Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1) ja erityisesti valmistelutoimen ”Toimielinten välinen järjestelmä pitkän aikavälin kehityssuuntien yksilöimiseksi” vuoden 2013 talousarviossa,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (varainhoitoasetus) ja erityisesti sen 54 artiklan 2 kohdan a, b ja e alakohdan sekä sen soveltamissäännöt,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksen (EUTT) toteuttaman maailmanlaajuisia suuntauksia vuonna 2030 koskevan EU:n strategian ja politiikan analysointijärjestelmän (ESPAS) raportin ”Global Trends 2030 – Citizens in an Interconnected and Polycentric World”(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön sekä aluekehitysvaliokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot (A7-0265/2013),

A.  toteaa, että käynnissä on nopean muutoksen aika, mikä näkyy vallan, väestörakenteen, ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen ja teknologian dynamiikassa, ja katsoo, että sen vuoksi kaikkien oikeudenkäyttöalueiden poliittisten päättäjien on entistä tärkeämpää lisätä merkittävien maailmanlaajuisten suuntausten tutkimista ja seuraamista koskevia toimia;

B.  ottaa huomioon, että EU:n vuoden 2010 talousarviossa annettiin parlamentin aloitteesta komission tehtäväksi toteuttaa kahden vuoden aikana pilottihanke, jonka tarkoituksena oli tarkastella mahdollisuutta perustaa ”toimielinten välinen järjestelmä, jonka avulla yksilöidään Euroopan unionin käsittelemien merkittävien poliittisten kysymysten pitkän aikavälin kehityssuunnat”;

C.  ottaa huomioon, että EU:n vuoden 2012 talousarviossa myönnettiin hankkeelle lupa edetä seuraavaan vaiheeseen, joka on kolme vuotta kestävä valmistelutoimi vuosille 2012–2014, ja toteaa, että valmistelutoimen tavoitteena on perustaa vuoden 2014 loppuun mennessä täysin toimiva ”EU:n strategian ja politiikan analysointijärjestelmä” (ESPAS), joka kattaa kaikki asianomaiset EU:n toimielimet, ja kehittää poliittisten kysymysten keskipitkän ja pitkän aikavälin kehityssuuntien analysointiin keskittyvien EU:n eri toimielinten ja elinten tutkimusosastojen välistä tiiviimpää yhteistyötä(3);

D.  ottaa huomioon, että kestävän toimielinten välisen hallintotason järjestelmän perustaminen tärkeimpien tulevaisuuden poliittista tilannetta muovaavien suuntausten yksilöimiseen ja kartoittamiseen auttaisi EU:n toimielimiä valmistautumaan ja vastaamaan haasteisiin ja määrittämään yhtenäisiä strategiavaihtoehtoja tulevien vuosien varalle ja tukisi niitä tässä toiminnassa;

E.  katsoo, että tällainen vakiintunut ja tunnustettu järjestelmä voisi luoda perustan pohdinnalle, joka koskee EU:n talousarvion valmistelua ja poliittisten prioriteettien laatimista vuotuisella ja monivuotisella tasolla siten, että rahoitus yhdistetään suoremmin poliittisiin tavoitteisiin;

F.  ottaa huomioon, että naisten vaikutusvaltaa ei voida lisätä ellei heidän oikeuksiaan tunnusteta ja panna kattavasti täytäntöön; toteaa, että ESPAS voisi lisäksi analysoida kattavasti sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevia haasteita aina poliittisen vaikutusvallan lisäämisestä kaikenlaisen naisten syrjinnän torjuntaan;

G.  ottaa huomioon, että ensimmäisessä ESPASin rahoittamassa raportissa ”Global Trends 2030 – Citizens in an Interconnected and Polycentric World”, jonka EUTT tilasi, yksilöidään useita maailmanlaajuisia suuntauksia, jotka muovaavat todennäköisesti maailmaa tulevien vuosikymmenten aikana;

H.  toteaa, että tällaisia suuntauksia ovat erityisesti yksilön voimaantumisen lisääntyminen, jota teknologian muutos osaltaan edistää, kestävän kehityksen painotuksen lisääntyminen, jonka taustalla ovat resurssien niukkuus ja jatkuva köyhyys ja jota ilmastonmuutoksen vaikutukset pahentavat, sekä sellaisen kansainvälisen järjestelmän synty, jonka ominaispiirteitä ovat vallan siirtyminen pois valtioilta ja aiempaa suuremmat hallinnoinnin aukot, koska perinteisillä valtioiden välisten suhteiden mekanismeilla ei kyetä vastaamaan asianmukaisesti yleisiin vaatimuksiin;

