Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston tulkkausmenoja koskevasta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 5/2005 5. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman(1),

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 5/2005 Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston tulkkausmenoista sekä toimielinten vastaukset(2),

–  ottaa huomioon puhemiehistön jäsenille laaditun muistion ”Resource-efficient full multilingualism in interpretation - implementation of the decision on the European Parliament’s budget 2012”,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin pääsihteerin 9. huhtikuuta 2013 päivätyn raportin ”Preparing for Complexity – European Parliament in 2025 – The Answers”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0233/2013),

A.  katsoo, että monikielisyys on yksi Euroopan parlamentin ja koko Euroopan unionin keskeisiä piirteitä ja sen avulla varmistetaan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden kunnioittaminen sekä unionin kansalaisten yhdenvertainen kohtelu heidän alkuperästään ja taustastaan riippumatta;

B.  ottaa huomioon, että monikielisyyden periaate Euroopan parlamentissa muodostaa perustan sen poliittiselle, yhteislainsäädäntö- ja tiedotustyölle;

C.  ottaa huomioon, että monikielisyyden periaatteella Euroopan parlamentissa varmistetaan, että unionin kansalaisten vaalikelpoisuudelle Euroopan parlamentin vaaleissa ei aiheuteta tarpeettomasti esteitä;

D.  katsoo, että monikielisyys takaa kansalaisille oikeuden viestiä Euroopan parlamentin kanssa unionin kaikilla virallisilla kielillä ja antaa heille siten mahdollisuuden käyttää oikeuttaan demokraattiseen valvontaan;

E.  toteaa, että Euroopan parlamentin kielipalvelut helpottavat viestintää ja pitävät siten parlamentin kaikkien unionin kansalaisten saavutettavissa ja varmistavat avoimuuden 24 viralliselle kielelle perustuvassa unionin ainutlaatuisessa monikielisessä rakenteessa;

F.  ottaa huomioon, että parlamentin työjärjestyksen mukaan parlamentin jäsenet voivat käyttää parlamentissa puheenvuoroja haluamallaan virallisella kielellä, josta puhe tulkataan muille virallisille kielille, millä kunnioitetaan demokraattista oikeutta voida tulla valituksi Euroopan parlamenttiin kielitaidosta riippumatta;

G.  katsoo, että useiden peräkkäisten laajentumisten jälkeen monikielisyyden haaste on saavuttanut täysin uuden ulottuvuuden laajuutensa, monimutkaisuutensa ja poliittisen merkityksensä suhteen, ja toteaa, että laaja monikielisyys aiheuttaa tietenkin huomattavia ja kasvavia kustannuksia Euroopan parlamentille ja siten unionin kansalaisille;

H.  toteaa, että parlamentin vuoden 2012 talousarviossa oli tarpeen löytää huomattavia säästöjä, mukaan lukien tulkkauspalvelujen kustannusten vähentäminen 10 miljoonalla eurolla vuodessa, jotta talousarvion kasvu voitiin rajoittaa 1,9 prosenttiin edellisvuoteen verrattuna;

Tulkkauksen puitteet Euroopan parlamentissa

1.  toteaa, että Euroopan unioni on maailman ainut instituutio, joka harjoittaa 24 viralliseen kieleen perustuvaa virallista monikielisyyspolitiikkaa, jossa katettavia kieliyhdistelmiä on 552; on näiltä osin tyytyväinen parlamentin tulkkauspalvelujen erittäin korkeaan laatuun, mutta katsoo, että olisi pyrittävä löytämään tapoja vähentää mutkikkaan monikielisyysrakenteen aiheuttamaa taakkaa ja sen huomattavia ja kasvavia kustannuksia;

2.  toteaa, että kaikista Strasbourgin ja Brysselin täysistunnoissa ajanjaksolla syyskuu 2009 – helmikuu 2013 puhutuista kielistä englantia käytettiin 26 979 minuuttia (29,1 prosenttia), saksaa 12 556 minuuttia (13,6 prosenttia), ranskaa 8 841 minuuttia (9,5 prosenttia), viroa 109 minuuttia (0,1 prosenttia) ja maltaa 195 minuuttia (0,2 prosenttia);

