(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2013)0071),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0049/2013),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A7-0230/2013),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  kehottaa komissiota osoittamaan kattavassa vaikutustenarvioinnissa ja kustannushyötyanalyysissä, että tiiviimmässä yhteistyössä kunnioitetaan yhteistyön ulkopuolelle jäävien jäsenvaltioiden toimivaltaa, oikeuksia ja velvoitteita;

3.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

4.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

5.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 1 kappale (1)  Komissio pani vuonna 2011 merkille, että kaikilla tasoilla käytiin keskustelua finanssialan uusista veroista. Keskustelun taustalla on halu varmistaa finanssialan osallistuminen kohtuullisella ja tuntuvalla osuudella kriisin kustannusten kattamiseen sekä se, että finanssialaa verotetaan tasapuolisesti suhteessa muihin aloihin, kannustaa finanssilaitoksia olemaan harjoittamatta toimintaa, johon liittyy liian suuria riskejä, täydentää tulevien kriisien välttämiseen tähtääviä sääntelytoimenpiteitä sekä kerätä lisätuloja yleisiin talousarvioihin tai erityisiin toimenpidepoliittisiin tarkoituksiin. (1)  Komissio pani vuonna 2011 merkille, että kaikilla tasoilla käytiin keskustelua finanssialan uusista veroista. Keskustelun taustalla on halu varmistaa finanssialan osallistuminen kohtuullisella ja tuntuvalla osuudella kriisin kustannusten kattamiseen sekä se, että finanssialaa verotetaan tasapuolisesti suhteessa muihin aloihin, kannustaa finanssilaitoksia olemaan harjoittamatta toimintaa, johon liittyy liian suuria riskejä, täydentää tulevien kriisien välttämiseen ja keinottelun vähentämiseen tähtääviä sääntelytoimenpiteitä sekä kerätä lisätuloja yleisiin talousarvioihin muun muassa osana julkisen talouden vakauttamista tai erityisiin toimenpidepoliittisiin tarkoituksiin pyrittäessä kohti kestävyyttä sekä kasvun, koulutuksen ja työllisyyden stimulointia etenkin nuorisotyöllisyyden osalta. Finanssitransaktioveron käyttöönotolla siis parannetaan jako- ja ohjausmahdollisuuksia, koska se täydentää asianmukaisesti sääntelyn uudistamista koskevia nykyisiä aloitteita. Tarkistus 2 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a)  Eurooppa-neuvoston 8 päivänä helmikuuta 2013 esittämissä päätelmissä monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2014–2020 esitettiin, että osa finanssitransaktioveron tuloista olisi kohdennettava unionin talousarvioon todellisina omina varoina. Finanssitransaktioverosta saatujen tulojen käyttö unionin omina varoina on mahdollista tiiviimpää yhteistyötä koskevan menettelyn nojalla ainoastaan, jos tämä pienentäisi osallistuvien jäsenvaltioiden unionin talousarvioon maksamia kansallisia osuuksia samalla määrällä ja jos vältettäisiin osallistuvien jäsenvaltioiden suhteettomat maksuosuudet ulkopuolelle jääviin jäsenvaltioihin verrattuna. Kun finanssitransaktiovero on toteutettu unionissa, siitä saatavat omat varat olisi lisättävä kokonaan tai osittain jäsenvaltioiden kansallisiin maksuosuuksiin, jotta unionin investointeja varten voidaan saada uusia rahoituslähteitä vähentämättä osallistuvien jäsenvaltioiden unionin talousarvioon maksaman kansallisen osuuden määrää. Tarkistus 3 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 1 b kappale (uusi) (1 b)  Ennen finanssitransaktioveron käyttöönottoa komission olisi osoitettava, että tiiviimpi yhteistyö ei haittaa sisämarkkinoita eikä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Sen olisi myös osoitettava, että tiiviimpi yhteistyö ei luo esteitä tai aiheuta syrjintää jäsenvaltioiden välisessä kaupankäynnissä eikä vääristä niiden välistä kilpailua. Komission olisi esitettävä uusi pätevä analyysi ja vaikutustenarviointi yhteisen finanssitransaktioveron käyttöönottoa koskevan ehdotuksen vaikutuksista niin osallistuviin ja ulkopuolelle jääviin jäsenvaltioihin kuin sisämarkkinoihin kokonaisuudessaan. Tarkistus 4 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a)  Finanssitransaktioveron tavoitteet voidaan todella saavuttaa vain, jos vero otetaan käyttöön maailmanlaajuisesti. Tiiviimmän yhteistyön toteuttaminen yhdentoista jäsenvaltion kesken on siksi vasta ensimmäinen askel kohti unionin laajuista ja viime kädessä maailmanlaajuista finanssitransaktioveroa. Unioni