Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen aiheesta ”Yrittäjyys 2020 ‑toimintasuunnitelma – uutta kipinää Euroopan yrittäjyyteen (O-000110/2013 – B7‑0520/2013),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

I.Yrittäjyys ja yrittäjyyttä koskeva koulutus

1.  odottaa, että kaikki yrittäjyyden edistämiseen ehdotetut kansalliset ja EU:n tason toimenpiteet koskevat kaikkia yritysmuotoja, kuten vapaita ammatteja, osuuskuntia, käsiteollisuusyrityksiä ja sosiaalisia yrityksiä;

2.  muistuttaa, että taloudelliset ja yritystoimintaan liittyvät taidot ja valmiudet ovat avaintekijöitä elinikäisessä oppimisessa ja että vähäisen talouskasvun ja korkean työttömyyden takia on toteutettava päättäväisempiä lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimia yrittäjyyden tukemiseksi ja mahdollistamiseksi, erityisesti nuorten keskuudessa;

3.  toteaa, että jäsenvaltiot ovat vastuussa liiketoimintaa ja yrittäjyyttä koskevasta koulutuksesta sekä yhteiskunnallisesta koulutuksesta ja että koulutusohjelmat ovat usein paremmin kohdennettuja ja kustannustehokkaampia, jos ne laaditaan paikallisella tai kansallisella tasolla; katsoo, että EU:n aloitteilla voitaisiin ja pitäisi täydentää jäsenvaltioiden toimia tällä alalla järkevästi, erityisesti yhteistyöllä ja parhaita käytäntöjä vaihtamalla;

4.  korostaa, että on kannustettava työnantajia, jotka tarjoavat vähän koulutusta tai ei lainkaan koulutusta saaneille henkilöille (romanit mukaan lukien) ammatillista koulutusta ja tilaisuuden hankkia käytännön kokemusta suoraan työpaikalla;

5.  on huolestunut siitä, että itsenäistä ammatinharjoittamista harkitsevien EU-kansalaisten määrä on vähenemässä nykyisessä epävarman talouden ilmapiirissä; katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi tehostettava yhteensovitettuja toimiaan yrittäjyyskulttuurin parantamiseksi Euroopassa ja selvitettävä mahdollisuutta toteuttaa erityisiä toimia ja asettaa erityisiä tavoitteita, jotta yrittäjyydestä tulisi jälleen houkutteleva vaihtoehto myös osaaville työntekijöille, joilla on ammatillista kokemusta, ja erityisesti unionin kannalta strategisesti merkittävillä aloilla; katsoo esimerkiksi, että tällaisten aloitteiden ja komission teollisuuspoliittisten toimien välille olisi luotava vahva yhteys; katsoo, että tällaisiin toimenpiteisiin olisi kuuluttava toimia, joilla helpotetaan yritysten perustamista;

6.  panee merkille yrittäjyyteen liittyvää koulutusta koskevat komission ehdottamat toimet ja aloitteet ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan ne viipymättä täytäntöön toissijaisuusperiaatteen mukaisesti; korostaa tässä yhteydessä EU:n aloitetta ”Uudet taidot uusia työpaikkoja varten”; on tyytyväinen siihen, että jäsenvaltioita kehotetaan sisällyttämään yrittäjäkoulutus kansallisiin ohjelmiin avaintaitona;

7.  katsoo, että on tehtävä aloitteita vahvojen kestävyys- ja yhteiskuntavastuukriteerien sisällyttämiseksi yrittäjyyteen liittyvään koulutuksen, jotta uusille mahdollisille yrittäjille voidaan tarjota taidot harjoittaa liiketoimintaa tavalla, joka lisää yrityksen myönteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan ja jolla on samalla mahdollisimman vähän kielteisiä vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön;

8.  pitää kansallisten pk-yritysedustajien verkostoa mahdollisena keskeisenä foorumina hyviksi osoittautuneiden käytäntöjen vaihtoon ja täytäntöönpanon edistymisen arviointiin;

