Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. syyskuuta 2013 kasvun, liikkuvuuden ja työllisyyden digitaalisesta strategiasta: aika kiristää tahtia (2013/2593(RSP))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 18. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon Euroopan digitaalistrategiasta - Euroopan kasvun vauhdittaminen digitaalisin keinoin (COM(2012)0784,
– ottaa huomioon komissiolle ja neuvostolle esitetyt kysymykset aiheesta kasvun, liikkuvuuden ja työllisyyden digitaalinen strategia: aika kiristää tahtia (O–000085 – B7– 0219/2013 ja O-000086 – B7–0220/2013),
– ottaa huomioon verkkovierailuista yleisissä matkaviestintäverkoissa unionin alueella 13. kesäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 531/2012(1),
– ottaa huomioon monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta 14. maaliskuuta 2012 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 243/2012/EU(2),
– ottaa huomioon käynnissä olevat neuvottelut Verkkojen Eurooppa -välineestä ja erityisesti muutetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan laajuisia televiestintäverkkoja koskevista suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1336/97/EY kumoamisesta – COM(2013)0329),
– ottaa huomioon 5. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan uudesta digitaalisesta asialistasta: 2015.eu(3),
– ottaa huomioon 27. syyskuuta 2012 annetun komission tiedonannon aiheesta ”Pilvipalvelujen potentiaali käyttöön Euroopassa” (COM(2012)0529),
– ottaa huomioon 25. tammikuuta 2012 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (yleinen tietosuoja-asetus) (COM(2012)0011),
– ottaa huomioon 19. lokakuuta 2011 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä (COM(2011)0665),
– ottaa huomioon 19. toukokuuta 2010 annetun komission tiedonannon Euroopan digitaalistrategiasta (COM(2010)0245),
– ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto aikoo hyväksyä päätelmiä Euroopan digitaalistrategiasta kokouksessaan 24.–25. lokakuuta 2013;
B. katsoo, että vuonna 2010 hyväksytyn Euroopan digitaalistrategian ensisijaisena tavoitteena on oltava jäsenvaltioiden välisen epätasa-arvon vähentäminen erityisesti nopean ja erittäin nopean kiinteän ja mobiili-infrastruktuurin saatavuudessa;
C. ottaa huomioon, että tieto- ja viestintätekniikat ovat digitaalisen yhteiskunnan ytimessä ja niiden osuus on tällä hetkellä noin 20 prosenttia EU:n vuotuisesta kasvusta ja tuottavuudesta, 4,5 prosenttia EU:n BKT:stä, ne tuottavat 25 prosenttia yksityisistä T&K–investoinneista ja ne muodostavat mahdollisesti erityisen kasvun ja työllisyyden edistystekijän;
D. katsoo, että digitaalisen talouden mahdollisuuksien hyödyntämisellä EU:ssa olisi taloudessa suuri kerrannaisvaikutus, joka lisäisi kasvua ja työpaikkoja EU:ssa, ja katsoo siksi, että näihin mahdollisuuksiin tarttuminen on yksi tärkeimmistä kasvua ja kilpailukykyä koskevista uudistuksista, jotka auttavat EU:ta selviämään nykyisestä kriisistä;
E. ottaa huomioon, että vuoteen 2020 mennessä Internetiin kytketään 50 miljardia laitetta ja että maailmanlaajuisen dataliikenteen odotetaan kasvavan 15-kertaiseksi vuoden 2017 loppuun mennessä; katsoo, että tämä laajakaistaliikenteen räjähdysmäinen kasvu edellyttää kunnianhimoista politiikkaa unionin ja jäsenvaltioiden tasolla sekä kiinteän että mobiililaajakaistan kapasiteetin lisäämisen osalta, jotta unionissa saataisiin aikaan enemmän kasvua, kilpailukykyä ja tuottavuutta;
F. katsoo, että muiden maanosien todellisen kehityksen nopeus on ylittänyt nykyisen digitaalistrategian tavoitteet, eikä se siksi ole riittävän kunnianhimoinen sen varmistamiseen, että EU on televiestinnän maailmanjohtaja vuoteen 2020 mennessä;
G. ottaa huomioon, että parlamentti ja neuvosto odottavat edelleen komissiolta ehdotuksia Internetin neutraaliudesta ja yleispalveluista;
