(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2011)0126),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 3 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7‑0093/2011),

–  ottaa huomioon Italian senaatin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A7-0253/2013),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale (10)  Tämä asetus koskee aviovarallisuussuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Se ei kata avioliiton käsitettä, joka määritellään jäsenvaltioiden kansallisissa laeissa. (10)  Tämä asetus koskee aviovarallisuussuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Se ei kata avioliiton käsitettä, joka määritellään jäsenvaltioiden kansallisissa laeissa. Tätä käsitettä käsitellään asetuksessa pikemminkin neutraalisti. Asetus ei vaikuta avioliiton käsitteen määrittelyyn jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä. Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale (11)  Asetuksen soveltamisalan olisi katettava kaikki aviovarallisuussuhteita koskevat yksityisoikeudelliset kysymykset, jotka liittyvät puolisoiden omaisuuden hoitoon ja aviovarallisuussuhteiden purkautumiseen puolisoiden erotessa tai toisen puolison kuollessa. (11)  Asetuksen soveltamisalan olisi katettava kaikki aviovarallisuussuhteita koskevat yksityisoikeudelliset kysymykset, jotka liittyvät puolisoiden omaisuuden hoitoon ja aviovarallisuussuhteiden purkautumiseen puolisoiden ottaessa asumus- tai avioeron tai toisen puolison kuollessa. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 johdanto-osan 9 kappaletta.) Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 a kappale (uusi) (11 a) Tätä asetusta ei kuitenkaan pitäisi soveltaa sellaisiin yksityisoikeuden aloihin, jotka eivät liity aviovarallisuussuhteisiin. Selkeyden vuoksi tietyt kysymykset, joiden voitaisiin katsoa liittyvän aviovarallisuussuhteita koskeviin asioihin, olisi siksi nimenomaisesti suljettava tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 johdanto-osan 11 kappaletta.) Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale (12)  Koska puolisoiden elatusvelvollisuuksista säädetään jo toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18 päivänä joulukuuta 2008 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 4/2009, ne olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, aivan kuten lahjoitusten pätevyyttä ja vaikutuksia koskevat kysymykset, joista säädetään sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 593/2008 (Rooma I). (12)  Puolisoiden elatusvelvollisuus, josta säädetään jo toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18 päivänä joulukuuta 2008 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 4/2009, olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, aivan kuten perimystä koskevat kysymykset, joista säädetään toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta 4 päivänä heinäkuuta 2012 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 650/20121. ______________ 1 EUVL L 201, 27.7.2012, s. 107. Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale (13)  Tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi lisäksi jätettävä jäsenvaltioiden kansallisissa laeissa mahdollisesti esiintyvien esineoikeuksien luonnetta ja tällaisten oikeuksien julkivarmistamista koskevat kysymykset, jotka eivät kuulu myöskään [toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten ja virallisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston] asetuksen (EU) N:o …/… soveltamisalaan. Sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jossa toisella tai kummallakin puolisolla on omaisuutta, voivat toteuttaa esineoikeudellisia toimenpiteitä, jotka liittyvät erityisesti omaisuutta koskevan omistusoikeuden siirtymisen merkitsemiseen rekistereihin, jos kyseisen jäsenvaltion laissa tätä edellytetään. (13)  Tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi lisäksi jätettävä joidenkin jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä tunnetut määrältään rajoitetut esineoikeuksia (numerus clausus) koskevat kysymykset, jotka eivät kuulu myöskään asetuksen (EU) N:o 650/2012 soveltamisalaan. Jäsenvaltiolta ei olisi edellytettävä, että se tunnustaa kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevaa omaisuutta koskevan esineoikeuden, jos kyseistä esineoikeutta ei tunneta sen oikeudessa. (Tarkistus vastaa osin asetuksen (EU) N:o 650/2012 johdanto-osan 15 kappaletta.) Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a) Jotta edunsaajat kuitenkin voisivat nauttia heille esimerkiksi aviovarallisuussuhteiden päättymisen kautta syntyneistä tai siirretyistä oikeuksista toisessa jäsenvaltiossa, tässä asetuksessa olisi säädettävä tuntemattoman esineoikeuden muuntamisesta esineoikeudeksi, joka lähinnä vastaa sitä kyseisen toisen jäsenvaltion lainsäädännössä. Muuntamisessa olisi otettava huomioon kyseisellä esineoikeudella tavoitellut päämäärät ja edut sekä sen vaikutukset. Lähinnä vastaavan kansallisen esineoikeuden määrittelyä varten voidaan ottaa yhteyttä sen valtion viranomaisiin tai toimivaltaisiin henkilöihin, jonka lakia aviovarallisuussuhteisiin sovelletaan, lisätietojen saamiseksi oikeuden luonteesta ja vaikutuksista. Tätä varten voidaan käyttää siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellisen yhteistyön nykyisiä verkostoja ja muita käytettävissä olevia toisen valtion lain ymmärtämistä helpottavia keinoja. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 johdanto-osan 16 kappaletta.) Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 b kappale (uusi) (13 b) Kiinteään tai irtaimeen omaisuuteen liittyvän oikeuden rekisteriin kirjaamisen edellytykset olisi suljettava tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Näin ollen sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa rekisteriä pidetään, (kiinteän omaisuuden osalta omaisuuden sijaintipaikan laissa (lex rei sitae)) olisi määritettävä, millaisin oikeudellisin edellytyksin ja miten kirjaaminen on suoritettava ja mitkä viranomaiset, kuten kiinteistörekisterit tai notaarit, ovat vastuussa sen tarkistamisesta, että kaikki edellytykset täyttyvät ja että perusteeksi esitetyt tai laaditut asiakirjat ovat riittäviä tai sisältävät tarvittavat tiedot. (Tarkistus vastaa osin asetuksen (EU) N:o 650/2012 johdanto-osan 18 kappaletta.) Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 c kappale (uusi) (13 c) Oikeuden rekisteriin kirjaamisen vaikutukset olisi samoin jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa rekisteriä pidetään, olisi näin ollen määritettävä, onko rekisteröinnillä esimerkiksi oikeuden olemassaolon toteava vai oikeuden luova vaikutus. Jos esimerkiksi oikeuden hankkiminen kiinteään omaisuuteen on rekisterien kaikkia koskevan vaikutuksen varmistamiseksi tai oikeustoimien suojaamiseksi kirjattava rekisteriin sen jäsenvaltion oikeuden mukaan, jossa rekisteriä pidetään, hankinta-ajankohtaan olisi sovellettava kyseisen jäsenvaltion lakia. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 johdanto-osan 19 kappaletta.) Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 d kappale (uusi) (13 d) 'Aviovarallisuussuhteiden' käsitteen, joka määrittää tämän asetuksen soveltamisalan, olisi katettava kaikki säännöt, jotka koskevat avioliiton seurauksena syntyneitä ja sen päättämisen jälkeen vallitsevia omistussuhteita puolisoiden välillä sekä heidän suhteissaan kolmansiin. Se kattaa sovellettavan oikeuden sitovien säännösten lisäksi myös mahdolliset valinnaiset säännökset, joista puolisot voivat sopia sovellettavan oikeuden mukaisesti. Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 e kappale (uusi) (13 e) Kuten asetuksessa (EU) N:o 650/2012, myös tässä asetuksessa olisi noudatettava jäsenvaltioissa sovellettavia eri järjestelmiä aviovarallisuussuhteita koskevien asioiden käsittelemiseksi Sen vuoksi tätä asetusta sovellettaessa 'tuomioistuin' olisi ymmärrettävä laajasti eli niin, että se kattaa paitsi oikeudellisia tehtäviä hoitavat tuomioistuimet sanan varsinaisessa merkityksessä myös notaarit tai rekisteriviranomaiset, jotka joissakin jäsenvaltioissa hoitavat varallisuussuhteisiin liittyvissä asioissa tuomioistuimen tavoin tiettyjä lainkäyttötehtäviä, sekä notaarit ja oikeusalan toimijat, jotka joissakin jäsenvaltioissa hoitavat lainkäyttötehtäviä tietyssä aviovarallisuussuhteisiin liittyvässä asiassa tuomioistuimen antaman valtuutuksen nojalla. Tässä asetuksessa säädettyjen toimivaltasääntöjen olisi sidottava kaikkia tässä asetuksessa määriteltyjä tuomioistuimia. Vastaavasti 'tuomioistuimen' ei olisi katettava jäsenvaltion oikeusviranomaisiin kuulumattomia viranomaisia, joilla on kansallisen lainsäädännön mukaan valtuudet käsitellä varallisuussuhteisiin liittyviä asioita, kuten useimmissa jäsenvaltioissa notaareja, jos he eivät hoida oikeudellisia tehtäviä, kuten asia yleensä on. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 johdanto-osan 20 kappaletta.) Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale (14)  Jotta voidaan ottaa huomioon parien lisääntynyt liikkuvuus yhteiselämän aikana sekä edistää hyvää oikeudenkäyttöä, tämän asetuksen toimivaltasääntöjen mukaan olisi toimivalta aviovarallisuussuhteita, myös aviovarallisuussuhteiden purkautumista, koskevissa asioissa, jotka liittyvät avio- tai asumuseroon tai avioliiton pätemättömäksi julistamiseen, annettava niille jäsenvaltion tuomioistuimille, joilla on tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 nojalla toimivalta käsitellä itse avio- tai asumuseroa tai avioliiton pätemättömäksi julistamista. (14)  Jotta voidaan ottaa huomioon parien lisääntynyt liikkuvuus yhteiselämän aikana sekä edistää hyvää oikeudenkäyttöä, tämän asetuksen toimivaltasääntöjen mukaan olisi toimivalta aviovarallisuussuhteita, myös aviovarallisuussuhteiden purkautumista, koskevissa asioissa, jotka liittyvät avio- tai asumuseroon tai avioliiton pätemättömäksi julistamiseen, annettava niille jäsenvaltion tuomioistuimille, joilla on tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 nojalla toimivalta käsitellä itse avio- tai asumuseroa tai avioliiton pätemättömäksi julistamista, kun puolisot ovat nimenomaisesti tai muulla tavoin tunnustaneet asianomaisten tuomioistuinten toimivallan. Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale (16)  Jos aviovarallisuussuhteita koskevat kysymykset eivät liity avio- tai asumuseroon tai avioliiton pätemättömäksi julistamiseen eivätkä toisen puolison kuolemaan, puolisot voivat päättää antaa asian sen jäsenvaltion tuomioistuinten käsiteltäväksi, jonka lain he ovat valinneet sovellettavaksi aviovarallisuussuhteisiinsa. Puolisot voivat sopia asiasta keskenään milloin tahansa, myös kesken menettelyn. (16)  Jos aviovarallisuussuhteita koskevat kysymykset eivät liity avio- tai asumuseroon tai avioliiton pätemättömäksi julistamiseen eivätkä toisen puolison kuolemaan, puolisot voivat päättää antaa asian sen jäsenvaltion tuomioistuinten käsiteltäväksi, jonka lain he ovat valinneet sovellettavaksi aviovarallisuussuhteisiinsa. Tämä edellyttää, että puolisot sopivat asiasta keskenään viimeistään ennen asian panemista vireille tuomioistuimessa ja sen jälkeen tuomioistuimen valtion oikeuden mukaisesti. Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale (17)  Tämän asetuksen nojalla olisi voitava säilyttää jäsenvaltion tuomioistuinten alueellinen toimivalta käsitellä kysymyksiä, jotka koskevat muita kuin parin eroon tai toisen puolison kuolemaan liittyviä aviovarallisuussuhteita. Lisäksi asetuksessa olisi säädettävä varatoimivallasta (forum necessitatis), jotta voidaan estää tilanteet, joissa oikeussuoja on evätty. (17)  Tämän asetuksen nojalla olisi voitava säilyttää jäsenvaltion tuomioistuinten alueellinen toimivalta käsitellä kysymyksiä, jotka koskevat muita kuin parin eroon tai toisen puolison kuolemaan liittyviä aviovarallisuussuhteita sellaisten tärkeysjärjestyksessä lueteltujen liittymäperusteiden mukaisesti, joiden avulla varmistetaan, että puolisoiden ja sen jäsenvaltion välillä, jonka tuomioistuin on asiassa toimivaltainen, on läheinen yhteys. Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 a kappale (uusi) (17 a) Erityisesti niiden tilanteiden varalta, joissa oikeussuoja on evätty, tässä asetuksessa olisi säädettävä varatoimivallan (forum necessitatis) käyttämisestä niin, että jäsenvaltion tuomioistuimelle annetaan poikkeustapauksissa mahdollisuus ratkaista aviovarallisuussuhteisiin liittyvä asia, joka on läheisessä yhteydessä kolmanteen valtioon. Tällainen poikkeustapaus voi syntyä, kun menettely osoittautuu mahdottomaksi asianomaisessa kolmannessa valtiossa esimerkiksi sisällissodan vuoksi, tai kun ei kohtuudella voida odottaa edunsaajan aloittavan tai käyvän läpi menettelyä kyseisessä valtiossa. Varatoimivaltaa voidaan kuitenkin käyttää ainoastaan, jos asialla on riittävä liittymä siihen jäsenvaltioon, jonka tuomioistuimessa asia pannaan vireille. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 johdanto-osan 31 kappaletta.) Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale (21)  Jotta voidaan taata ennakoitavuus ja oikeusvarmuus sekä ottaa huomioon parin todellinen tilanne, asetuksessa olisi säädettävä yhdenmukaisista lainvalintasäännöistä, joiden nojalla voidaan määrittää perättäin sovellettavien liittymäperusteiden avulla puolisoiden kaikkeen omaisuuteen sovellettava laki niitä tapauksia varten, joissa puolisot eivät ole valinneet sovellettavaa lakia. Ensimmäiseksi perusteeksi olisi asetettava puolisoiden ensimmäinen yhteinen asuinpaikka avioitumisen jälkeen. Sitä seuraisi puolisoiden yhteinen kansalaisuus avioitumishetkellä. Jos kumpikaan näistä perusteista ei täyty eli jos puolisoilla ei ole vielä ollut ensimmäistä yhteistä asuinpaikkaa ja kummallakin puolisolla on avioitumishetkellä sama kaksoiskansalaisuus, olisi sovellettava sen valtion lakia, johon puolisoilla on avioitumishetkellä ollut läheisimmät yhteydet ottaen huomioon kaikki olosuhteet ja erityisesti avioliiton solmimispaikka. (21)  Jotta voidaan taata ennakoitavuus ja oikeusvarmuus sekä ottaa huomioon parin todellinen tilanne, asetuksessa olisi säädettävä yhdenmukaisista lainvalintasäännöistä, joiden nojalla voidaan määrittää perättäin sovellettavien liittymäperusteiden avulla puolisoiden kaikkeen omaisuuteen sovellettava laki niitä tapauksia varten, joissa puolisot eivät ole valinneet sovellettavaa lakia. Ensimmäiseksi perusteeksi olisi asetettava puolisoiden asuinpaikka avioitumishetkellä tai ensimmäinen yhteinen asuinpaikka avioitumisen jälkeen. Sitä seuraisi puolisoiden yhteinen kansalaisuus avioitumishetkellä. Jos kumpikaan näistä perusteista ei täyty eli jos puolisoilla ei ole vielä ollut ensimmäistä yhteistä asuinpaikkaa ja kummallakin puolisolla on avioitumishetkellä sama kaksoiskansalaisuus, olisi sovellettava sen valtion lakia, johon puolisoilla on avioitumishetkellä ollut läheisimmät yhteydet ottaen huomioon kaikki olosuhteet. Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 a kappale (uusi) (22 a) Kun tätä asetusta sovelletaan eli kun perusteena käytetään sen mukaisesti valtion lainsäädännön mukaan kansalaisuutta, kysymys siitä, miten useamman samanaikaisen kansalaisuuden tapauksessa menetellään ja katsotaanko henkilön olevan sellaisen valtion kansalainen, ratkaistaan valtion sisäisen lainsäädännön mukaisesti tarvittaessa myös kansainvälisiä sopimuksia soveltaen. Samalla sovelletaan rajoituksitta Euroopan unionin yleisiä periaatteita. Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 kappale (24)  Ottaen huomioon aviovarallisuussuhteisiin sovellettavan lain valinnan merkitys, tässä asetuksessa olisi säädettävä eräistä takuista, joilla varmistetaan, että puolisot tai tulevat puolisot ovat tietoisia valintansa seurauksista. Lainvalintaa koskevassa sopimuksessa olisi noudatettava avioehtoa koskevia muotovaatimuksia, joista säädetään joko valitun valtion laissa tai sen valtion laissa, jossa asiakirja on laadittu. Vähimmäisvaatimuksena olisi oltava, että lainvalintaa koskeva sopimus tehdään kirjallisesti ja kumpikin puoliso päivää ja allekirjoittaa sen. Lisäksi on noudatettava joko valitun valtion laissa tai sen valtion laissa mahdollisesti säädettyjä muita muotovaatimuksia, jossa asiakirja laaditaan. Nämä muodollisuudet voivat koskea avioehtosopimusten pätevyyttä, julkaisemista tai rekisteröintiä. (24)  Ottaen huomioon aviovarallisuussuhteisiin sovellettavan lain valinnan merkitys, tässä asetuksessa olisi säädettävä eräistä takuista, joilla varmistetaan, että puolisot tai tulevat puolisot ovat tietoisia valintansa seurauksista. Sopimus on ainakin tehtävä kirjallisesti ja päivättävä, ja kummankin puolison on allekirjoitettava se. Sovellettavan lain valinta tapahtuu tällöin aviovarallisuussuhteisiin sovellettavan oikeuden mukaisessa muodossa tai sen valtion oikeuden mukaisesti, jossa sopimus on tehty. Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 a kappale (uusi) (24 a) Jotta voitaisiin ottaa huomioon tietyt jäsenvaltioiden oikeusnormit, kuten yhteisenä kotina käytetyn asunnon suoja sekä käyttöoikeuden sääntely puolisoiden välisessä suhteessa, asetus ei saisi estää pakottavien säännösten soveltamista asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa, vaan sen pitäisi sallia, että jäsenvaltio ei sovella ulkomaista lainsäädäntöä vaan omaa lainsäädäntöään. Pakottavilla säännöksillä tarkoitetaan tässä yhteydessä pakottavia määräyksiä, joiden noudattamisen jäsenvaltio katsoo tarpeelliseksi yleisen etunsa ja erityisesti poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen järjestyksensä ylläpitämisen vuoksi. Näin ollen jäsenvaltion, jossa puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto sijaitsee, olisi voitava tätä suojatakseen soveltaa omia säännöksiään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevien oikeusvarmuutta koskevien säännösten soveltamista, joiden ensisijaisuus varmistetaan 35 artiklan avulla. Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 kappale (27)  Koska jäsenvaltioissa tehtyjen päätösten vastavuoroinen tunnustaminen on yksi tämän asetuksen tavoitteista, asetuksessa olisi säädettävä asetukseen (EY) N:o 44/2001 perustuvista päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevista säännöksistä, jotka on tarvittaessa mukautettu vastaamaan tämän asetuksen soveltamisalan erityisvaatimuksia. (27)  Koska jäsenvaltioissa tehtyjen aviovarallisuussuhteita koskevien päätösten vastavuoroinen tunnustaminen on yksi tämän asetuksen tavoitteista, asetuksessa olisi säädettävä päätösten tunnustamista, täytäntöönpanokelpoisuutta ja täytäntöönpanoa koskevista säännöksistä, jotka vastaavat yksityisoikeuden alan oikeudellista yhteistyötä koskevia unionin muita oikeudellisia välineitä. Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 kappale (28)  Jotta voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioissa käytössä olevat erilaiset tavat ratkaista aviovarallisuussuhteisiin liittyviä kysymyksiä, olisi tässä asetuksessa varmistettava virallisten asiakirjojen tunnustaminen ja täytäntöönpano. Virallisia asiakirjoja ei voida tunnustamisen osalta kuitenkaan rinnastaa tuomioistuinten päätöksiin. Virallisten asiakirjojen tunnustaminen merkitsee sitä, että asiakirjoilla on sisältönsä puolesta sama todistusvoima ja samat vaikutukset kuin kyseisillä asiakirjoilla on niiden alkuperäjäsenvaltiossa ja että asiakirjojen oletetaan olevan päteviä, ellei toisin osoiteta. (28)  Jotta voidaan ottaa huomioon erilaiset järjestelmät aviovarallisuussuhteita koskevien tapausten käsittelemiseksi jäsenvaltioissa, tässä asetuksessa olisi varmistettava virallisten asiakirjojen hyväksyminen ja täytäntöönpanokelpoisuus aviovarallisuussuhteita koskevissa asioissa kaikissa jäsenvaltioissa. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 johdanto-osan 60 kappaletta.) Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 a kappale (uusi) (28 a) Tässä asetuksessa olisi näin ollen oltava erityisesti asetukseen (EU) N:o 650/2012 perustuvia säännöksiä, jotka koskevat tuomioistuinten päätösten tunnustamista, täytäntöönpanokelpoisuutta ja täytäntöönpanoa sekä julkisten asiakirjojen hyväksymistä ja täytäntöönpanokelpoisuutta sekä tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen täytäntöönpanokelpoisuutta. Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 kappale (29)  Vaikka aviovarallisuussuhteisiin sovellettavaa lakia olisi sovellettava puolison ja kolmannen välisiin oikeussuhteisiin, olisi tämän lain soveltamisehdoista kuitenkin aiheellista säätää sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa puolisolla tai kolmannella on asuinpaikka, jotta varmistetaan kolmannen suojelu. Kyseisen jäsenvaltion laissa voidaan säätää, että puoliso voi vedota aviovarallisuussuhteisiin sovellettavaan lakiin kolmatta vastaan vain silloin kun jäsenvaltion laissa säädetyt rekisteröintiä tai julkaisemista koskevat vaatimukset on täytetty, paitsi jos kolmas on ollut tai hänen on täytynyt olla tietoinen aviovarallisuussuhteisiin sovellettavasta laista. (29)  Puolison ja kolmannen välisiin oikeussuhteisiin olisi tämän asetuksen mukaisesti sovellettava aviovarallisuussuhteisiin sovellettavaa lakia. Kolmannen suojelun varmistamiseksi toisen puolison ja kolmannen välisessä oikeussuhteessa kumpikaan puolisoista ei voisi vedota tähän lakiin, jos oikeussuhteessa kolmanteen olevan puolison sekä kolmannen asuinpaikka on samassa valtiossa, joka ei ole se valtio, jonka oikeutta sovelletaan aviovarallisuussuhteisiin. Tähän olisi sovellettava poikkeusta, kun kolmas ei nauti suojelua eli kun sovellettava oikeus on ollut tai sen on pitänyt olla kolmannen tiedossa tai kun noudatetaan valtiossa voimassa olevia rekisteröintiä tai julkivarmistamista koskevia vaatimuksia. Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 a kappale (uusi) (30 a) Jotta voidaan varmistaa yhtäläiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi, komissiolle olisi annettava sellaisten todistusten ja lomakkeiden laatimista ja myöhempää muuttamista koskeva täytäntöönpanovalta, jotka koskevat päätösten, tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen sekä julkisten asiakirjojen julistamista täytäntöönpanokelpoisiksi. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 182/20111. _____________ 1 EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 johdanto-osan 78 kappaletta.) Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 b kappale (uusi) (30 b) Tässä asetuksessa tarkoitettujen todistusten ja lomakkeiden laatimista ja myöhempää muuttamista koskevien täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi sovellettava neuvoa-antavaa menettelyä asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 johdanto-osan 79 kappaletta.) Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 32 kappale (32)  Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet ja erityisesti sen 7, 9, 17, 21 ja 47 artikla, joissa vahvistetaan yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen, oikeus solmia avioliito ja perustaa perhe kansallisen lain mukaisesti sekä omistusoikeus, kielletään kaikenlainen syrjintä ja vahvistetaan oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja tuomioistuimeen. Jäsenvaltioiden tuomioistuinten olisi sovellettava tätä asetusta näitä oikeuksia ja periaatteita kunnioittaen. (32)  Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet ja erityisesti sen 7, 9, 17, 20, 21, 23 ja 47 artikla, joissa vahvistetaan yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen, oikeus solmia avioliito ja perustaa perhe kansallisen lain mukaisesti sekä omistusoikeus, yhdenvertaisuus lain edessä, kielletään kaikenlainen syrjintä ja vahvistetaan oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja tuomioistuimeen. Jäsenvaltioiden tuomioistuinten olisi sovellettava tätä asetusta näitä oikeuksia ja periaatteita kunnioittaen. (Tarkistus vastaa osin asetuksen (EU) N:o 650/2012 johdanto-osan 81 kappaletta.) Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 3 kohta – a alakohta a)  puolisoiden oikeustoimikelpoisuus, a)  puolisoiden yleinen oikeustoimikelpoisuus, Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 3 kohta – a a alakohta (uusi) a a) avioliiton olemassaolo, pätevyys tai tunnustaminen, Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 3 kohta – c alakohta c)  puolisoiden väliset lahjat, Poistetaan. Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 3 kohta – d alakohta d)  lesken perintöoikeus, d)  lesken perimykseen liittyvät kysymykset, Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 3 kohta – e alakohta e)  puolisoiden keskinäiset yhtiöt, e)  kysymykset, jotka liittyvät yhtiöitä tai muita yhteisöjä tai yhteenliittymiä koskevaan lakiin, (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 1 artiklan h kohtaa.) Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 3 kohta – f alakohta f)  omaisuutta koskevien esineoikeuksien luonne ja tällaisten oikeuksien julkivarmistaminen. f)  esineoikeuksien luonne, (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 1 artiklan k kohtaa.) Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 3 kohta – f a alakohta (uusi) f a) kiinteään tai irtaimeen omaisuuteen liittyvien oikeuksien kirjaaminen rekisteriin, kirjaamisen oikeudelliset edellytykset mukaan luettuina, ja tällaisten oikeuksien rekisteriin kirjaamisen tai kirjaamatta jättämisen vaikutukset ja (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 1 artiklan l kohtaa.) Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 3 kohta – f b alakohta (uusi) f b) kysymykset, jotka koskevat oikeutta siirtää tai tarkistaa avioliiton aikana kertyneitä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkeoikeuksia puolisoiden tai entisten puolisoiden välillä avioerotilanteessa. Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  'aviovarallisuussuhteilla' kaikkia niitä sääntöjä, jotka koskevat omistussuhteita puolisoiden välillä sekä suhteessa kolmansiin; a)  'aviovarallisuussuhteilla' kaikkia niitä sääntöjä, joita sovelletaan avioliiton seurauksena syntyneisiin omistussuhteisiin puolisoiden välillä sekä suhteessa kolmansiin; Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  'avioehtosopimuksella' sopimusta, jolla puolisot järjestävät keskinäiset omistussuhteensa sekä omistussuhteet suhteessa kolmansiin; b)  'avioehtosopimuksella' sopimusta, jolla puolisot tai tulevat puolisot järjestävät keskinäiset avio-omistussuhteensa; Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – c alakohta – johdantokappale c)  'virallisella asiakirjalla' asiakirjaa, joka on alkuperäjäsenvaltiossa virallisesti laadittu tai rekisteröity virallisena asiakirjana ja c)  'virallisella asiakirjalla' omaisuusasioita koskevaa asiakirjaa, joka on virallisesti laadittu tai rekisteröity virallisena asiakirjana jäsenvaltiossa ja (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 3 artiklan 1 kohdan i alakohtaa.) Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta d)  'päätöksellä' aviovarallisuussuhteita koskevaa jäsenvaltion tuomioistuimen päätöstä riippumatta siitä, kutsutaanko päätöstä tuomioistuinratkaisuksi, tuomioksi, määräykseksi, täytäntöönpanomääräykseksi tai joksikin muuksi, samoin kuin oikeudenkäyntikuluja koskevaa tuomioistuimen virkamiehen päätöstä; d)  'päätöksellä' aviovarallisuussuhteita koskevaa jäsenvaltion tuomioistuimen päätöstä riippumatta siitä, miksi päätöstä kutsutaan, samoin kuin oikeudenkäyntikuluja koskevaa tuomioistuimen virkamiehen päätöstä; (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 3 artiklan 1 kohdan g alakohtaa.) Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – e alakohta e)  'alkuperäjäsenvaltiolla' jäsenvaltiota, jossa päätös tai avioehtosopimus on tehty, virallinen asiakirja on laadittu tai tuomioistuinsovinto on tehty tai jossa yhteisen omaisuuden jakamista koskeva tai muu asiakirja on laadittu lainkäyttöelimen tai sen valtuuttaman tai nimeämän tahon toimesta tai luona; e)  'alkuperäjäsenvaltiolla' jäsenvaltiota, jossa päätös on tehty, jossa virallinen asiakirja on vahvistettu tai jonka tuomioistuimessa sovinto on tehty; (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 3 artiklan 1 kohdan e alakohtaa.) Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – f alakohta f)  'pyynnön vastaanottavalla jäsenvaltiolla' jäsenvaltiota, jossa pyydetään tunnustamaan ja/tai panemaan täytäntöön päätös, avioehtosopimus, virallinen asiakirja, tuomioistuimessa tehty sovinto tai lainkäyttöelimen tai sen valtuuttaman tai nimeämän tahon toimesta tai luona laadittu yhteisen omaisuuden jakamista koskeva tai muu asiakirja; f)  ‘täytäntöönpanojäsenvaltiolla' jäsenvaltiota, jossa päätöksen, tuomioistuimessa tehdyn sovinnon tai virallisen asiakirjan täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista tai täytäntöönpanoa pyydetään; (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 3 artiklan 1 kohdan f alakohtaa.) Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – g alakohta g)  'tuomioistuimella' jäsenvaltioiden toimivaltaisia lainkäyttöelimiä, jotka käyttävät tuomiovaltaa aviovarallisuussuhteita koskevissa asioissa, sekä muita viranomaisia tai henkilöitä, jotka jäsenvaltioiden lainkäyttöelimet ovat valtuuttaneet tai nimenneet hoitamaan tässä asetuksessa tarkoitettuja tuomiovaltaan liittyviä tehtäviä; Poistetaan. Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a. Tässä asetuksessa 'tuomioistuimella' tarkoitetaan oikeusviranomaisia ja kaikkia muita viranomaisia ja oikeusalan ammattilaisia, jotka ovat toimivaltaisia aviovarallisuussuhteita koskevissa asioissa ja hoitavat oikeudellisia tehtäviä tai jotka toimivat oikeusviranomaisen antaman valtuutuksen nojalla tai oikeusviranomaisen valvonnassa, edellyttäen että nämä muut viranomaiset ja oikeusalan ammattilaiset pystyvät antamaan takeita puolueettomuudestaan ja asianosaisten oikeudesta tulla kuulluksi ja että niiden toimintajäsenvaltionsa lainsäädännön mukaisesti tekemät päätökset täyttävät seuraavat edellytykset: a)  päätökseen voi hakea muutosta tai pyytää sen uudelleen tarkastelua oikeusviranomaisessa, ja b)  päätöksellä on sama oikeusvoima ja vaikutus kuin samaa asiaa koskevalla oikeusviranomaisen päätöksellä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut muut viranomaiset ja oikeusalan toimijat 37 a artiklan mukaisesti. (Tämä säännös vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 3 artiklan 2 kohtaa.) Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi -3 artikla (uusi) -3 artikla Aviovarallisuussuhteita koskeva toimivalta jäsenvaltioissa Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden sisäiseen toimivaltaan aviovarallisuussuhteisiin liittyvissä asioissa. Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi 3 artikla Jäsenvaltion tuomioistuimilla, joissa on pantu vireille toisen puolison perintöasiaa koskeva kanne [toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten ja virallisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston] asetuksen (EU) N:o .../… nojalla, on toimivalta myös kanteeseen liittyvissä aviovarallisuussuhteita koskevissa kysymyksissä. Jäsenvaltion tuomioistuimilla, joissa on pantu vireille toisen puolison perimystä koskeva kanne asetuksen (EU) N:o 650/2012 nojalla, on toimivalta myös perintöasiaan liittyvissä aviovarallisuussuhteita koskevissa kysymyksissä. Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi 4 artikla Jäsenvaltion tuomioistuimilla, joille on osoitettu avio- tai asumuseroa tai avioliiton pätemättömäksi julistamista koskeva hakemus asetuksen (EY) N:o 2201/2003 mukaisesti, on myös toimivalta päättää hakemukseen liittyvistä aviovarallisuussuhteista, jos puolisot ovat sopineet asiasta. Jäsenvaltion tuomioistuimilla, joille on osoitettu avio- tai asumuseroa tai avioliiton pätemättömäksi julistamista koskeva hakemus asetuksen (EY) N:o 2201/2003 mukaisesti, on myös toimivalta päättää hakemukseen liittyvistä aviovarallisuussuhteista, jos puolisot ovat nimenomaisesti hyväksyneet kyseisten tuomioistuinten toimivallan tai tunnustaneet sen muulla yksiselitteisellä tavalla. Puolisot voivat sopia asiasta milloin tahansa, myös kesken menettelyn. Jos asiasta sovitaan ennen menettelyä, on sopimus laadittava kirjallisena ja kummankin osapuolen on päivättävä ja allekirjoitettava se. Jos puolisot eivät ole sopineet asiasta, toimivalta määräytyy 5 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen mukaisesti. Jos 1 kohdassa tarkoitetun tuomioistuimen toimivaltaa ei ole tunnustettu, toimivalta määräytyy 5 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen mukaisesti. Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi 4 a artikla (uusi) 4 a artikla Oikeuspaikkasopimus 1.  Puolisot voivat sopia, että heidän aviovarallisuussuhteitaan koskevissa asioissa toimivaltaisia ovat sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jonka lain he ovat valinneet sovellettavaksi aviovarallisuussuhteisiinsa. Tämä toimivalta on yksinomainen. Tämän rajoittamatta 3 alakohdan soveltamista sopimus oikeuspaikan valinnasta voidaan tehdä ja sitä voidaan muuttaa milloin tahansa ennen asian panemista vireille tuomioistuimessa. Jos tuomioistuinvaltion laissa niin säädetään, puolisot voivat valita oikeuspaikan myös asian vireillepanon jälkeen. Siinä tapauksessa nimeäminen on kirjattava tuomioistuimessa tuomioistuinvaltion lain mukaisesti. Jos sopimus tehdään ennen menettelyä, on se laadittava kirjallisena ja päivättävä ja puolisoiden on allekirjoitettava se. Kirjallisena pidetään myös kaikkea sähköisin keinoin tapahtunutta viestintää, josta jää pysyvä tallenne sopimuksesta. 2.  Jos oikeuspaikkaa ei ole valittu, puolisot voivat myös sopia, että toimivaltaisia ovat sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jonka lakia aviovarallisuussuhteisiin sovelletaan 17 artiklan mukaisesti. Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi 4 b artikla (uusi) 4 b artikla Vastaajan saapuville tuloon perustuva toimivalta 1.  Sen toimivallan lisäksi, joka tuomioistuimella on tämän asetuksen muiden säännösten nojalla, toimivaltainen on sen jäsenvaltion tuomioistuin, jonka lakia on päätetty 16 artiklan mukaisesti soveltaa tai jonka laki on 17 artiklan nojalla sovellettavissa ja jossa vastaaja vastaa haasteeseen. Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos vastaaja on vastannut kiistääkseen toimivallan tai jos toinen tuomioistuin on toimivaltainen 3, 4 tai 4 a artiklan nojalla. 2.  Ennen kuin tuomioistuin julistautuu toimivaltaiseksi 1 kohdan nojalla, se varmistaa, että vastaajalle ilmoitetaan hänen oikeudestaan kiistää tuomioistuimen toimivalta ja vastaamisen tai vastaamatta jättämisen seurauksista. Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi 5 artikla 1.   Lukuun ottamatta 3 ja 4 artiklassa mainittuja tapauksia aviovarallisuussuhteita koskevassa menettelyssä toimivaltaisia ovat sen jäsenvaltion tuomioistuimet, Jos millään tuomioistuimella ei ole 3, 4 tai 4 a artiklan nojalla toimivaltaa, puolisoiden aviovarallisuussuhdeasiaa koskevassa menettelyssä toimivaltaisia ovat sen jäsenvaltion tuomioistuimet, a)  jossa puolisoilla on yhteinen asuinpaikka, tai a)  jonka alueella puolisoiden asuinpaikka on ajankohtana, jona asia pannaan tuomioistuimessa vireille tai, b)  jossa puolisoilla oli viimeinen yhteinen asuinpaikka, jos jompikumpi asuu siellä edelleen, tai b)  jonka alueella puolisoiden viimeinen asuinpaikka oli, jos toinen puolisoista asuu siellä edelleen ajankohtana, jona asia pannaan tuomioistuimessa vireille, tai, c)  jossa vastaajalla on asuinpaikka, tai c)  jonka alueella vastaajan asuinpaikka on ajankohtana, jona asia pannaan tuomioistuimessa vireille, tai d)  jonka kansalaisia molemmat puolisot ovat tai, jos kyseessä on Yhdistynyt kuningaskunta tai Irlanti, jossa on kummankin puolison kotipaikka. d)  jonka kansalaisia molemmat puolisot ovat ajankohtana, jona asia pannaan tuomioistuimessa vireille, tai, jos kyseessä on Yhdistynyt kuningaskunta tai Irlanti, jossa on kummankin osapuolen kotipaikka, tai, 2.  Osapuolet voivat myös sopia, että aviovarallisuussuhteita koskevissa kysymyksissä toimivaltaisia ovat sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jonka laki on valittu sovellettavaksi aviovarallisuussuhteisiin 16 ja 18 artiklan mukaisesti. d a) jonka kansalainen vastaaja on tai, jos kyseessä on Yhdistynyt kuningaskunta tai Irlanti, jossa on vastaajan kotipaikka. Puolisot voivat sopia asiasta milloin tahansa, myös kesken menettelyn. Jos asiasta sovitaan ennen menettelyä, on sopimus laadittava kirjallisena ja kummankin osapuolen on päivättävä ja allekirjoitettava se. (2 kohdan osalta ks. 4 a artiklaa (uusi) koskeva tarkistus; tekstiä on muutettu;) Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi 6 artikla Jos millään tuomioistuimella ei ole 3, 4 tai 5 artiklan nojalla toimivaltaa, sen jäsenvaltion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia, jonka alueella toisella tai kummallakin puolisolla on omaisuutta. Tällöin tuomioistuimen toimivalta koskee pelkästään kyseistä omaisuutta. Jos millään jäsenvaltion tuomioistuimella ei ole 3, 4, 4 a tai 5 artiklan nojalla toimivaltaa, sen jäsenvaltion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia, jonka alueella toisella tai kummallakin puolisolla on kiinteää omaisuutta tai rekisteröityä omaisuutta. Tällöin tuomioistuimen toimivalta koskee pelkästään kiinteää omaisuutta tai rekisteröityä omaisuutta. Jäsenvaltion tuomioistuimet ovat tällöin toimivaltaisia vain kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta tai rekisteröityä omaisuutta koskevissa päätöksissä. Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi 7 artikla Jos millään jäsenvaltion tuomioistuimella ei ole 3, 4, 5 tai 6 artiklan nojalla toimivaltaa, jäsenvaltion tuomioistuimet voivat poikkeuksellisesti ja edellyttäen, että asialla on riittävän läheinen yhteys kyseiseen jäsenvaltioon, päättää aviovarallisuussuhteista, jos menettely osoittautuu mahdottomaksi tai menettelyä ei voida kohtuudella panna vireille tai toteuttaa jossakin kolmannessa valtiossa. Jos millään jäsenvaltion tuomioistuimella ei ole 3, 4, 4 a, 5 tai 6 artiklan nojalla toimivaltaa, jäsenvaltion tuomioistuimet voivat poikkeuksellisesti ratkaista aviovarallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevan asian, jos menettelyä ei voida kohtuudella panna vireille tai toteuttaa tai jos se olisi mahdotonta kolmannessa valtiossa, johon asialla on läheinen liittymä. Asialla on oltava riittävä liittymä siihen jäsenvaltioon, jonka tuomioistuimessa asia pannaan vireille. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 11 artiklaa.) Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi 8 artikla Tuomioistuimella, jossa asia on vireillä 3, 4, 5, 6 tai 7 artiklan nojalla, on toimivalta käsitellä myös vastakanne, jos vastakanne kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan. Tuomioistuimella, jossa menettely on vireillä 3, 4, 4 a, 5, 6 tai 7 artiklan nojalla, on toimivalta käsitellä myös vastakanne, jos vastakanne kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan. Jos asia on pantu vireille tuomioistuimessa 6 artiklan mukaisesti, tuomioistuimen toimivalta rajoittuu pääasian kohteena olevaa kiinteää omaisuutta tai rekisteröityä omaisuutta koskevaan vastakanteeseen. Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi 9 artikla Asian katsotaan tulleen vireille tuomioistuimessa: Tätä lukua sovellettaessa asian katsotaan tulleen vireille tuomioistuimessa a)  ajankohtana, jona haastehakemus tai vastaava asiakirja jätetään tuomioistuimeen, mikäli kantaja ei ole sen jälkeen jättänyt toteuttamatta häneltä edellytettyjä toimia haasteen antamiseksi tiedoksi vastaajalle, tai a)  ajankohtana, jona haastehakemus tai vastaava asiakirja jätetään tuomioistuimeen edellyttäen, että kantaja ei ole sen jälkeen jättänyt toteuttamatta häneltä edellytettyjä toimia haasteen antamiseksi tiedoksi vastaajalle, b)  jos asiakirja on annettava tiedoksi ennen sen jättämistä tuomioistuimeen, ajankohtana, jona tiedoksiannosta vastaava viranomainen ottaa sen vastaan, mikäli kantaja ei ole sen jälkeen jättänyt toteuttamatta häneltä edellytettyjä toimia asiakirjan jättämiseksi tuomioistuimeen. b)  jos asiakirja on annettava tiedoksi ennen sen jättämistä tuomioistuimeen, ajankohtana, jona tiedoksiannosta vastaava viranomainen ottaa sen vastaan, mikäli kantaja ei ole sen jälkeen jättänyt toteuttamatta häneltä edellytettyjä toimenpiteitä asiakirjan jättämiseksi tuomioistuimeen, tai b a) jos asian käsittely aloitetaan tuomioistuimen omasta aloitteesta, ajankohtana, jona tuomioistuin tekee päätöksen käsittelyn aloittamisesta, tai jos tällaista päätöstä ei edellytetä, ajankohtana, jona tuomioistuin kirjaa asian rekisteriin. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 14 artiklaa.) Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 1 kohta 1.  Jos eri jäsenvaltioiden tuomioistuimissa nostetaan samojen asianosaisten välillä samaa asiaa koskevia kanteita, tuomioistuimen, jossa kanne on nostettu myöhemmin, on omasta aloitteestaan keskeytettävä asian käsittely, kunnes on ratkaistu, että tuomioistuin, jossa kanne on ensin nostettu, on toimivaltainen. 1.  Jos eri jäsenvaltioiden tuomioistuimissa nostetaan puolisoiden välillä samaa asiaa koskevia kanteita, tuomioistuimen, jossa kanne on nostettu myöhemmin, on omasta aloitteestaan keskeytettävä asian käsittely, kunnes on todettu, että tuomioistuin, jossa kanne on ensin nostettu, on toimivaltainen. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 17 artiklaa.) Tarkistus 54 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 2 kohta 2.  