Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Perjantai 26. lokakuuta 2012 - Strasbourg
Ihmisoikeustilanne Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa
 Tyttöjen syrjintä Pakistanissa, erityisesti Malala Yousafzain tapaus
 Kambodžan tilanne
 EU:n ja Yhdysvaltojen sopimus toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamisesta ***
 Innovatiiviset rahoitusvälineet tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä
 Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2011
 Rahoitusvälineiden markkinat ja direktiivin 2004/39/EY kumoaminen ***I
 Rahoitusvälineiden markkinat ja OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun asetuksen (EMIR-asetus) muuttaminen ***I
 Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuoden 2012 painopisteiden täytäntöönpano
 EU:n ja Venäjän väliset kauppasuhteet Venäjän WTO:hon liittymisen jälkeen
 Valko-Venäjän vaalit
 Georgian vaalit

Ihmisoikeustilanne Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa
PDF 185kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. lokakuuta 2012 Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ihmisoikeustilanteesta (2012/2842(RSP))
P7_TA(2012)0400RC-B7-0476/2012

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin suhteista Persianlahden yhteistyöneuvostoon(1),

–  ottaa huomioon parlamentin suhteista Arabian niemimaahan vastaavan valtuuskunnan 29. huhtikuuta – 3. toukokuuta 2012 tekemän vierailun Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden arabiemiirikuntien perustuslain 30 artiklan,

–  ottaa huomioon arabimaiden ihmisoikeuksien peruskirjan, jonka sopimuspuoli Yhdistyneet arabiemiirikunnat on,

–  ottaa huomioon vuosittaiset ihmisoikeusraporttinsa,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategisen kehyksen ja toimintasuunnitelman,

–  ottaa huomioon vuonna 2004 laaditut ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat, jotka on ajantasaistettu vuonna 2008,

–  ottaa huomioon Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2012 pidetyn EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston 22. yhteisneuvoston ja ministerikokouksen yhteispuheenjohtajien lausunnon,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan 20. huhtikuuta 2011 pidetyn EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston yhteisneuvoston ja ministerikokouksen päätteeksi antaman lausunnon sekä varapuheenjohtajan / korkean edustajan 25. kesäkuuta 2012 pidetyn EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston 22. yhteisneuvoston ja ministerikokouksen jälkeen antamat lausunnot,

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 1989 tehdyn Euroopan yhteisön ja Persianlahden yhteistyöneuvoston välisen yhteistyösopimuksen,

–  ottaa huomioon yhteisen toimintaohjelman (2010–2013) EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston vuonna 1989 tekemän yhteistyösopimuksen täytäntöön panemiseksi,

  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon lisäpöytäkirjan ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta (Palermon pöytäkirja) sekä YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen ja yleissopimuksen lapsen oikeuksista,

–  ottaa huomioon ihmiskauppaa, erityisesti nais- ja lapsikauppaa, käsittelevän YK:n erityisraportoijan 12. huhtikuuta 2012 antamat suositukset,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 4 kohdan,

A.  toteaa, että Yhdistyneiden arabiemiirikuntien hallitus on tiukentanut ihmisoikeuksien puolustajien ja kansalaisjärjestöaktivistien vastaisia toimiaan vuonna 2012, minkä seurauksena poliittisten vankien lukumäärä on noussut 64:ään;

B.  toteaa, että useimpia heistä pidetään vangittuina oloissa, joissa heihin ei saada yhteyttä, heitä väitetään kidutetun eikä heillä ole oikeusavustajaa;

C.  ottaa huomioon, että vangittujen joukossa on muun muassa Yhdistyneiden arabiemiirikuntien opiskelijaliiton puheenjohtaja Mansoor al-Ahmadi, virassa oleva tuomari Mohamed al-Abdouly, kaksi entistä tuomaria Khamis al-Zyoudiand ja Ahmed al-Za’abi sekä kaksi tunnettua ihmisoikeusasianajajaa Mohamed al-Mansoori – asianajajaliiton entinen puheenjohtaja – ja Mohamed al-Roken;

D.  toteaa, että vangituille oikeusapua tarjoavan sikäläisen asianajajan työntekijöitä vastaan on käynnistetty eri väitteiden mukaan järjestelmällinen häirintä- ja pelottelukampanja, joka ilmeni muun muassa kolmen muunmaalaisen kansalaisen maastakarkotuksena kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä; toteaa, että myös asianajajia, jotka ovat matkustaneet Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin tarjotakseen vangituille oikeusapua, on häiritty;

E.  ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustajia ja demokratia-aktivisteja on häiritty, heille on määrätty matkustuskieltoja ja ilmaisun- ja kokoontumisvapautta koskevia rajoituksia, heitä on pidätetty mielivaltaisesti, heiltä on riistetty kansalaisuus, heitä on karkotettu maasta ja heitä on pidetty laittomasti vangittuina;

F.  ottaa huomioon Yhdistyneiden arabiemiirikuntien viranomaisten väittävän, että rajoitusten kiristäminen on vastatoimi ulkomailta ohjatulle islamistien salajuonelle, jolla pyritään kaatamaan hallitus; toteaa, että kaikilla vangituilla on yhteyksiä al-Islahiin, rauhanomaiseen islamistiryhmään, joka on toiminut maassa vuodesta 1974; katsoo olevan näyttöä siitä, että kansallista turvallisuutta käytetään verukkeena rauhanomaiseen aktivismiin kohdistetuille rajoituksille, joilla pyritään tukahduttamaan perustuslaillisia uudistuksia ja kansalaisuudettomuuden kaltaisia ihmisoikeuskysymyksiä koskevat vaatimukset;

G.  toteaa, että tunnettu ihmisoikeuksien puolustaja ja bloggaaja Ahmed Mansoor on pahoinpidelty kahdesti viimeisten viikkojen aikana ja että häntä pelotellaan ja uhkaillaan jatkuvasti; toteaa, että häntä pidettiin vangittuna seitsemän kuukautta vuonna 2011 ennen kuin hänet tuomittiin marraskuussa maan korkea-arvoisten virkamiesten loukkaamisesta; toteaa, että viranomaiset ovat ottaneet häneltä passin pois ja mielivaltaisesti kieltäneet häntä matkustamasta;

H.  toteaa, että muiden aktivistien tapaan Mansooria syytettiin maan poliittisten johtajien loukkaamisesta sen jälkeen kun hän oli järjestänyt ja allekirjoittanut vetoomuksen, jolla vaadittiin poliittisten osallistumismahdollisuuksien lisäämistä vaaleilla valitun ja täydet lainsäädäntö- ja sääntelyoikeudet omaavan parlamentin kautta;

I.  ottaa huomioon, että valtionsyyttäjä antoi 15. heinäkuuta 2012 lausunnon, jossa hän ilmoitti, että pidätettyjen poliittisten vastustajien ryhmää tutkittaisiin valtion turvallisuuden vastaisesta rikosjuonesta, toimimisesta maan perustuslaillista ja hallintojärjestelmää vastaan sekä yhteydenpidosta ulkomaisiin järjestöihin ja ulkomaisia etuja ajaviin tahoihin;

J.  ottaa huomioon, että vaikka Yhdistyneiden arabiemiirikuntien perustuslaki suojelee sananvapautta ja lehdistön vapautta, maan rikoslain mukaan viranomaiset voivat nostaa syytteitä hallitusta arvostelleita henkilöitä vastaan; ottaa huomioon, että ainakin yksi internet-keskustelufoorumi on suljettu ja että maan sisäiset yhteydet lukuisiin poliittisiin verkkosivustoihin on estetty;

K.  ottaa huomioon, että Yhdistyneiden arabiemiirikuntien viranomaiset ovat lopettaneet vuonna 2012 demokratiaa alueella edistäviä merkittäviä kansainvälisesti tunnettuja kansalaisjärjestöjä ja että he ovat erityisesti sulkeneet kansallisen demokratiainstituutin Dubain toimiston sekä saksalaisen demokratiaa edistävän ajatushautomon Konrad Adenauer -säätiön toimiston Abu Dhabissa;

L.  ottaa huomioon, että ihmiskauppaa käsittelevän YK:n erityisraportoijan kertomuksen mukaan työvoiman hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa ihmiskauppaa harjoitetaan edelleen laajalti Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa kyseisen kaupan uhrien jäädessä tuntemattomiksi;

M.  ottaa huomioon, että hallitus ei juurikaan ole edistynyt naisten syrjintää käsittelevän CEDAW-komitean vuoden 2010 alkupuolella antamien suositusten täytäntöönpanossa;

N.  ottaa huomioon, että Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa langetetaan edelleen kuolemantuomioita;

1.  pitää erittäin huolestuttavina Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa niihin ihmisoikeuksien puolustajiin, poliittisiin aktivisteihin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoihin kohdistettua väkivaltaa, sortoa ja pelottelua, jotka käyttävät rauhanomaisesti ilmaisun-, mielipiteen- ja kokoontumisvapautta koskevia perusoikeuksiaan; vaatii Yhdistyneiden arabiemiirikuntien viranomaisia lopettamaan viipymättä meneillään olevat sortotoimet;

2.  vaatii vapauttamaan ehdoitta kaikki mielipidevangit ja aktivistit sekä ihmisoikeuksien puolustajat ja kehottaa Yhdistyneiden arabiemiirikuntien viranomaisia varmistamaan, että pidätetyt, joiden katsotaan rikkoneen lakia, tuodaan oikeuteen ja asetetaan syytteeseen rikoksesta ja että heille tarjotaan mahdollisuus saada oikeusavustaja, jonka he voivat itse valita;

3.  kehottaa Yhdistyneiden arabiemiirikuntien viranomaisia tutkimaan perusteellisesti ja puolueettomasti niin Ahmed Mansoorin pahoinpitelyn ja häntä vastaan julkisesti esitetyt uhkaukset kuin kaikki muutkin häirintä- ja pahoinpitelytapaukset;

4.  vaatii noudattamaan kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, ilmaisunvapaus niin verkossa kuin sen ulkopuolella, kokoontumisvapaus, naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo, syrjinnän torjuminen ja oikeus puolueettomaan oikeudenkäyntiin mukaan luettuina;

5.  suhtautuu myönteisesti Yhdistyneiden arabiemiirikuntien liittymiseen kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaiseen YK:n yleissopimukseen 19. heinäkuuta 2012 ja kehottaa maan viranomaisia todistamaan sitoutumisensa hyväksymänsä yleissopimuksen velvoitteisiin tutkimalla perusteellisesti, puolueettomasti ja riippumattomasti väitteet kidutuksista ja väitteet, jotka koskevat tahdonvastaisesti kadonneita henkilöitä;

6.  kehottaa Yhdistyneitä arabiemiirikuntia vahvistamaan aikomuksensa noudattaa korkeimpia mahdollisia ihmisoikeuksien edistämiseen ja suojelemiseen liittyviä normeja YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyttä vuosina 2013–2015 koskevan hakemuksensa mukaisesti ratifioimalla kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen valinnaisine pöytäkirjoineen sekä esittämällä kaikille YK:n erityismenettelyn mukaisesti valtuutetuille pysyvän kutsun vierailla maassa;

7.  tuomitsee kuolemanrangaistuksen soveltamisen kaikissa oloissa;

8.  pitää myönteisenä EU:n uuden ihmisoikeuspaketin hyväksymistä ja kehottaa unionin toimielimiä, ihmisoikeuksista vastaava Euroopan unionin erityisedustaja mukaan luettuna, ryhtymään yhdessä 27 jäsenvaltion kanssa konkreettisiin toimiin varmistaakseen, että EU noudattaa Yhdistyneitä arabiemiirikuntia kohtaan selkeää ja periaatteellista politiikkaa, jossa otetaan huomioon jatkuvat ja vakavat ihmisoikeusloukkaukset maassa toteuttamalla toimia, antamalla julkilausumia ja käynnistämällä aloitteita ihmisoikeusneuvostossa;

9.  kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin korkeaa edustajaa ja unionin toimielimiä pitämään ihmisoikeudet kaikkien kolmansien maiden kanssa ylläpitämiensä suhteiden ytimessä, strategiset kumppanit mukaan luettuina, ja korostamaan tätä näkökohtaa erityisesti EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston seuraavassa kokouksessa;

10.  pitää olennaisen tärkeänä jatkaa ponnisteluja, jotta voidaan lisätä EU:n ja Persianlahden alueen välistä yhteistyötä ja edistää keskinäistä ymmärtämystä ja luottamusta; katsoo, että Euroopan parlamentin ja sen alueen kumppaneiden säännölliset parlamenttienväliset kokoukset tarjoavat merkittävän foorumin rakentavan ja rehellisen vuoropuhelun kehittämiseksi yhteistä huolta aiheuttavista kysymyksistä;

11.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Yhdistyneiden arabiemiirikuntien hallitukselle ja parlamentille, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komissiolle, ihmisoikeuksista vastaavalle Euroopan unionin erityisedustajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille, Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetulle sekä Persianlahden yhteistyöneuvoston jäsenvaltioiden hallituksille.

(1) EUVL C 247 E, 17.8.2012, s. 1.


Tyttöjen syrjintä Pakistanissa, erityisesti Malala Yousafzain tapaus
PDF 132kWORD 50k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. lokakuuta 2012 tyttöjen syrjinnästä Pakistanissa ja erityisesti Malala Yousafzain tapauksesta (2012/2843(RSP))
P7_TA(2012)0401RC-B7-0477/2012

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman naisten tilanteesta Afganistanissa ja Pakistanissa(1),

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa ihmisoikeuksista ja demokratiasta Pakistanissa, erityisesti 20. tammikuuta 2011(2) ja 20. toukokuuta 2010(3) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista maailmassa ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla, mukaan luettuina vaikutukset EU:n strategiseen ihmisoikeuspolitiikkaan(4),

–  ottaa huomioon korkean edustajan tiedottajan 10. lokakuuta 2012 antaman lausunnon nuoren ihmisoikeuksien puolustajan ampumisesta Pakistanissa,

–  ottaa huomioon UN Women -järjestön puheenjohtajan 10. lokakuuta 2012 antaman lausunnon, jossa tuomitaan Malala Yousafzaita vastaan tehty isku,

–  ottaa huomioon 21. helmikuuta 2011 hyväksytyt neuvoston päätelmät uskontoon tai vakaumukseen perustuvasta suvaitsemattomuudesta, syrjinnästä ja väkivallasta,

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2012 vahvistetun EU:n ja Pakistanin välisen viisivuotisen toimintasuunnitelman, jonka painopisteisiin kuuluvat muun muassa hyvä hallintotapa, yhteistyö naisten voimaannuttamisen alalla sekä ihmisoikeuksia koskeva vuoropuhelu,

–  ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2012 hyväksytyt neuvoston päätelmät, joissa muistutettiin odotuksista, jotka koskevat ihmisoikeuksien edistämistä ja kunnioittamista,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Lapsille erikoisasema EU:n ulkoisissa toimissa” (KOM(2008)0055),

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 26 artiklan,

–  ottaa huomioon kaikkinaisen naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamisesta 18. joulukuuta 1979 tehdyn YK:n yleissopimuksen (CEDAW) ja 20. joulukuuta 1993 annetun naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskevan YK:n julistuksen,

–  ottaa huomioon naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1325 (2000) ja 1820 (2008) sekä naisiin ja lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan torjumista aseellisissa konflikteissa koskevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1888 (2009), jossa korostetaan kaikkien valtioiden vastuuta siitä, että rankaisemattomuus lopetetaan ja että syytteitä nostetaan niitä vastaan, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksiin, mukaan luettuna naisiin ja tyttöihin kohdistuva seksuaalinen ja muu väkivalta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 4 kohdan,

A.  panee merkille, että 9. lokakuuta 2012 Malala Yousafzai, 14-vuotias Swatin laaksosta kotoisin oleva tyttö, valittiin iskun kohteeksi koulubussissa matkalla kotiin ja häntä ammuttiin päähän ja niskaan, jolloin hän loukkaantui vakavasti, ja että iskussa haavoittui myös kaksi muuta tyttöä;

B.  ottaa huomioon, että Malala Yousafzaista oli tullut kansallisen vastarinnan symboli vastustettaessa Talibanin pyrkimyksiä estää tyttöjen koulunkäynti, koska hän oli kirjoittanut 11-vuotiaasta asti blogeja ja sai joulukuussa 2011 kansallisen nuorison rauhanpalkinnon, joka on nimetty uudelleen hänen mukaansa kansalliseksi Malala-rauhanpalkinnoksi;

C.  ottaa huomioon, että Pakistanin Tehrik-i-Taliban on ottanut vastuun iskusta ja antanut sen jälkeen lausunnon, jonka mukaan on välttämätöntä tappaa jokainen, joka johtaa islamilaisen lain vastaista kampanjaa, ja jossa ilmoitettiin, että liike pyrkii uudelleen surmaamaan Yousafzain, jos hän toipuu vammoistaan;

D.  ottaa huomioon, että Pakistanissa ja monissa muissa muslimimaissa on ollut protesteja, joissa on ihailtu Malala Yousafzaita, ilmaistu hänelle solidaarisuutta ja tuomittu Talibanin raaka isku;

E.  panee merkille, että turvallisuusjoukot reagoivat tilanteeseen pidättämällä useita rikoksesta epäiltyjä ja Pakistanin parlamentti keskusteli päätöslauselmasta, jossa tuomitaan isku, mutta maan pääoppositiopuolue muslimiliitto PML-N vastusti sitä;

F.  ottaa huomioon, että Malala Yousafzaita vastaan tehtyä iskua edeltävien 12 kuukauden aikana surmattiin ihmisoikeuksien puolustajat Farida Afridi ja Zarteef Afridi ja syyksi ilmoitettiin heidän työnsä naisten hyvinvoinnin ja koulutuksen hyväksi;

G.  ottaa huomioon, että viime kuukausina aseelliset ryhmät ovat edelleen tehneet Pakistanissa iskuja, joissa on käytetty terrorikeinoja ja joihin Taliban tai al-Qaida, Pakistanin Tehrik-i-Taliban mukaan lukien, ovat vaikuttaneet ja/tai osallistuneet, ja että iskut ovat usein kohdistuneet hallituksen toimipaikkoihin, kouluihin ja siviileihin, myös lapsiin, ja niitä on tehty Khyber-Pakhtunkhwassa, Pakistanin liittovaltion heimoalueilla ja kaupungeissa;

H.  ottaa huomioon, että vuonna 2011 ilmoitettiin 11 tapauksesta, joissa aseelliset ryhmät käyttivät lapsia itsemurhaiskujen tekijöinä, että lapsia joutui yhä sellaisten mielivaltaisten iskujen uhreiksi, joissa käytettiin kotitekoisia räjähteitä tai itsemurhapommittajia, että raportointikauden aikana kuoli yhteensä 57 lasta ja että syynä olivat maamiinat, sodan räjähtämättömät jäänteet, kotitekoiset räjähteet ja pommi- ja kranaatti-iskut sekä kohdistetut iskut; ottaa huomioon, että 13. syyskuuta 2011 Pakistanin Tehrik-i-Talibanin väitetään tehneen Khyber-Pakhtunkhwassa koulubussia vastaan iskun, jossa kuoli neljä lasta;

I.  ottaa huomioon, että hallituksen tietojen mukaan vuonna 2012 Khyber-Pakhtunkhwassa tuhoutui 246 koulua (59 tyttökoulua ja 187 poikakoulua) ja 763 koulua vahingoittui (244 tyttökoulua ja 519 poikakoulua) ja että syynä tähän on konflikti Talibanin kanssa ja siksi tuhansilla lapsilla ei ole mahdollisuutta saada opetusta;

J.  ottaa huomioon, että vuodesta 2009 tähän päivään asti aseelliset ryhmät ovat tehneet tyttökouluihin suoria iskuja käyttäen pommeja ja kotitekoisia räjähteitä ja että vuonna 2011 iskuissa tuhoutui osittain tai kokonaan 152 koulun tilat Pakistanin liittovaltion heimoalueilla ja Khyber-Pakhtunkhwassa; ottaa huomioon, että iskuilla on kerrottu pyrittävän kostamaan alueen sotatoimet ja vastustamaan maallista opetusta ja tyttöjen koulutusta; toteaa, että viimeisin isku tyttökouluun tehtiin 25. syyskuuta 2012 Charsaddan alueella;

K.  toteaa, että monien naisten ja tyttöjen tilanne Pakistanissa on edelleen erittäin vakava ja että Global Gender Gap Index -vertailussa Pakistan on luokiteltu maailman kolmanneksi vaarallisimmaksi paikaksi naisille;

L.  ottaa huomioon, että 16. lokakuuta 2012 päivätystä Unescon raportista ”Education For All (EFA) Global Monitoring Report” käy ilmi, että Pakistan on vähentänyt koulutukseen käyttämänsä rahoituksen määrän alle 2,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta, vaikka maan koulua käymättömien tyttöjen määrä on toiseksi suurin maailmassa;

M.  ottaa huomioon, että tytöt joutuvat yhä usein perheväkivallan, ihmiskaupan ja pakkoavioliittojen uhreiksi ja heillä käydään kauppaa riitojen ratkaisemiseksi;

N.  ottaa huomioon, että useimmissa tapauksissa naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan syyllistyneitä ei aseteta syytteeseen;

O.  ottaa huomioon, että Pakistanissa on useita naisia syrjiviä lakeja, mutta panee merkille, että maan hallitus antoi vuosina 2011 ja 2012 uutta lainsäädäntöä, jolla voidaan torjua tehokkaammin naisiin kohdistuvaa syrjintää ja väkivaltaa, muun muassa lait, joilla kielletään pakkoavioliitot, naisten häirintä työpaikoilla ja kotona sekä happoiskut; toteaa, että lakeja ei ole vielä pantu täytäntöön eikä täytäntöönpanoa valvota;

P.  toteaa, että Taliban on saanut hallintaansa tiettyjä alueita, millä on kielteisiä seurauksia naisille ja tytöille, koska he eivät voi käyttää oikeuksiaan;

Q.  ottaa huomioon, että maaliskuussa 2012 vahvistetussa viisivuotisessa toimintasuunnitelmassa EU ilmoitti toistamiseen haluavansa rakentaa molemminpuolisiin etuihin ja yhteisiin arvoihin perustuvan vahvan ja pitkäaikaisen kumppanuuden Pakistanin kanssa ja tukea Pakistanin demokraattisia instituutioita ja siviilihallitusta sekä kansalaisyhteiskuntaa;

R.  ottaa huomioon, että EU on valmis jatkamaan yhteistyötä mutta se edellyttää Pakistanin noudattavan kansainvälisiä sitoumuksiaan etenkin turvallisuuden ja ihmisoikeuksien, myös naisten oikeuksien, alalla;

S.  ottaa huomioon, että EU ja Pakistan ilmoittivat 5. kesäkuuta 2012 perustavansa terrorisminvastaisen ohjauskomitean tiivistääkseen terrorisminvastaista yhteistyötään;

T.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 5 kohdassa todetaan, että demokratian edistäminen sekä ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien kunnioittaminen ovat Euroopan unionin perusperiaatteita ja -tavoitteita ja muodostavat yhteisen perustan sen suhteille kolmansiin maihin; ottaa huomioon, että EU:n kauppaan liittyvän ja kehitysavun ehtona on ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen;

1.  tuomitsee ankarasti Malala Yousafzaita vastaan tehdyn väkivaltaisen iskun, jossa haavoittui vakavasti hänen kaksi luokkatoveriaan, ja toteaa, että isku on lapsen oikeuksien vakava loukkaus sekä perustavanlaatuisten inhimillisten arvojen loukkaus ja isku kaikkia Pakistanin ihmisoikeuksien puolustajia vastaan;

2.  ihailee ja arvostaa rohkeutta ja päättäväisyyttä, joilla Malala Yousafzai on varhaisesta nuoruudestaan lähtien puolustanut tyttöjen oikeutta saada opetusta, ja toteaa, että hänestä on tullut esikuva monille hänen ikäisilleen tytöille; panee tyytyväisenä merkille Pakistanin armeijan ja Yhdistyneen kuningaskunnan lääkintähenkilöstön nopeat lääkintätoimet ja toivoo hartaasti, että Yousafzai toipuu kokonaan vakavista vammoistaan;

3.  panee tyytyväisenä merkille, että suuri osa Pakistanin yhteiskuntaa, monet islamilaiset oppineet ja useimmat merkittävät poliittiset puolueet tuomitsivat iskun laajalti; kehottaa kaikkia poliittisia puolueita tuomitsemaan selkeästi Tehrik-i-Talibanin, joka on ottanut vastuun iskusta;

4.  ilmaisee tukensa kaikille pakistanilaisille perheille, jotka kannustavat tyttäriään kouluttautumaan;

5.  kehottaa Pakistanin hallitusta huolehtimaan Malala Yousafzain ja hänen perheensä turvallisuudesta ja saattamaan oikeuteen iskusta vastuussa olevat henkilöt; kehottaa Pakistanin hallitusta varmistamaan muiden Talibanilta tai muilta ääriryhmiltä uhkauksia saaneiden ihmisoikeusaktivistien – erityisesti yhteiskunnallisesti ja poliittisesti aktivoituvien naisten ja tyttöjen – turvallisuuden; on huolissaan raporteista, joiden mukaan 17-vuotiasta Hinna Khania ja hänen perhettään on uhkailtu;

6.  on erittäin huolestunut naisten ja tyttöjen tilanteesta ja toistuvista raporteista, joissa kerrotaan lasten ja naisten oikeuksien loukkauksista Pakistanissa, myös raporteista, joiden mukaan aseelliset ryhmät käyttävät lapsia itsemurhaiskujen tekijöinä; korostaa, että Pakistanin naisten ja tyttöjen tilanteeseen on kiinnitettävä pikaisesti tiiviimpää kansainvälistä huomiota;

7.  on syvästi huolissaan väkivaltaisen ääriliikehdinnän pahenemisesta, koska se on vakava uhka naisille ja tytöille, sekä pelottelun ja väkivallan käytöstä, joka on jo johtanut siihen, että tyttökouluja on räjäytetty ja naisille on annettu raipparangaistuksia osassa Pakistanin liittovaltion heimoalueita ja Khyber-Pakhtunkhwaa;

8.  kehottaa Pakistanin viranomaisia asettamaan syytteeseen väkivaltaa lietsovat henkilöt ja ryhmät ja erityisesti sellaiset, jotka kehottavat tappamaan toisinajattelevia henkilöitä tai ryhmiä;

9.  pyytää Pakistanin hallitusta tehostamaan huomattavasti toimiaan jäljittääkseen maassa tapahtuneiden tahdonvastaisten katoamisten sadat tai jopa tuhannet uhrit, joiden joukossa on lapsia ja joista osa on vasta 9- tai 10-vuotiaita tyttöjä; kehottaa julkaisemaan hallituksen teettämien, tämän ongelman laajuutta koskevien sisäisten tutkimusten tulokset;

10.  on tyytyväinen Pakistanin liittovaltion heimoalueilla noudatettavaan lastensuojelupolitiikkaan, joka otettiin käyttöön 10. tammikuuta 2012 ja jonka tarkoituksena on panna täytäntöön suojelupalveluita koskeva suunnitelma ja perustaa lastensuojeluyksiköitä alueen kaikkiin virastoihin;

11.  suhtautuu myönteisesti siihen, että vuonna 2010 annetun lasten suojelulain, joka on jo voimassa Khyber-Pakhtunkhwan maakunnassa, soveltaminen ulotetaan välittömästi myös alueellisesti hallinnoiduille liittovaltion heimoalueille, Swatin laakso mukaan lukien; toivoo, että lain tehokas soveltaminen auttaa tuomaan heimoalueet lainsäädännön piiriin;

12.  kehottaa Pakistanin hallitusta käyttämään hyväkseen nykyistä ilmapiiriä ja tekemään todellisia parannuksia naisten ja tyttöjen oikeuksiin, tarkistamaan ja uudistamaan hudood-määräysten osia ja todistelusääntöjä, lakia lapsiavioliittojen rajoittamisesta ja muita säädöksiä, jotka ovat naisten laillisen aseman ja oikeuksien vastaisia ja tekevät heistä lain edessä alempiarvoisia;

13.  panee tyytyväisenä merkille, että Pakistanin hallitus antoi vuosina 2011 ja 2012 uutta lainsäädäntöä, jolla voidaan torjua tehokkaammin naisiin kohdistuvaa syrjintää ja väkivaltaa, ja kehottaa hallitusta varmistamaan, että uudet lait todella pannaan täytäntöön ja niiden täytäntöönpanoa valvotaan;

14.  kehottaa Pakistanin hallitusta tekemään tiivistä yhteistyötä YK:n ja EU:n kanssa saavuttaakseen vuosituhannen kehitystavoitteet ja erityisesti tavoitteen 2, jonka mukaan vuoteen 2015 mennessä kaikilla lapsilla, sekä tytöillä että pojilla, on mahdollisuus suorittaa koko alemman perusasteen koulutus; kehottaa Pakistanin hallitusta ottamaan ensisijaiseksi tavoitteeksi koulua käyvien tyttöjen määrän lisäämisen ja varmistamaan heidän turvallisuutensa koulunkäynnin ajan;

15.  kehottaa Pakistanin hallitusta lisäämään julkisille kouluille annettavaa rahoitusta ja ryhtymään tehokkaisiin toimiin ottaakseen käyttöön perusopetusta koskevan pakollisen yhdenmukaisen opetusohjelman sekä kaikkien yksityisessä tai julkisessa omistuksessa olevien koraanikoulujen tarkastusjärjestelmän, koska varsinkin maaseudulla ne ovat usein ainoita opetuksen tarjoajia;

16.  kehottaa komissiota laatimaan yhdessä Pakistanin hallituksen kanssa opetusohjelmia, joilla pyritään parantamaan Pakistanin naisten lukutaitoa ja koulutusta osana maan kehitysapupolitiikkaa;

17.  kehottaa komissiota ja neuvostoa sekä kansainvälistä yhteisöä osoittamaan merkittävästi lisävaroja toimiin, joilla pyritään suojelemaan naisia ja tyttöjä raiskauksilta, hyväksikäytöltä ja perheväkivallalta, sekä tukemaan toimia, joilla autetaan naisia ja tyttöjä syrjivän lainsäädännön vastaisia kansalaisyhteiskunnan liikkeitä;

18.  kehottaa komissiota noudattamaan tiedonannossaan ”Lapsille erikoisasema EU:n ulkoisissa toimissa” antamaansa lapsia koskevaa sitoumusta ja varmistamaan, että unioni tekee kaikkensa edistääkseen ja suojellakseen lasten oikeuksia;

19.  vaatii ottamaan kaikessa ihmisoikeusvuoropuhelussa nimenomaisesti esiin naisten ja lasten oikeudet ja erityisesti kaikkinaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan torjumisen ja poistamisen, mukaan luettuina pakkoavioliitot, perheväkivalta ja naismurhat, ja vaatii myös, ettei tällaisten julmuuksien poistamista koskevan velvoitteen välttämiseksi saa vedota mihinkään tapaan, perinteeseen tai uskonnolliseen näkemykseen; katsoo, että lapsiavioliittojen estäminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa nuorten tyttöjen perusoikeuksien kunnioittaminen Pakistanissa;

20.  kehottaa unionin toimivaltaisia toimielimiä korostamaan edelleen yhteiskunnan uskonnollista suvaitsevaisuutta Pakistanin kanssa käytävässä poliittisessa vuoropuhelussa, sillä tämä asia on keskeisen tärkeä islamilaisen ääriliikehdinnän torjumiselle pitkällä aikavälillä;

21.  kehottaa unionin toimivaltaisia toimielimiä vaatimaan, että Pakistanin hallitus noudattaa Euroopan unionin ja Pakistanin islamilaisen tasavallan väliseen yhteistyösopimukseen kirjattua demokratia- ja ihmisoikeuslauseketta; toistaa Euroopan ulkosuhdehallinnolle ja ihmisoikeuksia käsittelevälle EU:n erityisedustajalle esittämänsä kehotuksen antaa säännöllisesti kertomuksia varsinkin yhteistyösopimuksen ja demokratia- ja ihmisoikeuslausekkeen täytäntöönpanosta, naisten ja lasten oikeudet mukaan luettuina;

22.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksia käsittelevälle EU:n erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, UN Women -järjestölle, YK:n ihmisoikeusneuvostolle sekä Pakistanin hallitukselle ja parlamentille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0591.
(2) EUVL C 136 E, 11.5.2012, s. 90.
(3) EUVL C 161 E, 31.5.2011, s. 147.
(4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0126.


Kambodžan tilanne
PDF 203kWORD 48k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. lokakuuta 2012 Kambodžan tilanteesta (2012/2844(RSP))
P7_TA(2012)0402RC-B7-0478/2012

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 16. heinäkuuta ja 24. syyskuuta 2012 annetut Kambodžan ihmisoikeustilannetta seuraavan Yhdistyneiden kansakuntien erityisraportoijan raportit,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 21. istunnon, joka järjestettiin 24. syyskuuta 2012,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin korkean edustajan Catherine Ashtonin tiedottajan 1. lokakuuta 2012 antaman julkilausuman ihmisoikeuksien puolustajille Kambodžassa annetuista tuomioista,

–  ottaa huomioon 27. heinäkuuta 2008 Kambodžassa järjestettyjen kansalliskokousvaalien johdosta annetut EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan suositukset,

–  ottaa huomioon EU:n kauppapolitiikasta vastaavalle komission jäsenelle De Guchtille osoitetun 1. lokakuuta 2012 päivätyn kymmenen kansalaisjärjestön yhteisen kirjeen,

–  ottaa huomioon EU:n ”kaikki paitsi aseet” -kauppajärjestelmän, jonka avulla mahdollistetaan kaikkien vähiten kehittyneiden maiden, myös Kambodžan, kaikille vientituotteille, aseita lukuun ottamatta, esteetön pääsy EU:hun,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka osapuoli Kambodža on,

–  ottaa huomioon YK:n vuonna 1998 antaman julistuksen ihmisoikeuksien puolustajista,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Kambodžan kuningaskunnan yhteistyösopimuksen vuodelta 1997(1) ja erityisesti sen 1 artiklan (ihmisoikeuksien kunnioittaminen), 19 artiklan (sopimuksen täyttämättä jättäminen) ja 19 artiklaa koskevan liitteen I (sopimuksen keskeyttäminen, jos jompikumpi osapuolista rikkoo 1 artiklaa),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen, joka hyväksyttiin YK:n 62. istunnossa 13. syyskuuta 2007,

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Kambodžasta ja erityisesti 21. lokakuuta 2010 antamansa päätöslauselman(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Kambodžan ihmisoikeustilannetta seuraavan YK:n erityisraportoijan tuoreimmassa raportissa todetaan, että kaksi vuosikymmentä jatkuneiden konfliktien sekä vuonna 1991 tehdyn Pariisin rauhansopimusten jälkeen Kambodža on edistynyt demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteen vahvistamisessa;

B.  ottaa huomioon, että Phnom Penhin aluetuomioistuin tuomitsi 1. lokakuuta 2012 ihmisoikeuksien puolustajat, Association of Democrats of Cambodia -liiton puheenjohtajan ja Beehive Radio -kanavan johtajan Mom Sonandon sekä kanssasyytetyt Phorn Sreounin, Touch Reamin ja Kann Sovannin valtion vastaisesta rikoksesta;

C.  ottaa huomioon, että turvallisuusjoukkojen voimankäyttö mielenosoittajia vastaan on edelleen liiallista; ottaa huomioon, että poliisi ampui laitonta metsänhakkuuta tutkineen johtavan ympäristöaktivistin Chut Wuttyn 26. huhtikuuta 2012; ottaa huomioon, että kolmetoista naista Boeung Kakin alueelta pidätettiin mielivaltaisesti ja tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin 22. toukokuuta 2012 rauhanomaisen mielenosoituksen pitämisestä kehityshankealueella, joka vaikuttaa yhteisön elämään; toteaa, että naiset on vapautettu kansainvälisen painostuksen seurauksena mutta heidän tuomionsa ovat edelleen voimassa; ottaa huomioon, että turvallisuusjoukot ampuivat 14-vuotiaan tytön Heng Chanthan 16. toukokuuta 2012 eikä kuolemantapauksesta olla toteuttamassa tutkintaa;

D.  ottaa huomioon, että hallituksen taloudellisia maankäyttöoikeuksia koskevan linjauksen (Economic Land Concession (ELC)) vuoksi ainakin 400 000 ihmistä on joutunut siirtymään pois asuinalueiltaan ja viranomaiset sekä yritykset ovat riistäneet heiltä maat, kodin ja toimeentulon, mikä on johtanut viranomaisten ja yhteisöjen jäsenten välisiin väkivaltaisiin yhteenottoihin ja pahentanut köyhyyttä;

E.  ottaa huomioon, että Kambodžan hallitus on myöntänyt elokuusta 2012 alkaen ainakin 2 157 744 hehtaarin edestä taloudellisia maankäyttöoikeuksia yli 200 000 yritykselle useissa tapauksessa rikkoen vuoden 2011 maankäyttölakia ja sivuuttaen oikeussuojan, johon sisältyy muun muassa velvollisuus estää maankäyttöoikeuksien myöntäminen suojelluilla alueilla, toteuttaa sosiaalisten vaikutusten arviointi ja saada alkuperäisyhteisöiltä heidän vapaaehtoisesti ja tietoisesti ennalta antamansa suostumus;

F.  ottaa huomioon, että pääministeri Hun Sen julkisti toukokuussa 2012 ohjeen, jolla keskeytetään uusien taloudellisten maankäyttöoikeuksien myöntäminen ja jossa vaaditaan jo voimaan saatettujen maankäyttöoikeuksien uudelleen tarkastelua; ottaa huomioon, että 12 uutta maankäyttöoikeutta on tästä huolimatta myönnetty, sillä ohjeessa oleva porsaanreikä mahdollistaa uusien maankäyttöoikeuksien myöntämisen, jos niitä koskevissa neuvotteluissa on jo edetty pitkälle tai jos niistä on jo periaatteellisella tasolla sovittu; toteaa, että voimaan saatettujen maankäyttöoikeuksien uudelleen tarkastelua ei ole tosiasiassa toteutettu eikä ongelmallisten tapausten peruuttamiseen ole myöskään ryhdytty;

G.  ottaa huomioon, että YK:n erityisraportoijan raportin merkittävimpien tulosten mukaan Kambodžan vaalihallinnossa on huomattavia epäkohtia, minkä lisäksi on toteutettava kiireesti uudistuksia, joiden avulla kambodžalaisten luottamusta vaaliprosessiin saataisiin vahvistettua heinäkuussa 2013 pidettäviä parlamenttivaaleja lähestyttäessä;

H.  ottaa huomioon Kambodžan edelliset valtiolliset vaalit ja EU:n Kambodžan vaalitarkkailuvaltuuskunnan niitä koskevat päätelmät, joiden mukaan vaalit eivät täyttäneet kansainvälisiä vaatimuksia demokraattisista vaaleista; ottaa huomioon, että tämän seurauksena vaalitarkkailuvaltuuskunta kehotti Kambodžan hallitusta toteuttamaan lukuisia perustavanlaatuisia vaaliuudistuksia;

I.  ottaa huomioon, että EU on Kambodžan suurin yksittäinen tuen antaja;

1.  tuomitsee kaikki rangaistukset ja tuomiot, joita on määrätty poliittisista syistä poliittisille vastustajille, parlamentaarista oppositiota edustaville poliitikoille ja erityisesti Sam Rainsylle, ihmisoikeuksien puolustajille ja maankäytön alalla kunnostautuneille aktivisteille, ja pitää valitettavana Chut Wuttyn ja Heng Chanthan kuolemaa, sillä he saivat surmansa käyttäessään oikeuttaan rauhanomaiseen mielenilmaisuun;

2.  kehottaa vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta Mom Sonandon ja muut hallitusta arvostelleet henkilöt sekä maaoikeusaktivistit, jotka ovat pidätettyinä yksinomaan poliittisista syistä;

3.  painottaa, että kaikki ihmisoikeusloukkauksista vastuussa olevat henkilöt olisi tunnistettava ja saatettava vastuuseen teoistaan;

4.  korostaa YK:n erityisraportoijan päätelmien merkitystä ja painottaa, että niiden mukaan maankäyttöoikeuksien myöntämiseen liittyviin vakaviin ja yleistyneisiin ihmisoikeusloukkauksiin on puututtava ja ne on oikaistava;

5.  kehottaa Kambodžan hallitusta tekemään lopun kaikista pakkohäädöistä, tarkistamaan toukokuussa 2012 annettua ohjetta sekä ottamaan käyttöön ja panemaan täytäntöön häätöjä koskevan moratorion Kambodžassa, kunnes on otettu käyttöön avoin ja luotettava oikeudellinen kehys ja asiaan kuuluvat linjaukset, jotta voidaan varmistaa, että taloudelliset maankäyttöoikeudet myönnetään tulevaisuudessa kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä noudattaen ja että kaikille pakolla häädetyille taataan riittävä korvaus ja sopiva vaihtoehtoinen asumisjärjestely;

6.  kehottaa komissiota tutkimaan Kambodžan ihmisoikeusloukkausten kärjistymistä sen seurauksena, että taloudellisia maankäyttöoikeuksia on myönnetty unioniin suuntautuvien hyödykkeiden vientiin liittyville maatalousteollisille kehityshankkeille, ja keskeyttämään väliaikaisesti Kambodžasta tuotavia maataloustuotteita koskevan ”kaikki paitsi aseet” -etuusmenettelyn tapauksissa, joissa ihmisoikeusloukkauksia havaitaan; panee merkille Kambodžan pääministerin päätöksen keskeyttää uusien taloudellisten maankäyttöoikeuksien myöntäminen ja tämän sitoumuksen tarkastella uudestaan jo voimaan saatettuja maankäyttöoikeuksia;

7.  kehottaa Kambodžan hallitusta, kansallista vaalilautakuntaa ja alueellista vaalilautakuntaa panemaan täytäntöön YK:n äskettäin antamat vaalijärjestelmän uudistusta koskevat suositukset, jotta voidaan varmistaa, että siinä noudatetaan kansainvälisiä vaatimuksia ennen äänestystä, sen aikana ja sen jälkeen; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti, että Kambodžan viranomaiset panevat täytäntöön YK:n suositukset;

8.  on huolissaan Sam Rainsy -puolueen puheenjohtajan Sam Rainsyn tilanteesta, sillä tämä on tuomittu syytteistä, joiden taustalla olevat syyt ovat väitteiden mukaan poliittiset; kehottaa Kambodžan hallitusta ja oppositiopuolueita toteuttamaan sovintoon tähtääviä toimia, jotta oppositio voisi toimia täysipainoisesti Kambodžan poliittisessa elämässä ja tulevissa vaaleissa vaaliprosessin uskottavuuden tukemiseksi;

9.  kehottaa Kambodžan hallitusta vahvistamaan demokratiaa, oikeusvaltion periaatetta, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja perusoikeuksia, erityisesti tiedotusvälineiden vapautta sekä ilmaisun- ja kokoontumisvapautta, sillä nämä arvot ovat EU:n ja Kambodžan yhteistyösopimuksen keskeisiä osatekijöitä, kuten sopimuksen 1 artiklassa on määritelty;

10.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Kambodžan kuningaskunnan hallitukselle ja kansalliskokoukselle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle Euroopan unionin erityisedustajalle, Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, ASEANin jäsenvaltioiden hallituksille, YK:n pääsihteerille ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle.

(1) EYVL L 269, 19.10.1999, s. 18.
(2) EUVL C 70 E, 8.3.2012, s. 90.


EU:n ja Yhdysvaltojen sopimus toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamisesta ***
PDF 182kWORD 31k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 26. lokakuuta 2012 esityksestä neuvoston päätökseksi Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan unionin välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä (09890/2012 – C7-0134/2012 – 2012/0048(NLE))
P7_TA(2012)0403A7-0275/2012

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (09890/2012),

–  ottaa huomioon luonnoksen Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan yhteisön väliseksi toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevaksi sopimukseksi (10193/2012,

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 194 ja 207 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0134/2012),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan ja 90 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan suosituksen (A7-0275/2012),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksille ja parlamenteille.


Innovatiiviset rahoitusvälineet tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä
PDF 214kWORD 63k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. lokakuuta 2012 innovatiivisista rahoitusvälineistä tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2012/2027(INI))
P7_TA(2012)0404A7-0270/2012

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission tiedonannot ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio” (COM(2011)0500), ”Kehys innovatiivisten rahoitusvälineiden seuraavalle sukupolvelle – EU:n oman ja vieraan pääoman mekanismit” (COM(2011)0662) (”rahoitusvälineitä koskeva tiedonanto”), ”Yhdennettyjä eurooppalaisia infrastruktuureja käsittelevä kasvupaketti” (COM(2011)0676), ”Toimintasuunnitelma pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi” (COM(2011)0870) ja ”Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe” (COM(2011)0660),

–  ottaa huomioon komission ehdotukset, erityisesti ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (COM(2011)0398), ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin vuotuiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (COM(2010)0815), ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 1639/2006/EY sekä yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla annetun asetuksen (EY) N:o 680/2007 muuttamisesta (COM(2011)0659), ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) (COM(2011)0809), ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustamisesta (2014–2020) (COM(2011)0834), ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (COM(2011)0785), ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman, ”Yhteinen Erasmus”, perustamisesta (COM(2011)0788), ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä (COM(2011)0665), ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (COM(2011)0609) ja ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (COM(2011)0615/2),

–  ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjat koheesiopolitiikan rahoitusvälineistä ”Financial Instruments in Cohesion Policy” (SWD(2012)0036) ja rakenne- ja koheesiorahastojen yhteisen strategiakehyksen osatekijöistä ”Elements for a Common Strategic Framework 2014 to 2020 - the European Regional Development Fund, the Cohesion Fund, the European Agricultural Fund for Rural Development and the European Maritime and Fisheries Fund” (SWD(2012)0061),

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset nro 4/2011 ”Pk-yritysten takausjärjestelmän tarkastus” ja nro 2/2012 ”Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat rahoitusvälineet pk-yrityksille” sekä tilintarkastustuomioistuimen lausunnon nro 7/2011 ehdotuksesta asetukseksi rakenne- ja koheesiorahastoista,

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten”(1) sekä 6. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman ”Rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisi: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi”(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan;

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön sekä talousarvion valvontavaliokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A7-0270/2012);

A.  ottaa huomioon, että unionin toimielimet ovat 2000-luvun alusta alkaen kehittäneet joukon innovatiivisia rahoitusvälineitä, jotka perustuvat järjestelyihin, joissa yhdistyvät unionin talousarviosta maksetut avustukset ja julkinen ja/tai yksityinen rahoitus, ja joilla pyritään kasvattamaan unionin strategisten tavoitteiden toteuttamiseen saatavilla olevien investointien määrää;

B.  ottaa huomioon, että talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 49 kohdan mukaan ”Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että yhteisrahoitusmekanismien käyttöönotto on tarpeen Euroopan unionin talousarviolla saavutettavan vipuvaikutuksen vahvistamiseksi lisäämällä rahoituskannustimia. Toimielimet kannattavat yksimielisesti sellaisten asianmukaisten monivuotisten rahoitusvälineiden laatimista, joilla edistetään julkisia ja yksityisiä investointeja”;

C.  ottaa huomioon, että nykyarvioiden mukaan noin 1,3 prosenttia unionin talousarviosta osoitetaan innovatiivisiin rahoitusvälineisiin ja että unioni on monivuotisessa rahoituskehyksessä 2007–2013 kehittänyt neljätoista tällaista rahoitusvälinettä, joita käytetään sisäisten politiikkojen alalla (3 miljardia euroa otsakkeessa 1 a eli 3,4 prosenttia käytettävissä olevasta talousarviosta sekä noin 5,9 miljardia euroa alue- ja koheesiopolitiikan määrärahoista), ja yksitoista rahoitusvälinettä, joita käytetään ulkoisten politiikkojen alalla (1,2 miljardia euroa eli 2,2 prosenttia otsakkeen 4 talousarviosta, ottamatta lukuun Euroopan kehitysrahaston yhteydessä kehitettyjä innovatiivisia rahoitusvälineitä);

D.  ottaa huomioon unionille kertyneen kokemuksen innovatiivisten rahoitusvälineiden hallinnoinnista sekä monet tähän mennessä julkaistut vertailevat arvioinnit ja vaikutustutkimukset;

E.  ottaa huomioon, että aiheesta ”Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten” 8. kesäkuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaan innovatiivisten rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskevasta kehyksestä olisi päätettävä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen, sillä näin taataan jatkuva tiedonsaanti näiden välineiden käytöstä kaikkialla unionissa ja budjettivallan käyttäjän osallistuminen, Euroopan parlamentti voi varmistaa poliittisten prioriteettiensa saavuttamisen ja tällaisiin välineisiin kohdistuvaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen valvontaa voidaan lisätä;

Nykyiset innovatiiviset rahoitusvälineet

1.  muistuttaa, että innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttö unionin tasolla on tarkoitettu keinoksi, jolla unioni voi tavoitteidensa mukaisesti lisätä investointien määrää reaalitaloudessa tilanteessa, jossa sen talousarvioon osoitetut varat jatkuvasti vähenevät ja sen poliittiset tavoitteet ja tarpeet ovat yhä kunnianhimoisempia;

2.  painottaa, että innovatiivisten rahoitusvälineiden perimmäinen tavoite ja olemassaolon oikeutus perustuu niiden katalysaattorivaikutukseen markkinoiden toimintahäiriöissä tai tilanteissa, joissa investointien määrä on toivottua vähäisempi, jonka ansiosta ne saavat unionin talousarviosta myönnetyn rahoitusosuuden avulla hankittua julkista ja/tai yksityistä rahoitusta hankkeille, joihin markkinoilta ei löydy lainkaan tai riittävästi tukea; toteaa, että tällaisissa tapauksissa julkisten tukitoimien avulla voidaan vähentää mahdollisten riskien kustannuksia vastaamalla niistä osaksi, mikä helpottaa hankkeiden toteuttamista;

3.  panee merkille, että tähän mennessä kehitetyillä innovatiivisilla rahoitusvälineillä on tuettu hyvin monenlaisia toimia pääomasijoituksesta omaan pääomaan tai riskipääomaan, rahoituksen välittäjille (lähinnä pankeille) myönnettyihin takauksiin ja vastatakauksiin sekä rahoituslaitosten kanssa yhteisiin riskinjakovälineisiin ja tarkoituksena on ollut investointien, innovoinnin ja tutkimuksen edistäminen;

4.  toteaa, että tämän kirjon selittää rahoitettujen alojen moninaisuus: pk-yritysten tuki, energia, ilmastonmuutos, työllisyys ja mikroluotot, tutkimus ja innovointi, liikenneinfrastruktuurit ja tietotekniikka;

5.  tähdentää, että innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöön sovelletaan tiukkaa lainsäädäntö- ja budjettikehystä (käyttö edellyttää lainsäätäjän suostumusta); huomauttaa, että innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttö ei aiheuta ennakoimattomia menoja unionin talousarvioon, sillä siitä suoritettaville unionin maksuosuuksille on asetettu yläraja, joka määräytyy kunkin rahoitusvälineen vuosittaisten talousarviomäärärahojen mukaan, kuten budjettivallan käyttäjä on päättänyt, joten innovatiiviset rahoitusvälineet eivät lisää unionin talousarvion vastuusitoumuksia; toteaa, että innovatiiviset rahoitusvälineet päinvastoin edistävät moitteetonta ja tehokasta julkisten varojen hoitoa, sillä unionin rahoitusosuudesta voidaan saada tuloja, jotka voidaan sijoittaa uudelleen samaan innovatiiviseen rahoitusvälineeseen, mikä lisää välineen käyttömahdollisuuksia ja julkisen toiminnan tehokkuutta; painottaa tämän vuoksi, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen on tarkastettava innovatiivisista rahoitusvälineistä rahoitetut toimet ja että lainsäätäjille on tiedotettava kaikista havainnoista;

6.  muistuttaa, että investointitilanteita on kolmenlaisia: 1) optimaalisia, jolloin ne tuottavat selkeästi voittoa ja voivat olla markkinarahoitteisia, 2) muita kuin optimaalisia, joissa tuottoa syntyy, mutta se ei riitä takaamaan markkinarahoitusta, jolloin innovatiivisen rahoitusvälineen käyttö on perusteltua, ja 3) vain vähän tai ei lainkaan tuottavia, jolloin unionin rahoitustuki on välttämätöntä, ja hankkeen salliessa se voidaan yhdistää innovatiivisiin rahoitusvälineisiin;

7.  toistaa kantansa, että innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöä lisäämällä olisi pyrittävä talousarvion leikkaamisen sijaan optimoimaan määrärahojen käyttö, ja pitää myönteisenä, että komissio vahvistaa innovatiivisia rahoitusvälineitä koskevassa tiedonannossaan, että ”innovatiivisten rahoitusvälineiden käytön lisäämisellä ei kuitenkaan tähdätä avustusten korvaamiseen rahoitusvälineillä”;

8.  katsoo, että innovatiivisista rahoitusvälineistä on saatu tähän mennessä etupäässä hyviä kokemuksia, vaikka niiden kerrannaisvaikutukset vaihtelevat huomattavasti tuetun alan, rahoitusvälineellä saavutettaviksi tarkoitettujen alakohtaisten tavoitteiden, rahoitusvälineen tyypin ja täytäntöönpanojärjestelyjen mukaan;

9.  panee merkille, että unionin sisäisten politiikkojen alan innovatiiviset rahoitusvälineet pannaan täytäntöön joko unionin tasolla (niitä hallinnoidaan komission toimesta tai tämän valtuuttamana) tai kansallisella tasolla alue- ja koheesiopolitiikan osana (niitä hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa);

10.  huomauttaa, että innovatiivisten rahoitusvälineiden täytäntöönpanoprosessiin osallistuu siis monia toimijoita: komissio unionin talousarvion toteuttajana, EIP-ryhmä (Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston muodostama yhteenliittymä), kansalliset tai paikalliset liikepankit tai pankit, jotka ovat erikoistuneet sijoitus- tai kehitystoimintaan, sekä yksityiset ja julkiset sijoittajat; toteaa, että yleisemmin niiden menestys riippuu sellaisten julkisten, puolijulkisten ja yksityisten rahoittajien mukaan saamisesta, joiden tavoitteet vaihtelevat toimenpidealan mukaan (mikroluottolaitokset, pk-yritysten takuurahastot, alueelliset kehitysrakenteet, tutkimuksen tukirahastot ym.);

11.  panee erityisesti merkille huomattavat erot sellaisten unionin tasolla keskitetysti ja jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitujen innovatiivisten rahoitusvälineiden välillä, joita käytetään alue- ja koheesiopolitiikan tai ulkosuhteiden alalla;

12.  ottaa huomioon, että koheesiopolitiikan innovatiiviset rahoitusvälineet ovat toimineet eri tavoin eri jäsenvaltioissa ja eri rahoitusvälinetyypeissä; toteaa, että koheesiopolitiikan innovatiivisissa rahoitusvälineissä on heikon lainsäädäntökehyksen vuoksi ilmennyt täytäntöönpanoviiveitä, vaikeuksia saavuttaa tarvittava kriittinen massa ja merkittävä kerrannaisvaikutus sekä puutteita valvonnassa ja koordinoinnissa; on tässä yhteydessä tyytyväinen komission ehdotukseen vahvistaa lainsäädäntökehystä ja tehostaa koheesiopolitiikan innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöä tulevalla ohjelmakaudella 2014–2020;

13.  toteaa, että ulkoisen politiikan innovatiivisiin rahoitusvälineisiin osallistuu monia kansainvälisiä rahoituslaitoksia ja unionin rahoitusosuuden kerrannaisvaikutus on merkittävä, mutta valitettavasti välineiden kirjo on suuri ja niiden lukumäärä on kasvanut huomattavasti viime vuosina (nykyään välineitä on kolmetoista);

14.  toteaa, että näiden innovatiivisten rahoitusvälineiden täytäntöönpano perustuu sopimuksiin, jotka ovat vielä monimutkaisempia kuin sisäisen politiikan alalla, sillä niiden hallintojärjestelyt vaihtelevat suuresti ja mukana on monia erilaisia toimijoita (Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, kansainvälisiä järjestöjä jne.);

15.  toteaa, että tämän vuoksi unionin talousarviosta annettavan tuen vaikutus ei aina ole toimijoille ja kansalaisille näkyvää;

16.  panee merkille, että ulkoisten politiikkojen alan innovatiivisista rahoitusvälineistä valtaosassa sijoituksen tuotto on mahdollista sijoittaa uudelleen, päinvastoin kuin sisäisten politiikkojen välineissä;

17.  toteaa, että innovatiiviset rahoitusvälineet on kehitetty eri tarpeisiin, erilaisten strategisten tavoitteiden ja resurssien mukaisesti eikä aina koordinoidusti, mistä on seurannut jonkinasteista päällekkäisyyttä;

18.  toteaa, että innovatiivisten rahoitusvälineiden täytäntöönpano vie tietyn ajan ja edellyttää sijoitusalan erityispätevyyttä, hankkeiden huolellista valmistelua ja markkinamekanismien perinpohjaista tuntemusta, mutta katsoo, että näillä rahoitusvälineillä voidaan myös parantaa tuettujen hankkeiden hallintoa ja vaikuttavuutta, koska niissä yhdistyvät asianomaisten toimijoiden erikoisalan pätevyys ja taitotieto; toteaa, että innovatiiviset rahoitusvälineet kannustavat yhdistämään taloudelliset ja henkilöresurssit unionin yhteisten, strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi;

Komission ehdotukset tulevaa monivuotista rahoituskehystä (2014–2020) varten

19.  ottaa huomioon, että komissio ehdottaa kaudelle 2014–2020 aiempaa vähemmän sisäisen politiikan alan innovatiivisia rahoitusvälineitä, mutta niiden soveltamisala on entistä laajempi; pitää tätä kehitystä hyvänä, sillä sen on määrä parantaa rahoitusvälineiden näkyvyyttä toimijoiden kannalta ja helpottaa kriittisen massan saavuttamista ja välineisiin liittyvien riskien hajauttamista salkkukohtaisen lähestymistavan ansiosta;

20.  pitää hyvänä komission aikeita luoda oman ja vieraan pääoman mekanismeja; panee merkille, että näillä mekanismeilla pyritään yksinkertaistamaan, vakioimaan ja yhtenäistämään kaikkia unionin talousarviosta rahoitettavia innovatiivisia rahoitusvälineitä; painottaa, että mekanismien toiminta ja menestyksekäs täytäntöönpano edellyttää, että soveltamiskehys ja muut tekniset yksityiskohdat esitetään oikea-aikaisesti ja joka tapauksessa ennen seuraavan ohjelmakauden 2014–2020 alkua;

21.  kiinnittää huomiota pian perustettavaan ulkoisen yhteistyön ja kehityksen EU-foorumiin, jolla pyritään parantamaan näiden alojen politiikassa käytettävien, avustuksia ja luottoja yhdistelevien nk. blending-mekanismien laatua ja tehokkuutta samalla, kun otetaan asianmukaisesti huomioon unionin ja sen kumppanimaiden suhteiden alueelliset sääntelykehykset; ottaa huomioon, että foorumin tehtävänä on auttaa arvioimaan nykyisiä ulkoisen politiikan välineitä ja suunnittelemaan uusia välineitä kaudelle 2014–2020;

22.  on tyytyväinen siihen, että rahoitusvälineiden soveltamisalaa laajennetaan seuraavalla ohjelmakaudella kaikkiin koheesiopolitiikan temaattisiin tavoitteisiin ja kaikkiin yhteisen strategiakehyksen rahastoihin sekä sellaisiin hankkeisiin ja hankeryhmiin tai ohjelmien osiin, jotka tuottavat tuloa ja voittoa ja ovat siten rahoitusvälineiden kannalta sopivia; korostaa kuitenkin, että käytettävistä rahoitusvälineistä on saatava parempi yleiskuva, jotta voidaan vähentää puutteellisen koordinoinnin ja eri ohjelmien päällekkäisyyden riskiä;

23.  panee merkille, että kansallisille hallintoviranomaisille tarjotaan yhdenmukaistettuja välinemalleja (nk. off the shelf -välineitä); katsoo, että niiden hyödyllisyys voidaan varmistaa vain esittelemällä tekniset yksityiskohdat oikea-aikaisesti ja lisäämällä komission ja paikallishallinnon välistä yhteydenpitoa;

24.  pitää hyvänä sitä, että asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012 on tästedes pääasiallinen lainsäädäntökehys rahoitusvälineiden määrittelyssä, suunnittelussa ja käytössä, koska näin voidaan varmistaa, että niissä noudatetaan unionin tavoitteita ja etuja;

25.  katsoo, että edellä mainittujen mekanismien perustamisen lisäksi komissio voisi aloittaa innovatiivisten rahoitusvälineiden jatkuvan, keskitetyn koordinoinnin; panee merkille komission sisäisen rahoitusvälineasiantuntijoiden ryhmän (FIEG) perustamisen ja katsoo, että sen tehtävänä olisi oltava lisätä komission valmiuksia valvoa innovatiivisten rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa;

26.  katsoo, että unionin innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöönotto edistää osaltaan rahoituksen saattamista reaalitalouden palvelukseen unionin tason lisäarvoa tuottavissa hankkeissa;

Uusien innovatiivisten rahoitusvälineiden suunnittelu

27.  painottaa, että 1990-luvun puolivälistä alkaen julkisten investointien määrä unionissa on jatkuvasti vähentynyt ja että suuntaus on kärjistynyt vuonna 2008 puhjenneen rahoituskriisin vuoksi; panee lisäksi merkille, että hankkeiden toteuttajien luotonsaanti ja pääomamarkkinoille pääsy on vaikeutunut; onkin vakuuttunut, että innovatiivisten rahoitusvälineiden jatkuva kehittäminen jäsenvaltioiden ja unionin tasolla voi muodostua merkittäväksi tekijäksi unionin pyrkiessä koordinoidusti elvyttämään älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun;

28.  painottaa, että Eurooppa 2020 -strategian ja sen seitsemän lippulaivahankkeen toteuttaminen edellyttää komission arvioiden mukaan, että investointien määrä koko unionin alueella on vuoteen 2020 mennessä 1 600 miljardia euroa; huomauttaa, että nämä investoinnit kattavat mitä erilaisimpia tilanteita: suurten infrastruktuurihankkeiden toteutus, pienempien mutta alueelliselta ja paikalliselta kasvupotentiaaliltaan merkittävien hankkeiden tukeminen sekä sosiaalista koheesiota lisäävät toimet;

29.  huomauttaa, että innovatiivisilla rahoitusvälineillä on tarkoitus helpottaa tai mahdollistaa hankkeita, joita pidetään tarpeellisina unionin strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja siksi niissä on huomioitava paremmin ohjelmien ajoitus ja mukauduttava siihen;

30.  uskoo vankasti, että innovatiivisten rahoitusvälineiden on vastattava yhtä tai useampaa unionin erityisistä politiikkatavoitteista ja etenkin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista, niitä on käytettävä syrjimättömästi, niillä on oltava selkeä päättymispäivä, niiden käytössä on noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatteita ja niiden on täydennettävä avustusten kaltaisia perinteisiä välineitä, sillä näin voidaan parantaa menojen laatua ja edistää varojen optimaalisen käytön perusperiaatetta;

31.  katsoo, että innovatiivisilla rahoitusvälineillä voidaan helpottaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien täytäntöönpanoa houkuttelemalla enemmän yksityistä pääomaa julkisiin infrastruktuurihankkeisiin;

32.  korostaa ennakkoarvioinnin merkitystä markkinahäiriöiden tai muiden kuin optimaalisten investointiedellytysten, investointitarpeiden, yksityisen sektorin mahdollisen osallistumisen, mittakaavaetujen ja kriittisen massan saavuttamismahdollisuuksien tunnistamisessa ja sen varmistamisessa, että väline ei vääristä kilpailua sisämarkkinoilla eikä ole valtiontukisääntöjen vastainen; kehottaa komissiota ehdottamaan ennakkoarvioinnin roolia ja soveltamista koskevia objektiivisia, monialaisia ja relevantteja kriteerejä; uskoo vankasti näyttöön perustuvan päätöksenteon periaatteeseen ja katsoo, että tällaiset arvioinnit edistävät osaltaan innovatiivisten rahoitusvälineiden tehokasta ja vaikuttavaa käyttöä;

33.  pitää tulosperusteisessa toimintamallissa välttämättömänä sisällyttää kaikkien innovatiivisten rahoitusvälineiden ennakko- ja jälkiarviointiin kohtuullinen määrä yksinkertaisia laadullisia ja/tai määrällisiä indikaattoreita, joita sovelletaan niin välineen taloudelliseen tulokseen kuin sen osuuteen unionin tavoitteiden toteuttamisessa; katsoo, että tämän vaatimuksen perusteella ei pidä sälyttää hankejohtajille kohtuutonta hallintotaakkaa; painottaa tässä yhteydessä, että vaadittu jälkiarviointi voi aiheuttaa katkoksen innovatiivisen rahoitusvälineen käytön jatkuvuuteen;

34.  huomauttaa kuitenkin, että innovatiivisten rahoitusvälineiden lukumäärän lisääntyminen tekee niiden sääntelystä, hallinnosta ja tehokkuuden varmistamisesta haastavaa ja että on tarpeen löytää sopiva tasapaino avoimuuden ja valvonnan tarpeen ja toisaalta riittävän tehokkaan ja nopean täytäntöönpanon välillä; katsoo, että rahoitusvälineiden määrän vähentäminen voisi karsia eroja ja taata riittävän kriittisen massan;

35.  korostaakin, että tarvitaan mahdollisimman pelkistettyä, selkeää ja avointa lainsäädäntökehystä, joka ei lisää rahoittajien ja rahoituksen saajien hallinnollista taakkaa ja joka tekee innovatiivisista rahoitusvälineistä julkisten ja yksityisten sijoittajien kannalta houkuttavia;

36.  katsoo, että etenkin raportointisääntöjä olisi selkiytettävä ja yhdenmukaistettava, jotta tietojen luotettavuus ja innovatiivisten rahoitusvälineiden kiinnostavuus olisivat sopivassa tasapainossa; kehottaa komissiota perustamaan asianmukaiset hallinto- ja valvontajärjestelmät, joilla varmistetaan nykyisten tilintarkastussääntöjen noudattaminen;

37.  pyytää komissiota antamaan Euroopan parlamentille innovatiivisista rahoitusvälineistä vuosittain erillisen, yhteisen yhteenvetokertomuksen, jossa esitellään niiden käyttötarkoitusta ja tehokkuutta ja jossa tiedot on eritelty rahaston tyypin, temaattisen tavoitteen ja jäsenvaltion mukaan;

38.  kehottaa komissiota näiden rahoitusvälineiden luontaisen näkymättömyyden vuoksi ryhtymään toimiin varmistaakseen riittävän tiedotuksen tästä unionin talousarviotuen tyypistä paitsi potentiaalisille sijoittajille myös unionin kansalaisille; korostaa uusia rahoitusvälineitä koskevan unionin tason laajan tiedotuskampanjan merkitystä kaikkien sijoittajien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseksi sijoittajan edustaman instituution koosta riippumatta;

39.  painottaa, että vipu- ja kerrannaisvaikutukset vaihtelevat suuresti toimenpidealan mukaan; katsoo, ettei unionin lainsäätäjän pitäisi asettaa liian yhdenmukaisia tavoitteita, koska vaikutukset riippuvat suuresti talouden toimintaedellytyksistä ja asianomaisen alan erityispiirteistä;

40.  painottaa, että innovatiivisten rahoitusvälineiden soveltamisala on vielä laajalti täsmentämättä ja saattaa muuttua nopeasti; huomauttaa siksi, että niiden on oltava mahdollisimman luomiskykyisiä, joustavia ja paikallisiin olosuhteisiin mukautumiskykyisiä; ehdottaa, että budjettivallan käyttäjä voisi mukauttaa kunkin välineen vuotuisia määrärahoja, jos se osoittautuu hyödylliseksi niiden tarkoitusperien saavuttamiseksi, joita varten väline on luotu;

41.  painottaa, että välineeseen investoimisesta saatavien korkojen ja muun tuoton uudelleen sijoittamisen on oltava periaatteena kaikissa innovatiivisissa rahoitusvälineissä ja että kaikki poikkeukset tästä säännöstä on perusteltava asianmukaisesti; pitää myönteisenä asiassa tapahtunutta edistystä, joka on kirjattu ensi vuonna voimaan tulevaan uuteen varainhoitoasetukseen;

42.  pitää välttämättömänä lisätä hallintoviranomaisten, rahoittajien, pankkien ja paikallishallinnon taitotietoa ja teknisiä valmiuksia käyttää ja hallinnoida innovatiivisia rahoitusvälineitä; suosittaa, että lisätään asiantuntemuksen vaihtoa kaikkien näiden toimijoiden kesken ja etenkin niiden toimijoiden kanssa, jotka tuntevat kansalliset markkinat, ennen kuin komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa on tarkoitus määritellä jäsenvaltioiden käyttöön tarjottavat vakioidut välineet; pitää tällaisen vaihdon oikea-aikaista toteutusta välttämättömänä kulttuurista johtuvien esteiden voittamiseksi, innovatiivisten rahoitusvälineiden hyväksynnän varmistamiseksi ja niiden menestyksekkään käytön edellytysten luomiseksi;

43.  katsoo, että on tunnustettava erilaisten kansallisten ja alueellisten pankkilaitosten merkitys, koska niillä on tarvittavaa kokemusta ja taitotietoa rahoitusvälineiden kehittämisen ja täytäntöönpanon kannalta merkityksellisten alueellisten ja paikallisten erityispiirteiden käsittelemisessä;

44.  katsoo, että rahoitusvälineiden innovatiivinen luonne edellyttää julkisten rahoituslaitosten koordinointipuitteiden perustamista ja että laitoksille on siirrettävä talousarvion täytäntöönpanovaltaa innovatiivisten rahoitusvälineiden toteutusta varten, johon osallistuvat komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin edustajat;

45.  on tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät pikaisesti sopimukseen liikenteen, energian ja tietotekniikan alan hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaiheen 2012–2013 aloittamisesta(3); ilmaisee halukkuutensa arvioida pilottivaiheen perusteellisen riippumattoman arvioinnin perusteella toteutettavia jatkotoimenpiteitä, joilla parannetaan unionin varainkäytön tehokkuutta sekä lisätään investointeja ensisijaisiin hankkeisiin;

46.  kehottaa toteuttamaan pikaisesti hankejoukkolainoja koskevan aloitteen ja arvioimaan huolellisesti mahdollisuutta käynnistää uusi erillinen aloite infrastruktuureja varten tarkoitettujen eurooppalaisten joukkovelkakirjojen liikkeelle laskemiseksi, jossa unioni osallistuu suoraan yhteistä etua koskevien ja unionin tason lisäarvoa tuottavien infrastruktuurihankkeiden pääomaan laskemalla julkisesti liikkeelle hankejoukkolainoja;

47.  uskoo, että unioni voi osallistumalla yksin tai yhdessä jäsenvaltioiden kanssa suoraan infrastruktuurihankkeiden pääomaan (tällaisiin hankkeisiin liittyy investointien pitkän aikavälin kannattavuus) antaa vahvan signaalin julkisille ja yksityisille rahoittajille sekä rahoitusmarkkinoille; katsoo, että unionin osallistuminen sijoittajana takaisi johdonmukaisuuden sen pitkän aikavälin politiikkatavoitteiden kanssa, olisi tae hankkeen toteuttamisesta, vauhdittaisi voimakkaasti toimintaa ja tuottaisi voimakkaan vipuvaikutuksen;

48.  pitää myös myönteisenä, että Eurooppa-neuvostossa 28. ja 29. kesäkuuta 2012 päästiin sopimukseen Euroopan investointipankin pääoman kasvattamisesta 10 miljardilla eurolla, mikä antaa EIP-ryhmälle mahdollisuuden lisätä unionin sisäistä luotonantoaan lähivuosina noin 60 miljardilla eurolla ja toimia näin tervetulleena vastasyklisenä voimana yhteisissä ponnisteluissa elvyttää Euroopan talous; muistuttaa, että EIP:n lainojen yleisesti tunnustettu kerrannaisvaikutus on kolme; korostaa siksi, että tätä uutta sitoumusta ei pidä toteuttaa EIP:n ja unionin talousarvioista yhteisesti rahoitettavan riskinjaon tai pääomaan osallistumisen lujittamisen ja parantamisen kustannuksella, sillä niillä voidaan tukea muunlaisia hankkeita ja toimia kuin EIP:n lainoilla ja niiden kerrannaisvaikutus on suurempi kuin EIP:n lainojen kerrannaisvaikutus;

49.  kiinnittää huomiota siihen, että saavutettiinpa innovatiivisten rahoitusvälineiden tavoitteet kuinka hyvin tahansa niiden vaikuttavuus on täydellinen vain, jos yleinen oikeudellinen ja sääntely-ympäristö on niiden kehitykselle otollinen, esimerkiksi siinä, miten pitkän aikavälin sijoituksia kohdellaan parhaillaan uudistettavissa vakavaraisuussäännöissä (Basel III, Solvenssi II);

50.  luottaa siihen, että innovatiivisten rahoitusvälineiden entistä tehokkaammalla käytöllä on hyvin myönteinen vaikutus Euroopan talouteen, mutta pelkää, että niitä tullaan käytännössä käyttämään vain lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä tuottaviin hankkeisiin; pelkää, että investoinnit unionin älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiatavoitteiden saavuttamisen kannalta niin ikään tärkeisiin hankkeisiin eivät kenties toteudu, koska niitä pidetään sijoittajille liian riskialttiina ja koska julkinen rahoitus puuttuu; pyytää sen vuoksi komissiota antamaan mahdollisimman pian ehdotuksia, joilla helpotetaan säästöjen saamista nykyistä enemmän sijoitustoiminnan käyttöön sellaisten keskipitkän ja pitkän aikavälin hankkeiden hyödyksi, jotka synnyttävät unionissa kestävää kasvua;

51.  katsoo, että kun tietyn innovatiivisen rahoitusvälineen kriittinen massa on riittävä, tilanne voi olla hyvinkin houkutteleva yksityisille pääomamarkkinoille, koska hankesuunnitelmien merkittävä määrä ja kaupankäynnin helpottuminen pienentävät riskiä;

52.  korostaa tarvetta huolehtia siitä, että innovatiivisista rahoitusvälineistä aiheutuvan mahdollisen ”rahoitusalan sekatalouden” syntyminen ei johda monimutkaisiin, arvopaperistettuihin ja alkuperäisestä tavoitteestaan erkaantuneisiin johdannaisiin;

o
o   o

53.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0266.
(2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0331.
(3) Hyväksytyt tekstit, 5. heinäkuuta 2012, P7_TA(2012)0296.


Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2011
PDF 135kWORD 52k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. lokakuuta 2012 Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2011 (2012/2049(INI))
P7_TA(2012)0405A7-0297/2012

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2011,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 24 artiklan 3 kohdan, 228 artiklan ja 298 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 ja 43 artiklan,

–  ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman(1) Euroopan parlamentin päätöksen tekemiseksi oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9 päivänä maaliskuuta 1994 tehdyn päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom(2) muuttamisesta,

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2006,

–  ottaa huomioon 1. tammikuuta 2009 annetut oikeusasiamiehen ohjesäännön täytäntöönpanosäännökset(3),

–  ottaa huomioon aikaisemmat Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 205 artiklan 2 kohdan toisen ja kolmannen virkkeen,

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A7-0297/2012),

A.  ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen vuosikertomus 2011 luovutettiin virallisesti Euroopan parlamentin puhemiehelle 22. toukokuuta 2012 ja että oikeusasiamies Nikiforos Diamandouros esitteli kertomuksen vetoomusvaliokunnalle Brysselissä 19. kesäkuuta 2012;

B.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 24 artiklassa määrätään, että ”jokainen unionin kansalainen voi kääntyä 228 artiklan mukaisesti asetettavan oikeusasiamiehen puoleen”;

C.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 228 artiklalla Euroopan oikeusasiamiehelle annetaan valtuudet ottaa vastaan kanteluja EU:n toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa ilmenneistä epäkohdista, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä;

D.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 298 artiklan mukaan EU:n toimielimet, elimet ja laitokset ”tukeutuvat tehtäviään hoitaessaan avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon” ja että samassa artiklassa annetaan mahdollisuus sisällyttää asetuksilla sekundaarioikeuteen tähän tarkoitukseen tarkoitettuja konkreettisia säännöksiä, joita voidaan soveltaa koko EU:n hallintoon;

E.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaan ”jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa”;

F.  ottaa huomioon, että hallinnollisesta epäkohdasta ei ole kyse ainoastaan silloin, kun julkinen elin ei toimi sitä sitovan määräyksen tai periaatteen mukaisesti, ja korostaa, että hyvän hallintotavan periaatteiden nojalla edellytetään, että EU:n toimielimet ovat palveluhenkisiä ja varmistavat, että yleisöä kohdellaan asianmukaisesti ja siten, että se voi käyttää oikeuksiaan kaikilta osin;

G.  ottaa huomioon, että tämän määrittelyn perusteella hallinnolliset epäkohdat eivät rajoitu tapauksiin, joissa rikottu määräys tai periaate on oikeudellisesti sitova; ottaa huomioon, että hyvän hallintotavan periaatteet ulottuvat lainsäädäntöä pidemmälle, sillä niiden nojalla edellytetään, että EU:n toimielimet täyttävät oikeudelliset velvoitteensa ja ovat myös palveluhenkisiä ja että ne varmistavat, että yleisöä kohdellaan asianmukaisesti ja siten, että se voi käyttää oikeuksiaan kaikilta osin;

H.  ottaa huomioon, että vuonna 2011 oikeusasiamies otti vastaan 2510 kantelua (2667 vuonna 2010), käynnisti 396 tutkimusta (335 vuonna 2010) ja saattoi päätökseen 318 tutkimusta (326 vuonna 2010); ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen vuonna 2011 käsittelemästä 2 544 kantelusta 698 (27 prosenttia) kuului hänen toimivaltaansa (744 vuonna 2010);

I.  ottaa huomioon, että 1321 vastaanotettua kantelua kuului jonkin Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäsenen toimivaltaan; ottaa huomioon, että verkosto koostuu kansallisista ja alueellisista oikeusasiamiehistä; ottaa huomioon, että parlamentin vetoomusvaliokunta on Euroopan oikeusasiamiesten verkoston täysivaltainen jäsen;

J.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies siirsi 59 kantelua vetoomusvaliokunnan käsiteltäväksi vuonna 2011; ottaa huomioon, että 147 kantelua saatettiin komission käsiteltäväksi ja 591 saatettiin muiden toimielinten ja elinten, kuten SOLVITin ja Sinun Eurooppasi -neuvonnan sekä erikoisalan oikeusasiamiesten tai jäsenvaltioiden muiden valituselinten käsiteltäväksi;

K.  ottaa huomioon, että lähes 61 prosenttia vuonna 2011 vastaanotetuista kanteluista jätettiin internetin kautta; ottaa huomioon, että yli puolet (53 prosenttia) internetin kautta jätetyistä kanteluista vastaanotettiin oikeusasiamiehen verkkosivustolla olevan sähköisen kantelulomakkeen välityksellä;

L.  panee merkille, että oikeusasiamiehen interaktiivinen opas on ollut oikeusasiamiehen verkkosivustolla käytettävissä tammikuusta 2009, ja toteaa, että tietopyyntöjen määrän huomattava väheneminen viime vuosien aikana on osoitus oppaan saavuttamasta suosiosta;

M.  ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen toimivaltaan kuulumattomien valitusten määrä laski 1846:een vuonna 2011, mikä on alhaisin kirjattu taso sitten vuoden 2003;

N.  ottaa huomioon, että saksalaiset ja espanjalaiset ovat perinteisesti jättäneet eniten kanteluita; ottaa huomioon, että vuonna 2011 Espanja siirtyi kärkisijalle ja sitä seurasivat järjestyksessä Saksa, Puola ja Belgia; ottaa huomioon, että asukaslukuun suhteutettuna eniten kanteluja on kuitenkin saatu Luxemburgista, Kyproksesta, Maltasta ja Sloveniasta;

O.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies käynnisti 396 tutkimusta, joista 382 perustui kanteluihin, ja käynnisti omasta aloitteestaan 14 tutkimusta; ottaa huomioon, että vuonna 2011 käynnistettyjen tutkimusten määrä oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin;

P.  ottaa huomioon, että suurin osa tutkimuksista koski komissiota (231) ja seuraavaksi EPSOa (42); ottaa huomioon, että parlamenttia koskevien käynnistettyjen tutkimusten määrä laski yli puolella verrattuna vuoteen 2010; ottaa huomioon, että neuvostoa koskevien tutkimusten määrä nousi kolmanneksella;

Q.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies päätti 318 tutkimusta vuonna 2011; ottaa huomioon, että suurin osa näistä tutkimuksista (66 prosenttia) päätettiin vuoden kuluessa ja kolmasosa niistä kolmen kuukauden kuluessa; ottaa huomioon, että tutkimusten kesto oli keskimäärin 10 kuukautta;

R.  ottaa huomioon, että 64 tapauksessa oikeusasiamies ei havainnut hallinnollisia epäkohtia; ottaa huomioon, että se, että hallinnollisia epäkohtia ei löydy, ei ole kielteinen lopputulos, sillä kantelun tekijät voivat hyötyä kyseiseltä toimielimeltä saamastaan kattavasta selvityksestä ja lopputulos on todiste siitä, että toimielin on toiminut hyvän hallintotavan periaatteiden mukaisesti;

S.  ottaa huomioon, että 84:ssa loppuun käsitellyssä tapauksessa saavutettiin myönteinen lopputulos asianomaisen toimielimen hyväksyttyä sovintoratkaisun tai asian ratkaisemisen; ottaa huomioon, että oikeusasiamies pyrkii mahdollisuuksien mukaan saamaan aikaan sovintoratkaisun; toteaa, että EU:n toimielinten yhteistyö on sovintoratkaisun saavuttamisen kannalta tärkeää;

T.  ottaa huomioon, että 47 tapauksessa oikeusasiamies havaitsi hallinnollisia epäkohtia ja 13 tapauksessa, joissa hallinnollisia epäkohtia havaittiin, asianomainen toimielin hyväksyi joko kokonaan tai osittain suositusluonnoksen;

U.  ottaa huomioon, että 35 tutkimusta päättyi kriittiseen huomautukseen ja 39 päätettiin lisähuomautuksiin, joilla pyrittiin auttamaan asianomaisia toimielimiä parantamaan kyseessä olevien toimielinten hallinnon laatua;

V.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies julkaisee vuosittain havaintonsa kriittisten huomautusten ja lisähuomautusten seurauksena toteutetuista toimista;

W.  ottaa huomioon, että kriittisten huomautusten ja lisähuomautusten johdosta toteutettujen jatkotoimien yleinen osuus oli 78 prosenttia vuonna 2010; ottaa huomioon, että lisähuomautusten johdosta toteutetut toimet olivat tyydyttäviä 95 prosentissa tapauksista, kun taas kriittisten huomautusten johdosta toteutettujen toimien osuus oli huomattavasti alhaisempi eli 68 prosenttia;

X.  ottaa huomioon, että vuonna 2011 oikeusasiamies julkaisi 25 suositusluonnosta ja päätti 13 tutkimusta, kun asianomainen toimielin oli hyväksynyt suositusluonnoksen joko kokonaan tai osittain;

Y.  Vuonna 2011 oikeusasiamies ei antanut parlamentille yhtään erityiskertomusta.

Z.  ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen talousarvio on Euroopan unionin talousarviossa itsenäinen pääluokka, joka jakautuu kolmeen osastoon: ensimmäinen osasto koskee palkkioita, korvauksia ja muita henkilöstöön liittyviä menoja, toinen kattaa kiinteistöt, irtaimen omaisuuden, laitteet ja sekalaiset käyttömenot ja kolmas koskee toimielimen suorittamista yleisistä tehtävistä aiheutuneita menoja;

1.  hyväksyy Euroopan oikeusasiamiehen antaman vuoden 2011 vuosikertomuksen;

2.  panee merkille, että vuonna 2011 oikeusasiamies auttoi yli 22 000 kansalaista, joista 2510 oli tehnyt kantelun, 1284 pyysi tietoa ja 18 274 sai opastusta oikeusasiamiehen verkkosivustolla olevan interaktiivisen oppaan kautta;

3.  panee merkille, että kuluneina vuosina oikeusasiamiehen käsiteltäväksi jätettyjen ja etenkin tämän toimivaltaan kuulumattomien kanteluiden kokonaismäärä on vähentynyt asteittain; seuraa mielenkiinnolla tätä kehitystä arvioidakseen, onko kanteluiden määrän vähentymisen ja interaktiivisen oppaan käyttöönoton välillä suora yhteys;

4.  panee merkille, että yli 65 prosentissa oikeusasiamiehen käsittelemistä tapauksista oikeusasiamiehellä oli mahdollisuus käynnistää tutkimus tai saattaa kantelu toimivaltaisen elimen kuten Euroopan oikeusasiamiesten verkoston, johon myös Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta kuuluu, komission tai toisen kanteluja käsittelevän elimen(esim. SOLVITin) käsiteltäväksi; panee merkille, että vetoomusvaliokunta vastaanotti oikeusasiamieheltä 59 kantelua vuonna 2011;

5.  huomauttaa, että oikeusasiamiehen tutkimien ja tapahtuneeksi epäiltyjen hallinnollisten epäkohtien päätyypit vuonna 2011 koskivat laillisuutta (28 prosenttia tutkimuksista), tietopyyntöjä (16,2 prosenttia), oikeudenmukaisuutta (13,6 prosenttia), päätöksenteon perusteita ja valitusmahdollisuuksia (8,1 prosenttia), päätöksenteon järkeviä määräaikoja (7,3 prosenttia), pyyntöjä yleisön mahdollisuuksista tutustua asiakirjoihin (7,1 prosenttia), syrjimättömyyskieltoa (86,8 prosenttia) sekä velvollisuutta vastata kirjeisiin yleisön kielellä ja toimivaltaisen virkamiehen ilmoittamista (5,8 prosenttia);

6.  panee merkille, että suurin osa oikeusasiamiehen käynnistämistä tutkimuksista vuonna 2011 koski komissiota (231) ja toiseksi EPSOa (42); toteaa, että komissio on toimielin, jonka päätökset vaikuttavat suoraan kansalaisiin, minkä vuoksi onkin loogista, että kantelut kohdistuvat ensisijaisesti sen toimintaan;

7.  pitää myönteisenä, että oikeusasiamiehen käynnistämien parlamenttia koskevien tutkimusten määrä on vähentynyt puolella verrattuna vuoteen 2010; panee merkille, että oikeusasiamies käynnisti kolmanneksen aikaisempaa enemmän Euroopan unionin neuvostoa koskevia tutkimuksia;

8.  panee merkille, että vuonna 2011 oikeusasiamies muutti menettelyjään tehdäkseen niistä kansalaisystävällisempiä ja otti käyttöön uuden tutkimustyypin eli ”selventävän tutkimuksen”, mikä mahdollistaa sen, että kantelun esittäjä voi selventää kanteluaan, jos oikeusasiamies ei ole ensi silmäyksellä vakuuttunut, että perusteluja on riittävästi, jotta toimielintä voitaisiin pyytää esittämään kantansa tapaukseen;

9.  huomauttaa, että oikeusasiamies pyytää kantelijoita aktiivisesti esittämään huomautuksia, jos he eivät ole tyytyväisiä toimielimen vastaukseen, ja toteaa, että aikaisemmin, toisin kuin nyt, kantelun esittäjien oli tehtävä uusi kantelu, mikäli he eivät olleet tyytyväisiä saamansa vastauksen sisältöön;

10.  pitää myönteisenä sitä, että uuden linjauksen johdosta oikeusasiamies on päättänyt vähemmän tapauksia ”toimielimen itse sopimina tapauksina” ja sen sijaan päättänyt enemmän tapauksia toteamalla, ettei hallinnollista epäkohtaa esiinny tai ettei lisätutkimuksiin ole perusteita;

11.  toteaa, että oikeusasiamies myös muutti toimivaltaansa kuulumattomien kanteluiden käsittelyä, minkä johdosta oikeusasiamiehen toimiston rekisteristä vastaava yksikkö käsittelee ne nyt ja varmistaa, että kantelijoille ilmoitetaan mahdollisimman pian, mikäli oikeusasiamies ei voi käsitellä heidän kanteluitaan ja minkä tahon puoleen heidän olisi käännyttävä;

12.  huomauttaa, että erityisessä vuonna 2011 toteutetussa kansalaisten oikeuksia ja EU:n hallinnon toimintaa koskevassa Eurobarometri-tutkimuksessa(4) osoitettiin, että kansalaiset arvostavat suuresti oikeuttaan kannella Euroopan oikeusasiamiehelle ja että tätä oikeutta tärkeämpänä he pitävät ainoastaan oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella ja oikeutta hyvään hallintoon;

13.  antaa oikeusasiamiehelle tunnustusta kansalaisille EU-asioissa neuvoa-antavan kirjasen ”Problems with the EU? Who can help you” julkaisemisesta, sillä siihen sisältyy kattavaa tietoa ongelmanratkaisujärjestelmistä, joita kansalaiset voivat hyödyntää, jos he kohtaavat EU:hun liittyviä ongelmia, sekä siitä, että kirjanen on saatavilla myös äänikirjana ja isokirjoitusversiona;

14.  korostaa, että niiden kantelujen määrä, jotka todella kuuluvat oikeusasiamiehen toimialaan, säilyi huolimatta viime vuosina saavutetusta edistyksestä vuonna 2011 jälleen kerran suhteellisen pienenä (27 prosenttia) ja että kansalaisille olisi siksi tiedotettava laajemmin ja ennakoivammin oikeusasiamiehen vastuualueesta ja että tämä olisi tehtävä tiiviissä yhteistyössä kansallisten ja alueellisten oikeusasiamiesten, parlamentin ja komission kanssa;

15.  yhtyy oikeusasiamiehen näkemykseen siitä, että yksinkertaisella ja ytimekkäällä julkilausumalla, joka koskee perusarvoja, jotka EU:n virkamiesten on otettava käytöksessään huomioon, voitaisiin tehokkaasti lisätä kansalaisten luottamusta EU:n virkamieskuntaan ja sen palvelemiin EU:n toimielimiin;

16.  tukee oikeusasiamiehen näkemystä, jonka mukaan toimielin, jonka toimintakäytänteisiin palvelukulttuuri on sisällytetty, ei näe kanteluita uhkana vaan mahdollisuutena viestiä tehokkaammin ja korjata mahdolliset virheet ja ottaa niistä oppia tulevaisuuden varalle;

17.  toteaa, että perusoikeuskirja sisältää oikeuden hyvään hallintoon yhtenä unionin kansalaisten perusoikeuksista (41 artikla);

18.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti hyväksyi 6. syyskuuta 2001 antamassaan päätöslauselmassa(5) hyvää hallintotapaa koskevat eurooppalaiset toimintasäännöt, ja kehottaa kaikkia Euroopan unionin toimielimiä, elimiä, laitoksia ja virastoja toimimaan näiden sääntöjen mukaisesti;

19.   pitää myönteisinä oikeusasiamiehen jatkuvia ja rakentavia pyrkimyksiä luoda muun muassa asiaa koskevien julkaisujen avulla paremmat edellytykset Euroopan unionin yleisiä hallintomenettelyjä koskevan asetuksen laatimiselle; korostaa, että tällainen laki, jolla olisi säädettävä kaiken suoran EU-hallinnon menettelytakuita ja laatua koskevista vähimmäisvaatimuksista, voisi perustua SEUT-sopimuksen 298 artiklaan ja että lakia laadittaessa olisi kuultava tarkasti oikeusasiamiestä;

20.  yhtyy oikeusasiamiehen näkemykseen, jonka mukaan hyvän hallintotavan periaatteet ulottuvat pidemmälle kuin lainsäädäntö, ja pyytää EU:n toimielimiä, elimiä, laitoksia ja virastoja täyttämään oikeudelliset velvoitteensa ja olemaan palveluhenkisiä sekä varmistamaan, että yleisöä kohdellaan asianmukaisesti ja siten, että se voi nauttia oikeuksistaan kaikilta osin;

21.  antaa oikeusasiamiehelle tunnustusta kanteluja koskevan oppaan ”The European Ombudsman’s Guide to complaints” julkaisemisesta ja jakamisesta EU:n toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen henkilöstölle, minkä tavoitteena on kannustaa EU:n hallintoa parantamaan toimintaansa syventämällä sitoumustaan kansalaisille suunnatun palvelukulttuurin periaatteisiin;

22.   pitää myönteisenä oikeusasiamiehen tekemää yhteistyötä Euroopan oikeusasiamiesten verkoston kanssa, ja kehottaa suuntaamaan yhteistyötä muun muassa eurooppalaisen kansalaisaloitteen tunnetuksi tekemiseen uutena välineenä, jonka avulla kansalaiset voivat suoraan osallistua EU-säädösten laatimiseen, ja varmistamaan, ettei tämä väline ole teknisiltä vaatimuksiltaan liian monimutkainen kansalaisten käyttöön;

23.  toteaa, että Euroopan oikeusasiamiesten verkoston kahdeksas kansallinen seminaari pidettiin Kööpenhaminassa lokakuussa 2011; palauttaa mieliin, että sen vetoomusvaliokunta on verkoston täysivaltainen jäsen ja että valiokunta oli edustettuna seminaarissa; palauttaa mieliin, että seminaarin yhteydessä verkoston jäsenet sopivat etsivänsä keinoja, joiden avulla Euroopan kansalaisten tietoja heille kuuluvista oikeuksista voisi lisätä;

24.  palauttaa mieliin, että seminaarissa oikeusasiamies esitti EU:n virkamiehille suunnattuja julkisen palvelun periaatteita koskevan tekstiluonnoksen, jossa hän määritteli viisi tällaista periaatetta: sitoutuminen EU:hun ja sen kansalaisiin, rehellisyys, puolueettomuus, muiden kunnioittaminen ja avoimuus; huomauttaa, että oikeusasiamies järjesti julkisen kuulemisen näistä periaatteista ja että tekstin lopullinen versio julkaistiin 19. kesäkuuta 2012;

25.   panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamies on kertomuksen käsittämän ajanjakson aikana käyttänyt toimivaltaansa aktiivisesti ja tasapainoisesti sekä kriittisessä vuorovaikutuksessa ja tiiviissä yhteistyössä muiden EU-elinten kanssa;

26.   vaatii oikeusasiamiestä varmistamaan myös vastedes voimavarojen parhaan mahdollisen käytön, välttämään henkilöstön tarpeettomia päällekkäisyyksiä ja tekemään yhteistyötä muiden nykyisten EU:n toimielinten kanssa, jotta voidaan varmistaa tehokkuussäästö EU:n talousarvioon;

27.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja niiden oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.

