitusten määrä laski 1846:een vuonna 2011, mikä on alhaisin kirjattu taso sitten vuoden 2003; N.  ottaa huomioon, että saksalaiset ja espanjalaiset ovat perinteisesti jättäneet eniten kanteluita; ottaa huomioon, että vuonna 2011 Espanja siirtyi kärkisijalle ja sitä seurasivat järjestyksessä Saksa, Puola ja Belgia; ottaa huomioon, että asukaslukuun suhteutettuna eniten kanteluja on kuitenkin saatu Luxemburgista, Kyproksesta, Maltasta ja Sloveniasta; O.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies käynnisti 396 tutkimusta, joista 382 perustui kanteluihin, ja käynnisti omasta aloitteestaan 14 tutkimusta; ottaa huomioon, että vuonna 2011 käynnistettyjen tutkimusten määrä oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin; P.  ottaa huomioon, että suurin osa tutkimuksista koski komissiota (231) ja seuraavaksi EPSOa (42); ottaa huomioon, että parlamenttia koskevien käynnistettyjen tutkimusten määrä laski yli puolella verrattuna vuoteen 2010; ottaa huomioon, että neuvostoa koskevien tutkimusten määrä nousi kolmanneksella; Q.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies päätti 318 tutkimusta vuonna 2011; ottaa huomioon, että suurin osa näistä tutkimuksista (66 prosenttia) päätettiin vuoden kuluessa ja kolmasosa niistä kolmen kuukauden kuluessa; ottaa huomioon, että tutkimusten kesto oli keskimäärin 10 kuukautta; R.  ottaa huomioon, että 64 tapauksessa oikeusasiamies ei havainnut hallinnollisia epäkohtia; ottaa huomioon, että se, että hallinnollisia epäkohtia ei löydy, ei ole kielteinen lopputulos, sillä kantelun tekijät voivat hyötyä kyseiseltä toimielimeltä saamastaan kattavasta selvityksestä ja lopputulos on todiste siitä, että toimielin on toiminut hyvän hallintotavan periaatteiden mukaisesti; S.  ottaa huomioon, että 84:ssa loppuun käsitellyssä tapauksessa saavutettiin myönteinen lopputulos asianomaisen toimielimen hyväksyttyä sovintoratkaisun tai asian ratkaisemisen; ottaa huomioon, että oikeusasiamies pyrkii mahdollisuuksien mukaan saamaan aikaan sovintoratkaisun; toteaa, että EU:n toimielinten yhteistyö on sovintoratkaisun saavuttamisen kannalta tärkeää; T.  ottaa huomioon, että 47 tapauksessa oikeusasiamies havaitsi hallinnollisia epäkohtia ja 13 tapauksessa, joissa hallinnollisia epäkohtia havaittiin, asianomainen toimielin hyväksyi joko kokonaan tai osittain suositusluonnoksen; U.  ottaa huomioon, että 35 tutkimusta päättyi kriittiseen huomautukseen ja 39 päätettiin lisähuomautuksiin, joilla pyrittiin auttamaan asianomaisia toimielimiä parantamaan kyseessä olevien toimielinten hallinnon laatua; V.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies julkaisee vuosittain havaintonsa kriittisten huomautusten ja lisähuomautusten seurauksena toteutetuista toimista; W.  ottaa huomioon, että kriittisten huomautusten ja lisähuomautusten johdosta toteutettujen jatkotoimien yleinen osuus oli 78 prosenttia vuonna 2010; ottaa huomioon, että lisähuomautusten johdosta toteutetut toimet olivat tyydyttäviä 95 prosentissa tapauksista, kun taas kriittisten huomautusten johdosta toteutettujen toimien osuus oli huomattavasti alhaisempi eli 68 prosenttia; X.  ottaa huomioon, että vuonna 2011 oikeusasiamies julkaisi 25 suositusluonnosta ja päätti 13 tutkimusta, kun asianomainen toimielin oli hyväksynyt suositusluonnoksen joko kokonaan tai osittain; Y.  Vuonna 2011 oikeusasiamies ei antanut parlamentille yhtään erityiskertomusta. Z.  ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen talousarvio on Euroopan unionin talousarviossa itsenäinen pääluokka, joka jakautuu kolmeen osastoon: ensimmäinen osasto koskee palkkioita, korvauksia ja muita henkilöstöön liittyviä menoja, toinen kattaa kiinteistöt, irtaimen omaisuuden, laitteet ja sekalaiset käyttömenot ja kolmas koskee toimielimen suorittamista yleisistä tehtävistä aiheutuneita menoja; 1.  hyväksyy Euroopan oikeusasiamiehen antaman vuoden 2011 vuosikertomuksen; 2.  panee merkille, että vuonna 2011 oikeusasiamies auttoi yli 22 000 kansalaista, joista 2510 oli tehnyt kantelun, 1284 pyysi tietoa ja 18 274 sai opastusta oikeusasiamiehen verkkosivustolla olevan interaktiivisen oppaan kautta; 3.  panee merkille, että kuluneina vuosina oikeusasiamiehen käsiteltäväksi jätettyjen ja etenkin tämän toimivaltaan kuulumattomien kanteluiden kokonaismäärä on vähentynyt asteittain; seuraa mielenkiinnolla tätä kehitystä arvioidakseen, onko kanteluiden määrän vähentymisen ja interaktiivisen oppaan käyttöönoton välillä suora yhteys; 4.  panee merkille, että yli 65 prosentissa oikeusasiamiehen käsittelemistä tapauksista oikeusasiamiehellä oli mahdollisuus käynnistää tutkimus tai saattaa kantelu toimivaltaisen elimen kuten Euroopan oikeusasiamiesten verkoston, johon myös Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta kuuluu, komission tai toisen kanteluja käsittelevän elimen(esim. SOLVITin) käsiteltäväksi; panee merkille, että vetoomusvaliokunta vastaanotti oikeusasiamieheltä 59 kantelua vuonna 2011; 5.  huomauttaa, että oikeusasiamiehen tutkimien ja tapahtuneeksi epäiltyjen hallinnollisten epäkohtien päätyypit vuonna 2011 koskivat laillisuutta (28 prosenttia tutkimuksista), tietopyyntöjä (16,2 prosenttia), oikeudenmukaisuutta (13,6 prosenttia), päätöksenteon perusteita ja valitusmahdollisuuksia (8,1 prosenttia), päätöksenteon järkeviä määräaikoja (7,3 prosenttia), pyyntöjä yleisön mahdollisuuksista tutustua asiakirjoihin (7,1 prosenttia), syrjimättömyyskieltoa (86,8 prosenttia) sekä velvollisuutta vastata kirjeisiin yleisön kielellä ja toimivaltaisen virkamiehen ilmoittamista (5,8 prosenttia); 6.  panee merkille, että suurin osa oikeusasiamiehen käynnistämistä tutkimuksista vuonna 2011 koski komissiota (231) ja toiseksi EPSOa (42); toteaa, että komissio on toimielin, jonka päätökset vaikuttavat suoraan kansalaisiin, minkä vuoksi onkin loogista, että kantelut kohdistuvat ensisijaisesti sen toimintaan; 7.  pitää myönteisenä, että oikeusasiamiehen käynnistämien parlamenttia koskevien tutkimusten määrä on vähentynyt puolella verrattuna vuoteen 2010; panee merkille, että oikeusasiamies käynnisti kolmanneksen aikaisempaa enemmän Euroopan unionin neuvostoa koskevia tutkimuksia; 8.  panee merkille, että vuonna 2011 oikeusasiamies muutti menettelyjään tehdäkseen niistä kansalaisystävällisempiä ja otti käyttöön uuden tutkimustyypin eli ”selventävän tutkimuksen”, mikä mahdollistaa sen, että kantelun esittäjä voi selventää kanteluaan, jos oikeusasiamies ei ole ensi silmäyksellä vakuuttunut, että perusteluja on riittävästi, jotta toimielintä voitaisiin pyytää esittämään kantansa tapaukseen; 9.  huomauttaa, että oikeusasiamies pyytää kantelijoita aktiivisesti esittämään huomautuksia, jos he eivät ole tyytyväisiä toimielimen vastaukseen, ja toteaa, että aikaisemmin, toisin kuin nyt, kantelun esittäjien oli tehtävä uusi kantelu, mikäli he eivät olleet tyytyväisiä saamansa vastauksen sisältöön; 10.  pitää myönteisenä sitä, että uuden linjauksen johdosta oikeusasiamies on päättänyt vähemmän tapauksia ”toimielimen itse sopimina tapauksina” ja sen sijaan päättänyt enemmän tapauksia toteamalla, ettei hallinnollista epäkohtaa esiinny tai ettei lisätutkimuksiin ole perusteita; 11.  toteaa, että oikeusasiamies myös muutti toimivaltaansa kuulumattomien kanteluiden käsittelyä, minkä johdosta oikeusasiamiehen toimiston rekisteristä vastaava yksikkö käsittelee ne nyt ja varmistaa, että kantelijoille ilmoitetaan mahdollisimman pian, mikäli oikeusasiamies ei voi käsitellä heidän kanteluitaan ja minkä tahon puoleen heidän olisi käännyttävä; 12.  huomauttaa, että erityisessä vuonna 2011 toteutetussa kansalaisten oikeuksia ja EU:n hallinnon toimintaa koskevassa Eurobarometri-tutkimuksessa(4) osoitettiin, että kansalaiset arvostavat suuresti oikeuttaan kannella Euroopan oikeusasiamiehelle ja että tätä oikeutta tärkeämpänä he pitävät ainoastaan oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella ja oikeutta hyvään hallintoon; 13.  antaa oikeusasiamiehelle tunnustusta kansalaisille EU-asioissa neuvoa-antavan kirjasen ”Problems with the EU? Who can help you” julkaisemisesta, sillä siihen sisältyy kattavaa tietoa ongelmanratkaisujärjestelmistä, joita kansalaiset voivat hyödyntää, jos he kohtaavat EU:hun liittyviä ongelmia, sekä siitä, että kirjanen on saatavilla myös äänikirjana ja isokirjoitusversiona; 14.  korostaa, että niiden kantelujen määrä, jotka todella kuuluvat oikeusasiamiehen toimialaan, säilyi huolimatta viime vuosina saavutetusta edistyksestä vuonna 2011 jälleen kerran suhteellisen pienenä (27 prosenttia) ja että kansalaisille olisi siksi tiedotettava laajemmin ja ennakoivammin oikeusasiamiehen vastuualueesta ja että tämä olisi tehtävä tiiviissä yhteistyössä kansallisten ja alueellisten oikeusasiamiesten, parlamentin ja komission kanssa; 15.  yhtyy oikeusasiamiehen näkemykseen siitä, että yksinkertaisella ja ytimekkäällä julkilausumalla, joka koskee perusarvoja, jotka EU:n virkamiesten on otettava käytöksessään huomioon, voitaisiin tehokkaasti lisätä kansalaisten luottamusta EU:n virkamieskuntaan ja sen palvelemiin EU:n toimielimiin; 16.  tukee oikeusasiamiehen näkemystä, jonka mukaan toimielin, jonka toimintakäytänteisiin palvelukulttuuri on sisällytetty, ei näe kanteluita uhkana vaan mahdollisuutena viestiä tehokkaammin ja korjata mahdolliset virheet ja ottaa niistä oppia tulevaisuuden varalle; 17.  toteaa, että perusoikeuskirja sisältää oikeuden hyvään hallintoon yhtenä unionin kansalaisten perusoikeuksista (41 artikla); 18.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti hyväksyi 6. syyskuuta 2001 antamassaan päätöslauselmassa(5) hyvää hallintotapaa koskevat eurooppalaiset toimintasäännöt, ja kehottaa kaikkia Euroopan unionin toimielimiä, elimiä, laitoksia ja virastoja toimimaan näiden sääntöjen mukaisesti; 19.   pitää myönteisinä oikeusasiamiehen jatkuvia ja rakentavia pyrkimyksiä luoda muun muassa asiaa koskevien julkaisujen avulla paremmat edellytykset Euroopan unionin yleisiä hallintomenettelyjä koskevan asetuksen laatimiselle; korostaa, että tällainen laki, jolla olisi säädettävä kaiken suoran EU-hallinnon menettelytakuita ja laatua koskevista vähimmäisvaatimuksista, voisi perustua SEUT-sopimuksen 298 artiklaan ja että lakia laadittaessa olisi kuultava tarkasti oikeusasiamiestä; 20.  yhtyy oikeusasiamiehen näkemykseen, jonka mukaan hyvän hallintotavan periaatteet ulottuvat pidemmälle kuin lainsäädäntö, ja pyytää EU:n toimielimiä, elimiä, laitoksia ja virastoja täyttämään oikeudelliset velvoitteensa ja olemaan palveluhenkisiä sekä varmistamaan, että yleisöä kohdellaan asianmukaisesti ja siten, että se voi nauttia oikeuksistaan kaikilta osin; 21.  antaa oikeusasiamiehelle tunnustusta kanteluja koskevan oppaan ”The European Ombudsman’s Guide to complaints” julkaisemisesta ja jakamisesta EU:n toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen henkilöstölle, minkä tavoitteena on kannustaa EU:n hallintoa parantamaan toimintaansa syventämällä sitoumustaan kansalaisille suunnatun palvelukulttuurin periaatteisiin; 22.   pitää myönteisenä oikeusasiamiehen tekemää yhteistyötä Euroopan oikeusasiamiesten verkoston kanssa, ja kehottaa suuntaamaan yhteistyötä muun muassa eurooppalaisen kansalaisaloitteen tunnetuksi tekemiseen uutena välineenä, jonka avulla kansalaiset voivat suoraan osallistua EU-säädösten laatimiseen, ja varmistamaan, ettei tämä väline ole teknisiltä vaatimuksiltaan liian monimutkainen kansalaisten käyttöön; 23.  toteaa, että Euroopan oikeusasiamiesten verkoston kahdeksas kansallinen seminaari pidettiin Kööpenhaminassa lokakuussa 2011; palauttaa mieliin, että sen vetoomusvaliokunta on verkoston täysivaltainen jäsen ja että valiokunta oli edustettuna seminaarissa; palauttaa mieliin, että seminaarin yhteydessä verkoston jäsenet sopivat etsivänsä keinoja, joiden avulla Euroopan kansalaisten tietoja heille kuuluvista oikeuksista voisi lisätä; 24.  palauttaa mieliin, että seminaarissa oikeusasiamies esitti EU:n virkamiehille suunnattuja julkisen palvelun periaatteita koskevan tekstiluonnoksen, jossa hän määritteli viisi tällaista periaatetta: sitoutuminen EU:hun ja sen kansalaisiin, rehellisyys, puolueettomuus, muiden kunnioittaminen ja avoimuus; huomauttaa, että oikeusasiamies järjesti julkisen kuulemisen näistä periaatteista ja että tekstin lopullinen versio julkaistiin 19. kesäkuuta 2012; 25.   panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamies on kertomuksen käsittämän ajanjakson aikana käyttänyt toimivaltaansa aktiivisesti ja tasapainoisesti sekä kriittisessä vuorovaikutuksessa ja tiiviissä yhteistyössä muiden EU-elinten kanssa; 26.   vaatii oikeusasiamiestä varmistamaan myös vastedes voimavarojen parhaan mahdollisen käytön, välttämään henkilöstön tarpeettomia päällekkäisyyksiä ja tekemään yhteistyötä muiden nykyisten EU:n toimielinten kanssa, jotta voidaan varmistaa tehokkuussäästö EU:n talousarvioon; 27.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja niiden oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille. (1) EUVL C 286 E, 27.11.2009, s. 172. (2) EYVL L 113, 4.5.1994, s. 15. (3) Hyväksytty 8. heinäkuuta 2002 ja muutettu 5. huhtikuuta 2004 ja 3. joulukuuta 2008 tehdyillä oikeusasiamiehen päätöksillä. (4) http://www.ombudsman.europa.eu/en/press/statistics.faceshttp://www.ombudsman.europa.eu/fi/press/statistics.faces;jsessionid=674DC41C0501305189090EEF1315DD07 (5) EYVL C 72 E, 21.3.2002, s. 331. Rahoitusvälineiden markkinat ja direktiivin 2004/39/EY kumoaminen ***I  997k  934k Teksti Konsolidoitu teksti Liite Liite Liite Liite Euroopan parlamentin tarkistukset 26. lokakuuta 2012 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusvälineiden markkinoista ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY kumoamisesta (uudelleenlaadittu) (COM(2011)0656 – C7-0382/2011 – 2011/0298(COD))(1) P7_TA(2012)0406 A7-0306/2012 (Tavallinen lainsäätämisjärjestys – uudelleenlaatiminen) [tark. 1, jollei toisin ilmoiteta] EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(2) P7_TA(2012)0406 A7-0306/2012 komission ehdotukseen P7_TA(2012)0406 A7-0306/2012 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rahoitusvälineiden markkinoista ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY kumoamisesta (uudelleenlaadittu) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon(3), ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(4), noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(5), sekä katsovat seuraavaa: (1)  Rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/39/EY(6) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin. Koska siihen on tarpeen tehdä uusia muutoksia, se olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen. (2)  Sijoituspalveluista arvopaperimarkkinoilla 10 päivänä toukokuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/22/ETY(7) tarkoituksena oli vahvistaa edellytykset, joiden täyttyessä toimiluvan saaneet sijoituspalveluyritykset ja pankit voisivat kotijäsenvaltion myöntämän toimiluvan ja sen harjoittaman valvonnan perusteella tarjota tiettyjä palveluja tai perustaa sivuliikkeitä muissa jäsenvaltioissa. Direktiivillä pyrittiin siten yhdenmukaistamaan sijoituspalveluyritysten toimiluvan myöntäminen ja näiden yritysten toiminnalle asetettavat vaatimukset, menettelytapasäännökset mukaan luettuna. Sillä yhdenmukaistettiin lisäksi eräitä säänneltyjen markkinoiden toiminnalle asetettuja ehtoja. (3)  Viime vuosina yhä useammat sijoittajat ovat alkaneet toimia rahoitusmarkkinoilla, ja sijoittajille on tarjolla entistä moninaisempi ja runsaampi palvelujen ja rahoitusvälineiden valikoima. Tämän kehityksen vuoksi Euroopan unionin lainsäädäntöpuitteiden olisi katettava kaikki sijoittajiin kohdistuva toiminta. Tämän saavuttamiseksi on tarpeen säätää yhdenmukaistamisesta siinä laajuudessa, jossa se on tarpeen, jotta sijoittajille voitaisiin tarjota korkeatasoinen suoja ja sijoituspalveluyrityksille mahdollisuus palvelujen tarjoamiseen Euroopan unionin muodostamien sisämarkkinoiden periaatteen mukaisesti kotijäsenvaltion harjoittaman valvonnan nojalla kaikkialla yhteisössä. Edellä esitetyn vuoksi direktiivi 93/22/ETY korvattiin direktiivillä 2004/39/EY. (4)  Finanssikriisi on tuonut esiin heikkouksia rahoitusmarkkinoiden toiminnassa ja avoimuudessa. Rahoitusmarkkinoiden kehitys on tuonut esiin tarpeen vahvistaa rahoitusvälineiden markkinoiden sääntelykehystä myös silloin, kun tällaisilla markkinoilla käydään kauppaa pörssin ulkopuolella, jotta voidaan lisätä avoimuutta, parantaa sijoittajansuojaa, vahvistaa luottamusta, puuttua sääntelemättömiin osa-alueisiin ja varmistaa, että valvontaviranomaisille annetaan riittävät valtuudet tehtäviensä hoitamiseksi. (5)  Sääntelyelimet ovat kansainvälisesti yhtä mieltä siitä, että puutteet rahoituslaitosten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmissä, muun muassa tehokkaiden tarkastusten ja valvontatoimien puuttuminen, on ollut osasyy finanssikriisiin. Liiallinen ja varomaton riskinotto voi johtaa rahoituslaitosten konkursseihin ja järjestelmäongelmiin jäsenvaltioissa ja muualla maailmassa. Asiakkaille palveluja tarjoavien yritysten epäasianmukainen toiminta voi aiheuttaa vahinkoa sijoittajille ja heikentää sijoittajien luottamusta. Jotta näiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien heikkouksien potentiaalisiin haittavaikutuksiin voitaisiin puuttua, tämän direktiivin säännöksiä olisi täydennettävä yksityiskohtaisemmilla periaatteilla ja vähimmäisstandardeilla. Näitä periaatteita ja standardeja olisi sovellettava ottaen huomioon sijoituspalveluyritysten toiminnan luonne, laajuus ja monimuotoisuus. Osakkeenomistajien velvollisuutena on varmistaa, että ylimmät hallintoelimet hoitavat tehtävänsä asianmukaisesti, mutta toimenpiteisiin olisi sisällyttävä rajoituksia niiden johtajatehtävien määrälle, joita rahoituslaitosten johtajat voivat hoitaa. Kyseisiä toimenpiteitä olisi sovellettava siten, että otetaan huomioon rahoituslaitosten tehokasta johtamista koskevat vaatimukset ja sallitaan myös tarvittaessa mainittujen yritysten johtajien jatkaa erityisesti voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen johtajina yritysten yhteiskuntavastuun mukaisesti. (6)  Euroopan unionin rahoitusvalvontaa käsittelevä korkean tason työryhmä on kehottanut Euroopan unionia yhdenmukaistamaan finanssilainsäädäntöä. Tulevaa eurooppalaista valvontarakennetta 18 ja 19 päivänä kesäkuuta 2009 pohtinut Eurooppa-neuvosto painotti myös tarvetta laatia yhteinen eurooppalainen säännöstö, jota sovellettaisiin kaikkiin rahoituslaitoksiin sisämarkkinoilla. (7)  Näistä syistä direktiivi 2004/39/EY laaditaan osittain uudelleen täksi uudeksi direktiiviksi ja korvataan osittain asetuksella (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus]. Näiden kahden säädöksen olisi yhdessä muodostettava oikeudellinen kehys, jolla säännellään sijoituspalveluyrityksiin, säänneltyihin markkinoihin, tietopalvelujen tarjoajiin ja kolmansien maiden yrityksiin, jotka tarjoavat sijoituspalveluja tai harjoittavat sijoitustoimintaa Euroopan unionissa, sovellettavia vaatimuksia. Sen vuoksi tätä direktiiviä olisi luettava yhdessä kyseisen asetuksen kanssa. Direktiivin olisi sisällettävä säännökset, jotka koskevat toimilupaa liiketoiminnan harjoittamiseksi, määräosuuksien hankkimista, sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden käyttöä, sijoituspalveluyritysten toimintaedellytyksiä sijoittajansuojan varmistamiseksi, kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion valvontaviranomaisten toimivaltuuksia sekä seuraamusjärjestelmää. Koska tämän ehdotuksen pääasiallisena tavoitteena ja kohteena on yhdenmukaistaa kansalliset säännökset mainituilla osa-alueilla, ehdotuksen olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 53 artiklan 1 kohtaan. Säädöksen antaminen direktiivinä on tarkoituksenmukaista, jotta täytäntöönpanosäännökset voidaan tämän direktiivin kattamilla osa-alueilla tarvittaessa mukauttaa vastaamaan eri jäsenvaltioiden markkinoiden ja oikeusjärjestelmien erityispiirteitä. (8)  On tarkoituksenmukaista sisällyttää rahoitusvälineiden luetteloon ▌hyödyke- ja muut johdannaiset, jotka on muodostettu ja joilla käydään kauppaa siten, että niiden sääntelyyn liittyy samankaltaisia kysymyksiä kuin perinteisten rahoitusvälineiden sääntelyyn. Tätä direktiiviä sovellettaessa johdannaisina tai johdannaissopimuksina ei pidetä vakuutussopimuksia, jotka koskevat vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY(8) liitteessä I tarkoitettuihin luokkiin kuuluvia toimia, jos ne tehdään vakuutusyrityksen, jälleenvakuutusyrityksen, kolmannen maan vakuutusyrityksen tai kolmannen maan jälleenvakuutusyrityksen kanssa. (9)  Päästöoikeuksien (EUA) jälkimarkkinoiden spot-kaupassa on esiintynyt vilpillisiä menettelyjä, jotka saattavat heikentää luottamusta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä 13 päivänä lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY(9) luotuihin päästökauppajärjestelmiin, ja parhaillaan toteutetaan toimenpiteitä, joilla pyritään lujittamaan EU:n päästökauppaoikeusrekisterijärjestelmää ja edellytyksiä, jotka on asetettu tilin avaamiselle EU:n päästöoikeuksilla käytävää kauppaa varten. Kyseisten markkinoiden eheyden tukemiseksi ja tehokkaan toiminnan takaamiseksi, mukaan lukien kaupankäyntitoiminnan kattava valvonta, on aiheellista täydentää direktiivin 2003/87/EY nojalla toteutettavia toimenpiteitä sisällyttämällä päästöoikeudet kaikilta osin tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o .../... [markkinoiden väärinkäyttöä koskeva asetus] soveltamisalaan ▌. Sen sijaan on aiheellista selventää, että avista-kurssiin perustuva valuuttakauppa jää direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, vaikka valuuttajohdannaiset kuuluvatkin sen soveltamisalaan. (10)  Tämän direktiivin on tarkoitus kattaa yritykset, joiden tavanomaisena ammatti- tai liiketoimintana on ammattimainen sijoituspalvelujen tarjoaminen ja/tai sijoitustoiminnan harjoittaminen. Sen soveltamisalan ulkopuolelle olisi tämän vuoksi jätettävä henkilöt, jotka harjoittavat muuta ammattitoimintaa. (11)  On tarpeen luoda kattava sääntelyjärjestelmä, jota sovelletaan rahoitusvälineitä koskevien liiketoimien toteuttamiseen näiden liiketoimien toteuttamisessa käytettävistä kaupankäyntimenetelmistä riippumatta, jotta voidaan varmistaa sijoittajien kauppojen laadukas toteutus sekä säilyttää rahoitusjärjestelmän eheys ja yleinen tehokkuus. Olisi luotava johdonmukaiset ja riskit huomioon ottavat puitteet toimeksiantojen toteuttamista varten Euroopan rahoitusmarkkinoilla nykyisin käytössä olevien tärkeimpien järjestelyjen sääntelemiseksi. On tarpeen ottaa huomioon säänneltyjen markkinoiden rinnalle kehittyneet uudentyyppiset järjestäytyneet kaupankäyntijärjestelmät, joilta olisi edellytettävä rahoitusmarkkinoiden tehokkaan ja asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi asetettujen velvoitteiden noudattamista, sekä varmistaa, etteivät tällaiset organisoidut kaupankäyntijärjestelmät hyödynnä sääntelyssä olevia aukkoja. (12)  Kaikkien kauppapaikkojen eli säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien olisi vahvistettava avoimet säännöt kauppapaikkaan pääsystä. Säänneltyihin markkinoihin ja monenkeskisiin kaupankäyntijärjestelmiin olisi edelleen sovellettava ▌samanlaisia vaatimuksia siitä, kenet ne voivat hyväksyä jäseneksi tai osapuoleksi, ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien olisi voitava määrittää pääsy ja rajoittaa sitä muun muassa sen perusteella, mikä tehtävä ja mitkä velvoitteet niillä on suhteessa niiden asiakkaisiin. Kauppapaikkojen olisi voitava antaa käyttäjien täsmentää sen toimeksiantovirran tyyppi, jonka kanssa niiden toimeksiannot ovat vuorovaikutuksessa ennen niiden kirjaamista järjestelmään, edellyttäen, että tämä tehdään avoimesti ja läpinäkyvästi eikä kauppapaikan ylläpitäjä harjoita syrjintää. (13)  ▌Kauppojen sisäiset toteuttajat olisi määriteltävä sijoituspalveluyrityksiksi, jotka suunnitelmallisesti, säännöllisesti ja järjestelmällisesti käyvät kauppaa omaan lukuunsa toteuttamalla asiakkaiden toimeksiantoja säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ulkopuolella kahdenvälisessä järjestelmässä. Sen varmistamiseksi, että tätä määritelmää sovelletaan objektiivisesti ja tehokkaasti sijoituspalveluyrityksiin, kaikki asiakkaiden kanssa harjoitettu kahdenvälinen kauppa olisi katsottava relevantiksi ja kauppojen sisäisiksi toteuttajiksi rekisteröitävien sijoituspalveluyritysten yksilöimiseksi olisi otettava käyttöön määrälliset kriteerit niiden laadullisten kriteerien lisäksi, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY täytäntöönpanosta tietojen kirjaamista koskevien sijoituspalveluyritysten velvoitteiden, liiketoimista ilmoittamisen, markkinoiden avoimuuden, rahoitusvälineiden kaupankäynnin kohteeksi ottamisen sekä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta 10 päivänä elokuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1287/2006(10) 21 artiklaan. Kauppapaikoissa useiden kolmansien osapuolten osto- ja myynti-intressit voivat olla keskenään vuorovaikutuksessa järjestelmässä, mutta kauppojen sisäisellä toteuttajalla ei saisi olla oikeutta koota yhteen kolmansien osapuolten osto- ja myynti-intressejä toiminnallisesti samalla tavalla kuin kauppapaikalla. (14)  Henkilöt, jotka hallinnoivat omaa omaisuuttaan, ja yritykset, jotka eivät tarjoa muita sijoituspalveluja ja/tai harjoita muuta sijoitustoimintaa kuin kaupankäyntiä omaan lukuun, olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, elleivät he ole markkinatakaajia, säännellyn markkinan, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän jäseniä tai osapuolia tai elleivät he toteuta asiakkaiden toimeksiantoja käymällä kauppaa omaan lukuunsa. Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle olisi poikkeuksellisesti jätettävä henkilöt, jotka käyvät kauppaa rahoitusvälineillä omaan lukuunsa säännellyn markkinan tai monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän jäseninä tai osapuolina – myös markkinatakaajina hyödykejohdannaisissa, päästöoikeuksissa tai niiden johdannaisissa – pääasiallisen liiketoimintansa oheistoimintana, kun tämä pääasiallinen liiketoiminta ei ryhmätasolla ole tässä direktiivissä tarkoitettua sijoituspalvelujen tarjontaa tai luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/48/EY(11) tarkoitettua pankkipalvelujen tarjontaa. Tekniset kriteerit sille, milloin toiminta on pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa, olisi selvennettävä teknisissä sääntelystandardeissa ottaen huomioon tässä direktiivissä määritetyt kriteerit, joihin olisi sisällyttävä toiminnan laajuus sekä se, missä määrin se vähentää pääasiallisesta liiketoiminnasta johtuvia riskejä. Myös sellaisten yritysten, jotka toteuttavat eri asiakkaiden toimeksiannot täsmäyttämällä kauppoja (back to back trading), olisi katsottava harjoittavan kaupankäyntiä omaan lukuun asiakastoimeksiantoja toteuttamalla ja toimivan päämiehinä, ja niihin olisi sovellettava tämän direktiivin vaatimuksia, jotka koskevat sekä toimeksiantojen toteuttamista asiakkaiden lukuun että kaupankäyntiä omaan lukuun. Kaupankäynniksi omaan lukuun asiakastoimeksiantoja toteuttamalla ei pitäisi katsoa sellaista rahoitusvälineisiin liittyvien toimeksiantojen toteuttamista, jota harjoitetaan kahden sellaisen henkilön välisenä oheistoimintana, joiden pääasiallinen liiketoiminta ei ryhmätasolla ole tässä direktiivissä tarkoitettua sijoituspalvelujen tarjontaa eikä direktiivissä 2006/48/EY tarkoitettua pankkipalvelujen tarjontaa. (15)  Viittauksilla henkilöihin tarkoitetaan tekstissä sekä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä. (16)  Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä ne henki- ja vahinkovakuutusyritykset, joiden toiminta on toiminnan vakauden valvonnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten harjoittaman asianmukaisen valvonnan alaista ja joihin sovelletaan direktiiviä 2009/138/EY, lukuun ottamatta tiettyjä säännöksiä, jotka koskevat sijoitusvälineinä käytettäviä vakuutustuotteita. Sijoitukset myydään asiakkaille usein vakuutussopimuksina tässä direktiivissä säänneltyjen rahoitusvälineiden vaihtoehtona tai korvikkeena. Yksityisasiakkaiden johdonmukaisen suojelun varmistamiseksi on tärkeää, että vakuutussopimusten mukaisiin sijoituksiin sovelletaan samoja menettelytapasääntöjä ja erityisesti niitä sääntöjä, jotka liittyvät eturistiriitojen hallintaan ja kannustimia koskeviin rajoituksiin ja joilla varmistetaan neuvonnan soveltuvuus tai ilman neuvontaa tapahtuvan myynnin asianmukaisuus. Tässä direktiivissä vahvistettuja sijoittajansuojaa ja eturistiriitoja koskevia vaatimuksia olisi tämän vuoksi sovellettava yhtäläisesti näihin vakuutussopimuksiin paketoituihin sijoituksiin, ja olisi varmistettava tämän direktiivin ja muun asiaa koskevan lainsäädännön, kuten vakuutusedustuksesta 9 päivänä joulukuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/92/EY(12), yhteensovittaminen. (17)  Tätä direktiiviä ei olisi sovellettava henkilöihin, jotka eivät tarjoa palveluja kolmansille osapuolille, vaan joiden liiketoiminta koostuu sijoituspalvelujen tarjonnasta ainoastaan niiden omille emoyrityksille, tytäryrityksille tai emoyritysten muille tytäryrityksille. (18)  Henkilöt, jotka tarjoavat sijoituspalveluja ainoastaan satunnaisesti ammattitoimintansa yhteydessä, olisi niin ikään jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle edellyttäen, että edellä mainittu toiminta on säänneltyä ja ettei tämä sääntely estä sijoituspalvelujen tarjoamista satunnaisesti. (19)  Tätä direktiiviä ei olisi sovellettava henkilöihin, joiden tarjoamat sijoituspalvelut koostuvat ainoastaan työntekijöiden osallistumisjärjestelmien hallinnoinnista ja jotka eivät näin ollen tarjoa sijoituspalveluja kolmansille osapuolille. (20)  Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle on tarpeen jättää keskuspankit ja muut vastaavanlaista toimintaa harjoittavat yhteisöt sekä julkiset elimet, joiden tehtävänä on hoitaa julkista velkaa tai jotka osallistuvat kyseisen velan hoitoon, kun tämä käsittää myös sen sijoittamisen, lukuun ottamatta valtion osittain tai kokonaan omistamia yhteisöjä, joiden tehtävä on kaupallinen tai liittyy omistusosuuksien hankintaan. (21)  Poikkeusten soveltamisen selventämiseksi Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) sekä muiden sellaisten vastaavanlaista toimintaa harjoittavien kansallisten yhteisöjen ja elinten osalta, joiden tehtävänä on hoitaa julkista velkaa, tällaiset poikkeukset on syytä rajoittaa sellaisiin elimiin ja laitoksiin, jotka hoitavat tehtäviään jonkin jäsenvaltion lainsäädännön tai Euroopan unionin oikeuden mukaisesti sekä kansainvälisiin elimiin, joiden jäseninä on yksi tai useampi jäsenvaltio. (22)  Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle on tarpeen jättää yhteissijoitusyritykset ja eläkerahastot riippumatta siitä, onko ne sovitettu Euroopan unionin tasolla yhteen, sekä tällaisten yritysten säilytysyhteisöt ja omaisuudenhoitajat, koska heihin sovelletaan heidän toimintaansa suoraan mukautettuja erityissääntöjä. (22 a)  Sähkön ja maakaasun sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan takaamiseksi sekä siirtoverkonhaltijoiden tehtävien hoitamiseksi direktiivin 2009/72/EY(13), direktiivin 2009/73/EY(14), asetuksen (EY) N:o 714/2009(15) ja asetuksen (EY) N:o 715/2009(16) tai näiden asetusten nojalla hyväksyttyjen verkkosääntöjen ja suuntaviivojen mukaisesti on tarpeen jättää siirtoverkonhaltijat soveltamisalan ulkopuolelle, kun ne myöntävät siirto-oikeuksia joko fyysisten siirto-oikeuksien tai rahoitussiirto-oikeuksien muodossa ja kun ne tarjoavat kauppapaikan jälkimarkkinoilla käytävää kauppaa varten. (23)  Päästäkseen osalliseksi 2 kohdassa säädetyistä soveltamisalan ulkopuolelle jättämisistä henkilön on täytettävä jatkuvasti kyseisessä artiklassa vahvistetut edellytykset. Erityisesti, jos henkilö tarjoaa sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoimintaa siten, että hän jää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle sillä perusteella, että nämä palvelut tai toimet ovat ryhmätasolla tarkasteltuna hänen pääasiallisen liiketoimintansa oheistoimintoja, oheistoimintoja koskevaa vapautusta ei enää sovelleta häneen, jos kyseiset palvelut tai toimet lakkaavat olemasta hänen pääasiallisen liiketoimintansa oheistoimintoja. (24)  Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia sijoituspalveluja tarjoavien ja/tai sijoitustoimintaa harjoittavien henkilöiden toiminnan olisi sijoittajien suojaamiseksi ja rahoitusjärjestelmän vakauden varmistamiseksi oltava näiden yritysten kotijäsenvaltion antaman toimiluvan varaista. (25)  Direktiivin 2006/48/EY mukaisesti toimiluvan saaneet luottolaitokset eivät tarvitse toista, tämän direktiivin mukaista toimilupaa tarjotakseen sijoituspalveluja tai harjoittaakseen sijoitustoimintaa. Jos luottolaitos päättää tarjota sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoimintaa, toimivaltaisten viranomaisten olisi ennen toimiluvan myöntämistä tarkistettava, että ne täyttävät tämän direktiivin mukaiset vaatimukset. (26)  Strukturoidut talletukset ovat nousseet esiin uutena sijoitustuotteena, mutta ne eivät kuulu sijoittajansuojaa koskevien säädösten piiriin Euroopan unionin tasolla, vaikka kyseiset säädökset kattavat muut strukturoidut sijoitukset. Sen vuoksi on asianmukaista vahvistaa sijoittajaluottamusta ja yhdenmukaistaa vähittäismarkkinoille tarkoitettujen eri paketoitujen sijoitustuotteiden tarjonnan sääntelyä, jotta voidaan varmistaa riittäväntasoinen sijoittajansuoja kaikkialla Euroopan unionissa. Tästä syystä strukturoidut talletukset on syytä sisällyttää tämän direktiivin soveltamisalaan. Tässä yhteydessä on tarpeen selventää, että koska strukturoidut talletukset ovat sijoitustuote, ne eivät sisällä pelkästään korkoon, kuten Euriboriin tai Liboriin, kytkettyjä yksinkertaisia talletuksia riippumatta siitä, onko korko vahvistettu ennalta tai onko se kiinteä vai vaihteleva. Tällaiset yksinkertaiset talletukset jätetään sen vuoksi tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. (27)  Sijoittajansuojan vahvistamiseksi Euroopan unionissa on aiheellista rajoittaa olosuhteita, joissa jäsenvaltiot voivat jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle henkilöt, jotka tarjoavat sijoituspalveluja asiakkaille, joilla ei siitä syystä ole tämän direktiivin mukaista suojaa. Erityisesti on syytä vaatia jäsenvaltioita soveltamaan kyseisiin henkilöihin vaatimuksia, jotka vähintäänkin vastaavat tässä direktiivissä vahvistettuja vaatimuksia, erityisesti toimilupavaiheessa, kun arvioidaan heidän mainettaan ja kokemustaan ja mahdollisten osakkeenomistajien sopivuutta ja kun tarkastellaan toimiluvan myöntämisen ja jatkuvan valvonnan edellytyksiä ja menettelytapavelvoitteita. (28)  Jos sijoituspalveluyritys satunnaisesti tarjoaa yhtä tai useampaa sellaista sijoituspalvelua tai harjoittaa yhtä tai useampaa sellaista sijoitustoimintaa, joka ei kuulu sen toimiluvan piiriin, sen ei pitäisi tarvita tähän tämän direktiivin mukaista uutta toimilupaa. (29)  Tätä direktiiviä sovellettaessa toimeksiantojen vastaanottamiseen ja välittämiseen olisi kuuluttava myös kahden tai useamman sijoittajan saattaminen yhteen niin, että näiden välillä on mahdollista toteuttaa liiketoimi. (30)  Sijoituspalveluyrityksiin ja luottolaitoksiin, jotka levittävät itse liikkeeseenlaskemiaan rahoitusvälineitä, olisi sovellettava tämän direktiivin säännöksiä siltä osin kuin ne antavat sijoitusneuvontaa asiakkailleen. Epävarmuuden poistamiseksi ja sijoittajansuojan lujittamiseksi on aiheellista säätää, että tätä direktiiviä sovelletaan myös silloin, kun sijoituspalveluyritykset ja luottolaitokset tarjoavat itse liikkeeseenlaskemiaan rahoitusvälineitä ensisijaisilla markkinoilla antamatta neuvontaa. Tätä varten olisi laajennettava määritelmää palvelusta, joka tarjotaan toimeksiantojen toteuttamisena asiakkaiden lukuun. (31)  Vastavuoroisen tunnustamisen ja kotijäsenvaltion suorittaman valvonnan periaatteet edellyttävät, että minkään jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät saisi myöntää toimilupaa tai että niiden olisi peruutettava toimilupa tapauksissa, joissa esimerkiksi toimintaohjelmien sisällön, toiminnan alueellisen jakautumisen tai tosiasiassa harjoitetun toiminnan perusteella on ilmeistä, että sijoituspalveluyritys on valinnut jonkin jäsenvaltion oikeusjärjestelmän kiertääkseen ankarammat vaatimukset, jotka ovat voimassa siinä jäsenvaltiossa, jonka alueella se pääasiallisesti aikoo harjoittaa tai harjoittaa toimintaansa. Sijoituspalveluyrityksellä, joka on oikeushenkilö, olisi oltava sen jäsenvaltion myöntämä toimilupa, jossa sen sääntömääräinen kotipaikka on. Sijoituspalveluyrityksellä, joka ei ole oikeushenkilö, olisi oltava sen jäsenvaltion myöntämä toimilupa, jossa sen päätoimipaikka sijaitsee. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi edellytettävä, että sijoituspalveluyrityksen päätoimipaikka sijaitsee aina sen kotijäsenvaltiossa ja että se tosiasiallisesti toimii siellä. (32)  Rahoitusalalla tapahtuvaan omistusosuuksien hankintaan ja lisäämiseen sovellettavien toiminnan vakauden arviointia koskevien menettelysääntöjen ja periaatteiden osalta 5 päivänä syyskuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/44/EY(17) vahvistetaan yksityiskohtaiset perusteet sijoituspalveluyrityksessä ehdotetun hankinnan arvioimiseksi toiminnan vakauden kannalta sekä menettely näiden perusteiden soveltamiseksi. Arviointiprosessin ja sen tulosten oikeusvarmuuden, selkeyden ja ennustettavuuden turvaamiseksi on aiheellista vahvistaa direktiivissä 2007/44/EY säädetyt toiminnan vakauden arviointiperusteet ja -prosessi. Toimivaltaisten viranomaisten olisi erityisesti arvioitava hankkijaehdokkaan sopivuus ja ehdotetun hankinnan taloudellinen järkevyys kaikkien seuraavien perusteiden avulla: hankkijaehdokkaan maine; sen henkilön maine ja kokemus, joka tulee johtamaan sijoituspalveluyrityksen liiketoimintaa; hankkijaehdokkaan taloudellinen vakaus; pystyykö sijoituspalveluyritys täyttämään tähän direktiiviin ja muihin direktiiveihin, erityisesti direktiiveihin 2002/87/EY(18) ja 2006/49/EY(19) perustuvat toiminnan vakautta koskevat vaatimukset; lisääkö hankinta eturistiriitoja; onko perusteltua syytä epäillä, että ehdotetun hankinnan yhteydessä syyllistytään tai pyritään tai on syyllistytty tai pyritty direktiivin 2005/60/EY(20) 1 artiklassa tarkoitettuun rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen tai että ehdotettu hankinta saattaisi lisätä näiden vaaraa. (33)  Kotijäsenvaltioltaan toimiluvan saaneella sijoituspalveluyrityksellä olisi oltava oikeus tarjota sijoituspalveluja ja/tai harjoittaa sijoitustoimintaa kaikkialla Euroopan unionissa ilman, että sen tarvitsee hakea erillistä toimilupaa sen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, jossa se haluaa tarjota tällaisia palveluja tai harjoittaa tällaista toimintaa. (34)  Koska eräät sijoituspalveluyritykset on vapautettu tietyistä direktiivissä 2006/49/EY asetetuista velvoitteista, niiltä olisi vaadittava joko tietyn suuruista vähimmäispääomaa tai ammatillista vastuuvakuutusta tai näiden yhdistelmää. Edellä mainitun vakuutuksen määrien mukautuksissa olisi otettava huomioon direktiivin 2002/92/EY mukaiset mukautukset. Tämä omien varojen riittävyyden osalta sovellettava erityiskohtelu ei kuitenkaan saisi vaikuttaa päätöksiin, jotka koskevat näiden yritysten asianmukaista kohtelua omien varojen riittävyyttä koskevan Euroopan unionin oikeuden tulevien muutosten nojalla. (35)  Koska toiminnan vakauden valvontaa koskevan sääntelyn soveltamisala olisi rajoitettava yksiköihin, jotka pitävät ammattimaisesti yllä kaupankäyntivarastoa ja muodostavat näin muille markkinaosapuolille vastapuoliriskin, tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle olisi myös jätettävä yksiköt, jotka käyvät omaan lukuunsa kauppaa rahoitusvälineillä, tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat hyödykejohdannaiset mukaan luettuna, sekä yksiköt, jotka tarjoavat hyödykejohdannaisiin liittyviä sijoituspalveluja pääasiallisen liiketoimintansa kohteena oleville asiakkaille, niin että ryhmätasolla arvioiden tämä tapahtuu näiden yksiköiden pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintana, edellyttäen, että niiden pääasiallinen liiketoiminta ei ole tässä direktiivissä tarkoitettua sijoituspalvelujen tarjontaa. (36)  Sijoittajan omistusoikeuksien ja muiden vastaavanlaisten arvopapereihin kohdistuvien oikeuksien sekä yritykselle uskottuihin varoihin kohdistuvien sijoittajan oikeuksien suojaamiseksi nämä oikeudet olisi pidettävä erillään yrityksen oikeuksista. Tämän periaatteen ei kuitenkaan olisi estettävä yritystä toimimasta omissa nimissään, mutta sijoittajan lukuun ja suostumuksella silloin, kun liiketoimen luonne sitä edellyttää, kuten osakkeiden lainauksessa. (37)  Asiakkaan varojen suojaamista koskevat vaatimukset ovat olennainen väline asiakkaiden suojaamiseksi palvelujen tarjonnassa ja toiminnan harjoittamisessa. Näiden vaatimusten soveltamisesta voidaan luopua, jos sijoituspalveluyritykselle siirretään varojen ja rahoitusvälineiden koko omistusoikeus nykyisten tai tulevien, tosiasiallisten tai ehdollisten taikka mahdollisten velvoitteiden kattamiseksi. Tämä laaja mahdollisuus voi aiheuttaa epävarmuutta ja vaarantaa asiakkaan varojen suojaamista koskevien vaatimusten tehokkuuden. Sen vuoksi on aiheellista rajoittaa sijoituspalveluyritysten mahdollisuutta tehdä rahoitusvakuusjärjestelyistä 6 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/47/EY(21) määriteltyjä omistusoikeuden siirtäviä rahoitusvakuusjärjestelyjä, joissa sijoituspalveluyritys varmistaa tai muutoin kattaa velvoitteitaan, ainakin siltä osin kuin on kyse yksityisasiakkaiden varoista. (38)  On tarpeen vahvistaa sijoituspalveluyritysten ylimpien hallintoelinten roolia yritysten terveen ja järkevän liikkeenjohdon varmistamisessa sekä markkinoiden eheyden ja sijoittajien etujen edistämisessä. Omistajaohjausta koskevan johdonmukaisen lähestymistavan vuoksi on toivottavaa sovittaa sijoituspalveluyrityksiin sovellettavat vaatimukset mahdollisuuksien mukaan yhteen direktiiviin .../.../EU [CRD IV] sisältyvien vaatimusten kanssa ja varmistaa, että tällaiset vaatimukset ovat oikeasuhteisia niiden toiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monimutkaisuuteen nähden. Eturistiriitojen välttämiseksi sijoituspalveluyrityksen ylimmän hallintoelimen liikkeenjohtoon osallistuva jäsen ei saisi olla myös kauppapaikan ylimmän hallintoelimen liikkeenjohtoon osallistuva jäsen, mutta hän voisi olla tällaisen ylimmän hallintoelimen liikkeenjohtoon osallistumaton jäsen, jotta voidaan esimerkiksi varmistaa käyttäjien osallistuminen päätöksentekoon. Sijoituspalveluyrityksen ylimmän hallintoelimen olisi varattava aina kyseistä yritystä varten riittävästi aikaa ja sillä olisi oltava riittävästi tietoja, taitoja ja kokemusta, jotta se kykenee ymmärtämään sijoituspalveluyrityksen liiketoimintaa ja tärkeimpiä riskejä. Jotta vältyttäisiin ryhmäajattelulta ja helpotettaisiin kriittistä kyseenalaistamista, sijoituspalveluyritysten hallintoneuvostojen olisi oltava riittävän heterogeenisiä jäsentensä iän, sukupuolen, maantieteellisen jakautumisen sekä koulutus- ja ammattitaustan suhteen edustaakseen erilaisia mielipiteitä ja kokemuksia. Tasapainoinen sukupuolijakauma on erityisen tärkeää, jotta ylin hallintoelin edustaisi demografista todellisuutta. Jos työntekijöiden edustus ylimmässä hallintoelimessä on käytäntönä, sitäkin olisi pidettävä myönteisenä keinona lisätä monimuotoisuutta, sillä näin saadaan uusi keskeinen näkökulma ja aitoa tietämystä laitoksen sisäisestä työskentelystä. Lisäksi tarvitaan järjestelyjä sen varmistamiseksi, että ylimpien hallintoelinten jäsenet voidaan saattaa vastuuseen vakavista väärinkäytöksistä. (39)  Sijoituspalveluyritysten toimintojen tehokasta valvontaa varten ylimmän hallintoelimen olisi vastattava sijoituspalveluyrityksen yleisestä strategiasta ja oltava siitä tili- ja vastuuvelvollisia ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan ja riskiprofiilin. Ylimmällä hallintoelimellä olisi oltava selkeät vastuut sijoituspalveluyrityksen suhdannesyklissä, yrityksen strategisten tavoitteiden yksilöinnissä ja määrittelyssä, sen sisäisen organisaation hyväksymisessä, mukaan lukien kriteerit henkilöstön valintaa ja koulutusta varten sekä palvelujen tarjoamiseen ja toimintojen harjoittamiseen sovellettavien yleisten toimintaperiaatteiden määrittelyssä, mukaan lukien myyntihenkilöstön palkkaus ja asiakkaille tarjottavien uusien tuotteiden hyväksyminen. Sijoituspalveluyritysten strategisten tavoitteiden, sisäisen organisaation sekä palvelujen tarjontaan ja toimintojen harjoittamiseen sovellettavien toimintaperiaatteiden säännöllisellä seurannalla ja arvioinnilla olisi varmistettava, että sijoituspalveluyritykset kykenevät jatkuvasti huolehtimaan terveestä ja järkevästä liikkeenjohdosta markkinoiden eheyden ja sijoittajansuojan etujen mukaisesti. (40)  Koska monet sijoituspalveluyritykset harjoittavat samanaikaisesti yhä useampia toimintoja, näiden erilaisten toimintojen ja yritysten asiakkaiden välisten eturistiriitojen mahdollisuus on lisääntynyt. Tämän vuoksi on tarpeen vahvistaa säännöt sen varmistamiseksi, etteivät tällaiset ristiriidat vahingoita niiden asiakkaiden etua. ▌ (42)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY täytäntöönpanosta sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten, toiminnan harjoittamisen edellytysten ja kyseisessä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta 10 päivänä elokuuta 2006 annetun komission direktiivin 2006/73/EY(22) nojalla jäsenvaltiot voivat edellyttää sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevina vaatimuksina asiakastoimeksiantoihin liittyvien puhelinkeskustelujen tai niihin liittyvän sähköisen viestinnän tallentamista. Asiakastoimeksiantoihin liittyvien puhelinkeskustelujen tai sähköisen viestinnän tallentaminen on sopusoinnussa Euroopan unionin perusoikeuskirjan kanssa ja perusteltua sijoittajansuojan lujittamiseksi, markkinoiden valvonnan parantamiseksi ja oikeusvarmuuden lisäämiseksi sijoituspalveluyritysten ja niiden asiakkaiden etujen mukaisesti. Tällaisten tallenteiden merkitys mainitaan myös Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean komissiolle 29 päivänä heinäkuuta 2010 antamissa teknisissä lausunnoissa. Näistä syistä tässä direktiivissä on tarkoituksenmukaista vahvistaa periaatteet yleiselle järjestelmälle, joka koskee asiakastoimeksiantoihin liittyvien puhelinkeskustelujen tai niihin liittyvän sähköisen viestinnän tallentamista. Yksityisasiakkaiden ja rahoituslaitosten välisessä viestinnässä olisi sallittava, että jäsenvaltiot tunnustavat sen sijaan tällaisen viestinnän asianmukaisen kirjanpidon niiden alueelle sijoittautuneiden rahoituslaitosten ja niiden alueella sijaitsevien sivuliikkeiden osalta. (43)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että oikeutta henkilötietojen suojaan kunnioitetaan noudattaen yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY(23) sekä henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12 päivänä heinäkuuta 2002 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/58/EY(24), joita sovelletaan tämän direktiivin nojalla suoritettavaan henkilötietojen käsittelyyn. Tämän suojan olisi katettava muun muassa puhelinkeskustelujen ja sähköisen viestinnän tallentaminen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010(25) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, EAMV) tämän direktiivin nojalla suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001(26). (44)  Kaupankäyntiteknologian käyttö on kehittynyt merkittävästi viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana, ja kaupankäyntiteknologia on nyt laajalti markkinaosapuolten käytössä. Monet markkinaosapuolet käyttävät nyt algoritmista kaupankäyntiä, jossa tietokonealgoritmi määrittää automaattisesti toimeksiannon osatekijöitä niin, että ihmisen työpanosta tarvitaan vain vähän tai ei lainkaan. Algoritmisen kaupankäynnin alalaji on huippunopea tietokoneistettu kaupankäynti (high-frequency trading, HFT), jossa kaupankäyntijärjestelmä analysoi markkinoiden dataa tai signaaleja nopeasti, yleensä milli- tai mikrosekunneissa, ja sitten lähettää tai päivittää suuria määriä toimeksiantoja erittäin lyhyessä ajassa kyseisen analyysin perusteella. Huippunopeaa tietokoneistettua kauppaa käyvät tyypillisesti pörssikauppiaat, jotka käyttävät omaan pääomaansa kaupankäyntiin, ja siinä ei ole kyse vain erillisestä strategiasta vaan usein myös pitkälle kehitetyn teknologian käytöstä perinteisten kaupankäyntistrategioiden, kuten markkinatakaustoiminnan tai arbitraasin, toteuttamiseksi. (45)  Neuvoston kesäkuussa 2009 antamien Euroopan unionin finanssivalvonnan vahvistamista koskevien päätelmien mukaisesti Euroopan unioni on sitoutunut soveltuvin osin minimoimaan jäsenvaltioiden käytössä olevan harkintavallan kaikessa Euroopan unionin rahoituspalvelulainsäädännössä, mikä luo osaltaan yhteistä säännöstöä Euroopan unionin finanssimarkkinoille, auttaa tasapuolisten toimintaedellytysten luomisessa jäsenvaltioille ja markkinaosapuolille, tehostaa sijoittajansuojaa sekä parantaa valvontaa ja täytäntöönpanoa. Sen lisäksi, että tässä direktiivissä otetaan käyttöön yhteinen järjestelmä asiakastoimeksiantoihin liittyvien puhelinkeskustelujen tai niihin liittyvän sähköisen viestinnän tallentamiseksi, on tarkoituksenmukaista vähentää toimivaltaisten viranomaisten mahdollisuutta delegoida valvontatehtäviä tietyissä tapauksissa ja rajoittaa harkintavaltaa sidonnaisasiamiehiin ja sivuliikkeistä raportointiin sovellettavissa vaatimuksissa. Toimivaltaisilla viranomaisilla on tämän direktiivin nojalla sijoittajansuojan takaamiseen liittyviä tehtäviä, mutta tämän direktiivin säännökset eivät kuitenkaan estä jäsenvaltioita nimeämästä toimivaltaisten viranomaisten lisäksi viranomaisia harjoittamaan markkinoiden lisävalvontaa yksityissijoittajien suojelun parantamiseksi. (46)  Tekniikan kehitys on mahdollistanut huippunopean tietokoneistetun kaupankäynnin ja liiketoimintamallien kehittymisen. Markkinaosapuolten järjestelmien fyysinen läheisyys kauppapaikan täsmäytysjärjestelmään verrattuna helpottaa huippunopeaa tietokoneistettua kaupankäyntiä. Jotta voidaan varmistaa asianmukainen ja hyvän kauppatavan mukainen kaupankäynti, on tarpeen edellyttää, että kauppapaikat tarjoavat tällaisia läheisyyspalveluja syrjimättömästi, tasapuolisesti ja avoimesti. Huippunopean kaupankäyntiteknologian käyttö on lisännyt sijoittajien harjoittaman kaupankäynnin nopeutta, kapasiteettia ja monimutkaisuutta. Sen avulla markkinaosapuolet ovat myös voineet helpottaa asiakkaidensa suoraa pääsyä markkinoille tarjoamalla kauppapaikkojensa käyttömahdollisuutta, välitöntä markkinoillepääsyä tai sponsoroitua ▌markkinoillepääsyä. Kaupankäyntiteknologia on yleisesti hyödyttänyt markkinoita ja markkinaosapuolia, koska markkinaosallistuminen on laajentunut, likviditeetti on oletettavasti lisääntynyt, joskin tarjotun likviditeetin todellinen syvyys on vielä epäselvä, kurssierot ovat kaventuneet, lyhyen aikavälin volatiliteetti on vähentynyt, hinnanmuodostus on parantunut ja asiakkaiden toimeksiannot on voitu toteuttaa paremmin. Toisaalta huippunopea kaupankäyntiteknologia aiheuttaa myös potentiaalisia riskejä, joita ovat lisääntynyt riski kauppapaikkojen järjestelmien ylikuormittumisesta toimeksiantojen suuren määrän vuoksi sekä riskit algoritmisen kaupankäynnin synnyttämistä päällekkäisistä tai virheellisistä toimeksiannoista tai muista toimintahäiriöistä, jotka saattavat johtaa markkinoiden tavanomaisesta poikkeavaan toimintaan. Lisäksi riskinä on, että algoritmiset kaupankäyntijärjestelmät ylireagoivat muihin markkinoiden tapahtumiin, mikä voi lisätä volatiliteettia tilanteessa, jossa markkinaongelma on jo ilmennyt. Algoritminen tai huippunopea tietokoneistettu kaupankäynti voi muiden kaupankäynnin muotojen tavoin johtaa myös tietyntyyppiseen markkinoiden väärinkäyttöön, jos sitä käytetään sääntöjen vastaisesti, mikä olisi kiellettävä asetuksen (EU) N:o .../... [markkinoiden väärinkäyttöä koskeva uusi asetus] nojalla. Koska huippunopea tietokoneistettu kaupankäynti tarjoaa sitä harjoittaville tietoon liittyvän edun, se voi myös saada sijoittajia toteuttamaan kauppoja kauppapaikoissa, joissa nämä voivat välttää vuorovaikutuksen huippunopeaa tietokoneistettua kauppaa käyvien kanssa. On aiheellista soveltaa erityistä sääntelyyn liittyvää valvontaa sellaisiin huippunopeisiin kaupankäyntistrategioihin, joilla on tiettyjä täsmällisiä ominaisuuksia. Kyseiset strategiat perustuvat pääasiassa omaan lukuun käytävään kauppaan, mutta tällaista valvontaa olisi sovellettava silloinkin, kun kaupankäyntistrategian toteuttaminen on järjestetty siten, että voidaan välttää omaan lukuun tapahtuva toteuttaminen. (47)  Teknologian kasvaneen käytön potentiaalisia riskejä voidaan parhaiten lieventää yhdistämällä erityisiä riskinhallintamenetelmiä, jotka kohdistetaan algoritmista tai huippunopeaa tietokoneistettua kaupankäyntiä harjoittaviin yrityksiin, sekä muita toimenpiteitä, jotka kohdistetaan kaikkiin tällaisten yritysten käyttämiin kauppapaikkoihin. Näissä olisi otettava huomioon EAMV:n helmikuussa 2012 kaupankäyntijärjestelmille, sijoituspalveluyrityksille ja toimivaltaisille viranomaisille antamat tekniset ohjeet automatisoidun kaupankäyntiympäristön järjestelmistä ja tarkastuksista (ESMA/2012/122) ja kehitettävä näitä ohjeita, jotta voidaan lujittaa markkinoiden sietokykyä tekniikan kehityksen varalta. On aiheellista varmistaa, että kaikilla huippunopeaa tietokoneistettua kauppaa käyvillä yrityksillä on toimilupa, kun ne ovat suoraan jäsenenä kauppapaikassa. Tämän pitäisi varmistaa, että niihin sovelletaan tämän direktiivin mukaisia toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia ja että niitä valvotaan asianmukaisesti. Tässä yhteydessä EAMV:n olisi omaksuttava merkittävä koordinointitehtävä asianmukaisten hinnanmuutosten määrittämiseksi, jotta voidaan varmistaa unionin tasolla toimivat markkinat. Lisäksi kaikkiin toimeksiantoihin olisi sovellettava asianmukaista riskivalvontaa jo alkuvaiheessa. Sen vuoksi on myös tarpeen lopettaa sponsoroitua ja kattamatonta markkinoillepääsyä koskeva käytäntö, jotta voidaan välttää riski siitä, että yritykset, joiden valvontatoimet eivät ole riittäviä, luovat tavanomaisesta poikkeavat markkinaolosuhteet, sekä varmistaa, että markkinaosapuolet voidaan tunnistaa ja saattaa vastuuseen niiden vastuulla olevista tavanomaisesta poikkeavista olosuhteista. Lisäksi on voitava selkeästi tunnistaa huippunopeasta tietokoneistetusta kaupankäynnistä peräisin olevat toimeksiantovirrat. EAMV:n olisi niin ikään edelleen valvottava kauppapaikkoihin pääsyssä käytettävien tekniikoiden ja menetelmien kehitystä sekä laadittava ohjeita sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin vaatimuksia voidaan soveltaa tehokkaasti myös uusien käytäntöjen yhteydessä. (48)  Sekä yritysten että kauppapaikkojen olisi varmistettava, että käytössä on vankat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että huippunopea ja automatisoitu kaupankäynti ei johda markkinoiden tavanomaisesta poikkeavaan toimintaan ja ettei sitä voida käyttää markkinoiden väärinkäyttöön liittyviin tarkoituksiin. Kauppapaikkojen olisi myös varmistettava kaupankäyntijärjestelmien häiriönsietokyky ja asianmukainen testaus, jotta ne voivat käsitellä kasvaneet toimeksiantovirrat ja selviytyä markkinoiden stressiolosuhteista, sekä kauppojen hintavaihtelurajat (circuit breakers) kaikissa kauppapaikoissa kaupankäynnin pysäyttämiseksi väliaikaisesti, jos siinä esiintyy yhtäkkisiä odottamattomia hinnanmuutoksia. (48 a)  On myös tarpeen varmistaa, että kauppapaikkojen palkkiorakenteet ovat avoimia, syrjimättömiä ja tasapuolisia ja että niitä ei suunnitella tavalla, joka edistää tavanomaisesta poikkeavia markkinaolosuhteita. Sen vuoksi on aiheellista varmistaa, että kauppapaikkojen palkkiorakenteissa kannustetaan alentamaan järjestelmäviestien osuutta toteutetuista kaupoista ja sovelletaan korkeampia palkkioita toimeksiantojen suuren määrän tai osuuden peruuttamisen kaltaisiin käytäntöihin, jotka saattaisivat luoda tällaiset tavanomaisesta poikkeavat olosuhteet ja joiden takia kauppapaikkojen on lisättävä infrastruktuurin kapasiteettia ilman, että se välttämättä hyödyttää muita markkinaosapuolia. (49)  Algoritmiseen ja huippunopeaan tietokoneistettuun kaupankäyntiin liittyvien toimenpiteiden lisäksi on aiheellista kieltää sponsoroitu ja kattamaton markkinoillepääsy ja ottaa käyttöön sellaisiin sijoituspalveluyrityksiin liittyvät valvontamenetelmät, jotka tarjoavat asiakkaille välitöntä markkinoillepääsyä. On myös tarkoituksenmukaista, että välitöntä markkinoillepääsyä tarjoavat yritykset varmistavat, että tätä palvelua käyttävillä henkilöillä on asianmukainen pätevyys ja että palvelun käyttöön sovelletaan riskinhallintaa. Näihin kaupankäynnin uusiin muotoihin liittyvät toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset on aiheellista vahvistaa yksityiskohtaisemmin delegoiduissa säädöksissä. Sen lisäksi, että EAMV:lla on toimivaltuudet laatia ajan tasalle saatettuja ohjeita erilaisista markkinoillepääsyn muodoista ja niihin liittyvästä valvonnasta, tämän pitäisi varmistaa, että vaatimuksia voidaan tarvittaessa mukauttaa uuteen innovointiin ja kehitykseen tällä osa-alueella. (50)  Unionissa toimii nykyään suuri määrä kauppapaikkoja, joista monet käyvät kauppaa keskenään samanlaisilla välineillä. Sijoittajien etuihin kohdistuviin potentiaalisiin riskeihin puuttumiseksi on tarpeen virallistaa ja edelleen yhteensovittaa prosesseja muille kauppapaikoille aiheutuvien seurausten osalta siinä tapauksessa, että jokin yksittäinen kauppapaikka päättää keskeyttää tai lopettaa kaupankäynnin tietyllä rahoitusvälineellä. Oikeusvarmuuden vuoksi ja eturistiriitojen käsittelemiseksi asianmukaisesti siitä tapauksessa, että kaupankäynti rahoitusvälineillä päätetään keskeyttää tai lopettaa, olisi varmistettava, että jos jokin säännelty markkina tai monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä lopettaa kaupankäynnin sen vuoksi, ettei liikkeeseenlaskijasta tai rahoitusvälineestä ole annettu tietoja, myös muut noudattavat kyseistä päätöstä. Lisäksi on tarpeen entisestään virallistaa ja parantaa kauppapaikkojen tiedonvaihtoa ja yhteistyötä tapauksissa, joissa tietyllä rahoitusvälineellä käydään kauppaa useissa kauppapaikoissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tähän olisi sisällyttävä järjestelyjä, joilla kauppapaikkoja estetään käyttämästä tietoja, jotka on toimitettu keskeytettäessä tai lopetettaessa kaupankäynti rahoitusvälineellä kaupallisiin tarkoituksiin. (51)  Yhä useammat sijoittajat ovat alkaneet toimia rahoitusmarkkinoilla, ja sijoittajille on tarjolla aiempaa moninaisempi ja runsaampi palvelujen ja rahoitusvälineiden valikoima; tämän kehityksen vuoksi on tarpeen säätää yhdenmukaistamisesta sellaisessa laajuudessa, että sijoittajille voidaan tarjota korkeatasoinen suoja kaikkialla Euroopan unionissa. Kun direktiivi 2004/39/EY annettiin, sijoittajien kasvava riippuvuus henkilökohtaisista suosituksista edellytti, että sijoitusneuvonta oli saatettava toimiluvan varaiseksi sijoituspalveluksi, johon sovelletaan erityisiä menettelytapavelvoitteita. Henkilökohtaisten suositusten jatkuva merkitys asiakkaille ja palvelujen ja rahoitusvälineiden kasvava monimutkaisuus edellyttävät menettelytapavelvoitteiden tehostamista sijoittajansuojan lujittamiseksi. (51 a)  Neuvontapalvelujen menettelytapavelvoitteita on parannettava, mutta ne eivät riitä varmistamaan asianmukaista sijoittajansuojaa. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti varmistettava, että kun sijoituspalveluyritykset suunnittelevat sijoitustuotteita tai strukturoituja talletuksia ammattimaisille asiakkaille tai yksityisasiakkaille myytäviksi, kyseiset tuotteet suunnitellaan siten, että ne täyttävät yksilöityjen kohdemarkkinoiden tarpeet ja ominaisuudet asianomaisessa asiakasryhmässä. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että sijoituspalveluyritykset toteuttavat kohtuulliset toimenpiteet varmistaakseen, että sijoitustuotetta markkinoidaan ja levitetään kohderyhmän asiakkaille. Tämä ei kuitenkaan saisi vapauttaa vastuusta jakelijoina olevia kolmansia osapuolia, kun ne markkinoivat tai levittävät tuotetta kohderyhmän ulkopuolella tuotteen suunnitelleen yrityksen tietämättä tai ilman sen suostumusta. Tuottajien olisi myös määräajoin tarkasteltava tuotteidensa toimintaa arvioidakseen, ovatko tuotteet toimineet suunnitellusti, ja selvittääkseen, ovatko tuotteiden kohdemarkkinat edelleen oikeat. Myös sijoittajat tarvitsevat asianmukaista tietoa tuotteista ja erityisesti jatkuvaa tietoa erilaisten maksukerrostumien kumulatiivisesta vaikutuksesta sijoitusten tuottoon. Tältä osin olisi otettava huomioon direktiivin 2006/48/EY 80 artiklan 8 kohdan säännökset. (52)  Kaiken merkityksellisen tiedon antamiseksi sijoittajille on aiheellista velvoittaa sijoitusneuvontaa tarjoavat sijoituspalveluyritykset selventämään tarjoamansa neuvonnan lähtökohdat ja erityisesti se, mitkä tuotteet ne ottavat huomioon antaessaan yksilöllisiä suosituksia asiakkaille, mitkä ovat neuvonnan kulut tai, jos palkkioiden ja kannustimien kuluja ei voida määrittää ennen neuvonnan tarjoamista, miten kulut lasketaan, tarjotaanko sijoitusneuvontaa kolmansien osapuolten kannustimien hyväksymisen tai vastaanottamisen yhteydessä ja tarjoavatko sijoituspalveluyritykset asiakkaille säännöllistä arviointia suositeltujen rahoitusvälineiden sopivuudesta. Lisäksi on aiheellista velvoittaa sijoituspalveluyritykset selittämään asiakkailleen syyt neuvontaan, jota ne tarjoavat heille. EAMV:n ohjeet voisivat olla hyödyllisiä näiden säännösten tehokkaan ja johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. Sijoitusneuvonnan tarjoamisen sääntelykehyksen määrittelemiseksi tarkemmin, jättäen kuitenkin valinnanvaraa sijoituspalveluyrityksille ja asiakkaille, on aiheellista vahvistaa edellytykset tämän palvelun tarjoamiselle tapauksissa, joissa yritykset ilmoittavat asiakkaille, että neuvonta tarjotaan kolmansien osapuolten kannustimien hyväksymisen tai vastaanottamisen yhteydessä. ▌Kun sijoituspalveluyritykset tarjoavat harkinnanvaraista salkunhoitoa, niiden olisi ennen sopimusta ilmoitettava asiakkaalle kannustimien ennustetusta laajuudesta, ja säännöllisissä raporteissa olisi oltava tiedot kaikista maksetuista tai vastaanotetuista kannustimista. Ottaen huomioon tarpeen varmistaa, etteivät kolmansien osapuolten kannustimet estä sijoituspalveluyritystä toimimasta asiakkaan parhaan edun mukaisesti, tietyissä olosuhteissa olisi myös sallittava tällaisten kannustimien vastaanottamisen kieltäminen tai vaadittava sijoituspalveluyritystä siirtämään ne asiakkaalle. (52 a)  Kuluttajien suojelemiseksi on myös aiheellista varmistaa, että sijoituspalveluyritykset eivät palkitse henkilöstöään tai arvioi sen suorituskykyä tavalla, joka on ristiriitainen suhteessa sen velvollisuuteen toimia asiakkaidensa parhaan edun mukaisesti. Sijoituksia myyvän tai sijoitusneuvontaa antavan henkilöstön palkitseminen ei sen vuoksi saisi perustua yksinomaan myyntitavoitteisiin tai yritykselle tietystä rahoitusvälineestä kertyvään voittoon, sillä tämä loisi kannustimia asiattomien, epäselvien ja harhaanjohtavien tietojen toimittamiseen ja asiakkaiden parhaan edun vastaisten suositusten antamiseen. (52 b)  Sijoitustuotteiden monimutkaisuuden ja niiden suunnitteluun liittyvän jatkuvan innovoinnin vuoksi on niin ikään tärkeää varmistaa, että yksityisasiakkaille sijoitustuotteita koskevaa neuvontaa antavalla tai niitä myyvällä henkilöstöllä on tarjottuihin tuotteisiin liittyvät asianmukaiset tiedot ja taidot. Sijoituspalveluyritysten on annettava henkilöstölleen riittävästi aikaa ja resursseja saada tällaiset tiedot ja taidot sekä soveltaa niitä palvelujen tarjoamiseen asiakkaille. (53)  Sijoituspalveluyritykset voivat tarjota sijoituspalveluja, jotka koostuvat pelkästään asiakkaan toimeksiantojen toteuttamisesta ja/tai näiden toimeksiantojen vastaanottamisesta ja välittämisestä, ilman että niiden tarvitsee pyytää tietoja asiakkaan tietämyksestä ja kokemuksesta, jotta ne voivat arvioida palvelun tai rahoitusvälineen sopivuuden asiakkaalle. Koska näissä palveluissa asiakkaiden suoja vähenee vastaavasti, on aiheellista parantaa niiden tarjoamisen edellytyksiä. Erityisesti on syytä poistaa mahdollisuus tarjota näitä palveluja yhdessä sellaisen oheispalvelun kanssa, joka muodostuu luoton- tai lainanannosta sijoittajille sellaisen liiketoimen toteuttamiseksi, johon sijoituspalveluyritys osallistuu, koska tämä lisää liiketoimen monimutkaisuutta ja vaikeuttaa siihen liittyvien riskien ymmärtämistä. Lisäksi on syytä määritellä tarkemmin niiden rahoitusvälineiden valintaperusteet, joihin näiden palvelujen tulisi liittyä, jotta voidaan sulkea pois sellaiset rahoitusvälineet, ▌jotka sisältävät johdannaisia, paitsi jos tällaiset johdannaiset lisäävät asiakkaalle aiheutuvaa riskiä, tai ovat rakenteeltaan sellaisia, että asiakkaan on vaikea ymmärtää niihin liittyviä riskejä. (54)  Ristiinmyyntikäytännöt ovat yleinen strategia vähittäisrahoituspalvelujen tarjoajien keskuudessa kaikkialla Euroopan unionissa. Nämä käytännöt voivat tarjota etuja yksityisasiakkaille, mutta niissä voi myös olla kyse käytännöistä, joissa asiakkaan etua ei oteta riittävästi huomioon. Esimerkiksi tietyt ristiinmyyntikäytäntöjen muodot, ennen muuta ns. sitominen, jossa vähintään kaksi rahoituspalvelua myydään yhdessä paketissa ja ainakin yksi näistä palveluista ei ole saatavilla erikseen, voivat vääristää kilpailua ja vaikuttaa kielteisesti asiakkaiden liikkuvuuteen ja heidän mahdollisuuksiinsa tehdä tietoon perustuvia valintoja. Yhtenä esimerkkinä sitomisesta on pakollinen käyttötilin avaaminen, kun sijoituspalvelu tarjotaan yksityisasiakkaalle. Niputuskäytännöt, joissa yksi tai useampi rahoituspalvelu myydään yhdessä paketissa, mutta kukin niistä voidaan myös ostaa erikseen, voivat nekin vääristää kilpailua ja vaikuttaa kielteisesti asiakkaiden liikkuvuuteen ja mahdollisuuksiin tietoon perustuvia valintoja, mutta ne ainakin jättävät asiakkaalle valinnanvaraa, minkä vuoksi niihin voi liittyä vähäisempi riski siitä, etteivät sijoituspalveluyritykset noudata tämän direktiivin mukaisia velvoitteitaan. Tällaisten käytäntöjen käyttöä olisi arvioitava huolellisesti, jotta voidaan edistää kilpailua ja kuluttajien valinnanvaraa. (55)  Palvelu olisi katsottava tarjotun asiakkaan aloitteesta, paitsi jos asiakas esittää pyynnön yrityksestä tai yrityksen puolesta kyseiselle asiakkaalle lähetetyn henkilökohtaisen viestin perusteella, joka sisältää kehotuksen tai jonka tarkoituksena on vaikuttaa asiakkaan päätökseen tietyn rahoitusvälineen tai liiketoimen osalta. Palvelu voidaan katsoa asiakkaan aloitteesta tarjotuksi siitä huolimatta, että asiakas pyytää sitä rahoitusvälineitä koskevan mainoksen tai tarjouksen sisältävän viestin perusteella, joka on kohdistettu yleisölle tai jollekin suuremmalle asiakkaiden tai potentiaalisten asiakkaiden ryhmälle tai luokalle mitä tahansa luonteeltaan yleistä viestintävälinettä käyttäen. (56)  Tämän direktiivin yhtenä tavoitteena on sijoittajien suojaaminen. Sijoittajien suojaa koskevat toimenpiteet olisi mukautettava kunkin sijoittajaryhmän (ei-ammattimaisten eli vähittäis- tai yksityissijoittajien, ammattimaisten sijoittajien ja vastapuolten) erityispiirteiden mukaisiksi. Jotta voidaan tehostaa palvelujen tarjontaan sovellettavaa säätelykehystä asiakasryhmistä riippumatta, on kuitenkin aiheellista tehdä selväksi, että periaatteita rehellisestä, tasapuolisesta ja ammattimaisesta toiminnasta sekä rehellisestä, selkeästä ja harhaanjohtamattomasta viestinnästä sovelletaan kaikkiin asiakassuhteisiin. (57)  Poiketen periaatteesta, jonka mukaan kotijäsenvaltio myöntää sivuliikkeiden toimiluvat sekä vastaa niiden toimintaa säätelevien velvollisuuksien täytäntöönpanosta ja valvonnasta, on tarkoituksenmukaista, että vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ottaa vastuun tiettyjen tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanosta, kun liiketoimet toteutetaan sivuliikkeen kautta sen jäsenvaltion alueella, jossa sivuliike sijaitsee, koska tämä viranomainen on lähimpänä sivuliikettä ja pystyy paremmin havaitsemaan sivuliikkeen toimia koskevien sääntöjen rikkomisen ja puuttumaan siihen. (58)  On tarpeen asettaa tehokas ”parasta toteutusta” (best execution) koskeva velvollisuus sen varmistamiseksi, että sijoituspalveluyritykset toteuttavat asiakastoimeksiannot asiakkaalle mahdollisimman edullisin ehdoin. Tätä velvoitetta olisi sovellettava yrityksiin, joilla on sopimus- tai asiamiessuhteen perusteella velvollisuuksia asiakasta kohtaan. (58 a)  Osakkeenomistuspohjan laajentamiseksi koko unionin alueella olisi tehostettava parhaan toteutuksen puitteita yksityissijoittajien kannalta, jotta nämä voivat käyttää useampia toimeksiantojen toteuttamispaikkoja kuin unionissa on nykyisin saatavilla. Parhaan toteutuksen seurantaa koskevan teknologian kehitys olisi otettava huomioon parhaan toteutuksen puitteita sovellettaessa. (59)  Jotta voidaan parantaa olosuhteita, joissa sijoituspalveluyritykset noudattavat velvoitettaan toteuttaa toimeksiannot asiakkailleen mahdollisimman edullisin ehdoin tämän direktiivin mukaisesti, on aiheellista velvoittaa toteuttamispaikat julkistamaan tiedot toimeksiantojen toteuttamisen laadusta kussakin toteuttamispaikassa. (60)  Tiedot, jotka sijoituspalveluyritykset antavat asiakkailleen toimeksiantojen toteuttamisperiaatteistaan, ovat usein yleisiä vakiotietoja, joiden perusteella asiakkaat eivät saa käsitystä siitä, miten toimeksiannot toteutetaan, eivätkä voi todentaa, noudattavatko yritykset velvoitettaan toteuttaa toimeksiannot asiakkailleen mahdollisimman edullisin ehdoin. Sijoittajansuojan parantamiseksi on aiheellista määrittää periaatteet, joiden mukaisesti sijoituspalveluyritykset antavat asiakkailleen tiedot toimeksiantojen toteuttamisperiaatteistaan, sekä velvoittaa yritykset julkaisemaan neljännesvuosittain kunkin rahoitusvälineluokan osalta tiedot viidestä tärkeimmästä toteuttamispaikasta, joissa ne toteuttivat asiakastoimeksiantoja edellisvuoden aikana, ja ottamaan huomioon kyseiset tiedot ja kauppapaikkojen toteutuksen laadusta julkaisemat tiedot parasta toteutusta koskevissa toimintaperiaatteissaan. ▌ (62)  Henkilöiden, jotka tarjoavat sijoituspalveluja useamman kuin yhden sijoituspalveluyrityksen puolesta, ei olisi katsottava olevan sidonnaisasiamiehiä vaan sijoitusyrityksiä, jos ne sisältyvät tämän direktiivin määritelmän piiriin, lukuun ottamatta tiettyjä henkilöitä, jotka voidaan jättää sen soveltamisalan ulkopuolelle. (63)  Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa sidonnaisasiamiesten oikeuteen harjoittaa muiden direktiivien piiriin kuuluvaa toimintaa tai siihen liittyvää toimintaa, joka koskee rahoituspalveluja tai -tuotteita, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, myöskään silloin, kun tämä tapahtuu saman finanssiryhmän osien lukuun. (64)  Tätä direktiiviä ei tulisi soveltaa sijoituspalveluyrityksen toimitilojen ulkopuolella harjoitettavan toiminnan (ovelta ovelle -myynti) edellytyksiin. (65)  Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi evättävä rekisteröinti tai peruutettava se, mikäli tosiasiassa harjoitetun toiminnan perusteella on ilmeistä, että sidonnaisasiamies on valinnut yhden jäsenvaltion oikeusjärjestelmän kiertääkseen sen jäsenvaltion ankarammat vaatimukset, jossa se pääasiallisesti aikoo harjoittaa tai jo harjoittaa toimintaansa. (66)  Tätä direktiiviä sovellettaessa olisi katsottava, että hyväksytyt vastapuolet toimivat asiakkaina. (67)  Finanssikriisi on osoittanut, että muiden kuin yksityisasiakkaiden kyky arvioida sijoituksiinsa liittyviä riskejä on rajallinen. Olisi vahvistettava menettelytapasääntöjen täytäntöönpano eniten suojelua tarvitsevien asiakkaiden osalta, mutta samalla on aiheellista mitoittaa paremmin eri asiakasryhmiin sovellettavia vaatimuksia. Tältä osin on aiheellista laajentaa jotkin tieto- ja raportointivaatimukset koskemaan myös suhteita hyväksyttäviin vastapuoliin. Asianomaisten vaatimusten pitäisi erityisesti koskea asiakkaiden rahoitusvälineiden ja varojen suojaamista samoin kuin monimutkaisempiin rahoitusvälineisiin ja liiketoimiin liittyvää tietoa ja raportointia. Kuntien ja paikallisviranomaisten ei pitäisi käydä kauppaa spekulatiivisilla välineillä, joten niiden tehtävien ottamiseksi paremmin huomioon on aiheellista sulkea ne selkeästi pois hyväksyttävien vastapuolten luettelosta ja ammattimaisiksi katsottujen asiakkaiden luettelosta, mutta näillä asiakkailla pitäisi edelleen olla mahdollisuus pyytää kohtelua ammattimaisina asiakkaina, jos jäsenvaltioiden vahvistamat tiukat ehdot täyttyvät. (68)  Hyväksyttävien vastapuolten kesken toteutettavien liiketoimien osalta olisi velvollisuutta julkistaa asiakkaan rajahintatoimeksiannot sovellettava ainoastaan, jos vastapuoli nimenomaisesti lähettää rajahintatoimeksiannon sijoituspalveluyrityksen toteutettavaksi. ▌ (70)  Kaikilla sijoituspalveluyrityksillä olisi oltava samat mahdollisuudet tulla säänneltyjen markkinoiden jäseniksi tai päästä niille kaikkialla Euroopan unionissa. Riippumatta siitä, miten liiketoimet on tällä hetkellä jäsenvaltioissa järjestetty, on tärkeää poistaa tekniset ja oikeudelliset rajoitukset, jotka koskevat pääsyä säännellyille markkinoille. (71)  Rajatylittävien liiketoimien loppuunsaattamisen helpottamiseksi on niin ikään tarkoituksenmukaista tarjota sijoituspalveluyrityksille mahdollisuus käyttää selvitysjärjestelmiä kaikkialla Euroopan unionissa siitä riippumatta, onko liiketoimet toteutettu kyseisen jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla. Sijoituspalveluyritysten, jotka haluavat suoraan osallistua muiden jäsenvaltioiden selvitysjärjestelmiin, olisi täytettävä jäsenyydelle asetetut asianmukaiset toiminnalliset ja kaupalliset vaatimukset sekä toiminnan vakauden valvontatoimenpiteitä koskevat vaatimukset rahoitusmarkkinoiden moitteettoman ja asianmukaisen toiminnan ylläpitämiseksi. (72)  Kolmansien maiden yritysten Euroopan unionissa tarjoamiin palveluihin sovelletaan kansallisia järjestelmiä ja vaatimuksia. Nämä järjestelmät ovat hyvin erilaisia ja niiden mukaisesti toimiluvan saaneilla yrityksillä ei ole palvelujen tarjoamisen vapautta eikä sijoittautumisvapautta muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, johon ne ovat sijoittautuneet. On aiheellista ottaa käyttöön yhteinen sääntelykehys Euroopan unionin tasolla kolmansien maiden yrityksiä varten, sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät mukaan lukien. Jotta kolmansien maiden yritykset voisivat hyötyä passista, jonka avulla ne voivat tarjota sijoituspalveluja ja harjoittaa sijoitustoimintaa koko unionin alueella, järjestelmässä olisi yhdenmukaistettava nykyinen hajanainen kehys, taattava varmuus ja yhdenmukainen kohtelu Euroopan unionissa toimilupaa hakeville kolmansien maiden yrityksille ja varmistettava, että komissio on arvioinut kolmansien maiden sääntely- ja valvontakehyksen tosiasiallisen vastaavuuden asettaen etusijalle unionin suurimpien kauppakumppaneiden ja G20-ohjelman soveltamisalaan kuuluvien alueiden arvioinnin. Järjestelmän olisi tarjottava yhtäläinen suoja sijoittajille, jotka saavat EU:ssa palveluja kolmansien maiden yrityksiltä. (73)  Yksityisasiakkaille tai sellaisille asiakkaille, jotka ovat päättäneet olla käyttämättä tiettyjä suojatoimenpiteitä tullakseen kohdelluiksi ammattimaisina sijoittajina, tarjottavien palvelujen edellytyksenä olisi aina oltava sivuliikkeen perustaminen Euroopan unioniin. Sivuliikkeen perustamisen olisi oltava toimiluvan varaista ja valvonnan alaista Euroopan unionissa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen ja kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen välillä olisi oltava asianmukaiset yhteistyöjärjestelyt. Sivuliikkeellä olisi oltava vapaassa hallinnassaan riittävästi alkupääomaa. Kun sivuliike on saanut toimiluvan, sen olisi oltava valvonnan alainen siinä jäsenvaltiossa, johon se on perustettu. Kolmannen maan yrityksen olisi voitava tarjota palveluja myös muissa jäsenvaltioissa toimiluvan saaneen ja valvotun sivuliikkeen välityksellä edellyttäen, että noudatetaan ilmoitusmenettelyä. Palvelujen tarjoaminen unioniin ilman sivuliikettä olisi rajoitettava hyväksyttäviin vastapuoliin ja muihin ammattimaisiin asiakkaisiin kuin niihin, jotka ovat päättäneet olla käyttämättä tiettyjä suojatoimenpiteitä tullakseen kohdelluiksi ammattimaisina sijoittajina. Tämän olisi edellytettävä EAMV:n rekisteröintiä ja valvontaa kyseisessä kolmannessa maassa, paitsi jos palvelut tarjotaan vain asiakkaan omasta yksinomaisesta aloitteesta. EAMV:n ja kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten välillä olisi oltava asianmukaiset yhteistyöjärjestelyt. (74)  Tämän direktiivin säännökset, joita sovelletaan kolmansien maiden yritysten Euroopan unionissa tarjoamiin sijoituspalveluihin tai harjoittamaan sijoitustoimintaan, eivät saisi vaikuttaa unioniin sijoittautuneiden henkilöiden mahdollisuuteen saada sijoituspalveluja kolmannen maan yritykseltä omasta yksinomaisesta aloitteestaan. Kun kolmannen maan yritys tarjoaa palveluja unioniin sijoittautuneelle henkilölle tämän omasta yksinomaisesta aloitteesta, palveluja ei saisi katsoa unionin alueella tarjotuiksi. Jos kolmannen maan yritys hakee asiakkaita tai potentiaalisia asiakkaita unionissa tai mainostaa sijoituspalveluja tai -toimia yhdessä oheispalvelujen kanssa unionissa, tätä ei pitäisi katsoa palveluksi, joka tarjotaan asiakkaan omasta yksinomaisesta aloitteesta. (75)  Säänneltyjen markkinoiden ylläpitoa koskevan toimiluvan olisi katettava kaikki toimet, jotka liittyvät suoraan toimeksiantojen nähtävilläpitoon, käsittelyyn, toteuttamiseen, vahvistamiseen ja niistä ilmoittamiseen siitä lukien, kun säännellyt markkinat vastaanottavat toimeksiannon, ja päättyen siihen, kun toimeksianto toimitetaan loppuun saatettavaksi, sekä toimet, jotka liittyvät rahoitusvälineiden kaupankäynnin kohteeksi ottamiseen. Tähän olisi sisällytettävä myös liiketoimet, jotka toteutetaan säänneltyjen markkinoiden nimeämien markkinatakaajien välityksellä näiden markkinoiden järjestelmien puitteissa ja kyseistä järjestelmää sääntelevien sääntöjen mukaisesti. Koska markkinatakaajat ovat tärkeitä markkinoiden asianmukaisen ja tehokkaan toiminnan kannalta, kauppapaikoilla olisi oltava markkinatakaajien kanssa kirjallisia sopimuksia, joissa selvitetään niiden velvoitteet ja joilla varmistetaan, että muissa kuin poikkeuksellisissa olosuhteissa ne täyttävät sitoumuksensa tarjota markkinoille likviditeettiä. Kaikkia säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien tai organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien jäsenten tai markkinaosapuolten toteuttamia liiketoimia ei ole katsottava toteutetuiksi säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän järjestelmien puitteissa. Liiketoimia, jotka jäsenet tai markkinaosapuolet toteuttavat kahdenvälisesti ja jotka eivät täytä kaikkia säännellyille markkinoille, monenkeskiselle kaupankäyntijärjestelmälle tai organisoidulle kaupankäyntijärjestelmälle tämän direktiivin mukaisesti säädettyjä velvollisuuksia, olisi pidettävä kauppojen sisäisten toteuttajien määritelmää sovellettaessa liiketoimina, jotka on toteutettu säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ulkopuolella. Tällöin sijoituspalveluyrityksen olisi oltava velvollinen julkistamaan sitovat hintatarjoukset, jos tässä direktiivissä säädetyt edellytykset täyttyvät. (76)  Markkinoiden perustietoja tarjoavien palvelujen, jotka ovat keskeisen tärkeitä, jotta käyttäjät voivat saada halutun yleiskäsityksen kaupankäyntitoiminnasta Euroopan unionin markkinoilla ja jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat saada tarkat ja kattavat tiedot liiketoimista, olisi oltava toimiluvan varaisia ja sääntelyn alaisia tarvittavan laatutason varmistamiseksi. (77)  Hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyjen käyttöönoton pitäisi parantaa organisoidun kaupankäyntijärjestelmän yhteydessä julkaistavia kaupan avoimuutta koskevia tietoja ja merkittävästi auttaa varmistamaan, että tällaiset tiedot julkaistaan tavalla, joka helpottaa niiden yhdistämistä kauppapaikkojen julkaisemiin tietoihin. (78)  Nyt kun on luotu markkinarakenne, joka sallii useiden kauppapaikkojen välisen kilpailun, on välttämätöntä ottaa mahdollisimman pian käyttöön tehokkaat ja kattavat konsolidoidut kaupankäyntitiedot. Kaupallisen ratkaisun käyttöönotto konsolidoitujen kaupankäyntitietojen keräämiselle osakkeiden ja oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden osalta edistäisi yhdennetympien eurooppalaisten markkinoiden luomista ja helpottaisi sitä, että markkinaosapuolet saavat kokonaiskäsityksen saatavilla olevista kaupan avoimuutta koskevista tiedoista. Johdonmukaisten ja täsmällisten markkinatietojen saatavuuden varmistamiseksi kaavailtu ratkaisu perustuu toimiluvan myöntämiseen ennalta määriteltyjen ja valvottujen parametrien mukaisesti työskenteleville tarjoajille, jotka kilpailevat keskenään toimittaakseen teknisesti pitkälle kehitettyjä ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka palvelevat markkinoita mahdollisimman hyvin. Jotta voidaan helpottaa toteuttamiskelpoisten konsolidoitujen kaupankäyntitietojen kehittämistä varhaisessa vaiheessa, komission olisi hyväksyttävä delegoituja säädöksiä, joilla täsmennetään mahdollisimman pian tietyt konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajiin sovellettavaa tiedonantovelvollisuutta koskevat tiedot. Kilpailun toteutuminen asiakkaille tarjottavien palvelujen laadun perusteella varmistetaan edellyttämällä, että kaikki konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajat yhdistävät kaikki hyväksyttyä julkistamisjärjestelyä koskevat tiedot, pikemminkin kuin tietojen laajuudella. On silti aiheellista varautua tässä vaiheessa julkisen ratkaisun kehittämiseen siltä varalta, että kaupallinen ratkaisu ei johda tehokkaiden ja kattavien konsolidoitujen kaupankäyntitietojen toteuttamiseen ajoissa. (79)  Direktiiviä 2006/49/EY tarkistettaessa olisi vahvistettava ne vähimmäispääomavaatimukset, jotka säänneltyjen markkinoiden olisi täytettävä toimiluvan saamiseksi, ja näin tehtäessä olisi otettava huomioon näihin markkinoihin liittyvien riskien erityinen luonne. (80)  Säänneltyjen markkinoiden ylläpitäjien olisi voitava ylläpitää myös monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tämän direktiivin asiaankuuluvien säännösten mukaisesti. (81)  Tämän direktiivin säännösten, jotka koskevat rahoitusvälineiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyn markkinan sääntöjen mukaisesti, ei olisi vaikutettava arvopaperien ottamisesta viralliselle pörssilistalle sekä siihen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta 28 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/34/EY(27) säännösten soveltamiseen. Säännellyn markkinan olisi voitava soveltaa tässä direktiivissä asetettuja vaatimuksia tiukempia vaatimuksia sellaisten arvopapereiden tai rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskijoihin, joita nämä markkinat harkitsevat ottavansa kaupankäynnin kohteeksi. (82)  Jäsenvaltioiden olisi voitava nimetä eri toimivaltaisia viranomaisia vastaamaan tässä direktiivissä säädettyjen moninaisten velvoitteiden täytäntöönpanosta. Näiden viranomaisten olisi oltava luonteeltaan julkisia, millä taataan niiden riippumattomuus taloudellisista toimijoista ja vältetään eturistiriidat. Jäsenvaltioiden olisi kansallisen lainsäädännön mukaisesti varmistettava toimivaltaisen viranomaisen asianmukainen rahoitus. Vaikka valvontaan on nimetty julkiset viranomaiset, valvontatehtävien olisi oltava siirrettävissä toimivaltaisen viranomaisen vastuulla. (83)  Pittsburghissa 25 päivänä syyskuuta 2009 pidetyssä G20-huippukokouksessa G20-johtajat sopivat parantavansa finanssi- ja hyödykemarkkinoiden sääntelyä, toimintaa ja avoimuutta, jotta hyödykkeiden hintojen liialliseen heilahteluun voitaisiin puuttua. Lokakuun 28 päivänä 2009 annetussa komission tiedonannossa Toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan ja 2 päivänä helmikuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa Perushyödykemarkkinoihin ja raaka-aineisiin liittyviin haasteisiin vastaaminen hahmotellaan toimenpiteitä, jotka on määrä toteuttaa direktiivin 2004/39/EY tarkistamisen yhteydessä. Kansainvälinen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisö julkaisi syyskuussa 2011 hyödykejohdannaismarkkinoiden sääntelyä ja valvontaa koskevat periaatteet. Nämä periaatteet hyväksyttiin Cannesissa 4 päivänä marraskuuta 2011 G20-huippukokouksessa, jossa vaadittiin markkinoiden sääntelyviranomaisille muodollisia positionhoitovaltuuksia, mukaan lukien valtuudet asettaa positiolimiitit tarvittaessa etukäteen. (84)  Toimivaltaisille viranomaisille annettuja valtuuksia olisi täydennettävä nimenomaisilla valtuuksilla saada keneltä tahansa henkilöltä tietoja hyödykkeisiin liittyvän johdannaissopimusposition suuruudesta ja tarkoituksesta sekä pyytää henkilöä toteuttamaan toimenpiteitä johdannaissopimusposition koon pienentämiseksi. (85)  Kauppapaikoille ja toimivaltaisille viranomaisille olisi annettava nimenomaiset valtuudet rajoittaa henkilön tai henkilöryhmän mahdollisuutta tehdä tai pitää hallussaan hyödykkeeseen liittyviä johdannaissopimuksia EAMV:n määrittämien teknisten standardien perusteella ja muuten hoitaa positioita siten, että edistetään kyseisen johdannaisen ja kohde-etuutena olevan hyödykkeen markkinoiden eheyttä likviditeettiä tarpeettomasti rajoittamatta. Limiittiä olisi voitava soveltaa sekä yksittäisten liiketoimien tapauksessa että ajan myötä muodostuneiden positioiden tapauksessa. Erityisesti viimeksi mainitussa tapauksessa toimivaltaisen viranomaisen olisi varmistettava, että nämä positiolimiitit ovat syrjimättömiä, selkeästi määriteltyjä, kyseisen markkinan erityispiirteet asianmukaisesti huomioon ottavia ja tarpeellisia markkinoiden eheyden ja asianmukaisen toiminnan takaamiseksi. Tällaisia limiittejä ei saisi soveltaa positioihin, jotka objektiivisesti vähentävät hyödykkeeseen liittyvään kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä. Jotta