Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa vetoomusvaliokunnan käsittelemistä asioista,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 10 ja 11 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 24, 227, 228, 258 ja 260 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan ja 202 artiklan 8 kohdan,

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A7-0299/2013),

A.  ottaa huomioon, että ellei perussopimuksen pöytäkirjasta N:o 30 muuta johdu, Euroopan unionin perusoikeuskirja on ollut oikeudellisesti sitova Lissabonin sopimuksen tultua voimaan; toteaa, että kyseinen perussopimus muodostaa myös oikeusperustan EU:n liittymiselle Euroopan ihmisoikeussopimukseen sekä eurooppalaisen kansalaisaloitteen käyttöönotolle;

B.  katsoo, että vetoomusvaliokunnan velvollisuutena on jatkuvasti arvioida uudelleen ja mahdollisuuksien mukaan vahvistaa rooliaan erityisesti demokratian periaatteiden kehittämisessä esimerkiksi siten, että kansalaiset osallistuvat aktiivisemmin EU:n päätöksentekoprosessiin sekä lisätään avoimuutta ja vastuullisuutta; ottaa huomioon, että tavanomaisessa toiminnassaan valiokunta tekee läheistä yhteistyötä jäsenvaltioiden, komission, Euroopan oikeusasiamiehen ja muiden elinten kanssa varmistaakseen, että EU:n lainsäädännön henkeä ja kirjainta noudatetaan täysimääräisesti;

C.  toteaa, että vuonna 2012 vetoomusvaliokunnassa merkittiin luetteloon 1 986 vetoomusta, joista valtaosa koski perusoikeuksia, ympäristöä, sisämarkkinoita sekä talous- ja sosiaalikriisiä; ottaa huomioon, että 1 406 vetoomusta otettiin käsiteltäväksi, ja näistä 853 vetoomusta toimitettiin komissiolle tarkempia tutkimuksia varten SEUT-sopimuksen 258 ja 260 artiklan nojalla ja 580:ää vetoomusta ei otettu käsiteltäväksi; ottaa huomioon, että ainakin viiden vuonna 2012 esitetyn vetoomuksen aiheet annettiin Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi perussopimuksen 258 ja 260 artiklan mukaisesti; toteaa, että unionin yleisen tuomioistuimen 14. syyskuuta 2011 asiassa T308/07 antama tuomio osoitti, että myös parlamentin tekemät menettelyä koskevat päätökset kuuluvat tuomioistuinvalvonnan piiriin; toteaa, että tässä mietinnössä esitettävän tilastollisen analyysin mukaan eniten jätettiin vetoomuksia, jotka koskevat koko EU:ta (27,3 prosenttia), ja seuraavaksi eniten vetoomuksia, jotka koskevat Espanjaa (15,0 prosenttia), Saksaa (12,5 prosenttia) ja Italiaa (8,6 prosenttia);

D.  toteaa, että perusoikeuksien alalla vetoomusvaliokunta kiinnitti vuonna 2012 runsaasti huomiota vammaisten henkilöiden oikeuksiin, lasten oikeuksiin, kuluttajien oikeuksiin, omistusoikeuksiin, oikeuteen liikkua vapaasti ilman minkäänlaista syrjintää, ilmaisunvapauden ja yksityisyyden turvaamiseen sekä oikeuteen tutustua asiakirjoihin ja saada tietoa sekä poliittiseen yhdistymisvapauteen ja oikeuteen liittyä ammattijärjestöön; toteaa, että talouskriisin vuoksi on esitetty useita vetoomuksia, jotka liittyvät sosiaalisiin ongelmiin, esimerkiksi asumiseen, työllisyyteen ja säästäjien harhaanjohtamiseen pankkialalla;

E.  ottaa huomioon, että kansalaisten esittämistä vetoomuksista ilmenee, että vammaisuuteen, vähemmistöryhmään tai etniseen ryhmään kuulumiseen, sukupuoleen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää esiintyy jatkuvasti;

F.  katsoo, että Euroopan unionin syrjinnänvastaiset aloitteet, kuten EU:n kehys romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille 2011, on otettava pikaisesti osaksi kansallisia strategioita ja katsoo, että kyseisiä aloitteita on jatkuvasti seurattava ja tarkistettava taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen muutosten mukaan;

G.  katsoo, että saastumisen ja ympäristön väärinkäytön aiheuttamaa uhkaa ei voida ympäristönsuojelussa korostaa liikaa, sillä niistä aiheutuu luonnon monimuotoisuudelle ja ekosysteemeille sekä kansanterveydelle pitkäaikaisia ja usein hengenvaarallisia uhkia; toteaa, että biologisen monimuotoisuuden alalla tietyt jäsenvaltiot eivät ole vielä nimenneet kaikkia vähimmäisvaatimuksena olevia Natura 2000 ‑suojelualueita tai toteuttaneet täysin näiden alueiden tehokasta suojelua; ottaa huomioon saastumisen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät tavoitteet; toteaa, että vetoomusvaliokunta kiinnitti vuonna 2012 runsaasti huomiota jäte- ja vesilainsäädännön täytäntöönpanoon sekä ympäristöä ja kansanterveyttä koskevien hankkeiden ja toimenpiteiden vaikutusten arviointiin;

H.  toteaa, että on tarpeen suojella luonnonvaroja, jotta voidaan välttää maapallon tulevaisuuden vaarantuminen; pitää tärkeänä, että ennalta varautumisen periaate asetetaan etusijalle geneettisesti muutettujen organismien ja nanoteknologian aloilla;