9.  tukee pyrkimystä, joka on nuorisotakuun suunnitellun käyttöönottamisen taustalla, sekä valmiutta myöntää tähän riittävät määrärahat, ja pitää sitä tärkeänä toimenpiteenä, joka auttaa jäsenvaltioita niiden ponnistuksissa valtavan nuorisotyöttömyyden vaikutusten lieventämiseksi erityisesti maissa, jotka kärsivät ankarasta kriisistä; korostaa yrittäjyyden ja yrittäjyyttä koskevan koulutuksen edistämiseen tarkoitettujen toimien merkitystä, koska niillä pyritään kestävään työllisyyteen eivätkä ne juuri aiheuta satunnaisvaikutuksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan lisätoimia, kuten verohelpotuksia, joilla voitaisiin kannustaa pk-yrityksiä työllistämään nuoria;

10.  kehottaa komissiota lisäämään välittäjäorganisaatioiden kautta toteutettavia liitännäis-, konsultointi- ja tukitoimia yritysten ja etenkin kaikkein pienimpien yritysten hyväksi ja laatimaan ohjelmia, joilla edistetään pitkään toimineiden yrittäjien tarjoamia ohjaus- ja tukitoimia, jos nämä ovat motivoituneita toimimaan ohjaajina tai tukijoina nuorille yrittäjille, jotka käynnistävät uusia yrityksiä tai jotka ostavat osuuksia vaikeuksissa olevista yrityksistä, tarjoamalla näille taitotietoa ja kokemusta;

11.  kehottaa komissiota edistämään sellaisten klustereiden eli yritysverkostojen ja yritysten yhteenliittymien perustamista, joiden avulla voidaan kehittää kilpailuetua ja hyötyä henkilöresurssien yhteisestä hallinnasta ja jotka voivat lisätä kilpailukykyä;

12.  panee merkille, että pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ottavat käyttöön tieto- ja viestintätekniikoita, kasvavat kahdesta kolmeen kertaan nopeammin kuin muut; kehottaa näin ollen komissiota edistämään toimia, jotka antavat yrittäjille mahdollisuuden hyödyntää kaikkia digitaalisten yhtenäismarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia;

13.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään nuorille yrittäjille tarkoitettua Erasmus-ohjelmaa ja lisäämään kansallisten yhteyspisteiden määrää siellä, missä se on vielä tarpeen; ehdottaa, että Yritys-Eurooppa-verkoston nykyisiä rakenteita hyödynnettäisiin enemmän; pitää tavoitetta 10 000 vaihdosta vuodessa ja vähintään 10 prosentin kasvusta vuodessa välttämättömänä siihen asti, kunnes tavoite on saavutettu;

14.  katsoo, että Leonardo-vaihto-ohjelmaa edelleen laajentamalla voidaan tarjota paljon mahdollisuuksia harjoittelijoille, ja painottaa, että tarvitaan niin sanottuja välittäjäjärjestöjä, jotka tukevat pk-yrityksiä liiketoimien järjestämisessä (esimerkiksi sopivien kumppanien etsimisessä ulkomailta, toimitilojen löytämisessä jne.); painottaa kaksiosaisen ammattikoulun (oppisopimuskoulutuksen) suorittaneiden yrittäjäpotentiaalia;

15.  ehdottaa, että jäsenvaltiot voisivat hakea Euroopan globalisaatiorahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta lisämäärärahoja, jos kyseiset määrärahat käytetään lyhyen aikavälin toimiin, kuten yrityksen perustamista ja luovutuksia koskevaan neuvontaan ja tukeen, mutta ei yritysten siirtämiseen muualle;

16.  ehdottaa yrittäjyyden edistämiseen tarkoitettujen nykyisten ja tulevien välineiden tiiviimpää koordinoimista kannustimien ja synergiavaikutusten luomiseksi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla;

