Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Toimintasuunnitelma pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi” (COM(2011)0870),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen ”Pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakan keventäminen – Euroopan unionin sääntelyn mukauttaminen mikroyritysten tarpeisiin” (COM(2011)0803),

–  ottaa huomioon yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan komission ohjelman (COSME-ohjelma) (COM(2011)0834),

–  ottaa huomioon eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen (”Small Business Act”) (COM(2008)0394), jossa tunnustetaan pk-yritysten keskeinen sija EU:n taloudessa ja pyritään lujittamaan pk-yritysten asemaa sekä edistämään niiden kasvua ja työpaikkoja luovaa potentiaalia auttamalla niitä voittamaan kehitystään vielä haittaavat ongelmat,

–  ottaa huomioon 23. helmikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelu” (COM(2011)0078) ja siitä 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman(1),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista riskipääomarahastoista (COM(2011)0860),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista (COM(2011)0862),

–  ottaa huomioon komission ja Euroopan keskuspankin tutkimuksen vuodelta 2011 pk-yritysten rahoituksen saannista,

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 2/2012 Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamista rahoitusvälineistä pk-yrityksille,

–  ottaa huomioon 7. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman uuden kestävän talouden työllisyyspotentiaalin kehittämisestä(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A7-0001/2013),

A.  ottaa huomioon, että rahoitusteollisuutta koskevien säännösten puutteellisuus yhdistettynä rahoitus-, talous- ja velkakriisin vakaviin ja maailmanlaajuisiin seurauksiin saattaa vaikeuttaa pk-yritysten rahoituksen saantia;

B.  ottaa huomioon, että on erittäin tärkeää luoda tarvittavat välineet ja kehittää niitä sekä luoda oikeanlaiset olosuhteet, joissa unionin on mahdollista lisätä euroalueen ja koko unionin talouskasvua;

C.  ottaa huomioon, että pankkilainat ovat Euroopan unionin pk-yritysten tärkein rahoituslähde;

D.  ottaa huomioon, että EKP:n tietojen mukaan pk-yrityksille myönnettävien lainojen korot vaihtelevat suuresti jäsenvaltioittain ja että joissakin maissa liiketoimintahankkeille myönnettävän rahoituksen saannissa on epätasapuolisuutta ja myös lainapyyntöjen hylkäämisaste on korkea;

E.  ottaa huomioon, että pk-yritysten osuus Euroopan yrityksistä on yli 98 prosenttia ja että ne tarjoavat yli 67 prosenttia unionin työpaikoista; toteaa, että ne ovat siten EU:n talouden selkäranka ja tärkeitä pitkän aikavälin talouskasvun ja kestävien työpaikkojen luomisen edistäjiä 27 jäsenvaltiossa;

F.  ottaa huomioon, että kaikista EU:ssa vuosien 2002 ja 2010 välillä luoduista uusista työpaikoista 85 prosenttia syntyi pk-yrityksissä ja erityisesti uusissa yrityksissä; ottaa huomioon, että 32,5 miljoonaa EU:n kansalaista on itsenäisiä ammatinharjoittajia;

G.  ottaa huomioon, että on olemassa erilaisia pk-yrityksiä, joilla on kaikilla erilaiset tarpeet;

H.  ottaa huomioon, että pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä tukevia toimia säännellään Small Business Act -aloitteella, jonka jäsenvaltiot ovat sitoutuneet panemaan täytäntöön yhdessä komission kanssa;

Yleistä

1.  pitää myönteisenä komission toimintasuunnitelmaa ja sen pk-yrityksiä koskevia monia ehdotuksia ja suosituksia;