voidaan välttää johdannaisten sääntelyn tahattomat vaikutukset kohde-etuutena olevan hyödykkeen markkinoihin, on myös aiheellista selventää spot-sopimusten ja futuurisopimusten välistä eroa. (86)  Toimivaltaisille viranomaisille annettujen valtuuksien lisäksi kaikilla kauppapaikoilla, jotka tarjoavat kaupankäyntiä hyödykejohdannaisilla, olisi oltava käytössä tarkoituksenmukaiset limiitit ja muut asianmukaiset positionhoitojärjestelyt, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan tukea likviditeettiä, estää markkinoiden väärinkäyttö ja varmistaa asianmukainen hinnoittelu ja selvitysedellytykset. Näihin järjestelyihin voivat sisältyä esimerkiksi erityisen lähellä selvitystä olevien suurten positiokeskittymien tunnistaminen, positiolimiitit, hinnanmuutoslimiitit, avoimien positioiden realisointia tai siirtoa koskeva toimeksianto, kaupankäynnin keskeyttäminen, toimitusehtojen muuttaminen, kauppojen peruuttaminen ja toimitusaikomusten vaatiminen. EAMV:n olisi julkaistava luettelo, jossa on tiivistelmät kaikista tällaisista voimassa olevista toimenpiteistä, ja pidettävä tätä luetteloa yllä. ▌Limiittejä ▌olisi sovellettava johdonmukaisella tavalla ja kyseisten markkinoiden erityisominaisuudet huomioon ottaen. Niissä olisi määriteltävä selkeästi, keneen niitä sovelletaan ja mitä poikkeuksia niistä myönnetään, sekä myös asianomaiset määrälliset kynnykset, joista limiitit muodostuvat tai jotka voivat laukaista muita velvoitteita. Koska yksikään tietty kauppapaikka ei voi nähdä jäsentensä tai osapuoltensa ottamia kokonaispositioita koko markkinoilla, on myös aiheellista sallia valvonnan täsmentäminen teknisillä sääntelystandardeilla, muun muassa jotta voidaan välttää mahdolliset keskenään vertailukelpoisiin sopimuksiin eri kauppapaikoissa sovellettavien limiittien ▌erilaiset vaikutukset. (87)  Kauppapaikkojen, joissa käydään kauppaa likvideimmillä hyödykejohdannaisilla, olisi julkaistava viikoittain kootut erittelyt erityyppisten markkinaosapuolten hallussa olevista positioista, myös sellaisten asiakkaiden positioista, jotka eivät käy kauppaa omaan lukuun. Sekä markkinaosapuolten tyypin että identiteetin mukaan jaoteltu kattava ja yksityiskohtainen erittely olisi ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille pyynnöstä ottaen tarvittaessa huomioon ilmoitusvaatimukset, joista jo säädetään energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta 25 päivänä lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1227/2011(28) 8 artiklassa. ▌ (89)  Olisi helpotettava pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) mahdollisuuksia saada pääomaa ja sellaisten erityismarkkinoiden kehitystä, joiden tarkoituksena on palvella pienten ja keskisuurten liikkeeseenlaskijoiden tarpeita. Nämä markkinat, jotka yleensä toimivat tämän direktiivin nojalla monenkeskisinä kaupankäyntijärjestelminä, tunnetaan yleisesti pk-yritysmarkkinoina, kasvumarkkinoina tai nuorina markkinoina. Uuden pk-yritysten kasvumarkkinoiden alaluokan luomisen monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien luokkaan sekä näiden markkinoiden rekisteröinnin pitäisi lisätä niiden näkyvyyttä ja profiilia ja edesauttaa yhteisten yleiseurooppalaisten sääntelystandardien kehittämistä näille markkinoille. Olisi kiinnitettävä huomiota siihen, miten lainsäädännöllä voidaan vastaisuudessa edistää näitä markkinoita ja niiden käyttöä uutena omaisuuserien lajina, joka olisi houkutteleva sijoittajien kannalta. Kaikki muu unionin markkinasääntely olisi ajantasaistettava hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi ja lisäkannustimien tarjoamiseksi pk-yritysten listautumiseen pk-yritysten kasvumarkkinoille. (90)  Tähän uuteen markkinoiden luokkaan sovellettavien vaatimusten on oltava riittävän joustavia, jotta voidaan ottaa huomioon kaikki nykyiset menestyksekkäät markkinamallit Euroopassa. Niissä on myös löydettävä oikea tasapaino siten, että voidaan säilyttää sijoittajansuojan korkea taso edellytyksenä sille, että sijoittajien luottamus kasvaa näiden markkinoiden liikkeeseenlaskijoihin, ja samalla vähentää näiden markkinoiden liikkeeseenlaskijoille aiheutuvaa tarpeetonta hallinnollista rasitetta. Pk-yritysten markkinoita koskevat vaatimukset, muun muassa kaupankäynnin kohteeksi ottamista koskevat perusteet näillä markkinoilla, ehdotetaan määriteltävän yksityiskohtaisemmin delegoiduissa säädöksissä tai teknisissä standardeissa. (91)  Koska on tärkeää välttää kielteiset seuraukset nykyisille menestyksekkäille markkinoille, pienille ja keskisuurille liikkeeseenlaskijoille tarkoitettujen markkinoiden ylläpitäjillä olisi edelleen oltava mahdollisuus valita jatkavansa tällaisen markkinan ylläpitämistä direktiivin mukaisia vaatimuksia noudattaen ilman, että niiden tarvitsee hakea rekisteröintiä pk-yritysten kasvumarkkinana. (92)  Jonkin jäsenvaltion yhteysviranomaisen toisen jäsenvaltion yhteysviranomaiselta saamia luottamuksellisia tietoja ei olisi pidettävä pelkästään kyseistä maata koskevina. (93)  On tarpeen lähentää toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia, jotta valvonta olisi vaikutuksiltaan samankaltaista kaikkialla yhdentyneillä rahoitusmarkkinoilla. Kaikille yhteisin vähimmäisvaltuuksin ja niihin yhdistetyin riittävin resurssein olisi voitava taata tehokas valvonta. (94)  Erilaisten monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien merkittävän vaikutuksen ja markkinaosuuden vuoksi on aiheellista varmistaa, että monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän osalta toimivaltaisen viranomaisen ja sen lainkäyttöalueen toimivaltaisen viranomaisen, jolla monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä tarjoaa palveluja, välille luodaan riittävät yhteistyöjärjestelyt. Vastaavan kehityksen ennakoimiseksi tämä vaatimus olisi laajennettava koskemaan myös organisoituja kaupankäyntijärjestelmiä. (95)  Sen varmistamiseksi, että sijoituspalveluyritykset ja säännellyt markkinat, niiden liikkeenjohdosta vastaavat johtajat ja niiden ylimmän hallintoelimen jäsenet noudattavat tästä direktiivistä ja asetuksesta (EU) N:o .../... [] johtuvia velvoitteita ja että niitä kohdellaan samalla tavoin koko Euroopan unionissa, jäsenvaltiot olisi velvoitettava säätämään hallinnollisista seuraamuksista ja toimenpiteistä, jotka ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Sen vuoksi jäsenvaltioiden vahvistamien hallinnollisten seuraamusten ja toimenpiteiden olisi täytettävä tietyt keskeiset vaatimukset, jotka koskevat tällaisten seuraamusten ja toimenpiteiden osoittamista niiden kohteena oleville, niiden soveltamisessa huomioon otettavia kriteerejä, niiden julkistamista sekä keskeisiä seuraamusvaltuuksia ja hallinnollisten taloudellisten seuraamusten suuruutta. (96)  Toimivaltaisille viranomaisille olisi erityisesti annettava valtuudet määrätä taloudellisia seuraamuksia, jotka ovat riittävän suuria ylittääkseen todennäköiset hyödyt ja joilla on varoittava vaikutus myös suurempiin laitoksiin ja niiden johtajiin. (97)  Seuraamusten yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa jäsenvaltiot olisi velvoitettava varmistamaan, että päättäessään hallinnollisten seuraamusten tai toimenpiteiden tyypistä ja hallinnollisten taloudellisten seuraamusten suuruudesta toimivaltaiset viranomaiset ottavat huomioon kaikki merkitykselliset olosuhteet. (98)  Sen varmistamiseksi, että seuraamuksilla on varoittava vaikutus suureen yleisöön, seuraamukset olisi tavallisesti julkistettava, paitsi tietyissä tarkoin määritellyissä olosuhteissa. (99)  Mahdollisten rikkomusten havaitsemiseksi toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava tarvittavat tutkintavaltuudet, ja niiden olisi luotava tehokkaat ja luotettavat mekanismit, joilla kannustetaan ilmoittamaan mahdollisista tai tosiasiallisista rikkomuksista, mukaan lukien sellaisten työntekijöiden suojelu, jotka ilmoittavat rikkomuksista omassa laitoksessaan. Nämä mekanismit eivät saisi rajoittaa riittävän suojan takaamista syytetyille. Olisi otettava käyttöön asianmukaiset menettelyt, joilla varmistetaan ilmoitetun henkilön oikeus puolustukseen ja oikeus tulla kuulluksi ennen häntä koskevan lopullisen päätöksen tekemistä sekä oikeus hakea tuomioistuimelta muutosta häntä koskevaan päätökseen. (100)  Tässä direktiivissä olisi käsiteltävä sekä hallinnollisia seuraamuksia että hallinnollisia toimenpiteitä, jotta sen soveltamisalaan kuuluisivat kaikki toimet, joita sovelletaan rikkomuksen jälkeen ja joilla pyritään estämään uudet rikkomukset, riippumatta siitä, pidetäänkö niitä kansallisessa lainsäädännössä seuraamuksina vai toimenpiteinä (101)  Tämän direktiivin ei pitäisi vaikuttaa jäsenvaltioiden rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevaan lainsäädäntöön. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kun sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän ylimmän hallintoelimen jäsenen väitetään rikkoneen tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] säännöksiä tai tehneen rikoksen niiden soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, häntä vastaan voidaan henkilökohtaisesti aloittaa rikos- tai siviilioikeudellinen menettely, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien soveltamista. (102)  Asiakkaiden suojaamiseksi ja rajoittamatta asiakkaan oikeutta saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi on tarkoituksenmukaista, että jäsenvaltiot varmistavat, että tuomioistuinten ulkopuolista riita-asiain ratkaisua varten perustetaan julkisia tai yksityisiä elimiä tekemään yhteistyötä rajatylittävien riitojen ratkaisemisessa ottaen huomioon tuomioistuinten ulkopuolisiin kuluttajariitoja ratkaiseviin elimiin sovellettavista periaatteista 30 päivänä maaliskuuta 1998 annettu komission suositus 98/257/EY(29) ja kuluttajariitojen sovitteluun osallistuvia tuomioistuinten ulkopuolisia elimiä koskevista periaatteista 4 päivänä huhtikuuta 2001 annettu komission suositus 2001/310/EY(30). Kun jäsenvaltiot panevat täytäntöön säännöksiä, jotka koskevat valitus- ja muutoksenhakumenettelyjä tuomioistuinten ulkopuolisen riitojen ratkaisemisen osalta, olisi rohkaistava käyttämään nykyisiä rajatylittäviä yhteistyöjärjestelmiä ja etenkin rahoituspalvelualan riitojenratkaisuverkostoa (FIN-Net). (103)  Kaiken toimivaltaisten viranomaisten, muiden viranomaisten, elinten tai henkilöiden välisen tietojen vaihdon tai toimittamisen olisi tapahduttava henkilötietojen siirtoa kolmansiin maihin koskevien sääntöjen mukaisesti, joista on säädetty direktiivissä 95/46/EY. Kaiken EAMV:n ja kolmansien maiden välisen henkilötietojen vaihdon tai toimittamisen olisi tapahduttava asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädettyjen henkilötietojen siirtoa koskevien sääntöjen mukaisesti. (104)  On tarpeen tehostaa säännöksiä, jotka koskevat kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välistä tiedonvaihtoa sekä vahvistaa niiden keskinäisiä avunanto- ja yhteistyövelvoitteita. Toimivaltaisten viranomaisten olisi rajatylittävän toiminnan lisääntymisen vuoksi annettava toisilleen tehtäviensä hoitamisen edellyttämät tiedot, jotta ne voivat varmistaa tämän direktiivin tehokkaan täytäntöönpanon myös silloin, kun säännösten rikkominen tai epäilys niiden rikkomisesta saattaa koskea kahden tai useamman jäsenvaltion viranomaisia. Tiedonvaihto edellyttää ehdotonta salassapitovelvollisuutta, jotta voidaan varmistaa toimiva tietojenvaihto sekä henkilöiden oikeuksien suoja. ▌ (106)  ▌Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat poikkeusten yksityiskohtaisia sääntöjä, tiettyjen määritelmien täsmentämistä, perusteita sijoituspalveluyrityksen ehdotetun hankinnan arvioimiseksi, sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia, eturistiriitojen hallintaa, sijoituspalvelujen tarjoamisen menettelytapavelvoitteita, toimeksiantojen toteuttamista asiakkaan kannalta mahdollisimman edullisin ehdoin, asiakastoimeksiantojen käsittelyä, hyväksyttävien vastapuolten kanssa toteutettavia liiketoimia, pk-yritysten kasvumarkkinoita, kolmansien maiden rahoituslaitosten alkupääoman arviointiperusteita, järjestelmien häiriönsietokykyä koskevia toimenpiteitä, kauppojen hintavaihtelurajoja ja sähköistä kaupankäyntiä, rahoitusvälineiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi, rahoitusvälineillä käytävän kaupan keskeyttämistä tai lopettamista, kynnyksiä eri luokkiin kuuluvien kaupankäyntiä hoitavien henkilöiden hallussaan pitämistä positioista ilmoittamiselle, kohtuullisten kaupallisten ehtojen selventämistä silloin, kun hyväksytty julkistamisjärjestely julkistaa tietoja, konsolidoidut kaupankäyntitietojen tarjoajat antavat pääsyn tietovirtoihin ja hyväksytty ilmoitusjärjestelmä ilmoittaa tietoja, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajiin sovellettavaa tiedonantovelvollisuutta koskevien tietojen täsmentämistä sekä toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa valmistelutyönsä aikana asianmukaisia kuulemisia, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. (107)  Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tämän vallan pitäisi koskea päätöksen tekemistä kolmansien maiden oikeudellisen ja valvontakehyksen tosiasiallisesta vastaavuudesta kolmansien maiden rahoituslaitosten palvelujen tarjoamista varten ▌, ja sitä olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(31) mukaisesti. (108)  Finanssipalvelujen teknisillä standardeilla olisi varmistettava yhdenmukaistaminen johdonmukaisella tavalla sekä tallettajien, sijoittajien ja kuluttajien riittävä suoja koko Euroopan unionissa. Koska EAMV:lla on pitkälle menevää erityisasiantuntemusta, olisi tehokasta ja asianmukaista antaa sen tehtäväksi laatia ja toimittaa komissiolle teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnokset, joihin ei liity poliittisia valintoja. Johdonmukaisen sijoittajan- ja kuluttajansuojan varmistamiseksi kaikilla rahoituspalvelujen aloilla EAMV:n olisi mahdollisuuksien mukaan hoidettava tehtävänsä läheisessä yhteistyössä kahden muun Euroopan valvontaviranomaisen kanssa Euroopan valvontaviranomaisten sekakomiteassa. (109)  Komission olisi hyväksyttävä EAMV:n laatimat teknisten sääntelystandardien luonnokset, joilla täsmennetään perusteet sen määrittämiseksi, onko jokin toiminta pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa, ja jotka koskevat menettelyjä sijoituspalveluyritysten toimilupien myöntämiseksi ja epäämiseksi, ylimmälle hallintoelimelle asetettavia vaatimuksia, määräosuuksien hankkimista, velvollisuutta toteuttaa asiakastoimeksiannot asiakkaalle mahdollisimman edullisin ehdoin, yhteistyötä ja tiedonvaihtoa, vapautta tarjota sijoituspalveluja ja -toimia, sivuliikkeen perustamista, palvelujen tarjoamista kolmansien maiden yritysten toimesta, tiettyjen hyödykejohdannaisten omistusosuuksien rajoituksia ja muihin hyödykejohdannaisiin sovellettavien positiotarkastusten täsmentämistä, tietopalvelujen tarjoajien toimilupien myöntämistä ja epäämistä, hyväksytyille julkistamisjärjestelyille ja konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajille asetettavia vaatimuksia sekä toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä. Komission olisi hyväksyttävä nämä tekniset sääntelystandardit delegoiduilla säädöksillä SEUT-sopimuksen 290 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. (110)  Komissiolle olisi myös siirrettävä valta hyväksyä EAMV:n laatimia teknisiä täytäntöönpanostandardeja ▌, jotka koskevat menettelyjä sijoituspalveluyritysten toimilupien myöntämiseksi ja epäämiseksi, määräosuuksien hankkimista, kaupankäyntimenettelyä ja liiketoimien loppuunsaattamista monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä ja organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä, rahoitusvälineellä käytävän kaupan keskeyttämistä ja lopettamista, vapautta tarjota sijoituspalveluja ja -toimia, sivuliikkeen perustamista, kolmansien maiden yritysten palvelutarjontaa, eri luokkiin kuuluvien kaupankäynnin hoitajien pitämistä positioista ilmoittamista, tietojen toimittamista EAMV:lle, yhteistyövelvollisuutta, toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä, tiedonvaihtoa sekä kuulemista ennen toimiluvan myöntämistä. Komission olisi hyväksyttävä nämä tekniset täytäntöönpanostandardit täytäntöönpanosäädöksillä SEUT-sopimuksen 291 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti. (111)  Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, jossa arvioidaan organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien toimintaa, pk-yritysten kasvumarkkinoiden järjestelmän toimintaa, automatisoidulle ja huippunopealle tietokoneistetulle kaupankäynnille asetettujen vaatimusten vaikutusta, tiettyjen tuotteiden tai käytäntöjen kieltämismenettelystä saatuja kokemuksia sekä hyödykejohdannaismarkkinoihin kohdistuvien toimenpiteiden vaikutusta. (112)  Tämän direktiivin tavoite eli sellaisten yhdentyneiden rahoitusmarkkinoiden luominen, joilla sijoittajilla on tehokas suoja ja joilla markkinoiden tehokkuus ja eheys on yleisesti turvattu, edellyttää sellaisten yhteisten sääntelyvaatimusten asettamista, joita sovelletaan sijoituspalveluyrityksiin siitä riippumatta, missä ne ovat Euroopan unionissa saaneet toimiluvan, ja joilla säännellään säänneltyjen markkinoiden ja muiden kaupankäyntijärjestelmien toimintaa sen ehkäisemiseksi, että avoimuuden puute ja toiminnan häiriöt yksittäisillä markkinoilla vaarantaisivat Euroopan koko rahoitusjärjestelmän tehokkaan toiminnan, ja se voidaan tämän direktiivin laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. (113)  Konsolidoitujen kaupankäyntikäyntitietojen keräämistä pidetään vaikeampana toteuttaa tapauksissa, joissa ei ole kyse oman pääoman ehtoisista rahoitusvälineistä, ja tällaisten kaupankäyntitietojen potentiaalisten tarjoajien olisi ensin voitava saada kokemusta oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden osalta. Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen asianmukaisen keräämisen helpottamiseksi muiden kuin oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden osalta olisi siksi huolehdittava siitä, että niiden toimenpiteiden toteuttamiselle, joilla kyseisen säännös saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, asetetaan pidennetty määräaika. On silti aiheellista varautua tässä vaiheessa julkisen ratkaisun kehittämiseen siltä varalta, että kaupallinen ratkaisu ei johda tehokkaiden ja kattavien konsolidoitujen kaupankäyntitietojen toteuttamiseen ajoissa. (113 a)  Arvopapereita koskevan unionin kehyksen kehittämiseksi edelleen komission olisi tehtävä ehdotus arvopaperilainsäädäntöä koskevaksi asetukseksi, jolla täsmennetään rahoitusvälineiden säilyttämisen ja hoidon määritelmää, ja sen olisi myös yhdessä EAMV:n, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) ja Euroopan järjestelmäriskikomitean kanssa edistettävä tunnisteiden ja viestien standardointia koskevaa työtä, jotta voidaan mahdollistaa lähes tosiaikainen liiketoimianalyysi ja tunnistaa monimutkaiset tuoterakenteet, kuten johdannaisia tai takaisinostosopimuksia sisältävät tuoterakenteet. (114)  Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, varsinkin oikeutta henkilötietojen suojaan, elinkeinonvapautta, oikeutta kuluttajansuojaan, oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen sekä oikeutta siihen, ettei oikeudenkäynnissä voida syyttää ja rangaista kahdesti samasta rikoksesta, ja tämä direktiivi olisi pantava täytäntöön näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti, (114 a)  Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: I OSASTO MÄÄRITELMÄT JA SOVELTAMISALA 1 artikla Soveltamisala 1.  Tätä direktiiviä sovelletaan sijoituspalveluyrityksiin, säänneltyihin markkinoihin tietopalvelujen tarjoajiin ja kolmansien maiden yrityksiin, jotka tarjoavat sijoituspalveluja tai harjoittavat sijoitustoimintaa Euroopan unionissa. 2.  Tässä direktiivissä vahvistetaan vaatimukset seuraaville:    a) sijoituspalveluyritysten toimilupa- ja toimintaedellytykset;    b) kolmansien maiden yritysten sivuliikkeen välityksellä harjoittama sijoituspalvelujen tarjonta ja sijoitustoiminta;    c) säänneltyjen markkinoiden toimiluvat ja toiminta;    d) tietopalvelujen tarjoajien toimiluvat ja toiminta; ja    e) toimivaltaisten viranomaisten toteuttama valvonta, yhteistyö ja täytäntöönpano. 3.  Tätä direktiiviä sovelletaan myös luottolaitoksiin, joille on myönnetty toimilupa direktiivin 2006/48/EY mukaisesti, ▌siltä osin kuin ne tarjoavat yhtä tai useampaa sijoituspalvelua ja/tai harjoittavat sijoitustoimintaa, ja luottolaitoksiin ja sijoituspalveluyrityksiin siltä osin kuin ne harjoittavat sellaisten talletusten myyntiä tai sellaisiin talletuksiin liittyvää asiakasneuvontaa, joiden tuotto ei määräydy suhteessa korkoon (strukturoidut talletukset). ▌ 3 a.  Seuraavia säännöksiä sovelletaan myös vakuutusyrityksiin ja vakuutusedustajiin, mukaan lukien sidoksissa olevat vakuutusedustajat, joille on myönnetty toimilupa tai jotka on rekisteröity henkivakuutuksesta 5 päivänä marraskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/83/EY(32), direktiivin 2002/92/EY tai direktiivin 2009/138/EY mukaisesti, siltä osin kuin ne harjoittavat vakuutuspohjaisten sijoitusten myyntiä tai niihin liittyvää asiakasneuvontaa:    – 16 artiklan 3 kohta;    – 23–26 artikla; ja    – tarvittaessa 69–80 artikla ja 83–91 artikla, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat panna täytäntöön vakuutuspohjaisiin sijoituksiin liittyvät ensimmäisen ja toisen luetelmakohdan säännökset. 2 artikla Poikkeukset 1.  Tätä direktiiviä ei sovelleta    a) vakuutusyrityksiin eikä direktiivissä 2009/138/EY tarkoitettua jälleen- tai edelleenvakuutusta harjoittaviin yrityksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 3 a kohdan soveltamista;    b) henkilöihin, jotka tarjoavat sijoituspalveluja yksinomaan emoyrityksilleen, tytäryrityksilleen tai emoyritystensä muille tytäryrityksille;    c) henkilöihin, jotka tarjoavat sijoituspalvelua, kun tätä palvelua tarjotaan satunnaisesti ammattitoiminnan yhteydessä ja kun tätä ammattitoimintaa säännellään lain säännöksin tai hallinnollisin määräyksin ▌;    d) henkilöihin, jotka tarjoavat vain sellaista sijoituspalvelua tai harjoittavat vain sellaista sijoitustoimintaa, joka muodostuu yksinomaan kaupankäynnistä omaan lukuun, elleivät he    i) ole markkinatakaajia;    ii) ole säännellyn markkinan tai monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän jäseniä tai osapuolia tai ellei heillä ole välitöntä markkinoillepääsyä kauppapaikkaan;    ii a) harjoita algoritmista kaupankäyntiä;    ii b) toimivaltaisen viranomaisen mukaan ole kaupankäyntitoimintansa laajuuden huomioon ottaen saavuttaneet merkittävää markkinaosuutta; tai    iii) käy kauppaa omaan lukuunsa toteuttaessaan asiakastoimeksiantoja.    Edellä olevan i alakohdan nojalla tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jätettyjen henkilöiden ei myöskään tarvitse täyttää tässä alakohdassa säädettyjä edellytyksiä, jotta heidät voidaan jättää soveltamisalan ulkopuolelle.    Tämä poikkeus koskee henkilöitä, jotka päästöoikeuksilla kauppaa käydessään tarjoavat vain sellaista sijoituspalvelua tai harjoittavat vain sellaista sijoitustoimintaa, joka muodostuu yksinomaan kaupankäynnistä omaan lukuun, eivätkä toteuta asiakastoimeksiantoja ja jotka omistavat tai suoraan ylläpitävät direktiivissä 2003/87/EY tarkoitettuja laitoksia;    e) henkilöihin, joiden tarjoamat sijoituspalvelut muodostuvat ainoastaan työntekijöiden osallistumisjärjestelmien hallinnoinnista;    f) henkilöihin, jotka tarjoavat sijoituspalveluja, jotka koostuvat ainoastaan sekä työntekijöiden osallistumisjärjestelmien hallinnoinnista että ainoastaan niiden omalle emoyritykselle, tytäryrityksille tai emoyrityksen muille tytäryrityksille tarjotuista sijoituspalveluista;    g) EKPJ:n jäseniin ja muihin kansallisiin elimiin, jotka harjoittavat vastaavanlaista toimintaa Euroopan unionissa, muihin julkisiin elimiin, joiden vastuulla on julkisen velan hoitaminen tai jotka osallistuvat sen hoitoon Euroopan unionissa, eikä kansainvälisiin elimiin, joissa vähintään kolme jäsenvaltiota on jäseninä ja joiden vastuulla on julkisen velan hoitaminen tai jotka osallistuvat sen hoitoon;    h) yhteissijoitusyrityksiin ja eläkerahastoihin riippumatta siitä, onko ne yhteensovitettu Euroopan unionin tasolla, sekä näiden yritysten tai rahastojen säilytysyhteisöihin ja omaisuudenhoitajiin;    i) henkilöihin, jotka edellyttäen, että ▌kaikissa tapauksissa    i) käyvät kauppaa rahoitusvälineillä omaan lukuunsa lukuun ottamatta henkilöitä, jotka käyvät kauppaa omaan lukuunsa toteuttaessaan asiakastoimeksiantoja, ▌    ii) tarjoavat sijoituspalveluja muussa kuin omaan lukuunsa käytävässä kaupassa yksinomaan emoyrityksilleen, tytäryrityksilleen tai emoyritystensä muille tytäryrityksille,    iii) tarjoavat muussa kuin omaan lukuunsa käytävässä kaupassa sijoituspalveluja, jotka liittyvät hyödykejohdannaisiin, tai liitteessä I olevan C osan 10 kohtaan sisältyviä johdannaissopimuksia tai päästöoikeuksia tai niiden johdannaisia pääasiallisen liiketoimintansa kohteena oleville asiakkaille,    – ryhmätasolla konsolidoidusti tai konsolidoimattomasti tämä tapahtuu niiden pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintana ja niiden pääasiallinen liiketoiminta ei ole tässä direktiivissä tarkoitettua sijoituspalvelujen tarjontaa tai direktiivissä 2006/48/EY tarkoitettua pankkipalvelujen tarjontaa tai hyödykejohdannaisiin liittyvää markkinatakaajana toimimista,    – ne ilmoittavat asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle vuosittain, millä perusteella ne katsovat, että i, ii ja iii alakohdassa tarkoitettu toiminta on niiden pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa;    j) henkilöihin, jotka tarjoavat sijoitusneuvontaa muun tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolisen liiketoiminnan yhteydessä edellyttäen, ettei tämä neuvonta ole maksullista;    ▌    l) tanskalaisten ja suomalaisten eläkerahastojen perustamiin yhdistyksiin, joiden ainoana tarkoituksena on hoitaa jäseninään olevien eläkerahastojen varoja;    m) agente di cambio -nimisiin välittäjiin, joiden toimintaa ja tehtäviä säännellään 24 päivänä helmikuuta 1998 annetun Italian kansallisen asetuksen nro 58 201 artiklassa;    n) direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 4 kohdassa tai direktiivin 2009/73/EY 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin siirtoverkonhaltijoihin niiden hoitaessa kyseisten direktiivien tai asetuksen (EY) N:o 714/2009 tai asetuksen (EY) N:o 715/2009 mukaisia tehtäviään, eikä mainittujen asetusten mukaisiin verkkosääntöihin ja suuntaviivoihin. 2.  Tämän direktiivin nojalla säädettyjä oikeuksia ei uloteta palvelujen tarjoamiseen vastapuolena sellaisissa liiketoimissa, joiden toteuttajina ovat valtionvelkaa hoitavat julkiset laitokset tai EKPJ:n jäsenet, jotka hoitavat tehtäviään SEUT-sopimuksen ja EKPJ:n ja Euroopan keskuspankin (EKP) perussäännön mukaisesti tai hoitavat vastaavia tehtäviä kansallisten säännösten mukaisesti. 3.  Komissio hyväksyy 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat toimenpiteitä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun poikkeuksen osalta sen selventämiseksi, ▌milloin palveluntarjonta on luonteeltaan satunnaista. ▌ 3 a.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joilla täsmennetään perusteet sen määrittämiseksi, onko jokin toiminta pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa, ottaen huomioon ainakin seuraavat tekijät:    a) missä määrin toiminta objektiivisesti mitattavasti vähentää kaupalliseen toimintaan tai yritysrahoitukseen välittömästi liittyviä riskejä;    b) vaatimus, että oheistoiminta on toiminnassa vähemmistönä ryhmätasolla ja yhteisötasolla, paitsi jos palveluja tarjotaan vain saman ryhmän muille jäsenille;    c) toiminnan laajuus suhteessa pääasialliseen toimintaan ja toiminnan merkittävyys kyseisillä markkinoilla;    d) halu rajoittaa nettoluottoriski järjestelmän kannalta vähemmän tärkeille tasoille;    e) toimintaan liittyvän markkinariskin laajuus suhteessa pääasiallisesta liiketoiminnasta johtuvaan markkinariskiin;    f) OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4 päivänä heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012(33) 10 artiklassa tarkoitetun finanssialan ulkopuolisen vastapuolen yhteenlaskettujen nettomääräisten positioiden ja vastuiden merkitys järjestelmän kannalta. EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](34). Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 3 artikla Valinnaiset poikkeukset 1.  Jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta tätä direktiiviä sellaisiin henkilöihin, joiden kotijäsenvaltioita ne ovat, edellyttäen, että nämä henkilöt ovat saaneet toimiluvan ja näiden henkilöiden toimintaa säännellään kansallisella tasolla, ja jotka    a) eivät saa pitää hallussaan asiakkaittensa varoja tai arvopapereita ja jotka tämän vuoksi eivät koskaan saa olla velkaa asiakkailleen;    b) saavat tarjota ainoastaan sijoitusneuvontana annettavaa sijoituspalvelua, joka voi sisältää tai olla sisältämättä siirrettävien arvopapereiden ja yhteissijoitusyritysten osuuksia koskevien toimeksiantojen vastaanottamista ja välittämistä, sekä siirrettävien arvopapereiden ja yhteissijoitusyritysten osuuksia koskevien toimeksiantojen vastaanottamista ja välittämistä asiakkaan aloitteesta; ja    c) kyseistä palvelua tarjotessaan voivat välittää toimeksiantoja ainoastaan    i) tämän direktiivin mukaisesti toimiluvan saaneille sijoituspalveluyrityksille;    ii) direktiivin 2006/48/EY mukaisesti toimiluvan saaneille luottolaitoksille;    iii) kolmansissa maissa toimiluvan saaneiden sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten sivuliikkeille, joihin sovelletaan ja jotka noudattavat toiminnan vakautta koskevia sääntöjä, joiden toimivaltaiset viranomaiset katsovat olevan vähintään yhtä tiukat kuin ne, joista on säädetty tässä direktiivissä, direktiivissä 2006/48/EY tai direktiivissä 2006/49/EY;    iv) yhteissijoitusyrityksille, joille on jonkin jäsenvaltion lain nojalla annettu lupa markkinoida rahasto-osuuksia yleisölle, ja tällaisten yritysten omaisuudenhoitajille;    v) kiinteän pääoman sijoitusyhtiöille, sellaisina kuin ne on määritelty 13 päivänä joulukuuta 1976 niiden takeiden yhteensovittamista samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi osakeyhtiöitä perustettaessa sekä niiden pääomaa säilytettäessä ja muutettaessa annetun toisen neuvoston direktiivin 77/91/ETY(35) 15 artiklan 4 kohdassa, ja joiden osakkeet on listattu jonkin jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla tai ovat kaupankäynnin kohteena kyseisillä markkinoilla. 1 a.  Jäsenvaltioiden järjestelmissä 1 kohdassa tarkoitettuihin henkilöihin on sovellettava vaatimuksia, jotka vähintään vastaavat seuraavia tämän direktiivin vaatimuksia, ottaen huomioon niiden koon, riskiprofiilin ja oikeudellisen muodon:    a) toimilupaedellytykset ja menettelyt ja jatkuvan valvonnan edellytykset ja menettelyt, joista säädetään 5 artiklan 1 ja 3 kohdassa ja 7, 8, 9, 10, 21, 22 ja 23 artiklassa sekä vastaavissa täytäntöönpanotoimenpiteissä, jotka komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä 94 artiklan mukaisesti;    b) menettelytapavelvoitteet, joista säädetään 24 artiklan 1, 2, 3 ja 5 kohdassa ja 25 artiklan 1, 4 ja 5 kohdassa sekä vastaavissa direktiivin 2006/73/EY mukaisissa täytäntöönpanotoimenpiteissä;    c) toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset, joista säädetään 16 artiklan 3 kohdassa sekä komission 94 artiklan mukaisesti antamissa delegoiduissa säädöksissä. 1 b.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle 1 kohdan nojalla jätetyt henkilöt kuuluvat sijoittajien korvausjärjestelmistä 3 päivänä maaliskuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/9/EY(36) mukaisesti hyväksyttyyn sijoittajien korvausjärjestelmään tai järjestelmään, joka tarjoaa vastaavan suojan asiakkailleen. Jäsenvaltiot voivat sallia vaihtoehtoisena vakuutuksena ammatillisen vastuuvakuutuksen silloin, kun se on aiheellista ja oikeassa suhteessa tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle 1 kohdan nojalla jätettyjen henkilöiden kokoon, riskiprofiiliin ja oikeudelliseen luonteeseen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle 1 kohdan nojalla jätettyjen henkilöiden, jotka myyvät rahoitusvälineitä yksityisasiakkaille tai tarjoavat sijoitusneuvontaa tai salkunhoitoa yksityisasiakkaille, on noudatettava sijoittajansuojaa koskevia sääntöjä, jotka vastaavat 16 artiklan 6 ja 7 kohdan sekä 24 ja 25 artiklan säännöksiä. 2.  Henkilöitä, jotka 1 kohdan mukaisesti on jätetty tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, ei koske 36 artiklassa säädetty sijoituspalvelujen tarjoamisen ja sijoitustoiminnan harjoittamisen vapaus eikä 37 artiklassa säädetty vapaus perustaa sivuliikkeitä. 3.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja EAMV:lle, käyttävätkö ne tämän artiklan mukaista vaihtoehtoa, ja varmistettava, että kussakin 1 kohdan mukaisesti myönnetyssä toimiluvassa mainitaan, että se on myönnetty tämän artiklan mukaisesti 4.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava EAMV:lle kansalliset säännökset, jotka vastaavat 1 kohdassa lueteltuja tämän direktiivin vaatimuksia. 4 artikla Määritelmät 1.  Tässä direktiivissä sovelletaan asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 2 artiklan mukaisia määritelmiä. 2.  Lisäksi tässä direktiivissä tarkoitetaan    1) 'sijoituspalvelulla ja -toiminnalla' liitteessä I olevassa A osassa lueteltuja palveluja ja toimia, jotka liittyvät liitteessä I olevassa C osassa lueteltuihin välineisiin;    Komissio hyväksyy 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään    – liitteessä I olevan C osan 7 kohdassa tarkoitetut johdannaissopimukset, jotka ovat luonteeltaan muiden johdannaisrahoitusvälineiden kaltaisia, ottaen huomioon muun muassa, selvitetäänkö ne tunnustettujen selvitysyhteisöjen välityksellä ja ovatko ne säännöllisesti vakuuksien muutospyyntöjen kohteina;    – liitteessä I olevan C osan 10 kohdassa tarkoitetut johdannaissopimukset, jotka ovat luonteeltaan muiden johdannaisrahoitusvälineiden kaltaisia, ottaen huomioon muun muassa, käydäänkö niillä kauppaa säännellyillä markkinoilla vai monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä, selvitetäänkö ne tunnustettujen selvitysyhteisöjen välityksellä ja ovatko ne säännöllisesti vakuuksien muutospyyntöjen kohteina;
	2)	'oheispalvelulla' liitteessä I olevassa B osassa lueteltuja palveluja;
	3)	'sijoitusneuvonnalla' joko asiakkaan pyynnöstä tai sijoituspalveluyrityksen aloitteesta tapahtuvaa yksilöllisten suositusten antamista asiakkaalle yhdestä tai useammasta rahoitusvälineisiin liittyvästä liiketoimesta;
	4)	'toimeksiantojen toteuttamisella asiakkaiden lukuun' toimimista sopimusten tekemiseksi yhden tai useamman rahoitusvälineen ostosta tai myynnistä asiakkaan lukuun. Toimeksiantojen toteuttamiseen kuuluu luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen liikkeeseenlaskemien rahoitusvälineiden myymistä koskevien sopimusten tekeminen niiden liikkeeseenlaskun ajankohtana;
	5)	'kaupankäynnillä omaan lukuun' omaa pääomaa vastaan tapahtuvaa kaupankäyntiä, jonka tuloksena on yhtä tai useampaa rahoitusvälinettä koskevien kauppojen päättäminen;
	6)	'markkinatakaajalla' sellaista toimijaa, joka rahoitusmarkkinoilla tarjoutuu käymään kauppaa jatkuvasti omaan lukuunsa ostamalla ja myymällä rahoitusvälineitä omaa pääomaansa vastaan ▌;
	7)	'salkunhoidolla' sijoitusten hoitamista asiakkaiden antaman valtuutuksen mukaan harkinnanvaraisesti sekä asiakaskohtaisesti, jos kyseiseen salkkuun kuuluu yksi tai useampi rahoitusväline;
	8)	'asiakkaalla' luonnollista tai oikeushenkilöä, jolle sijoituspalveluyritys tarjoaa sijoitus- tai oheispalveluja;
	9)	'ammattimaisella asiakkaalla' asiakasta, joka vastaa liitteessä II esitettyjä tunnusmerkkejä;
	10)	'yksityisasiakkaalla' asiakasta, joka ei ole ammattimainen asiakas;
	11)	'pk-yritysten kasvumarkkinalla' monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää, joka on rekisteröity pk-yritysten kasvumarkkinaksi 35 artiklan mukaisesti;
	12)	'pienellä ja keskisuurella yrityksellä' yritystä, jonka keskimääräinen markkina-arvo on alle 200 000 000 euroa;
	13)	'rajahintatoimeksiannolla' rahoitusvälineen osto- tai myyntitoimeksiantoa, joka annetaan toteutettavaksi sille määrättyyn rajahintaan tai tätä parempaan hintaan sekä määrätyn suuruisena;
	14)	'rahoitusvälineellä' liitteessä I olevassa C osassa eriteltyjä välineitä;
	15)	'rahamarkkinavälineillä' välinetyyppejä, joilla tavallisesti käydään kauppaa rahamarkkinoilla, kuten esimerkiksi valtion velkasitoumuksia, sijoitustodistuksia ja yritystodistuksia, lukuun ottamatta maksuvälineitä;
	16)	'kotijäsenvaltiolla'    a) sijoituspalveluyritysten osalta jäsenvaltiota, jossa:    i) kyseisen yrityksen päätoimipaikka sijaitsee, jos sijoituspalveluyritys on luonnollinen henkilö;    ii) kyseisellä yrityksellä on sääntömääräinen kotipaikka, jos sijoituspalveluyritys on oikeushenkilö;    iii) yrityksen päätoimipaikka sijaitsee, jos sillä ei sen oman kansallisen lainsäädännön mukaan ole sääntömääräistä kotipaikkaa;    b) säänneltyjen markkinoiden osalta jäsenvaltiota, jossa säännelty markkina on rekisteröity tai, jos kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan sillä ei ole sääntömääräistä kotipaikkaa, jäsenvaltiota, jossa sen päätoimipaikka sijaitsee;
	17)	'vastaanottavalla jäsenvaltiolla' muuta kuin kotijäsenvaltiota, jossa sijoituspalveluyrityksellä on sivuliike tai se tarjoaa siellä palveluja ja/tai harjoittaa toimintaa, tai jäsenvaltiota, jossa säännellyllä markkinalla on tarkoituksenmukaisia järjestelyjä, joilla helpotetaan samaan jäsenvaltioon sijoittautuneiden etäkaupankäyntiä harjoittavien jäsenten tai markkinaosapuolten kaupankäyntiä sen järjestelmässä;
	18)	'toimivaltaisella viranomaisella' kunkin jäsenvaltion 69 artiklan mukaisesti nimeämää viranomaista, jollei tässä direktiivissä ole toisin säädetty;
	19)	'luottolaitoksella' direktiivissä 2006/48/EY määriteltyä luottolaitosta;
	20)	'yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiöllä' rahastoyhtiötä sellaisena kuin se on määritelty siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/65/EY(37);
	21)	'sidonnaisasiamiehellä' luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka toimii vain yhden ainoan sijoituspalveluyrityksen lukuun ja sen täydellisellä ja ehdottomalla vastuulla, markkinoi sijoitus- ja/tai oheispalveluja asiakkaille tai mahdollisille asiakkaille sekä vastaanottaa ja välittää sijoituspalveluihin tai rahoitusvälineisiin liittyviä asiakkaiden ohjeita tai toimeksiantoja, välittää rahoitusvälineitä asiakkaille tai mahdollisille asiakkaille tai antaa asiakkaille kyseisiä rahoitusvälineitä ja palveluja koskevaa neuvontaa;
	22)	'sivuliikkeellä' muuta sellaista liiketoimipaikkaa kuin päätoimipaikkaa, joka on osa sijoituspalveluyritystä, joka ei ole oikeushenkilö ja joka tarjoaa sijoituspalveluja ja/tai harjoittaa sijoitustoimintaa ja voi myös tarjota oheispalveluja, joiden tarjoamiseen sijoituspalveluyritys on saanut toimiluvan; kaikkia sijoituspalveluyrityksen samaan jäsenvaltioon perustamia liiketoimipaikkoja pidetään yhtenä sivuliikkeenä silloin, kun sijoituspalveluyrityksen päätoimipaikka on toisessa jäsenvaltiossa;
	23)	'määräosuudella' suoraa tai välillistä omistusosuutta sijoituspalveluyrityksessä, kun tämä osuus on vähintään 10 prosenttia pääomasta tai äänioikeuksista säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta 15 päivänä joulukuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY(38) 9 ja 10 artiklan sekä mainitun direktiivin 12 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädettyjen niiden yhteen laskemista koskevien ehtojen mukaisesti, tai jos sen nojalla on mahdollista vaikuttaa huomattavasti sen sijoituspalveluyrityksen johtamiseen, jossa omistusosuus on;
	24)	'emoyrityksellä' konsolidoiduista tilinpäätöksistä 13 päivänä kesäkuuta 1983 annetun seitsemännen neuvoston direktiivin 83/349/ETY(39) 1 ja 2 artiklassa määriteltyä emoyritystä;
	25)	'tytäryrityksellä' direktiivin 83/349/ETY 1 ja 2 artiklassa määriteltyä tytäryritystä, kaikki lopullisen emoyrityksen tytäryrityksen tytäryritykset mukaan luettuna;
	26)	'läheisillä sidoksilla' tilannetta, jossa kahden tai useamman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välillä on sidos:    a) 'omistusyhteyden' kautta, jolloin on olemassa suora tai määräysvallan kautta välillinen vähintään 20 prosentin omistusosuus yrityksen äänioikeuksista tai pääomasta;    b) 'määräysvallan' kautta, millä tarkoitetaan emoyrityksen ja tytäryrityksen välistä sidosta kaikissa direktiivin 83/349/ETY 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tai samankaltaista minkä tahansa luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön ja yrityksen välistä sidosta, siten että mahdolliset tytäryrityksen tytäryritykset katsotaan näiden yritysten johdossa olevan emoyrityksen tytäryrityksiksi;    c) kun ne ovat määräysvallan kautta pysyvästi sidoksissa samaan henkilöön;
	27)	'ylimmällä hallintoelimellä' yritystä tai tietopalvelujen tarjoajaa johtavaa elintä, joka hoitaa valvonta- ja johtotoimintoja ja jolla on lopullinen päätöksentekovalta sekä toimivalta vahvistaa yrityksen tai tietopalvelujen tarjoajan strategia, tavoitteet ja yleiset linjaukset. Ylimpään hallintoelimeen on kuuluttava yrityksen toimintaa tosiasiallisesti johtavat henkilöt;
	28)	'valvontatehtäväänsä hoitavalla ylimmällä hallintoelimellä' ylintä hallintoelintä, joka valvontatehtäväänsä hoitamalla valvoo ja seuraa johdon päätöksentekoa;
	29)	'toimivalla johdolla' johtoryhmän jäseniä, jotka vastaavat yrityksen päivittäisestä johtamisesta ja ovat siitä tili- ja vastuuvelvollisia, mukaan lukien niiden käytänteiden toteuttaminen, jotka koskevat palvelujen ja tuotteiden jakelua asiakkaille yrityksen ja sen henkilöstön toimesta;
	30)	'algoritmisella kaupankäynnillä' rahoitusvälineillä tapahtuvaa kaupankäyntiä, jossa tietokonealgoritmi määrittää automaattisesti toimeksiantojen yksittäiset parametrit, kuten toimeksiannon käynnistäminen, ajoituksen, hinnan ja määrän sekä toimeksiantojen hoidon niiden jättämisen jälkeen siten, että ihmisen työpanosta tarvitaan vain vähän tai ei lainkaan. Tämä määritelmä ei kata järjestelmiä, joita käytetään ainoastaan toimeksiantojen reitittämiseen yhteen tai useampaan kauppapaikkaan tai toimeksiantojen vahvistamiseen tai asiakastoimeksiantojen toteuttamiseen tai oikeudellisen velvollisuuden täyttämiseen määrittämällä toimeksiannon jokin parametri taikka toteutettujen liiketoimien käsittelyyn;
	30 a)	'huippunopealla tietokoneistetulla kaupankäynnillä' rahoitusvälineillä tapahtuvaa algoritmista kaupankäyntiä nopeuksilla, joissa järjestelmän fyysisestä viipeestä toimeksiantojen välittämiseksi, peruuttamiseksi tai muuttamiseksi tulee ratkaiseva tekijä siltä osin, missä ajassa ohje ilmoitetaan kauppapaikkaan tai liiketoimi toteutetaan;
	30 b)	'huippunopealla kaupankäyntistrategialla' sellaista kaupankäyntistrategiaa rahoitusvälineellä omaan lukuun käytävää kauppaa varten, johon liittyy huippunopea tietokoneistettu kaupankäynti ja joka täyttää vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä:

