Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 10. syyskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Luonnos neuvoston ja komission yhteiseksi vuoden 2012 raportiksi nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden täytäntöönpanosta (EU:n nuorisostrategia 2010–2018)” (COM(2012)0495) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2012)0256),

–  ottaa huomioon 18. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman ”EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin”(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon 23. marraskuuta 2011 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Yhteinen Erasmus” perustamisesta (COM(2011)0788),

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin” (COM(2012)0669),

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Nuoret liikkeellä – Aloite nuorten potentiaalin vapauttamiseksi tavoitteena älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Euroopan unionissa” (COM(2010)0477),

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2009 annetun komission tiedonannon aiheesta ”EU:n nuorisostrategia: satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin – Uudistetulla avoimella koordinointimenetelmällä kiinni nuorison haasteisiin ja mahdollisuuksiin” (COM(2009)0200), ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SEC(2009)0549),

–  ottaa huomioon 5. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Tavoitteena harjoittelun laatupuitteet – SEUT-sopimuksen 154 artiklan mukaisen työmarkkinaosapuolten Euroopan unionin tason toisen vaiheen kuuleminen” (COM(2012)0728);

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle” (COM(2010)0758),

–  ottaa huomioon eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät (ET 2020)(2),

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman ”Nuoret liikkeellä ‑aloite – puitteet Euroopan yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi”(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A7-0238/2013),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan tulevaisuus riippuu siitä kyetäänkö nuorten potentiaali hyödyntämään;

B.  toteaa, että kriisi on lisännyt nuorten epävarmoja työsuhteita, mikä merkitsee, että olemassa olevat työpaikat korvataan aivan liian usein lyhyt- ja määräaikaisilla työsopimuksilla sekä palkattomilla työharjoitteluilla;

C.  toteaa, että EU:n nuorten kokonaistyöttömyysaste oli helmikuussa 2013 23,5 prosenttia ja vuonna 2011 työelämän ja koulutuksen ulkopuolella (NEET) oli 7,5 miljoonaa 15–24-vuotiasta nuorta ja 6,5 miljoonaa 25–29-vuotiasta nuorta;

D.  toteaa, että arvioiden mukaan nuorten syrjäytyminen työmarkkinoilta aiheutti 153 miljardin euron kustannukset vuonna 2011, mikä vastaa 1,2:ta prosenttia EU:n BKT:stä(4);

E.  ottaa huomioon, että kaikki nuoret ovat yhteiskunnan oleellinen osa ja että tämä tosiasia olisi tunnustettava; ottaa huomioon, että eriarvoisuutta ja kaikenlaista syrjintää esiintyy yhä ja ne vaikuttavat suuresti nuorten elämään ja heidän myöhempään kehitykseensä yhteiskunnassa;

F.  ottaa huomioon, että hellittämätön talouskriisi vaikuttaa huomattavasti nuorten elämään, kuten hyvinvointiin ja sosiaaliseen osallisuuteen, työllisyyteen, asunnon saantiin, terveyteen ja koulutukseen sekä kulttuuritoimintaan, vapaa-aikaan ja urheilutoimintaan, ja johtaa tilanteeseen, jossa nuorilla on ennennäkemättömän vähän mahdollisuuksia EU:ssa; ottaa huomioon, että on olemassa vakava riski sille, että merkittävässä osassa Eurooppaa on yksi ”menetetty sukupolvi”; ottaa huomioon, että hälyttävä tilanne edellyttää pikaisia toimenpiteitä, menettelytapoja ja toimia sekä rakenneuudistuksia; ottaa huomioon, että heikentyvät taloudelliset olosuhteet voivat varsinkin kriisin pahiten koettelemissa maissa johtaa nuorten vastentahtoiseen maastamuuttoon, mikä voi ilmetä valtavana ”aivovuotona”, joka vähentää alkuperämaan kasvua, kehitystä ja innovaatiopotentiaalia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä;

G.  ottaa huomioon, että monet jäsenvaltiot ovat vastanneet talouskriisiin tiukoilla säästötoimenpiteillä, joihin on sisältynyt suuria leikkauksia koulutukseen ja elinikäisen oppimisen ohjelmiin; ottaa huomioon, että kyseisillä toimenpiteillä on haitallinen vaikutus erityisesti nuorisotyöttömyyteen tietyissä jäsenvaltioissa, varsinkin Etelä-Euroopassa, mikä on johtanut useimmissa tapauksissa huomattavaan aivovuotoon näiltä alueilta ja korostanut siten eriarvoisuutta EU:ssa;