I.  toteaa, että Italiaan suuntautunut tiedonhankintamatka toi korostetusti esiin sen, että Italian kaikkien asiasta vastaavien viranomaisten on kiireellisesti löydettävä kestävä ratkaisu Rooman maakunnan jätehuoltotarpeisiin ja varmistettava näin, että kansalaisten terveyttä ja ihmisarvoa kunnioitetaan; toteaa, että vaikka Napolin hätätila on jo saatu purettua, Campanian alueella on vielä monta haastetta, jotka liittyvät jätehuoltoa koskevan kattavan lähestymistavan osalta direktiivissä 2008/98/EY (jätehuollon puitedirektiivi) säädettyyn jätteiden hierarkiaan ja Euroopan unionin tuomioistuimen maaliskuussa 2010 antamaan päätökseen;

J.  ottaa huomioon, että vaikka komissio voi tarkistaa EU:n lainsäädännön noudattamisen kaikilta osin vasta jäsenvaltion viranomaisten tehtyä lopullisen päätöksensä, erityisesti ympäristöasioissa on tärkeää tarkistaa varhaisessa vaiheessa, että paikalliset, alueelliset ja kansalliset viranomaiset soveltavat asianmukaisesti kaikkia Euroopan unionin lainsäädännön mukaisia olennaisia menettelyvaatimuksia, ja myös soveltaa ennalta varautumisen periaatetta;

K.  toteaa, että vetoomusvaliokunnan työn tuloksena parlamentti on julistanut veden julkiseksi hyödykkeeksi; toteaa, että oikeutta veteen koskeva eurooppalainen kansalaisaloite on ensimmäisenä saavuttanut miljoonan Euroopan kansalaisen allekirjoituksen rajan;

L.  katsoo, että on estettävä biologisen monimuotoisuuden väheneminen korvaamattomasti erityisesti Natura 2000 -alueilla; ottaa huomioon jäsenvaltioiden sitoumuksen huolehtia luontotyyppidirektiivin (92/43/ETY) ja lintudirektiivin (79/409/ETY) mukaisten erityissuojelualueiden suojelusta;

M.  toteaa puolustaneensa saastuttaja maksaa -periaatetta 13. joulukuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa uudesta kestävästä ja kilpailukykyisestä terästeollisuudesta (perustuu vastaanotettuun vetoomukseen)(1);

N.  katsoo, että parlamentin ja komission välisestä toimielinten sopimuksesta huolimatta komissio vaikuttaa haluttomalta antamaan täsmällistä tietoa toiminnastaan ja tekemistään päätöksistä vetoomuksiin liittyvissä ja ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa koskevissa rikkomusmenettelyissä; pitää tätä merkittävänä huolenaiheena, kun otetaan huomioon ekosysteemeille ja terveydelle mahdollisesti aiheutuva korjaamaton vahinko ja tuho; katsoo, että unionin toimielinten olisi tarjottava enemmän tietoa ja oltava EU:n kansalaisille avoimempia;

O.  toteaa, että vuosi 2013 on julistettu Euroopan kansalaisten teemavuodeksi; katsoo, että juuri Euroopan unionin kansalaiset ja asukkaat, yksin tai yhdessä, kykenevät arvioimaan hyvin unionin lainsäädännön tehokkuutta sellaisena kuin sitä sovelletaan ja osoittamaan mahdolliset puutteet, jotka haittaavat lainsäädännön asianmukaista täytäntöönpanoa ja oikeuksien täysimääräistä käyttämistä; ottaa huomioon asiakirjan ”Euroopan kuluttaja-asioiden toimintaohjelma – edistetään luottamusta ja kasvua” sisällön; katsoo, että tämän perusedellytyksenä on unionin lainsäädäntöä koskevan tiedon tarjoaminen kansalaisille tarkoituksenmukaisesti;

P.  toteaa, että edellä mainitusta syystä vetoomusvaliokunta käytti vuonna 2012 runsaasti aikaa ja energiaa keskustellakseen Euroopan kansalaisuuden merkityksestä ja että unionin kansalaisuus liittyy läheisesti SEUT-sopimuksen III osassa tarkoitettuun täydelliseen vapauteen liikkua ja oleskella Euroopan unionissa mutta käsittää myös lukuisia muita oikeuksia ja hyödyttää kansalaisia, jotka pysyvät kotimaassaan; toteaa vetoomusten osoittavan, että Euroopan unionin kansalaiset ja asukkaat kohtaavat edelleen laajalle levinneitä ja konkreettisia esteitä käyttäessään erityisesti rajatylittäviä oikeuksiaan ja että tämä vaikuttaa päivittäin suoraan tuhansien talouksien elämään ja hyvinvointiin;

Q.  ottaa huomioon, että vetoomusmenettelyllä voidaan täydentää muita kansalaisten käytettävissä olevia unionin välineitä, kuten mahdollisuutta tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle tai valitus komissiolle; toteaa, että vetoomusvaliokunta tekee yhteistyötä Euroopan oikeusasiamiehen, parlamentin muiden valiokuntien, eurooppalaisten toimielinten, toimijoiden ja verkostojen sekä jäsenvaltioiden kanssa;