kannattaa jatkuvasti finanssitransaktioveron käyttöönottoa maailmanlaajuisesti ja kehottaa ottamaan asian G20-maiden ja G8-maiden huippukokouksen esityslistalle. Tarkistus 5 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 3 kappale (3)  Jotta voidaan estää vääristymät, joita aiheutuu osallistuvien jäsenvaltioiden yksipuolisesti toteuttamista toimenpiteistä ottaen huomioon, että asianomaisista finanssitransaktioista valtaosa on sellaisia, joiden liikkuvuus on erittäin suuri, ja parantaa sitä kautta sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, on tärkeää, että osallistuvissa jäsenvaltioissa kannettavan finanssitransaktioveron perusominaisuudet yhdenmukaistetaan unionin tasolla. Samalla olisi pyrittävä välttämään kannustimet verokeinotteluun osallistuvien jäsenvaltioiden välillä ja finanssimarkkinoiden väliset vääristymät kyseisissä valtioissa sekä mahdollisuudet kaksinkertaiseen verotukseen tai verottamatta jättämiseen. (3)   Monet yhdestätoista osallistuvasta jäsenvaltiosta ovat jo ottaneet tai ovat ottamassa käyttöön finanssitransaktioveron jossain muodossa. Jotta voidaan estää vääristymät, joita aiheutuu osallistuvien jäsenvaltioiden yksipuolisesti toteuttamista toimenpiteistä ottaen huomioon, että asianomaisista finanssitransaktioista valtaosa on sellaisia, joiden liikkuvuus on erittäin suuri, ja parantaa sitä kautta sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, on tärkeää, että osallistuvissa jäsenvaltioissa kannettavan finanssitransaktioveron perusominaisuudet yhdenmukaistetaan unionin tasolla. Samalla olisi pyrittävä välttämään kannustimet verokeinotteluun osallistuvien jäsenvaltioiden välillä ja finanssimarkkinoiden väliset vääristymät kyseisissä valtioissa sekä mahdollisuudet kaksinkertaiseen verotukseen tai verottamatta jättämiseen. Tarkistus 6 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 3 a kappale (uusi) (3 a)  Koska unionin rahoitusmarkkinoiden sääntely on edistynyt huomattavasti (esimerkiksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/20132 [vakavaraisuusasetus], direktiivi 2013/36/EU ja tämä direktiivi), osallistuvien jäsenvaltioiden, jotka ovat viimeaikaisen rahoituskriisin vuoksi ottaneet käyttöön pankkitoiminnasta perittäviä maksuja, olisi tarkasteltava uudelleen tällaisten verojen tarpeellisuutta ja niiden yhteensopivuutta unionin oikeuden ja sisämarkkinoiden sääntöjen ja tavoitteiden kanssa. 2 EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1. Tarkistus 7 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 3 b kappale (uusi) (3 b)  Finanssitransaktioverojen mahdollinen yhdenmukaistaminen osallistuvien jäsenvaltioiden kesken ei saisi johtaa ekstraterritoriaaliseen verotukseen, jolla puututaan muiden, ulkopuolelle jäävien jäsenvaltioiden mahdolliseen veropohjaan. Tarkistus 8 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 kappale (4)  Sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen ja erityisesti vääristymien välttäminen osallistuvien jäsenvaltioiden välillä edellyttää, että finanssitransaktioveroa sovelletaan väljästi määritettyyn joukkoon finanssilaitoksia ja -transaktioita, kauppaan, jota käydään laajalla valikoimalla rahoitusvälineitä, mukaan lukien strukturoidut tuotteet sekä jäsennellyillä markkinoilla että pörssin ulkopuolella, ja myös kaikkien johdannaissopimusten tekemiseen ja kyseisten toimien olennaisiin muutoksiin. (4)  Sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen ja erityisesti vääristymien välttäminen sekä veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun mahdollisuuden, riskin siirtämisriskin ja suotuisimman sääntelyn hyväksikäytön vähentäminen, osallistuvien jäsenvaltioiden välillä edellyttää, että finanssitransaktioveroa olisi sovellettava väljästi määritettyyn joukkoon finanssilaitoksia ja -transaktioita, kauppaan, jota käydään laajalla valikoimalla rahoitusvälineitä, mukaan lukien strukturoidut tuotteet sekä jäsennellyillä markkinoilla että pörssin ulkopuolella, ja myös kaikkien johdannaissopimusten tekemiseen, mukaan lukien hinnanerosopimukset, valuuttatransaktiot valuuttamarkkinoilla ja spekulatiiviset termiinikaupat, ja kyseisten toimien olennaisiin muutoksiin. Tarkistus 9 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 8 kappale (8)  Lukuun ottamatta johdannaissopimusten tekemistä tai niiden olennaista muuttamista kaupankäynti ensimarkkinoilla sekä kansalaisten ja