H.  ottaa huomioon, että unionin tason nykyisiä välineitä ei tarpeista huolimatta ole juurikaan kehitetty vastaamaan uuden sukupolven haasteisiin, unohtamatta kuitenkaan, että välineitä voidaan parantaa nykymuodossaankin; ottaa huomioon, että EU:n nuorisostrategia muodostaa kattavat puitteet ja että jäsenvaltioiden on hyödynnettävä sitä kaikilta osin;

I.  ottaa huomioon, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien määrä on kasvanut huolestuttavasti EU:n alueella; ottaa huomioon, että nuorisotyöttömyysaste on sietämättömän korkea useissa jäsenvaltioissa, että unionin alueen keskimääräiset työttömyysasteet ovat ennätyslukemissa, että todellinen lukema peittyy maasta muuttaneiden nuorten määrän selkeän kasvun alle ja muuttuu vielä hälyttävämmäksi epävarmojen työolojen ja piilotyöttömyyden myötä, ja että työttömyysjaksot pitenevät koko ajan;

J.  ottaa huomioon, että nuorilla naisilla on yhä hirvittävät työmarkkinaolosuhteet ja he muodostavat suuren enemmistön osa-aikatyöntekijöistä ja tilapäistyöntekijöistä;

K.  toteaa, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista aiheutui arvioiden mukaan 153 miljardin euron kansantaloudellinen menetys vuonna 2011, mikä on 1,2 prosenttia EU:n BKT:stä(5); katsoo, että tämä muodostaa raskaan yhteiskunnallisen ja taloudellisen taakan;

L.  ottaa huomioon, että EU:n talouskriisi lisää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, mikä vaikuttaa erityisesti nuorempiin sukupolviin; ottaa huomioon, että nuoria koskettavat kriisin vaikutukset estävät nuoria elämästä itsenäistä elämää ja johtavat ääritapauksissa aliravitsemukseen tai mielenterveysongelmiin;

M.  ottaa huomioon, että alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli maaliskuussa 2013 jo 23,5 prosenttia ja Euroopan unionissa on yli kaksi miljoonaa vapaata työpaikkaa sen vuoksi, että ammattitaidon tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa etenkään it-alalla ja terveydenhoidon piirissä; on tyytyväinen komission aloitteeseen ”EU:n osaamispanoraama”;

N.  ottaa huomioon, että työpaikkojen tarjonnan ja kysynnän voidaan todeta olevan maantieteellisesti epäsuhtaisia sekä jäsenvaltioiden sisällä että niiden välillä;

O.  ottaa huomioon, että monet nuoret ovat epävirallisissa, tilapäisissä ja epävarmoissa työpaikoissa, jotka eivät liity heidän pätevyyteensä tai uratavoitteisiinsa ja joissa ei ole selviä pitkän aikavälin näkymiä; ottaa huomioon, että monet nuoret jättävät myös käyttämättä mahdollisuuden hankkia uralla etenemiseen tarvittava ammattitaito ja itseluottamus;

P.  ottaa huomioon, että nuoret kohtaavat yhä enemmän vaikeuksia siirtyessään koulutuksesta työelämään, mikä johtuu siitä, että käytettävissä olevien koulutusohjelmien ja työmarkkinoiden tarpeet eivät vastaa toisiaan; ottaa huomioon, että elinikäisen oppimisen aloitteet ja sukupolvien väliset hankkeet ovat hyödyllisiä välineitä, joilla nuoret kaikkialla Euroopassa voidaan varustaa työmarkkinoille pääsyyn tarvittavilla taidoilla;

Q.  ottaa huomioon, että yrittäjien, erityisesti uusien yritysten perustajien joukossa aliedustettuja väestöryhmiä ovat muun muassa nuoret, naiset, vammaiset ja maahanmuuttajat;

R.  ottaa huomioon, että nuorten yksilöllinen ja sosiaalinen kehitys on yhtä tärkeää kuin tiedollinen ja ammatillinen kehitys; ottaa huomioon, että nuoret toimivat aktiivisesti jäsenvaltioiden sosiaalisessa infrastruktuurissa ja ovat kestävien ja elinvoimaisten yhteisöjen keskeinen tekijä;

S.  ottaa huomioon, että laajakaistayhteyksien leviämistä on parannettava jäsenvaltioissa, jotta tarjolla voisi olla digitaalisesti varustettuja kouluja;

T.  ottaa huomioon, että avoimet oppimisresurssit parantavat koulutuksen laatua, saatavuutta ja tasapuolisuutta ja mahdollistavat interaktiivisen, luovan, joustavan ja yksilöllisen oppimisprosessin hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa ja uusia teknologioita; ottaa huomioon, että avoin koulutus lisää kestävää työllistettävyyttä tukemalla elinikäistä oppimista;

U.  ottaa huomioon, että uusien teknologioiden ja sosiaalisen median käyttö on nuorille tärkeä yhteydenpitoväline ja parantaa heidän valmiuksiaan osallistua yhteiskuntaan ja vaikuttaa poliittisiin ja yhteiskunnallisiin prosesseihin;