R.  katsoo, että vetoomusmenettely voi ja sen pitääkin täydentää tulevaisuudessakin muita kansalaisten käytettävissä olevia oikeussuojamekanismeja, joista voidaan mainita esimerkiksi komissiolle tai Euroopan oikeusasiamiehelle tehtävät kantelut; pitää varsinkin sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkkoa (SOLVIT) merkittävänä välineenä, jota Euroopan unionin kansalaiset voivat käyttää ratkaistakseen nopeasti ongelmat, jotka johtuvat viranomaisten virheellisestä sisämarkkinalainsäädännön soveltamisesta, ja tämän vuoksi on saatava edistystä aikaan kuluttajien ja heitä edustavien järjestöjensä riitauttamien asioiden ratkaisemisessa kollektiivisesti; toteaa, että yhteinen verkkoportaali ”Näin käytät oikeuksiasi” sisältää tärkeää tietoa kansalaisille, jotka haluavat tehdä kantelun unionin lainsäädännön soveltamisesta;

S.  ottaa huomioon, että kaikkien EU:n kansalaisten ja asukkaiden perussopimuksen nojalla taatun vetoomusoikeuden toimiala ja toimintatapa eroavat muista kansalaisten saatavilla olevista oikeussuojakeinoista, kuten kantelun tekemisestä komissiolle tai oikeusasiamiehelle;

T.  katsoo, että kansalaisten osallistumista Euroopan unionin päätöksentekoprosessiin on lisättävä unionin legitiimiyden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamiseksi,

U.  ottaa huomioon, että osallistuvan demokratian uusi väline, eurooppalainen kansalaisaloite, tuli voimaan 1. huhtikuuta 2012 ja vuoden 2012 aikana rekisteröitiin kaikkiaan kuusitoista aloitetta; panee merkille, että eurooppalaisten kansalaisaloitteiden esittäjät ovat tuoneet esiin merkittäviä huolenaiheita, jotka liittyvät itse allekirjoitusten keräämisessä kohdattuihin teknisiin ongelmiin; katsoo, että vetoomusvaliokunnalla on keskeinen rooli riittävästi tuenilmaisuja saaneita aloitteita koskevien julkisten kuulemisten järjestäjänä;

V.  katsoo, että selkeästi jäsenneltyä ja laajalti julkaistua tietoa ei selvästikään ole saatavilla riittävästi ja unionin kansalaisten tietämys oikeuksistaan on puutteellista; toteaa, että edellä mainitut seikat estävät ratkaisevasti Euroopan unionin kansalaisuuden aktiivista harjoittamista; toteaa tässä yhteydessä, että jäsenvaltioiden olisi noudatettava kokonaisvaltaisemmin tiedotus- ja valistusvelvoitteitaan;

W.  katsoo, että Euroopan unionin kansalaisilla ja asukkailla on oikeus edellyttää, että ongelmiin, jotka he esittävät vetoomusvaliokunnalle, voidaan löytää ratkaisu kohtuullisen ajan kuluessa Euroopan unionin lainsäädännön puitteissa ja erityisesti että valiokunnan jäsenet puolustavat vetoomuksen esittäjän luonnonympäristöä, terveyttä, liikkumisvapautta, ihmisarvoa sekä perusoikeuksia ja -vapauksia; toteaa, että valiokuntatyöskentelyn tehokkuus riippuu oleellisesti sen sihteeristön toiminnan nopeudesta ja perusteellisuudesta ja että sitä voitaisiin parantaa varsinkin optimoimalla vetoomusten käsittelyajat ja systematisoimalla niiden arviointimenettely; katsoo, että vastaanotettavien vetoomusten määrän kasvaessa jatkuvasti joka vuosi tähän tarkoitukseen olisi käytettävä enemmän resursseja ja valiokunnan kokousaikaa; katsoo, että vetoomusten käsittelyn jatkuvuus on taattava myös vaalikausien vaihtuessa ja siitä johtuvien henkilöstövaihdosten yhteydessä; ottaa huomioon, että Espanjassa on esitetty useita vetoomuksia, jotka koskevat Francon ajan uhreja ja ryöstettyjä lapsia;

X.  panee merkille, että jotkin vetoomukset kulkevat ratkaisemattomina komission, parlamentin, unionin tuomioistuimen ja kansallisten viranomaisten välillä jättäen vetoomuksen esittäjät epävarmuuteen ilman merkkiäkään päätöksen saamisesta;

Y.  toteaa, että perustavanlaatuisiin demokraattisiin oikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen – joita suojellaan jäsenvaltioissa Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella – liittyviä rikkomuksia käsittelevien vetoomusten määrä on noussut huomattavasti, mikä osoittaa, että EU:n kansalaiset luottavat yhä enenevissä määrin yhteisön toimielimiin perusoikeuksiensa puolustajina;

Z.  katsoo, että yksityishenkilöillä ja paikallisyhteisöillä sekä vapaaehtoisjärjestöillä ja yrityksillä on hyvät mahdollisuudet arvioida niihin sovellettavan EU:n lainsäädännön tehokkuutta ja ilmoittaa mahdollisista oikeudellisista aukoista, jotka on analysoitava, jotta varmistetaan EU:n lainsäädännön nykyistä parempi, yhdenmukaisempi ja yhtenäinen täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa;

1.  panee merkille, että Euroopan unionin kansalaisten ja asukkaiden vuonna 2012 esittämät vetoomukset keskittyivät tapauksiin, joissa perusoikeuksia, ympäristöä, sisämarkkinoita ja omistusoikeuksia koskevaa Euroopan unionin lainsäädäntöä väitettiin rikotun; katsoo vetoomusten osoittavan, että Euroopan unionin lainsäädännön puutteellinen täytäntöönpano tai virheellinen soveltaminen on edelleen yleistä ja laajalle levinnyttä;