▌

3.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joilla täsmennetään teknisen sisällön osalta tai tarvittaessa muutetaan tämän artiklan 2 kohdan 3, 11, 12 ja 27–33 d alakohdassa säädettyjä määritelmiä niiden mukauttamiseksi markkinoiden kehitykseen, jotta voidaan ottaa huomioon

II OSASTO

SIJOITUSPALVELUYRITYSTEN TOIMILUPA- JA TOIMINTAEDELLYTYKSET

I LUKU

TOIMILUVAN MYÖNTÄMISEDELLYTYKSET JA -MENETTELY

5 artikla

Toimilupavaatimus

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalvelujen tarjoaminen tai sijoitustoiminnan harjoittaminen ammattimaisesti säännöllisenä ammatti- tai liiketoimintana on etukäteisen luvan varaista tämän luvun säännösten mukaisesti. Tällaisen luvan myöntää 69 artiklan mukaisesti nimetty kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen.

2.  Poikkeuksena 1 kohdasta jäsenvaltioiden on annettava kaikkien markkinoiden ylläpitäjien ylläpitää monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää, edellyttäen että tarkistetaan etukäteen, että ne noudattavat tämän luvun säännöksiä.

3.  Jäsenvaltioiden on rekisteröitävä kaikki sijoituspalveluyritykset. Rekisterin on oltava yleisön saatavilla, ja sen on sisällettävä tiedot niistä palveluista tai toimista, joiden tarjoamiseen sijoituspalveluyrityksellä on toimilupa. Se on saatettava säännöllisesti ajan tasalle. Jokaisesta toimiluvasta on ilmoitettava EAMV:lle.

EAMV laatii luettelon kaikista Euroopan unionissa olevista sijoituspalveluyrityksistä. Luettelo sisältää tiedot niistä palveluista tai toimista, joiden harjoittamiseen kullakin sijoituspalveluyrityksellä on toimilupa, ja se on saatettava säännöllisesti ajan tasalle. EAMV julkaisee luettelon verkkosivustollaan ja pitää sen ajan tasalla.

Jos toimivaltainen viranomainen on peruuttanut toimiluvan 8 artiklan ensimmäisen alakohdan b–d alakohdan mukaisesti, peruuttaminen julkistetaan luettelossa viiden vuoden ajan.

4.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että

6 artikla

Toimiluvan laajuus

1.  Kotijäsenvaltion on varmistettava, että toimiluvassa yksilöidään ne sijoituspalvelut tai -toimet, joiden tarjoamiseen sijoituspalveluyrityksellä on lupa. Toimilupa voi kattaa yhden tai useamman liitteessä I olevassa B osassa luetelluista oheispalveluista. Toimilupaa ei saa missään tapauksessa myöntää ainoastaan oheispalvelujen tarjoamista varten.

2.  Jos sijoituspalveluyritys haluaa luvan laajentaa liiketoimintansa sellaisiin sijoituspalveluihin tai -toimiin taikka oheispalveluihin, jotka eivät kuulu sen alkuperäiseen toimilupaan, sen on haettava toimilupansa laajentamista.

3.  Toimilupa on voimassa koko Euroopan unionissa, ja sijoituspalveluyritys voi sen nojalla tarjota niitä sijoituspalveluja ja harjoittaa sitä sijoitustoimintaa, mihin sillä on toimilupa kaikkialla Euroopan unionissa, joko sivuliikkeen perustamisen tai palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella.

7 artikla

Toimiluvan myöntämisessä ja epäämisessä noudatettavat menettelyt

1.  Toimivaltainen viranomainen ei saa myöntää toimilupaa, ennen kuin ja niin kauan kuin se on täysin varmistunut siitä, että hakija täyttää kaikki tämän direktiivin nojalla annettujen säännösten mukaiset vaatimukset.

2.  Sijoituspalveluyrityksen on annettava kaikki sellaiset tiedot, mukaan luettuna toimintasuunnitelma, joista käyvät ilmi muun muassa suunnitellut liiketoimintamuodot ja yrityksen organisaatiorakenne, ja joita toimivaltainen viranomainen tarvitsee varmistuakseen siitä, että sijoituspalveluyritys on toimiluvan myöntämisajankohtana toteuttanut kaikki tarvittavat järjestelyt tämän luvun säännösten mukaisten velvollisuuksiensa täyttämiseksi.

3.  Hakijalle on ilmoitettava kuuden kuukauden kuluessa kaikki vaadittavat tiedot sisältävän hakemuksen jättämisestä, onko toimilupa myönnetty.

4.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritellään

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](40).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

5.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia ilmoituksia koskevia vakiomuotoisia lomakkeita, malleja ja menettelyjä tai 7 artiklan 2 kohdassa ja 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista varten.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](41).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

8 artikla

Toimiluvan peruuttaminen

Jokainen toimiluvan peruutus on annettava tiedoksi EAMV:lle.

9 artikla

Ylin hallintoelin

-1.  Tässä direktiivissä liikkeenjohtoon osallistumaton johtaja määritellään seuraavasti: Liikkeenjohtoon osallistumaton johtaja tai ulkopuolinen johtaja on yrityksen hallituksen jäsen, joka ei kuulu johtoryhmään. Hän ei ole yrityksen työntekijä eikä millään muulla tavalla sidoksissa siihen. Hänellä on erilainen tehtävä kuin sisäisillä johtajilla, jotka ovat hallituksen jäseniä ja jotka toimivat myös tai ovat aiemmin toimineet yrityksen liikkeenjohdollisina esimiehinä.

Liikkeenjohtoon osallistumattomat johtajat valvovat hallinnointi- ja ohjausmenettelyä. He eivät osallistu liiketoiminnan päivittäiseen hoitamiseen, vaan he seuraavat liikkeenjohtotoimintaa ja myötävaikuttavat strategian kehittämiseen.

1.  ▌Sijoituspalveluyrityksen ylimmän hallintoelimen jäsenten on aina oltava riittävän hyvämaineisia, ▌heillä on oltava riittävä tietämys, taidot ja kokemus, ja heidän on käytettävä riittävästi aikaa tehtäviensä hoitamiseen, ja laaja-alainen kokemus on otettava huomioon, jotta naisia ei syrjitä.

▌Ylimmän hallintoelimen jäsenten on täytettävä erityisesti seuraavat vaatimukset:

a)  Ylimmän hallintoelimen kaikkien jäsenten on käytettävä riittävästi aikaa tehtäviensä hoitamiseen sijoituspalveluyrityksessä. Siinä, miten montaa johtajan tehtävää ylimmän hallintoelimen jäsen voi samanaikaisesti hoitaa, on otettava huomioon yksilölliset olosuhteet ja laitoksen toiminnan luonne, laajuus ja monitahoisuus.

Ylimmän hallintoelimen jäsenet eivät saa hoitaa samanaikaisesti liikkeenjohtoon osallistuvan johtajan tehtävää sijoituspalveluyrityksessä ja liikkeenjohtoon osallistuvan johtajan tehtävää säännellyillä markkinoilla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä ja organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä edes saman konsernin sisällä.

Edellä oleva a alakohta kattaa:

b)  Ylimmällä hallintoelimellä on oltava kokonaisuutena riittävä tietämys, taidot ja kokemus, jotta se voi ymmärtää sijoituspalveluyrityksen toiminnan ja erityisesti siihen liittyvät tärkeimmät riskit.

c)  Ylimmän hallintoelimen kunkin jäsenen on toimittava rehellisesti, lahjomattomasti ja riippumattomasti, jotta hän voi tehokkaasti arvioida ja kyseenalaistaa toimivan johdon päätöksiä ja tehokkaasti valvoa ja seurata johdon päätöksentekoa.

Sijoituspalveluyritysten on osoitettava riittävät resurssit ylimmän hallintoelimen jäsenten tehtävään asettamiseen ja koulutukseen.

Jos markkinoiden ylläpitäjä, joka hakee toimilupaa monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitämiseen, ja henkilöt, jotka tosiasiassa johtavat monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän liiketoimintaa, ovat samat kuin säännellyn markkinan ylimmän hallintoelimen jäsenet, kyseisten henkilöiden katsotaan täyttävän ensimmäisessä alakohdassa säädetyt vaatimukset.

2.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että jos tämä on sijoituspalveluyritysten liiketoiminnan luonteen, laajuuden ja monimutkaisuuden perusteella asianmukaista ja oikeasuhteista, sijoituspalveluyritykset perustavat nimityskomitean, joka arvioi ensimmäisen alakohdan vaatimusten täyttymistä ja tarvittaessa antaa suosituksia arviointinsa perusteella. Nimityskomitea koostuu niistä ylimmän hallintoelimen jäsenistä, jotka eivät toimi liikkeenjohdollisessa tehtävässä asianomaisessa yrityksessä. Tätä kohtaa ei sovelleta, jos hallintoelin ei kansallisen lain mukaan ole toimivaltainen jäsenten nimitysmenettelyssä.

3.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset ja niiden nimityskomiteat ottavat huomioon laaja-alaiset ominaisuudet ja taidot rekrytoidessaan jäseniä ylimpiin hallintoelimiin. Erityisesti sovelletaan seuraavia:

a)  Sijoituspalveluyritysten on otettava käyttöön toimintaperiaatteet, joilla edistetään ammattimaisuutta, vastuuta ja sitoutumista toimivan johdon tärkeimpinä rekrytointiperusteina ja taataan, että nimitetyt henkilöt ottavat kiistattomasti huomioon laitoksen edun.

b)  Sijoituspalveluyritysten on myös toteutettava konkreettisia toimia parantaakseen ylimpien hallintoelinten tasapainoista edustusta, kuten nimityskomiteoiden koulutus, pätevien ehdokkaiden luettelon laatiminen ja sellaisen nimitysmenettelyn käyttöönotto, jossa on mukana vähintään yksi kummankin sukupuolen ehdokas.

c)  Jos työntekijöiden edustus ylimmässä hallintoelimessä on käytäntönä, sitä on myös pidettävä myönteisenä keinona lisätä monimuotoisuutta, sillä näin saadaan uusi keskeinen näkökulma ja aitoa tietämystä laitoksen sisäisestä työskentelystä.

Toimivaltaisten viranomaisten on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset ottavat viimeistään ... päivänä ...kuuta ...(42) käyttöön sukupuolikiintiön, jossa kolmasosa on naisia.

4.  EAMV laatii sääntelystandardien luonnokset, joissa määritetään, miten laitoksen on otettava huomioon seuraavat seikat:

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](43)*.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

▌

5.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritys ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista ylimmän hallintoelimensä jäsenistä ja kaikista jäsenten vaihdoksista ja antamaan kaikki tarpeelliset tiedot sen arvioimiseksi, täyttääkö yritys 1, 2 ja 3 kohdan vaatimukset

6.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyrityksen ylin hallintoelin varmistaa, että yritystä johdetaan terveellä ja järkevällä tavalla, joka edistää markkinoiden eheyttä ja yrityksen asiakkaiden intressejä. Tätä varten ylimmän hallintoelimen on

Ylimmän valvontaelimen on seurattava ja määräajoin arvioitava sijoituspalveluyrityksen organisaation tehokkuutta ja palvelujen tarjoamiseen asiakkaille sovellettavien toimintaperiaatteiden asianmukaisuutta sekä toteutettava tarvittavat toimenpiteet mahdollisten puutteiden korjaamiseksi.

Valvontatehtäväänsä hoitavan ylimmänhallintoelimen jäsenillä on oltava käytössään riittävät tiedot ja dokumentaatio, joita he tarvitsevat johdon päätöksenteon seuraamiseksi ja valvomiseksi.

7.  Toimivaltaisen viranomaisen on evättävä toimilupa, jos se ei ole vakuuttunut siitä, että sijoituspalveluyrityksen tulevaa liiketoimintaa tosiasiallisesti johtavat henkilöt ovat riittävän hyvämaineisia ja että heillä on riittävästi kokemusta, tai jos on osoitettavissa objektiivisia syitä, joiden perusteella voidaan katsoa, että yrityksen ylin hallintoelin saattaa vaarantaa yrityksen tehokkaan, terveen ja järkevän liikkeenjohdon ja sen asiakkaiden etujen ja markkinoiden eheyden asianmukaisen huomioonoton.

8.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyrityksen johdossa on vähintään kaksi 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävää henkilöä.

8 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun ylimmän hallintoelimen jäsenen väitetään rikkoneen tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] säännöksiä tai tehneen rikoksen niiden soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, häntä vastaan voidaan henkilökohtaisesti aloittaa rikos- tai siviilioikeudellinen menettely, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien soveltamista.

8 b.  Tämän artiklan säännösten soveltaminen ei rajoita työntekijöiden edustusta yritysten hallituksissa koskevien kansallisen lainsäädännön säännösten tai käytäntöjen soveltamista.

10 artikla

Osakkeenomistajat ja jäsenet, joilla on määräosuus

1.  Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa myöntää sijoituspalveluyritykselle toimilupaa sijoituspalvelujen tarjoamiseen tai sijoitustoiminnan harjoittamiseen, ennen kuin niille on ilmoitettu niiden suoraan tai välillisesti omistajina tai jäseninä olevien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden henkilöllisyys, joilla on määräosuus, ja näiden osuuksien määrät.

Toimivaltaisten viranomaisten on evättävä toimilupa, jos ne, ottaen huomioon tarpeen turvata sijoituspalveluyrityksen terve ja järkevä johtaminen, eivät ole vakuuttuneita niiden osakkeenomistajien tai jäsenten soveltuvuudesta, joilla on määräosuus.

Jos sijoituspalveluyrityksen ja muun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välillä vallitsee läheinen sidos, toimivaltainen viranomainen voi myöntää toimiluvan vain, jos nämä sidokset eivät estä toimivaltaista viranomaista hoitamasta valvontatehtäviään tehokkaasti.

2.  Toimivaltaisen viranomaisen on evättävä toimilupa, jos yritykseen läheisesti sidoksissa olevaan yhteen tai useampaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön sovellettavat kolmannen maan lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset taikka niiden täytäntöönpanoon liittyvät vaikeudet estävät viranomaista hoitamasta valvontatehtäviään tehokkaasti.

3.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että jos 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden vaikutusvalta todennäköisesti haittaa sijoituspalveluyrityksen tervettä ja järkevää liikkeenjohtoa, toimivaltainen viranomainen toteuttaa aiheelliset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi.

Tällaisia toimenpiteitä voivat olla hakemukset johtajiin ja yrityksen johdosta vastaaviin kohdistuvien tuomioistuimen määräysten saamiseksi tai seuraamusten asettamiseksi tai kyseisten osakkeenomistajien tai jäsenten osakkeisiin tai osuuksiin liittyvien äänioikeuksien käytön väliaikainen lakkauttaminen.

11 artikla

Ehdotetuista hankinnoista ilmoittaminen

1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tai yhdessä toimivien tällaisten henkilöiden, jäljempänä 'hankkijaehdokas', jotka ovat päättäneet hankkia suoraan tai välillisesti määräosuuden sijoituspalveluyrityksestä tai lisätä suoraan tai välillisesti määräosuuttaan siten, että hankkijan osuus äänistä tai osakepääomasta on vähintään 20, 30 tai 50 prosenttia, taikka siten, että sijoituspalveluyrityksestä tulee hankkijan tytäryritys, jäljempänä 'ehdotettu hankinta', on ensin ilmoitettava tästä kirjallisesti sen sijoituspalveluyrityksen suhteen toimivaltaisille viranomaisille, josta ne pyrkivät joko hankkimaan määräosuuden tai lisäämään sitä, mainiten samalla suunnitellun osuuden suuruuden ja antaen asiaan liittyvät 13 artiklan 4 kohdassa säädetyt tiedot.

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on päättänyt luopua suoraan tai välillisesti määräosuudestaan sijoituspalveluyrityksessä, on ensin ilmoitettava tästä kirjallisesti kotijäsenvaltion viranomaisille mainiten samalla suunnitellun omistusosuuden suuruuden. Tällaisen henkilön on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille myös päätöksestään vähentää määräomistusosuuttaan siten, että kyseisen henkilön osuus äänioikeudesta tai osakepääomasta on alle 20, 30 tai 50 prosenttia, tai siten, että sijoituspalveluyritys lakkaa olemasta kyseisen henkilön tytäryritys.

Jäsenvaltioiden ei tarvitse soveltaa 30 prosentin raja-arvoa, jos ne soveltavat direktiivin 2004/109/EY 9 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti yhden kolmasosan raja-arvoa.

Määritettäessä, täyttyvätkö 10 artiklassa ja tässä artiklassa tarkoitettua määräomistusyhteyttä koskevat arviointiperusteet, jäsenvaltiot eivät saa ottaa huomioon sellaisia äänioikeuksia tai osakkeita, joita sijoituspalveluyrityksillä tai luottolaitoksilla voi olla sen vuoksi, että ne ovat antaneet merkintäsitoumuksen rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskulle ja/tai rahoitusvälineiden liikkeeseenlasku on järjestetty liitteessä I olevan A osan 6 kohdassa tarkoitetun merkintätakauksen perusteella, edellyttäen, että kyseisiä oikeuksia ei käytetä eikä niillä muuten vaikuteta liikkeeseenlaskijan johtamiseen ja että ne luovutetaan vuoden kuluessa hankkimisesta.

2.  Asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten on työskenneltävä tiiviisti toisiaan kuullen 13 artiklan 1 kohdassa säädettyä arviointia, jäljempänä 'arviointi', suorittaessaan, jos hankkijaehdokas on

Toimivaltaisten viranomaisten on ilman aiheetonta viivytystä annettava toisilleen kaikki hankinnan arvioimisen kannalta olennaiset tai asiaan vaikuttavat tiedot. Toimivaltaisten viranomaisten on tältä osin toimitettava pyynnöstä toisilleen kaikki asiaan vaikuttavat tiedot ja oma-aloitteisesti kaikki olennaiset tiedot. Hankinnan kohteena olevalle sijoituspalveluyritykselle toimiluvan myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen tekemässä päätöksessä on esitettävä hankkijaehdokkaasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen mahdolliset lausunnot ja varaukset.

3.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että jos sijoituspalveluyritys saa tietää sellaisista pääomaansa kohdistuvien omistusosuuksien hankinnoista tai luovutuksista, joiden seurauksena omistusosuudet ylittävät tai alittavat minkä tahansa 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kynnysarvon, sen on ilmoitettava tästä toimivaltaiselle viranomaiselle viipymättä.

Sijoituspalveluyritysten on lisäksi ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään kerran vuodessa sellaisten osakkeenomistajien tai jäsenten nimet, joilla on hallussaan määräosuuksia, sekä näiden omistusosuuksien suuruudet esimerkiksi niiden tietojen mukaisesti, jotka ilmoitetaan osakkeenomistajien ja jäsenten vuosikokouksissa tai jotka on annettu sellaisiin yrityksiin sovellettavien säännösten noudattamiseksi, joiden siirtokelpoiset arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla.

4.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat 10 artiklan 3 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä sellaisten henkilöiden osalta, jotka eivät noudata velvollisuutta antaa ennakolta tietoja määräosuuden hankinnasta tai kasvattamisesta. Jos omistusosuus hankitaan toimivaltaisten viranomaisten vastustuksesta huolimatta, jäsenvaltioiden on muista mahdollisesti käyttöön otettavista seuraamuksista riippumatta määrättävä omistusosuutta vastaavien äänioikeuksien väliaikaisesta lakkauttamisesta, annettujen äänten mitättömyydestä tai niiden mitätöintimahdollisuudesta.

12 artikla

Arviointijakso

1.  Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hankkijaehdokkaalle kirjallisesti heti ja joka tapauksessa kahden työpäivän kuluessa 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn ilmoituksen vastaanottamisesta sekä tämän 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen mahdollisesta myöhemmästä vastaanottamisesta, että se on vastaanottanut ilmoituksen tai tiedot.

Toimivaltaisilla viranomaisilla on aikaa enintään 60 työpäivää aikaa ilmoituksen ja sellaisten asiakirjojen kirjallisen vastaanottamista koskevan ilmoituksen päiväyksestä, joiden liittämistä ilmoitukseen jäsenvaltio edellyttää 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun luettelon perusteella, jäljempänä 'arviointijakso', suorittaa arviointi.

Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava hankkijaehdokkaalle arviointijakson päättymispäivämäärä antaessaan vastaanottamista koskevan ilmoituksen.

2.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat arviointijakson viidenkymmenen ensimmäisen työpäivän aikana tarvittaessa pyytää lisätietoja, jotka ovat tarpeen arvioinnin suorittamiseksi. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti, ja siinä on yksilöitävä tarvittavat lisätiedot.

Arviointiajanjakso keskeytetään niiden päivien väliseksi ajaksi, joina toimivaltaiset viranomaiset pyysivät tietoja ja jolloin hankkijaehdokas ne toimitti. Keskeytys ei saa olla pitempi kuin kaksikymmentä työpäivää. Toimivaltaiset viranomaiset voivat harkintansa mukaan pyytää vielä täydentämään tai tarkentamaan tietoja, mutta tämä ei saa enää keskeyttää arviointijaksoa.

3.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat pidentää 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua keskeytystä enintään kolmeksikymmeneksi työpäiväksi, jos hankkijaehdokas on jokin seuraavista:

4.  Jos toimivaltaiset viranomaiset arvioinnin tehtyään päättävät vastustaa ehdotettua hankintaa, niiden on ilmoitettava tästä hankkijaehdokkaalle kirjallisesti kahden työpäivän kuluessa ylittämättä arviointijaksoa ja perusteltava päätöksensä. Jollei kansallisesta lainsäädännöstä muuta johdu, yleisön saataville voidaan hankkijaehdokkaan pyynnöstä saattaa asianmukainen selvitys päätöksen perusteluista. Tämä ei estä jäsenvaltiota sallimasta toimivaltaisen viranomaisen julkistaa näitä perusteluja ilman hankkijaehdokkaan pyyntöä.

5.  Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät arviointijakson kuluessa vastusta kirjallisesti ehdotettua hankintaa, se katsotaan hyväksytyksi.

6.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat määrätä enimmäisajan, jonka kuluessa ehdotettu hankinta on saatettava päätökseen, ja tarvittaessa pidentää tätä määräaikaa.

7.  Jäsenvaltiot eivät saa asettaa vaatimuksia, jotka ovat tiukempia kuin tässä direktiivissä säädetyt, sen osalta, miten toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettava äänioikeuksien tai pääoman suorista tai epäsuorista hankinnoista tai miten toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät ne.

8.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia tyhjentävän luettelon laatimiseksi niistä 4 kohdassa tarkoitetuista tiedoista, jotka hankkijaehdokkaiden on sisällytettävä ilmoitukseensa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

8 a.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen vahvistamiseksi niitä yksityiskohtaisia sääntöjä varten, joita sovelletaan 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten väliseen kuulemismenettelyyn.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

13 artikla

Arviointi

1.  Arvioidessaan 11 artiklan 1 kohdassa säädettyä ilmoitusta ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja toimivaltaisten viranomaisten on hankinnan kohteena olevan sijoituspalveluyrityksen järkevän ja vakaan hoidon varmistamiseksi otettava huomioon hankkijaehdokkaan todennäköinen vaikutus sijoituspalveluyritykseen ja arvioitava hankkijaehdokkaan sopivuus ja ehdotetun hankinnan taloudellinen järkevyys kaikkien seuraavien perusteiden avulla:

Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla mukautetaan tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä perusteita.

2.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat vastustaa ehdotettua hankintaa vain jos se on perusteltua 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten perusteella tai jos hankkijaehdokkaan toimittamat tiedot ovat puutteelliset.

3.  Jäsenvaltiot eivät saa asettaa ennakkoehtoja sen suhteen, millainen osakeomistuksen taso on hankittava, eivätkä sallia toimivaltaisten viranomaistensa tarkastelevan ehdotettua hankintaa markkinoiden taloudellisten tarpeiden pohjalta.

4.  Jäsenvaltioiden on julkistettava luettelo tiedoista, jotka tarvitaan arvion tekemiseen ja jotka on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta annettaessa. Vaadittavien tietojen on oltava suhteutettuja ja mukautettuja hankkijaehdokkaan ja ehdotetun hankinnan luonteeseen. Jäsenvaltiot eivät saa vaatia tietoja, joilla ei ole merkitystä toiminnan vakauden arvioinnille.

5.  Sen estämättä, mitä 12 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, toimivaltaisen viranomaisen on kohdeltava hankkijaehdokkaita syrjimättömällä tavalla, jos viranomaiselle on ilmoitettu kaksi tai useampia ehdotuksia hankkia määräosuus tai lisätä määräosuutta samaan sijoituspalveluyritykseen.

14 artikla

Jäsenyys hyväksytyssä sijoittajien korvausjärjestelmässä

Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki sijoituspalveluyrityksen toimilupaa hakevat toimijat täyttävät direktiivin 97/9/EY mukaiset velvoitteensa toimiluvan myöntämisajankohtana.

Tätä artiklaa ei sovelleta sellaisten luottolaitosten liikkeeseenlaskemiin strukturoituihin talletuksiin, jotka ovat talletusten vakuusjärjestelmistä 30 päivänä toukokuuta 1994 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/19/EY(44) mukaisesti hyväksytyn talletusten vakuusjärjestelmän jäseniä.

15 artikla

Perustamispääoma

Jäsenvaltioiden on varmistettava, etteivät toimivaltaiset viranomaiset myönnä toimilupaa, jos sijoituspalveluyrityksellä ei ole direktiivin 2006/49/EY vaatimusten mukaista kulloisenkin sijoituspalvelun tai -toiminnan edellyttämää riittävää perustamispääomaa.

16 artikla

Toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset

1.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset noudattavat tämän artiklan 2–8 kohdassa ja 17 artiklassa säädettyjä toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia.

2.  Sijoituspalveluyrityksen on luotava asianmukaiset toimintasuunnitelmat ja menettelyt, jotka riittävät varmistamaan, että yritys sen johto, työntekijät ja sen sidonnaisasiamiehet mukaan luettuina noudattaa tämän direktiivin mukaisia velvollisuuksiaan sekä kyseisten henkilöiden henkilökohtaisia liiketoimia koskevia asianmukaisia sääntöjä.

3.  Sijoituspalveluyrityksen on pidettävä yllä ja käytettävä tehokkaita toiminta- ja hallintajärjestelyjä, joiden avulla se voi ryhtyä kaikkiin kohtuullisiin toimenpiteisiin, jotta 23 artiklassa määritellyt eturistiriidat eivät vaikuttaisi haitallisesti sen asiakkaiden etuihin. Näihin järjestelyihin on sisällyttävä toimintasuunnitelma ja muita tarvittavia järjestelyjä, joiden avulla arvioidaan sijoitustuotteen yhteensopivuus niiden asiakkaiden tarpeiden kanssa, joille sitä tarjottaisiin, sekä varmistetaan, että yrityksen ammattimaisille asiakkaille tai yksityisasiakkaille myytäviksi suunnittelemat sijoitustuotteet tai strukturoidut talletukset täyttävät yksilöityjen kohdemarkkinoiden tarpeet ja että sijoitustuotteita markkinoiva sijoituspalveluyritys varmistaa, että sijoitustuotetta markkinoidaan kohderyhmän asiakkaille. Myyntitavoitteissa ja sisäisissä kannustinjärjestelmissä ei saa kannustaa tuotteiden myyntiin kohderyhmän ulkopuolella. Sijoituspalveluyrityksellä, joka suunnittelee sijoitustuotteita, strukturoituja talletuksia tai rahoitusvälineitä, on erityisesti oltava käytössään tuotteiden hyväksyntää koskeva menettely, ja sen on toteutettava kaikki tarvittavat toimintaa ja menettelyä koskevat toimenpiteet kyseisen tuotteiden hyväksyntää koskevan menettelyn täytäntöönpanemiseksi. Ennen kuin sijoitustuotteita ja rahoitusvälineitä asetetaan tai levitetään markkinoille, kyseiset tuotteet ja välineet on hyväksyttävä tuotteiden hyväksyntää koskevan menettelyn mukaisesti. Kaikki olennaiset riskit on arvioitava huolellisesti, ja tuotteet ja välineet voidaan asettaa tai levittää markkinoille vain, jos tämä on asiakkaiden kohderyhmän edun mukaista. Tuotteiden hyväksyntää koskevassa menettelyssä on varmistettava, että olemassa olevia tuotteita tarkastellaan säännöllisesti sen varmistamiseksi, että tuote täyttää edelleen yksilöityjen kohdemarkkinoiden tarpeet. Tuotteiden hyväksyntää koskevaa menettelyä on tarkistettava vuosittain. Sijoituspalveluyrityksen on aina pystyttävä toimittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle ajantasainen ja yksityiskohtainen kuvaus tuotteiden hyväksyntää koskevan menettelyn luonteesta ja sisällöstä.

4.  Sijoituspalveluyrityksen on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet sijoituspalvelujen tarjoamisen ja sijoitustoiminnan harjoittamisen jatkuvuuden ja säännönmukaisuuden turvaamiseksi. Tätä varten sijoituspalveluyrityksen on käytettävä tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhteisia järjestelmiä, voimavaroja ja menettelyjä.

5.  Sijoituspalveluyrityksen on antaessaan kolmannen osapuolen suoritettavaksi operatiivisia toimintoja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä jatkuvan ja hyvän palvelun tarjoamiseksi asiakkaille sekä sijoitustoiminnan harjoittamiseksi jatkuvalla ja tyydyttävällä tavalla, varmistettava, että se toteuttaa kohtuulliset toimenpiteet aiheettoman lisäriskin välttämiseksi. Tärkeiden operatiivisten toimintojen ulkoistamista ei saa toteuttaa tavalla, joka heikentää olennaisesti yrityksen sisäisen valvonnan laatua ja valvojan mahdollisuuksia valvoa, että yritys täyttää kaikki velvoitteensa.

Sijoituspalveluyrityksellä on oltava moitteettomat hallinto- ja kirjanpitomenettelyt, omat sisäiset valvontajärjestelmät, tehokkaat riskinarviointimenettelyt sekä tehokkaat valvonta- ja turvajärjestelyt tiedonkäsittelyjärjestelmille.

6.  Sijoituspalveluyrityksen on huolehdittava siitä, että sen suorittamista palveluista ja liiketoimista pidetään kirjaa riittävällä tavalla, jotta toimivaltainen viranomainen voi valvoa tässä direktiivissä säädettyjen vaatimusten noudattamista ja erityisesti varmistaa, että sijoituspalveluyritys on täyttänyt kaikki velvollisuutensa suhteessa asiakkaisiinsa tai potentiaalisiin asiakkaisiinsa.

7.  Kirjaa on pidettävä muun muassa tallentamalla ainakin ne puhelinkeskustelut tai sähköiset viestit, jotka liittyvät tehtyihin liiketoimiin käytäessä kauppaa omaan lukuun sekä asiakkaiden toimeksiantoihin tarjottaessa palveluja toimeksiantojen vastaanottamiseksi ja välittämiseksi ja toimeksiantojen toteuttamiseksi asiakkaiden lukuun.

Jäsenvaltiot voivat antaa luvan poiketa velvollisuudesta tallentaa puhelinkeskustelut, kun sijoituspalveluyritys ei pääasiallisena liiketoimintanaan vastaanota ja välitä toimeksiantoja eikä toteuta toimeksiantoja asiakkaiden lukuun.

Jäsenvaltiot voivat sen sijaan rahoituslaitosten ja yksityisasiakkaiden välisessä viestinnässä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tallenteiden sijaan hyväksyä tällaisia puhelinkeskusteluja koskevan riittävän dokumentoinnin pöytäkirjan muodossa, jos asiakas on allekirjoittanut pöytäkirjan.

Ensimmäisen alakohdan mukaisesti tallennettujen puhelinkeskustelujen tai sähköisten viestien tai kolmannen alakohdan mukaisesti laaditun pöytäkirjan kirjanpito on toimitettava kyseisille asiakkaille pyynnöstä. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että tällainen kirjanpito säilytetään ▌vuoden ajan sijoituksen päättymisestä.

Sijoituspalveluyrityksen asianomaiset henkilöt voivat tallentaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut keskustelut ja viestit ainoastaan sijoituspalveluyrityksen tarjoamalla laitteella ja siten, että tallentamisesta pidetään kirjaa.

8.  Sijoituspalveluyrityksen, jolla on hallussaan asiakkaille kuuluvia rahoitusvälineitä, on riittävin järjestelyin suojattava asiakkaiden omistusoikeus erityisesti sijoituspalveluyrityksen maksukyvyttömyystilanteen varalta ja sen estämiseksi, että asiakkaan rahoitusvälineitä käytetään yrityksen omaan lukuun muutoin kuin asiakkaan antamalla nimenomaisella suostumuksella.

9.  Sijoituspalveluyrityksen, jolla on hallussaan asiakkaille kuuluvia varoja, on riittävin järjestelyin turvattava asiakkaiden oikeudet ja, luottolaitoksia lukuun ottamatta, estettävä asiakkaiden varojen käyttö yrityksen omaan lukuun.

10.  Sijoituspalveluyritys ei saa tehdä omistusoikeuden siirtäviä rahoitusvakuusjärjestelyjä yksityisasiakkaiden kanssa asiakkaiden nykyisten tai tulevien, tosiasiallisten tai ehdollisten taikka mahdollisten velvoitteiden turvaamiseksi tai kattamiseksi.

11.  Kun kyse on sijoituspalveluyritysten sivuliikkeistä, sivuliikkeen sijaintivaltion toimivaltaisen viranomaisen on pantava täytäntöön tämän artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetty velvollisuus sivuliikkeen transaktioiden osalta tämän kuitenkaan rajoittamatta sijoituspalveluyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen suoraa pääsyä näihin tietoihin.

12.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joissa täsmennetään tämän artiklan 2–9 kohdan mukaiset sellaisiin sijoituspalveluyrityksiin ja 43 artiklan mukaisesti toimiluvan saaneisiin kolmansien maiden yritysten sivuliikkeisiin sovellettavat toiminnan järjestämistä koskevat käytännön vaatimukset, jotka tarjoavat erilaisia sijoituspalveluja ja/tai -toimia ja oheispalveluja tai niiden yhdistelmiä.

17 artikla

Algoritminen ja huippunopea tietokoneistettu kaupankäynti

1.  Algoritmista kaupankäyntiä harjoittavalla sijoituspalveluyrityksellä on oltava käytössään sen harjoittamaan liiketoimintaan soveltuvat tehokkaat järjestelmät ja riskinhallintakeinot, joiden avulla voidaan varmistaa sen kaupankäyntijärjestelmien häiriönsietokyky ja riittävä kapasiteetti sekä asianmukaiset kaupankäyntikynnykset ja -rajat sekä estää virheellisten toimeksiantojen lähettäminen tai järjestelmän muu toiminta tavalla, joka voi aiheuttaa tai lisätä markkinoiden tavanomaisesta poikkeavaa toimintaa. Tällaisella yrityksellä on myös oltava käytössään tehokkaat järjestelmät ja riskinhallintamenetelmät sen varmistamiseksi, että kaupankäyntijärjestelmiä ei voida käyttää asetuksen (EU) N:o/... [markkinoiden väärinkäyttöä koskeva asetus] vastaisiin tarkoituksiin tai sen kauppapaikan sääntöjen vastaisesti, johon sillä on yhteys. Sijoituspalveluyrityksellä on oltava käytössään tehokkaat liiketoiminnan jatkuvuutta koskevat järjestelyt, joiden avulla voidaan korjata sen kaupankäyntijärjestelmissä esiintyvät ennakoimattomat häiriöt, ja yrityksen on varmistettava, että sen järjestelmät ovat kaikilta osin testattuja ja asianmukaisesti seurattuja, jotta ne täyttäisivät tämän kohdan vaatimukset.

2.  Algoritmista kaupankäyntiä harjoittavan sijoituspalveluyrityksen on vähintään vuosittain omasta aloitteestaan ja milloin tahansa pyydettäessä toimitettava kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle yksityiskohtainen kuvaus algoritmisten kaupankäyntistrategioidensa luonteesta, yksityiskohtaiset tiedot järjestelmään sovellettavista kaupankäyntiparametreista tai -rajoista, keskeisistä vaatimustenmukaisuuden ja riskinhallinnan varmistavista menetelmistä, joita se käyttää varmistaakseen 1 kohdan mukaisten ehtojen täyttymisen, sekä järjestelmiensä testausta koskevat tiedot. Sijoituspalveluyrityksen on pyynnöstä toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle lisätietoja tämän algoritmisesta kaupankäynnistä ja siihen käytettävistä järjestelmistä.

2 a.  Huippunopeaa kaupankäyntistrategiaa noudattavan sijoituspalveluyrityksen on tallennettava hyväksytyssä muodossa kaikkien kauppapaikoissa tehtyjen noteerausten ja kauppojen käsittelemätön kirjausketju ja annettava se pyynnöstä kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

3.  Markkinatakausta esimerkiksi kauppapaikan tarjoamaan markkinatakausjärjestelmään osallistumisen kautta harjoittavan sijoituspalveluyrityksen on tehtävä sitova kirjallinen sopimus yrityksen ja kauppapaikan välillä markkinatakaukseen liittyvistä keskeisistä velvollisuuksista ja noudatettava sopimuksen ehtoja, likviditeetin tarjoaminen mukaan lukien. Sijoituspalveluyrityksellä on oltava käytössään tehokkaat järjestelmät ja valvontamenetelmät sen varmistamiseksi, että se täyttää aina sopimuksen mukaiset velvollisuutensa. Jos sijoituspalveluyritys käyttää algoritmista kaupankäyntistrategiaa täyttääkseen velvollisuutensa markkinatakaajana, sen on huolehdittava siitä, että algoritmi on ▌toiminnassa jatkuvasti sen kauppapaikan kaupankäyntiaikana, johon se lähettää toimeksiantoja tai jonka järjestelmien kautta sen toteuttaa liiketoimia, ja että algoritmin kaupankäyntiparametrien tai -rajojen on varmistettava, että sijoituspalveluyritys tekee sitovia hintatarjouksia kilpailukykyisin hinnoin, minkä vuoksi näillä kauppapaikoilla on säännölliseltä ja jatkuvalta pohjalta likviditeettiä kaiken aikaa ja vallitsevista markkinaolosuhteista riippumatta, jollei kirjallisessa sopimuksessa toisin määrätä.

4.  Sijoituspalveluyritykset eivät saa tarjota sponsoroitua ja kattamatonta markkinoillepääsyä kauppapaikkaan. Sijoituspalveluyrityksellä, joka tarjoaa välitöntä markkinoillepääsyä kauppapaikkaan, on oltava käytössään tehokkaat järjestelmät ja valvontamenetelmät, joilla varmistetaan, että kyseistä palvelua käyttävien henkilöiden sopivuus arvioidaan ja todennetaan asianmukaisesti, että kyseisten palvelua käyttäviä henkilöitä estetään ylittämästä asianmukaisia ennalta asetettuja kaupankäynti- ja luottokynnyksiä, että kyseistä palvelua käyttävien henkilöiden toteuttamaa kaupankäyntiä seurataan asianmukaisesti ja että asianmukaisilla riskinhallintamenetelmillä estetään kaupankäynti, joka voi aiheuttaa riskejä sijoituspalveluyritykselle itselleen tai joka voisi aikaansaada tai lisätä markkinoiden tavanomaisesta poikkeavaa toimintaa taikka olla asetuksen (EU) N:o [markkinoiden väärinkäyttöä koskeva asetus] tai kauppapaikan sääntöjen vastaista. Sijoituspalveluyrityksen on varmistettava, että yrityksen ja kyseisen henkilön välillä on sitova kirjallinen sopimus palvelun tarjoamiseen liittyvistä keskeisistä oikeuksista ja velvollisuuksista ja että sopimuksen nojalla yritys vastaa sen varmistamisesta, että kyseistä palvelua käyttämällä tapahtuvassa kaupankäynnissä noudatetaan tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o .../... [markkinoiden väärinkäyttöä koskeva asetus] vaatimuksia ja kauppapaikan sääntöjä.

5.  Sijoituspalveluyrityksellä, joka toimii yleisenä selvitysosapuolena muille henkilöille, on oltava käytössään tehokkaat järjestelmät ja valvontatoimenpiteet sen varmistamiseksi, että selvityspalveluja sovelletaan ainoastaan sopiviin ja selkeät kriteerit täyttäviin henkilöihin ja että kyseisiin henkilöihin sovelletaan asianmukaisia vaatimuksia yritykseen ja markkinoihin kohdistuvien riskien vähentämiseksi. Sijoituspalveluyrityksen on varmistettava, että yrityksen ja henkilön välillä on sitova kirjallinen sopimus kyseisen palvelun tarjoamiseen liittyvistä keskeisistä oikeuksista ja velvollisuuksista.

6.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joissa täsmennetään 1–5 kohdan mukaiset sellaisiin sijoituspalveluyrityksiin sovellettavat yksityiskohtaiset toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset, jotka tarjoavat erilaisia sijoituspalveluja ja/tai -toimia ja oheispalveluja tai niiden yhdistelmiä.

18 artikla

Kaupankäyntimenettely ja liiketoimien loppuunsaattaminen monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä ja organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset tai markkinoiden ylläpitäjät luovat 16 artiklassa säädettyjen toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten täyttämisen lisäksi avoimet säännöt ja menettelyt puolueetonta ja asianmukaista kaupankäyntiä varten sekä vahvistavat objektiiviset perusteet toimeksiantojen tehokasta toteuttamista varten. Niillä on oltava järjestelyt, joilla varmistetaan järjestelmän moitteeton tekninen toimivuus, mukaan lukien tehokkaat varajärjestelmät varsinaisen järjestelmän toimintahäiriöihin liittyvien riskien hallitsemiseksi.

2.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset tai markkinoiden ylläpitäjät luovat avoimet säännöt perusteista, joiden nojalla määritellään niiden järjestelmissä kaupankäynnin kohteena olevat rahoitusvälineet.