2.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että Euroopan unionin menestys, osaaminen ja yhteenkuuluvuus ovat hyvin riippuvaisia kestävästä kehityksestä ja työpaikkojen luomisesta pk-yrityksiin, jotka ovat sitoutuneet tuottamaan laatutuotteita ja -palveluja; korostaa, että on tärkeää kannustaa kaikenlaisia yrityksiä pyrkimään talouskasvuun; korostaa lisäksi, että pk-yritykset ovat osa laajempaa yritysten ”ekosysteemiä”; toteaa, että tässä ”ekosysteemissä” on myös varmistettava, että panostetaan tasapuolisesti mikroyritysten ja yksityisten elinkeinonharjoittajien rahoituksen saantiin; toteaa, että suuret yritykset ovat pitkälti riippuvaisia pienien pk-yritysten laajasta verkostosta;

3.  korostaa, että monilla pk-yrityksillä on rahoitus- ja talouskriisin vakavien seurausten vuoksi vaikeuksia saada rahoitusta ja että pk-yritysten on noudatettava aikaisempaa tiukempia sääntelykriteereitä; tähdentää, että valtiontukea ja muita epäsuoria tukia, kuten julkisia takuita ja likviditeettitukea keskuspankeilta ja Euroopan keskuspankilta, kriisin aikana saaneille pankeille olisi asetettava niiden pk-yrityksille myöntämiä rahoitusmääriä ja ehtoja koskevia tavoitteita; kannustaa komissiota jatkamaan ponnistelujaan ”pienet ensin” -periaatteen edistämiseksi kansallisella tasolla, mihin sisältyy pk-yritysten sääntely- ja hallintoympäristön yksinkertaistaminen;

4.  painottaa, että pk-yritysten sääntely- ja hallintoympäristöä yksinkertaistettaessa on samalla taattava työntekijöille riittävä sosiaaliturva sekä työterveys ja -turvallisuus; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan mahdolliseen syrjintään rahoituksen saannissa, kun on kyse heikommassa asemassa olevien henkilöiden tai ryhmien johtamien pk-yritysten rahoituksen saannista;

5.  toteaa, että viime vuosina on ponnisteltu merkittävästi byrokratian vähentämiseksi;

6.  korostaa paikallisen pankkijärjestelmän merkityksen lisäämistä; korostaa pankkien, Euroopan tason pankeista paikallistason pankkeihin, vastuuta viisaasta investoimisesta talouteen ja erityisesti pk-yrityksiin sekä niiden siihen liittyviä toimintoja; panee merkille jäsenvaltioiden väliset erot, kun on kyse pk-yrityksille lainaamisen kustannuksista ja pk-yritysten rahoituksen saannista, ja toteaa, että tämä johtuu epäsuotuisasta makrotaloudellisesta kehyksestä, jolla voi olla kielteisiä vaikutuksia kilpailuun raja-alueilla; huomauttaa, että vaikka pk-yritysten mahdollisuudet luotonsaantiin vaihtelevat jäsenvaltioittain, EKP:n lokakuussa 2011 toteuttama pankkien luotonantoa koskeva kysely osoittaa, että pk-yritysten lainavaatimukset ovat yleisesti tiukentuneet ja että investointien vähentäminen minimiin voi johtaa luottolamaan; toteaa lisäksi, että EU:ssa on merkittävää kysyntää mikroluotoille;

7.  muistuttaa, että julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevien sääntöjen tarkistaminen ei saisi vaikeuttaa pk-yritysten ja mikroyritysten pääsyä hankintamarkkinoille;

8.  muistuttaa, että pk-yritysten merkittävin rahoituslähde Euroopassa ovat pankit; katsoo, että koska pankkiala on pirstaloitunut ja lainakorot ja lainatarjousten ehdot vaihtelevat siksi suuresti maittain, tarvitaan eriytettyä lähestymistapaa, jotta voidaan parantaa pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia, ottaen samalla huomioon kunkin maan olosuhteet;