Jos nämä kanteet ovat vireillä ensimmäisessä oikeusasteessa, tuomioistuin, jossa kanne on nostettu myöhemmin, voi osapuolen pyynnöstä myös jättää asian tutkimatta, jos tuomioistuin, jossa kanne on ensin pantu vireille, on toimivaltainen tutkimaan kyseiset kanteet ja jos niiden yhdistäminen on tämän tuomioistuimen lain mukaan sallittua. 2.  Jos nämä kanteet ovat vireillä ensimmäisessä oikeusasteessa, sellainen tuomioistuin, jossa kannetta ei ole pantu vireille ensimmäisenä, voi osapuolen pyynnöstä myös jättää asian tutkimatta, jos tuomioistuin, jossa kanne on pantu vireille ensimmäisenä, on toimivaltainen tutkimaan kyseiset kanteet ja jos niiden yhdistäminen on tämän tuomioistuimen lain mukaan sallittua. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 18 artiklaa.) Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi 13 a artikla (uusi) 13 a artikla Tietojen antaminen puolisoille Toimivaltaisen viranomaisen on kohtuullisen ajan kuluessa annettava tietoja puoliso(i)lle heitä vastaan mahdollisesti käynnistetyistä aviovarallisuussuhteisiin liittyvistä menettelyistä. Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi 14 artikla Jäsenvaltion lain mukaisia välitoimia tai turvaamistoimia voidaan pyytää kyseisen valtion tuomioistuimilta myös silloin, kun toisen jäsenvaltion tuomioistuimet ovat tämän asetuksen mukaan toimivaltaisia tutkimaan pääasian. Jäsenvaltion lain mukaisia turvaamistoimia tai muita väliaikaisia toimenpiteitä voidaan pyytää kyseisen valtion tuomioistuimilta myös silloin, kun toisen jäsenvaltion tuomioistuin on tämän asetuksen mukaan toimivaltainen tutkimaan pääasian. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 19 artiklaa.) Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 kohta Aviovarallisuussuhteisiin 16, 17 tai 18 artiklan nojalla sovellettavaa lakia sovelletaan kaikkeen puolisoiden omaisuuteen. 1.   Aviovarallisuussuhteisiin 16 ja 17 artiklan nojalla sovellettavaa lakia sovelletaan kaikkeen aviovarallisuuteen sen sijainnista riippumatta. Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a. Rajoittamatta 1 artiklan 3 kohdan f ja f a alakohdan soveltamista, aviovarallisuussuhteisiin sovellettavan lain mukaan määräytyy muun muassa a)  puolisoiden omaisuuden jako eri luokkiin ennen avioliittoa ja sen jälkeen; b)  omaisuuden siirto luokasta toiseen; c)  tarvittaessa vastuu puolison veloista; d)  puolisoiden käyttöoikeudet avioliiton aikana; e)  aviovarallisuussuhteiden päättäminen ja purkaminen ja aviovarallisuusasiat avioerotapauksissa; f)  aviovarallisuussuhteiden vaikutus toisen puolisen ja kolmannen väliseen oikeussuhteeseen 35 artiklan mukaisesti. g)  avioehtosopimuksen aineellinen pätevyys. Tarkistus 59 Ehdotus asetukseksi 15 a artikla (uusi) 15 a artikla Universaalinen soveltaminen Tämän asetuksen mukaisesti määräytyvää lakia sovelletaan riippumatta siitä, onko se jonkin jäsenvaltion laki. (Ks.21 artiklaa koskeva tarkistus; tekstiä on muutettu;) Tarkistus 60 Ehdotus asetukseksi 16 artikla Puolisot tai tulevat puolisot voivat valita aviovarallisuussuhteisiinsa sovellettavan lain, kunhan valittava laki on jokin seuraavista: 1.   Puolisot tai tulevat puolisot voivat sopia aviovarallisuussuhteisiinsa sovellettavan lain valinnasta tai vaihtamisesta, kunhan valittava laki on jokin seuraavista: a)  sen valtion laki, jossa puolisoilla tai tulevilla puolisoilla on yhteinen asuinpaikka, tai b)   sen valtion laki, jossa toisella puolisoista tai tulevista puolisoista on asuinpaikka valinnan hetkellä, tai a)   sen valtion laki, jossa puolisot tai tulevat puolisot tai toinen heistä asuu vakinaisesti ajankohtana, jona sopimus, tai c)   sen valtion laki, jonka kansalainen toinen puolisoista tai tulevista puolisoista on valinnan hetkellä. b)   sen valtion laki, jonka kansalainen toinen puolisoista tai tulevista puolisoista on ajankohtana, jona sopimus tehdään. 2.  Elleivät puolisot toisin sovi, aviovarallisuussuhteisiin sovellettavan lain vaihtaminen avioliiton aikana vaikuttaa ainoastaan vastaisuudessa. 3.  Jos puolisot päättävät, että sovellettavan lain vaihto vaikuttaa takautuvasti, se ei kuitenkaan vaikuta siihen asti sovelletun lain nojalla tehtyjen aiempien oikeustoimien pätevyyteen eikä aiemmin sovellettuun lakiin perustuviin kolmansien oikeuksiin. Tarkistus 61 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 1 kohta – johdantokappale 1.  Jos puolisot eivät ole tehneet lainvalintaa, aviovarallisuussuhteisiin sovelletaan 1.  Ellei 16 artiklan mukaista lainvalintasopimusta tehdä, aviovarallisuussuhteisiin sovelletaan Tarkistus 62 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  sen valtion lakia, jossa puolisoilla on ensimmäinen yhteinen asuinpaikka avioitumisen jälkeen, tai a)  sen valtion lakia, jossa puolisoilla on avioitumishetkellä yhteinen asuinpaikka tai jossa heillä on ensimmäinen yhteinen asuinpaikka avioitumisen jälkeen, tai Tarkistus 63 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 1 kohta – c alakohta c)  sen valtion lakia, johon puolisoilla yhdessä on läheisimmät yhteydet ottaen huomioon kaikki olosuhteet ja erityisesti avioliiton solmimispaikka. c)  sen valtion lakia, johon puolisoilla yhdessä on läheisimmät yhteydet avioitumishetkellä ottaen huomioon kaikki olosuhteet riippumatta siitä, mikä on avioliiton solmimispaikka. Tarkistus 64 Ehdotus asetukseksi 18 artikla 18 artikla Poistetaan. Sovellettavan lain vaihtaminen Puolisot voivat päättää milloin tahansa avioliiton aikana vaihtaa aviovarallisuussuhteisiinsa sovellettavaa lakia. Puolisot voivat valita ainoastaan jonkin seuraavista laeista: a)  sen valtion laki, jossa jommallakummalla puolisoista on asuinpaikka valinnan hetkellä, tai b)  sen valtion laki, jonka kansalainen jompikumpi puolisoista on valinnan hetkellä. Elleivät puolisot selvästi muuta ilmoita, aviovarallisuussuhteisiin sovellettavan lain vaihtaminen avioliiton aikana vaikuttaa ainoastaan vastaisuudessa. Jos puolisot päättävät, että sovellettavan lain vaihto vaikuttaa takautuvasti, se ei kuitenkaan vaikuta siihen asti sovelletun lain nojalla tehtyjen aiempien oikeustoimien pätevyyteen eikä aiemmin sovellettuun lakiin perustuviin kolmansien oikeuksiin. Tarkistus 65 Ehdotus asetukseksi 19 artikla 1.  Sovellettavan lain valinnassa on noudatettava avioehtoa koskevia muotovaatimuksia, joista säädetään joko valitussa laissa tai sen valtion laissa, jossa asiakirja on laadittu. 1.  Edellä 16 artiklassa tarkoitettu lainvalintaa koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti ja päivättävä, ja kummankin puolison on allekirjoitettava se. Kirjallisena pidetään myös kaikkea sähköisin keinoin tapahtunutta viestintää, josta jää pysyvä tallenne sopimuksesta. 2.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, vähimmäisvaatimuksena on, että valinta ilmaistaan nimenomaisesti ja tehdään kirjallisena ja kumpikin puoliso päivää ja allekirjoittaa sen. 2.  Sopimuksen on täytettävä aviovarallisuussuhteisiin sovellettavan lain tai sen valtion lain muodolliset vaatimukset, jossa sopimus tehtiin. 3.  Lisäksi jos sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa molemmilla puolisoilla on asuinpaikka 1 kohdassa tarkoitetun valinnan tekohetkellä, säädetään avioehtosopimuksen osalta muista muotovaatimuksista, kyseiset vaatimukset on täytettävä. 3.  Jos sen valtion lainsäädännössä, jossa molemmilla puolisoilla on asuinpaikka lain valintaa koskevan sopimuksen tekohetkellä, säädetään muista tämäntyyppistä sopimusta tai avioehtosopimusta koskevista muotovaatimuksista, kyseisiä vaatimuksia on sovellettava. 4.  Jos puolisoiden asuinpaikka on lainvalintaa koskevan sopimuksen tekohetkellä eri valtioissa ja jos näiden valtioiden lainsäädännössä on säädetty erilaiset muotovaatimukset, sopimus on muodollisesti pätevä, jos se täyttää jommankumman lainsäädännön vaatimukset. 5.  Jos puolisoista vain toisen asuinpaikka on sopimuksen tekohetkellä osallistuvassa jäsenvaltiossa ja jos tämä valtio edellyttää muita muotovaatimuksia tämän tyyppistä sopimusta varten, näitä vaatimuksia sovelletaan. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 5 artiklan 2 kohtaa.) Tarkistus 66 Ehdotus asetukseksi 20 artikla Avioehtosopimuksen muotoon sovellettava laki Avioehtosopimuksen muotovaatimukset 1.  Avioehtosopimus on laadittava siinä muodossa, jota edellytetään joko aviovarallisuussuhteisin sovellettavassa laissa tai sen valtion laissa, jossa sopimus tehdään. Tässä asetuksessa tarkoitettuun avioehtosopimuksen muotoon sovelletaan vastaavasti 19 artiklaa. Muita 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja muotovaatimuksia ovat tätä artiklaa sovellettaessa vain avioehtosopimusta koskevat muotovaatimukset. 2.  Sen estämättä mitä 1 kohdassa säädetään, vähimmäisvaatimuksena on, että avioehtosopimus tehdään kirjallisena ja kumpikin puoliso päivää ja allekirjoittaa sen. 3.  Lisäksi jos sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa molemmilla puolisoilla on asuinpaikka avioehtosopimuksen tekohetkellä, säädetään avioehtosopimuksen osalta muista muotovaatimuksista, kyseiset vaatimukset on täytettävä. Tarkistus 67 Ehdotus asetukseksi 20 a artikla (uusi) 20 a artikla Esineoikeuksien muuntaminen Jos henkilö vetoaa esineoikeuteen, johon hänellä on oikeus aviovarallisuuteen sovellettavan lain nojalla, ja sen jäsenvaltion lainsäädäntö, jossa oikeuteen vedotaan, ei tunne kyseistä esineoikeutta, kyseinen oikeus on tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan muunnettava lähinnä vastaavaksi kyseisen valtion lain mukaiseksi esineoikeudeksi ottaen huomioon kyseisellä esineoikeudella tavoitellut päämäärät ja edut sekä sen vaikutukset. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 31 artiklaa.) Tarkistus 68 Ehdotus asetukseksi 21 artikla 21 artikla Poistetaan. Lainvalintasäännön yleispätevyys Tämän luvun säännösten mukaan määräytyvää lainsäädäntöä sovelletaan, vaikka kyseessä ei olisi jäsenvaltion lainsäädäntö. Tarkistus 69 Ehdotus asetukseksi 22 artikla Tämän asetuksen säännöksillä ei voida rajoittaa sellaisten pakottavien säännösten soveltamista, joiden noudattamista jäsenvaltio pitää niin olennaisen tärkeänä yleisten etujensa, kuten poliittisen, sosiaalisen tai taloudellisen järjestelmän turvaamiseksi, että niitä on sovellettava kaikissa niiden soveltamisalaan kuuluvissa tilanteissa riippumatta siitä, mitä lakia aviovarallisuussuhteisiin muutoin tämän asetuksen nojalla sovellettaisiin. 1.  