Jäsenvaltioiden on edellytettävä soveltuvin osin, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset tai markkinoiden ylläpitäjät tarjoavat riittävästi julkisesti saatavaa tietoa, tai ovat vakuuttuneita tiedon saatavuudesta, jotta järjestelmän käyttäjät pystyvät muodostamaan arvion sijoituksesta, ottaen huomioon sekä käyttäjien että kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusvälineiden luonteen.

3.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset tai markkinoiden ylläpitäjät laativat, julkistavat ja pitävät voimassa objektiivisiin perusteisiin perustuvia avoimia ja syrjimättömiä sääntöjä, jotka koskevat pääsyä niiden järjestelmiin.

3 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävillä sijoituspalveluyrityksillä tai markkinoiden ylläpitäjillä on käytössään järjestelyt, joilla voidaan selkeästi havaita kaupankäyntijärjestelmän, sen omistajien tai sen ylläpitäjän ja kaupankäyntijärjestelmän vakaan toiminnan väliset eturistiriidat sekä hallita tällaisten eturistiriitojen mahdollisia haittavaikutuksia kaupankäyntijärjestelmän toimintaan tai sen osapuoliin.

4.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset tai markkinoiden ylläpitäjät tiedottavat selkeästi tämän järjestelmän käyttäjille heidän velvollisuuksistaan järjestelmässä toteutettujen liiketoimien selvityksen osalta. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset tai markkinoiden ylläpitäjät ovat ottaneet käyttöön tarvittavat järjestelyt monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä tai organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä suoritettujen liiketoimien tehokkaan selvityksen helpottamiseksi.

4 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskisellä kaupankäyntijärjestelmällä tai organisoidulla kaupankäyntijärjestelmällä on vähintään kolme merkittävässä määrin aktiivista jäsentä tai käyttäjää, joista kullakin on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa kaikkien muiden kanssa hinnanmuodostuksessa.

5.  Kun kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla otetulla siirtokelpoisella arvopaperilla käydään kauppaa myös monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä ilman liikkeeseenlaskijan suostumusta, liikkeeseenlaskijalla ei ole velvollisuutta julkistaa sitä koskevia taloudellisia tietoja alkuvaiheessa, jatkuvasti eikä tapauskohtaisesti kyseisessä monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä.

6.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kaikki monenkeskisiä kaupankäyntijärjestelmiä tai organisoituja kaupankäyntijärjestelmiä ylläpitävät sijoituspalveluyritykset tai markkinoiden ylläpitäjät noudattavat viipymättä toimivaltaisen viranomaisensa 72 artiklan 1 kohdan mukaisesti antamia ohjeita rahoitusvälineen kaupankäynnin keskeyttämisestä tai lopettamisesta.

7.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät toimittavat toimivaltaiselle viranomaisille ja EAMV:lle yksityiskohtaisen kuvauksen monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän toiminnasta, mukaan lukien mahdolliset sidokset säänneltyyn markkinaan, monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään, organisoituun kaupankäyntijärjestelmään tai saman sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän omistamaan kauppojen sisäiseen toteuttajaan tai sellaisen omistusyhteys, sekä luettelon niiden jäsenistä ja/tai käyttäjistä. Kaikki sijoituspalveluyrityksille ja markkinoiden ylläpitäjille myönnetyt toimiluvat ylläpitää monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää on ilmoitettava EAMV:lle. EAMV laatii luettelon kaikista Euroopan unionissa olevista monenkeskisistä kaupankäyntijärjestelmistä ja organisoiduista kaupankäyntijärjestelmistä. Luettelossa on oltava tiedot monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän tarjoamista palveluista sekä monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ja organisoidun kaupankäyntijärjestelmän tunnistekoodi, jota käytetään ilmoituksissa 23 artiklan ja asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 5 ja 9 artiklan mukaisesti. Se on saatettava säännöllisesti ajan tasalle. EAMV julkaisee luettelon verkkosivustollaan ja pitää sen ajan tasalla.

8.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia 8 kohdassa tarkoitetun kuvauksen ja ilmoituksen sisällön ja muodon määrittämiseksi.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](45).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

19 artikla

Monenkeskisiä kaupankäyntijärjestelmiä koskevat erityisvaatimukset

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset tai markkinoiden ylläpitäjät luovat ja panevat täytäntöön 16 ja 18 artiklassa säädettyjen vaatimusten täyttämisen lisäksi ehdottomat säännöt, joita sovelletaan toimeksiantojen toteuttamiseen järjestelmässä.

2.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään pääsyä koskevat 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut säännöt vastaavat 55 artiklan 3 kohdan mukaisia edellytyksiä.

3.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävillä sijoituspalveluyrityksillä tai markkinoiden ylläpitäjillä on käytössään järjestelyt, joilla voidaan

4.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät noudattavat 51 ja 51 a artiklaa ja että niillä on sitä varten käytössään tehokkaat järjestelmät, menettelyt ja järjestelyt.

5.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 24, 25, 27 ja 28 artiklaa ei sovelleta järjestelmän käytön osalta monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää koskevien sääntöjen mukaisesti toteutettuihin jäsenten tai osapuolten välisiin liiketoimiin tai monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ja sen jäsenten tai osapuolten välisiin liiketoimiin. Monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän jäsenten tai osapuolten on kuitenkin täytettävä 24, 25, 27 ja 28 artiklan mukaiset asiakkaisiinsa kohdistuvat velvoitteet silloin, kun ne toteuttavat toimeksiantoja asiakkaittensa lukuun monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän järjestelmien välityksellä.

20 artikla

Organisoituja kaupankäyntijärjestelmiä koskevat erityisvaatimukset

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät ottavat käyttöön järjestelyt, joilla estetään asiakastoimeksiantojen toteuttaminen organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä sitä ylläpitävän sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän tai sijoituspalveluyrityksen ja/tai markkinoiden ylläpitäjän kanssa samaan konserniin ja/tai oikeushenkilöön kuuluvan yhteisön pääomaa vastaan.

Sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä tai sijoituspalveluyrityksen ja/tai markkinoiden ylläpitäjän kanssa samaan konserniin ja/tai oikeushenkilöön kuuluva yhteisö ei saa toimia kauppojen sisäisenä toteuttajana organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä, jota se itse ylläpitää, eikä organisoidulla kaupankäyntijärjestelmällä saa olla kauppojen sisäiseen toteuttajaan kytköstä, joka mahdollistaa organisoidun kaupankäyntijärjestelmän toimeksiantojen ja kauppojen sisäisen toteuttajan toimeksiantojen tai noteerausten vuorovaikutuksen. Organisoidulla kaupankäyntijärjestelmällä ei saa olla toiseen organisoituun kaupankäyntijärjestelmään kytköstä, joka mahdollistaa eri organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien toimeksiantojen vuorovaikutuksen.

1 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kun joukkovelkakirja, strukturoitu rahoitustuote tai päästöoikeus otetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai sillä käydään kauppaa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät sallivat ainoastaan suurten toimeksiantojen toteuttamisen organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä.

1 b.  Organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävillä sijoituspalveluyrityksillä tai markkinoiden ylläpitäjillä on organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitämiseen liittyvää harkintavaltaa vain silloin, kun kyseessä on

2.  Organisoidun kaupankäyntijärjestelmän toimilupaa koskevassa hakemuksessa on oltava yksityiskohtainen selvitys siitä, miksi järjestelmä ei vastaa vaatimuksia eikä voi toimia säänneltynä markkinana, monenkeskisenä kaupankäyntijärjestelmänä tai kauppojen sisäisenä toteuttajana. Organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän on toimiluvan saatuaan annettava toimivaltaiselle viranomaiselle vuosittain raportti, joka sisältää ajan tasalle saatetun selvityksen.

2 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet havaitakseen eturistiriidat, joita syntyy organisoidun kaupankäyntijärjestelmän valvonnan ja ylläpitämisen yhteydessä ja jotka saattavat vaikuttaa haitallisesti organisoidun kaupankäyntijärjestelmän jäseniin tai osapuoliin, sekä hallitakseen niitä.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 24, 25, 27 ja 28 artiklaa sovelletaan organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä toteutettaviin liiketoimiin.

4.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että ▌organisoidut kaupankäyntijärjestelmät noudattavat 51 ja 51 a artiklaa ja että niillä on sitä varten käytössään tehokkaat järjestelmät, menettelyt ja järjestelyt.

II LUKU

SIJOITUSPALVELUYRITYSTEN TOIMINNAN HARJOITTAMISEN EDELLYTYKSET

1 jakso

Yleiset säännökset

21 artikla

Toimiluvan myöntämistä koskevien edellytysten säännöllinen tarkastelu

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että niiden alueella toimiluvan saanut sijoituspalveluyritys täyttää jatkuvasti tämän osaston I luvussa asetetut toimiluvan myöntämistä koskevat edellytykset.

2.  Jäsenvaltioiden on vaadittava toimivaltaisia viranomaisia luomaan tarkoituksenmukaiset menetelmät sen valvomiseksi, että sijoituspalveluyritykset täyttävät 1 kohdassa asetetun vaatimuksen. Niiden on vaadittava sijoituspalveluyrityksiä ilmoittamaan toimivaltaisille viranomaisille kaikista toimiluvan myöntämistä koskevien edellytysten olennaisista muutoksista.

EAMV voi laatia tässä kohdassa tarkoitettuja valvontamenetelmiä koskevia ohjeita.

22 artikla

Jatkuvaa valvontaa koskeva yleinen velvollisuus

▌Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset valvovat sijoituspalveluyritysten toimintaa arvioidakseen, täyttävätkö ne tässä direktiivissä säädetyt toiminnan harjoittamisen edellytykset. Jäsenvaltioiden on varmistettava tarkoituksenmukaisten toimenpiteiden toteuttaminen, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat hankkia tarvittavat tiedot arvioidakseen, täyttävätkö sijoituspalveluyritykset edellä mainitut velvollisuudet.

23 artikla

Eturistiriidat

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet havaitakseen kaikki sijoituspalveluyrityksen, mukaan luettuina sen johto, työntekijät ja sidonnaisasiamiehet tai muut heihin suoraan tai epäsuorasti yhteydessä olevat henkilöt, ja sen asiakkaiden väliset eturistiriidat tai asiakkaiden väliset eturistiriidat, joita syntyy sijoitus- tai oheispalvelujen tai niiden yhdistelmien tarjoamisen yhteydessä, mukaan lukien kannustimien vastaanottamisesta kolmansilta osapuolilta tai yrityksen omista palkkiorakenteista ja muista kannustinrakenteista aiheutuneet eturistiriidat.

2.  Sijoituspalveluyrityksen on selvästi ilmoitettava asiakkaalle eturistiriitojen yleinen luonne ja/tai lähteet ennen kuin se alkaa suorittaa liiketoimia asiakkaan lukuun, jos sijoituspalveluyrityksen 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti soveltamat toiminta- ja hallintojärjestelyt, joiden tavoitteena on eturistiriitojen ehkäiseminen tai hallinta, eivät ole riittävät varmistamaan, että asiakkaan etuihin kohdistuvilta riskeiltä vältytään.

3.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla

2 jakso

Säännökset, joilla varmistetaan sijoittajansuoja

24 artikla

Yleiset periaatteet ja asiakkaille annettava tieto

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritys toimii rehellisesti, tasapuolisesti, ammattimaisesti ja asiakkaidensa etujen mukaisesti tarjotessaan näille sijoituspalveluja tai tarvittaessa oheispalveluja ja noudattaa erityisesti tässä artiklassa ja 25 artiklassa määritettyjä periaatteita.

1 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun sijoituspalveluyritykset suunnittelevat sijoitustuotteita tai strukturoituja talletuksia ammattimaisille asiakkaille tai yksityisasiakkaille myytäviksi, kyseiset tuotteet suunnitellaan siten, että ne täyttävät yksilöityjen kohdemarkkinoiden tarpeet asianomaisessa asiakasryhmässä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset toteuttavat kohtuulliset toimenpiteet varmistaakseen, että kutakin sijoitustuotetta markkinoidaan ja levitetään kohderyhmän asiakkaille ja että myyntitavoitteissa ja sisäisissä palkitsemisjärjestelmissä ei kannusteta sijoitustuotteen markkinointiin tai levitykseen kohderyhmän ulkopuolella. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset, jotka suunnittelevat sijoitustuotteita tai strukturoituja talletuksia ammattimaisille asiakkaille tai yksityisasiakkaille myytäviksi, antavat levittäjinä oleville kolmansille osapuolille tietoa tuotteen suunnitelluista kohdemarkkinoista.

1 b.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyrityksen tapa palkita henkilöstöään, nimettyjä edustajiaan tai muita sijoituspalveluyrityksiä ei estä yritystä noudattamasta velvollisuuttaan toimia asiakkaan parhaan edun mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun henkilöstö antaa sijoitustuotteita tai rahoitusvälineitä koskevaa neuvontaa taikka markkinoi tai myy niitä yksityisasiakkaille, palkitsemisrakenteet eivät vaaranna henkilöstön kykyä antaa objektiivisia suosituksia tai soveltuvin osin antaa tietoa tavalla, joka on asiallinen ja selkeä eikä ole harhaanjohtava 2 kohdan mukaisesti eikä muuten aiheuta tarpeettomia eturistiriitoja.

1 c.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritysten ei katsota täyttävän 23 artiklan tai tämän artiklan 1 kohdan mukaisia velvollisuuksiaan erityisesti, kun ne maksavat mille tahansa henkilölle asiakasta lukuun ottamatta tai saavat maksun tai palkkion taikka tarjoavat tai saavat miltä tahansa osapuolelta asiakasta lukuun ottamatta muun kuin rahallisen edun sijoitus- tai oheispalvelun tarjoamisen yhteydessä, paitsi jos maksettava maksu tai palkkio taikka tarjottava muu kuin rahallinen etu on suunniteltu parantamaan asiakkaalle tarjotun kyseisen palvelun laatua eikä estä yritystä noudattamasta velvollisuuttaan toimia rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja ammattimaisesti asiakkaiden edun mukaisesti ja

2.  Kaiken tiedon, mainonta mukaan lukien, jonka sijoituspalveluyritys osoittaa asiakkaille tai potentiaalisille asiakkaille, on oltava asiallista ja selkeää eikä se saa olla harhaanjohtavaa. Mainonnan on oltava selvästi tunnistettavissa mainonnaksi.

3.  Asiakkaille tai potentiaalisille asiakkaille on toimitettava sopivana ajankohtana asianmukaista tietoa

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen on kaikkien sijoitustuotteiden osalta sisällettävä sijoituksen kokonaiskulut siten, että siinä havainnollistetaan vakiomuotoisesti kaikkien sellaisten vähennysten, palkkiot ja kulut mukaan lukien, kumulatiivinen vaikutus tuottoon, jotka eivät aiheudu markkinariskin toteutumisesta, käteismääränä ennen sijoitusta ilmaistavan vakiomuotoisen ennusteen pohjalta ja vähintään kerran vuodessa kustakin sijoituksesta.

3 a.  Kun tarjotaan sijoitusneuvontaa tai harkinnanvaraista salkunhoitoa, 3 kohdassa tarkoitettu asianmukainen tieto on toimitettava ennen sijoitusneuvonnan antamista ja sisällettävä tiedot seuraavista:

Edellä ensimmäisessä alakohdassa ja 1 c kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettu tieto on annettava ymmärrettävässä muodossa siten, että asiakkaat tai potentiaaliset asiakkaat voivat kohtuullisesti ymmärtää tarjottavan sijoituspalvelun ja tietyn rahoitusvälinetyypin ominaispiirteet ja siihen sisältyvät riskit voidakseen tehdä perusteltuja sijoituspäätöksiä. Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että tämä tieto esitetään vakiomuotoisena.

4.  Jos sijoituspalvelu tarjotaan osana rahoitustuotetta, johon jo sovelletaan muita luottolaitoksiin ja kulutusluottoihin liittyviä Euroopan unionin lainsäädännön säännöksiä tai yhteisiä unionin normeja tietoja koskevien vaatimusten osalta, 2, 3 ja 3 a kohdassa säädetyt velvollisuudet eivät koske tätä palvelua.

5.  Jäsenvaltiot voivat lisäksi kieltää maksujen, palkkioiden tai muiden kuin rahallisten etujen tarjoamisen tai hyväksymisen sijoitusneuvonnan tai harkinnanvaraisen salkunhoidon tarjoamisen yhteydessä tai rajoittaa sitä edelleen. Tähän voi sisältyä edellytys, että tällaiset maksut, palkkiot tai muut kuin rahalliset edut palautetaan asiakkaalle tai korvataan asiakkaan suorittamia maksuja vastaan.

5 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kun sijoituspalveluyritys ilmoittaa asiakkaalle, että sijoitusneuvoja tai harkinnanvaraista salkunhoitoa annetaan riippumattomasti, sijoituspalveluyrityksen on arvioitava riittävän suuri määrä markkinoilla saatavilla olevia sijoitustuotteita tai rahoitusvälineitä, jotka edustavat riittävän hajautetusti eri tyyppejä ja liikkeeseenlaskijoita tai tuotteiden tarjoajia sen varmistamiseksi, että asiakkaan sijoitustavoitteet voidaan asianmukaisesti täyttää, eivätkä ne saa rajoittua sijoituspalveluyritykseen läheisesti sidoksissa olevien yhteisöjen liikkeeseenlaskemiin tai tarjoamiin rahoitusvälineisiin.

Jos sijoituspalveluyritys ilmoittaa asiakkaalle, että sijoitusneuvoja annetaan riippumattomasti, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kielletään palkkion, provision tai muiden kuin rahallisten etujen vastaanottaminen sijoitusneuvojen tai harkinnanvaraisen salkunhoidon yhteydessä. [tark. 6]

6.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kun sijoituspalveluyritys tarjoaa harkinnanvaraista salkunhoitoa, sen säännöllisessä raportissa on tiedot kaikista edeltävän kauden aikana harkinnanvaraisen salkunhoidon yhteydessä maksetuista tai vastaanotetuista kannustimista. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritys ei palkitse tai arvioi työntekijöidensä, edustajiensa tai muiden sidonnaisten sijoituspalveluyritysten toimintaa tavalla, joka ei vastaa sen velvollisuutta toimia asiakkaiden edun mukaisesti. [tark. 7]

7.  Jos sijoituspalvelu tarjotaan yksityisasiakkaalle yhdessä toisen palvelun tai tuotteen kanssa osana pakettia tai ehtona samassa sopimuksessa tai paketissa, sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava asiakkaalle, voidaanko eri komponentit ostaa erikseen, ja selvitettävä erikseen kunkin komponentin kulut ja veloitukset.

EAMV laatii yhteistyössä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) kanssa Euroopan valvontaviranomaisten sekakomiteassa viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](46) ristiinmyyntikäytäntöjen arviointia ja valvontaa koskevat ohjeet, joissa selvitetään erityisesti tilanteet, joissa ristiinmyyntikäytännöt ovat vastoin 1 kohdan mukaisia velvoitteita, ja saattaa nämä ohjeet ajan tasalle määräajoin.

8.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että sijoituspalveluyritykset noudattavat tähän artiklaan sisältyviä periaatteita tarjotessaan asiakkailleen sijoitus- tai oheispalveluja, mukaan luettuina ehdot, jotka tietojen on täytettävä, jotta ne ovat oikeudenmukaisia ja selkeitä eivätkä harhaanjohtavia; yksityiskohtaiset ohjeet asiakkaille sijoituspalveluyrityksistä ja niiden palveluista annettavan tiedon muodosta ja sisällöstä; perusteet, jotka koskevat erilaisten liikkeeseenlaskijoiden ja palveluntarjoajien arviointia riippumattoman sijoitusneuvonnan tarjoamisen kannalta ja perusteet, joilla arvioidaan sitä, ovatko kannustimia vastaanottavat yritykset noudattaneet velvollisuutta toimia rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja ammattimaisesti asiakkaan etujen mukaisesti. Näissä delegoiduissa säädöksissä on otettava huomioon [tark. 8]

25 artikla

Soveltuvuuden ja asianmukaisuuden arviointi sekä tietojen antaminen asiakkaille

-1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset varmistavat ja osoittavat, että luonnollisilla henkilöillä, jotka antavat sijoitusneuvontaa tai tietoa sijoitustuotteista, sijoituspalveluista tai oheispalveluista asiakkaille sijoituspalveluyrityksen lukuun, on tarvittavat tiedot ja taidot 24 artiklassa ja tässä artiklassa tarkoitettujen velvollisuuksiensa täyttämiseksi, ja julkaistava tietojen ja taitojen arvioimiseksi käytetyt perusteet.

1.  Tarjotessaan sijoitusneuvontaa tai salkunhoitoa sijoituspalveluyrityksen on hankittava tarvittavat tiedot asiakkaan tai potentiaalisen asiakkaan tietämyksestä ja kokemuksesta tietystä tuotteesta tai palvelusta sekä tämän taloudellisesta tilanteesta, mukaan lukien tämän tappionsietokyky ja riskiraja, ja sijoitustavoitteista, jotta yritys voi suositella asiakkaalle tai potentiaaliselle asiakkaalle soveltuvia ja erityisesti tämän riskirajan ja tappionsietokyvyn mukaisia sijoituspalveluja ja rahoitusvälineitä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun sijoituspalveluyritys tarjoaa sijoitusneuvontaa, jossa suositellaan 24 artiklan 7 kohdan mukaisesti niputettujen palvelujen tai tuotteiden pakettia, kukin yksittäinen komponentti soveltuu asiakkaalle samoin kuin koko niputettu paketti.

2.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sijoituspalveluyritys muita kuin 1 kohdassa tarkoitettuja sijoituspalveluja tarjotessaan pyytää asiakasta tai potentiaalista asiakasta antamaan tietoja tietämyksestään ja kokemuksestaan tietystä tarjotusta tai pyydetystä tuotteesta tai palvelusta voidakseen arvioida, soveltuuko suunniteltu sijoituspalvelu tai tuote asiakkaalle. Kun suunnitellaan 24 artiklan 7 kohdan mukaisesti niputettujen palvelujen tai tuotteiden pakettia, arvioinnissa on otettava huomioon, onko kukin yksittäinen komponentti asianmukainen samoin kuin koko niputettu paketti.

Jos sijoituspalveluyritys katsoo edellisen alakohdan mukaisesti saadun tiedon pohjalta, että tuote tai palvelu ei sovellu asiakkaalle tai potentiaaliselle asiakkaalle, sen on varoitettava asiakasta tai potentiaalista asiakasta. Tämä varoitus voidaan esittää vakiomuotoisena.

Jos asiakkaat tai potentiaaliset asiakkaat päättävät olla antamatta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tietoja tai antavat riittämättömät tiedot tietämyksestään ja kokemuksestaan, sijoituspalveluyrityksen on varoitettava heitä siitä, että yrityksellä ei ole mahdollisuutta määritellä, onko suunniteltu palvelu tai tuote asianmukainen asiakkaille. Tämä varoitus voidaan esittää vakiomuotoisena.

3.  Sijoituspalveluyritysten tarjotessa sijoituspalveluja, jotka koostuvat pelkästään asiakkaan toimeksiantojen toteuttamisesta tai näiden toimeksiantojen vastaanottamisesta ja välittämisestä oheispalveluin tai niitä ilman, pois lukien liitteessä I olevan B osan 1 kohdassa täsmennetty oheispalvelu, jäsenvaltioiden on sallittava kyseisten sijoituspalvelujen tarjoaminen asiakkaille ilman 2 kohdassa säädettyjen tietojen hankkimista tai säädettyä soveltuvuuden määrittelemistä, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

Edellyttäen, että arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä 4 päivänä marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY(47) 4 artiklan 1 kohdan 3 ja 4 alakohdassa säädettyä menettelyä ja vaatimuksia noudatetaan, kolmansien maiden markkinoita pidetään tämän kohdan soveltamiseksi säänneltyjä markkinoita vastaavina.

4.  Sijoituspalveluyrityksen on luotava arkisto, joka sisältää asiakkaan ja yrityksen välillä sovitun asiakirjan tai sovitut asiakirjat, jossa tai joissa määritetään osapuolten oikeudet ja velvoitteet sekä muut yrityksen asiakkaalle tarjoamien palvelujen ehdot. Sopimuspuolten oikeudet ja velvoitteet voidaan sisällyttää viitteinä muihin asiakirjoihin tai oikeudellisesti sitoviin teksteihin.

5.  Asiakkaan on saatava sijoituspalveluyritykseltä riittävät selvitykset pysyvällä välineellä tämän asiakkailleen tarjoamasta palvelusta. Näihin selvityksiin on sisällytettävä säännölliset ilmoitukset asiakkaille ottaen huomioon kyseisten rahoitusvälineiden laji ja monimutkaisuus ja asiakkaalle tarjottavan palvelun luonne, ja niihin on sisällytettävä soveltuvin osin tiedot asiakkaan lukuun suoritettujen liiketoimien ja palvelujen kustannuksista. Sijoitusneuvontaa yksityisasiakkaille antaessaan sijoituspalveluyrityksen on annettava asiakkaalle pysyvällä välineellä tiedot, joissa täsmennetään ainakin asiakkaan tavoitteet, suositus sekä se, miten annettava neuvonta vastaa asiakkaan henkilökohtaisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Kun sijoituspalveluyritys tarjoaa harkinnanvaraista salkunhoitoa ja kun sijoitusneuvontaa tarjoava sijoituspalveluyritys ilmoittaa asiakkaalle, että se tarjoaa arvioinnin soveltuvuudesta säännöllisesti 24 artiklan 3 a kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdan mukaisesti, sen on ilmoitettava asiakkaalle arviointivälistä ja siihen liittyvästä viestistä ja raporttiin on sisällyttävä tietoa asiaankuuluvien sijoitustuotteiden arvonkehityksestä ja, jos tarjotaan sijoitusneuvontaa tai harkinnanvaraista salkunhoitoa, ajan tasalla oleva arviointi kyseisten sijoitustuotteiden soveltuvuudesta.

6.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla varmistetaan, että sijoituspalveluyritykset noudattavat 1–5 kohdassa vahvistettuja periaatteita tarjotessaan asiakkailleen sijoitus- tai oheispalveluja. Näissä delegoiduissa säädöksissä on erityisesti täsmennettävä perusteet 1 kohdan mukaisesti vaadittavien tietojen ja taitojen arvioimiseksi ja otettava huomioon

7.  EAMV laatii viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](48) ohjeet sellaisten rahoitusvälineiden arvioinnista, jotka ovat 3 kohdan a alakohdan mukaisesti rakenteeltaan sellaisia, että asiakkaan on vaikea ymmärtää niihin liittyviä riskejä, ja saattaa nämä ohjeet ajan tasalle määräajoin.

26 artikla

Palvelujen tarjoaminen toisen sijoituspalveluyrityksen välityksellä

Jäsenvaltioiden on sallittava, että sijoituspalveluyrityksen vastaanottaessa toisen sijoituspalveluyrityksen välityksellä toimeksiannon sijoitus- tai oheispalvelujen suorittamisesta asiakkaan lukuun se voi luottaa välittäjänä toimivalta sijoituspalveluyritykseltä saamiinsa asiakastietoihin. Toimeksiannon välittävä sijoituspalveluyritys vastaa edelleen toimitettujen tietojen täydellisyydestä ja oikeellisuudesta.

Sijoituspalveluyrityksen, joka vastaanottaa tällä tavalla annetun toimeksiannon palvelujen suorittamisesta asiakkaan lukuun, on myös voitava luottaa palvelua tai liiketointa koskeviin suosituksiin, jotka toinen sijoituspalveluyritys on antanut asiakkaalle. Toimeksiannon välittävä sijoituspalveluyritys vastaa edelleen asiakkaalle annettujen suositusten tai neuvojen soveltuvuudesta.

Sijoituspalveluyritys, joka vastaanottaa asiakkaalta ohjeita tai toimeksiannon toisen sijoituspalveluyrityksen välityksellä, on tämän osaston asiaa koskevien säännösten mukaisesti vastuussa saamiensa tietojen tai suositusten perusteella suoritetun palvelun tai liiketoimen toteuttamisesta.

27 artikla

Velvollisuus toteuttaa toimeksiannot asiakkaan kannalta mahdollisimman edullisin ehdoin

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset toteuttavat kaikki tarvittavat toimet päästäkseen toimeksiantoja toteuttaessaan asiakkaidensa kannalta parhaimpaan mahdolliseen tulokseen ottaen huomioon hinnan, kustannukset, nopeuden, liiketoimen toteuttamisen ja selvityksen todennäköisyyden, suuruuden, luonteen ja muut toimeksiannon toteuttamisen kannalta olennaiset seikat. Jos asiakas on kuitenkin antanut erityisiä ohjeita toimeksiannon toteuttamisesta, sijoituspalveluyrityksen on toteutettava se annettujen ohjeiden mukaisesti.

Kun sijoituspalveluyritys toteuttaa toimeksiannon yksityisasiakkaan lukuun, paras mahdollinen tulos määräytyy kokonaissuorituksen perusteella, joka muodostuu rahoitusvälineen hinnasta ja toimeksiannon toteuttamiseen liittyvistä kustannuksista, joiden on sisällettävä kaikki suoraan toimeksiannon toteuttamisesta asiakkaalle aiheutuvat kustannukset, joihin kuuluvat toteuttamispaikan maksut, selvitys- ja toimitusmaksut sekä kaikki muut toimeksiannon toteuttamiseen osallistuville kolmansille osapuolille suoritettavat maksut.

1 a.  Sijoituspalveluyritys ei saa vastaanottaa palkkiota, alennusta tai muuta kuin rahallista etua toimeksiantojen reitittämisestä tiettyyn kauppapaikkaan tai toteuttamispaikkaan.

2.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kukin toteuttamispaikka asettaa vähintään neljännesvuosittain maksutta yleisön käyttöön tiedot toimeksiantojen toteuttamisen laadusta kyseisessä toteuttamispaikassa ja että sen jälkeen, kun toimeksianto on toteutettu asiakkaan lukuun, sijoituspalveluyritys ilmoittaa asiakkaalle pyynnöstä, missä toimeksianto toteutettiin. Säännöllisissä raporteissa on oltava tiedot toteuttamisen hinnasta, nopeudesta ja todennäköisyydestä yksittäisten rahoitusvälineiden osalta.

3.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava sijoituspalveluyritykset laatimaan ja ottamaan käyttöön toimivat järjestelyt 1 kohdan vaatimusten täyttämiseksi. Jäsenvaltioiden on erityisesti edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset laativat ja ottavat käyttöön toimeksiantojen toteuttamispolitiikan, jotta sijoituspalveluyritykset voivat saavuttaa asiakkaidensa toimeksiantojen osalta parhaan mahdollisen tuloksen 1 kohdan säännösten mukaisesti.

4.  Toimeksiantojen toteuttamispolitiikkaan on sisällyttävä kunkin rahoitusvälinetyypin osalta tiedot niistä paikoista, joissa sijoituspalveluyritys toteuttaa asiakkaidensa toimeksiantoja, sekä toteuttamispaikan valintaan vaikuttavista tekijöistä. Siinä on mainittava ainakin ne paikat, joissa sijoituspalveluyrityksen on mahdollista saavuttaa asiakkaiden toimeksiantojen toteuttamisen kannalta jatkuvasti paras mahdollinen tulos.

Jäsenvaltioiden on velvoitettava sijoituspalveluyritykset antamaan asiakkailleen asianmukaiset tiedot toimeksiantojen toteuttamispolitiikastaan. Näissä tiedoissa on selitettävä selkeästi, riittävän yksityiskohtaisesti ja asiakkaille helposti ymmärrettävällä tavalla, miten yritys toteuttaa toimeksiannot asiakkaalle. Jäsenvaltioiden on velvoitettava sijoituspalveluyritykset hankkimaan asiakkailtaan etukäteishyväksyntä noudattamalleen toimeksiantojen toteuttamispolitiikalle.

Kun toimeksiantojen toteuttamispolitiikka antaa mahdollisuuden toteuttaa asiakkaan toimeksiannot säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien tai organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ulkopuolella, jäsenvaltioiden on velvoitettava sijoituspalveluyritykset antamaan asiakkailleen tai potentiaalisille asiakkailleen tiedot erityisesti tästä mahdollisuudesta. Jäsenvaltioiden on velvoitettava sijoituspalveluyritykset hankkimaan asiakkailtaan ennalta nimenomainen hyväksyntä ennen kuin ne alkavat toteuttaa näiden toimeksiantoja säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien tai organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ulkopuolella. Sijoituspalveluyritykset voivat hankkia kyseisen hyväksynnän joko yleisenä suostumuksena tai erikseen kutakin liiketointa varten.

4 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset laativat ja julkaisevat neljännesvuosittain kunkin rahoitusvälineluokan osalta tiivistetyt tiedot kaupankäyntivolyymien osalta viidestä tärkeimmästä toteuttamispaikasta, joissa ne toteuttivat asiakastoimeksiantoja edellisen vuosineljänneksen aikana, ja tiedot toteutuksen laadusta.

5.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava sijoituspalveluyritykset seuraamaan toimeksiantojen toteuttamista koskevien järjestelyjen ja politiikan toimivuutta todetakseen ja tarvittaessa korjatakseen mahdolliset puutteet. Sijoituspalveluyritysten on erityisesti arvioitava säännöllisesti, ovatko toimeksiantojen toteuttamispolitiikkaan sisältyvät toimeksiantojen toteuttamispaikat sellaisia, että niillä voidaan saavuttaa asiakkaan kannalta paras mahdollinen tulos, vai olisiko niiden tehtävä muutoksia toteuttamisjärjestelyihinsä. Arvioinnissa on myös tutkittava, mitä muutoksia politiikkaan on mahdollisesti tehtävä 2 ja 4 a kohdan mukaisesti julkaistujen tietojen perusteella. Jäsenvaltioiden on velvoitettava sijoituspalveluyritykset ilmoittamaan asiakkailleen kaikista toimeksiantojen toteuttamista koskeviin järjestelyihin tai politiikkaan tehtävistä olennaisista muutoksista.

▌

6.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset voivat osoittaa asiakkailleen näiden pyynnöstä, että ne ovat toteuttaneet näiden toimeksiannot yrityksen toimeksiantojen toteuttamispolitiikan ja tämän artiklan mukaisesti.

7.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat

8.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](49).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

28 artikla

Asiakkaiden toimeksiantojen käsittelyä koskevat säännöt

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että asiakkaidensa lukuun toimilupansa mukaisesti toimeksiantoja toteuttavat sijoituspalveluyritykset ottavat käyttöön menettelyjä ja järjestelyjä, joiden avulla asiakkaan toimeksiannot voidaan toteuttaa täsmällisesti, tasapuolisesti ja nopeasti verrattuna muiden asiakkaiden toimeksiantoihin tai sijoituspalveluyrityksen omiin kaupankäynti-intresseihin.

Näiden menettelyjen ja järjestelyjen avulla on voitava toteuttaa keskenään samankaltaisia asiakkaiden toimeksiantoja sen mukaisesti, milloin toimeksianto on vastaanotettu.

2.  Jos kyseessä on asiakkaan antama säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteeksi otettuja osakkeita koskeva rajahintatoimeksianto, jota ei markkinaolosuhteiden vuoksi välittömästi toteuteta, jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyrityksen on, paitsi jos asiakas nimenomaan antaa tästä poikkeavat ohjeet, toteutettava toimenpiteitä kyseisen toimeksiannon mahdollisimman pikaiseksi toteuttamiseksi julkistamalla välittömästi kyseinen asiakkaan rajahintatoimeksianto tavalla, joka on helposti muiden markkinaosapuolten saatavilla. Jäsenvaltiot voivat päättää, että sijoituspalveluyritykset täyttävät tämän velvollisuuden, mikäli ne välittävät asiakkaan rajahintatoimeksiannon säännellylle markkinalle tai monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa luvan poiketa velvollisuudesta julkistaa rajahintatoimeksianto, kun se on kooltaan suuri markkinalla tavanomaiseen verrattuna, siten kuin asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 4 artiklassa säädetään.

3.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joilla määritetään

29 artikla

Sijoituspalveluyritysten velvollisuudet niiden nimetessä sidonnaisasiamiehiä

1.  Jäsenvaltioiden on sallittava, että sijoituspalveluyritys saa nimetä sidonnaisasiamiehiä edistämään sijoituspalveluyrityksen tarjoamien palvelujen myyntiä, hankkimaan asiakkaita tai ottamaan vastaan toimeksiantoja asiakkailta tai potentiaalisilta asiakkailta ja välittämään niitä, tarjoamaan rahoitusvälineitä sekä antamaan neuvoja kyseisen sijoituspalveluyrityksen tarjoamista rahoitusvälineistä ja -palveluista.

2.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että jos sijoituspalveluyritys päättää nimetä sidonnaisasiamiehiä, sijoituspalveluyritys on yksin ja varauksetta vastuussa näiden asiamiesten toimista tai laiminlyönneistä näiden toimiessa yrityksen lukuun. Jäsenvaltioiden on vaadittava sijoituspalveluyritystä varmistamaan, että sidonnaisasiamies ilmoittaa asemansa ja edustamansa yrityksen nimen, kun hän ottaa yhteyttä asiakkaaseen tai potentiaaliseen asiakkaaseen tai ennen kuin hän käy kauppaa tämän kanssa.

Jäsenvaltioiden on kiellettävä alueellaan rekisteröityjä sidonnaisasiamiehiä käsittelemästä asiakkaiden varoja ja/tai rahoitusvälineitä.

Jäsenvaltioiden on vaadittava, että sijoituspalveluyritykset valvovat asiamiestensä toimintaa sen varmistamiseksi, että yritykset noudattavat jatkuvasti tätä direktiiviä toimiessaan sidonnaisasiamiesten välityksellä.

3.  Sidonnaisasiamiehet on rekisteröitävä sen jäsenvaltion julkiseen rekisteriin, johon kyseiset asiamiehet ovat sijoittautuneet. EAMV julkaisee verkkosivustollaan viitteet tai hyperlinkit, jotka koskevat niiden jäsenvaltioiden tämän artiklan mukaisesti perustettuja julkisia rekistereitä, jotka päättävät sallia, että sijoituspalveluyritykset saavat nimetä sidonnaisasiamiehiä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkiseen rekisteriin kirjataan vain sellaisia sidonnaisasiamiehiä, jotka on todettu riittävän hyvämaineisiksi ja joilla on riittävät yleiset, taloudelliset ja ammatilliset tiedot ja taidot, jotta he pystyvät tarjoamaan sijoitus- tai oheispalvelun ja antamaan asiakkaalle tai potentiaaliselle asiakkaalle kaikki ehdotettua palvelua koskevat tarkat tiedot.

Jäsenvaltiot voivat päättää, että sijoituspalveluyritykset voivat toimivaltaisten viranomaisten sijaan todentaa, ovatko niiden nimeämät sidonnaisasiamiehet riittävän hyvämaineisia ja onko niillä kolmannessa alakohdassa tarkoitetut tiedot, edellyttäen, että niitä valvotaan asianmukaisesti.

Rekisteri on saatettava säännöllisesti ajan tasalle. Siihen sisältyvien tietojen on oltava julkisesti saatavilla.

4.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sidonnaisasiamiehiä nimeävät sijoituspalveluyritykset toteuttavat asianmukaisia toimenpiteitä niiden kielteisten vaikutusten estämiseksi, joita sidonnaisasiamiehen tämän direktiivin soveltamisalaan kuulumattomalla toiminnalla saattaa olla toimintaan, jota asiamies toteuttaa sijoituspalveluyrityksen lukuun.

Jäsenvaltiot voivat sallia toimivaltaisten viranomaisten tekevän yhteistyötä sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten, niiden yhteenliittymien tai muiden yhteisöjen kanssa rekisteröidessään sidonnaisasiamiehiä ja valvoessaan, että nämä täyttävät 3 kohdan vaatimukset. Sijoituspalveluyritykset, luottolaitokset tai niiden yhteenliittymät ja muut yhteisöt saavat erityisesti rekisteröidä sidonnaisasiamiehiä toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa.

5.  Jäsenvaltioiden on vaadittava, että sijoituspalveluyritykset nimeävät ainoastaan 3 kohdassa tarkoitettuihin julkisiin rekistereihin merkittyjä sidonnaisasiamiehiä.

5 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset tarjoavat nimeämilleen sidonnaisasiamiehille ajantasaista tietoa sijoitustuotteesta ja 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritetyistä kohdemarkkinoista ja varmistavat, että sidonnaisasiamies tarjoaa asiakkaalle 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot.

6.  Jäsenvaltiot voivat tiukentaa tässä artiklassa esitettyjä vaatimuksia tai säätää muita vaatimuksia kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti rekisteröidyille sidonnaisasiamiehille.

30 artikla

Hyväksyttävien vastapuolten kanssa toteutettavat liiketoimet

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset, joilla on valtuudet toteuttaa toimeksiantoja asiakkaiden lukuun ja/tai käydä kauppaa omaan lukuunsa ja/tai vastaanottaa tai välittää toimeksiantoja, voivat helpottaa liiketoimia tai toteuttaa liiketoimia hyväksyttävien vastapuolten kanssa ilman, että niiden on noudatettava 24 artiklan (lukuun ottamatta 3 kohtaa), 25 artiklan (lukuun ottamatta 5 kohtaa), 27 artiklan ja 28 artiklan 1 kohdan säännöksissä asetettuja velvollisuuksia kyseisissä liiketoimissa tai kyseisiin liiketoimiin suoraan liittyvissä oheispalveluissa.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset toimivat suhteissaan hyväksyttäviin vastapuoliin rehellisesti, tasapuolisesti ja ammattimaisesti ja viestivät rehellisellä, selkeällä ja harhaanjohtamattomalla tavalla ottaen huomioon hyväksyttävän vastapuolen ja sen liiketoiminnan luonne.

2.  Jäsenvaltioiden on pidettävä tässä artiklassa tarkoitettuina hyväksyttävinä vastapuolina sijoituspalveluyrityksiä, luottolaitoksia, vakuutusyrityksiä, yhteissijoitusyrityksiä ja niiden rahastoyhtiöitä, eläkesäätiöitä ja niiden rahastoyhtiöitä, muita Euroopan unionin oikeuden tai jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti toimiluvan saaneita tai säänneltyjä rahoituslaitoksia, tämän direktiivin soveltamisesta sen 2 artiklan 1 kohdan k alakohdan mukaisesti vapautettuja yrityksiä, kansallisia hallituksia ja niiden vastaavia virastoja mukaan lukien valtionvelkaa kansallisella tasolla hoitavat julkisyhteisöt, keskuspankit ja ylikansalliset organisaatiot.

Ensimmäisen alakohdan mukainen luokittaminen hyväksyttäväksi vastapuoleksi ei vaikuta näiden yhteisöjen oikeuteen vaatia yleisesti tai kauppakohtaisesti sellaisen asiakkaan asemaa, jonka sijoituspalveluyrityksen kanssa suorittamiin liiketoimiin sovelletaan 24, 25, 27 ja 28 artiklan säännöksiä.

3.  Jäsenvaltiot voivat pitää hyväksyttävinä vastapuolina myös muita yrityksiä, jotka täyttävät ennalta vahvistetut oikeasuhteiset vaatimukset, kuten määrälliset kynnysarvot. Jos liiketoimen mahdollisten osapuolten sijaintipaikat ovat eri lainkäyttöalueilla, sijoituspalveluyrityksen on hyväksyttävä toisena osapuolena olevan yrityksen asema sellaisena kuin se määritetään tämän toisen osapuolen sijoittautumisjäsenvaltion lainsäädännössä tai muissa määräyksissä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritys saa ryhtyessään 1 kohdan mukaisesti liiketoimiin tällaisten yritysten kanssa aiotulta vastapuolelta nimenomaisen vahvistuksen, että tämä hyväksyy hyväksyttävän vastapuolen aseman. Jäsenvaltioiden on sallittava, että sijoituspalveluyritys voi saada tämän vahvistuksen joko yleissuostumuksena tai erikseen kunkin liiketoimen osalta.

4.  Jäsenvaltiot voivat tunnustaa hyväksyttäviksi vastapuoliksi 2 kohdassa tarkoitettuja yhteisöjen luokkia vastaavat kolmansien maiden yhteisöt.

Jäsenvaltiot voivat tunnustaa hyväksyttäviksi vastapuoliksi myös 3 kohdassa tarkoitetun kaltaiset kolmansien maiden yritykset samoin edellytyksin ja vaatimuksin kuin 3 kohdassa säädetyt.

5.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joilla määritetään

3 JAKSO

MARKKINOIDEN AVOIMUUS JA EHEYS

31 artikla

Monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän sääntöjen sekä muiden oikeudellisten velvollisuuksien noudattamisen valvonta

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät ottavat käyttöön ja pitävät voimassa monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän kannalta tehokkaita järjestelyjä ja menettelyjä seuratakseen säännöllisesti, että järjestelmän käyttäjät tai asiakkaat noudattavat sen sääntöjä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävien sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien on seurattava tehtyjä ja peruutettuja toimeksiantoja sekä liiketoimia, joita käyttäjät tai asiakkaat toteuttavat niiden järjestelmiä käyttäen voidakseen havaita järjestelmän sääntöjen rikkomisen, tavanomaisesta poikkeavan kaupankäynnin tai toiminnan, johon saattaa liittyä markkinoiden väärinkäyttöä, ja annettava käyttöön tarvittavat resurssit sen varmistamiseksi, että tällainen seuranta on tehokasta.

2.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät ilmoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle järjestelmän sääntöjen merkittävistä rikkomisista tai tavanomaisesta poikkeavasta kaupankäynnistä tai toiminnasta, johon voi liittyä markkinoiden väärinkäyttöä. Jäsenvaltioiden on myös velvoitettava monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät toimittamaan asiaa koskevat tiedot viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle, jolla on toimivalta markkinoiden väärinkäyttöä koskevaan tutkintaan ja syytetoimiin, ja avustamaan sitä kaikin tavoin tutkittaessa monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä esiintyvää tai niiden kautta tapahtuvaa markkinoiden väärinkäyttöä.

32 artikla

Rahoitusvälineellä monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässätai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässäkäytävän kaupan keskeyttäminen ja lopettaminen

1.  Monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjä voi keskeyttää kaupankäynnin niillä rahoitusvälineillä tai poistaa kaupankäynnin kohteista ne rahoitusvälineet, jotka eivät enää ole monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän sääntöjen mukaisia, paitsi jos tällainen toimenpide todennäköisesti aiheuttaa merkittävää haittaa sijoittajien eduille tai markkinan asianmukaiselle toiminnalle; tällä ei kuitenkaan rajoiteta toimivaltaisen viranomaisen oikeutta vaatia 72 artiklan d ja e alakohdan mukaisesti rahoitusvälineen kaupan keskeyttämistä tai kaupankäynnin lopettamista kyseisellä rahoitusvälineellä.