17.  odottaa, että tuleva komissio tekee yrittäjyyden ja yrittäjäkoulutuksen edistämisestä yhden avainteemoistaan toimivaltansa rajoissa ja perustaa eurooppalaisen kumppanuuden, jossa jäsenvaltioita arvioidaan niiden edistymisen mukaan muun muassa seuraavien kriteerien perusteella:

18.  kehottaa jäsenvaltioita kiireellisesti hyväksymään kansallisia, alueellisia ja paikallisia strategioita yrittäjäkoulutuksen sisällyttämiseksi koulujen (peruskoulun ja lukion, ammatti- ja korkeakoulujen sekä aikuiskoulutuksen) opetusohjelmiin; odottaa, että nämä strategiat kattava kaikentyyppiset yritykset sekä yrittäjyyden sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset; painottaa, että on tärkeää, että yhteiskuntaa, liiketoimintaa ja yrittäjyyttä koskevaan koulutukseen sisällytetään käytäntöön suuntautunutta ja vuorovaikutukseen perustuvaa opetusta;

19.  katsoo, että ammatillinen koulutus voi tarjota työmarkkinoilla tarvittavat taidot, tiedot ja valmiudet erityisesti työttömille, ja yksilöllisiä työnhakuneuvoja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään ammatillisen koulutuksen tarjontaa koko EU:ssa avoimuuden lisäämiseksi ja tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamisen tehostamiseksi ja niiden laadun parantamiseksi ja siten helpottamaan opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta;

20.  painottaa, että markkinoiden, talouden ja rahoitusjärjestelmien toimintatapojen tunteminen on liiketoiminnan hyvän harjoittamisen kannalta välttämätöntä ja olisi siksi sisällytettävä myös kansallisiin peruskoulutusjärjestelmiin sekä EU:n koulutusohjelmiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään viipymättä rahoituskasvatuksen koulutusohjelmiinsa;

21.  painottaa, että nuorten harjoittelupaikat ovat tärkeitä sellaisilla talouden aloilla, joilla on valoisat tulevaisuudennäkymät, koska harjoittelu on merkityksellinen vaihe siirryttäessä koulutuksesta työelämään;

22.  suhtautuu myönteisesti tieto- ja innovaatioyhteisöön, joka on tärkeä innovoinnin vauhdittaja suurten yhteiskunnallisten haasteiden keskellä, koska se keskittyy yrittäjyyteen integroimalla siihen tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin muodostaman osaamiskolmion, ja joka on siten tärkeä väline kasvun ja työpaikkojen luomiseen Euroopassa; korostaa siksi, että kaikkien tieto- ja innovaatioyhteisöjen rakenteeseen ja tutkimukseen, innovaatioihin ja koulutukseen liittyvään lähestymistapaan olisi kuuluttava yrittäjyys; painottaa, että tieto- ja innovaatioyhteisöjen olisi integroitava ja jaettava innovatiivisia koulutustapoja ja menetelmiä koskevia parhaita käytäntöjä; suosittelee lisäksi, että toteutetaan pitkän aikavälin arvio sellaisen tieto- ja innovaatioyhteisön luomisesta, joka omistautuu tällaisten innovatiivisten koulutustapojen edelleen kehittämiseen, ja että arviossa kiinnitetään erityistä huomiota yrittäjyyskoulutukseen;

II.Yrittäjyysympäristö ja yrittäjyyden perusedellytykset

23.  vaatii komissiota ja EIP-ryhmää tehostamaan tiedotusponnistelujaan tehdäkseen pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia tunnetummiksi yhteistyössä pk-yritysten järjestöjen kanssa;

24.  korostaa, että joustavien rahoitusvaihtoehtojen luominen on uusien yritysten perustamisen kannalta erittäin tärkeää; painottaa, että oman pääoman ja vieraan pääoman erottelusta verotustarkoituksessa on luovuttava ja otettava käyttöön sijoitukseen perustuva verovähennys; korostaa, että koska pankkilainat ovat yksi pk-yritysten tärkeimmistä rahoitusmuodoista, on kiinnitettävä huomiota varmaan lainansaantiin, ja lisäksi on pyrittävä vahvistamaan oman pääoman ehtoista rahoitusta määrittämällä paremmat puite-ehdot yksityisille pääomasijoituksille ja riskipääomasijoituksille mukaan lukien pk-yritysrahastojen sekä joukkosijoittamisen tukeminen ilman kalliita esitekuluja; vaatii, että yksityisille pääomasijoituksille otetaan käyttöön verovähennys;