Pienten ja keskisuurten yritysten moninaisuus

9.  muistuttaa komissiota siitä, että Euroopan pk-yritykset ovat erittäin heterogeenisia ja että ne voivat olla muun muassa hyvin perinteisiä perheyrityksiä, nopeasti kasvavia yrityksiä, high-tech-yrityksiä, mikroyrityksiä, sosiaalisia yrityksiä ja vasta perustettuja yrityksiä ja edellyttävät siten hyvin erilaisia lähestymistapoja;

10.  toteaa, että nykytilanteessa, jossa asianmukaisen riskipääoman saannin riittämättömyys erityisesti varhaisessa vaiheessa on edelleen yksi merkittävimmistä kasvusuuntautuneiden yritysten perustamisen ja kehittämisen esteistä, komission toimintasuunnitelmassa painotetaan voimakkaasti riskipääomaa kasvurahoituksen mahdollisena välineenä; painottaa kuitenkin, että tämänkaltainen rahoitus riittää vain hyvin pienelle osalle pk-yrityksiä ja että pankkilainat ovat edelleen pääasiallinen rahoituslähde;

11.  korostaa, ettei ole olemassa kaikille sopivaa rahoitustapaa ja kehottaa komissiota tukemaan laajan räätälöityjen ohjelmien, välineiden ja aloitteiden valikoiman kehittämistä sekä oman pääoman (bisnesenkelit, joukkorahoitus ja monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät) ja oman pääoman kaltaisen pääoman (mezzanine- eli välirahoitus) että lainavälineiden (”small-ticket” -yritysvelkakirjat, takuujärjestelyt ja -foorumit) pankkien ja muiden pk-yritysten rahoitukseen osallistuvien toimijoiden (kirjanpidon ammattilaiset, liiketoimintaa tai pk-yrityksiä edustavat järjestöt tai kauppakamarit) kumppanuuksien pohjalta yritysten tukemiseksi niitä perustettaessa, niiden kasvaessa sekä siirtymävaiheissa siten, että otetaan huomioon yritysten koko, liikevaihto ja rahoitustarpeet;

12.  korostaa, että komission olisi painotettava, että osakemarkkinoilla saattaa olla tärkeä osuus pk-yritysten ja sijoittajien rahoituksen saannin parantamisessa eri vaiheissa; palauttaa mieliin, että euroalueella on jo olemassa erityisesti pk-yrityksiä varten kehitetyt osakemarkkinat, jotka ovat erityisiin markkina- ja rahoitustarpeisiin vastaamiseen tarkoitetut markkinat;

Pk-yritysten haavoittuvuus

13.  pyytää komissiota tekemään pk-yrityksiä koskevista uusista säännöistä yleisen ja kattavan vaikutustenarvioinnin, mukaan lukien kattava testaus, jossa otetaan huomioon pk-yritysten tarpeet ja haasteet;

14.  korostaa, että pk-yritykset ovat usein pitkän jakeluelinkaaren päässä ja viivästyneet maksut ja lyhyet maksuajat saattavat vaikuttaa eniten juuri niihin; pitää siksi myönteisenä komission aloitetta kannustaa jäsenvaltioita voimakkaasti nopeuttamaan maksuviivästysdirektiivin täytäntöönpanoa;

15.  korostaa, että komission tutkimukset osoittavat, että ei pelkästään rahoituksen saanti vaan myös taitojen hankkiminen, kuten johtamistaidot sekä rahoitus- ja kirjanpitotietämys, on elintärkeää pk-yrityksille, jotta ne voivat saada rahoitusta, innovoida, kilpailla ja kasvaa; katsoo, että EU:n rahoitusvälineiden tarjoamiseen olisi näin ollen liitettävä asianmukaista ohjausta ja neuvontaa ja olisi tarjottava tietopohjaisia yrityspalveluja;

16.  katsoo, että on välttämätöntä tukea pk-yrityksiä paikallisesti yrittäjyyden edistämiseen tarkoitettujen toimintalinjojen kehittämiseksi, parantaa niiden tilannetta koko niiden elinajan ja auttaa niitä pääsemään uusille markkinoille; katsoo, että tämän politiikan tärkeimpiä osatekijöitä ovat hyvien käytäntöjen tunnustaminen ja vaihto;