V.  ottaa huomioon, että taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat, joita EU:n kriisiin vastaamiseksi toteuttamat tiukat säästötoimenpiteet pahentavat, lisäävät euroskeptisyyttä kansalaisten keskuudessa; ottaa huomioon, että nuoret muodostavat yhteiskunnan haavoittuvimman osan;

W.  ottaa huomioon, että tehokas nuorisopolitiikka voi vaikuttaa nuorten kansalaistietoisuuteen, mikä on äärimmäisen tärkeää heidän yksilölliselle itsenäistymiselleen ja osallistumiselleen yhteiskunnan toimintaan aktiivisina kansalaisina;

X.  ottaa huomioon, että jäsenneltyä vuoropuhelua olisi pidettävä ensimmäisenä vaiheena kohti tehokkaan ja hedelmällisen vuoropuhelun luomista nuorten, nuorisojärjestöjen ja EU:n sekä kansallisten elinten välille, ja tätä vuoropuhelua olisi myös jatkuvasti parannettava ja kehitettävä;

EU:n nuorisostrategian tehokkuuden arviointi

1.  panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden täytäntöönpanosta (EU:n nuorisostrategia 2010–2018);

2.  muistuttaa, että komission ehdotuksen mukaan uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä parhaillaan käytävien neuvottelujen yhteydessä olisi lisättävä nuoriso- ja koulutuspolitiikan rahoitusta, jotta voitaisiin tarttua tämänhetkisiin ja tuleviin haasteisiin; painottaa, että nuoria koskevien työryhmien välinen kommunikointi ja tähänastisista toimista ja saavutetuista tuloksista tiedottaminen ovat keskeisiä asioita ja niitä olisi edistettävä;

3.  katsoo, että nuorisotyöttömyyden torjumiseen tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä varatut määrärahat, kuusi miljardia euroa, eivät riitä vaan niitä pitäisi lisätä neuvotteluissa huomattavasti;

4.  kehottaa neuvostoa tehostamaan edelleen painotusta nuoriin sisällyttämällä heidät kaikkien EU-ohjelmien painopistealueisiin tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

5.  pitää valitettavana, että Eurooppa-neuvoston suurisuuntaiset ilmoitukset sitoutumisesta toimiin nuorten hyväksi eivät ole johtaneet vastaaviin rahoitussitoumuksiin; toteaa, että suuri osa vuonna 2012 julkistetusta kasvupaketista koostui lähinnä jo luvattujen ja sidottujen rakennerahastomäärärahojen osittaisesta uudelleenkohdentamisesta;

6.  pitää valitettavana, että neuvosto toimii ristiriitaisesti puoltamalla toisaalta lisäresurssien kohdistamista nuoriin ja toisaalta viivyttämällä vuoden 2013 lisätalousarvion maksuja koskevia neuvotteluja, mikä vaarantaa Erasmus-apurahojen maksamisen; kehottaa neuvostoa toimimaan rakentavammin ja lopettamaan maksumäärärahojen ja maksusitoumusmäärärahojen välisen kuilun kasvattamisen vuotuisissa talousarvioissa;

7.  pitää avointa koordinointimenetelmää asianmukaisena tapana tehdä nuorisopoliittisia päätöksiä; muistuttaa, että Euroopan unionin toimielinten kesken olisi tehtävä tiiviimpää yhteistyötä nuorisoasioissa; kehottaa Euroopan parlamenttia osallistumaan asiaan nykyistä kattavammin; painottaa, että jäsenvaltioiden on toteutettava avointa koordinointimenetelmää vahvalla poliittisella tahdolla parhaiden mahdollisten tulosten saavuttamiseksi;

8.  on pettynyt siihen, että vaikka jäsenvaltioilta pyydettiin erityistoimenpiteitä EU:n nuorisostrategian ensimmäisen työskentelyjakson aikana, asiassa saavutettiin vain vähäistä edistystä, monissa tapauksissa tilanne on pahentunut eikä monilla jäsenvaltioilla ole erityistä nuorisostrategiaa;

9.  panee merkille nuorisostrategian ensimmäisen jakson (2010–2012) vaikutukset; painottaa, että puitteet komission, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien rajat ylittävälle osallistumiselle olivat hyvä alku, mutta niitä on vahvistettava tulevaisuudessa parantamalla työ- ja koulutusmahdollisuuksia, koska siten torjutaan köyhyyttä ja syrjäytymistä, ja samalla on hyödynnetään monialaista toimintatapaa käytäntöjen levittämiseksi muille asian liittyville aloille;

