(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0809),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 173 artiklan 3 kohdan ja 182 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0466/2011),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 28. maaliskuuta 2012 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 19. heinäkuuta 2012 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 12. syyskuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, kehitysyhteistyövaliokunnan, budjettivaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kalatalousvaliokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A7-0427/2012),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevat komission lausumat;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 181, 21.6.2012, s. 111. (2) EUVL C 277, 13.9.2012, s. 143.

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 1291/2013.)

KOMISSION LAUSUMAT

Lausuma 19 artiklasta

Euroopan komissio ehdottaa, että ihmisalkion kantasolujen tutkimukseen myönnettävästä EU:n rahoituksesta päätettäessä Horisontti 2020 -puiteohjelmassa sovelletaan samoja eettisiä periaatteita kuin seitsemännessä puiteohjelmassa.

Euroopan komissio ehdottaa näiden eettisten periaatteiden käytön jatkamista, koska niiden avulla on kokemuksen pohjalta voitu kehittää vastuullinen lähestymistapa tätä hyvin lupaavaa tieteenalaa varten. Periaatteet ovat osoittautuneet toimiviksi tutkimusohjelmassa, johon osallistuu tutkijoita useista maista, joissa sovellettava sääntely vaihtelee paljon.

(1)  Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevassa päätöksessä seuraavat kolme tutkimusalaa suljetaan nimenomaisesti yhteisön rahoituksen ulkopuolelle:

–  lisääntymistarkoituksessa tehtävään ihmisen kloonaukseen liittyvä tutkimus,

–  tutkimus, jossa pyritään muuttamaan ihmisen geeniperimää siten, että muutoksesta saattaa tulla periytyvä,

–  tutkimus, jossa pyritään luomaan ihmisalkioita ainoastaan tutkimustarkoituksiin tai kantasolujen tuottamista varten, esimerkiksi somaattisten solujen tuman siirron avulla.

(2)  Tutkimustoimia, jotka ovat kiellettyjä kaikissa jäsenvaltioissa, ei rahoiteta. Tietyssä jäsenvaltiossa kiellettyjä tutkimustoimia ei rahoiteta kyseisessä jäsenvaltiossa.

(3)  Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevaan päätökseen ja säännöksiin eettisistä periaatteista, joiden mukaisesti ihmisalkion kantasolujen tutkimukseen myönnetään yhteisön rahoitusta, ei liity arvoarvostelmaa sääntelystä tai eettisistä periaatteista, joita tällaiseen tutkimukseen sovelletaan jäsenvaltioissa.

(4)  Euroopan komissio ei sisällytä ehdotuspyyntöihin nimenomaista pyyntöä ihmisalkion kantasolujen käytöstä. Ihmisalkion tai aikuisen kantasolujen mahdollisesta käytöstä päättävät tutkijat tutkimustavoitteidensa mukaan. Käytännössä selvästi suurin osa kantasolujen tutkimukseen osoitetusta yhteisön rahoituksesta on myönnetty tutkimukseen, jossa käytetään aikuisen kantasoluja. Ei ole syytä olettaa, että tämä muuttuisi merkittävästi Horisontti 2020 -puiteohjelmassa.

(5)  Kaikki hankkeet, joissa ehdotetaan ihmisalkion kantasolujen käyttöä, on hyväksyttävä tieteellisessä arvioinnissa, jossa riippumattomat tieteelliset asiantuntijat arvioivat, onko kantasolujen käyttö tarpeen tieteellisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

(6)  Tieteellisessä arvioinnissa hyväksytyistä ehdotuksista tehdään tämän jälkeen Euroopan komission järjestämä perusteellinen eettinen arviointi. Eettisessä arvioinnissa otetaan huomioon periaatteet, jotka sisältyvät EU:n perusoikeuskirjaan ja kansainvälisiin yleissopimuksiin. Viimeksi mainittuja ovat esimerkiksi Oviedossa 4. huhtikuuta 1997 allekirjoitettu Euroopan neuvoston yleissopimus ihmisoikeuksista ja biolääketieteestä ja sen lisäpöytäkirjat sekä Unescon yleismaailmallinen julistus ihmisen geeniperimästä ja ihmisoikeuksista. Eettisessä arvioinnissa myös tarkistetaan, että ehdotuksissa noudatetaan tutkimuksen suoritusmaassa voimassa olevia sääntöjä.

(7)  Erityisissä tapauksissa voidaan tehdä eettinen arviointi hankkeen toteutusaikana.

(8)  Hankkeille, joissa ehdotetaan ihmisalkion kantasolujen käyttöä, on pyydettävä asianomaisilta kansallisilta tai paikallisilta eettisiltä toimikunnilta hyväksyntä ennen hankkeen aloittamista. Kaikkia vanhempien suostumukseen, taloudellisten houkuttimien käytön kieltoon jne. liittyviä kansallisia sääntöjä ja menettelyjä on noudatettava. Tässä yhteydessä tarkistetaan, sisältääkö hanke viittauksia lupa- ja valvontatoimenpiteisiin, jotka tutkimuksen suoritusmaan toimivaltaiset viranomaiset suorittavat.

