Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin 21. joulukuuta 2012 sekä 1. ja 11. tammikuuta 2013 antamat julkilausumat Keski-Afrikan tasavallan tilanteesta,

–  ottaa huomioon humanitaarisesta avusta ja pelastuspalveluasioista vastaavan komission jäsenen 21. joulukuuta 2012 antaman julkilausuman viimeisimmästä taistelujen puhkeamisesta Keski-Afrikan tasavallassa,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2000 allekirjoitetun tarkistetun Cotonoun sopimuksen,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 27. ja 29. joulukuuta 2012 sekä 4. ja 11. tammikuuta 2013 julkaisemat lehdistötiedotteet Keski-Afrikan tasavallasta,

–  ottaa huomioon N'Djamenassa 21. joulukuuta 2012 pidetyn Keski-Afrikan talousyhteisön (ECCAS) valtionpäämiesten ylimääräisen huippukokouksen päätteeksi annetun julkilausuman,

–  ottaa huomioon YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin 26. joulukuuta 2012 antaman julkilausuman, jossa tuomitaan kapinallisten hyökkäykset ja kehotetaan kaikkia osapuolia noudattamaan Keski-Afrikan talousyhteisön N'Djamenassa 21. joulukuuta 2012 tekemiä päätöksiä,

–  ottaa huomioon Afrikan unionin (AU) 12., 28. ja 31. joulukuuta 2012 sekä 3. ja 12. tammikuuta 2013 antamat lausunnot Keski-Afrikan tasavallasta,

–  ottaa huomioon Librevillessä, Gabonissa, 11. tammikuuta 2013 Keski-Afrikan tasavallan hallituksen, Seleka-kapinallisten ja demokraattisen opposition välillä allekirjoitetun poliittisen sopimuksen kriisin ratkaisemisesta,

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2008 solmitun Librevillen kokonaisvaltaisen rauhansopimuksen ja sitä edeltävät vuodesta 2007 alkaen solmitut rauhansopimukset, joihin se perustuu,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 21. joulukuuta 2011 antaman päätöslauselman S/RES/2031, jolla jatkettiin YK:n Keski-Afrikan tasavallan rauhanoperaation (Unites Nations Integrated Peacebuilding Office in Central African Republic (BINUCA)) toimikautta 31. päivään tammikuuta 2013, ja YK:n pääsihteerin 29. toukokuuta 2012 antaman selvityksen BINUCAn toiminnasta,

–  ottaa huomioon vuoden 1966 kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, vuoden 1979 kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen, vuoden 1981 Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjan, jonka Keski-Afrikan tasavalta ratifioi vuonna 1986, ja vuoden 1989 lapsen oikeuksien kansainvälisen yleissopimuksen, jossa kielletään lasten osallistuminen aseellisiin selkkauksiin ja jonka Keski-Afrikan tasavalta on ratifioinut,

–  ottaa huomioon turvallisuusneuvoston työryhmän 6. heinäkuuta 2011 antaman raportin ja sen päätelmät lasten tilanteesta ja aseellisesta selkkauksesta Keski-Afrikan tasavallassa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Keski-Afrikan tasavalta on kärsinyt vuosikymmenten ajan – aina siitä lähtien kun se itsenäistyi vuonna 1960 – epävakaudesta ja poliittisesta levottomuudesta; toteaa, että huolimatta siitä, että Keski-Afrikan tasavalta on luonnonvaroiltaan (puutavaraa, kultaa, timantteja, uraania jne.) rikas maa, se on inhimillisen kehityksen indeksillä 187 maan joukossa vasta sijalla 179 ja noin 70 prosenttia sen väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella ja näin ollen se on yksi maailman köyhimmistä maista;