2.  panee merkille, että esitetyt vetoomukset koskevat usein perusoikeuksia ja niissä otetaan esiin etenkin sellaisia kysymyksiä, jotka liittyvät vammaisten henkilöiden oikeuksiin, lasten oikeuksiin, omistusoikeuksiin, oikeuteen liikkua vapaasti ja siirtää sosiaalietuuksia koskevia oikeuksia ilman minkäänlaista syrjintää millä tahansa perusteella, ilmaisunvapauden ja yksityisyyden turvaamiseen, yhdistymisvapauteen sekä oikeuteen tutustua asiakirjoihin ja saada tietoa; kehottaa jäsenvaltioita panemaan edellä mainitut oikeudet asianmukaisesti täytäntöön ja kunnioittamaan niitä perussopimuksen määräysten mukaisesti ja kehottaa komissiota ryhtymään tarvittaviin toimiin velvoittaakseen sellaiset jäsenvaltiot, joissa kyseisiä oikeuksia ei täysin kunnioiteta, kuromaan umpeen kansallisen lainsäädännön ja Euroopan unionin kansalaisten perusoikeuksien välinen ero; katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota historiallista muistoa koskevaan oikeuteen ja Francon diktatuurin aikana kärsineiden perheiden totuutta, oikeudenmukaisuutta ja hyvitystä koskeviin oikeuksiin sekä Espanjassa ryöstettyjen lasten oikeuteen saada tietää biologisten vanhempiensa henkilöllisyys;

3.  katsoo, että Euroopan oikeusasiamiehen verkkosivustolla olevan kaltaisen, Euroopan parlamentin verkkosivuston kautta saatavilla olevan vuorovaikutteisen oppaan avulla saatettaisiin pystyä vähentämään sellaisten vetoomusten määrää, joiden aiheet eivät liity EU:n toimialaan;

4.  vahvistaa vetoomusvaliokunnan keskeisen tehtävän yksilöidä tuomioistuinten ulkopuolisia oikeussuojakeinoja kansalaisia varten ja tarkastella käytännössä sitä, miten Euroopan unionin kansalaiset näkevät Euroopan unionin, mikä puolestaan antaa tietoa siitä, tuottaako EU:n lainsäädäntö todella odotetut tulokset ja vastaako se sitä, mitä kansalaiset EU:lta odottavat;

5.  kehottaa vetoomusvaliokuntaa tutkimaan ERT-oikeuskäytäntölinjan vaikutuksia vetoomusten käsiteltäväksi ottamisen edellytysten täyttymiseen, mikä takaa unionin kansalaisille – vaikka kyse olisi puhtaasti kansallisesta lainsäädännöstä – kattavamman suojan, jos kansalliset päätökset vaikuttavat EU:n kansalaisoikeuksien käyttämiseen; kehottaa selvittämään, mitkä tosiasialliset esteet estävät unionin kansalaisia saamasta unionin tuomioistuimelle esitettävillä ennakkoratkaisupyynnöillä luotettavia tulkintoja unionin oikeutta koskevista, kansallisissa tuomioistuimissa käytävissä oikeudenkäynneissä;

6.  kehottaa, että valiokunnan työskentelyn parantamisen yhteydessä olisi luotava menettely, jolla taataan tiedonkeruumatkojen jälkeen jokaisen matkalle osallistuneen jäsenen oikeus esittää saadut tiedot omasta näkökulmastaan sekä jokaisen valiokunnan jäsenen mahdollisuus osallistua päätöksentekoon vetoomusvaliokunnan tekemien päätelmien yhteydessä;

7.  aikoo päättäväisesti tehdä vetoomusmenettelystä tehokkaamman, avoimemman ja puolueettoman sekä vetoomusvaliokunnan jäsenten osallistumisoikeudet säilyttäen sellaisen, että myös vetoomusten käsittelyn eri menettelyvaiheet kestävät tuomioistuinten suorittaman tarkastelun;

8.  korostaa, että kansalaisiin kohdistuu jatkuvasti syrjintää uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, vähemmistöryhmään kuulumisen, iän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella; varoittaa erityisesti, että romaniväestön sosiaalisessa integroitumisessa on edelleen esteitä kaikkialla unionin alueella; kehottaa siksi komissiota helpottamaan hallitusten välistä yhteistyötä tällä alalla, tarjoamaan riittävästi rahoitusta romaniväestön sosiaalista integroitumista edistävien kansallisten strategioiden toteuttamista varten sekä valvomaan aktiivisesti näiden strategioiden tosiasiallista toteuttamista jäsenvaltioissa;

9.  kehottaa komissiota esittämään säädösehdotuksen, jolla ratkaistaan lopullisesti väestörekisteriasiakirjojen ja niiden vaikutusten vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyvät ongelmat, sekä kunnioittamaan tässä yhteydessä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti yksittäisten jäsenvaltioiden sosiaalipoliittisia perinteitä;