Kansainvälisesti pakottavat säännökset ovat säännöksiä, joiden noudattamatta jättäminen olisi selvästi vastoin asianomaisen jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public). Toimivaltaisten viranomaisten ei pitäisi tulkita oikeusjärjestyksen perusteisiin perustuvaa poikkeusta vastoin Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 21 artiklan vastaisesti, jossa kielletään kaikenlainen syrjintä. 2.  Tällä asetuksella ei rajoiteta tuomioistuinvaltion lain kansainvälisesti pakottavien säännösten soveltamista, tämän rajoittamatta 35 artiklan mukaisesti sovellettavia liikesuhdetta suojaavia säännöksiä. Tarkistus 70 Ehdotus asetukseksi 23 artikla Tämän asetuksen mukaan määräytyvän lain säännöstä voidaan olla soveltamatta ainoastaan, jos sen soveltaminen on selvästi vastoin oikeuspaikan oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public). Tämän asetuksen mukaisesti määräytyvän jonkin valtion lain säännöstä voidaan kieltäytyä soveltamasta ainoastaan, jos soveltaminen on selvästi vastoin tuomioistuinvaltion oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public). (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 35 artiklaa.) Tarkistus 71 Ehdotus asetukseksi 24 artikla Kun tämän asetuksen nojalla on sovellettava tietyn valtion lakia, sovelletaan kyseisessä valtiossa voimassa olevia aineellisen oikeuden sääntöjä kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä lukuun ottamatta. Kun tämän asetuksen nojalla on sovellettava jonkin valtion lakia, tarkoitetaan kyseisessä valtiossa voimassa olevia oikeussääntöjä kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä lukuun ottamatta. Tarkistus 72 Ehdotus asetukseksi 25 artikla Valtiot, joiden eri alueilla on omat oikeusjärjestyksensä Valtiot, joissa on useita oikeusjärjestelmiä – alueellinen lainvalinta 1.  Kun tämän asetuksen nojalla on sovellettava sellaisen valtion lakia, johon kuuluu useita alueellisia yksiköitä, joilla kullakin on omat aviovarallisuussuhteita koskevat oikeussääntönsä, tämän valtion sisäisten lainvalintasääntöjen mukaan määräytyy, minkä alueellisen yksikön oikeussääntöjä sovelletaan. Jos valtioon kuuluu useita alueita, joilla kullakin on oma oikeusjärjestyksensä tai tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita koskeva säännöstönsä, 1 a. Jos tällaisia sisäisiä lainvalintasääntöjä ei ole a)  viittauksella tällaisen valtion lainsäädäntöön tarkoitetaan tämän asetuksen nojalla sovellettavaa lakia määritettäessä asianomaisella alueella voimassa olevaa lainsäädäntöä; a)  viittauksia 1 kohdassa tarkoitetun valtion lakiin pidetään puolisoiden asuinpaikkaa koskevien säännösten nojalla sovellettavaa lakia määritettäessä viittauksina sen alueellisen yksikön lakiin, jossa puolisoilla on asuinpaikka; b)  viittauksella kyseisessä valtiossa olevaan asuinpaikkaan tarkoitetaan asuinpaikkaa asianomaisella alueella; b)  viittauksia 1 kohdassa tarkoitetun valtion lakiin pidetään puolisoiden kansalaisuutta koskevien säännösten nojalla sovellettavaa lakia määritettäessä viittauksina sen alueellisen yksikön lakiin, johon puolisoilla on läheisin liittymä; c)  viittauksella kansalaisuuteen tarkoitetaan tämän valtion lain mukaan määräytyvää aluetta tai, jos asiaa koskevia sääntöjä ei ole, osapuolten valitsemaa aluetta, tai jos valintaa ei ole tehty, aluetta, johon puolisolla tai puolisoilla on läheisimmät yhteydet. c)  viittauksia 1 kohdassa tarkoitetun valtion lakiin pidetään muiden sellaisten säännösten, joissa viitataan liittymäperusteena muihin tekijöihin, nojalla sovellettavaa lakia määritettäessä viittauksina sen alueellisen yksikön lakiin, jossa kyseinen tekijä sijaitsee. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 36 artiklaa.) Tarkistus 73 Ehdotus asetukseksi 25 a artikla (uusi) 25 a artikla Valtiot, joissa on useampia oikeusjärjestelmiä – henkilöiden välinen lainvalinta Jos valtiossa on kaksi tai useampia oikeusjärjestelmiä tai säännöstöjä, joita sovelletaan eri henkilöryhmiin aviovarallisuussuhteiden osalta, viittauksen tällaisen valtion lakiin on katsottava viittaavan tässä valtiossa voimassa olevien sääntöjen määrittämään oikeusjärjestelmään tai säännöstöön. Jos tällaisia sääntöjä ei ole, sovelletaan oikeusjärjestelmää tai säännöstöä, johon puolisoilla on läheisin liittymä. Tarkistus 74 Ehdotus asetukseksi 25 b artikla (uusi) 25 b artikla Tämän asetuksen soveltamatta jättäminen sisäiseen lainvalintaan Jäsenvaltion, johon kuuluu useita alueellisia yksiköitä, joilla kullakin on omat aviovarallisuussuhteita koskevat oikeussääntönsä, ei tarvitse soveltaa tätä asetusta lainvalintaan yksinomaan tällaisten alueellisten yksiköiden välillä. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 38 artiklaa.) Tarkistus 75 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta 2.  Jos kysymys päätöksen tunnustamisesta sellaisenaan on riidan kohteena, voi jokainen, jonka etua päätöksen tunnustaminen koskee, pyytää asetuksen (EY) N:o 44/2001 [38–56] artiklassa tarkoitetussa menettelyssä vahvistettavaksi, että päätös on tunnustettava. 2.  Jos kysymys päätöksen tunnustamisesta sellaisenaan on riidan kohteena, voi jokainen, jonka etua päätöksen tunnustaminen koskee, pyytää 31 b–o artiklassa tarkoitetussa menettelyssä vahvistettavaksi, että päätös on tunnustettava. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 39 artiklaa.) Tarkistus 76 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – a alakohta a)  tunnustaminen on selvästi vastoin sen jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public), missä tunnustamista pyydetään; a)  tunnustaminen on selvästi vastoin sen jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public), jossa tunnustamista pyydetään; (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 40 artiklaa.) Tarkistus 78 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – c alakohta c)  päätös on ristiriidassa sellaisen päätöksen kanssa, joka on tehty samojen asianosaisten välillä siinä jäsenvaltiossa, missä tunnustamista pyydetään; c)  päätös on ristiriidassa sellaisen päätöksen kanssa, joka on annettu oikeudenkäynnissä samojen asianosaisten välillä siinä jäsenvaltiossa, jossa tunnustamista pyydetään; (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 40 artiklaa.) Tarkistus 79 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – d alakohta d)  päätös on ristiriidassa toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa valtiossa samaa asiaa koskevan ja samojen asianosaisten välillä aikaisemmin tehdyn päätöksen kanssa ja viimeksi mainittu päätös täyttää ne edellytykset, jotka ovat tarpeen sen tunnustamiseksi siinä jäsenvaltiossa, missä tunnustamista pyydetään. d)  päätös on ristiriidassa samaa asiaa koskevassa ja samojen asianosaisten välisessä oikeudenkäynnissä toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa valtiossa annetun aiemman päätöksen kanssa ja aiemmin tehty päätös täyttää ne edellytykset, jotka ovat tarpeen sen tunnustamiseksi siinä jäsenvaltiossa, jossa tunnustamista pyydetään. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 40 artiklaa.) Tarkistus 80 Ehdotus asetukseksi 29 artikla Ulkomaista päätöstä ei saa sen sisältämän asiaratkaisun osalta ottaa missään tapauksessa uudelleen tutkittavaksi. Jäsenvaltiossa tehdyn päätöksen asiaratkaisua ei saa missään tapauksessa tutkia uudelleen. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 41 artiklaa.) Tarkistus 81 Ehdotus asetukseksi 30 artikla Jos jäsenvaltion tuomioistuimessa pyydetään toisessa jäsenvaltiossa tehdyn päätöksen tunnustamista, tuomioistuin voi lykätä asian käsittelyä, jos päätökseen on haettu muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin. Jos jäsenvaltion tuomioistuimessa pyydetään toisessa jäsenvaltiossa tehdyn päätöksen tunnustamista, tuomioistuin voi lykätä asian käsittelyä, jos päätökseen on haettu muutosta alkuperäjäsenvaltiossa varsinaisin muutoksenhakukeinoin. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 42 artiklaa.) Tarkistus 82 Ehdotus asetukseksi 31 artikla Jäsenvaltiossa tehty ja siellä täytäntöönpanokelpoinen päätös on pantava muissa jäsenvaltioissa täytäntöön asetuksen (EY) N:o 44/2001 [38–56 artiklan ja 58] artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiossa tehty ja siellä täytäntöönpanokelpoinen päätös on täytäntöönpanokelpoinen toisessa jäsenvaltiossa, kun päätös on julistettu siellä täytäntöönpanokelpoiseksi jonkun asianosaisen hakemuksesta 31 b–31 o artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 43 artiklaa.) Tarkistus 83 Ehdotus asetukseksi 31 a artikla (uusi) 31 a artikla Kotipaikan määrittäminen Ratkaistakseen 31 b–o artiklassa tarkoitettua menettelyä sovellettaessa, onko asianosaisen kotipaikka täytäntöönpanojäsenvaltiossa, tuomioistuimen on sovellettava kyseisen jäsenvaltion kansallista lakia. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 44 artiklaa.) Tarkistus 84 Ehdotus asetukseksi 31 b artikla (uusi) 31 b artikla Paikallisten tuomioistuinten toimivalta 1.  Hakemus päätöksen julistamisesta täytäntöönpanokelpoiseksi on toimitettava täytäntöönpanojäsenvaltion sille tuomioistuimelle tai toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka kyseinen jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle 37 artiklan mukaisesti. 2.  Paikallinen toimivalta määräytyy sen osapuolen kotipaikan mukaan, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, tai täytäntöönpanopaikan perusteella. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 45 artiklaa.) Tarkistus 85 Ehdotus asetukseksi 31 c artikla (uusi) 31 c artikla Menettely 1.  Hakemismenettelyyn sovelletaan täytäntöönpanojäsenvaltion lakia. 2.  Hakijalla ei edellytetä olevan postiosoitetta tai valtuutettua edustajaa täytäntöönpanojäsenvaltiossa. 3.  Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat: a)  päätöksestä sellainen jäljennös, joka täyttää sen aitouden toteamisen edellytykset; b)  todistus, jonka alkuperäjäsenvaltion tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen on antanut 37 c artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen laaditulla lomakkeella, tämän kuitenkaan rajoittamatta 31 d artiklan soveltamista. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 46 artiklaa.) Tarkistus 86 Ehdotus asetukseksi 31 d artikla (uusi) 31 d artikla Todistuksen toimittamatta jättäminen 1.  