Yrittäjyyden ammatillistaminen

17.  toteaa, että yrittäjillä ei ole perusrahoitusta koskevaa tietoa, mikä heikentää liiketoimintasuunnitelmien laatua ja siten lainahakemusten onnistumista; kehottaa siksi jäsenvaltioita tarjoamaan ammatillista koulutustukea potentiaalisille yrittäjille ja tukemaan pankkien, kauppakamarien, liiketoimintajärjestöjen ja kirjanpidon ammattilaisten välisiä kumppanuuksia;

18.  katsoo, että naisyrittäjyys on EU:n kasvun ja kilpailukyvyn kannalta hyödyntämätön voimavara, jota olisi edistettävä ja lujitettava, ja toteaa, että olisi poistettava kaikki naisten työmarkkinoilla kohtaamat esteet;

19.  katsoo, että yrittäjyyttä koskevien taitojen kehittäminen sekä johdatus markkinoiden, talouden ja rahoitusjärjestelmän toimintaan ja vuorovaikutukseen olisi sisällytettävä peruskoulututukseen; katsoo, että hyvin valmisteltu liiketoimintasuunnitelma on ensimmäinen askel kohti parempaa rahoituksen saantia ja kannattavuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään viipymättä rahoituskasvatuksen koulutusohjelmiinsa; tukee tässä yhteydessä ”Erasmus nuorille yrittäjille” -ohjelmaa, jolla on tarkoitus edistää yrityskulttuuria ja kehittää sisämarkkinoita ja kilpailukykyä;

20.  katsoo, että tarvitaan uusia yrityksiä koskeva erityisstrategia sekä rahoitusvälineitä innovatiivisten hankkeiden täytäntöön panemiseksi ja nuorten yrittäjien luovuuden kehittämiseksi;

21.  korostaa, että joissakin jäsenvaltioissa on jo olemassa joitakin hyviä käytäntöjä, joiden avulla parannetaan yrittäjien valmiuksia; kehottaa komissiota tukemaan niiden täytäntöönpanoa muissa jäsenvaltioissa;

22.  tähdentää, että on välttämätöntä tiedottaa yrittäjille ja potentiaalisille yrittäjille sekä pankeille kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla säännöllisesti ja yksinkertaisesti pk-yrityksille tarkoitetuista koulutushankkeista, EU:n rahoituksesta ja ohjelmista, koska niiden on hyödynnettävä kaikkia saatavilla olevia mahdollisuuksia ja toimia; kehottaa komissiota varmistamaan, että kansallisille pk-yrityksiä edustaville järjestöille tiedotetaan asianmukaisesti EU:n aloitteista ja tämän alan toimia koskevista ehdotuksista;

23.  kehottaa EIP-ryhmää lisäämään tiedotustaan, jotta edistetään pk-yhteisölle tarkoitettuja rahoitusjärjestelmiä yhteistyössä pk-yrityksiä edustavien järjestöjen kanssa;

24.  huomauttaa, että on välttämätöntä antaa neuvontaa konkurssin kokeneille yrittäjille, sillä 15 prosenttia yrityksistä lopettaa toimintansa konkurssin vuoksi; tukee konkurssimenettelyiden yksinkertaistamista ja lyhentämistä uuden mahdollisuuden antamiseksi kyseisille yrittäjille, koska uudelleen aloittavan yrittäjän perustama yritys saattaa menestyä paremmin;