10.  kehottaa uudelleen jäsenvaltioita varmistamaan kaikkien Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheidensä vapaa liikkuvuus ilman seksuaaliseen suuntautumiseen tai kansallisuuteen perustuvaa syrjintää; kehottaa jäsenvaltioita uudelleen panemaan täysimääräisesti täytäntöön direktiivin 2004/38/EY 2 ja 3 artiklassa myönnetyt oikeudet niin, että ne kattavat eri sukupuolta olevien puolisoiden lisäksi myös rekisteröidyn kumppanin, kotitalouden jäsenen tai sellaisen kumppanin, jonka kanssa Euroopan unionin kansalaisella on asianmukaisesti todistettu vakituinen suhde, myös silloin kun pari on samaa sukupuolta, vastavuoroisen tunnustamisen, yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden, ihmisarvon sekä yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamisen periaatteiden perusteella; vaatii komissiota tässä yhteydessä varmistamaan, että direktiiviä sovelletaan tiukasti ja tarvittaessa tarkistetaan vastaavasti tätä tarkoitusta varten, ja että velvoitteitaan laiminlyöviä jäsenvaltioita vastaan aloitetaan mahdollisesti rikkomusmenettely;

11.  panee merkille, että vetoomuksissa usein käsitelty aihe on ympäristö, mikä osoittaa, että jäsenvaltioiden viranomaiset jättävät toistuvasti huolehtimatta luonnon monimuotoisuuden, luonnonvarojen ja ekosysteemien suojelusta sekä siitä, että turvataan kansanterveyden korkeimmat standardit; panee erityisesti merkille, että jätehuollosta, vedestä, ydinenergian ja geenitekniikan mahdollisista vaaroista, suojelluista lajeista sekä ympäristöä ja kansanterveyttä koskevien hankkeiden ja toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista, esimerkiksi hydraulisen murtamisen avulla tapahtuvan liuskekaasun hyödyntämisen alalla, esitetään paljon vetoomuksia; kehottaa komissiota vahvistamaan ympäristöä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevaa ympäristölainsäädäntöä ja varsinkin varmistamaan sen moitteeton täytäntöönpano; pitää valitettavana, että jotkin jäsenvaltiot eivät pyrkimyksistään huolimatta ole löytäneet kestäviä ratkaisuja jätehuoltoa koskeviin ongelmiin;

12.  kehottaa komissiota ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta jäsenvaltiot ymmärtäisivät veden olevan julkinen hyödyke; katsoo, että ennalta varautumisen periaatetta on noudatettava tarkasti käytettäessä bioteknologiaa ja nanoteknologiaa tuotteissa, jotka voivat vahingoittaa vakavalla tavalla kuluttajien terveyttä;

13.  odottaa, että ympäristövaikutusten arviointia koskevaa tarkistettua direktiiviä, jolla tarkistetaan direktiiviä 2011/92/EU, vahvistetaan tarjoamalla selkeämpiä parametreja, ja odottaa ennen kaikkea, että jäsenvaltiot panevat direktiivin asianmukaisesti täytäntöön;

14.  katsoo, että kiireellisiä vetoomuksia varten on kehitettävä menetelmiä, jotka mahdollistavat tiedonkeruumatkat myös Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä olevana pitkänä istunnottomana aikana sekä – vetoomuksen luonteen edellyttäessä – myös istunnottomana aikana kesällä (esimerkiksi Damülsissa tiedonkeruumatkan ajankohta rajoittui kesäkuukausiin);

15.  suhtautuu myönteisesti Napolin hätätilan päättymiseen ja uusiin jätehuoltoa koskeviin aloitteisiin ja odottaa, että Campanian alueen sitkeisiin ongelmiin löydetään asianmukainen ratkaisu, nimittäin perustamalla kattava alueellinen jätehuoltolaitos jätehuollon puitedirektiivissä säädetyn jätteiden hierarkian ja Euroopan unionin tuomioistuimen maaliskuussa 2010 antaman päätöksen mukaisesti; on edelleen vakavasti huolissaan Lazion alueen jätehuoltoa koskevasta lähestymistavasta, etenkin Malagrottan kaatopaikan sulkemisen jatkotoimista;

16.  panee lisäksi merkille, että Euroopan unionin kansalaiset kohtaavat edelleen esteitä sisämarkkinoilla, erityisesti käyttäessään oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen yksilöinä, tavaroiden ja palvelujen tuottajina ja kuluttajina sekä työntekijöinä, kuten romanialaisina ja bulgarialaisina työntekijöinä, jotka kohtaavat edelleen rajoituksia tiettyjen jäsenvaltioiden työmarkkinoilla; huomauttaa erityisesti, että rajatylittävä oikeudellinen yhteistyö ja sen tehokkuus ovat edelleen keskeisiä huolenaiheita; toteaa kaiken kaikkiaan, että entistä vahvempi rajatylittävä yhteistyö ja yhdenmukaistaminen auttavat huomattavasti kansalaisten oikeuksien turvaamista ja talouden elvyttämistä;

17.  kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joilla lisätään tieto- ja viestintätekniikan saatavuutta kuluttajille, ja varmistamaan samalla asianmukaiset turvallisuutta ja avoimuutta koskevat takuut ja ennen kaikkea parantamaan julkisen sektorin verkkosivustojen saavutettavuutta;

18.  panee merkille, että vetoomusvaliokunta on pyrkinyt tuomaan julki monien kansalaisten toiveen sellaisesta Euroopan unionin lainsäädäntökehyksestä, joka tarjoaisi sekä lemmikkieläimille että irrallaan tavatuille eläimille kattavampaa turvaa ja parannuksia eläinten hyvinvointiin;