Jollei 31 c artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua todistusta toimiteta, tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen voi asettaa sen toimittamiselle määräajan tai hyväksyä vastaavan asiakirjan tai, jos se pitää asiaa riittävästi selvitettynä, vapauttaa todistuksen toimittamisvelvollisuudesta. 2.  Asiakirjoista on toimitettava käännös, jos tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen sitä vaatii. Käännöksen on oltava sellaisen henkilön tekemä, jolla on kelpoisuus käännösten tekemiseen jossakin jäsenvaltioista. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 47 artiklaa.) Tarkistus 87 Ehdotus asetukseksi 31 e artikla (uusi) 31 e artikla Täytäntöönpanokelpoiseksi julistaminen Päätös julistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi heti, kun 31 c artiklassa säädetyt muodollisuudet on täytetty, eikä 27 artiklassa säädettyjä tunnustamatta jättämisen perusteita tutkita. Asianosaisella, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, ei menettelyn tässä vaiheessa ole oikeutta tulla kuulluksi hakemuksesta. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 48 artiklaa.) Tarkistus 88 Ehdotus asetukseksi 31 f artikla (uusi) 31 f artikla Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevaan hakemukseen annetun päätöksen tiedoksi antaminen 1.  Hakijalle on viivytyksettä annettava tiedoksi täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan hakemuksen johdosta tehty päätös täytäntöönpanojäsenvaltion laissa säädetyn menettelyn mukaisesti. 2.  Täytäntöönpanokelpoiseksi julistaminen on annettava tiedoksi sille osapuolelle, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, ja päätös on liitettävä tiedoksiantoon, jos sitä ei jo ole annettu kyseiselle osapuolelle tiedoksi. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 49 artiklaa.) Tarkistus 89 Ehdotus asetukseksi 31 g artikla (uusi) 31 g artikla Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevaan hakemukseen annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku 1.  Kumpikin asianosainen voi hakea muutosta päätökseen, joka on tehty täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan hakemuksen johdosta. 2.  Muutoksenhaku on osoitettava sille tuomioistuimelle, jonka asianomainen jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle 37 artiklan mukaisesti. 3.  Muutoksenhaku on käsiteltävä kontradiktorista oikeudenkäyntiä koskevien sääntöjen mukaisesti. 4.  Jos asianosainen, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, jää saapumatta muutoksenhakutuomioistuimeen käsittelyyn, joka koskee hakijan tekemää muutoksenhakua, 11 artiklan säännöksiä sovelletaan, vaikka sen osapuolen kotipaikka, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, ei olisikaan missään jäsenvaltiossa. 5.  Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on toimitettava 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta. Jos sen osapuolen kotipaikka, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, on muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, missä tuomio julistettiin täytäntöönpanokelpoiseksi, muutoksenhakuaika on 60 päivää siitä päivästä, jona päätös on joko annettu tiedoksi hänelle henkilökohtaisesti tai toimitettu hänen asuinpaikkaansa. Tätä määräaikaa ei voida pidentää välimatkan perusteella. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 50 artiklaa.) Tarkistus 90 Ehdotus asetukseksi 31 h artikla (uusi) 31 h artikla Menettely muutoksenhaun johdosta tehdyn päätöksen riitauttamiseksi Muutoksenhaun johdosta tehty päätös voidaan riitauttaa ainoastaan menettelyllä, jonka asianomainen jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle 37 artiklan mukaisesti. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 51 artiklaa.) Tarkistus 91 Ehdotus asetukseksi 31 i artikla (uusi) 31 i artikla Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisen epääminen tai kumoaminen Tuomioistuin, jolta muutosta haetaan 31 g tai 31 h artiklan mukaisesti, voi evätä tai kumota täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisen ainoastaan jollakin 27 artiklassa mainituista perusteista. Sen on annettava päätöksensä viipymättä. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 52 artiklaa.) Tarkistus 92 Ehdotus asetukseksi 31 j artikla (uusi) 31 j artikla Asian käsittelyn keskeyttäminen Tuomioistuin, jolta muutosta haetaan 31 g tai 31 h artiklan mukaisesti, keskeyttää asian käsittelyn sen osapuolen pyynnöstä, jota vastaan täytäntöönpanoa on haettu, jos päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus alkuperäjäsenvaltiossa on muutoksenhaun vuoksi keskeytetty. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 53 artiklaa.) Tarkistus 93 Ehdotus asetukseksi 31 k artikla (uusi) 31 k artikla Väliaikaiset toimenpiteet ja turvaamistoimet 1.  Jos päätös on tunnustettava tämän jakson mukaisesti, mikään ei estä hakijaa käyttämästä hyväkseen täytäntöönpanojäsenvaltion lain mukaisia turvaamistoimia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä ilman, että 31 e artiklan mukaista julistusta päätöksen täytäntöönpanokelpoisuudesta edellytetään. 2.  Täytäntöönpanokelpoiseksi julistaminen oikeuttaa ilman eri toimenpiteitä ryhtymään turvaamistoimiin. 3.  Ennen kuin 31 g artiklan 5 kohdassa tarkoitettu, täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta annettuun päätökseen sovellettava muutoksenhakuaika on kulunut umpeen ja ennen kuin mahdollisen muutoksenhaun johdosta on annettu päätös, asianosaisen, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, omaisuuteen saa kohdistaa ainoastaan turvaamistoimia. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 54 artiklaa.) Tarkistus 94 Ehdotus asetukseksi 31 l artikla (uusi) 31 l artikla Osittainen täytäntöönpanokelpoisuus 1.  Jos päätöksellä on ratkaistu useampia vaatimuksia ja jos sitä ei kaikkien vaatimusten osalta voida julistaa täytäntöönpanokelpoiseksi, tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä tämä yhden tai useamman ratkaistun vaatimuksen osalta. 2.  Hakija voi pyytää, että täytäntöönpanokelpoiseksi julistaminen rajoitetaan päätöksen tiettyihin osiin. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 55 artiklaa.) Tarkistus 95 Ehdotus asetukseksi 31 m artikla (uusi) 31 m artikla Oikeusapu Hakijalla, joka on alkuperäjäsenvaltiossa saanut täydellistä tai osittaista oikeusapua tai vapautuksen kulujen tai kustannusten suorittamisesta, on täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevassa menettelyssä oikeus saada täytäntöönpanojäsenvaltion lain mukaisesti laajinta mahdollista oikeusapua tai laajin vapautus kulujen tai kustannusten suorittamisesta. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 56 artiklaa.) Tarkistus 96 Ehdotus asetukseksi 31 n artikla (uusi) 31 n artikla Vakuuden, takuun tai talletuksen kielto Asianosaiselta, joka jäsenvaltiossa pyytää toisessa jäsenvaltiossa tehdyn päätöksen tunnustamista, täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista tai täytäntöönpanoa, ei saa vaatia minkäänlaista vakuutta, takuuta tai talletusta sillä perusteella, että hän on ulkomaalainen tai että hänen kotipaikkansa tai asuinpaikkansa ei ole täytäntöönpanojäsenvaltiossa. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 57 artiklaa.) Tarkistus 97 Ehdotus asetukseksi 31 o artikla (uusi) 31 o artikla Maksun tai veron kielto Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevassa menettelyssä ei saa täytäntöönpanojäsenvaltiossa periä mitään riidan kohteen arvon mukaan määräytyvää maksua tai veroa. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 58 artiklaa.) Tarkistus 98 Ehdotus asetukseksi 32 artikla Virallisten asiakirjojen tunnustaminen Virallisten asiakirjojen hyväksyminen 1.  Jäsenvaltiossa laaditut viralliset asiakirjat on tunnustettava muissa jäsenvaltioissa, ellei niiden pätevyyttä ole riitautettu sovellettavan lainsäädännön mukaisesti ja ellei tunnustaminen ole selvästi vastoin sen jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public), missä tunnustamista pyydetään. 1.   Jäsenvaltiossa vahvistetulla virallisella asiakirjalla on toisessa jäsenvaltiossa sama todistusvoima kuin sillä on alkuperäjäsenvaltiossa tai siihen mahdollisimman rinnastettavissa oleva vaikutus edellyttäen, että se ei ole selvästi vastoin asianomaisen jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public). Henkilö, joka aikoo käyttää virallista asiakirjaa toisessa jäsenvaltiossa, voi pyytää virallisen asiakirjan alkuperäjäsenvaltiossa laativaa viranomaista täyttämään 37 c artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen laaditun lomakkeen, jossa kuvaillaan virallisen asiakirjan todistusvoima alkuperäjäsenvaltiossa. 1 a. Virallisen asiakirjan oikeellisuus riitautetaan alkuperäjäsenvaltion tuomioistuimissa, ja sitä koskeva päätös tehdään kyseisen valtion lain mukaisesti. Riitautetulla virallisella asiakirjalla ei ole todistusvoimaa toisessa jäsenvaltiossa riitautuskanteen ollessa vireillä toimivaltaisessa tuomioistuimessa. 1 b. Viralliseen asiakirjaan kirjatut oikeustoimet tai oikeudelliset suhteet riitautetaan tämän asetuksen nojalla toimivaltaisissa tuomioistuimissa, ja sitä koskevat päätökset tehdään III luvun perusteella sovellettavan lain tai 36 artiklan mukaisesti sovellettavan lain mukaisesti. Riitautetulla virallisella asiakirjalla ei ole riitautetun asian osalta todistusvoimaa muussa jäsenvaltiossa kuin alkuperäjäsenvaltiossa riitautuskanteen ollessa vireillä toimivaltaisessa tuomioistuimessa. 1 c. Jos jäsenvaltion tuomioistuimessa vireillä olevan asian ratkaisu riippuu viralliseen asiakirjaan aviovarallisuussuhteita koskevassa asiassa kirjattuja oikeustoimia ja oikeudellisia suhteita koskevasta kysymyksestä, on asiaa käsittelevä tuomioistuin toimivaltainen ratkaisemaan tuon kysymyksen. 2.  Virallisten asiakirjojen tunnustaminen merkitsee, että asiakirjoilla on sisältönsä puolesta sama oikeusvaikutus ja että asiakirjojen oletetaan olevan päteviä. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 59 artiklaa.) Tarkistus 99 Ehdotus asetukseksi 33 artikla 1.  Viralliset asiakirjat, jotka on laadittu jossakin jäsenvaltiossa ja jotka ovat siellä täytäntöönpanokelpoisia, on hakemuksesta julistettava täytäntöönpanokelpoisiksi toisessa jäsenvaltiossa asetuksen (EY) N:o 44/2001 [38–57] artiklan mukaisessa menettelyssä. 1.  Alkuperäjäsenvaltiossa täytäntöönpanokelpoinen virallinen asiakirja on julistettava täytäntöönpanokelpoiseksi toisessa jäsenvaltiossa kenen tahansa asiaan osallisen hakemuksesta 31 b–o artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. 