B.  ottaa huomioon, että 10. joulukuuta 2012 enimmäkseen maan koillisosasta lähtöisin olevien aseistettujen kapinallisryhmien yhteenliittymä ”Seleka” (joka merkitsee sangon kielellä koalitiota) käynnisti aseellisen hyökkäyksen edeten Tšadin rajan läheisyydestä kohti etelää; toteaa, että kapinalliset ovat perustelleet äskettäistä hyökkäystä väitteillä, että presidentti François Bozizé ei ole kunnioittanut vuonna 2008 tehdyn Librevillen kokonaisvaltaisen rauhansopimuksen sitoumuksia, jotka koskivat entisten kapinallisten aseistariisumista ja heidän sopeuttamistaan yhteiskuntaan;

C.  ottaa huomioon, että N'Djamenassa pidettiin 21. joulukuuta 2012 Keski-Afrikan talousyhteisön (ECCAS) valtionpäämiesten ylimääräinen huippukokous, jossa sovittiin etenemissuunnitelmasta kriisin ratkaisemiseksi, muun muassa tulitauosta ja Librevillessä Keski-Afrikan talousyhteisön johdolla välittömästi aloitettavista neuvotteluista; ottaa huomioon, että Keski-Afrikan talousyhteisön huippukokous päätti myös lähettää lisäjoukkoja FOMAC/MICOPAX-operaation vahvistamiseksi;

D.  toteaa, että Etelä-Afrikka on alkanut lähettää noin 400 sotilaan joukkoa Keski-Afrikan tasavallan tilanteen rauhoittamiseksi; toteaa myös, että Gabonilla, Kongon tasavallalla, Tšadilla ja Kamerunilla on siellä joukkoja, jotka kuuluvat Keski-Afrikan talousyhteisön vuodesta 2008 alkaen lähettämiin monikansallisiin joukkoihin (FOMAC/MICOPAX);

E.  ottaa huomioon, että neuvoteltuaan Afrikan unionin puheenjohtajan Thomas Boni Yayin kanssa presidentti Bozizé lupasi olla asettumatta ehdokkaaksi nykyisen kautensa päättyessä vuonna 2016 ja tarjoutui muodostamaan kansallisen yhtenäisyyden hallituksen;

F.  ottaa huomioon, että tammikuun alussa Seleka ilmoitti keskeyttävänsä sotilasoperaationsa ja sen joukot pysähtyivät ennen Damaran kaupunkia (joka sijaitsee 75 km Banguista pohjoiseen) sekä suostui osallistumaan Keski-Afrikan talousyhteisön johdolla käytäviin rauhanneuvotteluihin;

G.  panee merkille, että 11. tammikuuta 2013 kolmenkeskiset rauhanneuvottelut, joita käytiin Keski-Afrikan tasavallan hallituksen, Seleka-kapinallisryhmittymän ja poliittisen opposition välillä Librevillessä, Gabonissa, johtivat seuraavien kolmen sopimuksen allekirjoittamiseen: periaatejulistus poliittisen ja turvallisuuskriisin ratkaisemisesta, tulitaukosopimus ja poliittista ja turvallisuustilannetta koskeva sopimus, jossa määritellään vallanjakojärjestelyt ja poliittisen siirtymäkauden kesto Keski-Afrikan tasavallassa;

H.  ottaa huomioon, että 12. tammikuuta 2013 presidentti Bozizé erotti pääministeri Faustin Archange Touaderan sekä hajotti hallituksen ja teki näin tietä kansallisen yhtenäisyyden hallituksen nimittämiselle Librevillessä allekirjoitettujen rauhansopimusten mukaisesti; toteaa, että rauhansopimuksen mukaan parlamenttivaalit on järjestettävä 12 kuukauden kuluessa;

I.  toteaa, että sen jälkeen kun Bozizé oli noussut valtaan vuoden 2003 vallankaappauksessa, hänet valittiin presidentiksi ensimmäisen kerran vuonna 2005 ja toisen kerran vuonna 2011, mutta huomauttaa, että jälkimmäisten vaalien aikana kansainväliset tarkkailijat – myös vaalien järjestämisen rahoittaneen Euroopan unionin tarkkailijat – panivat merkille säännönvastaisuuksia, joiden vuoksi oppositio boikotoi parlamenttivaaleja;