10.  korostaa jäsennellyn vuoropuhelun merkitystä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään mallia edelleen ja varmistamaan nuorten yhdessä ministeriöiden ja toimielinten edustajien kanssa laatimien suositusten tarkoituksenmukaisen ja johdonmukaisen seurannan; ehdottaa edelleen yhteydenpitoa suoraan nuorisojärjestöihin ja järjestöihin kuulumattomiin yksityishenkilöihin paikallisella ja alueellisella tasolla ja varmistaa, ettei heidän äänensä katoa ja että toteutettavat toimet johtavat myönteiseen kehitykseen ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien kasvuun;

11.  katsoo, että nuorten ja nuorisopolitiikan tilannetta koskevien selkeiden ja käyttäjäystävällisten indikaattorien kehittämistä voidaan edelleen parantaa etenkin nuorison itsenäisyyden ja osallistumisen suhteen, jotta voidaan arvioida paremmin EU:n nuorisostrategian mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia;

12.  kehottaa jäsenvaltioita julkaisemaan tietoon ja näyttöön perustuvia raportteja nuorten sosiaalisesta tilanteesta ja elinoloista sekä laatimaan kansallisia toimintasuunnitelmia ja panemaan ne täytäntöön johdonmukaisesti;

13.  korostaa, että olisi kiinnitettävä varhaislapsuudesta alkaen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, joiden sosiaalisen syrjäytymisen riski on suuri, mukaan lukien työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat henkilöt ja heikossa asemassa olevat nuoret, jotta heille tarjottaisiin todellisia ja konkreettisia työllistymismahdollisuuksia ja heitä kannustettaisiin osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan;

14.  on tietoinen monialaisen ja tasapainoisen lähestymistavan tarpeesta EU:n nuorisostrategian kahdeksalla toiminta-alalla; vaatii kriisiaikoina sellaisen nuorisopolitiikan asettamista etusijalle, jota nuoret itse ovat olleet laatimassa ja muovaamassa ja jossa kuuluu heidän äänensä ja tavoitteensa;

Seuraavan työskentelyjakson haasteet:

Koulutus, innovaatiot ja rahoitus

15.  panee tyytyväisenä merkille EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman; tähdentää, että tälle ohjelmalle tarvitaan vakaa rahoitus ja nuorisoa koskevaa osuutta varten tarvitaan erillinen luku ja erillinen määrärahojen jakautumista koskeva luku;

16.  korostaa, että jäsenvaltioiden ja yritysten olisi investoitava enemmän oikeisiin taitoihin ja monipuolistettava sellaista etenkin teknisen alan ammattikoulutusta, jolle on kysyntää, luomalla aiempaa joustavampia opetussuunnitelmia, yhdistämällä yrittäjyyttä ja laaja-alaisia taitoja, jotta ne voidaan paremmin sovittaa yhteen työmarkkinoiden kehityksen kanssa tulevaisuudessa; korostaa nuorten liikkuvuuden lisäämisen tärkeyttä varsinkin opettamalla vieraita kieliä varhaisessa vaiheessa; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön opiskelu- ja harjoittelujaksoja yhdisteleviä ammattikoulutusjärjestelmiä, sillä ne ovat tehokas keino kytkeä koulutus työmarkkinoiden tarpeisiin ja vähentää nuorisotyöttömyyttä;

17.  kehottaa jäsenvaltioita turvaamaan hankittujen sosiaalietujen täydellisen siirrettävyyden, jotta liikkuvan elämäntyylin valinneiden nuorten työntekijöiden sosiaaliturvaa ei heikennetä;

18.  korostaa osaamiskolmion hyötyjä ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään lisää aloitteita ja tehostamaan vuorovaikutusta osaamiskolmion kolmen eri puolen välillä, millä varmistetaan, että tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatioiden välinen vuorovaikutus voi auttaa luomaan työpaikkoja ja kasvuja;

19.  toteaa, että uusi Horisontti 2020 -ohjelma on asianmukainen kehys tutkimuksen, innovaatioiden ja tieteen huippuosaamisen vahvistamisessa; varoittaa kuitenkin, että joissakin jäsenvaltioissa toteutetut opetusalan leikkaukset vaarantavat ohjelman tavoitteet; kehottaa jäsenvaltioita määrittelemään ohjelman mukaiset prioriteetit ja käyttämään sitä täysimääräisesti;

20.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan ja ehdottamaan menetelmiä innovaatioiden lisäämiseksi kansallisissa opetussuunnitelmissa koulujen tasolla;

