Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Meristrategia Adrianmerta ja Joonianmerta varten” (COM(2012)0713),

–  ottaa huomioon kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1626/94 kumoamisesta 21. joulukuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 sellaisena kuin se on muutettuna(1) (”Välimeri-asetus”),

–  ottaa huomioon 6. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman yhteisestä kalastuspolitiikasta(2),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta(3),

–  ottaa huomioon direktiivin 2008/56/EY ja jäsenvaltioiden velvoitteen toteuttaa toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi vuoteen 2020 mennessä,

–  ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”EU:n makroaluestrategioiden kehitys: nykyiset käytännöt ja tulevaisuudennäkymät erityisesti Välimeren alueella”(4),

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2011 vahvistamansa kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eräistä kalastusta koskevista säännöksistä GFCM:n (Välimeren yleisen kalastuskomission) sopimusalueella(5),

–  ottaa huomioon 21. lokakuuta 2010 antamansa päätöslauselman ”Yhdennetty meripolitiikka – edistyksen arviointi ja uudet haasteet”(6),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen direktiiviksi merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon puitteista (COM(2013)0133),

–  ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman ”Uutta pontta yhteisön vesiviljelyalan kestävää kehittämistä koskevalle strategialle”(7),

–  ottaa huomioon luontotyyppidirektiivin(8),

–  ottaa huomioon 7. lokakuuta 2012 annetun yhdennetystä meripolitiikasta vastaavien eurooppalaisten ministerien ja komission julkilausuman kasvua ja työllisyyttä tukevasta merialan toimintaohjelmasta (Limassolin julkilausuma),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Sininen kasvu: Meritalouden ja merenkulkualan kestävän kasvun mahdollisuudet” (COM(2012)0494),

–  ottaa huomioon 23. ja 24. kesäkuuta 2011 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon Välimeren suojelemista pilaantumiselta koskevan yleissopimuksen ja sen pöytäkirjat(9),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 12. lokakuuta 2011 annetun alueiden komitean oma-aloitteisen lausunnon Adrianmeren ja Joonianmeren uuden makroalueen kehittämisen tukemisesta(10),

–  ottaa huomioon 5. toukokuuta 2010 pidetyssä 12. Adrian- ja Joonianmeren neuvoston kokouksessa hyväksytyn Anconan julistuksen,

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 31. lokakuuta 1995 hyväksytyt vastuuntuntoista kalastusta koskevat FAO:n menettelyohjeet,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kalastusalan työtä koskevan suosituksen nro 199,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A7-0234/2013),

A.  ottaa huomioon, että Adrianmeren ja Joonianmeren rannikolla(11) sijaitsee seitsemän maata ja että niistä neljä on Euroopan unionin jäsenvaltioita (Italia, Kreikka, Kroatia ja Slovenia), yksi on ehdokasvaltio (Montenegro) ja kaksi on mahdollisia ehdokasvaltioita (Albania sekä Bosnia ja Hertsegovina);

B.  ottaa huomioon, että rajat ylittävä yhteistyö on tärkeää kalastustoiminnan yhteisen hallinnoinnin järjestämiseksi ja kalakantojen kestävän hyödyntämisen varmistamiseksi;

C.  ottaa huomioon, että vaikka jotkut Adrianmeren reunavaltioista ovat perustaneet erityisalueita, huomattava osa Adrianmeren ja Joonianmeren vesistöistä kuuluu edelleen kansainvälisten vesien piiriin;

D.  ottaa huomioon, että hiljattain antamassaan päätöslauselmassa unionin makroaluestrategioiden kehityksestä parlamentti korosti, että Adrianmeren ja Joonianmeren makroaluestrategia on merkittävä tekijä pyrittäessä saavuttamaan sopu Länsi-Balkanin maiden välillä ja että se voi edistää näiden maiden integroitumista unioniin ja mahdollistaa siten kokonaisvaltaisen politiikan harjoittamisen koko Välimeren alueella;

E.  ottaa huomioon, että Anconan julistuksen allekirjoittaneet valtiot ovat pyytäneet komissiota laatimaan Adrianmerta ja Joonianmerta koskevan makroaluestrategian ja ottamaan esimerkkiä niistä makroaluestrategioista, joita komissio on jo ehdottanut Itämerta (2009), Tonavaa (2010) ja Atlantin valtamerta (2011) varten(12);