Avoimuus

25.  toteaa, että luotonantajien luottovälineitä koskevat tiedot ovat yleisesti ottaen paremmat kuin yrittäjien ja että yrittäjien olisi tiedotettava paremmin luotonantajille liiketoimintasuunnitelmistaan ja pitkän aikavälin strategioistaan; korostaa, että nämä tiedonsaantiongelmat tekevät lainahakemuksia koskevista keskusteluista hankalia; katsoo, että pk-yritysten on tarpeen saada erityisesti niille räätälöityä neuvontaa lainamahdollisuuksista; kehottaa komissiota edistämään luotonantajien ja yrittäjien väliseen vuoropuheluun, yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon liittyviä erityisratkaisuja koskevien parhaiden käytäntöjen jakamista; kehottaa komissiota lujittamaan yrittäjien ja luotonantajien välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä;

26.  painottaa, että luotonantajien olisi avoimesti vahvistettava selkeät ja täsmälliset kriteerit rahoitushakemuksille; korostaa, että hylätessään lainahakemuksen täysin tai osittain luotonantajan on ilmoitettava yrittäjälle asianmukaisesti ja rakentavasti hylkäämiseen johtaneet syyt; kehottaa komissiota määrittelemään selkeät suuntaviivat tällaiselle avoimuutta koskevalle rakentavalle lähestymistavalle;

27.  toteaa, että maksaessaan lainan ennenaikaisesti takaisin pk-yritysten on maksettava luotonantajan rahoitustappio ja usein lisäsakko, mikä johtaa kohtuuttomiin kokonaiskustannuksiin; kehottaa komissiota ehdottamaan, että kaikkien sopimusten avoimuutta pk-yritysten ennenaikaisesta takaisinmaksusta lisätään ja tarkistamaan mahdollisuutta asettaa yläraja takaisinmaksusta aiheutuville kuluille;

28.  toteaa, että pk-yrityksille asetetaan yhä tiukempia ehtoja, henkilökohtaiset takuut mukaan luettuina, rahoituksen saamiseksi luottolaitoksilta; toteaa, että korkeammat korot saattaisivat johtaa muiden kuin hintaan liittyvien ehtojen, kuten henkilökohtaisten takuiden, korottamiseen; katsoo siksi, että rahoitusteollisuuden sääntelyyn tarkoitetulla lainsäädännöllä on suojeltava ja elvytettävä tosiasiallista luotonantoa reaalitaloudelle ja erityisesti pk-yrityksille;

29.  kehottaa jäsenvaltioita vähentämään hallinnollista rasitetta pk-yritysten aloitusvaiheessa ja elinaikana, koska maiden välillä on tällä alalla eroja, jotka ehkäisevät sisämarkkinoiden toteutumista; korostaa, että on tärkeää vähentää uuden yrityksen perustamiseen tarvittavien päivien lukumäärää; pyytää komissiota tutkimaan kaikissa jäsenvaltioissa täytäntöön pantavia potentiaalisia parhaita käytäntöjä; kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön yhtenäinen pk-yritysten tunnistenumero, jota säilytetään Euroopan laajuisessa pk-yrityksiä koskevassa tietokannassa, joka sisältää myös kaikki rahoitustiedot, jotta pk-yritykset voivat helpommin hakea mukaan EU:n ja jäsenvaltioiden ohjelmiin ja pyytää rahoitusta; huomauttaa, että jos tällainen pk-yritysten tunnistenumero otetaan käyttöön, on kiinnitettävä huomiota tietosuojaa koskeviin periaatteisiin;

30.  pitää myönteisenä komission ehdotusta edistää laatuluokituksen käyttöä välineenä, joka täydentää tavanomaisia määrällisiä pk-yritysten luottokelpoisuusarviointeja;

Uudet rahoitustavat

31.  pitää myönteisenä komission uusia rahoitusohjelmia, joissa otetaan huomioon pk-yritysten erityispiirteet; kehottaa komissiota kehittämään edelleen pk-yrityksille räätälöityä EU:n rahoitusta; korostaa, että rahoituksen pirstaloitumista olisi vältettävä ja että rahoitus voi olla tehokasta ainoastaan, jos sillä voidaan kattaa merkittävä osa kyseisten pk-yritysten tarpeista;