21.  kehottaa jäsenvaltioita lujittamaan ammattikoulutusta, työhön tutustumista, oppisopimuskoulutusta, harjoittelua ja työharjoittelua ja poistamaan niitä haittaavat rajatylittävät esteet, jotta näitä koulutuksen muotoja arvotettaisiin tasa-arvon perusteella, lisättäisiin niiden yhteyksiä muihin koulutusväyliin elinikäisen oppimisen näkökulmasta ja sovitettaisiin paremmin yhteen nuorille tarkoitetun työssä tapahtuvan koulutuksen kysyntä ja tarjonta, samalla parantaen liikkuvuutta ja työllistettävyyttä etenkin raja-alueilla;

22.  painottaa, että on tärkeä pyrkiä korjaamaan työpaikkojen tarjonnan ja kysynnän välistä maantieteellistä epätasapainoa sekä jäsenvaltioissa että niiden välillä, erityisesti uudistamalla Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaalia (EURES) nuorten työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi;

23.  korostaa, että EU:n rakennerahaston varojen strateginen investoiminen alueelliseen kehitykseen, kilpailukykyyn ja laadukkaiden oppisopimuskoulutus- ja harjoittelupaikkojen sekä kestävien ja pitkäaikaisten työpaikkojen luomiseen on tärkeää; katsoo, että näin nuoret saavat mahdollisimman paljon mahdollisuuksia työllistyä niin, että työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan kaikissa jäsenvaltioissa ja epävarmuutta ja köyhyysriskiä voidaan huomattavasti vähentää; korostaa edelleen, että on tärkeä tarvittaessa monipuolistaa taloutta runsaasti lisäarvoa tuottaville aloille ja keskittyä erityisesti maaseutuun ja epäsuotuisiin alueisiin;

24.  katsoo, että nuorisotyöttömyyden torjumiseksi on ratkaisevan tärkeää ottaa alueelliset ja paikalliset viranomaiset mukaan sopivan toimenpideyhdistelmän suunnitteluun ja täytäntöönpanoon;

25.  katsoo, että tiettyjen jäsenvaltioiden nykyinen korkea työttömyysaste olisi voitu välttää tehokkailla kansallisilla ja alueellisilla strategioilla, joilla pyritään kannustamaan yrityksiä palkkaamaan nuoria;

26.  huomauttaa, että Euroopan unionin työllisyysstrategioiden lisäksi myös kunnilla ja alueilla on tärkeä rooli paikallisten työmarkkinoiden seurannassa, niiden tarpeiden ennustamisessa ja nuorille tarkoitettujen ohjelmien suunnittelussa, ja painottaa nuorten merkitystä asuinyhteisöilleen, mukaan luettuna saaret ja syrjäisimmät alueet; kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia edistämään kansalaisten aktiivisuutta ja varmistamaan, että nuorten edustajat tai nuorisojärjestöt osallistuvat erilaisiin Euroopan unionin aloitteisiin;

27.  korostaa työttömyyden ehkäisyssä välttämättömien avoimen opetuksen ja avointen yliopistojen vaikutuksen merkitystä opiskelijoiden, mukaan luettuna nuoret aikuiset, tiedon ja uusien taitojen hankkimisprosessissa; korostaa elinikäisen oppimisen olevan kursseille osallistuvien nykytarpeiden ja kiinnostusten mukaista dynaamista tiedon hankkimista;

28.  korostaa sitä, miten tärkeää on hankkia laaja-alaisia taitoja, kuten tieto- ja viestintätekniikkataito, johtamistaito, kriittisen ajattelun taito ja kielitaito, myös opiskelemalla ulkomailla, nuorten mahdollisuuksien parantamiseksi tulevaisuuden työmarkkinoilla ja heidän sopeuttamisekseen niille;

29.  korostaa epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen merkitystä nuorten arvojen, asenteiden ja taitojen kehittymisen sekä kansalaistaitojen ja demokraattisen osallistumisen osalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään järjestelmiä, joissa tunnustetaan epävirallisen ja virallisen oppimisen, vapaaehtoistyön, harjoittelun ja sosiaalisen työn kautta hankittu osaaminen ja tarjoamaan tukea tällaiselle toiminnalle uusien koulutus-, nuoriso- ja kansalaisuusohjelmien puitteissa;

30.  katsoo, että koulutusalalla voidaan silti vielä kehittää vertaisoppimista keinona helpottaa hyvien käytäntöjen vaihtamista jäsenvaltioiden välillä;

31.  on tyytyväinen siihen, että jäsenvaltiot ja neuvosto ovat sitoutuneet käynnistämään uusia nuorisoaloitteita täsmärahoitustoimenpiteillä; kehottaa neuvostoa käynnistämään vastaavia politiikkoja kaikissa jäsenvaltioissa osana nuorisopolitiikan suurta uudistusta;

32.  painottaa, että naisia on kannustettava urille, joita on yleensä pidetty tyypillisesti ”maskuliinisina”, varsinkin it-alalla;