1. korostaa, että digitaalistrategian ja digitaalisten sisämarkkinoiden loppuunsaattamisen on oltava kasvun luomista ja kriisistä selviämistä koskevien EU:n ponnistelujen ytimessä; katsoo, että sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla vaaditaan poliittista johtajuutta digitaalisten sisämarkkinoiden nykyisten esteiden käsittelyssä, jotta EU:hun voidaan luoda työpaikkoja ja kasvua; muistuttaa, että digitaalitalous kasvaa seitsemän kertaa muuta taloutta nopeammin ja että EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden loppuunsaattaminen voisi antaa vauhtia 110 miljardilla eurolla vuodessa;
2. korostaa, että EU:lla on monia samanaikaisia paineita BKT:n kasvusta, kun kasvun edistämisen mahdollisuudet julkisista varoista ovat rajallisia korkeiden velka- ja vajetasojen vuoksi, ja kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kaikki mahdolliset kasvua edistävät tekijät; panee merkille, että tieto- ja viestintätekniikat ovat olennainen käänteentekevä teknologia kaikilla talouden aloilla ja erityisesti seuraavilla: terveydenhuolto, energia, julkiset palvelut ja koulutus;
Verkkovierailuvapaa Eurooppa vuonna 2015
3. pitää valitettavana, että televiestintämarkkinat ovat vieläkin pirstoutuneet kansallisiksi markkinoiksi eikä niitä voida pitää sisämarkkinoina, joilla kannustetaan kilpailuun;
4. korostaa, että alan analyytikot ovat osoittaneet, että Euroopassa operaattorin verkkovierailutulot ovat useissa tapauksissa noin kymmenen prosenttia myynnistä ja että uusimmat BERC-analyysit ovat osoittaneet, että teollisuus ja kuluttajat maksavat keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin operaattoreiden täytyy maksaa verkkovierailupuhelujen tukkumarkkinoilla;
5. pitää valitettavana, että nämä verkkovierailun epätasapainoiset voittomarginaalit lisäävät liikkuvuuden kustannuksia Euroopassa; toteaa, että se on este kasvulle ja hyvinvoinnille, sillä liikkuvuus on eräs kaikkein tärkeimmistä kasvutekijöistä Euroopassa;
6. korostaa, että verkkovierailumaksujen poistaminen on olennaisen tärkeää innovaation edistämiselle, koska sillä luodaan laajemmat kotimarkkinat innovatiivisille tuotteille ja palveluille;
7. katsoo, että televiestinnän sisämarkkinoita ei ole olemassa muun muassa siksi, että kotimaan hinnastojen ja verkkovierailuhinnastojen välillä on merkittäviä eroja; katsoo tästä syystä, että rakenteellisilla toimenpiteillä olisi edistettävä sellaisten aitojen digitaali- ja televiestintäalan sisämarkkinoiden luomista, joilla kannustetaan kilpailuun ja joilla ei ole eroja kansallisten hintojen ja verkkovierailuhintojen välillä, jolloin luodaan yleiseurooppalaiset matkaviestintämarkkinat;
8. muistuttaa neuvostoa ja komissiota siitä, että Euroopan digitaalistrategian mukaan vuonna 2015 verkkovierailumaksujen ja kansallisten puhelinmaksujen eron olisi oltava lähellä nollaa ja että asetuksen (EU) N:o 531/2012 tavoitteena on saada aikaan matkaviestintäpalvelujen sisämarkkinat ja lopulta poistaa erot kansallisten hintojen ja verkkovierailuhintojen välillä;
9. katsoo, että digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisen olisi tästä syystä johdettava siihen, että verkkovierailumaksujen ja kansallisten puhelinmaksujen ero poistuu vuoteen 2015 mennessä, mikä johtaa verkkovierailuvapaaseen EU:hun (puhelut, tekstiviestit, tiedonsiirto);
10. muistuttaa, että televiestintäoperaattorien uusien tarjousten pitäisi olla käyttäjäystävällisiä ja avoimia, jolloin estettäisiin televiestintäalan uusien piilotettujen esteiden syntyminen;