1.  katsoo, että yhtenäisen ja tehokkaan EU:n politiikan laatiminen riippuu yhä enemmän siitä, kyetäänkö havaitsemaan ajoissa pitkän aikavälin maailmanlaajuiset suuntaukset, jotka vaikuttavat EU:n kohtaamiin haasteisiin ja valintoihin maailmassa, joka on aiempaa monitahoisempi ja jossa ollaan aiempaa riippuvaisempia toisista;

2.  pitää tärkeänä, että EU:n toimielimet tekevät tehokkaasti yhteistyötä näiden pitkän aikavälin suuntausten seuraamiseksi ja analysoimiseksi sekä tekevät yhteistyötä ja verkostoituvat muiden vastaavista asioista kiinnostuneiden toimijoiden – myös EU:ssa toimivien ja sen ulkopuolisten tutkimusyhteisöjen – kanssa kolmansissa maissa; pitää tässä yhteydessä tärkeänä, että jatketaan sellaisten tehokkaiden valmiuksien kehittämistä koskevaa prosessia, joilla voidaan tarjota riippumatonta ja korkealaatuista toimielinten yhteistä analyysia ja neuvontaa tärkeimmistä suuntauksista, joita poliittiset päättäjät kohtaavat EU-järjestelmässä;

3.  panee merkille, että toissijaisuusperiaatteen mukaisesti pitkän aikavälin sosioekonomisten strategioiden kehittäminen ja EU:n politiikkojen täytäntöönpano ovat useiden julkisten organisaatioiden vastuulla, ja toteaa, että näitä organisaatioita ovat esimerkiksi EU:n toimielimet, hallitusten ministeriöt, alue- tai paikallishallinnon yksiköt ja erillisvirastot; korostaa, että jäsenvaltioiden elinten ja EU:n toimielinten ohella talouselämän osapuolilla ja työmarkkinaosapuolilla, kansalaisjärjestöillä ja muilla sidosryhmillä on oma tehtävänsä pitkän aikavälin strategioiden kehittämisessä; korostaa siksi, että olisi sovellettava monitasoista hallintotapaa;

4.  korostaa, että koheesiopolitiikan monivuotisen, pitkän aikavälin ja horisontaalisen luonteen vuoksi sen suunnittelussa on suuntauduttava vahvasti tulevaisuuteen, ja toteaa, että koheesiopolitiikka muodostaa merkittävän osan EU:n talousarviosta, joten sen on oltava näkyvällä paikalla tulevaisuuteen suuntautuvan talousarvion suunnittelussa;

5.  katsoo, että koheesiopolitiikan ja muiden alojen politiikan laatiminen riippuu yhä enemmän siitä, että pitkän aikavälin maailmanlaajuiset suuntaukset havaitaan ajoissa; panee tässä yhteydessä merkille useat tulevaisuuteen suuntautuvat raportit, kuten Eurooppa 2030 -hankkeen (mietintäryhmän raportti Eurooppa-neuvostolle EU:n tulevaisuudesta vuoteen 2030 saakka) ja maailmanlaajuisia suuntauksia vuonna 2030 koskevan raportin ”Global Trends 2030 – Citizens in an Interconnected and Polycentric World”, jonka Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitos (EUTT) laati osana EU:n strategian ja politiikan analysointijärjestelmän (ESPAS) hanketta; suosittaa tällaisten raportointialoitteiden tiiviimpää koordinointia;

6.  kehottaa sisällyttämään sukupuolinäkökulman pitkän aikavälin maailmanlaajuisten suuntausten arviointiin ja tuleviin raportteihin, sillä se on keino torjua ihmisoikeusrikkomuksia, syrjintää ja köyhyyttä;

7.  on erityisen tyytyväinen tähän mennessä saavutettuihin tuloksiin hallintotason pilottihankkeessa (2010–2011) ja valmistelutoimessa (2012–2014), joiden tarkoituksena on kehittää EU:n strategian ja politiikan analysointijärjestelmä (ESPAS), jotta voidaan yksilöidä tärkeimpien EU:n kohtaamien kysymysten pitkän aikavälin suuntauksia, ja suosittaa vahvasti, että tätä prosessia jatketaan nykyisen valmistelutoimen jälkeen; katsoo, että järjestelmään olisi osallistuttava henkilöstöä kaikista asiaankuuluvista EU:n toimielimistä ja elimistä, myös alueiden komiteasta; katsoo, että raportointimekanismeista on keskusteltava kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa;