(9)  Hanketta, joka menestyksekkäästi läpäisee tieteellisen arvioinnin, kansallisen tai paikallisen eettisen arvioinnin ja eurooppalaisen eettisen arvioinnin, esitetään tapauskohtaisesti hyväksyttäväksi jäsenvaltioille, jotka kokoontuvat komiteana tarkastelumenettelyn mukaisesti. Ihmisalkion kantasolujen käyttöön liittyvää hanketta ei rahoiteta, jos jäsenvaltiot eivät anna sille hyväksyntäänsä.

(10)  Euroopan komissio jatkaa toimia levittääkseen yhteisön rahoittamasta kantasolututkimuksesta saatuja tuloksia laajalti kaikkien tutkijoiden käyttöön, jotta ne hyödyttäisivät potilaita kaikissa maissa.

(11)  Euroopan komissio tukee toimia ja aloitteita, joilla edistetään ihmisalkion kantasoluihin liittyvän tutkimuksen koordinointia ja järkeistämistä vastuullisten eettisten periaatteiden puitteissa. Komissio tukee edelleen erityisesti eurooppalaista rekisteriä ihmisalkion kantasolulinjoista. Tällainen rekisteri mahdollistaa Euroopassa käytettävien ihmisalkion kantasolujen seurannan. Se myös edistää niiden käytön maksimointia tutkijoiden keskuudessa, jolloin voidaan välttää tarpeetonta uusien kantasolulinjojen tuottamista.

(12)  Komissio jatkaa nykyistä käytäntöä, jonka mukaan tarkastelumenettelyn mukaisesti kokoontuvan komitean hyväksyttäväksi ei esitetä ehdotuksia, joihin sisältyvissä tutkimustoimissa ihmisalkioita tuhotaan esimerkiksi kantasolujen tuottamiseksi. Tämän tutkimusvaiheen sulkeminen pois rahoituksen piiristä ei estä yhteisöä rahoittamasta myöhempiä vaiheita, joihin liittyy ihmisalkion kantasoluja.

Lausuma energiasta

Komissio tunnustaa, että loppukäyttäjien energiatehokkuudella ja uusiutuvilla energiamuodoilla on tulevaisuudessa keskeinen rooli ja että paremmat verkot ja varastointimahdollisuudet ovat merkittäviä niiden potentiaalin maksimoimisessa ja että on parannettava markkinoiden vastaanottokykyä, jotta voidaan rakentaa valmiuksia, parantaa hallintoa ja ylittää markkinaesteet siten, että voidaan ottaa käyttöön energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä ratkaisuja.

Komissio pyrkii varmistamaan, että vähintään 85 prosenttia Horisontti 2020 -ohjelman energiahaastebudjetista käytetään muiden kuin fossiilisten polttoaineiden alalla siten, että vähintään 15 prosenttia koko energiabudjetista käytetään markkinoiden kykyyn ottaa vastaan nykyisiä uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviä teknologioita ”Älykäs energiahuolto Euroopassa III” -ohjelmassa. Ohjelma pannaan täytäntöön erillisen hallintorakenteen avulla ja se sisältää myös tuen kestävän energiapolitiikan täytäntöönpanolle, valmiuksien kehittämiselle ja investointien rahoituksen mobilisoinnille tähänastiseen tapaan.

Loput osoitetaan fossiilisiin polttoaineisiin perustuviin teknologioihin ja kehitysvaihtoehtoihin, joita pidetään keskeisinä 2050-tavoitteen saavuttamiseksi ja jotka tukevat siirtymistä kestävään energiajärjestelmään.

Edistymistä kohti näitä tavoitteita valvotaan, ja komissio raportoi säännöllisesti saavutetusta edistyksestä.

Lausuma huippuosaamisen levittämisestä ja laajemmasta osallistumisesta

Komissio on sitoutunut kehittämään ja panemaan täytäntöön toimenpiteitä, joilla suljetaan tutkimuksen ja innovoinnin kuilu Euroopassa uudella otsikolla ”Huippuosaamisen levittäminen ja laajempi osallistuminen”. Näitä toimenpiteitä varten varatun rahoituksen taso ei ole alempi kuin seitsemännessä puiteohjelmassa osallistumisen laajentamiseen suunnatuille toimille varattu määrä.