11. muistuttaa, että komission on tarkistettava asetuksen (EU) N:o 531/2012 toiminta ja arvioitava verkkovierailumarkkinoiden kilpailukyky, kuluttajien hyötyminen verkkovierailupalvelujen hinnan todellisista laskuista, sekä verkkovierailumaksujen ja kansallisten maksujen ero, mukaan lukien kansallisille palveluille ja verkkovierailupalveluille yhden hinnan tarjoavien tarjousten saatavuus;
12. toteaa, että pelkästään verkkovierailumaksujen poistamisella ei voida luoda todellisia digitaalisia sisämarkkinoita; korostaa, että tästä välineestä on säädettävä Euroopan yleisessä digitaalistrategiassa, jossa kiinnitetään erityistä huomiota infrastruktuurien kehittämiseen ja saatavuuteen, jotta voidaan edistää tämän alan työpaikkojen säilymistä ja luomista;
13. suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen sellaisen lainsäädäntöpaketin ehdottamisesta, jolla puututaan EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toiminnan jäljellä oleviin esteisiin; kehottaa komissiota tekemään vaikutustenarvioinnin televiestintäalan kasvumahdollisuuksista luomalla Euroopan digitaaliset sisämarkkinat;
Infrastruktuuri ja liikkuvuus
14. korostaa tarvetta säilyttää laajakaistan käyttöä ja saatavuutta, sähköistä kauppaa, digitaalista osallisuutta, rajatylittäviä julkisia palveluja ja tutkimusta ja innovaatiota koskevat Euroopan digitaalistrategian tavoitteet edelleen kaikenkattavana painopistealana, jotta EU voi hyötyä täysimääräisesti digitaalisen yhteiskunnan eduista;
15. muistuttaa, että Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden esteet on poistettava, ja rinnakkain sen kanssa Euroopan unionin on ehdottoman ensisijaisesti investoitava optimaaliseen ja erittäin nopeaan Internet-laajakaistainfrastruktuuriin, jotta digitaalitalouden mahdollisuuksia voidaan hyödyntää täysimääräisesti;
16. korostaa, että jos EU aikoo olla digitaalisen vallankumouksen kehto ja saada takaisin maailmanlaajuisen johtajuutensa, tarvitsemme kunnianhimoisia ja eteenpäin suuntautuvia tavoitteita vuodelle 2020; katsoo, että eteenpäin suuntautuvana digitaalistrategian tavoitteena vuodelle 2020 pitäisi olla kaikkien EU:n kotitalouksien liittäminen laajakaistaan, jonka nopeus on sata megatavua sekunnissa ja jossa 50 prosentilla kotitalouksista nopeus on vähintään yksi gigatavu sekunnissa; panee merkille, että teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta on jo antanut tukensa kyseisille kunnianhimoisille tavoitteille Euroopan laajuisia televiestintäverkkoja koskevista suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1336/97/EY kumoamisesta laatimassaan mietinnössä;
17. pitää erittäin valitettavana sitä, että monet jäsenvaltiot eivät ole noudattaneet 800 MHz:n taajuusylijäämän osoittamista mobiililaajakaistapalveluille koskevaa 1. tammikuuta 2013 päättynyttä määräaikaa radiotaajuuspoliittisen ohjelman mukaisesti; korostaa, että tämä viive on vaikeuttanut 4G-verkkojen kehittämistä EU:ssa, ja kehottaa näin ollen jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta voidaan varmistaa, että 800 MHz:n kaista tulee mobiililaajakaistapalvelujen käyttöön, ja kehottaa komissiota käyttämään kaikkia valtuuksiaan ripeän täytäntöönpanon takaamiseksi;
18. toteaa, että digitaalistrategiassa mainittuja, laajakaistan saatavuutta koskevia tavoitteita tuskin saavutetaan; uskoo siksi, että EU:n maailmanlaajuinen kilpailukyky heikkenee edelleen, jos uusiin verkkoihin ei tehdä suurempia investointeja; katsoo siksi, että Euroopan komission tulisi sisämarkkina-aloitteensa puitteissa myös perinpohjaisesti tarkistaa televiestintämarkkinoiden sääntelyjärjestelmä, jotta kiinteisiin ja matkaviestintäverkkoihin saataisiin lisää investointeja;