8.  kehottaa neljää tällä hetkellä ESPAS-prosessiin osallistuvaa toimielintä ja elintä – komissio, parlamentti, neuvosto ja Euroopan ulkosuhdehallinto – laatimaan ja allekirjoittamaan jonkinlaisen toimielinten välisen sopimuksen, joka voitaisiin parhaimmillaan tehdä keväällä 2014 ja jossa kukin osapuoli sitoutuisi ylläpitämään sopimusta ja osallistumaan siihen yhtäjaksoisesti;

9.  korostaa, että ESPAS-järjestelmään osallistuvien toimielinten ja elinten on osoitettava siihen riittävästi henkilöstöä ja varoja kunkin oman talousarvion kautta ja noudattaen täysimääräisesti varainhoitoasetuksen ja erityisesti sen 54 artiklan 2 kohdan e alakohtaa ja vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä, jotta voidaan varmistaa, että tätä valmiutta voidaan kehittää tulevina vuosina tavalla, joka ei vaikuta talousarvioon; painottaa, että Euroopan unionin toimielinten on investoitava asiantuntevaan henkilöstöön, jotta voidaan edistää maailmanlaajuisten suuntausten analysointia ja seurantaa sekä asiantuntijuutta vaihtoehtojen tunnistamiseksi ja politiikkasuositusten tekemiseksi Euroopan unionin eri toimielinten tarpeisiin;

10.  vaatii, että ESPAS-prosessia ohjaa ja valvoo asianmukaisesti muodostettu toimielintenvälinen johtokunta, joka päättäisi ESPAS-prosessin valtuutuksen ja prioriteetit ja nimittäisi johtajan ja muut toimihenkilöt ja jossa parlamenttia edustaisivat sen niin halutessa sen jäsenet, olettaen, että ESPASin olisi valtuutuksensa puitteissa suoritettava yksityiskohtainen työnsä riippumattomasti;

11.  pitää myönteisenä, että ESPAS-prosessin ja sen maailmanlaajuisen verkoston avulla aiotaan kehittää yleinen sähköinen säilytyspaikka, johon kerätään asiakirjoja ja aineistoa useista lähteistä, jotka liittyvät keskipitkän ja pitkän aikavälin suuntauksiin, ja joka on poliittisten päättäjien ja kansalaisten vapaasti saatavilla maailmanlaajuisesti;

12.  panee tyytyväisenä merkille EU:n toimielinten tiiviimmän hallinnollisen yhteistyön ESPAS-prosessissa ja toteaa, että sen ansiosta valmistelutoimen osana voidaan esitellä ennakointiraportti, jossa analysoidaan pitkän aikavälin suuntauksia ja niiden vaikutuksia EU:n kohtaamiin haasteisiin ja valintoihin vuosina 2014–2019, ja toteaa, että raportti on tarkoitus jättää toimielinten uusille puheenjohtajille vuonna 2014; pitää raportin laatimista onnistuneena ja katsoo, että se olisi laadittava tämän jälkeen vähintään viiden vuoden välein;

13.  uskoo, että pysyvään järjestelmään – jonka tavoitteena on tuottaa EU:n toimielimille säännöllisiä analyyseja keskipitkän ja pitkän aikavälin suuntauksista, jotta voidaan edistää strategisempaa lähestymistapaa päätöksentekoon – olisi sisällyttävä säännöksiä vuotuisen strategisia suuntauksia koskevan raportin laatimisesta toimielimille ennen unionin tilaa käsittelevää keskustelua ja komission vuotuisen työohjelman julkaisua, jotta voidaan seurata ja arvioida pitkän aikavälin suuntausten muutoksia, ja katsoo, että järjestelmän olisi tarjottava budjettivallan käyttäjälle räätälöityä tietoa valmistauduttaessa vuoden 2020 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä käytäviin neuvotteluihin sekä mahdollisiin vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksiin;

14.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän mietinnön neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle.

(1) EUVL L 66, 8.3.2013. (2) 27.huhtikuuta 2012, http://www.iss.europa.eu/uploads/media/ESPAS_report_01.pdf. (3) http://europa.eu/espas/pdf/espas-preparatory-action-amendment_en.pdf.