33.  uskoo, että varhaisessa vaiheessa tehtyjen toimien ja proaktiivisen työvoimapolitiikan ansiosta monta sukupolvea kattavan köyhyyden aiheuttamiin ongelmiin puuttumisen sijaan aletaan tunnistaa ja hallita nuoruusiän riskejä, minkä avulla voidaan ehkäistä työttömyyttä ja helpottaa työhönsijoittumista; kiinnittää erityistä huomiota kaikkein syrjäytyneimpiin ja niihin, joilla työttömyyden riski on suurin;

34.  kiinnittää huomiota kouluissa vallitsevaan epätasa-arvoon, poissaoloihin ja koulupudokkaiden vähentämistarpeeseen kaikkialla unionissa; korostaa, että rahoitusta on lisättävä, jotta turvattaisiin yhtäläinen pääsy koulutukseen ja vähennettäisiin koulun keskeyttämisten määrää; kiinnittää huomiota tarpeeseen parantaa koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön toimijoiden välisiä yhteyksiä ja yhteistyötä; vaatii joustavia oppimisväyliä Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden tasolle;

35.  pitää koulutuksesta työelämään siirtymistä nuorille erittäin tärkeänä ajankohtana, koska heidän työuransa alku vaikuttaa huomattavasti uran kehittymiseen; korostaa tässä yhteydessä, että varhaislapsuuden kehityksellä voi olla merkittävä rooli sukupolvelta toiselle periytyvän, heikon inhimillisen kehityksen noidankehän murtamisessa heikossa asemassa olevien lasten tapauksessa; kehottaa jäsenvaltioita lujittamaan neuvonta- ja ohjauspalvelujen tarjontaa varhaisessa vaiheessa, jotta parannetaan nuorten kykyä tehdä riittävään tietoon perustuvia päätöksiä tulevista uristaan; katsoo, että siten nuorten on helpompi hankkia työmarkkinoilla tarvittavia taitoja ja löytää työtä; korostaa mahdollisuuksia luoda työpaikkoja vihreään talouteen, terveys- ja sosiaalialalle sekä tieto- ja viestintätekniikan alalle;

36.  korostaa, että on tärkeää parantaa politiikkoja, joiden tavoitteena on helpottaa siirtymistä koulutuksesta työelämään, varmistamalla oppisopimuskoulutuksen ja harjoittelun laatu;

37.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan kohderyhmäksi työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret tarjoamalla heille laadukasta koulutusta, jotta he voivat saada työpaikan saamiseen tarvittavaa ammattitaitoa ja kokemusta, sekä helpottamalla osan heistä paluuta koulutusjärjestelmän pariin;

38.  kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota nuorisovankiloissa oleviin nuoriin ja helpottamaan heidän uudelleen integroitumistaan yhteiskuntaan;

39.  kehottaa komissiota vahvistamaan käynnissä olevaa Nuoret liikkeellä -lippulaivahanketta uusilla iskulauseilla kuten ”Ei yhtään nuorta koulutuksen ulkopuolelle” ja ”Ei yhtään nuorta työmarkkinoiden ulkopuolelle”;

40.  muistuttaa siitä riskistä, että useilta jäsenvaltioilta riistetään niiden lahjakkaat nuoret ja näin luodaan aivovuotoa; painottaa, että tällainen aivovuoto voi estää näitä jäsenvaltioita elpymästä taloudellisesti ja saavuttamasta todellista kasvua; kehottaa komissiota ja neuvostoa ottamaan tämän kaikilta osin huomioon ehdottaessaan ja toteuttaessaan politiikkoja tulevaisuudessa;

41.  painottaa, että luovat alat voivat tarjota nuorille lisää uusia mahdollisuuksia kehittää lahjojaan ja taitojaan; painottaa komissiolle ja jäsenvaltioille, että uudet teknologiat lisäävät nuorten luovuuden hyödyntämismahdollisuuksia;

42.  painottaa, että kulttuurin osuus Euroopan unionin BKT:stä on tärkeä, ja kehottaa jäsenvaltioita edistämään edelleen aloitteita, jotka edistävät nuorten kestäviä työpaikkoja tällä alalla;

Nuorten työllisyys ja yrittäjyys

43.  korostaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan mukaisen Euroopan unionin sosioekonomisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tärkeyttä Euroopan unionin nuorisostrategian tavoitteiden saavuttamisessa, mikä tarkoittaa, että luodaan enemmän ja yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille nuorille, edistetään sosiaalista osallisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja jokaiseen nuoreen kohdistuvaa solidaarisuutta, vähennetään köyhyysriskiä sekä nostetaan työllisyysastetta tilanteessa, jossa velkaantuneisuutta pyritään parhaillaan vähentämään, nuorisotyöttömyys kasvaa sekä opintosuoritusten ja koulutuksen taso vaihtelee;

