Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan ja 196 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon 11. marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EY) N:o 2012/2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston tulevaisuudesta annetun komission tiedonannon (COM(2011)0613) sekä 15. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, sen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta(1),

–  ottaa huomioon 5. syyskuuta 2002 antamansa päätöslauselman tulvista Euroopassa(2), 8. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman luonnononnettomuuksista (tulipaloista ja tulvista) Euroopassa(3), 18. toukokuuta 2006 antamansa päätöslauselmat luonnonkatastrofeista (tulipalot, kuivuus ja tulvat) – maataloutta koskevat näkökohdat(4), aluekehitysnäkökulmat(5) ja ympäristönäkökulmat(6), 7. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman metsäpaloista ja tulvista(7), 17. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman Keski-Euroopan maiden, erityisesti Puolan, Tšekin tasavallan, Slovakian, Unkarin ja Romanian sekä Ranskan tulvista(8) sekä 11. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman Madeiran autonomisella alueella tapahtuneesta suuresta luonnonkatastrofista ja Xynthia-myrskyn vaikutuksista Euroopassa(9),

–  ottaa huomioon komission valkoisen kirjan ”Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Kohti eurooppalaista toimintakehystä” (COM(2009)0147), komission tiedonannon luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisyyn sovellettavasta yhteisön lähestymistavasta (COM(2009)0082) ja komission tiedonannon ” Kohti parempaa Euroopan katastrofiapua: pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun rooli” (COM(2010)0600),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin alueiden tulevien haasteiden arviota koskevan komission valmisteluasiakirjan ”Regions 2020 – an assessment of Future Challenges for EU Regions” (SEC(2008)2868),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että useissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa, kuten esimerkiksi Itävallassa, Tšekin tasavallassa, Saksassa, Unkarissa, Puolassa, Slovakiassa, Ranskassa ja Espanjassa, on tapahtunut äskettäin suuri tulvakatastrofi;

B.  ottaa huomioon, että luonnollisten ja ihmisen aiheuttamien katastrofien esiintymistiheys, vakavuus ja niistä aiheutuvat vaikeudet sekä niiden vaikutukset ovat lisääntyneet viime vuosina nopeasti koko Euroopassa;

C.  ottaa huomioon, että tulvat ovat aiheuttaneet suuria vahinkoja kaupungeille ja kunnille, infrastruktuurille, yrityksille, maataloudelle ja maaseutualueille ja että ne ovat tuhonneet luonnon- ja kulttuuriperintöä sekä aiheuttaneet kuolemia ja loukkaantumisia ja pakottaneet tuhannet ihmiset jättämään kotinsa;

D.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR) perustettiin, jotta sen avulla voitaisiin vastata suuriin kansallisiin katastrofeihin ja tarjota taloudellista apua katastrofeista kärsineille valtioille;

E.  ottaa huomioon, että katastrofien tuhoamia tai vahingoittamia alueita on ryhdyttävä jälleenrakentamaan kestävästi, jotta taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät menetykset voidaan korvata;

F.  toteaa, että Euroopan unionin valmiutta torjua kaikentyyppisiä luonnonkatastrofeja on lisättävä ja että unionin eri välineiden toimivuutta ja niiden yhteensovittamista on parannettava, jotta voidaan luoda kestävä valmius ehkäistä tuhoja;

G.  ottaa huomioon, että jotkin vuoristoalueet ja jokien varrella ja laaksoissa sijaitsevat alueet ovat menettäneet osan imeyttämiskapasiteetistaan kestämättömän metsäkadon, tehomaatalouden, näillä alueilla toteutettujen laajamittaisten infrastruktuurirakennusprojektien, kaupungistamisen ja maaperän sulkemisen seurauksena;

1.  ilmaisee myötätuntonsa ja solidaarisuutensa jäsenvaltioiden asukkaille ja katastrofin koettelemille alueille ja kunnille; ottaa huomioon tulvien vakavat taloudelliset vaikutukset ja ilmaisee kunnioituksensa ja osanottonsa uhrien perheille;

2.  antaa tunnustusta turvallisuus- ja väestönsuojeluyksikköjen sekä pelastusjoukkojen ja vapaaehtoisten väsymättömille ponnisteluille ihmishenkien pelastamiseksi ja vahinkojen vähentämiseksi katastrofien koettelemilla alueilla;