25.  muistuttaa, että hallinnolliset rasitteet ovat edelleen yksi suurimmista esteistä yrityksen perustamiselle tai jatkamiselle; vaatii, että tarpeettomien hallinnollisten rasitteiden purkaminen pidetään edelleen poliittisen asialistan kärjessä, ja odottaa seuraavalta komissiolta pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) puitteissa vuoteen 2020 mennessä konkreettisia poliittisia ja toimenpide-ehdotuksia, joihin voidaan sisällyttää konkreettisia, määrällisiä tavoitteita (esimerkiksi hallinnollisten rasitteiden vähentäminen EU:n säädöksillä 25 prosentilla vuoteen 2020 mennessä);

26.  pitää komission tälle toiminnan painopistealalle ehdottamia toimia myönteisinä ja muistuttaa 23. lokakuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa ”Pk-yritykset: kilpailukyky ja liiketoimintamahdollisuudet”(1) ja 5. helmikuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa ”Pk-yritysten rahoituksen saannin parantaminen”(2) esittämistään asiaa koskevista näkökohdista;

27.  suhtautuu myönteisesti komission jäsenvaltioille uudelleen esittämiin kehotuksiin pienentää yrityksen perustamiseen tarvittavia kustannuksia ja aikaa; huomauttaa, että pk-yrityksiä tukevan aloitteen jälkeen on edistytty vain vähän, ja kehottaa jäsenvaltioita lisäämään ponnistelujaan tässä suhteessa;

28.  painottaa, että erilaiset vaihtelevat liiketoimintamallit, kuten perheyritykset, osuuskunnalliset yritykset ja muut, olisi otettava huomioon, kun luodaan yritysmyönteistä toimintaympäristöä asianmukaisilla liiketoiminnan tukipalveluilla;

29.  huomauttaa, että pk-yrityksille suunnatut EU:n tukitoimet ovat edelleen epätasapainoisia ja että monissa jäsenvaltioissa pienyritysten erityispiirteitä ei oteta lainsäädännön laadinnassa edelleenkään huomioon;

30.  korostaa, että rahoituksen saanti on edelleen yksi pk-yritysten kehittämisen keskeisistä esteistä; kehottaa komissiota laatimaan tyhjentävän selvityksen siitä, helpottavatko pk-yrityksille suunnatut rahoitusvälineet, kuten Progress-mikrorahoitusjärjestely, todella pk-yritysten rahoituksen saantia, erityisesti kun otetaan huomioon, että joidenkin jäsenvaltioiden rahoituslaitokset asettavat liian tiukkoja ehtoja pk-yritysten luotonsaannille;

31.  pitää myönteisinä komission ponnisteluja jäsenvaltioiden auttamiseksi yritysten luovutuksiin sovellettavien verotuksellisten ja hallinnollisten järjestelyjen parantamisessa; katsoo, että ryhmärahoituksen, riskipääomarahoituksen ja bisnesenkelirahoituksen kaltaisten innovatiivisten rahoitusmuotojen verotuskohtelua on parannettava; pyytää jäsenvaltioita lisäämään yritysten luovutuksille kansallisella tasolla rahoitusvälineiden kautta antamaansa tukea lainatakuilla ja muuntyyppisellä rahoituksella kuten ryhmärahoitus tai bisnesenkelirahoitus; pitää myönteisenä sitä, että komissio on painottanut joukkorahoitusjärjestelyjen merkitystä; katsoo, että yritysten luovutuksia olisi helpotettava myös asianmukaisilla johtamistaitoja koskevilla koulutushankkeilla, esimerkiksi tapauksissa, joissa yrityksiä siirretään työntekijöiden johdolla jatkettaviksi;