yritysten kannalta merkitykselliset transaktiot, kuten vakuutussopimusten tekeminen, kiinnitysluotot, kulutusluotot tai maksupalvelut, olisi jätettävä finanssitransaktioveron soveltamisalan ulkopuolelle, jotta kyseisellä verolla ei haitattaisi yritysten ja valtioiden pääomanhankintaa ja jotta vältettäisiin sen vaikutukset kotitalouksiin. (8)  Lukuun ottamatta johdannaissopimusten tekemistä tai niiden olennaista muuttamista kaupankäynti ensimarkkinoilla sekä kansalaisten ja yritysten kannalta merkitykselliset transaktiot, kuten vakuutussopimusten tekeminen, kiinnitysluotot, kulutusluotot tai maksupalvelut, olisi jätettävä finanssitransaktioveron soveltamisalan ulkopuolelle, jotta kyseisellä verolla ei haitattaisi yritysten ja valtioiden pääomanhankintaa ja jotta vältettäisiin sen kielteiset vaikutukset kotitalouksiin ja reaalitalouteen. Tarkistus 10 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a)  Säänneltyjen markkinoiden ja erityisesti tiukasti säännellyn, valvotun ja avoimen pörssikaupan aseman lujittamiseksi sääntelemättömään, vähemmän valvottuun ja vähemmän avoimeen pörssin ulkopuoliseen kauppaan nähden jäsenvaltioiden olisi sovellettava pörssin ulkopuoliseen (OTC) kauppaan korkeampia verokantoja. Näin mahdollistetaan kaupankäynnin siirtyminen markkinoilta, joita säännellään vain vähän tai ei lainkaan, säännellyille markkinoille. Korkeampia verokantoja ei pitäisi soveltaa OTC-johdannaisten finanssitransaktioihin, jos ne vähentävät objektiivisesti riskejä ja siten hyödyttävät reaalitaloutta. Tarkistus 11 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 15 a kappale (uusi) (15 a)  Muut kuin rahoitusalan yritykset toteuttavat merkittäviä transaktioita rahoitusmarkkinoilla vähentääkseen liiketoimintaansa suoraan liittyviä riskejä. Finanssitransaktioveroa ei pitäisi soveltaa näihin laitoksiin, kun ne toteuttavat tällaisia transaktioita. Jos muut kuin rahoitusalan yritykset kuitenkin toteuttavat spekulatiivisia transaktioita, jotka eivät liity niiden liiketoimintaa koskevan riskin vähentämiseen, niitä olisi kohdeltava samoin kuin rahoituslaitoksia ja finanssitransaktioveroa olisi sovellettava. Tarkistus 12 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 15 b kappale (uusi) (15 b)  Jotta veron välttämisestä voidaan tehdä kallista ja vähätuottoista ja jotta voidaan varmistaa parempi täytäntöönpanon valvonta, kotipaikka- ja liikkeeseenlaskuperiaatetta olisi täydennettävä ”laillisen omistusoikeuden siirron periaatteella”. Tarkistus 13 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 15 c kappale (uusi) (15 c)  Komission olisi tarvittaessa ryhdyttävä kolmansien maiden kanssa neuvotteluihin finanssitransaktioveron kantamisen mahdollistamiseksi. Komission olisi myös tarkistettava yhteistyöhaluttomien oikeudenkäyttöalueiden määritelmäänsä ja päivitettävä veropetoksia, veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua koskevaa toimintasuunnitelmaansa vastaavasti. Tarkistus 14 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 16 kappale (16)  Vähimmäisverokannat olisi asetettava riittävän korkealle tasolle yhteiselle finanssitransaktioverolle asetetun yhdenmukaistamistavoitteen saavuttamiseksi. Niiden olisi kuitenkin samalla oltava riittävän matalia, jotta siirtämisriskit olisivat mahdollisimman pienet. Poistetaan. Tarkistus 15 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 19 kappale (19)  Veropetosten ja veronkierron estämiseksi osallistuvat jäsenvaltiot olisi velvoitettava toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä. (19)  Veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun, kuten korvaamisen, estämiseksi osallistuvat jäsenvaltiot olisi velvoitettava toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä. Tarkistus 16 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a)  Komission olisi perustettava kaikkien unionin jäsenvaltioiden, komission, Euroopan keskuspankin (EKP) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, ESMA) edustajista koostuva asiantuntijatyöryhmä (FTV-komitea), joka arvioi tämän direktiivin tehokasta täytäntöönpanoa sekä pyrkii estämään veropetoksia, veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua ja säilyttämään sisämarkkinoiden eheyden. FTV-komitean olisi valvottava finanssitransaktioita havaitakseen 14 artiklassa määriteltyjä väärinkäytöksiä, ehdottaakseen asianmukaisesti vastatoimia ja tarvittaessa