Jäsenvaltioiden on velvoitettava monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävä sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä, joka keskeyttää tai lopettaa kaupankäynnin rahoitusvälineellä, julkistamaan päätöksensä, ilmoittamaan se samalla rahoitusvälineellä kauppaa käyville säännellyille markkinoille, muille monenkeskisille kaupankäyntijärjestelmille ja organisoiduille kaupankäyntijärjestelmille sekä toimittamaan asiaan liittyvät tiedot toimivaltaiselle viranomaiselle. Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kyseiset tiedot muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Jos keskeyttäminen tai lopettaminen johtuu siitä, ettei liikkeeseenlaskijasta tai rahoitusvälineestä ole annettu tietoja, komission asetuksen (EY) N:o 1287/2006 2 artiklan 7 alakohdassa tarkoitetun asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on edellytettävä, että muut samalla rahoitusvälineellä kauppaa käyvät säännellyt markkinat, monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät ja organisoidut kaupankäyntijärjestelmät sekä muut kaupankäyntijärjestelyt keskeyttävät tai lopettavat kaupankäynnin kyseisellä rahoitusvälineellä mahdollisimman pian. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kyseiset muut säännellyt markkinat, monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät ja organisoidut kaupankäyntijärjestelmät ilmoittavat päätöksensä toimivaltaiselle viranomaiselleen ja kaikille samalla rahoitusvälineellä kauppaa käyville säännellyille markkinoille, monenkeskisille kaupankäyntijärjestelmille ja organisoiduille kaupankäyntijärjestelmille sekä esittävät perustelut siinä tapauksessa, ettei kaupankäyntiä kyseisellä rahoitusvälineellä päätetty keskeyttää tai lopettaa.

2.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia 1 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten ja julkistamisen muodon ja aikataulun määrittämiseksi.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](50).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

▌

3.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa luetellaan erityiset tilanteet, joista aiheutuu ▌merkittävää haittaa sijoittajien eduille, ja joissa

34 artikla

Monenkeskisiin kaupankäyntijärjestelmiin ja organisoituihin kaupankäyntijärjestelmiin liittyvä yhteistyö ja tiedonvaihto

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävä sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä ilmoittaa viipymättä muiden monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien, organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ja säänneltyjen markkinoiden sijoituspalveluyrityksille ja markkinoiden ylläpitäjille

1 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävä sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä, joka havaitsee toiminnan, johon voi liittyä asetuksen (EU) N:o .../... [markkinoiden väärinkäyttöä koskeva asetus] soveltamisalaan kuuluvaa markkinoiden väärinkäyttöä, ilmoittaa tästä viipymättä kyseisen asetuksen 16 artiklan mukaisesti nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle tai elimelle, jolle on siirretty toimivaltaisen viranomaisen tehtävät kyseisen asetuksen 17 artiklan mukaisesti, reaaliaikaisen markkinoiden välisen valvonnan helpottamiseksi.

2.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään erityiset olosuhteet, jotka edellyttävät 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ...(51).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

4 JAKSO

PK-YRITYSTEN MARKKINAT

35 artikla

Pk-yritysten kasvumarkkinat

1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjä voi hakea kotimaansa toimivaltaiselta viranomaiselta monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän rekisteröintiä pk-yritysten kasvumarkkinana.

2.  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kotimaan toimivaltainen viranomainen voi rekisteröidä monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän pk-yritysten kasvumarkkinana, jos toimivaltainen viranomainen vastaanottaa 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen ja katsoo, että 3 kohdan mukaiset vaatimukset täyttyvät monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän osalta.

3.  Monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään on sovellettava tehokkaita sääntöjä, järjestelmiä ja menettelyjä, joilla varmistetaan seuraavien vaatimusten täyttyminen:

4.  Edellä 3 kohdan kriteerit eivät rajoita monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän velvollisuuksia noudattaa muita tämän direktiivin mukaisia monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien toimintaan liittyviä velvoitteita. Ne eivät myöskään estä monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjää asettamasta lisävaatimuksia kyseisessä kohdassa mainittujen vaatimusten lisäksi.

5.  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kotimaan toimivaltainen viranomainen voi poistaa monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän pk-yritysten kasvumarkkinoiden rekisteristä seuraavissa tapauksissa:

6.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että jos kotimaan toimivaltainen viranomainen rekisteröi monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän pk-yritysten kasvumarkkinana tai poistaa sen rekisteristä tämän artiklan nojalla, sen on mahdollisimman pian ilmoittava rekisteröinnistä EAMV:lle. EAMV julkaisee verkkosivullaan luettelon pk-yritysten kasvumarkkinoista ja pitää sen ajan tasalla.

7.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että jos liikkeeseenlaskijan rahoitusväline otetaan kaupankäynnin kohteeksi jollakin pk-yritysten kasvumarkkinalla, kyseisellä rahoitusvälineellä voidaan käydä kauppaa myös toisella pk-yritysten kasvumarkkinalla mutta ainoastaan liikkeeseenlaskijan nimenomaisella suostumuksella. Tässä tapauksessa liikkeeseenlaskijaan ei kuitenkaan sovelleta tämän viimeksi mainitun markkinan osalta velvoitteita, jotka koskevat hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä tai alkuperäistä, jatkuvaa tai tapauskohtaista julkistamista.

8.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään tarkemmin 3 kohdan mukaiset vaatimukset. Toimenpiteissä otetaan huomioon, että vaatimuksilla on ylläpidettävä korkeaa sijoittajansuojan tasoa sijoittajaluottamuksen edistämiseksi kyseisillä markkinoilla ja samalla minimoitava markkinalla toimivalle liikkeeseenlaskijalle aiheutuva hallinnollinen rasite.

III LUKU

SIJOITUSPALVELUYRITYSTEN OIKEUDET

36 artikla

Sijoituspalvelujen tarjoamisen ja sijoitustoiminnan harjoittamisen vapaus

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset, jotka ovat tämän direktiivin ja luottolaitosten osalta direktiivin 2006/48/EY mukaisesti saaneet toimiluvan toisen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta ja joita kyseiset viranomaiset valvovat, voivat tarjota sijoituspalveluja ja/tai harjoittaa sijoitustoimintaa niiden alueella edellyttäen, että mainitut palvelut ja toiminta kuuluvat sijoituspalveluyrityksen toimiluvan piiriin. Oheispalveluja saa tarjota ainoastaan sijoituspalvelun ja/tai -toiminnan yhteydessä.

Jäsenvaltiot eivät saa asettaa tällaiselle sijoituspalveluyritykselle tai luottolaitokselle lisävaatimuksia tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien asioiden osalta.

2.  Sijoituspalveluyrityksen, joka aikoo ensimmäistä kertaa tarjota sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoituspalvelutoimintaa toisen jäsenvaltion alueella tai joka aikoo muuttaa tarjoamiensa palvelujen tai toimintojen valikoimaa, on ilmoitettava seuraavat tiedot kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille:

Jos sijoituspalveluyritys aikoo käyttää sidonnaisasiamiehiä, sijoituspalveluyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava kuukauden kuluessa kyseisen tiedon vastaanottamisesta vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on nimetty yhteysviranomaiseksi 83 artiklan 1 kohdan mukaisesti, niiden sidonnaisasiamiesten henkilöllisyys, joita sijoituspalveluyritys aikoo käyttää palvelujen tarjoamiseksi kyseisessä jäsenvaltiossa. Vastaanottavan jäsenvaltion on julkistettava nämä tiedot. EAMV voi pyytää saada tutustua näihin tietoihin asetuksen (EU) N:o 1095/2010 35 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen ja siinä asetettujen edellytysten mukaisesti.

3.  Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava tiedot kuukauden kuluessa niiden saamisesta vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on nimetty yhteysviranomaiseksi 83 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Sijoituspalveluyritys voi tämän jälkeen ryhtyä tarjoamaan ilmoittamaansa sijoituspalvelua tai -palveluja vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

4.  Jos 2 kohdan mukaisesti toimitetuissa tiedoissa tapahtuu jokin muutos, sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava muutoksesta kirjallisesti kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteuttamista. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava näistä muutoksista vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

5.  Luottolaitoksen, joka aikoo tarjota sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoimintaa sekä tarjota oheispalveluja 1 kohdan mukaisesti sidonnaisasiamiesten välityksellä, on ilmoitettava kyseisten sidonnaisasiamiesten henkilöllisyys kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle.

Jos luottolaitos aikoo käyttää sidonnaisasiamiehiä, luottolaitoksen kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on kuukauden kuluttua tiedon vastaanottamisesta ilmoitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on nimetty yhteysviranomaiseksi 83 artiklan 1 kohdan mukaisesti, niiden sidonnaisasiamiesten henkilöllisyys, joita luottolaitos aikoo käyttää palvelujen tarjoamiseksi kyseisessä jäsenvaltiossa. Vastaanottavan jäsenvaltion on julkistettava nämä tiedot.

6.  Jäsenvaltioiden on ilman oikeudellisia tai hallinnollisia lisävaatimuksia sallittava, että toisiin jäsenvaltioihin sijoittautuneet monenkeskisiä kaupankäyntijärjestelmiä ja organisoituja kaupankäyntijärjestelmiä ylläpitävät sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät tarjoavat niiden alueella asianmukaisia järjestelyjä siten, että helpotetaan jäsenvaltioiden alueelle sijoittautuneiden etäkäyttäjien ja markkinoiden etätoimijoiden pääsyä niiden järjestelmiin ja järjestelmien käyttöä.

7.  Monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävän sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän on ilmoitettava kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle jäsenvaltio, jossa se aikoo ottaa tällaiset järjestelyt käyttöön. Monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava tästä kuukauden kuluessa tieto jäsenvaltiolle, jossa monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä aikoo ottaa tällaiset järjestelyt käyttöön.

Monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä ja kohtuullisessa ajassa toimitettava tiedot kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän jäsenten tai osapuolten henkilöllisyydestä.

8.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa tarkennetaan 2, 4 ja 7 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tiedot.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](52).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

9.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen luomiseksi 3, 4 ja 7 kohdassa tarkoitettua tietojen toimittamista varten.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [31 päivänä joulukuuta 2016].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

37 artikla

Sivuliikkeen perustaminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset voivat niiden alueella tarjota sijoitus- ja oheispalveluja ja/tai harjoittaa sijoitustoimintaa tämän direktiivin ja direktiivin 2006/48/EY mukaisesti sivuliikkeen perustamalla, edellyttäen, että sivuliikkeen tarjoamat palvelut ja toiminta kuuluvat sijoituspalveluyrityksen tai luottolaitoksen kotijäsenvaltiossaan saaman toimiluvan piiriin. Oheispalveluja saa tarjota ainoastaan sijoituspalvelun ja/tai -toiminnan yhteydessä.

Jäsenvaltiot eivät saa asettaa sivuliikkeen organisaatiolle tai toiminnalle tämän direktiivin piiriin kuuluvien asioiden osalta muita kuin 8 kohdassa sallittuja lisävaatimuksia.

2.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava sijoituspalveluyritys, joka haluaa perustaa sivuliikkeen toisen jäsenvaltion alueelle, tekemään tästä ilmoitus kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle ja toimittamaan sille seuraavat tiedot:

Jos sijoituspalveluyritys käyttää muuhun jäsenvaltioon kuin sen kotijäsenvaltioon sijoittautuneita yritykseen sidoksissa olevia asiamiehiä, kyseinen sidonnaisasiamies rinnastetaan sivuliikkeeseen ja asiamieheen sovelletaan tämän direktiivin sivuliikkeitä koskevia säännöksiä.

3.  Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on kolmen kuukauden kuluessa tietojen vastaanottamisesta, paitsi jos sillä on syytä epäillä sijoituspalveluyrityksen hallintorakenteiden tai taloudellisen tilanteen asianmukaisuutta suunniteltu toiminta huomioon ottaen, toimitettava kyseiset tiedot vastaanottavan valtion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on nimetty yhteysviranomaiseksi 83 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja ilmoitettava siitä sijoituspalveluyritykselle.

4.  Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on direktiivin 97/9/EY mukaisesti ilmoitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot hyväksytystä korvausjärjestelmästä, johon sijoituspalveluyritys kuuluu. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava tietoihin tulevista muutoksista vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

5.  Jos kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen kieltäytyy toimittamasta tietoja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, sen on perusteltava kieltäytymisensä kyseiselle sijoituspalveluyritykselle kolmen kuukauden kuluessa tietojen vastaanottamisesta.

6.  Sivuliike voidaan perustaa ja liiketoiminta aloittaa, kun vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta on saatu asiasta ilmoitus tai, jos kyseiseltä viranomaiselta ei ole saatu ilmoitusta, kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen toimitti tiedot.

7.  Luottolaitoksen, joka aikoo käyttää muuhun jäsenvaltioon kuin kotijäsenvaltioonsa sijoittautunutta sidonnaisasiamiestä sijoituspalvelujen tarjoamiseksi ja/tai sijoitustoiminnan harjoittamiseksi sekä oheispalvelujen tarjoamiseksi tämän direktiivin mukaisesti, on ilmoitettava tästä kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle.

Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on kolmen kuukauden kuluessa kaikkien tietojen vastaanottamisesta, paitsi jos sillä on syytä epäillä luottolaitoksen hallintorakenteiden tai taloudellisen tilanteen asianmukaisuutta, toimitettava kyseiset tiedot vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on nimetty yhteysviranomaiseksi 83 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja ilmoitettava siitä luottolaitokselle.

Jos kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen kieltäytyy toimittamasta tietoja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, sen on perusteltava kieltäytymisensä kyseiselle luottolaitokselle kolmen kuukauden kuluessa tietojen vastaanottamisesta.

Sidonnaisasiamies voi aloittaa toimintansa, kun vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta on saatu asiasta ilmoitus tai, jos kyseiseltä viranomaiselta ei ole saatu ilmoitusta, viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen toimitti tiedot. Kyseiseen sidonnaisasiamieheen sovelletaan tämän direktiivin sivuliikkeitä koskevia säännöksiä.

8.  Sen jäsenvaltion viranomainen, jossa sivuliike sijaitsee, on vastuussa sen varmistamisesta, että sivuliikkeen jäsenvaltion alueella tarjoamat palvelut ovat tämän direktiivin 24, 25, 27 ja 28 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 13–23 artiklassa säädettyjen ja niiden nojalla hyväksyttyihin toimenpiteisiin sisältyvien velvollisuuksien mukaiset.

Sen jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella, jossa sivuliike sijaitsee, on oikeus tutkia sivuliikkeen järjestelyjä ja vaatia niihin muutoksia, jos ne ovat ehdottoman tarpeellisia sen varmistamiseksi, että toimivaltainen viranomainen voi panna täytäntöön tämän direktiivin 24, 25, 27 ja 28 artiklaan ja asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 13–23 artiklaan sisältyvät velvollisuudet ja niiden mukaisesti hyväksytyt toimenpiteet sivuliikkeen kyseisen jäsenvaltion alueella tarjoamien palvelujen ja/tai sen harjoittamien toimintojen osalta.

9.  Kunkin jäsenvaltion on sellaista tilannetta varten, jossa sijoituspalveluyritys on perustanut sivuliikkeen sen alueelle toisen jäsenvaltion myöntämän toimiluvan nojalla, säädettävä, että sijoituspalveluyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi tehtäviään hoitaessaan suorittaa sivuliikkeessä ollessaan tarkastuksia ilmoitettuaan asiasta ensin vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

10.  Jos 2 kohdan mukaisesti toimitetuissa tiedoissa tapahtuu jokin muutos, sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava muutoksesta kirjallisesti kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteuttamista. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava kyseisestä muutoksesta vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

11.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa tarkennetaan 2, 4 ja 10 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tiedot.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](53).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

12.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen luomiseksi 3 ja 10 kohdassa tarkoitettua tietojen toimittamista varten.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [31 päivänä joulukuuta 2016].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

38 artikla

Pääsy säännellyille markkinoille

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toisista jäsenvaltioista tulevilla sijoituspalveluyrityksillä, joilla on toimilupa asiakkaiden toimeksiantojen toteuttamista tai omaan lukuun käytävää kauppaa varten, on oikeus päästä niiden alueella toimiville säännellyille markkinoille tai liittyä näiden jäseniksi käyttämällä jotakin seuraavista järjestelyistä:

2.  Jäsenvaltiot eivät saa asettaa 1 kohdassa annettua oikeutta käyttäville sijoituspalveluyrityksille sääntelyyn liittyviä tai hallinnollisia lisävaatimuksia tämän direktiivin piiriin kuuluvien asioiden osalta.

39 artikla

Pääsy keskusvastapuoli- ja selvitysjärjestelmiin sekä oikeus nimetä selvitysjärjestelmä

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toisista jäsenvaltioista tulevilla sijoituspalveluyrityksillä on oikeus päästä niiden alueella toimiviin keskusvastapuoli- sekä selvitysjärjestelmiin saattaakseen päätökseen rahoitusvälineillä toteutetut liiketoimet tai järjestääkseen niiden päätökseen saattaminen.

Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että näiden sijoituspalveluyritysten pääsy tällaisiin järjestelmiin on samojen syrjimättömien, avoimien ja objektiivisten perusteiden alainen, joita sovelletaan paikallisiin markkinaosapuoliin. Jäsenvaltiot eivät saa rajata näiden järjestelmien käyttöä pelkästään niiden omalla alueella toimivilla säännellyillä markkinoilla tai monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä tai organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä rahoitusvälineillä toteutettujen liiketoimien selvitystoimintaan.

2.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava alueellaan toimivat säännellyt markkinat tarjoamaan kaikille jäsenilleen tai markkinaosapuolilleen oikeus nimetä selvitysjärjestelmä rahoitusvälineillä kyseisellä säännellyllä markkinalla toteutetuille liiketoimille edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

Säännellyn markkinan toimivaltaisen viranomaisen arviointi ei rajoita selvitysjärjestelmien valvojina toimivien kansallisten keskuspankkien tai kyseisten järjestelmien muiden valvontaviranomaisten toimivaltaa. Tarpeettoman päällekkäisen valvonnan ehkäisemiseksi toimivaltainen viranomainen ottaa huomioon edellä mainittujen laitosten jo suorittaman valvonnan.

40 artikla

Keskusvastapuolta ja monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän selvitysjärjestelmiä koskevat säännökset

1.  Jäsenvaltiot eivät saa estää monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ylläpitäviä sijoituspalveluyrityksiä tai markkinoiden ylläpitäjiä ryhtymästä tarpeellisiin järjestelyihin toisen jäsenvaltion alueella toimivan keskusvastapuolen tai selvitysyhteisön ja selvitysjärjestelmän kanssa markkinaosapuolten kyseisten järjestelmien puitteissa toteuttamien joidenkin tai kaikkien kauppojen päätökseen saattamiseksi.

2.  Monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävien sijoituspalveluyritysten tai markkinoiden ylläpitäjien toimivaltainen viranomainen ei saa vastustaa toisen jäsenvaltion alueella toimivan keskusvastapuolen, selvitysyhteisöjen ja/tai -järjestelmien käyttämistä, paitsi jos tämän osoitetaan olevan välttämätöntä kyseisen monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän asianmukaisen toiminnan ylläpitämiseksi ja ottaen huomioon selvitysjärjestelmille 39 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset.

Tarpeettoman päällekkäisen valvonnan ehkäisemiseksi toimivaltainen viranomainen ottaa huomioon selvitysjärjestelmien valvojina toimivien asiaankuuluvien keskuspankkien tai muiden kyseisten järjestelmien suhteen toimivaltaisten valvontaviranomaisten jo suorittaman selvitysjärjestelmän valvonnan.

IV LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN YRITYSTEN TARJOAMAT PALVELUT

1 JAKSO

PALVELUJEN TARJOAMINEN TAI TOIMINNAN HARJOITTAMINEN PERUSTAMALLA SIVULIIKE

41 artikla

Sivuliikkeen perustaminen

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kolmannen maan yritys, joka aikoo tarjota sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoimintaa yhdessä mahdollisten oheispalvelujen tarjoamisen kanssa jäsenvaltioiden alueella sivuliikkeen välityksellä, hankkii kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta etukäteen luvan seuraavien säännösten mukaisesti:

2.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kolmannen maan yritys, joka aikoo tarjota sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoimintaa sekä tarjota oheispalveluja yksityisasiakkaille tai liitteessä II olevassa II osassa tarkoitetuille ammattimaisille asiakkaille kyseisten jäsenvaltioiden alueella, perustaa sivuliikkeen Euroopan unioniin.

3.  Komissio tekee 95 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen kolmatta maata koskevan päätöksen, jossa todetaan, varmistetaanko kyseisen kolmannen maan oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä ▌, että kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet yritykset noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vaikutukseltaan vastaavat tähän direktiiviin, asetukseen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus], direktiiviin 2006/49/EY ja niiden täytäntöönpanotoimenpiteisiin sisältyviä vaatimuksia, ja että kyseinen kolmas maa tunnustaa tosiasiallisesti vastaavasti ja vastavuoroisesti tämän direktiivin mukaisesti toimiluvan saaneisiin sijoituspalveluyrityksiin sovellettavan vakavaraisuuden valvontakehyksen.

Komissio voi rajoittaa tämän kohdan mukaisen päätöksensä koskemaan sellaisia sijoituspalveluyrityksiä tai markkinoiden ylläpitäjiä, jotka tarjoavat yhtä tai useampaa tiettyä sijoituspalvelua tai harjoittavat yhtä tai useampaa tiettyä sijoitustoimintaa yhden tai useamman rahoitusvälineen yhteydessä.

Kolmannen maan yritys voi saada 1 kohdassa tarkoitetun luvan, jos se kuuluu komission päätöksen soveltamisalaan kuuluvaan luokkaan.

4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kolmannen maan yrityksen on jätettävä hakemuksensa sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, johon se aikoo perustaa sivuliikkeen, ja hakemus on jätettävä sen jälkeen, kun komissio on tehnyt päätöksen, jossa todetaan, että kolmannen maan yritykselle toimiluvan myöntäneen kolmannen maan oikeudellinen ja valvontakehys vastaa 3 kohdassa kuvailtuja vaatimuksia.

42 artikla

Tiedonantovelvollisuus

43 artikla

Toimiluvan myöntäminen

1.  Sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, johon kolmannen maan yritys on perustanut tai aikoo perustaa sivuliikkeensä, saa myöntää toimiluvan ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava kolmannen maan yritykselle kuuden kuukauden kuluessa kaikki vaadittavat tiedot sisältävän hakemuksen jättämisestä, onko toimilupa myönnetty.

2.  Kolmannen maan yrityksen sivuliikkeen, jolle on myönnetty toimilupa 1 kohdan mukaisesti, on noudatettava velvoitteita, jotka sisältyvät tämän direktiivin 16–20, 23, 24, 25 ja 27 artiklaan, 28 artiklan 1 kohtaan ja 30, 31, 32 ja 34 artiklaan ja asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 3–23 artiklaan ja niiden mukaisesti hyväksyttyihin toimenpiteisiin, ja kyseinen sivuliike on toimiluvan myöntäneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen valvonnan alainen.

Jäsenvaltiot eivät saa asettaa sivuliikkeen organisaatiolle tai toiminnalle tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien asioiden osalta muita lisävaatimuksia.

44 artikla

Palvelujen tarjoaminen ja toiminnan harjoittaminen muissa jäsenvaltioissa

1.  Edellä olevan 43 artiklan mukaisesti luvan saaneen kolmannen maan yrityksen on voitava tarjota toimiluvan kattamia palveluja ja harjoittaa sen kattamaa toimintaa myös muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa ilman että se joutuu perustamaan uusia sivuliikkeitä. Tätä tarkoitusta varten sen on toimitettava seuraavat tiedot sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, johon sivuliike perustetaan:

Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, johon sivuliike perustetaan, on toimitettava tiedot kuukauden kuluessa niiden saamisesta vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on nimetty yhteysviranomaiseksi 83 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kolmannen maan yritys voi tämän jälkeen ryhtyä tarjoamaan kyseistä palvelua tai palveluja vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

Jos ensimmäisen alakohdan mukaisesti toimitetuissa tiedoissa tapahtuu jokin muutos, kolmannen maan yrityksen on ilmoitettava muutoksesta kirjallisesti sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, johon sivuliike perustetaan, viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteuttamista. Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, johon sivuliike perustetaan, on ilmoitettava näistä muutoksista vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Yritys on 43 artiklan mukaisesti sen jäsenvaltion valvonnan alainen, johon sivuliike perustetaan.

2.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](54).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

3.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen määrittämiseksi kyseisissä kohdissa tarkoitettua tietojen toimittamista varten.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](55).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

4.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 98 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joissa määritetään sivuliikkeen vapaassa hallinnassa olevan riittävän alkupääoman arviointiperusteet ottaen huomioon sivuliikkeen tarjoamat sijoituspalvelut tai sen harjoittama sijoitustoiminta sekä niiden kohdeasiakkaiden tyyppi.

2 JAKSO

Toimiluvan rekisteröinti ja peruuttaminen

45 artikla

Rekisteröinti

Jäsenvaltioiden on pidettävä rekisteriä kolmannen maan yrityksistä, joille on myönnetty toimilupa 41 artiklan mukaisesti. Rekisterin on oltava yleisön saatavilla, ja sen on sisällettävä tiedot kolmansien maiden yritysten toimiluvan kattamista palveluista tai toimista. Se on saatettava säännöllisesti ajan tasalle. Jokaisesta toimiluvasta on ilmoitettava EAMV:lle.

EAMV laatii luettelon kolmansien maiden yrityksistä, joilla on toimilupa tarjota palveluja ja harjoittaa toimintaa Euroopan unionissa. Luettelo sisältää tiedot EU:n ulkopuolisen yrityksen toimiluvan kattamista palveluista tai toimista, ja se on saatettava säännöllisesti ajan tasalle. EAMV julkistaa luettelon verkkosivustollaan ja pitää sen ajan tasalla.

46 artikla

Toimiluvan peruuttaminen

Jokainen toimiluvan peruutus on annettava tiedoksi EAMV:lle.

Peruuttaminen julkistetaan 45 artiklan nojalla laaditussa luettelossa viiden vuoden ajan.

III OSASTO

SÄÄNNELLYT MARKKINAT

47 artikla

Toimilupa ja sovellettava lainsäädäntö

1.  Jäsenvaltioiden on myönnettävä säännellyn markkinan toimilupa vain niille järjestelmille, jotka noudattavat tämän osaston säännöksiä.

Toimivaltainen viranomainen saa myöntää toimijalle säännellyn markkinan toimiluvan ainoastaan, jos se on varmistunut, että säännellyn markkinan ylläpitäjä ja sen järjestelmät täyttävät vähintään tässä osastossa säädetyt vaatimukset.

Jos säännelty markkina on oikeushenkilö ja sitä hallinnoi tai ylläpitää muu markkinoiden ylläpitäjä kuin säännelty markkina itse, jäsenvaltioiden on määrättävä, miten tämän direktiivin mukaiset markkinoiden ylläpitäjän eri velvollisuudet on jaettava markkinoiden ylläpitäjän ja säännellyn markkinan kesken.

Säännellyn markkinan ylläpitäjän on annettava kaikki sellaiset tiedot, mukaan lukien toimintaohjelma, josta käy ilmi muun muassa suunniteltujen liiketoimintamuotojen laatu ja yrityksen organisaatiorakenne, joiden perusteella toimivaltainen viranomainen voi varmistua siitä, että säännelty markkina on toimiluvan myöntämisajankohtaan mennessä toteuttanut kaikki tarvittavat järjestelyt tämän osaston säännösten mukaisten velvollisuuksiensa täyttämiseksi.

2.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toimivaltainen viranomainen valvoo säännellyn markkinan ylläpitäjää tämän suorittaessa säännellyn markkinan organisointiin ja ylläpitoon liittyviä tehtäviä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset seuraavat säännöllisesti, että säännellyt markkinat noudattavat tähän osastoon sisältyviä säännöksiä. Jäsenvaltioiden on lisäksi varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset valvovat, että säännellyt markkinat täyttävät jatkuvasti tässä osastossa säädetyt toimiluvan ehdot.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että markkinoiden ylläpitäjän vastuulla on huolehtia siitä, että hänen hallinnoimansa säännelty markkina täyttää kaikki tämän osaston mukaiset vaatimukset.

Jäsenvaltioiden on lisäksi huolehdittava siitä, että markkinoiden ylläpitäjällä on oikeus käyttää niitä oikeuksia, jotka tämän direktiivin nojalla kuuluvat hänen hallinnoimalleen säännellylle markkinalle.

4.  Säännellyn markkinan järjestelmiä käyttäen harjoitettuun liiketoimintaan sovelletaan säännellyn markkinan kotijäsenvaltion julkisoikeudellisia säännöksiä, tämän kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2003/6/EY asiaa koskevien säännösten soveltamista.

5.  Toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa säännellylle markkinalle myönnetyn toimiluvan, jos säännelty markkina

6.  Jokainen toimiluvan peruutus on annettava tiedoksi EAMV:lle.

48 artikla

Säännellyn markkinan hallinnoinnille asetettavat vaatimukset

1.  ▌Markkinoiden ylläpitäjän ylimmän hallintoelimen jäsenten on aina oltava riittävän hyvämaineisia, ▌heillä on oltava riittävä tietämys, taidot ja kokemus, ja heidän on käytettävä riittävästi aikaa tehtäviensä hoitamiseen.

b)  Heillä on oltava kokonaisuutena riittävä tietämys, taidot ja kokemus, jotta he voivat ymmärtää säännöllisen markkinan toiminnan ja erityisesti siihen liittyvät tärkeimmät riskit.

c)  Heidän on toimittava rehellisesti, lahjomattomasti ja riippumattomasti, jotta he voivat tehokkaasti arvioida ja kyseenalaistaa toimivan johdon päätöksiä ja tehokkaasti valvoa ja seurata johdon päätöksentekoa.

▌Markkinoiden ylläpitäjien on osoitettava riittävät resurssit ylimmän hallintoelimen jäsenten tehtävään asettamiseen ja koulutukseen.

c a)  Heidän on varmistettava, että käytössä on tehokkaita järjestelmiä, joilla voidaan havaita ja hallita markkinoiden ylläpitäjän ja säännellyn markkinan tai sen jäsenten välisiä ristiriitoja, sekä pidettävä yllä ja käytettävä asianmukaisia järjestelyjä eri liiketoimintalohkojen erottamiseksi toisistaan.

2.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyn markkinan ylläpitäjät perustavat nimityskomitean, joka arvioi ensimmäisen kohdan vaatimusten täyttymistä ja tarvittaessa antaa suosituksia arviointinsa perusteella. Nimityskomitea koostuu niistä ylimmän hallintoelimen jäsenistä, jotka eivät toimi liikkeenjohdollisessa tehtävässä asianomaisessa markkinoiden ylläpitäjässä.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, ettei markkinoiden ylläpitäjä perusta erillistä nimityskomiteaa, ottaen huomioon markkinoiden toimijan toiminnan luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden, jos käytössä on kohtuullisen vertailukelpoinen vaihtoehtoinen järjestelmä.

Tätä kohtaa ei sovelleta, jos ylin hallintoelin ei kansallisen lain mukaan ole toimivaltainen jäsenten nimitysmenettelyssä.

3.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että markkinoiden ylläpitäjät ja niiden nimityskomiteat ottavat huomioon laaja-alaiset ominaisuudet ja taidot rekrytoidessaan jäseniä ylimpiin hallintoelimiin.

4.  EAMV laatii sääntelystandardien luonnokset, joissa määritetään, miten markkinoiden ylläpitäjän on otettava huomioon seuraavat seikat:

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](56).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

5.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyn markkinan ylläpitäjä ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista ylimmän hallintoelimensä jäsenistä ja kaikista jäsenten vaihdoksista ja antaa kaikki tarpeelliset tiedot sen arvioimiseksi, täyttääkö yritys 1, 2 ja 3 kohdan vaatimukset.

▌

7.  Toimivaltaisen viranomaisen on evättävä toimilupa, jos se ei ole vakuuttunut siitä, että säännellyn markkinan tulevaa liiketoimintaa tosiasiallisesti johtavat henkilöt ovat riittävän hyvämaineisia ja että heillä on riittävästi kokemusta, tai jos on osoitettavissa objektiivisia syitä, joiden perusteella voidaan katsoa, että markkinoiden ylläpitäjän ylin hallintoelin saattaa vaarantaa markkinoiden ylläpitäjän tehokkaan, terveen ja järkevän liikkeenjohdon ja markkinoiden eheyden asianmukaisen huomioonoton.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että myönnettäessä toimilupaa säännellylle markkinalle, henkilön tai henkilöiden, jotka tosiasiallisesti johtavat toimiluvan jo saaneen säännellyn markkinan liiketoimintaa ja toimintoja tämän direktiivin säännösten mukaisesti, katsotaan täyttävän 1 kohdassa säädetyt vaatimukset.

7 a.  Markkinoiden ylläpitäjän ylimmän hallintoelimen on voitava varmistaa, että säänneltyä markkinaa johdetaan terveellä ja järkevällä tavalla, joka edistää markkinoiden eheyttä.

Ylimmän hallintoelimen on seurattava ja määräajoin arvioitava säännellyn markkinan organisaation tehokkuutta ja toteutettava asianmukaiset toimenpiteet mahdollisten puutteiden korjaamiseksi.

Valvontatehtäväänsä hoitavan ylimmän hallintoelimen jäsenillä on oltava käytössään riittävät tiedot ja dokumentaatio, joita he tarvitsevat johdon päätöksenteon seuraamiseksi ja valvomiseksi.

Ylimmän hallintoelimen on laadittava selvitys toimintaperiaatteista ja käytännöistä, joiden perusteella se täyttää tämän kohdan vaatimukset, ylläpidettävä sitä ja julkaistava se.

7 b.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun ylimmän hallintoelimen jäsenen väitetään rikkoneen tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] säännöksiä tai tehneen rikoksen niiden soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, häntä vastaan voidaan henkilökohtaisesti aloittaa rikos- tai siviilioikeudellinen menettely, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien soveltamista.

49 artikla

Vaatimukset, jotka liittyvät säännellyn markkinan hallinnoinnissa merkittävää valtaa käyttäviin henkilöihin

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että merkittävää valtaa säännellyn markkinan hallinnoinnissa suoraan tai välillisesti käyttävät henkilöt ovat tehtävään soveltuvia.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säännellyn markkinan ylläpitäjä

3.  Toimivaltaisen viranomaisen on kieltäydyttävä hyväksymästä säännellyn markkinan ja/tai markkinoiden ylläpitäjän määräysvaltaosuuksiin ehdotettuja muutoksia, jos objektiivisin, todennettavissa olevin perustein voidaan olettaa muutosten haittaavan säännellyn markkinan tervettä ja järkevää hallinnointia.

50 artikla

Toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset

51 artikla

Järjestelmien häiriönsietokyky, kauppojen hintavaihtelurajat ja sähköinen kaupankäynti

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyllä markkinalla on käytössä tehokkaat järjestelmät, menettelyt ja järjestelyt, joiden avulla varmistetaan sen kaupankäyntijärjestelmien häiriönsietokyky, riittävä kapasiteetti toimeksiantojen ja viestien ruuhkahuippujen käsittelyyn ja asianmukainen kaupankäynti markkinoiden stressiolosuhteissa sekä se, että kaupankäyntijärjestelmät ovat täysin testattuja kyseisten olosuhteiden varmistamiseksi myös äärimmäisten markkinaheilahtelujen tapauksessa ja että käytössä on tehokkaat liiketoiminnan jatkuvuutta koskevat järjestelyt, joiden avulla voidaan varmistaa säännellyn markkinan palvelujen jatkuvuus sen kaupankäyntijärjestelmissä esiintyvien ennakoimattomien häiriöiden varalta.

1 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyllä markkinalla on käytössä sopimukset markkinatakaajien toiminnan kattamiseksi ja että se varmistaa, että tällaisiin sopimuksiin osallistuu riittävä määrä sijoituspalveluyrityksiä, jotka tekevät sitovia hintatarjouksia kilpailukykyisin hinnoin, minkä vuoksi markkinoilla on säännölliseltä ja jatkuvalta pohjalta likviditeettiä vähimmäistason jatkuvan kaupankäyntiajan, ottaen huomioon vallitsevat markkinaolosuhteet ja säännöt, paitsi jos tällainen vaatimus ei ole kyseisellä säännellyllä markkinalla käytävän kaupan luonteen ja laajuuden perusteella asianmukainen. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännelty markkina tekee säännellyn markkinan ja sijoituspalveluyrityksen välillä sitovan kirjallisen sopimuksen tällaiseen järjestelyyn osallistumiseen liittyvistä velvollisuuksista, mukaan lukien mutta ei yksinomaan likviditeetin tarjoaminen. Säännellyn markkinan on seurattava ja valvottava, noudattavatko sijoituspalveluyritykset tällaisten sitovien kirjallisten sopimusten vaatimuksia. Säännellyn markkinan on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle sitovan kirjallisen sopimuksen sisällöstä ja saatava toimivaltainen viranomainen vakuuttuneeksi siitä, että se noudattaa tämän kohdan vaatimuksia.

EAMV laatii ohjeita olosuhteista, joissa sijoituspalveluyritys on velvollinen tekemään tässä kohdassa tarkoitetun markkinatakaussopimuksen, ja se voi laatia ohjeita tällaisten sopimusten sisällöstä.

1 b.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyllä markkinalla on käytössä tehokkaat järjestelmät, menettelyt ja järjestelyt sen varmistamiseksi, että kaikki jäsenen tai osapuolen järjestelmään viemät toimeksiannot ovat voimassa vähintään 500 millisekunnin ajan eikä niitä voida peruuttaa tai muuttaa kyseisenä aikana.

2.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyllä markkinalla on käytössä tehokkaat järjestelmät, menettelyt ja järjestelyt sellaisten toimeksiantojen hylkäämiseksi, jotka ylittävät ennalta määritetyn volyymin ja hintakynnykset tai ovat selvästi virheellisiä ▌.

2 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyllä markkinalla on valmiudet kaupankäynnin pysäyttämiseksi väliaikaisesti, jos jossakin rahoitusvälineessä tapahtuu merkittävä hinnanmuutos kyseisellä markkinalla tai, kun asianomainen markkinoiden ylläpitäjä ilmoittaa sille tästä, siihen liittyvällä markkinalla lyhyessä ajassa, sekä poikkeuksellisissa tapauksissa minkä tahansa liiketoimen peruuttamiseksi, muuttamiseksi tai korjaamiseksi. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännelty markkina varmistaa, että kaupankäynnin pysäyttämisen parametrit mitoitetaan tavalla, jossa otetaan huomioon eri omaisuuserien lajien ja alalajien likviditeetti, markkinamallin luonne ja käyttäjätyypit ja joka on riittävä asianmukaisen kaupankäynnin merkittävien toimintahäiriöiden välttämiseksi.

Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännelty markkina ilmoittaa kaupankäynnin pysäyttämisen parametrit ja kyseisten parametrien olennaiset muutokset toimivaltaiselle viranomaiselle johdonmukaisella ja vertailukelpoisella tavalla ja että toimivaltainen viranomainen puolestaan ilmoittaa ne EAMV:lle. EAMV julkistaa parametrit verkkosivustollaan. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kun kyseisen välineen likviditeetin kannalta olennainen säännelty markkina pysäyttää kaupankäynnin missä tahansa jäsenvaltiossa, kyseisellä kauppapaikalla on käytössä tarvittavat järjestelmät ja menettelyt sen varmistamiseksi, että se ilmoittaa asiasta toimivaltaisille viranomaisille, jotta voidaan koordinoida markkinoiden laajuisia toimia ja määrittää, onko aiheellista pysäyttää kaupankäynti muissa kauppapaikoissa, joissa välineellä käydään kauppaa, kunnes kaupankäyntiä jatketaan alkuperäisellä markkinalla.

3.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyllä markkinalla on käytössä tehokkaat järjestelmät, menettelyt ja järjestelyt, mukaan lukien edellytys, että jäsenet tai osapuolet huolehtivat algoritmien asianmukaisesta testauksesta, ja ympäristöjen tarjoaminen tällaisen testauksen helpottamiseksi, sen varmistamiseksi, että algoritmiset tai huippunopeat kaupankäyntijärjestelmät eivät voi aikaansaada tai lisätä tavanomaisesta poikkeavaa kaupankäyntiä markkinalla, ja tällaisista algoritmisista tai huippunopeista kaupankäyntijärjestelmistä aiheutuvan tavanomaisesta poikkeavan kaupankäynnin hallinnoimiseksi, mukaan lukien järjestelmät, joilla havaitaan kaikki huippunopeaa tietokoneistettua kaupankäyntiä käyttävät toimeksiannot, rajoitetaan toteuttamattomien toimeksiantojen suhteellista osuutta liiketoimista, jotka jäsen tai osapuoli voi viedä järjestelmään, hidastetaan toimeksiantojen virtaa, jos järjestelmän kapasiteetti uhkaa ylittyä, ja rajoitetaan ja valvotaan markkinalla sallittavaa pienintä mahdollista hinnanmuutosta (tick size).

4.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännelty markkina kieltää jäseniään tai osapuoliaan tarjoamasta sponsoroitua ja kattamatonta markkinoillepääsyä. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että välittömän markkinoillepääsyn sallivalla säännellyllä markkinalla on käytössä tehokkaat järjestelmät, menettelyt ja järjestelyt sen varmistamiseksi, että jäsenet tai osapuolet voivat tarjota kyseisiä palveluja ainoastaan, jos ne ovat tämän direktiivin mukaisesti toimiluvan saaneita sijoituspalveluyrityksiä, että niiden henkilöiden sopivuuteen, joille tätä välitystä voidaan tarjota, sovelletaan asianmukaisesti määriteltyjä kriteerejä ja että jäsenellä tai osapuolella säilyy vastuu toimeksiannoista ja kaupoista, jotka on toteutettu käyttäen kyseistä palvelua.

Jäsenvaltioiden on myös edellytettävä, että säännelty markkina vahvistaa asianmukaiset standardit tällä välityksellä toteutettavan kaupankäynnin riskinhallinnalle ja riskikynnyksille ja pystyy erottamaan ja tarvittaessa lopettamaan välitöntä markkinoillepääsyä käyttävän henkilön toimeksiannot tai kaupankäynnin erillisinä jäsenten tai osapuolten toimeksiannoista tai kaupankäynnistä.

5.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännelty markkina varmistaa, että sen läheisyyspalveluja (co-location services) ▌koskevat säännöt ovat avoimia, tasapuolisia ja syrjimättömiä.

5 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännelty markkina varmistaa, että sen palkkiorakenteet, mukaan lukien toteutuspalkkiot, oheispalkkiot ja mahdolliset alennukset, ovat avoimia, tasapuolisia ja syrjimättömiä ja että ne eivät luo kannustimia toimeksiantojen tekemiseen, muuttamiseen tai peruuttamiseen tai liiketoimien toteuttamiseen tavalla, joka lisää tavanomaisesta poikkeavaa kaupankäyntiä tai markkinoiden väärinkäyttöä. Jäsenvaltioiden on erityisesti edellytettävä, että säännelty markkina asettaa markkinatakausvelvoitteita yksittäisille osakkeille tai soveltuvalle osakekorille vastineeksi myönnettävistä alennuksista, vahvistaa korkeamman palkkion sellaisen toimeksiannon tekemisestä, joka myöhemmin peruutetaan, kuin toteutetusta toimeksiannosta ja vahvistaa korkeamman palkkion osapuolille, joilla on suuri peruutettujen toimeksiantojen osuus toteutettuihin toimeksiantoihin verrattuna, jotta voidaan ottaa huomioon järjestelmän kapasiteettiin kohdistuva ylimääräinen rasitus.

Jäsenvaltioiden on sallittava, että säännelty markkina mukauttaa peruutettuja toimeksiantoja koskevia palkkioitaan sen mukaan, miten kauan toimeksianto oli voimassa, ja mitoittaa palkkiot kuhunkin rahoitusvälineeseen, johon niitä sovelletaan.

6.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyn markkinan toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä kyseinen säännelty markkina antaa toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot tarjouskirjastaan tai pääsyn tarjouskirjaansa, jotta se voi valvoa kaupankäyntiä.

7.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tässä artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja joilla erityisesti

51 a artikla

Hinnanmuutokset

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännelty markkina hyväksyy hinnanmuutosjärjestelyjä osakkeita, talletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja, todistuksia ja muita vastaavia rahoitusvälineitä varten sekä sellaisia muita rahoitusvälineitä varten, joista laaditaan teknisiä sääntelystandardeja 4 kohdan mukaisesti.

2.  Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen hinnanmuutosjärjestelyjen on oltava sellaisia, että

3.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa täsmennetään pienimmät mahdolliset hinnanmuutokset tai hinnanmuutosjärjestelyt tiettyjä osakkeita, talletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja, todistuksia ja muita vastaavia rahoitusvälineitä varten, kun tämä on tarpeen markkinoiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi, 2 kohdassa säädettyjen tekijöiden sekä välineiden hinnan, hintaerojen ja likviditeetin syvyyden mukaisesti.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](57).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

4.  EAMV voi laatia teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa täsmennetään pienimmät mahdolliset hinnanmuutokset tai hinnanmuutosjärjestelyt tiettyjä muita kuin 3 kohdassa lueteltuja rahoitusvälineitä varten, kun tämä on tarpeen markkinoiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi, 2 kohdassa säädettyjen tekijöiden sekä välineiden hinnan, hintaerojen ja likviditeetin syvyyden mukaisesti.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

51 b artikla

Yritysten kellojen synkronisointi

1.  Jäsenvaltioiden on vaadittava, että kaikki kauppapaikat ja niiden osallistujat synkronoivat kellot, joita ne käyttävät tallentamaan kaikkien raportoitavien tapahtumien päivämäärän ja kellonajan.

2.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa täsmennetään tarkkuustaso, jolla kellot olisi synkronisoitava noudattaen kansainvälisiä normeja.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään […](58).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 4]

52 artikla

Rahoitusvälineiden ottaminen kaupankäynnin kohteeksi

1.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava säännellyt markkinat laatimaan selkeät ja avoimet säännöt rahoitusvälineiden ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi.

Näillä säännöillä on varmistettava, että rahoitusvälineillä, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla, voidaan käydä kauppaa hyvää kauppatapaa noudattaen, asianmukaisesti ja tehokkaasti ja, jos kyseessä ovat siirtokelpoiset arvopaperit, että ne ovat vapaasti luovutettavissa.

2.  Johdannaisten osalta säännöillä on varmistettava erityisesti se, että johdannaissopimuksen sisältö mahdollistaa kyseisen sopimuksen asianmukaisen hinnoittelun ja toimivat selvitysedellytykset.

3.  Edellä 1 ja 2 kohdassa asetettujen velvollisuuksien lisäksi jäsenvaltioiden on velvoitettava säännelty markkina ottamaan käyttöön ja ylläpitämään toimivia järjestelyjä sen varmistamiseksi, että säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteeksi otettujen siirtokelpoisten arvopaperien liikkeeseenlaskijat noudattavat alkuperäistä, jatkuvaa tai tapauskohtaista julkistamista koskevia Euroopan unionin oikeuden mukaisia velvollisuuksiaan.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säännelty markkina ottaa käyttöön järjestelyt, joilla helpotetaan sen jäsenten tai osapuolten pääsyä Euroopan unionin oikeuden nojalla julkistettaviin tietoihin.