(1) EUVL C 286 E, 27.11.2009, s. 172.
(2) EYVL L 113, 4.5.1994, s. 15.
(3) Hyväksytty 8. heinäkuuta 2002 ja muutettu 5. huhtikuuta 2004 ja 3. joulukuuta 2008 tehdyillä oikeusasiamiehen päätöksillä.
(4) http://www.ombudsman.europa.eu/en/press/statistics.faceshttp://www.ombudsman.europa.eu/fi/press/statistics.faces;jsessionid=674DC41C0501305189090EEF1315DD07
(5) EYVL C 72 E, 21.3.2002, s. 331.


Rahoitusvälineiden markkinat ja direktiivin 2004/39/EY kumoaminen ***I
PDF 997kWORD 934k
Teksti
Konsolidoitu teksti
Liite
Liite
Liite
Liite
Euroopan parlamentin tarkistukset 26. lokakuuta 2012 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusvälineiden markkinoista ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY kumoamisesta (uudelleenlaadittu) (COM(2011)0656 – C7-0382/2011 – 2011/0298(COD))(1)
P7_TA(2012)0406A7-0306/2012

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – uudelleenlaatiminen)

[tark. 1, jollei toisin ilmoiteta]

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(2)
P7_TA(2012)0406A7-0306/2012
komission ehdotukseen
P7_TA(2012)0406A7-0306/2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
rahoitusvälineiden markkinoista ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY kumoamisesta
(uudelleenlaadittu)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon(3),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(4),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(5),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/39/EY(6) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin. Koska siihen on tarpeen tehdä uusia muutoksia, se olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)  Sijoituspalveluista arvopaperimarkkinoilla 10 päivänä toukokuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/22/ETY(7) tarkoituksena oli vahvistaa edellytykset, joiden täyttyessä toimiluvan saaneet sijoituspalveluyritykset ja pankit voisivat kotijäsenvaltion myöntämän toimiluvan ja sen harjoittaman valvonnan perusteella tarjota tiettyjä palveluja tai perustaa sivuliikkeitä muissa jäsenvaltioissa. Direktiivillä pyrittiin siten yhdenmukaistamaan sijoituspalveluyritysten toimiluvan myöntäminen ja näiden yritysten toiminnalle asetettavat vaatimukset, menettelytapasäännökset mukaan luettuna. Sillä yhdenmukaistettiin lisäksi eräitä säänneltyjen markkinoiden toiminnalle asetettuja ehtoja.

(3)  Viime vuosina yhä useammat sijoittajat ovat alkaneet toimia rahoitusmarkkinoilla, ja sijoittajille on tarjolla entistä moninaisempi ja runsaampi palvelujen ja rahoitusvälineiden valikoima. Tämän kehityksen vuoksi Euroopan unionin lainsäädäntöpuitteiden olisi katettava kaikki sijoittajiin kohdistuva toiminta. Tämän saavuttamiseksi on tarpeen säätää yhdenmukaistamisesta siinä laajuudessa, jossa se on tarpeen, jotta sijoittajille voitaisiin tarjota korkeatasoinen suoja ja sijoituspalveluyrityksille mahdollisuus palvelujen tarjoamiseen Euroopan unionin muodostamien sisämarkkinoiden periaatteen mukaisesti kotijäsenvaltion harjoittaman valvonnan nojalla kaikkialla yhteisössä. Edellä esitetyn vuoksi direktiivi 93/22/ETY korvattiin direktiivillä 2004/39/EY.

(4)  Finanssikriisi on tuonut esiin heikkouksia rahoitusmarkkinoiden toiminnassa ja avoimuudessa. Rahoitusmarkkinoiden kehitys on tuonut esiin tarpeen vahvistaa rahoitusvälineiden markkinoiden sääntelykehystä myös silloin, kun tällaisilla markkinoilla käydään kauppaa pörssin ulkopuolella, jotta voidaan lisätä avoimuutta, parantaa sijoittajansuojaa, vahvistaa luottamusta, puuttua sääntelemättömiin osa-alueisiin ja varmistaa, että valvontaviranomaisille annetaan riittävät valtuudet tehtäviensä hoitamiseksi.

(5)  Sääntelyelimet ovat kansainvälisesti yhtä mieltä siitä, että puutteet rahoituslaitosten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmissä, muun muassa tehokkaiden tarkastusten ja valvontatoimien puuttuminen, on ollut osasyy finanssikriisiin. Liiallinen ja varomaton riskinotto voi johtaa rahoituslaitosten konkursseihin ja järjestelmäongelmiin jäsenvaltioissa ja muualla maailmassa. Asiakkaille palveluja tarjoavien yritysten epäasianmukainen toiminta voi aiheuttaa vahinkoa sijoittajille ja heikentää sijoittajien luottamusta. Jotta näiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien heikkouksien potentiaalisiin haittavaikutuksiin voitaisiin puuttua, tämän direktiivin säännöksiä olisi täydennettävä yksityiskohtaisemmilla periaatteilla ja vähimmäisstandardeilla. Näitä periaatteita ja standardeja olisi sovellettava ottaen huomioon sijoituspalveluyritysten toiminnan luonne, laajuus ja monimuotoisuus. Osakkeenomistajien velvollisuutena on varmistaa, että ylimmät hallintoelimet hoitavat tehtävänsä asianmukaisesti, mutta toimenpiteisiin olisi sisällyttävä rajoituksia niiden johtajatehtävien määrälle, joita rahoituslaitosten johtajat voivat hoitaa. Kyseisiä toimenpiteitä olisi sovellettava siten, että otetaan huomioon rahoituslaitosten tehokasta johtamista koskevat vaatimukset ja sallitaan myös tarvittaessa mainittujen yritysten johtajien jatkaa erityisesti voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen johtajina yritysten yhteiskuntavastuun mukaisesti.

(6)  Euroopan unionin rahoitusvalvontaa käsittelevä korkean tason työryhmä on kehottanut Euroopan unionia yhdenmukaistamaan finanssilainsäädäntöä. Tulevaa eurooppalaista valvontarakennetta 18 ja 19 päivänä kesäkuuta 2009 pohtinut Eurooppa-neuvosto painotti myös tarvetta laatia yhteinen eurooppalainen säännöstö, jota sovellettaisiin kaikkiin rahoituslaitoksiin sisämarkkinoilla.

(7)  Näistä syistä direktiivi 2004/39/EY laaditaan osittain uudelleen täksi uudeksi direktiiviksi ja korvataan osittain asetuksella (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus]. Näiden kahden säädöksen olisi yhdessä muodostettava oikeudellinen kehys, jolla säännellään sijoituspalveluyrityksiin, säänneltyihin markkinoihin, tietopalvelujen tarjoajiin ja kolmansien maiden yrityksiin, jotka tarjoavat sijoituspalveluja tai harjoittavat sijoitustoimintaa Euroopan unionissa, sovellettavia vaatimuksia. Sen vuoksi tätä direktiiviä olisi luettava yhdessä kyseisen asetuksen kanssa. Direktiivin olisi sisällettävä säännökset, jotka koskevat toimilupaa liiketoiminnan harjoittamiseksi, määräosuuksien hankkimista, sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden käyttöä, sijoituspalveluyritysten toimintaedellytyksiä sijoittajansuojan varmistamiseksi, kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion valvontaviranomaisten toimivaltuuksia sekä seuraamusjärjestelmää. Koska tämän ehdotuksen pääasiallisena tavoitteena ja kohteena on yhdenmukaistaa kansalliset säännökset mainituilla osa-alueilla, ehdotuksen olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 53 artiklan 1 kohtaan. Säädöksen antaminen direktiivinä on tarkoituksenmukaista, jotta täytäntöönpanosäännökset voidaan tämän direktiivin kattamilla osa-alueilla tarvittaessa mukauttaa vastaamaan eri jäsenvaltioiden markkinoiden ja oikeusjärjestelmien erityispiirteitä.

(8)  On tarkoituksenmukaista sisällyttää rahoitusvälineiden luetteloon ▌hyödyke- ja muut johdannaiset, jotka on muodostettu ja joilla käydään kauppaa siten, että niiden sääntelyyn liittyy samankaltaisia kysymyksiä kuin perinteisten rahoitusvälineiden sääntelyyn. Tätä direktiiviä sovellettaessa johdannaisina tai johdannaissopimuksina ei pidetä vakuutussopimuksia, jotka koskevat vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY(8) liitteessä I tarkoitettuihin luokkiin kuuluvia toimia, jos ne tehdään vakuutusyrityksen, jälleenvakuutusyrityksen, kolmannen maan vakuutusyrityksen tai kolmannen maan jälleenvakuutusyrityksen kanssa.

(9)  Päästöoikeuksien (EUA) jälkimarkkinoiden spot-kaupassa on esiintynyt vilpillisiä menettelyjä, jotka saattavat heikentää luottamusta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä 13 päivänä lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY(9) luotuihin päästökauppajärjestelmiin, ja parhaillaan toteutetaan toimenpiteitä, joilla pyritään lujittamaan EU:n päästökauppaoikeusrekisterijärjestelmää ja edellytyksiä, jotka on asetettu tilin avaamiselle EU:n päästöoikeuksilla käytävää kauppaa varten. Kyseisten markkinoiden eheyden tukemiseksi ja tehokkaan toiminnan takaamiseksi, mukaan lukien kaupankäyntitoiminnan kattava valvonta, on aiheellista täydentää direktiivin 2003/87/EY nojalla toteutettavia toimenpiteitä sisällyttämällä päästöoikeudet kaikilta osin tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o .../... [markkinoiden väärinkäyttöä koskeva asetus] soveltamisalaan ▌. Sen sijaan on aiheellista selventää, että avista-kurssiin perustuva valuuttakauppa jää direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, vaikka valuuttajohdannaiset kuuluvatkin sen soveltamisalaan.

(10)  Tämän direktiivin on tarkoitus kattaa yritykset, joiden tavanomaisena ammatti- tai liiketoimintana on ammattimainen sijoituspalvelujen tarjoaminen ja/tai sijoitustoiminnan harjoittaminen. Sen soveltamisalan ulkopuolelle olisi tämän vuoksi jätettävä henkilöt, jotka harjoittavat muuta ammattitoimintaa.

(11)  On tarpeen luoda kattava sääntelyjärjestelmä, jota sovelletaan rahoitusvälineitä koskevien liiketoimien toteuttamiseen näiden liiketoimien toteuttamisessa käytettävistä kaupankäyntimenetelmistä riippumatta, jotta voidaan varmistaa sijoittajien kauppojen laadukas toteutus sekä säilyttää rahoitusjärjestelmän eheys ja yleinen tehokkuus. Olisi luotava johdonmukaiset ja riskit huomioon ottavat puitteet toimeksiantojen toteuttamista varten Euroopan rahoitusmarkkinoilla nykyisin käytössä olevien tärkeimpien järjestelyjen sääntelemiseksi. On tarpeen ottaa huomioon säänneltyjen markkinoiden rinnalle kehittyneet uudentyyppiset järjestäytyneet kaupankäyntijärjestelmät, joilta olisi edellytettävä rahoitusmarkkinoiden tehokkaan ja asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi asetettujen velvoitteiden noudattamista, sekä varmistaa, etteivät tällaiset organisoidut kaupankäyntijärjestelmät hyödynnä sääntelyssä olevia aukkoja.

(12)  Kaikkien kauppapaikkojen eli säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien olisi vahvistettava avoimet säännöt kauppapaikkaan pääsystä. Säänneltyihin markkinoihin ja monenkeskisiin kaupankäyntijärjestelmiin olisi edelleen sovellettava ▌samanlaisia vaatimuksia siitä, kenet ne voivat hyväksyä jäseneksi tai osapuoleksi, ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien olisi voitava määrittää pääsy ja rajoittaa sitä muun muassa sen perusteella, mikä tehtävä ja mitkä velvoitteet niillä on suhteessa niiden asiakkaisiin. Kauppapaikkojen olisi voitava antaa käyttäjien täsmentää sen toimeksiantovirran tyyppi, jonka kanssa niiden toimeksiannot ovat vuorovaikutuksessa ennen niiden kirjaamista järjestelmään, edellyttäen, että tämä tehdään avoimesti ja läpinäkyvästi eikä kauppapaikan ylläpitäjä harjoita syrjintää.

(13)  ▌Kauppojen sisäiset toteuttajat olisi määriteltävä sijoituspalveluyrityksiksi, jotka suunnitelmallisesti, säännöllisesti ja järjestelmällisesti käyvät kauppaa omaan lukuunsa toteuttamalla asiakkaiden toimeksiantoja säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ulkopuolella kahdenvälisessä järjestelmässä. Sen varmistamiseksi, että tätä määritelmää sovelletaan objektiivisesti ja tehokkaasti sijoituspalveluyrityksiin, kaikki asiakkaiden kanssa harjoitettu kahdenvälinen kauppa olisi katsottava relevantiksi ja kauppojen sisäisiksi toteuttajiksi rekisteröitävien sijoituspalveluyritysten yksilöimiseksi olisi otettava käyttöön määrälliset kriteerit niiden laadullisten kriteerien lisäksi, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY täytäntöönpanosta tietojen kirjaamista koskevien sijoituspalveluyritysten velvoitteiden, liiketoimista ilmoittamisen, markkinoiden avoimuuden, rahoitusvälineiden kaupankäynnin kohteeksi ottamisen sekä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta 10 päivänä elokuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1287/2006(10) 21 artiklaan. Kauppapaikoissa useiden kolmansien osapuolten osto- ja myynti-intressit voivat olla keskenään vuorovaikutuksessa järjestelmässä, mutta kauppojen sisäisellä toteuttajalla ei saisi olla oikeutta koota yhteen kolmansien osapuolten osto- ja myynti-intressejä toiminnallisesti samalla tavalla kuin kauppapaikalla.

(14)  Henkilöt, jotka hallinnoivat omaa omaisuuttaan, ja yritykset, jotka eivät tarjoa muita sijoituspalveluja ja/tai harjoita muuta sijoitustoimintaa kuin kaupankäyntiä omaan lukuun, olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, elleivät he ole markkinatakaajia, säännellyn markkinan, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän jäseniä tai osapuolia tai elleivät he toteuta asiakkaiden toimeksiantoja käymällä kauppaa omaan lukuunsa. Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle olisi poikkeuksellisesti jätettävä henkilöt, jotka käyvät kauppaa rahoitusvälineillä omaan lukuunsa säännellyn markkinan tai monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän jäseninä tai osapuolina – myös markkinatakaajina hyödykejohdannaisissa, päästöoikeuksissa tai niiden johdannaisissa – pääasiallisen liiketoimintansa oheistoimintana, kun tämä pääasiallinen liiketoiminta ei ryhmätasolla ole tässä direktiivissä tarkoitettua sijoituspalvelujen tarjontaa tai luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/48/EY(11) tarkoitettua pankkipalvelujen tarjontaa. Tekniset kriteerit sille, milloin toiminta on pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa, olisi selvennettävä teknisissä sääntelystandardeissa ottaen huomioon tässä direktiivissä määritetyt kriteerit, joihin olisi sisällyttävä toiminnan laajuus sekä se, missä määrin se vähentää pääasiallisesta liiketoiminnasta johtuvia riskejä. Myös sellaisten yritysten, jotka toteuttavat eri asiakkaiden toimeksiannot täsmäyttämällä kauppoja (back to back trading), olisi katsottava harjoittavan kaupankäyntiä omaan lukuun asiakastoimeksiantoja toteuttamalla ja toimivan päämiehinä, ja niihin olisi sovellettava tämän direktiivin vaatimuksia, jotka koskevat sekä toimeksiantojen toteuttamista asiakkaiden lukuun että kaupankäyntiä omaan lukuun. Kaupankäynniksi omaan lukuun asiakastoimeksiantoja toteuttamalla ei pitäisi katsoa sellaista rahoitusvälineisiin liittyvien toimeksiantojen toteuttamista, jota harjoitetaan kahden sellaisen henkilön välisenä oheistoimintana, joiden pääasiallinen liiketoiminta ei ryhmätasolla ole tässä direktiivissä tarkoitettua sijoituspalvelujen tarjontaa eikä direktiivissä 2006/48/EY tarkoitettua pankkipalvelujen tarjontaa.

(15)  Viittauksilla henkilöihin tarkoitetaan tekstissä sekä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä.

(16)  Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä ne henki- ja vahinkovakuutusyritykset, joiden toiminta on toiminnan vakauden valvonnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten harjoittaman asianmukaisen valvonnan alaista ja joihin sovelletaan direktiiviä 2009/138/EY, lukuun ottamatta tiettyjä säännöksiä, jotka koskevat sijoitusvälineinä käytettäviä vakuutustuotteita. Sijoitukset myydään asiakkaille usein vakuutussopimuksina tässä direktiivissä säänneltyjen rahoitusvälineiden vaihtoehtona tai korvikkeena. Yksityisasiakkaiden johdonmukaisen suojelun varmistamiseksi on tärkeää, että vakuutussopimusten mukaisiin sijoituksiin sovelletaan samoja menettelytapasääntöjä ja erityisesti niitä sääntöjä, jotka liittyvät eturistiriitojen hallintaan ja kannustimia koskeviin rajoituksiin ja joilla varmistetaan neuvonnan soveltuvuus tai ilman neuvontaa tapahtuvan myynnin asianmukaisuus. Tässä direktiivissä vahvistettuja sijoittajansuojaa ja eturistiriitoja koskevia vaatimuksia olisi tämän vuoksi sovellettava yhtäläisesti näihin vakuutussopimuksiin paketoituihin sijoituksiin, ja olisi varmistettava tämän direktiivin ja muun asiaa koskevan lainsäädännön, kuten vakuutusedustuksesta 9 päivänä joulukuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/92/EY(12), yhteensovittaminen.

(17)  Tätä direktiiviä ei olisi sovellettava henkilöihin, jotka eivät tarjoa palveluja kolmansille osapuolille, vaan joiden liiketoiminta koostuu sijoituspalvelujen tarjonnasta ainoastaan niiden omille emoyrityksille, tytäryrityksille tai emoyritysten muille tytäryrityksille.

(18)  Henkilöt, jotka tarjoavat sijoituspalveluja ainoastaan satunnaisesti ammattitoimintansa yhteydessä, olisi niin ikään jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle edellyttäen, että edellä mainittu toiminta on säänneltyä ja ettei tämä sääntely estä sijoituspalvelujen tarjoamista satunnaisesti.

(19)  Tätä direktiiviä ei olisi sovellettava henkilöihin, joiden tarjoamat sijoituspalvelut koostuvat ainoastaan työntekijöiden osallistumisjärjestelmien hallinnoinnista ja jotka eivät näin ollen tarjoa sijoituspalveluja kolmansille osapuolille.

(20)  Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle on tarpeen jättää keskuspankit ja muut vastaavanlaista toimintaa harjoittavat yhteisöt sekä julkiset elimet, joiden tehtävänä on hoitaa julkista velkaa tai jotka osallistuvat kyseisen velan hoitoon, kun tämä käsittää myös sen sijoittamisen, lukuun ottamatta valtion osittain tai kokonaan omistamia yhteisöjä, joiden tehtävä on kaupallinen tai liittyy omistusosuuksien hankintaan.

(21)  Poikkeusten soveltamisen selventämiseksi Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) sekä muiden sellaisten vastaavanlaista toimintaa harjoittavien kansallisten yhteisöjen ja elinten osalta, joiden tehtävänä on hoitaa julkista velkaa, tällaiset poikkeukset on syytä rajoittaa sellaisiin elimiin ja laitoksiin, jotka hoitavat tehtäviään jonkin jäsenvaltion lainsäädännön tai Euroopan unionin oikeuden mukaisesti sekä kansainvälisiin elimiin, joiden jäseninä on yksi tai useampi jäsenvaltio.

(22)  Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle on tarpeen jättää yhteissijoitusyritykset ja eläkerahastot riippumatta siitä, onko ne sovitettu Euroopan unionin tasolla yhteen, sekä tällaisten yritysten säilytysyhteisöt ja omaisuudenhoitajat, koska heihin sovelletaan heidän toimintaansa suoraan mukautettuja erityissääntöjä.

(22 a)  Sähkön ja maakaasun sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan takaamiseksi sekä siirtoverkonhaltijoiden tehtävien hoitamiseksi direktiivin 2009/72/EY(13), direktiivin 2009/73/EY(14), asetuksen (EY) N:o 714/2009(15) ja asetuksen (EY) N:o 715/2009(16) tai näiden asetusten nojalla hyväksyttyjen verkkosääntöjen ja suuntaviivojen mukaisesti on tarpeen jättää siirtoverkonhaltijat soveltamisalan ulkopuolelle, kun ne myöntävät siirto-oikeuksia joko fyysisten siirto-oikeuksien tai rahoitussiirto-oikeuksien muodossa ja kun ne tarjoavat kauppapaikan jälkimarkkinoilla käytävää kauppaa varten.

(23)  Päästäkseen osalliseksi 2 kohdassa säädetyistä soveltamisalan ulkopuolelle jättämisistä henkilön on täytettävä jatkuvasti kyseisessä artiklassa vahvistetut edellytykset. Erityisesti, jos henkilö tarjoaa sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoimintaa siten, että hän jää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle sillä perusteella, että nämä palvelut tai toimet ovat ryhmätasolla tarkasteltuna hänen pääasiallisen liiketoimintansa oheistoimintoja, oheistoimintoja koskevaa vapautusta ei enää sovelleta häneen, jos kyseiset palvelut tai toimet lakkaavat olemasta hänen pääasiallisen liiketoimintansa oheistoimintoja.

(24)  Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia sijoituspalveluja tarjoavien ja/tai sijoitustoimintaa harjoittavien henkilöiden toiminnan olisi sijoittajien suojaamiseksi ja rahoitusjärjestelmän vakauden varmistamiseksi oltava näiden yritysten kotijäsenvaltion antaman toimiluvan varaista.

(25)  Direktiivin 2006/48/EY mukaisesti toimiluvan saaneet luottolaitokset eivät tarvitse toista, tämän direktiivin mukaista toimilupaa tarjotakseen sijoituspalveluja tai harjoittaakseen sijoitustoimintaa. Jos luottolaitos päättää tarjota sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoimintaa, toimivaltaisten viranomaisten olisi ennen toimiluvan myöntämistä tarkistettava, että ne täyttävät tämän direktiivin mukaiset vaatimukset.

(26)  Strukturoidut talletukset ovat nousseet esiin uutena sijoitustuotteena, mutta ne eivät kuulu sijoittajansuojaa koskevien säädösten piiriin Euroopan unionin tasolla, vaikka kyseiset säädökset kattavat muut strukturoidut sijoitukset. Sen vuoksi on asianmukaista vahvistaa sijoittajaluottamusta ja yhdenmukaistaa vähittäismarkkinoille tarkoitettujen eri paketoitujen sijoitustuotteiden tarjonnan sääntelyä, jotta voidaan varmistaa riittäväntasoinen sijoittajansuoja kaikkialla Euroopan unionissa. Tästä syystä strukturoidut talletukset on syytä sisällyttää tämän direktiivin soveltamisalaan. Tässä yhteydessä on tarpeen selventää, että koska strukturoidut talletukset ovat sijoitustuote, ne eivät sisällä pelkästään korkoon, kuten Euriboriin tai Liboriin, kytkettyjä yksinkertaisia talletuksia riippumatta siitä, onko korko vahvistettu ennalta tai onko se kiinteä vai vaihteleva. Tällaiset yksinkertaiset talletukset jätetään sen vuoksi tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

(27)  Sijoittajansuojan vahvistamiseksi Euroopan unionissa on aiheellista rajoittaa olosuhteita, joissa jäsenvaltiot voivat jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle henkilöt, jotka tarjoavat sijoituspalveluja asiakkaille, joilla ei siitä syystä ole tämän direktiivin mukaista suojaa. Erityisesti on syytä vaatia jäsenvaltioita soveltamaan kyseisiin henkilöihin vaatimuksia, jotka vähintäänkin vastaavat tässä direktiivissä vahvistettuja vaatimuksia, erityisesti toimilupavaiheessa, kun arvioidaan heidän mainettaan ja kokemustaan ja mahdollisten osakkeenomistajien sopivuutta ja kun tarkastellaan toimiluvan myöntämisen ja jatkuvan valvonnan edellytyksiä ja menettelytapavelvoitteita.

(28)  Jos sijoituspalveluyritys satunnaisesti tarjoaa yhtä tai useampaa sellaista sijoituspalvelua tai harjoittaa yhtä tai useampaa sellaista sijoitustoimintaa, joka ei kuulu sen toimiluvan piiriin, sen ei pitäisi tarvita tähän tämän direktiivin mukaista uutta toimilupaa.

(29)  Tätä direktiiviä sovellettaessa toimeksiantojen vastaanottamiseen ja välittämiseen olisi kuuluttava myös kahden tai useamman sijoittajan saattaminen yhteen niin, että näiden välillä on mahdollista toteuttaa liiketoimi.

(30)  Sijoituspalveluyrityksiin ja luottolaitoksiin, jotka levittävät itse liikkeeseenlaskemiaan rahoitusvälineitä, olisi sovellettava tämän direktiivin säännöksiä siltä osin kuin ne antavat sijoitusneuvontaa asiakkailleen. Epävarmuuden poistamiseksi ja sijoittajansuojan lujittamiseksi on aiheellista säätää, että tätä direktiiviä sovelletaan myös silloin, kun sijoituspalveluyritykset ja luottolaitokset tarjoavat itse liikkeeseenlaskemiaan rahoitusvälineitä ensisijaisilla markkinoilla antamatta neuvontaa. Tätä varten olisi laajennettava määritelmää palvelusta, joka tarjotaan toimeksiantojen toteuttamisena asiakkaiden lukuun.

(31)  Vastavuoroisen tunnustamisen ja kotijäsenvaltion suorittaman valvonnan periaatteet edellyttävät, että minkään jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät saisi myöntää toimilupaa tai että niiden olisi peruutettava toimilupa tapauksissa, joissa esimerkiksi toimintaohjelmien sisällön, toiminnan alueellisen jakautumisen tai tosiasiassa harjoitetun toiminnan perusteella on ilmeistä, että sijoituspalveluyritys on valinnut jonkin jäsenvaltion oikeusjärjestelmän kiertääkseen ankarammat vaatimukset, jotka ovat voimassa siinä jäsenvaltiossa, jonka alueella se pääasiallisesti aikoo harjoittaa tai harjoittaa toimintaansa. Sijoituspalveluyrityksellä, joka on oikeushenkilö, olisi oltava sen jäsenvaltion myöntämä toimilupa, jossa sen sääntömääräinen kotipaikka on. Sijoituspalveluyrityksellä, joka ei ole oikeushenkilö, olisi oltava sen jäsenvaltion myöntämä toimilupa, jossa sen päätoimipaikka sijaitsee. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi edellytettävä, että sijoituspalveluyrityksen päätoimipaikka sijaitsee aina sen kotijäsenvaltiossa ja että se tosiasiallisesti toimii siellä.

(32)  Rahoitusalalla tapahtuvaan omistusosuuksien hankintaan ja lisäämiseen sovellettavien toiminnan vakauden arviointia koskevien menettelysääntöjen ja periaatteiden osalta 5 päivänä syyskuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/44/EY(17) vahvistetaan yksityiskohtaiset perusteet sijoituspalveluyrityksessä ehdotetun hankinnan arvioimiseksi toiminnan vakauden kannalta sekä menettely näiden perusteiden soveltamiseksi. Arviointiprosessin ja sen tulosten oikeusvarmuuden, selkeyden ja ennustettavuuden turvaamiseksi on aiheellista vahvistaa direktiivissä 2007/44/EY säädetyt toiminnan vakauden arviointiperusteet ja -prosessi. Toimivaltaisten viranomaisten olisi erityisesti arvioitava hankkijaehdokkaan sopivuus ja ehdotetun hankinnan taloudellinen järkevyys kaikkien seuraavien perusteiden avulla: hankkijaehdokkaan maine; sen henkilön maine ja kokemus, joka tulee johtamaan sijoituspalveluyrityksen liiketoimintaa; hankkijaehdokkaan taloudellinen vakaus; pystyykö sijoituspalveluyritys täyttämään tähän direktiiviin ja muihin direktiiveihin, erityisesti direktiiveihin 2002/87/EY(18) ja 2006/49/EY(19) perustuvat toiminnan vakautta koskevat vaatimukset; lisääkö hankinta eturistiriitoja; onko perusteltua syytä epäillä, että ehdotetun hankinnan yhteydessä syyllistytään tai pyritään tai on syyllistytty tai pyritty direktiivin 2005/60/EY(20) 1 artiklassa tarkoitettuun rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen tai että ehdotettu hankinta saattaisi lisätä näiden vaaraa.

(33)  Kotijäsenvaltioltaan toimiluvan saaneella sijoituspalveluyrityksellä olisi oltava oikeus tarjota sijoituspalveluja ja/tai harjoittaa sijoitustoimintaa kaikkialla Euroopan unionissa ilman, että sen tarvitsee hakea erillistä toimilupaa sen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, jossa se haluaa tarjota tällaisia palveluja tai harjoittaa tällaista toimintaa.

(34)  Koska eräät sijoituspalveluyritykset on vapautettu tietyistä direktiivissä 2006/49/EY asetetuista velvoitteista, niiltä olisi vaadittava joko tietyn suuruista vähimmäispääomaa tai ammatillista vastuuvakuutusta tai näiden yhdistelmää. Edellä mainitun vakuutuksen määrien mukautuksissa olisi otettava huomioon direktiivin 2002/92/EY mukaiset mukautukset. Tämä omien varojen riittävyyden osalta sovellettava erityiskohtelu ei kuitenkaan saisi vaikuttaa päätöksiin, jotka koskevat näiden yritysten asianmukaista kohtelua omien varojen riittävyyttä koskevan Euroopan unionin oikeuden tulevien muutosten nojalla.

(35)  Koska toiminnan vakauden valvontaa koskevan sääntelyn soveltamisala olisi rajoitettava yksiköihin, jotka pitävät ammattimaisesti yllä kaupankäyntivarastoa ja muodostavat näin muille markkinaosapuolille vastapuoliriskin, tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle olisi myös jätettävä yksiköt, jotka käyvät omaan lukuunsa kauppaa rahoitusvälineillä, tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat hyödykejohdannaiset mukaan luettuna, sekä yksiköt, jotka tarjoavat hyödykejohdannaisiin liittyviä sijoituspalveluja pääasiallisen liiketoimintansa kohteena oleville asiakkaille, niin että ryhmätasolla arvioiden tämä tapahtuu näiden yksiköiden pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintana, edellyttäen, että niiden pääasiallinen liiketoiminta ei ole tässä direktiivissä tarkoitettua sijoituspalvelujen tarjontaa.

(36)  Sijoittajan omistusoikeuksien ja muiden vastaavanlaisten arvopapereihin kohdistuvien oikeuksien sekä yritykselle uskottuihin varoihin kohdistuvien sijoittajan oikeuksien suojaamiseksi nämä oikeudet olisi pidettävä erillään yrityksen oikeuksista. Tämän periaatteen ei kuitenkaan olisi estettävä yritystä toimimasta omissa nimissään, mutta sijoittajan lukuun ja suostumuksella silloin, kun liiketoimen luonne sitä edellyttää, kuten osakkeiden lainauksessa.

(37)  Asiakkaan varojen suojaamista koskevat vaatimukset ovat olennainen väline asiakkaiden suojaamiseksi palvelujen tarjonnassa ja toiminnan harjoittamisessa. Näiden vaatimusten soveltamisesta voidaan luopua, jos sijoituspalveluyritykselle siirretään varojen ja rahoitusvälineiden koko omistusoikeus nykyisten tai tulevien, tosiasiallisten tai ehdollisten taikka mahdollisten velvoitteiden kattamiseksi. Tämä laaja mahdollisuus voi aiheuttaa epävarmuutta ja vaarantaa asiakkaan varojen suojaamista koskevien vaatimusten tehokkuuden. Sen vuoksi on aiheellista rajoittaa sijoituspalveluyritysten mahdollisuutta tehdä rahoitusvakuusjärjestelyistä 6 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/47/EY(21) määriteltyjä omistusoikeuden siirtäviä rahoitusvakuusjärjestelyjä, joissa sijoituspalveluyritys varmistaa tai muutoin kattaa velvoitteitaan, ainakin siltä osin kuin on kyse yksityisasiakkaiden varoista.

(38)  On tarpeen vahvistaa sijoituspalveluyritysten ylimpien hallintoelinten roolia yritysten terveen ja järkevän liikkeenjohdon varmistamisessa sekä markkinoiden eheyden ja sijoittajien etujen edistämisessä. Omistajaohjausta koskevan johdonmukaisen lähestymistavan vuoksi on toivottavaa sovittaa sijoituspalveluyrityksiin sovellettavat vaatimukset mahdollisuuksien mukaan yhteen direktiiviin .../.../EU [CRD IV] sisältyvien vaatimusten kanssa ja varmistaa, että tällaiset vaatimukset ovat oikeasuhteisia niiden toiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monimutkaisuuteen nähden. Eturistiriitojen välttämiseksi sijoituspalveluyrityksen ylimmän hallintoelimen liikkeenjohtoon osallistuva jäsen ei saisi olla myös kauppapaikan ylimmän hallintoelimen liikkeenjohtoon osallistuva jäsen, mutta hän voisi olla tällaisen ylimmän hallintoelimen liikkeenjohtoon osallistumaton jäsen, jotta voidaan esimerkiksi varmistaa käyttäjien osallistuminen päätöksentekoon. Sijoituspalveluyrityksen ylimmän hallintoelimen olisi varattava aina kyseistä yritystä varten riittävästi aikaa ja sillä olisi oltava riittävästi tietoja, taitoja ja kokemusta, jotta se kykenee ymmärtämään sijoituspalveluyrityksen liiketoimintaa ja tärkeimpiä riskejä. Jotta vältyttäisiin ryhmäajattelulta ja helpotettaisiin kriittistä kyseenalaistamista, sijoituspalveluyritysten hallintoneuvostojen olisi oltava riittävän heterogeenisiä jäsentensä iän, sukupuolen, maantieteellisen jakautumisen sekä koulutus- ja ammattitaustan suhteen edustaakseen erilaisia mielipiteitä ja kokemuksia. Tasapainoinen sukupuolijakauma on erityisen tärkeää, jotta ylin hallintoelin edustaisi demografista todellisuutta. Jos työntekijöiden edustus ylimmässä hallintoelimessä on käytäntönä, sitäkin olisi pidettävä myönteisenä keinona lisätä monimuotoisuutta, sillä näin saadaan uusi keskeinen näkökulma ja aitoa tietämystä laitoksen sisäisestä työskentelystä. Lisäksi tarvitaan järjestelyjä sen varmistamiseksi, että ylimpien hallintoelinten jäsenet voidaan saattaa vastuuseen vakavista väärinkäytöksistä.

(39)  Sijoituspalveluyritysten toimintojen tehokasta valvontaa varten ylimmän hallintoelimen olisi vastattava sijoituspalveluyrityksen yleisestä strategiasta ja oltava siitä tili- ja vastuuvelvollisia ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan ja riskiprofiilin. Ylimmällä hallintoelimellä olisi oltava selkeät vastuut sijoituspalveluyrityksen suhdannesyklissä, yrityksen strategisten tavoitteiden yksilöinnissä ja määrittelyssä, sen sisäisen organisaation hyväksymisessä, mukaan lukien kriteerit henkilöstön valintaa ja koulutusta varten sekä palvelujen tarjoamiseen ja toimintojen harjoittamiseen sovellettavien yleisten toimintaperiaatteiden määrittelyssä, mukaan lukien myyntihenkilöstön palkkaus ja asiakkaille tarjottavien uusien tuotteiden hyväksyminen. Sijoituspalveluyritysten strategisten tavoitteiden, sisäisen organisaation sekä palvelujen tarjontaan ja toimintojen harjoittamiseen sovellettavien toimintaperiaatteiden säännöllisellä seurannalla ja arvioinnilla olisi varmistettava, että sijoituspalveluyritykset kykenevät jatkuvasti huolehtimaan terveestä ja järkevästä liikkeenjohdosta markkinoiden eheyden ja sijoittajansuojan etujen mukaisesti.

(40)  Koska monet sijoituspalveluyritykset harjoittavat samanaikaisesti yhä useampia toimintoja, näiden erilaisten toimintojen ja yritysten asiakkaiden välisten eturistiriitojen mahdollisuus on lisääntynyt. Tämän vuoksi on tarpeen vahvistaa säännöt sen varmistamiseksi, etteivät tällaiset ristiriidat vahingoita niiden asiakkaiden etua.

(42)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY täytäntöönpanosta sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten, toiminnan harjoittamisen edellytysten ja kyseisessä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta 10 päivänä elokuuta 2006 annetun komission direktiivin 2006/73/EY(22) nojalla jäsenvaltiot voivat edellyttää sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevina vaatimuksina asiakastoimeksiantoihin liittyvien puhelinkeskustelujen tai niihin liittyvän sähköisen viestinnän tallentamista. Asiakastoimeksiantoihin liittyvien puhelinkeskustelujen tai sähköisen viestinnän tallentaminen on sopusoinnussa Euroopan unionin perusoikeuskirjan kanssa ja perusteltua sijoittajansuojan lujittamiseksi, markkinoiden valvonnan parantamiseksi ja oikeusvarmuuden lisäämiseksi sijoituspalveluyritysten ja niiden asiakkaiden etujen mukaisesti. Tällaisten tallenteiden merkitys mainitaan myös Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean komissiolle 29 päivänä heinäkuuta 2010 antamissa teknisissä lausunnoissa. Näistä syistä tässä direktiivissä on tarkoituksenmukaista vahvistaa periaatteet yleiselle järjestelmälle, joka koskee asiakastoimeksiantoihin liittyvien puhelinkeskustelujen tai niihin liittyvän sähköisen viestinnän tallentamista. Yksityisasiakkaiden ja rahoituslaitosten välisessä viestinnässä olisi sallittava, että jäsenvaltiot tunnustavat sen sijaan tällaisen viestinnän asianmukaisen kirjanpidon niiden alueelle sijoittautuneiden rahoituslaitosten ja niiden alueella sijaitsevien sivuliikkeiden osalta.

(43)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että oikeutta henkilötietojen suojaan kunnioitetaan noudattaen yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY(23) sekä henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12 päivänä heinäkuuta 2002 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/58/EY(24), joita sovelletaan tämän direktiivin nojalla suoritettavaan henkilötietojen käsittelyyn. Tämän suojan olisi katettava muun muassa puhelinkeskustelujen ja sähköisen viestinnän tallentaminen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010(25) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, EAMV) tämän direktiivin nojalla suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001(26).

(44)  Kaupankäyntiteknologian käyttö on kehittynyt merkittävästi viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana, ja kaupankäyntiteknologia on nyt laajalti markkinaosapuolten käytössä. Monet markkinaosapuolet käyttävät nyt algoritmista kaupankäyntiä, jossa tietokonealgoritmi määrittää automaattisesti toimeksiannon osatekijöitä niin, että ihmisen työpanosta tarvitaan vain vähän tai ei lainkaan. Algoritmisen kaupankäynnin alalaji on huippunopea tietokoneistettu kaupankäynti (high-frequency trading, HFT), jossa kaupankäyntijärjestelmä analysoi markkinoiden dataa tai signaaleja nopeasti, yleensä milli- tai mikrosekunneissa, ja sitten lähettää tai päivittää suuria määriä toimeksiantoja erittäin lyhyessä ajassa kyseisen analyysin perusteella. Huippunopeaa tietokoneistettua kauppaa käyvät tyypillisesti pörssikauppiaat, jotka käyttävät omaan pääomaansa kaupankäyntiin, ja siinä ei ole kyse vain erillisestä strategiasta vaan usein myös pitkälle kehitetyn teknologian käytöstä perinteisten kaupankäyntistrategioiden, kuten markkinatakaustoiminnan tai arbitraasin, toteuttamiseksi.

(45)  Neuvoston kesäkuussa 2009 antamien Euroopan unionin finanssivalvonnan vahvistamista koskevien päätelmien mukaisesti Euroopan unioni on sitoutunut soveltuvin osin minimoimaan jäsenvaltioiden käytössä olevan harkintavallan kaikessa Euroopan unionin rahoituspalvelulainsäädännössä, mikä luo osaltaan yhteistä säännöstöä Euroopan unionin finanssimarkkinoille, auttaa tasapuolisten toimintaedellytysten luomisessa jäsenvaltioille ja markkinaosapuolille, tehostaa sijoittajansuojaa sekä parantaa valvontaa ja täytäntöönpanoa. Sen lisäksi, että tässä direktiivissä otetaan käyttöön yhteinen järjestelmä asiakastoimeksiantoihin liittyvien puhelinkeskustelujen tai niihin liittyvän sähköisen viestinnän tallentamiseksi, on tarkoituksenmukaista vähentää toimivaltaisten viranomaisten mahdollisuutta delegoida valvontatehtäviä tietyissä tapauksissa ja rajoittaa harkintavaltaa sidonnaisasiamiehiin ja sivuliikkeistä raportointiin sovellettavissa vaatimuksissa. Toimivaltaisilla viranomaisilla on tämän direktiivin nojalla sijoittajansuojan takaamiseen liittyviä tehtäviä, mutta tämän direktiivin säännökset eivät kuitenkaan estä jäsenvaltioita nimeämästä toimivaltaisten viranomaisten lisäksi viranomaisia harjoittamaan markkinoiden lisävalvontaa yksityissijoittajien suojelun parantamiseksi.

(46)  Tekniikan kehitys on mahdollistanut huippunopean tietokoneistetun kaupankäynnin ja liiketoimintamallien kehittymisen. Markkinaosapuolten järjestelmien fyysinen läheisyys kauppapaikan täsmäytysjärjestelmään verrattuna helpottaa huippunopeaa tietokoneistettua kaupankäyntiä. Jotta voidaan varmistaa asianmukainen ja hyvän kauppatavan mukainen kaupankäynti, on tarpeen edellyttää, että kauppapaikat tarjoavat tällaisia läheisyyspalveluja syrjimättömästi, tasapuolisesti ja avoimesti. Huippunopean kaupankäyntiteknologian käyttö on lisännyt sijoittajien harjoittaman kaupankäynnin nopeutta, kapasiteettia ja monimutkaisuutta. Sen avulla markkinaosapuolet ovat myös voineet helpottaa asiakkaidensa suoraa pääsyä markkinoille tarjoamalla kauppapaikkojensa käyttömahdollisuutta, välitöntä markkinoillepääsyä tai sponsoroitua ▌markkinoillepääsyä. Kaupankäyntiteknologia on yleisesti hyödyttänyt markkinoita ja markkinaosapuolia, koska markkinaosallistuminen on laajentunut, likviditeetti on oletettavasti lisääntynyt, joskin tarjotun likviditeetin todellinen syvyys on vielä epäselvä, kurssierot ovat kaventuneet, lyhyen aikavälin volatiliteetti on vähentynyt, hinnanmuodostus on parantunut ja asiakkaiden toimeksiannot on voitu toteuttaa paremmin. Toisaalta huippunopea kaupankäyntiteknologia aiheuttaa myös potentiaalisia riskejä, joita ovat lisääntynyt riski kauppapaikkojen järjestelmien ylikuormittumisesta toimeksiantojen suuren määrän vuoksi sekä riskit algoritmisen kaupankäynnin synnyttämistä päällekkäisistä tai virheellisistä toimeksiannoista tai muista toimintahäiriöistä, jotka saattavat johtaa markkinoiden tavanomaisesta poikkeavaan toimintaan. Lisäksi riskinä on, että algoritmiset kaupankäyntijärjestelmät ylireagoivat muihin markkinoiden tapahtumiin, mikä voi lisätä volatiliteettia tilanteessa, jossa markkinaongelma on jo ilmennyt. Algoritminen tai huippunopea tietokoneistettu kaupankäynti voi muiden kaupankäynnin muotojen tavoin johtaa myös tietyntyyppiseen markkinoiden väärinkäyttöön, jos sitä käytetään sääntöjen vastaisesti, mikä olisi kiellettävä asetuksen (EU) N:o .../... [markkinoiden väärinkäyttöä koskeva uusi asetus] nojalla. Koska huippunopea tietokoneistettu kaupankäynti tarjoaa sitä harjoittaville tietoon liittyvän edun, se voi myös saada sijoittajia toteuttamaan kauppoja kauppapaikoissa, joissa nämä voivat välttää vuorovaikutuksen huippunopeaa tietokoneistettua kauppaa käyvien kanssa. On aiheellista soveltaa erityistä sääntelyyn liittyvää valvontaa sellaisiin huippunopeisiin kaupankäyntistrategioihin, joilla on tiettyjä täsmällisiä ominaisuuksia. Kyseiset strategiat perustuvat pääasiassa omaan lukuun käytävään kauppaan, mutta tällaista valvontaa olisi sovellettava silloinkin, kun kaupankäyntistrategian toteuttaminen on järjestetty siten, että voidaan välttää omaan lukuun tapahtuva toteuttaminen.

(47)  Teknologian kasvaneen käytön potentiaalisia riskejä voidaan parhaiten lieventää yhdistämällä erityisiä riskinhallintamenetelmiä, jotka kohdistetaan algoritmista tai huippunopeaa tietokoneistettua kaupankäyntiä harjoittaviin yrityksiin, sekä muita toimenpiteitä, jotka kohdistetaan kaikkiin tällaisten yritysten käyttämiin kauppapaikkoihin. Näissä olisi otettava huomioon EAMV:n helmikuussa 2012 kaupankäyntijärjestelmille, sijoituspalveluyrityksille ja toimivaltaisille viranomaisille antamat tekniset ohjeet automatisoidun kaupankäyntiympäristön järjestelmistä ja tarkastuksista (ESMA/2012/122) ja kehitettävä näitä ohjeita, jotta voidaan lujittaa markkinoiden sietokykyä tekniikan kehityksen varalta. On aiheellista varmistaa, että kaikilla huippunopeaa tietokoneistettua kauppaa käyvillä yrityksillä on toimilupa, kun ne ovat suoraan jäsenenä kauppapaikassa. Tämän pitäisi varmistaa, että niihin sovelletaan tämän direktiivin mukaisia toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia ja että niitä valvotaan asianmukaisesti. Tässä yhteydessä EAMV:n olisi omaksuttava merkittävä koordinointitehtävä asianmukaisten hinnanmuutosten määrittämiseksi, jotta voidaan varmistaa unionin tasolla toimivat markkinat. Lisäksi kaikkiin toimeksiantoihin olisi sovellettava asianmukaista riskivalvontaa jo alkuvaiheessa. Sen vuoksi on myös tarpeen lopettaa sponsoroitua ja kattamatonta markkinoillepääsyä koskeva käytäntö, jotta voidaan välttää riski siitä, että yritykset, joiden valvontatoimet eivät ole riittäviä, luovat tavanomaisesta poikkeavat markkinaolosuhteet, sekä varmistaa, että markkinaosapuolet voidaan tunnistaa ja saattaa vastuuseen niiden vastuulla olevista tavanomaisesta poikkeavista olosuhteista. Lisäksi on voitava selkeästi tunnistaa huippunopeasta tietokoneistetusta kaupankäynnistä peräisin olevat toimeksiantovirrat. EAMV:n olisi niin ikään edelleen valvottava kauppapaikkoihin pääsyssä käytettävien tekniikoiden ja menetelmien kehitystä sekä laadittava ohjeita sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin vaatimuksia voidaan soveltaa tehokkaasti myös uusien käytäntöjen yhteydessä.

(48)  Sekä yritysten että kauppapaikkojen olisi varmistettava, että käytössä on vankat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että huippunopea ja automatisoitu kaupankäynti ei johda markkinoiden tavanomaisesta poikkeavaan toimintaan ja ettei sitä voida käyttää markkinoiden väärinkäyttöön liittyviin tarkoituksiin. Kauppapaikkojen olisi myös varmistettava kaupankäyntijärjestelmien häiriönsietokyky ja asianmukainen testaus, jotta ne voivat käsitellä kasvaneet toimeksiantovirrat ja selviytyä markkinoiden stressiolosuhteista, sekä kauppojen hintavaihtelurajat (circuit breakers) kaikissa kauppapaikoissa kaupankäynnin pysäyttämiseksi väliaikaisesti, jos siinä esiintyy yhtäkkisiä odottamattomia hinnanmuutoksia.

(48 a)  On myös tarpeen varmistaa, että kauppapaikkojen palkkiorakenteet ovat avoimia, syrjimättömiä ja tasapuolisia ja että niitä ei suunnitella tavalla, joka edistää tavanomaisesta poikkeavia markkinaolosuhteita. Sen vuoksi on aiheellista varmistaa, että kauppapaikkojen palkkiorakenteissa kannustetaan alentamaan järjestelmäviestien osuutta toteutetuista kaupoista ja sovelletaan korkeampia palkkioita toimeksiantojen suuren määrän tai osuuden peruuttamisen kaltaisiin käytäntöihin, jotka saattaisivat luoda tällaiset tavanomaisesta poikkeavat olosuhteet ja joiden takia kauppapaikkojen on lisättävä infrastruktuurin kapasiteettia ilman, että se välttämättä hyödyttää muita markkinaosapuolia.

(49)  Algoritmiseen ja huippunopeaan tietokoneistettuun kaupankäyntiin liittyvien toimenpiteiden lisäksi on aiheellista kieltää sponsoroitu ja kattamaton markkinoillepääsy ja ottaa käyttöön sellaisiin sijoituspalveluyrityksiin liittyvät valvontamenetelmät, jotka tarjoavat asiakkaille välitöntä markkinoillepääsyä. On myös tarkoituksenmukaista, että välitöntä markkinoillepääsyä tarjoavat yritykset varmistavat, että tätä palvelua käyttävillä henkilöillä on asianmukainen pätevyys ja että palvelun käyttöön sovelletaan riskinhallintaa. Näihin kaupankäynnin uusiin muotoihin liittyvät toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset on aiheellista vahvistaa yksityiskohtaisemmin delegoiduissa säädöksissä. Sen lisäksi, että EAMV:lla on toimivaltuudet laatia ajan tasalle saatettuja ohjeita erilaisista markkinoillepääsyn muodoista ja niihin liittyvästä valvonnasta, tämän pitäisi varmistaa, että vaatimuksia voidaan tarvittaessa mukauttaa uuteen innovointiin ja kehitykseen tällä osa-alueella.

(50)  Unionissa toimii nykyään suuri määrä kauppapaikkoja, joista monet käyvät kauppaa keskenään samanlaisilla välineillä. Sijoittajien etuihin kohdistuviin potentiaalisiin riskeihin puuttumiseksi on tarpeen virallistaa ja edelleen yhteensovittaa prosesseja muille kauppapaikoille aiheutuvien seurausten osalta siinä tapauksessa, että jokin yksittäinen kauppapaikka päättää keskeyttää tai lopettaa kaupankäynnin tietyllä rahoitusvälineellä. Oikeusvarmuuden vuoksi ja eturistiriitojen käsittelemiseksi asianmukaisesti siitä tapauksessa, että kaupankäynti rahoitusvälineillä päätetään keskeyttää tai lopettaa, olisi varmistettava, että jos jokin säännelty markkina tai monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä lopettaa kaupankäynnin sen vuoksi, ettei liikkeeseenlaskijasta tai rahoitusvälineestä ole annettu tietoja, myös muut noudattavat kyseistä päätöstä. Lisäksi on tarpeen entisestään virallistaa ja parantaa kauppapaikkojen tiedonvaihtoa ja yhteistyötä tapauksissa, joissa tietyllä rahoitusvälineellä käydään kauppaa useissa kauppapaikoissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tähän olisi sisällyttävä järjestelyjä, joilla kauppapaikkoja estetään käyttämästä tietoja, jotka on toimitettu keskeytettäessä tai lopetettaessa kaupankäynti rahoitusvälineellä kaupallisiin tarkoituksiin.

(51)  Yhä useammat sijoittajat ovat alkaneet toimia rahoitusmarkkinoilla, ja sijoittajille on tarjolla aiempaa moninaisempi ja runsaampi palvelujen ja rahoitusvälineiden valikoima; tämän kehityksen vuoksi on tarpeen säätää yhdenmukaistamisesta sellaisessa laajuudessa, että sijoittajille voidaan tarjota korkeatasoinen suoja kaikkialla Euroopan unionissa. Kun direktiivi 2004/39/EY annettiin, sijoittajien kasvava riippuvuus henkilökohtaisista suosituksista edellytti, että sijoitusneuvonta oli saatettava toimiluvan varaiseksi sijoituspalveluksi, johon sovelletaan erityisiä menettelytapavelvoitteita. Henkilökohtaisten suositusten jatkuva merkitys asiakkaille ja palvelujen ja rahoitusvälineiden kasvava monimutkaisuus edellyttävät menettelytapavelvoitteiden tehostamista sijoittajansuojan lujittamiseksi.

(51 a)  Neuvontapalvelujen menettelytapavelvoitteita on parannettava, mutta ne eivät riitä varmistamaan asianmukaista sijoittajansuojaa. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti varmistettava, että kun sijoituspalveluyritykset suunnittelevat sijoitustuotteita tai strukturoituja talletuksia ammattimaisille asiakkaille tai yksityisasiakkaille myytäviksi, kyseiset tuotteet suunnitellaan siten, että ne täyttävät yksilöityjen kohdemarkkinoiden tarpeet ja ominaisuudet asianomaisessa asiakasryhmässä. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että sijoituspalveluyritykset toteuttavat kohtuulliset toimenpiteet varmistaakseen, että sijoitustuotetta markkinoidaan ja levitetään kohderyhmän asiakkaille. Tämä ei kuitenkaan saisi vapauttaa vastuusta jakelijoina olevia kolmansia osapuolia, kun ne markkinoivat tai levittävät tuotetta kohderyhmän ulkopuolella tuotteen suunnitelleen yrityksen tietämättä tai ilman sen suostumusta. Tuottajien olisi myös määräajoin tarkasteltava tuotteidensa toimintaa arvioidakseen, ovatko tuotteet toimineet suunnitellusti, ja selvittääkseen, ovatko tuotteiden kohdemarkkinat edelleen oikeat. Myös sijoittajat tarvitsevat asianmukaista tietoa tuotteista ja erityisesti jatkuvaa tietoa erilaisten maksukerrostumien kumulatiivisesta vaikutuksesta sijoitusten tuottoon. Tältä osin olisi otettava huomioon direktiivin 2006/48/EY 80 artiklan 8 kohdan säännökset.

(52)  Kaiken merkityksellisen tiedon antamiseksi sijoittajille on aiheellista velvoittaa sijoitusneuvontaa tarjoavat sijoituspalveluyritykset selventämään tarjoamansa neuvonnan lähtökohdat ja erityisesti se, mitkä tuotteet ne ottavat huomioon antaessaan yksilöllisiä suosituksia asiakkaille, mitkä ovat neuvonnan kulut tai, jos palkkioiden ja kannustimien kuluja ei voida määrittää ennen neuvonnan tarjoamista, miten kulut lasketaan, tarjotaanko sijoitusneuvontaa kolmansien osapuolten kannustimien hyväksymisen tai vastaanottamisen yhteydessä ja tarjoavatko sijoituspalveluyritykset asiakkaille säännöllistä arviointia suositeltujen rahoitusvälineiden sopivuudesta. Lisäksi on aiheellista velvoittaa sijoituspalveluyritykset selittämään asiakkailleen syyt neuvontaan, jota ne tarjoavat heille. EAMV:n ohjeet voisivat olla hyödyllisiä näiden säännösten tehokkaan ja johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. Sijoitusneuvonnan tarjoamisen sääntelykehyksen määrittelemiseksi tarkemmin, jättäen kuitenkin valinnanvaraa sijoituspalveluyrityksille ja asiakkaille, on aiheellista vahvistaa edellytykset tämän palvelun tarjoamiselle tapauksissa, joissa yritykset ilmoittavat asiakkaille, että neuvonta tarjotaan kolmansien osapuolten kannustimien hyväksymisen tai vastaanottamisen yhteydessä. ▌Kun sijoituspalveluyritykset tarjoavat harkinnanvaraista salkunhoitoa, niiden olisi ennen sopimusta ilmoitettava asiakkaalle kannustimien ennustetusta laajuudesta, ja säännöllisissä raporteissa olisi oltava tiedot kaikista maksetuista tai vastaanotetuista kannustimista. Ottaen huomioon tarpeen varmistaa, etteivät kolmansien osapuolten kannustimet estä sijoituspalveluyritystä toimimasta asiakkaan parhaan edun mukaisesti, tietyissä olosuhteissa olisi myös sallittava tällaisten kannustimien vastaanottamisen kieltäminen tai vaadittava sijoituspalveluyritystä siirtämään ne asiakkaalle.

(52 a)  Kuluttajien suojelemiseksi on myös aiheellista varmistaa, että sijoituspalveluyritykset eivät palkitse henkilöstöään tai arvioi sen suorituskykyä tavalla, joka on ristiriitainen suhteessa sen velvollisuuteen toimia asiakkaidensa parhaan edun mukaisesti. Sijoituksia myyvän tai sijoitusneuvontaa antavan henkilöstön palkitseminen ei sen vuoksi saisi perustua yksinomaan myyntitavoitteisiin tai yritykselle tietystä rahoitusvälineestä kertyvään voittoon, sillä tämä loisi kannustimia asiattomien, epäselvien ja harhaanjohtavien tietojen toimittamiseen ja asiakkaiden parhaan edun vastaisten suositusten antamiseen.

(52 b)  Sijoitustuotteiden monimutkaisuuden ja niiden suunnitteluun liittyvän jatkuvan innovoinnin vuoksi on niin ikään tärkeää varmistaa, että yksityisasiakkaille sijoitustuotteita koskevaa neuvontaa antavalla tai niitä myyvällä henkilöstöllä on tarjottuihin tuotteisiin liittyvät asianmukaiset tiedot ja taidot. Sijoituspalveluyritysten on annettava henkilöstölleen riittävästi aikaa ja resursseja saada tällaiset tiedot ja taidot sekä soveltaa niitä palvelujen tarjoamiseen asiakkaille.

(53)  Sijoituspalveluyritykset voivat tarjota sijoituspalveluja, jotka koostuvat pelkästään asiakkaan toimeksiantojen toteuttamisesta ja/tai näiden toimeksiantojen vastaanottamisesta ja välittämisestä, ilman että niiden tarvitsee pyytää tietoja asiakkaan tietämyksestä ja kokemuksesta, jotta ne voivat arvioida palvelun tai rahoitusvälineen sopivuuden asiakkaalle. Koska näissä palveluissa asiakkaiden suoja vähenee vastaavasti, on aiheellista parantaa niiden tarjoamisen edellytyksiä. Erityisesti on syytä poistaa mahdollisuus tarjota näitä palveluja yhdessä sellaisen oheispalvelun kanssa, joka muodostuu luoton- tai lainanannosta sijoittajille sellaisen liiketoimen toteuttamiseksi, johon sijoituspalveluyritys osallistuu, koska tämä lisää liiketoimen monimutkaisuutta ja vaikeuttaa siihen liittyvien riskien ymmärtämistä. Lisäksi on syytä määritellä tarkemmin niiden rahoitusvälineiden valintaperusteet, joihin näiden palvelujen tulisi liittyä, jotta voidaan sulkea pois sellaiset rahoitusvälineet, ▌jotka sisältävät johdannaisia, paitsi jos tällaiset johdannaiset lisäävät asiakkaalle aiheutuvaa riskiä, tai ovat rakenteeltaan sellaisia, että asiakkaan on vaikea ymmärtää niihin liittyviä riskejä.

(54)  Ristiinmyyntikäytännöt ovat yleinen strategia vähittäisrahoituspalvelujen tarjoajien keskuudessa kaikkialla Euroopan unionissa. Nämä käytännöt voivat tarjota etuja yksityisasiakkaille, mutta niissä voi myös olla kyse käytännöistä, joissa asiakkaan etua ei oteta riittävästi huomioon. Esimerkiksi tietyt ristiinmyyntikäytäntöjen muodot, ennen muuta ns. sitominen, jossa vähintään kaksi rahoituspalvelua myydään yhdessä paketissa ja ainakin yksi näistä palveluista ei ole saatavilla erikseen, voivat vääristää kilpailua ja vaikuttaa kielteisesti asiakkaiden liikkuvuuteen ja heidän mahdollisuuksiinsa tehdä tietoon perustuvia valintoja. Yhtenä esimerkkinä sitomisesta on pakollinen käyttötilin avaaminen, kun sijoituspalvelu tarjotaan yksityisasiakkaalle. Niputuskäytännöt, joissa yksi tai useampi rahoituspalvelu myydään yhdessä paketissa, mutta kukin niistä voidaan myös ostaa erikseen, voivat nekin vääristää kilpailua ja vaikuttaa kielteisesti asiakkaiden liikkuvuuteen ja mahdollisuuksiin tietoon perustuvia valintoja, mutta ne ainakin jättävät asiakkaalle valinnanvaraa, minkä vuoksi niihin voi liittyä vähäisempi riski siitä, etteivät sijoituspalveluyritykset noudata tämän direktiivin mukaisia velvoitteitaan. Tällaisten käytäntöjen käyttöä olisi arvioitava huolellisesti, jotta voidaan edistää kilpailua ja kuluttajien valinnanvaraa.

(55)  Palvelu olisi katsottava tarjotun asiakkaan aloitteesta, paitsi jos asiakas esittää pyynnön yrityksestä tai yrityksen puolesta kyseiselle asiakkaalle lähetetyn henkilökohtaisen viestin perusteella, joka sisältää kehotuksen tai jonka tarkoituksena on vaikuttaa asiakkaan päätökseen tietyn rahoitusvälineen tai liiketoimen osalta. Palvelu voidaan katsoa asiakkaan aloitteesta tarjotuksi siitä huolimatta, että asiakas pyytää sitä rahoitusvälineitä koskevan mainoksen tai tarjouksen sisältävän viestin perusteella, joka on kohdistettu yleisölle tai jollekin suuremmalle asiakkaiden tai potentiaalisten asiakkaiden ryhmälle tai luokalle mitä tahansa luonteeltaan yleistä viestintävälinettä käyttäen.

(56)  Tämän direktiivin yhtenä tavoitteena on sijoittajien suojaaminen. Sijoittajien suojaa koskevat toimenpiteet olisi mukautettava kunkin sijoittajaryhmän (ei-ammattimaisten eli vähittäis- tai yksityissijoittajien, ammattimaisten sijoittajien ja vastapuolten) erityispiirteiden mukaisiksi. Jotta voidaan tehostaa palvelujen tarjontaan sovellettavaa säätelykehystä asiakasryhmistä riippumatta, on kuitenkin aiheellista tehdä selväksi, että periaatteita rehellisestä, tasapuolisesta ja ammattimaisesta toiminnasta sekä rehellisestä, selkeästä ja harhaanjohtamattomasta viestinnästä sovelletaan kaikkiin asiakassuhteisiin.

(57)  Poiketen periaatteesta, jonka mukaan kotijäsenvaltio myöntää sivuliikkeiden toimiluvat sekä vastaa niiden toimintaa säätelevien velvollisuuksien täytäntöönpanosta ja valvonnasta, on tarkoituksenmukaista, että vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ottaa vastuun tiettyjen tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanosta, kun liiketoimet toteutetaan sivuliikkeen kautta sen jäsenvaltion alueella, jossa sivuliike sijaitsee, koska tämä viranomainen on lähimpänä sivuliikettä ja pystyy paremmin havaitsemaan sivuliikkeen toimia koskevien sääntöjen rikkomisen ja puuttumaan siihen.

(58)  On tarpeen asettaa tehokas ”parasta toteutusta” (best execution) koskeva velvollisuus sen varmistamiseksi, että sijoituspalveluyritykset toteuttavat asiakastoimeksiannot asiakkaalle mahdollisimman edullisin ehdoin. Tätä velvoitetta olisi sovellettava yrityksiin, joilla on sopimus- tai asiamiessuhteen perusteella velvollisuuksia asiakasta kohtaan.

(58 a)  Osakkeenomistuspohjan laajentamiseksi koko unionin alueella olisi tehostettava parhaan toteutuksen puitteita yksityissijoittajien kannalta, jotta nämä voivat käyttää useampia toimeksiantojen toteuttamispaikkoja kuin unionissa on nykyisin saatavilla. Parhaan toteutuksen seurantaa koskevan teknologian kehitys olisi otettava huomioon parhaan toteutuksen puitteita sovellettaessa.

(59)  Jotta voidaan parantaa olosuhteita, joissa sijoituspalveluyritykset noudattavat velvoitettaan toteuttaa toimeksiannot asiakkailleen mahdollisimman edullisin ehdoin tämän direktiivin mukaisesti, on aiheellista velvoittaa toteuttamispaikat julkistamaan tiedot toimeksiantojen toteuttamisen laadusta kussakin toteuttamispaikassa.

(60)  Tiedot, jotka sijoituspalveluyritykset antavat asiakkailleen toimeksiantojen toteuttamisperiaatteistaan, ovat usein yleisiä vakiotietoja, joiden perusteella asiakkaat eivät saa käsitystä siitä, miten toimeksiannot toteutetaan, eivätkä voi todentaa, noudattavatko yritykset velvoitettaan toteuttaa toimeksiannot asiakkailleen mahdollisimman edullisin ehdoin. Sijoittajansuojan parantamiseksi on aiheellista määrittää periaatteet, joiden mukaisesti sijoituspalveluyritykset antavat asiakkailleen tiedot toimeksiantojen toteuttamisperiaatteistaan, sekä velvoittaa yritykset julkaisemaan neljännesvuosittain kunkin rahoitusvälineluokan osalta tiedot viidestä tärkeimmästä toteuttamispaikasta, joissa ne toteuttivat asiakastoimeksiantoja edellisvuoden aikana, ja ottamaan huomioon kyseiset tiedot ja kauppapaikkojen toteutuksen laadusta julkaisemat tiedot parasta toteutusta koskevissa toimintaperiaatteissaan.

(62)  Henkilöiden, jotka tarjoavat sijoituspalveluja useamman kuin yhden sijoituspalveluyrityksen puolesta, ei olisi katsottava olevan sidonnaisasiamiehiä vaan sijoitusyrityksiä, jos ne sisältyvät tämän direktiivin määritelmän piiriin, lukuun ottamatta tiettyjä henkilöitä, jotka voidaan jättää sen soveltamisalan ulkopuolelle.

(63)  Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa sidonnaisasiamiesten oikeuteen harjoittaa muiden direktiivien piiriin kuuluvaa toimintaa tai siihen liittyvää toimintaa, joka koskee rahoituspalveluja tai -tuotteita, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, myöskään silloin, kun tämä tapahtuu saman finanssiryhmän osien lukuun.

(64)  Tätä direktiiviä ei tulisi soveltaa sijoituspalveluyrityksen toimitilojen ulkopuolella harjoitettavan toiminnan (ovelta ovelle -myynti) edellytyksiin.

(65)  Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi evättävä rekisteröinti tai peruutettava se, mikäli tosiasiassa harjoitetun toiminnan perusteella on ilmeistä, että sidonnaisasiamies on valinnut yhden jäsenvaltion oikeusjärjestelmän kiertääkseen sen jäsenvaltion ankarammat vaatimukset, jossa se pääasiallisesti aikoo harjoittaa tai jo harjoittaa toimintaansa.

(66)  Tätä direktiiviä sovellettaessa olisi katsottava, että hyväksytyt vastapuolet toimivat asiakkaina.

(67)  Finanssikriisi on osoittanut, että muiden kuin yksityisasiakkaiden kyky arvioida sijoituksiinsa liittyviä riskejä on rajallinen. Olisi vahvistettava menettelytapasääntöjen täytäntöönpano eniten suojelua tarvitsevien asiakkaiden osalta, mutta samalla on aiheellista mitoittaa paremmin eri asiakasryhmiin sovellettavia vaatimuksia. Tältä osin on aiheellista laajentaa jotkin tieto- ja raportointivaatimukset koskemaan myös suhteita hyväksyttäviin vastapuoliin. Asianomaisten vaatimusten pitäisi erityisesti koskea asiakkaiden rahoitusvälineiden ja varojen suojaamista samoin kuin monimutkaisempiin rahoitusvälineisiin ja liiketoimiin liittyvää tietoa ja raportointia. Kuntien ja paikallisviranomaisten ei pitäisi käydä kauppaa spekulatiivisilla välineillä, joten niiden tehtävien ottamiseksi paremmin huomioon on aiheellista sulkea ne selkeästi pois hyväksyttävien vastapuolten luettelosta ja ammattimaisiksi katsottujen asiakkaiden luettelosta, mutta näillä asiakkailla pitäisi edelleen olla mahdollisuus pyytää kohtelua ammattimaisina asiakkaina, jos jäsenvaltioiden vahvistamat tiukat ehdot täyttyvät.

(68)  Hyväksyttävien vastapuolten kesken toteutettavien liiketoimien osalta olisi velvollisuutta julkistaa asiakkaan rajahintatoimeksiannot sovellettava ainoastaan, jos vastapuoli nimenomaisesti lähettää rajahintatoimeksiannon sijoituspalveluyrityksen toteutettavaksi.

(70)  Kaikilla sijoituspalveluyrityksillä olisi oltava samat mahdollisuudet tulla säänneltyjen markkinoiden jäseniksi tai päästä niille kaikkialla Euroopan unionissa. Riippumatta siitä, miten liiketoimet on tällä hetkellä jäsenvaltioissa järjestetty, on tärkeää poistaa tekniset ja oikeudelliset rajoitukset, jotka koskevat pääsyä säännellyille markkinoille.

(71)  Rajatylittävien liiketoimien loppuunsaattamisen helpottamiseksi on niin ikään tarkoituksenmukaista tarjota sijoituspalveluyrityksille mahdollisuus käyttää selvitysjärjestelmiä kaikkialla Euroopan unionissa siitä riippumatta, onko liiketoimet toteutettu kyseisen jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla. Sijoituspalveluyritysten, jotka haluavat suoraan osallistua muiden jäsenvaltioiden selvitysjärjestelmiin, olisi täytettävä jäsenyydelle asetetut asianmukaiset toiminnalliset ja kaupalliset vaatimukset sekä toiminnan vakauden valvontatoimenpiteitä koskevat vaatimukset rahoitusmarkkinoiden moitteettoman ja asianmukaisen toiminnan ylläpitämiseksi.

(72)  Kolmansien maiden yritysten Euroopan unionissa tarjoamiin palveluihin sovelletaan kansallisia järjestelmiä ja vaatimuksia. Nämä järjestelmät ovat hyvin erilaisia ja niiden mukaisesti toimiluvan saaneilla yrityksillä ei ole palvelujen tarjoamisen vapautta eikä sijoittautumisvapautta muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, johon ne ovat sijoittautuneet. On aiheellista ottaa käyttöön yhteinen sääntelykehys Euroopan unionin tasolla kolmansien maiden yrityksiä varten, sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät mukaan lukien. Jotta kolmansien maiden yritykset voisivat hyötyä passista, jonka avulla ne voivat tarjota sijoituspalveluja ja harjoittaa sijoitustoimintaa koko unionin alueella, järjestelmässä olisi yhdenmukaistettava nykyinen hajanainen kehys, taattava varmuus ja yhdenmukainen kohtelu Euroopan unionissa toimilupaa hakeville kolmansien maiden yrityksille ja varmistettava, että komissio on arvioinut kolmansien maiden sääntely- ja valvontakehyksen tosiasiallisen vastaavuuden asettaen etusijalle unionin suurimpien kauppakumppaneiden ja G20-ohjelman soveltamisalaan kuuluvien alueiden arvioinnin. Järjestelmän olisi tarjottava yhtäläinen suoja sijoittajille, jotka saavat EU:ssa palveluja kolmansien maiden yrityksiltä.

(73)  Yksityisasiakkaille tai sellaisille asiakkaille, jotka ovat päättäneet olla käyttämättä tiettyjä suojatoimenpiteitä tullakseen kohdelluiksi ammattimaisina sijoittajina, tarjottavien palvelujen edellytyksenä olisi aina oltava sivuliikkeen perustaminen Euroopan unioniin. Sivuliikkeen perustamisen olisi oltava toimiluvan varaista ja valvonnan alaista Euroopan unionissa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen ja kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen välillä olisi oltava asianmukaiset yhteistyöjärjestelyt. Sivuliikkeellä olisi oltava vapaassa hallinnassaan riittävästi alkupääomaa. Kun sivuliike on saanut toimiluvan, sen olisi oltava valvonnan alainen siinä jäsenvaltiossa, johon se on perustettu. Kolmannen maan yrityksen olisi voitava tarjota palveluja myös muissa jäsenvaltioissa toimiluvan saaneen ja valvotun sivuliikkeen välityksellä edellyttäen, että noudatetaan ilmoitusmenettelyä. Palvelujen tarjoaminen unioniin ilman sivuliikettä olisi rajoitettava hyväksyttäviin vastapuoliin ja muihin ammattimaisiin asiakkaisiin kuin niihin, jotka ovat päättäneet olla käyttämättä tiettyjä suojatoimenpiteitä tullakseen kohdelluiksi ammattimaisina sijoittajina. Tämän olisi edellytettävä EAMV:n rekisteröintiä ja valvontaa kyseisessä kolmannessa maassa, paitsi jos palvelut tarjotaan vain asiakkaan omasta yksinomaisesta aloitteesta. EAMV:n ja kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten välillä olisi oltava asianmukaiset yhteistyöjärjestelyt.

(74)  Tämän direktiivin säännökset, joita sovelletaan kolmansien maiden yritysten Euroopan unionissa tarjoamiin sijoituspalveluihin tai harjoittamaan sijoitustoimintaan, eivät saisi vaikuttaa unioniin sijoittautuneiden henkilöiden mahdollisuuteen saada sijoituspalveluja kolmannen maan yritykseltä omasta yksinomaisesta aloitteestaan. Kun kolmannen maan yritys tarjoaa palveluja unioniin sijoittautuneelle henkilölle tämän omasta yksinomaisesta aloitteesta, palveluja ei saisi katsoa unionin alueella tarjotuiksi. Jos kolmannen maan yritys hakee asiakkaita tai potentiaalisia asiakkaita unionissa tai mainostaa sijoituspalveluja tai -toimia yhdessä oheispalvelujen kanssa unionissa, tätä ei pitäisi katsoa palveluksi, joka tarjotaan asiakkaan omasta yksinomaisesta aloitteesta.

(75)  Säänneltyjen markkinoiden ylläpitoa koskevan toimiluvan olisi katettava kaikki toimet, jotka liittyvät suoraan toimeksiantojen nähtävilläpitoon, käsittelyyn, toteuttamiseen, vahvistamiseen ja niistä ilmoittamiseen siitä lukien, kun säännellyt markkinat vastaanottavat toimeksiannon, ja päättyen siihen, kun toimeksianto toimitetaan loppuun saatettavaksi, sekä toimet, jotka liittyvät rahoitusvälineiden kaupankäynnin kohteeksi ottamiseen. Tähän olisi sisällytettävä myös liiketoimet, jotka toteutetaan säänneltyjen markkinoiden nimeämien markkinatakaajien välityksellä näiden markkinoiden järjestelmien puitteissa ja kyseistä järjestelmää sääntelevien sääntöjen mukaisesti. Koska markkinatakaajat ovat tärkeitä markkinoiden asianmukaisen ja tehokkaan toiminnan kannalta, kauppapaikoilla olisi oltava markkinatakaajien kanssa kirjallisia sopimuksia, joissa selvitetään niiden velvoitteet ja joilla varmistetaan, että muissa kuin poikkeuksellisissa olosuhteissa ne täyttävät sitoumuksensa tarjota markkinoille likviditeettiä. Kaikkia säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien tai organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien jäsenten tai markkinaosapuolten toteuttamia liiketoimia ei ole katsottava toteutetuiksi säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän järjestelmien puitteissa. Liiketoimia, jotka jäsenet tai markkinaosapuolet toteuttavat kahdenvälisesti ja jotka eivät täytä kaikkia säännellyille markkinoille, monenkeskiselle kaupankäyntijärjestelmälle tai organisoidulle kaupankäyntijärjestelmälle tämän direktiivin mukaisesti säädettyjä velvollisuuksia, olisi pidettävä kauppojen sisäisten toteuttajien määritelmää sovellettaessa liiketoimina, jotka on toteutettu säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ulkopuolella. Tällöin sijoituspalveluyrityksen olisi oltava velvollinen julkistamaan sitovat hintatarjoukset, jos tässä direktiivissä säädetyt edellytykset täyttyvät.

(76)  Markkinoiden perustietoja tarjoavien palvelujen, jotka ovat keskeisen tärkeitä, jotta käyttäjät voivat saada halutun yleiskäsityksen kaupankäyntitoiminnasta Euroopan unionin markkinoilla ja jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat saada tarkat ja kattavat tiedot liiketoimista, olisi oltava toimiluvan varaisia ja sääntelyn alaisia tarvittavan laatutason varmistamiseksi.

(77)  Hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyjen käyttöönoton pitäisi parantaa organisoidun kaupankäyntijärjestelmän yhteydessä julkaistavia kaupan avoimuutta koskevia tietoja ja merkittävästi auttaa varmistamaan, että tällaiset tiedot julkaistaan tavalla, joka helpottaa niiden yhdistämistä kauppapaikkojen julkaisemiin tietoihin.

(78)  Nyt kun on luotu markkinarakenne, joka sallii useiden kauppapaikkojen välisen kilpailun, on välttämätöntä ottaa mahdollisimman pian käyttöön tehokkaat ja kattavat konsolidoidut kaupankäyntitiedot. Kaupallisen ratkaisun käyttöönotto konsolidoitujen kaupankäyntitietojen keräämiselle osakkeiden ja oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden osalta edistäisi yhdennetympien eurooppalaisten markkinoiden luomista ja helpottaisi sitä, että markkinaosapuolet saavat kokonaiskäsityksen saatavilla olevista kaupan avoimuutta koskevista tiedoista. Johdonmukaisten ja täsmällisten markkinatietojen saatavuuden varmistamiseksi kaavailtu ratkaisu perustuu toimiluvan myöntämiseen ennalta määriteltyjen ja valvottujen parametrien mukaisesti työskenteleville tarjoajille, jotka kilpailevat keskenään toimittaakseen teknisesti pitkälle kehitettyjä ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka palvelevat markkinoita mahdollisimman hyvin. Jotta voidaan helpottaa toteuttamiskelpoisten konsolidoitujen kaupankäyntitietojen kehittämistä varhaisessa vaiheessa, komission olisi hyväksyttävä delegoituja säädöksiä, joilla täsmennetään mahdollisimman pian tietyt konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajiin sovellettavaa tiedonantovelvollisuutta koskevat tiedot. Kilpailun toteutuminen asiakkaille tarjottavien palvelujen laadun perusteella varmistetaan edellyttämällä, että kaikki konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajat yhdistävät kaikki hyväksyttyä julkistamisjärjestelyä koskevat tiedot, pikemminkin kuin tietojen laajuudella. On silti aiheellista varautua tässä vaiheessa julkisen ratkaisun kehittämiseen siltä varalta, että kaupallinen ratkaisu ei johda tehokkaiden ja kattavien konsolidoitujen kaupankäyntitietojen toteuttamiseen ajoissa.

(79)  Direktiiviä 2006/49/EY tarkistettaessa olisi vahvistettava ne vähimmäispääomavaatimukset, jotka säänneltyjen markkinoiden olisi täytettävä toimiluvan saamiseksi, ja näin tehtäessä olisi otettava huomioon näihin markkinoihin liittyvien riskien erityinen luonne.

(80)  Säänneltyjen markkinoiden ylläpitäjien olisi voitava ylläpitää myös monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tämän direktiivin asiaankuuluvien säännösten mukaisesti.

(81)  Tämän direktiivin säännösten, jotka koskevat rahoitusvälineiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyn markkinan sääntöjen mukaisesti, ei olisi vaikutettava arvopaperien ottamisesta viralliselle pörssilistalle sekä siihen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta 28 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/34/EY(27) säännösten soveltamiseen. Säännellyn markkinan olisi voitava soveltaa tässä direktiivissä asetettuja vaatimuksia tiukempia vaatimuksia sellaisten arvopapereiden tai rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskijoihin, joita nämä markkinat harkitsevat ottavansa kaupankäynnin kohteeksi.

(82)  Jäsenvaltioiden olisi voitava nimetä eri toimivaltaisia viranomaisia vastaamaan tässä direktiivissä säädettyjen moninaisten velvoitteiden täytäntöönpanosta. Näiden viranomaisten olisi oltava luonteeltaan julkisia, millä taataan niiden riippumattomuus taloudellisista toimijoista ja vältetään eturistiriidat. Jäsenvaltioiden olisi kansallisen lainsäädännön mukaisesti varmistettava toimivaltaisen viranomaisen asianmukainen rahoitus. Vaikka valvontaan on nimetty julkiset viranomaiset, valvontatehtävien olisi oltava siirrettävissä toimivaltaisen viranomaisen vastuulla.

(83)  Pittsburghissa 25 päivänä syyskuuta 2009 pidetyssä G20-huippukokouksessa G20-johtajat sopivat parantavansa finanssi- ja hyödykemarkkinoiden sääntelyä, toimintaa ja avoimuutta, jotta hyödykkeiden hintojen liialliseen heilahteluun voitaisiin puuttua. Lokakuun 28 päivänä 2009 annetussa komission tiedonannossa Toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan ja 2 päivänä helmikuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa Perushyödykemarkkinoihin ja raaka-aineisiin liittyviin haasteisiin vastaaminen hahmotellaan toimenpiteitä, jotka on määrä toteuttaa direktiivin 2004/39/EY tarkistamisen yhteydessä. Kansainvälinen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisö julkaisi syyskuussa 2011 hyödykejohdannaismarkkinoiden sääntelyä ja valvontaa koskevat periaatteet. Nämä periaatteet hyväksyttiin Cannesissa 4 päivänä marraskuuta 2011 G20-huippukokouksessa, jossa vaadittiin markkinoiden sääntelyviranomaisille muodollisia positionhoitovaltuuksia, mukaan lukien valtuudet asettaa positiolimiitit tarvittaessa etukäteen.

(84)  Toimivaltaisille viranomaisille annettuja valtuuksia olisi täydennettävä nimenomaisilla valtuuksilla saada keneltä tahansa henkilöltä tietoja hyödykkeisiin liittyvän johdannaissopimusposition suuruudesta ja tarkoituksesta sekä pyytää henkilöä toteuttamaan toimenpiteitä johdannaissopimusposition koon pienentämiseksi.

(85)  Kauppapaikoille ja toimivaltaisille viranomaisille olisi annettava nimenomaiset valtuudet rajoittaa henkilön tai henkilöryhmän mahdollisuutta tehdä tai pitää hallussaan hyödykkeeseen liittyviä johdannaissopimuksia EAMV:n määrittämien teknisten standardien perusteella ja muuten hoitaa positioita siten, että edistetään kyseisen johdannaisen ja kohde-etuutena olevan hyödykkeen markkinoiden eheyttä likviditeettiä tarpeettomasti rajoittamatta. Limiittiä olisi voitava soveltaa sekä yksittäisten liiketoimien tapauksessa että ajan myötä muodostuneiden positioiden tapauksessa. Erityisesti viimeksi mainitussa tapauksessa toimivaltaisen viranomaisen olisi varmistettava, että nämä positiolimiitit ovat syrjimättömiä, selkeästi määriteltyjä, kyseisen markkinan erityispiirteet asianmukaisesti huomioon ottavia ja tarpeellisia markkinoiden eheyden ja asianmukaisen toiminnan takaamiseksi. Tällaisia limiittejä ei saisi soveltaa positioihin, jotka objektiivisesti vähentävät hyödykkeeseen liittyvään kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä. Jotta voidaan välttää johdannaisten sääntelyn tahattomat vaikutukset kohde-etuutena olevan hyödykkeen markkinoihin, on myös aiheellista selventää spot-sopimusten ja futuurisopimusten välistä eroa.

(86)  Toimivaltaisille viranomaisille annettujen valtuuksien lisäksi kaikilla kauppapaikoilla, jotka tarjoavat kaupankäyntiä hyödykejohdannaisilla, olisi oltava käytössä tarkoituksenmukaiset limiitit ja muut asianmukaiset positionhoitojärjestelyt, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan tukea likviditeettiä, estää markkinoiden väärinkäyttö ja varmistaa asianmukainen hinnoittelu ja selvitysedellytykset. Näihin järjestelyihin voivat sisältyä esimerkiksi erityisen lähellä selvitystä olevien suurten positiokeskittymien tunnistaminen, positiolimiitit, hinnanmuutoslimiitit, avoimien positioiden realisointia tai siirtoa koskeva toimeksianto, kaupankäynnin keskeyttäminen, toimitusehtojen muuttaminen, kauppojen peruuttaminen ja toimitusaikomusten vaatiminen. EAMV:n olisi julkaistava luettelo, jossa on tiivistelmät kaikista tällaisista voimassa olevista toimenpiteistä, ja pidettävä tätä luetteloa yllä. ▌Limiittejä ▌olisi sovellettava johdonmukaisella tavalla ja kyseisten markkinoiden erityisominaisuudet huomioon ottaen. Niissä olisi määriteltävä selkeästi, keneen niitä sovelletaan ja mitä poikkeuksia niistä myönnetään, sekä myös asianomaiset määrälliset kynnykset, joista limiitit muodostuvat tai jotka voivat laukaista muita velvoitteita. Koska yksikään tietty kauppapaikka ei voi nähdä jäsentensä tai osapuoltensa ottamia kokonaispositioita koko markkinoilla, on myös aiheellista sallia valvonnan täsmentäminen teknisillä sääntelystandardeilla, muun muassa jotta voidaan välttää mahdolliset keskenään vertailukelpoisiin sopimuksiin eri kauppapaikoissa sovellettavien limiittien ▌erilaiset vaikutukset.

(87)  Kauppapaikkojen, joissa käydään kauppaa likvideimmillä hyödykejohdannaisilla, olisi julkaistava viikoittain kootut erittelyt erityyppisten markkinaosapuolten hallussa olevista positioista, myös sellaisten asiakkaiden positioista, jotka eivät käy kauppaa omaan lukuun. Sekä markkinaosapuolten tyypin että identiteetin mukaan jaoteltu kattava ja yksityiskohtainen erittely olisi ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille pyynnöstä ottaen tarvittaessa huomioon ilmoitusvaatimukset, joista jo säädetään energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta 25 päivänä lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1227/2011(28) 8 artiklassa.

(89)  Olisi helpotettava pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) mahdollisuuksia saada pääomaa ja sellaisten erityismarkkinoiden kehitystä, joiden tarkoituksena on palvella pienten ja keskisuurten liikkeeseenlaskijoiden tarpeita. Nämä markkinat, jotka yleensä toimivat tämän direktiivin nojalla monenkeskisinä kaupankäyntijärjestelminä, tunnetaan yleisesti pk-yritysmarkkinoina, kasvumarkkinoina tai nuorina markkinoina. Uuden pk-yritysten kasvumarkkinoiden alaluokan luomisen monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien luokkaan sekä näiden markkinoiden rekisteröinnin pitäisi lisätä niiden näkyvyyttä ja profiilia ja edesauttaa yhteisten yleiseurooppalaisten sääntelystandardien kehittämistä näille markkinoille. Olisi kiinnitettävä huomiota siihen, miten lainsäädännöllä voidaan vastaisuudessa edistää näitä markkinoita ja niiden käyttöä uutena omaisuuserien lajina, joka olisi houkutteleva sijoittajien kannalta. Kaikki muu unionin markkinasääntely olisi ajantasaistettava hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi ja lisäkannustimien tarjoamiseksi pk-yritysten listautumiseen pk-yritysten kasvumarkkinoille.

(90)  Tähän uuteen markkinoiden luokkaan sovellettavien vaatimusten on oltava riittävän joustavia, jotta voidaan ottaa huomioon kaikki nykyiset menestyksekkäät markkinamallit Euroopassa. Niissä on myös löydettävä oikea tasapaino siten, että voidaan säilyttää sijoittajansuojan korkea taso edellytyksenä sille, että sijoittajien luottamus kasvaa näiden markkinoiden liikkeeseenlaskijoihin, ja samalla vähentää näiden markkinoiden liikkeeseenlaskijoille aiheutuvaa tarpeetonta hallinnollista rasitetta. Pk-yritysten markkinoita koskevat vaatimukset, muun muassa kaupankäynnin kohteeksi ottamista koskevat perusteet näillä markkinoilla, ehdotetaan määriteltävän yksityiskohtaisemmin delegoiduissa säädöksissä tai teknisissä standardeissa.

(91)  Koska on tärkeää välttää kielteiset seuraukset nykyisille menestyksekkäille markkinoille, pienille ja keskisuurille liikkeeseenlaskijoille tarkoitettujen markkinoiden ylläpitäjillä olisi edelleen oltava mahdollisuus valita jatkavansa tällaisen markkinan ylläpitämistä direktiivin mukaisia vaatimuksia noudattaen ilman, että niiden tarvitsee hakea rekisteröintiä pk-yritysten kasvumarkkinana.

(92)  Jonkin jäsenvaltion yhteysviranomaisen toisen jäsenvaltion yhteysviranomaiselta saamia luottamuksellisia tietoja ei olisi pidettävä pelkästään kyseistä maata koskevina.

(93)  On tarpeen lähentää toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia, jotta valvonta olisi vaikutuksiltaan samankaltaista kaikkialla yhdentyneillä rahoitusmarkkinoilla. Kaikille yhteisin vähimmäisvaltuuksin ja niihin yhdistetyin riittävin resurssein olisi voitava taata tehokas valvonta.

(94)  Erilaisten monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien merkittävän vaikutuksen ja markkinaosuuden vuoksi on aiheellista varmistaa, että monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän osalta toimivaltaisen viranomaisen ja sen lainkäyttöalueen toimivaltaisen viranomaisen, jolla monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä tarjoaa palveluja, välille luodaan riittävät yhteistyöjärjestelyt. Vastaavan kehityksen ennakoimiseksi tämä vaatimus olisi laajennettava koskemaan myös organisoituja kaupankäyntijärjestelmiä.

(95)  Sen varmistamiseksi, että sijoituspalveluyritykset ja säännellyt markkinat, niiden liikkeenjohdosta vastaavat johtajat ja niiden ylimmän hallintoelimen jäsenet noudattavat tästä direktiivistä ja asetuksesta (EU) N:o .../... [] johtuvia velvoitteita ja että niitä kohdellaan samalla tavoin koko Euroopan unionissa, jäsenvaltiot olisi velvoitettava säätämään hallinnollisista seuraamuksista ja toimenpiteistä, jotka ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Sen vuoksi jäsenvaltioiden vahvistamien hallinnollisten seuraamusten ja toimenpiteiden olisi täytettävä tietyt keskeiset vaatimukset, jotka koskevat tällaisten seuraamusten ja toimenpiteiden osoittamista niiden kohteena oleville, niiden soveltamisessa huomioon otettavia kriteerejä, niiden julkistamista sekä keskeisiä seuraamusvaltuuksia ja hallinnollisten taloudellisten seuraamusten suuruutta.

(96)  Toimivaltaisille viranomaisille olisi erityisesti annettava valtuudet määrätä taloudellisia seuraamuksia, jotka ovat riittävän suuria ylittääkseen todennäköiset hyödyt ja joilla on varoittava vaikutus myös suurempiin laitoksiin ja niiden johtajiin.

(97)  Seuraamusten yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa jäsenvaltiot olisi velvoitettava varmistamaan, että päättäessään hallinnollisten seuraamusten tai toimenpiteiden tyypistä ja hallinnollisten taloudellisten seuraamusten suuruudesta toimivaltaiset viranomaiset ottavat huomioon kaikki merkitykselliset olosuhteet.

(98)  Sen varmistamiseksi, että seuraamuksilla on varoittava vaikutus suureen yleisöön, seuraamukset olisi tavallisesti julkistettava, paitsi tietyissä tarkoin määritellyissä olosuhteissa.

(99)  Mahdollisten rikkomusten havaitsemiseksi toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava tarvittavat tutkintavaltuudet, ja niiden olisi luotava tehokkaat ja luotettavat mekanismit, joilla kannustetaan ilmoittamaan mahdollisista tai tosiasiallisista rikkomuksista, mukaan lukien sellaisten työntekijöiden suojelu, jotka ilmoittavat rikkomuksista omassa laitoksessaan. Nämä mekanismit eivät saisi rajoittaa riittävän suojan takaamista syytetyille. Olisi otettava käyttöön asianmukaiset menettelyt, joilla varmistetaan ilmoitetun henkilön oikeus puolustukseen ja oikeus tulla kuulluksi ennen häntä koskevan lopullisen päätöksen tekemistä sekä oikeus hakea tuomioistuimelta muutosta häntä koskevaan päätökseen.