koordinoidakseen näiden vastatoimien täytäntöönpanoa kansallisella tasolla. Komitean olisi hyödynnettävä täysimääräisesti unionin lainsäädäntöä verotuksen ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyn alalla sekä kansainvälisten järjestöjen, mukaan luettuina OECD ja Euroopan neuvosto, veroyhteistyövälineitä. Osallistuvien jäsenvaltioiden edustajien olisi tarpeen mukaan voitava muodostaa alaryhmä, jotta voidaan käsitellä finanssitransaktioveron toteutukseen liittyviä aiheita, jotka eivät koske ulkopuolelle jääviä jäsenvaltioita. Tarkistus 17 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 19 b kappale (uusi) (19 b)  Jäsenvaltiot ovat velvollisia hallinnolliseen yhteistyöhön verotuksen alalla direktiivin 2011/16/EU mukaisesti ja keskinäiseen avunantoon veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä direktiivin 2010/24/EU mukaisesti. Tarkistus 18 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 21 kappale (21)  Jotta voidaan antaa yksityiskohtaisempia sääntöjä tietyillä teknisillä aloilla, kun kyseessä ovat rekisteröinti-, kirjanpito- ja ilmoitusvelvoitteet sekä muut velvoitteet, joiden tarkoituksena on varmistaa, että veroviranomaisille maksettava finanssitransaktioverovelka maksetaan tosiasiallisesti, ja jotta näitä sääntöjä voidaan tarvittaessa mukauttaa hyvissä ajoin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisia säädöksiä niiden toimenpiteiden määrityksestä, jotka ovat tarpeen tätä tarkoitusta varten. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että neuvosto saa tarvittavat asiakirjat hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. (21)  Jotta voidaan antaa yksityiskohtaisempia sääntöjä tietyillä teknisillä aloilla, kun kyseessä ovat rekisteröinti-, kirjanpito- ja ilmoitusvelvoitteet sekä muut velvoitteet, joiden tarkoituksena on varmistaa, että veroviranomaisille maksettava finanssitransaktioverovelka maksetaan tosiasiallisesti, ja jotta näitä sääntöjä voidaan tarvittaessa mukauttaa hyvissä ajoin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisia säädöksiä niiden toimenpiteiden määrityksestä, jotka ovat tarpeen tätä tarkoitusta varten. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että tarvittavat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. Tarkistus 19 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta c) johdannaissopimusten tekemistä ennen nettoutusta tai selvitystä; c) johdannaissopimusten, mukaan lukien hinnanerosopimukset ja spekulatiiviset termiinikaupat, tekemistä ennen nettoutusta tai selvitystä; Tarkistus 20 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c a alakohta (uusi) c a) valuuttatransaktiot valuuttamarkkinoilla; Tarkistus 21 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – e alakohta e) takaisinostosopimusta, takaisinmyyntisopimusta sekä arvopapereiden lainaksi antamista ja lainaksi ottamista koskevaa sopimusta; e) takaisinostosopimusta, takaisinmyyntisopimusta sekä arvopapereiden lainaksi antamista ja lainaksi ottamista koskevaa sopimusta, mukaan lukien peruutetut toimeksiannot, kun harjoitetaan huippunopeaa algoritmikauppaa; Tarkistus 22 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi) 3 a) ’valtionlainan liikkeeseenlaskijalla’ asetuksen (EU) N:o 236/2012 2 artiklan 1 kohdan d alakohdassa määriteltyä valtionlainan liikkeeseenlaskijaa; Tarkistus 23 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 3 b alakohta (uusi) 3 b) ’valtionlainalla’ asetuksen (EU) N:o 236/2012 2 artiklan 1 kohdan f alakohdassa määriteltyä valtionlainaa; Tarkistus 24 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 7 a alakohta (uusi) 7 a) ’pk-yritysten kasvumarkkinoilla’ monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää, joka on rekisteröity pk-yritysten kasvumarkkinoiksi [rahoitusmarkkina]direktiivin .../.../EU 35 artiklan mukaisesti; Tarkistus 25 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 12 a alakohta (uusi) 12 a) ’huippunopealla algoritmikaupalla’ rahoitusvälineillä tapahtuvaa algoritmista kaupankäyntiä nopeuksilla, joissa järjestelmän fyysisestä viipeestä toimeksiantojen välittämiseksi, peruuttamiseksi tai muuttamiseksi tulee ratkaiseva tekijä siltä osin, missä ajassa ohje ilmoitetaan kauppapaikkaan tai liiketoimi toteutetaan; Tarkistus 26 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 12 b alakohta (uusi) 12 b) ’huippunopealla kaupankäyntistrategialla’ sellaista