44.  kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään kaikilta osin vuosiksi 2007–2013 tarkoitettuja Euroopan unionin rakennerahastoja, erityisesti ESR:a; kehottaa komissiota tiedottamaan Euroopan parlamentille säännöllisesti jäsenvaltioiden saavuttamasta edistyksestä;

45.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suuntaamaan kaikki erityisesti rakennerahastojen puitteissa käytettävissä olevat varat ohjelmaan, jolla lisätään koulutukseen ja työpaikkoihin investoimista, jotta voidaan torjua aivan liian korkeaa nuorisotyöttömyyttä erityisesti nuorten yritystoimintaa ja yrittäjyyttä tukemalla; suhtautuu myönteisesti nuorisotyöllisyysaloitteeseen ja kehottaa asianomaisia jäsenvaltioita ja alueita hyödyntämään täysimääräisesti Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) ja erityismäärärahoja;

46.  pitää myönteisenä EU:n aloitetta uudesta nuorisotakuujärjestelmästä, jota ollaan laajentamassa kaikkiin alle 30-vuotiaisiin ja jonka puitteissa nuorille tarjottaisiin työmarkkinoilla tarvittavia taitoja ja varmistettaisiin heille laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja merkittäviä mahdollisuuksia; kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan järjestelmän täytäntöönpanoon tehokkaasti ja oikea-aikaisesti ja käyttämään täysimittaisesti hyväksi uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvän uuden nuorisotyöllisyysrahaston tarjoamia mahdollisuuksia; korostaa, että aloitteelle tarvitaan riittävää rahoitusta ESR:n ja muiden entisten ja tulevien EU:n rakennerahastojen kautta; pitää neuvoston seitsemän vuoden jaksolle osoittamia määrärahoja riittämättöminä;

47.  painottaa kuitenkin, että nuorisotakuualoite ei voi korvata rakenteellisia toimia ja rakenneuudistuksia, joilla joidenkin jäsenvaltioiden koulutusmarkkinat ja työmarkkinat saadaan vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin;

48.  kehottaa komissiota tarjoamaan kannustimia ja teknistä tukea nuorille, jotta nämä voisivat perustaa oman yrityksen iskulauseen ”ellet löydä työpaikkaa, työllistä itsesi” mukaisesti;

49.  ehdottaa, että nuorten yrittäjähenkeä lisätään helpottamalla mikroluottojen ja mikrorahoitusvälineiden käyttöä;

50.  katsoo, että talouden vakauttamistoimia ei pitäisi toteuttaa tavalla, joka vähentää nuorten työpaikkoja; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan lisää kannustimia nuorten laadukkaan työllistämisen tukemiseen, kuten alennusta veroihin ja sosiaaliturvamaksuihin, sekä asianmukaisen työmarkkinalainsäädännön käyttöönottoon;

51.  toteaa, että sosiaaliset yritykset voivat olla merkittävässä asemassa, kun halutaan edistää laadukkaiden työpaikkojen luomista sekä torjua köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä investoimalla Euroopan nuorten koulutukseen;

52.  korostaa, että jäsenvaltioiden on tarjottava turvaverkko epäonnistuneita uusia yrityksiä varten; kehottaa jäsenvaltioita vähentämään byrokratiaa;

Uudet teknologiat ja sosiaalinen media

53.  kehottaa komissiota käynnistämään tutkimuksen uusien teknologioiden ja sosiaalisen median vaikutuksesta nuorten elämään;

54.  korostaa, että jäsenvaltioiden on toteutettava strategioita, jotka tukevat nuorten tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksia;

55.  kehottaa komissiota hyödyntämään sosiaalisen median dynamiikkaa koulutuksessa ja nuorten osallistumisessa, jotta voitaisiin lisätä työllistettävyyttä ja yrittäjyyttä sekä vahvistaa innovaatioita ja kulttuuria;

56.  korostaa tarvetta suojella nuoria kaikenlaiselta hyväksikäytöltä, myös verkkohyökkäyksiltä ja nuorten henkilötietoihin ja terveyteen liittyvältä hyväksikäytöltä;

57.  korostaa tarvetta parantaa komission nuorisoaloitteita (esimerkiksi Euroopan nuorisoportaali) koskevaa tiedottamista ja käyttöä sosiaalisten verkostojen kautta ja lisätä yhteistyötä nuorisojärjestöjen ja nuorten edustajien kanssa;

58.  panee tyytyväisenä merkille ilmoitetun komission koulutuksen avoimuuden lisäämistä koskevan tiedonannon ”Opening Up Education”, jonka tarkoituksena on parantaa koulutus- ja harjoittelujärjestelmien tehokkuutta, saatavuutta ja tasapuolisuutta vahvistamalla tieto- ja viestintätekniikan ja uusien teknologioiden integrointia koulutukseen ja harjoitteluun, ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita tukemaan aloitteita koulutuksen avoimuuden lisäämiseksi esimerkiksi järjestämällä laajoja avoimia verkkokursseja;

