Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. syyskuuta 2013 palveluiden sisämarkkinoista: tilanneselvitys ja tulevat toimet (2012/2144(INI))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9, 49 ja 56 artiklan,
– ottaa huomioon komission tiedonannon palveludirektiivin täytäntöönpanosta ”Kasvua luovia uusia palveluita koskeva kumppanuus vuosina 2012–2015” (COM(2012)0261) ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat,
– ottaa huomioon palveludirektiivin taloudellisia vaikutuksia kartoittavan komission tutkimuksen ”The economic impact of the Services Directive: A first assessment following implementation” (Economic Papers No 456),
– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Palvelujen sisämarkkinat toimivammiksi – palveludirektiivin mukaisen keskinäisen arvioinnin tulokset ja tarvittavat jatkotoimet” (COM(2011)0020) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”On the process of mutual evaluation of the Services Directive” (SEC(2011)0102),
– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Yhdessä uuteen kasvuun” (COM(2012)0573),
– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden hallinnoinnin parantaminen” (COM(2012)0259),
– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi” (COM(2011)0206),
– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti” (COM(2010)0608),
– ottaa huomioon 14.–15. maaliskuuta 2013 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät eurooppalaisten politiikkojen vaikutuksista kasvuun ja työllisyyteen,
– ottaa huomioon 28.–29. kesäkuuta 2012 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät kasvu- ja työllisyyssopimuksesta,
– ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät palvelujen sisämarkkinoiden toimivuuden parantamisesta palveludirektiiviä koskevan keskinäisen arvioinnin perusteella,
– ottaa huomioon palveluista sisämarkkinoilla 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY(1),
– ottaa huomioon 7. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle sisämarkkinoiden hallinnoinnista(2),
– ottaa huomioon 25. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman Euroopan kansalaisten ja yritysten 20 suurimmasta sisämarkkinoiden toimintaa koskevasta huolenaiheesta(3),
– ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman palveludirektiiviä koskevasta keskinäisestä arvioinnista(4),
– ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2011 antamansa päätöslauselman hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla(5),
– ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman kaupan ja jakelun alan tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämisestä(6),
– ottaa huomioon 15. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman palveludirektiivin 2006/123/EY täytäntöönpanosta(7),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,
– ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0273/2013),
A. toteaa, että sisämarkkinat ovat yksi Euroopan unionin rakentamisen kulmakivistä ja että niiden hyvä toiminta on olennaista unionin politiikan asianmukaisen täytäntöönpanon ja unionin elpymisen kannalta;
B. ottaa huomioon, että palvelualan osuus on yli 65 prosenttia EU:n BKT:stä ja työllisyysasteesta ja että palveluala on talouden tukipylväs; ottaa huomioon, että palveludirektiivin soveltamisalaan kuuluvien palvelujen osuus on 45 prosenttia EU:n BKT:stä;
C. katsoo, että direktiivin täysimääräisellä täytäntöönpanolla voidaan tuntuvasti parantaa palveluiden sisämarkkinoiden toimintaa erityisesti pk-yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien markkinoillepääsyn helpottumisen ja kuluttajien valinnanvaran kasvamisen myötä; katsoo, että näin voidaan tehostaa myös EU:n kilpailukykyä, vauhdittaa kasvua ja luoda uusia työpaikkoja;