3.  arvostaa kyseisille alueille apua antaneiden jäsenvaltioiden toimia ja toteaa, että Euroopan solidaarisuus ilmenee keskinäisenä avunantona vaikeissa tilanteissa;

4.  painottaa, että maaperän huonontuminen, joka johtuu ihmisten toiminnasta, kuten epätarkoituksenmukaisista maa- ja metsätalouden käytännöistä, tai jota ihmisten toiminta pahentaa, vahingoittaa maaperän kykyä hoitaa jatkossakin erittäin tärkeää tehtäväänsä luonnonkatastrofien estämisessä;

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että suunnitellaan ja tarkistetaan kestävää maankäyttöpolitiikkaa, ekosysteemien vastaanottokykyä ja parhaita käytäntöjä ja lisätään tulvanhallinta- ja kuivatusjärjestelmien kapasiteettia;

6.  painottaa, että tehokkaan tulvien torjunnan on kohdistuttava alueiden välisiin ja rajat ylittäviin riskinhallintastrategioihin, joihin sisältyy paljon koordinointipotentiaalia ja mahdollisuuksia luoda tehostettuja yhteisiä katastrofivalmiuksia;

7.  toteaa, että Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismi auttoi jäsenvaltioita toimimaan yhteistyössä ja vähentämään hätätilanteen vaikutukset minimiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yksinkertaistamaan mekanismin aktivointia koskevat säännöt ja menettelyt;

8.  painottaa, että kyseisillä jäsenvaltioilla ja alueilla on alueellista yhteistyötä Euroopassa koskevan tavoitteen puitteissa tilaisuus nostaa riskinhallinta ensisijaiseksi investointikohteeksi seuraavalla ohjelmakaudella, josta neuvotellaan parhaillaan, ja kehottaa niitä tekemään niin;

9.  korostaa, että jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön tulvantorjuntaohjelmat kokonaisvaltaisten ja ehkäisevien strategioiden avulla; korostaa, että hätätoimet, mukaan lukien hätätilanteiden ennaltaehkäisy ja hätätilanteisiin varautuminen, edellyttävät läheisempää alueiden, kaupunkien ja paikallisyhteisöjen osallistumista ja että edellä mainittuja olisi kannustettava sisällyttämään hätätoimet strategioihinsa;

10.  kehottaa neuvostoa ja komissiota – heti kun ne ovat vastaanottaneet kaikki tarvittavat hakemukset jäsenvaltioilta – ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin, jotta EU:n solidaarisuusrahasto antaa nopeasti riittävää rahoitusta; korostaa, että tulvakatastrofista kärsineille maille on myönnettävä kiireellisesti taloudellista apua EU:n solidaarisuusrahastosta;

11.  kehottaa komissiota laatimaan uuden ja yksinkertaistetun EU:n solidaarisuusrahastoa koskevan asetuksen, jonka ansiosta komissio voisi maksaa ennakkotukea heti, kun vahinkoa kärsinyt jäsenvaltio on hakenut avustusta;

12.  korostaa, että asiaa koskevien ohjelmien mukaiset investoinnit tulvantorjuntaan edellyttävät riittäviä taloudellisia resursseja, koska ne ovat tärkeä väline, jonka avulla jäsenvaltioiden hallitukset voivat kehittää ja panna täytäntöön tulvantorjuntapolitiikkaa; korostaa, että katastrofien ehkäisemistä tukevissa investoinneissa olisi noudatettava ekosysteemiin perustuvaa linjausta;

13.  katsoo, että tulvakatastrofien seuraukset vaikuttavat kielteisesti EU:n varojen hyödyntämiseen; kehottaa soveltamaan tarvittavaa joustavuutta uudelleenohjelmoinnissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan tukea vahinkoa kärsineiden alueiden jälleenrakennusta ja sopivimpien hankkeiden valintaa;

14.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja katastrofin koettelemien alueiden alueellisille ja paikallisille viranomaisille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0003. (2) EUVL C 272 E, 13.11.2003, s. 471. (3) EUVL C 193 E, 17.8.2006, s. 322. (4) EUVL C 297 E, 7.12.2006, s. 363. (5) EUVL C 297 E, 7.12.2006, s. 369. (6) EUVL C 297 E, 7.12.2006, s. 375. (7) EUVL C 305 E, 14.12.2006, s. 240. (8) EUVL C 236 E, 12.8.2011, s. 128. (9) EUVL C 349 E, 22.12.2010, s. 88.