Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (ETA-sopimus) 19 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välisen Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 19 artiklan perusteella myönnettäviä lisäetuuksia maataloustuotteiden kaupassa koskevan kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen (kahdenvälinen sopimus)(1),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2011 vahvistamansa kannan esitykseen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välisen Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 19 artiklan perusteella myönnettäviä lisäetuuksia maataloustuotteiden kaupassa koskevan sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona(2),

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 päivätyn Norjan kauppa- ja teollisuusministerin kirjeen sisämarkkinoista ja palveluista vastaavalle komission jäsenelle sisämarkkinoiden toimenpidepaketista,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2012 pidetyn ETA:n neuvoston 38. istunnon päätelmät,

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen Norjaan vietävien maataloustuotteiden tullimaksujen huomattavasta korotuksesta (O-000048/2013 – B7-0210/2013),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että ETA-sopimuksen 19 artiklan mukaan sopimuspuolet sitoutuvat jatkamaan ponnistelujaan maatalouskaupan vapauttamiseksi asteittain;

B.  katsoo, että Euroopan talousalueesta tehty sopimus mahdollistaa Norjan yhtäläisen pääsyn sisämarkkinoille ja että sopimusosapuolet katsovat sopimuksen hyödyttävän molempia osapuolia;

C.  katsoo, että yleisesti ottaen taloudelliset ja poliittiset suhteet EU:n ja Norjan välillä ovat erinomaiset; katsoo, että osapuolten välille tuleviin erimielisyyksiin olisi puututtava vuoropuhelun avulla;

D.  katsoo, että tammikuusta 2012 voimassa ollut kahdenvälinen sopimus on uudistanut etuuskohteluun, vastavuoroisuuteen ja keskinäiseen hyötyyn perustuvan oikeudellisen kehyksen, joka koskee maataloustuotteiden, myös lihan ja maitotuotteiden, kaupassa myönnettäviä etuuksia;

E.  katsoo, että kyseisellä sopimuksella EU ja Norjan kuningaskunta ovat edistäneet keskinäisen maataloustuotteiden kaupan vapauttamista takaamalla tullivapaan markkinoille pääsyn, ottamalla käyttöön tariffikiintiöitä ja alentamalla useiden erilaisten maataloustuotteiden tuontitulleja;

F.  ottaa huomioon, että 1. tammikuuta 2013 lähtien eurooppalaiset viejät joutuvat maksamaan Norjan markkinoilla arvotulleja tietyistä juustoista 277 %, karitsanlihasta 429 % ja naudanlihasta 344 %; ottaa huomioon, että ennen tätä toimenpidettä otettiin käyttöön hydrangea-suvun kukkia (hortensia) koskeva uusi 72 prosentin tuontitulli;

G.  katsoo, että nämä toimenpiteet, vaikkakin Norjan WTO-luettelossa sallittuja, ovat kahdenvälisen sopimuksen kirjaimen ja hengen vastaisia, etenkin sen 10 artiklan, jossa todetaan: "Sopimuspuolet toteuttavat toimenpiteitä varmistaakseen, etteivät muut rajoittavat tuontitoimenpiteet vaaranna niiden toisilleen myöntämiä etuuksia";

H.  ottaa huomioon, etteivät talouskasvua, työllisyyttä ja inflaatiota kuvaavat indikaattorit osoita merkkejä siitä, että maailmanlaajuinen talous- ja rahoituskriisi vaikuttaisi millään tavoin kielteisesti Norjan talouteen;

1.  paheksuu Norjan hallituksen viimeaikaisia toimenpiteitä ja pitää niitä protektionistisina, kauppaa estävinä sekä selvästi kahdenvälisen sopimuksen kirjaimen ja hengen vastaisina;

2.  korostaa, että Norjan hallitus ehdotti näitä toimenpiteitä neuvottelematta etukäteen vastaavien EU:n edustajien kanssa, niin kuin olisi ollut asianmukaista EU:n ja Norjan välillä vallitsevien vankkojen kahdenvälisten suhteiden kannalta;

3.  kummeksuu näiden toimenpiteiden takana olevaa taloudellista logiikkaa, sillä kyseiset toimenpiteet olisivat voineet johtaa kaupan vähenemiseen, mikä olisi vahingoittanut kaikkia osapuolia, etenkin norjalaisia kuluttajia ja pitkällä aikavälillä myös norjalaisia viljelijöitä; kehottaa komissiota arvioimaan tullimaksujen korotuksen mahdollisia kielteisiä vaikutuksia EU:n viejiin ja viljelijöihin;

4.  kehottaa Norjan hallitusta ja parlamenttia perumaan kyseiset toimenpiteet;

5.  pyytää Norjan hallitusta ja komissiota panemaan merkille Islannin viimeaikaiset kunnianhimoiset toimet vapauttaa maataloustuotteiden kauppansa unionin kanssa; kehottaa Norjan hallitusta seuraamaan Islannin esimerkkiä;

6.  pyytää Norjan hallitusta hyväksymään tarkistuksen ETA-sopimuksen pöytäkirjaan 3, joka käsittelee jalostettujen maataloustuotteiden kauppaa, sen arvioimiseksi, onko edellä mainituille tuotteille määrätyt tullit katsottava kohtuullisiksi ja perustelluiksi;

7.  kehottaa komissiota jatkamaan neuvotteluja Norjan viranomaisten kanssa, jotta maataloustuotteiden tuontiin ja vientiin löydetään molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu;

8.  pyytää komissiota täsmentämään toimenpiteet, joihin se tarpeen vaatiessa aikoo ryhtyä, jos Norja kieltäytyy peruuttamasta päätöstään, erityisesti toimenpiteet työpaikkojen suojelemiseksi ja unionin maatalousalan tuotannon turvaamiseksi;

9.  kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta ehdottaa jatkotoimia siinä tapauksessa, että kyseisiä toimenpiteitä ei saada yhteistyössä peruttua;

10.  palauttaa mieliin, että Norja on nimenomaisesti sitoutunut sisämarkkinoihin, erityisesti viimeaikaisten aloitteiden, kuten sisämarkkinapakettien I ja II, yhteydessä; huomauttaa, että Norjan hallitus totesi itse, että tehokkaat sisämarkkinat luovat perustan kasvulle ja uusille työpaikoille tulevaisuudessa ja että nykyistä kriisiä ei pitäisi käyttää tekosyynä protektionistisiin ja kauppaa vääristäviin toimenpiteisiin;

11.  toivoo, että Norja on tulevaisuudessakin osa sisämarkkinoita eikä enää turvaudu sisämarkkinoita hajottaviin yksipuolisiin toimenpiteisiin;

12.  kehottaa puhemiestään välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, Norjan hallitukselle ja parlamentille sekä Euroopan talousalueen toimielimille.

(1) EUVL L 327, 9.12.2011, s. 2. (2) EUVL C 51 E, 22.2.2013, s. 168.