3.  korostaa, että kaikki kansalaiset voivat seurata sekä täysistuntoja että valiokuntakokouksia suoratoistona tai tilausvideona – nämä uudet viestintämuodot lisäävät Euroopan parlamentin toiminnan avoimuutta EU:n kansalaisten kannalta – ja että niiden saatavuus kaikilla virallisilla kielillä korostaa parlamentin demokraattista ja monikulttuurista luonnetta;

4.  huomauttaa, että jotkut monikansalliset elimet, kuten Yhdistyneet kansakunnat ja Nato, toimivat ainoastaan hallitusten välisellä tasolla eikä niillä ole lainsäädännöllisiä tehtäviä; toteaa tässä yhteydessä, että 192 jäsenen YK:lla on kuusi virallista kieltä ja että 28 jäsenen Natossa käytetään pääasiassa englantia, vaikka sillä onkin kaksi virallista kieltä;

5.  korostaa kuitenkin, että Euroopan parlamentti on suoraan valittu poliittinen elin, jonka jäsenet valitaan heidän kielitaidostaan riippumatta; painottaa näin ollen, että jokaisen jäsenen oikeus puhua valitsemallaan virallisella kielellä on Euroopan parlamentin keskeinen toimintaperiaate;

6.  toteaa, että virallisten kielten käytön käytännön järjestelyistä Euroopan parlamentissa määrätään monikielisyyttä koskevissa menettelysäännöissä, jotka ajantasaistettiin vuonna 2008; toteaa, että näissä menettelysäännöissä määrätyllä ”hallitun täydellisen monikielisyyden” käsitteellä taataan tasa-arvo jäsenten ja kansalaisten kesken; huomauttaa, että pyynnöstä tarjottavan tulkkauksen periaatteeseen perustuvan täydellisen monikielisyyden toteuttaminen riippuu pitkällä aikavälillä siitä, saadaanko kielipalvelujen käyttäjät täysin tietoisiksi näiden palvelujen aiheuttamista kustannuksista ja siten heidän vastuustaan käyttää niitä parhaalla mahdollisella tavalla;

7.  katsoo, että moitteettoman varainhoidon periaatetta on sovellettava myös tulkkaustoimintaan ja että unionin veronmaksajien rahojen paras mahdollinen käyttö edellyttää jatkuvaa kriittistä analyysiä siitä, missä ja miten toimintaa voidaan tehostaa ja kustannuksia valvoa tai rajoittaa;

Tulkkausresurssien tehokas käyttö

8.  panee merkille parlamentin puhemiehistön vuonna 2011 tekemän päätöksen, joka koskee resurssitehokasta täydellistä monikielisyyttä tulkkauksessa ja jolla tehostetaan tulkkauspalveluja ja vähennetään niiden rakenteellisia kustannuksia seuraavasti:

9.  pitää myönteisenä, että parlamentin tulkkauspalveluihin osoitetut määrärahat ovat tämän seurauksena alkaneet pienentyä; toteaa, että vuoden 2010 talousarviossa toteutunut summa oli 54 990 000 euroa, vuoden 2011 talousarviossa 56 964 283 euroa ja vuoden 2012 talousarviossa tällä hetkellä 47 000 000 euroa, joskin vuoden 2012 lopullinen toteutunut summa tiedetään vasta 31. joulukuuta 2013 ja se saattaa olla korkeampi;

10.  toteaa, että tulkkauksen pääosaston vuoden 2013 määrärahat ovat arviolta 58 000 000 euroa, joista 53 000 000 euroa liittyy suoraan tulkkauspalveluihin; pyytää, että sille tiedotetaan yksityiskohtaisesti ja säännöllisesti resurssitehokasta täydellistä monikielisyyttä koskevan aloitteen konkreettisista vaikutuksista vuoden 2013 talousarvioon, erityisesti odotetuista menojen vähennyksistä tai lisäyksistä;