D. katsoo, että toimivien ja tehokkaiden palvelumarkkinoiden kilpailukyvyn tehostaminen on välttämätöntä Euroopan teollisuuden, yritysten (erityisesti pk-yritysten) ja kuluttajien kannalta;
E. katsoo, että vuonna 2006 hyväksytty palveludirektiivi on tuonut konkreettista etua edistämällä sekä yritysten että kuluttajien markkinoille pääsyä, mutta sillä ei ole vielä saatu aikaan kaikkia odotettuja tuloksia, mikä johtuu direktiivin puutteellisesta täytäntöönpanosta;
F. katsoo, että direktiivin tulkinnan hajanaisuus ja täytäntöönpanon puutteellisuus haittaavat edelleen palvelujen vapaata liikkuvuutta yli rajojen;
G. katsoo, että yritysten ja erityisesti pk-yritysten on edelleen täytettävä laajoja hallinnollisia ja byrokraattisia velvoitteita, jotka kuormittavat yrityksiä huomattavasti varsinkin, kun niihin lisätään yritysten luotonsaantivaikeudet;
H. katsoo, että palveludirektiivin vaatimusten täyttämisen herpaantuminen ei saisi johtaa siihen, että vähennetään pyrkimyksiä saada täysi hyöty direktiivistä;
I. katsoo, että on aika ryhtyä toimenpiteisiin, koska työttömyyden lisääntymisen ja julkisen talouden heikentymisen vuoksi palveluala on aikaisempaakin tärkeämpi kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden moottori, jota ei voida jättää vaille huomiota;
Palvelualojen käyttämätön potentiaali luoda kasvua ja työpaikkoja
1. korostaa, että tarpeettomat ja kohtuuttomat hallinnolliset rasitteet, syrjivät käytännöt ja tietyt perusteettomat yli EU:n sisärajojen tarjottavia palveluja koskevat rajoitukset tukahduttavat kasvun lähteitä, haittaavat työpaikkojen luomista ja vievät yrityksiltä liiketoimintamahdollisuuksia;
2. korostaa, että EU:n BKT:ta voitaisiin komission kunnianhimoisen arvion mukaan kasvattaa jopa 2,6 prosenttia 5–10 vuoden aikana, jos jäsenvaltiot olisivat valmiita panemaan palveludirektiivin täytäntöön asianmukaisesti ja täydellisesti ja poistamaan perusteettomat rajoitukset;
3. toteaa, että komission on keskitettävä toimensa taloudellisesti merkittäville palvelualoille, joilla on keskimääräistä suuremmat kasvun mahdollisuudet, kuten liike-elämän, rakennusalan, matkailualan ja vähittäiskaupan palvelut, jotta voidaan nopeasti saada aikaan konkreettisia tuloksia, jotka ilmenevät kasvuna ja uusina työpaikkoina;
4. korostaa, että voimassa olevien sääntöjen tehokas ja älykäs täytäntöönpano on älykäs ja nopea keino myötävaikuttaa kasvun lisäämiseen ilman julkista rahoitusta; korostaa kiireellistä tarvetta varmistaa direktiivin toimivuus käytännössä, jotta voidaan hyödyntää sen käyttämättä olevia mahdollisuuksia ja edistää eurooppalaista tasapainoisen ja kestävän sosiaalisen markkinatalouden mallia;
5. painottaa, että on tärkeä kehittää parempia sisämarkkinoiden suorituskyvyn mittareita, jotka perustuvat yritysten ja kuluttajien todellisille kokemuksille ja odotuksille, jotta voidaan parantaa markkinoiden toimivuutta ja yritysten ja kuluttajien tietämystä eri oikeuksista, joiden avulla voidaan taata pääsy palveluiden sisämarkkinoille;
6. pitää myönteisinä digitaalisten sisämarkkinoiden kehitystä ja digitaalisten ja mobiilipalvelujen sekä tavaroiden ja palvelujen yhdistettyjen kokonaisuuksien kaltaisia uusia palvelumuotoja; korostaa tarvetta soveltaa direktiivin kirjainta ja henkeä mahdollisimman täysipainoisesti ja tulevaisuuteen suuntautuneesti, jotta voidaan edistää innovointia;
7. kannattaa myös sosiaalialan palveluiden sisämarkkinoiden asteittaista avaamista samalla kun noudatetaan palveludirektiivin säännöksiä;
8. muistuttaa, että palveludirektiivi ei edellytä pakollista palvelujen vapauttamista, vaan antaa sekä yrityksille että kuluttajille mahdollisuuden hyödyntää parhaiten sisämarkkinoiden mahdollisuuksia kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden asettamissa rajoissa;
9. suhtautuu myönteisesti komission palveludirektiivin täytäntöönpanosta antamaan tiedonantoon ”Kasvua luovia uusia palveluita koskeva kumppanuus vuosina 2012–2015” (COM(2012)0261), jonka lähtökohtana on direktiivin 41 artiklassa komissiolle asetettu raportointivelvollisuus; muistuttaa, että palveludirektiivin keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset EU:n työllisyyteen on syytä ottaa huomioon;
Esteet, rajat ja vapaan liikkuvuuden rajoitukset
10. pitää valitettavana, että on käynyt ilmi merkittävässä määrin tapauksia, joissa jäsenvaltiot ovat asiaankuulumattomalla tavalla käyttäneet yleiseen etuun liittyviä pakottavia syitä (palveludirektiivin 15 artikla) välineinä, joiden ainoa tavoite on kotimarkkinoiden suosiminen ja suojaaminen; katsoo, että yleiseen etuun liittyvät pakottavat syyt olisi aina perusteltava puolueettomasti ja niiden olisi oltava suhteutettuja asetettuun tavoitteeseen, kuten Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä edellytetään; korostaa, että oikeudellista muotoa ja osakkeenomistusta koskevat rasittavat vaatimukset, alueelliset rajoitukset, taloudellinen tarveharkinta ja kiinteät tariffit luovat perusteettomia esteitä toimivalle rajatylittävälle sijoittautumiselle ja vahingoittavat palvelujen sisämarkkinoita;
11. pitää valitettavana, että suhteellisuusarvioinnin toteuttaminen on harvinaista; pyytää, että komissio selventää suhteellisuuden käsitettä ja antaa jäsenvaltioille käytännön ohjeet periaatteen soveltamiseksi Euroopan unionin tuomioistuimen nykyiseen oikeuskäytäntöön tukeutuen;
12. kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan tehokkaasti ja täydellisesti palvelujen tarjoamisen vapautta koskevaa säännöstä (palveludirektiivin 16 artikla) ja poistamaan kaksinkertaiset sääntelyrasitteet;
13. tähdentää, että kun lupien määrää voidaan rajoittaa luonnonvarojen tai teknisen kapasiteetin niukkuuden vuoksi, palveludirektiivissä todetaan, että palveluntarjoajan on voitava kattaa investointikustannukset ja saada kohtuullista voittoa sijoittamalleen pääomalle edellyttäen, että tämä ei rajoita tai vääristä vapaata kilpailua;
14. on huolissaan kuluttajien ilmoittamien syrjintätapausten lisääntymisestä; kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan asianmukaisesti ja täysipainoisesti palveludirektiivin 20 artiklan 2 kohtaa ja kehottaa yrityksiä pidättymään aiheettomista kansallisuuteen ja kotipaikkaan perustuvista syrjivistä käytännöistä; huomauttaa kuitenkin, että kaikki pakotteet myydä rikkovat sopimusvapauden perusperiaatetta; suhtautuu näin ollen myönteisesti siihen, että komissio on paraikaa laatimassa syrjintäkieltoa koskevia ohjeita kuluttajia ja yrityksiä hyödyttävän tasapainon löytämiseksi; pitää lisäksi myönteisenä roolia, joka Euroopan kuluttajakeskuksilla on havaittujen säännönvastaisuuksien tunnistamisessa ja ratkaisemisessa;
Palvelujen sisämarkkinoiden älykäs hallintotapa
15. muistuttaa, että palvelujen sisämarkkinoiden moitteeton toiminta edellyttää vuorovaikutusta alakohtaisten sääntöjen kanssa, joissa voidaan vaatia ylimääräisiä lupia, jotka lisäävät etenkin yritysten kumulatiivisia kustannuksia; muistuttaa, että se riippuu myös EU:n muiden säädösten täytäntöönpanosta; kehottaa siksi jäsenvaltioita soveltamaan yhdennettyä lähestymistapaa palvelujen sisämarkkinoiden yhteydessä kuluttajien ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, oikeusvarmuuden takaamiseksi;
16. kehottaa komissiota varmistamaan, että palveludirektiivin mukainen vertaisarviointi ja ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin mukainen keskinäinen arviointi ovat keskenään yhdenmukaisia; tähdentää, että olisi tehtävä huolellinen tapauskohtainen arviointi, jossa tarkastellaan myös jäsenvaltioiden esittämiä perusteluja tiettyjen vaatimusten säilyttämiselle, jotta voidaan yksilöidä erityiset alat, joilla jäsenvaltiot säätelevät suhteettomasti tietyn ammatin harjoittamista tai estävät pääsemästä tiettyihin ammatteihin; kehottaa jäsenvaltioita luopumaan mainituista perusteettomista vaatimuksista;
17. pyytää, että jäsenvaltiot hyödyntävät nykyistä paremmin palvelujen vapaata liikkuvuutta edistävää keskinäistä tunnustamista tapauksissa, joissa sääntöjä ei ole yhdenmukaistettu;
18. toteaa, että kansallisten vaatimusten monimuotoisuus aiheuttaa hajanaisuutta ja epävarmuutta; kehottaa edistämään palveludirektiivin piiriin kuuluvien palvelujen vapaaehtoisten eurooppalaisten standardien kehittämistä rajat ylittävän vertailukelpoisuuden ja kaupan edistämiseksi;
19. katsoo, että komission ja Euroopan standardointielinten olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä varmistaakseen, että käytetty terminologia on tarvittaessa yhdenmukaista, jotta sääntöjä noudatettaisiin johdonmukaisesti koko EU:ssa;
20. korostaa myös, että palvelujentarjoajien rajatylittävän vakuutussuojan puutteellisuus on huomattavan suuri vapaan liikkuvuuden este; kehottaa sidosryhmiä etsimään ratkaisuja vuoropuhelun avulla;
21. kehottaa käyttämään laajemmin jäsenvaltioiden välistä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää siten, että sillä tarkkaillaan direktiivin vaatimusten noudattamista erityisesti rajatylittävän palvelujen tarjonnan osalta, ja käyttämään Euroopan kuluttajakeskuksia ja SOLVIT-järjestelmää siten, että autetaan yrityksiä ja kuluttajia ristiriitaisten sääntöjen ja sääntöjen noudattamatta jättämisen tapauksissa; korostaa tämän vuoksi, että on tärkeää teknisesti taata sidosryhmien pääsy SOLVIT-järjestelmään;
22. huomauttaa, että SOLVIT-järjestelmää ja muita sisämarkkinoiden välineitä pitäisi parantaa, jotta saataisiin nopeampia ratkaisuja; korostaa, että on tärkeää parantaa tavoitteita ja keskeisiä tulosindikaattoreita tältä osin; panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen tarkistaa SOLVITin oikeuskehystä;
23. kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toisen sukupolven keskitettyjen asiointipisteiden toimintaa siten, että ne ovat täysin toimivia, monikielisiä ja käyttäjäystävällisiä sähköisen hallinnon portaaleja; korostaa, että on tärkeää soveltaa palvelujen tarjoajan lähestymistapaa, joka kattaa koko suhdannekierron; katsoo, että sähköiset menettelyt tehostavat yksinkertaistamista, vähentävät noudattamiskustannuksia ja lisäävät oikeusvarmuutta; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan keskitettyjen asiointipisteidensä täydellisen yhteensopivuuden ja lisäämään niitä koskevaa tietoisuutta yli rajojen sekä valistamaan unionin kansalaisia ja yrityksiä palveludirektiiviin perustuvista oikeuksista ja mahdollisuuksista; kehottaa lisäksi komissiota vahvistamaan keskitettyjen asiointipisteiden selkeät arviointikriteerit, mukaan lukien niiden käyttöastetta koskevat tiedot, ja tiedottamaan parlamentille säännöllisesti saavutetusta edistyksestä;
Taloudellisten vaikutusten maksimointi täytäntöönpanon tehostamisen avulla
24. korostaa, että palveludirektiivin täytäntöönpanon asianmukaisen valvonnan tehostamisen avulla on saavutettu konkreettisia tuloksia työpaikkojen ja kasvun osalta; kannattaa näin ollen parhaiden käytänteiden vaihtamista jäsenvaltioiden välillä, raja-alueiden toimivaltaisten viranomaisten yhteiset innovatiiviset ratkaisut mukaan lukien;
25. korostaa, että täytäntöönpanon puutteellisuus aiheuttaa ”rajattomia” vaikutuksia, joiden kustannuksista joutuvat vastaamaan kansalaiset kaikkialla EU:n alueella; korostaa, että kaikki jäsenvaltiot ovat toisiaan ja unionia kohtaan vastuussa siitä, että ne panevat direktiivin tehokkaasti täytäntöön, ja kaikkien jäsenvaltioiden olisi vastattava velvoitteistaan yhtäläisesti;
26. kehottaa komissiota avustamaan jäsenvaltioita niiden keskeisiksi tunnistamissaan ongelmissa, jotka liittyvät EU:n sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoon ja soveltamiseen, kuten siihen, miten parantaa säädösten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja korjata kansallisen lainsäädännön mukauttamisessa EU:n lainsäädäntöön esiintyviä puutteita ja löytää nopeita ja tehokkaita oikeussuojakeinoja;
27. korostaa, että toimivaltaiset alue- ja paikallisviranomaiset ovat velvoitettuja vastaamaan yhteisesti direktiivin kirjaimen ja hengen täydellisestä täytäntöönpanosta siten, että yleistavoitteena on taloudellisen toiminnan ja työllisyyden edistäminen; korostaa tässä yhteydessä, että hallinnollista rasitusta on kevennettävä;
28. tukee voimakkaasti komission perusteettomia rajoitteita koskevaa nollatoleranssia; kehottaa komissiota käyttämään kaikkia käytössään olevia keinoja, jotta se voi varmistaa voimassa olevien sääntöjen täydellisen ja asianmukaisen noudattamisen jäsenvaltioiden kanssa tasapuolisessa yhteistyössä; kehottaa soveltamaan nopeutettuja, enintään 18 kuukauden kuluessa päätökseen saatettavia rikkomismenettelyjä, kun täytäntöönpanon havaitaan olleen epäasianmukaista tai riittämätöntä tai kun jäsenvaltion havaitaan rikkoneen direktiiviä;
29. kehottaa komissiota hyödyntämään sisämarkkinoille omistetun kuukauden tarjoamaa mahdollisuutta esitellä palveluiden sisämarkkinoiden yrityksille tarjoamia etuja;
Avoimuuden ja vastuullisuuden vahvistaminen
30. pyytää, että komissio laatii vertaisarviointien perusteella hankalimpia rajoituksia koskevan luettelon, ehdottaa kohdennettuja uudistuksia ja antaa tietoja neuvostolle ja parlamentille;
31. kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota erityisesti palvelualaan vuotuisissa kasvuselvityksissä ja sisämarkkinoiden tilannetta koskevissa kertomuksissa ja sisällyttämään palvelut maakohtaisiin suosituksiin; katsoo, että komission ja neuvoston tulisi näillä tarkoilla maakohtaisilla suosituksilla kannustaa edelleen jäsenvaltioita hyväksymään ja toteuttamaan pitkän aikavälin kasvua tukevaa politiikkaa;
32. kehottaa kansallisia parlamentteja tukemaan aktiivisesti direktiivin täytäntöönpanoa ja käyttämään kansallisia viranomaisia koskevia valvontavaltuuksiaan kaikilla tasoilla;
33. kehottaa toimijoita, yrityksiä ja työmarkkinaosapuolia vastaamaan omasta osuudestaan ja valvomaan, että viranomaiset vastaavat tehtävistään, jotka liittyvät Euroopan palvelualan uudelleen elvyttämiseen ja pysyvien työpaikkojen luomiseen;
34. pyytää, että neuvosto ja puheenjohtajavaltio sisällyttävät palvelujen sisämarkkinat säännöllisesti kilpailukykyneuvoston kokousten asialistalle; ehdottaa, että sitoumusten noudattamista koskevat komission kertomukset otetaan uudelleen käyttöön välineenä, jolla voidaan mitata edistymistä markkinoille pääsyn edistämisessä;
35. kehottaa Eurooppa-neuvoston jäseniä ottamaan täyden poliittisen vastuun palvelujen sisämarkkinoiden toimivuudesta; pyytää, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja pitää tämän asian Eurooppa-neuvoston asialistalla niin kauan kuin on tarpeen, täydennettynä yhteisesti sovitulla etenemissuunnitelmalla, jossa on erityiset jäsenvaltioita koskevat arviointikriteerit ja aikataulu, jotta palveludirektiivin täysimääräistä täytäntöönpanoa voidaan tehostaa ja jäljellä olevat esteet voidaan poistaa;
o o o
36. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.