kaupankäyntistrategiaa rahoitusvälineellä omaan lukuun käytävää kauppaa varten, johon liittyy huippunopea algoritmikauppa ja joka täyttää vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä: i) siinä käytetään läheisyys- tai lähipalveluja taikka välitöntä markkinoillepääsyä; ii) se liittyy vähintään 50 prosentin päivittäiseen salkun kiertonopeuteen; iii) peruutettujen toimeksiantojen osuus (osittaiset peruutukset mukaan lukien) on yli 20 prosenttia; iv) suurin osa otetuista positioista puretaan samana päivänä; v) yli 50 prosenttia toimeksiannoista tai liiketoimista toteutetaan kauppapaikoissa, jotka tarjoavat alennuksia toimeksiannoille, joista saadaan likviditeettiä ja jotka ovat oikeutettuja tällaisiin alennuksiin. Tarkistus 27 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 2 kohta 2.  Kunkin 1 kohdan 2 alakohdan a, b, c ja e alakohdassa tarkoitetun toimen on katsottava johtavan yhteen finanssitransaktioon. Kunkin mainitun kohdan d alakohdassa tarkoitetun vaihdon on katsottava johtavan kahteen finanssitransaktioon. Kunkin 1 kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa tarkoitetun toimen olennaisen muutoksen on katsottava olevan samantyyppinen uusi toimi kuin alkuperäinen toimi. Muutoksen katsotaan olevan olennainen erityisesti silloin, kun siihen sisältyy vähintään yhden osapuolen korvaaminen, kun toimen kohde tai soveltamisala, sen ajallinen soveltamisala mukaan lukien, tai sovittu vastike muuttuu tai kun alkuperäinen toimi olisi johtanut suurempaan veroon, jos se olisi toteutettu muutetussa muodossaan. 2.  Kunkin 1 kohdan 2 alakohdan a, b, c ja e alakohdassa tarkoitetun toimen on katsottava johtavan yhteen finanssitransaktioon. Kunkin mainitun kohdan d alakohdassa tarkoitetun vaihdon on katsottava johtavan kahteen finanssitransaktioon. Kunkin 1 kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa tarkoitetun toimen olennaisen muutoksen on katsottava olevan samantyyppinen uusi toimi kuin alkuperäinen toimi. Muutoksen katsotaan olevan olennainen erityisesti silloin, kun siihen sisältyy vähintään yhden osapuolen korvaaminen, kun toimen kohde tai soveltamisala, sen ajallinen soveltamisala mukaan lukien, tai sovittu vastike muuttuu tai kun alkuperäinen toimi olisi johtanut suurempaan veroon, jos se olisi toteutettu muutetussa muodossaan. Kun keskusvastapuoli tai muu selvitysyhteisö tai selvitysjärjestelmän hoitaja tai yhteentoimivat järjestelmät, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivissä 98/26/EY, tekevät transaktioille novaation määrittämistä tai selvittämistä varten, tätä ei pidetä tässä kohdassa tarkoitettuna olennaisena muutoksena. Tarkistus 28 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 3 kohta – d alakohta d) kun finanssitransaktioiden keskimääräinen vuotuinen arvo ei kahtena peräkkäisenä kalenterivuonna ole yli 50 prosenttia keskimääräisestä vuotuisesta nettoliikevaihdosta kokonaisuudessaan, sellaisena kuin se määritellään neuvoston direktiivin 78/660/ETY 28 artiklassa, kyseisen yrityksen, laitoksen, elimen tai henkilön pyynnöstä voidaan katsoa, ettei se ole tai ettei se enää ole finanssilaitos. d) kun finanssitransaktioiden keskimääräinen vuotuinen arvo ei kahtena peräkkäisenä kalenterivuonna ole yli 20 prosenttia keskimääräisestä vuotuisesta nettoliikevaihdosta kokonaisuudessaan, sellaisena kuin se määritellään neuvoston direktiivin 78/660/ETY 28 artiklassa, kyseisen yrityksen, laitoksen, elimen tai henkilön pyynnöstä voidaan katsoa, ettei se ole tai ettei se enää ole finanssilaitos. Tarkistus 29 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 3 kohta – d a alakohta (uusi) d a) mainitussa kohdassa tarkoitettua finanssitransaktioiden keskimääräistä vuotuista arvoa laskettaessa ei oteta huomioon finanssitransaktioita, jotka koskevat muita kuin OTC-johdannaissopimuksia, jotka täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä epäsuoria määritysmenettelyjä, määritysvelvollisuutta, julkista rekisteriä, markkinapaikkaan pääsyä, finanssialan ulkopuolisia vastapuolia ja sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavia riskienpienentämistekniikoita, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, koskevien sääntelystandardien osalta 19 päivänä joulukuuta 2012 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 149/2013* 10 artiklassa. * EUVL L 52, 23.2.2013, s. 11. Tarkistus 30 Ehdotus direktiiviksi 3 