Nuorten osallistuminen ja Euroopan unionin kansalaisuus

59.  suhtautuu myönteisesti siihen, että vuosi 2013 on julistettu Euroopan kansalaisten teemavuodeksi; tähdentää, että nuoret on saatava paremmin mukaan toimintaan rohkaisemalla heitä kertomaan näkemyksiään Euroopan unionin tulevaisuudesta;

60.  kehottaa komissiota jatkamaan ja lisäämään tukeaan eurooppalaiselle nuorisokortille, jotta helpotetaan nuorten mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään kaikkialla Euroopan unionissa;

61.  korostaa urheilun, liikunnan ja sosiaalisen toiminnan ratkaisevan tärkeää merkitystä nuorten kannustamisen keinona, jolla voi olla valtava vaikutus paikallisyhteisöihin ja joka voi auttaa vastaamaan moniin nuorten kohtaamiin yhteiskunnallisiin haasteisiin esimerkiksi torjumalla sosiaalista syrjäytymistä ja lisäämällä nuorten ylpeyden ja oman-arvon tunnetta; korostaa myös, että liikunnan fyysiset ja henkiset hyödyt voivat myös auttaa lisäämään nuorten työkykyä;

62.  korostaa, että EU:n on suunnattava nuorille yhtenäisiä viestejä, joita tuetaan todellisella politiikalla ajatellen vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleja;

63.  kehottaa komissiota laatimaan lisää aloitteita Euroopan unionin yhdentymisen vahvistamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään Eurooppa-opintoja opetussuunnitelmaan;

64.  korostaa, että on tärkeää hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa, myös sosiaalisia verkostoja, joiden tarkoituksena on erityisesti lisätä osallistumista;

65.  pitää tärkeänä kehittää lisää tutustuttamisohjelmia syrjäytyneille ryhmille ja antaa nuorisoalalle tukea, jotta se voi kehittää rakenteitaan ja kommunikointikanaviaan ja saavuttaa siten enemmän nuoria, erityisesti sosiaalisen syrjäytymiseen vaarassa olevia;

66.  korostaa ”Youth in action” -ohjelman merkitystä, koska se edistää aktiivista kansalaisuutta, kehittää yhteisvastuuta ja lisää suvaitsevaisuutta nuorten keskuudessa;

67.  korostaa nuorisojärjestöjen roolia tärkeimpänä osallistumisen ja vapaaehtoistoiminnan kanavana ja katsoo, että sitä on lujitettava tukijärjestelyillä, sopivilla oikeudellisilla kehyksillä sekä oikeuksien ja velvollisuuksien selkeällä yksilöimisellä vapaaehtoistyötä koskevan eurooppalaisen peruskirjan mukaisesti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita turvaamaan nuorisotyön ja erityisesti EU-hankkeissa mukana olevien nuorisojärjestöjen poliittisen ja taloudellisen tuen;

68.  katsoo, että nuorten mahdollisuus elää itsenäistä elämää on ensisijainen tavoite, johon nuorisostrategian olisi pyrittävä tulevalla kaudella; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita keskittämään nuorisoalan yhteistyön nuorten itsenäistymiseen ja kaikkien nuorten osallistumiseen yhteiskunnan toimintaan;

Yleiset periaatteet

69.  korostaa kaikenlaisen syrjinnän, kuten sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän poistamista nuorten keskuudesta;

70.  korostaa, että sukupuolten välisen epätasa-arvon ja stereotypioiden torjumisen olisi oltava olennainen osa tehokasta nuorisopolitiikkaa, jotta voidaan ehkäistä ja poistaa erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta;

71.  korostaa, että on tärkeää pitää nuoria ihmisiä EU:n sosiaalisen vision ensisijaisena ryhmänä ja sitoutua heihin suoraan, mikä lisää heidän vaikutusvaltaansa, kehitystään, hyvinvointiaan ja sosiaalista osallisuuttaan;

72.  tähdentää, että nuorille vammaisille on tarjottava tehokasta ja yksilöllistä tukea;

o
o   o

73.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 161 E, 31.5.2011, s. 21. (2) EUVL C 119, 28.5.2009, s. 2. (3) EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 77. (4) Eurofound (2012), ’NEETs – Young people not in employment, education or training: Characteristics, costs and policy responses in Europe’, Publications Office of the European Union, Luxembourg. (5) Eurofound (2012), ’NEETs – Young people not in employment, education or training: Characteristics, costs and policy responses in Europe’, Publications Office of the European Union, Luxembourg.