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säännellyt markkinat ovat toteuttaneet tarpeelliset järjestelyt voidakseen tarkastaa säännöllisesti, että niiden kaupankäynnin kohteiksi hyväksymät rahoitusvälineet ovat kaupankäynnin kohteeksi ottamista koskevien vaatimusten mukaiset.

5.  Siirtokelpoinen arvopaperi, joka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla, voidaan tämän jälkeen ottaa kaupankäynnin kohteeksi muilla säännellyillä markkinoilla, jopa ilman liikkeeseenlaskijan suostumusta, direktiivin 2003/71/EY asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Säännellyn markkinan on ilmoitettava liikkeeseenlaskijalle, että sen arvopapereilla käydään kauppaa kyseisellä säännellyllä markkinalla. Liikkeeseenlaskijalla ei ole velvollisuutta antaa 3 kohdan mukaisia tietoja säännellylle markkinalle, jolla tapahtuvan kaupankäynnin kohteeksi liikkeeseenlaskijan arvopaperit on otettu ilman sen suostumusta.

6.  Komissio hyväksyy 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla

53 artikla

Rahoitusvälineellä käytävän kaupan keskeyttäminen ja lopettaminen

1.  Säännellyn markkinan ylläpitäjä voi keskeyttää kaupankäynnin niillä rahoitusvälineillä tai poistaa kaupankäynnin kohteista ne rahoitusvälineet, jotka eivät enää ole säännellyn markkinan sääntöjen mukaisia, paitsi jos tällainen toimenpide todennäköisesti aiheuttaa merkittävää haittaa sijoittajien eduille tai markkinan asianmukaiselle toiminnalle; tällä ei kuitenkaan rajoiteta toimivaltaisen viranomaisen oikeutta vaatia 72 artiklan d ja e alakohdan mukaisesti rahoitusvälineen kaupan keskeyttämistä tai kaupankäynnin lopettamista kyseisellä rahoitusvälineellä.

Jäsenvaltioiden on velvoitettava säännellyn markkinan ylläpitäjä, joka keskeyttää tai lopettaa kaupankäynnin rahoitusvälineellä, julkistamaan päätöksensä, ilmoittamaan siitä muille samalla rahoitusvälineellä kauppa käyville säännellyille markkinoille, monenkeskisille kaupankäyntijärjestelmille ja organisoiduille kaupankäyntijärjestelmille ja toimittamaan asiaan liittyvät tiedot toimivaltaiselle viranomaiselle. Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kyseiset tiedot muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

Komission asetuksen (EY) N:o 1287/2006 2 artiklan 7 alakohdassa tarkoitetun asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on vaadittava mahdollisimman pian keskeyttämään tai lopettamaan kaupankäynti rahoitusvälineellä säännellyillä markkinoilla, monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä ja organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä, joiden toimintaa ne valvovat, ja vaadittava myös sen keskeyttämistä tai lopettamista 2 kohdan mukaisesti, jos keskeyttäminen tai lopettaminen johtuu siitä, ettei liikkeeseenlaskijasta tai rahoitusvälineestä ole annettu tietoja.

2.  Toimivaltaisen viranomaisen, joka vaatii kaupankäynnin keskeyttämistä tai lopettamista rahoitusvälineellä yhdellä tai useammalla säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä 1 kohdan mukaisesti, on välittömästi julkistettava päätöksensä ja toimitettava tiedot EAMV:lle ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava keskeyttämään tai lopettamaan kaupankäynti rahoitusvälineellä säännellyillä markkinoilla, monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä ja organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä, joiden toimintaa ne valvovat, paitsi jos sijoittajien eduille ja sisämarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle aiheutuu todennäköisesti tästä merkittävää haittaa.

3.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten ja julkistamisen muodon ja aikataulun määrittämiseksi.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](59).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

▌

4.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa luetellaan olosuhteet, joista aiheutuu ▌merkittävää haittaa sijoittajien eduille, määritellään 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu ilmaisu ”mahdollisimman pian” ja sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta ja määritetään 1 kohdassa tarkoitettuun liikkeeseenlaskijaa tai rahoitusvälinettä koskevien tietojen ilmoittamatta jättämiseen liittyvät kysymykset, mukaan lukien rahoitusvälineellä käytävän kaupan keskeyttämisen lopettamiseksi tarvittava menettely.

54 artikla

Säänneltyjä markkinoita koskeva yhteistyö ja tiedonvaihto

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyn markkinan ylläpitäjä ilmoittaa viipymättä muiden säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjille yksittäiseen rahoitusvälineeseen liittyvästä

▌ja

1 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyn markkinan ylläpitäjä, joka havaitsee toiminnan, johon voi liittyä asetuksen (EU) N:o .../... [markkinoiden väärinkäyttöä koskeva asetus] soveltamisalaan kuuluvaa markkinoiden väärinkäyttöä, ilmoittaa tästä viipymättä kyseisen asetuksen 16 artiklan mukaisesti nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle tai elimelle, jolle on siirretty toimivaltaisen viranomaisen valtuudet kyseisen asetuksen 17 artiklan mukaisesti, reaaliaikaisen markkinoiden välisen valvonnan helpottamiseksi.

2.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään erityiset olosuhteet, jotka edellyttävät 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](60).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

55 artikla

Pääsy säännellylle markkinalle

1.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava säännelty markkina laatimaan ja panemaan täytäntöön säännellyn markkinan jäsenyyttä tai sille pääsyä koskevat objektiivisiin perusteisiin perustuvat avoimet ja syrjimättömät säännöt ja pitämään ne voimassa.

2.  Näissä säännöissä on määriteltävä markkinan jäsenten tai osapuolien velvollisuudet, jotka johtuvat

3.  Säännellyt markkinat voivat hyväksyä jäseniksi tai osapuoliksi sijoituspalveluyrityksiä, luottolaitoksia, joille on direktiivin 2006/48/EY mukaisesti myönnetty toimilupa, ja muita henkilöitä,

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei jäsenten ja osapuolten tarvitse säännellyllä markkinalla toteutettujen liiketoimien osalta soveltaa toisiinsa tämän direktiivin 24, 25, 27 ja 28 artiklassa säädettyjä velvoitteita. Säännellyn markkinan jäsenten tai osapuolten on kuitenkin täytettävä 24, 25, 27 ja 28 artiklan mukaiset asiakkaisiinsa kohdistuvat velvollisuudet silloin, kun ne toteuttavat toimeksiantoja asiakkaidensa lukuun säännellyllä markkinalla.

5.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säännellyn markkinan jäsenyyttä tai sille pääsyä koskevissa säännöissä annetaan sijoituspalveluyrityksille ja luottolaitoksille mahdollisuus osallistua markkinalle suoraan tai etäkauppaa käymällä.

6.  Jäsenvaltioiden on ilman oikeudellisia tai hallinnollisia lisävaatimuksia annettava toisiin jäsenvaltioihin sijoittautuneille säännellyille markkinoille mahdollisuus toteuttaa omalla alueellaan tarvittavia järjestelyjä, joilla helpotetaan jäsenvaltion alueelle sijoittautuneiden etäkäyttäjien ja markkinoiden etätoimijoiden kaupankäyntiä ja pääsyä kyseisille markkinoille.

Säännellyn markkinan on ilmoitettava kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle jäsenvaltio, jossa se aikoo ottaa tällaiset järjestelyt käyttöön. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kuukauden kuluessa tieto tästä jäsenvaltiolle, jossa säännelty markkina aikoo ottaa tällaiset järjestelyt käyttöön. EAMV voi pyytää saada tutustua näihin tietoihin asetuksen (EU) N:o 1095/2010 35 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen ja siinä asetettujen edellytysten mukaisesti.

Säännellyn markkinan kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä ja kohtuullisessa ajassa toimitettava tiedot kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden säännellyn markkinan jäsenten tai osapuolten henkilöllisyydestä.

7.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava säännellyn markkinan ylläpitäjä toimittamaan säännellyn markkinan toimivaltaisille viranomaisille säännöllisesti luettelo säännellyn markkinan jäsenistä ja osapuolista.

56 artikla

Säännellyn markkinan sääntöjen ja muiden oikeudellisten velvollisuuksien noudattamisen valvonta

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyt markkinat toteuttavat ja ylläpitävät toimivia järjestelyjä ja menettelyjä valvoakseen säännöllisesti, että näiden markkinoiden jäsenet ja osapuolet noudattavat niiden sääntöjä. Säänneltyjen markkinoiden on valvottava tehtyjä ja peruutettuja toimeksiantoja sekä jäsentensä tai osapuoltensa näiden markkinoiden järjestelmiä käyttäen toteuttamia liiketoimia ▌, jotta voidaan havaita kyseisten markkinoiden sääntöjen rikkomiset, tavanomaisesta poikkeava kaupankäynti tai toiminta, johon voi liittyä markkinoiden väärinkäyttöä, ja annettava käyttöön tarvittavat resurssit sen varmistamiseksi, että tällainen seuranta on tehokasta.

2.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava säänneltyjen markkinoiden ylläpitäjät ilmoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle järjestelmän sääntöjen merkittävästä rikkomisesta tai tavanomaisesta poikkeavasta kaupankäynnistä tai toiminnasta, johon voi liittyä markkinoiden väärinkäyttöä. Jäsenvaltioiden on lisäksi velvoitettava säännellyn markkinan ylläpitäjä toimittamaan asiaa koskevat tiedot viipymättä väärinkäyttöä kyseisellä säännellyllä markkinalla koskevan tutkinnan ja syytetoimien osalta toimivaltaiselle viranomaiselle sekä avustamaan sitä kaikin tavoin säännellyn markkinan järjestelmissä esiintyvän tai niiden kautta tapahtuvan markkinoiden väärinkäytön tutkinnassa ja syytetoimissa.

57 artikla

Keskusvastapuolta ja selvitysjärjestelmiä koskevat säännökset

1.  Jäsenvaltiot eivät saa estää säänneltyjä markkinoita ryhtymästä tarpeellisiin järjestelyihin toisen jäsenvaltion alueella toimivan keskusvastapuolen tai selvitysyhteisön ja selvitysjärjestelmän kanssa markkinaosapuolten kyseisten markkinoiden järjestelmien puitteissa toteuttamien joidenkin tai kaikkien kauppojen päätökseen saattamiseksi.

2.  Säännellyn markkinan toimivaltainen viranomainen ei saa vastustaa toisen jäsenvaltion alueella toimivan keskusvastapuolen, selvitysyhteisöjen ja/tai -järjestelmien käyttämistä, paitsi jos tämän osoitetaan olevan välttämätöntä kyseisen säännellyn markkinan asianmukaisen toiminnan ylläpitämiseksi ja ottaen huomioon selvitysjärjestelmille 39 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset.

Tarpeettoman päällekkäisen valvonnan ehkäisemiseksi toimivaltainen viranomainen ottaa huomioon selvitysjärjestelmien valvojina toimivien kansallisten keskuspankkien tai muiden kyseisten järjestelmien suhteen toimivaltaisten valvontaviranomaisten jo suorittaman selvitysjärjestelmän valvonnan.

58 artikla

Luettelo säännellyistä markkinoista

Kunkin jäsenvaltion on laadittava luettelo säännellyistä markkinoista, joiden kotijäsenvaltio se on, ja toimitettava tämä luettelo muille jäsenvaltioille ja EAMV:lle. Samalla tavalla on tiedotettava kaikista tähän luetteloon tehdyistä muutoksista. EAMV julkistaa kaikista säännellyistä markkinoista laaditun luettelon verkkosivuillaan ja pitää sen ajan tasalla.

IV OSASTO

POSITIOLIMIITIT JA -TARKASTUKSET SEKÄ RAPORTOINTI

59 artikla

Positiolimiitit ja -tarkastukset

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säännellyt markkinat sekä monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ylläpitäjät, jotka ottavat kaupankäynnin kohteeksi hyödykejohdannaisia tai käyvät niillä kauppaa, soveltavat limiittejä niiden sopimusten tai positioiden määrään, jotka yksittäiset markkinoiden jäsenet tai osapuolet voivat tehdä tai pitää hallussaan tietyn ajan kuluessa, ▌jotta voidaan

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja limiittejä on sovellettava sekä kohde-etuus luovuttaen että nettoarvon tilityksellä toteutettaviin sopimuksiin, niiden on oltava avoimia ja syrjimättömiä, ja niissä on täsmennettävä henkilöt, joihin niitä sovelletaan, ja mahdolliset poikkeukset sekä otettava huomioon markkinaosapuolten luonne ja koostumus ja se, miten ne käyttävät kaupankäynnin kohteeksi otettuja sopimuksia. Niissä on määritettävä selkeät määrälliset kynnykset, kuten henkilöiden tietyn ajan kuluessa ottamien tai hallussaan pitämien nettomääräisten positioiden sallittu enimmäismäärä, ottaen huomioon johdannaismarkkinoiden ominaispiirteet, kuten likviditeetti, ja kyseisten hyödykemarkkinoiden ominaispiirteet, kuten tuotanto- ja kulutusmallit sekä kuljetus markkinoille. Niitä ei saa soveltaa positioihin, jotka objektiivisesti mitattavasti vähentävät kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä.

1 a.  Sellaisia positioita varten, jotka objektiivisesti mitattavasti vähentävät kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä, on otettava käyttöön positiotarkastusjärjestelmä. Säänneltyjen markkinoiden sekä monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ylläpitäjien on tehtävä positiotarkastus seuraavien vaatimusten mukaisesti:

1 b.  Säännellyt markkinat sekä monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ylläpitäjät, jotka ottavat kaupankäynnin kohteeksi hyödykejohdannaisia tai käyvät niillä kauppaa, voivat määrätä lisäjärjestelyjä niiden sopimusten ja positioiden osalta, joille asetetaan limiittejä 1 kohdan mukaisesti, jos tämä on tarpeen kyseisten markkinoiden eheyden ja asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myös vaatia säänneltyjä markkinoita sekä monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ylläpitäjiä, jotka ottavat kaupankäynnin kohteeksi hyödykejohdannaisia tai käyvät niillä kauppaa, määräämään tällaisia lisäjärjestelyjä, jos se on tarpeen markkinoiden eheyden ja asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi.

2.  Säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen yksityiskohtaiset tiedot positiolimiiteistä tai -tarkastuksista. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava kyseiset tiedot EAMV:lle, joka julkaisee verkkosivustollaan tietokannan, joka sisältää tiivistetyt tiedot voimassa olevista positiolimiiteistä, ja pitää tätä tietokantaa yllä.

2 a.  EAMV:n on määräajoin tutkittava tämän artiklan 2 kohdan ja 60 artiklan 1 ja 1 a kohdan mukaisesti saadut tiedot ja arvioitava, ovatko toimenpiteet tarpeen sellaisia positioita varten, jotka objektiivisesti mitattavasti vähentävät kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä, tämän artiklan 1 a kohdassa säädettyjen toimenpiteiden lisäksi markkinoiden eheyden ja asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi.

Jos EAMV katsoo tällaisten toimenpiteiden olevan tarpeen, sen on annettava komissiolle perusteltu raportti, jossa kuvataan ehdotetut toimenpiteet ja perustellaan niiden tarve, ja toimitettava kyseinen raportti viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään 1 kohdassa tarkoitetut limiitit ja täsmennetään 1 a kohdassa tarkoitettua positiotarkastusta, erityisesti limiittejä niiden sopimusten tai nettomääräisten positioiden määrälle, jotka henkilö voi tehdä tai pitää hallussaan tietyn ajanjakson kuluessa, menetelmät välittömästi tai välillisesti henkilöiden hallussa olevien positioiden laskemiseksi, tällaisten limiittien soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien kokonaispositio eri kauppapaikoissa, sekä perusteet sen määrittämiseksi, voidaanko position katsoa vähentävän kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä.

Limiiteissä, joissa on myös erotettava toisistaan markkinaosapuolten luokat, ja positiotarkastuksissa on otettava huomioon 1 ja 1 a kohdassa tarkoitetut edellytykset ja säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien vahvistamat säännöt.

EAMV toimittaa avoimen julkisen kuulemisen jälkeen nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](61).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

Teknisissä sääntelystandardeissa määritetyt limiitit ja positiotarkastukset ovat ensisijaisia niihin toimenpiteisiin nähden, joita toimivaltaiset viranomaiset voivat toteuttaa tämän direktiivin 72 artiklan g alakohdan nojalla.

4.  Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa asettaa limiittejä ▌, jotka ovat 3 kohdan nojalla vahvistettuja limiittejä tai järjestelyjä rajoittavampia, paitsi poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa ne ovat objektiivisesti perusteltuja ja oikeasuhteisia ottaen huomioon kyseessä olevan markkinan likviditeetti ja markkinoiden asianmukainen toiminta. Rajoitukset ovat voimassa aluksi enintään kuusi kuukautta alkaen päivästä, jona ne julkaistaan asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen verkkosivustolla. Kyseinen rajoitus voidaan uusia enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan, jos rajoituksen perustelut edelleen pätevät. Jos rajoitusta ei uusita kuuden kuukauden ajanjakson päättyessä, se lakkaa olemasta voimassa ilman eri toimenpiteitä.

Hyväksyessään limiittejä, jotka ovat rajoittavampia kuin 3 kohdan mukaisesti toteutetut toimenpiteet, toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava tästä EAMV:lle. Ilmoituksessa on annettava rajoittavampien limiittien perustelut. EAMV antaa 24 tunnin kuluessa lausunnon siitä, katsooko se toimenpiteen tarpeelliseksi kyseisessä poikkeuksellisessa tapauksessa. Lausunto julkaistaan EAMV:n verkkosivustolla.

Jos toimivaltainen viranomainen asettaa EAMV:n lausunnon vastaisia limiittejä, sen on viipymättä julkaistava verkkosivustollaan ilmoitus, jossa selitetään kaikilta osin sen syyt tähän.

60 artikla

Positioista ilmoittaminen kaupankäyntiä hoitavien henkilöiden luokkien mukaan

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säännellyt markkinat, monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät ja organisoidut kaupankäyntijärjestelmät, jotka ottavat kaupankäynnin kohteeksi hyödykejohdannaisia tai päästöoikeuksia tai niiden johdannaisia taikka käyvät näillä kauppaa,

1 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hyödykejohdannaisilla tai päästöoikeuksilla tai niiden johdannaisilla kauppapaikan ulkopuolella kauppaa käyvät sijoituspalveluyritykset toimittavat toimivaltaiselle viranomaiselle pyynnöstä täydellisen erittelyn positioistaan asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] 23 artiklan ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 1227/2011 8 artiklan mukaisesti.

2.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun julkistamisen mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyt markkinat, monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät ja organisoidut kaupankäyntijärjestelmät ilmoittavat vastaavalle kauppapaikalle yksityiskohtaiset tiedot positioistaan reaaliajassa, myös mahdollisista asiakkaiden lukuun hallussa pidetyistä positioista.

3.  Säännellyn markkinan, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän on luokiteltava jäsenet, osapuolet ja niiden asiakkaat kaupankäyntiä hoitavina henkilöinä heidän pääasiallisen liiketoimintansa luonteen mukaan ja ottaen huomioon mahdolliset sovellettavat toimiluvat joko

4.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa ja 1 a kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten muodon ja 2 kohdan mukaisesti toimitettavien tietojen sisällön määrittämiseksi.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](62).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

Päästöoikeuksien tai niiden johdannaista tapauksessa ilmoituksen toimittaminen ei rajoita direktiivin 2003/87/EY mukaisia toiminnanharjoittajien velvoitteita.

4 a.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia, joilla täsmennetään toimenpiteet, joilla edellytetään kaikkien 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen ilmoitusten toimittamista EAMV:lle määräajankohtana viikoittain, jotta EAMV voi julkaista ne keskitetysti.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...]*.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

5.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joilla täsmennetään 1 kohdan viimeisessä alakohdassa tarkoitetut kynnykset ja 3 kohdassa tarkoitetut jäsenten, osapuolten ja asiakkaiden luokat.

▌

5 a.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia, joilla täsmennetään toimenpiteet, joilla edellytetään kaikkien 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen ilmoitusten toimittamista EAMV:lle määräajankohtana viikoittain, jotta EAMV voi julkaista ne keskitetysti.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](63).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

V OSASTO

TIETOPALVELUT

1 JAKSO

TIETOPALVELUJEN TARJOAJIEN TOIMILUPAMENETTELYT

61 artikla

Toimilupavaatimus

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että liitteessä I olevassa D osassa mainittujen tietopalvelujen tarjoaminen säännöllisenä ammatti- tai liiketoimintana on etukäteisen luvan varaista tämän jakson säännösten mukaisesti. Tällaisen luvan myöntää 69 artiklan mukaisesti nimetty kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on annettava kaikkien markkinoiden ylläpitäjien ylläpitää hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan ja hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän tietopalveluja, edellyttäen että tarkistetaan etukäteen, että ne noudattavat tämän osaston säännöksiä. Kyseinen palvelu on sisällytettävä niiden toimilupaan.

3.  Jäsenvaltioiden on rekisteröitävä kaikki tietopalvelujen tarjoajat. Rekisterin on oltava yleisön saatavilla, ja sen on sisällettävä tiedot niistä palveluista, joiden tarjoamiseen tietopalvelujen tarjoajalla on toimilupa. Se on saatettava säännöllisesti ajan tasalle. Jokaisesta toimiluvasta on ilmoitettava EAMV:lle.

EAMV laatii luettelon kaikista Euroopan unionissa olevista tietopalvelujen tarjoajista. Luettelo sisältää tiedot niistä palveluista, joiden tarjoamiseen tietopalvelujen tarjoajalla on toimilupa, ja se on saatettava säännöllisesti ajan tasalle. EAMV julkaisee luettelon verkkosivustollaan ja pitää sen ajan tasalla.

Jos toimivaltainen viranomainen on peruuttanut toimiluvan 64 artiklan mukaisesti, peruuttaminen julkistetaan luettelossa viiden vuoden ajan.

62 artikla

Toimiluvan laajuus

1.  Kotijäsenvaltion on varmistettava, että toimiluvassa yksilöidään se tietopalvelu, jonka tarjoamiseen tietopalvelun tarjoajalla on lupa. Jos tietopalvelujen tarjoaja haluaa laajentaa liiketoimintansa muihin tietopalveluihin, sen on haettava toimilupansa laajentamista.

2.  Toimilupa on voimassa koko Euroopan unionissa, ja tietopalvelujen tarjoaja voi sen nojalla tarjota niitä palveluja, mihin sillä on toimilupa, kaikkialla Euroopan unionissa.

63 artikla

Toimiluvan myöntämisessä ja epäämisessä noudatettavat menettelyt

1.  Toimivaltainen viranomainen ei saa myöntää toimilupaa, ennen kuin ja niin kauan kuin se on täysin varmistunut siitä, että hakija täyttää kaikki tämän direktiivin nojalla annettujen säännösten mukaiset vaatimukset.

2.  Tietopalvelujen tarjoajan on annettava kaikki sellaiset tiedot, mukaan luettuna toimintasuunnitelma, joista käyvät ilmi muun muassa suunnitellut palvelumuodot ja organisaatiorakenne ja joita toimivaltainen viranomainen tarvitsee varmistuakseen siitä, että tietopalvelujen tarjoaja on toimiluvan myöntämisajankohtana toteuttanut kaikki tarvittavat järjestelyt tämän osaston säännösten mukaisten velvollisuuksiensa täyttämiseksi.

3.  Hakijalle on ilmoitettava kuuden kuukauden kuluessa kaikki vaadittavat tiedot sisältävän hakemuksen jättämisestä, onko toimilupa myönnetty.

4.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään

EAMV toimittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](64).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

5.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen määrittämiseksi 2 kohdassa ja 65 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tietojen toimittamista varten.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](65).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

64 artikla

Toimiluvan peruuttaminen

65 artikla

Tietopalvelujen tarjoajan ylintä hallintoelintä koskevat vaatimukset

1.  ▌Tietopalvelujen tarjoajan ylimmän hallintoelimen jäsenten on aina oltava riittävän hyvämaineisia, ▌heillä on oltava riittävä tietämys, taidot ja kokemus, ja heidän on käytettävä riittävästi aikaa tehtäviensä hoitamiseen.

Ylimmällä hallintoelimellä on oltava kokonaisuutena riittävä tietämys, taidot ja kokemus, jotta se voi ymmärtää tietopalvelujen tarjoajan toimintaa. ▌Ylimmän hallintoelimen kunkin jäsenen on toimittava rehellisesti, lahjomattomasti ja riippumattomasti, jotta hän voi tehokkaasti arvioida ja kyseenalaistaa toimivan johdon päätöksiä.

Jos markkinoiden ylläpitäjä, joka hakee toimilupaa hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan tai hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän ylläpitämiseen, ja hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan ja hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän ylimmän hallintoelimen jäsenet ovat samat kuin säännellyn markkinan ylimmän hallintoelimen jäsenet, kyseisten henkilöiden katsotaan täyttävän ensimmäisessä alakohdassa säädetyt vaatimukset

2.  EAMV laatii viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](66) ohjeita 1 kohdassa tarkoitetun ylimmän hallintoelimen jäsenten sopivuuden arvioinnista ottaen huomioon heidän eri asemansa ja tehtävänsä sekä tarpeen välttää eturistiriitoja ylimmän hallintoelimen jäsenten ja hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan tai hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän käyttäjien välillä.

2 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun ylimmän hallintoelimen jäsenen väitetään rikkoneen tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] säännöksiä tai tehneen rikoksen niiden soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, häntä vastaan voidaan henkilökohtaisesti aloittaa rikos- tai siviilioikeudellinen menettely, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien soveltamista.

3.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava tietopalvelujen tarjoaja ilmoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle kaikki ylimmän hallintoelimensä jäsenet ja kaikki jäsenten vaihdokset ja antamaan kaikki tarpeelliset tiedot sen arvioimiseksi, noudattaako tietopalvelujen tarjoaja tämän artiklan 1 kohdan säännöksiä.

4.  Tietopalvelujen tarjoajan ylimmän hallintoelimen on voitava varmistaa, että tietopalvelujen tarjoajaa johdetaan terveellä ja järkevällä tavalla, joka edistää markkinoiden eheyttä ja sen asiakkaiden etuja.

5.  Toimivaltaisen viranomaisen on evättävä toimilupa, jos se ei ole vakuuttunut siitä, että tietopalvelujen tarjoajan tulevaa liiketoimintaa tosiasiallisesti johtava henkilö tai henkilöt ovat riittävän hyvämaineisia, tai jos on osoitettavissa objektiivisia syitä, joiden perusteella voidaan katsoa ehdotettujen yritysjohdon muutosten vaarantavan tietopalvelujen tarjoajan terveen ja järkevän liikkeenjohdon sekä sen asiakkaiden etujen ja markkinoiden eheyden asianmukaisen huomioonoton.

2 JAKSO

HYVÄKSYTTYJÄ JULKISTAMISJÄRJESTELYJÄ KOSKEVAT EDELLYTYKSET

66 artikla

Toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset

1.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä on käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 19 ja 20 artiklassa vaadittujen tietojen julkistamiseksi teknisten mahdollisuuksien mukaan reaaliajassa kohtuullisin kaupallisin ehdoin. Tiedot on annettava käyttöön maksutta 15 minuuttia liiketoimen julkistamisen jälkeen. Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että hyväksytty julkistamisjärjestely pystyy tehokkaasti ja johdonmukaisesti levittämään tällaiset tiedot siten, että ne saadaan käyttöön nopeasti, syrjimättömästi ja sellaisessa muodossa, että ne voidaan konsolidoida muista lähteistä saataviin vastaaviin tietoihin.

1 a.  Hyväksytyn julkistamisjärjestelyn 1 kohdan mukaisesti julkistamien tietojen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

2.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että hyväksytty julkistamisjärjestely pitää yllä ja käyttää tehokkaita hallintojärjestelyjä, joiden avulla se voi välttää eturistiriidat asiakkaidensa kanssa. Erityisesti sellaisen hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, joka on myös markkinoiden ylläpitäjä tai sijoituspalveluyritys, on käsiteltävä kaikkia kerättyjä tietoja syrjimättömästi ja pidettävä yllä ja käytettävä asianmukaisia järjestelyjä eri liiketoimintalohkojen erottamiseksi toisistaan.

3.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä on käytössä vakaa turvajärjestelmä, joka on suunniteltu varmistamaan tiedonsiirron turvallisuus, minimoimaan tiedon turmeltumisen ja luvattoman saannin riski ja estämään tietojen vuotaminen ennen julkistamista. Hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä on oltava riittävät resurssit ja varmuusjärjestelyt palvelujensa tarjoamiseksi ja ylläpitämiseksi jatkuvasti.

4.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä on käytössä järjestelmät, joiden avulla voidaan tarkistaa tehokkaasti kaupankäynti-ilmoitusten täydellisyys, yksilöidä puutteet ja ilmeiset virheet sekä pyytää uudelleenlähettämistä virheellisten ilmoitusten tapauksessa.

5.  Jotta voidaan varmistaa 1 kohdan johdonmukainen yhdenmukaistaminen, EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään yhteiset muodot, tietoja koskevat vaatimukset ja tekniset järjestelyt, joiden avulla tiedot voidaan konsolidoida muiden tietojen kanssa 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

EAMV toimittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](67).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

6.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 98 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa selvennetään 1 kohdassa tarkoitetut kohtuulliset kaupalliset ehdot tietojen julkistamiseksi.

7.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 98 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään

3 JAKSO

KONSOLIDOITUJEN KAUPANKÄYNTITIETOJEN TARJOAJIA KOSKEVAT EHDOT

67 artikla

Toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset

1.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajalla on käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt, joiden avulla asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 5 ja 19 artiklan mukaisesti julkistetut tiedot voidaan kerätä, konsolidoida jatkuvaksi sähköiseksi tietovirraksi ja antaa yleisön saataville teknisten mahdollisuuksien mukaan reaaliajassa kohtuullisin kaupallisin ehdoin, mukaan lukien vähintään seuraavat tiedot:

Tiedot on annettava käyttöön maksutta 15 minuuttia liiketoimen julkistamisen jälkeen. Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoaja pystyy tehokkaasti ja johdonmukaisesti levittämään tällaiset tiedot siten, että ne saadaan käyttöön nopeasti, syrjimättömästi ja sellaisessa muodossa, että markkinaosapuolet voivat käyttää niitä helposti.

2.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajalla on käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt, joiden avulla asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 9 ja 20 artiklan mukaisesti julkistetut tiedot voidaan kerätä, konsolidoida jatkuvaksi sähköiseksi tietovirraksi ja antaa yleisön saataville teknisten mahdollisuuksien mukaan reaaliajassa kohtuullisin kaupallisin ehdoin, mukaan lukien vähintään seuraavat tiedot:

Tiedot on annettava käyttöön maksutta 15 minuuttia liiketoimen julkistamisen jälkeen. Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoaja pystyy tehokkaasti ja johdonmukaisesti levittämään tällaiset tiedot siten, että ne saadaan käyttöön nopeasti, syrjimättömästi ja sellaisissa yleisesti hyväksytyissä muodoissa, jotka ovat yhteentoimivia ja helposti markkinaosapuolten käytettävissä.

3.  Kotijäsenvaltion on velvoitettava konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoaja varmistamaan, että tarjotut tiedot kootaan kaikista säännellyistä markkinoista, monenkeskisistä kaupankäyntijärjestelmistä ja hyväksytyistä julkistamisjärjestelyistä ja niiden rahoitusvälineiden osalta, jotka täsmennetään 8 kohdan c alakohdan mukaisissa delegoiduissa säädöksissä.

4.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajat pitävät yllä ja käyttävät tehokkaita hallintojärjestelyjä, joiden avulla voidaan välttää eturistiriidat. Erityisen sellaisen markkinoiden ylläpitäjän tai hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, joka myös tarjoaa konsolidoituja kaupankäyntitietoja, on käsiteltävä kaikkia kerättyjä tietoja syrjimättömästi ja pidettävä yllä ja käytettävä asianmukaisia järjestelyjä eri liiketoimintalohkojen erottamiseksi toisistaan.

5.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajalla on käytössä vakaa turvajärjestelmä, joka on suunniteltu varmistamaan tiedonsiirron turvallisuus sekä minimoimaan tiedon turmeltumisen ja luvattoman saannin riski. Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajalla on riittävät resurssit ja varmuusjärjestelyt palvelujensa tarjoamiseksi ja ylläpitämiseksi jatkuvasti.

6.  Jotta voidaan varmistaa 1 ja 2 kohdan johdonmukainen yhdenmukaistaminen, EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 5, 9, 19 ja 20 artiklan mukaisesti julkistettavia tietoja koskevat vaatimukset ja muoto, mukaan lukien rahoitusvälineen tunniste, hinta, volyymi, ajankohta, hinnan merkintätapa, kauppapaikan tunniste ja maininnat liiketoimen erityisehdoista samoin kuin tekniset järjestelyt, joilla edistetään tietojen tehokasta ja johdonmukaista levitystä siten, että ne ovat helposti markkinaosapuolten saatavissa ja käytettävissä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, sekä sellaisten markkinoiden tehokuutta lisäävien lisäpalvelujen yksilöiminen, joita konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoaja voisi suorittaa.

EAMV toimittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](68) asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 5 ja 19 artiklan mukaisesti julkistettavien tietojen osalta ja viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](69)* asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 9 ja 20 artiklan mukaisesti julkistettavien tietojen osalta.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

7.  Komissio antaa 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joilla selvennetään 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut kohtuulliset kaupalliset ehdot pääsyn antamiseksi tietovirtoihin.

8.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joilla täsmennetään

67 a artikla

Yhtenäinen konsolidoitu tietokanta

1.  EAMV toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](70)** lausunnon asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] 5 ja 19 artiklan mukaisesti julkaistujen kaupankäynnin jälkeisten laadukkaiden tietojen saatavuudesta konsolidoidussa muodossa koko markkinoista helppokäyttöisesti ja kohtuullisin kustannuksin.

2.  Jos EAMV katsoo, että 5 ja 19 artiklan mukaisesti julkaistuja kaupankäynnin jälkeisiä tietoja ei ole saatavilla tai tiedot eivät ole laadukkaita tai kata koko markkinoita, EAMV antaa kielteisen lausunnon.

3.  Komissio antaa kolmen kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun kielteisen lausunnon vastaanottamisesta 94 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen toimenpiteistä, joilla täsmennetään 5 ja 19 artiklan mukaisesti julkaistujen kaupankäynnin jälkeisten konsolidoitujen kaupankäyntitietojen hallinnasta vastaavan yhden yhteisön perustamista.

4.  EAMV antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](71) lausunnon asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] 9 ja 20 artiklan mukaisesti julkaistujen kaupankäynnin jälkeisten laadukkaiden tietojen saatavuudesta konsolidoidussa muodossa koko markkinoista helppokäyttöisesti ja kohtuullisin kustannuksin.

5.  Jos EAMV katsoo, että 9 ja 20 artiklan mukaisesti julkaistuja kaupankäynnin jälkeisiä tietoja ei ole saatavilla tai tiedot eivät ole laadukkaita tai kata koko markkinoita, EAMV antaa kielteisen lausunnon.

6.  Komissio antaa kolmen kuukauden kuluessa 5 kohdassa tarkoitetun kielteisen lausunnon vastaanottamisesta 94 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen toimenpiteistä, joilla täsmennetään 9 ja 20 artiklan mukaisesti julkaistujen kaupankäynnin jälkeisten konsolidoitujen kaupankäyntitietojen hallinnasta vastaavan yhden yhteisön perustamista.

4 JAKSO

HYVÄKSYTTYJÄ ILMOITUSJÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT EHDOT

68 artikla

Toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset

1.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 23 artiklassa vaadittujen tietojen ilmoittamiseksi mahdollisimman nopeasti ja viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. Nämä tiedot on ilmoitettava asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 23 artiklan vaatimusten mukaisesti kohtuullisin kaupallisin ehdoin.

2.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että hyväksytty ilmoitusjärjestelmä pitää yllä ja käyttää tehokkaita hallintajärjestelyjä, joiden avulla se voi estää eturistiriidat asiakkaidensa kanssa. Erityisesti sellaisen hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän, joka on myös markkinoiden ylläpitäjä tai sijoituspalveluyritys, on käsiteltävä kaikkia kerättyjä tietoja syrjimättömästi ja pidettävä yllä ja käytettävä asianmukaisia järjestelyjä eri liiketoimintalohkojen erottamiseksi toisistaan.

3.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on käytössä vakaa turvajärjestelmä, joka on suunniteltu varmistamaan tiedonsiirron turvallisuus, minimoimaan tiedon turmeltumisen ja luvattoman saannin riski ja estämään tietojen vuotaminen ▌. Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on riittävät resurssit ja varmuusjärjestelyt palvelujensa tarjoamiseksi ja ylläpitämiseksi jatkuvasti.

4.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on käytössä järjestelmät, joiden avulla voidaan tarkistaa tehokkaasti liiketoimia koskevien ilmoitusten täydellisyys, yksilöidä puutteet ja ilmeiset virheet sekä pyytää uudelleenlähettämistä virheellisten ilmoitusten tapauksessa.

5.  Komissio hyväksyy 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joilla selvennetään 1 kohdassa tarkoitetut kohtuulliset kaupalliset ehdot tietojen ilmoittamiseksi.

VI OSASTO

TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET

I LUKU

NIMEÄMINEN, VALTUUDET JA OIKEUSSUOJAMENETTELYT

69 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen

1.  Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset hoitamaan kutakin asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] ja tämän direktiivin eri säännöksistä johtuvaa tehtävää. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille kunkin tehtävän täytäntöönpanosta vastaava toimivaltainen viranomainen ja viranomaisten mahdollinen tehtävänjako.

2.  Edellä 1 kohdassa mainittujen toimivaltaisten viranomaisten on oltava julkisia viranomaisia. Tällä ei kuitenkaan rajoiteta mahdollisuutta siirtää tehtäviä muille elimille silloin, kun siitä on nimenomaisesti säädetty 29 artiklan 4 kohdassa.

Tehtävien siirtäminen muille yksiköille kuin 1 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille ei ole mahdollista julkisen vallan tai harkintavallan käytön osalta. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat ennen siirtoa asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yksiköllä, jolle tehtävät aiotaan siirtää, on riittävä toimintakyky ja voimavarat kaikkien tehtävien hoitamiseen ja että tehtävät siirretään vain, jos siirrettyjen tehtävien hoitaminen on selkeästi määritelty ja vahvistettu asiakirjoin, joissa nimetään siirrettävät tehtävät ja edellytykset, joiden mukaisesti tehtävät on suoritettava. Näihin edellytyksiin kuuluu lauseke, joka velvoittaa kyseisen yksikön toimimaan ja järjestäytymään siten, että ei synny eturistiriitaa ja että siirrettyjen tehtävien suorittamisesta saatuja tietoja ei käytetä epäoikeudenmukaisesti tai kilpailun estämiseen. Lopullinen vastuu tämän direktiivin ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden noudattamisesta kuuluu 1 kohdan mukaisesti nimetylle yhdelle tai useammalle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, EAMV:lle ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille kaikista tehtävien siirtoa koskevista järjestelyistä tehtävien siirron tarkat edellytykset mukaan luettuina.

3.  EAMV julkistaa luettelon 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista toimivaltaisista viranomaisista verkkosivuillaan ja pitää sen ajan tasalla.

70 artikla

Samassa jäsenvaltiossa olevien viranomaisten välinen yhteistyö

Jos jäsenvaltio nimeää useamman kuin yhden toimivaltaisen viranomaisen panemaan täytäntöön jonkin tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] säännöksen, kunkin viranomaisen tehtävät on määriteltävä selvästi ja niiden on toimittava tiiviissä yhteistyössä.

Kunkin jäsenvaltion on edellytettävä, että tällaista yhteistyötä harjoitetaan myös tässä direktiivissä tai asetuksessa (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten ja sen luotto- ja muiden rahoituslaitosten, eläkerahastojen, yhteissijoitusyritysten, vakuutus- ja jälleenvakuutusedustajien ja vakuutusyritysten valvonnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välillä.

Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat keskenään tietoja, jotka ovat olennaisia tai merkityksellisiä niille kuuluvien tehtävien ja velvollisuuksien hoitamiseksi.

71 artikla

Toimivaltaisille viranomaisille annettavat valtuudet

1.  Toimivaltaiselle viranomaiselle on annettava kaikki valvonta- ja tutkintavaltuudet, jotka ovat tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi. Se käyttää tällaisia valtuuksia kansallisessa lainsäädännössä asetetuissa rajoissa

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja valtuuksia on käytettävä kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja niihin on kuuluttava vähintään oikeus

3.  Jos tämän artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettu, 16 artiklan 7 kohdassa tarkoitetussa muodossa olevia puhelin- ja tietoliikennetietoja koskeva pyyntö edellyttää kansallisten sääntöjen mukaisesti oikeusviranomaisen lupaa, tällaista lupaa on pyydettävä. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä.

4.  Tämän artiklan mukaisia valvonta- ja tutkintavaltuuksia käyttäen kerättyjen henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava direktiivin 95/46/EY säännöksiä.

72 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten käyttöön annettavat korjaustoimenpiteet

73 artikla

Hallinnolliset seuraamukset

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaiset viranomaiset voivat määrätä aiheellisia hallinnollisia seuraamuksia ja toimenpiteitä, jos asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] säännöksiä tai tämän direktiivin kansallisia täytäntöönpanosäännöksiä rikotaan, ja varmistettava, että niitä sovelletaan. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nämä toimenpiteet ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos velvoitteita sovelletaan sijoituspalveluyrityksiin ja markkinoiden ylläpitäjiin, hallinnollisia seuraamuksia ja toimenpiteitä voidaan rikkomustapauksessa soveltaa sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien ylimmän hallintoelimen jäseniin ja keneen tahansa muuhun luonnolliseen tai oikeushenkilöön, jotka kansallisen lainsäädännön nojalla on vastuussa rikkomuksesta.

3.  Jäsenvaltioiden on toimitettava EAMV:lle vuosittain yhdistetyt tiedot kaikista 1 ja 2 kohdan mukaisesti toteutetuista hallinnollisista toimenpiteistä ja seuraamuksista. EAMV julkaisee nämä tiedot vuosikertomuksessa.

4.  Jos toimivaltainen viranomainen on julkistanut hallinnollisen toimenpiteen tai seuraamuksen, sen on ilmoitettava tästä samanaikaisesti EAMV:lle.

5.  Jos julkistettu seuraamus koskee tämän direktiivin mukaisesti toimiluvan saanutta sijoituspalveluyritystä, EAMV lisää maininnan julkistetusta seuraamuksesta 5 artiklan 3 kohdalla perustettuun sijoituspalveluyritysten rekisteriin.

5 a.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia, jotka koskevat tässä artiklassa tarkoitettujen tietojen toimittamismenettelyjä ja muotoa.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](72).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

74 artikla

Seuraamusten julkistaminen

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että toimivaltaiset viranomaiset julkistavat ilman aiheetonta viivytystä kaikki seuraamukset tai toimenpiteet, jotka määrätään asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] säännösten tai tämän direktiiviin kansallisten täytäntöönpanosäännösten rikkomisesta, mukaan lukien tiedot rikkomuksen tyypistä ja luonteesta sekä rikkomuksesta vastuussa olevien henkilöiden nimet, jollei julkistaminen vakavasti vaaranna rahoitusmarkkinoiden vakautta. Jos julkistaminen aiheuttaisi suhteetonta vahinkoa osapuolille, toimivaltaisten viranomaisten on julkistettava seuraamukset ilman nimiä.

75 artikla

Toimilupavaatimuksen ja muiden säännösten rikkominen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden laeissa, asetuksissa tai hallinnollisissa määräyksissä vahvistetaan seuraamuksia vähintään seuraavissa tapauksissa:

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa niiden laeissa, asetuksissa tai hallinnollisissa määräyksissä vahvistetaan hallinnollisia seuraamuksia ja toimenpiteitä, joita voidaan soveltaa ja joihin sisältyvät ainakin seuraavat:

2 a.  Jäsenvaltiot voivat antaa toimivaltaisille viranomaisille valtuudet määrätä muuntyyppisiä seuraamuksia tai määrätä seuraamuksia, jotka ylittävät 2 kohdan e, f ja g alakohdassa tarkoitetut määrät, edellyttäen, että ne ovat 76 artiklan mukaisia.

2 b.  Jäsenvaltioiden on annettava toimivaltaisille viranomaisille valtuudet määrätä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia muista kuin 1 kohdassa tarkoitetuista tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] säännösten rikkomisista.

76 artikla

Seuraamusten tehokas soveltaminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että päättäessään hallinnollisten seuraamusten tai toimenpiteiden tyypistä ja hallinnollisten taloudellisten seuraamusten suuruudesta toimivaltaiset viranomaiset ottavat huomioon kaikki merkitykselliset olosuhteet, mukaan lukien seuraavat:

2.  EAMV antaa viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](73) toimivaltaisille viranomaisille osoitettuja ohjeita hallinnollisten seuraamusten tai toimenpiteiden tyypistä ja hallinnollisten taloudellisten seuraamusten suuruudesta asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan mukaisesti.

2 a.  Tämän artiklan soveltaminen ei rajoita toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia aloittaa rikosoikeudellinen menettely tai määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia, kun niillä on siihen valtuudet kansallisen lainsäädännön nojalla. Mahdollisesti määrätty rikosoikeudellinen seuraamus on otettava huomioon sen lisäksi sovellettavan hallinnollisen seuraamuksen tyyppiä ja suuruutta määritettäessä.

77 artikla

Rikkomuksista ilmoittaminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset luovat tehokkaat mekanismit, joilla kannustetaan raportoimaan toimivaltaisille viranomaisille asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] säännösten ja tämän direktiivin kansallisten täytäntöönpanosäännösten mahdollisista tai tosiasiallisista rikkomisista.

Näihin järjestelyihin on sisällyttävä ainakin seuraavat:

2.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että rahoituslaitoksilla on käytössään asianmukaiset menettelyt työntekijöitään varten, jotta nämä voivat ilmoittaa rikkomuksista sisäisesti erityisen kanavan kautta.

2 a.  Työntekijää ei saa millään luottamuksellisuutta koskevilla säännöillä estää paljastamasta rahoituslaitoksessa tapahtuneita rikkomuksia. Tietoja, joiden avulla voidaan todistaa rahoituslaitoksessa tapahtuneita rikkomuksia, ei saa enää katsoa luottamuksellisiksi eivätkä tällaisia tietoja ilmaisevat henkilöt saa joutua tietojen ilmaisemisesta vilpittömässä mielessä minkäänlaiseen vastuuseen.

▌

79 artikla

Muutoksenhakuoikeus

1.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] säännösten nojalla tai tämän direktiivin mukaisesti annettujen lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla tehdyt päätökset on asianmukaisesti perusteltu ja että niiden osalta voidaan hakea muutosta tuomioistuimessa. Oikeus hakea muutosta tuomioistuimessa koskee myös tapauksia, joissa päätöstä kaikki vaadittavat tiedot sisältäneestä toimilupahakemuksesta ei ole tehty kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä.