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a. Siinä tapauksessa, että finanssitransaktioveroa sovelletaan muissa kuin 11 osallistuvassa jäsenvaltiossa, sitä laajennetaan muihin jäsenvaltioihin vastavuoroisin ehdoin. Tarkistus 31 Ehdotus direktiiviksi 3 artikla – 2 kohta – a alakohta a) keskusvastapuolet, kun ne hoitavat keskusvastapuolen tehtävää; a) keskusvastapuolet, kun ne hoitavat keskusvastapuolen tehtävää, tai muut selvitysyhteisöt tai selvitysosapuolet tai yhteentoimivat järjestelmät, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivissä 98/26/EY, kun ne hoitavat määrittämiseen, mukaan luettuna mahdollinen novaatio, tai selvittämiseen liittyvää tehtäväänsä; Tarkistus 32 Ehdotus direktiiviksi 3 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi) c a) pk-yritysten kasvumarkkinat; Tarkistus 33 Ehdotus direktiiviksi 3 artikla – 2 kohta – c b alakohta (uusi) c b) toimija, joka rahoitusmarkkinoilla tarjoutuu käymään kauppaa jatkuvasti omaan lukuunsa ostamalla ja myymällä rahoitusvälineitä omaa pääomaansa vastaan (markkinatakaaja), kun tämä toteuttaa keskeistä funktiota epälikvideillä obligaatioilla ja osakkeilla asemassaan likviditeetin tarjoajana, kuten on määritelty markkinatakaajan ja sen kauppapaikan välisessä sopimuksessa, jossa finanssitransaktio toteutetaan, ja kun transaktio ei ole osa huippunopeaa kaupankäyntistrategiaa. Tarkistus 34 Ehdotus direktiiviksi 3 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi) Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään edellytykset sille, että rahoitusväline katsotaan epälikvidiksi tätä direktiiviä sovellettaessa. Tarkistus 35 Ehdotus direktiiviksi 3 artikla – 4 kohta – g a alakohta (uusi) g a) rahoitusvälineen omistajan hallintaoikeutta koskevat transaktiot ja kaikki vastaavat toiminnot, jotka kattavat rahoitusvälineeseen liittyvän riskin siirrot, ryhmän yksiköiden tai hajautettujen pankkien verkoston yksiköiden välillä, jos transaktiot toteutetaan kansallisessa tai unionin lainsäädännössä asetetun oikeudellisen tai vakavaraisuusvaatimuksen noudattamiseksi. Tarkistus 36 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi) e a) se on osallistuvaan jäsenvaltioon c alakohdan mukaisesti sijoittautuneen laitoksen sivukonttori; Tarkistus 37 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 1 kohta – g alakohta g) se on sellaisen finanssitransaktion osapuolena joko omaan tai toisen henkilön lukuun taikka transaktion osapuolen nimissä, joka koskee jotakin direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevassa C osassa tarkoitettua rahoitusvälinettä tai kyseisen jäsenvaltion alueella liikkeeseen laskettua strukturoitua tuotetta, lukuun ottamatta mainitun osan 4–10 kohdassa tarkoitettuja välineitä, joilla ei ole järjestäytynyttä kaupankäyntijärjestelmää. g) se on sellaisen finanssitransaktion osapuolena joko omaan tai toisen henkilön lukuun taikka transaktion osapuolen nimissä, joka koskee jotakin direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevassa C osassa tarkoitettua rahoitusvälinettä tai kyseisen jäsenvaltion alueella liikkeeseen laskettua strukturoitua tuotetta. Tarkistus 38 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a. Tämän direktiivin soveltamiseksi rahoitusvälinettä pidetään osallistuvan jäsenvaltion alueella liikkeeseenlaskettuna, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy: a) se on arvopaperi tai tällaiseen arvopaperiin liittyvä johdannainen ja arvopaperin liikkeeseenlaskijan sääntömääräinen kotipaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa; b) se on muu kuin a alakohdassa tarkoitettu johdannainen ja se on otettu kaupankäynnin kohteeksi järjestäytyneessä kaupankäyntijärjestelmässä, ja kaupankäyntijärjestelmän puitteissa käytävään kauppaan sovellettava yleinen laki on kyseisen jäsenvaltion laki; c) se on muu kuin a tai b alakohdassa tarkoitettu rahoitusväline, jonka selvittämisestä vastaa keskusvastapuoli tai muu selvitysyhteisö tai selvitysosapuoli, sellaisena kuin ne on määritelty direktiivissä 98/26/EY, kun kyseiseen keskusvastapuoleen tai järjestelmään sovellettava laki on kyseisen jäsenvaltion laki; d) se on muu kuin a, b tai c alakohdassa tarkoitettu rahoitusväline, ja laki, jota sovelletaan sopimukseen, jonka mukaisesti kyseisellä rahoitusvälineellä tapahtunut transaktio on toteutettu, on kyseisen jäsenvaltion laki; e) se on strukturoitu rahoitusväline ja vähintään 50 prosenttia rahoitusvälineen kohde-etuuksista liittyy rahoitusvälineisiin, jotka on laskenut liikkeeseen oikeushenkilö, jonka kotipaikka on osallistuvassa jäsenvaltiossa. Tarkistus 39 Ehdotus direktiiviksi 4 a artikla (uusi) 4 a artikla Omistusoikeuden siirtyminen 1.  