J.  toteaa, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen on yksi Euroopan unionin perusarvoista ja keskeinen osa Cotonoun sopimusta;

K.  toteaa, että Yhdysvallat – samoin kuin Euroopan unioni – kannattaa kriisin rauhanomaista ratkaisua vuoropuhelun avulla;

L.  panee merkille, että paikallisten valtiosta riippumattomien järjestöjen mukaan ihmisoikeusloukkauksia on tapahtunut, mukaan lukien naisiin ja nuoriin tyttöihin kohdistuneen seksuaalisen väkivallan lisääntyminen, jota ovat harjoittaneet sekä Seleka hallinnassaan olevilla alueilla että hallituksen joukot Banguissa kapinallisia lähellä olevia henkilöitä kohtaan;

M.  toteaa, että humanitaarinen tilanne on surkea ja Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan kriisi on vaikuttanut kymmeniin tuhansiin ihmisiin; toteaa, että satoja tonneja Maailman elintarvikeohjelman lahjoittamaa elintarvikeapua on ryöstetty kapinallisten hallitsemissa maan pohjoisosissa ja että monet humanitaariset toimet on keskeytetty tai niitä on supistettu;

N.  panee merkille, että Euroopan unioni käy säännöllistä poliittista vuoropuhelua Keski-Afrikan tasavallan kanssa Cotonoun sopimuksen yhteydessä ja että se on maan tärkein avunantaja: vuonna 2012 Euroopan komissio myönsi 8 miljoonaa euroa, joilla avustettiin selkkauksesta kärsiviä ja maan sisällä siirtymään joutuneita 445 000:ta ihmistä; panee merkille myös, että Keski-Afrikan tasavallalle on myönnetty 137 miljoonan euron avustus 10. EKR:n puitteissa;

O.  toteaa, että Kamerun on lisännyt toimia Keski-Afrikan tasavallasta tulevien pakolaisten majoittamiseksi;

P.  toteaa, että jo ennen näiden viimeisimpien väkivaltaisuuksien puhkeamista Keski-Afrikan tasavallassa toimiviin aseellisiin ryhmiin kuului 2 500 lasta; panee merkille, että UNICEFin Banguin toimisto on ilmoittanut saaneensa luotettavaa tietoa, joka koskee lasten värväämistä ja lapsisotilaiden käyttöä lisääntyvässä määrin sekä kapinallisryhmissä että hallitusta tukevissa joukoissa;

Q.  katsoo, että koska ihmisoikeusloukkauksien ja sotarikosten tekijöitä ei saateta oikeuden eteen, syntyy rankaisemattomuuden ilmapiiri, joka kannustaa uusiin rikoksiin;

R.  toteaa, että kapinallisjoukot ovat vallanneet timanttivaroiltaan rikkaita alueita, kuten Bria, Sam Ouandja ja Bamingui; panee merkille, että Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmä on antanut kaikille jäsenmailleen varoituksen mahdollisesta raakatimanttien laittomasta viennistä kapinallisten hallinnoimilta alueilta;

S.  katsoo, että työttömyyden kasvu, sosiaalisten olojen heikentyminen ja väestön köyhtyminen luovat epävakautta, josta alue kärsii; katsoo, että näitä ongelmia varten tarvitaan strategia ja kehityssuunnitelma;

1.  ilmaisee huolestuneisuutensa Keski-Afrikan tasavallan tilanteesta 10. joulukuuta 2012 käynnistyneen Selekan hyökkäyksen jälkeen; pitää valitettavana, että tämä äskettäinen hyökkäys on vaarantanut siviilien hengen ja uhkaa Keski-Afrikan tasavallan turvallisuutta ja vakautta;