11.  panee myös merkille, että parlamentin tulkkauspalvelujen kustannukset vuoden 2012 lopussa päättyneellä kolmivuotiskaudella olivat 157 954 283 euroa ja että vertailtaessa vuoden 2010 ja 2012 talousarvioiden toteutuneita summia käy ilmi, että kustannukset olivat vähentyneet 17 prosenttia; toteaa, että tulkkauspalvelujen järkevästi toteutetut säästöt eivät ole vaarantaneet monikielisyyden periaatetta, ja vaatii, että jäsenille on taattava yhtäläiset mahdollisuudet käyttää kielipalveluja ja kyseisten yksikköjen työolosuhteet on säilytettävä asianmukaisina;

12.  panee tyytyväisenä merkille, että ennakkoarviossa parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2014 ehdotetaan tulkkauskulujen vähentämistä vaalivuonna 23 prosentilla verrattuna vuoden 2013 määrärahoihin, jotka ovat 58 miljoonaa euroa; pyytää yksityiskohtaisia tietoja, joilla osoitetaan, että ehdotetut leikkaukset ovat toteutettavissa ja että tulkkauksen erinomainen laatu voidaan säilyttää;

13.  korostaa, että resurssitehokkaan täydellisen monikielisyyden täytäntöönpano on tuonut huomattavia etuja sitä kautta, että valiokuntakokoukset ovat jakautuneet tasaisemmin viikon ajalle, ilman että kokousten kokonaismäärää on vähennetty; toteaa, että tämän tuloksena tulkkauspäivien määrä laski vuoden 2011 105 258 päivästä (107 047 386 euroa) 97 793 päivään (100 237 825 euroa) vuonna 2012 ja säästöä syntyi 6 809 561 euroa;

14.  toteaa huolestuneena, että monikielisyyttä koskevista menettelysäännöistä laadittujen raporttien perusteella valiokuntien, valtuuskuntien ja poliittisten ryhmien tulkkauspalveluja koskeviin pyyntöihin liittyvien määräajan jälkeen tehtyjen peruutusten määrä oli edelleen korkea ja kasvava, kuten seuraavat luvut osoittavat:

15.  toteaa huolestuneena, että jos tulkkeja ei viime hetkellä voida siirtää muihin tehtäviin, näistä määräajan jälkeen tehdyistä peruutuksista aiheutuvat mahdolliset kustannukset muodostavat huomattavan osan tulkkauksen kokonaismäärärahoista; huomauttaa tähän liittyen, että vuonna 2011 käytettiin 4 350 000 euroa (7,6 prosenttia tulkkausmäärärahoista) ja vuonna 2012 5 480 000 euroa (11,9 prosenttia tulkkausmäärärahoista) tulkkauspalveluihin, jotka olivat käytettävissä mutta jotka jätettiin käyttämättä monikielisyyttä koskevien menettelysääntöjen mukaisen määräajan jälkeen tehtyjen pyyntöjen tai peruutusten vuoksi; kehottaa puhemiehistöä toimittamaan talousarvion valvontavaliokunnalle yksityiskohtaisen analyysin määräajan jälkeen tehtyjen peruutusten kasvavasta suuntauksesta ja ottamaan käyttöön seuraamusjärjestelmän tietoisuuden lisäämiseksi hukkaan menneiden resurssien kustannuksista sekä tällaisten peruutusten lukumäärän ja prosenttiosuuden vähentämiseksi huomattavasti;

16.  korostaa, että työn korkean laatutason ylläpitämisen ohella on tarpeen myös tehostaa kieliresurssien käyttöä ja valvoa niiden kustannuksia tarkastelemalla kunkin kieliyksikön kokonaistyömäärää ja varmistamalla, että kokouspyyntöjen ja tulkattavien valtuuskuntavierailujen peruuttamisesta menettelysäännöissä määrättyjen määräaikojen jälkeen aiheutuvia kustannuksia vähennetään; tähdentää, että valiokunnille, valtuuskunnille ja poliittisille ryhmille olisi tiedotettava menettelysäännöissä vahvistetuista säännöistä;

17.  kehottaa parlamentin puhemiehistöä kehittämään lisätoimenpiteitä, joilla vähennetään tulkkivarausten viime hetken peruutuksia;