32.  uskoo vahvasti, että COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmien mukaisten lainarahoituksen ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen välineiden määrärahoja olisi lisättävä huomattavasti ja olisi merkittävästi parannettava pk-yritysten mahdollisuuksia saada kyseistä rahoitusta;

33.  katsoo, että komission olisi tutkittava keinoja parantaa eurooppalaisia markkinoita oman pääoman luonteisille sijoituksille, erityisesti välirahoitusta ajatellen; suosittaa, että komissio tutkii, kuinka Euroopan investointirahaston (EIR) kasvua edistävää mezzanine-välinettä (Mezzanine Facility for Growth) voidaan vahvistaa ja tarkastelee uusia välirahoitustuotteita kuten välirahoituslainatakuu; suosittaa lisäksi, että rahoitusvälineitä koskevaa tietoa ja analyyseja asetetaan saataville rahoituksenvälittäjien esteiden vähentämiseksi, koska nämä voivat olla halukkaita tutkimaan välipääomarahoituksen lainamarkkinoita EU:ssa;

34.  kehottaa suuntaamaan vähintään 20 prosenttia Horisontti 2020 -ohjelman määrärahoista pk-yrityksille;

35.  toteaa, että pk-yritykset ja luottolaitokset arvostavat laajalti pääomatakuita ja käyttävät niitä; pitää myönteisinä komission asiaa koskevia pyrkimyksiä; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön asianmukaiset pääomatakuita koskevat säännökset;

36.  kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että laaditaan pk-yrityksille lainoja myöntäviä yhteisöjä koskeva asianmukainen, räätälöity sääntelykehys, joka ei osoittaudu niille raskaaksi ja saa osakseen myös sijoittajien luottamuksen (tilintarkastusstandardeja koskeva EU:n lainsäädäntö, esitedirektiivi, avoimuusdirektiivi, markkina-aseman väärinkäyttöä koskeva direktiivi ja rahoitusmarkkinadirektiivi huomioon ottaen);

37.  pitää myönteisenä, että Eurooppa-neuvoston 28. ja 29. kesäkuuta 2012 pidetyssä kokouksessa päästiin sopimukseen Euroopan investointipankin pääoman kasvattamisesta 10 miljardilla eurolla, mikä antaa EIP-ryhmälle mahdollisuuden lisätä unionin sisäistä luotonantoaan vuosina 2012–2015 noin 60 miljardilla eurolla ja rahoittaa lainalla noin 180 miljardin euron kokonaisinvestoinnit ja toimia näin tervetulleena voimana yhteisissä ponnisteluissa Euroopan talouden elvyttämiseksi; pitää myönteisenä, että EIP on ensisijaisissa lainatavoitteissaan nimenomaan eritellyt tarpeen laajentaa pk-yrityksille lainoja myöntävien pankkien valikoimaa ja ottaa mukaan uusia ja muita kuin perinteisiä rahoituksen välittäjiä; painottaa, että tämä uusi sitoumus ei saa tehdä tyhjäksi samanaikaisia pyrkimyksiä lujittaa ja parantaa EIP:n ja unionin talousarvion yhteisiä välineitä, joilla pyritään jakamaan riskit ja turvautumaan oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen; kehottaa nämä seikat huomioon ottaen komissiota lujittamaan ja optimoimaan Euroopan investointipankin riskienjaonvälineitä ja Euroopan investointirahaston ohjelmia, jotka koskevat osakesalkkuja tai rahoituslaitosten (välittäjien) pk-yrityksille myöntämää välirahoitusta; toteaa, että koheesiopolitiikka on yksi pk-yritysten pääasiallisista rahoituslähteistä ja että rakennerahastoista tuettavat rahoitusohjelmat, byrokratian vähentäminen sekä nopeuden ja tehokkuuden lisääminen ovat olennaisen tärkeitä EU:n talouden ja sen kilpailukyvyn elvyttämisen edistämiseksi;