2.  pitää ilahduttavina 11. tammikuuta 2013 Librevillessä Keski-Afrikan talousyhteisön johdolla käytyjen neuvottelujen jälkeen allekirjoitettuja rauhansopimuksia; korostaa, että nämä sopimukset on pantava pikaisesti täytäntöön; kehottaa kaikkia osapuolia panemaan ne täytäntöön vilpittömin mielin ja sitoutumaan pysyvän rauhan aikaansaamiseen Keski-Afrikan tasavaltaan;

3.  tuomitsee kaikki pyrkimykset kaapata valta väkivalloin;

4.  on vakuuttunut, että selkkauksen rauhanomaisen ratkaisun varmistamiseksi ja pysyvän vakauden takaamiseksi kansallisen yhtenäisyyden hallituksen on edustettava maan kaikkia poliittisia voimia; pitää tässä suhteessa myönteisenä sitä, että presidentti Bozizé allekirjoitti päätöksen maan pääministerin erottamisesta, mikä oli yksi rauhansopimuksessa esitetyistä vaatimuksista, ja että näin voidaan muodostaa kansallisen yhtenäisyyden hallitus, jota johtaa poliittisen opposition valitsema pääministeri;

5.  on tyytyväinen päätökseen järjestää uudet kansalliskokousvaalit ja toivoo, että ne järjestetään kansainvälisessä valvonnassa, myös niillä alueilla, joita kapinallisryhmät pitävät tällä hetkellä hallussaan, jotta voidaan välttää vaalien tulosten kiistäminen;

6.  tuomitsee kaikki ihmisoikeusrikkomukset ja on erittäin huolissaan niistä vakavista ihmisoikeusloukkauksista, joita Keski-Afrikan tasavallassa tapahtui Selekan hyökkäyksen aikana; tuomitsee jyrkästi siviiliväestöön kohdistuvat hyökkäykset kapinallisten hallussaan pitämillä alueilla, muun muassa fyysisen ja seksuaalisen väkivallan, ryöstelyn ja viestintävälineiden järjestelmällisen häirinnän; ilmaisee syvän huolestuneisuutensa ilmoitetuista etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuneista hyökkäyksistä sekä poliittisten vastustajien uhkailusta ja mielivaltaisista pidätyksistä Banguissa;

7.  korostaa, että Keski-Afrikan tasavallan viranomaisten olisi pyrittävä varmistamaan siviiliväestön turvallisuus; kehottaa uudistamaan armeijaa ja tekemään järjestelyjä entisten sotilaiden aseistariisuntaa, demobilisaatiota ja yhteiskuntaan sopeuttamista, pakolaisten ja maan sisällä siirtymään joutuneiden uudelleenkotiuttamista sekä toimivien kehitysohjelmien täytäntöönpanoa varten;

8.  on erityisen huolissaan raporteista, joiden mukaan lapsisotilaiden värvääminen ja käyttö on lisääntynyt; toteaa jälleen vastustavansa jyrkästi näitä käytäntöjä ja kehottaa kaikkia selkkauksen osapuolia lopettamaan ne;

9.  kehottaa kaikkia osapuolia noudattamaan tulitaukoa, pidättäytymään siviileihin kohdistuvasta väkivallasta ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia; korostaa, että riittämätön huomion kiinnittäminen ihmisoikeuksiin oli yksi syy siihen, että aikaisemmilla rauhansopimuksilla ei saatu aikaan pysyvää vakautta Keski-Afrikan tasavallassa;

10.  ilmaisee kunnioituksensa kaikille uhreille ja pitää äärimmäisen tärkeänä, että kaikki menneet ja tämänhetkiset ihmisoikeusrikkomukset tutkitaan puolueettomasti ja tarkasti, jotta niiden tekijät löydetään; toivoo vilpittömästi, että sotarikoksia ja ihmisyyttä vastaan rikoksia tehneitä henkilöitä ei jätetä rankaisematta; toteaa, että Kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii edelleen Keski-Afrikan tilannetta;