Finanssitransaktio, josta ei ole kannettu finanssitransaktioveroa, katsotaan oikeudellisesti toteuttamiskelvottomaksi eikä se johda kohde-etuuden omistusoikeuden siirtymiseen. 2.  Finanssitransaktion, josta ei ole kannettu finanssitransaktioveroa, ei katsota täyttävän keskusselvityksen vaatimuksia OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4 päivänä heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/20121 mukaisesti eikä luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä koskevista vakavaraisuusvaatimuksista 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisia omia varoja koskevia vaatimuksia. 3.  Jos käytössä on automaattinen sähköinen maksujärjestelmä, jäsenvaltioiden veroviranomaiset voivat ottaa käyttöön automaattisen sähköisen järjestelmän finanssitransaktioveron kantamista ja omistusoikeuden siirtymistä koskevia todistuksia varten riippumatta siitä, osallistuuko niihin maksuselvitysosapuolia. 1 EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1. Tarkistus 40 Ehdotus direktiiviksi 9 artikla – 2 kohta – 2 alakohta Kyseisten verokantojen on oltava vähintään Kyseisien verokantojen on oltava a) 0,1 prosenttia 6 artiklassa tarkoitettujen finanssitransaktioiden osalta; a) 0,1 prosenttia 6 artiklassa tarkoitettujen finanssitransaktioiden osalta, lukuun ottamatta 2 artiklan 1 kohdan 5 alakohdassa mainittuja finanssitransaktioita, joiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta; b) 0,01 prosenttia 7 artiklassa tarkoitettujen finanssitransaktioiden osalta. b) 0,01 prosenttia 7 artiklassa tarkoitettujen finanssitransaktioiden osalta; b a) 0,01 prosenttia 2 artiklan 1 kohdan 5 alakohdassa mainittujen finanssitransaktioiden osalta, joiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta. Tarkistus 41 Ehdotus direktiiviksi 9 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a. Sen estämättä, mitä 3 kohdassa säädetään, osallistuvien jäsenvaltioiden on sovellettava 6 ja 7 artiklassa tarkoitettuihin OTC-transaktioihin 2 kohdassa tarkoitettuja verokantoja korkeampaa verokantaa. Korkeampaa verokantaa ei sovelleta OTC-johdannaisia koskeviin finanssitransaktioihin, jotka vähentävät komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 149/2013 10 artiklassa tarkoitettuja riskejä objektiivisesti mitattavissa olevalla tavalla. Tarkistus 42 Ehdotus direktiiviksi 11 artikla – 2 kohta 2.  Komissio voi antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään toimenpiteet, jotka osallistuvien jäsenvaltioiden on toteutettava 1 kohdan nojalla. 2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään toimenpiteet, jotka osallistuvien jäsenvaltioiden on toteutettava 1 kohdan nojalla. Tarkistus 43 Ehdotus direktiiviksi 11 artikla – 5 kohta - 2 alakohta Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään yhdenmukaisista menetelmistä finanssitransaktioverovelan kantamista varten. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään yhdenmukaisista menetelmistä finanssitransaktioverovelan kantamista sekä veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemistä varten. Jäsenvaltiot voivat hyväksyä lisätoimia. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Tarkistus 44 Ehdotus direktiiviksi 11 artikla – 6 a kohta (uusi) 6 a. Veroviranomaisiin finanssitransaktioveron käyttöönoton johdosta kohdistuva hallinnollinen rasitus on pidettävä mahdollisimman pienenä. Komission kannustaa tätä varten kansallisia veroviranomaisia tekemään yhteistyötä. Tarkistus 45 Ehdotus direktiiviksi 11 artikla – 6 b kohta (uusi) 6 b. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava vuosittain komissiolle ja Eurostatille laitoksen tyypin mukaan jaoteltuna niiden transaktioiden määrä, joista saadut tulot on kerätty. Niiden on julkistettava nämä tiedot. Tarkistus 46 Ehdotus direktiiviksi 12 artikla Osallistuvien jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä veropetosten ja veronkierron estämiseksi. Osallistuvien jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun estämiseksi. Tarkistus 47 Ehdotus direktiiviksi 15 a artikla (uusi) 1.  