18.  kehottaa hallintoa hyödyntämään kattavasti ja tehokkaasti jäsenten ajantasaistettuja kieliprofiileja tehdessään kielijärjestelyjä valiokuntia, valtuuskuntia ja poliittisia ryhmiä varten sekä toimipaikoissa että toimipaikkojen ulkopuolella; vaatii, että kaikkien jäsenten kieliprofiilit olisi ajantasaistettava joka vuosi; huomauttaa lisäksi, että ajantasaistetuista profiileista olisi toimitettava jäljennös valiokuntien, valtuuskuntien, poliittisten ryhmien ja työryhmien sihteeristöille;

19.  vaatii, että kun otetaan huomioon joulukuussa 2011 resurssitehokkaasta täydellisestä monikielisyydestä tehty Euroopan parlamentin puhemiehistön päätös, tulkkaus viralliselle kielelle olisi tarjottava valtuuskunnan vierailun aikana ainoastaan valtuuskuntaan osallistuvan Euroopan parlamentin jäsenen nimenomaisesta kirjallisesta pyynnöstä; korostaa, että valtuuskuntavierailujen yhteydessä tulkkien määrä olisi pidettävä mahdollisimman alhaisena sovellettavien sääntöjen puitteissa;

20.  muistuttaa pääsihteerin ehdotuksesta, jonka mukaan tulkkauspalvelujen käyttäjille (mukaan luettuina valiokunnat, valtuuskunnat ja poliittiset ryhmät) olisi järjestettävä tietoisuutta lisääviä toimenpiteitä, ja odottaa uusia ehdotuksia, joilla lisätään tietoisuutta viime hetken peruutusten kustannuksista;

21.  kehottaa hallintoa pyytämään jatkossakin tulkkiryhmän päällikköä laatimaan kokouksen sihteeristön suostumuksella kunkin kokouksen lopussa luettelon tulkkauspalveluista, joita on pyydetty mutta ei käytetty; toteaa, että kokouksen sihteeristölle olisi toimitettava jäljennös luettelosta; katsoo, että tässä luettelossa olisi otettava huomioon myös verkkolähetysten ja tilausvideolähetysten käyttäjät;

22.  panee merkille jäsenille tarkoitetun uuden henkilökohtaisen tulkkauspalvelun, joka otettiin käyttöön vuonna 2010 aloitetun pilottihankkeen jälkeen; toteaa, että tästä uudesta palvelusta aiheutui 157 000 euron kustannukset vuonna 2011 ja 115 000 euron kustannukset vuonna 2012; katsoo, että tätä palvelua olisi tarkistettava sen parantamiseksi;

Tulkkaus Euroopan parlamentissa: tulevat toimet

23.  panee tyytyväisenä merkille tulkkauspalveluissa viime vuosina lisääntyneen tehokkuuden ja saavutetut kustannusvähennykset samalla kun työn laatu on säilynyt erinomaisena; painottaa, että tulkkaus- ja käännöskustannukset ovat edelleen huomattava osa parlamentin talousarviota, ja katsoo näin ollen, että parlamentin on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota haasteeseen, jonka monikielisyyden saavuttaminen kohtuukustannuksin muodostaa;

24.  katsoo, että talousarvion valvontavaliokunnalle olisi tiedotettava säännöllisesti muutoksista tulkkauksen kustannuksissa; pyytää, että tulkkausyksikön vuosittain pääsihteerille laatima menettelysääntöjä koskeva raportti annetaan valiokunnan jäsenten saataville;

25.  katsoo, että tilanteita, joissa joillekin kielille tarjotaan tulkkausta mutta sitä ei käytetä, olisi vältettävä mahdollisimman paljon; korostaa, että tarvitaan toimia, joilla vähennetään tarpeettomasta tulkkauksesta aiheutuvia kustannuksia kokouksissa, ja kehottaa sen vuoksi kehittämään ja panemaan kiireesti täytäntöön järjestelmän, jonka avulla vältetään tilanteet, joissa tulkkausta tarjotaan kielille, joita kokouksessa ei tosiasiassa puhuta tai verkkolähetysten käyttäjät eivät tarvitse;