(100)  Tässä direktiivissä olisi käsiteltävä sekä hallinnollisia seuraamuksia että hallinnollisia toimenpiteitä, jotta sen soveltamisalaan kuuluisivat kaikki toimet, joita sovelletaan rikkomuksen jälkeen ja joilla pyritään estämään uudet rikkomukset, riippumatta siitä, pidetäänkö niitä kansallisessa lainsäädännössä seuraamuksina vai toimenpiteinä

(101)  Tämän direktiivin ei pitäisi vaikuttaa jäsenvaltioiden rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevaan lainsäädäntöön. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kun sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän ylimmän hallintoelimen jäsenen väitetään rikkoneen tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] säännöksiä tai tehneen rikoksen niiden soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, häntä vastaan voidaan henkilökohtaisesti aloittaa rikos- tai siviilioikeudellinen menettely, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien soveltamista.

(102)  Asiakkaiden suojaamiseksi ja rajoittamatta asiakkaan oikeutta saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi on tarkoituksenmukaista, että jäsenvaltiot varmistavat, että tuomioistuinten ulkopuolista riita-asiain ratkaisua varten perustetaan julkisia tai yksityisiä elimiä tekemään yhteistyötä rajatylittävien riitojen ratkaisemisessa ottaen huomioon tuomioistuinten ulkopuolisiin kuluttajariitoja ratkaiseviin elimiin sovellettavista periaatteista 30 päivänä maaliskuuta 1998 annettu komission suositus 98/257/EY(29) ja kuluttajariitojen sovitteluun osallistuvia tuomioistuinten ulkopuolisia elimiä koskevista periaatteista 4 päivänä huhtikuuta 2001 annettu komission suositus 2001/310/EY(30). Kun jäsenvaltiot panevat täytäntöön säännöksiä, jotka koskevat valitus- ja muutoksenhakumenettelyjä tuomioistuinten ulkopuolisen riitojen ratkaisemisen osalta, olisi rohkaistava käyttämään nykyisiä rajatylittäviä yhteistyöjärjestelmiä ja etenkin rahoituspalvelualan riitojenratkaisuverkostoa (FIN-Net).

(103)  Kaiken toimivaltaisten viranomaisten, muiden viranomaisten, elinten tai henkilöiden välisen tietojen vaihdon tai toimittamisen olisi tapahduttava henkilötietojen siirtoa kolmansiin maihin koskevien sääntöjen mukaisesti, joista on säädetty direktiivissä 95/46/EY. Kaiken EAMV:n ja kolmansien maiden välisen henkilötietojen vaihdon tai toimittamisen olisi tapahduttava asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädettyjen henkilötietojen siirtoa koskevien sääntöjen mukaisesti.

(104)  On tarpeen tehostaa säännöksiä, jotka koskevat kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välistä tiedonvaihtoa sekä vahvistaa niiden keskinäisiä avunanto- ja yhteistyövelvoitteita. Toimivaltaisten viranomaisten olisi rajatylittävän toiminnan lisääntymisen vuoksi annettava toisilleen tehtäviensä hoitamisen edellyttämät tiedot, jotta ne voivat varmistaa tämän direktiivin tehokkaan täytäntöönpanon myös silloin, kun säännösten rikkominen tai epäilys niiden rikkomisesta saattaa koskea kahden tai useamman jäsenvaltion viranomaisia. Tiedonvaihto edellyttää ehdotonta salassapitovelvollisuutta, jotta voidaan varmistaa toimiva tietojenvaihto sekä henkilöiden oikeuksien suoja.

(106)  ▌Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat poikkeusten yksityiskohtaisia sääntöjä, tiettyjen määritelmien täsmentämistä, perusteita sijoituspalveluyrityksen ehdotetun hankinnan arvioimiseksi, sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia, eturistiriitojen hallintaa, sijoituspalvelujen tarjoamisen menettelytapavelvoitteita, toimeksiantojen toteuttamista asiakkaan kannalta mahdollisimman edullisin ehdoin, asiakastoimeksiantojen käsittelyä, hyväksyttävien vastapuolten kanssa toteutettavia liiketoimia, pk-yritysten kasvumarkkinoita, kolmansien maiden rahoituslaitosten alkupääoman arviointiperusteita, järjestelmien häiriönsietokykyä koskevia toimenpiteitä, kauppojen hintavaihtelurajoja ja sähköistä kaupankäyntiä, rahoitusvälineiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi, rahoitusvälineillä käytävän kaupan keskeyttämistä tai lopettamista, kynnyksiä eri luokkiin kuuluvien kaupankäyntiä hoitavien henkilöiden hallussaan pitämistä positioista ilmoittamiselle, kohtuullisten kaupallisten ehtojen selventämistä silloin, kun hyväksytty julkistamisjärjestely julkistaa tietoja, konsolidoidut kaupankäyntitietojen tarjoajat antavat pääsyn tietovirtoihin ja hyväksytty ilmoitusjärjestelmä ilmoittaa tietoja, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajiin sovellettavaa tiedonantovelvollisuutta koskevien tietojen täsmentämistä sekä toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa valmistelutyönsä aikana asianmukaisia kuulemisia, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(107)  Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tämän vallan pitäisi koskea päätöksen tekemistä kolmansien maiden oikeudellisen ja valvontakehyksen tosiasiallisesta vastaavuudesta kolmansien maiden rahoituslaitosten palvelujen tarjoamista varten ▌, ja sitä olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(31) mukaisesti.

(108)  Finanssipalvelujen teknisillä standardeilla olisi varmistettava yhdenmukaistaminen johdonmukaisella tavalla sekä tallettajien, sijoittajien ja kuluttajien riittävä suoja koko Euroopan unionissa. Koska EAMV:lla on pitkälle menevää erityisasiantuntemusta, olisi tehokasta ja asianmukaista antaa sen tehtäväksi laatia ja toimittaa komissiolle teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnokset, joihin ei liity poliittisia valintoja. Johdonmukaisen sijoittajan- ja kuluttajansuojan varmistamiseksi kaikilla rahoituspalvelujen aloilla EAMV:n olisi mahdollisuuksien mukaan hoidettava tehtävänsä läheisessä yhteistyössä kahden muun Euroopan valvontaviranomaisen kanssa Euroopan valvontaviranomaisten sekakomiteassa.

(109)  Komission olisi hyväksyttävä EAMV:n laatimat teknisten sääntelystandardien luonnokset, joilla täsmennetään perusteet sen määrittämiseksi, onko jokin toiminta pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa, ja jotka koskevat menettelyjä sijoituspalveluyritysten toimilupien myöntämiseksi ja epäämiseksi, ylimmälle hallintoelimelle asetettavia vaatimuksia, määräosuuksien hankkimista, velvollisuutta toteuttaa asiakastoimeksiannot asiakkaalle mahdollisimman edullisin ehdoin, yhteistyötä ja tiedonvaihtoa, vapautta tarjota sijoituspalveluja ja -toimia, sivuliikkeen perustamista, palvelujen tarjoamista kolmansien maiden yritysten toimesta, tiettyjen hyödykejohdannaisten omistusosuuksien rajoituksia ja muihin hyödykejohdannaisiin sovellettavien positiotarkastusten täsmentämistä, tietopalvelujen tarjoajien toimilupien myöntämistä ja epäämistä, hyväksytyille julkistamisjärjestelyille ja konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajille asetettavia vaatimuksia sekä toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä. Komission olisi hyväksyttävä nämä tekniset sääntelystandardit delegoiduilla säädöksillä SEUT-sopimuksen 290 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

(110)  Komissiolle olisi myös siirrettävä valta hyväksyä EAMV:n laatimia teknisiä täytäntöönpanostandardeja ▌, jotka koskevat menettelyjä sijoituspalveluyritysten toimilupien myöntämiseksi ja epäämiseksi, määräosuuksien hankkimista, kaupankäyntimenettelyä ja liiketoimien loppuunsaattamista monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä ja organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä, rahoitusvälineellä käytävän kaupan keskeyttämistä ja lopettamista, vapautta tarjota sijoituspalveluja ja -toimia, sivuliikkeen perustamista, kolmansien maiden yritysten palvelutarjontaa, eri luokkiin kuuluvien kaupankäynnin hoitajien pitämistä positioista ilmoittamista, tietojen toimittamista EAMV:lle, yhteistyövelvollisuutta, toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä, tiedonvaihtoa sekä kuulemista ennen toimiluvan myöntämistä. Komission olisi hyväksyttävä nämä tekniset täytäntöönpanostandardit täytäntöönpanosäädöksillä SEUT-sopimuksen 291 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

(111)  Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, jossa arvioidaan organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien toimintaa, pk-yritysten kasvumarkkinoiden järjestelmän toimintaa, automatisoidulle ja huippunopealle tietokoneistetulle kaupankäynnille asetettujen vaatimusten vaikutusta, tiettyjen tuotteiden tai käytäntöjen kieltämismenettelystä saatuja kokemuksia sekä hyödykejohdannaismarkkinoihin kohdistuvien toimenpiteiden vaikutusta.

(112)  Tämän direktiivin tavoite eli sellaisten yhdentyneiden rahoitusmarkkinoiden luominen, joilla sijoittajilla on tehokas suoja ja joilla markkinoiden tehokkuus ja eheys on yleisesti turvattu, edellyttää sellaisten yhteisten sääntelyvaatimusten asettamista, joita sovelletaan sijoituspalveluyrityksiin siitä riippumatta, missä ne ovat Euroopan unionissa saaneet toimiluvan, ja joilla säännellään säänneltyjen markkinoiden ja muiden kaupankäyntijärjestelmien toimintaa sen ehkäisemiseksi, että avoimuuden puute ja toiminnan häiriöt yksittäisillä markkinoilla vaarantaisivat Euroopan koko rahoitusjärjestelmän tehokkaan toiminnan, ja se voidaan tämän direktiivin laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(113)  Konsolidoitujen kaupankäyntikäyntitietojen keräämistä pidetään vaikeampana toteuttaa tapauksissa, joissa ei ole kyse oman pääoman ehtoisista rahoitusvälineistä, ja tällaisten kaupankäyntitietojen potentiaalisten tarjoajien olisi ensin voitava saada kokemusta oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden osalta. Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen asianmukaisen keräämisen helpottamiseksi muiden kuin oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden osalta olisi siksi huolehdittava siitä, että niiden toimenpiteiden toteuttamiselle, joilla kyseisen säännös saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, asetetaan pidennetty määräaika. On silti aiheellista varautua tässä vaiheessa julkisen ratkaisun kehittämiseen siltä varalta, että kaupallinen ratkaisu ei johda tehokkaiden ja kattavien konsolidoitujen kaupankäyntitietojen toteuttamiseen ajoissa.

(113 a)  Arvopapereita koskevan unionin kehyksen kehittämiseksi edelleen komission olisi tehtävä ehdotus arvopaperilainsäädäntöä koskevaksi asetukseksi, jolla täsmennetään rahoitusvälineiden säilyttämisen ja hoidon määritelmää, ja sen olisi myös yhdessä EAMV:n, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) ja Euroopan järjestelmäriskikomitean kanssa edistettävä tunnisteiden ja viestien standardointia koskevaa työtä, jotta voidaan mahdollistaa lähes tosiaikainen liiketoimianalyysi ja tunnistaa monimutkaiset tuoterakenteet, kuten johdannaisia tai takaisinostosopimuksia sisältävät tuoterakenteet.

(114)  Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, varsinkin oikeutta henkilötietojen suojaan, elinkeinonvapautta, oikeutta kuluttajansuojaan, oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen sekä oikeutta siihen, ettei oikeudenkäynnissä voida syyttää ja rangaista kahdesti samasta rikoksesta, ja tämä direktiivi olisi pantava täytäntöön näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti,

(114 a)  Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I OSASTO

MÄÄRITELMÄT JA SOVELTAMISALA

1 artikla

Soveltamisala

1.  Tätä direktiiviä sovelletaan sijoituspalveluyrityksiin, säänneltyihin markkinoihin tietopalvelujen tarjoajiin ja kolmansien maiden yrityksiin, jotka tarjoavat sijoituspalveluja tai harjoittavat sijoitustoimintaa Euroopan unionissa.

2.  Tässä direktiivissä vahvistetaan vaatimukset seuraaville:

   a) sijoituspalveluyritysten toimilupa- ja toimintaedellytykset;
   b) kolmansien maiden yritysten sivuliikkeen välityksellä harjoittama sijoituspalvelujen tarjonta ja sijoitustoiminta;
   c) säänneltyjen markkinoiden toimiluvat ja toiminta;
   d) tietopalvelujen tarjoajien toimiluvat ja toiminta; ja
   e) toimivaltaisten viranomaisten toteuttama valvonta, yhteistyö ja täytäntöönpano.

3.  Tätä direktiiviä sovelletaan myös luottolaitoksiin, joille on myönnetty toimilupa direktiivin 2006/48/EY mukaisesti, ▌siltä osin kuin ne tarjoavat yhtä tai useampaa sijoituspalvelua ja/tai harjoittavat sijoitustoimintaa, ja luottolaitoksiin ja sijoituspalveluyrityksiin siltä osin kuin ne harjoittavat sellaisten talletusten myyntiä tai sellaisiin talletuksiin liittyvää asiakasneuvontaa, joiden tuotto ei määräydy suhteessa korkoon (strukturoidut talletukset).

3 a.  Seuraavia säännöksiä sovelletaan myös vakuutusyrityksiin ja vakuutusedustajiin, mukaan lukien sidoksissa olevat vakuutusedustajat, joille on myönnetty toimilupa tai jotka on rekisteröity henkivakuutuksesta 5 päivänä marraskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/83/EY(32), direktiivin 2002/92/EY tai direktiivin 2009/138/EY mukaisesti, siltä osin kuin ne harjoittavat vakuutuspohjaisten sijoitusten myyntiä tai niihin liittyvää asiakasneuvontaa:

   16 artiklan 3 kohta;
   23–26 artikla; ja
   tarvittaessa 69–80 artikla ja 83–91 artikla, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat panna täytäntöön vakuutuspohjaisiin sijoituksiin liittyvät ensimmäisen ja toisen luetelmakohdan säännökset.

2 artikla

Poikkeukset

1.  Tätä direktiiviä ei sovelleta

Edellä olevan i alakohdan nojalla tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jätettyjen henkilöiden ei myöskään tarvitse täyttää tässä alakohdassa säädettyjä edellytyksiä, jotta heidät voidaan jättää soveltamisalan ulkopuolelle.

Tämä poikkeus koskee henkilöitä, jotka päästöoikeuksilla kauppaa käydessään tarjoavat vain sellaista sijoituspalvelua tai harjoittavat vain sellaista sijoitustoimintaa, joka muodostuu yksinomaan kaupankäynnistä omaan lukuun, eivätkä toteuta asiakastoimeksiantoja ja jotka omistavat tai suoraan ylläpitävät direktiivissä 2003/87/EY tarkoitettuja laitoksia;

   a) vakuutusyrityksiin eikä direktiivissä 2009/138/EY tarkoitettua jälleen- tai edelleenvakuutusta harjoittaviin yrityksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 3 a kohdan soveltamista;
   b) henkilöihin, jotka tarjoavat sijoituspalveluja yksinomaan emoyrityksilleen, tytäryrityksilleen tai emoyritystensä muille tytäryrityksille;
   c) henkilöihin, jotka tarjoavat sijoituspalvelua, kun tätä palvelua tarjotaan satunnaisesti ammattitoiminnan yhteydessä ja kun tätä ammattitoimintaa säännellään lain säännöksin tai hallinnollisin määräyksin ▌;
   d) henkilöihin, jotka tarjoavat vain sellaista sijoituspalvelua tai harjoittavat vain sellaista sijoitustoimintaa, joka muodostuu yksinomaan kaupankäynnistä omaan lukuun, elleivät he
   i) ole markkinatakaajia;
   ii) ole säännellyn markkinan tai monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän jäseniä tai osapuolia tai ellei heillä ole välitöntä markkinoillepääsyä kauppapaikkaan;
   ii a) harjoita algoritmista kaupankäyntiä;
   ii b) toimivaltaisen viranomaisen mukaan ole kaupankäyntitoimintansa laajuuden huomioon ottaen saavuttaneet merkittävää markkinaosuutta; tai
   iii) käy kauppaa omaan lukuunsa toteuttaessaan asiakastoimeksiantoja.
   e) henkilöihin, joiden tarjoamat sijoituspalvelut muodostuvat ainoastaan työntekijöiden osallistumisjärjestelmien hallinnoinnista;
   f) henkilöihin, jotka tarjoavat sijoituspalveluja, jotka koostuvat ainoastaan sekä työntekijöiden osallistumisjärjestelmien hallinnoinnista että ainoastaan niiden omalle emoyritykselle, tytäryrityksille tai emoyrityksen muille tytäryrityksille tarjotuista sijoituspalveluista;
   g) EKPJ:n jäseniin ja muihin kansallisiin elimiin, jotka harjoittavat vastaavanlaista toimintaa Euroopan unionissa, muihin julkisiin elimiin, joiden vastuulla on julkisen velan hoitaminen tai jotka osallistuvat sen hoitoon Euroopan unionissa, eikä kansainvälisiin elimiin, joissa vähintään kolme jäsenvaltiota on jäseninä ja joiden vastuulla on julkisen velan hoitaminen tai jotka osallistuvat sen hoitoon;
   h) yhteissijoitusyrityksiin ja eläkerahastoihin riippumatta siitä, onko ne yhteensovitettu Euroopan unionin tasolla, sekä näiden yritysten tai rahastojen säilytysyhteisöihin ja omaisuudenhoitajiin;
  i) henkilöihin, jotka

edellyttäen, että ▌kaikissa tapauksissa
   i) käyvät kauppaa rahoitusvälineillä omaan lukuunsa lukuun ottamatta henkilöitä, jotka käyvät kauppaa omaan lukuunsa toteuttaessaan asiakastoimeksiantoja, ▌
   ii) tarjoavat sijoituspalveluja muussa kuin omaan lukuunsa käytävässä kaupassa yksinomaan emoyrityksilleen, tytäryrityksilleen tai emoyritystensä muille tytäryrityksille,
   iii) tarjoavat muussa kuin omaan lukuunsa käytävässä kaupassa sijoituspalveluja, jotka liittyvät hyödykejohdannaisiin, tai liitteessä I olevan C osan 10 kohtaan sisältyviä johdannaissopimuksia tai päästöoikeuksia tai niiden johdannaisia pääasiallisen liiketoimintansa kohteena oleville asiakkaille,
   ryhmätasolla konsolidoidusti tai konsolidoimattomasti tämä tapahtuu niiden pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintana ja niiden pääasiallinen liiketoiminta ei ole tässä direktiivissä tarkoitettua sijoituspalvelujen tarjontaa tai direktiivissä 2006/48/EY tarkoitettua pankkipalvelujen tarjontaa tai hyödykejohdannaisiin liittyvää markkinatakaajana toimimista,
   ne ilmoittavat asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle vuosittain, millä perusteella ne katsovat, että i, ii ja iii alakohdassa tarkoitettu toiminta on niiden pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa;
   j) henkilöihin, jotka tarjoavat sijoitusneuvontaa muun tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolisen liiketoiminnan yhteydessä edellyttäen, ettei tämä neuvonta ole maksullista;
   l) tanskalaisten ja suomalaisten eläkerahastojen perustamiin yhdistyksiin, joiden ainoana tarkoituksena on hoitaa jäseninään olevien eläkerahastojen varoja;
   m) agente di cambio -nimisiin välittäjiin, joiden toimintaa ja tehtäviä säännellään 24 päivänä helmikuuta 1998 annetun Italian kansallisen asetuksen nro 58 201 artiklassa;
   n) direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 4 kohdassa tai direktiivin 2009/73/EY 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin siirtoverkonhaltijoihin niiden hoitaessa kyseisten direktiivien tai asetuksen (EY) N:o 714/2009 tai asetuksen (EY) N:o 715/2009 mukaisia tehtäviään, eikä mainittujen asetusten mukaisiin verkkosääntöihin ja suuntaviivoihin.

2.  Tämän direktiivin nojalla säädettyjä oikeuksia ei uloteta palvelujen tarjoamiseen vastapuolena sellaisissa liiketoimissa, joiden toteuttajina ovat valtionvelkaa hoitavat julkiset laitokset tai EKPJ:n jäsenet, jotka hoitavat tehtäviään SEUT-sopimuksen ja EKPJ:n ja Euroopan keskuspankin (EKP) perussäännön mukaisesti tai hoitavat vastaavia tehtäviä kansallisten säännösten mukaisesti.

3.  Komissio hyväksyy 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat toimenpiteitä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun poikkeuksen osalta sen selventämiseksi, ▌milloin palveluntarjonta on luonteeltaan satunnaista.

3 a.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joilla täsmennetään perusteet sen määrittämiseksi, onko jokin toiminta pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa, ottaen huomioon ainakin seuraavat tekijät:

   a) missä määrin toiminta objektiivisesti mitattavasti vähentää kaupalliseen toimintaan tai yritysrahoitukseen välittömästi liittyviä riskejä;
   b) vaatimus, että oheistoiminta on toiminnassa vähemmistönä ryhmätasolla ja yhteisötasolla, paitsi jos palveluja tarjotaan vain saman ryhmän muille jäsenille;
   c) toiminnan laajuus suhteessa pääasialliseen toimintaan ja toiminnan merkittävyys kyseisillä markkinoilla;
   d) halu rajoittaa nettoluottoriski järjestelmän kannalta vähemmän tärkeille tasoille;
   e) toimintaan liittyvän markkinariskin laajuus suhteessa pääasiallisesta liiketoiminnasta johtuvaan markkinariskiin;
   f) OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4 päivänä heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012(33) 10 artiklassa tarkoitetun finanssialan ulkopuolisen vastapuolen yhteenlaskettujen nettomääräisten positioiden ja vastuiden merkitys järjestelmän kannalta.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](34).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

3 artikla

Valinnaiset poikkeukset

1.  Jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta tätä direktiiviä sellaisiin henkilöihin, joiden kotijäsenvaltioita ne ovat, edellyttäen, että nämä henkilöt ovat saaneet toimiluvan ja näiden henkilöiden toimintaa säännellään kansallisella tasolla, ja jotka

   a) eivät saa pitää hallussaan asiakkaittensa varoja tai arvopapereita ja jotka tämän vuoksi eivät koskaan saa olla velkaa asiakkailleen;
   b) saavat tarjota ainoastaan sijoitusneuvontana annettavaa sijoituspalvelua, joka voi sisältää tai olla sisältämättä siirrettävien arvopapereiden ja yhteissijoitusyritysten osuuksia koskevien toimeksiantojen vastaanottamista ja välittämistä, sekä siirrettävien arvopapereiden ja yhteissijoitusyritysten osuuksia koskevien toimeksiantojen vastaanottamista ja välittämistä asiakkaan aloitteesta; ja
  c) kyseistä palvelua tarjotessaan voivat välittää toimeksiantoja ainoastaan
   i) tämän direktiivin mukaisesti toimiluvan saaneille sijoituspalveluyrityksille;
   ii) direktiivin 2006/48/EY mukaisesti toimiluvan saaneille luottolaitoksille;
   iii) kolmansissa maissa toimiluvan saaneiden sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten sivuliikkeille, joihin sovelletaan ja jotka noudattavat toiminnan vakautta koskevia sääntöjä, joiden toimivaltaiset viranomaiset katsovat olevan vähintään yhtä tiukat kuin ne, joista on säädetty tässä direktiivissä, direktiivissä 2006/48/EY tai direktiivissä 2006/49/EY;
   iv) yhteissijoitusyrityksille, joille on jonkin jäsenvaltion lain nojalla annettu lupa markkinoida rahasto-osuuksia yleisölle, ja tällaisten yritysten omaisuudenhoitajille;
   v) kiinteän pääoman sijoitusyhtiöille, sellaisina kuin ne on määritelty 13 päivänä joulukuuta 1976 niiden takeiden yhteensovittamista samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi osakeyhtiöitä perustettaessa sekä niiden pääomaa säilytettäessä ja muutettaessa annetun toisen neuvoston direktiivin 77/91/ETY(35) 15 artiklan 4 kohdassa, ja joiden osakkeet on listattu jonkin jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla tai ovat kaupankäynnin kohteena kyseisillä markkinoilla.

1 a.  Jäsenvaltioiden järjestelmissä 1 kohdassa tarkoitettuihin henkilöihin on sovellettava vaatimuksia, jotka vähintään vastaavat seuraavia tämän direktiivin vaatimuksia, ottaen huomioon niiden koon, riskiprofiilin ja oikeudellisen muodon:

   a) toimilupaedellytykset ja menettelyt ja jatkuvan valvonnan edellytykset ja menettelyt, joista säädetään 5 artiklan 1 ja 3 kohdassa ja 7, 8, 9, 10, 21, 22 ja 23 artiklassa sekä vastaavissa täytäntöönpanotoimenpiteissä, jotka komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä 94 artiklan mukaisesti;
   b) menettelytapavelvoitteet, joista säädetään 24 artiklan 1, 2, 3 ja 5 kohdassa ja 25 artiklan 1, 4 ja 5 kohdassa sekä vastaavissa direktiivin 2006/73/EY mukaisissa täytäntöönpanotoimenpiteissä;
   c) toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset, joista säädetään 16 artiklan 3 kohdassa sekä komission 94 artiklan mukaisesti antamissa delegoiduissa säädöksissä.

1 b.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle 1 kohdan nojalla jätetyt henkilöt kuuluvat sijoittajien korvausjärjestelmistä 3 päivänä maaliskuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/9/EY(36) mukaisesti hyväksyttyyn sijoittajien korvausjärjestelmään tai järjestelmään, joka tarjoaa vastaavan suojan asiakkailleen. Jäsenvaltiot voivat sallia vaihtoehtoisena vakuutuksena ammatillisen vastuuvakuutuksen silloin, kun se on aiheellista ja oikeassa suhteessa tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle 1 kohdan nojalla jätettyjen henkilöiden kokoon, riskiprofiiliin ja oikeudelliseen luonteeseen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle 1 kohdan nojalla jätettyjen henkilöiden, jotka myyvät rahoitusvälineitä yksityisasiakkaille tai tarjoavat sijoitusneuvontaa tai salkunhoitoa yksityisasiakkaille, on noudatettava sijoittajansuojaa koskevia sääntöjä, jotka vastaavat 16 artiklan 6 ja 7 kohdan sekä 24 ja 25 artiklan säännöksiä.

2.  Henkilöitä, jotka 1 kohdan mukaisesti on jätetty tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, ei koske 36 artiklassa säädetty sijoituspalvelujen tarjoamisen ja sijoitustoiminnan harjoittamisen vapaus eikä 37 artiklassa säädetty vapaus perustaa sivuliikkeitä.

3.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja EAMV:lle, käyttävätkö ne tämän artiklan mukaista vaihtoehtoa, ja varmistettava, että kussakin 1 kohdan mukaisesti myönnetyssä toimiluvassa mainitaan, että se on myönnetty tämän artiklan mukaisesti

4.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava EAMV:lle kansalliset säännökset, jotka vastaavat 1 kohdassa lueteltuja tämän direktiivin vaatimuksia.

4 artikla

Määritelmät

1.  Tässä direktiivissä sovelletaan asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 2 artiklan mukaisia määritelmiä.

2.  Lisäksi tässä direktiivissä tarkoitetaan

Komissio hyväksyy 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään

   1) 'sijoituspalvelulla ja -toiminnalla' liitteessä I olevassa A osassa lueteltuja palveluja ja toimia, jotka liittyvät liitteessä I olevassa C osassa lueteltuihin välineisiin;
   liitteessä I olevan C osan 7 kohdassa tarkoitetut johdannaissopimukset, jotka ovat luonteeltaan muiden johdannaisrahoitusvälineiden kaltaisia, ottaen huomioon muun muassa, selvitetäänkö ne tunnustettujen selvitysyhteisöjen välityksellä ja ovatko ne säännöllisesti vakuuksien muutospyyntöjen kohteina;
   liitteessä I olevan C osan 10 kohdassa tarkoitetut johdannaissopimukset, jotka ovat luonteeltaan muiden johdannaisrahoitusvälineiden kaltaisia, ottaen huomioon muun muassa, käydäänkö niillä kauppaa säännellyillä markkinoilla vai monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä, selvitetäänkö ne tunnustettujen selvitysyhteisöjen välityksellä ja ovatko ne säännöllisesti vakuuksien muutospyyntöjen kohteina;
   2) 'oheispalvelulla' liitteessä I olevassa B osassa lueteltuja palveluja;
   3) 'sijoitusneuvonnalla' joko asiakkaan pyynnöstä tai sijoituspalveluyrityksen aloitteesta tapahtuvaa yksilöllisten suositusten antamista asiakkaalle yhdestä tai useammasta rahoitusvälineisiin liittyvästä liiketoimesta;
   4) 'toimeksiantojen toteuttamisella asiakkaiden lukuun' toimimista sopimusten tekemiseksi yhden tai useamman rahoitusvälineen ostosta tai myynnistä asiakkaan lukuun. Toimeksiantojen toteuttamiseen kuuluu luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen liikkeeseenlaskemien rahoitusvälineiden myymistä koskevien sopimusten tekeminen niiden liikkeeseenlaskun ajankohtana;
   5) 'kaupankäynnillä omaan lukuun' omaa pääomaa vastaan tapahtuvaa kaupankäyntiä, jonka tuloksena on yhtä tai useampaa rahoitusvälinettä koskevien kauppojen päättäminen;
   6) 'markkinatakaajalla' sellaista toimijaa, joka rahoitusmarkkinoilla tarjoutuu käymään kauppaa jatkuvasti omaan lukuunsa ostamalla ja myymällä rahoitusvälineitä omaa pääomaansa vastaan ▌;
   7) 'salkunhoidolla' sijoitusten hoitamista asiakkaiden antaman valtuutuksen mukaan harkinnanvaraisesti sekä asiakaskohtaisesti, jos kyseiseen salkkuun kuuluu yksi tai useampi rahoitusväline;
   8) 'asiakkaalla' luonnollista tai oikeushenkilöä, jolle sijoituspalveluyritys tarjoaa sijoitus- tai oheispalveluja;
   9) 'ammattimaisella asiakkaalla' asiakasta, joka vastaa liitteessä II esitettyjä tunnusmerkkejä;
   10) 'yksityisasiakkaalla' asiakasta, joka ei ole ammattimainen asiakas;
   11) 'pk-yritysten kasvumarkkinalla' monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää, joka on rekisteröity pk-yritysten kasvumarkkinaksi 35 artiklan mukaisesti;
   12) 'pienellä ja keskisuurella yrityksellä' yritystä, jonka keskimääräinen markkina-arvo on alle 200 000 000 euroa;
   13) 'rajahintatoimeksiannolla' rahoitusvälineen osto- tai myyntitoimeksiantoa, joka annetaan toteutettavaksi sille määrättyyn rajahintaan tai tätä parempaan hintaan sekä määrätyn suuruisena;
   14) 'rahoitusvälineellä' liitteessä I olevassa C osassa eriteltyjä välineitä;
   15) 'rahamarkkinavälineillä' välinetyyppejä, joilla tavallisesti käydään kauppaa rahamarkkinoilla, kuten esimerkiksi valtion velkasitoumuksia, sijoitustodistuksia ja yritystodistuksia, lukuun ottamatta maksuvälineitä;
  16) 'kotijäsenvaltiolla'
  a) sijoituspalveluyritysten osalta jäsenvaltiota, jossa:
   i) kyseisen yrityksen päätoimipaikka sijaitsee, jos sijoituspalveluyritys on luonnollinen henkilö;
   ii) kyseisellä yrityksellä on sääntömääräinen kotipaikka, jos sijoituspalveluyritys on oikeushenkilö;
   iii) yrityksen päätoimipaikka sijaitsee, jos sillä ei sen oman kansallisen lainsäädännön mukaan ole sääntömääräistä kotipaikkaa;
   b) säänneltyjen markkinoiden osalta jäsenvaltiota, jossa säännelty markkina on rekisteröity tai, jos kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan sillä ei ole sääntömääräistä kotipaikkaa, jäsenvaltiota, jossa sen päätoimipaikka sijaitsee;
   17) 'vastaanottavalla jäsenvaltiolla' muuta kuin kotijäsenvaltiota, jossa sijoituspalveluyrityksellä on sivuliike tai se tarjoaa siellä palveluja ja/tai harjoittaa toimintaa, tai jäsenvaltiota, jossa säännellyllä markkinalla on tarkoituksenmukaisia järjestelyjä, joilla helpotetaan samaan jäsenvaltioon sijoittautuneiden etäkaupankäyntiä harjoittavien jäsenten tai markkinaosapuolten kaupankäyntiä sen järjestelmässä;
   18) 'toimivaltaisella viranomaisella' kunkin jäsenvaltion 69 artiklan mukaisesti nimeämää viranomaista, jollei tässä direktiivissä ole toisin säädetty;
   19) 'luottolaitoksella' direktiivissä 2006/48/EY määriteltyä luottolaitosta;
   20) 'yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiöllä' rahastoyhtiötä sellaisena kuin se on määritelty siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/65/EY(37);
   21) 'sidonnaisasiamiehellä' luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka toimii vain yhden ainoan sijoituspalveluyrityksen lukuun ja sen täydellisellä ja ehdottomalla vastuulla, markkinoi sijoitus- ja/tai oheispalveluja asiakkaille tai mahdollisille asiakkaille sekä vastaanottaa ja välittää sijoituspalveluihin tai rahoitusvälineisiin liittyviä asiakkaiden ohjeita tai toimeksiantoja, välittää rahoitusvälineitä asiakkaille tai mahdollisille asiakkaille tai antaa asiakkaille kyseisiä rahoitusvälineitä ja palveluja koskevaa neuvontaa;
   22) 'sivuliikkeellä' muuta sellaista liiketoimipaikkaa kuin päätoimipaikkaa, joka on osa sijoituspalveluyritystä, joka ei ole oikeushenkilö ja joka tarjoaa sijoituspalveluja ja/tai harjoittaa sijoitustoimintaa ja voi myös tarjota oheispalveluja, joiden tarjoamiseen sijoituspalveluyritys on saanut toimiluvan; kaikkia sijoituspalveluyrityksen samaan jäsenvaltioon perustamia liiketoimipaikkoja pidetään yhtenä sivuliikkeenä silloin, kun sijoituspalveluyrityksen päätoimipaikka on toisessa jäsenvaltiossa;
   23) 'määräosuudella' suoraa tai välillistä omistusosuutta sijoituspalveluyrityksessä, kun tämä osuus on vähintään 10 prosenttia pääomasta tai äänioikeuksista säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta 15 päivänä joulukuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY(38) 9 ja 10 artiklan sekä mainitun direktiivin 12 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädettyjen niiden yhteen laskemista koskevien ehtojen mukaisesti, tai jos sen nojalla on mahdollista vaikuttaa huomattavasti sen sijoituspalveluyrityksen johtamiseen, jossa omistusosuus on;
   24) 'emoyrityksellä' konsolidoiduista tilinpäätöksistä 13 päivänä kesäkuuta 1983 annetun seitsemännen neuvoston direktiivin 83/349/ETY(39) 1 ja 2 artiklassa määriteltyä emoyritystä;
   25) 'tytäryrityksellä' direktiivin 83/349/ETY 1 ja 2 artiklassa määriteltyä tytäryritystä, kaikki lopullisen emoyrityksen tytäryrityksen tytäryritykset mukaan luettuna;
  26) 'läheisillä sidoksilla' tilannetta, jossa kahden tai useamman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välillä on sidos:
   a) 'omistusyhteyden' kautta, jolloin on olemassa suora tai määräysvallan kautta välillinen vähintään 20 prosentin omistusosuus yrityksen äänioikeuksista tai pääomasta;
   b) 'määräysvallan' kautta, millä tarkoitetaan emoyrityksen ja tytäryrityksen välistä sidosta kaikissa direktiivin 83/349/ETY 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tai samankaltaista minkä tahansa luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön ja yrityksen välistä sidosta, siten että mahdolliset tytäryrityksen tytäryritykset katsotaan näiden yritysten johdossa olevan emoyrityksen tytäryrityksiksi;
   c) kun ne ovat määräysvallan kautta pysyvästi sidoksissa samaan henkilöön;
   27) 'ylimmällä hallintoelimellä' yritystä tai tietopalvelujen tarjoajaa johtavaa elintä, joka hoitaa valvonta- ja johtotoimintoja ja jolla on lopullinen päätöksentekovalta sekä toimivalta vahvistaa yrityksen tai tietopalvelujen tarjoajan strategia, tavoitteet ja yleiset linjaukset. Ylimpään hallintoelimeen on kuuluttava yrityksen toimintaa tosiasiallisesti johtavat henkilöt;
   28) 'valvontatehtäväänsä hoitavalla ylimmällä hallintoelimellä' ylintä hallintoelintä, joka valvontatehtäväänsä hoitamalla valvoo ja seuraa johdon päätöksentekoa;
   29) 'toimivalla johdolla' johtoryhmän jäseniä, jotka vastaavat yrityksen päivittäisestä johtamisesta ja ovat siitä tili- ja vastuuvelvollisia, mukaan lukien niiden käytänteiden toteuttaminen, jotka koskevat palvelujen ja tuotteiden jakelua asiakkaille yrityksen ja sen henkilöstön toimesta;
   30) 'algoritmisella kaupankäynnillä' rahoitusvälineillä tapahtuvaa kaupankäyntiä, jossa tietokonealgoritmi määrittää automaattisesti toimeksiantojen yksittäiset parametrit, kuten toimeksiannon käynnistäminen, ajoituksen, hinnan ja määrän sekä toimeksiantojen hoidon niiden jättämisen jälkeen siten, että ihmisen työpanosta tarvitaan vain vähän tai ei lainkaan. Tämä määritelmä ei kata järjestelmiä, joita käytetään ainoastaan toimeksiantojen reitittämiseen yhteen tai useampaan kauppapaikkaan tai toimeksiantojen vahvistamiseen tai asiakastoimeksiantojen toteuttamiseen tai oikeudellisen velvollisuuden täyttämiseen määrittämällä toimeksiannon jokin parametri taikka toteutettujen liiketoimien käsittelyyn;
   30 a) 'huippunopealla tietokoneistetulla kaupankäynnillä' rahoitusvälineillä tapahtuvaa algoritmista kaupankäyntiä nopeuksilla, joissa järjestelmän fyysisestä viipeestä toimeksiantojen välittämiseksi, peruuttamiseksi tai muuttamiseksi tulee ratkaiseva tekijä siltä osin, missä ajassa ohje ilmoitetaan kauppapaikkaan tai liiketoimi toteutetaan;
   30 b) 'huippunopealla kaupankäyntistrategialla' sellaista kaupankäyntistrategiaa rahoitusvälineellä omaan lukuun käytävää kauppaa varten, johon liittyy huippunopea tietokoneistettu kaupankäynti ja joka täyttää vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä:
   i) siinä käytetään läheisyys- tai lähipalveluja taikka välitöntä markkinoillepääsyä;
   ii) se liittyy vähintään 50 prosentin päivittäiseen salkun kiertonopeuteen;
   iii) peruutettujen toimeksiantojen osuus (osittaiset peruutukset mukaan lukien) on yli 20 prosenttia;
   iv) suurin osa otetuista positioista puretaan samana päivänä;
   v) yli 50 prosenttia toimeksiannoista tai liiketoimista toteutetaan kauppapaikoissa, jotka tarjoavat alennuksia toimeksiannoille, joista saadaan likviditeettiä ja jotka ovat oikeutettuja tällaisiin alennuksiin;
   31 a) 'välittömällä markkinoillepääsyllä' järjestelyä, jossa kauppapaikan jäsen tai osapuoli antaa henkilölle luvan käyttää sen kaupankäyntikoodia, siten että henkilö voi välittää toimeksiantoja sähköisesti sijoituspalveluyrityksen sisäisiin sähköisiin kaupankäyntijärjestelmiin, joista ne välitetään eteenpäin automaattisesti sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntikoodia käyttäen tiettyyn kauppapaikkaan;    31 b) 'sponsoroidulla ja kattamattomalla markkinoillepääsyllä' järjestelyä, jossa kauppapaikan jäsen tai osapuoli antaa henkilölle luvan käyttää sen kaupankäyntikoodia, siten että henkilö voi välittää toimeksiantoja sähköisesti sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntikoodia käyttäen tiettyyn kauppapaikkaan ilman, että toimeksiannot reititetään sijoituspalveluyrityksen sisäisten sähköisten kaupankäyntijärjestelmien kautta;

   33) 'ristiinmyyntikäytännöllä' sijoituspalvelun tarjoamista yhdessä toisen palvelun tai tuotteen kanssa osana pakettia tai ehtona saman sopimuksen tai paketin osalta;    33 a) 'vakuutuspohjaisella sijoituksella' vakuutussopimusta, jossa asiakkaalle maksettava määrä on alttiina omaisuuserän tai omaisuuserästä saatavan tuoton markkina-arvolle tai viitearvolle ja jossa asiakas ei välittömästi pidä hallussaan omaisuuserää;    33 b) 'sijoitustuotteella' tuotetta, jossa asiakkaalle maksettava määrä määritetään rahoitusvälineiden arvon mukaan tai joka on strukturoitu talletus tai vakuutuspohjainen sijoitus tai vähittäismarkkinoille tarkoitettu paketoitu sijoitustuote, sellaisena kuin se määritellään direktiivin ..../..../EU [vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja sijoitustuotteita koskeva direktiivi] ... artiklassa;    33 c) 'harkinnanvaraisella salkunhoidolla' salkunhoitoa, jossa salkunhoitaja voi asiakkaalta saamansa valtuutuksen perusteella harkintansa mukaan valita sijoitustuotteet tai rahoitusvälineet, joihin asiakkaan varat sijoitetaan;    33 d) 'kolmannen maan yrityksellä' yritystä, joka olisi sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä, jos sen päätoimipaikka sijaitsisi unionin alueella.

3.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joilla täsmennetään teknisen sisällön osalta tai tarvittaessa muutetaan tämän artiklan 2 kohdan 3, 11, 12 ja 27–33 d alakohdassa säädettyjä määritelmiä niiden mukauttamiseksi markkinoiden kehitykseen, jotta voidaan ottaa huomioon

   a) tekninen kehitys rahoitusmarkkinoilla;
   b) luettelo asetuksen (EU) N:o …/… [markkinoiden väärinkäyttöä koskeva asetus] 34 b artiklan b alakohdassa tarkoitetuista väärinkäytöksistä, erityisesti kun on kyse huippunopeasta tietokoneistetusta kaupankäynnistä, mukaan lukien hintojen ohjailu hämäystarkoituksessa esitettyjen tarjousten avulla, suuret ja välittömästi peruutettavat tarjoukset sekä harkittu datamanipulointi, rajoittumatta kuitenkaan niihin.

II OSASTO

SIJOITUSPALVELUYRITYSTEN TOIMILUPA- JA TOIMINTAEDELLYTYKSET

I LUKU

TOIMILUVAN MYÖNTÄMISEDELLYTYKSET JA -MENETTELY

5 artikla

Toimilupavaatimus

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalvelujen tarjoaminen tai sijoitustoiminnan harjoittaminen ammattimaisesti säännöllisenä ammatti- tai liiketoimintana on etukäteisen luvan varaista tämän luvun säännösten mukaisesti. Tällaisen luvan myöntää 69 artiklan mukaisesti nimetty kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen.

2.  Poikkeuksena 1 kohdasta jäsenvaltioiden on annettava kaikkien markkinoiden ylläpitäjien ylläpitää monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää, edellyttäen että tarkistetaan etukäteen, että ne noudattavat tämän luvun säännöksiä.

3.  Jäsenvaltioiden on rekisteröitävä kaikki sijoituspalveluyritykset. Rekisterin on oltava yleisön saatavilla, ja sen on sisällettävä tiedot niistä palveluista tai toimista, joiden tarjoamiseen sijoituspalveluyrityksellä on toimilupa. Se on saatettava säännöllisesti ajan tasalle. Jokaisesta toimiluvasta on ilmoitettava EAMV:lle.

EAMV laatii luettelon kaikista Euroopan unionissa olevista sijoituspalveluyrityksistä. Luettelo sisältää tiedot niistä palveluista tai toimista, joiden harjoittamiseen kullakin sijoituspalveluyrityksellä on toimilupa, ja se on saatettava säännöllisesti ajan tasalle. EAMV julkaisee luettelon verkkosivustollaan ja pitää sen ajan tasalla.

Jos toimivaltainen viranomainen on peruuttanut toimiluvan 8 artiklan ensimmäisen alakohdan b–d alakohdan mukaisesti, peruuttaminen julkistetaan luettelossa viiden vuoden ajan.

4.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että

   sijoituspalveluyrityksellä, joka on oikeushenkilö, on päätoimipaikkansa samassa jäsenvaltiossa, jossa sen sääntömääräinen kotipaikka on,
   sijoituspalveluyrityksellä, joka ei ole oikeushenkilö, tai sijoituspalveluyrityksellä, joka on oikeushenkilö mutta jolla ei kansallisen lainsäädännön mukaisesti ole sääntömääräistä kotipaikkaa, on päätoimipaikkansa siinä jäsenvaltiossa, jossa se tosiasiassa toimii.

6 artikla

Toimiluvan laajuus

1.  Kotijäsenvaltion on varmistettava, että toimiluvassa yksilöidään ne sijoituspalvelut tai -toimet, joiden tarjoamiseen sijoituspalveluyrityksellä on lupa. Toimilupa voi kattaa yhden tai useamman liitteessä I olevassa B osassa luetelluista oheispalveluista. Toimilupaa ei saa missään tapauksessa myöntää ainoastaan oheispalvelujen tarjoamista varten.

2.  Jos sijoituspalveluyritys haluaa luvan laajentaa liiketoimintansa sellaisiin sijoituspalveluihin tai -toimiin taikka oheispalveluihin, jotka eivät kuulu sen alkuperäiseen toimilupaan, sen on haettava toimilupansa laajentamista.

3.  Toimilupa on voimassa koko Euroopan unionissa, ja sijoituspalveluyritys voi sen nojalla tarjota niitä sijoituspalveluja ja harjoittaa sitä sijoitustoimintaa, mihin sillä on toimilupa kaikkialla Euroopan unionissa, joko sivuliikkeen perustamisen tai palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella.

7 artikla

Toimiluvan myöntämisessä ja epäämisessä noudatettavat menettelyt

1.  Toimivaltainen viranomainen ei saa myöntää toimilupaa, ennen kuin ja niin kauan kuin se on täysin varmistunut siitä, että hakija täyttää kaikki tämän direktiivin nojalla annettujen säännösten mukaiset vaatimukset.

2.  Sijoituspalveluyrityksen on annettava kaikki sellaiset tiedot, mukaan luettuna toimintasuunnitelma, joista käyvät ilmi muun muassa suunnitellut liiketoimintamuodot ja yrityksen organisaatiorakenne, ja joita toimivaltainen viranomainen tarvitsee varmistuakseen siitä, että sijoituspalveluyritys on toimiluvan myöntämisajankohtana toteuttanut kaikki tarvittavat järjestelyt tämän luvun säännösten mukaisten velvollisuuksiensa täyttämiseksi.

3.  Hakijalle on ilmoitettava kuuden kuukauden kuluessa kaikki vaadittavat tiedot sisältävän hakemuksen jättämisestä, onko toimilupa myönnetty.

4.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritellään

   a) toimivaltaisille viranomaisille 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettavat tiedot, toimintasuunnitelma mukaan luettuna;
   b) 9 artiklan 2 kohdan mukaisten nimityskomiteoiden tehtävät;
   c) sijoituspalveluyritysten hoitoa 9 artiklan 8 kohdan nojalla koskevat vaatimukset ja 9 artiklan 5 kohdan mukaisissa ilmoituksissa annettavat tiedot;
   d) tarkennetaan vaatimukset, jotka koskevat määräosuuden omistavia osakkaita ja jäseniä, ja seikat, jotka voivat estää toimivaltaista viranomaista toteuttamasta tehokkaasti valvontaan liittyviä tehtäviään 10 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](40).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

5.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia ilmoituksia koskevia vakiomuotoisia lomakkeita, malleja ja menettelyjä tai 7 artiklan 2 kohdassa ja 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista varten.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](41).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

8 artikla

Toimiluvan peruuttaminen

Toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa sijoituspalveluyritykselle myönnetyn toimiluvan, jos sijoituspalveluyritys:

   a) ei käytä toimilupaa 12 kuukauden kuluessa, nimenomaisesti luopuu siitä tai ei ole tarjonnut sijoituspalveluja tai harjoittanut sijoitustoimintaa kuuden edeltävän kuukauden aikana, paitsi jos kyseinen jäsenvaltio on määrännyt, että näissä tapauksissa toimilupa raukeaa;
   b) on saanut toimiluvan valheellisen ilmoituksen perusteella tai millä tahansa muilla epärehellisillä keinoilla;
   c) ei enää täytä niitä edellytyksiä, joiden perusteella toimilupa on myönnetty, ja joihin kuuluvat muun ohessa direktiivissä 2006/49/EY säädettyjen edellytysten täyttyminen;
   d) on vakavalla ja järjestelmällisellä tavalla rikkonut tämän direktiivin nojalla annettuja säännöksiä, jotka koskevat sijoituspalveluyritysten toiminnalle asetettavia edellytyksiä;
   e) kuuluu tapauksiin, joissa toimiluvan peruuttamisesta tämän direktiivin soveltamisalaan kuulumattomien seikkojen perusteella säädetään kansallisessa lainsäädännössä.

Jokainen toimiluvan peruutus on annettava tiedoksi EAMV:lle.

9 artikla

Ylin hallintoelin

-1.  Tässä direktiivissä liikkeenjohtoon osallistumaton johtaja määritellään seuraavasti: Liikkeenjohtoon osallistumaton johtaja tai ulkopuolinen johtaja on yrityksen hallituksen jäsen, joka ei kuulu johtoryhmään. Hän ei ole yrityksen työntekijä eikä millään muulla tavalla sidoksissa siihen. Hänellä on erilainen tehtävä kuin sisäisillä johtajilla, jotka ovat hallituksen jäseniä ja jotka toimivat myös tai ovat aiemmin toimineet yrityksen liikkeenjohdollisina esimiehinä.

Liikkeenjohtoon osallistumattomilla johtajilla on oltava tehtäviä seuraavilla osa-alueilla:

   liikkeenjohtoon osallistumattomien johtajien on rakentavasti kyseenalaistettava strategia ja myötävaikutettava sen kehittämiseen;
   liikkeenjohtoon osallistumattomien johtajien on valvottava johdon suoriutumista sovittujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisessa sekä toimivan johdon seurannassa ja tarvittaessa poistamisessa tehtävästään ja liiketoiminnan jatkuvuuden suunnittelussa;
   liikkeenjohtoon osallistumattomien johtajien on varmistuttava siitä, että tilinpäätöstiedot ovat paikkansapitäviä ja että varainhoidon valvonnan ja riskinhallinnan järjestelmät ovat toimivia ja perusteltuja;
   liikkeenjohtoon osallistumattomien johtajien on vastattava liikkeenjohtoon osallistuvien johtajien asianmukaisten palkka- ja palkkiotasojen määrittämisestä, ja heillä on oltava keskeinen tehtävä toimivan johdon seurannassa ja tarvittaessa poistamisessa tehtävästään ja liiketoiminnan jatkuvuuden suunnittelussa.

Liikkeenjohtoon osallistumattomien johtajien on myös esitettävä riippumattomia näkemyksiä seuraavista:

   resurssit;
   nimitykset;
   käytännesäännöt.

Liikkeenjohtoon osallistumattomat johtajat valvovat hallinnointi- ja ohjausmenettelyä. He eivät osallistu liiketoiminnan päivittäiseen hoitamiseen, vaan he seuraavat liikkeenjohtotoimintaa ja myötävaikuttavat strategian kehittämiseen.

1.  ▌Sijoituspalveluyrityksen ylimmän hallintoelimen jäsenten on aina oltava riittävän hyvämaineisia, ▌heillä on oltava riittävä tietämys, taidot ja kokemus, ja heidän on käytettävä riittävästi aikaa tehtäviensä hoitamiseen, ja laaja-alainen kokemus on otettava huomioon, jotta naisia ei syrjitä.

▌Ylimmän hallintoelimen jäsenten on täytettävä erityisesti seuraavat vaatimukset:

a)  Ylimmän hallintoelimen kaikkien jäsenten on käytettävä riittävästi aikaa tehtäviensä hoitamiseen sijoituspalveluyrityksessä. Siinä, miten montaa johtajan tehtävää ylimmän hallintoelimen jäsen voi samanaikaisesti hoitaa, on otettava huomioon yksilölliset olosuhteet ja laitoksen toiminnan luonne, laajuus ja monitahoisuus.

Kokonsa, sisäisen organisaationsa sekä toimintansa luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden perusteella merkittävien laitosten ylimpien hallintoelimen jäsenet eivät saa hoitaa samanaikaisesti enempää kuin yhtä seuraavista yhdistelmistä:

   i) yhden liikkeenjohtoon osallistuvan johtajan ja kahden liikkeenjohtoon osallistumattoman johtajan tehtävän yhdistelmä;
   ii) neljän liikkeenjohtoon osallistumattoman johtajan tehtävät.

lasketaan yhdeksi johtajan tehtäväksi.

▌Liikkeenjohtoon osallistuvien ja osallistumattomien johtajien tehtävät, jotka hoidetaan

   i) saman konsernin sisällä;
  ii) laitoksissa,
   jotka ovat saman laitosten suojajärjestelmän jäseniä, jos asetuksen (EU) N:o .../2012 [CRD IV] 108 artiklan 7 kohdan edellytykset täyttyvät;
   joilla on asetuksen (EU) N:o .../2012 [CRD IV] 108 artiklan 6 kohdan mukaisia vakiintuneita sidoksia; tai
   iii) yrityksissä (muut kuin rahoituslaitokset mukaan lukien), joista laitokset omistavat määräosuuden,

Ylimmän hallintoelimen jäsenet eivät saa hoitaa samanaikaisesti liikkeenjohtoon osallistuvan johtajan tehtävää sijoituspalveluyrityksessä ja liikkeenjohtoon osallistuvan johtajan tehtävää säännellyillä markkinoilla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä ja organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä edes saman konsernin sisällä.

Edellä oleva a alakohta kattaa:

  i) yritykset ja muut kuin finanssialan yhteisöt,
   joissa on asetuksen (EU) N:o .../2012 [CRD IV] 4 artiklan 21 alakohdassa tarkoitettu määräosuus;
   joissa on asetuksen (EU) N:o .../2012 [CRD IV] 4 artiklan 49 alakohdassa tarkoitettu omistusyhteys; tai
   joilla on asetuksen (EU) N:o .../2012 [CRD IV] 4 artiklan 72 alakohdassa tarkoitettuja läheisiä sidoksia tiettyihin muihin kuin rahoituslaitoksiin;
   ii) asetuksen (EU) N:o .../2012 [CRD IV] 4 artiklan 65, 66 ja 67 alakohdan mukaiset emoyrityksinä toimivat finanssialan holdingyhtiöt, jotka käyttävät määräysvaltaa laitosten suojajärjestelmään kuuluvassa keskusluottolaitoksessa tai alueellisessa luottolaitoksessa.

b)  Ylimmällä hallintoelimellä on oltava kokonaisuutena riittävä tietämys, taidot ja kokemus, jotta se voi ymmärtää sijoituspalveluyrityksen toiminnan ja erityisesti siihen liittyvät tärkeimmät riskit.

c)  Ylimmän hallintoelimen kunkin jäsenen on toimittava rehellisesti, lahjomattomasti ja riippumattomasti, jotta hän voi tehokkaasti arvioida ja kyseenalaistaa toimivan johdon päätöksiä ja tehokkaasti valvoa ja seurata johdon päätöksentekoa.

Sijoituspalveluyritysten on osoitettava riittävät resurssit ylimmän hallintoelimen jäsenten tehtävään asettamiseen ja koulutukseen.

Jos markkinoiden ylläpitäjä, joka hakee toimilupaa monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitämiseen, ja henkilöt, jotka tosiasiassa johtavat monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän liiketoimintaa, ovat samat kuin säännellyn markkinan ylimmän hallintoelimen jäsenet, kyseisten henkilöiden katsotaan täyttävän ensimmäisessä alakohdassa säädetyt vaatimukset.

2.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että jos tämä on sijoituspalveluyritysten liiketoiminnan luonteen, laajuuden ja monimutkaisuuden perusteella asianmukaista ja oikeasuhteista, sijoituspalveluyritykset perustavat nimityskomitean, joka arvioi ensimmäisen alakohdan vaatimusten täyttymistä ja tarvittaessa antaa suosituksia arviointinsa perusteella. Nimityskomitea koostuu niistä ylimmän hallintoelimen jäsenistä, jotka eivät toimi liikkeenjohdollisessa tehtävässä asianomaisessa yrityksessä. Tätä kohtaa ei sovelleta, jos hallintoelin ei kansallisen lain mukaan ole toimivaltainen jäsenten nimitysmenettelyssä.

3.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset ja niiden nimityskomiteat ottavat huomioon laaja-alaiset ominaisuudet ja taidot rekrytoidessaan jäseniä ylimpiin hallintoelimiin. Erityisesti sovelletaan seuraavia:

a)  Sijoituspalveluyritysten on otettava käyttöön toimintaperiaatteet, joilla edistetään ammattimaisuutta, vastuuta ja sitoutumista toimivan johdon tärkeimpinä rekrytointiperusteina ja taataan, että nimitetyt henkilöt ottavat kiistattomasti huomioon laitoksen edun.

b)  Sijoituspalveluyritysten on myös toteutettava konkreettisia toimia parantaakseen ylimpien hallintoelinten tasapainoista edustusta, kuten nimityskomiteoiden koulutus, pätevien ehdokkaiden luettelon laatiminen ja sellaisen nimitysmenettelyn käyttöönotto, jossa on mukana vähintään yksi kummankin sukupuolen ehdokas.

c)  Jos työntekijöiden edustus ylimmässä hallintoelimessä on käytäntönä, sitä on myös pidettävä myönteisenä keinona lisätä monimuotoisuutta, sillä näin saadaan uusi keskeinen näkökulma ja aitoa tietämystä laitoksen sisäisestä työskentelystä.

Toimivaltaisten viranomaisten on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset ottavat viimeistään ... päivänä ...kuuta ...(42) käyttöön sukupuolikiintiön, jossa kolmasosa on naisia.

4.  EAMV laatii sääntelystandardien luonnokset, joissa määritetään, miten laitoksen on otettava huomioon seuraavat seikat:

   a) se, mikä on riittävä aika, jonka ylimmän hallintoelimen jäsen yksilölliset olosuhteet ja sijoituspalveluyrityksen toiminnan luonne, laajuus ja monitahoisuus huomioon ottaen tarvitsee tehtäviensä hoitamiseen ja joka toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon antaessaan ylimmän hallintoelimen jäsenelle luvan yhdistää sallittua useamman johtajatehtävän 1 kohdan a alakohdan mukaisesti;
   b) se, mikä on 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu ylimmän hallintoelimen riittävä tietämys, taidot ja kokemus;
   c) se, mitä ovat 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut ylimmän hallintoelimen jäsenen rehellisyys, lahjomattomuus ja riippumattomuus;
   d) se, mitä ovat riittävät henkilöstöresurssit ja taloudelliset resurssit ylimmän hallintoelimen jäsenten tehtävään asettamiseen ja koulutukseen;
   e) se, mitä tarkoittaa monimuotoisuus, joka ylimmän hallintoelimen on otettava huomioon valittaessa hallintoelimen jäseniä.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](43)*.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

5.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritys ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista ylimmän hallintoelimensä jäsenistä ja kaikista jäsenten vaihdoksista ja antamaan kaikki tarpeelliset tiedot sen arvioimiseksi, täyttääkö yritys 1, 2 ja 3 kohdan vaatimukset

6.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyrityksen ylin hallintoelin varmistaa, että yritystä johdetaan terveellä ja järkevällä tavalla, joka edistää markkinoiden eheyttä ja yrityksen asiakkaiden intressejä. Tätä varten ylimmän hallintoelimen on

   a) määriteltävä ja hyväksyttävä yrityksen strategiset tavoitteet ja huolehdittava niiden valvonnasta;
   b) määriteltävä ja hyväksyttävä yrityksen organisaatio ja huolehdittava sen valvonnasta, mukaan lukien henkilöstöltä vaadittavat taidot, tietämys ja asiantuntemus sekä yrityksen palvelujen tarjoamiseen ja toimintojen harjoittamiseen käytettävät resurssit, menettelyt ja järjestelyt ottaen huomioon yrityksen liiketoiminnan luonne, laajuus ja monitahoisuus ja kaikki vaatimukset, joita yrityksen on noudatettava;
   c) määriteltävä ja hyväksyttävä yrityksen tarjoamiin palveluihin, toimintoihin ja tuotteisiin sovellettavat toimintaperiaatteet ja huolehdittava niiden valvonnasta yrityksen riskirajan mukaisesti ja yrityksen asiakkaiden ominaispiirteiden ja tarpeiden mukaisesti, mukaan lukien tarvittaessa asianmukaisten stressitestien suorittaminen;
   c a) määriteltävä ja hyväksyttävä yrityksen myyntihenkilöstön palkkiot ja huolehdittava niiden valvonnasta siten, että tarkoituksena on edistää vastuullista yritystoimintaa, kuluttajien oikeudenmukaista kohtelua ja välttää eturistiriitoja, sekä tarvittaessa julkistettava palkkiorakenne asiakkaille, esimerkiksi silloin, kun mahdollisia eturistiriitoja ei voida hallinnoida tai välttää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 24 artiklan säännösten soveltamista;
   d) huolehdittava toimivan johdon tehokkaasta valvonnasta;
   d a) noudatettava petostentorjuntastrategiaa.

Ylimmän valvontaelimen on seurattava ja määräajoin arvioitava sijoituspalveluyrityksen organisaation tehokkuutta ja palvelujen tarjoamiseen asiakkaille sovellettavien toimintaperiaatteiden asianmukaisuutta sekä toteutettava tarvittavat toimenpiteet mahdollisten puutteiden korjaamiseksi.

Valvontatehtäväänsä hoitavan ylimmänhallintoelimen jäsenillä on oltava käytössään riittävät tiedot ja dokumentaatio, joita he tarvitsevat johdon päätöksenteon seuraamiseksi ja valvomiseksi.

7.  Toimivaltaisen viranomaisen on evättävä toimilupa, jos se ei ole vakuuttunut siitä, että sijoituspalveluyrityksen tulevaa liiketoimintaa tosiasiallisesti johtavat henkilöt ovat riittävän hyvämaineisia ja että heillä on riittävästi kokemusta, tai jos on osoitettavissa objektiivisia syitä, joiden perusteella voidaan katsoa, että yrityksen ylin hallintoelin saattaa vaarantaa yrityksen tehokkaan, terveen ja järkevän liikkeenjohdon ja sen asiakkaiden etujen ja markkinoiden eheyden asianmukaisen huomioonoton.

8.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyrityksen johdossa on vähintään kaksi 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävää henkilöä.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat myöntää toimiluvan sijoituspalveluyritykselle, joka on luonnollinen henkilö, tai sijoituspalveluyritykselle, joka on oikeushenkilö ja jota johtaa yksi luonnollinen henkilö yrityksen perustamisasiakirjojen ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden on kuitenkin edellytettävä, että

   a) käytettävissä on vaihtoehtoisia järjestelyjä, joilla varmistetaan tällaisten sijoituspalveluyritysten terve ja järkevä liikkeenjohto ja sen asiakkaiden etujen ja markkinoiden eheyden asianmukainen huomioonotto;
   b) kyseiset luonnolliset henkilöt ovat riittävät hyvämaineisia ja heillä on asianmukaiset tiedot ja taidot ▌ja heille annetaan riittävästi aikaa tehtäviensä hoitamiseen sekä tietojensa ja taitojensa ajan tasalle saattamiseen ja ylläpitämiseen.

8 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun ylimmän hallintoelimen jäsenen väitetään rikkoneen tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] säännöksiä tai tehneen rikoksen niiden soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, häntä vastaan voidaan henkilökohtaisesti aloittaa rikos- tai siviilioikeudellinen menettely, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien soveltamista.

8 b.  Tämän artiklan säännösten soveltaminen ei rajoita työntekijöiden edustusta yritysten hallituksissa koskevien kansallisen lainsäädännön säännösten tai käytäntöjen soveltamista.

10 artikla

Osakkeenomistajat ja jäsenet, joilla on määräosuus

1.  Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa myöntää sijoituspalveluyritykselle toimilupaa sijoituspalvelujen tarjoamiseen tai sijoitustoiminnan harjoittamiseen, ennen kuin niille on ilmoitettu niiden suoraan tai välillisesti omistajina tai jäseninä olevien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden henkilöllisyys, joilla on määräosuus, ja näiden osuuksien määrät.

Toimivaltaisten viranomaisten on evättävä toimilupa, jos ne, ottaen huomioon tarpeen turvata sijoituspalveluyrityksen terve ja järkevä johtaminen, eivät ole vakuuttuneita niiden osakkeenomistajien tai jäsenten soveltuvuudesta, joilla on määräosuus.

Jos sijoituspalveluyrityksen ja muun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välillä vallitsee läheinen sidos, toimivaltainen viranomainen voi myöntää toimiluvan vain, jos nämä sidokset eivät estä toimivaltaista viranomaista hoitamasta valvontatehtäviään tehokkaasti.

2.  Toimivaltaisen viranomaisen on evättävä toimilupa, jos yritykseen läheisesti sidoksissa olevaan yhteen tai useampaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön sovellettavat kolmannen maan lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset taikka niiden täytäntöönpanoon liittyvät vaikeudet estävät viranomaista hoitamasta valvontatehtäviään tehokkaasti.

3.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että jos 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden vaikutusvalta todennäköisesti haittaa sijoituspalveluyrityksen tervettä ja järkevää liikkeenjohtoa, toimivaltainen viranomainen toteuttaa aiheelliset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi.

Tällaisia toimenpiteitä voivat olla hakemukset johtajiin ja yrityksen johdosta vastaaviin kohdistuvien tuomioistuimen määräysten saamiseksi tai seuraamusten asettamiseksi tai kyseisten osakkeenomistajien tai jäsenten osakkeisiin tai osuuksiin liittyvien äänioikeuksien käytön väliaikainen lakkauttaminen.

11 artikla

Ehdotetuista hankinnoista ilmoittaminen

1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tai yhdessä toimivien tällaisten henkilöiden, jäljempänä 'hankkijaehdokas', jotka ovat päättäneet hankkia suoraan tai välillisesti määräosuuden sijoituspalveluyrityksestä tai lisätä suoraan tai välillisesti määräosuuttaan siten, että hankkijan osuus äänistä tai osakepääomasta on vähintään 20, 30 tai 50 prosenttia, taikka siten, että sijoituspalveluyrityksestä tulee hankkijan tytäryritys, jäljempänä 'ehdotettu hankinta', on ensin ilmoitettava tästä kirjallisesti sen sijoituspalveluyrityksen suhteen toimivaltaisille viranomaisille, josta ne pyrkivät joko hankkimaan määräosuuden tai lisäämään sitä, mainiten samalla suunnitellun osuuden suuruuden ja antaen asiaan liittyvät 13 artiklan 4 kohdassa säädetyt tiedot.

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on päättänyt luopua suoraan tai välillisesti määräosuudestaan sijoituspalveluyrityksessä, on ensin ilmoitettava tästä kirjallisesti kotijäsenvaltion viranomaisille mainiten samalla suunnitellun omistusosuuden suuruuden. Tällaisen henkilön on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille myös päätöksestään vähentää määräomistusosuuttaan siten, että kyseisen henkilön osuus äänioikeudesta tai osakepääomasta on alle 20, 30 tai 50 prosenttia, tai siten, että sijoituspalveluyritys lakkaa olemasta kyseisen henkilön tytäryritys.

Jäsenvaltioiden ei tarvitse soveltaa 30 prosentin raja-arvoa, jos ne soveltavat direktiivin 2004/109/EY 9 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti yhden kolmasosan raja-arvoa.

Määritettäessä, täyttyvätkö 10 artiklassa ja tässä artiklassa tarkoitettua määräomistusyhteyttä koskevat arviointiperusteet, jäsenvaltiot eivät saa ottaa huomioon sellaisia äänioikeuksia tai osakkeita, joita sijoituspalveluyrityksillä tai luottolaitoksilla voi olla sen vuoksi, että ne ovat antaneet merkintäsitoumuksen rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskulle ja/tai rahoitusvälineiden liikkeeseenlasku on järjestetty liitteessä I olevan A osan 6 kohdassa tarkoitetun merkintätakauksen perusteella, edellyttäen, että kyseisiä oikeuksia ei käytetä eikä niillä muuten vaikuteta liikkeeseenlaskijan johtamiseen ja että ne luovutetaan vuoden kuluessa hankkimisesta.

2.  Asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten on työskenneltävä tiiviisti toisiaan kuullen 13 artiklan 1 kohdassa säädettyä arviointia, jäljempänä 'arviointi', suorittaessaan, jos hankkijaehdokas on

   a) luottolaitos, henkivakuutusyritys, vahinkovakuutusyritys, jälleenvakuutusyritys, sijoituspalveluyritys tai yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiö, jolle on myönnetty toimilupa toisessa jäsenvaltiossa tai muulla alalla kuin millä hankinnan kohde toimii;
   b) sellaisen luottolaitoksen, henkivakuutusyrityksen, vahinkovakuutusyrityksen, jälleenvakuutusyrityksen, sijoituspalveluyrityksen tai yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiön emoyritys, jolle on myönnetty toimilupa toisessa jäsenvaltiossa tai muulla alalla kuin millä hankinnan kohde toimii; tai
   c) luonnollinen tai oikeushenkilö, jolla on määräysvalta sellaisessa luottolaitoksessa, henkivakuutusyrityksessä, vahinkovakuutusyrityksessä, jälleenvakuutusyrityksessä, sijoituspalveluyrityksessä tai yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiössä, jolle on myönnetty toimilupa toisessa jäsenvaltiossa tai muulla alalla kuin millä hankinnan kohde toimii.

Toimivaltaisten viranomaisten on ilman aiheetonta viivytystä annettava toisilleen kaikki hankinnan arvioimisen kannalta olennaiset tai asiaan vaikuttavat tiedot. Toimivaltaisten viranomaisten on tältä osin toimitettava pyynnöstä toisilleen kaikki asiaan vaikuttavat tiedot ja oma-aloitteisesti kaikki olennaiset tiedot. Hankinnan kohteena olevalle sijoituspalveluyritykselle toimiluvan myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen tekemässä päätöksessä on esitettävä hankkijaehdokkaasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen mahdolliset lausunnot ja varaukset.

3.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että jos sijoituspalveluyritys saa tietää sellaisista pääomaansa kohdistuvien omistusosuuksien hankinnoista tai luovutuksista, joiden seurauksena omistusosuudet ylittävät tai alittavat minkä tahansa 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kynnysarvon, sen on ilmoitettava tästä toimivaltaiselle viranomaiselle viipymättä.

Sijoituspalveluyritysten on lisäksi ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään kerran vuodessa sellaisten osakkeenomistajien tai jäsenten nimet, joilla on hallussaan määräosuuksia, sekä näiden omistusosuuksien suuruudet esimerkiksi niiden tietojen mukaisesti, jotka ilmoitetaan osakkeenomistajien ja jäsenten vuosikokouksissa tai jotka on annettu sellaisiin yrityksiin sovellettavien säännösten noudattamiseksi, joiden siirtokelpoiset arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla.

4.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat 10 artiklan 3 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä sellaisten henkilöiden osalta, jotka eivät noudata velvollisuutta antaa ennakolta tietoja määräosuuden hankinnasta tai kasvattamisesta. Jos omistusosuus hankitaan toimivaltaisten viranomaisten vastustuksesta huolimatta, jäsenvaltioiden on muista mahdollisesti käyttöön otettavista seuraamuksista riippumatta määrättävä omistusosuutta vastaavien äänioikeuksien väliaikaisesta lakkauttamisesta, annettujen äänten mitättömyydestä tai niiden mitätöintimahdollisuudesta.

12 artikla

Arviointijakso

1.  Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hankkijaehdokkaalle kirjallisesti heti ja joka tapauksessa kahden työpäivän kuluessa 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn ilmoituksen vastaanottamisesta sekä tämän 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen mahdollisesta myöhemmästä vastaanottamisesta, että se on vastaanottanut ilmoituksen tai tiedot.

Toimivaltaisilla viranomaisilla on aikaa enintään 60 työpäivää aikaa ilmoituksen ja sellaisten asiakirjojen kirjallisen vastaanottamista koskevan ilmoituksen päiväyksestä, joiden liittämistä ilmoitukseen jäsenvaltio edellyttää 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun luettelon perusteella, jäljempänä 'arviointijakso', suorittaa arviointi.

Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava hankkijaehdokkaalle arviointijakson päättymispäivämäärä antaessaan vastaanottamista koskevan ilmoituksen.

2.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat arviointijakson viidenkymmenen ensimmäisen työpäivän aikana tarvittaessa pyytää lisätietoja, jotka ovat tarpeen arvioinnin suorittamiseksi. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti, ja siinä on yksilöitävä tarvittavat lisätiedot.

Arviointiajanjakso keskeytetään niiden päivien väliseksi ajaksi, joina toimivaltaiset viranomaiset pyysivät tietoja ja jolloin hankkijaehdokas ne toimitti. Keskeytys ei saa olla pitempi kuin kaksikymmentä työpäivää. Toimivaltaiset viranomaiset voivat harkintansa mukaan pyytää vielä täydentämään tai tarkentamaan tietoja, mutta tämä ei saa enää keskeyttää arviointijaksoa.

3.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat pidentää 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua keskeytystä enintään kolmeksikymmeneksi työpäiväksi, jos hankkijaehdokas on jokin seuraavista:

   a) luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on sijoittautunut tai sääntelyn kohteena Euroopan unionin ulkopuolella;
   b) luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, johon ei sovelleta tämän direktiivin taikka direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY tai 2006/48/EY mukaista valvontaa.

4.  Jos toimivaltaiset viranomaiset arvioinnin tehtyään päättävät vastustaa ehdotettua hankintaa, niiden on ilmoitettava tästä hankkijaehdokkaalle kirjallisesti kahden työpäivän kuluessa ylittämättä arviointijaksoa ja perusteltava päätöksensä. Jollei kansallisesta lainsäädännöstä muuta johdu, yleisön saataville voidaan hankkijaehdokkaan pyynnöstä saattaa asianmukainen selvitys päätöksen perusteluista. Tämä ei estä jäsenvaltiota sallimasta toimivaltaisen viranomaisen julkistaa näitä perusteluja ilman hankkijaehdokkaan pyyntöä.

5.  Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät arviointijakson kuluessa vastusta kirjallisesti ehdotettua hankintaa, se katsotaan hyväksytyksi.

6.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat määrätä enimmäisajan, jonka kuluessa ehdotettu hankinta on saatettava päätökseen, ja tarvittaessa pidentää tätä määräaikaa.

7.  Jäsenvaltiot eivät saa asettaa vaatimuksia, jotka ovat tiukempia kuin tässä direktiivissä säädetyt, sen osalta, miten toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettava äänioikeuksien tai pääoman suorista tai epäsuorista hankinnoista tai miten toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät ne.

8.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia tyhjentävän luettelon laatimiseksi niistä 4 kohdassa tarkoitetuista tiedoista, jotka hankkijaehdokkaiden on sisällytettävä ilmoitukseensa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

8 a.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen vahvistamiseksi niitä yksityiskohtaisia sääntöjä varten, joita sovelletaan 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten väliseen kuulemismenettelyyn.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

13 artikla

Arviointi

1.  Arvioidessaan 11 artiklan 1 kohdassa säädettyä ilmoitusta ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja toimivaltaisten viranomaisten on hankinnan kohteena olevan sijoituspalveluyrityksen järkevän ja vakaan hoidon varmistamiseksi otettava huomioon hankkijaehdokkaan todennäköinen vaikutus sijoituspalveluyritykseen ja arvioitava hankkijaehdokkaan sopivuus ja ehdotetun hankinnan taloudellinen järkevyys kaikkien seuraavien perusteiden avulla:

   a) hankkijaehdokkaan maine;
   b) sen henkilön maine ja kokemus, joka tulee johtamaan sijoituspalveluyrityksen liiketoimintaa ehdotetun hankinnan seurauksena;
   c) hankkijaehdokkaan taloudellinen vakaus erityisesti suhteessa sen liiketoiminnan tyyppiin, jota hankinnan kohteena olevassa sijoituspalveluyrityksessä harjoitetaan ja aiotaan harjoittaa;
   d) pystyykö sijoituspalveluyritys täyttämään jatkuvasti tähän direktiiviin ja soveltuvin osin muihin direktiiveihin, erityisesti direktiiveihin 2002/87/EY ja 2006/49/EY, perustuvat toiminnan vakautta koskevat vaatimukset ja erityisesti se, onko ryhmällä, jonka osa yrityksestä tulee, rakenne, joka mahdollistaa tehokkaan valvonnan, tehokkaan tietojen vaihdon toimivaltaisten viranomaisten kesken ja toimivaltaisten viranomaisten keskinäisen vastuunjaon määrittämisen;
   d a) lisääkö ehdotettu hankinta eturistiriitojen riskiä;
   e) onko perusteltua syytä epäillä, että ehdotetun hankinnan yhteydessä syyllistytään tai pyritään tai on syyllistytty tai pyritty direktiivin 2005/60/EY 1 artiklassa tarkoitettuun rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen tai että ehdotettu hankinta saattaisi lisätä tämän vaaraa.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla mukautetaan tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä perusteita.

2.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat vastustaa ehdotettua hankintaa vain jos se on perusteltua 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten perusteella tai jos hankkijaehdokkaan toimittamat tiedot ovat puutteelliset.

3.  Jäsenvaltiot eivät saa asettaa ennakkoehtoja sen suhteen, millainen osakeomistuksen taso on hankittava, eivätkä sallia toimivaltaisten viranomaistensa tarkastelevan ehdotettua hankintaa markkinoiden taloudellisten tarpeiden pohjalta.

4.  Jäsenvaltioiden on julkistettava luettelo tiedoista, jotka tarvitaan arvion tekemiseen ja jotka on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta annettaessa. Vaadittavien tietojen on oltava suhteutettuja ja mukautettuja hankkijaehdokkaan ja ehdotetun hankinnan luonteeseen. Jäsenvaltiot eivät saa vaatia tietoja, joilla ei ole merkitystä toiminnan vakauden arvioinnille.

5.  Sen estämättä, mitä 12 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, toimivaltaisen viranomaisen on kohdeltava hankkijaehdokkaita syrjimättömällä tavalla, jos viranomaiselle on ilmoitettu kaksi tai useampia ehdotuksia hankkia määräosuus tai lisätä määräosuutta samaan sijoituspalveluyritykseen.

14 artikla

Jäsenyys hyväksytyssä sijoittajien korvausjärjestelmässä

Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki sijoituspalveluyrityksen toimilupaa hakevat toimijat täyttävät direktiivin 97/9/EY mukaiset velvoitteensa toimiluvan myöntämisajankohtana.

Tätä artiklaa ei sovelleta sellaisten luottolaitosten liikkeeseenlaskemiin strukturoituihin talletuksiin, jotka ovat talletusten vakuusjärjestelmistä 30 päivänä toukokuuta 1994 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/19/EY(44) mukaisesti hyväksytyn talletusten vakuusjärjestelmän jäseniä.

15 artikla

Perustamispääoma

Jäsenvaltioiden on varmistettava, etteivät toimivaltaiset viranomaiset myönnä toimilupaa, jos sijoituspalveluyrityksellä ei ole direktiivin 2006/49/EY vaatimusten mukaista kulloisenkin sijoituspalvelun tai -toiminnan edellyttämää riittävää perustamispääomaa.

16 artikla

Toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset

1.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset noudattavat tämän artiklan 2–8 kohdassa ja 17 artiklassa säädettyjä toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia.

2.  Sijoituspalveluyrityksen on luotava asianmukaiset toimintasuunnitelmat ja menettelyt, jotka riittävät varmistamaan, että yritys sen johto, työntekijät ja sen sidonnaisasiamiehet mukaan luettuina noudattaa tämän direktiivin mukaisia velvollisuuksiaan sekä kyseisten henkilöiden henkilökohtaisia liiketoimia koskevia asianmukaisia sääntöjä.

3.  Sijoituspalveluyrityksen on pidettävä yllä ja käytettävä tehokkaita toiminta- ja hallintajärjestelyjä, joiden avulla se voi ryhtyä kaikkiin kohtuullisiin toimenpiteisiin, jotta 23 artiklassa määritellyt eturistiriidat eivät vaikuttaisi haitallisesti sen asiakkaiden etuihin. Näihin järjestelyihin on sisällyttävä toimintasuunnitelma ja muita tarvittavia järjestelyjä, joiden avulla arvioidaan sijoitustuotteen yhteensopivuus niiden asiakkaiden tarpeiden kanssa, joille sitä tarjottaisiin, sekä varmistetaan, että yrityksen ammattimaisille asiakkaille tai yksityisasiakkaille myytäviksi suunnittelemat sijoitustuotteet tai strukturoidut talletukset täyttävät yksilöityjen kohdemarkkinoiden tarpeet ja että sijoitustuotteita markkinoiva sijoituspalveluyritys varmistaa, että sijoitustuotetta markkinoidaan kohderyhmän asiakkaille. Myyntitavoitteissa ja sisäisissä kannustinjärjestelmissä ei saa kannustaa tuotteiden myyntiin kohderyhmän ulkopuolella. Sijoituspalveluyrityksellä, joka suunnittelee sijoitustuotteita, strukturoituja talletuksia tai rahoitusvälineitä, on erityisesti oltava käytössään tuotteiden hyväksyntää koskeva menettely, ja sen on toteutettava kaikki tarvittavat toimintaa ja menettelyä koskevat toimenpiteet kyseisen tuotteiden hyväksyntää koskevan menettelyn täytäntöönpanemiseksi. Ennen kuin sijoitustuotteita ja rahoitusvälineitä asetetaan tai levitetään markkinoille, kyseiset tuotteet ja välineet on hyväksyttävä tuotteiden hyväksyntää koskevan menettelyn mukaisesti. Kaikki olennaiset riskit on arvioitava huolellisesti, ja tuotteet ja välineet voidaan asettaa tai levittää markkinoille vain, jos tämä on asiakkaiden kohderyhmän edun mukaista. Tuotteiden hyväksyntää koskevassa menettelyssä on varmistettava, että olemassa olevia tuotteita tarkastellaan säännöllisesti sen varmistamiseksi, että tuote täyttää edelleen yksilöityjen kohdemarkkinoiden tarpeet. Tuotteiden hyväksyntää koskevaa menettelyä on tarkistettava vuosittain. Sijoituspalveluyrityksen on aina pystyttävä toimittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle ajantasainen ja yksityiskohtainen kuvaus tuotteiden hyväksyntää koskevan menettelyn luonteesta ja sisällöstä.

4.  Sijoituspalveluyrityksen on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet sijoituspalvelujen tarjoamisen ja sijoitustoiminnan harjoittamisen jatkuvuuden ja säännönmukaisuuden turvaamiseksi. Tätä varten sijoituspalveluyrityksen on käytettävä tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhteisia järjestelmiä, voimavaroja ja menettelyjä.

5.  Sijoituspalveluyrityksen on antaessaan kolmannen osapuolen suoritettavaksi operatiivisia toimintoja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä jatkuvan ja hyvän palvelun tarjoamiseksi asiakkaille sekä sijoitustoiminnan harjoittamiseksi jatkuvalla ja tyydyttävällä tavalla, varmistettava, että se toteuttaa kohtuulliset toimenpiteet aiheettoman lisäriskin välttämiseksi. Tärkeiden operatiivisten toimintojen ulkoistamista ei saa toteuttaa tavalla, joka heikentää olennaisesti yrityksen sisäisen valvonnan laatua ja valvojan mahdollisuuksia valvoa, että yritys täyttää kaikki velvoitteensa.

Sijoituspalveluyrityksellä on oltava moitteettomat hallinto- ja kirjanpitomenettelyt, omat sisäiset valvontajärjestelmät, tehokkaat riskinarviointimenettelyt sekä tehokkaat valvonta- ja turvajärjestelyt tiedonkäsittelyjärjestelmille.

6.  Sijoituspalveluyrityksen on huolehdittava siitä, että sen suorittamista palveluista ja liiketoimista pidetään kirjaa riittävällä tavalla, jotta toimivaltainen viranomainen voi valvoa tässä direktiivissä säädettyjen vaatimusten noudattamista ja erityisesti varmistaa, että sijoituspalveluyritys on täyttänyt kaikki velvollisuutensa suhteessa asiakkaisiinsa tai potentiaalisiin asiakkaisiinsa.

7.  Kirjaa on pidettävä muun muassa tallentamalla ainakin ne puhelinkeskustelut tai sähköiset viestit, jotka liittyvät tehtyihin liiketoimiin käytäessä kauppaa omaan lukuun sekä asiakkaiden toimeksiantoihin tarjottaessa palveluja toimeksiantojen vastaanottamiseksi ja välittämiseksi ja toimeksiantojen toteuttamiseksi asiakkaiden lukuun.

Jäsenvaltiot voivat antaa luvan poiketa velvollisuudesta tallentaa puhelinkeskustelut, kun sijoituspalveluyritys ei pääasiallisena liiketoimintanaan vastaanota ja välitä toimeksiantoja eikä toteuta toimeksiantoja asiakkaiden lukuun.

Jäsenvaltiot voivat sen sijaan rahoituslaitosten ja yksityisasiakkaiden välisessä viestinnässä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tallenteiden sijaan hyväksyä tällaisia puhelinkeskusteluja koskevan riittävän dokumentoinnin pöytäkirjan muodossa, jos asiakas on allekirjoittanut pöytäkirjan.

Ensimmäisen alakohdan mukaisesti tallennettujen puhelinkeskustelujen tai sähköisten viestien tai kolmannen alakohdan mukaisesti laaditun pöytäkirjan kirjanpito on toimitettava kyseisille asiakkaille pyynnöstä. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että tällainen kirjanpito säilytetään ▌vuoden ajan sijoituksen päättymisestä.

Sijoituspalveluyrityksen asianomaiset henkilöt voivat tallentaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut keskustelut ja viestit ainoastaan sijoituspalveluyrityksen tarjoamalla laitteella ja siten, että tallentamisesta pidetään kirjaa.

8.  Sijoituspalveluyrityksen, jolla on hallussaan asiakkaille kuuluvia rahoitusvälineitä, on riittävin järjestelyin suojattava asiakkaiden omistusoikeus erityisesti sijoituspalveluyrityksen maksukyvyttömyystilanteen varalta ja sen estämiseksi, että asiakkaan rahoitusvälineitä käytetään yrityksen omaan lukuun muutoin kuin asiakkaan antamalla nimenomaisella suostumuksella.

9.  Sijoituspalveluyrityksen, jolla on hallussaan asiakkaille kuuluvia varoja, on riittävin järjestelyin turvattava asiakkaiden oikeudet ja, luottolaitoksia lukuun ottamatta, estettävä asiakkaiden varojen käyttö yrityksen omaan lukuun.

10.  Sijoituspalveluyritys ei saa tehdä omistusoikeuden siirtäviä rahoitusvakuusjärjestelyjä yksityisasiakkaiden kanssa asiakkaiden nykyisten tai tulevien, tosiasiallisten tai ehdollisten taikka mahdollisten velvoitteiden turvaamiseksi tai kattamiseksi.

11.  Kun kyse on sijoituspalveluyritysten sivuliikkeistä, sivuliikkeen sijaintivaltion toimivaltaisen viranomaisen on pantava täytäntöön tämän artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetty velvollisuus sivuliikkeen transaktioiden osalta tämän kuitenkaan rajoittamatta sijoituspalveluyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen suoraa pääsyä näihin tietoihin.

12.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joissa täsmennetään tämän artiklan 2–9 kohdan mukaiset sellaisiin sijoituspalveluyrityksiin ja 43 artiklan mukaisesti toimiluvan saaneisiin kolmansien maiden yritysten sivuliikkeisiin sovellettavat toiminnan järjestämistä koskevat käytännön vaatimukset, jotka tarjoavat erilaisia sijoituspalveluja ja/tai -toimia ja oheispalveluja tai niiden yhdistelmiä.

17 artikla

Algoritminen ja huippunopea tietokoneistettu kaupankäynti

1.  Algoritmista kaupankäyntiä harjoittavalla sijoituspalveluyrityksellä on oltava käytössään sen harjoittamaan liiketoimintaan soveltuvat tehokkaat järjestelmät ja riskinhallintakeinot, joiden avulla voidaan varmistaa sen kaupankäyntijärjestelmien häiriönsietokyky ja riittävä kapasiteetti sekä asianmukaiset kaupankäyntikynnykset ja -rajat sekä estää virheellisten toimeksiantojen lähettäminen tai järjestelmän muu toiminta tavalla, joka voi aiheuttaa tai lisätä markkinoiden tavanomaisesta poikkeavaa toimintaa. Tällaisella yrityksellä on myös oltava käytössään tehokkaat järjestelmät ja riskinhallintamenetelmät sen varmistamiseksi, että kaupankäyntijärjestelmiä ei voida käyttää asetuksen (EU) N:o/... [markkinoiden väärinkäyttöä koskeva asetus] vastaisiin tarkoituksiin tai sen kauppapaikan sääntöjen vastaisesti, johon sillä on yhteys. Sijoituspalveluyrityksellä on oltava käytössään tehokkaat liiketoiminnan jatkuvuutta koskevat järjestelyt, joiden avulla voidaan korjata sen kaupankäyntijärjestelmissä esiintyvät ennakoimattomat häiriöt, ja yrityksen on varmistettava, että sen järjestelmät ovat kaikilta osin testattuja ja asianmukaisesti seurattuja, jotta ne täyttäisivät tämän kohdan vaatimukset.

2.  Algoritmista kaupankäyntiä harjoittavan sijoituspalveluyrityksen on vähintään vuosittain omasta aloitteestaan ja milloin tahansa pyydettäessä toimitettava kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle yksityiskohtainen kuvaus algoritmisten kaupankäyntistrategioidensa luonteesta, yksityiskohtaiset tiedot järjestelmään sovellettavista kaupankäyntiparametreista tai -rajoista, keskeisistä vaatimustenmukaisuuden ja riskinhallinnan varmistavista menetelmistä, joita se käyttää varmistaakseen 1 kohdan mukaisten ehtojen täyttymisen, sekä järjestelmiensä testausta koskevat tiedot. Sijoituspalveluyrityksen on pyynnöstä toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle lisätietoja tämän algoritmisesta kaupankäynnistä ja siihen käytettävistä järjestelmistä.

2 a.  Huippunopeaa kaupankäyntistrategiaa noudattavan sijoituspalveluyrityksen on tallennettava hyväksytyssä muodossa kaikkien kauppapaikoissa tehtyjen noteerausten ja kauppojen käsittelemätön kirjausketju ja annettava se pyynnöstä kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

3.  Markkinatakausta esimerkiksi kauppapaikan tarjoamaan markkinatakausjärjestelmään osallistumisen kautta harjoittavan sijoituspalveluyrityksen on tehtävä sitova kirjallinen sopimus yrityksen ja kauppapaikan välillä markkinatakaukseen liittyvistä keskeisistä velvollisuuksista ja noudatettava sopimuksen ehtoja, likviditeetin tarjoaminen mukaan lukien. Sijoituspalveluyrityksellä on oltava käytössään tehokkaat järjestelmät ja valvontamenetelmät sen varmistamiseksi, että se täyttää aina sopimuksen mukaiset velvollisuutensa. Jos sijoituspalveluyritys käyttää algoritmista kaupankäyntistrategiaa täyttääkseen velvollisuutensa markkinatakaajana, sen on huolehdittava siitä, että algoritmi on ▌toiminnassa jatkuvasti sen kauppapaikan kaupankäyntiaikana, johon se lähettää toimeksiantoja tai jonka järjestelmien kautta sen toteuttaa liiketoimia, ja että algoritmin kaupankäyntiparametrien tai -rajojen on varmistettava, että sijoituspalveluyritys tekee sitovia hintatarjouksia kilpailukykyisin hinnoin, minkä vuoksi näillä kauppapaikoilla on säännölliseltä ja jatkuvalta pohjalta likviditeettiä kaiken aikaa ja vallitsevista markkinaolosuhteista riippumatta, jollei kirjallisessa sopimuksessa toisin määrätä.

4.  Sijoituspalveluyritykset eivät saa tarjota sponsoroitua ja kattamatonta markkinoillepääsyä kauppapaikkaan. Sijoituspalveluyrityksellä, joka tarjoaa välitöntä markkinoillepääsyä kauppapaikkaan, on oltava käytössään tehokkaat järjestelmät ja valvontamenetelmät, joilla varmistetaan, että kyseistä palvelua käyttävien henkilöiden sopivuus arvioidaan ja todennetaan asianmukaisesti, että kyseisten palvelua käyttäviä henkilöitä estetään ylittämästä asianmukaisia ennalta asetettuja kaupankäynti- ja luottokynnyksiä, että kyseistä palvelua käyttävien henkilöiden toteuttamaa kaupankäyntiä seurataan asianmukaisesti ja että asianmukaisilla riskinhallintamenetelmillä estetään kaupankäynti, joka voi aiheuttaa riskejä sijoituspalveluyritykselle itselleen tai joka voisi aikaansaada tai lisätä markkinoiden tavanomaisesta poikkeavaa toimintaa taikka olla asetuksen (EU) N:o [markkinoiden väärinkäyttöä koskeva asetus] tai kauppapaikan sääntöjen vastaista. Sijoituspalveluyrityksen on varmistettava, että yrityksen ja kyseisen henkilön välillä on sitova kirjallinen sopimus palvelun tarjoamiseen liittyvistä keskeisistä oikeuksista ja velvollisuuksista ja että sopimuksen nojalla yritys vastaa sen varmistamisesta, että kyseistä palvelua käyttämällä tapahtuvassa kaupankäynnissä noudatetaan tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o .../... [markkinoiden väärinkäyttöä koskeva asetus] vaatimuksia ja kauppapaikan sääntöjä.

5.  Sijoituspalveluyrityksellä, joka toimii yleisenä selvitysosapuolena muille henkilöille, on oltava käytössään tehokkaat järjestelmät ja valvontatoimenpiteet sen varmistamiseksi, että selvityspalveluja sovelletaan ainoastaan sopiviin ja selkeät kriteerit täyttäviin henkilöihin ja että kyseisiin henkilöihin sovelletaan asianmukaisia vaatimuksia yritykseen ja markkinoihin kohdistuvien riskien vähentämiseksi. Sijoituspalveluyrityksen on varmistettava, että yrityksen ja henkilön välillä on sitova kirjallinen sopimus kyseisen palvelun tarjoamiseen liittyvistä keskeisistä oikeuksista ja velvollisuuksista.

6.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joissa täsmennetään 1–5 kohdan mukaiset sellaisiin sijoituspalveluyrityksiin sovellettavat yksityiskohtaiset toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset, jotka tarjoavat erilaisia sijoituspalveluja ja/tai -toimia ja oheispalveluja tai niiden yhdistelmiä.

18 artikla

Kaupankäyntimenettely ja liiketoimien loppuunsaattaminen monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä ja organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset tai markkinoiden ylläpitäjät luovat 16 artiklassa säädettyjen toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten täyttämisen lisäksi avoimet säännöt ja menettelyt puolueetonta ja asianmukaista kaupankäyntiä varten sekä vahvistavat objektiiviset perusteet toimeksiantojen tehokasta toteuttamista varten. Niillä on oltava järjestelyt, joilla varmistetaan järjestelmän moitteeton tekninen toimivuus, mukaan lukien tehokkaat varajärjestelmät varsinaisen järjestelmän toimintahäiriöihin liittyvien riskien hallitsemiseksi.

2.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset tai markkinoiden ylläpitäjät luovat avoimet säännöt perusteista, joiden nojalla määritellään niiden järjestelmissä kaupankäynnin kohteena olevat rahoitusvälineet.

Jäsenvaltioiden on edellytettävä soveltuvin osin, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset tai markkinoiden ylläpitäjät tarjoavat riittävästi julkisesti saatavaa tietoa, tai ovat vakuuttuneita tiedon saatavuudesta, jotta järjestelmän käyttäjät pystyvät muodostamaan arvion sijoituksesta, ottaen huomioon sekä käyttäjien että kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusvälineiden luonteen.

3.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset tai markkinoiden ylläpitäjät laativat, julkistavat ja pitävät voimassa objektiivisiin perusteisiin perustuvia avoimia ja syrjimättömiä sääntöjä, jotka koskevat pääsyä niiden järjestelmiin.

3 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävillä sijoituspalveluyrityksillä tai markkinoiden ylläpitäjillä on käytössään järjestelyt, joilla voidaan selkeästi havaita kaupankäyntijärjestelmän, sen omistajien tai sen ylläpitäjän ja kaupankäyntijärjestelmän vakaan toiminnan väliset eturistiriidat sekä hallita tällaisten eturistiriitojen mahdollisia haittavaikutuksia kaupankäyntijärjestelmän toimintaan tai sen osapuoliin.

4.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset tai markkinoiden ylläpitäjät tiedottavat selkeästi tämän järjestelmän käyttäjille heidän velvollisuuksistaan järjestelmässä toteutettujen liiketoimien selvityksen osalta. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset tai markkinoiden ylläpitäjät ovat ottaneet käyttöön tarvittavat järjestelyt monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä tai organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä suoritettujen liiketoimien tehokkaan selvityksen helpottamiseksi.

4 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskisellä kaupankäyntijärjestelmällä tai organisoidulla kaupankäyntijärjestelmällä on vähintään kolme merkittävässä määrin aktiivista jäsentä tai käyttäjää, joista kullakin on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa kaikkien muiden kanssa hinnanmuodostuksessa.

5.  Kun kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla otetulla siirtokelpoisella arvopaperilla käydään kauppaa myös monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä ilman liikkeeseenlaskijan suostumusta, liikkeeseenlaskijalla ei ole velvollisuutta julkistaa sitä koskevia taloudellisia tietoja alkuvaiheessa, jatkuvasti eikä tapauskohtaisesti kyseisessä monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä.

6.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kaikki monenkeskisiä kaupankäyntijärjestelmiä tai organisoituja kaupankäyntijärjestelmiä ylläpitävät sijoituspalveluyritykset tai markkinoiden ylläpitäjät noudattavat viipymättä toimivaltaisen viranomaisensa 72 artiklan 1 kohdan mukaisesti antamia ohjeita rahoitusvälineen kaupankäynnin keskeyttämisestä tai lopettamisesta.

7.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät toimittavat toimivaltaiselle viranomaisille ja EAMV:lle yksityiskohtaisen kuvauksen monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän toiminnasta, mukaan lukien mahdolliset sidokset säänneltyyn markkinaan, monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään, organisoituun kaupankäyntijärjestelmään tai saman sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän omistamaan kauppojen sisäiseen toteuttajaan tai sellaisen omistusyhteys, sekä luettelon niiden jäsenistä ja/tai käyttäjistä. Kaikki sijoituspalveluyrityksille ja markkinoiden ylläpitäjille myönnetyt toimiluvat ylläpitää monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää on ilmoitettava EAMV:lle. EAMV laatii luettelon kaikista Euroopan unionissa olevista monenkeskisistä kaupankäyntijärjestelmistä ja organisoiduista kaupankäyntijärjestelmistä. Luettelossa on oltava tiedot monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän tarjoamista palveluista sekä monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ja organisoidun kaupankäyntijärjestelmän tunnistekoodi, jota käytetään ilmoituksissa 23 artiklan ja asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 5 ja 9 artiklan mukaisesti. Se on saatettava säännöllisesti ajan tasalle. EAMV julkaisee luettelon verkkosivustollaan ja pitää sen ajan tasalla.

8.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia 8 kohdassa tarkoitetun kuvauksen ja ilmoituksen sisällön ja muodon määrittämiseksi.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](45).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

19 artikla

Monenkeskisiä kaupankäyntijärjestelmiä koskevat erityisvaatimukset

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset tai markkinoiden ylläpitäjät luovat ja panevat täytäntöön 16 ja 18 artiklassa säädettyjen vaatimusten täyttämisen lisäksi ehdottomat säännöt, joita sovelletaan toimeksiantojen toteuttamiseen järjestelmässä.

2.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään pääsyä koskevat 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut säännöt vastaavat 55 artiklan 3 kohdan mukaisia edellytyksiä.

3.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävillä sijoituspalveluyrityksillä tai markkinoiden ylläpitäjillä on käytössään järjestelyt, joilla voidaan

   a) hallita asianmukaisesti siihen kohdistuvia riskejä, ottaa käyttöön tarvittavat järjestelyt ja järjestelmät kaikkien toimintaan kohdistuvien merkittävien riskien havaitsemiseksi ja toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä tällaisten riskien vähentämiseksi;
   b) selkeästi havaita ja hallita monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän, sen omistajien, ylläpitäjän ja kaupankäyntijärjestelmän vakaan toiminnan välisten eturistiriitojen mahdolliset haittavaikutukset kaupankäyntijärjestelmän toimintaan tai sen osapuoliin;
   c) käyttää toimivia järjestelyjä, joilla helpotetaan kyseisen markkinan järjestelmien välityksellä toteutettujen liiketoimien tehokasta ja oikea-aikaista loppuun saattamista; ja
   d) varmistaa, että sen käytettävissä on toimilupaa myönnettäessä ja sen jälkeen jatkuvasti riittävät taloudelliset resurssit, joilla se voi edistää säännellyn markkinan asianmukaista toimintaa ottaen huomioon säännellyllä markkinalla toteutettavien toimeksiantojen koon ja luonteen sekä säänneltyyn markkinaan kohdistuvien riskien tyypit ja suuruuden.

4.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät noudattavat 51 ja 51 a artiklaa ja että niillä on sitä varten käytössään tehokkaat järjestelmät, menettelyt ja järjestelyt.

5.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 24, 25, 27 ja 28 artiklaa ei sovelleta järjestelmän käytön osalta monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää koskevien sääntöjen mukaisesti toteutettuihin jäsenten tai osapuolten välisiin liiketoimiin tai monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ja sen jäsenten tai osapuolten välisiin liiketoimiin. Monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän jäsenten tai osapuolten on kuitenkin täytettävä 24, 25, 27 ja 28 artiklan mukaiset asiakkaisiinsa kohdistuvat velvoitteet silloin, kun ne toteuttavat toimeksiantoja asiakkaittensa lukuun monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän järjestelmien välityksellä.

20 artikla

Organisoituja kaupankäyntijärjestelmiä koskevat erityisvaatimukset

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät ottavat käyttöön järjestelyt, joilla estetään asiakastoimeksiantojen toteuttaminen organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä sitä ylläpitävän sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän tai sijoituspalveluyrityksen ja/tai markkinoiden ylläpitäjän kanssa samaan konserniin ja/tai oikeushenkilöön kuuluvan yhteisön pääomaa vastaan.

Sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä tai sijoituspalveluyrityksen ja/tai markkinoiden ylläpitäjän kanssa samaan konserniin ja/tai oikeushenkilöön kuuluva yhteisö ei saa toimia kauppojen sisäisenä toteuttajana organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä, jota se itse ylläpitää, eikä organisoidulla kaupankäyntijärjestelmällä saa olla kauppojen sisäiseen toteuttajaan kytköstä, joka mahdollistaa organisoidun kaupankäyntijärjestelmän toimeksiantojen ja kauppojen sisäisen toteuttajan toimeksiantojen tai noteerausten vuorovaikutuksen. Organisoidulla kaupankäyntijärjestelmällä ei saa olla toiseen organisoituun kaupankäyntijärjestelmään kytköstä, joka mahdollistaa eri organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien toimeksiantojen vuorovaikutuksen.

1 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kun joukkovelkakirja, strukturoitu rahoitustuote tai päästöoikeus otetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai sillä käydään kauppaa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät sallivat ainoastaan suurten toimeksiantojen toteuttamisen organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä.

1 b.  Organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävillä sijoituspalveluyrityksillä tai markkinoiden ylläpitäjillä on organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitämiseen liittyvää harkintavaltaa vain silloin, kun kyseessä on

   a) liiketoimen toteuttamisen tapa; ja
   b) asiakkaiden vuorovaikutuksen tapa.

2.  Organisoidun kaupankäyntijärjestelmän toimilupaa koskevassa hakemuksessa on oltava yksityiskohtainen selvitys siitä, miksi järjestelmä ei vastaa vaatimuksia eikä voi toimia säänneltynä markkinana, monenkeskisenä kaupankäyntijärjestelmänä tai kauppojen sisäisenä toteuttajana. Organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän on toimiluvan saatuaan annettava toimivaltaiselle viranomaiselle vuosittain raportti, joka sisältää ajan tasalle saatetun selvityksen.

2 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet havaitakseen eturistiriidat, joita syntyy organisoidun kaupankäyntijärjestelmän valvonnan ja ylläpitämisen yhteydessä ja jotka saattavat vaikuttaa haitallisesti organisoidun kaupankäyntijärjestelmän jäseniin tai osapuoliin, sekä hallitakseen niitä.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 24, 25, 27 ja 28 artiklaa sovelletaan organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä toteutettaviin liiketoimiin.

4.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että ▌organisoidut kaupankäyntijärjestelmät noudattavat 51 ja 51 a artiklaa ja että niillä on sitä varten käytössään tehokkaat järjestelmät, menettelyt ja järjestelyt.

II LUKU

SIJOITUSPALVELUYRITYSTEN TOIMINNAN HARJOITTAMISEN EDELLYTYKSET

1 jakso

Yleiset säännökset

21 artikla

Toimiluvan myöntämistä koskevien edellytysten säännöllinen tarkastelu

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että niiden alueella toimiluvan saanut sijoituspalveluyritys täyttää jatkuvasti tämän osaston I luvussa asetetut toimiluvan myöntämistä koskevat edellytykset.

2.  Jäsenvaltioiden on vaadittava toimivaltaisia viranomaisia luomaan tarkoituksenmukaiset menetelmät sen valvomiseksi, että sijoituspalveluyritykset täyttävät 1 kohdassa asetetun vaatimuksen. Niiden on vaadittava sijoituspalveluyrityksiä ilmoittamaan toimivaltaisille viranomaisille kaikista toimiluvan myöntämistä koskevien edellytysten olennaisista muutoksista.

EAMV voi laatia tässä kohdassa tarkoitettuja valvontamenetelmiä koskevia ohjeita.

22 artikla

Jatkuvaa valvontaa koskeva yleinen velvollisuus

▌Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset valvovat sijoituspalveluyritysten toimintaa arvioidakseen, täyttävätkö ne tässä direktiivissä säädetyt toiminnan harjoittamisen edellytykset. Jäsenvaltioiden on varmistettava tarkoituksenmukaisten toimenpiteiden toteuttaminen, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat hankkia tarvittavat tiedot arvioidakseen, täyttävätkö sijoituspalveluyritykset edellä mainitut velvollisuudet.

23 artikla

Eturistiriidat

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet havaitakseen kaikki sijoituspalveluyrityksen, mukaan luettuina sen johto, työntekijät ja sidonnaisasiamiehet tai muut heihin suoraan tai epäsuorasti yhteydessä olevat henkilöt, ja sen asiakkaiden väliset eturistiriidat tai asiakkaiden väliset eturistiriidat, joita syntyy sijoitus- tai oheispalvelujen tai niiden yhdistelmien tarjoamisen yhteydessä, mukaan lukien kannustimien vastaanottamisesta kolmansilta osapuolilta tai yrityksen omista palkkiorakenteista ja muista kannustinrakenteista aiheutuneet eturistiriidat.

2.  Sijoituspalveluyrityksen on selvästi ilmoitettava asiakkaalle eturistiriitojen yleinen luonne ja/tai lähteet ennen kuin se alkaa suorittaa liiketoimia asiakkaan lukuun, jos sijoituspalveluyrityksen 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti soveltamat toiminta- ja hallintojärjestelyt, joiden tavoitteena on eturistiriitojen ehkäiseminen tai hallinta, eivät ole riittävät varmistamaan, että asiakkaan etuihin kohdistuvilta riskeiltä vältytään.

3.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla

   a) määritetään toimenpiteet, jotka sijoituspalveluyrityksen voidaan kohtuudella edellyttää toteuttavan eturistiriitojen tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi, hallitsemiseksi ja ilmoittamiseksi, kun se tarjoaa sijoitus- tai oheispalveluja tai niiden yhdistelmiä;
   b) luodaan tarkoituksenmukaiset perusteet sellaisten eturistiriitojen määrittelemiseksi, jotka saattavat vahingoittaa sijoituspalveluyrityksen asiakkaiden tai potentiaalisten asiakkaiden etuja.

2 jakso

Säännökset, joilla varmistetaan sijoittajansuoja

24 artikla

Yleiset periaatteet ja asiakkaille annettava tieto

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritys toimii rehellisesti, tasapuolisesti, ammattimaisesti ja asiakkaidensa etujen mukaisesti tarjotessaan näille sijoituspalveluja tai tarvittaessa oheispalveluja ja noudattaa erityisesti tässä artiklassa ja 25 artiklassa määritettyjä periaatteita.

1 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun sijoituspalveluyritykset suunnittelevat sijoitustuotteita tai strukturoituja talletuksia ammattimaisille asiakkaille tai yksityisasiakkaille myytäviksi, kyseiset tuotteet suunnitellaan siten, että ne täyttävät yksilöityjen kohdemarkkinoiden tarpeet asianomaisessa asiakasryhmässä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset toteuttavat kohtuulliset toimenpiteet varmistaakseen, että kutakin sijoitustuotetta markkinoidaan ja levitetään kohderyhmän asiakkaille ja että myyntitavoitteissa ja sisäisissä palkitsemisjärjestelmissä ei kannusteta sijoitustuotteen markkinointiin tai levitykseen kohderyhmän ulkopuolella. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset, jotka suunnittelevat sijoitustuotteita tai strukturoituja talletuksia ammattimaisille asiakkaille tai yksityisasiakkaille myytäviksi, antavat levittäjinä oleville kolmansille osapuolille tietoa tuotteen suunnitelluista kohdemarkkinoista.

1 b.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyrityksen tapa palkita henkilöstöään, nimettyjä edustajiaan tai muita sijoituspalveluyrityksiä ei estä yritystä noudattamasta velvollisuuttaan toimia asiakkaan parhaan edun mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun henkilöstö antaa sijoitustuotteita tai rahoitusvälineitä koskevaa neuvontaa taikka markkinoi tai myy niitä yksityisasiakkaille, palkitsemisrakenteet eivät vaaranna henkilöstön kykyä antaa objektiivisia suosituksia tai soveltuvin osin antaa tietoa tavalla, joka on asiallinen ja selkeä eikä ole harhaanjohtava 2 kohdan mukaisesti eikä muuten aiheuta tarpeettomia eturistiriitoja.

Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että

   a) palkitseminen ei perustu lähinnä sijoitustuotteiden tai rahoitusvälineiden myynti- tai tuottavuustavoitteisiin;
   b) palkitseminen tai muu järjestely, mukaan lukien suorituskyvyn arviointi, ei kannusta henkilöstöä suosittelemaan yksityisasiakkaalle tiettyä sijoitustuotetta tai rahoitusvälinettä, kun sijoituspalveluyritys voi tarjota muun sijoitustuotteen tai rahoitusvälineen, joka vastaa paremmin asiakkaan tavoitteita.

1 c.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritysten ei katsota täyttävän 23 artiklan tai tämän artiklan 1 kohdan mukaisia velvollisuuksiaan erityisesti, kun ne maksavat mille tahansa henkilölle asiakasta lukuun ottamatta tai saavat maksun tai palkkion taikka tarjoavat tai saavat miltä tahansa osapuolelta asiakasta lukuun ottamatta muun kuin rahallisen edun sijoitus- tai oheispalvelun tarjoamisen yhteydessä, paitsi jos maksettava maksu tai palkkio taikka tarjottava muu kuin rahallinen etu on suunniteltu parantamaan asiakkaalle tarjotun kyseisen palvelun laatua eikä estä yritystä noudattamasta velvollisuuttaan toimia rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja ammattimaisesti asiakkaiden edun mukaisesti ja

elleivät jäsenvaltiot säädä, että tämän kohdan vaatimukset täyttyvät vain, jos maksun, palkkion tai muun kuin rahallisen edun arvo siirretään asiakkaalle. [tark. 5]

   a) siirretään sijoittajalle niin, että sen mukana on dokumentaatio, jossa eritellään kaikki palvelut sekä siihen liittyvä maksu tai palkkio;
   b) mahdollistaa sijoituspalvelujen tarjoamisen tai on tarpeen niiden tarjoamiseksi, kuten säilytyskulut, suoritus- ja vaihtopalkkiot, säännöksiin tai lainsäädäntöön perustuvat verot ja maksut, eikä luonteensa vuoksi voi johtaa ristiriitaan rehellistä, tasapuolista, ammattimaista ja asiakkaiden etujen mukaista toimintaa koskevan sijoituspalveluyritysten velvoitteen kanssa; tai
   c) täyttää edellytyksen, jonka mukaan maksusta, palkkiosta tai edusta ja sen luonteesta ja määrästä tai, kun määrää ei pystytä määrittämään, määrän laskentamenetelmästä on ennen asianomaisen palvelun tarjoamista annettava asiakkaalle selkeässä muodossa ja ymmärrettävällä tavalla tiedot;

2.  Kaiken tiedon, mainonta mukaan lukien, jonka sijoituspalveluyritys osoittaa asiakkaille tai potentiaalisille asiakkaille, on oltava asiallista ja selkeää eikä se saa olla harhaanjohtavaa. Mainonnan on oltava selvästi tunnistettavissa mainonnaksi.

3.  Asiakkaille tai potentiaalisille asiakkaille on toimitettava sopivana ajankohtana asianmukaista tietoa

   sijoituspalveluyrityksestä ja sen tarjoamista palveluista; kun annetaan sijoitusneuvontaa, on täsmennettävä neuvonnan kattamien tuotteiden laajuus,
   tuoterakenteista ja suunniteltujen kohdemarkkinoiden asiakasryhmistä, rahoitusvälineistä ja ehdotetuista sijoitusstrategioista; tähän tulisi sisältyä asianmukaista neuvontaa ja varoituksia kyseisiin tuoterakenteisiin ja rahoitusvälineisiin tehtäviin sijoituksiin ja erityisiin sijoitusstrategioihin sisältyvistä riskeistä,
   toimeksiantojen toteuttamispaikoista,
   kuluista ja liitännäisistä veloituksista, jotka liittyvät sekä sijoitus- tai oheispalveluihin että kaikkiin asiakkaille suositeltaviin tai markkinoitaviin sijoitustuotteisiin, strukturoituihin talletuksiin tai rahoitusvälineisiin.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen on kaikkien sijoitustuotteiden osalta sisällettävä sijoituksen kokonaiskulut siten, että siinä havainnollistetaan vakiomuotoisesti kaikkien sellaisten vähennysten, palkkiot ja kulut mukaan lukien, kumulatiivinen vaikutus tuottoon, jotka eivät aiheudu markkinariskin toteutumisesta, käteismääränä ennen sijoitusta ilmaistavan vakiomuotoisen ennusteen pohjalta ja vähintään kerran vuodessa kustakin sijoituksesta.

3 a.  Kun tarjotaan sijoitusneuvontaa tai harkinnanvaraista salkunhoitoa, 3 kohdassa tarkoitettu asianmukainen tieto on toimitettava ennen sijoitusneuvonnan antamista ja sisällettävä tiedot seuraavista:

   a) mihin sijoitustuotteisiin ja rahoitusvälineisiin suositus perustuu ja erityisesti rajoittuuko valikoima sellaisten yhteisöjen liikkeeseenlaskemiin tai tarjoamiin rahoitusvälineisiin, joilla on läheiset sidokset sijoituspalveluyritykseen;
   b) onko kuluttajan maksettava palkkio neuvonnasta ja, jos on, palkkio tai sen laskentaperuste;
   c) saako yritys sijoitusneuvontaa tarjotessaan maksuja, palkkioita tai muita kuin rahallisia etuja tai muita kannustimia kolmansilta osapuolilta ja, soveltuvin osin, järjestelyt kannustimen siirtämiseksi asiakkaalle;
   d) tarjoaako sijoituspalveluyritys asiakkaalle säännöllistä arviointia asiakkaille suositeltujen rahoitusvälineiden soveltuvuudesta.

Edellä ensimmäisessä alakohdassa ja 1 c kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettu tieto on annettava ymmärrettävässä muodossa siten, että asiakkaat tai potentiaaliset asiakkaat voivat kohtuullisesti ymmärtää tarjottavan sijoituspalvelun ja tietyn rahoitusvälinetyypin ominaispiirteet ja siihen sisältyvät riskit voidakseen tehdä perusteltuja sijoituspäätöksiä. Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että tämä tieto esitetään vakiomuotoisena.

4.  Jos sijoituspalvelu tarjotaan osana rahoitustuotetta, johon jo sovelletaan muita luottolaitoksiin ja kulutusluottoihin liittyviä Euroopan unionin lainsäädännön säännöksiä tai yhteisiä unionin normeja tietoja koskevien vaatimusten osalta, 2, 3 ja 3 a kohdassa säädetyt velvollisuudet eivät koske tätä palvelua.

5.  Jäsenvaltiot voivat lisäksi kieltää maksujen, palkkioiden tai muiden kuin rahallisten etujen tarjoamisen tai hyväksymisen sijoitusneuvonnan tai harkinnanvaraisen salkunhoidon tarjoamisen yhteydessä tai rajoittaa sitä edelleen. Tähän voi sisältyä edellytys, että tällaiset maksut, palkkiot tai muut kuin rahalliset edut palautetaan asiakkaalle tai korvataan asiakkaan suorittamia maksuja vastaan.

5 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kun sijoituspalveluyritys ilmoittaa asiakkaalle, että sijoitusneuvoja tai harkinnanvaraista salkunhoitoa annetaan riippumattomasti, sijoituspalveluyrityksen on arvioitava riittävän suuri määrä markkinoilla saatavilla olevia sijoitustuotteita tai rahoitusvälineitä, jotka edustavat riittävän hajautetusti eri tyyppejä ja liikkeeseenlaskijoita tai tuotteiden tarjoajia sen varmistamiseksi, että asiakkaan sijoitustavoitteet voidaan asianmukaisesti täyttää, eivätkä ne saa rajoittua sijoituspalveluyritykseen läheisesti sidoksissa olevien yhteisöjen liikkeeseenlaskemiin tai tarjoamiin rahoitusvälineisiin.

Jos sijoituspalveluyritys ilmoittaa asiakkaalle, että sijoitusneuvoja annetaan riippumattomasti, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kielletään palkkion, provision tai muiden kuin rahallisten etujen vastaanottaminen sijoitusneuvojen tai harkinnanvaraisen salkunhoidon yhteydessä. [tark. 6]

6.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kun sijoituspalveluyritys tarjoaa harkinnanvaraista salkunhoitoa, sen säännöllisessä raportissa on tiedot kaikista edeltävän kauden aikana harkinnanvaraisen salkunhoidon yhteydessä maksetuista tai vastaanotetuista kannustimista. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritys ei palkitse tai arvioi työntekijöidensä, edustajiensa tai muiden sidonnaisten sijoituspalveluyritysten toimintaa tavalla, joka ei vastaa sen velvollisuutta toimia asiakkaiden edun mukaisesti. [tark. 7]

7.  Jos sijoituspalvelu tarjotaan yksityisasiakkaalle yhdessä toisen palvelun tai tuotteen kanssa osana pakettia tai ehtona samassa sopimuksessa tai paketissa, sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava asiakkaalle, voidaanko eri komponentit ostaa erikseen, ja selvitettävä erikseen kunkin komponentin kulut ja veloitukset.

EAMV laatii yhteistyössä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) kanssa Euroopan valvontaviranomaisten sekakomiteassa viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](46) ristiinmyyntikäytäntöjen arviointia ja valvontaa koskevat ohjeet, joissa selvitetään erityisesti tilanteet, joissa ristiinmyyntikäytännöt ovat vastoin 1 kohdan mukaisia velvoitteita, ja saattaa nämä ohjeet ajan tasalle määräajoin.

8.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että sijoituspalveluyritykset noudattavat tähän artiklaan sisältyviä periaatteita tarjotessaan asiakkailleen sijoitus- tai oheispalveluja, mukaan luettuina ehdot, jotka tietojen on täytettävä, jotta ne ovat oikeudenmukaisia ja selkeitä eivätkä harhaanjohtavia; yksityiskohtaiset ohjeet asiakkaille sijoituspalveluyrityksistä ja niiden palveluista annettavan tiedon muodosta ja sisällöstä; perusteet, jotka koskevat erilaisten liikkeeseenlaskijoiden ja palveluntarjoajien arviointia riippumattoman sijoitusneuvonnan tarjoamisen kannalta ja perusteet, joilla arvioidaan sitä, ovatko kannustimia vastaanottavat yritykset noudattaneet velvollisuutta toimia rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja ammattimaisesti asiakkaan etujen mukaisesti. Näissä delegoiduissa säädöksissä on otettava huomioon [tark. 8]

   a) asiakkaalle tai potentiaaliselle asiakkaalle tarjottavan palvelun tai tarjottavien palvelujen luonne ottaen huomioon liiketoimien tyyppi, kohde, suuruus ja lukumäärä;
   b) tarjottavien tai harkittavien sijoitustuotteiden luonne, mukaan lukien 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erityyppiset rahoitusvälineet ja talletukset;
   c) asiakkaan tai potentiaalisten asiakkaiden ammattimaisuuden aste tai 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa heidän luokittelunsa hyväksyttävinä vastapuolina;
   c a) edellä 3 kohdassa tarkoitettujen vakiomuotoisten havaintoesimerkkien parametrit.

25 artikla

Soveltuvuuden ja asianmukaisuuden arviointi sekä tietojen antaminen asiakkaille

-1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset varmistavat ja osoittavat, että luonnollisilla henkilöillä, jotka antavat sijoitusneuvontaa tai tietoa sijoitustuotteista, sijoituspalveluista tai oheispalveluista asiakkaille sijoituspalveluyrityksen lukuun, on tarvittavat tiedot ja taidot 24 artiklassa ja tässä artiklassa tarkoitettujen velvollisuuksiensa täyttämiseksi, ja julkaistava tietojen ja taitojen arvioimiseksi käytetyt perusteet.

1.  Tarjotessaan sijoitusneuvontaa tai salkunhoitoa sijoituspalveluyrityksen on hankittava tarvittavat tiedot asiakkaan tai potentiaalisen asiakkaan tietämyksestä ja kokemuksesta tietystä tuotteesta tai palvelusta sekä tämän taloudellisesta tilanteesta, mukaan lukien tämän tappionsietokyky ja riskiraja, ja sijoitustavoitteista, jotta yritys voi suositella asiakkaalle tai potentiaaliselle asiakkaalle soveltuvia ja erityisesti tämän riskirajan ja tappionsietokyvyn mukaisia sijoituspalveluja ja rahoitusvälineitä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun sijoituspalveluyritys tarjoaa sijoitusneuvontaa, jossa suositellaan 24 artiklan 7 kohdan mukaisesti niputettujen palvelujen tai tuotteiden pakettia, kukin yksittäinen komponentti soveltuu asiakkaalle samoin kuin koko niputettu paketti.

2.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sijoituspalveluyritys muita kuin 1 kohdassa tarkoitettuja sijoituspalveluja tarjotessaan pyytää asiakasta tai potentiaalista asiakasta antamaan tietoja tietämyksestään ja kokemuksestaan tietystä tarjotusta tai pyydetystä tuotteesta tai palvelusta voidakseen arvioida, soveltuuko suunniteltu sijoituspalvelu tai tuote asiakkaalle. Kun suunnitellaan 24 artiklan 7 kohdan mukaisesti niputettujen palvelujen tai tuotteiden pakettia, arvioinnissa on otettava huomioon, onko kukin yksittäinen komponentti asianmukainen samoin kuin koko niputettu paketti.

Jos sijoituspalveluyritys katsoo edellisen alakohdan mukaisesti saadun tiedon pohjalta, että tuote tai palvelu ei sovellu asiakkaalle tai potentiaaliselle asiakkaalle, sen on varoitettava asiakasta tai potentiaalista asiakasta. Tämä varoitus voidaan esittää vakiomuotoisena.

Jos asiakkaat tai potentiaaliset asiakkaat päättävät olla antamatta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tietoja tai antavat riittämättömät tiedot tietämyksestään ja kokemuksestaan, sijoituspalveluyrityksen on varoitettava heitä siitä, että yrityksellä ei ole mahdollisuutta määritellä, onko suunniteltu palvelu tai tuote asianmukainen asiakkaille. Tämä varoitus voidaan esittää vakiomuotoisena.

3.  Sijoituspalveluyritysten tarjotessa sijoituspalveluja, jotka koostuvat pelkästään asiakkaan toimeksiantojen toteuttamisesta tai näiden toimeksiantojen vastaanottamisesta ja välittämisestä oheispalveluin tai niitä ilman, pois lukien liitteessä I olevan B osan 1 kohdassa täsmennetty oheispalvelu, jäsenvaltioiden on sallittava kyseisten sijoituspalvelujen tarjoaminen asiakkaille ilman 2 kohdassa säädettyjen tietojen hankkimista tai säädettyä soveltuvuuden määrittelemistä, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

  a) palvelut liittyvät johonkin seuraavista rahoitusvälineistä:
   i) osakkeisiin, jotka on hyväksytty kaupankäynnin kohteiksi säännellyillä markkinoilla tai vastaavilla kolmansien maiden markkinoilla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, kun on kyse yhtiöiden osakkeista mutta ei kuitenkaan sellaisten yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten osakkeista, jotka eivät ole yhteissijoitusyrityksiä, eikä johdannaisia sisältävistä osakkeista, paitsi jos johdannaiset eivät lisää sijoittajalle aiheutuvaa riskiä;
   ii) joukkovelkakirjoihin tai muihin arvopaperistettuihin velan muotoihin, jotka on hyväksytty kaupankäynnin kohteiksi säännellyillä markkinoilla tai vastaavilla kolmansien maiden markkinoilla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, paitsi jos ne sisältävät johdannaisia tai ovat rakenteeltaan sellaisia, että asiakkaan olisi vaikea ymmärtää niihin liittyviä riskejä, paitsi jos johdannaiset eivät lisää sijoittajalle aiheutuvaa riskiä;
   iii) rahamarkkinavälineisiin, paitsi jos ne sisältävät johdannaisia tai ovat rakenteeltaan sellaisia, että asiakkaan olisi vaikea ymmärtää niihin liittyviä riskejä, paitsi jos johdannaiset eivät lisää sijoittajalle aiheutuvaa riskiä;
   iv) yhteissijoitusyritysten osakkeisiin tai osuuksiin ▌;
   v) muihin yksinkertaisiin rahoitusvälineisiin sovellettaessa tätä kohtaa.

Edellyttäen, että arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä 4 päivänä marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY(47) 4 artiklan 1 kohdan 3 ja 4 alakohdassa säädettyä menettelyä ja vaatimuksia noudatetaan, kolmansien maiden markkinoita pidetään tämän kohdan soveltamiseksi säänneltyjä markkinoita vastaavina.

   b) palvelu tarjotaan asiakkaan tai potentiaalisen asiakkaan aloitteesta;
   c) asiakkaalle tai potentiaaliselle asiakkaalle on selkeästi ilmoitettu siitä, että sijoituspalveluyrityksellä ei kyseistä palvelua tarjotessaan ole velvoitetta arvioida toimitetun tai tarjotun rahoitusvälineen tai palvelun soveltuvuutta tai asianmukaisuutta, eikä asiakas tässä tapauksessa näin ollen kuulu liiketoiminnan menettelytapasäännösten antaman suojan piiriin. Tämä varoitus voidaan esittää vakiomuotoisena;
   d) sijoituspalveluyritys täyttää 23 artiklan mukaiset velvoitteensa.

4.  Sijoituspalveluyrityksen on luotava arkisto, joka sisältää asiakkaan ja yrityksen välillä sovitun asiakirjan tai sovitut asiakirjat, jossa tai joissa määritetään osapuolten oikeudet ja velvoitteet sekä muut yrityksen asiakkaalle tarjoamien palvelujen ehdot. Sopimuspuolten oikeudet ja velvoitteet voidaan sisällyttää viitteinä muihin asiakirjoihin tai oikeudellisesti sitoviin teksteihin.

5.  Asiakkaan on saatava sijoituspalveluyritykseltä riittävät selvitykset pysyvällä välineellä tämän asiakkailleen tarjoamasta palvelusta. Näihin selvityksiin on sisällytettävä säännölliset ilmoitukset asiakkaille ottaen huomioon kyseisten rahoitusvälineiden laji ja monimutkaisuus ja asiakkaalle tarjottavan palvelun luonne, ja niihin on sisällytettävä soveltuvin osin tiedot asiakkaan lukuun suoritettujen liiketoimien ja palvelujen kustannuksista. Sijoitusneuvontaa yksityisasiakkaille antaessaan sijoituspalveluyrityksen on annettava asiakkaalle pysyvällä välineellä tiedot, joissa täsmennetään ainakin asiakkaan tavoitteet, suositus sekä se, miten annettava neuvonta vastaa asiakkaan henkilökohtaisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Kun sijoituspalveluyritys tarjoaa harkinnanvaraista salkunhoitoa ja kun sijoitusneuvontaa tarjoava sijoituspalveluyritys ilmoittaa asiakkaalle, että se tarjoaa arvioinnin soveltuvuudesta säännöllisesti 24 artiklan 3 a kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdan mukaisesti, sen on ilmoitettava asiakkaalle arviointivälistä ja siihen liittyvästä viestistä ja raporttiin on sisällyttävä tietoa asiaankuuluvien sijoitustuotteiden arvonkehityksestä ja, jos tarjotaan sijoitusneuvontaa tai harkinnanvaraista salkunhoitoa, ajan tasalla oleva arviointi kyseisten sijoitustuotteiden soveltuvuudesta.

6.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla varmistetaan, että sijoituspalveluyritykset noudattavat 1–5 kohdassa vahvistettuja periaatteita tarjotessaan asiakkailleen sijoitus- tai oheispalveluja. Näissä delegoiduissa säädöksissä on erityisesti täsmennettävä perusteet 1 kohdan mukaisesti vaadittavien tietojen ja taitojen arvioimiseksi ja otettava huomioon

   a) asiakkaalle tai potentiaaliselle asiakkaalle tarjottavan palvelun tai tarjottavien palvelujen luonne ottaen huomioon liiketoimien tyyppi, kohde, suuruus ja lukumäärä;
   b) tarjottavien tai harkittavien tuotteiden luonne, mukaan lukien 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erityyppiset rahoitusvälineet ja pankkitalletukset;
   c) asiakkaan tai potentiaalisten asiakkaiden ammattimaisuuden aste tai 5 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa heidän luokittelunsa hyväksyttävinä vastapuolina.

7.  EAMV laatii viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](48) ohjeet sellaisten rahoitusvälineiden arvioinnista, jotka ovat 3 kohdan a alakohdan mukaisesti rakenteeltaan sellaisia, että asiakkaan on vaikea ymmärtää niihin liittyviä riskejä, ja saattaa nämä ohjeet ajan tasalle määräajoin.

26 artikla

Palvelujen tarjoaminen toisen sijoituspalveluyrityksen välityksellä

Jäsenvaltioiden on sallittava, että sijoituspalveluyrityksen vastaanottaessa toisen sijoituspalveluyrityksen välityksellä toimeksiannon sijoitus- tai oheispalvelujen suorittamisesta asiakkaan lukuun se voi luottaa välittäjänä toimivalta sijoituspalveluyritykseltä saamiinsa asiakastietoihin. Toimeksiannon välittävä sijoituspalveluyritys vastaa edelleen toimitettujen tietojen täydellisyydestä ja oikeellisuudesta.

Sijoituspalveluyrityksen, joka vastaanottaa tällä tavalla annetun toimeksiannon palvelujen suorittamisesta asiakkaan lukuun, on myös voitava luottaa palvelua tai liiketointa koskeviin suosituksiin, jotka toinen sijoituspalveluyritys on antanut asiakkaalle. Toimeksiannon välittävä sijoituspalveluyritys vastaa edelleen asiakkaalle annettujen suositusten tai neuvojen soveltuvuudesta.

Sijoituspalveluyritys, joka vastaanottaa asiakkaalta ohjeita tai toimeksiannon toisen sijoituspalveluyrityksen välityksellä, on tämän osaston asiaa koskevien säännösten mukaisesti vastuussa saamiensa tietojen tai suositusten perusteella suoritetun palvelun tai liiketoimen toteuttamisesta.

27 artikla

Velvollisuus toteuttaa toimeksiannot asiakkaan kannalta mahdollisimman edullisin ehdoin

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset toteuttavat kaikki tarvittavat toimet päästäkseen toimeksiantoja toteuttaessaan asiakkaidensa kannalta parhaimpaan mahdolliseen tulokseen ottaen huomioon hinnan, kustannukset, nopeuden, liiketoimen toteuttamisen ja selvityksen todennäköisyyden, suuruuden, luonteen ja muut toimeksiannon toteuttamisen kannalta olennaiset seikat. Jos asiakas on kuitenkin antanut erityisiä ohjeita toimeksiannon toteuttamisesta, sijoituspalveluyrityksen on toteutettava se annettujen ohjeiden mukaisesti.

Kun sijoituspalveluyritys toteuttaa toimeksiannon yksityisasiakkaan lukuun, paras mahdollinen tulos määräytyy kokonaissuorituksen perusteella, joka muodostuu rahoitusvälineen hinnasta ja toimeksiannon toteuttamiseen liittyvistä kustannuksista, joiden on sisällettävä kaikki suoraan toimeksiannon toteuttamisesta asiakkaalle aiheutuvat kustannukset, joihin kuuluvat toteuttamispaikan maksut, selvitys- ja toimitusmaksut sekä kaikki muut toimeksiannon toteuttamiseen osallistuville kolmansille osapuolille suoritettavat maksut.

1 a.  Sijoituspalveluyritys ei saa vastaanottaa palkkiota, alennusta tai muuta kuin rahallista etua toimeksiantojen reitittämisestä tiettyyn kauppapaikkaan tai toteuttamispaikkaan.

2.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kukin toteuttamispaikka asettaa vähintään neljännesvuosittain maksutta yleisön käyttöön tiedot toimeksiantojen toteuttamisen laadusta kyseisessä toteuttamispaikassa ja että sen jälkeen, kun toimeksianto on toteutettu asiakkaan lukuun, sijoituspalveluyritys ilmoittaa asiakkaalle pyynnöstä, missä toimeksianto toteutettiin. Säännöllisissä raporteissa on oltava tiedot toteuttamisen hinnasta, nopeudesta ja todennäköisyydestä yksittäisten rahoitusvälineiden osalta.

3.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava sijoituspalveluyritykset laatimaan ja ottamaan käyttöön toimivat järjestelyt 1 kohdan vaatimusten täyttämiseksi. Jäsenvaltioiden on erityisesti edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset laativat ja ottavat käyttöön toimeksiantojen toteuttamispolitiikan, jotta sijoituspalveluyritykset voivat saavuttaa asiakkaidensa toimeksiantojen osalta parhaan mahdollisen tuloksen 1 kohdan säännösten mukaisesti.

4.  Toimeksiantojen toteuttamispolitiikkaan on sisällyttävä kunkin rahoitusvälinetyypin osalta tiedot niistä paikoista, joissa sijoituspalveluyritys toteuttaa asiakkaidensa toimeksiantoja, sekä toteuttamispaikan valintaan vaikuttavista tekijöistä. Siinä on mainittava ainakin ne paikat, joissa sijoituspalveluyrityksen on mahdollista saavuttaa asiakkaiden toimeksiantojen toteuttamisen kannalta jatkuvasti paras mahdollinen tulos.

Jäsenvaltioiden on velvoitettava sijoituspalveluyritykset antamaan asiakkailleen asianmukaiset tiedot toimeksiantojen toteuttamispolitiikastaan. Näissä tiedoissa on selitettävä selkeästi, riittävän yksityiskohtaisesti ja asiakkaille helposti ymmärrettävällä tavalla, miten yritys toteuttaa toimeksiannot asiakkaalle. Jäsenvaltioiden on velvoitettava sijoituspalveluyritykset hankkimaan asiakkailtaan etukäteishyväksyntä noudattamalleen toimeksiantojen toteuttamispolitiikalle.

Kun toimeksiantojen toteuttamispolitiikka antaa mahdollisuuden toteuttaa asiakkaan toimeksiannot säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien tai organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ulkopuolella, jäsenvaltioiden on velvoitettava sijoituspalveluyritykset antamaan asiakkailleen tai potentiaalisille asiakkailleen tiedot erityisesti tästä mahdollisuudesta. Jäsenvaltioiden on velvoitettava sijoituspalveluyritykset hankkimaan asiakkailtaan ennalta nimenomainen hyväksyntä ennen kuin ne alkavat toteuttaa näiden toimeksiantoja säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien tai organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ulkopuolella. Sijoituspalveluyritykset voivat hankkia kyseisen hyväksynnän joko yleisenä suostumuksena tai erikseen kutakin liiketointa varten.

4 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset laativat ja julkaisevat neljännesvuosittain kunkin rahoitusvälineluokan osalta tiivistetyt tiedot kaupankäyntivolyymien osalta viidestä tärkeimmästä toteuttamispaikasta, joissa ne toteuttivat asiakastoimeksiantoja edellisen vuosineljänneksen aikana, ja tiedot toteutuksen laadusta.

5.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava sijoituspalveluyritykset seuraamaan toimeksiantojen toteuttamista koskevien järjestelyjen ja politiikan toimivuutta todetakseen ja tarvittaessa korjatakseen mahdolliset puutteet. Sijoituspalveluyritysten on erityisesti arvioitava säännöllisesti, ovatko toimeksiantojen toteuttamispolitiikkaan sisältyvät toimeksiantojen toteuttamispaikat sellaisia, että niillä voidaan saavuttaa asiakkaan kannalta paras mahdollinen tulos, vai olisiko niiden tehtävä muutoksia toteuttamisjärjestelyihinsä. Arvioinnissa on myös tutkittava, mitä muutoksia politiikkaan on mahdollisesti tehtävä 2 ja 4 a kohdan mukaisesti julkaistujen tietojen perusteella. Jäsenvaltioiden on velvoitettava sijoituspalveluyritykset ilmoittamaan asiakkailleen kaikista toimeksiantojen toteuttamista koskeviin järjestelyihin tai politiikkaan tehtävistä olennaisista muutoksista.

6.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset voivat osoittaa asiakkailleen näiden pyynnöstä, että ne ovat toteuttaneet näiden toimeksiannot yrityksen toimeksiantojen toteuttamispolitiikan ja tämän artiklan mukaisesti.

7.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat

   a) perusteita niiden eri osatekijöiden suhteellisen merkityksen arvioimiseksi, jotka 1 kohdan mukaisesti voidaan ottaa huomioon parhaan mahdollisen tuloksen määrittelemiseksi, ottaen huomioon toimeksiannon suuruuden ja tyypin sekä sen, onko kyseessä ammattimainen sijoittaja vai ei;
   b) osatekijöitä, jotka sijoituspalveluyritys voi ottaa huomioon tarkistaessaan toimeksiantojen toteuttamista koskevia järjestelyjään sekä olosuhteita, joissa muutokset näihin järjestelyihin voivat olla tarkoituksenmukaisia. Tämä koskee erityisesti tekijöitä, joiden perusteella määritetään, millä toimeksiantojen toteutuspaikoilla sijoituspalveluyritykset voivat saavuttaa jatkuvasti parhaan mahdollisen tuloksen asiakkaiden toimeksiantojen toteuttamisen kannalta;
   c) asiakkaille annettavan tiedon luonnetta ja laajuutta toimeksiantojen toteuttamispolitiikan osalta 4 kohdan mukaisesti.

8.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään

   a) edellä 2 kohdan mukaisesti julkaistavien toteuttamisen laatua koskevien tietojen erityinen sisältö, muoto ja jaksottaisuus ottaen huomioon toteuttamispaikan tyyppi ja kyseisen rahoitusvälineen laji;
   b) niiden tietojen sisältö ja muoto, jotka sijoituspalveluyritykset julkaisevat 5 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](49).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

28 artikla

Asiakkaiden toimeksiantojen käsittelyä koskevat säännöt

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että asiakkaidensa lukuun toimilupansa mukaisesti toimeksiantoja toteuttavat sijoituspalveluyritykset ottavat käyttöön menettelyjä ja järjestelyjä, joiden avulla asiakkaan toimeksiannot voidaan toteuttaa täsmällisesti, tasapuolisesti ja nopeasti verrattuna muiden asiakkaiden toimeksiantoihin tai sijoituspalveluyrityksen omiin kaupankäynti-intresseihin.

Näiden menettelyjen ja järjestelyjen avulla on voitava toteuttaa keskenään samankaltaisia asiakkaiden toimeksiantoja sen mukaisesti, milloin toimeksianto on vastaanotettu.

2.  Jos kyseessä on asiakkaan antama säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteeksi otettuja osakkeita koskeva rajahintatoimeksianto, jota ei markkinaolosuhteiden vuoksi välittömästi toteuteta, jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyrityksen on, paitsi jos asiakas nimenomaan antaa tästä poikkeavat ohjeet, toteutettava toimenpiteitä kyseisen toimeksiannon mahdollisimman pikaiseksi toteuttamiseksi julkistamalla välittömästi kyseinen asiakkaan rajahintatoimeksianto tavalla, joka on helposti muiden markkinaosapuolten saatavilla. Jäsenvaltiot voivat päättää, että sijoituspalveluyritykset täyttävät tämän velvollisuuden, mikäli ne välittävät asiakkaan rajahintatoimeksiannon säännellylle markkinalle tai monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa luvan poiketa velvollisuudesta julkistaa rajahintatoimeksianto, kun se on kooltaan suuri markkinalla tavanomaiseen verrattuna, siten kuin asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 4 artiklassa säädetään.

3.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joilla määritetään

   a) niiden menettelyjen ja järjestelyjen ehdot ja luonne, joiden avulla asiakkaan toimeksiannot toteutetaan nopeasti ja tasapuolisesti, ja sellaiset tilanteet tai liiketoimityypit, joiden yhteydessä sijoituspalveluyritykset voivat perustellusti poiketa tapahtuman nopeasta toteutuksesta saavuttaakseen asiakkaiden kannalta paremmat kauppaehdot;
   b) eri menetelmät, joita soveltavan sijoituspalveluyrityksen katsotaan täyttäneen velvollisuutensa julkistaa markkinoille tiedot asiakkaiden rajahintatoimeksiannoista, joita ei voida toteuttaa välittömästi.

29 artikla

Sijoituspalveluyritysten velvollisuudet niiden nimetessä sidonnaisasiamiehiä

1.  Jäsenvaltioiden on sallittava, että sijoituspalveluyritys saa nimetä sidonnaisasiamiehiä edistämään sijoituspalveluyrityksen tarjoamien palvelujen myyntiä, hankkimaan asiakkaita tai ottamaan vastaan toimeksiantoja asiakkailta tai potentiaalisilta asiakkailta ja välittämään niitä, tarjoamaan rahoitusvälineitä sekä antamaan neuvoja kyseisen sijoituspalveluyrityksen tarjoamista rahoitusvälineistä ja -palveluista.

2.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että jos sijoituspalveluyritys päättää nimetä sidonnaisasiamiehiä, sijoituspalveluyritys on yksin ja varauksetta vastuussa näiden asiamiesten toimista tai laiminlyönneistä näiden toimiessa yrityksen lukuun. Jäsenvaltioiden on vaadittava sijoituspalveluyritystä varmistamaan, että sidonnaisasiamies ilmoittaa asemansa ja edustamansa yrityksen nimen, kun hän ottaa yhteyttä asiakkaaseen tai potentiaaliseen asiakkaaseen tai ennen kuin hän käy kauppaa tämän kanssa.

Jäsenvaltioiden on kiellettävä alueellaan rekisteröityjä sidonnaisasiamiehiä käsittelemästä asiakkaiden varoja ja/tai rahoitusvälineitä.

Jäsenvaltioiden on vaadittava, että sijoituspalveluyritykset valvovat asiamiestensä toimintaa sen varmistamiseksi, että yritykset noudattavat jatkuvasti tätä direktiiviä toimiessaan sidonnaisasiamiesten välityksellä.

3.  Sidonnaisasiamiehet on rekisteröitävä sen jäsenvaltion julkiseen rekisteriin, johon kyseiset asiamiehet ovat sijoittautuneet. EAMV julkaisee verkkosivustollaan viitteet tai hyperlinkit, jotka koskevat niiden jäsenvaltioiden tämän artiklan mukaisesti perustettuja julkisia rekistereitä, jotka päättävät sallia, että sijoituspalveluyritykset saavat nimetä sidonnaisasiamiehiä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkiseen rekisteriin kirjataan vain sellaisia sidonnaisasiamiehiä, jotka on todettu riittävän hyvämaineisiksi ja joilla on riittävät yleiset, taloudelliset ja ammatilliset tiedot ja taidot, jotta he pystyvät tarjoamaan sijoitus- tai oheispalvelun ja antamaan asiakkaalle tai potentiaaliselle asiakkaalle kaikki ehdotettua palvelua koskevat tarkat tiedot.

Jäsenvaltiot voivat päättää, että sijoituspalveluyritykset voivat toimivaltaisten viranomaisten sijaan todentaa, ovatko niiden nimeämät sidonnaisasiamiehet riittävän hyvämaineisia ja onko niillä kolmannessa alakohdassa tarkoitetut tiedot, edellyttäen, että niitä valvotaan asianmukaisesti.

Rekisteri on saatettava säännöllisesti ajan tasalle. Siihen sisältyvien tietojen on oltava julkisesti saatavilla.

4.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sidonnaisasiamiehiä nimeävät sijoituspalveluyritykset toteuttavat asianmukaisia toimenpiteitä niiden kielteisten vaikutusten estämiseksi, joita sidonnaisasiamiehen tämän direktiivin soveltamisalaan kuulumattomalla toiminnalla saattaa olla toimintaan, jota asiamies toteuttaa sijoituspalveluyrityksen lukuun.

Jäsenvaltiot voivat sallia toimivaltaisten viranomaisten tekevän yhteistyötä sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten, niiden yhteenliittymien tai muiden yhteisöjen kanssa rekisteröidessään sidonnaisasiamiehiä ja valvoessaan, että nämä täyttävät 3 kohdan vaatimukset. Sijoituspalveluyritykset, luottolaitokset tai niiden yhteenliittymät ja muut yhteisöt saavat erityisesti rekisteröidä sidonnaisasiamiehiä toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa.

5.  Jäsenvaltioiden on vaadittava, että sijoituspalveluyritykset nimeävät ainoastaan 3 kohdassa tarkoitettuihin julkisiin rekistereihin merkittyjä sidonnaisasiamiehiä.

5 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset tarjoavat nimeämilleen sidonnaisasiamiehille ajantasaista tietoa sijoitustuotteesta ja 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritetyistä kohdemarkkinoista ja varmistavat, että sidonnaisasiamies tarjoaa asiakkaalle 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot.

6.  Jäsenvaltiot voivat tiukentaa tässä artiklassa esitettyjä vaatimuksia tai säätää muita vaatimuksia kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti rekisteröidyille sidonnaisasiamiehille.

30 artikla

Hyväksyttävien vastapuolten kanssa toteutettavat liiketoimet

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset, joilla on valtuudet toteuttaa toimeksiantoja asiakkaiden lukuun ja/tai käydä kauppaa omaan lukuunsa ja/tai vastaanottaa tai välittää toimeksiantoja, voivat helpottaa liiketoimia tai toteuttaa liiketoimia hyväksyttävien vastapuolten kanssa ilman, että niiden on noudatettava 24 artiklan (lukuun ottamatta 3 kohtaa), 25 artiklan (lukuun ottamatta 5 kohtaa), 27 artiklan ja 28 artiklan 1 kohdan säännöksissä asetettuja velvollisuuksia kyseisissä liiketoimissa tai kyseisiin liiketoimiin suoraan liittyvissä oheispalveluissa.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset toimivat suhteissaan hyväksyttäviin vastapuoliin rehellisesti, tasapuolisesti ja ammattimaisesti ja viestivät rehellisellä, selkeällä ja harhaanjohtamattomalla tavalla ottaen huomioon hyväksyttävän vastapuolen ja sen liiketoiminnan luonne.

2.  Jäsenvaltioiden on pidettävä tässä artiklassa tarkoitettuina hyväksyttävinä vastapuolina sijoituspalveluyrityksiä, luottolaitoksia, vakuutusyrityksiä, yhteissijoitusyrityksiä ja niiden rahastoyhtiöitä, eläkesäätiöitä ja niiden rahastoyhtiöitä, muita Euroopan unionin oikeuden tai jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti toimiluvan saaneita tai säänneltyjä rahoituslaitoksia, tämän direktiivin soveltamisesta sen 2 artiklan 1 kohdan k alakohdan mukaisesti vapautettuja yrityksiä, kansallisia hallituksia ja niiden vastaavia virastoja mukaan lukien valtionvelkaa kansallisella tasolla hoitavat julkisyhteisöt, keskuspankit ja ylikansalliset organisaatiot.

Ensimmäisen alakohdan mukainen luokittaminen hyväksyttäväksi vastapuoleksi ei vaikuta näiden yhteisöjen oikeuteen vaatia yleisesti tai kauppakohtaisesti sellaisen asiakkaan asemaa, jonka sijoituspalveluyrityksen kanssa suorittamiin liiketoimiin sovelletaan 24, 25, 27 ja 28 artiklan säännöksiä.

3.  Jäsenvaltiot voivat pitää hyväksyttävinä vastapuolina myös muita yrityksiä, jotka täyttävät ennalta vahvistetut oikeasuhteiset vaatimukset, kuten määrälliset kynnysarvot. Jos liiketoimen mahdollisten osapuolten sijaintipaikat ovat eri lainkäyttöalueilla, sijoituspalveluyrityksen on hyväksyttävä toisena osapuolena olevan yrityksen asema sellaisena kuin se määritetään tämän toisen osapuolen sijoittautumisjäsenvaltion lainsäädännössä tai muissa määräyksissä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritys saa ryhtyessään 1 kohdan mukaisesti liiketoimiin tällaisten yritysten kanssa aiotulta vastapuolelta nimenomaisen vahvistuksen, että tämä hyväksyy hyväksyttävän vastapuolen aseman. Jäsenvaltioiden on sallittava, että sijoituspalveluyritys voi saada tämän vahvistuksen joko yleissuostumuksena tai erikseen kunkin liiketoimen osalta.

4.  Jäsenvaltiot voivat tunnustaa hyväksyttäviksi vastapuoliksi 2 kohdassa tarkoitettuja yhteisöjen luokkia vastaavat kolmansien maiden yhteisöt.

Jäsenvaltiot voivat tunnustaa hyväksyttäviksi vastapuoliksi myös 3 kohdassa tarkoitetun kaltaiset kolmansien maiden yritykset samoin edellytyksin ja vaatimuksin kuin 3 kohdassa säädetyt.

5.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joilla määritetään

   a) menettelyt, joilla vaaditaan 2 kohdan mukaista asiakkaan asemaa;
   b) menettelyt nimenomaisen vahvistuksen saamiseksi 3 kohdan mukaisilta aiotuilta vastapuolilta;
   c) ennalta vahvistetut oikeasuhteiset vaatimukset mukaan lukien määrälliset kynnysarvot, joiden perusteella yritystä voidaan pitää 3 kohdan mukaisesti hyväksyttävänä vastapuolena.

3 JAKSO

MARKKINOIDEN AVOIMUUS JA EHEYS

31 artikla

Monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän sääntöjen sekä muiden oikeudellisten velvollisuuksien noudattamisen valvonta

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät ottavat käyttöön ja pitävät voimassa monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän kannalta tehokkaita järjestelyjä ja menettelyjä seuratakseen säännöllisesti, että järjestelmän käyttäjät tai asiakkaat noudattavat sen sääntöjä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävien sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien on seurattava tehtyjä ja peruutettuja toimeksiantoja sekä liiketoimia, joita käyttäjät tai asiakkaat toteuttavat niiden järjestelmiä käyttäen voidakseen havaita järjestelmän sääntöjen rikkomisen, tavanomaisesta poikkeavan kaupankäynnin tai toiminnan, johon saattaa liittyä markkinoiden väärinkäyttöä, ja annettava käyttöön tarvittavat resurssit sen varmistamiseksi, että tällainen seuranta on tehokasta.

2.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät ilmoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle järjestelmän sääntöjen merkittävistä rikkomisista tai tavanomaisesta poikkeavasta kaupankäynnistä tai toiminnasta, johon voi liittyä markkinoiden väärinkäyttöä. Jäsenvaltioiden on myös velvoitettava monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät toimittamaan asiaa koskevat tiedot viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle, jolla on toimivalta markkinoiden väärinkäyttöä koskevaan tutkintaan ja syytetoimiin, ja avustamaan sitä kaikin tavoin tutkittaessa monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä esiintyvää tai niiden kautta tapahtuvaa markkinoiden väärinkäyttöä.

32 artikla

Rahoitusvälineellä monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässätai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässäkäytävän kaupan keskeyttäminen ja lopettaminen

1.  Monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjä voi keskeyttää kaupankäynnin niillä rahoitusvälineillä tai poistaa kaupankäynnin kohteista ne rahoitusvälineet, jotka eivät enää ole monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän sääntöjen mukaisia, paitsi jos tällainen toimenpide todennäköisesti aiheuttaa merkittävää haittaa sijoittajien eduille tai markkinan asianmukaiselle toiminnalle; tällä ei kuitenkaan rajoiteta toimivaltaisen viranomaisen oikeutta vaatia 72 artiklan d ja e alakohdan mukaisesti rahoitusvälineen kaupan keskeyttämistä tai kaupankäynnin lopettamista kyseisellä rahoitusvälineellä.

Jäsenvaltioiden on velvoitettava monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävä sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä, joka keskeyttää tai lopettaa kaupankäynnin rahoitusvälineellä, julkistamaan päätöksensä, ilmoittamaan se samalla rahoitusvälineellä kauppaa käyville säännellyille markkinoille, muille monenkeskisille kaupankäyntijärjestelmille ja organisoiduille kaupankäyntijärjestelmille sekä toimittamaan asiaan liittyvät tiedot toimivaltaiselle viranomaiselle. Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kyseiset tiedot muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Jos keskeyttäminen tai lopettaminen johtuu siitä, ettei liikkeeseenlaskijasta tai rahoitusvälineestä ole annettu tietoja, komission asetuksen (EY) N:o 1287/2006 2 artiklan 7 alakohdassa tarkoitetun asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on edellytettävä, että muut samalla rahoitusvälineellä kauppaa käyvät säännellyt markkinat, monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät ja organisoidut kaupankäyntijärjestelmät sekä muut kaupankäyntijärjestelyt keskeyttävät tai lopettavat kaupankäynnin kyseisellä rahoitusvälineellä mahdollisimman pian. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kyseiset muut säännellyt markkinat, monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät ja organisoidut kaupankäyntijärjestelmät ilmoittavat päätöksensä toimivaltaiselle viranomaiselleen ja kaikille samalla rahoitusvälineellä kauppaa käyville säännellyille markkinoille, monenkeskisille kaupankäyntijärjestelmille ja organisoiduille kaupankäyntijärjestelmille sekä esittävät perustelut siinä tapauksessa, ettei kaupankäyntiä kyseisellä rahoitusvälineellä päätetty keskeyttää tai lopettaa.

2.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia 1 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten ja julkistamisen muodon ja aikataulun määrittämiseksi.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](50).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

3.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa luetellaan erityiset tilanteet, joista aiheutuu ▌merkittävää haittaa sijoittajien eduille, ja joissa

   a) määritellään 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu ilmaisu ”mahdollisimman pian” ja sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta;
   b) määritetään 1 kohdassa tarkoitettuun liikkeeseenlaskijaa tai rahoitusvälinettä koskevien tietojen ilmoittamatta jättämiseen liittyvät kysymykset, mukaan lukien rahoitusvälineellä käytävän kaupan keskeyttämisen lopettamiseksi tarvittava menettely.

34 artikla

Monenkeskisiin kaupankäyntijärjestelmiin ja organisoituihin kaupankäyntijärjestelmiin liittyvä yhteistyö ja tiedonvaihto

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävä sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä ilmoittaa viipymättä muiden monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien, organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ja säänneltyjen markkinoiden sijoituspalveluyrityksille ja markkinoiden ylläpitäjille

rahoitusvälineeseen liittyen.

   a) tavanomaisesta poikkeavasta kaupankäynnistä; ja ▌
   c) järjestelmän toimintahäiriöistä;

1 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävä sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä, joka havaitsee toiminnan, johon voi liittyä asetuksen (EU) N:o .../... [markkinoiden väärinkäyttöä koskeva asetus] soveltamisalaan kuuluvaa markkinoiden väärinkäyttöä, ilmoittaa tästä viipymättä kyseisen asetuksen 16 artiklan mukaisesti nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle tai elimelle, jolle on siirretty toimivaltaisen viranomaisen tehtävät kyseisen asetuksen 17 artiklan mukaisesti, reaaliaikaisen markkinoiden välisen valvonnan helpottamiseksi.

2.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään erityiset olosuhteet, jotka edellyttävät 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ...(51).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

4 JAKSO

PK-YRITYSTEN MARKKINAT

35 artikla

Pk-yritysten kasvumarkkinat

1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjä voi hakea kotimaansa toimivaltaiselta viranomaiselta monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän rekisteröintiä pk-yritysten kasvumarkkinana.

2.  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kotimaan toimivaltainen viranomainen voi rekisteröidä monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän pk-yritysten kasvumarkkinana, jos toimivaltainen viranomainen vastaanottaa 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen ja katsoo, että 3 kohdan mukaiset vaatimukset täyttyvät monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän osalta.

3.  Monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään on sovellettava tehokkaita sääntöjä, järjestelmiä ja menettelyjä, joilla varmistetaan seuraavien vaatimusten täyttyminen:

   a) suurin osa liikkeeseenlaskijoista, joiden rahoitusvälineet otetaan kaupankäynnin kohteeksi markkinalla, ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä;
   b) käytössä on asianmukaiset kriteerit, joiden mukaisesti liikkeeseenlaskijoiden rahoitusvälineet otetaan kaupankäynnin kohteeksi ja pidetään kaupankäynnin kohteena markkinalla;
   c) kun rahoitusvälineet otetaan ensimmäisen kerran kaupankäynnin kohteeksi markkinalla, julkaistaan riittävät tiedot, joiden perusteella sijoittajat voivat tehdä perustellun päätöksen siitä, sijoittavatko he näihin rajoitusvälineisiin; tiedot julkaistaan joko asianmukaisena listalleottoa koskevana asiakirjana tai esitteenä, jos direktiivin 2003/71/EY vaatimuksia sovelletaan listalleoton yhteydessä tapahtuvaan rahoitusvälineiden yleisölle tarjoamiseen;
   d) markkinalla toimiva liikkeeseenlaskija antaa tai sen puolesta annetaan asianmukaiset tilinpäätösraportit, kuten tilintarkastajien hyväksymät vuosikertomukset;
   e) markkinalla toimivat liikkeeseenlaskijat ja liikkeeseenlaskijan johtohenkilöt ja näiden lähipiiriin kuuluvat henkilöt noudattavat vaatimuksia, joita heihin sovelletaan asetuksen (EU) N:o …/… [markkinoiden väärinkäyttöä koskeva asetus] nojalla;
   f) markkinalla toimivia liikkeeseenlaskijoita koskevat lakisääteiset tiedot tallennetaan ja levitetään julkisesti;
   g) käytössä on tehokkaat järjestelmät ja valvontamenetelmät, joiden tarkoituksena on estää ja havaita markkinoiden väärinkäyttö asetuksessa (EU) N:o …/… [markkinoiden väärinkäyttöä koskeva asetus] edellytetyllä tavalla.

4.  Edellä 3 kohdan kriteerit eivät rajoita monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän velvollisuuksia noudattaa muita tämän direktiivin mukaisia monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien toimintaan liittyviä velvoitteita. Ne eivät myöskään estä monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjää asettamasta lisävaatimuksia kyseisessä kohdassa mainittujen vaatimusten lisäksi.

5.  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kotimaan toimivaltainen viranomainen voi poistaa monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän pk-yritysten kasvumarkkinoiden rekisteristä seuraavissa tapauksissa:

   a) markkinan ylläpitäjä hakee sen poistamista rekisteristä;
   b) monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä ei enää täytä 3 kohdan mukaisia vaatimuksia.

6.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että jos kotimaan toimivaltainen viranomainen rekisteröi monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän pk-yritysten kasvumarkkinana tai poistaa sen rekisteristä tämän artiklan nojalla, sen on mahdollisimman pian ilmoittava rekisteröinnistä EAMV:lle. EAMV julkaisee verkkosivullaan luettelon pk-yritysten kasvumarkkinoista ja pitää sen ajan tasalla.

7.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että jos liikkeeseenlaskijan rahoitusväline otetaan kaupankäynnin kohteeksi jollakin pk-yritysten kasvumarkkinalla, kyseisellä rahoitusvälineellä voidaan käydä kauppaa myös toisella pk-yritysten kasvumarkkinalla mutta ainoastaan liikkeeseenlaskijan nimenomaisella suostumuksella. Tässä tapauksessa liikkeeseenlaskijaan ei kuitenkaan sovelleta tämän viimeksi mainitun markkinan osalta velvoitteita, jotka koskevat hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä tai alkuperäistä, jatkuvaa tai tapauskohtaista julkistamista.

8.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään tarkemmin 3 kohdan mukaiset vaatimukset. Toimenpiteissä otetaan huomioon, että vaatimuksilla on ylläpidettävä korkeaa sijoittajansuojan tasoa sijoittajaluottamuksen edistämiseksi kyseisillä markkinoilla ja samalla minimoitava markkinalla toimivalle liikkeeseenlaskijalle aiheutuva hallinnollinen rasite.

III LUKU

SIJOITUSPALVELUYRITYSTEN OIKEUDET

36 artikla

Sijoituspalvelujen tarjoamisen ja sijoitustoiminnan harjoittamisen vapaus

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset, jotka ovat tämän direktiivin ja luottolaitosten osalta direktiivin 2006/48/EY mukaisesti saaneet toimiluvan toisen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta ja joita kyseiset viranomaiset valvovat, voivat tarjota sijoituspalveluja ja/tai harjoittaa sijoitustoimintaa niiden alueella edellyttäen, että mainitut palvelut ja toiminta kuuluvat sijoituspalveluyrityksen toimiluvan piiriin. Oheispalveluja saa tarjota ainoastaan sijoituspalvelun ja/tai -toiminnan yhteydessä.

Jäsenvaltiot eivät saa asettaa tällaiselle sijoituspalveluyritykselle tai luottolaitokselle lisävaatimuksia tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien asioiden osalta.

2.  Sijoituspalveluyrityksen, joka aikoo ensimmäistä kertaa tarjota sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoituspalvelutoimintaa toisen jäsenvaltion alueella tai joka aikoo muuttaa tarjoamiensa palvelujen tai toimintojen valikoimaa, on ilmoitettava seuraavat tiedot kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille:

   a) jäsenvaltio, jossa se aikoo toimia, ja
   b) toimintaohjelma, jossa ilmoitetaan erityisesti ne sijoituspalvelut ja/tai -toimet ja oheispalvelut, joita se aikoo tarjota ja/tai harjoittaa, sekä se, aikooko yritys käyttää sidonnaisasiamiehiä niiden jäsenvaltioiden alueella, joissa se aikoo tarjota palveluja. Jos sijoituspalveluyritys aikoo käyttää sidonnaisasiamiehiä, sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle kyseisten sidonnaisasiamiesten henkilöllisyys.

Jos sijoituspalveluyritys aikoo käyttää sidonnaisasiamiehiä, sijoituspalveluyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava kuukauden kuluessa kyseisen tiedon vastaanottamisesta vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on nimetty yhteysviranomaiseksi 83 artiklan 1 kohdan mukaisesti, niiden sidonnaisasiamiesten henkilöllisyys, joita sijoituspalveluyritys aikoo käyttää palvelujen tarjoamiseksi kyseisessä jäsenvaltiossa. Vastaanottavan jäsenvaltion on julkistettava nämä tiedot. EAMV voi pyytää saada tutustua näihin tietoihin asetuksen (EU) N:o 1095/2010 35 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen ja siinä asetettujen edellytysten mukaisesti.

3.  Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava tiedot kuukauden kuluessa niiden saamisesta vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on nimetty yhteysviranomaiseksi 83 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Sijoituspalveluyritys voi tämän jälkeen ryhtyä tarjoamaan ilmoittamaansa sijoituspalvelua tai -palveluja vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

4.  Jos 2 kohdan mukaisesti toimitetuissa tiedoissa tapahtuu jokin muutos, sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava muutoksesta kirjallisesti kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteuttamista. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava näistä muutoksista vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

5.  Luottolaitoksen, joka aikoo tarjota sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoimintaa sekä tarjota oheispalveluja 1 kohdan mukaisesti sidonnaisasiamiesten välityksellä, on ilmoitettava kyseisten sidonnaisasiamiesten henkilöllisyys kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle.

Jos luottolaitos aikoo käyttää sidonnaisasiamiehiä, luottolaitoksen kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on kuukauden kuluttua tiedon vastaanottamisesta ilmoitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on nimetty yhteysviranomaiseksi 83 artiklan 1 kohdan mukaisesti, niiden sidonnaisasiamiesten henkilöllisyys, joita luottolaitos aikoo käyttää palvelujen tarjoamiseksi kyseisessä jäsenvaltiossa. Vastaanottavan jäsenvaltion on julkistettava nämä tiedot.

6.  Jäsenvaltioiden on ilman oikeudellisia tai hallinnollisia lisävaatimuksia sallittava, että toisiin jäsenvaltioihin sijoittautuneet monenkeskisiä kaupankäyntijärjestelmiä ja organisoituja kaupankäyntijärjestelmiä ylläpitävät sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät tarjoavat niiden alueella asianmukaisia järjestelyjä siten, että helpotetaan jäsenvaltioiden alueelle sijoittautuneiden etäkäyttäjien ja markkinoiden etätoimijoiden pääsyä niiden järjestelmiin ja järjestelmien käyttöä.

7.  Monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävän sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän on ilmoitettava kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle jäsenvaltio, jossa se aikoo ottaa tällaiset järjestelyt käyttöön. Monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava tästä kuukauden kuluessa tieto jäsenvaltiolle, jossa monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä aikoo ottaa tällaiset järjestelyt käyttöön.

Monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä ja kohtuullisessa ajassa toimitettava tiedot kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän jäsenten tai osapuolten henkilöllisyydestä.

8.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa tarkennetaan 2, 4 ja 7 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tiedot.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](52).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

9.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen luomiseksi 3, 4 ja 7 kohdassa tarkoitettua tietojen toimittamista varten.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [31 päivänä joulukuuta 2016].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

37 artikla

Sivuliikkeen perustaminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset voivat niiden alueella tarjota sijoitus- ja oheispalveluja ja/tai harjoittaa sijoitustoimintaa tämän direktiivin ja direktiivin 2006/48/EY mukaisesti sivuliikkeen perustamalla, edellyttäen, että sivuliikkeen tarjoamat palvelut ja toiminta kuuluvat sijoituspalveluyrityksen tai luottolaitoksen kotijäsenvaltiossaan saaman toimiluvan piiriin. Oheispalveluja saa tarjota ainoastaan sijoituspalvelun ja/tai -toiminnan yhteydessä.

Jäsenvaltiot eivät saa asettaa sivuliikkeen organisaatiolle tai toiminnalle tämän direktiivin piiriin kuuluvien asioiden osalta muita kuin 8 kohdassa sallittuja lisävaatimuksia.

2.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava sijoituspalveluyritys, joka haluaa perustaa sivuliikkeen toisen jäsenvaltion alueelle, tekemään tästä ilmoitus kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle ja toimittamaan sille seuraavat tiedot:

   a) jäsenvaltiot, joiden alueelle se aikoo perustaa sivuliikkeen,
   b) toimintaohjelma, josta on käytävä ilmi muun muassa tarjottavat sijoitus- ja oheispalvelut ja/tai harjoitettava sijoitustoiminta, sivuliikkeen organisaatiorakenne sekä se, aikooko sivuliike käyttää sidonnaisasiamiehiä, ja näiden sidonnaisasiamiesten henkilöllisyys,
   c) vastaanottavassa jäsenvaltiossa oleva osoite, josta asiakirjoja on mahdollista saada,
   d) sivuliikkeen toiminnasta vastuussa olevien nimet.

Jos sijoituspalveluyritys käyttää muuhun jäsenvaltioon kuin sen kotijäsenvaltioon sijoittautuneita yritykseen sidoksissa olevia asiamiehiä, kyseinen sidonnaisasiamies rinnastetaan sivuliikkeeseen ja asiamieheen sovelletaan tämän direktiivin sivuliikkeitä koskevia säännöksiä.

3.  Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on kolmen kuukauden kuluessa tietojen vastaanottamisesta, paitsi jos sillä on syytä epäillä sijoituspalveluyrityksen hallintorakenteiden tai taloudellisen tilanteen asianmukaisuutta suunniteltu toiminta huomioon ottaen, toimitettava kyseiset tiedot vastaanottavan valtion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on nimetty yhteysviranomaiseksi 83 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja ilmoitettava siitä sijoituspalveluyritykselle.

4.  Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on direktiivin 97/9/EY mukaisesti ilmoitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot hyväksytystä korvausjärjestelmästä, johon sijoituspalveluyritys kuuluu. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava tietoihin tulevista muutoksista vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

5.  Jos kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen kieltäytyy toimittamasta tietoja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, sen on perusteltava kieltäytymisensä kyseiselle sijoituspalveluyritykselle kolmen kuukauden kuluessa tietojen vastaanottamisesta.

6.  Sivuliike voidaan perustaa ja liiketoiminta aloittaa, kun vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta on saatu asiasta ilmoitus tai, jos kyseiseltä viranomaiselta ei ole saatu ilmoitusta, kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen toimitti tiedot.

7.  Luottolaitoksen, joka aikoo käyttää muuhun jäsenvaltioon kuin kotijäsenvaltioonsa sijoittautunutta sidonnaisasiamiestä sijoituspalvelujen tarjoamiseksi ja/tai sijoitustoiminnan harjoittamiseksi sekä oheispalvelujen tarjoamiseksi tämän direktiivin mukaisesti, on ilmoitettava tästä kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle.

Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on kolmen kuukauden kuluessa kaikkien tietojen vastaanottamisesta, paitsi jos sillä on syytä epäillä luottolaitoksen hallintorakenteiden tai taloudellisen tilanteen asianmukaisuutta, toimitettava kyseiset tiedot vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on nimetty yhteysviranomaiseksi 83 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja ilmoitettava siitä luottolaitokselle.

Jos kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen kieltäytyy toimittamasta tietoja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, sen on perusteltava kieltäytymisensä kyseiselle luottolaitokselle kolmen kuukauden kuluessa tietojen vastaanottamisesta.

Sidonnaisasiamies voi aloittaa toimintansa, kun vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta on saatu asiasta ilmoitus tai, jos kyseiseltä viranomaiselta ei ole saatu ilmoitusta, viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen toimitti tiedot. Kyseiseen sidonnaisasiamieheen sovelletaan tämän direktiivin sivuliikkeitä koskevia säännöksiä.

8.  Sen jäsenvaltion viranomainen, jossa sivuliike sijaitsee, on vastuussa sen varmistamisesta, että sivuliikkeen jäsenvaltion alueella tarjoamat palvelut ovat tämän direktiivin 24, 25, 27 ja 28 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 13–23 artiklassa säädettyjen ja niiden nojalla hyväksyttyihin toimenpiteisiin sisältyvien velvollisuuksien mukaiset.

Sen jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella, jossa sivuliike sijaitsee, on oikeus tutkia sivuliikkeen järjestelyjä ja vaatia niihin muutoksia, jos ne ovat ehdottoman tarpeellisia sen varmistamiseksi, että toimivaltainen viranomainen voi panna täytäntöön tämän direktiivin 24, 25, 27 ja 28 artiklaan ja asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 13–23 artiklaan sisältyvät velvollisuudet ja niiden mukaisesti hyväksytyt toimenpiteet sivuliikkeen kyseisen jäsenvaltion alueella tarjoamien palvelujen ja/tai sen harjoittamien toimintojen osalta.

9.  Kunkin jäsenvaltion on sellaista tilannetta varten, jossa sijoituspalveluyritys on perustanut sivuliikkeen sen alueelle toisen jäsenvaltion myöntämän toimiluvan nojalla, säädettävä, että sijoituspalveluyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi tehtäviään hoitaessaan suorittaa sivuliikkeessä ollessaan tarkastuksia ilmoitettuaan asiasta ensin vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

10.  Jos 2 kohdan mukaisesti toimitetuissa tiedoissa tapahtuu jokin muutos, sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava muutoksesta kirjallisesti kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteuttamista. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava kyseisestä muutoksesta vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

11.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa tarkennetaan 2, 4 ja 10 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tiedot.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](53).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

12.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen luomiseksi 3 ja 10 kohdassa tarkoitettua tietojen toimittamista varten.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [31 päivänä joulukuuta 2016].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

38 artikla

Pääsy säännellyille markkinoille

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toisista jäsenvaltioista tulevilla sijoituspalveluyrityksillä, joilla on toimilupa asiakkaiden toimeksiantojen toteuttamista tai omaan lukuun käytävää kauppaa varten, on oikeus päästä niiden alueella toimiville säännellyille markkinoille tai liittyä näiden jäseniksi käyttämällä jotakin seuraavista järjestelyistä:

   a) suoraan perustamalla sivuliikkeitä vastaanottaviin jäsenvaltioihin,
   b) tulemalla säännellyn markkinan etäjäseneksi tai hankkimalla pääsyn sille etätoimijana ilman, että niiden on täytynyt sijoittautua säännellyn markkinan kotijäsenvaltioon, jos kyseisen markkinan kaupankäyntimenettelyt ja -järjestelmät eivät edellytä fyysistä läsnäoloa liiketoimien toteuttamiseksi.

2.  Jäsenvaltiot eivät saa asettaa 1 kohdassa annettua oikeutta käyttäville sijoituspalveluyrityksille sääntelyyn liittyviä tai hallinnollisia lisävaatimuksia tämän direktiivin piiriin kuuluvien asioiden osalta.

39 artikla

Pääsy keskusvastapuoli- ja selvitysjärjestelmiin sekä oikeus nimetä selvitysjärjestelmä

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toisista jäsenvaltioista tulevilla sijoituspalveluyrityksillä on oikeus päästä niiden alueella toimiviin keskusvastapuoli- sekä selvitysjärjestelmiin saattaakseen päätökseen rahoitusvälineillä toteutetut liiketoimet tai järjestääkseen niiden päätökseen saattaminen.

Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että näiden sijoituspalveluyritysten pääsy tällaisiin järjestelmiin on samojen syrjimättömien, avoimien ja objektiivisten perusteiden alainen, joita sovelletaan paikallisiin markkinaosapuoliin. Jäsenvaltiot eivät saa rajata näiden järjestelmien käyttöä pelkästään niiden omalla alueella toimivilla säännellyillä markkinoilla tai monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä tai organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä rahoitusvälineillä toteutettujen liiketoimien selvitystoimintaan.

2.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava alueellaan toimivat säännellyt markkinat tarjoamaan kaikille jäsenilleen tai markkinaosapuolilleen oikeus nimetä selvitysjärjestelmä rahoitusvälineillä kyseisellä säännellyllä markkinalla toteutetuille liiketoimille edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

   a) nimetyn selvitysjärjestelmän ja muiden järjestelmien välillä on kyseisen liiketoimen tehokkaaseen ja taloudelliseen selvitykseen tarvittavat yhteydet ja järjestelyt;
   b) säännellyn markkinan valvonnasta vastaava toimivaltainen viranomainen katsoo, että säännellyllä markkinalla toteutettujen liiketoimien selvitykselle muussa kuin säännellyn markkinan nimeämässä selvitysjärjestelmässä on sellaiset tekniset edellytykset, että rahoitusmarkkinat toimivat joustavasti ja asianmukaisesti.

Säännellyn markkinan toimivaltaisen viranomaisen arviointi ei rajoita selvitysjärjestelmien valvojina toimivien kansallisten keskuspankkien tai kyseisten järjestelmien muiden valvontaviranomaisten toimivaltaa. Tarpeettoman päällekkäisen valvonnan ehkäisemiseksi toimivaltainen viranomainen ottaa huomioon edellä mainittujen laitosten jo suorittaman valvonnan.

40 artikla

Keskusvastapuolta ja monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän selvitysjärjestelmiä koskevat säännökset

1.  Jäsenvaltiot eivät saa estää monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ylläpitäviä sijoituspalveluyrityksiä tai markkinoiden ylläpitäjiä ryhtymästä tarpeellisiin järjestelyihin toisen jäsenvaltion alueella toimivan keskusvastapuolen tai selvitysyhteisön ja selvitysjärjestelmän kanssa markkinaosapuolten kyseisten järjestelmien puitteissa toteuttamien joidenkin tai kaikkien kauppojen päätökseen saattamiseksi.

2.  Monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävien sijoituspalveluyritysten tai markkinoiden ylläpitäjien toimivaltainen viranomainen ei saa vastustaa toisen jäsenvaltion alueella toimivan keskusvastapuolen, selvitysyhteisöjen ja/tai -järjestelmien käyttämistä, paitsi jos tämän osoitetaan olevan välttämätöntä kyseisen monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän asianmukaisen toiminnan ylläpitämiseksi ja ottaen huomioon selvitysjärjestelmille 39 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset.

Tarpeettoman päällekkäisen valvonnan ehkäisemiseksi toimivaltainen viranomainen ottaa huomioon selvitysjärjestelmien valvojina toimivien asiaankuuluvien keskuspankkien tai muiden kyseisten järjestelmien suhteen toimivaltaisten valvontaviranomaisten jo suorittaman selvitysjärjestelmän valvonnan.

IV LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN YRITYSTEN TARJOAMAT PALVELUT

1 JAKSO

PALVELUJEN TARJOAMINEN TAI TOIMINNAN HARJOITTAMINEN PERUSTAMALLA SIVULIIKE

41 artikla

Sivuliikkeen perustaminen

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kolmannen maan yritys, joka aikoo tarjota sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoimintaa yhdessä mahdollisten oheispalvelujen tarjoamisen kanssa jäsenvaltioiden alueella sivuliikkeen välityksellä, hankkii kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta etukäteen luvan seuraavien säännösten mukaisesti:

   a) komissio on tehnyt päätöksen 3 kohdan mukaisesti;
   b) palvelujen tarjonta, johon kolmannen maan yritys hakee lupaa, on toimiluvan varaista ja valvonnan alaista siinä kolmannessa maassa, johon yritys on sijoittautunut, ja lupaa hakevalla yrityksellä on asianmukainen toimilupa. Kolmas maa, johon kolmannen maan yritys on sijoittautunut, ei saa olla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen toimintaryhmän yhteistyöhaluttomiksi määrittelemien maiden ja alueiden luettelossa;
   c) sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, johon sivuliike on määrä perustaa, ja yrityksen sijoittautumismaana olevan kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten välillä on yhteistyöjärjestelyt, jotka sisältävät säännöt tiedonvaihdosta markkinoiden eheyden ylläpitämiseksi ja sijoittajien suojaamiseksi;
   d) sivuliikkeellä on vapaassa hallinnassaan riittävästi alkupääomaa;
   e) sivuliikkeen toiminnasta vastuussa oleviksi nimetään yksi tai useampi henkilö, joka täyttää 9 artiklan 1 kohdan vaatimukset;
   f) kolmannen maan yrityksen sijoittautumismaana oleva kolmas maa on tehnyt sen jäsenvaltion kanssa, johon sivuliike on määrä perustaa, sopimuksen, joka vastaa täysin OECD:n malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tiedonvaihto veroasioissa, mukaan lukien mahdolliset monenväliset verosopimukset;
   g) yritys kuuluu luvan myöntämishetkellä sijoittajien korvausjärjestelmään, jolle on myönnetty toimilupa tai hyväksyntä ▌direktiivin 97/9/EY mukaisesti.

2.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kolmannen maan yritys, joka aikoo tarjota sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoimintaa sekä tarjota oheispalveluja yksityisasiakkaille tai liitteessä II olevassa II osassa tarkoitetuille ammattimaisille asiakkaille kyseisten jäsenvaltioiden alueella, perustaa sivuliikkeen Euroopan unioniin.

3.  Komissio tekee 95 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen kolmatta maata koskevan päätöksen, jossa todetaan, varmistetaanko kyseisen kolmannen maan oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä ▌, että kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet yritykset noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vaikutukseltaan vastaavat tähän direktiiviin, asetukseen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus], direktiiviin 2006/49/EY ja niiden täytäntöönpanotoimenpiteisiin sisältyviä vaatimuksia, ja että kyseinen kolmas maa tunnustaa tosiasiallisesti vastaavasti ja vastavuoroisesti tämän direktiivin mukaisesti toimiluvan saaneisiin sijoituspalveluyrityksiin sovellettavan vakavaraisuuden valvontakehyksen.

Kolmannen maan vakavaraisuuden valvontakehyksen vaikutusta voidaan pitää vastaavana, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

   a) yrityksillä, jotka tarjoavat sijoituspalveluja ja harjoittajat sijoitustoimintaa kyseisessä kolmannessa maassa, on oltava toimilupa, ja niiden on oltava jatkuvasti tehokkaan valvonnan alaisia;
   b) yrityksiin, jotka tarjoavat sijoituspalveluja ja harjoittavat sijoitustoimintaa kyseisessä kolmannessa maassa, sovelletaan riittäviä pääomavaatimuksia ja asianmukaisia osakkaisiin ja niiden ylimpään hallintoelimeen sovellettavia vaatimuksia;
   c) yrityksiin, jotka tarjoavat sijoituspalveluja ja harjoittavat sijoitustoimintaa, sovelletaan asianmukaisia toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia sisäisten valvontatoimintojen alalla;
   d) valvontakehyksellä varmistetaan markkinoiden avoimuus estämällä sisäpiirikauppojen ja markkinoiden manipuloinnin muodossa tapahtuva markkinoiden väärinkäyttö.

Komissio voi rajoittaa tämän kohdan mukaisen päätöksensä koskemaan sellaisia sijoituspalveluyrityksiä tai markkinoiden ylläpitäjiä, jotka tarjoavat yhtä tai useampaa tiettyä sijoituspalvelua tai harjoittavat yhtä tai useampaa tiettyä sijoitustoimintaa yhden tai useamman rahoitusvälineen yhteydessä.

Kolmannen maan yritys voi saada 1 kohdassa tarkoitetun luvan, jos se kuuluu komission päätöksen soveltamisalaan kuuluvaan luokkaan.

4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kolmannen maan yrityksen on jätettävä hakemuksensa sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, johon se aikoo perustaa sivuliikkeen, ja hakemus on jätettävä sen jälkeen, kun komissio on tehnyt päätöksen, jossa todetaan, että kolmannen maan yritykselle toimiluvan myöntäneen kolmannen maan oikeudellinen ja valvontakehys vastaa 3 kohdassa kuvailtuja vaatimuksia.

42 artikla

Tiedonantovelvollisuus

Kolmannen maan yritys, joka aikoo hankkia toimiluvan sijoituspalvelujen tarjoamiseksi tai sijoitustoiminnan harjoittamiseksi yhdessä oheispalvelujen tarjoamisen kanssa jonkin jäsenvaltion alueella, on toimitettava kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle

   a) sen valvonnasta kyseisessä kolmannessa maassa vastaava viranomaisen nimi. Jos valvonnasta vastaa useampi kuin yksi viranomainen, on annettava yksityiskohtaiset tiedot niiden vastuualueista;
   b) kaikki olennaiset tiedot yrityksestä (nimi, oikeudellinen muoto, sääntömääräinen kotipaikka ja osoite, ylimmän hallintoelimen jäsenet, asianomaiset osakkaat) ja toimintaohjelma, jossa esitetään tarjottavat sijoituspalvelut ja oheispalvelut ja/tai harjoitettava sijoitustoiminta sekä sivuliikkeen organisaatiorakenne, mukaan lukien kuvaus mahdollisesta tärkeiden operatiivisten toimintojen ulkoistamisesta kolmansille osapuolille;
   c) sivuliikkeen toiminnasta vastuussa olevien henkilöiden nimet ja tarvittavat asiakirjat, jotka osoittavat 9 artiklan 1 kohdan vaatimusten täyttymisen;
   d) tiedot sivuliikkeen vapaassa hallinnassa olevasta alkupääomasta.

43 artikla

Toimiluvan myöntäminen

1.  Sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, johon kolmannen maan yritys on perustanut tai aikoo perustaa sivuliikkeensä, saa myöntää toimiluvan ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

   a) toimivaltainen viranomainen katsoo, että 41 artiklan mukaiset ehdot täyttyvät;
   b) toimivaltainen viranomainen katsoo, että kolmannen maan yrityksen sivuliike pystyy noudattamaan 2 kohdan säännöksiä;
   b a) toimivaltainen viranomainen katsoo, että kolmannen maan yritys aikoo tarjota merkittävän osan sijoituspalveluista tai harjoittaa merkittävän osan sijoitustoiminnasta Euroopan unionin alueella siinä jäsenvaltiossa, johon se aikoo perustaa sivuliikkeen.

Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava kolmannen maan yritykselle kuuden kuukauden kuluessa kaikki vaadittavat tiedot sisältävän hakemuksen jättämisestä, onko toimilupa myönnetty.

2.  Kolmannen maan yrityksen sivuliikkeen, jolle on myönnetty toimilupa 1 kohdan mukaisesti, on noudatettava velvoitteita, jotka sisältyvät tämän direktiivin 16–20, 23, 24, 25 ja 27 artiklaan, 28 artiklan 1 kohtaan ja 30, 31, 32 ja 34 artiklaan ja asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 3–23 artiklaan ja niiden mukaisesti hyväksyttyihin toimenpiteisiin, ja kyseinen sivuliike on toimiluvan myöntäneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen valvonnan alainen.

Jäsenvaltiot eivät saa asettaa sivuliikkeen organisaatiolle tai toiminnalle tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien asioiden osalta muita lisävaatimuksia.

44 artikla

Palvelujen tarjoaminen ja toiminnan harjoittaminen muissa jäsenvaltioissa

1.  Edellä olevan 43 artiklan mukaisesti luvan saaneen kolmannen maan yrityksen on voitava tarjota toimiluvan kattamia palveluja ja harjoittaa sen kattamaa toimintaa myös muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa ilman että se joutuu perustamaan uusia sivuliikkeitä. Tätä tarkoitusta varten sen on toimitettava seuraavat tiedot sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, johon sivuliike perustetaan:

   a) jäsenvaltio, jossa se aikoo toimia, ja
   b) toimintaohjelma, jossa ilmoitetaan erityisesti ne sijoituspalvelut ja oheispalvelut, joita se aikoo tarjota, ja se sijoitustoiminta, jota se aikoo harjoittaa kyseisessä jäsenvaltiossa.

Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, johon sivuliike perustetaan, on toimitettava tiedot kuukauden kuluessa niiden saamisesta vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on nimetty yhteysviranomaiseksi 83 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kolmannen maan yritys voi tämän jälkeen ryhtyä tarjoamaan kyseistä palvelua tai palveluja vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

Jos ensimmäisen alakohdan mukaisesti toimitetuissa tiedoissa tapahtuu jokin muutos, kolmannen maan yrityksen on ilmoitettava muutoksesta kirjallisesti sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, johon sivuliike perustetaan, viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteuttamista. Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, johon sivuliike perustetaan, on ilmoitettava näistä muutoksista vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Yritys on 43 artiklan mukaisesti sen jäsenvaltion valvonnan alainen, johon sivuliike perustetaan.

2.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään

   a) edellä 41 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen yhteistyöjärjestelyjen vähimmäissisältö sen varmistamiseksi, että kolmannen maan yritykselle toimiluvan myöntäneen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää kaikkia tämän direktiivin mukaisia valvontavaltuuksiaan;
   b) edellä 42 artiklan b alakohdassa edellytetyn toimintaohjelman sisältö;
   c) edellä 42 artiklan c alakohdassa edellytetyt sivuliikkeen toiminnan johtoa koskevat asiakirjat;
   d) edellä 42 artiklan d alakohdassa edellytettyjen sivuliikkeen vapaassa hallinnassa olevaa alkupääomaa koskevien tietojen yksityiskohtainen sisältö.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](54).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

3.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen määrittämiseksi kyseisissä kohdissa tarkoitettua tietojen toimittamista varten.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](55).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

4.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 98 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joissa määritetään sivuliikkeen vapaassa hallinnassa olevan riittävän alkupääoman arviointiperusteet ottaen huomioon sivuliikkeen tarjoamat sijoituspalvelut tai sen harjoittama sijoitustoiminta sekä niiden kohdeasiakkaiden tyyppi.

2 JAKSO

Toimiluvan rekisteröinti ja peruuttaminen

45 artikla

Rekisteröinti

Jäsenvaltioiden on pidettävä rekisteriä kolmannen maan yrityksistä, joille on myönnetty toimilupa 41 artiklan mukaisesti. Rekisterin on oltava yleisön saatavilla, ja sen on sisällettävä tiedot kolmansien maiden yritysten toimiluvan kattamista palveluista tai toimista. Se on saatettava säännöllisesti ajan tasalle. Jokaisesta toimiluvasta on ilmoitettava EAMV:lle.

EAMV laatii luettelon kolmansien maiden yrityksistä, joilla on toimilupa tarjota palveluja ja harjoittaa toimintaa Euroopan unionissa. Luettelo sisältää tiedot EU:n ulkopuolisen yrityksen toimiluvan kattamista palveluista tai toimista, ja se on saatettava säännöllisesti ajan tasalle. EAMV julkistaa luettelon verkkosivustollaan ja pitää sen ajan tasalla.

46 artikla

Toimiluvan peruuttaminen

Edellä olevan 43 artiklan mukaisesti toimiluvan myöntänyt toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa toimiluvan, jos kolmannen maan yritys

   a) ei käytä toimilupaa 12 kuukauden kuluessa, nimenomaisesti luopuu siitä tai ei ole tarjonnut sijoituspalveluja tai harjoittanut sijoitustoimintaa kuuden edeltävän kuukauden aikana, paitsi jos kyseinen jäsenvaltio on määrännyt, että näissä tapauksissa toimilupa raukeaa;
   b) on saanut toimiluvan valheellisen ilmoituksen perusteella tai millä tahansa muilla epärehellisillä keinoilla;
   c) ei enää täytä niitä edellytyksiä, joiden perusteella toimilupa on myönnetty;
   d) on vakavalla ja järjestelmällisellä tavalla rikkonut tämän direktiivin nojalla annettuja säännöksiä, jotka koskevat sijoituspalveluyritysten toiminnalle asetettavia edellytyksiä ja joita sovelletaan kolmansien maiden yrityksiin;
   e) kuuluu tapauksiin, joissa toimiluvan peruuttamisesta tämän direktiivin soveltamisalaan kuulumattomien seikkojen perusteella säädetään kansallisessa lainsäädännössä.

Jokainen toimiluvan peruutus on annettava tiedoksi EAMV:lle.

Peruuttaminen julkistetaan 45 artiklan nojalla laaditussa luettelossa viiden vuoden ajan.

III OSASTO

SÄÄNNELLYT MARKKINAT

47 artikla

Toimilupa ja sovellettava lainsäädäntö

1.  Jäsenvaltioiden on myönnettävä säännellyn markkinan toimilupa vain niille järjestelmille, jotka noudattavat tämän osaston säännöksiä.

Toimivaltainen viranomainen saa myöntää toimijalle säännellyn markkinan toimiluvan ainoastaan, jos se on varmistunut, että säännellyn markkinan ylläpitäjä ja sen järjestelmät täyttävät vähintään tässä osastossa säädetyt vaatimukset.

Jos säännelty markkina on oikeushenkilö ja sitä hallinnoi tai ylläpitää muu markkinoiden ylläpitäjä kuin säännelty markkina itse, jäsenvaltioiden on määrättävä, miten tämän direktiivin mukaiset markkinoiden ylläpitäjän eri velvollisuudet on jaettava markkinoiden ylläpitäjän ja säännellyn markkinan kesken.

Säännellyn markkinan ylläpitäjän on annettava kaikki sellaiset tiedot, mukaan lukien toimintaohjelma, josta käy ilmi muun muassa suunniteltujen liiketoimintamuotojen laatu ja yrityksen organisaatiorakenne, joiden perusteella toimivaltainen viranomainen voi varmistua siitä, että säännelty markkina on toimiluvan myöntämisajankohtaan mennessä toteuttanut kaikki tarvittavat järjestelyt tämän osaston säännösten mukaisten velvollisuuksiensa täyttämiseksi.

2.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toimivaltainen viranomainen valvoo säännellyn markkinan ylläpitäjää tämän suorittaessa säännellyn markkinan organisointiin ja ylläpitoon liittyviä tehtäviä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset seuraavat säännöllisesti, että säännellyt markkinat noudattavat tähän osastoon sisältyviä säännöksiä. Jäsenvaltioiden on lisäksi varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset valvovat, että säännellyt markkinat täyttävät jatkuvasti tässä osastossa säädetyt toimiluvan ehdot.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että markkinoiden ylläpitäjän vastuulla on huolehtia siitä, että hänen hallinnoimansa säännelty markkina täyttää kaikki tämän osaston mukaiset vaatimukset.

Jäsenvaltioiden on lisäksi huolehdittava siitä, että markkinoiden ylläpitäjällä on oikeus käyttää niitä oikeuksia, jotka tämän direktiivin nojalla kuuluvat hänen hallinnoimalleen säännellylle markkinalle.

4.  Säännellyn markkinan järjestelmiä käyttäen harjoitettuun liiketoimintaan sovelletaan säännellyn markkinan kotijäsenvaltion julkisoikeudellisia säännöksiä, tämän kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2003/6/EY asiaa koskevien säännösten soveltamista.

5.  Toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa säännellylle markkinalle myönnetyn toimiluvan, jos säännelty markkina

   a) ei käytä toimilupaa 12 kuukauden kuluessa, nimenomaisesti luopuu siitä tai ei ole toiminut kuuden edeltävän kuukauden aikana, paitsi jos kyseinen jäsenvaltio on määrännyt, että näissä tapauksissa toimilupa raukeaa;
   b) on saanut toimiluvan valheellisen ilmoituksen perusteella tai millä tahansa muilla epärehellisillä keinoilla;
   c) ei enää täytä niitä edellytyksiä, joiden perusteella toimilupa on myönnetty;
   d) on vakavalla ja järjestelmällisellä tavalla rikkonut tämän direktiivin nojalla annettuja säännöksiä;
   e) kuuluu tapauksiin, joissa toimiluvan peruuttamisesta säädetään kansallisessa lainsäädännössä.

6.  Jokainen toimiluvan peruutus on annettava tiedoksi EAMV:lle.

48 artikla

Säännellyn markkinan hallinnoinnille asetettavat vaatimukset

1.  ▌Markkinoiden ylläpitäjän ylimmän hallintoelimen jäsenten on aina oltava riittävän hyvämaineisia, ▌heillä on oltava riittävä tietämys, taidot ja kokemus, ja heidän on käytettävä riittävästi aikaa tehtäviensä hoitamiseen.

▌Ylimmän hallintoelimen kaikkien jäsenten on täytettävä erityisesti seuraavat vaatimukset:

   a) Heidän on käytettävä riittävästi aikaa tehtäviensä hoitamiseen. Siinä, miten montaa johtajan tehtävää ylimmän hallintoelimen jäsen voi samanaikaisesti hoitaa, on otettava huomioon yksilölliset olosuhteet ja laitoksen toiminnan luonne, laajuus ja monitahoisuus.

Kokonsa, sisäisen organisaationsa sekä toimintansa luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden perusteella merkittävien markkinoiden ylläpitäjien ylimpien hallintoelimen jäsenet eivät saa hoitaa samanaikaisesti enempää kuin yhtä seuraavista yhdistelmistä:

   i) yhden liikkeenjohtoon osallistuvan johtajan tehtävä; tai
   ii) kahden liikkeenjohtoon osallistumattoman johtajan tehtävät.

lasketaan yhdeksi johtajan tehtäväksi.

▌Liikkeenjohtoon osallistuvien ja osallistumattomien johtajien tehtävät, jotka hoidetaan

   i) saman konsernin sisällä;
  ii) laitoksissa,
   jotka ovat saman laitosten suojajärjestelmän jäseniä, jos asetuksen (EU) N:o .../2012 [CRD IV] 108 artiklan 7 kohdan edellytykset täyttyvät;
   joilla on asetuksen (EU) N:o .../2012 [CRD IV] 108 artiklan 6 kohdan mukaisia vakiintuneita sidoksia; tai
   iii) yrityksissä (muut kuin rahoituslaitokset mukaan lukien), joista laitokset omistavat määräosuuden,

b)  Heillä on oltava kokonaisuutena riittävä tietämys, taidot ja kokemus, jotta he voivat ymmärtää säännöllisen markkinan toiminnan ja erityisesti siihen liittyvät tärkeimmät riskit.

c)  Heidän on toimittava rehellisesti, lahjomattomasti ja riippumattomasti, jotta he voivat tehokkaasti arvioida ja kyseenalaistaa toimivan johdon päätöksiä ja tehokkaasti valvoa ja seurata johdon päätöksentekoa.

Markkinoiden ylläpitäjien on osoitettava riittävät resurssit ylimmän hallintoelimen jäsenten tehtävään asettamiseen ja koulutukseen.

c a)  Heidän on varmistettava, että käytössä on tehokkaita järjestelmiä, joilla voidaan havaita ja hallita markkinoiden ylläpitäjän ja säännellyn markkinan tai sen jäsenten välisiä ristiriitoja, sekä pidettävä yllä ja käytettävä asianmukaisia järjestelyjä eri liiketoimintalohkojen erottamiseksi toisistaan.

2.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyn markkinan ylläpitäjät perustavat nimityskomitean, joka arvioi ensimmäisen kohdan vaatimusten täyttymistä ja tarvittaessa antaa suosituksia arviointinsa perusteella. Nimityskomitea koostuu niistä ylimmän hallintoelimen jäsenistä, jotka eivät toimi liikkeenjohdollisessa tehtävässä asianomaisessa markkinoiden ylläpitäjässä.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, ettei markkinoiden ylläpitäjä perusta erillistä nimityskomiteaa, ottaen huomioon markkinoiden toimijan toiminnan luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden, jos käytössä on kohtuullisen vertailukelpoinen vaihtoehtoinen järjestelmä.

Tätä kohtaa ei sovelleta, jos ylin hallintoelin ei kansallisen lain mukaan ole toimivaltainen jäsenten nimitysmenettelyssä.

3.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että markkinoiden ylläpitäjät ja niiden nimityskomiteat ottavat huomioon laaja-alaiset ominaisuudet ja taidot rekrytoidessaan jäseniä ylimpiin hallintoelimiin.

Erityisesti sovelletaan seuraavia:

   a) markkinoiden ylläpitäjien on otettava käyttöön toimintaperiaatteet, joilla edistetään ammattimaisuutta, vastuuta ja sitoutumista ylemmän johdon tärkeimpinä rekrytointiperusteina ja taataan, että nimitetyt henkilöt ottavat kiistattomasti huomioon laitoksen edun;
   b) markkinoiden ylläpitäjien on myös toteutettava konkreettisia toimia parantaakseen ylimpien hallintoelinten tasapainoista edustusta, kuten nimityskomiteoiden koulutus, pätevien ehdokkaiden luettelon laatiminen ja sellaisen nimitysmenettelyn käyttöönotto, jossa on mukana vähintään yksi kummankin sukupuolen ehdokas;
   c) jos työntekijöiden edustus ylimmässä hallintoelimessä on käytäntönä, sitä on myös pidettävä myönteisenä keinona lisätä monimuotoisuutta, sillä näin saadaan uusi keskeinen näkökulma ja aitoa tietämystä laitoksen sisäisestä työskentelystä.

4.  EAMV laatii sääntelystandardien luonnokset, joissa määritetään, miten markkinoiden ylläpitäjän on otettava huomioon seuraavat seikat:

   a) se, mikä on riittävä aika, jonka ylimmän hallintoelimen jäsen yksilölliset olosuhteet ja markkinoiden ylläpitäjän toiminnan luonne, laajuus ja monitahoisuus huomioon ottaen tarvitsee tehtäviensä hoitamiseen ja joka toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon antaessaan ylimmän hallintoelimen jäsenelle luvan yhdistää sallittua useamman johtajatehtävän 1 kohdan a alakohdan mukaisesti;
   b) se, mikä on 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu ylimmän hallintoelimen riittävä tietämys, taidot ja kokemus;
   c) se, mitä ovat 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut hallintoelimen jäsenen rehellisyys, lahjomattomuus ja riippumattomuus, ottaen huomioon eturistiriitojen mahdollisuuden;
   d) se, mitä ovat riittävät henkilöstöresurssit ja taloudelliset resurssit ylimmän hallintoelimen jäsenten tehtävään asettamiseen ja koulutukseen;
   e) se, mitä tarkoittaa monimuotoisuus, joka ylimmän hallintoelimen on otettava huomioon valittaessa hallintoelimen jäseniä.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](56).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

5.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyn markkinan ylläpitäjä ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista ylimmän hallintoelimensä jäsenistä ja kaikista jäsenten vaihdoksista ja antaa kaikki tarpeelliset tiedot sen arvioimiseksi, täyttääkö yritys 1, 2 ja 3 kohdan vaatimukset.

7.  Toimivaltaisen viranomaisen on evättävä toimilupa, jos se ei ole vakuuttunut siitä, että säännellyn markkinan tulevaa liiketoimintaa tosiasiallisesti johtavat henkilöt ovat riittävän hyvämaineisia ja että heillä on riittävästi kokemusta, tai jos on osoitettavissa objektiivisia syitä, joiden perusteella voidaan katsoa, että markkinoiden ylläpitäjän ylin hallintoelin saattaa vaarantaa markkinoiden ylläpitäjän tehokkaan, terveen ja järkevän liikkeenjohdon ja markkinoiden eheyden asianmukaisen huomioonoton.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että myönnettäessä toimilupaa säännellylle markkinalle, henkilön tai henkilöiden, jotka tosiasiallisesti johtavat toimiluvan jo saaneen säännellyn markkinan liiketoimintaa ja toimintoja tämän direktiivin säännösten mukaisesti, katsotaan täyttävän 1 kohdassa säädetyt vaatimukset.

7 a.  Markkinoiden ylläpitäjän ylimmän hallintoelimen on voitava varmistaa, että säänneltyä markkinaa johdetaan terveellä ja järkevällä tavalla, joka edistää markkinoiden eheyttä.

Ylimmän hallintoelimen on seurattava ja määräajoin arvioitava säännellyn markkinan organisaation tehokkuutta ja toteutettava asianmukaiset toimenpiteet mahdollisten puutteiden korjaamiseksi.

Valvontatehtäväänsä hoitavan ylimmän hallintoelimen jäsenillä on oltava käytössään riittävät tiedot ja dokumentaatio, joita he tarvitsevat johdon päätöksenteon seuraamiseksi ja valvomiseksi.

Ylimmän hallintoelimen on laadittava selvitys toimintaperiaatteista ja käytännöistä, joiden perusteella se täyttää tämän kohdan vaatimukset, ylläpidettävä sitä ja julkaistava se.

7 b.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun ylimmän hallintoelimen jäsenen väitetään rikkoneen tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] säännöksiä tai tehneen rikoksen niiden soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, häntä vastaan voidaan henkilökohtaisesti aloittaa rikos- tai siviilioikeudellinen menettely, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien soveltamista.

49 artikla

Vaatimukset, jotka liittyvät säännellyn markkinan hallinnoinnissa merkittävää valtaa käyttäviin henkilöihin

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että merkittävää valtaa säännellyn markkinan hallinnoinnissa suoraan tai välillisesti käyttävät henkilöt ovat tehtävään soveltuvia.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säännellyn markkinan ylläpitäjä

   a) toimittaa toimivaltaiselle viranomaiselle ja julkistaa säännellyn markkinan ja/tai markkinoiden ylläpitäjän omistusta koskevat tiedot, ja erityisesti tiedot niistä osapuolista, joilla on merkittävää valtaa säännellyn markkinan hallinnoinnissa, sekä näiden osapuolten intressien laajuudesta,
   b) toimittaa toimivaltaiselle viranomaiselle ja julkistaa tiedot omistusosuuksien siirroista, joiden johdosta tilanne muuttuu merkittävää valtaa säännellyn markkinan ylläpidossa käyttävien henkilöiden osalta.

3.  Toimivaltaisen viranomaisen on kieltäydyttävä hyväksymästä säännellyn markkinan ja/tai markkinoiden ylläpitäjän määräysvaltaosuuksiin ehdotettuja muutoksia, jos objektiivisin, todennettavissa olevin perustein voidaan olettaa muutosten haittaavan säännellyn markkinan tervettä ja järkevää hallinnointia.

50 artikla

Toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset

Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännelty markkina

   a) on ottanut käyttöön järjestelyjä, joilla voidaan selkeästi havaita ja hallita säännellyn markkinan, sen omistajien, ylläpitäjän ja markkinan vakaan toiminnan välisten eturistiriitojen mahdolliset haittavaikutukset säännellyn markkinan toiminnalle tai sen osapuolille, erityisesti jos eturistiriidat saattavat haitata toimivaltaisen viranomaisen säännellylle markkinalle siirtämien toimintojen hoitamista;
   b) pystyy hallitsemaan siihen kohdistuvia riskejä, ottaa käyttöön tarvittavat järjestelyt ja järjestelmät kaikkien toimintaan kohdistuvien merkittävien riskien havaitsemiseksi ja toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä tällaisten riskien vähentämiseksi;
   c) käyttää järjestelyjä, joilla varmistetaan järjestelmän moitteeton tekninen toimivuus mukaan lukien tehokkaat varajärjestelmät varsinaisen järjestelmän mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyvien riskien hallitsemiseksi;
   d) on laatinut avoimet ja ehdottomat säännöt ja menettelyt, joilla mahdollistetaan hyvän kauppatavan mukainen ja asianmukainen kaupankäynti sekä vahvistetaan tasapuoliset perusteet toimeksiantojen tehokasta toteuttamista varten;
   e) käyttää toimivia järjestelyjä, joilla helpotetaan kyseisen markkinan järjestelmien välityksellä toteutettujen liiketoimien tehokasta ja oikea-aikaista loppuun saattamista;
   f) varmistaa, että sen käytettävissä on toimilupaa myönnettäessä ja sen jälkeen jatkuvasti riittävät taloudelliset resurssit, joilla se voi edistää säännellyn markkinan asianmukaista toimintaa ottaen huomioon säännellyllä markkinalla toteutettavien toimeksiantojen koon ja luonteen sekä säänneltyyn markkinaan kohdistuvien riskien tyypit ja suuruuden.

51 artikla

Järjestelmien häiriönsietokyky, kauppojen hintavaihtelurajat ja sähköinen kaupankäynti

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyllä markkinalla on käytössä tehokkaat järjestelmät, menettelyt ja järjestelyt, joiden avulla varmistetaan sen kaupankäyntijärjestelmien häiriönsietokyky, riittävä kapasiteetti toimeksiantojen ja viestien ruuhkahuippujen käsittelyyn ja asianmukainen kaupankäynti markkinoiden stressiolosuhteissa sekä se, että kaupankäyntijärjestelmät ovat täysin testattuja kyseisten olosuhteiden varmistamiseksi myös äärimmäisten markkinaheilahtelujen tapauksessa ja että käytössä on tehokkaat liiketoiminnan jatkuvuutta koskevat järjestelyt, joiden avulla voidaan varmistaa säännellyn markkinan palvelujen jatkuvuus sen kaupankäyntijärjestelmissä esiintyvien ennakoimattomien häiriöiden varalta.

1 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyllä markkinalla on käytössä sopimukset markkinatakaajien toiminnan kattamiseksi ja että se varmistaa, että tällaisiin sopimuksiin osallistuu riittävä määrä sijoituspalveluyrityksiä, jotka tekevät sitovia hintatarjouksia kilpailukykyisin hinnoin, minkä vuoksi markkinoilla on säännölliseltä ja jatkuvalta pohjalta likviditeettiä vähimmäistason jatkuvan kaupankäyntiajan, ottaen huomioon vallitsevat markkinaolosuhteet ja säännöt, paitsi jos tällainen vaatimus ei ole kyseisellä säännellyllä markkinalla käytävän kaupan luonteen ja laajuuden perusteella asianmukainen. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännelty markkina tekee säännellyn markkinan ja sijoituspalveluyrityksen välillä sitovan kirjallisen sopimuksen tällaiseen järjestelyyn osallistumiseen liittyvistä velvollisuuksista, mukaan lukien mutta ei yksinomaan likviditeetin tarjoaminen. Säännellyn markkinan on seurattava ja valvottava, noudattavatko sijoituspalveluyritykset tällaisten sitovien kirjallisten sopimusten vaatimuksia. Säännellyn markkinan on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle sitovan kirjallisen sopimuksen sisällöstä ja saatava toimivaltainen viranomainen vakuuttuneeksi siitä, että se noudattaa tämän kohdan vaatimuksia.

EAMV laatii ohjeita olosuhteista, joissa sijoituspalveluyritys on velvollinen tekemään tässä kohdassa tarkoitetun markkinatakaussopimuksen, ja se voi laatia ohjeita tällaisten sopimusten sisällöstä.

1 b.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyllä markkinalla on käytössä tehokkaat järjestelmät, menettelyt ja järjestelyt sen varmistamiseksi, että kaikki jäsenen tai osapuolen järjestelmään viemät toimeksiannot ovat voimassa vähintään 500 millisekunnin ajan eikä niitä voida peruuttaa tai muuttaa kyseisenä aikana.

2.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyllä markkinalla on käytössä tehokkaat järjestelmät, menettelyt ja järjestelyt sellaisten toimeksiantojen hylkäämiseksi, jotka ylittävät ennalta määritetyn volyymin ja hintakynnykset tai ovat selvästi virheellisiä ▌.

2 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyllä markkinalla on valmiudet kaupankäynnin pysäyttämiseksi väliaikaisesti, jos jossakin rahoitusvälineessä tapahtuu merkittävä hinnanmuutos kyseisellä markkinalla tai, kun asianomainen markkinoiden ylläpitäjä ilmoittaa sille tästä, siihen liittyvällä markkinalla lyhyessä ajassa, sekä poikkeuksellisissa tapauksissa minkä tahansa liiketoimen peruuttamiseksi, muuttamiseksi tai korjaamiseksi. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännelty markkina varmistaa, että kaupankäynnin pysäyttämisen parametrit mitoitetaan tavalla, jossa otetaan huomioon eri omaisuuserien lajien ja alalajien likviditeetti, markkinamallin luonne ja käyttäjätyypit ja joka on riittävä asianmukaisen kaupankäynnin merkittävien toimintahäiriöiden välttämiseksi.

Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännelty markkina ilmoittaa kaupankäynnin pysäyttämisen parametrit ja kyseisten parametrien olennaiset muutokset toimivaltaiselle viranomaiselle johdonmukaisella ja vertailukelpoisella tavalla ja että toimivaltainen viranomainen puolestaan ilmoittaa ne EAMV:lle. EAMV julkistaa parametrit verkkosivustollaan. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kun kyseisen välineen likviditeetin kannalta olennainen säännelty markkina pysäyttää kaupankäynnin missä tahansa jäsenvaltiossa, kyseisellä kauppapaikalla on käytössä tarvittavat järjestelmät ja menettelyt sen varmistamiseksi, että se ilmoittaa asiasta toimivaltaisille viranomaisille, jotta voidaan koordinoida markkinoiden laajuisia toimia ja määrittää, onko aiheellista pysäyttää kaupankäynti muissa kauppapaikoissa, joissa välineellä käydään kauppaa, kunnes kaupankäyntiä jatketaan alkuperäisellä markkinalla.

3.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyllä markkinalla on käytössä tehokkaat järjestelmät, menettelyt ja järjestelyt, mukaan lukien edellytys, että jäsenet tai osapuolet huolehtivat algoritmien asianmukaisesta testauksesta, ja ympäristöjen tarjoaminen tällaisen testauksen helpottamiseksi, sen varmistamiseksi, että algoritmiset tai huippunopeat kaupankäyntijärjestelmät eivät voi aikaansaada tai lisätä tavanomaisesta poikkeavaa kaupankäyntiä markkinalla, ja tällaisista algoritmisista tai huippunopeista kaupankäyntijärjestelmistä aiheutuvan tavanomaisesta poikkeavan kaupankäynnin hallinnoimiseksi, mukaan lukien järjestelmät, joilla havaitaan kaikki huippunopeaa tietokoneistettua kaupankäyntiä käyttävät toimeksiannot, rajoitetaan toteuttamattomien toimeksiantojen suhteellista osuutta liiketoimista, jotka jäsen tai osapuoli voi viedä järjestelmään, hidastetaan toimeksiantojen virtaa, jos järjestelmän kapasiteetti uhkaa ylittyä, ja rajoitetaan ja valvotaan markkinalla sallittavaa pienintä mahdollista hinnanmuutosta (tick size).

4.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännelty markkina kieltää jäseniään tai osapuoliaan tarjoamasta sponsoroitua ja kattamatonta markkinoillepääsyä. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että välittömän markkinoillepääsyn sallivalla säännellyllä markkinalla on käytössä tehokkaat järjestelmät, menettelyt ja järjestelyt sen varmistamiseksi, että jäsenet tai osapuolet voivat tarjota kyseisiä palveluja ainoastaan, jos ne ovat tämän direktiivin mukaisesti toimiluvan saaneita sijoituspalveluyrityksiä, että niiden henkilöiden sopivuuteen, joille tätä välitystä voidaan tarjota, sovelletaan asianmukaisesti määriteltyjä kriteerejä ja että jäsenellä tai osapuolella säilyy vastuu toimeksiannoista ja kaupoista, jotka on toteutettu käyttäen kyseistä palvelua.

Jäsenvaltioiden on myös edellytettävä, että säännelty markkina vahvistaa asianmukaiset standardit tällä välityksellä toteutettavan kaupankäynnin riskinhallinnalle ja riskikynnyksille ja pystyy erottamaan ja tarvittaessa lopettamaan välitöntä markkinoillepääsyä käyttävän henkilön toimeksiannot tai kaupankäynnin erillisinä jäsenten tai osapuolten toimeksiannoista tai kaupankäynnistä.

5.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännelty markkina varmistaa, että sen läheisyyspalveluja (co-location services) ▌koskevat säännöt ovat avoimia, tasapuolisia ja syrjimättömiä.

5 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännelty markkina varmistaa, että sen palkkiorakenteet, mukaan lukien toteutuspalkkiot, oheispalkkiot ja mahdolliset alennukset, ovat avoimia, tasapuolisia ja syrjimättömiä ja että ne eivät luo kannustimia toimeksiantojen tekemiseen, muuttamiseen tai peruuttamiseen tai liiketoimien toteuttamiseen tavalla, joka lisää tavanomaisesta poikkeavaa kaupankäyntiä tai markkinoiden väärinkäyttöä. Jäsenvaltioiden on erityisesti edellytettävä, että säännelty markkina asettaa markkinatakausvelvoitteita yksittäisille osakkeille tai soveltuvalle osakekorille vastineeksi myönnettävistä alennuksista, vahvistaa korkeamman palkkion sellaisen toimeksiannon tekemisestä, joka myöhemmin peruutetaan, kuin toteutetusta toimeksiannosta ja vahvistaa korkeamman palkkion osapuolille, joilla on suuri peruutettujen toimeksiantojen osuus toteutettuihin toimeksiantoihin verrattuna, jotta voidaan ottaa huomioon järjestelmän kapasiteettiin kohdistuva ylimääräinen rasitus.

Jäsenvaltioiden on sallittava, että säännelty markkina mukauttaa peruutettuja toimeksiantoja koskevia palkkioitaan sen mukaan, miten kauan toimeksianto oli voimassa, ja mitoittaa palkkiot kuhunkin rahoitusvälineeseen, johon niitä sovelletaan.

6.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyn markkinan toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä kyseinen säännelty markkina antaa toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot tarjouskirjastaan tai pääsyn tarjouskirjaansa, jotta se voi valvoa kaupankäyntiä.

7.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tässä artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja joilla erityisesti

   a) varmistetaan säänneltyjen markkinoiden kaupankäyntijärjestelmien häiriönsietokyky ja riittävä kapasiteetti;
   c) määritetään toteuttamattomien toimeksiantojen suurin ▌suhteellisuus osuus liiketoimista, jonka säännellyt markkinat voivat hyväksyä, ottaen huomioon rahoitusvälineen likviditeetin;
   d) määritetään olosuhteet, joissa voisi olla aiheellista hidastaa toimeksiantojen virtaa;
   e) varmistetaan, että läheisyyspalvelut ja palkkiorakenteet ovat tasapuolisia ja syrjimättömiä ja että palkkiorakenteet eivät luo kannustimia tavanomaisesta poikkeavaan kaupankäyntiin tai markkinoiden väärinkäyttöön;
   e a) määritetään, milloin säännelty markkina on kyseisen välineen likviditeetin kannalta olennainen;
   e b) varmistetaan, että markkinatakausjärjestelyt ovat tasapuolisia ja syrjimättömiä, ja vahvistetaan vähimmäistason markkinatakausvelvoitteet, jotka säännellyn markkinan on määrättävä suunnitellessaan markkinatakausjärjestelyä, sekä olosuhteet, joissa vaatimus markkinatakausjärjestelyn käytöstä ei ole asianmukainen;
   e c) varmistetaan algoritmien asianmukainen testaus, jotta algoritmiset tai huippunopeat kaupankäyntijärjestelmät eivät voi aikaansaada tai lisätä tavanomaisesta poikkeavaa kaupankäyntiä markkinalla.

51 a artikla

Hinnanmuutokset

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännelty markkina hyväksyy hinnanmuutosjärjestelyjä osakkeita, talletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja, todistuksia ja muita vastaavia rahoitusvälineitä varten sekä sellaisia muita rahoitusvälineitä varten, joista laaditaan teknisiä sääntelystandardeja 4 kohdan mukaisesti.

2.  Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen hinnanmuutosjärjestelyjen on oltava sellaisia, että

   a) ne mitoitetaan rahoitusvälineiden likviditeettiprofiiliin eri markkinoilla ja keskimääräiseen osto- ja myyntihinnan erotukseen ottaen huomioon, että on suotavaa mahdollistaa kohtuullisen vakaat hinnat hintaerojen kaventamista edelleen tarpeettomasti rajoittamatta;
   b) niissä mukautetaan hinnanmuutos asianmukaisesti kuhunkin rahoitusvälineeseen.

3.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa täsmennetään pienimmät mahdolliset hinnanmuutokset tai hinnanmuutosjärjestelyt tiettyjä osakkeita, talletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja, todistuksia ja muita vastaavia rahoitusvälineitä varten, kun tämä on tarpeen markkinoiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi, 2 kohdassa säädettyjen tekijöiden sekä välineiden hinnan, hintaerojen ja likviditeetin syvyyden mukaisesti.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](57).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

4.  EAMV voi laatia teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa täsmennetään pienimmät mahdolliset hinnanmuutokset tai hinnanmuutosjärjestelyt tiettyjä muita kuin 3 kohdassa lueteltuja rahoitusvälineitä varten, kun tämä on tarpeen markkinoiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi, 2 kohdassa säädettyjen tekijöiden sekä välineiden hinnan, hintaerojen ja likviditeetin syvyyden mukaisesti.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

51 b artikla

Yritysten kellojen synkronisointi

1.  Jäsenvaltioiden on vaadittava, että kaikki kauppapaikat ja niiden osallistujat synkronoivat kellot, joita ne käyttävät tallentamaan kaikkien raportoitavien tapahtumien päivämäärän ja kellonajan.

2.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa täsmennetään tarkkuustaso, jolla kellot olisi synkronisoitava noudattaen kansainvälisiä normeja.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään […](58).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 4]

52 artikla

Rahoitusvälineiden ottaminen kaupankäynnin kohteeksi

1.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava säännellyt markkinat laatimaan selkeät ja avoimet säännöt rahoitusvälineiden ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi.

Näillä säännöillä on varmistettava, että rahoitusvälineillä, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla, voidaan käydä kauppaa hyvää kauppatapaa noudattaen, asianmukaisesti ja tehokkaasti ja, jos kyseessä ovat siirtokelpoiset arvopaperit, että ne ovat vapaasti luovutettavissa.

2.  Johdannaisten osalta säännöillä on varmistettava erityisesti se, että johdannaissopimuksen sisältö mahdollistaa kyseisen sopimuksen asianmukaisen hinnoittelun ja toimivat selvitysedellytykset.

3.  Edellä 1 ja 2 kohdassa asetettujen velvollisuuksien lisäksi jäsenvaltioiden on velvoitettava säännelty markkina ottamaan käyttöön ja ylläpitämään toimivia järjestelyjä sen varmistamiseksi, että säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteeksi otettujen siirtokelpoisten arvopaperien liikkeeseenlaskijat noudattavat alkuperäistä, jatkuvaa tai tapauskohtaista julkistamista koskevia Euroopan unionin oikeuden mukaisia velvollisuuksiaan.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säännelty markkina ottaa käyttöön järjestelyt, joilla helpotetaan sen jäsenten tai osapuolten pääsyä Euroopan unionin oikeuden nojalla julkistettaviin tietoihin.

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säännellyt markkinat ovat toteuttaneet tarpeelliset järjestelyt voidakseen tarkastaa säännöllisesti, että niiden kaupankäynnin kohteiksi hyväksymät rahoitusvälineet ovat kaupankäynnin kohteeksi ottamista koskevien vaatimusten mukaiset.

5.  Siirtokelpoinen arvopaperi, joka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla, voidaan tämän jälkeen ottaa kaupankäynnin kohteeksi muilla säännellyillä markkinoilla, jopa ilman liikkeeseenlaskijan suostumusta, direktiivin 2003/71/EY asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Säännellyn markkinan on ilmoitettava liikkeeseenlaskijalle, että sen arvopapereilla käydään kauppaa kyseisellä säännellyllä markkinalla. Liikkeeseenlaskijalla ei ole velvollisuutta antaa 3 kohdan mukaisia tietoja säännellylle markkinalle, jolla tapahtuvan kaupankäynnin kohteeksi liikkeeseenlaskijan arvopaperit on otettu ilman sen suostumusta.

6.  Komissio hyväksyy 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla

   a) määritetään eri rahoitusvälineluokkien ominaispiirteet, jotka säännellyn markkinan on otettava huomioon arvioitaessa sitä, onko väline laskettu liikkeeseen tavalla, joka on sopusoinnussa kaupankäynnin kohteeksi ottamiselle säännellyn markkinan ylläpitämillä markkinasegmenteillä 1 kohdan toisessa alakohdassa asetettujen vaatimusten kanssa,
   b) selvennetään ne järjestelyt, jotka säännellyn markkinan on toteutettava, jotta sen katsotaan täyttäneen velvoitteensa tarkastaa, että siirtokelpoisen arvopaperin liikkeeseenlaskija noudattaa alkuperäistä, jatkuvaa tai tapauskohtaista julkistamista koskevia Euroopan unionin oikeuden mukaisia velvollisuuksiaan, ja
   c) selvennetään ne järjestelyt, jotka säännellyn markkinan on tehtävä 3 kohdan mukaisesti helpottaakseen jäsentensä tai osapuolten pääsyä Euroopan unionin oikeuden mukaisesti julkistettuihin tietoihin.

53 artikla

Rahoitusvälineellä käytävän kaupan keskeyttäminen ja lopettaminen

1.  Säännellyn markkinan ylläpitäjä voi keskeyttää kaupankäynnin niillä rahoitusvälineillä tai poistaa kaupankäynnin kohteista ne rahoitusvälineet, jotka eivät enää ole säännellyn markkinan sääntöjen mukaisia, paitsi jos tällainen toimenpide todennäköisesti aiheuttaa merkittävää haittaa sijoittajien eduille tai markkinan asianmukaiselle toiminnalle; tällä ei kuitenkaan rajoiteta toimivaltaisen viranomaisen oikeutta vaatia 72 artiklan d ja e alakohdan mukaisesti rahoitusvälineen kaupan keskeyttämistä tai kaupankäynnin lopettamista kyseisellä rahoitusvälineellä.

Jäsenvaltioiden on velvoitettava säännellyn markkinan ylläpitäjä, joka keskeyttää tai lopettaa kaupankäynnin rahoitusvälineellä, julkistamaan päätöksensä, ilmoittamaan siitä muille samalla rahoitusvälineellä kauppa käyville säännellyille markkinoille, monenkeskisille kaupankäyntijärjestelmille ja organisoiduille kaupankäyntijärjestelmille ja toimittamaan asiaan liittyvät tiedot toimivaltaiselle viranomaiselle. Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kyseiset tiedot muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

Komission asetuksen (EY) N:o 1287/2006 2 artiklan 7 alakohdassa tarkoitetun asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on vaadittava mahdollisimman pian keskeyttämään tai lopettamaan kaupankäynti rahoitusvälineellä säännellyillä markkinoilla, monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä ja organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä, joiden toimintaa ne valvovat, ja vaadittava myös sen keskeyttämistä tai lopettamista 2 kohdan mukaisesti, jos keskeyttäminen tai lopettaminen johtuu siitä, ettei liikkeeseenlaskijasta tai rahoitusvälineestä ole annettu tietoja.

2.  Toimivaltaisen viranomaisen, joka vaatii kaupankäynnin keskeyttämistä tai lopettamista rahoitusvälineellä yhdellä tai useammalla säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä 1 kohdan mukaisesti, on välittömästi julkistettava päätöksensä ja toimitettava tiedot EAMV:lle ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava keskeyttämään tai lopettamaan kaupankäynti rahoitusvälineellä säännellyillä markkinoilla, monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä ja organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä, joiden toimintaa ne valvovat, paitsi jos sijoittajien eduille ja sisämarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle aiheutuu todennäköisesti tästä merkittävää haittaa.

3.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten ja julkistamisen muodon ja aikataulun määrittämiseksi.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](59).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

4.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa luetellaan olosuhteet, joista aiheutuu ▌merkittävää haittaa sijoittajien eduille, määritellään 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu ilmaisu ”mahdollisimman pian” ja sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta ja määritetään 1 kohdassa tarkoitettuun liikkeeseenlaskijaa tai rahoitusvälinettä koskevien tietojen ilmoittamatta jättämiseen liittyvät kysymykset, mukaan lukien rahoitusvälineellä käytävän kaupan keskeyttämisen lopettamiseksi tarvittava menettely.

54 artikla

Säänneltyjä markkinoita koskeva yhteistyö ja tiedonvaihto

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyn markkinan ylläpitäjä ilmoittaa viipymättä muiden säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjille yksittäiseen rahoitusvälineeseen liittyvästä

   a) tavanomaisesta poikkeavasta kaupankäynnistä;

▌ja

   c) järjestelmän toimintahäiriöistä.

1 a.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyn markkinan ylläpitäjä, joka havaitsee toiminnan, johon voi liittyä asetuksen (EU) N:o .../... [markkinoiden väärinkäyttöä koskeva asetus] soveltamisalaan kuuluvaa markkinoiden väärinkäyttöä, ilmoittaa tästä viipymättä kyseisen asetuksen 16 artiklan mukaisesti nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle tai elimelle, jolle on siirretty toimivaltaisen viranomaisen valtuudet kyseisen asetuksen 17 artiklan mukaisesti, reaaliaikaisen markkinoiden välisen valvonnan helpottamiseksi.

2.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään erityiset olosuhteet, jotka edellyttävät 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](60).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

55 artikla

Pääsy säännellylle markkinalle

1.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava säännelty markkina laatimaan ja panemaan täytäntöön säännellyn markkinan jäsenyyttä tai sille pääsyä koskevat objektiivisiin perusteisiin perustuvat avoimet ja syrjimättömät säännöt ja pitämään ne voimassa.

2.  Näissä säännöissä on määriteltävä markkinan jäsenten tai osapuolien velvollisuudet, jotka johtuvat

   a) säännellyn markkinan muodosta ja hallinnoinnista,
   b) markkinalla toteutettaviin liiketoimiin liittyvistä säännöistä,
   c) markkinalla toimivien sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten henkilökunnalle asetettavista ammatillisista vaatimuksista,
   d) muille jäsenille tai osapuolille kuin sijoituspalveluyrityksille ja luottolaitoksille 3 kohdan mukaisesti asetettavista ehdoista, ja
   e) säännellyllä markkinalla toteutettujen liiketoimien selvitystä koskevista säännöistä ja menettelyistä.

3.  Säännellyt markkinat voivat hyväksyä jäseniksi tai osapuoliksi sijoituspalveluyrityksiä, luottolaitoksia, joille on direktiivin 2006/48/EY mukaisesti myönnetty toimilupa, ja muita henkilöitä,

   a) jotka ovat riittävän hyvämaineisia,
   b) joilla on riittävät kaupankäyntivalmiudet ja -taidot ja riittävä kokemus,
   c) joilla on tarvittaessa asianmukaiset toimintaa koskevat järjestelyt, ja
   d) joilla on hoitamaansa tehtävään nähden riittävät resurssit ottaen huomioon eri rahoitusjärjestelyt, joita säännelty markkina on saattanut ottaa käyttöön sen takaamiseksi, että liiketoimet selvitetään asianmukaisesti.

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei jäsenten ja osapuolten tarvitse säännellyllä markkinalla toteutettujen liiketoimien osalta soveltaa toisiinsa tämän direktiivin 24, 25, 27 ja 28 artiklassa säädettyjä velvoitteita. Säännellyn markkinan jäsenten tai osapuolten on kuitenkin täytettävä 24, 25, 27 ja 28 artiklan mukaiset asiakkaisiinsa kohdistuvat velvollisuudet silloin, kun ne toteuttavat toimeksiantoja asiakkaidensa lukuun säännellyllä markkinalla.

5.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säännellyn markkinan jäsenyyttä tai sille pääsyä koskevissa säännöissä annetaan sijoituspalveluyrityksille ja luottolaitoksille mahdollisuus osallistua markkinalle suoraan tai etäkauppaa käymällä.

6.  Jäsenvaltioiden on ilman oikeudellisia tai hallinnollisia lisävaatimuksia annettava toisiin jäsenvaltioihin sijoittautuneille säännellyille markkinoille mahdollisuus toteuttaa omalla alueellaan tarvittavia järjestelyjä, joilla helpotetaan jäsenvaltion alueelle sijoittautuneiden etäkäyttäjien ja markkinoiden etätoimijoiden kaupankäyntiä ja pääsyä kyseisille markkinoille.

Säännellyn markkinan on ilmoitettava kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle jäsenvaltio, jossa se aikoo ottaa tällaiset järjestelyt käyttöön. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kuukauden kuluessa tieto tästä jäsenvaltiolle, jossa säännelty markkina aikoo ottaa tällaiset järjestelyt käyttöön. EAMV voi pyytää saada tutustua näihin tietoihin asetuksen (EU) N:o 1095/2010 35 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen ja siinä asetettujen edellytysten mukaisesti.

Säännellyn markkinan kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä ja kohtuullisessa ajassa toimitettava tiedot kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden säännellyn markkinan jäsenten tai osapuolten henkilöllisyydestä.

7.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava säännellyn markkinan ylläpitäjä toimittamaan säännellyn markkinan toimivaltaisille viranomaisille säännöllisesti luettelo säännellyn markkinan jäsenistä ja osapuolista.

56 artikla

Säännellyn markkinan sääntöjen ja muiden oikeudellisten velvollisuuksien noudattamisen valvonta

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyt markkinat toteuttavat ja ylläpitävät toimivia järjestelyjä ja menettelyjä valvoakseen säännöllisesti, että näiden markkinoiden jäsenet ja osapuolet noudattavat niiden sääntöjä. Säänneltyjen markkinoiden on valvottava tehtyjä ja peruutettuja toimeksiantoja sekä jäsentensä tai osapuoltensa näiden markkinoiden järjestelmiä käyttäen toteuttamia liiketoimia ▌, jotta voidaan havaita kyseisten markkinoiden sääntöjen rikkomiset, tavanomaisesta poikkeava kaupankäynti tai toiminta, johon voi liittyä markkinoiden väärinkäyttöä, ja annettava käyttöön tarvittavat resurssit sen varmistamiseksi, että tällainen seuranta on tehokasta.

2.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava säänneltyjen markkinoiden ylläpitäjät ilmoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle järjestelmän sääntöjen merkittävästä rikkomisesta tai tavanomaisesta poikkeavasta kaupankäynnistä tai toiminnasta, johon voi liittyä markkinoiden väärinkäyttöä. Jäsenvaltioiden on lisäksi velvoitettava säännellyn markkinan ylläpitäjä toimittamaan asiaa koskevat tiedot viipymättä väärinkäyttöä kyseisellä säännellyllä markkinalla koskevan tutkinnan ja syytetoimien osalta toimivaltaiselle viranomaiselle sekä avustamaan sitä kaikin tavoin säännellyn markkinan järjestelmissä esiintyvän tai niiden kautta tapahtuvan markkinoiden väärinkäytön tutkinnassa ja syytetoimissa.

57 artikla

Keskusvastapuolta ja selvitysjärjestelmiä koskevat säännökset

1.  Jäsenvaltiot eivät saa estää säänneltyjä markkinoita ryhtymästä tarpeellisiin järjestelyihin toisen jäsenvaltion alueella toimivan keskusvastapuolen tai selvitysyhteisön ja selvitysjärjestelmän kanssa markkinaosapuolten kyseisten markkinoiden järjestelmien puitteissa toteuttamien joidenkin tai kaikkien kauppojen päätökseen saattamiseksi.

2.  Säännellyn markkinan toimivaltainen viranomainen ei saa vastustaa toisen jäsenvaltion alueella toimivan keskusvastapuolen, selvitysyhteisöjen ja/tai -järjestelmien käyttämistä, paitsi jos tämän osoitetaan olevan välttämätöntä kyseisen säännellyn markkinan asianmukaisen toiminnan ylläpitämiseksi ja ottaen huomioon selvitysjärjestelmille 39 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset.

Tarpeettoman päällekkäisen valvonnan ehkäisemiseksi toimivaltainen viranomainen ottaa huomioon selvitysjärjestelmien valvojina toimivien kansallisten keskuspankkien tai muiden kyseisten järjestelmien suhteen toimivaltaisten valvontaviranomaisten jo suorittaman selvitysjärjestelmän valvonnan.

58 artikla

Luettelo säännellyistä markkinoista

Kunkin jäsenvaltion on laadittava luettelo säännellyistä markkinoista, joiden kotijäsenvaltio se on, ja toimitettava tämä luettelo muille jäsenvaltioille ja EAMV:lle. Samalla tavalla on tiedotettava kaikista tähän luetteloon tehdyistä muutoksista. EAMV julkistaa kaikista säännellyistä markkinoista laaditun luettelon verkkosivuillaan ja pitää sen ajan tasalla.

IV OSASTO

POSITIOLIMIITIT JA -TARKASTUKSET SEKÄ RAPORTOINTI

59 artikla

Positiolimiitit ja -tarkastukset

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säännellyt markkinat sekä monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ylläpitäjät, jotka ottavat kaupankäynnin kohteeksi hyödykejohdannaisia tai käyvät niillä kauppaa, soveltavat limiittejä niiden sopimusten tai positioiden määrään, jotka yksittäiset markkinoiden jäsenet tai osapuolet voivat tehdä tai pitää hallussaan tietyn ajan kuluessa, ▌jotta voidaan

   a) tukea likviditeettiä;
   b) estää markkinoiden väärinkäyttö;
   c) tukea asianmukaista hinnoittelua ja selvitysedellytyksiä;
   c a) edistää johdannaisten hintojen ja kohde-etuutena olevan hyödykkeen käteishintojen lähentymistä toimituskuukauden aikana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hinnanmuodostusta kohde-etuutena olevan hyödykkeen markkinoilla;
   c b) estää markkinoita vääristävien positioiden muodostuminen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja limiittejä on sovellettava sekä kohde-etuus luovuttaen että nettoarvon tilityksellä toteutettaviin sopimuksiin, niiden on oltava avoimia ja syrjimättömiä, ja niissä on täsmennettävä henkilöt, joihin niitä sovelletaan, ja mahdolliset poikkeukset sekä otettava huomioon markkinaosapuolten luonne ja koostumus ja se, miten ne käyttävät kaupankäynnin kohteeksi otettuja sopimuksia. Niissä on määritettävä selkeät määrälliset kynnykset, kuten henkilöiden tietyn ajan kuluessa ottamien tai hallussaan pitämien nettomääräisten positioiden sallittu enimmäismäärä, ottaen huomioon johdannaismarkkinoiden ominaispiirteet, kuten likviditeetti, ja kyseisten hyödykemarkkinoiden ominaispiirteet, kuten tuotanto- ja kulutusmallit sekä kuljetus markkinoille. Niitä ei saa soveltaa positioihin, jotka objektiivisesti mitattavasti vähentävät kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä.

1 a.  Sellaisia positioita varten, jotka objektiivisesti mitattavasti vähentävät kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä, on otettava käyttöön positiotarkastusjärjestelmä. Säänneltyjen markkinoiden sekä monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ylläpitäjien on tehtävä positiotarkastus seuraavien vaatimusten mukaisesti:

   a) säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien jäsenet ja osapuolet ilmoittavat vastaavalle kauppapaikalle yksityiskohtaiset tiedot positioistaan 60 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
   b) säännellyt markkinat sekä monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ylläpitäjät voivat pyytää jäseniltä ja osapuolilta tietoja hyödykejohdannaissopimuksen tekemisen kautta syntyneen position tai vastuun kokoa tai tarkoitusta koskevasta merkityksellisestä dokumentaatiosta;
   c) analysoituaan a ja b alakohdan mukaisesti saadut tiedot säännellyt markkinat sekä monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ylläpitäjät voivat vaatia kyseisiä markkinoiden jäseniä tai osapuolia toteuttamaan toimenpiteitä tai ryhtyä itse toimenpiteisiin hyödykejohdannaisten position tai vastuun koon pienentämiseksi tai poistamiseksi, jos tämä on tarpeen kyseisten markkinoiden eheyden ja asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi;
   d) analysoituaan a ja b alakohdan mukaisesti saadut tiedot säännellyt markkinat sekä monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ylläpitäjät voivat, jos c alakohdan mukaiset toimenpiteet ovat riittämättömiä, rajoittaa markkinoiden jäsenten tai osapuolten kykyä tehdä hyödykejohdannaissopimuksia, esimerkiksi asettamalla syrjimättömiä lisälimiittejä positioille, joita jäsenet tai osapuolet voivat tehdä tietyn ajan kuluessa, jos tämä on tarpeen 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamisen tai asianomaisten markkinoiden eheyden ja asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi;
   e) säännellyt markkinat, monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät ja organisoidut kaupankäyntijärjestelmät ilmoittavat 2 kohdan mukaisesti toimivaltaisille viranomaisille b–d alakohdan mukaisesti saamansa yksityiskohtaiset tiedot ja toimenpiteet, joihin on ryhdytty;
   f) Toimivaltaiset viranomaiset yhdistävät eri kauppapaikoista saadut tiedot ja vaativat tarvittaessa markkinoiden jäseniä tai osapuolia vähentämään kokonaispositiotaan 3 kohdan mukaisesti.

1 b.  Säännellyt markkinat sekä monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ylläpitäjät, jotka ottavat kaupankäynnin kohteeksi hyödykejohdannaisia tai käyvät niillä kauppaa, voivat määrätä lisäjärjestelyjä niiden sopimusten ja positioiden osalta, joille asetetaan limiittejä 1 kohdan mukaisesti, jos tämä on tarpeen kyseisten markkinoiden eheyden ja asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myös vaatia säänneltyjä markkinoita sekä monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ylläpitäjiä, jotka ottavat kaupankäynnin kohteeksi hyödykejohdannaisia tai käyvät niillä kauppaa, määräämään tällaisia lisäjärjestelyjä, jos se on tarpeen markkinoiden eheyden ja asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi.

2.  Säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen yksityiskohtaiset tiedot positiolimiiteistä tai -tarkastuksista. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava kyseiset tiedot EAMV:lle, joka julkaisee verkkosivustollaan tietokannan, joka sisältää tiivistetyt tiedot voimassa olevista positiolimiiteistä, ja pitää tätä tietokantaa yllä.

2 a.  EAMV:n on määräajoin tutkittava tämän artiklan 2 kohdan ja 60 artiklan 1 ja 1 a kohdan mukaisesti saadut tiedot ja arvioitava, ovatko toimenpiteet tarpeen sellaisia positioita varten, jotka objektiivisesti mitattavasti vähentävät kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä, tämän artiklan 1 a kohdassa säädettyjen toimenpiteiden lisäksi markkinoiden eheyden ja asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi.

Jos EAMV katsoo tällaisten toimenpiteiden olevan tarpeen, sen on annettava komissiolle perusteltu raportti, jossa kuvataan ehdotetut toimenpiteet ja perustellaan niiden tarve, ja toimitettava kyseinen raportti viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään 1 kohdassa tarkoitetut limiitit ja täsmennetään 1 a kohdassa tarkoitettua positiotarkastusta, erityisesti limiittejä niiden sopimusten tai nettomääräisten positioiden määrälle, jotka henkilö voi tehdä tai pitää hallussaan tietyn ajanjakson kuluessa, menetelmät välittömästi tai välillisesti henkilöiden hallussa olevien positioiden laskemiseksi, tällaisten limiittien soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien kokonaispositio eri kauppapaikoissa, sekä perusteet sen määrittämiseksi, voidaanko position katsoa vähentävän kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä.

Limiiteissä, joissa on myös erotettava toisistaan markkinaosapuolten luokat, ja positiotarkastuksissa on otettava huomioon 1 ja 1 a kohdassa tarkoitetut edellytykset ja säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien vahvistamat säännöt.

EAMV toimittaa avoimen julkisen kuulemisen jälkeen nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](61).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

Teknisissä sääntelystandardeissa määritetyt limiitit ja positiotarkastukset ovat ensisijaisia niihin toimenpiteisiin nähden, joita toimivaltaiset viranomaiset voivat toteuttaa tämän direktiivin 72 artiklan g alakohdan nojalla.

4.  Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa asettaa limiittejä ▌, jotka ovat 3 kohdan nojalla vahvistettuja limiittejä tai järjestelyjä rajoittavampia, paitsi poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa ne ovat objektiivisesti perusteltuja ja oikeasuhteisia ottaen huomioon kyseessä olevan markkinan likviditeetti ja markkinoiden asianmukainen toiminta. Rajoitukset ovat voimassa aluksi enintään kuusi kuukautta alkaen päivästä, jona ne julkaistaan asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen verkkosivustolla. Kyseinen rajoitus voidaan uusia enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan, jos rajoituksen perustelut edelleen pätevät. Jos rajoitusta ei uusita kuuden kuukauden ajanjakson päättyessä, se lakkaa olemasta voimassa ilman eri toimenpiteitä.

Hyväksyessään limiittejä, jotka ovat rajoittavampia kuin 3 kohdan mukaisesti toteutetut toimenpiteet, toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava tästä EAMV:lle. Ilmoituksessa on annettava rajoittavampien limiittien perustelut. EAMV antaa 24 tunnin kuluessa lausunnon siitä, katsooko se toimenpiteen tarpeelliseksi kyseisessä poikkeuksellisessa tapauksessa. Lausunto julkaistaan EAMV:n verkkosivustolla.

Jos toimivaltainen viranomainen asettaa EAMV:n lausunnon vastaisia limiittejä, sen on viipymättä julkaistava verkkosivustollaan ilmoitus, jossa selitetään kaikilta osin sen syyt tähän.

60 artikla

Positioista ilmoittaminen kaupankäyntiä hoitavien henkilöiden luokkien mukaan

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säännellyt markkinat, monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät ja organisoidut kaupankäyntijärjestelmät, jotka ottavat kaupankäynnin kohteeksi hyödykejohdannaisia tai päästöoikeuksia tai niiden johdannaisia taikka käyvät näillä kauppaa,

   a) julkistavat viikoittain ilmoituksen eri luokkiin kuuluvien kaupankäyntiä hoitavien henkilöiden hallussaan pitämistä kokonaispositioista niiden eri rahoitusvälineiden osalta, joilla käydään kauppaa niiden kauppapaikoissa 3 kohdan mukaisesti, ja toimittavat kyseisen ilmoituksen toimivaltaiselle viranomaiselle ja EAMV:lle;
   b) annettava toimivaltaiselle viranomaiselle pyynnöstä täydellinen erittely minkä tahansa tai kaikkien markkinajäsenten tai -osapuolten positioista, myös mahdollisista asiakkaiden lukuun hallussa pidetyistä positioista.
   Edellä olevan a alakohdan mukaista velvoitetta sovelletaan ainoastaan, jos sekä kaupankäyntiä hoitavien henkilöiden määrä että heidän tiettyyn rahoitusvälineeseen liittyvät avoimet positionsa ylittävät vähimmäiskynnykset.

1 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hyödykejohdannaisilla tai päästöoikeuksilla tai niiden johdannaisilla kauppapaikan ulkopuolella kauppaa käyvät sijoituspalveluyritykset toimittavat toimivaltaiselle viranomaiselle pyynnöstä täydellisen erittelyn positioistaan asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] 23 artiklan ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 1227/2011 8 artiklan mukaisesti.

2.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun julkistamisen mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyt markkinat, monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät ja organisoidut kaupankäyntijärjestelmät ilmoittavat vastaavalle kauppapaikalle yksityiskohtaiset tiedot positioistaan reaaliajassa, myös mahdollisista asiakkaiden lukuun hallussa pidetyistä positioista.

3.  Säännellyn markkinan, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän on luokiteltava jäsenet, osapuolet ja niiden asiakkaat kaupankäyntiä hoitavina henkilöinä heidän pääasiallisen liiketoimintansa luonteen mukaan ja ottaen huomioon mahdolliset sovellettavat toimiluvat joko

   a) direktiivissä 2004/39/EY määriteltyinä sijoituspalveluyrityksinä tai direktiivissä 2006/48/EY määriteltyinä luottolaitoksina;
   b) sijoitusrahastoina, joko direktiivissä 2009/65/EY määriteltynä siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavana yrityksenä (yhteissijoitusyritys) tai direktiivissä 2011/61/EU määriteltynä vaihtoehtoisena sijoitusrahastojen hoitajana;
   c) muina rahoituslaitoksina, kuten direktiivissä 2009/138/EY määriteltyinä vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksinä ja direktiivissä 2003/41/EY määriteltyinä ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavina laitoksina;
   d) kaupallisina yrityksinä;
   e) päästöoikeuksien tai niiden johdannaista tapauksessa toiminnanharjoittajina, joilla on direktiivin 2003/87/EY mukaisia velvoitteita.
   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa ilmoituksissa on täsmennettävä pitkien ja lyhyiden positioiden lukumäärä kaupankäyntiä hoitavien henkilöiden luokan mukaan, niissä edellisen ilmoituksen jälkeen tapahtuneet muutokset, auki olevien sopimusten kokonaismäärä (total open interest) kussakin luokassa sekä kaupankäyntiä hoitavien henkilöiden määrä kussakin luokassa.
   Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa ja 1 a kohdassa tarkoitetuissa ilmoituksissa on myös erotettava toisistaan
   a) sellaisiksi positioiksi katsottavat positiot, jotka objektiivisesti mitattavasti vähentävät kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä; ja
   b) muut positiot.

4.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa ja 1 a kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten muodon ja 2 kohdan mukaisesti toimitettavien tietojen sisällön määrittämiseksi.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](62).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

Päästöoikeuksien tai niiden johdannaista tapauksessa ilmoituksen toimittaminen ei rajoita direktiivin 2003/87/EY mukaisia toiminnanharjoittajien velvoitteita.

4 a.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia, joilla täsmennetään toimenpiteet, joilla edellytetään kaikkien 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen ilmoitusten toimittamista EAMV:lle määräajankohtana viikoittain, jotta EAMV voi julkaista ne keskitetysti.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...]*.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

5.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joilla täsmennetään 1 kohdan viimeisessä alakohdassa tarkoitetut kynnykset ja 3 kohdassa tarkoitetut jäsenten, osapuolten ja asiakkaiden luokat.

5 a.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia, joilla täsmennetään toimenpiteet, joilla edellytetään kaikkien 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen ilmoitusten toimittamista EAMV:lle määräajankohtana viikoittain, jotta EAMV voi julkaista ne keskitetysti.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](63).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

V OSASTO

TIETOPALVELUT

1 JAKSO

TIETOPALVELUJEN TARJOAJIEN TOIMILUPAMENETTELYT

61 artikla

Toimilupavaatimus

1.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että liitteessä I olevassa D osassa mainittujen tietopalvelujen tarjoaminen säännöllisenä ammatti- tai liiketoimintana on etukäteisen luvan varaista tämän jakson säännösten mukaisesti. Tällaisen luvan myöntää 69 artiklan mukaisesti nimetty kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on annettava kaikkien markkinoiden ylläpitäjien ylläpitää hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan ja hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän tietopalveluja, edellyttäen että tarkistetaan etukäteen, että ne noudattavat tämän osaston säännöksiä. Kyseinen palvelu on sisällytettävä niiden toimilupaan.

3.  Jäsenvaltioiden on rekisteröitävä kaikki tietopalvelujen tarjoajat. Rekisterin on oltava yleisön saatavilla, ja sen on sisällettävä tiedot niistä palveluista, joiden tarjoamiseen tietopalvelujen tarjoajalla on toimilupa. Se on saatettava säännöllisesti ajan tasalle. Jokaisesta toimiluvasta on ilmoitettava EAMV:lle.

EAMV laatii luettelon kaikista Euroopan unionissa olevista tietopalvelujen tarjoajista. Luettelo sisältää tiedot niistä palveluista, joiden tarjoamiseen tietopalvelujen tarjoajalla on toimilupa, ja se on saatettava säännöllisesti ajan tasalle. EAMV julkaisee luettelon verkkosivustollaan ja pitää sen ajan tasalla.

Jos toimivaltainen viranomainen on peruuttanut toimiluvan 64 artiklan mukaisesti, peruuttaminen julkistetaan luettelossa viiden vuoden ajan.

62 artikla

Toimiluvan laajuus

1.  Kotijäsenvaltion on varmistettava, että toimiluvassa yksilöidään se tietopalvelu, jonka tarjoamiseen tietopalvelun tarjoajalla on lupa. Jos tietopalvelujen tarjoaja haluaa laajentaa liiketoimintansa muihin tietopalveluihin, sen on haettava toimilupansa laajentamista.

2.  Toimilupa on voimassa koko Euroopan unionissa, ja tietopalvelujen tarjoaja voi sen nojalla tarjota niitä palveluja, mihin sillä on toimilupa, kaikkialla Euroopan unionissa.

63 artikla

Toimiluvan myöntämisessä ja epäämisessä noudatettavat menettelyt

1.  Toimivaltainen viranomainen ei saa myöntää toimilupaa, ennen kuin ja niin kauan kuin se on täysin varmistunut siitä, että hakija täyttää kaikki tämän direktiivin nojalla annettujen säännösten mukaiset vaatimukset.

2.  Tietopalvelujen tarjoajan on annettava kaikki sellaiset tiedot, mukaan luettuna toimintasuunnitelma, joista käyvät ilmi muun muassa suunnitellut palvelumuodot ja organisaatiorakenne ja joita toimivaltainen viranomainen tarvitsee varmistuakseen siitä, että tietopalvelujen tarjoaja on toimiluvan myöntämisajankohtana toteuttanut kaikki tarvittavat järjestelyt tämän osaston säännösten mukaisten velvollisuuksiensa täyttämiseksi.

3.  Hakijalle on ilmoitettava kuuden kuukauden kuluessa kaikki vaadittavat tiedot sisältävän hakemuksen jättämisestä, onko toimilupa myönnetty.

4.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään

   a) toimivaltaisille viranomaisille 2 kohdan mukaisesti toimitettavat tiedot, mukaan lukien toimintasuunnitelma;
   b) jäljempänä 65 artiklan 4 kohdan mukaisiin ilmoituksiin sisällytettävät tiedot.

EAMV toimittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](64).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

5.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen määrittämiseksi 2 kohdassa ja 65 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tietojen toimittamista varten.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](65).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

64 artikla

Toimiluvan peruuttaminen

Toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa tietopalvelujen tarjoajalle myönnetyn toimiluvan, jos tietopalvelujen tarjoaja

   a) ei käytä toimilupaa 12 kuukauden kuluessa, nimenomaisesti luopuu siitä tai ei ole tarjonnut tietopalveluja kuuden edeltävän kuukauden aikana, paitsi jos kyseinen jäsenvaltio on määrännyt, että näissä tapauksissa toimilupa raukeaa;
   b) on saanut toimiluvan valheellisen ilmoituksen perusteella tai millä tahansa muilla epärehellisillä keinoilla;
   c) ei enää täytä niitä edellytyksiä, joiden perusteella toimilupa on myönnetty;
   d) on vakavalla tai järjestelmällisellä tavalla rikkonut tämän direktiivin säännöksiä.

65 artikla

Tietopalvelujen tarjoajan ylintä hallintoelintä koskevat vaatimukset

1.  ▌Tietopalvelujen tarjoajan ylimmän hallintoelimen jäsenten on aina oltava riittävän hyvämaineisia, ▌heillä on oltava riittävä tietämys, taidot ja kokemus, ja heidän on käytettävä riittävästi aikaa tehtäviensä hoitamiseen.

Ylimmällä hallintoelimellä on oltava kokonaisuutena riittävä tietämys, taidot ja kokemus, jotta se voi ymmärtää tietopalvelujen tarjoajan toimintaa. ▌Ylimmän hallintoelimen kunkin jäsenen on toimittava rehellisesti, lahjomattomasti ja riippumattomasti, jotta hän voi tehokkaasti arvioida ja kyseenalaistaa toimivan johdon päätöksiä.

Jos markkinoiden ylläpitäjä, joka hakee toimilupaa hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan tai hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän ylläpitämiseen, ja hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan ja hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän ylimmän hallintoelimen jäsenet ovat samat kuin säännellyn markkinan ylimmän hallintoelimen jäsenet, kyseisten henkilöiden katsotaan täyttävän ensimmäisessä alakohdassa säädetyt vaatimukset

2.  EAMV laatii viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](66) ohjeita 1 kohdassa tarkoitetun ylimmän hallintoelimen jäsenten sopivuuden arvioinnista ottaen huomioon heidän eri asemansa ja tehtävänsä sekä tarpeen välttää eturistiriitoja ylimmän hallintoelimen jäsenten ja hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan tai hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän käyttäjien välillä.

2 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun ylimmän hallintoelimen jäsenen väitetään rikkoneen tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] säännöksiä tai tehneen rikoksen niiden soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, häntä vastaan voidaan henkilökohtaisesti aloittaa rikos- tai siviilioikeudellinen menettely, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien soveltamista.

3.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava tietopalvelujen tarjoaja ilmoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle kaikki ylimmän hallintoelimensä jäsenet ja kaikki jäsenten vaihdokset ja antamaan kaikki tarpeelliset tiedot sen arvioimiseksi, noudattaako tietopalvelujen tarjoaja tämän artiklan 1 kohdan säännöksiä.

4.  Tietopalvelujen tarjoajan ylimmän hallintoelimen on voitava varmistaa, että tietopalvelujen tarjoajaa johdetaan terveellä ja järkevällä tavalla, joka edistää markkinoiden eheyttä ja sen asiakkaiden etuja.

5.  Toimivaltaisen viranomaisen on evättävä toimilupa, jos se ei ole vakuuttunut siitä, että tietopalvelujen tarjoajan tulevaa liiketoimintaa tosiasiallisesti johtava henkilö tai henkilöt ovat riittävän hyvämaineisia, tai jos on osoitettavissa objektiivisia syitä, joiden perusteella voidaan katsoa ehdotettujen yritysjohdon muutosten vaarantavan tietopalvelujen tarjoajan terveen ja järkevän liikkeenjohdon sekä sen asiakkaiden etujen ja markkinoiden eheyden asianmukaisen huomioonoton.

2 JAKSO

HYVÄKSYTTYJÄ JULKISTAMISJÄRJESTELYJÄ KOSKEVAT EDELLYTYKSET

66 artikla

Toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset

1.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä on käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 19 ja 20 artiklassa vaadittujen tietojen julkistamiseksi teknisten mahdollisuuksien mukaan reaaliajassa kohtuullisin kaupallisin ehdoin. Tiedot on annettava käyttöön maksutta 15 minuuttia liiketoimen julkistamisen jälkeen. Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että hyväksytty julkistamisjärjestely pystyy tehokkaasti ja johdonmukaisesti levittämään tällaiset tiedot siten, että ne saadaan käyttöön nopeasti, syrjimättömästi ja sellaisessa muodossa, että ne voidaan konsolidoida muista lähteistä saataviin vastaaviin tietoihin.

1 a.  Hyväksytyn julkistamisjärjestelyn 1 kohdan mukaisesti julkistamien tietojen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

   a) rahoitusvälineen tunniste;
   b) hinta, jolla liiketoimi tehtiin;
   c) liiketoimen volyymi;
   d) liiketoimen tekoajankohta;
   e) liiketoimen ilmoittamisajankohta;
   f) liiketoimen hinnan merkintätapa;
   g) kauppapaikka tai kauppojen sisäinen toteuttaja, jossa liiketoimi toteutettiin, tai muussa tapauksessa koodi ”OTC”;
   h) soveltuvin osin maininta siitä, että liiketoimeen sovellettiin erityisehtoja.

2.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että hyväksytty julkistamisjärjestely pitää yllä ja käyttää tehokkaita hallintojärjestelyjä, joiden avulla se voi välttää eturistiriidat asiakkaidensa kanssa. Erityisesti sellaisen hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, joka on myös markkinoiden ylläpitäjä tai sijoituspalveluyritys, on käsiteltävä kaikkia kerättyjä tietoja syrjimättömästi ja pidettävä yllä ja käytettävä asianmukaisia järjestelyjä eri liiketoimintalohkojen erottamiseksi toisistaan.

3.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä on käytössä vakaa turvajärjestelmä, joka on suunniteltu varmistamaan tiedonsiirron turvallisuus, minimoimaan tiedon turmeltumisen ja luvattoman saannin riski ja estämään tietojen vuotaminen ennen julkistamista. Hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä on oltava riittävät resurssit ja varmuusjärjestelyt palvelujensa tarjoamiseksi ja ylläpitämiseksi jatkuvasti.

4.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä on käytössä järjestelmät, joiden avulla voidaan tarkistaa tehokkaasti kaupankäynti-ilmoitusten täydellisyys, yksilöidä puutteet ja ilmeiset virheet sekä pyytää uudelleenlähettämistä virheellisten ilmoitusten tapauksessa.

5.  Jotta voidaan varmistaa 1 kohdan johdonmukainen yhdenmukaistaminen, EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään yhteiset muodot, tietoja koskevat vaatimukset ja tekniset järjestelyt, joiden avulla tiedot voidaan konsolidoida muiden tietojen kanssa 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

EAMV toimittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](67).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

6.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 98 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa selvennetään 1 kohdassa tarkoitetut kohtuulliset kaupalliset ehdot tietojen julkistamiseksi.

7.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 98 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään

   a) millä tavoin hyväksytty julkistamisjärjestely voi noudattaa 1 kohdassa tarkoitettua tiedonantovelvollisuutta;
   b) edellä olevan 1 kohdan nojalla julkistettavien tietojen sisältö.

3 JAKSO

KONSOLIDOITUJEN KAUPANKÄYNTITIETOJEN TARJOAJIA KOSKEVAT EHDOT

67 artikla

Toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset

1.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajalla on käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt, joiden avulla asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 5 ja 19 artiklan mukaisesti julkistetut tiedot voidaan kerätä, konsolidoida jatkuvaksi sähköiseksi tietovirraksi ja antaa yleisön saataville teknisten mahdollisuuksien mukaan reaaliajassa kohtuullisin kaupallisin ehdoin, mukaan lukien vähintään seuraavat tiedot:

   a) rahoitusvälineen tunniste;
   b) hinta, jolla liiketoimi tehtiin;
   c) liiketoimen volyymi;
   d) liiketoimen tekoajankohta;
   e) liiketoimen ilmoittamisajankohta;
   f) liiketoimen hinnan merkintätapa;
   g) kauppapaikka tai kauppojen sisäinen toteuttaja, jossa liiketoimi toteutettiin, tai muussa tapauksessa koodi ”OTC”;
   g a) soveltuvin osin automatisoitu kaupankäyntijärjestelmä, jolla liiketoimi luotiin;
   h) soveltuvin osin maininta siitä, että liiketoimeen sovellettiin erityisehtoja.

Tiedot on annettava käyttöön maksutta 15 minuuttia liiketoimen julkistamisen jälkeen. Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoaja pystyy tehokkaasti ja johdonmukaisesti levittämään tällaiset tiedot siten, että ne saadaan käyttöön nopeasti, syrjimättömästi ja sellaisessa muodossa, että markkinaosapuolet voivat käyttää niitä helposti.

2.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajalla on käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt, joiden avulla asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 9 ja 20 artiklan mukaisesti julkistetut tiedot voidaan kerätä, konsolidoida jatkuvaksi sähköiseksi tietovirraksi ja antaa yleisön saataville teknisten mahdollisuuksien mukaan reaaliajassa kohtuullisin kaupallisin ehdoin, mukaan lukien vähintään seuraavat tiedot:

   a) rahoitusvälineen tunniste tai tunnistetiedot;
   b) hinta, jolla liiketoimi tehtiin;
   c) liiketoimen volyymi;
   d) liiketoimen tekoajankohta;
   e) liiketoimen ilmoittamisajankohta;
   f) liiketoimen hinnan merkintätapa;
   g) kauppapaikka tai kauppojen sisäinen toteuttaja, jossa liiketoimi toteutettiin, tai muussa tapauksessa koodi ”OTC”;
   h) soveltuvin osin maininta siitä, että liiketoimeen sovellettiin erityisehtoja.

Tiedot on annettava käyttöön maksutta 15 minuuttia liiketoimen julkistamisen jälkeen. Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoaja pystyy tehokkaasti ja johdonmukaisesti levittämään tällaiset tiedot siten, että ne saadaan käyttöön nopeasti, syrjimättömästi ja sellaisissa yleisesti hyväksytyissä muodoissa, jotka ovat yhteentoimivia ja helposti markkinaosapuolten käytettävissä.

3.  Kotijäsenvaltion on velvoitettava konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoaja varmistamaan, että tarjotut tiedot kootaan kaikista säännellyistä markkinoista, monenkeskisistä kaupankäyntijärjestelmistä ja hyväksytyistä julkistamisjärjestelyistä ja niiden rahoitusvälineiden osalta, jotka täsmennetään 8 kohdan c alakohdan mukaisissa delegoiduissa säädöksissä.

4.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajat pitävät yllä ja käyttävät tehokkaita hallintojärjestelyjä, joiden avulla voidaan välttää eturistiriidat. Erityisen sellaisen markkinoiden ylläpitäjän tai hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, joka myös tarjoaa konsolidoituja kaupankäyntitietoja, on käsiteltävä kaikkia kerättyjä tietoja syrjimättömästi ja pidettävä yllä ja käytettävä asianmukaisia järjestelyjä eri liiketoimintalohkojen erottamiseksi toisistaan.

5.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajalla on käytössä vakaa turvajärjestelmä, joka on suunniteltu varmistamaan tiedonsiirron turvallisuus sekä minimoimaan tiedon turmeltumisen ja luvattoman saannin riski. Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajalla on riittävät resurssit ja varmuusjärjestelyt palvelujensa tarjoamiseksi ja ylläpitämiseksi jatkuvasti.

6.  Jotta voidaan varmistaa 1 ja 2 kohdan johdonmukainen yhdenmukaistaminen, EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa määritetään asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 5, 9, 19 ja 20 artiklan mukaisesti julkistettavia tietoja koskevat vaatimukset ja muoto, mukaan lukien rahoitusvälineen tunniste, hinta, volyymi, ajankohta, hinnan merkintätapa, kauppapaikan tunniste ja maininnat liiketoimen erityisehdoista samoin kuin tekniset järjestelyt, joilla edistetään tietojen tehokasta ja johdonmukaista levitystä siten, että ne ovat helposti markkinaosapuolten saatavissa ja käytettävissä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, sekä sellaisten markkinoiden tehokuutta lisäävien lisäpalvelujen yksilöiminen, joita konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoaja voisi suorittaa.

EAMV toimittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](68) asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 5 ja 19 artiklan mukaisesti julkistettavien tietojen osalta ja viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](69)* asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 9 ja 20 artiklan mukaisesti julkistettavien tietojen osalta.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

7.  Komissio antaa 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joilla selvennetään 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut kohtuulliset kaupalliset ehdot pääsyn antamiseksi tietovirtoihin.

8.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joilla täsmennetään

   a) millä tavoin konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoaja voi noudattaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua tiedonantovelvollisuutta;
   b) edellä olevien 1 ja 2 kohdan nojalla julkistettavien tietojen sisältö;
   c) ▌rahoitusvälineet, joita koskevat tiedot on tarjottava tietovirrassa;
   d) muut keinot, joilla varmistetaan, että konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajien julkistamat tiedot ovat johdonmukaisia ja että ne mahdollistavat kattavan kartoituksen ja ristiinviittaukset vastaavien muista lähteistä saatavien tietojen kanssa sekä tietojen yhdistämisen Euroopan unionin tasolla.

67 a artikla

Yhtenäinen konsolidoitu tietokanta

1.  EAMV toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](70)** lausunnon asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] 5 ja 19 artiklan mukaisesti julkaistujen kaupankäynnin jälkeisten laadukkaiden tietojen saatavuudesta konsolidoidussa muodossa koko markkinoista helppokäyttöisesti ja kohtuullisin kustannuksin.

2.  Jos EAMV katsoo, että 5 ja 19 artiklan mukaisesti julkaistuja kaupankäynnin jälkeisiä tietoja ei ole saatavilla tai tiedot eivät ole laadukkaita tai kata koko markkinoita, EAMV antaa kielteisen lausunnon.

3.  Komissio antaa kolmen kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun kielteisen lausunnon vastaanottamisesta 94 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen toimenpiteistä, joilla täsmennetään 5 ja 19 artiklan mukaisesti julkaistujen kaupankäynnin jälkeisten konsolidoitujen kaupankäyntitietojen hallinnasta vastaavan yhden yhteisön perustamista.

4.  EAMV antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](71) lausunnon asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] 9 ja 20 artiklan mukaisesti julkaistujen kaupankäynnin jälkeisten laadukkaiden tietojen saatavuudesta konsolidoidussa muodossa koko markkinoista helppokäyttöisesti ja kohtuullisin kustannuksin.

5.  Jos EAMV katsoo, että 9 ja 20 artiklan mukaisesti julkaistuja kaupankäynnin jälkeisiä tietoja ei ole saatavilla tai tiedot eivät ole laadukkaita tai kata koko markkinoita, EAMV antaa kielteisen lausunnon.

6.  Komissio antaa kolmen kuukauden kuluessa 5 kohdassa tarkoitetun kielteisen lausunnon vastaanottamisesta 94 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen toimenpiteistä, joilla täsmennetään 9 ja 20 artiklan mukaisesti julkaistujen kaupankäynnin jälkeisten konsolidoitujen kaupankäyntitietojen hallinnasta vastaavan yhden yhteisön perustamista.

4 JAKSO

HYVÄKSYTTYJÄ ILMOITUSJÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT EHDOT

68 artikla

Toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset

1.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 23 artiklassa vaadittujen tietojen ilmoittamiseksi mahdollisimman nopeasti ja viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. Nämä tiedot on ilmoitettava asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 23 artiklan vaatimusten mukaisesti kohtuullisin kaupallisin ehdoin.

2.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että hyväksytty ilmoitusjärjestelmä pitää yllä ja käyttää tehokkaita hallintajärjestelyjä, joiden avulla se voi estää eturistiriidat asiakkaidensa kanssa. Erityisesti sellaisen hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän, joka on myös markkinoiden ylläpitäjä tai sijoituspalveluyritys, on käsiteltävä kaikkia kerättyjä tietoja syrjimättömästi ja pidettävä yllä ja käytettävä asianmukaisia järjestelyjä eri liiketoimintalohkojen erottamiseksi toisistaan.

3.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on käytössä vakaa turvajärjestelmä, joka on suunniteltu varmistamaan tiedonsiirron turvallisuus, minimoimaan tiedon turmeltumisen ja luvattoman saannin riski ja estämään tietojen vuotaminen ▌. Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on riittävät resurssit ja varmuusjärjestelyt palvelujensa tarjoamiseksi ja ylläpitämiseksi jatkuvasti.

4.  Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on käytössä järjestelmät, joiden avulla voidaan tarkistaa tehokkaasti liiketoimia koskevien ilmoitusten täydellisyys, yksilöidä puutteet ja ilmeiset virheet sekä pyytää uudelleenlähettämistä virheellisten ilmoitusten tapauksessa.

5.  Komissio hyväksyy 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joilla selvennetään 1 kohdassa tarkoitetut kohtuulliset kaupalliset ehdot tietojen ilmoittamiseksi.

VI OSASTO

TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET

I LUKU

NIMEÄMINEN, VALTUUDET JA OIKEUSSUOJAMENETTELYT

69 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen

1.  Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset hoitamaan kutakin asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] ja tämän direktiivin eri säännöksistä johtuvaa tehtävää. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille kunkin tehtävän täytäntöönpanosta vastaava toimivaltainen viranomainen ja viranomaisten mahdollinen tehtävänjako.

2.  Edellä 1 kohdassa mainittujen toimivaltaisten viranomaisten on oltava julkisia viranomaisia. Tällä ei kuitenkaan rajoiteta mahdollisuutta siirtää tehtäviä muille elimille silloin, kun siitä on nimenomaisesti säädetty 29 artiklan 4 kohdassa.

Tehtävien siirtäminen muille yksiköille kuin 1 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille ei ole mahdollista julkisen vallan tai harkintavallan käytön osalta. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat ennen siirtoa asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yksiköllä, jolle tehtävät aiotaan siirtää, on riittävä toimintakyky ja voimavarat kaikkien tehtävien hoitamiseen ja että tehtävät siirretään vain, jos siirrettyjen tehtävien hoitaminen on selkeästi määritelty ja vahvistettu asiakirjoin, joissa nimetään siirrettävät tehtävät ja edellytykset, joiden mukaisesti tehtävät on suoritettava. Näihin edellytyksiin kuuluu lauseke, joka velvoittaa kyseisen yksikön toimimaan ja järjestäytymään siten, että ei synny eturistiriitaa ja että siirrettyjen tehtävien suorittamisesta saatuja tietoja ei käytetä epäoikeudenmukaisesti tai kilpailun estämiseen. Lopullinen vastuu tämän direktiivin ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden noudattamisesta kuuluu 1 kohdan mukaisesti nimetylle yhdelle tai useammalle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, EAMV:lle ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille kaikista tehtävien siirtoa koskevista järjestelyistä tehtävien siirron tarkat edellytykset mukaan luettuina.

3.  EAMV julkistaa luettelon 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista toimivaltaisista viranomaisista verkkosivuillaan ja pitää sen ajan tasalla.

70 artikla

Samassa jäsenvaltiossa olevien viranomaisten välinen yhteistyö

Jos jäsenvaltio nimeää useamman kuin yhden toimivaltaisen viranomaisen panemaan täytäntöön jonkin tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] säännöksen, kunkin viranomaisen tehtävät on määriteltävä selvästi ja niiden on toimittava tiiviissä yhteistyössä.

Kunkin jäsenvaltion on edellytettävä, että tällaista yhteistyötä harjoitetaan myös tässä direktiivissä tai asetuksessa (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten ja sen luotto- ja muiden rahoituslaitosten, eläkerahastojen, yhteissijoitusyritysten, vakuutus- ja jälleenvakuutusedustajien ja vakuutusyritysten valvonnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välillä.

Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat keskenään tietoja, jotka ovat olennaisia tai merkityksellisiä niille kuuluvien tehtävien ja velvollisuuksien hoitamiseksi.

71 artikla

Toimivaltaisille viranomaisille annettavat valtuudet

1.  Toimivaltaiselle viranomaiselle on annettava kaikki valvonta- ja tutkintavaltuudet, jotka ovat tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi. Se käyttää tällaisia valtuuksia kansallisessa lainsäädännössä asetetuissa rajoissa

   a) suoraan tai yhdessä muiden viranomaisten kanssa;
   b) omalla vastuullaan antamalla valtuudet elimille, joille tehtävät on siirretty 69 artiklan 2 kohdan mukaisesti; tai
   c) saattamalla asian toimivaltaisen oikeusviranomaisen käsiteltäväksi.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja valtuuksia on käytettävä kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja niihin on kuuluttava vähintään oikeus

   a) saada tutustua kaikkiin asiakirjoihin, 16 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu kirjanpito mukaan lukien, joilla on merkitystä valvontatehtävien suorittamisen kannalta, niiden muodosta riippumatta, ja saada jäljennös niistä;
   b) vaatia tietojen toimittamista kaikilta henkilöiltä ja tarvittaessa kutsua henkilö kuultavaksi tietojen saamiseksi;
   c) tehdä tarkastuksia paikalla;
   c a) harjoittaa haamuasiointia;
   d) vaatia sijoituspalveluyritysten hallussa olevia tallenteita puheluista ja tietoliikenteestä tai 16 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua vastaavaa kirjanpitoa, jos voidaan perustellusti epäillä, että tällaisilla tarkastuksen kohteeseen liittyvillä tallenteilla voi olla merkitystä todistettaessa, että sijoituspalveluyritys on rikkonut tämän direktiivin mukaisia velvoitteitaan; nämä tallenteet saavat kuitenkin koskea vain sen viestinnän sisältöä, johon ne liittyvät, kun tällaisten tallenteiden luovuttaminen on sopusoinnussa unionin ja kansallisen tietosuojalainsäädännön kanssa;
   d a) vaatia omaisuuden jäädyttämistä ja/tai takavarikoimista;
   e) pyytää ammattitoiminnan väliaikaista kieltämistä;
   f) vaatia toimiluvan saaneiden sijoituspalveluyritysten ja säänneltyjen markkinoiden tilintarkastajia toimittamaan tietoja;
   g) siirtää asioita syytteeseen pantaviksi;
   h) sallia tilintarkastajien tai asiantuntijoiden suorittamat tarkastukset ja tutkinnat;
   i) vaatia toimittamaan tietoja ja muun muassa kaikkea merkityksellistä dokumentaatiota keneltä tahansa henkilöltä hyödykejohdannaissopimuksen tekemisen kautta syntyneen position tai vastuun koosta ja tarkoituksesta sekä kaikista varoista tai veloista kyseisellä markkinalla.

3.  Jos tämän artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettu, 16 artiklan 7 kohdassa tarkoitetussa muodossa olevia puhelin- ja tietoliikennetietoja koskeva pyyntö edellyttää kansallisten sääntöjen mukaisesti oikeusviranomaisen lupaa, tällaista lupaa on pyydettävä. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä.

4.  Tämän artiklan mukaisia valvonta- ja tutkintavaltuuksia käyttäen kerättyjen henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava direktiivin 95/46/EY säännöksiä.

72 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten käyttöön annettavat korjaustoimenpiteet

Toimivaltaisen viranomaisen käyttöön on annettava kaikki valvontaan liittyvät korjaustoimenpiteet, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien hoitamiseksi. Niillä on kansallisessa lainsäädännössä asetetuissa rajoissa vähintään seuraavat valtuudet, joita ne voivat käyttää 71 artiklan 1 kohdassa säädetyin tavoin

   a) vaatiakseen sellaisen käytännön tai menettelytavan lopettamista, joka on ristiriidassa asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] säännösten ja tämän direktiivin kansallisten täytäntöönpanosäännösten kanssa, ja ollakseen toistamatta kyseistä käytäntöä tai menettelytapaa;
   b) vaatiakseen omaisuuden jäädyttämistä ja/tai takavarikoimista;
   c) toteuttaakseen toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että sijoituspalveluyritykset ja säännellyt markkinat täyttävät jatkuvasti lakisääteiset vaatimukset;
   d) vaatiakseen rahoitusvälineellä käytävän kaupan keskeyttämistä;
   e) vaatiakseen rahoitusvälineen kaupan lopettamista joko säännellyillä markkinoilla tai muilla kauppapaikoilla;
   f) pyytääkseen ketä tahansa henkilöä, joka on toimittanut tietoja 71 artiklan 2 kohdan i alakohdan mukaisesti, toteuttamaan sen jälkeen toimenpiteitä position tai vastuun koon pienentämiseksi;
   g) rajoittaakseen kenen tahansa henkilön tai henkilöjen ryhmän mahdollisuuksia tehdä hyödykejohdannaissopimuksia muun muassa asettamalla syrjimättömästi rajoituksia positioille tai johdannaissopimusten määrälle kohde-etuutta kohti, jotka tietty henkilöiden ryhmä voi tehdä tietyn ajanjakson aikana, jos tämä on tarpeen kyseisten markkinoiden eheyden ja asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi;
   h) antaakseen julkisia ilmoituksia;
   h a) vaatiakseen korvauksen maksamista tai muiden korjaustoimenpiteiden toteuttamista, jotta voidaan korjata taloudelliset tappiot tai muut vahingot, joita sijoittajalle on aiheutunut tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] vastaisen käytännön tai menettelytavan seurauksena;
   h b) keskeyttääkseen sijoitustuotteiden markkinoinnin tai myynnin, jos asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] 32 artiklassa säädetyt ehdot täyttyvät tai jos sijoituspalveluyritys ei ole kehittänyt tai soveltanut tehokasta tuotteiden hyväksyntää koskevaa menettelyä tai ei ole muuten noudattanut tämän direktiivin 16 artiklan 3 kohdan säännöksiä;
   h c) vaatiakseen luonnollisen henkilön erottamista sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän ylimmästä hallintoelimestä.

73 artikla

Hallinnolliset seuraamukset

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaiset viranomaiset voivat määrätä aiheellisia hallinnollisia seuraamuksia ja toimenpiteitä, jos asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] säännöksiä tai tämän direktiivin kansallisia täytäntöönpanosäännöksiä rikotaan, ja varmistettava, että niitä sovelletaan. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nämä toimenpiteet ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos velvoitteita sovelletaan sijoituspalveluyrityksiin ja markkinoiden ylläpitäjiin, hallinnollisia seuraamuksia ja toimenpiteitä voidaan rikkomustapauksessa soveltaa sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien ylimmän hallintoelimen jäseniin ja keneen tahansa muuhun luonnolliseen tai oikeushenkilöön, jotka kansallisen lainsäädännön nojalla on vastuussa rikkomuksesta.

3.  Jäsenvaltioiden on toimitettava EAMV:lle vuosittain yhdistetyt tiedot kaikista 1 ja 2 kohdan mukaisesti toteutetuista hallinnollisista toimenpiteistä ja seuraamuksista. EAMV julkaisee nämä tiedot vuosikertomuksessa.

4.  Jos toimivaltainen viranomainen on julkistanut hallinnollisen toimenpiteen tai seuraamuksen, sen on ilmoitettava tästä samanaikaisesti EAMV:lle.

5.  Jos julkistettu seuraamus koskee tämän direktiivin mukaisesti toimiluvan saanutta sijoituspalveluyritystä, EAMV lisää maininnan julkistetusta seuraamuksesta 5 artiklan 3 kohdalla perustettuun sijoituspalveluyritysten rekisteriin.

5 a.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia, jotka koskevat tässä artiklassa tarkoitettujen tietojen toimittamismenettelyjä ja muotoa.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](72).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

74 artikla

Seuraamusten julkistaminen

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että toimivaltaiset viranomaiset julkistavat ilman aiheetonta viivytystä kaikki seuraamukset tai toimenpiteet, jotka määrätään asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] säännösten tai tämän direktiiviin kansallisten täytäntöönpanosäännösten rikkomisesta, mukaan lukien tiedot rikkomuksen tyypistä ja luonteesta sekä rikkomuksesta vastuussa olevien henkilöiden nimet, jollei julkistaminen vakavasti vaaranna rahoitusmarkkinoiden vakautta. Jos julkistaminen aiheuttaisi suhteetonta vahinkoa osapuolille, toimivaltaisten viranomaisten on julkistettava seuraamukset ilman nimiä.

75 artikla

Toimilupavaatimuksen ja muiden säännösten rikkominen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden laeissa, asetuksissa tai hallinnollisissa määräyksissä vahvistetaan seuraamuksia vähintään seuraavissa tapauksissa:

   a) sijoituspalveluja tarjotaan tai sijoitustoimintaa harjoitetaan ammattimaisesti säännöllisenä ammatti- tai liiketoimintana ilman etukäteen hankittua lupaa 5 artiklan vastaisesti;
   b) sijoituspalveluyrityksestä hankitaan suoraan tai välillisesti määräosuus tai tätä määräosuutta lisätään suoraan tai välillisesti siten, että hankkijan osuus äänistä tai osakepääomasta on vähintään 20, 30 tai 50 prosenttia, taikka siten, että sijoituspalveluyrityksestä tulee hankkijan tytäryritys, jäljempänä 'ehdotettu hankinta', ilmoittamatta tästä ensin kirjallisesti sen sijoituspalveluyrityksen osalta toimivaltaisille viranomaisille, josta hankkija pyrkii joko hankkimaan määräosuuden tai lisäämään sitä, 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan vastaisesti;
   c) määräosuudesta sijoituspalveluyrityksessä luovutaan suoraan tai välillisesti tai tätä määräosuutta pienennetään siten, että osuus äänistä tai osakepääomasta alittaa 20, 30 tai 50 prosenttia, taikka siten, että sijoituspalveluyritys lakkaa olemasta tytäryritys, ilmoittamatta tästä kirjallisesti toimivaltaisille viranomaisille 11 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan vastaisesti;
   d) sijoituspalveluyritys on saanut toimiluvan antamalla virheellisiä tietoja tai muutoin säännösten vastaisella tavalla ja rikkonut siten 8 artiklan b alakohtaa;
   e) sijoituspalveluyritys ei noudata ylimpään hallintoelimeen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti sovellettavia vaatimuksia;
   f) sijoituspalveluyrityksen ylin hallintoelin ei hoida tehtäviään 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti;
   g) sijoituspalveluyritys, joka saadessaan tietää sellaisista pääomaansa kohdistuvien omistusosuuksien hankinnoista tai luovutuksista, joiden seurauksena omistusosuudet ylittävät tai alittavat minkä tahansa 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kynnysarvon, ei ilmoita näistä hankinnoista tai luovutuksista toimivaltaiselle viranomaiselle ja rikkoo siten 11 artiklan 3 kohdan ensimmäistä alakohtaa;
   h) sijoituspalveluyritys ei ilmoita toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään kerran vuodessa sellaisten osakkeenomistajien tai jäsenten nimiä, joilla on hallussaan määräosuuksia, sekä näiden omistusosuuksien suuruuksia ja rikkoo siten 11 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa;
   i) sijoituspalveluyritys ei sovella jotain toiminnan järjestämistä koskevaa vaatimusta, joka sille on asetettu 16 ja 17 artiklan kansallisissa täytäntöönpanosäännöksissä;
   j) sijoituspalveluyritys ei toteuta toimenpiteitä eturistiriitojen tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi, hallitsemiseksi ja ilmoittamiseksi 23 artiklan kansallisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti;
   k) monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä tai organisoitu kaupankäyntijärjestelmä ei ota käyttöön sääntöjä, menettelyjä ja järjestelyjä tai ei noudata ohjeita 18, 19 ja 20 artiklan kansallisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti;
   l) sijoituspalveluyritys ▌jättää antamatta tietoja tai ilmoituksia asiakkaille ja noudattamatta soveltuvuuden tai asianmukaisuuden arviointiin sovellettavia velvoitteita 24 ja 25 artiklan kansallisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti;
   m) sijoituspalveluyritys hyväksyy tai ottaa vastaan välityspalkkioita, provisioita tai muita rahallisia etuja 19 artiklan 5 ja 6 kohdan kansallisten täytäntöönpanosäännösten vastaisesti;
   n) sijoituspalveluyritys jättää ▌saavuttamatta parhaan mahdollisen tuloksen asiakkaiden toimeksiantojen toteuttamisen kannalta tai ei ota käyttöön järjestelyjä 27 ja 28 artiklan kansallisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti;
   o) säänneltyjä markkinoita ylläpidetään toimilupaa hankkimatta 47 artiklan vastaisesti;
   p) markkinoiden ylläpitäjän ylin hallintoelin ei hoida tehtäviään 48 artiklan 6 kohdan mukaisesti;
   q) säännellyllä markkinalla tai markkinoiden ylläpitäjällä ei ole käytössä järjestelyjä, järjestelmiä, sääntöjä ja menettelyjä eikä riittäviä taloudellisia resursseja 50 artiklan kansallisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti;
   r) säännellyllä markkinalla tai markkinoiden ylläpitäjällä ei ole käytössä järjestelmiä, menettelyjä, järjestelyjä ja sääntöjä eikä säännelty markkina tai markkinoiden ylläpitäjä anna pääsyä tietoihin 51 artiklan kansallisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti tai pane täytäntöön 51 a artiklan mukaisesti vaadittavaa hinnanmuutosjärjestelmää;
   r a) tietopalvelujen tarjoajan ylin hallintoelin ei hoida tehtäviään 65 artiklan mukaisesti;
   r b) hyväksytty julkistamisjärjestely, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoaja tai hyväksytty ilmoitusjärjestelmä ei täytä toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia 66, 67 tai 68 artiklan mukaisesti;
   s) säännelty markkina, markkinoiden ylläpitäjä tai sijoituspalveluyritys jättää ▌julkistamatta tietoja asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 3, 5, 7 ja 9 artiklan mukaisesti;
   t) sijoituspalveluyritys jättää ▌julkistamatta tietoja asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 13, 17, 19 ja 20 artiklan mukaisesti;
   u) sijoituspalveluyritys jättää ▌ilmoittamatta liiketoimia toimivaltaisille viranomaisille asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 23 artiklan mukaisesti;
   v) finanssialan vastapuoli ja finanssialan ulkopuolinen vastapuoli eivät käy kauppaa johdannaisilla kauppapaikoissa asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 24 artiklan mukaisesti;
   w) keskusvastapuoli jättää toistuvasti antamatta pääsyn selvityspalveluihinsa asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 28 artiklan mukaisesti;
   x) säännelty markkina, markkinoiden ylläpitäjä tai sijoituspalveluyritys ei anna pääsyä kauppatietoihinsa asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 29 artiklan mukaisesti;
   y) henkilö, jolla on omistusoikeudet vertailuarvoihin, ei anna pääsyä vertailuarvoihin asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 30 artiklan mukaisesti;
   z) sijoituspalveluyritys markkinoi, jakelee tai myy rahoitusvälineitä tai harjoittaa tietyntyyppistä rahoitustoimintaa tai käytäntöä asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] 31 tai 32 artiklan nojalla määrättyjen kieltojen tai rajoitusten vastaisesti;
   z a) markkinoiden ylläpitäjän tai sijoituspalveluyrityksen ylimpään hallintoelimeen kuuluva luonnollinen henkilö, joka on tietoinen tässä kohdassa tarkoitetuista rikkomisista, päättää olla ilmoittamatta niistä toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa niiden laeissa, asetuksissa tai hallinnollisissa määräyksissä vahvistetaan hallinnollisia seuraamuksia ja toimenpiteitä, joita voidaan soveltaa ja joihin sisältyvät ainakin seuraavat:

   a) julkinen lausuma, jossa ilmoitetaan kyseinen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö ja rikkomuksen luonne;
   b) määräys, jossa kyseistä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä vaaditaan lopettamaan rikkominen ja olemaan toistamatta sitä;
   c) sijoituspalveluyrityksen tapauksessa laitoksen toimiluvan peruuttaminen 8 artiklan mukaisesti;
   d) väliaikainen tai pysyvä kielto, jolla kielletään ketä tahansa sijoituspalveluyrityksen ylimmän hallintoelimen jäsentä tai muuta vastuussa olevana pidettyä luonnollista henkilöä hoitamasta johtotehtäviään sijoituspalveluyrityksissä;
   d a) väliaikainen kielto, jolla kielletään sijoituspalveluyritystä olemasta säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien jäsen tai osapuoli;
   e) kun on kyse oikeushenkilöstä, hallinnolliset taloudelliset seuraamukset, jotka ovat enintään 15 prosenttia oikeushenkilön vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta edellisenä tilikautena; jos oikeushenkilö on emoyrityksen tytäryhtiö, on kyseinen vuotuinen kokonaisliikevaihto johtavan emoyrityksen edellisen tilikauden konsolidoidun tilinpäätöksen mukainen vuotuinen kokonaisliikevaihto;
   f) kun on kyse luonnollisesta henkilöstä, enintään 10 000 000 euron suuruiset hallinnolliset taloudelliset seuraamukset tai niissä jäsenvaltioissa, joissa euro ei ole virallinen valuutta, vastaava arvo kansallisena valuuttana tämän direktiivin voimaantulopäivänä;
   g) hallinnolliset taloudelliset seuraamukset, jotka ovat enintään kymmenen kertaa suuremmat kuin rikkomuksesta saatu taloudellinen hyöty, jos se voidaan määrittää.

2 a.  Jäsenvaltiot voivat antaa toimivaltaisille viranomaisille valtuudet määrätä muuntyyppisiä seuraamuksia tai määrätä seuraamuksia, jotka ylittävät 2 kohdan e, f ja g alakohdassa tarkoitetut määrät, edellyttäen, että ne ovat 76 artiklan mukaisia.

2 b.  Jäsenvaltioiden on annettava toimivaltaisille viranomaisille valtuudet määrätä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia muista kuin 1 kohdassa tarkoitetuista tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] säännösten rikkomisista.

76 artikla

Seuraamusten tehokas soveltaminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että päättäessään hallinnollisten seuraamusten tai toimenpiteiden tyypistä ja hallinnollisten taloudellisten seuraamusten suuruudesta toimivaltaiset viranomaiset ottavat huomioon kaikki merkitykselliset olosuhteet, mukaan lukien seuraavat:

   a) rikkomuksen vakavuus ja kesto;
   b) vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön vastuun aste;
   c) vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellinen vahvuus, jota osoittavat vastuussa olevan oikeushenkilön kokonaisliikevaihto tai vastuussa olevan luonnollisen henkilön vuosiansiot;
   d) vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön saamien voittojen tai välttämien tappioiden suuruus, jos ne ovat määritettävissä;
   e) rikkomuksen kolmansille osapuolille aiheuttamat tappiot, jos ne ovat määritettävissä;
   f) vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön halukkuus tehdä yhteistyötä toimivaltaisen viranomaisen kanssa;
   g) vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön aiemmat rikkomukset.

2.  EAMV antaa viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](73) toimivaltaisille viranomaisille osoitettuja ohjeita hallinnollisten seuraamusten tai toimenpiteiden tyypistä ja hallinnollisten taloudellisten seuraamusten suuruudesta asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan mukaisesti.

2 a.  Tämän artiklan soveltaminen ei rajoita toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia aloittaa rikosoikeudellinen menettely tai määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia, kun niillä on siihen valtuudet kansallisen lainsäädännön nojalla. Mahdollisesti määrätty rikosoikeudellinen seuraamus on otettava huomioon sen lisäksi sovellettavan hallinnollisen seuraamuksen tyyppiä ja suuruutta määritettäessä.

77 artikla

Rikkomuksista ilmoittaminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset luovat tehokkaat mekanismit, joilla kannustetaan raportoimaan toimivaltaisille viranomaisille asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] säännösten ja tämän direktiivin kansallisten täytäntöönpanosäännösten mahdollisista tai tosiasiallisista rikkomisista.

Näihin järjestelyihin on sisällyttävä ainakin seuraavat:

   a) erityismenettelyt ilmoitusten vastaanottamista ja niihin liittyviä jatkotoimia varten;
   b) rahoituslaitosten sellaisten työntekijöiden asianmukainen suojelu, jotka paljastavat rahoituslaitoksessa tehtyjä rikkomuksia, mukaan lukien tarvittaessa anonymiteetti;
   c) sellaisten henkilötietojen suojaaminen, jotka koskevat rikkomuksista ilmoittavaa henkilöä, ja sitä luonnollista henkilöä koskevien henkilötietojen suojaaminen, jonka väitetään olevan vastuussa rikkomuksesta, direktiivissä 95/46/EY vahvistettujen periaatteiden mukaisesti

2.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että rahoituslaitoksilla on käytössään asianmukaiset menettelyt työntekijöitään varten, jotta nämä voivat ilmoittaa rikkomuksista sisäisesti erityisen kanavan kautta.

2 a.  Työntekijää ei saa millään luottamuksellisuutta koskevilla säännöillä estää paljastamasta rahoituslaitoksessa tapahtuneita rikkomuksia. Tietoja, joiden avulla voidaan todistaa rahoituslaitoksessa tapahtuneita rikkomuksia, ei saa enää katsoa luottamuksellisiksi eivätkä tällaisia tietoja ilmaisevat henkilöt saa joutua tietojen ilmaisemisesta vilpittömässä mielessä minkäänlaiseen vastuuseen.

79 artikla

Muutoksenhakuoikeus

1.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että asetuksen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] säännösten nojalla tai tämän direktiivin mukaisesti annettujen lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla tehdyt päätökset on asianmukaisesti perusteltu ja että niiden osalta voidaan hakea muutosta tuomioistuimessa. Oikeus hakea muutosta tuomioistuimessa koskee myös tapauksia, joissa päätöstä kaikki vaadittavat tiedot sisältäneestä toimilupahakemuksesta ei ole tehty kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä.

2.  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kansallisen lainsäädännön mukaisesti myös yhdellä tai useammalla seuraavista elimistä on mahdollisuus kuluttajien etuja ajaakseen saattaa asia kansallista lainsäädäntöä noudattaen tuomioistuimen tai toimivaltaisen hallintoelimen käsiteltäväksi sen varmistamiseksi, että asetusta (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettuja kansallisia säännöksiä sovelletaan:

   a) julkiset elimet tai niiden edustajat;
   b) kuluttajajärjestöt, joilla on oikeutettu etu suojella kuluttajia;
   c) elinkeinoelämän järjestöt, joilla on oikeutettu etu suojella jäseniään.

80 artikla

Sijoittajien valitusten käsittely tuomioistuinten ulkopuolella

1.  Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia elimiä käyttämällä varmistettava tehokkaiden ja toimivien tuomioistuinten ulkopuolisten valitus- ja oikeussuojamenettelyjen käyttöönotto sijoituspalveluyritysten tarjoamia sijoitus- ja oheispalveluja koskevien kuluttajariitojen käsittelemiseksi. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että kaikki sijoituspalveluyritykset liittyvät yhteen tai useampaan tällaiseen kyseisiä valitus- ja oikeussuojamenettelyjä toteuttavaan elimeen.

2.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tällaiset elimet tekevät aktiivisesti yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden vastaavien elinten kanssa rajat ylittävien riitojen ratkaisemiseksi.

3.  Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EAMV:lle 1 kohdassa tarkoitetuista valitus- ja muutoksenhakumenettelyistä, jotka ovat käytettävissä niiden lainkäyttöalueella.

EAMV julkistaa kaikista tuomioistuinten ulkopuolisista menettelyistä laaditun luettelon verkkosivuillaan ja pitää sen ajan tasalla.

81 artikla

Salassapitovelvollisuus

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset, kaikki henkilöt, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet toimivaltaisten viranomaisten tai sellaisten elinten palveluksessa, joille on siirretty tehtäviä 69 artiklan 2 kohdan nojalla, myös toimivaltaisten viranomaisten määräämät tilintarkastajat ja asiantuntijat, ovat salassapitovelvollisia. Ne eivät saa paljastaa näissä tehtävissä mahdollisesti saamiaan luottamuksellisia tietoja ei saa ilmaista muutoin kuin tiivistetysti tai kootusti niin, ettei siitä voida tunnistaa yksittäisiä sijoituspalveluyrityksiä, markkinoiden ylläpitäjiä, säänneltyjä markkinoita tai muuta henkilöä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen rikoslainsäädännön vaatimusten tai tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] muiden säännösten soveltamista.

2.  Kun sijoituspalveluyritys, markkinoiden ylläpitäjä tai säännelty markkina on asetettu konkurssiin tai pakolliseen selvitystilaan, luottamuksellisia tietoja, jotka eivät koske kolmansia osapuolia, voidaan ilmaista siviili- tai kauppaoikeudellisessa menettelyssä, jos se on tarpeen menettelyn toteuttamiseksi.

3.  Tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] nojalla luottamuksellisia tietoja saavilla toimivaltaisilla viranomaisilla, elimillä sekä muilla luonnollisilla tai oikeushenkilöillä kuin toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus käyttää saamiaan tietoja ainoastaan velvollisuuksiensa hoitamiseen, kun kyseessä ovat toimivaltaiset viranomaiset, ja tässä direktiivissä tai asetuksessa (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] tarkoitettujen tehtäviensä hoitamiseen tai, kun kyseessä ovat muut viranomaiset, elimet taikka luonnolliset tai oikeushenkilöt, sitä tarkoitusta varten, johon kyseisiä tietoja niille toimitettiin ja/tai kyseisten tehtävien hoitoon nimenomaan liittyvän hallinnollisen tai oikeudellisen menettelyn yhteydessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen rikoslainsäädännön vaatimusten soveltamista. Tiedot antavan toimivaltaisen viranomaisen tai muun viranomaisen, elimen tai henkilön suostumuksella tiedot vastaanottava viranomainen saa kuitenkin käyttää niitä muihinkin tarkoituksiin.

4.  Tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] nojalla saatuja, vaihdettuja tai toimitettuja luottamuksellisia tietoja koskee tässä artiklassa säädetty salassapitovelvollisuus. Tämä artikla ei kuitenkaan estä toimivaltaisia viranomaisia vaihtamasta tai toimittamasta tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] ja muiden sijoituspalveluyrityksiin, luottolaitoksiin, eläkerahastoihin, yhteissijoitusyrityksiin, vakuutus- ja jälleenvakuutusedustajiin, vakuutusyrityksiin, säänneltyihin markkinoihin tai markkinoiden ylläpitäjiin sovellettavien direktiivien tai asetusten mukaisia tai muuten tiedot välittäneen toimivaltaisen viranomaisen tai muun viranomaisen tai elimen tai luonnollisen tai oikeushenkilön suostumuksella annettuja luottamuksellisia tietoja.

5.  Tämä artikla ei estä toimivaltaisia viranomaisia vaihtamasta tai toimittamasta kansallisen lainsäädännön mukaisesti luottamuksellisia tietoja, joita ei ole saatu muun jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta.

82 artikla

Suhteet tilintarkastajiin

1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä vähimmäisvaatimuksena, että jokainen henkilö, joka on lakisääteisten tilintarkastusten suorittamisesta vastuussa olevien henkilöiden hyväksymisestä 10 päivänä huhtikuuta 1984 annetun neuvoston kahdeksannen direktiivin 84/253/ETY(74) mukaisesti valtuutettu ja joka suorittaa sijoituspalveluyrityksessä yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä 25 päivänä heinäkuuta 1978 annetun neuvoston neljännen direktiivin 78/660/ETY(75) 51 artiklassa, direktiivin 83/349/ETY 37 artiklassa tai direktiivin 2009/65/EY 73 artiklassa tarkoitettua tehtävää tai muuta lakisääteistä tehtävää, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan toimivaltaisille viranomaisille tuota yritystä koskevista seikoista tai päätöksistä, jotka kyseinen henkilö on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan ja jotka saattavat:

   a) olennaisesti rikkoa lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä, joissa asetetaan toimiluvan edellytykset tai jotka koskevat erityisesti sijoituspalveluyritysten toiminnan harjoittamista;
   b) vaikuttaa sijoituspalveluyrityksen toiminnan jatkuvuuteen;
   c) johtaa tilien vahvistamatta jättämiseen tai varaumien esittämiseen.

Tällainen henkilö on velvollinen ilmoittamaan myös seikoista ja päätöksistä, jotka hän saa tietoonsa suorittaessaan jotakin ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua tehtävää yrityksessä, jolla on läheiset sidokset siihen sijoituspalveluyritykseen, jossa hän suorittaa kyseistä tehtävää.

2.  Tietojen ilmaisemista koskevaan sopimukseen tai lainsäädäntöön sisältyvän rajoituksen rikkomisena ei pidetä sitä, että direktiivin 84/253/ETY mukaisella tavalla valtuutettu henkilö vilpittömässä mielessä ilmaisee 1 kohdassa tarkoitetun tiedon tai päätöksen toimivaltaiselle viranomaiselle, eikä tästä saa aiheutua kyseiselle henkilölle seuraamusvastuuta.

II LUKU

JÄSENVALTIOIDEN TOIMIVALTAISTEN VIRANOMAISTEN JA EAMV:N VÄLINEN YHTEISTYÖ

83 artikla

Yhteistyövelvollisuus

1.  Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimittava yhteistyössä keskenään, kun se on niiden tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] mukaisten tehtävien suorittamiseksi tarpeen, käyttäen siihen kaikkia joko tässä direktiivissä tai asetuksessa (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] tai kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä valtuuksiaan.

Toimivaltaisten viranomaisten on avustettava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia. Niiden on erityisesti vaihdettava tietoja ja harjoitettava yhteistyötä tutkinta- tai valvontatoiminnassa.

Yhteistyön ja erityisesti tietojen vaihdon helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi jäsenvaltioiden on nimettävä yksi ainoa toimivaltainen viranomainen tässä direktiivissä ja asetuksessa (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] tarkoitetuksi yhteysviranomaiseksi. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, EAMV:lle ja muille jäsenvaltiolle niiden viranomaisten nimet, jotka on nimetty vastaanottamaan tietojenvaihto- tai yhteistyöpyyntöjä tämän kohdan nojalla. EAMV julkistaa näistä viranomaisista laaditun luettelon verkkosivuillaan ja pitää sen ajan tasalla.

2.  Jos jossakin jäsenvaltiossa toimiluvan saanut säännelty markkina monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä tai organisoitu kaupankäyntijärjestelmä on toteuttanut järjestelyjä vastaanottavassa jäsenvaltiossa ja sen toiminnasta siellä on tullut merkittävää kyseisen vastaanottavan jäsenvaltion arvopaperimarkkinoiden toiminnan ja sijoittajien suojan kannalta vastaanottavan jäsenvaltion arvopaperimarkkinoiden tilanne huomioon ottaen, säännellyn markkinan kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on otettava käyttöön oikeasuhteiset yhteistyöjärjestelyt.

3.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat hallinnolliset ja organisatoriset toimenpiteet 1 kohdassa säädetyn avunannon edistämiseksi.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää valtuuksiaan yhteistyön aikaansaamiseksi myös tapauksissa, joissa tutkinnan kohteena oleva toiminta ei riko mitään kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevaa säännöstä.

4.  Jos toimivaltaisella viranomaisella on perusteltu syy epäillä, että sen valvonnan piiriin kuulumattomat yksiköt harjoittavat tai ovat harjoittaneet tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] säännösten vastaista toimintaa toisen jäsenvaltion alueella, tämän toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava tästä toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja EAMV:lle mahdollisimman seikkaperäisesti. Ilmoituksen vastaanottaneen toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava aiheelliset toimenpiteet. Sen on ilmoitettava asiasta ilmoittaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle ja EAMV:lle asian ratkaisu ja mahdollisuuksien mukaan merkittävät välitoimet. Tämä kohta ei rajoita ilmoituksen tehneen toimivaltaisen viranomaisen toimivaltaa.

5.  Rajoittamatta 1 ja 4 kohdan säännösten soveltamista toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EAMV:lle ja muille toimivaltaisille viranomaisille tiedot

   a) 72 artiklan f alakohdan mukaisista pyynnöistä pienentää position tai vastuun kokoa;
   b) mahdollisista 72 artiklan g alakohdan mukaisista rajoituksista, joilla rajoitetaan henkilöiden mahdollisuuksia tehdä rahoitusvälinettä koskevia sopimuksia.

Ilmoituksen on sisällettävä tarvittaessa tiedot 72 artiklan f alakohdan mukaisesta pyynnöstä, mukaan lukien sen henkilön tai henkilöiden nimet, joille se on osoitettu, ja pyynnön perustelut, sekä 72 artiklan g alakohdan mukaisesti asetettujen rajoitusten laajuudesta, mukaan lukien kyseinen henkilö tai henkilöiden ryhmä, asiaankuuluvat rahoitusvälineet, mahdolliset määrälliset toimenpiteet tai kynnykset, kuten suurin määrä sopimuksia, jotka henkilöt voivat tehdä, tai jäljellä olevia positioita, jotka henkilöillä voi olla, rajoituksen ylittymättä, mahdolliset näihin toimenpiteisiin tai kynnyksiin sovellettavat poikkeukset sekä perustelut.

Ilmoitukset on tehtävä vähintään 24 tuntia ennen kuin toimien tai toimenpiteiden on määrä tulla voimaan. Toimivaltainen viranomainen voi poikkeuksellisissa olosuhteissa tehdä ilmoituksen alle 24 tuntia ennen kuin toimenpiteen on määrä tulla voimaan, jos 24 tuntia etukäteen tehtävä ilmoitus ei ole mahdollinen.

Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, joka vastaanottaa tämän kohdan mukaisen ilmoituksen, voi toteuttaa toimenpiteitä 72 artiklan f tai g alakohdan mukaisesti, jos se katsoo toimenpiteen tarpeelliseksi kyseisen toisen toimivaltaisen viranomaisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toimivaltaisen viranomaisen on myös tehtävä ilmoitus tämän kohdan mukaisesti, jos se aikoo toteuttaa toimenpiteitä.

Jos a tai b alakohdan mukainen toimi koskee tukkukaupan energiatuotteita, toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä ilmoitus myös asetuksella (EY) N:o 713/2009 perustetulle energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolle.

6.  Päästöoikeuksiin liittyen toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä spot- ja huutokauppamarkkinoiden valvonnasta vastaavien julkisten elinten ja toimivaltaisten viranomaisten, rekisterien valvojien ja muiden direktiivin 2003/87/EY noudattamisen valvonnasta vastaavien julkisten elinten kanssa sen varmistamiseksi, että ne saavat konsolidoidun yleiskäsityksen päästöoikeuksien markkinoista.

7.  Siirretään komissiolle valta EAMV:ta kuultuaan hyväksyä 94 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat toimenpiteitä, joilla vahvistetaan perusteet, joiden nojalla muun jäsenvaltion säänneltyjen markkinoiden toiminnan vastaanottavassa jäsenvaltiossa voidaan katsoa olevan merkittävää kyseisen vastaanottavan jäsenvaltion arvopaperimarkkinoiden toiminnan ja sijoittajien suojan kannalta.

1.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen luomiseksi 2 kohdassa tarkoitettuja yhteistyöjärjestelyjä varten.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](76).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

84 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten yhteistyö valvontatoimissa, paikalla tehtävissä tarkastuksissa tai tutkimuksissa

Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi pyytää toisen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista toimimaan yhteistyössä tutkinnan, valvontatoimien tai paikalla tehtävän tarkastuksen yhteydessä. Jos sijoituspalveluyritykset ovat säännellyn markkinan etäkauppaa käyviä jäseniä, säännellyn markkinan toimivaltainen viranomainen voi päättää ottaa niihin suoraan yhteyttä, missä tapauksessa sen on ilmoitettava asiasta etäkauppaa käyvän jäsenen kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Toimivaltaisen viranomaisen saadessa paikalla tehtävää tarkastusta tai tutkintaa koskevan pyynnön, sen on valtuuksiensa sallimissa rajoissa

   a) suoritettava tarkastus tai tutkinta itse; annettava tarkastusta vaatineen viranomaisen suorittaa tarkastus tai tutkinta;
   b) annettava tilintarkastajien tai asiantuntijoiden suorittaa tarkastus tai tutkinta.

2.  Valvontakäytäntöjen lähentämiseksi EAMV voi osallistua valvontakollegioihin, kahden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen asetuksen (EU) N:o 1095/2010 21 artiklan mukaisesti suorittamat paikan päällä tehtävät tarkastukset ja tutkimukset mukaan luettuina.

3.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia, joissa täsmennetään tiedot, jotka toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava tehdessään yhteistyötä tutkimusten, valvontatoimien tai paikan päällä tehtävien tarkastusten yhteydessä.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](77). Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

4.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen luomiseksi toimivaltaisten viranomaisten tutkimusten, valvontatoimien ja paikan päällä tehtävien tarkastusten yhteydessä harjoittamaa yhteistyötä varten.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](78).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

85 artikla

Tietojenvaihto

1.  Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, jotka on 83 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetty tässä direktiivissä tai asetuksessa (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] tarkoitetuiksi yhteysviranomaisiksi, on toimitettava toisilleen välittömästi tiedot, jotka ovat tarpeen 69 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyille toimivaltaisille viranomaisille osoitettujen tehtävien hoitamiseksi tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] nojalla annettujen säännösten mukaisesti.

Toimivaltaiset viranomaiset, jotka vaihtavat tietoja toisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] mukaisesti, voivat ilmoittaa tietojen välityshetkellä, että kyseisiä tietoja ei saa ilmaista ilman niiden nimenomaista suostumusta, jolloin kyseisiä tietoja saa vaihtaa ainoastaan niitä tarkoituksia varten, joihin mainitut viranomaiset ovat antaneet suostumuksensa.

2.  Toimivaltainen viranomainen, joka on nimetty yhteysviranomaiseksi, voi toimittaa 1 kohdan sekä 82 ja 92 artiklan mukaisesti saadut tiedot 74 artiklassa tarkoitetuille viranomaisille. Ne eivät saa toimittaa tietoja muille elimille tai luonnollisille tai oikeushenkilöille ilman tiedot ilmaisseiden toimivaltaisten viranomaisten nimenomaista suostumusta. Tiedot saa toimittaa ainoastaan niitä tarkoituksia varten, joihin mainitut viranomaiset ovat antaneet suostumuksensa, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja olosuhteita. Viimeksi mainitussa tapauksessa yhteysviranomainen ilmoittaa tästä välittömästi sille yhteysviranomaiselle, joka tiedot on lähettänyt.

3.  Edellä 74 artiklassa tarkoitetut viranomaiset sekä muut elimet ja luonnolliset ja oikeushenkilöt, jotka saavat luottamuksellisia tietoja tämän artiklan 1 kohdan tai 82 ja 92 artiklan mukaisesti, voivat käyttää tietoja ainoastaan tehtäviensä hoitamiseen ja erityisesti:

   a) tutkiakseen, että sijoituspalveluyritysten liiketoiminnan aloittamista koskevat edellytykset täyttyvät, ja helpottaakseen tämän toiminnan harjoittamisen valvontaa joko yrityskohtaisesti tai konsolidoidun tilanteen perusteella, erityisesti direktiivissä 93/6/ETY asetettujen vakavaraisuusvaatimusten, sekä hallinto- ja kirjanpitomenettelyjen sekä sisäisen tarkastuksen järjestelmien osalta;
   b) valvoakseen kauppapaikkojen asianmukaista toimintaa;
   c) määrätäkseen seuraamuksia;
   d) haettaessa muutosta toimivaltaisen viranomaisen päätökseen hallintovalitusteitse;
   e) tuomioistuinkäsittelyssä, joka on saatettu vireille 79 artiklan mukaisesti;
   f) 80 artiklan mukaisessa tuomioistuinten ulkopuolella tapahtuvassa sijoittajien valitusten käsittelyssä.

4.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen luomiseksi tietojenvaihtoa varten.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](79).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

5.  Tämä artikla sekä 81 ja 92 artikla eivät estä toimivaltaista viranomaista toimittamasta EAMV:lle, Euroopan järjestelmäriskikomitealle, keskuspankeille, EKPJ:lle ja EKP:lle, kun nämä toimivat rahapoliittisina viranomaisina, sekä tarvittaessa muille maksujärjestelmien valvonnasta vastuussa oleville viranomaisille niiden tehtävien suorittamista varten tarkoitettuja luottamuksellisia tietoja; näitä viranomaisia tai elimiä ei myöskään saa estää toimittamasta toimivaltaisille viranomaisille tietoja, joita ne saattavat tarvita tässä direktiivissä tai asetuksessa (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi.

86 artikla

Sitova sovittelu

1.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat saattaa EAMV:n käsiteltäväksi tilanteet, joissa jokin seuraavista pyynnöistä on hylätty tai pyyntöön ei ole vastattu kohtuullisessa ajassa:

   -a) 83 artiklan mukaista yhteistyötä koskeva pyyntö;
   1 a. 84 artiklan mukaisen valvonnan, paikalla tehtävän tarkastuksen tai tutkinnan suorittamista koskeva pyyntö; 85 artiklan mukaista tietojen vaihtoa koskeva pyyntö.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat saattaa EAMV:n käsiteltäväksi myös tilanteet, joissa toimivaltainen viranomainen on eri mieltä tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] säännöksiin liittyvästä toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen toimeen tai laiminlyöntiin liittyvästä menettelystä taikka toimen tai laiminlyönnin sisällöstä.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa EAMV voi toimia asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta kieltäytyä toimimasta 87 artiklassa tarkoitetun tietojensaantipyynnön johdosta ja EAMV:n mahdollisuutta toimia asetuksen (EU) N:o 1095/2010 17 artiklan mukaisesti.

87 artikla

Yhteistyöstä kieltäytyminen

Toimivaltainen viranomainen voi kieltäytyä pyydetystä yhteistyöstä 88 artiklan mukaisen tutkimuksen, valvontatoimen tai paikalla tehtävän tarkastuksen yhteydessä tai 85 artiklassa säädetystä tietojenvaihdosta ainoastaan silloin, kun

   -a) tällainen tutkimus, paikalla tehtävä tarkastus, valvontatoimi tai tietojenvaihto voi vaikuttaa haitallisesti pyynnön saaneen jäsenvaltion suvereniteettiin, turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen;
   a) samoja toimia ja henkilöitä koskeva oikeudenkäynti on jo pantu vireille pyynnön saaneessa jäsenvaltiossa;
   b) pyynnön saaneessa jäsenvaltiossa on jo annettu näitä henkilöitä ja näitä tekoja koskeva lainvoimainen päätös.

Kieltäytyessään yhteistyöstä toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava tästä pyynnön esittäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle ja EAMV:lle sekä annettava mahdollisimman yksityiskohtaiset tiedot asiasta.

88 artikla

Kuuleminen ennen toimiluvan myöntämistä

1.  Toisen jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia on kuultava ennen toimiluvan myöntämistä sijoituspalveluyritykselle, joka on jokin seuraavista:

   a) toisessa jäsenvaltiossa toimiluvan saaneen sijoituspalveluyrityksen tai luottolaitoksen tytäryritys;
   b) toisessa jäsenvaltiossa toimiluvan saaneen sijoituspalveluyrityksen tai luottolaitoksen emoyrityksen tytäryritys;
   c) yritys, jossa määräysvaltaa käyttävät samat luonnolliset tai oikeushenkilöt, joilla on määräysvalta toisessa jäsenvaltiossa toimiluvan saaneessa sijoituspalveluyrityksessä tai luottolaitoksessa.

2.  Luottolaitosten tai vakuutusyritysten valvonnasta vastaavia jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia on kuultava ennen toimiluvan myöntämistä sijoituspalveluyritykselle, joka on

   a) Euroopan unionissa toimiluvan saaneen luottolaitoksen tai vakuutusyrityksen tytäryritys;
   b) Euroopan unionissa toimiluvan saaneen luottolaitoksen tai vakuutusyrityksen emoyrityksen tytäryritys;
   c) saman luonnollisen tai oikeushenkilön määräysvallassa, jolla on määräysvalta Euroopan unionissa toimiluvan saaneessa luottolaitoksessa tai vakuutusyrityksessä.

3.  Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on kuultava toisiaan etenkin silloin, kun ne arvioivat osakkeenomistajien tai jäsenten soveltuvuutta sekä saman yhtymän toisen yksikön johtoon osallistuvien yritystä tosiasiassa johtavien henkilöiden mainetta ja kokemusta. Niiden on annettava toisilleen kaikki tiedot, jotka liittyvät osakkeenomistajien tai jäsenten soveltuvuuteen ja yritystä tosiasiassa johtavien henkilöiden maineeseen ja kokemukseen, ja joilla on merkitystä toisille toimivaltaisille viranomaisille myönnettäessä toimilupaa sekä arvioitaessa säännöllisesti toimintaedellytysten täyttymistä.

4.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen luomiseksi muiden toimivaltaisten viranomaisten kuulemista varten ennen toimiluvan myöntämistä.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](80).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

89 artikla

Vastaanottavien jäsenvaltioiden valtuudet

1.  Vastaanottavien jäsenvaltioiden on säädettävä, että toimivaltainen viranomainen voi velvoittaa kaikki sijoituspalveluyritykset, joilla on sivuliike niiden alueella, toimittamaan niille määräajoin sivuliikkeiden liiketoimintaa koskeva kertomus tilastollisia tarkoituksia varten.

2.  Hoitaessaan tämän direktiivin mukaisia velvollisuuksiaan vastaanottavien jäsenvaltioiden on säädettävä, että toimivaltainen viranomainen voi velvoittaa sijoituspalveluyritysten sivuliikkeet toimittamaan tarpeelliset tiedot sen valvomiseksi, että ne noudattavat niihin sovellettavia vastaanottavan jäsenvaltion asettamia normeja 37 artiklan 8 kohdassa säädetyissä tapauksissa. Nämä vaatimukset eivät saa olla tiukempia kuin vaatimukset, jotka sama jäsenvaltio on asettanut alueelleen sijoittautuneille yrityksille valvoakseen, että ne noudattavat samoja normeja.

90 artikla

Vastaanottavien jäsenvaltioiden varotoimenpiteet

1.  Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on selkeät ja todennettavissa olevat perusteet uskoa, että sen alueella palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella toimiva sijoituspalveluyritys rikkoo tämän direktiivin nojalla annetuista säännöksistä johtuvia velvollisuuksia, tai että sijoituspalveluyritys, jolla on sivuliike sen alueella, rikkoo sellaisia tämän direktiivin nojalla annetuista säännöksistä johtuvia velvollisuuksia, jotka eivät anna kyseiselle viranomaiselle toimivaltaa, sen on ilmoitettava tällaiset tiedot kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Jos sijoituspalveluyritys kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen toteuttamista toimenpiteistä huolimatta, tai toimenpiteiden osoittautuessa riittämättömiksi, toimii edelleen tavalla, joka on selvästi vastaanottavan jäsenvaltion sijoittajien etujen vastainen tai haittaa markkinoiden asianmukaista toimintaa, sovelletaan seuraavaa:

   a) vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on, ilmoitettuaan tästä ensin kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sijoittajien suojaamiseksi ja markkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Tähän on kuuluttava mahdollisuus estää säädöksiä rikkovia sijoituspalveluyrityksiä aloittamasta uusia liiketoimia sen alueella. Tällaisista toimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja EAMV:lle; ja
   b) vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi saattaa asian EAMV:n käsiteltäväksi, ja tämä voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla uskotun toimivallan mukaisesti.

2.  Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset toteavat, että sijoituspalveluyritys, jolla on sivuliike sen alueella, ei noudata tuossa jäsenvaltiossa tämän direktiivin niiden säännösten nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä, joilla annetaan toimivalta vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, näiden on vaadittava kyseistä sijoituspalveluyritystä korjaamaan sääntöjenvastainen tilanteensa.

Jos kyseinen sijoituspalveluyritys ei toteuta tarvittavia toimenpiteitä, vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen, että sijoituspalveluyritys korjaa sääntöjenvastaisen tilanteensa. Näiden toimenpiteiden luonteesta on ilmoitettava kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Jos sijoituspalveluyritys vastaanottavan jäsenvaltion toteuttamista toimenpiteistä huolimatta jatkaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa voimassa olevien, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen säännösten tai määräysten rikkomista, vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on, ilmoitettuaan tästä ensin kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sijoittajien suojaamiseksi ja markkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Tällaisista toimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja EAMV:lle.

Lisäksi vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi saattaa asian EAMV:n käsiteltäväksi, ja tämä voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla uskotun toimivallan mukaisesti.

3.  Jos säännellyn markkinan, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on selkeät ja todennettavissa olevat perusteet uskoa, että niiden alueella toimiva säännelty markkina, monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä tai organisoitu kaupankäyntijärjestelmä rikkoo tämän direktiivin nojalla annetuista säännöksistä johtuvia velvollisuuksia, sen on ilmoitettava nämä tiedot säännellyn markkinan, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Jos säännelty markkina tai monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen toteuttamista toimenpiteistä huolimatta tai toimenpiteiden osoittautuessa riittämättömiksi toimii edelleen tavalla, joka on selvästi vastaanottavan jäsenvaltion sijoittajien etujen vastainen tai haittaa markkinoiden asianmukaista toimintaa, vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on, ilmoitettuaan tästä ensin kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sijoittajien suojaamiseksi ja markkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, mihin kuuluu mahdollisuus estää tuota säänneltyä markkinaa tai monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tarjoamasta järjestelyjään vastaanottavaan jäsenvaltioon sijoittautuneiden etäkaupankäyntiä harjoittavien jäsenten tai markkinaosapuolten käyttöön. Tällaisista toimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja EAMV:lle.

Lisäksi vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi saattaa asian EAMV:n käsiteltäväksi, ja tämä voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla uskotun toimivallan mukaisesti.

4.  Edellä 1, 2 tai 3 kohdan mukaisesti toteutetut toimenpiteet, jotka käsittävät seuraamuksia tai sijoituspalveluyrityksen tai säännellyn markkinan toiminnan rajoittamista, on perusteltava asianmukaisesti ja niistä on ilmoitettava kyseiselle sijoituspalveluyritykselle tai säännellylle markkinalle.

91 artikla

Yhteistyö ja tietojen vaihto EAMV:n kanssaEuroopan finanssivalvojien järjestelmässä sekä EKPJ:n kanssa

-1 a.  Toimivaltaisten viranomaisten on Euroopan finanssivalvojien järjestelmän osapuolina tehtävä yhteistyötä luottamuksen ja täyden keskinäisen kunnioituksen hengessä erityisesti, kun varmistetaan asianmukaisten ja luotettavien tietojen kulku niiden ja muiden järjestelmän osapuolten välillä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti.

1.  Toimivaltaisten viranomaisten on tätä direktiiviä sovellettaessa tehtävä yhteistyötä EAMV:n kanssa asetuksen (EU) N:o 1095/2010 mukaisesti.

2.  Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava viipymättä EAMV:lle kaikki tiedot, jotka tämä tarvitsee tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] mukaisten tehtäviensä suorittamiseksi ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 ▌mukaisesti, ja tarvittaessa toimitettava EKPJ:n keskuspankeille kaikki tiedot, jotka ovat olennaisia niiden tehtävien hoitamiseksi.

91 a artikla

Tietosuoja

Toimivaltaisten viranomaisten on sovellettava direktiivin 95/46/EY säännöksiä ja kyseisen direktiivin kansallisia täytäntöönpanosäännöksiä henkilötietojen käsittelyyn, jota jäsenvaltiot suorittavat tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] puitteissa. EAMV soveltaa asetuksen (EY) N:o 45/2001 säännöksiä henkilötietojen käsittelyyn, jota se suorittaa tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] puitteissa.

91 b artikla

Huippunopeaa tietokoneistettua kaupankäyntiä käsittelevä EAMV:n neuvoa-antava komitea

EAMV perustaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2014 kansallisista asiantuntijoista koostuvan neuvoa-antavan komitean määrittääkseen, millainen huippunopean tietokoneistetun kaupankäynnin kehitys voisi mahdollisesti olla markkinoiden manipulointia, jotta voidaan

   a) lisätä EAMV:n tietämystä huippunopeasta tietokoneistetusta kaupankäynnistä; ja
   b) laatia luettelo huippunopeaan tietokoneistettuun kaupankäyntiin liittyvistä väärinkäytöksistä, mukaan lukien hintojen ohjailu hämäystarkoituksessa esitettyjen tarjousten avulla, suuret ja välittömästi peruutettavat tarjoukset ja harkittu datamanipulointi asetuksen (EU) N:o .../... [markkinoiden väärinkäyttöä koskeva asetus] 5 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetulla tavalla.

91 c artikla

Rahoitusmarkkinoiden teknologiaa käsittelevä EAMV:n neuvoa-antava komitea

EAMV perustaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2014 kansallisista asiantuntijoista koostuvan neuvoa-antavan komitean määrittääkseen, millainen tekniikan kehitys markkinoilla voisi mahdollisesti olla markkinoiden väärinkäyttöä tai markkinoiden manipulointia, jotta voidaan

   a) lisätä EAMV:n tietämystä kaupankäyntistrategioihin liittyvästä uudesta teknologiasta ja mahdollisuuksista sen väärinkäyttöön;
   b) täydentää luetteloa jo havaituista väärinkäytöksistä, jotka liittyvät erityisesti huippunopeisiin kaupankäyntistrategioihin; ja
   c) arvioida, miten tehokkaasti eri kauppapaikoissa käsitellään uusiin kaupankäyntitapoihin liittyviä riskejä.

EAMV laatii ensimmäisen kohdan c alakohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella lisäohjeita parhaista käytännöistä koko unionin rahoitusmarkkinoilla.

III LUKU

YHTEISTYÖ KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA

92 artikla

Tietojenvaihto kolmansien maiden kanssa

1.  Jäsenvaltiot ja, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 33 artiklan mukaisesti, EAMV voivat tehdä tietojenvaihtoa koskevia yhteistyösopimuksia kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa ainoastaan, jos ilmaistuun tietoon sovelletaan vähintään 81 artiklassa säädettyjä salassapitotakeita vastaavia takeita. Tällaisen tietojenvaihdon on palveltava näiden toimivaltaisten viranomaisten tehtävien suorittamista.

Jäsenvaltioiden ja kolmannen maan välisen henkilötietojen toimittamisen on tapahduttava direktiivin 95/46/EY IV luvun mukaisesti.

EAMV:n ja kolmannen maan välisen henkilötietojen toimittamisen on tapahduttava asetuksen (EY) N:o 45/2001 9 artiklan mukaisesti.

Jäsenvaltiot ja EAMV voivat tehdä myös tietojenvaihtoa koskevia yhteistyösopimuksia sellaisten kolmansien maiden viranomaisten, elinten sekä luonnollisten tai oikeushenkilöiden kanssa, joiden tehtävänä on yksi tai useampi seuraavista:

   a) valvoa luottolaitoksia, muita rahoituslaitoksia, vakuutusyrityksiä ja rahoitusmarkkinoita;
   b) vastata sijoituspalveluyritysten selvitys- ja konkurssimenettelystä sekä muista samankaltaisista menettelyistä;
   c) vastata valvontatehtäviään hoitaessaan sijoituspalveluyritysten ja muiden rahoituslaitosten, luottolaitosten sekä vakuutusyritysten lakisääteisestä tilintarkastuksesta tai hallinnoida korvausjärjestelmiä tehtäviään suorittaessaan;
   d) valvoa sijoituspalveluyritysten selvitys- ja konkurssimenettelyihin sekä muihin samankaltaisiin menettelyihin osallistuvia elimiä;
   e) valvoa henkilöitä, jotka suorittavat vakuutusyritysten, luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja muiden rahoituslaitosten lakisääteistä tilintarkastusta;
   f) valvoa päästöoikeuksien markkinoilla toimivia henkilöitä konsolidoidun yleiskuvan saamiseksi rahoitus- ja spot-markkinoista.

Kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja yhteistyösopimuksia voidaan tehdä ainoastaan, jos ilmaistuun tietoon sovelletaan vähintään 81 artiklassa säädettyjä salassapitotakeita vastaavia takeita. Tällaisen tietojenvaihdon on palveltava näiden viranomaisten tai elinten taikka luonnollisten tai oikeushenkilöiden tehtävien hoitamista. Jos yhteistyösopimukseen sisältyy henkilötietojen toimittamista jäsenvaltiosta, siinä on noudatettava direktiivin 95/46/EY IV lukua sekä asetusta (EY) N:o 45/2001, jos EAMV osallistuu henkilötietojen toimittamiseen.

2.  Jos tiedot ovat lähtöisin toisesta jäsenvaltiosta, ne saa ilmaista ainoastaan tiedot antaneiden toimivaltaisten viranomaisten nimenomaisella suostumuksella ja tarvittaessa ainoastaan niihin tarkoituksiin, joita varten viranomaiset ovat antaneet suostumuksensa. Samaa säännöstä sovelletaan kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten toimittamiin tietoihin.

VII OSASTO

1 LUKU

DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET

94 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.  Siirretään 2 artiklan 3 kohdassa, 4 artiklan 2 kohdan 1, 3, 11, 12 ja 27–33 d alakohdassa, 13 artiklan 1 kohdassa, 16 artiklan 12 kohdassa, 17 artiklan 6 kohdassa, 23 artiklan 3 kohdassa, 24 artiklan 8 kohdassa, 25 artiklan 6 kohdassa, 27 artiklan 7 kohdassa, 28 artiklan 3 kohdassa, 30 artiklan 5 kohdassa, 32 artiklan 3 kohdassa, 35 artiklan 8 kohdassa, 44 artiklan 4 kohdassa, 51 artiklan 7 kohdassa, 52 artiklan 6 kohdassa, 53 artiklan 4 kohdassa, 60 artiklan 5 kohdassa, 66 artiklan 6 ja 7 kohdassa, 67 artiklan 7 ja 8 kohdassa, 67 a artiklan 3 ja 6 kohdassa, 68 artiklan 5 kohdassa ja 83 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi ... päivästä ...kuuta ...*(81).

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 3 kohdassa, 4 artiklan 2 kohdan 1, 3, 11, 12 ja 27–33 d alakohdassa, 13 artiklan 1 kohdassa, 16 artiklan 12 kohdassa, 17 artiklan 6 kohdassa, 23 artiklan 3 kohdassa, 24 artiklan 8 kohdassa, 25 artiklan 6 kohdassa, 27 artiklan 7 kohdassa, 28 artiklan 3 kohdassa, 30 artiklan 5 kohdassa, 32 artiklan 3 kohdassa, 35 artiklan 8 kohdassa, 44 artiklan 4 kohdassa, 51 artiklan 7 kohdassa, 52 artiklan 6 kohdassa, 53 artiklan 4 kohdassa, 60 artiklan 5 kohdassa, 66 artiklan 6 ja 7 kohdassa, 67 artiklan 7 ja 8 kohdassa, 67 a artiklan 3 ja 6 kohdassa, 68 artiklan 5 kohdassa tai 83 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.  Edellä olevien 2 artiklan 3 kohdan, 4 artiklan 2 kohdan 1, 3, 11, 12 ja 27–33 d alakohdan, 13 artiklan 1 kohdan, 16 artiklan 12 kohdan, 17 artiklan 6 kohdan, 23 artiklan 3 kohdan, 24 artiklan 8 kohdan, 25 artiklan 6 kohdan, 27 artiklan 7 kohdan, 28 artiklan 3 kohdan, 30 artiklan 5 kohdan, 32 artiklan 3 kohdan, 35 artiklan 8 kohdan, 44 artiklan 4 kohdan, 51 artiklan 7 kohdan, 52 artiklan 6 kohdan, 53 artiklan 4 kohdan, 60 artiklan 5 kohdan, 66 artiklan 6 ja 7 kohdan, 67 artiklan 7 ja 8 kohdan, 67 a artiklan 3 ja 6 kohdan, 68 artiklan 5 kohdan tai 83 artiklan 7 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.

2 LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET

95 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa komission päätöksellä 2001/528/EY(82) perustettu Euroopan arvopaperikomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011(83) tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa ▌.

3 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

96 artikla

Kertomukset ja tarkistaminen

1.  Komissio antaa ennen [... päivää ...kuuta ...](84) EAMV:ta kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen

   a) organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien toiminnasta ottaen huomioon toimivaltaisten viranomaisten valvonnasta saamat kokemukset, unionin toimiluvan saaneiden organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien lukumäärän ja niiden markkinaosuuden sekä selvittäen erityisesti, tarvitaanko organisoidun kaupankäyntijärjestelmän määritelmään mukautuksia ja onko organisoidun kaupankäyntijärjestelmän luokan kattama välineiden valikoima edelleen asianmukainen;
   b) pk-yritysten kasvumarkkinoita koskevan järjestelmän toiminnasta ottaen huomioon pk-yritysten kasvumarkkinoina rekisteröityjen monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien lukumäärän, niissä olevien liikkeeseenlaskijoiden lukumäärän ja asianomaiset kaupankäyntivolyymit;
   c) automatisoitua ja huippunopeaa tietokoneistettua kaupankäyntiä koskevien vaatimusten vaikutuksesta;
   d) tiettyjen tuotteiden tai käytäntöjen kieltämismenettelystä saaduista kokemuksista ottaen huomioon, kuinka monta kertaa menettelyä on jouduttu käyttämään ja tästä aiheutuneet vaikutukset;
   e) hyödykejohdannaisten markkinoihin liittyvien ehdotettujen toimenpiteiden vaikutuksesta ja erityisesti limiittien ja positiotarkastusten soveltamisesta ja vaikutuksista;
   f) V osaston mukaisesti käyttöön otettujen konsolidoitujen kaupankäyntitietojen toiminnasta ja erityisesti kaupanteon jälkeisten korkealaatuisten tietojen saatavuudesta konsolidoidussa muodossa kaikkien omaisuuserien lajien koko markkinoista helppokäyttöisesti ja kohtuullisin kustannuksin;
   f a) avoimuussäännöstön vaikutus välityspalkkioihin, provisioihin ja muihin kuin rahallisiin etuihin sekä sen vaikutus rajatylittävän sijoitusneuvonnan sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan. [tark. 9]

96 a artikla

EAMV:n henkilöstö ja resurssit

EAMV arvioi viimeistään [... päivänä ...kuuta ...](85) tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus] mukaisten valtuuksiensa ja tehtäviensä vastaanottamisesta aiheutuvat henkilöstö- ja resurssitarpeensa ja toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

97 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ja julkaistava 1–5, 7, 9, 10, 13–25, 27–32, 34–37, 39, 41–46, 48, 51–54, 59–69 a, 71–77, 79, 80, 83, 84, 85, 87–90 ja 92–99 artiklan sekä liitteiden I ja II [luettelo kaikista artikloista, joissa on sisällöllisiä muutoksia direktiiviin 2004/39/EY verrattuna] noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset [viimeistään ... päivänä ...kuuta ...](86)*. Niiden on toimitettava viipymättä nämä säännökset kirjallisina samoin kuin näiden säännösten ja tämän direktiivin välinen vastaavuustaulukko komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. Niissä on oltava myös maininta, jossa tarkennetaan, että voimassa olevissa laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä olevat viittaukset tällä direktiivillä kumottuihin direktiiveihin on katsottava viittauksiksi tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset ja maininta tehdään.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä [… päivästä …kuuta ...](87) lukuun ottamatta säännöksiä, joilla 67 artiklan 2 kohta saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja joita sovelletaan [… päivästä …kuuta ... ](88)*.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle ja EAMV:lle.

98 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 2004/39/EY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä II a olevassa A osassa tarkoitetuilla säädöksillä, [... päivästä ...kuuta ...](89)**, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä II a olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava direktiivi 2004/39/EY osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Viittauksia direktiiviin 2004/39/EY tai direktiiviin 93/22/ETY pidetään viittauksina tähän direktiiviin tai asetukseen (EU) N:o …/… [rahoitusmarkkina-asetus] liitteessä II b olevissa A ja B osassa olevien vastaavuustaulukkojen mukaisesti.

Viittauksia direktiivien 2004/39/EY ja 93/22/ETY artikloihin tai niissä annettuihin määritelmiin pidetään viittauksina tämän direktiivin artikloihin tai niissä annettuihin vastaaviin määritelmiin.

98 a artikla

Direktiivin 98/26/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 98/26/EY seuraavasti:

Lisätään 1 artiklaan alakohta seuraavasti:"

Tätä direktiiviä ei sovelleta sellaisista yksiköistä muodostuviin päästöoikeuksiin, jotka on tunnustettu kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä 13 päivänä lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY vaatimuksia vastaaviksi+.

+ EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32.

"

99 artikla

Siirtymäsäännökset

▌Kolmansien maiden yritykset voivat ▌tarjota palveluja ja harjoittaa toimintaa sivuliikkeen kautta jäsenvaltioissa kansallisten järjestelmien mukaisesti yhden vuoden ajan siitä, kun komissio on tehnyt asianomaista kolmatta maata koskevan päätöksen 41 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

100 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

101 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE I

LUETTELOT PALVELUISTA JA TOIMINNASTA SEKÄ RAHOITUSVÄLINEISTÄ

A OSA

SIJOITUSPALVELUT JA -TOIMINTA

1)  Yhtä tai useampaa rahoitusvälinettä koskevien toimeksiantojen vastaanottaminen ja välittäminen

2)  Toimeksiantojen toteuttaminen asiakkaiden lukuun

3)  Kaupankäynti omaan lukuun

4)  Salkunhoito

5)  Sijoitusneuvonta

6)  Rahoitusvälineiden merkinnän ja/tai rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun järjestäminen merkintätakauksen perusteella

7)  Rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun järjestäminen ilman merkintätakausta

8)  Monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ylläpito

10)  Organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ylläpito

B OSA

OHEISPALVELUT

-1 a)  Rahoitusvälineiden säilyttäminen ja hoito asiakkaiden lukuun, mukaan lukien säilytyspalvelut ja muut asiaan liittyvät palvelut, kuten kassanhallinta tai vakuushallinta

1)  Luoton- tai lainananto sijoittajalle, jotta tämä voi toteuttaa liiketoimen yhdellä tai useammalla rahoitusvälineellä, silloin kun luottoa tai lainaa myöntävä yritys on mukana liiketoimessa

2)  Yrityksille annettava neuvonta pääomarakenteesta, teollisuusstrategiasta sekä muista näihin liittyvistä kysymyksistä sekä yritysten sulautumista ja yritysostoja koskeva neuvonta ja palvelut

3)  Valuuttapalvelut, jos nämä liittyvät sijoituspalvelujen tarjoamiseen

4)  Sijoitustutkimus ja rahoitusanalyysi tai muuntyyppiset yleiset suositukset, jotka liittyvät kaupankäyntiin rahoitusvälineillä

5)  Merkintäsitoumuksia koskevat palvelut

6)  Sijoituspalvelut ja -toiminnat sekä liitteessä I olevassa A ja B osassa tarkoitetut oheispalvelut, jotka liittyvät C osan 5, 6, 7 ja 10 kohdassa olevia johdannaisvälineitä koskeviin toimiin, kun nämä ovat yhteydessä sijoitus- tai oheispalvelujen tarjontaan

C OSA

RAHOITUSVÄLINEET

1)  Siirtokelpoiset arvopaperit

2)  Rahamarkkinavälineet

3)  Yhteissijoitusyritysten osuudet

4)  Optiot, futuurit, swapit, korkotermiinit ja muut johdannaissopimukset, joiden kohde-etuutena on arvopaperi, valuutta, korko tai tuotto ▌taikka toinen johdannaissopimus, rahoitusindeksi tai rahoitusmittari ja jotka voidaan toteuttaa kohde-etuus luovuttaen tai nettoarvon tilityksellä

5)  Optiot, futuurit, swapit, korkotermiinit ja muut johdannaissopimukset, joiden kohde-etuus on hyödyke ja jotka on toteutettava nettoarvon tilityksellä tai jotka voidaan toteuttaa nettoarvon tilityksellä jonkin osapuolen niin halutessa (muutoin kuin maksun laiminlyönnin yhteydessä tai sopimuksen päättyessä muusta syystä)

6)  Optiot, futuurit, swapit ja muut johdannaissopimukset, joiden kohde-etuutena on hyödyke ja joita ei ole tarkoitus toteuttaa kohde-etuus luovuttaen, edellyttäen, että niillä käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla, organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä tai monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä

6 a)  Sijoituksiin liittyviin rahoitusvälineisiin liittyvät vakuutussopimukset

7)  Optiot, futuurit, swapit, termiinit ja muut johdannaissopimukset, joiden kohde-etuus on hyödyke ja jotka voidaan toteuttaa kohde-etuus luovuttaen, mutta joita ei ole mainittu muuten C osan 6 kohdassa ja joita ei ole tarkoitettu kaupallisiin tarkoituksiin sekä jotka ovat luonteeltaan muiden johdannaisrahoitusvälineiden kaltaisia, kun otetaan muun muassa huomioon, että ne on selvitetty tunnustettujen selvityslaitosten kautta ja että ne ovat säännöllisesti vakuuksien muutospyynnön kohteina

8)  Luottoriskin siirtoon tarkoitetut johdannaissopimukset

9)  Hinnanerosopimukset (Financial Contracts for Differences)

10)  Optiot, futuurit, swapit, korkotermiinit ja muut johdannaissopimukset, joihin liittyvät ilmastonvaihtelut, kuljetusmaksut, päästöoikeudet tai inflaatioasteet tai muut viralliset taloustilastot ja jotka on toteutettava nettoarvon tilityksellä tai jotka voidaan toteuttaa nettoarvon tilityksellä jonkin osapuolen niin halutessa (muutoin kuin maksun laiminlyönnin yhteydessä tai sopimuksen päättyessä muusta syystä), sekä muut johdannaissopimukset, jotka liittyvät omaisuuteen, oikeuksiin, joukkovelkakirjoihin, indekseihin ja toimiin, joita ei ole mainittu tässä C osassa ja jotka ovat luonteeltaan muiden johdannaisrahoitusvälineiden kaltaisia, kun otetaan muun muassa huomioon, käydäänkö niillä kauppaa säännellyillä markkinoilla, organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä vai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, selvitetäänkö ne tunnustettujen selvityslaitosten kautta ja ovatko ne säännöllisesti vakuuksien muutospyynnön kohteina

11)  Sellaisista yksiköistä muodostuvat päästöoikeudet, jotka on tunnustettu direktiivin 2003/87/EY vaatimuksia vastaaviksi

11 a)  7 ja 10 kohtaan liittyvät lisäedellytykset

1.  Edellä olevaa 7 kohtaa sovellettaessa sopimusta, joka ei ole jäljempänä olevan 2 kohdan mukainen spot-sopimus ja joka ei kuulu 4 kohdan soveltamisalaan, on pidettävä muiden johdannaisrahoitusvälineiden kaltaisena ja sellaisena, ettei sitä ole tarkoitettu kaupallisiin tarkoituksiin, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

  a) se täyttää jonkin seuraavista kriteereistä:
   i) sopimuksella käydään kauppaa kolmannessa maassa sijaitsevassa kaupankäyntijärjestelmässä, jonka toiminta on samankaltaista kuin säännellyn markkinan, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän toiminta;
   ii) sopimuksessa mainitaan nimenomaisesti, että sillä käydään kauppaa säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä tai vastaavassa kolmannen maan kaupankäyntijärjestelmässä tai että siihen sovelletaan säännellyn markkinan, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän, organisoidun kaupankäyntijärjestelmän tai vastaavan kolmannen maan kaupankäyntijärjestelmän sääntöjä;
   iii) sopimuksessa mainitaan nimenomaisesti, että se vastaa sopimusta, jolla käydään kauppaa säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä tai vastaavassa kolmannen maan kaupankäyntijärjestelmässä;
   b) sopimuksen selvittää selvitysyhteisö tai muu yhteisö, jolla on samat toiminnot kuin keskusvastapuolella, tai sopimukseen liittyy järjestelyjä, jotka koskevat vakuusvajeen kattamiseksi tarvittavaa maksua;
   c) sopimus on vakioitu siten, että erityisesti hinta, kaupankäyntierä, toimituspäivä tai muut sopimusehdot on määritelty pääasiassa viittauksilla säännöllisesti julkaistaviin hintoihin, vakioeriin tai vakiotoimituspäiviin.

2.  Spot-sopimuksella tarkoitetaan 1 kohtaa sovellettaessa hyödykkeen, omaisuuserän tai oikeuden myynnistä tehtyä sopimusta, jonka ehtojen mukaan toimitus tapahtuu ajassa, joka on pidempi seuraavista vaihtoehdoista:

   a) kaksi kaupankäyntipäivää;
   b) aika, jota pidetään yleisesti normaalina toimitusaikana kyseisen hyödykkeen, omaisuuserän tai oikeuden markkinalla.

Riippumatta sopimuksen nimenomaisista ehdoista sopimus ei kuitenkaan ole spot-sopimus, jos sopimuspuolet ovat yksimielisiä siitä, että kohde-etuuden toimittamista lykätään eikä sitä toteuteta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa määräajassa.

3.  Edellä olevaa 10 kohtaa sovellettaessa johdannaissopimusta, jonka kohde-etuus on tässä kohdassa mainittu kohde-etuus, on pidettävä muiden johdannaisrahoitusvälineiden kaltaisena, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

   a) sopimus toteutetaan tai voidaan toteuttaa nettoarvon tilityksellä yhden tai useamman osapuolen niin halutessa muutoin kuin maksun laiminlyönnin vuoksi tai kun sopimus puretaan muusta syystä;
   b) sopimuksella käydään kauppaa säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä;
   c) edellä 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät kyseisen sopimuksen osalta.

4.  Sopimuksen on katsottava olevan tarkoitettu kaupallisiin tarkoituksiin 7 kohtaa sovellettaessa, eikä sitä ole pidettävä muiden johdannaisrahoitusvälineiden kaltaisena 7 ja 10 kohtaa sovellettaessa, jos toinen sopimuspuoli on energiansiirtoverkon, energiantasausjärjestelmän tai johtoverkoston ylläpitäjä tai hallinnoija ja sopimus on tarpeellinen energian tarjonnan ja käytön pitämiseksi tasapainossa tiettynä ajankohtana.

5.  Edellä olevan 10 kohdan soveltamisalaan kuuluu 10 kohdassa mainittujen johdannaissopimusten kaltaisten johdannaisten lisäksi johdannaissopimus, joka liittyy mihin tahansa seuraavista kohde-etuuksista, jos se täyttää sekä 10 kohdassa että 3 kohdassa asetetut kriteerit:

   a) televiestinnän kaistanleveydet;
   b) hyödykkeiden varastointikapasiteetti;
   c) hyödykkeisiin liittyvä siirto- tai kuljetuskapasiteetti, mukaan luettuna kaapelit, putket ja muut vastaavat välineet;
   d) uusiutuvista energianlähteistä peräisin olevan energian tarjontaan, jakeluun tai kulutukseen suoraan liittyvä päästöoikeus, päästövähennysylijäämä, lupa, oikeus tai muu vastaava omaisuuserä;
   e) geologinen, ympäristöllinen tai muu fyysinen muuttuja;
   f) mikä tahansa muu siirrettävissä oleva, luonteeltaan aineellinen omaisuuserä tai oikeus (muu kuin oikeus palvelun saamiseen);
   g) indeksi tai mittayksikkö, joka liittyy millä tahansa omaisuuserällä, oikeudella, palvelulla tai velvoitteella toteutettujen liiketoimien hintaan, arvoon tai määrään.

D OSA

LUETTELO TIETOPALVELUISTA

1)  hyväksytyn julkistamisjärjestelyn käyttö

2)  konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan käyttö

3)  hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän käyttö.

LIITE II

TÄSSÄ DIREKTIIVISSÄ TARKOITETUT AMMATTIMAISET ASIAKKAAT

Ammattimaisella asiakkaalla tarkoitetaan asiakasta, jolla on riittävästi kokemusta, tietämystä ja asiantuntemusta itsenäisten sijoituspäätösten tekemiseen ja niistä aiheutuvien riskien asianmukaiseen arviointiin. Jotta asiakasta voidaan pitää ammattimaisena asiakkaana, hänen on täytettävä seuraavat perusteet:

I.  AMMATTIMAISIKSI KATSOTUT ASIAKASRYHMÄT

Tässä direktiivissä tarkoitetuiksi ammattimaisiksi sijoittajiksi on katsottava kaikkien sijoituspalvelujen ja rahoitusvälineiden osalta seuraavat:

  (1) Yksiköt, joilla on oltava toimilupa tai joita on säänneltävä, jotta ne voivat toimia rahoitusmarkkinoilla. Jäljempänä esitetyn luettelon on katsottava käsittävän kaikki yksiköt, joilla on toimilupa harjoittaa mainituille yksiköille ominaista toimintaa: yksiköt, joille jäsenvaltio on myöntänyt toimiluvan jonkin direktiivin nojalla, yksiköt, joille jäsenvaltio on myöntänyt toimiluvan tai joita se sääntelee muuten kuin jonkin direktiivin nojalla ja yksiköt, joille toimiluvan on myöntänyt tai joita sääntelee muu kuin jäsenvaltio:
   (a) luottolaitokset
   (b) sijoituspalveluyritykset
   (c) muut toimiluvan saaneet tai säännellyt rahoituslaitokset
   (d) vakuutusyritykset
   (e) yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat järjestelmät ja niiden rahastoyhtiöt
   (f) eläkerahastot ja niiden rahastoyhtiöt
   (g) hyödykkeiden ja hyödykejohdannaisten välittäjät
   (h) hyödykejohdannaissopimuksia omaan lukuunsa ostavat ja myyvät yritykset
   (i) muut yhteisösijoittajat
   (2) Suuryritykset, jotka täyttävät kaksi seuraavista kokovaatimuksista yhtiötasolla:

– taseen loppusumma:

2 000 0000 euroa

– nettoliikevaihto:

40 000 000 euroa

– omat varat:

2 000 000 euroa
   (3) Kansalliset ja alueelliset hallitukset, mukaan lukien valtionvelkaa kansallisella tai alueellisella tasolla hoitavat julkiset elimet, keskuspankit, kansainväliset ja monikansalliset yhteisöt, kuten Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto, Euroopan keskuspankki, Euroopan investointipankki ja muut vastaavat kansainväliset organisaatiot.
   (4) Muut yhteisösijoittajat, joiden yrityksen tarkoituksena on rahoitusvälineisiin sijoittaminen, mukaan lukien varojen arvopaperistamiseen tai muihin rahoitustoimiin erikoistuneet yksiköt.

Edellä tarkoitettuja yksikköjä on pidettävä ammattimaisina sijoittajina. Niille on kuitenkin annettava mahdollisuus tulla pyynnöstä kohdelluksi ei-ammattimaisina sijoittajina, ja sijoituspalveluyritykset voivat tarjota niille kattavamman suojan. Jos sijoituspalveluyrityksen asiakas on edellä mainittu yritys, sijoituspalveluyrityksen on tiedotettava sille ennen palvelujen tarjoamista yrityksen saatavilla olevien tietojen perusteella, että asiakasta pidetään ammattimaisena sijoittajana ja kohdellaan sen mukaisesti, elleivät sijoituspalveluyritys ja asiakas toisin sovi. Sijoituspalveluyrityksen on myös ilmoitettava asiakkaalle, että asiakas voi pyytää sopimusehtojen muuttamista varmistaakseen kattavamman suojan.

Ammattimaiseksi sijoittajaksi katsotun asiakkaan vastuulla on pyytää kattavampaa suojaa, jos se katsoo, ettei se pysty arvioimaan tai hallitsemaan asianmukaisesti kyseessä olevia riskejä.

Ammattimaisena sijoittajana pidettävä asiakas saa kattavamman suojan, jos asiakas tekee kirjallisen sopimuksen sijoituspalveluyrityksen kanssa siitä, että sitä ei kohdella ammattimaisena sijoittajana kaupankäynnin menettelytapasääntöjä sovellettaessa. Tällaisessa sopimuksessa on täsmennettävä, sovelletaanko tätä yhteen vai useampaan palveluun tai liiketoimeen, taikka yhden- vai useammantyyppiseen tuotteeseen tai liiketoimeen.

II.  ASIAKKAAT, JOITA VOIDAAN PYYNNÖSTÄ KOHDELLA AMMATTIMAISINA SIJOITTAJINA

II.1.  Tunnistamisperusteet

Muille kuin edellä I jaksossa tarkoitetuille asiakkaille, mukaan lukien julkisen sektorin elimet paikallisviranomaisia ja kuntia lukuun ottamatta ja yksityiset sijoittajat, voidaan myös antaa mahdollisuus olla käyttämättä joitakin menettelytapasääntöjen soveltamisen tarjoamista suojatoimenpiteistä.

Sijoituspalveluyritysten on näin ollen voitava kohdella edellä mainittuja asiakkaita ammattimaisina sijoittajina edellyttäen, että jäljempänä mainitut asianmukaiset perusteet täyttyvät ja menettelyä noudatetaan. Näillä asiakkailla ei kuitenkaan voi olettaa olevan I jaksossa lueteltuihin ryhmiin verrattavissa olevaa markkinatietoa ja -kokemusta.

Luopuminen menettelytapasääntöjen tavanomaisen soveltamisen tarjoamasta suojasta katsotaan päteväksi ainoastaan silloin, kun sijoituspalveluyrityksen tekemä riittävän laaja arvio asiakkaan asiantuntemuksesta, kokemuksesta ja tietämyksestä antaa suunniteltujen liiketoimien tai palvelujen osalta kohtuulliset takeet siitä, että asiakkaalla on valmiudet tehdä itsenäisiä sijoituspäätöksiä ja ymmärtää niihin liittyvät riskit.

Rahoitusalaa koskevien direktiivien nojalla toimiluvan saaneiden yksikköjen johtoa koskevia luotettavuus- ja soveltuvuusvaatimuksia voidaan pitää esimerkkeinä asiantuntemuksen ja tietämyksen arvioinnista. Pienten yksikköjen osalta edellä mainitun arvioinnin kohteena pitäisi olla henkilö, jolla on valtuudet toteuttaa liiketoimia yksikön lukuun.

Edellä mainitussa arvioinnissa vähintään kahden seuraavista perusteista on täytyttävä:

   asiakas on toteuttanut huomattavan suuria liiketoimia kyseisillä markkinoilla keskimäärin 10 kertaa neljännesvuodessa viimeksi kuluneen neljän vuosineljänneksen aikana;
   asiakkaan rahoitusvälinesalkku, joka määritelmän mukaan sisältää käteistalletuksia ja rahoitusvälineitä, on arvoltaan yli 500 000 euroa;
   asiakas työskentelee tai on työskennellyt rahoitusalalla ammattimaisesti vähintään vuoden tehtävässä, joka edellyttää tietämystä suunnitelluista liiketoimista tai palveluista.

II.2.  MENETTELY

Edellä määritellyt asiakkaat voivat olla käyttämättä yksityiskohtaisten menettelytapasääntöjen soveltamisen tarjoamia etuja ainoastaan seuraavaa menettelyä noudattaen:

   niiden on ilmoitettava sijoituspalveluyritykselle kirjallisesti, että ne haluavat itseään kohdeltavan ammattimaisina asiakkaina joko yleensä tai tietyn sijoituspalvelun tai liiketoimen tai liiketoimi- tai tuotetyypin osalta;
   sijoituspalveluyrityksen on varoitettava niitä kirjallisesti ja selkeällä tavalla suojasta ja sijoittajien korvauksensaantioikeuksista, jotka ne voivat menettää;
   niiden on vahvistettava erillisessä asiakirjassa, että ne ovat tietoisia tällaisen suojan menettämisen seurauksista.

Ennen kuin sijoituspalveluyritys päättää hyväksyä tällaisen pyynnön, sen on toteutettava kaikki kohtuullisina pidettävät toimenpiteet varmistaakseen, että ammattimaisen sijoittajan kohtelua hakeva asiakas täyttää II.1 kohdassa esitetyt vaatimukset.

Jos asiakkaat on jo luokiteltu ammattimaisiksi sijoittajiksi edellä mainittujen perusteiden ja menettelyjen kaltaisella tavalla, tämän liitteen nojalla annettujen uusien sääntöjen ei ole tarkoitus vaikuttaa niiden ja sijoituspalveluyritysten välisiin suhteisiin.

Yritysten on otettava käyttöön asianmukaiset ja kirjalliset sisäiset toimintalinjat ja menettelyt asiakkaiden luokittelemiseksi. Ammattimaisten asiakkaiden vastuulla on tiedottaa sijoituspalveluyritykselle muutoksista, jotka voivat vaikuttaa niiden kulloiseenkin luokitukseen. Jos sijoituspalveluyritys kuitenkin saa tietää, ettei asiakas enää täytä alkuperäisiä edellytyksiä, joihin ammattimaisena sijoittajana kohtelu perustui, sijoituspalveluyrityksen on toteutettava aiheelliset toimet.

LIITE II A

Osa A

Kumottu direktiivi ja luettelo sen myöhemmistä muutoksista (98 artiklassa tarkoitettu)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY (EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/31/EY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2006, rahoitusvälineiden markkinoista eräiden määräaikojen osalta (EUVL L 114, 27.4.2006, s. 60)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/44/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, rahoitusalalla tapahtuvaan omistusosuuksien hankintaan ja lisäämiseen sovellettavien toiminnan vakauden arviointia koskevien menettelysääntöjen ja periaatteiden osalta (EUVL L 247, 21.9.2007, s. 1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/10/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, rahoitusvälineiden markkinoista komissiolle siirretyn täytäntöönpanovallan osalta (EUVL L 76, 19.3.2008, s. 33)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/78/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen), Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) toimivaltuuksien osalta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 120)

Osa B

Osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamista koskevat määräajat (98 artiklassa tarkoitettu)

Direktiivi 2004/39/EY

Määräpäivä, joka koskee saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä

31 päivänä tammikuuta 2007

Määräpäivä, joka koskee täytäntöönpanoa

1 päivänä marraskuuta 2007

LIITE II B

Vastaavuustaulukot

Osa A

Tämä direktiivi

Direktiivi 2004/39/EY

1 artiklan 1 kohta

1 artiklan 1 kohta

1 artiklan 2 kohta

1 artiklan 3 kohta

1 artiklan 2 kohta

2 artikla

2 artikla

3 artiklan 1 ja 2 kohta

3 artiklan 1 ja 2 kohta

3 artiklan 3 ja 4 kohta

4 artiklan 1 kohta

4 artiklan 2 kohta

4 artiklan 1 kohta

4 artiklan 3 kohta

4 artiklan 2 kohta

5 artikla

5 artikla

6 artikla

6 artikla

7 artiklan 1, 2, 3 ja 4 kohta

7 artiklan 1, 2, 3 ja 4 kohta

7 artiklan 5 kohta

7 artiklan 4 kohta

8 artikla

8 artikla

9 artiklan 1, 2, 3 ja 4 kohta

9 artiklan 1 kohta

9 artiklan 5 kohta

9 artiklan 2 kohta

9 artiklan 6 kohta

9 artiklan 7 kohta

9 artiklan 3 kohta

9 artiklan 8 kohta

9 artiklan 4 kohta

10 artiklan 1 ja 2 kohta

10 artiklan 1 ja 2 kohta

10 artiklan 3 kohta

11 artiklan 1 kohta

10 artiklan 3 kohta

11 artiklan 2 kohta

10 artiklan 4 kohta

11 artiklan 3 kohta

10 artiklan 5 kohta

11 artiklan 4 kohta

10 artiklan 6 kohta

12 artikla

10 a artikla

13 artikla

10 b artikla

14 artikla

11 artikla

15 artikla

12 artikla

16 artiklan 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 kohta

13 artiklan 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 kohta

16 artiklan 7 kohta

16 artiklan 8 kohta

13 artiklan 7 kohta

16 artiklan 9 kohta

13 artiklan 8 kohta

16 artiklan 10 kohta

16 artiklan 11 kohta

13 artiklan 9 kohta

16 artiklan 12 kohta

13 artiklan 10 kohta

17 artikla

18 artiklan 1 ja 2 kohta

14 artiklan 1 ja 2 kohta

18 artiklan 3 kohta

14 artiklan 4 kohta

18 artiklan 4 kohta

14 artiklan 5 kohta

18 artiklan 5 kohta

14 artiklan 6 kohta

18 artiklan 6 kohta

14 artiklan 7 kohta

18 artiklan 7 ja 8 kohta

19 artikla

20 artikla

21 artikla

16 artikla

22 artikla

17 artikla

23 artikla

18 artikla

24 artiklan 1, 2 ja 3 kohta

19 artiklan 1, 2 ja 3 kohta

24 artiklan 4 kohta

19 artiklan 9 kohta

24 artiklan 5 kohta

24 artiklan 6 kohta

24 artiklan 7 kohta

24 artiklan 8 kohta

25 artiklan 1 kohta

19 artiklan 4 kohta

25 artiklan 2 kohta

19 artiklan 5 kohta

25 artiklan 3 kohta

19 artiklan 6 kohta

25 artiklan 4 kohta

19 artiklan 7 kohta

25 artiklan 5 kohta

19 artiklan 8 kohta

25 artiklan 6 kohta

19 artiklan 10 kohta

25 artiklan 7 kohta

26 artikla

20 artikla

27 artiklan 1 kohta

21 artiklan 1 kohta

27 artiklan 2 kohta

27 artiklan 3 kohta

21 artiklan 2 kohta

27 artiklan 4 kohta

21 artiklan 3 kohta

27 artiklan 5 kohta

21 artiklan 4 kohta

27 artiklan 6 kohta

21 artiklan 5 kohta

27 artiklan 7 kohta

21 artiklan 6 kohta

27 artiklan 8 kohta

28 artikla

22 artikla

29 artikla

23 artikla

30 artikla

24 artikla

31 artikla

26 artikla

32 artikla

33 artikla

34 artikla

35 artikla

36 artiklan 1, 2, 3 ja 4 kohta

31 artiklan 1, 2, 3 ja 4 kohta

36 artiklan 5 kohta

36 artiklan 6 kohta

31 artiklan 5 kohta

36 artiklan 7 kohta

31 artiklan 6 kohta

36 artiklan 8 ja 9 kohta

31 artiklan 7 kohta

37 artiklan 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 kohta

32 artiklan 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 kohta

37 artiklan 7 kohta

37 artiklan 8 kohta

32 artiklan 7 kohta

37 artiklan 9 kohta

32 artiklan 8 kohta

37 artiklan 10 kohta

32 artiklan 9 kohta

37 artiklan 11 kohta

32 artiklan 10 kohta

38 artikla

33 artikla

39 artikla

34 artikla

40 artikla

35 artikla

41 artikla

42 artikla

43 artikla

44 artikla

45 artikla

46 artikla

47 artikla

36 artikla

48 artikla

37 artikla

49 artikla

38 artikla

50 artikla

39 artikla

51 artikla

52 artikla

40 artikla

53 artiklan 1 ja 2 kohta

41 artiklan 1 ja 2 kohta

53 artiklan 3 ja 4 kohta

54 artikla

55 artikla

42 artikla

56 artikla

43 artikla

57 artikla

46 artikla

58 artikla

47 artikla

59 artikla

60 artikla

61 artikla

62 artikla

63 artikla

64 artikla

65 artikla

66 artikla

67 artikla

68 artikla

69 artikla

48 artikla

70 artikla

49 artikla

71 artiklan 1 ja 2 kohta

50 artiklan 1 ja 2 kohta

71 artiklan 3 ja 4 kohta

72 artikla

73 artiklan 1 kohta

51 artiklan 1 kohta

73 artiklan 2 kohta

73 artiklan 3 kohta

51 artiklan 4 kohta

73 artiklan 4 kohta

51 artiklan 5 kohta

73 artiklan 5 kohta

51 artiklan 6 kohta

74 artikla

75 artikla

76 artikla

77 artikla

78 artikla

79 artikla

52 artikla

80 artikla

53 artikla

81 artikla

54 artikla

82 artikla

55 artikla

83 artiklan 1, 2, 3 ja 4 kohta

56 artiklan 1, 2, 3 ja 4 kohta

83 artiklan 5 ja 6 kohta

83 artiklan 7 kohta

56 artiklan 5 kohta

83 artiklan 8 kohta

56 artiklan 6 kohta

84 artikla

57 artikla

85 artikla

58 artikla

86 artikla

58 a artikla

87 artikla

59 artikla

88 artikla

60 artikla

89 artikla

61 artikla

90 artikla

62 artikla

91 artikla

62 a artikla

92 artikla

63 artikla

93 artikla

94 artikla

95 artikla

96 artikla

65 artikla

97 artikla

70 artikla

98 artikla

99 artikla

71 artikla

100 artikla

72 artikla

101 artikla

73 artikla

Liite I

Liite I

Liite II

Liite II

Osa B

Asetus (EU) No .../... [rahoitusmarkkina-asetus]

Direktiivi 2004/39/EY

1 artikla

2 artikla

4 artikla

3 artiklan 1 kohta

29 artiklan 1 kohta ja 44 artiklan 1 kohta

3 artiklan 2 kohta

44 artiklan 1 kohta

4 artiklan 1 kohta

29 artiklan 2 kohta ja 44 artiklan 2 kohta

4 artiklan 2 kohta

4 artiklan 3 kohta

29 artiklan 3 kohta ja 44 artiklan 3 kohta

4 artiklan 4 kohta

5 artiklan 1 kohta

30 artiklan 1 kohta ja 45 artiklan 1 kohta

5 artiklan 2 kohta

45 artiklan 1 kohta

6 artiklan 1 kohta

30 artiklan 2 kohta ja 45 artiklan 2 kohta

6 artiklan 2 kohta

30 artiklan 3 kohta ja 45 artiklan 3 kohta

7 artikla

8 artikla

9 artikla

10 artikla

11 artikla

12 artikla

28 ja 30 artikla

45 artikla

13 artikla

27 artiklan 1 ja 2 kohta

14 artiklan 1, 2, 3 ja 4 kohta

27 artiklan 3 kohta

14 artiklan 5 kohta

27 artiklan 7 kohta

14 artiklan 6 kohta

15 artikla

27 artiklan 4 kohta

16 artiklan 1 kohta

27 artiklan 5 kohta

16 artiklan 2 kohta

27 artiklan 6 kohta

16 artiklan 3 kohta

27 artiklan 7 kohta

17 artikla

18 artikla

19 artikla

28 artikla

20 artikla

21 artikla

25 artiklan 1 kohta

22 artiklan 1 kohta

25 artiklan 2 kohta

22 artiklan 2 kohta

23 artiklan 1 ja 2 kohta

25 artiklan 3 kohta

23 artiklan 3 kohta

25 artiklan 4 kohta

23 artiklan 4 kohta

23 artiklan 5 kohta

23 artiklan 6 kohta

25 artiklan 5 kohta

23 artiklan 7 kohta

25 artiklan 6 kohta

23 artiklan 8 kohta

25 artiklan 7 kohta

23 artiklan 9 kohta

24 artikla

25 artikla

26 artikla

27 artikla

28 artikla

29 artikla

30 artikla

31 artikla

32 artikla

33 artikla

34 artikla

35 artikla

36 artikla

36 artikla

37 artikla

38 artikla

39 artikla

40 artikla

41 artikla

42 artikla

64 artikla

43 artikla

65 artikla

44 artikla

45 artikla

71 artikla

46 artikla

72 artikla

(1) Asia päätettiin palauttaa valiokuntakäsittelyyn työjärjestyksen 57 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti (A7-0306/2012).
(2)* Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.
(3) EUVL C 161, 7.6.2012, s. 3.
(4) EUVL C 191, 29.6.2012, s. 80.
(5) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 26. lokakuuta 2012.
(6) EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1.
(7) EYVL L 141, 11.6.1993, s. 27.
(8) EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1.
(9) EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32.
(10) EUVL L 241, 2.9.2006, s. 1.
(11) EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1.
(12) EYVL L 9, 15.1.2003, s. 3.
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 198, 30.7.2009, s. 20).
(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 94).
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 714/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 15).
(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 36).
(17) EUVL L 247, 21.9.2007, s. 1.
(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/87/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta (EUVL L 35, 11.2.2003, s. 1).
(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/49/EY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2006, sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä (EUVL L 177, 30.6.2006, s. 201).
(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/60/EY, annettu 26 päivänä lokakuuta 2005, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen (EUVL L 309, 25.11.2005, s. 15).
(21) EYVL L 168, 27.6.2002, s. 43.
(22) EUVL L 241, 2.9.2006, s. 26.
(23) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.
(24) EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37.
(25) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.
(26) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.
(27) EYVL L 184, 6.7.2001, s. 1.
(28) EUVL L 326, 8.12.2011, s. 1.
(29) EYVL L 115, 17.4.1998, s. 31.
(30) EUVL L 109, 19.4.2001, s. 56.
(31) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(32) EYVL L 345, 19.12.2002, s. 1.
(33) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.
(34)* 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(35) EYVL L 26, 31.1.1977, s. 1.
(36) EYVL L 84, 26.3.1997, s. 22.
(37) EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32.
(38) EUVL L 390, 31.12.2004, s. 38.
(39) EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1.
(40)* 18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(41)* 18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(42)* Kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(43)** 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(44) EYVL L 135, 31.5.1994, s. 5.
(45)* 18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(46)* 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(47) EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64.
(48)* 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(49)* 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(50)* 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(51)* 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(52)* 18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(53)* 18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(54)* 18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(55)* 18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(56)* 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(57)* 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(58)* 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(59)* 18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(60)* 18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(61)* 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(62)* 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(63)* 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(64)* 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(65)* 18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(66)* 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(67)* 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(68)* 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(69)** 18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(70)*** Kuusi kuukautta tämän direktiivin soveltamispäivästä.
(71)* Yksi vuosi tämän direktiivin soveltamispäivästä.
(72)* 18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(73)* 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(74) EYVL L 126, 12.5.1984, s. 20.
(75) EYVL L 222, 14.8.1978, s. 11.
(76)* 18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(77)* 18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(78)* 18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(79)* 18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(80)* 18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(81)* Tämän direktiivin voimaantulopäivä.
(82) EYVL L 191, 13.7.2001, s. 45.
(83) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(84)* 42 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(85)* 18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(86)** Kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(87)* 30 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(88)** 42 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(89)*** 18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.


Rahoitusvälineiden markkinat ja OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun asetuksen (EMIR-asetus) muuttaminen ***I
PDF 552kWORD 297k
Teksti
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rahoitusvälineiden markkinoista sekä OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun asetuksen [Euroopan markkinarakenneasetus] muuttamisesta (COM(2011)0652 – C7-0359/2011 – 2011/0296(COD))(1)
P7_TA(2012)0407A7-0303/2012

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

[tark. 1, jollei toisin ilmoiteta]

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(2)
P7_TA(2012)0407A7-0303/2012
komission ehdotukseen
P7_TA(2012)0407A7-0303/2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
rahoitusvälineiden markkinoista sekä OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Viimeaikainen finanssikriisi on tuonut esiin heikkouksia finanssimarkkinoiden avoimuudessa, millä voi olla haitallisia sosioekonomisia vaikutuksia. Avoimuuden lisääminen on yksi finanssijärjestelmän lujittamiseen tähtäävistä yhteisistä periaatteista, kuten Lontoossa 2 päivänä huhtikuuta 2009 annetussa G20-julkilausumassa vahvistettiin. Avoimuuden lisäämiseksi ja rahoitusvälineiden sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi olisi otettava käyttöön uusi kehys, jolla vahvistettaisiin yhtenäiset vaatimukset rahoitusvälineiden markkinoilla toteutettavien liiketoimien avoimuudelle. Kehyksessä olisi oltava kattavat säännöt, joita sovelletaan laajasti eri rahoitusvälineisiin. Sen olisi täydennettävä osakkeita koskeville toimeksiannoille ja liiketoimille asetettuja avoimuusvaatimuksia, jotka on vahvistettu rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/39/EY(5).

(2)  Jacques de Larosièren johtama EU:n rahoitusvalvontaa käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä on kehottanut unionia yhdenmukaistamaan finanssialan lainsäädäntöä. Tulevaa eurooppalaista valvontarakennetta 18 ja 19 päivänä kesäkuuta 2009 pohtinut Eurooppa-neuvosto painotti myös tarvetta laatia yhteinen eurooppalainen sääntökirja, jota sovellettaisiin kaikkiin rahoituslaitoksiin sisämarkkinoilla.

(3)  Sen vuoksi uuden lainsäädännön olisi koostuttava kahdesta eri säädöksestä: direktiivistä ja tästä asetuksesta. Näiden kahden säädöksen olisi muodostettava yhdessä oikeudellinen kehys, jolla säännellään sijoituspalveluyrityksiin, säänneltyihin markkinoihin ja tietopalveluiden tarjoajiin sovellettavia vaatimuksia. Sen vuoksi tätä asetusta olisi luettava yhdessä kyseisen direktiivin kanssa. Tarve vahvistaa kaikkiin rahoituslaitoksiin tiettyjen vaatimusten osalta sovellettava säännöstö, välttää mahdollinen suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttö sekä lisätä oikeusvarmuutta ja vähentää sääntelyn monimutkaisuutta markkinatoimijoiden kannalta edellyttää asetuksen antamisen mahdollistavan oikeusperustan käyttöä. Kansallisten lainsäädäntöjen välisistä eroista johtuvien jäljellä olevien kaupan esteiden ja merkittävien kilpailunvääristymien poistamiseksi sekä todennäköisten uusien kaupan esteiden ja merkittävien kilpailunvääristymien estämiseksi on sen vuoksi tarpeen antaa asetus, jossa vahvistetaan kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavat yhtenäiset säännöt. Tämän suoraan sovellettavan säädöksen tarkoituksena on edistää ratkaisevasti sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, ja sen vuoksi sen olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan määräyksiin tulkittuina Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti.

(4)  Direktiivillä 2004/39/EY vahvistettiin säännöt säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otetuilla osakkeilla käytävän kaupan muuttamisesta avoimeksi kauppaa edeltävässä ja sen jälkeisessä vaiheessa sekä säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettuja rahoitusvälineitä koskevien liiketoimien ilmoittamisesta toimivaltaisille viranomaisille; kyseinen direktiivi on tarpeen laatia uudelleen finanssimarkkinoilla tapahtuneen kehityksen ottamiseksi asianmukaisesti huomioon, heikkouksien korjaamiseksi ja sellaisten puutteiden poistamiseksi, jotka ovat muun muassa nousseet esiin finanssimarkkinoiden kriisin aikana.

(5)  Kaupan ja sääntelyn avoimuutta koskeviin vaatimuksiin sovellettavat säännökset on tarpeen antaa sellaisen suoraan sovellettavan lainsäädännön muodossa, jota sovelletaan kaikkiin sijoituspalveluyrityksiin, joiden olisi noudatettava yhtenäisiä sääntöjä unionin kaikilla markkinoilla, jotta kyseisissä säännöksissä säädettäisiin yhden sääntelykehyksen yhtenäisestä soveltamisesta ja jotta voitaisiin vahvistaa luottamusta markkinoiden avoimuuteen koko unionissa, vähentää sääntelyn monimutkaisuutta ja kustannuksia, joita yrityksille ja erityisesti rajojen yli toimiville rahoituslaitoksille aiheutuu säännösten noudattamisesta, sekä edistää kilpailun vääristymien poistamista. Nämä sääntelytavoitteet voidaan saavuttaa parhaalla tavalla asetuksella, jolla varmistetaan suora soveltaminen ja varmistetaan yhtenäiset edellytykset estämällä direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä johtuvat erot kansallisten vaatimusten välillä.

(6)  Säännellyn markkinan ja monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän määritelmiä olisi selvennettävä, ja niiden olisi säilyttävä keskenään yhdenmukaisina sen osoittamiseksi, että ne edustavat tosiasiallisesti samaa järjestäytynyttä kaupankäyntitoimintoa. Määritelmien ulkopuolelle olisi suljettava sellaiset kahdenväliset järjestelmät, joissa sijoituspalveluyritys osallistuu jokaiseen kauppaan omaan lukuunsa toimivana osapuolena, vaikka se toimisi myyjän ja ostajan välillä ilman riskiä toimivana vastapuolena. Käsite ”järjestelmä” kattaa sekä kaikki ne markkinat, jotka muodostuvat joukosta sääntöjä ja kauppapaikasta, että ne, joiden toiminta perustuu ainoastaan joukkoon sääntöjä. Säännellyillä markkinoilla ja monenkeskisillä kaupankäyntijärjestelmillä ei ole velvollisuutta pitää yllä ”teknistä” järjestelmää toimeksiantojen yhteensovittamiseksi, ja niiden olisi voitava pitää yllä muita kaupankäyntiprotokollia, kuten järjestelmiä, joiden avulla käyttäjät voivat pyytää hintatarjouksia useilta tarjoajilta. Markkina, joka muodostuu ainoastaan joukosta sääntöjä, jotka sääntelevät jäsenyyteen, rahoitusvälineiden kaupankäynnin kohteeksi hyväksymiseen, jäsenten väliseen kaupankäyntiin, raportointiin ja soveltuvin osin avoimuusvelvoitteisiin liittyviä näkökohtia, katsotaan tässä asetuksessa tarkoitetuksi markkinaksi tai monenkeskiseksi kaupankäyntijärjestelmäksi, ja kyseisten sääntöjen mukaisesti toteutetut liiketoimet katsotaan tehdyiksi säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Määritelmissä edellytetään intressien kokoamista yhteen siten, että tuloksena on sopimus, mikä tapahtuu, kun toteutus on järjestelmän sääntöjen mukainen tai siinä käytetään järjestelmän protokollia tai sen sisäisiä toimintamenetelmiä. Käsite ”myynti- ja ostointressit” on ymmärrettävä laajasti siten, että se kattaa toimeksiannot, hintatarjoukset ja kiinnostuksen ilmaukset. Yksi tärkeistä vaatimuksista koskee velvollisuutta koota intressit yhteen kyseisessä järjestelmässä ja järjestelmän ylläpitäjän vahvistamien ehdottomien sääntöjen mukaisesti, mikä tarkoittaa, että ne kootaan yhteen järjestelmän sääntöjen mukaisesti tai käyttämällä järjestelmän protokollia tai sen sisäisiä toimintamenetelmiä (mukaan lukien ohjelmistoihin sisältyvät menetelmät). Käsite ”ehdottomat säännöt” tarkoittaa sääntöjä, jotka eivät anna säännellyille markkinoille, markkinoiden ylläpitäjälle tai monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävälle sijoituspalveluyritykselle harkintavaltaa intressien keskinäisen vuorovaikutuksen suhteen. ▌

(7)  Euroopan markkinoiden avoimuuden lisäämiseksi ja tehostamiseksi monenkeskisiä kaupankäyntipalveluita tarjoavien eri kauppapaikkojen toimintaedellytysten tasapuolisuuden lisäämiseksi on tarpeen ottaa käyttöön uusi organisoidun kaupankäyntijärjestelmän luokka joukkovelkakirjoja, strukturoituja rahoitustuotteita, päästöoikeuksia ja johdannaisia varten ja varmistaa, että sitä säännellään asianmukaisesti ja että siihen pääsyyn sovelletaan syrjimättömiä sääntöjä. Tämä uusi luokka määritellään laajasti, jotta se voisi kattaa nyt ja tulevaisuudessa kaikki sellaiset kaupankäynnin organisoidun toteuttamisen ja järjestämisen tyypit, jotka eivät vastaa nykyisten kauppapaikkojen toimintoja tai sääntelyvaatimuksia. Tämän vuoksi niihin on tarpeen soveltaa asianmukaisia toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia ja avoimuussääntöjä, jotka tukevat tehokasta hinnanmuodostusta. Uusi luokka kattaa niin kutsutut broker crossing systems -järjestelmät, joita voidaan kuvailla sisäisiksi sähköisiksi täsmäytysjärjestelmiksi, joita asiakkaan toimeksiantoja toisen asiakkaan toimeksiantoja vastaan toteuttava sijoituspalveluyritys ylläpitää. Uusi luokka kattaa myös järjestelmät, joita olisi voitava käyttää selvityskelpoisia ja riittävän likvidejä johdannaisia koskevassa kaupankäynnissä mutta joilla ei ole kauppapaikkojen nykyisten luokkien ominaisuuksia. Sen sijaan kyseinen luokka ei kattaisi järjestelmiä, joissa ei tapahdu varsinaista kauppojen toteutusta tai järjestelyä, kuten ilmoitustauluja, joita käytetään osto- ja myynti-intressien julkistamiseen, muita yksikköjä, jotka kokoavat yhteen tai yhdistävät mahdollisia osto- tai myynti-intressejä, tai kaupan jälkeisen sähköisen vahvistuksen antamiseen liittyviä palveluita.

(8)  Tämä uusi organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien luokka täydentää nykyisiä kauppapaikkatyyppejä. Säännellyille markkinoille ja monenkeskisille kaupankäyntijärjestelmille on ominaista se, että liiketoimien toteuttamiseen ei liity harkintavaltaa, kun taas organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjällä pitäisi olla harkintavaltaa liiketoimen toteutustapaan nähden. Tämän vuoksi liiketoimiin, jotka toteutetaan sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän ylläpitämässä organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä, olisi sovellettava liiketoiminnan menettelytapasääntöjä sekä parasta toteutusta (best execution) ja asiakastoimeksiantojen käsittelyä koskevia velvoitteita. Koska organisoitu kaupankäyntijärjestelmä on kuitenkin aito kauppapaikka, vaikka vain sen asiakkailla on pääsy siihen, kauppapaikan ylläpitäjän olisi oltava puolueeton. Sen vuoksi organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän olisi noudatettava vaatimuksia, jotka koskevat mahdollisten eturistiriitojen moitteetonta hallinnointia ja syrjimätöntä toteutusta, eikä sillä saisi olla mahdollisuutta toteuttaa kyseisessä järjestelmässä useiden kolmansien osapuolten osto- ja myynti-intressien välisiä liiketoimia eikä myöskään sellaisia asiakkaiden toimeksiantoja, jotka on koottu yhteen kyseisessä järjestelmässä asiakkaan omaa pääomaa vastaan. Tämän olisi myös estettävä niitä toimimasta kauppojen sisäisinä toteuttajina ylläpitämissään organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä.

(9)  Kaiken organisoidun kaupankäynnin olisi tapahduttava säännellyissä kauppapaikoissa, ja sen olisi oltava mahdollisimman avointa sekä ennen kauppaa että sen jälkeen. Sen vuoksi asianmukaisesti mitoitettuja avoimuusvaatimuksia olisi sovellettava kaikentyyppisiin kauppapaikkoihin ja kaikkiin rahoitusvälineisiin, joilla näissä kauppapaikoissa käydään kauppaa.

(10)  Kaupankäynti talletustodistuksilla, pörssilistatuilla rahastoilla, sijoitustodistuksilla, samankaltaisilla rahoitusvälineillä ja muilla kuin kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla otetuilla osakkeilla tapahtuu paljolti samalla tavalla ja palvelee lähes samaa taloudellista tarkoitusta kuin kaupankäynti osakkeilla, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla. Sen vuoksi avoimuussäännökset, joita sovelletaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla otettuihin osakkeisiin, olisi laajennettava koskemaan kyseisiä välineitä.

(11)  Vaikka lähtökohtaisesti tunnustetaan, että kaupankäyntiä edeltäviä avoimuusvaatimuksia koskeva vapautusjärjestelmä on tarpeen markkinoiden tehokkaan toiminnan tukemiseksi, osakkeita koskevia nykyisiä vapautussäännöksiä, joita sovelletaan tällä hetkellä direktiivin 2004/39/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY täytäntöönpanosta tietojen kirjaamista koskevien sijoituspalveluyritysten velvoitteiden, liiketoimista ilmoittamisen, markkinoiden avoimuuden, rahoitusvälineiden kaupankäynnin kohteeksi ottamisen sekä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta 10 päivänä elokuuta 2006 annetun asetuksen (EY) N:o 1287/2006(6) mukaisesti, on tarkistettava, jotta voidaan selvittää, ovatko niiden soveltamisala ja niihin sovellettavat edellytykset edelleen tarkoituksenmukaiset. Jotta voidaan varmistaa, että vapautuksia, joita myönnetään osakkeilla ja mahdollisesti muilla samankaltaisilla välineillä ja muilla tuotteilla kuin osakkeilla käytävää kauppaa edeltävistä avoimuusvaatimuksista erityisten markkinamallien ja toimeksiantotyyppien ja kokojen perusteella, sovelletaan yhtenäisesti, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010(7) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) (EAMV) olisi arvioitava, ovatko vapautuksen soveltamista koskevat yksittäiset pyynnöt tämän asetuksen ja tulevien delegoitujen säädösten mukaiset. EAMV:n olisi laadittava kyseinen arviointi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 29 artiklan mukaisen lausunnon muodossa. Lisäksi EAMV:n olisi tarkasteltava asianmukaiseen määräaikaan mennessä uudelleen vapautuksia, joita sovelletaan jo nyt osakkeisiin, ja olisi laadittava saman menettelyn mukaisesti arviointi siitä, ovatko kyseiset vapautukset edelleen tämän asetuksen ja tulevien delegoitujen säädösten sääntöjen mukaiset.

(12)  Finanssikriisi toi esiin tiettyjä heikkouksia tavassa, jolla muiden rahoitusvälineiden kuin osakkeiden kaupankäyntitilaisuuksia ja hintoja koskevat tiedot asetetaan markkinatoimijoiden saataville (heikkoudet liittyivät tietojen ajoitukseen, yksityiskohtaisuuteen, yhtäläisiin tiedonsaantimahdollisuuksiin ja luotettavuuteen). Sen vuoksi olisi otettava käyttöön oikea-aikaiset kauppaa edeltävät ja sen jälkeiset avoimuusvaatimukset, joissa otetaan huomioon erot tietyntyyppisten muiden rahoitusvälineiden kuin osakkeiden ominaisuuksissa ja markkinarakenteissa, ja mukautettava niitä tarvittaessa siten, että ne soveltuvat sekä automaattisiin että huutokauppaa sisältäviin hintatarjousjärjestelmiin. Jotta kaikilla asianomaisilla välineillä olisi vakaat avoimuuspuitteet, kyseisiä avoimuusvaatimuksia olisi sovellettava joukkovelkakirjoihin ja strukturoituihin rahoitustuotteisiin, joista on julkaistu esite tai jotka joko on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joilla käydään kauppaa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä, johdannaisiin, joilla käydään kauppaa tai jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä ja organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä tai joille voidaan tehdä keskitetty selvitys, sekä kaupankäynnin jälkeisen avoimuuden osalta johdannaisiin, jotka on ilmoitettu kauppatietorekistereihin. Tämän vuoksi vain ne rahoitusvälineet ▌, jotka on suunniteltu yksilöllisesti tai jotka eivät ole riittävän likvidejä, jäisivät avoimuusvelvoitteiden soveltamisalan ulkopuolelle.

(13)  Joukkovelkakirjojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden ja johdannaisten markkinoilla käytävään kauppaan on tuotava riittävästi avoimuutta tuotteiden arvonmäärityksen helpottamiseksi ja hinnanmuodostuksen tehostamiseksi. Strukturoitujen rahoitustuotteiden olisi katettava muun muassa asetuksen (EY) N:o 809/2004(8) 2 artiklan 5 kohdan määritelmän mukaiset omaisuusvakuudelliset arvopaperit, joita ovat muun muassa velkarypäsvakuudelliset velkasitoumukset.

(13 a)  Oikeusvarmuuden takaamiseksi on asianmukaista selventää tiettyjä poikkeuksia tämän asetuksen soveltamisalasta. Vaikka avoimuuden ja markkinoiden eheyden varmistamiseksi on tärkeää säännellä valuuttajohdannaisia, joihin sisältyy valuuttaperusteisesti määräytyviin käteissuorituksiin johtavia swap-sopimuksia, spot-valuuttaliiketoimien ei pitäisi kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan. Vastaavasti on tärkeää selventää, että vakuutussopimuksia, jotka koskevat jotakin vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (Solvenssi II)(9) liitteessä I tarkoitettua toimintoluokkaa, ei katsota tässä asetuksessa tarkoitetuiksi johdannaisiksi, jos ne tehdään unionin tai kolmannen maan vakuutusyrityksen tai jälleenvakuutusyrityksen kanssa. Vaikka myös algoritmisesta kaupankäynnistä aiheutuvia riskejä olisi säänneltävä, algoritmien käyttö kaupan jälkeisten riskien vähentämispalveluissa ei ole algoritmista kaupankäyntiä.

(14)  Jotta kauppapaikoissa sovellettavat edellytykset olisivat yhtenäiset, erityyppisiin kauppapaikkoihin olisi sovellettava samoja kauppaa edeltäviä ja sen jälkeisiä avoimuusvaatimuksia. Avoimuusvaatimusten olisi oltava oikeasuhteisia, ja ne olisi mitoitettava eri rahoitusvälinetyypeittäin, kuten osakkeet, joukkovelkakirjat ja johdannaiset, ja niissä olisi otettava huomioon sijoittajien ja liikkeeseenlaskijoiden, kuten valtion joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijoiden, edut ja markkinoiden likviditeetti. Avoimuusvaatimukset olisi myös mitoitettava kaupankäyntityypeittäin, kuten tarjouskirjahuutokauppaan ja hintanoteerauksiin perustuvat kaupankäyntijärjestelmät, kuten tarjouspyyntöjärjestelmät, sekä hybridi- ja huutokauppajärjestelmät, ja niissä olisi otettava huomioon liikkeeseenlasku, liiketoimen koko ja kansallisten markkinoiden ominaisuudet.

(15)  Jotta voidaan varmistaa, että OTC-kaupankäynti ei vaaranna tehokasta hinnanmuodostusta eikä avoimia ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä eri kaupankäyntitapojen välillä, sijoituspalveluyrityksiin, jotka käyvät kauppaa rahoitusvälineillä omaan lukuun pörssin ulkopuolella, olisi sovellettava asianmukaisia kauppaa edeltäviä avoimuusvaatimuksia siltä osin kuin kyseiset yritykset harjoittavat kaupankäyntiä osakkeita, talletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja, sijoitustodistuksia tai muita samankaltaisia rahoitusvälineitä sekä joukkovelkakirjoja, strukturoituja rahoitustuotteita ja selvityskelpoisia johdannaisia koskevien kauppojen sisäisinä toteuttajina.

(16)  Sijoituspalveluyritys, joka toteuttaa asiakastoimeksiantoja omaa pääomaansa vastaan, olisi katsottava kauppojen sisäiseksi toteuttajaksi (systematic internaliser, SI), jollei liiketoimia toteuteta säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ulkopuolella tilapäiseltä ▌ja epäsäännölliseltä pohjalta. Kauppojen sisäiset toteuttajat olisi määriteltävä sijoituspalveluyrityksiksi, jotka suunnitelmallisesti, säännöllisesti ja järjestelmällisesti käyvät kauppaa omaan lukuunsa toteuttamalla asiakkaiden toimeksiantoja kahdenvälisesti säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ulkopuolella. Sen varmistamiseksi, että tätä määritelmää sovelletaan objektiivisesti ja tehokkaasti sijoituspalveluyrityksiin, kaikki asiakkaiden kanssa asiakastoimeksiantoja toteuttamalla harjoitettu kahdenvälinen kauppa olisi katsottava relevantiksi ja kauppojen sisäisiksi toteuttajiksi rekisteröitävien sijoituspalveluyritysten yksilöimiseksi olisi otettava käyttöön rahoitusvälineittäin tai omaisuuseräluokittain määriteltävät määrälliset kriteerit niiden laadullisten kriteerien lisäksi, jotka sisältyvät asetuksen (EY) N:o 1287/2006 21 artiklaan. Organisoitu kaupankäyntijärjestelmä voi olla mikä tahansa järjestelmä tai kauppapaikka, jossa useiden kolmansien osapuolten osto- ja myynti-intressit voivat olla keskenään vuorovaikutuksessa järjestelmässä, mutta kauppojen sisäisellä toteuttajalla ei saisi olla oikeutta koota yhteen kolmansien osapuolten osto- ja myynti-intressejä. Jotta taataan hinnanmuodostusprosessin laatu, on asianmukaista rajoittaa olosuhteita, joissa OTC-kauppaa voidaan käydä kauppojen sisäisen toteuttajan ulkopuolella, ja toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava, että osakkeiden osalta sellaiseen järjestelmään osallistuja, jossa sijoituspalveluyritys toteuttaa asiakkaiden toimeksiantoja omaa pääomaa vastaan, ei ole etuoikeutetussa asemassa toimeksiantojen toteuttamisen suhteen.

(17)  Kauppojen sisäiset toteuttajat saattavat päättää myöntää pääsyn niiden hintatarjouksia koskeviin tietoihin ainoastaan yksityisasiakkailleen, ainoastaan ammattimaisille asiakkailleen tai molemmille. Ne eivät saisi voida harjoittaa syrjintää näiden asiakasryhmien sisällä, mutta niiden olisi sallittava ottaa huomioon asiakkaiden väliset erot esimerkiksi suhteessa luottoriskiin. Kauppojen sisäisiä toteuttajia ei velvoiteta julkistamaan sitovia hintatarjouksia oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä koskevista liiketoimista, jotka ovat tavanomaista markkinakokoa suurempia, eikä muita kuin oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä koskevista liiketoimista, jotka ovat vähittäismarkkinakokoa suurempia. Rahoitusvälinelajin tavanomainen markkinakoko tai vähittäismarkkinakoko ei saa olla merkittävällä tavalla suhteeton verrattuna kuhunkin kyseiseen lajiin kuuluvaan rahoitusvälineeseen.

(18)  On tarkoituksenmukaista varmistaa, että mahdollisimman suuri osa kaupasta, jota käydään säänneltyjen toteuttamispaikkojen ulkopuolella, tapahtuu organisoiduissa järjestelmissä, joihin sovelletaan asianmukaisia avoimuutta koskevia vaatimuksia samalla kun varmistetaan, että kooltaan suurien ja epäsäännöllisten liiketoimien toteuttaminen on mahdollista. Tämän asetuksen tarkoituksena ei ole edellyttää kauppaa edeltävien avoimuusvaatimusten soveltamista OTC-liiketoimiin, joihin sisältyy liikkeeseenlasku ensimarkkinoille ja joiden luonteeseen kuuluu, että rahoitusvälineet ovat yksilöllisesti suunniteltuja hyväksyttyjen finanssialan ja finanssialan ulkopuolisten vastapuolien erityisvaatimusten mukaisesti ja osa liikesuhdetta, jolle puolestaan on ominaista tavanomaista markkinakokoa tai vähittäismarkkinakokoa suuremmat kaupat ja kauppojen toteuttaminen niiden järjestelmien ulkopuolella, joita kyseinen yritys yleensä käyttää liiketoiminnassaan kauppojen sisäisenä toteuttajana.

(19)  Markkinatietojen olisi oltava helposti ja välittömästi käyttäjien saatavilla mahdollisimman eritellyssä muodossa, jotta sijoittajat ja niiden tarpeita täyttävät tietopalveluiden tarjoajat voivat mukauttaa tietosovelluksia mahdollisimman kattavasti. Tämän vuoksi kauppaa edeltävät ja sen jälkeiset avoimuustiedot olisi asetettava yleisön saataville eriytettyinä markkinatoimijoille tietojen ostamisesta aiheutuvien kustannusten alentamiseksi ja olisi käytettävä hyväksyttyjä julkistamisjärjestelmiä, jotta voidaan varmistaa näiden tietojen johdonmukaisuus ja laatu sekä kaupan jälkeisten konsolidoitujen kauppatietojen toimittaminen.

(20)  Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY(10) sekä yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001(11) olisi sovellettava täysimääräisesti jäsenvaltioiden ja EAMV:n tämän asetuksen ja erityisesti sen IV osaston mukaisesti harjoittamaan henkilötietojen vaihtoon, välitykseen ja käsittelyyn.

(21)  Ottaen huomioon G-20-maiden johtajien Pittsburghin huippukokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2009 tekemä sopimus vakioiduilla OTC-johdannaissopimuksilla käytävän kaupan siirtämisestä tarvittaessa pörsseihin tai sähköisiin kauppapaikkoihin olisi määriteltävä muodollinen sääntelymenettely, jota noudatetaan valtuuksien antamisessa finanssialan vastapuolten ja suurten finanssialan ulkopuolisten vastapuolten väliseen kaupankäyntiin millä tahansa johdannaisilla, jotka on katsottu selvityskelpoisiksi ja jotka ovat riittävän likvidejä, jotta niitä voidaan käsitellä monenlaisissa kauppapaikoissa, jotka ovat vastaavanlaisen sääntelyn kohteina ▌. Tällä asetuksella ei ole tarkoitus kieltää tai rajoittaa yksilöllisesti suunniteltujen johdannaissopimusten käyttöä tai tehdä niistä kohtuuttoman kalliita muille kuin finanssialan laitoksille. Näin ollen riittävän likviyden arvioinnissa olisi otettava huomioon kansallisten markkinoiden ominaisuudet, mukaan lukien sellaiset seikat kuin markkinatoimijoiden lukumäärä ja tyyppi tietyillä markkinoilla, sekä liiketoimien ominaisuudet, kuten liiketoimien koko ja toteutustiheys kyseisillä markkinoilla. Tällä asetuksella ei myöskään ole tarkoitus estää kaupan jälkeisten riskien vähentämispalvelujen käyttöä.

(22)  Ottaen huomioon G-20-maiden johtajien Pittsburghin huippukokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2009 tekemä sopimus vakioiduilla OTC-johdannaissopimuksilla käytävän kaupan siirtämisestä tarvittaessa pörsseihin tai sähköisiin kauppapaikkoihin sekä monien OTC-johdannaisten suhteellisen alhainen likviditeetti on aiheellista säätää sopivasta määrästä hyväksyttäviä kauppapaikkoja, joissa voidaan käydä kyseiseen sitoumukseen perustuvaa kauppaa. Kaikkiin hyväksyttäviin kauppapaikkoihin olisi sovellettava tiiviisti yhtenäistettyjä sääntelyvaatimuksia seuraavien seikkojen osalta: Kaikkiin hyväksyttäviin kauppapaikkoihin olisi sovellettava tiiviisti yhtenäistettyjä sääntelyvaatimuksia seuraavien seikkojen osalta: toiminnan järjestämiseen ja itse toimintaan liittyvät näkökohdat, eturistiriitojen lieventämistä koskevat järjestelyt, kaikenlaisen kaupankäyntitoiminnan valvonta sekä kauppaa edeltävä ja sen jälkeinen avoimuus mitoitettuna rahoitusvälineittäin ja kaupankäyntimalleittain. Kauppapaikkojen ylläpitäjillä olisi kuitenkin oltava mahdollisuus järjestää tähän sitoumukseen perustuvia liiketoimia niiden osapuolten välillä harkinnanvaraisesti toteutusta ja likviditeettiä koskevien edellytysten parantamiseksi.

(23)  Kyseisiä johdannaisia koskevan kaupankäyntivelvoitteen olisi mahdollistettava tehokas kilpailu hyväksyttävien kauppapaikkojen välillä. Sen vuoksi kyseisien kauppapaikkojen ei pitäisi pystyä vaatimaan yksinoikeuksia mihinkään mainitun kaupankäyntivelvoitteen soveltamisalaan kuuluviin johdannaisiin voidakseen estää muita kauppapaikkoja tarjoamasta kaupankäyntiä näillä välineillä. Jotta johdannaisilla kauppaa käyvien kauppapaikkojen välillä olisi tehokasta kilpailua, on olennaista, että kauppapaikoilla on syrjimätön ja avoin pääsy keskusvastapuoliin. Syrjimättömän pääsyn keskusvastapuoleen olisi tarkoitettava sitä, että kauppapaikalla on oikeus syrjimättömään kohteluun siltä osin kuin on kyse siitä, kuinka sopimuksia, joilla käydään kauppaa sen järjestelmässä, kohdellaan vakuutusvaatimusten ja taloudelliselta kannalta vastaavien sopimusten nettoutuksen osalta sekä saman keskusvastapuolen selvittämien vastaavien sopimusten hintojen välisten korrelaatioiden osalta, ja lisäksi oikeus syrjimättömiin selvitysmaksuihin.

(24)  Jotta varmistetaan finanssimarkkinoiden asianmukainen toiminta ja eheys, sijoittajansuoja ja finanssijärjestelmän vakaus, on EAMV:n asianmukaisten koordinointi- ja varotoimenpidevaltuuksien lisäksi luotava mekanismi, jonka avulla voidaan seurata sijoitustuotteiden suunnittelua, ja määriteltävä valtuudet sellaisen sijoitustuotteen markkinoinnin, jakelun ja myynnin kieltämiseen tai rajoittamiseen, johon liittyy sijoittajansuojaa, finanssimarkkinoiden asianmukaista toimintaa ja eheyttä tai koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakautta koskevia vakavia huolenaiheita. Tällaisten toimivaltaisille viranomaisille ja poikkeustapauksissa EAMV:lle annettujen valtuuksien käytön edellytykseksi olisi asetettava tiettyjen ehtojen täyttyminen. Näiden ehtojen täyttyessä toimivaltaisen viranomaisen tai poikkeustapauksissa EAMV:n olisi voitava varotoimenpiteenä asettaa kielto tai rajoitus ennen sijoitustuotteen tai rahoitusvälineen markkinointia, jakelua tai myyntiä asiakkaille.

(25)  Toimivaltaisten viranomaisten olisi annettava EAMV:lle yksityiskohtaiset tiedot pyynnöistään, jotka koskevat position pienentämistä johdannaissopimukseen nähden, mahdollisista kertaluontoisista limiiteistä sekä mahdollisista ennakkoon asetettavista positiolimiiteistä mainittujen valtuuksien käytön koordinoinnin ja yhtenäisyyden parantamiseksi. Toimivaltaisen viranomaisen mahdollisesti soveltamia etukäteen asetettavia positiolimiittejä koskevat olennaiset tiedot olisi julkaistava EAMV:n verkkosivustolla.

(26)  EAMV:n olisi voitava pyytää keneltä tahansa henkilöltä tietoja tämän positiosta suhteessa johdannaissopimukseen, pyytää kyseisen position pienentämistä sekä rajoittaa henkilöiden mahdollisuutta toteuttaa hyödykejohdannaisia koskevia yksittäisiä liiketoimia. EAMV:n olisi sen jälkeen ilmoitettava asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille toimenpiteistä, joita se ehdottaa toteutettaviksi, ja myös julkistettava kyseiset toimenpiteet.

(27)  Tiedot rahoitusvälineitä koskevista liiketoimista olisi toimitettava toimivaltaisille viranomaisille EAMV:n koordinoiman järjestelmän kautta, jotta nämä voivat havaita ja tutkia mahdolliset markkinoiden väärinkäyttötapaukset sekä seurata markkinoiden tasapuolista ja asianmukaista toimintaa ja sijoituspalveluyritysten harjoittamaa toimintaa. Tämä valvonta kattaa kaikki rahoitusvälineet, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joilla käydään kauppaa kauppapaikassa, ja kaikki välineet, joiden arvo riippuu kyseisien välineiden arvosta tai vaikuttaa siihen. Jotta voidaan välttää se, että sijoituspalveluyrityksiin kohdistuu tarpeetonta hallinnollista rasitusta, rahoitusvälineet, joilla ei käydä kauppaa organisoidusti ja jotka eivät todennäköisesti joudu markkinoiden väärinkäytön kohteeksi, olisi jätettävä ilmoitusvelvoitteen soveltamisalan ulkopuolelle. Näissä ilmoituksissa olisi käytettävä oikeushenkilötunnistetta G-20-maiden sitoumusten mukaisesti. Komission olisi myös ilmoitettava, ovatko ilmoitukset sisällöltään ja muodoltaan riittäviä markkinoiden väärinkäytön havaitsemiseksi, mitkä ovat ilmoitettujen tietojen suuren määrän vuoksi tarvittavat seurannan prioriteetit, onko tarpeen ilmoittaa algoritmin käytöstä vastaavan päätöksentekijän henkilöllisyys sekä mitä erityisjärjestelyjä tarvitaan, jotta varmistetaan, että arvopaperien lainauksesta ja takaisinostosopimuksista ilmoitetaan asianmukaisesti, jotta kaikki asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset voivat harjoittaa valvontaa.

(28)  Jotta liiketoimista annettavat ilmoitukset palvelisivat tarkoitustaan markkinoiden seurantavälineenä, niissä olisi mainittava sijoituspäätöksen tehnyt henkilö ja päätöksen täytäntöönpanosta vastaavat henkilöt. Sen avoimuusjärjestelmän lisäksi, josta säädetään lyhyeksimyynnistä ja tietyistä luottoriskinvaihtosopimuksiin liittyvistä kysymyksistä 14 päivänä maaliskuuta 2012 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 236/2012(12), lyhyeksimyynnin markkinointi antaa hyödyllistä lisätietoa, jonka avulla toimivaltaiset viranomaiset voivat seurata lyhyeksimyyynnin määrää. Sijoituspalveluyritysten on ilmoitettava, ovatko osakkeiden tai valtionlainan liikeeseenlaskijoiden velkainstrumenttien myynnit lyhyeksimyyntejä. Toimivaltaisten viranomaisten on myös tarpeen saada kaikki tiedot toimeksiantojen toteuttamisprosessin kaikissa vaiheissa eli kauppaa koskevasta alustavasta päätöksestä sen toteuttamiseen saakka. Sen vuoksi sijoituspalveluyritysten edellytetään pitävän kirjaa kaikista rahoitusvälineitä koskevista liiketoimistaan ja kauppapaikkojen ylläpitäjien pitävän kirjaa kaikista niiden järjestelmiin toimitetuista toimeksiannoista. EAMV:n olisi koordinoitava toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa, jotta voidaan varmistaa, että niillä on mahdollisuus saada kaikki tiedot niiden harjoittaman valvonnan piiriin kuuluvia rahoitusvälineitä koskevista liiketoimista ja toimeksiannoista, mukaan lukien niiden alueen ulkopuolella toimivissa kauppapaikoissa sovitut liiketoimet ja toimeksiannot.

(29)  Samojen tietojen ilmoittamista kahteen kertaan olisi vältettävä. Asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti rekisteröidyille tai tunnustetuille kauppatietorekistereille asianomaisista rahoitusvälineistä annettuja ilmoituksia, jotka sisältävät kaikki liiketoimista annettavissa ilmoituksissa vaadittavat tiedot, ei pitäisi olla tarpeen antaa toimivaltaisille viranomaisille vaan kauppatietorekistereiden olisi toimitettava ne niille. Asetusta (EU) N:o 648/2012 olisi muutettava tämän mukaisesti.

(30)  Toimivaltaisten viranomaisten toteuttaman tietojen vaihdon tai toimittamisen olisi tapahduttava yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY(13) säädettyjen, henkilötietojen toimittamista koskevien sääntöjen mukaisesti. EAMV:n harjoittaman tietojen vaihdon tai toimittamisen olisi tapahduttava yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001(14) säädettyjen, henkilötietojen toimittamista koskevien sääntöjen mukaisesti, ja kyseistä asetusta olisi sovellettava kokonaisuudessaan tämän asetuksen soveltamiseksi tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn.

(31)  Asetuksella (EU) N:o 648/2012 vahvistetaan perusteet, joiden mukaan määritetään, milloin OTC-johdannaislajien olisi kuuluttava selvitysvelvollisuuden piiriin. Kyseisellä asetuksella estetään myös kilpailunvääristymät edellyttämällä, että keskusvastapuolilla, jotka tarjoavat OTC-johdannaisten selvityspalveluita, on oltava syrjimätön pääsy kauppapaikoille ja että keskusvastapuolilla, jotka tarjoavat OTC-johdannaisten selvityspalveluita, on oltava syrjimätön pääsy kauppapaikkojen kauppatietoihin. Koska OTC-johdannaiset määritellään johdannaissopimuksiksi, joita ei panna täytäntöön säännellyillä markkinoilla, säänneltyjä markkinoita koskevia vastaavia vaatimuksia ei ole tarpeen ottaa käyttöön tämän asetuksen mukaisesti. Johdannaisten, joilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla, olisi muualla kaupankäynnin kohteena olevien johdannaisten tavoin kuuluttava selvitysvelvollisuuden piiriin edellyttäen, että EAMV on ilmoittanut niiden kuuluvan sen piiriin.

(32)  Sen lisäksi, että direktiivissä 2004/39/EY säädetään vaatimuksista, joilla jäsenvaltioita estetään rajoittamasta kohtuuttomasti mahdollisuutta käyttää kaupan jälkeistä infrastruktuuria, kuten keskusvastapuoli- ja selvitysjärjestelyitä, tällä asetuksella on tarpeen poistaa monia muita kaupallisia esteitä, joita voidaan käyttää siirtokelpoisten arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden selvityspalveluihin kohdistuvan kilpailun estämiseen. Syrjivien käytäntöjen välttämiseksi keskusvastapuolten olisi suostuttava selvittämään eri kauppapaikoissa toteutettuja liiketoimia siltä osin kuin kyseisissä kauppapaikoissa noudatetaan keskusvastapuolen vahvistamia toiminnallisia ja teknisiä vaatimuksia. Pääsy olisi evättävä vain, jos se selvästi uhkaisi keskusvastapuolen sujuvaa ja asianmukaista toimintaa tai finanssimarkkinoiden toimintaa tavalla, joka aiheuttaisi järjestelmäriskin.

(33)  Kauppapaikkoja olisi myös vaadittava tarjoamaan pääsy, mukaan lukien tiedonsaanti, avoimin ja syrjimättömin perustein keskusvastapuolille, jotka ovat halukkaat selvittämään kauppapaikassa toteutettuja liiketoimia paitsi jos tällainen pääsy uhkaisi markkinoiden sujuvaa tai moitteetonta toimintaa. Keskusvastapuolen pääsyn kauppapaikkaan olisi sallittava järjestelyt, joissa useat keskusvastapuolet käyttävät saman kauppapaikan kauppatietoja. Tämä ei saisi kuitenkaan johtaa yhteentoimivuuteen johdannaisten selvityksessä eikä likviditeetin pirstoutumiseen. Esteiden ja syrjivien käytäntöjen poistamisella on tarkoitus lisätä rahoitusvälineiden selvittämiseen ja kauppaan kohdistuvaa kilpailua investointikustannusten ja vieraan pääoman kustannusten alentamiseksi, tehottomuuksien poistamiseksi ja unionin markkinoilla harjoitettavan innovaatiotoiminnan vauhdittamiseksi. Komission olisi jatkettava kaupan jälkeisen infrastruktuurin kehityksen tiivistä seurantaa ja puututtava tarvittaessa tilanteeseen estääkseen kilpailunvääristymien ilmenemisen sisämarkkinoilla.

(34)  Kolmansien maiden yritysten unionissa tarjoamiin palveluihin sovelletaan kansallisia järjestelmiä ja vaatimuksia. Nämä järjestelmät ovat hyvin erilaisia ja niiden mukaisesti toimiluvan saaneilla yrityksillä ei ole palvelujen tarjoamisen vapautta eikä sijoittautumisvapautta muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, johon ne ovat sijoittautuneet. On aiheellista ottaa käyttöön yhteinen sääntelykehys unionin tasolla. Järjestelmässä olisi yhdenmukaistettava nykyinen hajanainen kehys, taattava varmuus ja yhdenmukainen kohtelu unionissa toimilupaa hakeville kolmannen maan yrityksille, varmistettava, että komissio on arvioinut tosiasiallista vastaavuutta, sekä tarjottava vastaavantasoinen suoja asiakkaille, jotka saavat EU:ssa palveluja kolmansien maiden yrityksiltä, ja vastavuoroinen pääsy kolmansien maiden markkinoille. Järjestelmää soveltaessaan komission ja jäsenvaltioiden olisi asetettava etusijalle G20-ryhmän unionin suurimpien kauppakumppaneiden kanssa tekemien sitoumusten ja sopimusten kattamat alat, ja niiden olisi otettava huomioon unionin keskeinen asema maailmanlaajuisilla finanssimarkkinoilla ja varmistettava, että kolmansia maita koskevien vaatimusten soveltaminen ei estä unionin sijoittajia ja liikkeeseenlaskijoita sijoittamasta kolmansiin maihin tai hankkimasta rahoitusta kolmansista maista tai kolmansien maiden sijoittajia ja liikkeeseenlaskijoita sijoittamasta, hankkimasta pääomaa tai hankkimasta muita finanssialan palveluja unionin markkinoilla, jos tämä ei ole tarpeen toiminnan vakauteen liittyvistä syistä, jotka ovat objektiivisia ja tietoon perustuvia.

(35)  Yksityisasiakkaille tai sellaisille yksityisasiakkaille, jotka haluavat tulla kohdelluiksi unionissa ammattimaisina sijoittajina, tarjottavien palvelujen edellytyksenä olisi aina oltava sivuliikkeen perustaminen unioniin. Sivuliikkeen perustamisen olisi oltava toimiluvan varaista ja valvonnan alaista unionissa. Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen ja kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen välillä olisi oltava asianmukaiset yhteistyöjärjestelyt. Palvelujen tarjoaminen ilman sivuliikettä olisi rajoitettava hyväksyttäviin vastapuoliin ja muista syistä kuin oman valintansa perusteella ammattimaisina pidettäviin asiakkaisiin. Tämän olisi edellytettävä EAMV:n rekisteröintiä ja valvontaa kyseisessä kolmannessa maassa. EAMV:n ja kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten välillä olisi oltava asianmukaiset yhteistyöjärjestelyt.

(36)  Tämän asetuksen säännökset, joita sovelletaan kolmansien maiden yritysten unionissa tarjoamiin palveluihin tai harjoittamaan toimintaan, eivät saisi vaikuttaa unioniin sijoittautuneiden henkilöiden mahdollisuuteen saada sijoituspalveluja kolmannen maan yritykseltä unionissa omasta yksinomaisesta aloitteestaan tai unionin sijoituspalveluyritysten tai luottolaitosten mahdollisuuksiin saada sijoituspalveluja tai -toimintaa kolmannen maan yritykseltä taikka asiakkaan mahdollisuuksiin saada kolmannen maan yritykseltä sijoituspalveluja tällaisen luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen välityksellä. Kun kolmannen maan yritys tarjoaa palveluja unioniin sijoittautuneelle henkilölle tämän omasta yksinomaisesta aloitteesta, palveluja ei saisi katsoa unionin alueella tarjotuiksi. Kun kolmannen maan yritys hakee asiakkaita tai potentiaalisia asiakkaita unionissa tai mainostaa sijoituspalveluja tai -toimintaa yhdessä oheispalvelujen kanssa unionissa, tätä ei pitäisi katsoa palveluksi, joka tarjotaan asiakkaan omasta yksinomaisesta aloitteesta.

(37)  Päästöoikeuksien (EUA) jälkimarkkinoiden spot-kaupassa on esiintynyt vilpillisiä menettelyjä, jotka voivat heikentää luottamusta direktiivillä 2003/87/EY luotuihin päästökauppajärjestelmiin, ja parhaillaan toteutetaan toimenpiteitä, joilla pyritään lujittamaan EU:n päästökauppaoikeusrekisterijärjestelmää ja edellytyksiä, jotka on asetettu tilin avaamiselle EU:n päästöoikeuksilla käytävää kauppaa varten. Kyseisten markkinoiden eheyden tukemiseksi ja tehokkaan toiminnan takaamiseksi, mukaan lukien kaupankäyntitoiminnan kattava valvonta, on aiheellista täydentää direktiivin 2003/87/EY mukaisesti toteutettavia toimenpiteitä sisällyttämällä päästöoikeudet kaikilta osin kyseisen direktiivin ja sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY(15) soveltamisalaan ▌.

(38)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä tiettyjen määritelmien täsmentämisestä, kaupan avoimuutta koskevien vaatimusten täsmällisistä ominaisuuksista, kauppaa edeltävistä avoimuusvaatimuksista myönnettävien vapautusten yksityiskohtaisista edellytyksistä, kaupan jälkeistä viivästettyä julkistamista koskevista järjestelyistä, perusteista, joiden mukaan kauppaa edeltäviä avoimuusvelvollisuuksia sovelletaan kauppojen sisäisiin toteuttajiin, markkinatietojen saatavuuteen liittyvistä kustannuksiin liittyvistä erityissäännöksistä, perusteista, joiden mukaan kauppapaikat ja keskusvastapuolet myöntävät tai epäävät toistensa pääsyn, sekä niiden edellytysten tarkemmasta määrityksestä, joiden täyttyessä sijoittajansuojaan, finanssimarkkinoiden asianmukaiseen toimintaan ja eheyteen tai unionin koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauteen kohdistuvat uhat edellyttävät EAMV:n toimia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla ja erityisesti EAMV:n kanssa. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(39)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tämän täytäntöönpanovallan olisi koskettava kolmansien maiden yritysten palvelutarjontaan sovellettavista kolmansien maiden lainsäädäntö- ja valvontakehyksistä tehtävän vastaavuuspäätöksen tekemistä, ja sitä olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(16) mukaisesti.

(40)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat määritellä yhtenäiset rahoitusvälineisiin sovellettavat vaatimukset, jotka koskevat kauppatietojen julkistamista, liiketoimista annettavia ilmoituksia toimivaltaisille viranomaisille, kaupankäyntiä johdannaisilla organisoiduissa kauppapaikoissa, syrjimätöntä pääsyä selvitykseen, valtuuksia tuotteita koskevien interventioiden sekä positioiden hoidon ja positiolimiittien aloilla sekä kolmansien maiden yritysten harjoittamaa sijoituspalvelujen tarjontaa tai sijoitustoimintaa, koska vaikka kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on paremmat valmiudet seurata markkinakehitystä, kaupan avoimuuteen, liiketoimista annettaviin ilmoituksiin, johdannaisilla käytävään kauppaan sekä tuotteita ja käytäntöjä koskeviin kieltoihin liittyviä ongelmia voidaan havainnoida kokonaisvaltaisesti vain unionin tasolla, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen

(41)  Finanssipalveluja koskevilla teknisillä standardeilla olisi varmistettava tallettajien, sijoittajien ja kuluttajien riittävä suoja koko unionissa. Koska EAMV:llä on pitkälle menevää erityisasiantuntemusta, olisi tehokasta ja asianmukaista antaa sen tehtäväksi laatia komissiolle toimitettavat luonnokset sääntelystandardeiksi ja teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joihin ei liity poliittisia valintoja.

(42)  Komissio hyväksyy EAMV:n laatimat teknisten sääntelystandardien luonnokset, jotka koskevat liiketoimista annettavien ilmoitusten sisältöä ja eritelmiä ja joissa määritellään johdannaissopimustyypit, joilla on suora, merkittävä ja ennakoitavissa oleva vaikutus unionissa, ja onko selvitysvelvollisuuden piiriin asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti kuuluviksi ilmoitetuilla johdannaislajeilla tai niiden alaryhmällä käytävän kaupan tapahduttava vain organisoiduissa kauppapaikoissa. Lisäksi näissä teknisissä sääntelystandardien luonnoksissa määritellään niitä johdannaisia koskevat likviditeettiperusteet, joihin on sovellettava velvollisuutta käydä kauppaa organisoiduissa kauppapaikoissa, ja tiedot, joita hakemuksen esittävän kolmannen maan yrityksen on toimitettava EAMV:lle rekisteröintihakemuksessaan. Komissio hyväksyy nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset delegoiduilla säädöksillä SEUT-sopimuksen 290 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

(44)  Tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten soveltamista olisi viivästytettävä, jotta niiden soveltaminen olisi linjassa niiden uudelleenlaaditun direktiivin sääntöjen soveltamisen kanssa, jotka on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja jotta kaikki olennaiset täytäntöönpanotoimenpiteet saataisiin vahvistettua. Koko sääntelypaketin soveltaminen olisi aloitettava samana ajankohtana. Ainoastaan täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevien valtuutusten soveltamista ei pitäisi viivästyttää, jotta kyseisten toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen edellyttämät toimet voidaan aloittaa mahdollisimman varhain.

(45)  Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, muun muassa oikeutta henkilötietojen suojaan (8 artikla), elinkeinovapautta (16 artikla), oikeutta kuluttajansuojaan (38 artikla), oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen (47 artikla) ja kieltoa, jonka mukaan samasta rikoksesta ei saa syyttää ja rangaista oikeudenkäynnissä kahteen kertaan (50 artikla), ja tätä asetusta on sovellettava kyseisien oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(45 a)  Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan yhtenäiset vaatimukset seuraaville:

   a) kauppatietojen julkistaminen;
   b) liiketoimista annettavat ilmoitukset toimivaltaisille viranomaisille;
   c) kaupankäynti johdannaisilla organisoiduissa kauppapaikoissa;
   d) syrjimätön pääsy selvitykseen ja syrjimätön pääsy kaupankäyntiin vertailuarvoilla;
   e) toimivaltaisten viranomaisten ja EAMV:n valtuudet tuotteita koskevien interventioiden alalla ja EAMV:n valtuudet positioiden hoidon ja positiolimiittien aloilla;
   f) kolmansien maiden yritysten ilman sivuliikettä harjoittama sijoituspalveluiden tarjonta tai sijoitustoiminta.

2.  Tätä asetusta sovelletaan luottolaitoksiin, jotka ovat saaneet toimiluvan direktiivin 2006/48/EY mukaisesti, ja sijoituspalveluyrityksiin ▌, jotka ovat saaneet toimiluvan direktiivin .../.../EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] mukaisesti, siltä osin kuin luottolaitos tai sijoituspalveluyritys tarjoaa yhtä tai useampaa sijoituspalvelua ja/tai harjoittaa sijoitustoimintaa, ja markkinoiden ylläpitäjiin.

3.  Tämän asetuksen V osastoa sovelletaan myös kaikkiin asetuksen (EU) N:o 648/2012 [2 artiklan 8 alakohdan määritelmän mukaisiin] finanssialan vastapuoliin ja kaikkiin finanssialan ulkopuolisiin vastapuoliin, jotka kuuluvat mainitun asetuksen 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamisalaan.

4.  Tämän asetuksen VI osastoa sovelletaan myös keskusvastapuoliin ja henkilöihin, joilla on omistusoikeudet vertailuarvoihin.

4 a.  Tämän asetuksen VII osastoa sovelletaan myös kaikkiin asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 8 kohdan määritelmän mukaisiin finanssialan vastapuoliin.

4 b.  Tämän asetuksen VIII osastoa sovelletaan kaikkiin kolmannen maiden yrityksiin, jotka tarjoavat sijoituspalveluja ja -toimintaa jäsenvaltiossa muulla tavoin kuin jäsenvaltiossa sijaitsevan sivuliikkeen välityksellä.

2 artikla

Määritelmät

1.  Tässä asetuksessa tarkoitetaan

   1) 'sijoituspalveluyrityksellä' oikeushenkilöä, jonka tavanomaisena ammatti- tai liiketoimintana on yhden tai useamman sijoituspalvelun ammattimainen tarjoaminen kolmansille osapuolille ja/tai yhden tai useamman sijoitustoimen ammattimainen harjoittaminen.

   a) niiden oikeudellinen asema varmistaa kolmansien osapuolten eduille oikeushenkilön tarjoamaa suojaa vastaavan suojan, ja
   b) niiden toiminnan vakautta valvotaan tehokkaasti niiden oikeudellista muotoa vastaavalla tavalla.

   a) kolmansien osapuolten omistusoikeus välineisiin ja varoihin on suojattava erityisesti yrityksen tai sen omistajien maksukyvyttömyystilanteessa taikka takavarikon, kuittauksen tai yrityksen tai sen omistajien velkojien muiden toimien yhteydessä;
   b) yrityksen on oltava sellaisten sääntöjen alainen, joiden tarkoituksena on valvoa sen ja sen omistajien vakavaraisuutta;
   c) yhden tai useamman sellaisen henkilön, jolla on kansallisen lainsäädännön nojalla valtuudet tilintarkastusten suorittamiseen, on vuosittain tarkastettava yrityksen tilinpäätös;
   d) jos yrityksellä on vain yksi omistaja, tämän on suojattava sijoittajat sen varalta, että yrityksen toiminta lakkaa omistajan kuoleman tai toimintakyvyttömyyden tai muun vastaavan tapahtuman vuoksi;

   2) 'luottolaitoksella' direktiivin 2006/48/EY 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua luottolaitosta;
   2 a) 'monenkeskisellä järjestelmällä' järjestelmää, joka kokoaa yhteen rahoitusvälineitä koskevat useat osto- ja myynti-intressit tai helpottaa niiden yhteen kokoamista, riippumatta tuloksena olevien liiketoimien yhteydessä toteutettujen toimeksiantojen tosiasiallisesta määrästä;
   2 b) 'kahdenvälisellä järjestelmällä' järjestelmää, joka kokoaa yhteen rahoitusvälineitä koskevat osto- ja myynti-intressit tai helpottaa niiden yhteen kokoamista siten, että järjestelmää ylläpitävä sijoituspalveluyritys ainoastaan toteuttaa asiakkaiden toimeksiantoja käymällä kauppaa omaan lukuunsa;
   2 c) 'pörssin ulkopuolisella (OTC-) kaupankäynnillä' kahdenvälistä kauppaa, jota hyväksyttävä vastapuoli käy omaan lukuunsa hyväksyttävien vastapuolien kanssa kauppapaikan tai kauppojen sisäisen toteuttajan ulkopuolella tilapäisesti ja epäsäännöllisesti ja joka on aina laajaa;
   3) 'kauppojen sisäisellä toteuttajalla' sijoituspalveluyritystä, joka suunnitelmallisesti, säännöllisesti ja järjestelmällisesti käy kauppaa omaan lukuunsa toteuttamalla asiakkaiden toimeksiantoja säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ulkopuolella kahdenvälisessä järjestelmässä;
   4) 'markkinoiden ylläpitäjällä' yhtä tai useampaa henkilöä, joka hallinnoi ja/tai ylläpitää säännellyn markkinan liiketoimintaa. Markkinoiden ylläpitäjänä voi olla säännelty markkina itse;
   5) 'säännellyllä markkinalla' markkinoiden ylläpitäjän ylläpitämää ja/tai hallinnoimaa monenkeskistä järjestelmää, joka kyseisessä järjestelmässä ja järjestelmän ehdottomien sääntöjen mukaisesti kokoaa yhteen rahoitusvälineitä koskevat useiden kolmansien osapuolten osto- ja myynti-intressit tai helpottaa niiden yhteen kokoamista siten, että tuloksena on sopimus kaupankäynnin kohteeksi näiden markkinoiden sääntöjen ja/tai järjestelmien mukaisesti otetuista rahoitusvälineistä, ja jolla on toimilupa ja joka toimii säännöllisesti ja direktiivin …/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] III osaston säännösten mukaisesti;
   6) 'monenkeskisellä kaupankäyntijärjestelmällä' sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän ylläpitämää monenkeskistä järjestelmää, joka kyseisessä järjestelmässä ja ehdottomien sääntöjen mukaisesti kokoaa yhteen rahoitusvälineitä koskevat useiden kolmansien osapuolten osto- ja myynti-intressit siten, että tuloksena on sopimus direktiivin …/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] II osaston säännösten mukaisesti;
   7) 'organisoidulla kaupankäyntijärjestelmällä' monenkeskistä järjestelmää, joka ei ole sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän ylläpitämä säännelty markkina, monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä tai keskusvastapuoli ja jossa useiden kolmansien osapuolten joukkovelkakirjoja, strukturoituja rahoitustuotteita, päästöoikeuksia tai johdannaisia koskevat osto- ja myynti-intressit voivat olla keskenään vuorovaikutuksessa siten, että tuloksena on sopimus direktiivin .../.../EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] II osaston säännösten mukaisesti;
   8) 'rahoitusvälineellä' direktiivin …/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] liitteessä I olevassa C jaksossa eriteltyjä välineitä;
  9) 'siirtokelpoisilla arvopapereilla' sellaisia arvopaperilajeja maksuvälineitä lukuun ottamatta, jotka ovat vaihdantakelpoisia pääomamarkkinoilla, kuten
   a) yhtiöiden osakkeita ja muita arvopapereita, jotka vastaavat yhtiöiden, henkilöyhtiöiden ja muiden yhteisöjen osakkeita, sekä osaketalletustodistuksia;
   b) joukkovelkakirjoja tai muita arvopaperistettuja velan muotoja, mukaan lukien tällaisia arvopapereita koskevat talletustodistukset;
   c) kaikkia muita arvopapereita, jotka oikeuttavat hankkimaan tai myymään edellä mainitun kaltaisia siirtokelpoisia arvopapereita tai jotka edellyttävät käteissuoritusta, joka määräytyy siirtokelpoisten arvopapereiden, valuuttojen, korkojen tai tuottojen, hyödykkeiden taikka muiden indeksien tai mittareiden perusteella;
   10) 'talletustodistuksilla' sellaisia arvopapereita, jotka ovat vaihdantakelpoisia pääomamarkkinoilla ja jotka edustavat sellaisen liikkeeseenlaskijan arvopaperiomistusta, jonka kotipaikka on muualla, mutta jotka voidaan ottaa kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla ja joilla voidaan käydä kauppaa erillään sellaisen liikkeeseenlaskijan arvopapereista, jonka kotipaikka on muualla;
   11) 'pörssilistatuilla rahastoilla' sellaisia rahastoja, joiden osuuksista tai osakeluokista vähintään yksi on jatkuvan kaupankäynnin kohteena vähintään yksillä säännellyillä markkinoilla tai vähintään yhdessä monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä siten, että vähintään yksi markkinatakaaja varmistaa, että näiden osuuksien tai osakkeiden pörssiarvo ei poikkea merkittävästi niiden nettoarvosta ja soveltuvin osin niiden ohjeellisesta nettoarvosta;
   12) 'todistuksilla' sellaisia arvopapereita, jotka ovat vaihdantakelpoisia pääomamarkkinoilla ja jotka menevät etuoikeusjärjestyksessä osakkeiden edelle mutta vakuudettomien joukkovelkakirjojen ja muiden vastaavien välineiden taakse, jos liikkeeseenlaskija palauttaa sijoituksen;
   13) 'strukturoiduilla rahoitustuotteilla' arvopapereita, jotka on luotu rahoitusomaisuuden ryhmään liittyvän luottoriskin arvopaperistamista ja siirtoa varten ja jotka antavat arvopaperin haltijalle oikeuden vastaanottaa säännöllisiä maksuja, joiden määrä riippuu kohde-etuutena olevista omaisuuseristä saatavasta kassavirrasta;
   14) 'johdannaisilla' direktiivin …/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 9 kohdan c alakohdassa määriteltyjä ja sen liitteessä I olevan C osan 4–10 kohdassa tarkoitettuja rahoitusvälineitä;
   15) 'hyödykejohdannaisilla' sellaisia direktiivin …/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 9 kohdan c alakohdassa määriteltyjä rahoitusvälineitä, jotka liittyvät sen liitteessä I olevan C osan 5, 6 7 ja 10 kohdassa mainittuun hyödykkeeseen tai kohde-etuuteen;
   16) 'kiinnostuksen ilmauksella, joka antaa perusteet toimiin' kaupankäyntijärjestelmän yhden osapuolen toiselle osapuolelle lähettämää viestiä, joka koskee saatavilla olevaa kaupankäynti-intressiä ja sisältää kaikki kaupasta sopimiseen tarvittavat tiedot;
   17) 'toimivaltaisella viranomaisella' kunkin jäsenvaltion direktiivin .../... [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 69 artiklan mukaisesti nimeämää viranomaista, jollei kyseisessä direktiivissä toisin säädetä;
   18) 'hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä' henkilöä, joka on saanut direktiivin …/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] säännösten mukaisesti toimiluvan tarjota palvelua kauppoja koskevien ilmoitusten julkistamiseksi kauppapaikkojen tai sijoituspalveluyritysten puolesta tämän asetuksen 5, 9, 11 ja 12 artiklan mukaisesti;
   19) 'konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajalla' henkilöä, joka on saanut direktiivin .../.../EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] säännösten mukaisesti toimiluvan tarjota palvelua tämän asetuksen [5, 6, 11 ja 12] artiklassa lueteltuja rahoitusvälineillä käytäviä kauppoja koskevien ilmoitusten keräämiseksi säännellyiltä markkinoilta, monenkeskisiltä kaupankäyntijärjestelmiltä, organisoiduilta kaupankäyntijärjestelmiltä ja hyväksytyiltä julkistamisjärjestelmiltä sekä ilmoitusten konsolidoimiseksi jatkuvaksi sähköiseksi muuttuvaksi datavirraksi, josta saa kutakin rahoitusvälinettä koskevia reaaliaikaisia ja direktiivin .../.../EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 66 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyissä tapauksissa viivästettyjä hinta- ja määrätietoja;
   20) 'hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä' järjestelmää, jonka mukaan henkilö on saanut direktiivin …/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] säännösten mukaisesti toimiluvan tarjota palvelua liiketoimia koskevien ilmoitusten antamiseksi toimivaltaisille viranomaisille tai EAMV:lle sijoituspalveluyritysten puolesta;
   21) 'ylimmällä hallintoelimellä' sijoituspalveluyritystä, markkinoiden ylläpitäjää tai tietopalvelun tarjoajaa johtavaa elintä, joka hoitaa valvonta- ja johtotoimintoja ja jolla on lopullinen päätöksentekovalta sekä toimivalta vahvistaa sijoituspalveluyrityksen, markkinoiden ylläpitäjän tai tietopalvelun tarjoajan strategia, tavoitteet ja yleiset linjaukset, mukaan lukien yrityksen toimintaa tosiasiallisesti johtavat henkilöt;
   24) 'vertailuindeksillä' mitä tahansa kaupankäynnin kohteena olevaa tai laajasti käytettyä indeksiä tai julkistettua lukua, joka on laskettu soveltamalla kaavaa sellaiseen yhden tai useamman kohde-etuutena olevan omaisuuserän tai hinnan, mukaan lukien arvioidut hinnat, korot tai muut arvot tai selvitykset, arvoon, jonka perusteella rahoitusvälineestä maksettava summa määritetään, ja joka toimii kyseessä olevien omaisuuserien tai omaisuuserien luokkien tai ryhmien suorituskyvyn mittapuuna;
   25) 'kauppapaikalla' mitä tahansa säänneltyä markkinaa, monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää;
   26) 'keskusvastapuolella' asetuksen (EU) N:o 648/2012) 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyä keskusvastapuolta;
   26 a) 'yhteentoimivuusjärjestelyllä' asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 12 kohdassa tarkoitettua yhteentoimivuusjärjestelyä;
   27) 'sijoituspalvelulla ja -toiminnalla' palveluja ja toimintaa, jotka on määritelty direktiivin .../.../EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 4 artiklan 2 kohdan 1 alakohdassa;
   28) 'kolmannen maan rahoituslaitoksella' yhteisöä, jonka pääkonttori sijaitsee kolmannessa maassa ja joka on valtuutettu tai joka on saanut toimiluvan kyseisen kolmannen maan lainsäädännön nojalla harjoittaa mitä tahansa direktiivissä 2006/48/EY, direktiivissä …/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi], direktiivissä 2009/138/EY, direktiivissä 2009/65/EY, direktiivissä 2003/41/EY tai direktiivissä 2011/61/EU luetelluista toiminnoista;
   28 a) 'kolmannen maan yrityksellä' direktiivin .../.../EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 4 artiklan 2 kohdan 33 d kohdassa määriteltyä kolmannen maan yritystä;
   29) 'tukkukaupan energiatuotteella' energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta 25 päivänä lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1227/2011(17) 2 artiklan 4 kohdassa määriteltyjä sopimuksia ja johdannaisia;
   29 a) 'liikeeseenlaskulla ensimarkkinoille' liiketointa välineillä, joiden oleelliset ehdot on määritelty yksilöllisesti ja suunniteltu sellaisten finanssialalla toimivien tai finanssialan ulkopuolisten vastapuolten erityistarpeita varten, jotka katsotaan hyväksytyiksi vastapuoliksi tai ammattimaisiksi asiakkaiksi direktiivin .../.../EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 30 artiklan ja sen liitteen II mukaisesti;

2.  Direktiivin .../.../EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 4 artiklan 2 kohdassa säädettyjä määritelmiä sovelletaan myös tähän asetukseen.

3.  Siirretään komissiolle valta antaa 41 artiklan mukaisesti EAMV:tä kuultuaan delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 1 kohdan 3, 7, 10–16, 18–26 a, 28 ja 29 alakohdassa säädettyjen määritelmien teknistä sisältöä niiden mukauttamiseksi markkinoiden kehitykseen.

2 a artikla

Velvollisuus OTC-kauppaan sisäisten toteuttajien välityksellä

1.  Kaikki osakkeilla, talletustodistuksilla, pörssilistatuilla rahastoilla, todistuksilla ja muilla samankaltaisilla rahoitusvälineillä toteutetut tämän asetuksen 13 artiklassa tarkoitetut kynnysarvot täyttävät liiketoimet, jotka eivät ole asetuksen (EU) No 648/2012 3 artiklassa määriteltyjä konsernin sisäisiä liiketoimia ja joita ei ole toteutettu säännellyillä markkinoilla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, on toteutettava kauppojen sisäisen toteuttajan välityksellä, ellei liiketoimeen sisälly välineen liikkeeseenlasku ensimarkkinoille. Tätä vaatimusta ei sovelleta 4 artiklassa määriteltyihin kooltaan suuriin liiketoimiin.

2.  Kaikki liiketoimet, jotka on toteutettu joukkovelkakirjoilla, sellaisilla strukturoiduilla rahoitustuotteilla, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joista on julkaistu esite, päästöoikeuksilla ja johdannaisilla, jotka ovat selvityskelpoiset tai jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joilla käydään kauppaa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä ja joihin ei sovelleta 26 artiklan mukaista kaupankäyntivelvollisuutta, ja joita ei toteuteta säännellyillä markkinoilla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä tai sellaisissa kolmansien maiden kauppapaikoissa, jotka on arvioitu vastaaviksi 26 artiklan 4 kohdan mukaisesti, ja jotka täyttävät 17 artiklassa tarkoitetut kynnysarvot, on toteutettava kauppojen sisäisen toteuttajan välityksellä, jollei liiketoimeen sisälly välineen liikkeeseenlasku ensimarkkinoille. Tätä vaatimusta ei sovelleta 8 artiklassa määriteltyihin kooltaan suuriin liiketoimiin.

3.  Jos 1 tai 2 kohdassa mainittu rahoitusväline on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai jos sillä käydään kauppaa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä, eikä kauppojen sisäistä toteuttajaa ole käytettävissä, liiketoimet voidaan toteuttaa muuna kuin kauppojen sisäisen toteuttajan välityksellä tapahtuvana OTC-kaupankäyntinä, kun ne ovat luonteeltaan tilapäisiä ja epäsäännöllisiä, seuraavissa tapauksissa:

  a) liiketoimen osapuolet ovat hyväksyttäviä vastapuolia tai ammattimaisia asiakkaita; ja
   b) liiketoimi on kooltaan suuri; tai
   c) joukkovelkakirjalla tai joukkovelkakirjalajilla ei ole 7, 8, 13 ja 17 artiklassa tarkoitettuja likvidejä markkinoita.

II OSASTO

MONENKESKISIÄ JÄRJESTELMIÄ SISÄLTÄVIEN KAUPPAPAIKKOJEN AVOIMUUS

1 LUKU

OMAN PÄÄOMAN EHTOISTEN RAHOITUSVÄLINEIDEN AVOIMUUS

3 artikla

Kauppapaikkojen kauppaa edeltävät avoimuusvaatimukset osakkeiden, talletustodistusten, pörssilistattujen rahastojen, todistusten ja muiden samankaltaisten rahoitusvälineiden osalta

1.  Säänneltyjen markkinoiden sekä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ▌ylläpitävien sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien on julkistettava järjestelmissään vallitsevat osto- ja myyntihinnat sekä kyseisillä hinnoilla vallitseva kaupankäyntihalukkuus osakkeille, talletustodistuksille, pörssilistatuille rahastoille, todistuksille ja muille samankaltaisille rahoitusvälineille, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joilla käydään kauppaa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä ▌. Tätä vaatimusta on sovellettava myös kiinnostuksen ilmauksiin, jotka antavat perusteet toimiin. Säänneltyjen markkinoiden sekä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ▌ylläpitävien sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien on asetettava nämä tiedot jatkuvasti yleisön saataville tavanomaisena kaupankäyntiaikana.

2.  Säänneltyjen markkinoiden sekä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ▌ylläpitävien sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien on asetettava kohtuullisin kustannuksin ja syrjimättömällä tavalla ensimmäisen kohdan mukaisesti annettavien tietojen julkistamiseen käyttämänsä järjestelyt niiden sijoituspalveluyritysten saataville, joiden on julkistettava osakkeita, talletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja, todistuksia ja muita samankaltaisia rahoitusvälineitä koskevat hintatarjouksensa 13 artiklan mukaisesti.

4 artikla

Oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä koskevat vapautukset

1.  Toimivaltaisten viranomaisten on voitava vapauttaa säännellyt markkinat sekä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ▌ylläpitävät sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät velvollisuudesta julkistaa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot markkinamallin tai toimeksiannon tyypin tai koon perusteella 3 kohdassa määritellyissä tapauksissa. Toimivaltaisten viranomaisten on erityisesti voitava antaa vapautus tästä velvollisuudesta:

   sellaisten toimeksiantojen osalta, jotka ovat kooltaan suuria kyseisen osakkeen, talletustodistuksen, pörssilistatun rahaston, todistuksen tai muun samankaltaisen rahoitusvälineen ▌tavanomaiseen markkinakokoon verrattuna; tai
   sellaisten kaupankäyntimenettelyjen osalta, joissa hinta määritetään toisesta järjestelmästä saatavan viitehinnan perusteella, ja kyseinen viitehinta julkistetaan laajalti ja markkinaosapuolet pitävät sitä yleisesti luotettavana viitehintana.

2.  Ennen vapautuksen myöntämistä 1 kohdan mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EAMV:lle ja muille toimivaltaisille viranomaisille kunkin yksittäisen vapautuspyynnön suunniteltu käyttötarkoitus sekä annettava selvitys vapautusten toiminnasta. Ilmoitus vapautuksen myöntämistä koskevasta aikomuksesta on annettava vähintään neljä kuukautta ennen kuin vapautus on tarkoitus saattaa voimaan. Kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanotosta EAMV antaa kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle lausunnon, joka ei ole sitova ja jossa arvioidaan, onko kukin vapautus 1 kohdalla vahvistettujen ja 3 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti hyväksytyllä delegoidulla säädöksellä täsmennettyjen vaatimusten mukainen. Toimivaltainen viranomainen myöntää vapautuksen vasta EAMV:n ei-sitovan lausunnon saatuaan. Jos kyseinen toimivaltainen viranomainen myöntää vapautuksen ja toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tästä eri mieltä, jälkimmäinen toimivaltainen viranomainen voi saattaa asian toistamiseen EAMV:n käsiteltäväksi, ja tämä voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisesti siirretyn toimivallan mukaisesti. EAMV seuraa vapautusten soveltamista ja antaa komissiolle vuosittain selvityksen siitä, kuinka niitä sovelletaan käytännössä.

2 a.  Toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa 1 kohdan mukaisesti myönnetyn vapautuksen 3 kohdan mukaisesti määritellyllä tavalla, jos se toteaa, että vapautusta käytetään tavalla, joka poikkeaa sen alkuperäisestä tarkoituksesta, tai jos se katsoo, että vapautusta käytetään tässä artiklassa vahvistettujen sääntöjen kiertämiseen.

Ennen vapautuksen peruuttamista toimivaltainen viranomainen ilmoittaa viipymättä EAMV:lle ja muille toimivaltaisille viranomaisille aikomuksestaan ja esittää asiaa koskevat perustelut. Yhden kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanotosta EAMV antaa kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle lausunnon, joka ei ole sitova. Lausunnon saatuaan toimivaltainen viranomainen saattaa päätöksensä voimaan.

3.  Komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä 41 artiklan mukaisesti toimenpiteitä, joissa vahvistetaan seuraavat:

   a) kunkin rahoitusvälinelajin osalta se, millä vaihteluvälillä osto- ja myyntitarjoukset tai nimettyjen markkinatakaajien noteeraukset sekä kyseisillä hinnoilla vallitseva kaupankäyntihalukkuus julkistetaan;
   b) kunkin rahoitusvälinelajin osalta niiden toimeksiantojen koko ja tyyppi, jotka voidaan 1 kohdan mukaisesti vapauttaa tietojen julkistamisvelvollisuudesta ennen kaupantekoa;
   c) yksityiskohtaiset järjestelyt 3 artiklan mukaisen tietojen kauppaa edeltävää julkistamista koskevan velvollisuuden soveltamiseksi kaupankäyntimenetelmiin, joita käyttävät säännellyt markkinat ja monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät, jotka toteuttavat liiketoimia ajoittain järjestettävissä huutokaupoissa kunkin rahoitusvälinelajin osalta tai neuvoteltujen liiketoimien avulla.

4.  EAMV tarkastelee vapautuksia, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat myöntäneet direktiivin 2004/39/EY 29 artiklan 2 kohdan ja 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti sekä komission asetuksen (EY) N:o 1287/2006 18–20 artiklan mukaisesti, ennen ...(18), viimeistään...(19). EAMV antaa kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle lausunnon, jossa arvioidaan, onko kukin vapautus edelleen tällä asetuksella ja tähän asetukseen perustuvilla delegoiduilla säädöksillä vahvistettujen vaatimusten mukainen.

5 artikla

Kauppapaikkojen kaupan jälkeiset avoimuusvaatimukset osakkeiden, talletustodistusten, pörssilistattujen rahastojen, todistusten ja muiden samankaltaisten rahoitusvälineiden osalta

1.  Säänneltyjen markkinoiden sekä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ▌ylläpitävien sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien on julkistettava hyväksytyn julkistamisjärjestelyn välityksellä toteutettujen liiketoimien hinnat, määrät ja ajankohdat sellaisten osakkeiden, talletustodistusten, pörssilistattujen rahastojen, todistusten ja muiden samankaltaisten rahoitusvälineiden osalta, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joilla käydään kauppaa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä▌. Säänneltyjen markkinoiden sekä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ▌ylläpitävien sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien on julkistettava yksityiskohtaiset tiedot näistä liiketoimista niin reaaliaikaisesti kuin on teknisesti mahdollista.

2.  Säänneltyjen markkinoiden sekä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ▌ylläpitävien sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien on annettava kohtuullisin kustannuksin ja syrjimättömällä tavalla ensimmäisen kohdan mukaisesti annettavien tietojen julkistamiseen käyttämänsä järjestelyt tosiasiallisesti niiden sijoituspalveluyritysten saataville, joiden on julkistettava tiedot osakkeilla, talletustodistuksilla, pörssilistatuilla rahastoilla, todistuksilla tai muilla samankaltaisilla rahoitusvälineillä toteuttamistaan liiketoimista 19 artiklan mukaisesti.

6 artikla

Lupa tietojen julkistamiseen tietyllä viiveellä

1.  Toimivaltaisten viranomaisten on voitava antaa säännellyille markkinoille lupa liiketoimia koskevien yksityiskohtaisten tietojen julkistamiseen tietyllä viiveellä liiketoimien tyypin tai koon perusteella. Toimivaltaiset viranomaiset voivat erityisesti antaa luvan sellaisten liiketoimien julkistamiseen viiveellä, jotka ovat kooltaan suuria kyseisen osakkeen, talletustodistuksen, pörssilistatun rahaston, todistuksen tai muun samankaltaisen rahoitusvälineen taikka osake-, talletustodistus- tai todistuslajin tai pörssilistatun rahaston tai muun samankaltaisen rahoitusvälineen lajin tavanomaiseen markkinakokoon verrattuna. Säänneltyjen markkinoiden sekä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ▌ylläpitävien sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien on saatava toimivaltaisen viranomaisen ennakkohyväksyntä ehdotetulle viivästettyä julkistamista koskevalle järjestelylle ja tiedotettava näistä järjestelyistä selkeästi markkinaosapuolille ja sijoittajille. EAMV seuraa kauppojen viivästettyä julkistamista koskevien järjestelyiden soveltamista ja antaa komissiolle vuosittain selvityksen siitä, kuinka niitä sovelletaan käytännössä.

Jos toimivaltainen viranomainen antaa luvan julkistamiseen viiveellä ja toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tästä tai myönnetyn luvan tosiasiallisesta soveltamisesta eri mieltä, jälkimmäinen toimivaltainen viranomainen voi saattaa asian toistamiseen EAMV:n käsiteltäväksi, ja tämä voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisesti siirretyn toimivallan mukaisesti.

2.  Komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä 41 artiklan mukaisesti toimenpiteitä, joissa vahvistetaan seuraavat:

   a) kunkin rahoitusvälinelajin osalta yksityiskohdat, jotka säänneltyjen markkinoiden ja sijoituspalveluyritysten, mukaan lukien kauppojen sisäiset toteuttajat, sekä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ▌ylläpitävien sijoituspalveluyritysten ja säänneltyjen markkinoiden, on määritettävä julkistettavissa tiedoissa;
   b) kunkin rahoitusvälinelajin osalta edellytykset, joiden täyttyessä säännellyille markkinoille ja sijoituspalveluyrityksille, mukaan lukien kauppojen sisäiset toteuttajat, taikka monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ▌ylläpitäville sijoituspalveluyrityksille tai markkinoiden ylläpitäjille, voidaan antaa lupa kauppojen julkistamiseen tietyllä viiveellä, ja perusteet, joita sovelletaan tehtäessä päätöstä siitä, mitkä liiketoimet voidaan julkistaa tietyllä viiveellä niiden koon taikka osakkeen, talletustodistuksen, pörssilistatun rahaston, todistuksen tai muun samankaltaisen rahoitusvälineen tyypin, likviditeettiprofiili mukaan lukien, vuoksi.

2 LUKU

MUIDEN KUIN OMAN PÄÄOMAN EHTOISTEN RAHOITUSVÄLINEIDEN AVOIMUUS

7 artikla

Kauppapaikkojen kauppaa edeltävät avoimuusvaatimukset joukkovelkakirjojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden, päästöoikeuksien ja johdannaisten osalta

1.  Säänneltyjen markkinoiden sekä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävien sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien on ylläpidettävä kaupankäyntijärjestelmä huomioon ottaen julkistettava hinnat sekä kyseisillä hinnoilla vallitseva kaupankäyntihalukkuus järjestelmissään ilmoitetuille toimeksiannoille tai hintatarjouksille sellaisten joukkovelkakirjojen ja strukturoitujen rahoitustuotteiden osalta, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joista on julkaistu esite ja jotka ovat riittävän likvidejä, päästöoikeuksien osalta sekä sellaisten johdannaisten osalta, joihin sovelletaan 24 artiklassa tarkoitettua kaupankäyntivelvollisuutta. Tätä vaatimusta on sovellettava myös kiinnostuksen ilmauksiin, jotka antavat perusteet toimiin. Säänneltyjen markkinoiden sekä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävien sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien on asetettava nämä tiedot jatkuvasti yleisön saataville tavanomaisena kaupankäyntiaikana. Tätä julkistamisvelvollisuutta ei sovelleta finanssialan ulkopuolisten vastapuolien johdannaisliiketoimiin, jotka vähentävät suoraan finanssialan ulkopuolisen vastapuolen liiketoimintaan tai rahoitustoimintaan liittyviä riskejä objektiivisesti mitattavissa olevalla tavalla.

Ensimmäisessä alakohdassa esitetyt vaatimukset on mitoitettava liikkeeseenlaskun koon ja liiketoimen koon mukaisesti, ja niissä on otettava huomioon liikkeeseenlaskijoiden ja sijoittajien edut sekä finanssijärjestelmän vakaus. Tässä artiklassa säädettyjä vaatimuksia sovelletaan ainoastaan niihin rahoitusvälineisiin, jotka on määritelty riittävän likvideiksi tai joilla on likvidit markkinat. Kun hyväksyttävät vastapuolet ja ammattimaiset asiakkaat neuvottelevat liiketoimista huutokauppamenettelyssä, kauppaa edeltävät suuntaa-antavat hinnat on julkistettava niin lähellä kauppahintaa kuin käytännössä on mahdollista.

2.  Säänneltyjen markkinoiden sekä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävien sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien on annettava kohtuullisin kustannuksin ja syrjimättömällä tavalla ensimmäisen kohdan mukaisesti annettavien tietojen julkistamiseen käyttämänsä järjestelyt tosiasiallisesti niiden sijoituspalveluyritysten saataville, joiden on julkistettava joukkovelkakirjoja, strukturoituja rahoitustuotteita, päästöoikeuksia ja johdannaisia koskevat hintatarjouksensa 17 artiklan mukaisesti.

8 artikla

Muita kuin oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä koskevat vapautukset

1.  Toimivaltaisten viranomaisten on voitava vapauttaa säännellyt markkinat sekä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät velvollisuudesta julkistaa 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot tiettyjen tuoteryhmien osalta 4 kohdan mukaisesti määriteltyjen likviditeetti- ja muiden perusteiden mukaisesti.

2.  Toimivaltaisten viranomaisten on voitava vapauttaa säännellyt markkinat sekä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävät sijoituspalveluyritykset ja markkinoiden ylläpitäjät velvollisuudesta julkistaa 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot toimeksiantojen tyypin ja koon sekä kaupankäyntimenetelmän perusteella tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti. Toimivaltaisten viranomaisten on erityisesti voitava antaa vapautus tästä velvollisuudesta sellaisten toimeksiantojen osalta, jotka ovat kooltaan suuria kyseisen joukkovelkakirjan, strukturoidun rahoitustuotteen, päästöoikeuden tai johdannaisen taikka joukkovelkakirja-, päästöoikeus- tai johdannaistyypin tai strukturoidun rahoitustuotteen tyypin tavanomaiseen markkinakokoon verrattuna.

3.  Ennen vapautuksen myöntämistä 1 ja 2 kohdan mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EAMV:lle ja muille toimivaltaisille viranomaisille vapautusten suunniteltu käyttötarkoitus sekä annettava selvitys vapautusten toiminnasta. Ilmoitus vapautuksen myöntämistä koskevasta aikomuksesta on annettava vähintään neljä kuukautta ennen kuin vapautus on tarkoitus saattaa voimaan. Kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanotosta EAMV antaa kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle lausunnon, joka ei ole sitova ja jossa arvioidaan, onko kukin vapautus 1 ja 2 kohdalla vahvistettujen ja 4 kohdan b alakohdan mukaisesti hyväksytyllä delegoidulla säädöksellä täsmennettyjen vaatimusten mukainen. Toimivaltainen viranomainen myöntää vapautuksen vasta EAMV:n ei-sitovan lausunnon saatuaan. Jos kyseinen toimivaltainen viranomainen myöntää vapautuksen ja toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tästä eri mieltä, jälkimmäinen toimivaltainen viranomainen voi saattaa asian toistamiseen EAMV:n käsiteltäväksi, ja tämä voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisesti siirretyn toimivallan mukaisesti. EAMV seuraa vapautusten soveltamista ja antaa komissiolle vuosittain selvityksen siitä, kuinka niitä sovelletaan käytännössä.

3 a.  Toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa 1 kohdan mukaisesti myönnetyn vapautuksen 4 kohdan mukaisesti määritellyllä tavalla, jos se toteaa, että vapautusta käytetään tavalla, joka poikkeaa sen alkuperäisestä tarkoituksesta, tai jos se katsoo, että vapautusta käytetään tässä artiklassa vahvistettujen sääntöjen kiertämiseen.

Ennen vapautuksen peruuttamista toimivaltainen viranomainen ilmoittaa viipymättä EAMV:lle ja muille toimivaltaisille viranomaisille aikomuksestaan ja esittää asiaa koskevat perustelut. Yhden kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanotosta EAMV antaa kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle lausunnon, joka ei ole sitova. Lausunnon saatuaan toimivaltainen viranomainen saattaa päätöksensä voimaan.

3 b.  Jos joukkovelkakirjan tai joukkovelkakirjalajin likviditeetti on 3 c kohdan mukaisesti määritellyn kynnysarvon alapuolella, toimivaltainen viranomainen, joka vastaa yhden tai useamman sellaisen kauppapaikan valvonnasta, jossa tällä rahoitusvälineellä käydään kauppaa, voi tilapäisesti keskeyttää 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden soveltamisen. Tämä kynnysarvo on määriteltävä objektiivisten kriteerien perusteella.

Keskeyttäminen on ensivaiheessa voimassa enintään kolme kuukautta siitä päivästä, kun keskeyttämisestä ilmoitetaan asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen verkkosivuilla. Keskeyttämistä voidaan jatkaa enintään kolmella kuukaudella kerrallaan, jos keskeyttämisen perusteet ovat edelleen sovellettavissa. Jos keskeyttämistä ei jatketa jonkin kolmen kuukauden jakson jälkeen, se päättyy ilman eri toimenpiteitä.

Ennen tässä kohdassa tarkoitettua keskeyttämistä tai sen jatkamista toimivaltainen viranomainen ilmoittaa EAMV:lle ehdotuksestaan ja esittää asiaa koskevat perustelut. EAMV antaa toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman pian lausunnon siitä, katsooko se tässä kohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttyvän.

3 c.  EAMV laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritellään parametrit ja menetelmät 1 kohdassa tarkoitetun likviditeettiraja-arvon laskentaa varten.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ...(20).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Parametrit ja menetelmät, joilla jäsenvaltiot laskevat raja-arvon, asetetaan siten, että raja-arvo saavuttaminen merkitsee merkittävää liikevaihdon laskua kauppapaikoissa, joita ilmoittava viranomaisen valvoo, suhteessa kyseisen rahoitusvälineen keskimääräiseen liikevaihtoon näissä kauppapaikoissa.

4.  Komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä 41 artiklan mukaisesti toimenpiteitä, joissa vahvistetaan seuraavat:

   a) kunkin rahoitusvälinelajin osalta se, millä vaihteluvälillä toimeksiannot tai hintatarjoukset, hinnat sekä kyseisillä hinnoilla vallitseva kaupankäyntihalukkuus julkistetaan 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti;
   a a) edellä 7 artiklan 1 kohdassa ja 17 artiklan 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten mitoittaminen liikkeeseenlaskun koon ja liiketoimen koon osalta ja neuvotelluissa liiketoimissa kauppaa edeltävien suuntaa-antavien hintojen julkistamisen osalta; ja
  b) kunkin rahoitusvälinelajin osalta edellytykset, joiden täyttyessä voidaan antaa vapautus tietojen julkistamisvelvollisuudesta ennen kauppaa 1 ja 2 kohdan mukaisesti seuraavien seikkojen perusteella:


   iii) likviditeettiprofiili, mukaan lukien markkinaosapuolten lukumäärä ja tyyppi tietyillä markkinoilla sekä mahdolliset muut merkitykselliset likviditeetin arviointiperusteet tietyn rahoitusvälineen osalta;
   iv) toimeksiantojen koko tai tyyppi, erityisesti vähittäis- ja muiden markkinoiden asianmukaisen eriyttämisen mahdollistamiseksi, sekä rahoitusvälineen liikkeeseenlaskun koko ja tyyppi.

9 artikla

Kauppapaikkojen kaupan jälkeiset avoimuusvaatimukset joukkovelkakirjojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden, päästöoikeuksien ja johdannaisten osalta

2.  Säänneltyjen markkinoiden sekä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävien sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien on julkistettava hyväksytyn julkistamisjärjestelyn välityksellä toteutettujen liiketoimien hinnat, määrät ja ajankohdat sellaisille joukkovelkakirjoille ja strukturoiduille rahoitustuotteille, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joista on julkaistu esite, päästöoikeuksille sekä sellaisille johdannaisille, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joilla käydään kauppaa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä. Säänneltyjen markkinoiden sekä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävien sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien on julkistettava yksityiskohtaiset tiedot näistä liiketoimista niin reaaliaikaisesti kuin on teknisesti mahdollista.

Säänneltyjen markkinoiden sekä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävien sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien on asetettava kohtuullisin kustannuksin ja syrjimättömällä tavalla ensimmäisen kohdan mukaisesti annettavien tietojen julkistamiseen käyttämänsä järjestelyt niiden sijoituspalveluyritysten saataville, joiden on julkistettava joukkovelkakirjoja, strukturoituja rahoitustuotteita, päästöoikeuksia ja johdannaisia koskevat tiedot 20 artiklan mukaisesti.

10 artikla

Lupa tietojen julkistamiseen tietyllä viiveellä

1.  Toimivaltaisten viranomaisten on voitava antaa säännellyille markkinoille sekä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitäville sijoituspalveluyrityksille ja markkinoiden ylläpitäjille lupa liiketoimia koskevien yksityiskohtaisten tietojen julkistamiseen tietyllä viiveellä liiketoimien tyypin tai koon tai rahoitusvälineen likviditeettiprofiilin perusteella. Toimivaltaiset viranomaiset voivat erityisesti antaa luvan sellaisten toimeksiantojen julkistamiseen viiveellä, jotka ylittävät 100 000 euroa tai ovat muuten kooltaan suuria kyseisen joukkovelkakirjan, strukturoidun rahoitustuotteen, päästöoikeuden tai johdannaisen taikka joukkovelkakirja-, päästöoikeus- tai johdannaislajin tai strukturoidun rahoitustuotteen lajin tavanomaiseen markkinakokoon verrattuna tai kun likviditeetti on 8 artiklan 3 b kohdan mukaisesti määritellyn kynnysarvon alapuolella.

2.  Säänneltyjen markkinoiden sekä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävien sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien on saatava toimivaltaisen viranomaisen ennakkohyväksyntä ehdotetulle viivästettyä julkistamista koskevalle järjestelylle ja tiedotettava näistä järjestelyistä selkeästi markkinaosapuolille ja sijoittajille. EAMV seuraa kauppojen viivästettyä julkistamista koskevien järjestelyiden soveltamista ja antaa komissiolle vuosittain selvityksen siitä, kuinka niitä käytetään käytännössä.

3.  Komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä 41 artiklan mukaisesti toimenpiteitä, joissa vahvistetaan seuraavat:

   a) kunkin rahoitusvälinelajin osalta yksityiskohdat, jotka säänneltyjen markkinoiden ja sijoituspalveluyritysten, mukaan lukien kauppojen sisäiset toteuttajat, sekä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävien sijoituspalveluyritysten ja säänneltyjen markkinoiden, on määritettävä julkistettavissa tiedoissa;
   b) kunkin rahoitusvälinelajin osalta edellytykset, joiden täyttyessä säännellyille markkinoille ja sijoituspalveluyrityksille, mukaan lukien kauppojen sisäiset toteuttajat, taikka monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitäville sijoituspalveluyrityksille tai markkinoiden ylläpitäjille, voidaan antaa lupa kauppojen julkistamiseen tietyllä viiveellä, ja perusteet, joita sovelletaan tehtäessä päätöstä siitä, mitkä liiketoimet voidaan julkistaa tietyllä viiveellä ja/tai milloin liiketoimen määrä ja liiketoimien yhdistäminen voidaan jättää ilmoittamatta liiketoimien koon taikka kyseisen joukkovelkakirjan, strukturoidun rahoitustuotteen, päästöoikeuden tai johdannaisen tyypin tai likviditeettiprofiilin vuoksi.

3 LUKU

VELVOLLISUUS KAUPPATIETOJEN ANTAMISEEN ERIKSEEN JA KOHTUULLISIN KUSTANNUKSIN

11 artikla

Velvollisuus kauppaa edeltävien ja sen jälkeisten tietojen asettamiseen saataville erillään toisistaan

1.  Säänneltyjen markkinoiden sekä monenkeskisiä kaupankäyntijärjestelmiä ja mahdollisesti organisoituja kaupankäyntijärjestelmiä ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten on asetettava 3–10 artiklan mukaisesti julkistetut tiedot saataville siten, että kauppaa edeltävät ja sen jälkeiset avoimuutta koskevat tiedot asetetaan saataville erillään toisistaan.

1.  Komissio hyväksyy EAMV:tä kuultuaan delegoiduilla säädöksillä 41 artiklan mukaisesti toimenpiteitä, joissa täsmennetään kauppaa edeltävien ja sen jälkeisten avoimuutta koskevien tietojen asettaminen saataville, mukaan lukien se, missä määrin 1 kohdassa tarkoitetut saataville asetettavat tiedot on jaoteltava.

12 artikla

Velvollisuus kauppaa edeltävien ja sen jälkeisten tietojen asettamiseen saataville kohtuullisin kustannuksin

Säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja tarvittaessa organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien on asetettava 3–10 artiklan mukaisesti julkistetut tiedot saataville kohtuullisin kustannuksin ja varmistettava tietojen tosiasiallinen ja syrjimätön saatavuus. Tiedot on asetettava saataville maksutta 15 minuutin kuluttua liiketoimen julkistamisesta.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 41 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa selvennetään, mitä pidetään kohtuullisina kustannuksina, kun 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja asetetaan saataville.

III OSASTO

OTC-KAUPANKÄYNTIÄ HARJOITTAVIEN KAUPPOJEN SISÄISTEN TOTEUTTAJIEN JA SIJOITUSPALVELUYRITYSTEN ▌AVOIMUUS

13 artikla

Sijoituspalveluyritysten velvollisuus julkistaa sitovat hintatarjoukset

1.  Osakkeita, talletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja, todistuksia ja muita samankaltaisia rahoitusvälineitä koskevien kauppojen sisäisten toteuttajien on julkistettava sitovat hintatarjoukset niille osakkeille, talletustodistuksille, pörssilistatuille rahastoille, todistuksille ja muille samankaltaisille rahoitusvälineille, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla taikka joilla käydään kauppaa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä ▌, joiden kauppojen sisäisiä toteuttajia ne ovat ja joilla on likvidit markkinat. Niiden osakkeiden, talletustodistusten, pörssilistattujen rahastojen, todistusten ja muiden samankaltaisten rahoitusvälineiden osalta, joilla ei ole likvidejä markkinoita, kauppojen sisäisten toteuttajien on pyynnöstä ilmoitettava hintatarjoukset asiakkailleen.

2.  Tätä artiklaa sekä 14, 15 ja 16 artiklaa sovelletaan kauppojen sisäisiin toteuttajiin, kun liiketoimet ovat enintään tavanomaisen markkinakoon suuruisia. Tämän artiklan säännökset eivät koske kauppojen sisäisiä toteuttajia, joiden liiketoimet ovat tavanomaista markkinakokoa suurempia.

3.  Kauppojen sisäiset toteuttajat voivat päättää koon tai koot, jolla tai joilla ne tekevät hintatarjouksen. Tarjouksen on oltava kooltaan vähintään 10 prosenttia osakkeen, talletustodistuksen, pörssilistatun rahaston, todistuksen tai muun samankaltaisen rahoitusvälineen tavanomaisesta markkinakoosta. Tietyn osakkeen, talletustodistuksen, pörssilistatun rahaston, todistuksen tai muun samankaltaisen rahoitusvälineen osalta kunkin hintatarjouksen on sisällettävä sitovat osto- ja/tai myyntihinnat sekä osto- ja/tai myyntimäärät, jotka voivat olla enintään sen osake-, talletustodistus- tai todistuslajin taikka pörssilistatun rahaston tai muun samankaltaisen rahoitusvälineen lajin tavanomaisen markkinakoon suuruiset, johon rahoitusväline kuuluu. Hinnan tai hintojen on myös heijastettava kyseisen osakkeen, talletustodistuksen, pörssilistatun rahaston, todistuksen tai muun samankaltaisen rahoitusvälineen kulloistakin markkinatilannetta.

4.  Osakkeet, talletustodistukset, pörssilistatut rahastot, todistukset ja muut samankaltaiset rahoitusvälineet on ryhmiteltävä lajeihin sen mukaan, mikä on kyseisen rahoitusvälineen markkinoilla toteutettujen toimeksiantojen keskimääräinen aritmeettinen arvo. Kunkin osake-, talletustodistus- tai todistuslajin taikka pörssilistatun rahaston tai muun samankaltaisen rahoitusvälineen lajin tavanomainen markkinakoko on koko, joka edustaa markkinoilla toteutettujen toimeksiantojen keskimääräistä aritmeettista arvoa kuhunkin lajiin kuuluvien rahoitusvälineiden osalta.

5.  Kunkin osakkeen, talletustodistuksen, pörssilistatun rahaston, todistuksen tai muun samankaltaisen rahoitusvälineen markkinat muodostuvat kaikista kyseisen rahoitusvälineen osalta Euroopan unionissa toteutetuista toimeksiannoista lukuun ottamatta toimeksiantoja, jotka ovat suuria verrattuna tavanomaiseen markkinakokoon.

6.  Kunkin osakkeen, talletustodistuksen, pörssilistatun rahaston, todistuksen tai muun samankaltaisen rahoitusvälineen osalta 23 artiklassa määritellyllä tavalla likviditeetiltään tärkeimpien markkinoiden toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä vähintään vuosittain laji, johon kyseinen rahoitusväline kuuluu, markkinoilla toteutettujen toimeksiantojen keskimääräisen aritmeettisen arvon perusteella. Nämä tiedot on julkistettava kaikille markkinaosapuolille, ja ne on toimitettava EAMV:lle, joka julkistaa ne verkkosivustollaan.

7.  Jotta varmistetaan osakkeiden, talletustodistusten, pörssilistattujen rahastojen, todistusten ja muiden samankaltaisten rahoitusvälineiden tehokas hinnanmuodostus ja annetaan sijoituspalveluyrityksille parhaat mahdollisuudet toteuttaa kaupat asiakkaan kannalta edullisimmalla tavalla, komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä 41 artiklan mukaisesti toimenpiteitä, joissa vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitettujen sitovien hintatarjousten julkistamiseen ja 2 kohdassa tarkoitettuun tavanomaiseen markkinakokoon liittyvät seikat.

14 artikla

Asiakastoimeksiantojen toteuttaminen

1.  Kauppojen sisäisten toteuttajien on julkistettava hintatarjouksensa tavanomaisena kaupankäyntiaikana säännöllisesti ja jatkuvasti. Ne voivat milloin tahansa päivittää hintatarjouksensa. Poikkeuksellisessa markkinatilanteessa niillä on oltava myös oikeus perua hintatarjouksensa.

Hintatarjoukset on julkistettava siten, että ne ovat helposti ja kohtuullisin kustannuksin muiden markkinaosapuolten saatavilla.

2.  Kauppojen sisäisten toteuttajien on direktiivin …/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 27 artiklassa säädettyjä säännöksiä noudattaen toteutettava asiakkailtaan saamansa toimeksiannot, jotka koskevat osakkeita, talletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja, todistuksia ja muita samankaltaisia rahoitusvälineitä, joiden kauppojen sisäisiä toteuttajia ne ovat, toimeksiannon vastaanoton aikaan tarjoamaansa hintaan.

Perustelluissa tapauksissa ne voivat kuitenkin toteuttaa nämä toimeksiannot paremmalla hinnalla edellyttäen, että kyseinen hinta on julkisten hintatarjousten rajoissa ja lähellä markkinatilannetta.

3.  Kauppojen sisäiset toteuttajat voivat lisäksi toteuttaa ammattimaisilta sijoittajilta saamansa toimeksiannot muilla kuin tarjoamillaan hinnoilla noudattamatta 2 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä, jos toimeksiannot ovat osa useilla arvopapereilla toteutettavaa yhtä liiketoimea tai niihin sovelletaan muita ehtoja kuin markkinahintaa.

4.  Tilanteessa, jossa kauppojen sisäinen toteuttaja, joka tekee vain yhden tarjouksen tai jonka korkein tarjous on alhaisempi kuin tavanomainen markkinakoko, vastaanottaa asiakkaalta toimeksiannon, jonka koko on suurempi kuin sen noteerattava erä mutta pienempi kuin tavanomainen markkinakoko, se voi päättää toteuttaa toimeksiannosta sen osan, joka ylittää sen noteerattavan erän, edellyttäen että se toteutetaan tarjotulla hinnalla, paitsi jos muu on mahdollista kahden edellä olevan kohdan mukaisesti. Tapauksissa, joissa kauppojen sisäinen toteuttaja tekee tarjouksen eri kokojen perusteella ja saa toimeksiannon näiden kokojen väliltä ja päättää toteuttaa sen, sen on toteutettava toimeksianto jollakin tarjotuista hinnoista direktiivin …/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 28 artiklan säännösten mukaisesti, paitsi jos muu on mahdollista tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

5.  Jotta varmistetaan osakkeiden, talletustodistusten, pörssilistattujen rahastojen, todistusten ja muiden samankaltaisten rahoitusvälineiden tehokas hinnanmuodostus ja annetaan sijoituspalveluyrityksille parhaat mahdollisuudet toteuttaa kaupat asiakkaan kannalta edullisimmalla tavalla, komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä 41 artiklan mukaisesti toimenpiteitä, joissa täsmennetään perusteet sen selventämiseksi, mitä tarkoittaa, että hinta on julkisten hintatarjousten rajoissa ja lähellä markkinatilannetta 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

6.  Siirretään komissiolle valta hyväksyä EAMV:tä kuultuaan 98 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa selvennetään 1 kohdassa tarkoitetut kohtuulliset kaupalliset ehdot tietojen julkistamiseksi.

15 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten velvollisuudet

Toimivaltaisten viranomaisten on tarkistettava seuraavat seikat:

   a) että sijoituspalveluyritykset päivittävät säännöllisesti osto- ja/tai myyntihinnat, jotka julkistetaan13 artiklan mukaisesti, ja ylläpitävät hintoja, jotka heijastavat vallitsevia markkinaolosuhteita;
   b) että sijoituspalveluyritykset noudattavat 14 artiklan 2 kohdassa säädettyjä edellytyksiä paremmasta hinnasta.

16 artikla

Pääsy hintatarjouksia koskeviin tietoihin

1.  Kauppojen sisäiset toteuttajat voivat päättää oman liiketoimintapolitiikkansa perusteella ja objektiivisella ja syrjimättömällä tavalla sijoittajat, joille ne myöntävät pääsyn niiden hintatarjouksia koskeviin tietoihin. Tätä varten niillä on oltava selkeät standardit, joilla valvotaan näiden tietojen antamista. Kauppojen sisäiset toteuttajat voivat kieltäytyä ryhtymästä liikesuhteisiin sijoittajien kanssa tai katkaista liikesuhteet sijoittajiin taloudellisten näkökohtien, esimerkiksi sijoittajan luottokelpoisuuden, vastapuoliriskin ja liiketoimen lopullisen selvityksen, perusteella.

2.  Saman asiakkaan kanssa tehtäviin monenkertaisiin liiketoimiin liittyvän riskin vähentämiseksi kauppojen sisäiset toteuttajat voivat syrjimättömällä tavalla rajoittaa sitä saman asiakkaan liiketoimien määrää, jonka ne sitoutuvat tekemään julkistetuin ehdoin. Ne voivat myös rajoittaa eri asiakkaiden samanaikaisten liiketoimien kokonaismäärää syrjimättömästi ja direktiivin …/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 28 artiklan säännöksiä noudattaen, edellyttäen että tämä sallitaan vain, kun asiakkaiden antamien toimeksiantojen lukumäärä ja/tai määrä on huomattavasti tavanomaista suurempi.

3.  Jotta varmistetaan osakkeiden, talletustodistusten, pörssilistattujen rahastojen, todistusten ja muiden samankaltaisten rahoitusvälineiden tehokas hinnanmuodostus ja annetaan sijoituspalveluyrityksille parhaat mahdollisuudet toteuttaa kaupat asiakkaan kannalta edullisimmalla tavalla, komissio hyväksyy EAMV:tä kuultuaan delegoiduilla säädöksillä 41 artiklan mukaisesti toimenpiteitä, joissa täsmennetään seuraavat:

  a) perusteet, joilla määritetään, onko hintatarjous julkistettu säännöllisesti ja jatkuvasti ja onko se helposti saatavissa, sekä keinot, joita käyttäen sijoituspalveluyritykset voivat täyttää hintatarjousten julkistamisvelvoitteensa; näihin sisältyvät seuraavat vaihtoehdot:
   i) niiden säänneltyjen markkinoiden järjestelmien välityksellä, joilla kyseinen rahoitusväline on otettu kaupankäynnin kohteeksi;
   ii) hyväksytyn julkistamisjärjestelyn välityksellä;
   iii) omilla järjestelyillä;
   b) perusteet, joilla määritetään sellaiset liiketoimet, jotka ovat osa useilla arvopapereilla toteutettavaa yhtä liiketoimea, tai sellaiset toimeksiannot, joihin sovelletaan muita ehtoja kuin markkinahintaa;
   c) perusteet, joilla määritetään, mitä voidaan pitää poikkeuksellisina markkinaolosuhteina, jotka mahdollistavat hintatarjousten perumisen, sekä hintatarjousten päivittämisen edellytykset;
   d) perusteet, joilla määritetään, milloin asiakkaiden antamien toimeksiantojen lukumäärä ja/tai määrä on huomattavasti tavanomaista suurempi 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla;
   e) perusteet sen määrittämiseksi, mitä tarkoittaa, että hinta on julkisten hintatarjousten rajoissa ja lähellä markkinatilannetta 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

17 artikla

Velvollisuus julkistaa joukkovelkakirjojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden, päästöoikeuksien ja johdannaisten sitovat hintatarjoukset

1.  Kauppojen sisäisten toteuttajien on annettava sitovat hintatarjoukset joukkovelkakirjoista ja strukturoiduista rahoitustuotteista, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joista on julkaistu esite, päästöoikeuksista ja johdannaista, jotka ovat selvityskelpoiset tai jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joilla käydään kauppaa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmissä, joiden kauppojen sisäisiä toteuttajia ne ovat ja joilla on likvidit markkinat 7 ja 8 artiklan mukaisesti, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

   a) kauppojen sisäisen toteuttajan asiakas pyytää niiltä hintatarjousta;
   b) ne suostuvat antamaan hintatarjouksen.

1 a.  Edellä 1 kohdassa säädetty velvollisuus mitoitetaan 7 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan 4 kohdan a a alakohdan mukaisesti, ja siitä voidaan myöntää vapautus, kun 8 artiklan 4 kohdan b alakohdassa määritellyt edellytykset täyttyvät.

1 b.  Kauppojen sisäiset toteuttajat voivat milloin tahansa päivittää hintatarjouksiaan markkinaolosuhteiden muutosten huomioon ottamiseksi tai korjata teknisiä virheitä. Poikkeuksellisessa markkinatilanteessa ne voivat myös perua hintatarjouksensa.

2.  Kun hintatarjouksen mukainen koko on yhtä suuri tai pienempi kuin kyseiselle rahoitusvälineelle ominainen koko, kauppojen sisäisten toteuttajien on asetettava 1kohdan mukaisesti annetut sitovat hintatarjoukset sijoituspalveluyrityksen muiden asiakkaiden saataville puolueettomasti ja syrjimättömästi oman liiketoimintapolitiikkansa perusteella. Kauppojen sisäiset toteuttajat voivat kieltäytyä ryhtymästä liikesuhteisiin sijoittajien kanssa tai katkaista liikesuhteet sijoittajiin taloudellisten näkökohtien, kuten sijoittajan luottokelpoisuuden, vastapuoliriskin ja selvitysriskin, perusteella.

3.  Kauppojen sisäisten toteuttajien on sitouduttava toteuttamaan liiketoimia minkä tahansa muun sellaisen asiakkaan kanssa, jonka saataville hintatarjous on asetettu niiden liiketoimintapolitiikan perusteella, kun hintatarjouksen mukainen koko on yhtä suuri tai pienempi kuin kyseiselle rahoitusvälineelle ominainen koko.

4.  Kauppojen sisäiset toteuttajat voivat asettaa syrjimättömiä ja avoimia rajoituksia niiden liiketoimien määrälle, jotka ne sitoutuvat toteuttamaan asiakkaiden kanssa tietyn hintatarjouksen perusteella.

5.  Hintatarjoukset, jotka on tehty 1 kohdan mukaisesti ja joiden koko on yhtä suuri tai pienempi kuin 2 ja 3 kohdassa mainittu koko, on julkistettava siten, että ne ovat helposti ja kohtuullisin kustannuksin muiden markkinaosapuolten saatavilla.

6.  Hintatarjousten on oltava sellaiset, että niillä voidaan varmistaa, että yritys noudattaa soveltuvin osin direktiivin …/.../EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 27 artiklan mukaisia velvollisuuksiaan, ja lisäksi niiden on heijastettava vallitsevaa markkinatilannetta suhteessa hintoihin, joilla samoja tai samankaltaisia rahoitusvälineitä koskevat liiketoimet toteutetaan säännellyillä markkinoilla, monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä tai organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä.

18 artikla

EAMV:n harjoittama valvonta

1.  Toimivaltaiset viranomaiset ja EAMV seuraavat 17 artiklan soveltamista niiden kokojen osalta, joita koskevat hintatarjoukset asetetaan sijoituspalveluyrityksen asiakkaiden saataville ja yrityksen muuhun kaupankäyntitoimintaan liittyvien muiden markkinaosapuolten saataville, sekä sitä, missä määrin hintatarjoukset heijastavat vallitsevia markkinaolosuhteita suhteessa liiketoimiin, joita toteutetaan samoilla tai samankaltaisilla rahoitusvälineillä säännellyillä markkinoilla, monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä tai organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä. Viimeistään ... päivänä ...kuuta ...(21) EAMV antaa komissiolle selvityksen tämän artiklan soveltamisesta. Jos EAMV havaitsee mittavaa hintatarjous- ja kaupankäyntitoimintaa hieman 17 artiklan 3 kohdassa mainitun kynnysarvon yläpuolella tai vallitsevien markkinaolosuhteiden ulkopuolella, se antaa komissiolle selvityksen ennen kyseistä päivää.

2.  Komissio hyväksyy EAMV:tä kuultuaan delegoiduilla säädöksillä 41 artiklan mukaisesti toimenpiteitä, joissa täsmennetään 17 artiklan 2 ja 3 kohdassa mainitut rahoitusvälineille ominaiset koot, joiden perusteella yrityksen on tehtävä muiden asiakkaiden saatavilla olevia sitovia tarjouksia ja toteutettava liiketoimia minkä tahansa muun sellaisen asiakkaan kanssa, jonka saataville hintatarjous on asetettu. Rahoitusvälineelle ominainen koko on 100 000 euroa, kunnes tällaisella delegoidulla säädöksellä tietylle rahoitusvälineelle asetetaan korkeampi kynnysarvo.

3.  Siirretään komissiolle valta antaa 41 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joissa täsmennetään, mitä pidetään kohtuullisina kustannuksina, kun 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja hintatarjouksia julkistetaan.

19 artikla

Sijoituspalveluyritysten, mukaan lukien kauppojen sisäiset toteuttajat, kaupan jälkeen antamat tiedot osakkeista, talletustodistuksista, pörssilistatuista rahastoista, todistuksista ja muista samankaltaisista rahoitusvälineistä

1.  Sijoituspalveluyritysten, jotka toteuttavat joko omaan tai asiakkaiden lukuun liiketoimia osakkeilla, talletustodistuksilla, pörssilistatuilla rahastoilla, todistuksilla tai muilla samankaltaisilla rahoitusvälineillä, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joilla käydään kauppaa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä ▌, on julkistettava kyseisten liiketoimien määrä ja hinta sekä ajankohta, jona ne toteutettiin, niin reaaliaikaisesti kuin on teknisesti mahdollista. Kyseiset tiedot on julkistettava hyväksytyn julkistamisjärjestelyn välityksellä.

2.  Tietojen, jotka julkistetaan 1 kohdan mukaisesti, ja julkistamisen määräaikojen on oltava 6 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaiset. Jos 6 artiklan mukaisesti hyväksytyissä toimenpiteissä määrätään mahdollisuudesta ilmoittaa määrätyntyyppisistä osakkeilla, talletustodistuksilla, pörssilistatuilla rahastoilla, todistuksilla tai muilla samankaltaisilla rahoitusvälineillä toteutetuista liiketoimista tietyllä viiveellä, tätä mahdollisuutta on sovellettava myös liiketoimiin, jotka toteutetaan säänneltyjen markkinoiden tai monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ▌ulkopuolella.

3.  Komissio voi antaa 41 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään

   a) tämän artiklan mukaisesti julkistettujen erityyppisten kauppojen tunnisteet, jotka jaotellaan pääasiassa rahoitusvälineiden arvostamiseen liittyvien seikkojen ja muiden seikkojen perusteella määräytyviin tunnisteisiin;
   b) 1 kohdan mukaisen velvollisuuden soveltaminen liiketoimiin, joissa rahoitusvälineitä käytetään vakuutena, lainanannossa tai muussa tarkoituksessa, jossa rahoitusvälineiden osto ja myynti tapahtuvat muiden perusteiden kuin rahoitusvälineiden markkina-arvon perusteella.

20 artikla

Sijoituspalveluyritysten, mukaan lukien kauppojen sisäiset toteuttajat, kaupan jälkeen antamat tiedot joukkovelkakirjoista, strukturoiduista rahoitustuotteista, päästöoikeuksista ja johdannaisista

1.  Sijoituspalveluyritysten, jotka toteuttavat joko omaan tai asiakkaiden lukuun liiketoimia joukkovelkakirjoilla ja strukturoiduilla rahoitustuotteilla, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joista on julkaistu esite, päästöoikeuksilla ja johdannaisilla, jotka ovat selvityskelpoiset ▌asetuksen (EU) N:o 648/2012 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti taikka jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joilla käydään kauppaa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä, on julkistettava kyseisien liiketoimien määrä ja hinta sekä ajankohta, jona ne toteutettiin. Kyseiset tiedot on julkistettava hyväksytyn julkistamisjärjestelyn välityksellä.

2.  Tietojen, jotka julkistetaan 1 kohdan mukaisesti, ja julkistamisen määräaikojen on oltava 10 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaiset. Jos 10 artiklan mukaisesti hyväksytyissä toimenpiteissä määrätään mahdollisuudesta ilmoittaa määrätyntyyppisistä joukkovelkakirjoilla, strukturoiduilla rahoitustuotteilla, päästöoikeuksilla tai johdannaisilla toteutetuista liiketoimista tietyllä viiveellä ja/tai yhtenä kokonaisuutena ja/tai jättää ilmoittamatta liiketoimien määrä, tätä mahdollisuutta on sovellettava myös liiketoimiin, jotka toteutetaan säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien tai organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ulkopuolella.

3.  Komissio voi antaa 41 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään

   a) tämän artiklan mukaisesti julkistettujen erityyppisten kauppojen tunnisteet, jotka jaotellaan pääasiassa rahoitusvälineiden arvostamiseen liittyvien seikkojen ja muiden seikkojen perusteella määräytyviin tunnisteisiin;
   b) 1 kohdan mukaisen velvollisuuden soveltaminen liiketoimiin, joissa rahoitusvälineitä käytetään vakuutena, lainanannossa tai muussa tarkoituksessa, jossa rahoitusvälineiden osto ja myynti tapahtuvat muiden perusteiden kuin rahoitusvälineiden markkina-arvon perusteella.

IV OSASTO

LIIKETOIMISTA ANNETTAVAT TIEDOT

21 artikla

Velvollisuus ylläpitää markkinoiden eheyttä

Toimivaltaisten viranomaisten on EAMV:n asetuksen (EU) N:o 1095/2010 31 artiklan mukaisesti suorittaman koordinoinnoin avulla seurattava sijoituspalveluyritysten toimintaa varmistaakseen, että ne toimivat rehellisesti, tasapuolisesti ja ammattimaisesti sekä tavalla, joka edistää markkinoiden eheyttä, tämän kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o …/… (uusi markkinoiden väärinkäyttöä koskeva asetus) säännösten täytäntöönpanoon liittyvää vastuunjakoa.

22 artikla

Velvollisuus ylläpitää rekistereitä

1.  Sijoituspalveluyritysten on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla ainakin viiden vuoden ajan merkitykselliset tiedot kaikista rahoitusvälineisiin liittyvistä omaan lukuun tai asiakkaan lukuun toteuttamistaan liiketoimista. Asiakkaan lukuun toteutettavien liiketoimien osalta on säilytettävä yksityiskohtaiset tiedot asiakkaan henkilöllisyydestä ja tiedot, jotka vaaditaan direktiivin 2005/60/EY mukaisesti. EAMV voi pyytää saada tutustua näihin tietoihin asetuksen (EU) N:o 1095/2010 35 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen ja siinä asetettujen edellytysten mukaisesti.

2.  Säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla ainakin viiden vuoden ajan merkitykselliset tiedot kaikista rahoitusvälineisiin liittyvistä toimeksiannoista, jotka ilmoitetaan niiden järjestelmissä. Rekistereissä on oltava kaikki 23 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti edellytetyt tiedot. EAMV helpottaa ja koordinoi tietojen asettamista toimivaltaisten viranomaisten saataville tämän kohdan säännösten mukaisesti.

23 artikla

Velvollisuus antaa liiketoimia koskevat tiedot

1.  Sijoituspalveluyritysten, jotka toteuttavat liiketoimia rahoitusvälineillä, on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tällaisista liiketoimista mahdollisimman nopeasti ja viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. Toimivaltaisten viranomaisten on otettava direktiivin …/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 89 artiklan mukaisesti käyttöön tarvittavat järjestelyt varmistaakseen, että myös EAMV ja kyseisten rahoitusvälineiden osalta likviditeetiltään merkittävimpien markkinoiden toimivaltaiset viranomaiset saavat edellä mainitut tiedot.

2.  Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan seuraaviin rahoitusvälineisiin, kun niillä käydään kauppaa kauppapaikan ulkopuolella:

   a) rahoitusvälineet, jotka ovat kaupankäynnin kohteena kauppapaikassa;
   b) rahoitusvälineet, joiden kohde-etuus on kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena oleva rahoitusväline; ja
   c) rahoitusvälineet, joiden kohde-etuus on kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena olevista rahoitusvälineistä muodostuva indeksi tai kori.

3.  Tiedoissa on oltava erityisesti yksityiskohtaiset tiedot ostettujen tai myytyjen välineiden tyypistä, omaisuuseräluokasta, nimistä ja numeroista, määristä, toteutuspäivistä ja -kellonajoista ja hinnoista sekä tiedot, joiden perusteella voidaan yksilöidä asiakkaat, joiden lukuun sijoituspalveluyritys on toteuttanut kyseisen liiketoimen, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä sijoituspäätöksestä ja liiketoimen toteuttamisesta vastuussa olevat henkilöt ja tietokonealgoritmit sijoituspalveluyrityksessä, ▌tiedot, joiden perusteella kyseiset sijoituspalveluyritykset voidaan yksilöidä, sekä tiedot, joiden avulla voidaan tunnistaa asetuksen (EU) N:o 236/2012 3 artiklassa määritelty osakkeen tai valtionlainan liikkeeseenlaskijan liikkeeseen laskeman velkainstrumentin lyhyeksimyynti. Säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ulkopuolella toteutettuja liiketoimia koskevissa tiedoissa on oltava myös tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä liiketoimien tyypit 19 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja 20 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden mukaisesti. Hyödykejohdannaisista ilmoitetaan myös, vähentääkö liiketoimi riskejä objektiivisesti mitattavissa olevalla tavalla direktiiviin .../.../EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 59 artiklan mukaisesti.

4.  Sijoituspalveluyritysten, jotka välittävät toimeksiantoja, on liitettävä toimeksiannon tyyppiin, omaisuuseräluokkaan ja välitykseen kaikki 1 ja 3 kohdan mukaisesti vaaditut tiedot. Sen sijaan, että se antaisi tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä asiakkaat, joiden lukuun sijoituspalveluyritys on välittänyt kyseisen toimeksiannon, tai tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä sijoituspäätöksestä ja liiketoimen toteuttamisesta vastuussa olevat henkilöt ja tietokonealgoritmit sijoituspalveluyrityksessä, sijoituspalveluyritys voi myös päättää ilmoittaa välitetyn toimeksiannon 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

5.  Säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän on annettava yksityiskohtaiset tiedot sellaisen yrityksen niiden kauppapaikan välityksellä toteuttamista liiketoimista, joka ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan 1 ja 3 kohdan mukaisesti, välineillä, joilla käydään kauppaa niiden järjestelmässä.

5 a.  Ilmoittaessaan asiakkaiden yksilöimiseen 3 ja 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla tarvittavat tiedot sijoituspalveluyritysten on käytettävä 20-merkkistä alfanumeerista oikeushenkilötunnistetta, joka on otettu käyttöön niiden asiakkaiden tunnistamiseksi, jotka ovat oikeushenkilöitä.

EAMV laatii ohjeet, joilla varmistetaan, että oikeushenkilötunnisteen käyttö unionissa on kansainvälisten standardien ja erityisesti finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän vahvistamien standardien mukaista.

6.  Tiedot toimittaa toimivaltaiselle viranomaiselle sijoituspalveluyritys itse tai sen puolesta toimiva hyväksytty ilmoitusjärjestelmä taikka ne toimitetaan säännellyiltä markkinoilta, monenkeskisestä kaupankäyntijärjestelmästä tai organisoidusta kaupankäyntijärjestelmästä, jonka järjestelmien välityksellä liiketoimi toteutettiin. Toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä hyväksytyksi ilmoitusjärjestelmäksi sellaiset kauppojen täsmäytys- tai ilmoitusjärjestelmät, mukaan lukien kauppatietorekisterit, jotka on rekisteröity tai tunnustettu asetuksen (EU) N:o 648/2012 VI osaston mukaisesti. Jos tiedot liiketoimista toimitetaan säännellyiltä markkinoilta, monenkeskisestä kaupankäyntijärjestelmästä, organisoidusta kaupankäyntijärjestelmästä tai hyväksytystä ilmoitusjärjestelmästä suoraan toimivaltaiselle viranomaiselle, sijoituspalveluyritys voidaan vapauttaa 1 kohdan mukaisesta velvollisuudesta. Jos tiedot liiketoimista on toimitettu kauppatietorekisteriin, joka on hyväksytty ilmoitusjärjestelmä, asetuksen (EU) No 648/2012 9 artiklan mukaisesti ja tiedot sisältävät 1 ja 3 kohdan mukaisesti vaadittavat yksityiskohtaiset tiedot, mukaan lukien ilmoitusten muotoa ja sisältöä koskevat tekniset sääntelystandardit, ja ne välitetään järjestelmällisesti toimivaltaiselle viranomaiselle 1 kohdassa vahvistetun määräajan kuluessa, sijoituspalveluyrityksen on katsottava täyttäneen 1 kohdassa säädetyn velvollisuutensa.

6 a.  Toimivaltaisten viranomaisten on välitettävä kaikki tämän artiklan mukaisesti saadut tiedot yhteen järjestelmään, jonka EAMV on nimennyt liiketoimista ilmoittamiseen unionin tasolla. Yhden yhtenäisen järjestelmän avulla asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset voivat saada kaikki tämän artiklan mukaisesti annetut tiedot.

7.  Jos tässä artiklassa tarkoitetut tiedot toimitetaan direktiivin …/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 37 artiklan 8 kohdan mukaisesti vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, tämän on toimitettava kyseiset tiedot sijoituspalveluyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, paitsi jos nämä päättävät, että tietoja ei ole tarpeen lähettää niille.

8.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset määrittääkseen

   a) 1 ja 3 kohdan mukaisesti julkistettavia tietoja koskevat normit ja muodot, mukaan lukien menetelmät ja järjestelyt, joita sovelletaan finanssiliiketoimista annettavien ilmoitusten antamisessa, ja ilmoitusten muoto ja sisältö;
   b) 1 kohdan mukaisten merkityksellisten markkinoiden määritysperusteet;
   c) ostettujen tai myytyjen välineiden viittaustiedot, määrät, toteutuspäivät ja -kellonajat ja hinnat sekä tiedot ja yksityiskohdat, joiden perusteella voidaan yksilöidä asiakas, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä asiakkaat, joiden puolesta sijoituspalveluyritys on toteuttanut kyseisen liiketoimen, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä sijoituspäätöksestä ja liiketoimen toteuttamisesta vastuussa olevat henkilöt ja tietokonealgoritmit sijoituspalveluyrityksessä, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä kyseiset sijoituspalveluyritykset, liiketoimen toteutustapa sekä tietokentät, jotka tarvitaan liiketoimia koskevien tietojen käsittelemiseksi ja analysoimiseksi 3 kohdan mukaisesti;
   c a) edellä 6 a kohdassa tarkoitetun järjestelmän kehittäminen ja menettelyt järjestelmän ja toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa varten;
   c b) ehdot, joiden mukaisesti jäsenvaltiot kehittävät, myöntävät ja ylläpitävät kansallisia tunnuksia, sekä ehdot, joiden mukaisesti sijoituspalveluyritykset käyttävät näitä kansallisia tunnuksia huolehtiakseen 3–5 kohdan mukaisesti siitä, että niiden 1 kohdan mukaisesti antamissa liiketoimintaa koskevissa ilmoituksissa on tiedot, joiden perusteella asiakkaat voidaan yksilöidä.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ...*(22).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

9.  Viimeistään ... päivänä ...kuuta ...(23) EAMV antaa komissiolle selvityksen tämän artiklan toiminnasta, mukaan lukien sen ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisten ilmoitusvelvollisuuksien keskinäinen vuorovaikutus sekä se, onko toimivaltaisten viranomaisten vastaanottamien ja niiden ja 6 a kohdassa tarkoitetun yhtenäisen järjestelmän välillä vaihdettavien liiketoimia koskevien ilmoitusten sisältö ja muoto sellainen, että niiden avulla voidaan seurata kattavasti sijoituspalveluyritysten toimintaa tämän asetuksen 21 artiklan mukaisesti. Komissio voi toteuttaa toimenpiteitä ehdottaakseen muutoksia, mukaan lukien muutokset, joiden mukaan liiketoimet on toimitettava toimivaltaisten viranomaisten sijaan ainoastaan 6 a kohdassa tarkoitetulle yhtenäiselle järjestelmälle ▌. Komissio toimittaa EAMV:n selvityksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

23 a artikla

Velvollisuus toimittaa rahoitusvälineen viitetiedot

1.  Edellä olevassa 21 artiklassa tarkoitettua liiketoimia koskevien tietojen antamista varten kauppapaikkojen on järjestelmällisesti toimitettava EAMV:lle ja toimivaltaisille viranomaisille sellaisia rahoitusvälineitä koskevat viitetiedot, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joilla käydään kauppaa monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä tai organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä. Rahoitusvälineen viitetiedot on toimitettava EAMV:lle ja toimivaltaisille viranomaisille ennen kuin kyseisellä välineellä aletaan käydä kauppaa. EAMV:n ja toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava muiden rahoitusvälineiden osalta, että rahoitusvälineiden viitetietoja keräävät ja jakavat elinkeinoelämän järjestöt ja muut vastaavat elimet toimittavat niille tarvittavat viitetiedot.

2.  Tämän artiklan 1 kohdassa säädetty velvollisuus koskee ainoastaan 23 artiklan 2 kohdassa mainittuja rahoitusvälineitä. Sitä ei sovelleta muihin rahoitusvälineisiin.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut rahoitusvälinettä koskevat viitetiedot päivitetään aina tarvittaessa, jotta varmistetaan niiden oikeellisuus.

4.  Jotta toimivaltaisilla viranomaisilla on mahdollisuus valvoa 21 artiklan mukaisesti sijoituspalveluyritysten toimintaa ja varmistaa, että ne toimivat rehellisesti, tasapuolisesti, ammattimaisesti ja markkinoiden eheyttä edistävällä tavalla, EAMV:n ja toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava tarvittavat järjestelyt varmistaakseen, että

   a) EAMV ja toimivaltaiset viranomaiset tosiasiallisesti saavat 1 kohdassa tarkoitetut rahoitusvälineen viitetiedot;
   b) näin saadut tiedot ovat laadultaan sellaisia, että ne soveltuvat 21 artiklassa tarkoitettuun liiketoimista ilmoittamiseen;
   c) asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tosiasiallisesti 1 kohdan mukaisesti saatuja rahoitusvälineen viitetietoja.

5.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset määritelläkseen

   a) 1 kohdassa tarkoitettuja rahoitusvälineen viitetietoja koskevat standardit ja niiden muodon, mukaan lukien tietojen toimittamista EAMV:lle ja toimivaltaisille viranomaisille koskevat menettelyt ja järjestelyt ja tietojen päivittäminen, sekä tällaisten tietojen muodon ja sisällön;
   b) EAMV:n ja toimivaltaisten viranomaisten toteuttamien järjestelyjen kannalta tarpeelliset toimet ja edellytykset 4 kohdan mukaisesti.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ...*(24).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

V OSASTO

JOHDANNAISET

24 artikla

Velvollisuus käydä kauppaa säännellyillä markkinoilla, monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä tai organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä

1.  Asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 8 kohdassa määriteltyjen finanssialan vastapuolten ja sen 10 artiklan 1 b kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttävien finanssialan ulkopuolisten vastapuolten on toteutettava liiketoimet, jotka eivät ole kyseisen asetuksen 3 artiklassa määriteltyjä konsernin sisäisiä liiketoimia eivätkä sen 89 artiklan siirtymäsäännösten kattamia liiketoimia ja jotka toteutetaan muiden asetuksen [ ] (Euroopan markkinarakenneasetus) 10 artiklan 1 b kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttävien finanssialan vastapuolten tai finanssialan ulkopuolisten vastapuolten kanssa johdannaisilla, jotka kuuluvat johdannaislajiin, jonka on myös ilmoitettu kuuluvan 26 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisen kaupankäyntivelvollisuuden piiriin ja joka mainitaan 27 artiklassa tarkoitetussa rekisterissä, vain

   a) säännellyillä markkinoilla;
   b) monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä;
   c) organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä, kun johdannaista ei ole otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai sillä ei käydä kauppaa monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä; tai
   d) kolmansien maiden kauppapaikoissa edellyttäen, että komissio on tehnyt 4 kohdan mukaisen päätöksen ja kyseinen kolmas maa tarjoaa tehokkaan järjestelmän niiden kauppapaikkojen vastaavaa tunnustamista varten, joille on annettu direktiivin [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] mukaisesti lupa ottaa johdannaisia kaupankäynnin kohteeksi tai käydä kauppaa johdannaisilla, joiden on ilmoitettu kuuluvan kaupankäyntivelvollisuuden piiriin kyseisessä kolmannessa maassa ilman yksinoikeutta.

2.  Kaupankäyntivelvollisuutta on sovellettava myös 1 kohdassa tarkoitettuihin vastapuoliin, jotka toteuttavat liiketoimia johdannaisilla, joiden on ilmoitettu kuuluvan kaupankäyntivelvollisuuden piiriin, sellaisten kolmansien maiden rahoituslaitosten tai muiden sellaisten kolmansien maiden yhteisöjen kanssa, jotka kuuluisivat kaupankäyntivelvollisuuden piiriin, jos ne olisivat sijoittautuneet unioniin. Kaupankäyntivelvollisuutta on sovellettava myös sellaisiin kolmansien maiden yhteisöihin, jotka kuuluisivat selvitysvelvollisuuden piriin, jos ne olisivat sijoittautuneet unioniin, ja jotka toteuttavat liiketoimia johdannaisilla, joiden on ilmoitettu kuuluvan kaupankäyntivelvollisuuden piiriin, edellyttäen, että sopimuksella on suora, merkittävä ja ennakoitavissa oleva vaikutus unionissa tai tällainen edellytys on tarpeen tai asianmukainen tämän asetuksen säännösten kiertämisen estämiseksi.

EAMV:n on säännöllisesti valvottava sellaisiin johdannaisiin liittyvää toimintaa, joiden ei ole ilmoitettu kuuluvan kaupankäyntivelvollisuuden piiriin 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jotta tunnistetaan tapaukset, joissa tietystä sopimustyypistä voi aiheutua järjestelmäriski, ja estetään sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö kaupankäyntivelvollisuuden piiriin kuuluvien ja kuulumattomien johdannaisten välillä.

3.  Johdannaiset, joiden on ilmoitettu kuuluvan kaupankäyntivelvollisuuden 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti piiriin, on voitava ottaa kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai niillä on voitava käydä kauppaa missä tahansa kauppapaikassa, joka kuuluu 1 kohdassa tarkoitettuihin kauppapaikkoihin, ilman yksinoikeutta ja syrjimättömästi.

4.  Komissio voi tehdä 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti päätöksiä, joissa todetaan, että kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehys antaa varmuuden siitä, että kyseisessä kolmannessa maassa hyväksytty kauppapaikka on sellaisten oikeudellisesti sitovien vaatimusten mukainen, jotka vastaavat tästä asetuksesta, direktiivistä .../.../EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] ja asetuksesta (EU) N:o …/... [uusi markkinoiden väärinkäyttöä koskeva asetus] johtuvia vaatimuksia, joita sovelletaan tämän artiklan 1 kohdan a–c alakohdassa tarkoitettuihin kauppapaikkoihin, ja että kauppapaikkaan kohdistetaan tehokasta valvontaa ja täytäntöönpanoa kyseisessä kolmannessa maassa.

Kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehys katsotaan vastaavaksi, jos se täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

   a) kolmannen maan kauppapaikoilla on oltava toimilupa, ja ne ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon kohteena;
   b) kauppapaikoilla on selkeät ja avoimet säännöt rahoitusvälineiden ottamisesta julkisen kaupankäynnin kohteeksi, mikä takaa sen, että rahoitusvälineillä voidaan käydä kauppaa hyvää kauppatapaa noudattaen, asianmukaisesti ja tehokkaasti sekä sen, että ne ovat vapaasti luovutettavissa;
   c) rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskijoihin sovelletaan säännöllistä ja jatkuvaa tiedottamista koskevia vaatimuksia, joilla varmistetaan korkeantasoinen sijoittajansuoja;
   d) lainsäädäntö- ja valvontakehyksellä varmistetaan markkinoiden avoimuus ja eheys, koska sillä estetään markkinoiden väärinkäyttö sisäpiirikauppojen ja markkinoiden manipuloinnin muodossa.

5.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset, joissa täsmennetään 2 kohdassa tarkoitetut sopimustyypit, joilla on suora, merkittävä ja ennakoitavissa oleva vaikutus unionissa, sekä tapaukset, joissa kaupankäyntivelvollisuus on tarpeen tai asianmukainen tämän asetuksen säännösten kiertämisen estämiseksi.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ...*(25).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

Tässä kohdassa tarkoitettujen teknisten sääntelystandardien on mahdollisuuksien mukaan vastattava asetuksen (EU) N:o 648/2012 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksyttyjä sääntelystandardeja.

25 artikla

Sellaisia johdannaisia koskeva selvitysvelvollisuus, joilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla

Säänneltyjen markkinoiden ylläpitäjän on varmistettava, että kaikki säännellyillä markkinoilla toteutettavat liiketoimet johdannaisilla, jotka kuuluvat johdannaislajiin, jonka on ilmoitettu kuuluvan selvitysvelvollisuuden piiriin asetuksen (EU) N:o 648/2012 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti, annetaan keskusvastapuolen selvitettäviksi.

26 artikla

Kaupankäyntivelvollisuusmenettely

1.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa määritetään seuraavat seikat:

   a) millä niistä johdannaislajeista, joiden on ilmoitettu kuuluvan selvitysvelvollisuuden piiriin asetuksen (EU) N:o 648/2012 5 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti, tai niiden alaryhmällä on käytävä kauppaa vain 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa kauppapaikoissa;
   b) mistä päivästä tai päivistä alkaen kaupankäyntivelvollisuus tulee voimaan, mukaan lukien mahdollinen siirtymäaika ja niiden vastapuolten ryhmät, joihin velvollisuutta sovelletaan.

EAMV toimittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on hyväksynyt teknisten sääntelystandardien luonnokset asetuksen (EU) No 648/2012 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Ennen teknisten sääntelystandardien luonnosten toimittamista komissiolle hyväksyttäviksi EAMV järjestää julkisen kuulemisen ja voi kuulla tarvittaessa kolmansien maiden toimivaltaisia viranomaisia.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

2.  Jotta kaupankäyntivelvollisuus tulisi voimaan,

   a) edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu johdannaislaji tai sen alaryhmä on otettava kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai sillä on käytävä kauppaa vähintään yksillä 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla säännellyillä markkinoilla taikka yhdessä 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä, ja
   b) edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu johdannaislaji tai sen alaryhmä katsotaan riittävän likvidiksi, jotta sillä voidaan käydä kauppaa vain 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa kauppapaikoissa.

3.  Laatiessaan 1 kohdassa tarkoitettuja teknisten sääntelystandardien luonnoksia EAMV katsoo johdannaislajin tai sen alaryhmän riittävän likvidiksi ottaen huomioon vähintään seuraavat perusteet:

   a) kauppojen keskimääräinen toteutustiheys;
   b) kauppojen keskikoko ja kooltaan suurien kauppojen toteutustiheys;
   c) aktiivisten markkinaosapuolten lukumäärä ja tyyppi.

Sääntelystandardien luonnoksia laatiessaan EAMV määrittelee myös, onko johdannaislaji tai sen asianomainen alaryhmä riittävän likvidi ainoastaan tiettyä kokoa pienemmissä liiketoimissa.

4.  EAMV yksilöi ja ilmoittaa komissiolle omasta aloitteestaan 2 kohdassa vahvistettujen perusteiden mukaan ja järjestettyään julkisen kuulemisen johdannaislajit tai yksittäiset johdannaissopimukset, joihin olisi sovellettava velvollisuutta käydä kauppaa 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa kauppapaikoissa mutta joita koskevaa toimilupaa mikään keskusvastapuoli ei ole vielä saanut asetuksen (EU) N:o 648/2012 14 tai 15 artiklan mukaisesti taikka joita ei ole otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joilla ei käydä kauppaa 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kauppapaikassa. Komissio voi ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun EAMV:n ilmoituksen jälkeen julkistaa ehdotusten laatimista koskevan pyynnön, joka koskee kaupankäyntiä kyseisillä johdannaisilla 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa kauppapaikoissa.

5.  EAMV toimittaa komissiolle 1 kohdan mukaisesti uusien teknisten sääntelystandardien luonnokset voimassa olevien teknisten sääntelystandardien muuttamiseksi, keskeyttämiseksi tai kumoamiseksi aina, kun 2 kohdassa säädettyihin perusteisiin tehdään huomattava muutos. Ennen kyseisten luonnosten toimittamista EAMV voi tarvittaessa kuulla kolmansien maiden toimivaltaisia viranomaisia. Siirretään komissiolle valta tehdä nykyisten teknisten sääntelystandardien muutokset, keskeytykset ja kumoamiset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

6.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut perusteet.

     EAMV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ...(26). Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

27 artikla

Kaupankäyntivelvollisuuden piiriin kuuluvien johdannaisten rekisteri

EAMV julkaisee ja ylläpitää verkkosivustollaan rekisteriä, jossa määritetään tyhjentävästi ja yksiselitteisesti johdannaiset, joihin sovelletaan velvollisuutta käydä kauppaa 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa kauppapaikoissa, kauppapaikat, joissa ne otetaan kaupankäynnin kohteeksi tai joissa niillä käydään kauppaa, sekä päivämäärät, joina kaupankäyntivelvollisuus tulee voimaan.

VI OSASTO

SYRJIMÄTÖN PÄÄSY RAHOITUSVÄLINEIDEN SELVITYSJÄRJESTELMIIN

28 artikla

Syrjimätön pääsy keskusvastapuolijärjestelmään

1.  Rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 648/2012 7 artiklan soveltamista keskusvastapuolen on suostuttava siirtokelpoisten arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden selvittämiseen ja selvitettävä niitä syrjimättömästi ja avoimesti, myös suhteessa selvityspalvelujärjestelmään pääsyyn liittyviin vakuusvaatimuksiin ja siitä veloitettaviin maksuihin, riippumatta siitä, missä kauppapaikassa liiketoimi toteutetaan paitsi jos pääsy selvästi uhkaisi keskusvastapuolen sujuvaa ja asianmukaista toimintaa tai finanssimarkkinoiden toimintaa tavalla, joka aiheuttaisi järjestelmäriskin. Näin olisi varmistettava erityisesti se, että kauppapaikalla on oikeus syrjimättömään kohteluun siltä osin kuin on kyse siitä, kuinka sopimuksia, joilla käydään kauppaa sen järjestelmissä, kohdellaan ▌. Tätä vaatimusta ei sovelleta johdannaissopimuksiin, jotka jo kuuluvat pääsyä koskevien velvollisuuksien piiriin asetuksen (EU) N:o 648/2012 7 artiklan mukaisesti. Kauppapaikalle myönnetään pääsy keskusvastapuolijärjestelmään tämän artiklan mukaisesti vain sillä edellytyksellä, että pääsy ei edellytä yhteentoimivuutta eikä uhkaa markkinoiden sujuvaa ja moitteetonta toimintaa tai vaikuta haitallisesti järjestelmäriskiin.

2.  Keskusvastapuolen on toimitettava kauppapaikkaan pääsyä koskeva pyyntö virallisesti kauppapaikalle ja sen asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

3.  Keskusvastapuolen on annettava kauppapaikalle kahdentoista kuukauden kuluessa kirjallinen vastaus, jossa se joko myöntää pääsyn edellyttäen, että asianomainen toimivaltainen viranomainen ei ole evännyt pääsyä 4 kohdan mukaisesti, tai epää pääsyn. Keskusvastapuoli voi evätä pääsyä koskevan pyynnön vain kattavan riskianalyysin perusteella ja 6 kohdassa vahvistetuin edellytyksin. Jos keskusvastapuoli epää pääsyn, sen on esitettävä vastauksessaan kattavat perustelut päätökselleen ja ilmoitettava siitä kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselleen. Keskusvastapuolen on mahdollistettava pääsy järjestelmään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on antanut myönteisen vastauksen pääsyä koskevaan pyyntöön. Pääsyä pyytävän kauppapaikan on maksettava kaikki mahdolliset 1–3 kohdasta aiheutuvat lisäkustannukset, elleivät keskusvastapuoli ja pääsyä pyytävä kauppapaikka ole toisin sopineet.

4.  Keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen voi evätä kauppapaikalta pääsyn keskusvastapuolijärjestelmään vain, jos pääsy uhkaisi markkinoiden sujuvaa tai moitteetonta toimintaa. Jos toimivaltainen viranomainen epää pääsyn tällä perusteella, sen on julkistettava asiaa koskeva päätöksensä kahden kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanotosta ja esitettävä keskusvastapuolelle ja kauppapaikalle yksityiskohtaiset perustelut, mukaan lukien näyttö, johon päätös perustuu.

5.  Kolmanteen maahan sijoittautunut kauppapaikka voi pyytää pääsyä unioniin sijoittautuneeseen keskusvastapuolijärjestelmään vain, jos komissio on tehnyt 24 artiklan 4 kohdan mukaisen päätöksen, joka koskee kyseistä kolmatta maata, ja edellyttäen, että kyseisen kolmannen maan lainsäädännössä säädetään niiden kauppapaikkojen tosiasiallisesta vastaavasta tunnustamisesta, joilla on direktiivin …/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] mukainen lupa pyytää pääsyä kyseiseen kolmanteen maahan sijoittautuneisiin keskusvastapuolijärjestelmiin.

6.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään seuraavat:

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ...(27).

   a) edellytykset, joiden täyttyessä keskusvastapuoli voi evätä siirtokelpoisten arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden osalta pääsyn, mukaan lukien edellytykset, jotka perustuvat liiketoimien määrään, käyttäjien lukumäärään ja tyyppiin tai muihin seikkoihin, jotka luovat kohtuuttomia riskejä;
   b) edellytykset, joiden täyttyessä pääsy myönnetään, mukaan lukien siirtokelpoisista arvopapereista ja rahamarkkinavälineistä niiden kehitysvaiheessa toimitettujen tietojen luottamuksellisuus, sekä selvitysmaksujen, vakuusvaatimusten ja vakuusmarginaalin laskemista koskevien toiminnallisten vaatimusten syrjimättömyys ja avoimuus.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

28 a artikla

Säännellyillä markkinoilla, monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä ja organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä kaupan kohteena olevia osakkeita ja joukkovelkakirjoja koskeva selvitysvelvollisuus

Säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän on varmistettava, että keskusvastapuoli selvittää kaikki osakkeilla ja joukkovelkakirjoilla säännellyillä markkinoilla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä ja organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä toteutetut liiketoimet, jos keskusvastapuoli suostuu tekemään kyseistä rahoitusvälinettä koskevan selvityksen.

29 artikla

Syrjimätön pääsy kauppapaikkaan

1.  Rajoittamatta asetuksen (EU) No 648/2012 8 artiklan soveltamista kauppapaikan on annettava siirtokelpoisia arvopapereita ja rahamarkkinavälineitä koskevia kauppatietoja syrjimättömästi ja avoimesti, mukaan lukien pääsystä veloitettavat maksut, minkä tahansa sellaisen keskusvastapuolen pyynnöstä, joka on hyväksytty tai tunnustettu asetuksella (EU) No 648/2012 ja joka on halukas selvittämään kyseisessä kauppapaikassa toteutettuja finanssiliiketoimia. Tätä vaatimusta ei sovelleta johdannaissopimuksiin, jotka jo kuuluvat pääsyä koskevien velvollisuuksien piiriin asetuksen (EU) N:o 648/2012 8 artiklan mukaisesti.

2.  Keskusvastapuolen on toimitettava kauppapaikkaan pääsyä koskeva pyyntö virallisesti kauppapaikalle ja sen asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

3.  Kauppapaikan on annettava keskusvastapuolelle kolmen kuukauden kuluessa kirjallinen vastaus, jossa se joko myöntää pääsyn edellyttäen, että asianomainen toimivaltainen viranomainen ei ole evännyt pääsyä 4 kohdan mukaisesti, tai epää pääsyn. Kauppapaikka voi evätä pääsyn vain kattavan riskianalyysin perusteella ja 4 ja 6 kohdassa vahvistetuin edellytyksin. Jos kauppapaikka epää pääsyn, sen on esitettävä keskusvastapuolelle antamassaan vastauksessa kattavat perustelut päätökselleen ja ilmoitettava siitä kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselleen. Kauppapaikan on mahdollistettava pääsy järjestelmään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on antanut myönteisen vastauksen pääsyä koskevaan pyyntöön.

4.  Siirtokelpoisten arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden osalta kauppapaikan toimivaltainen viranomainen voi evätä keskusvastapuolelta pääsyn kauppapaikkaan vain, jos pääsy uhkaisi markkinoiden sujuvaa tai moitteetonta toimintaa. [tark. 7]

4 a.  Jos toimivaltainen viranomainen epää pääsyn tällä perusteella, sen on julkistettava asiaa koskeva päätöksensä kahden kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanotosta ja esitettävä kauppapaikalle ja keskusvastapuolelle yksityiskohtaiset perustelut, mukaan lukien näyttö, johon päätös perustuu.

5.  Kolmanteen maahan sijoittautunut keskusvastapuoli voi pyytää pääsyä unionissa sijaitsevaan kauppapaikkaan edellyttäen, että kyseinen keskusvastapuoli tunnustetaan asetuksen (EU) No 648/2012 25 artiklan mukaisesti ja kyseisen kolmannen maan lainsäädännössä säädetään sellaisen keskusvastapuolen tosiasiallisesta vastaavasta tunnustamisesta, jolla on asetuksen (EU) No 648/2012 mukainen lupa pyytää pääsyä kyseiseen kolmanteen maahan sijoittautuneisiin kauppapaikkoihin.

6.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään seuraavat:

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ....(28)

   a) edellytykset, joiden täyttyessä kauppapaikka voi evätä pääsyn siirtokelpoisten arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden osalta, mukaan lukien edellytykset, jotka perustuvat liiketoimien määrään, käyttäjien lukumäärään tai muihin seikkoihin, joista aiheutuu kohtuuttomia riskejä;
   b) edellytykset, joiden täyttyessä pääsy myönnetään, mukaan lukien rahoitusvälineistä niiden kehitysvaiheessa toimitettujen tietojen luottamuksellisuus sekä pääsystä veloitettavien maksujen syrjimättömyys ja avoimuus

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti. [tark. 8]

VII OSASTO

TUOTTEITA KOSKEVIIN INTERVENTIOIHIN JA POSITIOIHIN KOHDISTETTAVAT VALVONTATOIMENPITEET

1 LUKU

TUOTTEITA KOSKEVAT INTERVENTIOT

31 artikla

EAMV:n interventiovaltuudet

-1.  Asetuksen (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti EAMV seuraa sijoitustuotteita, mukaan lukien strukturoidut talletukset ja rahoitusvälineet, joita markkinoidaan, jaellaan tai myydään unionissa, ja se voi ennakoivasti tutkia uusia sijoitustuotteita tai rahoitusvälineitä ennen niiden markkinointia, jakelua tai myyntiä unionissa yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

1.  Asetuksen (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti EAMV voi asettaa unionissa väliaikaisen kiellon tai rajoituksen, jos se on kohtuullisen varma siitä, että 2 ja 3 kohdan mukaiset edellytykset täyttyvät, seuraaville:

   a) tiettyjen määriteltyjen sijoitustuotteiden, mukaan lukien strukturoidut talletukset, tiettyjen määriteltyjen sijoitustuotteiden, mukaan lukien strukturoidut talletukset, rahoitusvälineiden tai sijoitustuotteiden, mukaan lukien strukturoidut talletukset, tai ominaisuuksiltaan määriteltyjen rahoitusvälineiden markkinointi, jakelu tai myynti; tai
   b) finanssitoiminnan tai -käytännön tyyppi.

Kieltoa tai rajoitusta voidaan soveltaa tietyissä olosuhteissa, tai siitä voidaan myöntää poikkeuksia, jotka EAMV vahvistaa.

2.  EAMV voi tehdä päätöksen 1 kohdan mukaisesti vain, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

   a) ehdotettu toimi vaarantaa merkittävästi sijoittajansuojan tai finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai koko finanssijärjestelmän taikka sen osan vakauden unionissa;
   b) unionin lainsäädännön mukaisilla sääntelyvaatimuksilla, joita sovelletaan kyseiseen sijoitustuotteeseen, rahoitusvälineeseen tai finanssitoimintaan, ei puututa uhkaan;
   c) toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset eivät ole toteuttaneet toimenpiteitä uhan poistamiseksi, tai toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä uhan poistamiseksi.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttyessä EAMV voi varotoimenpiteenä asettaa 1 kohdassa tarkoitetun kiellon tai rajoituksen ennen sijoitustuotteen tai rahoitusvälineen markkinointia tai myyntiä asiakkaille.

3.  Toteuttaessaan toimenpiteitä tämän artiklan mukaisesti EAMV ottaa huomioon sen, missä määrin toimella

   a) ei vaikuta haitallisesti finanssimarkkinoiden tehokkuuteen tai sijoittajiin kohtuuttomassa määrin suhteessa toimenpiteestä saataviin etuihin; ja
   b) ei luoda riskiä suotuisimman sääntelyn hyväksikäytöstä.

Jos toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet toimenpiteen 32 artiklan mukaisesti, EAMV voi toteuttaa minkä tahansa 1 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä antamatta 33 artiklassa säädettyä lausuntoa.

4.  Ennen päätöksen tekemistä tämän artiklan mukaisesti toteutettavista toimista EAMV ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille toimesta, jota se ehdottaa.

4 a.  Ennen 1 kohdan mukaisen päätöksen tekemistä EAMV ilmoittaa aikomuksestaan kieltää sijoitustuote tai rahoitusväline tai rajoittaa sitä, ellei sijoitustuotteen tai rahoitusvälineen ominaisuuksiin tehdä tiettyjä muutoksia määrätyn ajan kuluessa.

5.  EAMV julkaisee verkkosivuillaan tiedotteen kaikista tämän artiklan mukaisesti toteutettavia toimia koskevista päätöksistään. Tiedotteessa on annettava yksityiskohtaiset tiedot kiellosta tai rajoituksesta sekä määritettävä, kuinka pitkän ajan kuluttua tiedotteen julkistamisesta toimenpiteet tulevat voimaan. Kieltoa tai rajoitusta sovelletaan vain toimenpiteiden voimaantulon jälkeen toteutettuihin toimiin.

6.  EAMV tarkastelee sopivin väliajoin ja vähintään joka kolmas kuukausi 1 kohdan mukaisesti asetettua kieltoa tai rajoitusta. Jos kiellon tai rajoituksen voimassaoloa ei jatketa tämän kolmen kuukauden jakson jälkeen, sen voimassaolo lakkaa ilman eri toimenpiteitä.

7.  Toimenpide, jonka EAMV on toteuttanut tämän artiklan mukaisesti, on etusijalla suhteessa mahdolliseen aiempaan toimenpiteeseen, jonka toimivaltainen viranomainen on toteuttanut.

8.  Komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä 41 artiklan mukaisesti säännöksiä, joissa täsmennetään perusteet ja seikat, jotka EAMV ottaa huomioon määrittäessään, milloin sijoittajansuojan tai finanssimarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen sekä koko finanssijärjestelmän taikka sen osan vakauteen unionissa kohdistuu 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja uhkia. Näillä delegoiduilla säädöksillä varmistetaan, että EAMV voi tarvittaessa toimia ennalta varautuvasti eikä sen tarvitse ennen toimenpiteiden toteuttamista odottaa, kunnes tuotetta tai rahoitusvälinettä on markkinoitu tai rahoitustoiminnan tai -käytännön tyyppiä on alettu toteuttaa.

32 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten toteuttamat tuotteita koskevat interventiot

-1.  Toimivaltaisten viranomaisten on seurattava sijoitustuotteita, mukaan lukien strukturoidut talletukset ja rahoitusvälineet, joita markkinoidaan, jaellaan tai myydään niiden jäsenvaltiossa tai niiden jäsenvaltiosta käsin, ja ne voivat ennakoivasti tutkia uusia sijoitustuotteita tai rahoitusvälineitä ennen niiden markkinointia, jakelua tai myyntiä kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisestä jäsenvaltiosta käsin. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti rahoitusvälineisiin, joissa jäljitellään hyödykeindeksiä.

1.  Toimivaltainen viranomainen voi asettaa kiellon tai rajoituksen seuraavien toimintojen harjoittamiselle jäsenvaltiossa tai jäsenvaltiosta käsin:

   a) tiettyjen määriteltyjen sijoitustuotteiden, mukaan lukien strukturoidut talletukset, rahoitusvälineiden tai sijoitustuotteiden, mukaan lukien strukturoidut talletukset, tai ominaisuuksiltaan määriteltyjen rahoitusvälineiden markkinointi, jakelu tai myynti; tai
   b) finanssitoiminnan tai -käytännön tyyppi.

2.  Toimivaltainen viranomainen voi toteuttaa 1 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen, jos se on kohtuullisen varma siitä, että

   a) sijoitustuote, rahoitusväline taikka finanssitoiminta tai -käytäntö aiheuttaa merkittäviä sijoittajansuojaa koskevia ongelmia tai aiheuttaa vakavan uhan finanssimarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja eheydelle tai koko finanssijärjestelmän taikka sen osan vakaudelle yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, muun muassa sijoitustuotteeseen tai rahoitusvälineeseen liittyvän markkinoinnin, jakelun, hyvittämisen tai houkuttelun vuoksi;
   a b) johdannaistuote vaikuttaa haitallisesti kyseisten markkinoiden hinnanmuodostusmekanismiin;
   b) unionin oikeuden mukaiset nykyiset sääntelyvaatimukset, joita sovelletaan kyseiseen sijoitustuotteeseen, rahoitusvälineeseen tai finanssitoimintaan, eivät ole riittäviä a kohdassa tarkoitettujen riskien poistamiseksi eikä ongelmaa voida ratkaista paremmin parantamalla nykyisten vaatimusten valvontaa tai niiden täytäntöönpanon valvontaa;
   c) toimenpide on oikeassa suhteessa havaittujen riskien luonteeseen, kyseisten sijoittajien tai markkinaosapuolten kehittyneisyyteen sekä vaikutuksiin, joita toimella saattaa olla sijoittajiin ja markkinaosapuoliin, jotka saattavat pitää hallussaan tai käyttää rahoitusvälinettä taikka saada hyötyä siitä tai finanssitoiminnasta;
   d) kyseinen viranomainen on kuullut asianmukaisesti muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia, joihin toimenpiteellä voi olla merkittävä vaikutus; ja
   e) toimenpiteellä ei ole syrjivää vaikutusta muusta jäsenvaltiosta käsin tarjottuihin palveluihin tai toimintoihin.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttyessä toimivaltainen viranomainen voi varotoimenpiteenä asettaa kiellon tai rajoituksen ennen sijoitustuotteen tai rahoitusvälineen markkinointia, jakelua tai myyntiä asiakkaille.

Kieltoa tai rajoitusta voidaan soveltaa tietyissä olosuhteissa, tai siitä voidaan myöntää poikkeuksia, jotka toimivaltainen viranomainen vahvistaa.

2 a.  Ennen 1 kohdan mukaisen kiellon tai rajoituksen asettamista toimivaltainen viranomainen ilmoittaa aikomuksestaan kieltää sijoitustuote tai rahoitusväline tai rajoittaa sitä, ellei sijoitustuotteen tai rahoitusvälineen ominaisuuksiin tehdä tiettyjä muutoksia määrätyn ajan kuluessa.

3.  Toimivaltainen viranomainen ei asettaa kieltoa tai rajoitusta tämän artiklan mukaisesti, jollei se ole toimittanut kaikille muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille ja EAMV:lle vähintään kuukautta ennen toimenpiteen toteuttamista seuraavia ▌yksityiskohtaisia tietoja kirjallisesti tai muussa viranomaisten keskenään sopimassa muodossa:

   a) rahoitusväline taikka finanssitoiminta tai -käytäntö, johon ehdotettu toimenpide liittyy;
   b) ehdotetun kiellon tai rajoituksen täsmällinen luonne ja ajankohta, jona se on tarkoitus saattaa voimaan; ja
   c) näyttö, jonka perusteella viranomainen on tehnyt päätöksensä ja josta se on saanut varmuuden siitä, että 1 kohdan mukaiset edellytykset täyttyvät.

3 a.  Toimivaltainen viranomainen voi toteuttaa tämän artiklan mukaisia tilapäisiä toimia, joiden kesto on enintään kolme kuukautta, jos 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun kuulemiseen tarvittava aika ja 3 kohdassa tarkoitettu kuukauden viive voisivat aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa kuluttajille. Tässä tapauksessa toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava toteutetuista toimista muille viranomaisille ja EAMV:lle.

4.  Toimivaltaisen viranomaisen on julkaistava verkkosivuillaan tiedote kaikista päätöksistä, jotka koskevat 1 kohdassa tarkoitettua kieltoa tai rajoitusta. Tiedotteessa on annettava yksityiskohtaiset tiedot kiellosta tai rajoituksesta, siitä, kuinka pitkän ajan kuluttua tiedotteen julkaisemisesta toimenpiteet tulevat voimaan, sekä näytöstä, josta viranomainen on saanut varmuuden siitä, että 1 kohdan mukaiset edellytykset täyttyvät. Kieltoa tai rajoitusta sovelletaan vain toimenpiteisiin, jotka on toteutettu tiedonannon julkaisemisen jälkeen.

5.  Toimivaltaisen viranomaisen on peruutettava kielto tai rajoitus, jos 1 kohdassa säädetyt edellytykset eivät enää täyty.

6.  Komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä 41 artiklan mukaisesti säännöksiä, joissa täsmennetään perusteet ja seikat, jotka toimivaltainen viranomainen ottaa huomioon määrittäessään, milloin sijoittajansuojan tai finanssimarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen sekä koko finanssijärjestelmän taikka sen osan vakauteen unionissa kohdistuu 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja uhkia.

33 artikla

EAMV:n harjoittama koordinointi

1.  EAMV helpottaa ja koordinoi toimenpiteitä, joita toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat 32 artiklan mukaisesti. EAMV varmistaa erityisesti, että toimivaltaisen viranomainen toteuttama toimenpide on perusteltu ja oikeasuhteinen ja että toimivaltaiset viranomaiset noudattavat tarvittaessa johdonmukaista lähestymistapaa.

2.  Saatuaan 32 artiklan mukaisesti ilmoituksen toimenpiteestä, joka on määrättävä kyseisen artiklan mukaisesti, EAMV antaa lausunnon siitä, pitääkö se kieltoa tai rajoitusta perusteltuna ja oikeasuhteisena. Jos EAMV katsoo, että riskin poistaminen edellyttää muiden toimivaltaisten viranomaisten toimenpidettä, se ilmoittaa lausunnossa myös tästä. Lausunto julkaistaan EAMV:n verkkosivustolla.

3.  Jos toimivaltainen viranomainen ehdottaa sellaisen toimenpiteen toteuttamista tai toteuttaa sellaisen toimenpiteen, joka on ristiriidassa 2 kohdassa tarkoitetun EAMV:n lausunnon kanssa, tai kieltäytyy toteuttamasta toimenpidettä ja toimii siten EAMV:n lausunnon vastaisesti, sen on julkistettava välittömästi verkkosivuillaan tiedote, jossa annetaan kattava selvitys sen toimintaan johtaneista syistä.

2 LUKU

POSITIOT

34 artikla

EAMV:n harjoittama koordinointi, joka kohdistuu kansallisiin positioiden hoitotoimenpiteisiin ja positiolimiitteihin

1.  EAMV helpottaa ja koordinoi toimenpiteitä, joita toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat direktiivin …/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 71 artiklan 2 kohdan i alakohdan sekä 72 artiklan f ja g alakohdan mukaisesti. EAMV varmistaa erityisesti, että toimivaltaiset viranomaiset noudattavat johdonmukaista lähestymistapaa suhteessa siihen, milloin kyseisiä valtuuksia käytetään, määrättyjen toimenpiteiden luonteeseen ja soveltamisalaan sekä toimenpiteiden kestoon ja seurantaan.

2.  Saatuaan ilmoituksen direktiivin …/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 83 artiklan 5 kohdan mukaisista toimenpiteistä EAMV kirjaa toimenpiteen ja syyt sen toteuttamiseen. EAMV ylläpitää ja julkaisee verkkosivustollaan direktiivin …/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 72 artiklan 1 kohdan f ja g alakohdan mukaisia toimenpiteitä koskevaa tietokantaa, jossa on tiivistelmät voimassa olevista toimenpiteistä, mukaan lukien tiedot kyseisestä henkilöstä tai henkilöryhmästä, sovellettavista rahoitusvälineistä, mahdollisista määrällisistä toimenpiteistä ja kynnysarvoista, kuten niiden nettopositioiden enimmäismäärästä, jotka henkilöt voivat hankkia tai pitää hallussaan tiettynä ajanjaksona ennen raja-arvon ylittymistä, enimmäismäärästä mahdollisesti myönnettävistä poikkeuksista sekä syistä niiden myöntämiseen.

35 artikla

EAMV:n positionhoitovaltuudet

1.  EAMV toteuttaa asetuksen (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti yhden tai useampia seuraavista toimenpiteistä, jos yksi 2 kohdan mukaisista edellytyksistä täyttyy: [tark. 2]

   a) pyytää henkilöiltä tiedot, mukaan lukien kaikki asianmukaiset asiakirjat, jotka koskevat johdannaisen kautta otetun position tai vastuun kokoa ja tarkoitusta;
   b) analysoituaan saadut tiedot pyytää kyseisiä henkilöitä tai henkilöryhmää toteuttamaan toimenpiteitä position tai vastuun koon pienentämiseksi tai sen lakkauttamiseksi;
   c) rajoittaa henkilön mahdollisuutta sopia hyödykejohdannaisista.

2.  EAMV voi tehdä päätöksen 1 kohdan mukaisesti vain, jos yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy: [tark. 9]

   a) edellä 1 kohdan a–c alakohdassa luetelluilla toimenpiteillä puututaan uhkaan, joka kohdistuu finanssimarkkinoiden asianmukaiseen toimintaan ja eheyteen, fyysisten hyödykkeiden toimitusjärjestelyihin sekä direktiivin …/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 59 artiklan 1 kohdan a–c b alakohdassa tarkoitettuihin tekijöihin tai koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauteen unionissa; [tark. 10]
   b) toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset eivät ole toteuttaneet toimenpiteitä uhan poistamiseksi, tai toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä uhan poistamiseksi.

Tukkukaupan energiatuotteisiin liittyvät toimenpiteet on toteutettava asetuksella (EY) N:o 713/2009 perustetun energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston kuulemisen jälkeen.

3.  Toteuttaessaan 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä EAMV ottaa huomioon sen, missä määrin toimenpide

   a) poistaa merkittävän osan uhasta, joka kohdistuu finanssimarkkinoiden toimintaan ja eheyteen, mukaan lukien direktiivin …/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 59 artiklan 1 kohdan a–c b alakohdassa tarkoitetut tekijät, fyysisten hyödykkeiden toimitusjärjestelyihin, tai koko finanssijärjestelmän taikka sen osan vakauteen unionissa, tai parantaa merkittävästi toimivaltaisten viranomaisten kykyä valvoa uhkaa; [tark. 11]
   b) ei luo riskiä suotuisimman sääntelyn hyväksikäytöstä;
   c) ei vaikuta haitallisesti finanssimarkkinoiden tehokkuuteen eikä myöskään heikennä kyseisten markkinoiden likviditeettiä tai aiheuta epävarmuutta markkinatoimijoiden keskuudessa kohtuuttomassa määrin suhteessa toimenpiteestä saataviin etuihin.

4.  Ennen kuin EAMV tekee päätöksen minkä tahansa 1 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen toteuttamisesta tai jatkamisesta, se ilmoittaa asianomaisille viranomaisille toimenpiteestä, jota se ehdottaa. Jos on kyse 1 kohdan a tai b alakohdan mukaisesta pyynnöstä, ilmoituksessa on oltava tiedot henkilöstä tai henkilöistä, joille pyyntö osoitettiin, sekä pyyntöä koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja perustelut. Jos on kyse 1 kohdan c alakohdan mukaisesta toimenpiteestä, ilmoituksessa on oltava tiedot kyseisestä henkilöstä tai henkilöryhmästä, sovellettavista rahoitusvälineistä, asianomaisista määrällisistä toimenpiteistä, kuten niiden nettopositioiden enimmäismäärästä, jotka kyseinen henkilö tai henkilöryhmä voi hankkia tai pitää hallussaan tiettynä ajanjaksona, sekä syistä, joiden vuoksi kyseiset enimmäismäärät on asetettu.

5.  Ilmoitus on annettava vähintään 24 tuntia ennen ajankohtaa, jona toimenpiteen soveltaminen on tarkoitus aloittaa tai josta lukien sen soveltamista jatketaan. Poikkeuksellisissa tilanteissa EAMV voi antaa ilmoitukseen vähemmän kuin 24 tuntia ennen ajankohtaa, jona toimenpiteen soveltaminen on tarkoitus aloittaa, jos ilmoitusta on mahdotonta antaa vähintään 24 tuntia ennen kyseistä ajankohtaa.

6.  EAMV:n on julkaistava verkkosivuillaan tiedonanto kaikista päätöksistä, jotka koskevat minkä tahansa 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen määräämistä tai jatkamista. Tiedotteessa on oltava yksityiskohtaiset tiedot kyseisestä henkilöstä tai henkilöryhmästä, sovellettavista rahoitusvälineistä, asianomaisista määrällisistä toimenpiteistä, kuten niiden nettopositioiden enimmäismäärästä, jotka kyseinen henkilö tai henkilöryhmä voi hankkia tai pitää hallussaan tiettynä ajanjaksona, sekä syistä, joiden vuoksi kyseiset enimmäismäärät on asetettu.

7.  Toimenpide tulee voimaan, kun tiedote julkaistaan, tai tiedotteen julkaisemisen jälkeisenä ajankohtana, joka ilmoitetaan tiedotteessa, ja sitä sovelletaan vain sen voimaantulon jälkeen toteutettuihin liiketoimiin.

8 EAMV tarkastelee sopivin väliajoin ja vähintään kolmen kuukauden välein uudelleen 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitään. Jos toimenpiteen voimassaoloa ei jatketa kyseisen kolmen kuukauden jakson jälkeen, sen voimassaolo lakkaa ilman eri toimenpiteitä. Edellä olevia 2–8 kohtaa sovelletaan toimien uusimiseen.

9.  Toimenpide, jonka EAMV on toteuttanut tämän artiklan mukaisesti, on etusijalla suhteessa mahdolliseen aiempaan toimenpiteeseen, jonka toimivaltainen viranomainen on toteuttanut direktiivin .../.../EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 72 artiklan f, g ja h a alakohdan nojalla.

10.  Komissio hyväksyy delegoituja säädöksiä 41 artiklan mukaisesti säännöksistä, joissa täsmennetään perusteet ja seikat, jotka EAMV ottaa huomioon määrittäessään, milloin sijoittajansuojan tai finanssimarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen sekä koko finanssijärjestelmän taikka sen osan vakauteen unionissa kohdistuu 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja uhkia. Näiden perusteiden ja seikkojen yhteydessä on otettava huomioon direktiivin .../.../EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 59 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditut teknisten sääntelystandardien luonnokset, ja niissä on erotettava toisistaan tilanteet, joissa EAMV toteuttaa toimenpiteitä, koska toimivaltainen viranomainen ei ole toteuttanut toimenpiteitä, ja tilanteet, joissa EAMV toteuttaa toimenpiteitä sellaisen lisäriskin vuoksi, johon toimivaltainen viranomainen ei voi puuttua direktiivin .../.../EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 72 artiklan f, g ja h a alakohdan nojalla.

VIII OSASTO

KOLMANSIEN MAIDEN YRITYSTEN ILMAN SIVULIIKETTÄ TARJOAMAT PALVELUT TAI HARJOITTAMA TOIMINTA

36 artikla

Yleiset säännökset

  1 Kolmannen maan yritys voi harjoittaa sijoituspalvelujen tarjontaa tai sijoitustoimintaa, joka on suunnattu direktiivin .../.../EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] liitteessä II olevassa I jaksossa tarkoitetuille unioniin sijoittautuneille hyväksyttäville vastapuolille ja ammattimaisille sijoittajille ilman sivuliikkeen perustamista vain siinä tapauksessa, että se on rekisteröity 37 artiklan mukaisesti rekisteriin, jota EAMV pitää kolmansien maiden yrityksistä.

2.  EAMV rekisteröi kolmannen maan yrityksen, joka on hakenut 1 kohdan mukaisesti lupaa sijoituspalveluiden tarjoamiseen ja sijoitustoiminnan harjoittamiseen unionissa, vain seuraavien edellytysten täyttyessä:

   a) komissio on tehnyt 37 artiklan 1 kohdan mukaisen päätöksen;
   b) yritys on saanut lainkäyttöalueella, jolle sen pääkonttori on sijoittautunut, luvan tarjota sijoituspalveluita ja harjoittaa sijoitustoimintaa unionissa, ja se on tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon kohteena, jotta voidaan varmistaa, että se noudattaa kyseisessä kolmannessa maassa sovellettavia vaatimuksia;
   c) yhteistyöjärjestelyt on otettu käyttöön 37 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2 a.  Kun kolmannen maan yritys on rekisteröitynyt tämän artiklan mukaisesti, jäsenvaltiot eivät saa asettaa sille mitään lisävaatimuksia tämän asetuksen tai direktiivin …/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kolmannen maan on toimitettava hakemuksensa EAMV:lle komission tehtyä 37 artiklassa tarkoitetun päätöksen, jossa sen kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehyksen, jossa kolmannen maan yritykselle on myönnetty lupa, katsotaan vastaavan 37 artiklan 1 kohdassa kuvailtavia vaatimuksia.

Hakemuksen esittävän kolmannen maan yrityksen on toimitettava EAMV:lle kaikki rekisteröinnin kannalta tarpeelliset tiedot. EAMV arvioi 30 työpäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta, sisältääkö se kaikki tarvittavat tiedot. Jos hakemus on puutteellinen, EAMV asettaa määräajan, johon mennessä hakemuksen esittäneen kolmannen maan yrityksen on annettava lisätietoja.

Rekisteröintipäätöksen on perustuttava 2 kohdassa vahvistettuihin edellytyksiin.

EAMV antaa hakemuksen jättäneelle EU:n ulkopuoliselle yritykselle 180 työpäivän kuluessa siitä, kun kaikki vaadittavat tiedot sisältävä hakemus on jätetty, perustellun kirjallisen selvityksen siitä, onko rekisteröinti myönnetty vai evätty.

4.  Tämän artiklan mukaisesti palveluita tarjoavien kolmansien maiden yritysten on ilmoitettava unioniin sijoittautuneille asiakkaille ennen sijoituspalveluiden tarjoamisesta siitä, että niillä ei ole lupaa tarjota palveluita muille asiakkaille kuin hyväksyttäville vastapuolille sekä direktiivin .../.../EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] liitteessä II olevassa I jaksossa tarkoitetuille ammattimaisille asiakkaille ja että niihin ei kohdisteta valvontaa unionissa. Niiden on ilmoitettava sen toimivaltaisen viranomainen nimi ja osoite, joka vastaa valvonnasta kolmannessa maassa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava kirjallisesti ja näkyvästi.

Unioniin sijoittautuneet henkilöt voivat vastaanottaa sellaisen kolmannen maan yrityksen tarjoamia sijoituspalveluita, joka ei ole rekisteröitynyt 1 kohdan mukaisesti, pelkästään omasta aloitteestaan. Luonnollisen henkilön tekemä aloite ei oikeuta kolmannen maan yritystä markkinoimaan uusia investointituote- tai investointipalveluryhmiä kyseiselle henkilölle.

5.  Tämän artiklan mukaisesti palveluita tarjoavien tai toimintaa harjoittavien kolmansien maiden yritysten on ilmoitettava unioniin sijoittautuneille asiakkaille ennen heille suunnattua sijoituspalveluiden tarjoamista tai sijoitustoiminnan harjoittamista, että ne hyväksyvät kyseisiin palveluihin tai toimintaan liittyvien riitojen saattamisen jäsenvaltion tuomioistuimen tai välimiesoikeuden käsiteltäviksi.

6.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa määritetään tiedot, jotka hakemuksen esittävän kolmannen maan yrityksen on annettava EAMV:lle 3 kohdan mukaisessa rekisteröintihakemuksessaan, ja 4 kohdan mukaisesti annettavien tietojen muoto.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ...(29).

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit ▌asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

37 artikla

Vastaavuuspäätös

1.  Komissio tekee kolmatta maata koskevan päätöksen 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti, jos kyseisen kolmannen maan oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä varmistetaan, että kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet yritykset noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vaikutukseltaan vastaavat tässä asetuksessa, direktiivissä 2006/49/EY ja direktiivissä .../.../EU [rahoitusmarkkinadirektiivi] sekä tämän asetuksen ja näiden direktiivien mukaisesti hyväksytyissä täytäntöönpanotoimenpiteissä vahvistettuja vaatimuksia ▌.

Kolmannen maan vakavaraisuuden ja liiketoiminnan menettelytapojen valvontakehys voidaan katsotaan vaikutuksiltaan vastaavaksi, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

   a) yrityksillä, jotka tarjoavat sijoituspalveluja ja harjoittavat sijoitustoimintaa kyseisessä kolmannessa maassa, on oltava toimilupa ja ne ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon kohteena;
   b) yrityksiin, jotka tarjoavat sijoituspalveluja ja harjoittavat sijoitustoimintaa kyseisessä kolmannessa maassa, sovelletaan omien varojen riittävyyttä koskevia vaatimuksia ja niiden osakkeenomistajiin sekä ylimmän hallintoelimen jäseniin sovelletaan tarkoituksenmukaisia vaatimuksia;
   c) yrityksiin, jotka tarjoavat sijoituspalveluja ja harjoittavat sijoitustoimintaa, sovelletaan asianmukaisia toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia sisäisten valvontatoimintojen alalla;
   d) yrityksiin, jotka tarjoavat sijoituspalveluja ja harjoittavat sijoitustoimintaa, sovelletaan asianmukaisia liiketoiminnan menettelytapasääntöjä;
   e) lainsäädäntö- ja valvontakehyksellä varmistetaan markkinoiden avoimuus ja eheys, koska sillä estetään markkinoiden väärinkäyttö sisäpiirikauppojen ja markkinoiden manipuloinnin muodossa.

Tässä kohdassa tarkoitettu komission päätös voidaan rajoittaa koskemaan yhtä tai useampaa sijoituspalveluyritysluokkaa tai markkinoiden ylläpitäjää. Kolmannen maan yritys voidaan rekisteröidä 36 artiklan mukaisesti, jos se kuuluu luokkaan, jota komission päätös koskee.

2.  EAMV ottaa käyttöön yhteistyöjärjestelyitä niiden kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joiden lainsäädäntö- ja valvontakehykset on tunnustettu vastaaviksi 1 kohdan mukaisesti. Kyseisissä järjestelyissä on määritettävä vähintään

   a) EAMV:n ja kyseisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten väliset tietojenvaihtojärjestelmät, mukaan lukien oikeus saada kaikki EAMV:n pyytämät tiedot kolmansissa maissa hyväksytyistä EU:n ulkopuolisista yrityksistä;
   b) järjestelmä, jota käytetään välittömän ilmoituksen antamiseen EAMV:lle siinä tapauksessa, että kolmannen maan toimivaltainen viranomainen katsoo, että kolmannen maan yritys, jota se valvoo ja jonka EAMV on rekisteröinyt 38 artiklassa säädettyyn rekisteriin, rikkoo toimilupaansa koskevia edellytyksiä tai muuta lainsäädäntöä, jota sen on noudatettava;
   c) valvontatoiminnan koordinointia koskevat menettelyt, mukaan lukien tarvittaessa tarkastukset paikalla.

38 artikla

Rekisteri

EAMV rekisteröi 36 artiklan mukaisesti kolmansien maiden yritykset, joiden sallitaan tarjota sijoituspalveluja tai harjoittavan sijoitustoimintaa unionissa. Rekisteri on asetettava julkisesti saataville EAMV:n verkkosivustolle, ja siinä on oltava niitä palveluita tai toimintoja, joita kolmansien maiden yritykset saavat tarjota ja harjoittaa, sekä kyseisten yritysten valvonnasta kolmannessa maassa vastuussa olevaa toimivaltaista viranomaista koskevat tiedot.

39 artikla

Rekisteröinnin peruuttaminen

1.  EAMV peruuttaa kolmannen maan yrityksen rekisteröinnin 38 artiklan mukaisesti perustettuun rekisteriin ▌, kun

   a) EAMV:llä on dokumentoituun näyttöön pohjautuvia perusteltuja syitä uskoa, että kolmannen maan yritys toimii tavalla, joka on selvästi sijoittajien etujen vastainen tai haittaa markkinoiden asianmukaista toimintaa, tarjotessaan sijoituspalveluja tai harjoittaessaan sijoitustoimintaa unionissa, taikka tai
   2. EAMV:llä on dokumentoituun näyttöön pohjautuvia perusteltuja syitä uskoa, että kolmannen maan yritys on rikkonut vakavasti säännöksiä, joita siihen sovelletaan kolmannessa maassa ja joiden perusteella komissio on tehnyt 37 artiklan 1 kohdan mukaisen päätöksen, tarjotessaan sijoituspalveluja tai harjoittaessaan sijoitustoimintaa unionissa.

   a) EAMV on siirtänyt asian kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi eikä tämä ole toteuttanut aiheellisia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sijoittajien suojaamiseksi ja markkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi unionissa, tai viranomainen ei ole pystynyt osoittamaan, että kyseinen kolmannen maan yritys noudattaa vaatimuksia, joita siihen sovelletaan kyseisessä kolmannessa maassa; ja
   b) EAMV on ilmoittanut kolmannen maan toimivaltaiselle viranomaiselle aikomuksestaan peruuttaa kolmannen maan yrityksen rekisteröinti vähintään 30 päivää ennen rekisteröinnin peruuttamista.

3.  EAMV ilmoittaa viipymättä komissiolle 1 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä ja julkaisee päätöksensä verkkosivustollaan.

4.  Komissio arvioi, täyttyvätkö edellytykset, joiden mukaisesti 37 artiklan 1 kohdan mukainen päätös tehtiin, edelleen suhteessa kyseiseen kolmanteen maahan.

IX OSASTO

DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET

1 LUKU

DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET

40 artikla

Delegoidut säädökset

Siirretään komissiolle valta antaa 41 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 2 artiklan 3 kohtaa, 4 artiklan 3 kohtaa, 6 artiklan 2 kohtaa, 8 artiklan 4 kohtaa, 10 artiklan 2 kohtaa, 11 artiklan 2 kohtaa, 12 artiklan 2 kohtaa, 13 artiklan 7 kohtaa, 14 artiklan 5 ja 6 kohtaa, 16 artiklan 3 kohtaa, 18 artiklan 2 ja 3 kohtaa, 19 artiklan 3 kohtaa, 20 artiklan 3 kohtaa, 28 artiklan 6 kohtaa, 29 artiklan 6 kohtaa, 30 artiklan 3 kohtaa, 31 artiklan 8 kohtaa, 32 artiklan 6 kohtaa ja 35 artiklan 10 kohtaa ▌.

41 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.  Siirretään 2 artiklan 3 kohdassa, 4 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 4 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa, 11 artiklan 2 kohdassa, 12 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 7 kohdassa, 14 artiklan 5 ja 6 kohdassa, 16 artiklan 3 kohdassa, 18 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 19 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 3 kohdassa, 28 artiklan 6 kohdassa, 29 artiklan 6 kohdassa, 30 artiklan 3 kohdassa, 31 artiklan 8 kohdassa, 32 artiklan 6 kohdassa ja 35 artiklan 10 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta päivästä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 3 kohdassa, 4 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 4 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa, 11 artiklan 2 kohdassa, 12 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 7 kohdassa, 14 artiklan 5 ja 6 kohdassa, 16 artiklan 3 kohdassa, 18 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 19 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 3 kohdassa, 28 artiklan 6 kohdassa, 29 artiklan 6 kohdassa, 30 artiklan 3 kohdassa, 31 artiklan 8 kohdassa, 32 artiklan 6 kohdassa ja 35 artiklan 10 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.  Delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.

2 LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET

42 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa komission päätöksellä 2001/528/EY perustettu Euroopan arvopaperikomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa ▌.

X OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

43 artikla

Kertomukset ja uudelleentarkastelu

1.  Ennen ... päivää ...kuuta ...(30) komissio antaa EAMV:tä kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 3–12 artiklan mukaisesti käyttöön otettujen avoimuusvelvollisuuksien käytännön soveltamisen vaikutuksista sekä erityisesti 3 artiklan 2 kohdan ja 4 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 8 artiklan mukaisesti käyttöön otetuista kauppaa edeltävistä avoimuusvaatimuksista myönnettävien vapautusten soveltamisesta ja siitä, ovatko ne edelleen tarkoituksenmukaisia.

2.  Ennen ... päivää ...kuuta ....(31) komissio antaa EAMV:tä kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 23 artiklan toimivuudesta, mukaan lukien siitä, onko toimivaltaisten viranomaisten vastaanottamien ja niiden välillä vaihdettujen liiketoimista annettavien ilmoitusten sisältö ja muoto sellainen, että niiden avulla voidaan seurata 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti kattavasti sijoituspalveluyritysten toimintaa. Komissio voi esittää aiheellisia ehdotuksia, mukaan lukien ehdotukset, joiden mukaisesti liiketoimista on ilmoitettava toimivaltaisten viranomaisten sijaan EAMV:n nimittämälle järjestelmälle, jonka välityksellä toimivaltaiset viranomaiset voivat saada kaikki tämän artiklan mukaisesti annetut tiedot tämän asetuksen ja direktiivin …/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] soveltamiseksi sekä sisäpiirikauppojen ja markkinoiden manipuloinnin havaitsemiseksi asetuksen (EU) N:o …/... [uusi markkinoiden väärinkäyttöä koskeva asetus] mukaisesti.

2 a.  Ennen ... päivää ...kuuta ...(32)komissio antaa EAMV:tä kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan mahdollisuuksia kehittää eurooppalainen konsolidoituja hintatarjouksia koskeva parhaiden osto- ja myyntitarjouksien järjestelmä ja tällaisen järjestelmän tarkoituksenmukaisuutta kaupallisena ratkaisuna, joka vähentäisi markkinaosapuolten välillä vallitsevaa tiedon epäsymmetriaa ja jonka avulla sääntelyviranomaiset voisivat tarkkailla tehokkaammin tarjoustoimintaa kauppapaikoissa.

Ennen ... päivää ...kuuta ....(33) komissio antaa EAMV:tä kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen edistymisestä vakioitujen OTC-johdannaisten kaupan siirtämisessä pörsseihin tai sähköisiin kaupankäyntijärjestelmiin 22 ja 24 artiklan mukaisesti.

44 artikla

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttaminen

Lisätään asetuksen (EU) N:o 648/2012 81 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:"

Kauppatietorekisterin on toimitettava tiedot toimivaltaisille viranomaisille asetuksen (EU) N:o .../... [rahoitusmarkkina-asetus]1 23 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti

1 EUVL L ..

"

45 artikla

Siirtymäsäännös

Kolmansien maiden yritykset voivat edelleen tarjota palveluja ja harjoittaa toimintaa jäsenvaltioissa kansallisten järjestelmien mukaisesti yhden vuoden ajan siitä, kun komissio on tehnyt asianomaista kolmatta maata koskevan päätöksen direktiivin .../.../EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 41 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

46 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä asetusta sovelletaan … päivästä …kuuta …(34) lukuun ottamatta 2 artiklan 3 kohtaa, 4 artiklan 3 kohtaa, 6 artiklan 2 kohtaa, 8 artiklan 4 kohtaa, 10 artiklan 2 kohtaa, 11 artiklan 2 kohtaa, 12 artiklan 2 kohtaa, 13 artiklan 7 kohtaa, 14 artiklan 5 ja 6 kohtaa, 16 artiklan 3 kohtaa, 18 artiklan 2 ja 3 kohtaa, 19 artiklan 3 kohtaa, 20 artiklan 3 kohtaa, 23 artiklan 8 kohtaa, 24 artiklan 5 kohtaa, 26 artiklaa, 28 artiklan 6 kohtaa, 29 artiklan 6 kohtaa, 30 artiklan 3 kohtaa sekä 31, 32, 33, 34 ja 35 artiklaa, joita aletaan soveltaa välittömästi tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) Asia päätettiin palauttaa valiokuntakäsittelyyn työjärjestyksen 57 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti (A7-0303/2012).
(2)* Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.
(3) EUVL C 143, 22.5.2012, s. 74.
(4) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 26. lokakuuta 2012.
(5) EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1.
(6) EUVL L 241, 2.9.2006, s. 1
(7) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.
(8) Komission asetus (EY) N:o 809/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY täytäntöönpanosta esitteiden sisältämien tietojen, esitteiden muodon, viittauksina esitettävien tietojen, julkistamisen ja mainonnan osalta (EUVL L 149, 30.4.2004, s. 1).
(9) EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1.
(10) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.
(11) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1
(12) EUVL L 86, 24.3.2012, s. 1.
(13) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.
(14) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.
(15) EUVL L 96, 12.4.2002, s. 16.
(16) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(17) EUVL L 326, 8.12.2011, s. 1.
(18)* 18 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
(19)** 42 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.
(20)* 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta. [tark. 4]
(21)* 24 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.
(22)* 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.
(23)** 24 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.
(24)* 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä. [tark. 5]
(25)* 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.
(26)* 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
(27)* 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä. [tark. 6]
(28)* 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
(29)* 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.
(30)* 42 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
(31)* 42 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
(32)* 42 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
(33)* 42 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
(34)* 18 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.


Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuoden 2012 painopisteiden täytäntöönpano
PDF 177kWORD 99k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. lokakuuta 2012 talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuoden 2012 painopisteiden täytäntöönpano (2012/2150(INI))
P7_TA(2012)0408A7-0312/2012

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 1. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta ohjausjaksosta(1),

–  ottaa huomioon 28. ja 29. kesäkuuta 2012 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 136 artiklan yhdessä 121 artiklan 2 kohdan kanssa,

–  ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1175/2011(2),

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU(3),

–  ottaa huomioon täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1174/2011(4),

–  ottaa huomioon liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1177/2011(5),

–  ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011(6),

–  ottaa huomioon julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1173/2011(7),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman tulostaulusta makrotalouden epätasapainon valvontaa varten: alustava suunnitelma(8),

–  ottaa huomioon liitteen I, joka sisältyy Eurooppa neuvoston 24.–25. maaliskuuta 2011 antamiin päätelmiin ”Vahvempi talouspolitiikan koordinointi kilpailukyvyn ja lähentymisen edistämiseksi”(9),

–  ottaa huomioon komission 23. marraskuuta 2011 antaman tiedonannon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2012 (COM(2011)0815),

–  ottaa huomioon 15. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman komission toimintastrategiasta vuodeksi 2012(10),

–  ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen euroa rahayksikkönään käyttävien jäsenvaltioiden talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpanosta(11),

–  ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Itävallan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Itävallan vuosien 2011–2016 vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon(12),

–  ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Belgian vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Belgian vuosien 2012–2015 vakausohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon(13),

–  ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Bulgarian vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annetun Bulgarian vuosien 2012–2015 lähentymisohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon(14),

–  ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2012 antaman suosituksen Kyproksen vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä sa