Komissio perustaa kaikkien jäsenvaltioiden, komission, EKP:n ja ESMA:n edustajista koostuvan asiantuntijatyöryhmän (FTV-komitea), joka avustaa osallistuvia jäsenvaltioita tämän direktiivin tehokkaassa täytäntöönpanossa sekä pyrkii estämään veropetoksia, veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua ja säilyttämään sisämarkkinoiden eheyden. 2.  FTV-komitea arvioi tämän direktiivin tehokasta täytäntöönpanoa ja sen vaikutuksia sisämarkkinoihin ja selvittää veronkiertojärjestelyjä, myös 14 artiklassa määriteltyjä väärinkäytöksiä, ehdottaakseen aiheellisissa tapauksissa vastatoimia hyödyntäen täysimääräisesti unionin lainsäädäntöä verotuksen ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyn alalla sekä kansainvälisten järjestöjen veroyhteistyövälineitä. 3.  Voidakseen arvioida finanssitransaktioveron tehokasta täytäntöönpanoa osallistuvat jäsenvaltiot voivat muodostaa FTV-komiteaan alikomitean, johon kuuluun osallistuvien jäsenvaltioiden edustajia. Alikomitea on vastuussa yksinomaan finanssitransaktioveron tehokkaaseen täytäntöönpanoon liittyvistä asioista, jotka eivät vaikuta ulkopuolelle jääviin jäsenvaltioihin. Tarkistus 48 Ehdotus direktiiviksi 16 artikla – 2 kohta 2.  Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi 19 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä lukien valta antaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä. 2.  Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi 21 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä lukien valta antaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä. Tarkistus 49 Ehdotus direktiiviksi 16 artikla – 3 kohta 3.  Neuvosto voi peruuttaa milloin tahansa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi peruuttaa milloin tahansa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. Tarkistus 50 Ehdotus direktiiviksi 16 artikla – 4 kohta 4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, se antaa sen tiedoksi neuvostolle. 4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, se antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Tarkistus 51 Ehdotus direktiiviksi 16 artikla – 5 kohta 5.  Edellä olevan 11 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos neuvosto on ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittanut komissiolle, että se ei vastusta säädöstä. Neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. 5.  Edellä olevan 11 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. Tarkistus 52 Ehdotus direktiiviksi 19 artikla – 1 kohta 1.  Komissio toimittaa neuvostolle joka viides vuosi ja ensimmäisen kerran 31 päivään joulukuuta 2016 mennessä kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja tarvittaessa ehdotuksen. 1.  Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka kolmas vuosi ja ensimmäisen kerran 31 päivään joulukuuta 2016 mennessä kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja tarvittaessa ehdotuksen. Tarkistus 53 Ehdotus direktiiviksi 19 artikla – 2 kohta Kyseisessä kertomuksessa komissio tarkastelee vähintään finanssitransaktioveron vaikutuksia sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan, finanssimarkkinoihin ja reaalitalouteen sekä ottaa huomioon finanssialan verotuksessa tapahtuneen kansainvälisen kehityksen. Kyseisessä kertomuksessa komissio tarkastelee vähintään finanssitransaktioveron vaikutuksia sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan, finanssimarkkinoihin ja reaalitalouteen sekä ottaa huomioon finanssialan verotuksessa tapahtuneen kansainvälisen kehityksen. Tämän tarkastelun tulosten perusteella tehdään tarvittavat mukautukset. Tarkistus 54 Ehdotus direktiiviksi 19 artikla – 2 a kohta (uusi) Komissio arvioi myös tiettyjen säännösten vaikutusta, kuten finanssitransaktioveron asianmukaista soveltamisalaa ja eläkerahastojen verokantaa, ja ottaa asianmukaisesti huomioon erilaiset riskiprofiilit ja liiketoimintamallit. Tarkistus 55 Ehdotus direktiiviksi 20 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi) Edellä 2 artiklan 1 kohdan 3 a alakohdassa tarkoitettujen rahoitusvälineiden 9 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu verokanta on 0,05 prosenttia 1 päivään tammikuuta 2017 asti. Edellä 2 artiklan 1 kohdan 8 alakohdan f alakohdassa tarkoitettujen laitosten 9 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu verokanta on 0,05 prosenttia ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu verokanta on 0,005 prosenttia 1 päivään tammikuuta 2017 asti.