19.  pitää tärkeänä Espanjan rannikkolakia käsittelevän työryhmän perustamista, sillä se voi tasoittaa tietä vastaaville aloitteille tulevaisuudessa; toteaa, että työryhmä on tutkinut tarkkaan asiaa koskevia vetoomuksia ja kyseiseen lakiin tehtäviä muutoksia; korostaa jälleen kerran, että tässä yhteydessä on tärkeää olla suorassa yhteydessä Espanjan kansallisiin viranomaisiin, ja painottaa tulevan tehostetun yhteistyön ehdotonta välttämättömyyttä paremman tasapainon löytämiseksi omistusoikeuksien ja niiden sosiaalisen merkityksen välille sekä parempien ratkaisujen löytämiseksi, kun perimmäinen tavoite eli ympäristönsuojelu edellyttää pakkolunastusta; ilmaisee huolensa siitä, ettei Espanjan parlamentin hyväksymä uusi rannikkolaki onnistu ratkaisemaan vetoomuksen esittäjien huolenaiheita ja ettei Espanjan rannikkoalueiden ympäristönsuojelua koskevia jatkosuunnitelmia ole laadittu;

20.  korostaa tarvetta säännellä tehokkaasti rannikkoalueiden suojelua, mutta toteaa, että rannikkolaki ei vastaa niitä tavoitteita, joihin sillä pyritään, sillä se vaikuttaa historialliseen perintöön ja perinteisiin yhteisöihin ja vaikuttaa haitallisesti pienten rannikkokylien asukkaisiin, jotka ovat aina eläneet kestävässä rinnakkainelossa meren ja sen ekosysteemien kanssa;

21.  suhtautuu myönteisesti valiokunnan Berliiniin suuntautuneesta tiedonhankintamatkasta tehtyihin päätelmiin nuorison ja perheiden hyvinvoinnista ja varsinkin rajatylittävistä huoltajuusasioista; panee kuitenkin merkille, että jatkuvasti saapuvista tätä aihetta koskevista vetoomuksista päätellen rajatylittäviä huoltajuusasioita koskeva ongelma on selvästi edelleen olemassa ja samanlaisia tapauksia on tuotu valiokunnan tietoon muistakin jäsenvaltioista, varsinkin Tanskasta; panee lisäksi merkille, että Tanskan tapauksessa on kyse myös Tanskassa asuvista ulkomaalaisista ja että tässä yhteydessä on todistettu lapsikaappauksia (myös ulkomailta);

22.  katsoo, että parempi hallinto ja tehokkaammat oikeussuojakeinot liittyvät suoraan avoimuuteen ja tiedon saatavuuteen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti;

23.  pitää tärkeänä, että vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistyötä jäsenvaltioiden parlamenttien ja hallitusten kanssa lisätään ja että jäsenvaltioiden viranomaisia kannustetaan tarvittaessa saattamaan EU:n lainsäädäntö osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamaan sitä täysin avoimesti; korostaa komission ja jäsenvaltioiden yhteistyön merkitystä, mutta ilmaisee tyytymättömyytensä siihen, että tietyt jäsenvaltiot laiminlyövät EU:n ympäristölainsäädännön saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä sen täytäntöönpanon;

24.  panee edellä mainitun perusteella merkille, että yleistä mielipidettä mittaavan Eurobarometri-tutkimuksen mukaan vain 36 prosenttia unionin kansalaisista katsoo olevansa hyvin perillä oikeuksistaan ja vain 24 prosenttia kokee olevansa hyvin perillä siitä, mitä he voivat tehdä, jos heidän oikeuksiaan ei kunnioiteta; korostaa siksi, että tiedon saatavuutta on välttämättä parannettava ja kansallisten sekä Euroopan unionin eri toimielinten työnjakoa selvennettävä, jotta vetoomukset ja kantelut osataan osoittaa oikeisiin elimiin;

25.  kehottaa komissiota erityisesti muokkaamaan ”Näin käytät oikeuksiasi” -verkkoportaalia käyttäjäystävällisemmäksi ja tiedottamaan sen olemassaolosta Euroopan unionin kansalaisille;

26.  pitää tarpeellisena entistä käytännöllisemmän ja näkyvämmän vetoomusverkkoportaalin perustamista vuoden 2013 loppuun mennessä vetoomusmenettelyn käyttämisen helpottamiseksi sekä vetoomuksia, niiden julkista levittämistä ja vetoomusmenettelyä koskevaa vuorovaikutteista lähestymistapaa sekä muita oikeussuojamekanismeja koskevan arvokkaan tiedon tarjoamiseksi; kehottaa lisäämään vetoomusoikeuden näkyvyyttä parlamentin verkkosivuston aloitussivulla;

27.  painottaa, että vetoomusvaliokunnalla on muiden toimielinten, elinten ja välineiden, kuten eurooppalaisen kansalaisaloitteen, Euroopan oikeusasiamiehen, komission ja tutkintavaliokuntien, rinnalla itsenäinen ja selvästi määritelty rooli jokaisen yksittäisen kansalaisen yhteyspisteenä; korostaa myös, että vetoomusvaliokunnan on jatkossakin oltava kiinnekohta kansalaisille, joiden oikeuksia väitetään loukatun;

28.  suhtautuu myönteisesti valiokunnan ja Euroopan oikeusasiamiehen rakentavaan yhteistyöhön, esimerkiksi Wienin lentoasemaa koskevan Euroopan oikeusasiamiehen erityiskertomuksen tapauksessa, joka koskee ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin asianmukaista soveltamista; kannattaa oikeusasiamiehen toimia, jotka koskevat Euroopan unionin toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa tapahtuneita hallinnollisia epäkohtia; kehottaa jatkamaan tätä työtä täysin riippumattomasti kuten tähänkin asti;

29.  toteaa, ettei kaikilla EU:n kansalaisilla ole kansallisella tasolla oikeusasiamiestä, jolla on laajennettu toimivalta, minkä vuoksi kaikilla unionin kansalaisilla ei ole samanlaisia oikeussuojakeinoja käytettävissään; katsoo, että jos jokaisessa jäsenvaltiossa olisi kansallinen oikeusasiamies, näiden oikeusasiamiesten eurooppalainen verkosto tukisi merkittävällä tavalla Euroopan oikeusasiamiehen työtä;

30.  suhtautuu myönteisesti jatkuvaan yhteistyöhön komission kanssa EU:n lainsäädännön soveltamista jäsenvaltioissa koskevien vetoomusten käsittelyssä; korostaa kuitenkin, että valiokunnan asiantuntijoille on kerrottava rikkomusmenettelyjä koskevasta kehityksestä kattavasti ja hyvissä ajoin; pyytää komissiota pitämään vetoomuksia ja kanteluita samanarvoisina rikkomusmenettelyjen käynnistämisen suhteen; kehottaa lisäksi komissiota toimittamaan valiokunnalle yksityiskohtaiset tiedot ja tilastollisen selvityksen kaikista komission tutkimista kanteluista; korostaa, että vetoomusoikeuden täydellinen kunnioittaminen edellyttää sitä, että komissio antaa pyydettäessä perusteellisen analyysin ja vastauksen, jossa se arvioi paitsi muodollisia tai menettelyyn liittyviä kysymyksiä myös asian olennaista sisältöä;

31.  korostaa, että mahdollisuus käyttää EU:n toimielinten hallussa olevaa tietoa sellaisena kuin se määritellään asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 kiinnostaa ensisijaisesti niitä kansalaisia, joiden tavoitteena on ymmärtää paremmin päätöksentekoprosessia, etenkin kun kysymyksessä on hanke, jolla on ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia; katsoo, että komissio voisi lisätä tutkimuksia ja rikkomusasioita koskevien tietojen saatavuutta vaarantamatta tutkimusten tarkoitusta ja että erittäin tärkeä yleinen etu voisi hyvin olla riittävä peruste näihin asiakirjoihin tutustumiselle, erityisesti tapauksissa, joissa voi olla kyse perusoikeuksista, ihmisten tai eläinten terveydestä ja ympäristön suojelemisesta peruuttamattomalta vahingolta tai keskeneräisestä oikeudenkäynnistä, joka koskee vähemmistön syrjintää tai ihmisarvon loukkaamista, kunhan suojataan liikesalaisuudet sekä oikeustapauksiin, kilpailuasioihin ja henkilöstöasiakirjoihin liittyvät arkaluonteiset tiedot;

32.  kehottaa komissiota soveltamaan ennalta varautuvaa sekä ennalta ehkäisevää lähestymistapaa arvioidessaan hankkeita, joilla on todennäköisesti haitallisia vaikutuksia ympäristöön tai kansanterveyteen, tekemällä varhaisessa vaiheessa yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa; panee merkille mahdollisuuden määrätä vetoomuksen käsittelyvaiheessa toiminta lopetettavaksi, jos se uhka aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa;

33.  panee erityisesti merkille SOLVIT-ongelmanratkaisuverkon suuren merkityksen sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien paljastamisessa ja ratkaisussa; kannustaa lisäämään tämän EU-tason välineen käyttöä varmistamalla, että jäsenvaltiot huolehtivat riittävän henkilöstön järjestämisestä kansallisiin SOLVIT-keskuksiin; toteaa, että on myös kehitettävä keinoja kuluttajien ja heitä edustavien järjestöjensä riitauttamien asioiden ratkaisemiseksi kollektiivisesti;

34.  tähdentää, että perussopimuksen mukainen Euroopan unionin toimielinten toimintakenttä sellaisena kuin oikeudellinen yksikkö on sen vahvistanut 29. helmikuuta 2012 antamassaan lausunnossa on enemmän kuin pelkkä unionin toimivaltuuksien summa; ottaa huomioon myös parlamentin oikeudellisen yksikön näkemyksen, että parlamentilla on oikeus tehdä sisäisiä hallinnollisia päätöksiä, joiden tarkoituksena on luoda menettely kansalaisten jättämien vetoomusten käsittelyä varten; pitää näin ollen valitettavana sitä, ettei asiasta vastaava parlamentin yksikkö ole toteuttanut 21. marraskuuta 2012 annettua päätöslauselmaa vetoomusvaliokunnan vuonna 2011 käsittelemistä asioista(2); panee merkille Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa T-280/09 antaman tuomion, jonka nojalla vetoomus on laadittava riittävän selkeästi ja täsmällisesti, jotta se voidaan ymmärtää oikein SEUT-sopimuksen 227 artiklan ehtoja noudattaen;

35.  kehottaa jäsenvaltioita täysimittaiseen avoimuuteen Euroopan unionin lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamisessa sekä katsoo tämän tavoitteen kannalta välttämättömäksi parantaa vastavuoroisuuteen perustuvaa komission varhaista yhteistyötä jäsenvaltioiden parlamenttien ja hallitusten kanssa;