11.  suhtautuu myönteisesti alueellisten järjestöjen, kuten Afrikan unionin ja Keski-Afrikan talousyhteisön, välityspyrkimyksiin ja erityisesti osapuolten välillä Librevillessä käytyihin neuvotteluihin; tähdentää uuden seurantamekanismin merkitystä, jolla on tarkoitus varmistaa aikaansaatujen sopimusten kattava täytäntöönpano; kehottaa Euroopan unionia tukemaan Keski-Afrikan talousyhteisöä viimeaikaisten sopimusten täytäntöönpanon valvonnassa; kehottaa kansainvälistä yhteisöä toimimaan aktiivisemmin Keski-Afrikan tasavallan suhteen, jotta voidaan puuttua maan pitkäaikaisiin ongelmiin ja saavuttaa kestävä poliittinen ratkaisu;

12.  kehottaa komissiota tarjoamaan teknistä tukea Keski-Afrikan tasavallan viranomaisille, jotta voidaan antaa säännöksiä tulevien vaalien järjestämistä varten; katsoo, että Euroopan unionin olisi harkittava vaalitarkkailuvaltuuskunnan lähettämistä Keski-Afrikan tasavaltaan, jotta se voisi osaltaan auttaa uskottavien, vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien järjestämisessä;

13.  kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa Catherine Ashtonia hyödyntämään Euroopan unionin laaja-alaisia suhteita Keski-Afrikan tasavaltaan ja edistämään aktiivisesti kattavan rauhanstrategian täytäntöönpanoa, jonka avulla tuetaan maan normalisoitumista ja kestävää kehitystä;

14.  on huolissaan viimeaikaisen kriisin vaikutuksista maan humanitaariseen tilanteeseen; kehottaa kaikkia osapuolia noudattamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja sallimaan humanitaarisille järjestöille turvallisen ja esteettömän pääsyn kriisistä kärsineiden väestönosien luo; kehottaa komissiota lisäämään humanitaarista apuaan Keski-Afrikan tasavallassa;

15.  katsoo, että vallitseva turvattomuus useissa Keski-Afrikan tasavallan rajanaapurimaissa, erityisesti Kongon demokraattisessa tasavallassa, Sudanissa, Etelä-Sudanissa ja Ugandassa, edellyttää kansainvälisen yhteisön yhteisiä toimia, jotta voidaan puuttua valtioiden hajoamisen, etnisten selkkausten ja jatkuvien ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon kohdistuvien loukkausten kaltaisiin toistuviin ongelmiin kokonaisvaltaisesti ja aluetasolla;

16.  katsoo, että luonnonvarojen avoin käyttöoikeus ja valvonta sekä niiden hyödyntämisestä saatujen tulojen tasapuolinen jako valtion budjetin kautta ovat välttämättömiä maan kestävälle kehitykselle;

17.  katsoo, että kaivosalan avoimuus ja julkinen valvonta ovat keskeisen tärkeitä kaivosten tehokkaan hallinnoinnin, kestävän kehityksen ja korruption torjunnan kannalta; korostaa, että raakatimanttien mahdollinen laiton vienti kapinallisten hallinnoimilta alueilta Keski-Afrikan tasavallassa saattaa käynnistää selkkauksen uudelleen ja tehdä maan tilanteesta vieläkin epävakaamman; kehottaa Keski-Afrikan tasavallan hallitusta tehostamaan toimiaan luonnonvarojen hyödyntämisen ja laittoman kaupan torjumiseksi ja vaatii tilanteen asianmukaista valvontaa Kimberleyn prosessin avulla;

18.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, YK:n turvallisuusneuvostolle, YK:n pääsihteerille, Afrikan unionin toimielimille, Keski-Afrikan talousyhteisölle, AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle sekä Euroopan unionin jäsenvaltioille.