2.  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kansallisen lainsäädännön mukaisesti myös yhdellä tai useammalla seuraavista elimistä on mahdollisuus kuluttajien etuja ajaakseen saattaa asia kansallista lainsäädäntöä noudattaen tuomioistuimen tai toimivaltaisen hallintoelimen käsiteltäväksi sen varmistamiseksi, että asetusta (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettuja kansallisia säännöksiä sovelletaan:

80 artikla

Sijoittajien valitusten käsittely tuomioistuinten ulkopuolella

1.  Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia elimiä käyttämällä varmistettava tehokkaiden ja toimivien tuomioistuinten ulkopuolisten valitus- ja oikeussuojamenettelyjen käyttöönotto sijoituspalveluyritysten tarjoamia sijoitus- ja oheispalveluja koskevien kuluttajariitojen käsittelemiseksi. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että kaikki sijoituspalveluyritykset liittyvät yhteen tai useampaan tällaiseen kyseisiä valitus- ja oikeussuojamenettelyjä toteuttavaan elimeen.

2.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tällaiset elimet tekevät aktiivisesti yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden vastaavien elinten kanssa rajat ylittävien riitojen ratkaisemiseksi.

3.  Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EAMV:lle 1 kohdassa tarkoitetuista valitus- ja muutoksenhakumenettelyistä, jotka ovat käytettävissä niiden lainkäyttöalueella.

EAMV julkistaa kaikista tuomioistuinten ulkopuolisista menettelyistä laaditun luettelon verkkosivuillaan ja pitää sen ajan tasalla.

81 artikla

Salassapitovelvollisuus

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset, kaikki henkilöt, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet toimivaltaisten viranomaisten tai sellaisten elinten palveluksessa, joille on siirretty tehtäviä 69 artiklan 2 kohdan nojalla, myös toimivaltaisten viranomaisten määräämät tilintarkastajat ja asiantuntijat, ovat salassapitovelvollisia. Ne eivät saa paljastaa näissä tehtävissä mahdollisesti saamiaan luottamuksellisia tietoja ei saa ilmaista muutoin kuin tiivistetysti tai kootusti niin, ettei siitä voida tunnistaa yksittäisiä sijoituspalveluyrityksiä, markkinoiden ylläpitäjiä, säänneltyjä markkinoita tai muuta henkilöä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen rikoslainsäädännön vaatimusten tai tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] muiden säännösten soveltamista.

2.  Kun sijoituspalveluyritys, markkinoiden ylläpitäjä tai säännelty markkina on asetettu konkurssiin tai pakolliseen selvitystilaan, luottamuksellisia tietoja, jotka eivät koske kolmansia osapuolia, voidaan ilmaista siviili- tai kauppaoikeudellisessa menettelyssä, jos se on tarpeen menettelyn toteuttamiseksi.

3.  Tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] nojalla luottamuksellisia tietoja saavilla toimivaltaisilla viranomaisilla, elimillä sekä muilla luonnollisilla tai oikeushenkilöillä kuin toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus käyttää saamiaan tietoja ainoastaan velvollisuuksiensa hoitamiseen, kun kyseessä ovat toimivaltaiset viranomaiset, ja tässä direktiivissä tai asetuksessa (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] tarkoitettujen tehtäviensä hoitamiseen tai, kun kyseessä ovat muut viranomaiset, elimet taikka luonnolliset tai oikeushenkilöt, sitä tarkoitusta varten, johon kyseisiä tietoja niille toimitettiin ja/tai kyseisten tehtävien hoitoon nimenomaan liittyvän hallinnollisen tai oikeudellisen menettelyn yhteydessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen rikoslainsäädännön vaatimusten soveltamista. Tiedot antavan toimivaltaisen viranomaisen tai muun viranomaisen, elimen tai henkilön suostumuksella tiedot vastaanottava viranomainen saa kuitenkin käyttää niitä muihinkin tarkoituksiin.

4.  Tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] nojalla saatuja, vaihdettuja tai toimitettuja luottamuksellisia tietoja koskee tässä artiklassa säädetty salassapitovelvollisuus. Tämä artikla ei kuitenkaan estä toimivaltaisia viranomaisia vaihtamasta tai toimittamasta tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] ja muiden sijoituspalveluyrityksiin, luottolaitoksiin, eläkerahastoihin, yhteissijoitusyrityksiin, vakuutus- ja jälleenvakuutusedustajiin, vakuutusyrityksiin, säänneltyihin markkinoihin tai markkinoiden ylläpitäjiin sovellettavien direktiivien tai asetusten mukaisia tai muuten tiedot välittäneen toimivaltaisen viranomaisen tai muun viranomaisen tai elimen tai luonnollisen tai oikeushenkilön suostumuksella annettuja luottamuksellisia tietoja.

5.  Tämä artikla ei estä toimivaltaisia viranomaisia vaihtamasta tai toimittamasta kansallisen lainsäädännön mukaisesti luottamuksellisia tietoja, joita ei ole saatu muun jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta.

82 artikla

Suhteet tilintarkastajiin

1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä vähimmäisvaatimuksena, että jokainen henkilö, joka on lakisääteisten tilintarkastusten suorittamisesta vastuussa olevien henkilöiden hyväksymisestä 10 päivänä huhtikuuta 1984 annetun neuvoston kahdeksannen direktiivin 84/253/ETY(74) mukaisesti valtuutettu ja joka suorittaa sijoituspalveluyrityksessä yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä 25 päivänä heinäkuuta 1978 annetun neuvoston neljännen direktiivin 78/660/ETY(75) 51 artiklassa, direktiivin 83/349/ETY 37 artiklassa tai direktiivin 2009/65/EY 73 artiklassa tarkoitettua tehtävää tai muuta lakisääteistä tehtävää, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan toimivaltaisille viranomaisille tuota yritystä koskevista seikoista tai päätöksistä, jotka kyseinen henkilö on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan ja jotka saattavat:

Tällainen henkilö on velvollinen ilmoittamaan myös seikoista ja päätöksistä, jotka hän saa tietoonsa suorittaessaan jotakin ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua tehtävää yrityksessä, jolla on läheiset sidokset siihen sijoituspalveluyritykseen, jossa hän suorittaa kyseistä tehtävää.

2.  Tietojen ilmaisemista koskevaan sopimukseen tai lainsäädäntöön sisältyvän rajoituksen rikkomisena ei pidetä sitä, että direktiivin 84/253/ETY mukaisella tavalla valtuutettu henkilö vilpittömässä mielessä ilmaisee 1 kohdassa tarkoitetun tiedon tai päätöksen toimivaltaiselle viranomaiselle, eikä tästä saa aiheutua kyseiselle henkilölle seuraamusvastuuta.

II LUKU

JÄSENVALTIOIDEN TOIMIVALTAISTEN VIRANOMAISTEN JA EAMV:N VÄLINEN YHTEISTYÖ

83 artikla

Yhteistyövelvollisuus

1.  Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimittava yhteistyössä keskenään, kun se on niiden tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] mukaisten tehtävien suorittamiseksi tarpeen, käyttäen siihen kaikkia joko tässä direktiivissä tai asetuksessa (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] tai kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä valtuuksiaan.

Toimivaltaisten viranomaisten on avustettava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia. Niiden on erityisesti vaihdettava tietoja ja harjoitettava yhteistyötä tutkinta- tai valvontatoiminnassa.

Yhteistyön ja erityisesti tietojen vaihdon helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi jäsenvaltioiden on nimettävä yksi ainoa toimivaltainen viranomainen tässä direktiivissä ja asetuksessa (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] tarkoitetuksi yhteysviranomaiseksi. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, EAMV:lle ja muille jäsenvaltiolle niiden viranomaisten nimet, jotka on nimetty vastaanottamaan tietojenvaihto- tai yhteistyöpyyntöjä tämän kohdan nojalla. EAMV julkistaa näistä viranomaisista laaditun luettelon verkkosivuillaan ja pitää sen ajan tasalla.

2.  Jos jossakin jäsenvaltiossa toimiluvan saanut säännelty markkina monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä tai organisoitu kaupankäyntijärjestelmä on toteuttanut järjestelyjä vastaanottavassa jäsenvaltiossa ja sen toiminnasta siellä on tullut merkittävää kyseisen vastaanottavan jäsenvaltion arvopaperimarkkinoiden toiminnan ja sijoittajien suojan kannalta vastaanottavan jäsenvaltion arvopaperimarkkinoiden tilanne huomioon ottaen, säännellyn markkinan kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on otettava käyttöön oikeasuhteiset yhteistyöjärjestelyt.

3.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat hallinnolliset ja organisatoriset toimenpiteet 1 kohdassa säädetyn avunannon edistämiseksi.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää valtuuksiaan yhteistyön aikaansaamiseksi myös tapauksissa, joissa tutkinnan kohteena oleva toiminta ei riko mitään kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevaa säännöstä.

4.  Jos toimivaltaisella viranomaisella on perusteltu syy epäillä, että sen valvonnan piiriin kuulumattomat yksiköt harjoittavat tai ovat harjoittaneet tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] säännösten vastaista toimintaa toisen jäsenvaltion alueella, tämän toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava tästä toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja EAMV:lle mahdollisimman seikkaperäisesti. Ilmoituksen vastaanottaneen toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava aiheelliset toimenpiteet. Sen on ilmoitettava asiasta ilmoittaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle ja EAMV:lle asian ratkaisu ja mahdollisuuksien mukaan merkittävät välitoimet. Tämä kohta ei rajoita ilmoituksen tehneen toimivaltaisen viranomaisen toimivaltaa.

5.  Rajoittamatta 1 ja 4 kohdan säännösten soveltamista toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EAMV:lle ja muille toimivaltaisille viranomaisille tiedot

Ilmoituksen on sisällettävä tarvittaessa tiedot 72 artiklan f alakohdan mukaisesta pyynnöstä, mukaan lukien sen henkilön tai henkilöiden nimet, joille se on osoitettu, ja pyynnön perustelut, sekä 72 artiklan g alakohdan mukaisesti asetettujen rajoitusten laajuudesta, mukaan lukien kyseinen henkilö tai henkilöiden ryhmä, asiaankuuluvat rahoitusvälineet, mahdolliset määrälliset toimenpiteet tai kynnykset, kuten suurin määrä sopimuksia, jotka henkilöt voivat tehdä, tai jäljellä olevia positioita, jotka henkilöillä voi olla, rajoituksen ylittymättä, mahdolliset näihin toimenpiteisiin tai kynnyksiin sovellettavat poikkeukset sekä perustelut.

Ilmoitukset on tehtävä vähintään 24 tuntia ennen kuin toimien tai toimenpiteiden on määrä tulla voimaan. Toimivaltainen viranomainen voi poikkeuksellisissa olosuhteissa tehdä ilmoituksen alle 24 tuntia ennen kuin toimenpiteen on määrä tulla voimaan, jos 24 tuntia etukäteen tehtävä ilmoitus ei ole mahdollinen.

Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, joka vastaanottaa tämän kohdan mukaisen ilmoituksen, voi toteuttaa toimenpiteitä 72 artiklan f tai g alakohdan mukaisesti, jos se katsoo toimenpiteen tarpeelliseksi kyseisen toisen toimivaltaisen viranomaisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toimivaltaisen viranomaisen on myös tehtävä ilmoitus tämän kohdan mukaisesti, jos se aikoo toteuttaa toimenpiteitä.

Jos a tai b alakohdan mukainen toimi koskee tukkukaupan energiatuotteita, toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä ilmoitus myös asetuksella (EY) N:o 713/2009 perustetulle energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolle.

6.  Päästöoikeuksiin liittyen toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä spot- ja huutokauppamarkkinoiden valvonnasta vastaavien julkisten elinten ja toimivaltaisten viranomaisten, rekisterien valvojien ja muiden direktiivin 2003/87/EY noudattamisen valvonnasta vastaavien julkisten elinten kanssa sen varmistamiseksi, että ne saavat konsolidoidun yleiskäsityksen päästöoikeuksien markkinoista.

7.  Siirretään komissiolle valta EAMV:ta kuultuaan hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat toimenpiteitä, joilla vahvistetaan perusteet, joiden nojalla muun jäsenvaltion säänneltyjen markkinoiden toiminnan vastaanottavassa jäsenvaltiossa voidaan katsoa olevan merkittävää kyseisen vastaanottavan jäsenvaltion arvopaperimarkkinoiden toiminnan ja sijoittajien suojan kannalta.

1.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen luomiseksi 2 kohdassa tarkoitettuja yhteistyöjärjestelyjä varten.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](76).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

84 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten yhteistyö valvontatoimissa, paikalla tehtävissä tarkastuksissa tai tutkimuksissa

Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi pyytää toisen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista toimimaan yhteistyössä tutkinnan, valvontatoimien tai paikalla tehtävän tarkastuksen yhteydessä. Jos sijoituspalveluyritykset ovat säännellyn markkinan etäkauppaa käyviä jäseniä, säännellyn markkinan toimivaltainen viranomainen voi päättää ottaa niihin suoraan yhteyttä, missä tapauksessa sen on ilmoitettava asiasta etäkauppaa käyvän jäsenen kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.  Valvontakäytäntöjen lähentämiseksi EAMV voi osallistua valvontakollegioihin, kahden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen asetuksen (EU) N:o 1095/2010 21 artiklan mukaisesti suorittamat paikan päällä tehtävät tarkastukset ja tutkimukset mukaan luettuina.

3.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa täsmennetään tiedot, jotka toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava tehdessään yhteistyötä tutkimusten, valvontatoimien tai paikan päällä tehtävien tarkastusten yhteydessä.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](77). Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

4.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen luomiseksi toimivaltaisten viranomaisten tutkimusten, valvontatoimien ja paikan päällä tehtävien tarkastusten yhteydessä harjoittamaa yhteistyötä varten.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](78).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

85 artikla

Tietojenvaihto

1.  Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, jotka on 83 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetty tässä direktiivissä tai asetuksessa (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] tarkoitetuiksi yhteysviranomaisiksi, on toimitettava toisilleen välittömästi tiedot, jotka ovat tarpeen 69 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyille toimivaltaisille viranomaisille osoitettujen tehtävien hoitamiseksi tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] nojalla annettujen säännösten mukaisesti.

Toimivaltaiset viranomaiset, jotka vaihtavat tietoja toisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] mukaisesti, voivat ilmoittaa tietojen välityshetkellä, että kyseisiä tietoja ei saa ilmaista ilman niiden nimenomaista suostumusta, jolloin kyseisiä tietoja saa vaihtaa ainoastaan niitä tarkoituksia varten, joihin mainitut viranomaiset ovat antaneet suostumuksensa.

2.  Toimivaltainen viranomainen, joka on nimetty yhteysviranomaiseksi, voi toimittaa 1 kohdan sekä 82 ja 92 artiklan mukaisesti saadut tiedot 74 artiklassa tarkoitetuille viranomaisille. Ne eivät saa toimittaa tietoja muille elimille tai luonnollisille tai oikeushenkilöille ilman tiedot ilmaisseiden toimivaltaisten viranomaisten nimenomaista suostumusta. Tiedot saa toimittaa ainoastaan niitä tarkoituksia varten, joihin mainitut viranomaiset ovat antaneet suostumuksensa, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja olosuhteita. Viimeksi mainitussa tapauksessa yhteysviranomainen ilmoittaa tästä välittömästi sille yhteysviranomaiselle, joka tiedot on lähettänyt.

3.  Edellä 74 artiklassa tarkoitetut viranomaiset sekä muut elimet ja luonnolliset ja oikeushenkilöt, jotka saavat luottamuksellisia tietoja tämän artiklan 1 kohdan tai 82 ja 92 artiklan mukaisesti, voivat käyttää tietoja ainoastaan tehtäviensä hoitamiseen ja erityisesti:

4.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen luomiseksi tietojenvaihtoa varten.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](79).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

5.  Tämä artikla sekä 81 ja 92 artikla eivät estä toimivaltaista viranomaista toimittamasta EAMV:lle, Euroopan järjestelmäriskikomitealle, keskuspankeille, EKPJ:lle ja EKP:lle, kun nämä toimivat rahapoliittisina viranomaisina, sekä tarvittaessa muille maksujärjestelmien valvonnasta vastuussa oleville viranomaisille niiden tehtävien suorittamista varten tarkoitettuja luottamuksellisia tietoja; näitä viranomaisia tai elimiä ei myöskään saa estää toimittamasta toimivaltaisille viranomaisille tietoja, joita ne saattavat tarvita tässä direktiivissä tai asetuksessa (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi.

86 artikla

Sitova sovittelu

1.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat saattaa EAMV:n käsiteltäväksi tilanteet, joissa jokin seuraavista pyynnöistä on hylätty tai pyyntöön ei ole vastattu kohtuullisessa ajassa:

Toimivaltaiset viranomaiset voivat saattaa EAMV:n käsiteltäväksi myös tilanteet, joissa toimivaltainen viranomainen on eri mieltä tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] säännöksiin liittyvästä toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen toimeen tai laiminlyöntiin liittyvästä menettelystä taikka toimen tai laiminlyönnin sisällöstä.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa EAMV voi toimia asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta kieltäytyä toimimasta 87 artiklassa tarkoitetun tietojensaantipyynnön johdosta ja EAMV:n mahdollisuutta toimia asetuksen (EU) N:o 1095/2010 17 artiklan mukaisesti.

87 artikla

Yhteistyöstä kieltäytyminen

Toimivaltainen viranomainen voi kieltäytyä pyydetystä yhteistyöstä 88 artiklan mukaisen tutkimuksen, valvontatoimen tai paikalla tehtävän tarkastuksen yhteydessä tai 85 artiklassa säädetystä tietojenvaihdosta ainoastaan silloin, kun

Kieltäytyessään yhteistyöstä toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava tästä pyynnön esittäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle ja EAMV:lle sekä annettava mahdollisimman yksityiskohtaiset tiedot asiasta.

88 artikla

Kuuleminen ennen toimiluvan myöntämistä

1.  Toisen jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia on kuultava ennen toimiluvan myöntämistä sijoituspalveluyritykselle, joka on jokin seuraavista:

2.  Luottolaitosten tai vakuutusyritysten valvonnasta vastaavia jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia on kuultava ennen toimiluvan myöntämistä sijoituspalveluyritykselle, joka on

3.  Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on kuultava toisiaan etenkin silloin, kun ne arvioivat osakkeenomistajien tai jäsenten soveltuvuutta sekä saman yhtymän toisen yksikön johtoon osallistuvien yritystä tosiasiassa johtavien henkilöiden mainetta ja kokemusta. Niiden on annettava toisilleen kaikki tiedot, jotka liittyvät osakkeenomistajien tai jäsenten soveltuvuuteen ja yritystä tosiasiassa johtavien henkilöiden maineeseen ja kokemukseen, ja joilla on merkitystä toisille toimivaltaisille viranomaisille myönnettäessä toimilupaa sekä arvioitaessa säännöllisesti toimintaedellytysten täyttymistä.

4.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen luomiseksi muiden toimivaltaisten viranomaisten kuulemista varten ennen toimiluvan myöntämistä.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](80).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

89 artikla

Vastaanottavien jäsenvaltioiden valtuudet

1.  Vastaanottavien jäsenvaltioiden on säädettävä, että toimivaltainen viranomainen voi velvoittaa kaikki sijoituspalveluyritykset, joilla on sivuliike niiden alueella, toimittamaan niille määräajoin sivuliikkeiden liiketoimintaa koskeva kertomus tilastollisia tarkoituksia varten.

2.  Hoitaessaan tämän direktiivin mukaisia velvollisuuksiaan vastaanottavien jäsenvaltioiden on säädettävä, että toimivaltainen viranomainen voi velvoittaa sijoituspalveluyritysten sivuliikkeet toimittamaan tarpeelliset tiedot sen valvomiseksi, että ne noudattavat niihin sovellettavia vastaanottavan jäsenvaltion asettamia normeja 37 artiklan 8 kohdassa säädetyissä tapauksissa. Nämä vaatimukset eivät saa olla tiukempia kuin vaatimukset, jotka sama jäsenvaltio on asettanut alueelleen sijoittautuneille yrityksille valvoakseen, että ne noudattavat samoja normeja.

90 artikla

Vastaanottavien jäsenvaltioiden varotoimenpiteet

1.  Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on selkeät ja todennettavissa olevat perusteet uskoa, että sen alueella palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella toimiva sijoituspalveluyritys rikkoo tämän direktiivin nojalla annetuista säännöksistä johtuvia velvollisuuksia, tai että sijoituspalveluyritys, jolla on sivuliike sen alueella, rikkoo sellaisia tämän direktiivin nojalla annetuista säännöksistä johtuvia velvollisuuksia, jotka eivät anna kyseiselle viranomaiselle toimivaltaa, sen on ilmoitettava tällaiset tiedot kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.  Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset toteavat, että sijoituspalveluyritys, jolla on sivuliike sen alueella, ei noudata tuossa jäsenvaltiossa tämän direktiivin niiden säännösten nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä, joilla annetaan toimivalta vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, näiden on vaadittava kyseistä sijoituspalveluyritystä korjaamaan sääntöjenvastainen tilanteensa.

Jos kyseinen sijoituspalveluyritys ei toteuta tarvittavia toimenpiteitä, vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen, että sijoituspalveluyritys korjaa sääntöjenvastaisen tilanteensa. Näiden toimenpiteiden luonteesta on ilmoitettava kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Jos sijoituspalveluyritys vastaanottavan jäsenvaltion toteuttamista toimenpiteistä huolimatta jatkaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa voimassa olevien, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen säännösten tai määräysten rikkomista, vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on, ilmoitettuaan tästä ensin kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sijoittajien suojaamiseksi ja markkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Tällaisista toimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja EAMV:lle.

Lisäksi vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi saattaa asian EAMV:n käsiteltäväksi, ja tämä voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla uskotun toimivallan mukaisesti.

3.  Jos säännellyn markkinan, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on selkeät ja todennettavissa olevat perusteet uskoa, että niiden alueella toimiva säännelty markkina, monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä tai organisoitu kaupankäyntijärjestelmä rikkoo tämän direktiivin nojalla annetuista säännöksistä johtuvia velvollisuuksia, sen on ilmoitettava nämä tiedot säännellyn markkinan, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Jos säännelty markkina tai monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen toteuttamista toimenpiteistä huolimatta tai toimenpiteiden osoittautuessa riittämättömiksi toimii edelleen tavalla, joka on selvästi vastaanottavan jäsenvaltion sijoittajien etujen vastainen tai haittaa markkinoiden asianmukaista toimintaa, vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on, ilmoitettuaan tästä ensin kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sijoittajien suojaamiseksi ja markkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, mihin kuuluu mahdollisuus estää tuota säänneltyä markkinaa tai monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tarjoamasta järjestelyjään vastaanottavaan jäsenvaltioon sijoittautuneiden etäkaupankäyntiä harjoittavien jäsenten tai markkinaosapuolten käyttöön. Tällaisista toimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja EAMV:lle.

Lisäksi vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi saattaa asian EAMV:n käsiteltäväksi, ja tämä voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla uskotun toimivallan mukaisesti.

4.  Edellä 1, 2 tai 3 kohdan mukaisesti toteutetut toimenpiteet, jotka käsittävät seuraamuksia tai sijoituspalveluyrityksen tai säännellyn markkinan toiminnan rajoittamista, on perusteltava asianmukaisesti ja niistä on ilmoitettava kyseiselle sijoituspalveluyritykselle tai säännellylle markkinalle.

91 artikla

Yhteistyö ja tietojen vaihto EAMV:n kanssaEuroopan finanssivalvojien järjestelmässä sekä EKPJ:n kanssa

-1 a.  Toimivaltaisten viranomaisten on Euroopan finanssivalvojien järjestelmän osapuolina tehtävä yhteistyötä luottamuksen ja täyden keskinäisen kunnioituksen hengessä erityisesti, kun varmistetaan asianmukaisten ja luotettavien tietojen kulku niiden ja muiden järjestelmän osapuolten välillä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti.

1.  Toimivaltaisten viranomaisten on tätä direktiiviä sovellettaessa tehtävä yhteistyötä EAMV:n kanssa asetuksen (EU) N:o 1095/2010 mukaisesti.

2.  Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava viipymättä EAMV:lle kaikki tiedot, jotka tämä tarvitsee tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] mukaisten tehtäviensä suorittamiseksi ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 ▌mukaisesti, ja tarvittaessa toimitettava EKPJ:n keskuspankeille kaikki tiedot, jotka ovat olennaisia niiden tehtävien hoitamiseksi.

91 a artikla

Tietosuoja

Toimivaltaisten viranomaisten on sovellettava direktiivin 95/46/EY säännöksiä ja kyseisen direktiivin kansallisia täytäntöönpanosäännöksiä henkilötietojen käsittelyyn, jota jäsenvaltiot suorittavat tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] puitteissa. EAMV soveltaa asetuksen (EY) N:o 45/2001 säännöksiä henkilötietojen käsittelyyn, jota se suorittaa tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] puitteissa.

91 b artikla

Huippunopeaa tietokoneistettua kaupankäyntiä käsittelevä EAMV:n neuvoa-antava komitea

91 c artikla

Rahoitusmarkkinoiden teknologiaa käsittelevä EAMV:n neuvoa-antava komitea

EAMV laatii ensimmäisen kohdan c alakohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella lisäohjeita parhaista käytännöistä koko unionin rahoitusmarkkinoilla.

III LUKU

YHTEISTYÖ KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA

92 artikla

Tietojenvaihto kolmansien maiden kanssa

1.  Jäsenvaltiot ja, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 33 artiklan mukaisesti, EAMV voivat tehdä tietojenvaihtoa koskevia yhteistyösopimuksia kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa ainoastaan, jos ilmaistuun tietoon sovelletaan vähintään 81 artiklassa säädettyjä salassapitotakeita vastaavia takeita. Tällaisen tietojenvaihdon on palveltava näiden toimivaltaisten viranomaisten tehtävien suorittamista.

Jäsenvaltioiden ja kolmannen maan välisen henkilötietojen toimittamisen on tapahduttava direktiivin 95/46/EY IV luvun mukaisesti.

EAMV:n ja kolmannen maan välisen henkilötietojen toimittamisen on tapahduttava asetuksen (EY) N:o 45/2001 9 artiklan mukaisesti.

Kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja yhteistyösopimuksia voidaan tehdä ainoastaan, jos ilmaistuun tietoon sovelletaan vähintään 81 artiklassa säädettyjä salassapitotakeita vastaavia takeita. Tällaisen tietojenvaihdon on palveltava näiden viranomaisten tai elinten taikka luonnollisten tai oikeushenkilöiden tehtävien hoitamista. Jos yhteistyösopimukseen sisältyy henkilötietojen toimittamista jäsenvaltiosta, siinä on noudatettava direktiivin 95/46/EY IV lukua sekä asetusta (EY) N:o 45/2001, jos EAMV osallistuu henkilötietojen toimittamiseen.

2.  Jos tiedot ovat lähtöisin toisesta jäsenvaltiosta, ne saa ilmaista ainoastaan tiedot antaneiden toimivaltaisten viranomaisten nimenomaisella suostumuksella ja tarvittaessa ainoastaan niihin tarkoituksiin, joita varten viranomaiset ovat antaneet suostumuksensa. Samaa säännöstä sovelletaan kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten toimittamiin tietoihin.

VII OSASTO

1 LUKU

DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET

94 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.  Siirretään 2 artiklan 3 kohdassa, 4 artiklan 2 kohdan 1, 3, 11, 12 ja 27–33 d alakohdassa, 13 artiklan 1 kohdassa, 16 artiklan 12 kohdassa, 17 artiklan 6 kohdassa, 23 artiklan 3 kohdassa, 24 artiklan 8 kohdassa, 25 artiklan 6 kohdassa, 27 artiklan 7 kohdassa, 28 artiklan 3 kohdassa, 30 artiklan 5 kohdassa, 32 artiklan 3 kohdassa, 35 artiklan 8 kohdassa, 44 artiklan 4 kohdassa, 51 artiklan 7 kohdassa, 52 artiklan 6 kohdassa, 53 artiklan 4 kohdassa, 60 artiklan 5 kohdassa, 66 artiklan 6 ja 7 kohdassa, 67 artiklan 7 ja 8 kohdassa, 67 a artiklan 3 ja 6 kohdassa, 68 artiklan 5 kohdassa ja 83 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi ... päivästä ...kuuta ...*(81).

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 3 kohdassa, 4 artiklan 2 kohdan 1, 3, 11, 12 ja 27–33 d alakohdassa, 13 artiklan 1 kohdassa, 16 artiklan 12 kohdassa, 17 artiklan 6 kohdassa, 23 artiklan 3 kohdassa, 24 artiklan 8 kohdassa, 25 artiklan 6 kohdassa, 27 artiklan 7 kohdassa, 28 artiklan 3 kohdassa, 30 artiklan 5 kohdassa, 32 artiklan 3 kohdassa, 35 artiklan 8 kohdassa, 44 artiklan 4 kohdassa, 51 artiklan 7 kohdassa, 52 artiklan 6 kohdassa, 53 artiklan 4 kohdassa, 60 artiklan 5 kohdassa, 66 artiklan 6 ja 7 kohdassa, 67 artiklan 7 ja 8 kohdassa, 67 a artiklan 3 ja 6 kohdassa, 68 artiklan 5 kohdassa tai 83 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.  Edellä olevien 2 artiklan 3 kohdan, 4 artiklan 2 kohdan 1, 3, 11, 12 ja 27–33 d alakohdan, 13 artiklan 1 kohdan, 16 artiklan 12 kohdan, 17 artiklan 6 kohdan, 23 artiklan 3 kohdan, 24 artiklan 8 kohdan, 25 artiklan 6 kohdan, 27 artiklan 7 kohdan, 28 artiklan 3 kohdan, 30 artiklan 5 kohdan, 32 artiklan 3 kohdan, 35 artiklan 8 kohdan, 44 artiklan 4 kohdan, 51 artiklan 7 kohdan, 52 artiklan 6 kohdan, 53 artiklan 4 kohdan, 60 artiklan 5 kohdan, 66 artiklan 6 ja 7 kohdan, 67 artiklan 7 ja 8 kohdan, 67 a artiklan 3 ja 6 kohdan, 68 artiklan 5 kohdan tai 83 artiklan 7 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.

2 LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET

95 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa komission päätöksellä 2001/528/EY(82) perustettu Euroopan arvopaperikomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011(83) tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa ▌.

3 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

96 artikla

Kertomukset ja tarkistaminen

1.  Komissio antaa ennen [... päivää ...kuuta ...](84) EAMV:ta kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen

96 a artikla

EAMV:n henkilöstö ja resurssit

EAMV arvioi viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](85) tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] mukaisten valtuuksiensa ja tehtäviensä vastaanottamisesta aiheutuvat henkilöstö- ja resurssitarpeensa ja toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

97 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ja julkaistava 1–5, 7, 9, 10, 13–25, 27–32, 34–37, 39, 41–46, 48, 51–54, 59–69 a, 71–77, 79, 80, 83, 84, 85, 87–90 ja 92–99 artiklan sekä liitteiden I ja II [luettelo kaikista artikloista, joissa on sisällöllisiä muutoksia direktiiviin 2004/39/EY verrattuna] noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset [viimeistään ... päivänä ...kuuta ...](86)*. Niiden on toimitettava viipymättä nämä säännökset kirjallisina samoin kuin näiden säännösten ja tämän direktiivin välinen vastaavuustaulukko komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. Niissä on oltava myös maininta, jossa tarkennetaan, että voimassa olevissa laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä olevat viittaukset tällä direktiivillä kumottuihin direktiiveihin on katsottava viittauksiksi tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset ja maininta tehdään.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä [… päivästä …kuuta ...](87) lukuun ottamatta säännöksiä, joilla 67 artiklan 2 kohta saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja joita sovelletaan [… päivästä …kuuta ... ](88)*.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle ja EAMV:lle.

98 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 2004/39/EY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä II a olevassa A osassa tarkoitetuilla säädöksillä, [... päivästä ...kuuta ...](89)**, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä II a olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava direktiivi 2004/39/EY osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Viittauksia direktiiviin 2004/39/EY tai direktiiviin 93/22/ETY pidetään viittauksina tähän direktiiviin tai asetukseen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] liitteessä II b olevissa A ja B osassa olevien vastaavuustaulukkojen mukaisesti.

Viittauksia direktiivien 2004/39/EY ja 93/22/ETY artikloihin tai niissä annettuihin määritelmiin pidetään viittauksina tämän direktiivin artikloihin tai niissä annettuihin vastaaviin määritelmiin.

98 a artikla

Direktiivin 98/26/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 98/26/EY seuraavasti:

Lisätään 1 artiklaan alakohta seuraavasti:"

Tätä direktiiviä ei sovelleta sellaisista yksiköistä muodostuviin päästöoikeuksiin, jotka on tunnustettu kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä 13 päivänä lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY vaatimuksia vastaaviksi+.

+ EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32.

99 artikla

Siirtymäsäännökset

▌Kolmansien maiden yritykset voivat ▌tarjota palveluja ja harjoittaa toimintaa sivuliikkeen kautta jäsenvaltioissa kansallisten järjestelmien mukaisesti yhden vuoden ajan siitä, kun komissio on tehnyt asianomaista kolmatta maata koskevan päätöksen 41 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

▌

100 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

101 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE I

LUETTELOT PALVELUISTA JA TOIMINNASTA SEKÄ RAHOITUSVÄLINEISTÄ

A OSA

SIJOITUSPALVELUT JA -TOIMINTA

1)  Yhtä tai useampaa rahoitusvälinettä koskevien toimeksiantojen vastaanottaminen ja välittäminen

2)  Toimeksiantojen toteuttaminen asiakkaiden lukuun

3)  Kaupankäynti omaan lukuun

4)  Salkunhoito

5)  Sijoitusneuvonta

6)  Rahoitusvälineiden merkinnän ja/tai rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun järjestäminen merkintätakauksen perusteella

7)  Rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun järjestäminen ilman merkintätakausta

8)  Monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ylläpito

▌

10)  Organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ylläpito

B OSA

OHEISPALVELUT

-1 a)  Rahoitusvälineiden säilyttäminen ja hoito asiakkaiden lukuun, mukaan lukien säilytyspalvelut ja muut asiaan liittyvät palvelut, kuten kassanhallinta tai vakuushallinta

1)  Luoton- tai lainananto sijoittajalle, jotta tämä voi toteuttaa liiketoimen yhdellä tai useammalla rahoitusvälineellä, silloin kun luottoa tai lainaa myöntävä yritys on mukana liiketoimessa

2)  Yrityksille annettava neuvonta pääomarakenteesta, teollisuusstrategiasta sekä muista näihin liittyvistä kysymyksistä sekä yritysten sulautumista ja yritysostoja koskeva neuvonta ja palvelut

3)  Valuuttapalvelut, jos nämä liittyvät sijoituspalvelujen tarjoamiseen

4)  Sijoitustutkimus ja rahoitusanalyysi tai muuntyyppiset yleiset suositukset, jotka liittyvät kaupankäyntiin rahoitusvälineillä

5)  Merkintäsitoumuksia koskevat palvelut

6)  Sijoituspalvelut ja -toiminnat sekä liitteessä I olevassa A ja B osassa tarkoitetut oheispalvelut, jotka liittyvät C osan 5, 6, 7 ja 10 kohdassa olevia johdannaisvälineitä koskeviin toimiin, kun nämä ovat yhteydessä sijoitus- tai oheispalvelujen tarjontaan

C OSA

RAHOITUSVÄLINEET

1)  Siirtokelpoiset arvopaperit

2)  Rahamarkkinavälineet

3)  Yhteissijoitusyritysten osuudet

4)  Optiot, futuurit, swapit, korkotermiinit ja muut johdannaissopimukset, joiden kohde-etuutena on arvopaperi, valuutta, korko tai tuotto ▌taikka toinen johdannaissopimus, rahoitusindeksi tai rahoitusmittari ja jotka voidaan toteuttaa kohde-etuus luovuttaen tai nettoarvon tilityksellä

5)  Optiot, futuurit, swapit, korkotermiinit ja muut johdannaissopimukset, joiden kohde-etuus on hyödyke ja jotka on toteutettava nettoarvon tilityksellä tai jotka voidaan toteuttaa nettoarvon tilityksellä jonkin osapuolen niin halutessa (muutoin kuin maksun laiminlyönnin yhteydessä tai sopimuksen päättyessä muusta syystä)

6)  Optiot, futuurit, swapit ja muut johdannaissopimukset, joiden kohde-etuutena on hyödyke ja joita ei ole tarkoitus toteuttaa kohde-etuus luovuttaen, edellyttäen, että niillä käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla, organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä tai monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä

6 a)  Sijoituksiin liittyviin rahoitusvälineisiin liittyvät vakuutussopimukset

7)  Optiot, futuurit, swapit, termiinit ja muut johdannaissopimukset, joiden kohde-etuus on hyödyke ja jotka voidaan toteuttaa kohde-etuus luovuttaen, mutta joita ei ole mainittu muuten C osan 6 kohdassa ja joita ei ole tarkoitettu kaupallisiin tarkoituksiin sekä jotka ovat luonteeltaan muiden johdannaisrahoitusvälineiden kaltaisia, kun otetaan muun muassa huomioon, että ne on selvitetty tunnustettujen selvityslaitosten kautta ja että ne ovat säännöllisesti vakuuksien muutospyynnön kohteina

8)  Luottoriskin siirtoon tarkoitetut johdannaissopimukset

9)  Hinnanerosopimukset (Financial Contracts for Differences)

10)  Optiot, futuurit, swapit, korkotermiinit ja muut johdannaissopimukset, joihin liittyvät ilmastonvaihtelut, kuljetusmaksut, päästöoikeudet tai inflaatioasteet tai muut viralliset taloustilastot ja jotka on toteutettava nettoarvon tilityksellä tai jotka voidaan toteuttaa nettoarvon tilityksellä jonkin osapuolen niin halutessa (muutoin kuin maksun laiminlyönnin yhteydessä tai sopimuksen päättyessä muusta syystä), sekä muut johdannaissopimukset, jotka liittyvät omaisuuteen, oikeuksiin, joukkovelkakirjoihin, indekseihin ja toimiin, joita ei ole mainittu tässä C osassa ja jotka ovat luonteeltaan muiden johdannaisrahoitusvälineiden kaltaisia, kun otetaan muun muassa huomioon, käydäänkö niillä kauppaa säännellyillä markkinoilla, organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä vai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, selvitetäänkö ne tunnustettujen selvityslaitosten kautta ja ovatko ne säännöllisesti vakuuksien muutospyynnön kohteina

11)  Sellaisista yksiköistä muodostuvat päästöoikeudet, jotka on tunnustettu direktiivin 2003/87/EY vaatimuksia vastaaviksi

11 a)  7 ja 10 kohtaan liittyvät lisäedellytykset

1.  Edellä olevaa 7 kohtaa sovellettaessa sopimusta, joka ei ole jäljempänä olevan 2 kohdan mukainen spot-sopimus ja joka ei kuulu 4 kohdan soveltamisalaan, on pidettävä muiden johdannaisrahoitusvälineiden kaltaisena ja sellaisena, ettei sitä ole tarkoitettu kaupallisiin tarkoituksiin, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

2.  Spot-sopimuksella tarkoitetaan 1 kohtaa sovellettaessa hyödykkeen, omaisuuserän tai oikeuden myynnistä tehtyä sopimusta, jonka ehtojen mukaan toimitus tapahtuu ajassa, joka on pidempi seuraavista vaihtoehdoista:

Riippumatta sopimuksen nimenomaisista ehdoista sopimus ei kuitenkaan ole spot-sopimus, jos sopimuspuolet ovat yksimielisiä siitä, että kohde-etuuden toimittamista lykätään eikä sitä toteuteta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa määräajassa.

3.  Edellä olevaa 10 kohtaa sovellettaessa johdannaissopimusta, jonka kohde-etuus on tässä kohdassa mainittu kohde-etuus, on pidettävä muiden johdannaisrahoitusvälineiden kaltaisena, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

4.  Sopimuksen on katsottava olevan tarkoitettu kaupallisiin tarkoituksiin 7 kohtaa sovellettaessa, eikä sitä ole pidettävä muiden johdannaisrahoitusvälineiden kaltaisena 7 ja 10 kohtaa sovellettaessa, jos toinen sopimuspuoli on energiansiirtoverkon, energiantasausjärjestelmän tai johtoverkoston ylläpitäjä tai hallinnoija ja sopimus on tarpeellinen energian tarjonnan ja käytön pitämiseksi tasapainossa tiettynä ajankohtana.

5.  Edellä olevan 10 kohdan soveltamisalaan kuuluu 10 kohdassa mainittujen johdannaissopimusten kaltaisten johdannaisten lisäksi johdannaissopimus, joka liittyy mihin tahansa seuraavista kohde-etuuksista, jos se täyttää sekä 10 kohdassa että 3 kohdassa asetetut kriteerit:

D OSA

LUETTELO TIETOPALVELUISTA

1)  hyväksytyn julkistamisjärjestelyn käyttö

2)  konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan käyttö

3)  hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän käyttö.

LIITE II

TÄSSÄ DIREKTIIVISSÄ TARKOITETUT AMMATTIMAISET ASIAKKAAT

Ammattimaisella asiakkaalla tarkoitetaan asiakasta, jolla on riittävästi kokemusta, tietämystä ja asiantuntemusta itsenäisten sijoituspäätösten tekemiseen ja niistä aiheutuvien riskien asianmukaiseen arviointiin. Jotta asiakasta voidaan pitää ammattimaisena asiakkaana, hänen on täytettävä seuraavat perusteet:

I.  AMMATTIMAISIKSI KATSOTUT ASIAKASRYHMÄT

Edellä tarkoitettuja yksikköjä on pidettävä ammattimaisina sijoittajina. Niille on kuitenkin annettava mahdollisuus tulla pyynnöstä kohdelluksi ei-ammattimaisina sijoittajina, ja sijoituspalveluyritykset voivat tarjota niille kattavamman suojan. Jos sijoituspalveluyrityksen asiakas on edellä mainittu yritys, sijoituspalveluyrityksen on tiedotettava sille ennen palvelujen tarjoamista yrityksen saatavilla olevien tietojen perusteella, että asiakasta pidetään ammattimaisena sijoittajana ja kohdellaan sen mukaisesti, elleivät sijoituspalveluyritys ja asiakas toisin sovi. Sijoituspalveluyrityksen on myös ilmoitettava asiakkaalle, että asiakas voi pyytää sopimusehtojen muuttamista varmistaakseen kattavamman suojan.

Ammattimaiseksi sijoittajaksi katsotun asiakkaan vastuulla on pyytää kattavampaa suojaa, jos se katsoo, ettei se pysty arvioimaan tai hallitsemaan asianmukaisesti kyseessä olevia riskejä.

Ammattimaisena sijoittajana pidettävä asiakas saa kattavamman suojan, jos asiakas tekee kirjallisen sopimuksen sijoituspalveluyrityksen kanssa siitä, että sitä ei kohdella ammattimaisena sijoittajana kaupankäynnin menettelytapasääntöjä sovellettaessa. Tällaisessa sopimuksessa on täsmennettävä, sovelletaanko tätä yhteen vai useampaan palveluun tai liiketoimeen, taikka yhden- vai useammantyyppiseen tuotteeseen tai liiketoimeen.

II.  ASIAKKAAT, JOITA VOIDAAN PYYNNÖSTÄ KOHDELLA AMMATTIMAISINA SIJOITTAJINA

II.1.  Tunnistamisperusteet

Muille kuin edellä I jaksossa tarkoitetuille asiakkaille, mukaan lukien julkisen sektorin elimet paikallisviranomaisia ja kuntia lukuun ottamatta ja yksityiset sijoittajat, voidaan myös antaa mahdollisuus olla käyttämättä joitakin menettelytapasääntöjen soveltamisen tarjoamista suojatoimenpiteistä.

Sijoituspalveluyritysten on näin ollen voitava kohdella edellä mainittuja asiakkaita ammattimaisina sijoittajina edellyttäen, että jäljempänä mainitut asianmukaiset perusteet täyttyvät ja menettelyä noudatetaan. Näillä asiakkailla ei kuitenkaan voi olettaa olevan I jaksossa lueteltuihin ryhmiin verrattavissa olevaa markkinatietoa ja -kokemusta.

Luopuminen menettelytapasääntöjen tavanomaisen soveltamisen tarjoamasta suojasta katsotaan päteväksi ainoastaan silloin, kun sijoituspalveluyrityksen tekemä riittävän laaja arvio asiakkaan asiantuntemuksesta, kokemuksesta ja tietämyksestä antaa suunniteltujen liiketoimien tai palvelujen osalta kohtuulliset takeet siitä, että asiakkaalla on valmiudet tehdä itsenäisiä sijoituspäätöksiä ja ymmärtää niihin liittyvät riskit.

Rahoitusalaa koskevien direktiivien nojalla toimiluvan saaneiden yksikköjen johtoa koskevia luotettavuus- ja soveltuvuusvaatimuksia voidaan pitää esimerkkeinä asiantuntemuksen ja tietämyksen arvioinnista. Pienten yksikköjen osalta edellä mainitun arvioinnin kohteena pitäisi olla henkilö, jolla on valtuudet toteuttaa liiketoimia yksikön lukuun.

II.2.  MENETTELY

Ennen kuin sijoituspalveluyritys päättää hyväksyä tällaisen pyynnön, sen on toteutettava kaikki kohtuullisina pidettävät toimenpiteet varmistaakseen, että ammattimaisen sijoittajan kohtelua hakeva asiakas täyttää II.1 kohdassa esitetyt vaatimukset.

Jos asiakkaat on jo luokiteltu ammattimaisiksi sijoittajiksi edellä mainittujen perusteiden ja menettelyjen kaltaisella tavalla, tämän liitteen nojalla annettujen uusien sääntöjen ei ole tarkoitus vaikuttaa niiden ja sijoituspalveluyritysten välisiin suhteisiin.

Yritysten on otettava käyttöön asianmukaiset ja kirjalliset sisäiset toimintalinjat ja menettelyt asiakkaiden luokittelemiseksi. Ammattimaisten asiakkaiden vastuulla on tiedottaa sijoituspalveluyritykselle muutoksista, jotka voivat vaikuttaa niiden kulloiseenkin luokitukseen. Jos sijoituspalveluyritys kuitenkin saa tietää, ettei asiakas enää täytä alkuperäisiä edellytyksiä, joihin ammattimaisena sijoittajana kohtelu perustui, sijoituspalveluyrityksen on toteutettava aiheelliset toimet.

LIITE II A

Osa A

Kumottu direktiivi ja luettelo sen myöhemmistä muutoksista (98 artiklassa tarkoitettu)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY (EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/31/EY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2006, rahoitusvälineiden markkinoista eräiden määräaikojen osalta (EUVL L 114, 27.4.2006, s. 60)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/44/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, rahoitusalalla tapahtuvaan omistusosuuksien hankintaan ja lisäämiseen sovellettavien toiminnan vakauden arviointia koskevien menettelysääntöjen ja periaatteiden osalta (EUVL L 247, 21.9.2007, s. 1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/10/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, rahoitusvälineiden markkinoista komissiolle siirretyn täytäntöönpanovallan osalta (EUVL L 76, 19.3.2008, s. 33)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/78/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen), Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) toimivaltuuksien osalta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 120)

LIITE II B

Vastaavuustaulukot