36.  pitää valitettavana, että eurooppalaiset kansalaisaloitteet kohtaavat byrokraattisia esteitä sen vuoksi, ettei tietoteknistä tukea ole tarjolla; pitää erityisen valitettavana, että tällaista kansalaisten käsissä olevaa välinettä käytetään hyvin eri tavoin, mikä johtuu jäsenvaltioiden erilaisista hallinnoista ja menettelytavoista;

37.  suhtautuu myönteisesti Euroopan kansalaisten teemavuoteen 2013; kehottaa sekä unionin että jäsenvaltioiden kaikkia toimielimiä ja elimiä parantamaan tänä vuonna Euroopan unionin kansalaisille ja asukkaille tarjottavia palveluita perussopimuksissa vahvistettujen periaatteiden ja tässä mietinnössä esitettyjen tosiasioiden perusteella sekä lisäämään viestintää;

38.  huomauttaa, että vetoomusmekanismi ei ole pelkästään palvelu vaan myös jokaisen Euroopan unionin kansalaisen ja asukkaan oikeus; lupaa tehdä vetoomusmenettelystä entistä tehokkaamman, avoimemman ja puolueettoman mutta säilyttää samalla vetoomusvaliokunnan jäsenten osallistumisoikeudet, jotta vetoomusten käsittelytapa kestää oikeudellisen tarkastelun myös menettelyoikeudelliselta kannalta;

39.  korostaa, että tiedonhankintamatkoilla on oleellinen merkitys vetoomusmenettelyssä sekä parlamentaarisena osallistumisoikeutena että velvollisuutena vetoomuksen esittäjiä kohtaan; vahvistaa jo vetoomusvaliokunnan aiemmassa mietinnössä esitetyn tarpeen tiedonhankintamatkojen valmistelua, toteutusta ja arviointia koskeville tarkemmille kirjallisille menettelysäännöille, joilla varmistetaan, että kaikilla tiedonhankintamatkalle osallistuneilla jäsenillä on oikeus esittää oma näkemyksensä saaduista tiedoista ja että kaikilla valiokunnan jäsenillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon vetoomusvaliokunnan tekemistä päätelmistä ja suosituksista;

40.  kehottaa parlamentin puheenjohtajakokousta vahvistamaan vetoomusvaliokunnan tutkivaa roolia;

41.  pitää julkisten kuulemisten järjestämistä hyödyllisenä tapana tutkia tarkasti vetoomusten esittäjien esille ottamia kysymyksiä; kiinnittää huomiota esimerkiksi epätavanomaisten energialähteiden tutkimista ja hyödyntämistä koskevaan julkiseen kuulemistilaisuuteen, jossa käsiteltiin Euroopan unionin kansalaisten vetoomuksissa esiin nostamia tämän alan huolenaiheita; toteaa, että jäsenvaltioilla on oikeus valita energialähteensä ja että tarvitaan parempaa EU:n laajuista koordinointia, kun toteutetaan EU:n koko energiapolitiikan kolmea tavoitetta, jotka ovat kilpailukyky, kestävyys ja toimitusvarmuus;

42.  odottaa innokkaasti riittävästi tuenilmaisuja saaneita eurooppalaisia kansalaisaloitteita koskevien julkisten kuulemistilaisuuksien järjestämistä yhdessä asiasta vastaavan lainsäädäntövaliokunnan kanssa Euroopan parlamentin työjärjestyksen 197 a artiklan mukaisesti; katsoo edelleen, että tämä uusi väline vahvistaa unionin demokraattisia toimielimiä ja tekee Euroopan unionin kansalaisuuden käsitteestä mielekkään;

43.  on kuitenkin huolissaan byrokraattisista ja teknisistä esteistä, joita kansalaiset ovat kohdanneet eurooppalaisen kansalaisaloitteen käyttöönoton jälkeisinä kuukausina; kehottaa näin ollen komissiota harkitsemaan vakavasti asetuksen (EU) N:o 211/2011 22 artiklassa säädetyn uudelleentarkastelun aikaistamista;

44.  korostaa, että eurooppalaisten kansalaisaloitteiden tilanne on tarkistettava säännöllisesti, jotta menettelyä voidaan parantaa ja jotta tehokkaat ratkaisut voidaan löytää mahdollisimman nopeasti kaikkien mahdollisten menettelyn eri vaiheisiin liittyvien esteiden poistamiseksi;

45.  katsoo, että vetoomusvaliokunta voisi parhaiten huolehtia tehtävästään ja vastuustaan ja valiokunnan näkyvyyttä, tehokkuutta, vastuullisuutta ja avoimuutta voitaisiin parhaiten lisätä, jos valiokunnan valmiuksia tuoda Euroopan unionin kansalaisille tärkeitä kysymyksiä täysistunnon käsiteltäväksi lisättäisiin ja sen mahdollisuuksia kuulla todistajia, toteuttaa tutkimuksia ja järjestää kuulemistilaisuuksia parannettaisiin;

46.  päättää vakaasti tutkia, tarvitaanko edellä mainittujen työjärjestyksen 202 artiklan mukaisia tiedonhankintamatkoja ja täysistunnossa käsiteltäviä päätöslauselmaesityksiä koskevien muodollisten vaatimusten toteuttamiseksi työjärjestyksen muuttamista;

47.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, niiden vetoomusvaliokunnille ja oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0510. (2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0445.