38.  kehottaa komissiota perustamaan Euroopan investointirahastoon (EIR) pysyvän Euroopan takuuohjelman helpottamaan pk-yritysten rahoituksen saantia, koska se parantaisi eurooppalaisiin takuujärjestelmiin perustuvien takuiden ja lainatuotteiden kehittämistä ja vähentäisi pankkien pääomavaatimuksia ja rahoituksenvälittäjien riskejä;

39.  kannustaa EIP:tä kehittämään edelleen mikrorahoitusaloitettaan ja edistämään siten osallistumistaan EU:n ensisijaisten poliittisten tavoitteiden asettamiseen sosiaalisen osallisuuden alalla;

40.  toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa pankkitileillä on ennätysmäärä kotitalouksien säästöjä, kun taas toisissa jäsenvaltioissa talletukset vähenevät kaiken aikaa kriisin vuoksi; korostaa, että luomalla asianmukainen kannustinjärjestelmä näiden kotitalouksien säästöjen aktivoimiseksi olisi helpotettava pk-yritysten rahoituksen saantia sekä kotimaassa että ulkomailla ja vauhditettava EU:n taloutta; kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen kyseisten säästöjen aktivoinnista esimerkiksi ottamalla käyttöön kannustimia, jotka perustuvat jäsenvaltioissa olemassa oleviin parhaisiin käytäntöihin;

41.  toteaa, että pk-yritykset edistävät asukkaiden työllistymistä alhaisemman työllisyyden alueilla, mikä tukee työllisyyden kasvua, auttaa vastaamaan asukkaiden nykyisiin tarpeisiin ja vaikuttaa siten myönteisesti paikallisten yhteisöjen kehitykseen; katsoo siksi, että pk-yritysten kehittäminen on yksi keino vähentää kansallisia eroavuuksia;

42.  pitää myönteisenä pk-yritysten ja mikroyritysten tukemista esimerkiksi PSCI-, COSME- ja Horisontti 2020 -aloitteilla ja Luova Eurooppa -puiteohjelmalla (johon sisältyy kulttuurialan ja luovan alan lainantakausjärjestely), sillä ne tarjoavat uusia tapoja kehittää taitoja ja tietoa, jotka tukevat pk-yritysten ja mikroyritysten dynaamista kehitystä;

43.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan, miten ne voivat edistää niiden pk-yritysten rahoituksen saantia, jotka pyrkivät tuottamaan innovatiivisia tuotteita, tarvikkeita tai palveluja julkisen sektorin käyttöön; vaatii erityisesti toimia, joilla rahoitusehtoja parannetaan varmistamalla, että riskipääoman ja pk-yritysten muiden rahoitusmuotojen tarjoajat ottavat täydellisesti huomioon julkisen sektorin esikaupallisiin hankintahankkeisiin ja innovointikumppanuuksiin osallistuvien innovatiivisten pk-yritysten kasvupotentiaalin;

44.  korostaa, että oikeudenmukainen, avoin ja läpinäkyvä julkisia hankintoja koskeva EU:n sääntelykehys ja työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon palvelujen tarjoamisen yhteydessä 16. päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY(3) oikeasuhteinen, avoin ja syrjimätön täytäntöönpano ovat välttämättömiä, jotta parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin ja todella täyttää tällaisiin sopimuksiin sisältyvät velvoitteet;

45.  toteaa lisäksi, että on ryhdyttävä toimiin, joilla voidaan varmistaa, ettei pk-yritysten rajatylittävän toiminnan helpottaminen samaan aikaan edistä fiktiivisten itsenäisten ammatinharjoittajien rajatylittävää toimintaa erityisesti rakennusalalla;

o
o   o

46.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan investointipankille ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 102. (2) EUVL C 308 E, 20.10.2011, s. 6. (3) EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1.