1 a. Edellä 31 c artiklan 3 kohdan b alakohtaa sovellettaessa virallisen asiakirjan laatineen viranomaisen on kenen tahansa asiaan osallisen hakemuksesta annettava todistus 37 c artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen laaditulla lomakkeella. 2.  Tuomioistuin, jolta haetaan asetuksen (EY) N:o 44/2001 [43 ja 44] artiklan mukaisesti muutosta, voi evätä virallisen asiakirjan julistamisen täytäntöönpanokelpoiseksi tai kumota täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta tehdyn päätöksen ainoastaan, jos virallisen asiakirjan täytäntöönpano olisi selvästi vastoin sen jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public), missä täytäntöönpanoa pyydetään. 2.  Tuomioistuin, jolta haetaan muutosta 31 g tai 31 h artiklan nojalla, epää virallisen asiakirjan julistamisen täytäntöönpanokelpoiseksi tai kumota täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta tehdyn päätöksen ainoastaan, jos virallisen asiakirjan täytäntöönpano olisi selvästi vastoin täytäntöönpanojäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public). (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 60 artiklaa.) Tarkistus 100 Ehdotus asetukseksi 34 artikla Tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen tunnustaminen ja täytäntöönpanokelpoisuus Tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen täytäntöönpanokelpoisuus Tuomioistuimessa tehdyt sovinnot, jotka ovat alkuperäjäsenvaltiossa täytäntöönpanokelpoisia, on tunnustettava toisessa jäsenvaltiossa ja julistettava siellä täytäntöönpanokelpoisiksi asianosaisen pyynnöstä samoin edellytyksin kuin viralliset asiakirjat. Tuomioistuin, jolta haetaan asetuksen (EY) N:o 44/2001 [42 tai 44] artiklan mukaisesti muutosta, voi evätä tuomioistuimessa tehdyn sovinnon julistamisen täytäntöönpanokelpoiseksi tai kumota täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta tehdyn päätöksen ainoastaan, jos tuomioistuimessa tehdyn sovinnon täytäntöönpano olisi selvästi vastoin sen jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public), missä täytäntöönpanoa pyydetään. 1.   Alkuperäjäsenvaltiossa täytäntöönpanokelpoiset tuomioistuimessa tehdyt sovinnot on julistettava täytäntöönpanokelpoisiksi toisessa jäsenvaltiossa kenen tahansa asiaan osallisen hakemuksesta 31 b–o artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. 1 a. Edellä 31 c artiklan 3 kohdan b alakohtaa sovellettaessa on tuomioistuimen, joka hyväksyi sovinnon tai jossa se tehtiin, kenen tahansa asiaan osallisen hakemuksesta annettava todistus 37 c artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen laaditulla lomakkeella. 1 b. Tuomioistuin, jolta haetaan muutosta 31 g tai 31 h artiklan nojalla, voi evätä tuomioistuimessa tehdyn sovinnon julistamisen täytäntöönpanokelpoiseksi tai kumota täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta tehdyn päätöksen ainoastaan, jos tuomioistuimessa tehdyn sovinnon täytäntöönpano olisi selvästi vastoin täytäntöönpanojäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public). (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 61 artiklaa.) Tarkistus 101 Ehdotus asetukseksi 35 artikla – otsikko Oikeusvaikutukset suhteessa kolmansiin Kolmansien suojaaminen Tarkistus 102 Ehdotus asetukseksi 35 artikla – 2 kohta 2.  Jäsenvaltion laissa voidaan kuitenkin säätää, että puoliso ei voi vedota aviovarallisuussuhteisiin sovellettavaan lakiin kolmatta vastaan, jos joko puolisolla tai kolmannella on asuinpaikka kyseisen jäsenvaltion alueella ja jäsenvaltion laissa säädettyjä julkaisemista tai rekisteröintiä koskevia vaatimuksia ei ole täytetty, paitsi jos kolmas on ollut tai hänen on täytynyt olla tietoinen aviovarallisuussuhteisiin sovellettavasta laista. 2.  Kun on kyse oikeussuhteesta puolison ja kolmannen osapuolen välillä, kumpikaan puolisoista ei kuitenkaan voi vedota aviovarallisuussuhteisiin sovellettavaan lakiin, jos kolmannen osapuolen kanssa oikeussuhteessa olevan puolison ja kolmannen osapuolen asuinpaikka on samassa valtiossa, joka on muu valtio kuin se, jonka lakia sovelletaan kyseisiin aviovarallisuussuhteisiin. Tällaisissa tapauksissa kolmatta osapuolta koskeviin aviovarallisuusoikeudellisiin vaikutuksiin sovelletaan sen jäsenvaltion lakia, jossa asianomaisen puolison ja kolmannen osapuolen asuinpaikka on. Tarkistus 103 Ehdotus asetukseksi 35 artikla – 3 kohta 3.  Sen jäsenvaltion laissa, jossa kiinteä omaisuus sijaitsee, voidaan säätää 2 kohtaa vastaavasta säännöstä, joka koskee puolison ja kolmannen välisiä oikeussuhteita kyseisen omaisuuden osalta. 3.  Edellä 2 kohdan säännöksiä ei sovelleta, jos a)  kolmas osapuoli oli tietoinen tai hänen olisi pitänyt olla tietoinen kyseisiin aviovarallisuussuhteisin sovellettavasta laista, tai b)  sen valtion, jossa kolmannen osapuolen ja kolmannen osapuolen kanssa tekemisissä olevan puolison asuinpaikka on, lain mukaiset aviovarallisuussuhteiden ilmoittamisen tai rekisteröinnin vaatimukset täyttyivät, tai c)  on kyse kiinteästä omaisuudesta ja sen valtion, jossa kiinteä omaisuus sijaitsee, lain mukaiset aviovarallisuussuhteiden ilmoittamisen tai rekisteröinnin vaatimukset kiinteän omaisuuden osalta täyttyivät. Tarkistus 104 Ehdotus asetukseksi -36 artikla (uusi) -36 artikla Asuinpaikka 1.  Yhtiön tai muun yhteisön tai yhteenliittymän asuinpaikalla tarkoitetaan tätä asetusta sovellettaessa sen keskushallinnon sijaintipaikkaa. Liiketoimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön asuinpaikalla tarkoitetaan hänen pääasiallista liiketoimipaikkaansa. 2.  Jos oikeussuhde on solmittu jonkin sivuliikkeen, edustajan tai muun toimipaikan toiminnan yhteydessä tai jos sopimuksen täyttäminen kuuluu sopimuksen mukaan tällaiselle sivuliikkeelle, edustajalle tai muulle toimipaikalle, asuinpaikkana pidetään sivuliikkeen, edustajan tai muun toimipaikan sijaintipaikkaa. 3.  Asuinpaikan määrittämisen kannalta merkityksellinen ajankohta on oikeussuhteen solmimishetki. Tarkistus 105 Ehdotus asetukseksi 37 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi) b a) niiden tuomioistuinten ja viranomaisten nimet ja yhteystiedot, joilla on toimivalta käsitellä 31 b artiklan 1 kohdan mukaisia täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevia hakemuksia ja 31 g artiklan 2 kohdan mukaisia tällaisista hakemuksista tehtyjä päätöksiä koskevia muutoksenhakemuksia; (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 78 artiklan 1 kohdan a alakohtaa.) Tarkistus 106 Ehdotus asetukseksi 37 artikla – 1 kohta – b b alakohta (uusi) b b) Edellä 31 h artiklassa tarkoitetut menettelyt muutoksenhaun johdosta tehdyn päätöksen riitauttamiseksi; Tarkistus 108 Ehdotus asetukseksi 37 artikla – 3 kohta 3.  Komissio saattaa 1 ja 2 kohdan mukaisesti ilmoitetut tiedot julkisesti saataville asianmukaisin keinoin, erityisesti siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston monikielisen internetsivuston kautta. 3.  Komissio saattaa 1 ja 2 kohdan mukaisesti ilmoitetut tiedot julkisesti saataville yksinkertaisella tavalla ja asianmukaisin keinoin, erityisesti siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston monikielisen internetsivuston kautta. Jäsenvaltiot varmistavat, että tämän monikielisen verkkosivuston tiedot ovat myös saatavilla kaikkien niiden perustamien virallisten verkkosivustojen kautta erityisesti siten, että sivustoilta on linkki komission verkkosivustolle. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 78 artiklan 3 kohtaa.) Tarkistus 109 Ehdotus asetukseksi 37 artikla – 3 a kohta (uusi) 3 a. Komissio ottaa käyttöön asianomaisille tuomioistuinten virkamiehille sekä oikeusalan toimijoille suunnatun tiedotus- ja koulutusvälineen luomalla interaktiivisen kaikilla unionin toimielinten virallisilla kielillä toimivan verkkoportaalin, johon sisältyy ammatillisen asiantuntemuksen ja käytänteiden vaihtojärjestelmä. Tarkistus 110 Ehdotus asetukseksi 37 a artikla (uusi) 37 a artikla 2 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetut tiedot sisältävän luettelon laatiminen ja myöhempi muuttaminen 1.  Komissio laatii jäsenvaltioiden ilmoitusten pohjalta 2 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetun luettelon muista viranomaisista ja oikeusalan ammattilaisista. 2.  Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle kaikista kyseiseen luetteloon sisältyviin tietoihin myöhemmin tehtävistä muutoksista. Komissio muuttaa luetteloa vastaavasti. 3.  Komissio julkaisee luettelon ja siihen myöhemmin tehdyt muutokset Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 4.  Komissio saattaa kaikki 1 ja 2 kohdan mukaisesti ilmoitetut tiedot julkisesti saataville muilla asianmukaisilla tavoilla, erityisesti siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston kautta. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 79 artiklaa.) Tarkistus 111 Ehdotus asetukseksi 37 b artikla (uusi) 37 b artikla 31 c, 32, 33, ja 34 artiklassa tarkoitettujen todistusten ja lomakkeiden laatiminen ja myöhempi muuttaminen Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset 31 c, 32, 33 ja 34 artiklassa tarkoitettujen todistusten ja lomakkeiden laatimisesta ja myöhemmästä muuttamisesta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 37 c artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 80 artiklaa.) Tarkistus 112 Ehdotus asetukseksi 37 c artikla (uusi) 37 c artikla Komiteamenettely 1.  Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. 2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa. (Tarkistus vastaa asetuksen (EU) N:o 650/2012 81 artiklaa.) Tarkistus 113 Ehdotus asetukseksi 39 artikla – 3 kohta 3.  Asetuksen III luvun säännöksiä sovelletaan vain sellaisiin henkilöihin, jotka ovat avioituneet tai valinneet aviovarallisuussuhteisiinsa sovellettavan lain tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivän jälkeen. 3.  Asetuksen III luvun säännöksiä sovelletaan vain sellaisiin henkilöihin, jotka ovat tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivän jälkeen a)  avioituneet tai b)  valinneet aviovarallisuussuhteisiinsa sovellettavan lain. Sovellettavan lain valintaa koskeva sopimus, joka on tehty ennen [tämän asetuksen soveltamisen aloituspäivämäärä], on samoin voimassa, jos se täyttää III luvun vaatimukset tai se on voimassa lain valintaa koskevan sopimuksen tekohetkellä asiaa koskevien kansainvälisen yksityisoikeuden määräysten mukaisesti.