Osallistumisen laajentamisen yhteydessä toteutettuja uusia toimia olisi tuettava ”huippuosaamisen levittämiseen ja laajempaan osallistumiseen” osoitetusta budjetista. Sen ulkopuolelle jääviä toimia, joiden olisi oltava budjetiltaan samaa suuruusluokkaa, olisi tuettava budjetista, joka on varattu erityistavoitteeseen 6 (”Eurooppa muuttuvassa maailmassa – Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat”).

Suurin osa toimintapolitiikan tukijärjestelyyn ja kansallisten yhteyspisteiden rajatylittävään verkostoon liittyvistä toimista olisi myös rahoitettava budjetista, joka on varattu erityistavoitteeseen 6 (”Eurooppa muuttuvassa maailmassa – Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat”).

Lausuma huippuosaamismerkistä

Unionin tason toiminta mahdollistaa koko unionin laajuisen kilpailun parhaiden ehdotusten valitsemiseksi, mikä nostaa huippuosaamisen tasoa ja antaa näkyvyyttä johtavalle tutkimukselle ja innovoinnille.

Komissio katsoo, että myönteisesti arvioidut ehdotukset, jotka liittyvät Euroopan tutkimusneuvostoon, Marie Sklodowska-Curie-toimiin, ryhmätyöskentelytoimiin, vaiheen 2 pk-yritysvälineeseen tai yhteistyöhankkeisiin ja joita ei ole voitu rahoittaa budjettisyistä, ovat silti täyttäneet Horisontti 2020 ‑puiteohjelman huippuosaamiskriteerit.

Tämä tieto voidaan osallistujien hyväksynnällä jakaa asiasta vastaavien viranomaisten kanssa.

Komissio pitää siksi tervetulleina kaikkia aloitteita, joilla näitä hankkeita rahoitetaan kansallisista, alueellisista tai yksityisistä lähteistä. Tässä yhteydessä koheesiopolitiikalla on myös keskeinen rooli valmiuksien rakentamisen kautta.

Lausuma pk-yritysvälineestä

Horisontti 2020 -ohjelman pk-yritysväline on keskeinen, ja sillä on merkittävä osa pyrittäessä saavuttamaan ohjelman tavoite edistää innovointia, talouskasvua ja työpaikkojen syntymistä. Siksi komissio aikoo varmistaa pk-yritysten tuen hyvän näkyvyyden Horisontti 2020 ‑ohjelmassa erityisesti pk-yritysvälineen osalta työohjelmissa, suuntaviivoissa ja tiedotustoiminnassa. Se aikoo kaikin tavoin varmistaa, että pk-yritykset voivat helposti ja vaivattomasti havaita ja hyödyntää kaikki mahdollisuudet, joita niille tarjotaan painopistealueella ”Yhteiskunnalliset haasteet” ja erityistavoitteessa ”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa”.

Pk-väline pannaan täytäntöön yhdellä keskitetyllä hallintorakenteella, joka vastaa hankkeiden arvioinnista ja hallinnoinnista, mukaan luettuna tavanomaisten tietoteknisten järjestelmien ja liiketoimintaprosessien käyttö.

Pk-välineellä on tarkoitus houkutella pk-yritysten kunnianhimoisimpia innovointihankkeita. Se pannaan täytäntöön ensisijaisesti alhaalta ylöspäin jatkuvasti avoimella tarjouspyynnöllä, joka on räätälöity pk-yritysten tarpeita varten pk-yritysten innovointia koskevassa erityistavoitteessa siten, että otetaan huomioon mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden sekä yhteiskunnallisten haasteiden prioriteetit ja tavoitteet ja mahdollistetaan haasteita/teknologioita yhdistävät ehdotukset tavalla, joka tukee alhaalta ylöspäin suuntautuvaa mallia. Tarjouspyyntöä voidaan tarkistaa tai se voidaan uusia joka toinen vuosi ottamaan huomion kaksivuotiset strategiaohjelmat. Aiheellisissa tapauksissa edellä kuvatun tarjouspyynnön lisäksi voidaan järjestää erityisiä tarjouspyyntöjä strategisesti kiinnostavista aiheista. Näissä tarjouspyynnöissä käytetään pk-yritysvälineen konseptia ja menettelyjä sekä sen hakijoiden yhteistä neuvontapistettä sekä tähän liittyviä mentorointi- ja valmennuspalveluja.

Lausuma 6 artiklan 5 kohdasta

Komissio aikoo esittää Euroopan parlamentin kanssa käytävän rakenteellisen vuoropuhelun yhteydessä vuotuisen kertomuksen Horisontti 2020 -ohjelman liitteessä II esitetyn määrärahojen jakautumisen prioriteetti- ja erityistavoitekohtaisesta toteutumisesta, mukaan luettuna 6 artiklan 5 kohdan mahdollinen soveltaminen, sanotun rajoittamatta vuotuista talousarviomenettelyä.

Lausuma 12 artiklasta

Komissio esittää pyynnöstä hyväksytyt työohjelmat Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle.