Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 109 artiklan,

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 muuttamisesta (COM(2012)0725),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 ja rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista 23 päivänä lokakuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007 muuttamisesta (COM(2012)0730),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”EU:n valtiontukiuudistus” (COM(2012)0209),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 29. marraskuuta 2012 pitämässä 98. täysistunnossaan antaman lausunnon,

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 15/2011 ”Varmistetaanko komission toteuttamilla menettelyillä valtiontuen valvonnan vaikuttava hallinnointi?”,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista 20. lokakuuta 2010 tehdyn puitesopimuksen(1) (jäljempänä ”puitesopimus”) ja erityisesti sen 15 kohdan,

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen valtiontukien uudistamisesta (O-000213/2012 – B7-0102/2013),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että komissio on esittänyt valtiontukien uudistamisohjelman täytäntöönpanemiseksi kaksi asetusehdotusta, joiden oikeusperustana on SEUT-sopimuksen 109 artikla; ottaa huomioon, että tämä oikeusperusta merkitsee yhteispäätösmenettelyn sijasta vain parlamentin kuulemista;

B.  ottaa huomioon, että ehdotusten tarkoituksena on keskittää resurssit merkittävimpien tukitapausten arviointiin ja jättää sivuun pienemmät tapaukset ja vähäiset kantelut, jotka eivät vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kaupankäyntiin;

C.  ottaa huomioon, että ehdotukset ja erityisesti menettelyistä annetusta asetuksesta (neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999) esitetty ehdotus koskevat tapaa, jolla komissio valvoo vaaleilla valittujen kansallisten ja paikallisten viranomaisten toimintaa, mistä syystä on erityisen perusteltua, että parlamentti huolehtii näiden tekstien demokraattisesta valvonnasta;

D.  katsoo, että parlamentin olisi osallistuttava tällaisten ehdotusten laadintaan parlamentin ja komission välisen puitesopimuksen 15 kohdassa määrätyllä tavalla;

1.  pitää myönteisenä, että komissio on esittänyt valtiontukien uudistamista koskevan tiedonannon ja uusia ehdotuksia asetuksiksi; kehottaa komissiota kuitenkin varmistamaan, että uudistuksen yhtenä yleisenä tavoitteena oleva talouskasvun elvyttäminen ei johda uudestaan julkisen velan kasvamiseen;

2.  korostaa, että tarvitaan vähemmän valtiontukea, joka kohdennetaan paremmin ja vaatii vähemmän julkista rahoitusta eikä vääristä kilpailua, ja samalla on tuettava siirtymistä tietotalouteen;

3.  korostaa, että valtiontuki on suunniteltava tavalla, joka edistää palvelujen, tiedon ja infrastruktuurin kehittymistä sellaisenaan, eikä niinkään siten, että tarjotaan tukea tietyille yrityksille;

4.  korostaa, että valtiontuen valvonnan ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa tasapuoliset kilpailuedellytykset sisämarkkinoilla; pitää valtiontukien uudistamispakettia yhtenä kilpailupolitiikan käynnissä olevan nykyaikaistamisprosessin kulmakivistä; edellyttää, että uudistamispaketti pannaan ajoissa täytäntöön;

5.  korostaa, että kriisiä koskevien erityisjärjestelyjen mahdollistamalla valtiontuella on keskeinen rooli kriisin hallinnassa; toteaa myös, että valtiontuen asianmukainen käyttö ja valvonta ovat merkittävässä asemassa Eurooppa 2020 -kasvustrategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta;

6.  korostaa, että kilpailupolitiikan on mahdollistettava asianmukainen valtiontuki talouden ekologista muuntautumista varten etenkin uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden osalta ja että uusien suuntaviivojen olisi perustuttava tähän lähtökohtaan;

7.  yhtyy komission näkemykseen siitä, että valtiontukea koskevia menettelyjä on nopeutettava, jotta voidaan keskittyä paremmin monimutkaisiin tapauksiin, jotka voivat vaikuttaa vakavasti sisämarkkinoilla käytävään kilpailuun; ottaa huomioon, että komissio ehdottaa harkintavaltansa lisäämistä kanteluista tehtävien päätösten yhteydessä; kehottaa komissiota esittämään yksityiskohtaiset perusteet, joiden avulla merkittävät ja vähemmän merkittävät tapaukset voidaan tässä yhteydessä erottaa toisistaan; toteaa, että asianmukaisia tapoja tällaiseen erotteluun olisivat vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen kynnysten alentaminen sekä monialaista tukea koskevan asetuksen ja ryhmäpoikkeusasetuksen horisontaalisten ryhmien laajentaminen;

8.  toteaa, että nämä tavoitteet on asetettu useita kertoja aikaisemmin ja ne ovat muodostaneet valtiontukia koskevan lainsäädännön aikaisempien tarkistusten perustan mutta niitä ei ilmeisesti ole täysin saavutettu, koska nämä uudet ehdotukset ovat nyt tarpeen;

9.  toivoo, että tällä kertaa ehdotuksilla saavutetaan asetetut tavoitteet, mutta ei pyri estämään kantelijoita saattamasta vakavia kilpailuvääristymiä komission tietoon;

10.  toteaa, että komissio aikoo yleisesti vapauttaa lisää toimenpiteitä ilmoitusvaatimuksesta; toteaa erityisesti, että komission ehdotus sisältää monialaista tukea koskevan asetuksen avaamisen kulttuurin tukemiselle ja tuelle, jolla pyritään korvaamaan luonnonkatastrofien aiheuttamat vahingot; korostaa kuitenkin, että valvonnan riittävän tason säilyttämiseksi jäsenvaltioiden on huolehdittava etukäteisvalvonnasta, jolla varmistetaan, että valtiontukea koskevia määräyksiä noudatetaan vähämerkityksisen tuen tapauksessa ja ryhmäpoikkeusjärjestelyissä siten, että komissio edelleen jatkaa tällaisten tapausten jälkikäteisvalvontaa; korostaa, että tämä ei saa johtaa valtiontukien lisääntymiseen; kehottaa komissiota varmistamaan, että valtiontuki pitkällä aikavälillä vähenee;

11.  korostaa, että komission on varmistettava parempi tietojenvaihto jäsenvaltioiden kanssa tietojen toimittamisen laadun ja oikea-aikaisuuden sekä ilmoitusten valmistelun suhteen; tähdentää, että tehokkailla kansallisilla järjestelmillä on varmistettava, että ennakkoilmoitusvelvollisuudesta vapautetut valtiontukitoimenpiteet ovat unionin lainsäädännön mukaisia;

12.  toteaa, että toistaiseksi ainoastaan jäsenvaltiot ovat toimittaneet asiaa koskevia tietoja valtiontuen valvontaa koskevista tapauksista; pyytää komissiota arvioimaan, tarvitseeko se edelleen lisää henkilöresursseja voidakseen kehittää tiedonkeruuvälineitään ja hankkia tietoja suoraan markkinatoimijoilta;

13.  on vakavasti huolissaan tilintarkastustuomioistuimen havainnoista, joiden mukaan komissio ei pyri järjestelmällisesti toteamaan ilmoittamatta jätettyjä tukitoimenpiteitä tai jälkikäteen arvioimaan valtiontukien valvontamenettelyjensä vaikutusta kattavalla tavalla; vaatii lisäselvitystä ryhmäpoikkeusasetusten mukaisesti myönnetyistä valtiontuista, joista 40 prosenttia saattaa olla ongelmallisia; korostaa, että tämä aiheuttaa markkinatulokkaille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille erityisiä vaikeuksia ja vääristää kilpailua;

14.  kehottaa komissiota käsittelemään valtiontukien uudistamisen yhteydessä edellä mainittuja kysymyksiä ja varmistamaan, että ilmoitusten etukäteisvalvonnan mahdollinen heikkeneminen korvataan komission harjoittamalla vaikuttavalla ja tiukalla jälkikäteisvalvonnalla, jotta voidaan varmistaa sääntöjen asianmukainen noudattaminen;

15.  pitää valitettavana, että uusien ehdotusten oikeusperusta, SEUT-sopimuksen 109 artikla, mahdollistaa vain parlamentin kuulemisen eikä yhteispäätösmenettelyä siten kuin muut markkinoiden yhdentymisen ja taloudellisen sääntelyn alat Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen;

16.  katsoo, että tätä demokratiavajetta ei voida hyväksyä, kun kyse on ehdotuksista, jotka koskevat komission mahdollisuuksia valvoa kansallisten ja paikallisten vaaleilla valittujen viranomaisten päätöksiä ja toimenpiteitä erityisesti perusoikeuksiin liittyvien yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen osalta;

17.  ehdottaa tämän vajeen paikkaamista toimielinten välisillä järjestelyillä ja sen korjaamista mahdollisten tulevien perussopimusten muutosten yhteydessä;

18.  kehottaa komissiota ja neuvostoa tätä odotettaessa ottamaan mahdollisimman huolellisesti huomioon muutosehdotukset, joita parlamentti esittää kuulemismenettelyssä;

19.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.