F.  ottaa huomioon, että 23.–24. kesäkuuta 2011 antamissaan päätelmissä Eurooppa-neuvosto pyysi jäsenvaltioita ”kehittämään yhteistyössä komission kanssa mahdollisia tulevia makroalueellisia strategioita, erityisesti Adrian- ja Joonianmeren aluetta varten”;

G.  ottaa huomioon, että hiljattain antamassaan lausunnossa alueiden komitea kehotti parlamenttia tukemaan sellaisen unionin laajuisen Adrianmeren ja Joonianmeren makroaluestrategian kehittämistä, jossa otetaan huomioon kyseisen vesistöalueen kohtaamat suuret haasteet etenkin kalastus- ja vesiviljelyaloilla;

H.  ottaa huomioon, että kalastus on perinteisesti tärkeä ala valtaosalle niistä alueista, jotka sijaitsevat Adrianmeren ja Joonianmeren rannikolla ja että kyseisen alueen kalastustoimintaa sääntelevät nykyään Välimeren yleinen kalastuskomitea (GFCM) ja Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio (ICCAT);

I.  ottaa huomioon, että Adrianmeren vesistöalueen ja varsinkin sen pohjoisosan geofyysinen rakenne koostuu pääosin matalista ja hiekkaisista merenpohjista, joiden syvimmät kohdat löytyvät vasta useiden meripeninkulmien päästä rannikosta, ja että Joonianmeren rakenne on sama kuin muualla Välimerellä, joka on paljon syvempi varsinkin GSA-alueilla (GFCM-alueen maantieteelliset osa-alueet) 18 ja 19, joilla syvyys saattaa olla 2 000 metriä;

J.  ottaa huomioon, että Adrianmeren ja Joonianmeren vesistöalueella harjoitettava kalastus on sekakalastusta, jossa käytetään erilaisia pyydyksiä ja harjoitetaan monia eri kalastusmuotoja, muun muassa pienimuotoista kalastusta, pohjatroolausta, välivesitroolausta ja virkistyskalastusta;

K.  ottaa huomioon, että Adrianmerellä on erittäin paljon endeemisiä kalalajeja; toteaa kuitenkin, että kalastuksen ja/tai pilaantumisen lisääntyminen ovat aiheuttaneet vakavia ongelmia kalakannoille ja kalastusalalle yleensä etenkin Italian rannikolla Adrianmeren eteläosassa;

L.  ottaa huomioon, että viime vuosina Adrianmeren ja Joonianmeren alueella vesiviljely on kehittynyt huomattavasti, vaikka ympäristölliset ja alueelliset rajoitteet ovat suuria ja vaikka kaikki alueet eivät sovellu avomeren kalanviljelyyn, ja kun alueet soveltuvat siihen, sen harjoittaminen ei sovi aina yhteen muiden toimintojen kanssa;

M.  ottaa huomioon, että muutamia hyödyllisiä alueellisia yhteistyöaloitteita, esimerkiksi Adriamed(13), on jo käynnissä tutkimusyhteistyön edistämiseksi, jotta voidaan tukea vastuuntuntoista kalastusta Adrianmerellä;

N.  ottaa huomioon, että monilla unionin jäsenvaltioilla ei ole erityisiä kansallisia tai alueellisia suunnitelmia, joilla säännellään rannikko- ja merialueilla toimivia laitoksia ja joissa määritellään selkeästi kalanviljelylaitosten sijoittamiseen soveliaat alueet, jotta voitaisiin välttää helposti ennakoitavissa olevat eturistiriidat muiden talouden alojen, muun muassa matkailun, maanviljelyn ja rannikkokalastuksen, kanssa;

O.  ottaa huomioon Adrianmeren meri- ja rannikkoalueiden suojelualueiden verkoston (AdriaPAN) aloitteen, jolla pyritään optimoimaan näiden alueiden hallinnointia ja suunnittelua kumppanuuden kautta;

P.  katsoo, että Adrianmeren ja Joonianmeren meripolitiikkojen yhdennetyn lähestymistavan kehittämistä on täydennettävä keskustelu- ja kumppanuusprosessilla kaikkien rannikkovaltioiden kanssa meritoimintojen ja yhteisten resurssien rajat ylittävän luonteen vuoksi;