26.  pyytää pääsihteeriä esittämään vuoden loppuun mennessä yksityiskohtaisen analyysin kaikissa (työ)ryhmien, valiokuntien ja valtuuskuntien kokouksissa tarjotuista tulkkauskielistä ja näissä kokouksissa tosiasiallisesti puhutuista kielistä sekä yleiskatsauksen valtuuskuntamatkoja varten pyydetyistä ja myönnetyistä poikkeuksista puhemiehistön 12. maaliskuuta 2012 hyväksymistä tulkkausta koskevista yleisistä säännöistä(3);

27.  kehottaa puhemiehistöä tekemään vuoden loppuun mennessä uuden monikielisyyttä koskevan päätöksen, jossa käsitellään erityisesti mahdollisuutta pyynnöstä tarjottavaan tulkkaukseen sekä sen tuloksena odotettavissa olevasta toiminnan tehostamisesta;

28.  pyytää näin ollen tilintarkastustuomioistuinta toimittamaan parlamentille kohtuullisen ajan kuluessa ja viimeistään maaliskuuhun 2014 mennessä Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston tulkkaus- ja käännösmenoja koskevan erityiskertomuksen, jossa arvioidaan varainhoidon moitteettomuutta ja ajantasaistetaan erityiskertomuksessa nro 5/2005 esitettyjä huomioita; toteaa vielä, että tämä kertomus voitaisiin laatia säännöllisesti ja sitä voitaisiin käyttää vastuuvapausmenettelyssä; toteaa jälleen, että kertomuksen olisi sisällettävä tietoa siitä, onko asianomaisella toimielimellä soveltuvat välineet ja menettelyt sen varmistamiseksi, että:

29.  toteaa myös, että tässä seurantakertomuksessa olisi verrattava tarkasti parlamentin tulkkauspalvelujen kustannustehokkuutta suhteessa neuvoston ja komission tarjoamiin tulkkauspalveluihin ja verrattava näiden kolmen toimielimen tulkkauspalvelujen todellisia kustannuksia tarkastuksen viiteajanjakson kustannuksiin;

30.  vaatii lisäksi, että parlamentissa puututaan ensisijaisesti määräajan jälkeen tehtyjen peruutusten huomattavan suureen määrään, ja kehottaa puhemiehistöä esittämään yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman tällaisten peruutusten vähentämiseksi;

31.  toteaa jälleen, että toimielinten välinen yhteistyö on välttämätöntä tehokkuutta edistävien ja säästöt mahdollistavien parhaiden käytänteiden vaihtamiseksi; katsoo, että toimielinten välistä yhteistyötä tulkkauksen alalla olisi parannettava; kehottaa tarkastelemaan alaa perinpohjaisesti ja asettamaan etusijalle käytettävissä olevien resurssien jakamisen tehokkaammin kaikkien toimielinten kesken sekä freelance-tulkkauksen alalla toteutettavat käytännön toimet;

32.  korostaa tietokonesovellusten merkitystä hallinnointivälineinä ja vaatii myöntämään lisää määrärahoja tähän tarkoitukseen ensi vuoden talousarviossa; katsoo, että toimintaa voidaan tehostaa, jos parlamentin hallinnolle annetaan asianmukaista tietoa hallinnoinnista; pitää valitettavana, että jotkut pääosastot eivät ole vielä ajan tasalla tietokonesovellusten suhteen, vaikkakin tietotekniikka-alalla on tehty parannuksia vuoden 2010 jälkeen;

33.  kehottaa asianomaisia yksikköjä arvioimaan, voiko tulkkauspalvelujen huomattava tehostaminen toimia esimerkkinä toiminnan parantamiselle muissa pääosastoissa;

o
o   o

34.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 305 E, 14.12.2006, s. 67. (2) EUVL C 291, 23.11.2005, s. 1. (3) Puhemiehistö päätti erityisesti, että parlamentin ulkopuoliseen toimintaan varattujen viikkojen (vihreät viikot) aikana tehtävillä valtuuskuntamatkoilla säilytetään monikielisyyttä koskevien menettelysääntöjen mukainen oikeus enintään viiden kielen tulkkaukseen mutta valtuuskuntamatkoilla, joille pyydetään poikkeuslupaa järjestää ne valiokuntaviikkojen aikana, tarjotaan vain rajoitettu kielivalikoima, johon kuuluu tulkkaus enintään yhdelle kielelle.