19. katsoo, että kilpailun asemaa investointien edistämisessä uusissa digitaalisissa infrastruktuureissa talouskasvun lisäämiseksi ei pidä heikentää; katsoo, että on olennaisen tärkeää, että komissio takaa sääntelypuitteet, joissa kaikki markkinoiden toimijat voivat investoida innovatiivisiin digitaalisiin infrastruktuureihin; katsoo, että sitä varten toisen sukupolven yhteystekniikoiden (NGA) tehokkaiden saatavuushintojen määrittämistä koskevien uusien sääntöjen olisi edustettava taustalla olevaa kilpailuprosessia kaikissa jäsenvaltioissa noudattamalla kansallisten sääntelyviranomaisten ennakkoehtoja; katsoo, että sitä varten kansallisten sääntelyviranomaisten pitäisi tehdä työtä yhteisiin tavoitteisiin, esimerkiksi digitaalistrategian tavoitteisiin, pyrkimiseksi hyödyntämällä parempaa tuntemustaan ja erityisasiantuntemustaan omista kansallisista markkinoistaan;
21. korostaa Euroopan digitaalistrategiasta annetussa tiedonannossa ilmoitettujen avaintoimien loppuunsaattamisen merkitystä siten, että kiinnitetään erityistä huomiota kestäviin, luotettaviin infrastruktuureihin ja palveluihin sekä tietosuojajärjestelmään;
22. muistuttaa komissiota, että se tarkistaa tietoyhteiskuntadirektiiviä 2001/29/EY(4) ennustettavuuden ja joustavuuden takaamiseksi EU:n digitaalisilla sisämarkkinoilla, kuten Euroopan parlamentin 11. joulukuuta 2012 antamassa päätöslauselmassa digitaalisen vapauden strategiasta EU:n ulkopolitiikassa(5) todetaan;
Tieto- ja viestintätekniikat nuorison työllistämiseksi
23. korostaa, että täysin toimintakykyisten digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen edellyttää koordinoituja ponnisteluja, joilla varmistetaan verkkoon pääsy ja sen edellyttämät taidot kaikille kansalaisille ikään, asuinpaikkaan, koulutukseen ja sukupuoleen katsomatta;
24. suhtautuu myönteisesti kaikille sidosryhmille avoimen digitaalisten työpaikkojen laajan liittouman (Grand Coalition for Digital Jobs) avaamiseen maaliskuussa 2013; kehottaa komissiota tekemään digitaalisten taitojen ja työpaikkojen laajasta liittoumasta nopeasti toiminnallisen, toistamaan tämän aloitteen jäsenvaltioiden tasolla ja antamaan osallistujille ensisijaisen pääsyn unionin varoihin niiden toimien tukemiseksi;
25. korostaa, että työttömyys, mukaan lukien nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys, on noussut sietämättömän korkealle tasolle Euroopassa ja että se todennäköisesti pysyy korkealla tasolla lähitulevaisuudessa ja että kaikilla poliittisilla tasoilla tarvitaan päättäväistä ja ripeää toimintaa;
26. huomauttaa, että Euroopassa on tällä hetkellä yli neljä miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan työntekijää ja vaikka määrä kasvaa kolme prosenttia vuodessa, Euroopan komission mukaan kriisistä huolimatta vuoteen 2015 mennessä on täyttämättä 700 000–1 000 000 korkeaa ammattitaitoa edellyttävää tieto- ja viestintätekniikan työpaikkaa; korostaa, että sähköiset taidot ja digitaalista koulutusta koskevat toimet voivat siksi olla erittäin tärkeitä, jotta erityisesti nuorten ihmisten kasvavaan työttömyyteen voidaan puuttua;
27. suhtautuu myönteisesti unionin tason nuorisotakuujärjestelmiin, joilla varmistetaan, että kaikki nuoret eurooppalaiset saavat laadukkaan työtarjouksen, jatkokoulutusta, oppisopimuspaikan tai harjoittelupaikan neljän kuukauden kuluessa koulun loppumisesta tai työttömäksi jäämisestä; huomauttaa kuitenkin, että nuorisotyöllisyysaloitteelle seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä osoitetut kuusi miljardia euroa eivät selvästikään riitä ongelman koko laajuuden käsittelyyn; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään näiden toimien tehokkuutta korostamalla digitaalisten taitojen hankintaa; korostaa, että digitaalisten taitojen pitäisi olla välttämätön osa kaikkea ammattikoulutusta, jotta voidaan varmistaa, että uudet sukupolvet sekä tällä hetkellä työssä olevat saavat tarvitsemansa taidot;
Tieto- ja viestintätekniikat pk-yritysten hyväksi
28. muistuttaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden perusperiaate on Internetin asema foorumina, jonka avulla kuka tahansa kansalainen voi käynnistää muille kansalaisille suunnatun palvelun tai innovatiivisen tuotteen sen lisäksi, että sillä on tehtävänsä sosiaalisen viestinnän foorumina;
29. korostaa, että pk-yritykset ovat Euroopan talouden ytimessä ja että tarvitaan enemmän toimenpiteitä eurooppalaisten pk-yritysten maailmanlaajuisen kilpailukyvyn edistämiseksi ja parhaan mahdollisen ympäristön luomiseksi sellaisen uuden ja lupaavan teknisen kehityksen hyödyntämistä varten, jolla on suuri vaikutus EU:n kilpailukykyyn, kuten pilvipalvelut;
30. huomauttaa, että säännöllisen työn vaihtoehtoisena uramahdollisuutena yhä useammat eurooppalaiset, erityisesti nuoret, päättävät nyt ryhtyä yrittäjiksi verkon, pilvipalvelujen, matkaviestintäalustojen, sosiaalisen median verkostojen ja valtavien tietovirtojen luomien ennennäkemättömien mahdollisuuksien kannustamina; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan yritysystävällisemmän ympäristön, jossa rahoitus (”lupa epäonnistua”), markkinat, verkot ja taidot ovat helpommin saatavilla ja jota on kannustettava riskinjakojärjestelmillä, riskipääomalla, edullisella verokohtelulla ja verkostoitumistapahtumilla;
Julkisen sektorin digitalisointi
31. korostaa, että julkisen sektorin digitalisoinnin pitäisi olla digitaalistrategian seuraavien vaiheiden ensisijainen toimi, koska julkishallinnon kustannusten vähentämisen ja kansalaisille tarjottavien tehokkaampien palvelujen lisäksi digitaalinen vipuvaikutus kaikilla talouden aloilla olisi erittäin hyödyllistä;
32. pitää valitettavana, että pilvipalveluja koskevia kansallisia strategioita kehitetään kunnianhimoisen ja tehokkaan eurooppalaisen strategian sijasta; pyytää komissiota vahvistamaan ehdotuksiaan ja etsimään riittävän tehokkaita keinoja, jotta Euroopan unioni voi ottaa johtajuuden standardisoinnin alalla;
33. korostaa, että nykyinen julkishallinto on olennaisen tärkeä tekijä työpaikkoja, kasvua ja kilpailukykyä edistävien toimenpiteiden suunnittelun ja toteuttamisen tukena; korostaa, että tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia olisi tutkittava aiempaa paremmin toimivan ja tehokkaamman julkisen sektorin aikaansaamiseksi ja hallinnollisten rasitusten vähentämiseksi; panee merkille, että tieto- ja viestintätekniikoilla voidaan parantaa veronkeräys- ja terveydenhuoltojärjestelmiä, vähentää viipeitä toimittajien maksuissa ja parantaa oikeusjärjestelmien tehokkuutta; katsoo erityisesti, että terveydenhuoltopalvelut on mullistettava ja tarjottava kustannustehokkaampaa ja henkilökohtaisempaa palvelua potilaille ja ammattihenkilöille;
34. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan eurooppalaista pilvipalvelukumppanuutta koskevaa työtä;
Tieto- ja viestintätekniikoiden rahoittaminen: monivuotinen rahoituskehys
35. pitää valitettavana, että komission Verkkojen Eurooppa -välineelle kaudelle 2014–2020 ehdottamaa 9,2 miljardia euroa tieto- ja viestintätekniikan investointeja varten vähennetään jyrkästi; korostaa, että uusien rahoitusolojen vuoksi rakennerahastojen ja maaseudun kehitysrahastojen investoinnit laajakaistaverkkoihin ovat tärkeämpiä kuin koskaan, ja niitä pitäisi kasvattaa huomattavasti ohjelmakauteen 2007–2013 verrattuna;
36. korostaa, että EU:n varoja on kohdennettava enemmän tieto- ja viestintätekniikan investointeihin ja että tieto- ja viestintätekniikan rahoituksen pitäisi vastata seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä alan painoarvoa ja taloudellista vaikutusta; kehottaa kaksinkertaistamaan tieto- ja viestintätekniikan menoihin liittyvän osuuden yleisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä verrattuna kauteen 2007–2013;
o o o
37. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.