Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 18. joulukuuta 2007 antaman päätöslauselman 62/149, jossa kehotetaan keskeyttämään kuolemanrangaistuksen käyttäminen, sekä YK:n yleiskokouksen 18. joulukuuta 2008 antaman päätöslauselman 63/168, jossa kehotetaan panemaan täytäntöön yleiskokouksen päätöslauselma 62/149,

–  ottaa huomioon Genevessä 24.–26. helmikuuta 2010 pidetyn kuolemanrangaistuksen vastaisen neljännen maailmankonferenssin loppujulkilausuman, jossa kehotetaan lakkauttamaan kuolemanrangaistus koko maailmassa,

–  ottaa huomioon YK:n pääsihteerin 11. elokuuta 2010 antaman raportin kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon keskeyttämisestä,

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa kuolemanrangaistuksen poistamisesta ja erityisesti 26. huhtikuuta 2007 antamansa päätöslauselman aloitteesta kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämiseksi yleismaailmallisesti(1),

–  ottaa huomioon Intian korkeimman oikeuden ja ylioikeuden 14:n eläkkeellä olevan tuomarin Intian presidentille esittämän ehdotuksen, jossa pyydettiin tätä muuntamaan 13 vangin kuolemanrangaistus vankeusrangaistukseksi, koska korkein oikeus oli tuominnut heidät rangaistuksiin virheellisesti edeltävien yhdeksän vuoden aikana,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kuolemanrangaistuksen vastaisen päivän sekä eurooppalaisen kuolemanrangaistuksen vastaisen päivän viettämisen vuosittain 10. lokakuuta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Mohammad Afzal Guru tuomittiin kuolemaan vuonna 2002 osallisuudestaan Intian parlamenttiin joulukuussa 2001 tehtyyn hyökkäykseen ja että Intian viranomaiset teloittivat hänet 9. helmikuuta 2013;

B.  katsoo, että kuolemanrangaistus on äärimmäisen julma, epäinhimillinen ja ihmisarvoa halventava rangaistus, joka loukkaa ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa vahvistettua oikeutta elämään;

C.  ottaa huomioon, että 154 maailman maata on lakkauttanut kuolemanrangaistuksen muodollisesti tai tosiasiallisesti; ottaa huomioon, että esittäessään jäsenehdokkuutensa ihmisoikeusneuvostolle 20. toukokuuta 2011 pidettyjen vaalien edellä Intia sitoutui noudattamaan kaikkein tiukimpia ihmisoikeuksien edistämistä ja suojelua koskevia normeja;

D.  ottaa huomioon, että Intia lopetti kahdeksan vuotta kestäneen epävirallisen kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon keskeyttämisen marraskuussa 2012, kun se teloitti Ajmal Kasabin, joka oli tuomittu osallistumisesta Mumbain mellakoihin vuonna 2008;

E.  toteaa, että kansalliset ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat esittäneet vakavia epäilyjä siitä, että Afzal Gurun oikeudenkäynti ei ollut puolueeton;

F.  ottaa huomioon, että Intiassa on 1 455 vankia, jotka odottavat kuolemantuomion täytäntöönpanoa;

G.  ottaa huomioon, että Afzal Gurun kuoleman jälkeen järjestettiin mielenosoituksia, vaikka suuriin osiin Intian hallinnoimaa Kashmiria oli julistettu ulkonaliikkumiskielto;

1.  muistuttaa vastustaneensa pitkään kuolemanrangaistuksen käyttöä kaikissa olosuhteissa ja kehottaa jälleen kerran keskeyttämään välittömästi teloitukset niissä maissa, joissa kuolemanrangaistusta vielä käytetään;

2.  tuomitsee sen, että Intian hallitus teloitti Afzal Gurun salaisesti New Delhin Tihar-vankilassa 9. helmikuuta 2013, vaikka maailmanlaajuisesti vaaditaan kuolemanrangaistuksen lakkauttamista, ja pitää valitettavana, että Afzal Gurun vaimolle ja muille perheenjäsenille ei ilmoitettu hänen lähestyvästä teloituksestaan ja hautajaisista;

3.  pyytää Intian hallitusta palauttamaan Afzal Gurun ruumiin tämän perheelle;

4.  kehottaa Intian viranomaisia noudattamaan tiukimpia kansallisia ja kansainvälisiä oikeusnormeja kaikissa oikeudenkäynneissä ja kaikissa oikeudellisissa menettelyissä ja antamaan tarvittavaa oikeusapua kaikille vangeille ja oikeuden eteen joutuville henkilöille;

5.  pitää valitettavana, että kolme nuorta kashmirilaista kuoli Afzal Gurun teloituksen johdosta järjestettyjen mielenosoitusten seurauksena; kehottaa turvallisuusjoukkoja pidättäytymään voiman käytöstä rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan; on huolestunut näiden tapahtumien mahdollisista kielteisistä vaikutuksista Kashmirin rauhanprosessiin;

6.  kehottaa Intian hallitusta olemaan vastedes hyväksymättä yhtään teloitusmääräystä;

7.  kehottaa Intian hallitusta ja parlamenttia hyväksymään lakeja, joilla teloitusten täytäntöönpano keskeytetään pysyvästi kuolemanrangaistuksen lakkauttamiseksi kokonaan lähitulevaisuudessa;

8.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Kansainyhteisön pääsihteerille, YK:n pääsihteerille, YK:n yleiskokouksen puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle sekä Intian presidentille, hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL C 74 E, 20.3.2008, s. 775.