Yleistä

1.  panee merkille, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä parlamentti on nyt täysimääräinen toinen lainsäätäjä kalastus- ja vesiviljelyalalla, ja se aikoo hoitaa täysipainoisesti tehtäväänsä kalastuspolitiikan määrittämisessä unionin, alueiden ja alueiden välisellä tasolla;

2.  katsoo, että Adrianmeren ja Joonianmeren strategiassa olisi huomioitava erityisesti kalastus- ja vesiviljelyalojen kestävä kehitys ja kasvu sekä työllisyys;

3.  katsoo, että Adrianmeren ja Joonianmeren strategialla olisi pyrittävä varmistamaan ympäristön säilyttäminen ja suojelu;

4.  pitää ilahduttavana 3. joulukuuta 2012 esitettyä komission tiedonantoa, joka luo tärkeän perustan sellaiselle sääntelyjärjestelmälle, joka vauhdittaa entistä tiiviimpää yhteistyötä Adrianmeren ja Joonianmeren rannikolla sijaitsevien maiden ja alueiden välillä vastuuntuntoisen ja taloudellisesti kestävän kalastuksen edistämiseksi rannikkoyhteisöissä;

5.  uskoo tässä yhteydessä, että yhdennetyllä meripolitiikalla olisi oltava tärkeä rooli kehitettäessä Adrianmeren ja Joonianmeren pitkän aikavälin strategista politiikkaa, jolla pyritään kestävään meritalouden ja merenkulkualan kasvuun ja meriekosysteemien säilyttämiseen tuleville sukupolville;

6.  uskoo myös, että merten aluesuunnittelu on tärkeää kalastusalan kestävälle kehitykselle suhteessa toisiin siihen liittyviin toimintoihin, koska se on julkinen prosessi, jossa analysoidaan ja suunnitellaan ihmisen toiminnan alueellista ja ajallista jakautumista Adrianmerellä ja Joonianmerellä ja varsinkin pohjoisella Adrianmerellä;

7.  toistaa oman sitoumuksensa tätä tärkeää merialuetta koskevan makroaluestrategien toteuttamiseksi, jotta voidaan menestyksekkäästi kohdata kyseisiä rannikkoalueita koskevat haasteet ja ongelmat niiden taloudellisen kehityksen ja unioniin integroitumisen edistämiseksi;

8.  katsoo, että kaikkien EU:n rahoitusohjelmien ja -välineiden(14), kuten myös liittymistä valmistelevien tukivälineiden (IPA), jotka koskevat Adrianmeren ja Joonianmeren alueita, on oltava yhteensopivia ja että niitä on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti niin, että ne tarjoavat todellista lisäarvoa kalastajille ja kalastusalan toimijoille;

9.  on vahvasti vakuuttunut siitä, että kaikki Adrianmeren ja Joonianmeren alueen vastuuntuntoista ja kestävää kalastusta edistävät toimet voivat vauhdittaa asianomaisten maiden rannikko- ja maaseutualueiden kehittämistä ja edistää yhdistettyjä taloudellisia toimintoja – kuten ammattikalastajien harjoittama kalastusmatkailu, jossa matkailijat tai tutkijat osallistuvat kalastusmatkoihin – joissa noudatetaan täysin kestävän kalastuksen periaatteita paikallista ympäristöä ja biologista monimuotoisuutta suojellen;

10.  katsoo, että Barcelonan yleissopimus ja siihen liittyvä rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskeva pöytäkirja, joka tuli voimaan maaliskuussa 2011, voisivat toimia mallina sille, että yhdennetystä politiikasta tehtäisiin pakollinen Adrianmeren ja Joonianmeren rannikolla sijaitsevissa jäsenvaltioissa;

11.  katsoo, että Adrianmeren ja Joonianmeren kalakannoista, niiden liikkumisesta ja esiintymisalueista sekä virkistyskalastuksesta saatavilla olevat tiedot eivät ole tyydyttäviä, ja kehottaa näin ollen viranomaisia ja alan tutkimuslaitoksia ryhtymään pikaisiin toimiin nykyisten puutteiden korjaamiseksi;

12.  kehottaa komissiota toteuttamaan lisätoimenpiteitä, joilla edistetään meriympäristöön ja kalastukseen liittyviä tutkimusohjelmia ja tutkimustulosten käyttöä ja levittämistä;

13.  katsoo, että eri alueiden hallintoelinten onnistuneet kaupan alan yhteistyöjärjestelyt(15) voivat toimia esimerkkeinä parhaista toimintatavoista, joita voidaan hyödyntää muilla aloilla kalastus- ja vesiviljelytuotteiden ja erityisesti paikallistuotteiden paremman jäljitettävyyden, tuottavuuden ja markkinoinnin tehostamiseksi;

14.  tukee kaikkien sidosryhmien osallistumista kestävän ja kannattavan kalastusalan kehittämiseksi tällä alueella;

15.  katsoo, että kalastus- ja vesiviljelyalan kestävän kehityksen varmistamiseksi koko Adrianmeren ja Joonianmeren alueella ja rannikkoyhteisöjen työllisyyden lisäämiseksi on ehdottomasti tunnustettava asianmukaisesti naisten kalastusalalla tekemä tärkeä työ, tehtävä ammatillisen pätevyyden hankkiminen naisten kannalta helpommaksi ja tarjottava heille mahdollisuus osallistua rannikkoalueiden toimintaryhmien ja tuottajajärjestöjen toimintaan;

16.  kehottaa laatimaan kannustimia, joilla voidaan houkutella nuoria kalastus- ja vesiviljelyaloille tällä alueella ja kannustaa heitä harjoittamaan näitä toimintoja;

17.  huomauttaa, että parlamentti on jo aikaisemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että tarvitaan yksinkertaisempaa, johdonmukaisempaa ja avoimempaa vesiviljelyalan lainsäädäntöä, jolla voidaan poistaa tähän mennessä unionin vesiviljelyn täysien mahdollisuuksien hyödyntämistä koskevat esteet, ja että unionin vesiviljely edellyttää selkeitä ja yksiselitteisiä unionin ja jäsenvaltioiden sääntöjä sekä jäsenvaltioiden selkeästi määrittämiä meri- ja rannikkoalueiden kehityssuunnitelmia, jotka noudattavat Välimeren yleisen kalastuskomitean (GFCM) hiljattain hyväksymiä suuntaviivoja(16);

18.  huomauttaa, että vesiviljelyalan kohdistettu kehittäminen saattaisi luoda vahvasti kesäkauden matkailuun keskittyvien Adrianmeren ja Joonianmeren rannikkoalueille työpaikkoja, jotka eivät ole alttiita matkailusesongille, ja edistää siten merkittävästi työllisyyttä;

19.  korostaa, että vesiviljelytoiminnan lisääntyminen ei saa vaarantaa direktiivin 2008/56/EY mukaista ympäristön hyvää tilaa ja että se on tehtävä noudattaen täysin asiaankuuluvaa unionin ympäristölainsäädäntöä;

20.  muistuttaa, että kalakantojen ja meriympäristön suojeleminen pilaantumiselta ja liikakalastukselta ja/tai laittomalta kalastukselta on mahdollista ainoastaan siten, että perustetaan meritoiminnan tiedotus- ja valvontajärjestelmien yhdennetty verkosto tiiviissä yhteistyössä kyseisillä rannikoilla sijaitsevien valtioiden ja alueiden kanssa;

Erityisiä huomioita

21.  kehottaa Adrianmeren ja Joonianmeren rannikkomaita tekemään yhteistyötä alueen erityisiä geofyysisiä ja batymetrisiä ominaisuuksia, meriympäristön eri lajeja ja eri kalastustekniikoita koskevan yleiskatsauksen laatimiseksi, jotta saadaan paremman kalastuksenhoidon perustana toimiva yleisnäkemys tilanteesta ja vahvistetaan kalastustoimintaa tulevan makroaluestrategian yhteydessä;

22.  kehottaa komissiota laatimaan mahdollisimman pian ja joka tapauksessa vuoteen 2013 mennessä toimintasuunnitelman Adrianmerta ja Joonianmerta koskevan makroalueeseen pohjautuvan meristrategian konkreettista täytäntöönpanoa varten ja korostaa, että kalastusalan on oltava painopiste tässä strategiassa ja että erityiset geofyysiset ominaispiirteet on otettava huomioon, sekä kehottaa komissiota yhdistämään tämän toimintasuunnitelman aluepolitiikkaan, unionin yhdennettyyn meripolitiikkaan ja Verkkojen Eurooppa -välineeseen sen vipuvaikutuksen maksimoimiseksi;

23.  kehottaa komissiota antamaan mahdollisimman pian asetusehdotuksen, jossa määritetään Adrianmeren ja Joonianmeren alueen kalastusta koskevat yhteiset tekniset säännöt sekä pyyntiponnistus, kalastusajankohdat, kalastusvälineet ja muut asiaankuuluvat hoitotoimenpiteet, jotka ovat sallittuja Adrianmerellä ja Joonianmerellä;

24.  pitää valitettavana, että jäsenvaltiot eivät ole hyödyntäneet paremmin yksilöllisiä hoitosuunnitelmia, joilla on mahdollista kumota tiettyjä yleissääntöjä erityisominaisuuksien ottamiseksi huomioon; katsoo, että tällä olisi helpotettu huomattavasti paikallista kalastuksenhoitoa ja annettu arvokasta tietoa eri alueiden tilasta, minkä avulla olisi ollut mahdollista tehdä asianmukaiset muutokset; pyytää siksi rannikkojäsenvaltioita tekemään rakentavaa yhteistyötä keskenään ja komission kanssa kalastuksen hoitotoimenpiteiden päivittämisessä ja jatkuvassa mukauttamisessa;

25.  pyytää komissiota aloittamaan pysyvän keskustelun Adrianmeren ja Joonianmeren alueen kolmansien maiden kanssa, jotta saadaan aikaan erityisiä kahdenvälisiä tai monenvälisiä sopimuksia, joiden tavoitteena on edetä sääntöjen ja kalastuksenhoidon yhdenmukaistamisessa ja standardisoinnissa unionin yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi Välimerellä samalla, kun hyödynnetään täysin kansainvälisten ja alueellisten kalastusjärjestöjen tarjoamaa yhteistyökehystä; toteaa, että Adrianmeren ja Joonianmeren strategia voi tarjota lisäarvoa ainoastaan, jos kaikki niiden rannikolla sijaitsevat maat – unionin jäsenvaltiot ja kolmannet maat – otetaan huomioon;

26.  kehottaa komissiota edistämään yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteita ja etenkin kaikkien kalakantojen kestävän enimmäistuoton saavuttamista viimeistään vuonna 2020 ja kannustamaan ekosysteemiin perustuvan lähestymistavan käyttöön suhteessa kolmansiin maihin;

27.  kehottaa komissiota lisäämään rannikkovaltioiden kanssa säilyttämistä koskevien parhaiden toimintatapojen vaihtoa ja edistämään sellaisten suojeltujen merialueiden perustamista, joilla elvytettäisiin kaikkein uhanalaisimmat lajit;

28.  kehottaa komissiota edistämään meristrategiadirektiivin tavoitteita Adrianmeren ja Joonianmeren rannikolla sijaitsevien kolmansien maiden alueella etenkin, jotta saavutettaisiin meriympäristön hyvä tila ja ylläpidettäisiin sitä vuoteen 2020 mennessä;

29.  kehottaa komissiota kannustamaan Adrianmeren ja Joonianmeren rannikolla sijaitsevia kolmansia maita kehittämään ja panemaan täytäntöön meristrategioita, joissa sovelletaan ekosysteemiin perustuvaa lähestymistapaa ja varmistetaan ympäristönäkökohtien ottaminen huomioon meriympäristöön vaikuttavissa politiikoissa, ja otetaan huomioon kolmansien naapurimaiden merivesien laatuun liittyvät rajat ylittävät vaikutukset;

30.  palauttaa mieliin, että tulevan Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tiedonkeruuohjelmien ja unionin eri tutkimusohjelmien kautta on saatavilla rahoitusta tiedon parantamiseksi meriympäristöstä ja kalalajeista sekä tehokkaamman innovoinnin ja parhaiden käytäntöjen käyttöönottamiseksi kalastustoiminnassa; kehottaa siksi jäsenvaltioita esittämään hankkeita näillä aloilla ja katsoo, että aiemmasta yhteistyöstä eri rannikkovaltioiden, unionin jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden välillä voi syntyä erittäin kiinnostavia aloitteita, jotka voivat hyödyttää koko Adrianmeren ja Joonianmeren aluetta jäsenvaltioiden esittämien hankkeiden kautta;

31.  kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuuksia luoda yhdessä Euroopan investointipankin (EIP) kanssa ja FEMIP-välineen(17) kautta saadun kokemuksen pohjalta tähän tarkoitukseen varattu rahoitusväline, jolla toteutetaan kyseiseen strategiaan liittyviä toimia ja tavoitteita, jotta estetään asioiden monimutkaistuminen uusien budjettivälineiden hyväksymisen vuoksi; kehottaa komissiota myös tarkastelemaan mahdollisuutta käyttää hankejoukkolainoja sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia erityisen soveliaina rahoitusvälineinä;

32.  kehottaa komissiota ehdottamaan erityisten neuvoa-antavien elinten perustamista Välimeren alueellisen neuvoa-antavan toimikunnan yhteydessä sekä Adrianmerta että Joonianmerta varten Italiassa perustetuista merialueista(18) saatujen hyvien kokemusten pohjalta (kuten vuonna 2012 perustettu pohjoisen Adrianmeren kalastusalue, jolla pohjoisen Adrianmeren kalastusalaa hallinnoidaan yhteisesti ja keskitetysti poliittisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristöllisestä näkökulmasta);

33.  kehottaa komissiota sisällyttämään merialueen suunnittelua koskevaan uuteen lainsäädäntöehdotukseen säännöksiä, joiden nojalla jäsenvaltioiden on tarkasteltava ympäristöä ja matkailun suojelemista koskevia, jo voimassa olevia sääntöjä alueillaan ja vahvistettava alueilla, joita eivät koske rajoitukset, meri- ja rannikkoalueiden kehityssuunnitelmia, joissa määritetään näiden alueiden käytön ja hallussapidon luvallisuus ja yhteensopivuus, jotta helpotetaan vesiviljelyalan yritysten perustamiseen soveltuville alueille pääsyä;

34.  kehottaa komissiota laatimaan erityisen Adrianmerta ja Joonianmerta koskevan työsuunnitelman, jossa vahvistetaan tulevat tavoitteet alueella Välimeren nykymallin (IMP–MED-hanke) mukaisesti; korostaa, että tätä työsuunnitelmaa olisi pidettävä hankkeena, joka voi saada rahoitusta Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta;

35.  vaatii komissiota laatimaan seuraamustoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että voidaan rangaista jäsenvaltiota, joka ei noudata tiedonkeruu- ja tiedonvälitysvelvoitteitaan tai ei pysty ratkaisemaan laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastukseen (LIS-kalastus) liittyviä ongelmia vesillään tai kalastuslaivastossaan;

o
o   o

36.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11, EUVL L 36, 8.2.2007, s. 6, EUVL L 196, 28.7.2011, s. 42. (2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0040. (3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0461. (4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0269. (5) EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 193. (6) EUVL C 70 E, 8.3.2012, s. 70. (7) EUVL C 236 E, 12.8.2011, s. 132. (8) Neuvoston direktiivi 92/43/ETY (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7). (9) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0128. (10) Lausunto COTER-V-016, esittelijä Gian Mario Spacca (ALDE, IT), lokakuu 2011. (11) Kansainvälisen hydrografisen järjestön (IHO) määritelmän mukaan Joonianmeren eteläinen raja on Passeron niemen (Sisilia) ja Tenaronin niemen (Kreikka) välillä. (12) COM(2009)0248, COM(2012)0128, COM(2010)0715 ja COM(2011)0782. (13) Adriamed on FAO:n alueellinen hanke, jonka rahoittavat Italian maatalous-, elintarvike- ja metsätalousministeriö ja komissio, ja sen tavoitteena on edistää tieteellistä yhteistyötä Adrianmeren maiden (Albania, Kroatia, Italia, Montenegro ja Slovenia) FAO:n vastuuntuntoista kalastusta koskevien menettelyohjeiden mukaisesti. (14) Rakennerahastot (EAKR, CF, ESR, EKTR/EMKR) sekä 7. puiteohjelma ja LIFE+. (15) Esimerkiksi Adrianmeren pohjoisosassa toimii kalastus- ja vesiviljelyalan sosioekonomisen seurannan keskus. (16) Päätöslauselma GFCM/36/2012/1 ”Guidelines on Allocated Zones for Aquaculture (AZA)”, joka hyväksyttiin GFCM:n 36. istunnossa (toukokuu 2012). (17) Euro–Välimeri-investointi- ja kumppanuusväline. (18) Perustettujen merialueiden tavoitteena on vahvistaa valtion ja alueiden välistä yhteistyötä kalastus- ja vesiviljelyalan kehittämiseksi ja tukemiseksi sekä edistää kalastusalan tuottajien ja yritysten välistä kumppanuutta.