32.  panee merkille, että monimutkaiset arvonlisäverosäännöt ovat jo pitkään muodostaneet yhden tärkeimmistä esteistä, joiden vuoksi yrittäjät eivät pysty käyttämään sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia; kehottaa komissiota antamaan yhden ilmoitusasiakirjan avulla suunnitellut ehdotukset sääntöjen yhdenmukaistamisesta ja arvonlisäverosäännösten noudattamiskulujen leikkaamisesta mahdollisimman pian, jotta ne voidaan vahvistaa kuluvan vaalikauden aikana;

33.  pitää hallinnollisen rasitteen (johon voi sisältyä sääntelyn aiheuttama tarpeeton tai kohtuuton rasite) ja byrokraattisen rasitteen vähentämiseen ehdotettuja toimia pk-yrityksiä tukevan aloitteen periaatteiden täydennyksenä; pitää valitettavana, että toimintasuunnitelmassa ei mainita tärkeitä aloitteita, kuten toimia pk-yritystestien täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioissa tai korkean tason työryhmän tulevaa tehtävää hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi tai vuosittaisen tulostaulun laatimista EU:n ja jäsenvaltioiden hallinnollisesta rasitteesta; kehottaa komissiota laatimaan pk-yritysedustajansa johdolla ajoissa etenemissuunnitelman EU:n kymmenen rasittavimman toimenpiteen tarkastamiseksi ja muuttamiseksi, jotta voidaan vähentää tarpeettomia tai liiallisia rasitteita; vakuuttaa, että missään tapauksessa tällainen vähentäminen ei saa heikentää keskeisiä sosiaalisia normeja ja ympäristönormeja;

34.  kehottaa jäsenvaltioita antamaan toimintansa aloittaville yrityksille vapautuksen sosiaaliturvamaksuista ja kaikista kirjanpidon perusteella laskettavista veroista siten, että yritykset maksaisivat veroja vain tosiasiassa syntyneestä voitosta ensimmäisen vuoden aikana; vaatii, että järjestelmän on oltava täysin avoin, jotta sitä ei voida käyttää väärin;

35.  korostaa, että tietojen siirtäminen osaamiskeskusten, kuten tutkimuslaitosten ja huippuosaamiskeskusten, ja pk-yrityksen välillä on niiden menestymisen kannalta tärkeää; painottaa tarvetta määritellä selvästi prosessi, jossa osaamista siirretään käytäntöön, sekä sen hyödyt menestyksekkäille yritysryppäille;

36.  tukee komission pyrkimyksiä tarjota uusi mahdollisuus rehellisille konkurssintekijöille ja vähentää yrittäjiä rasittavaa sääntelytaakkaa;

37.  korostaa vapaiden ammattien merkitystä yrittäjyydelle Euroopassa; on ilahtunut siitä, että komissio on ilmoittanut perustavansa työryhmän tutkimaan vapaiden ammattien erityistarpeita; pyytää komissiota ottamaan tämän työryhmän päätelmät huomioon laatiessaan arviointeja lainsäädäntöehdotusten vaikutuksista sekä seuratessaan pk-yrityksiä tukevaan aloitteeseen liittyviä toimia; kannustaa luomaan tämän työn pohjalta vapaiden ammattien eurooppalaisen peruskirjan;

38.  korostaa, että on tärkeää kehittää innovaatiovalmiuksia yleisesti ja tukea työntekijälähtöisiä innovaatioita sekä uusissa että jo toiminnassa olevissa yrityksissä; korostaa myös, että menestyneimmät yrittäjät ovat usein perustaneet aiempien yritysten spin-off-yrityksiä, joissa työntekijöillä on mahdollisuus kehittää ideoitaan turvallisissa ja hyvät resurssit tarjoavissa puitteissa; korostaa lisäksi, että monilla yrittäjillä on ammatillinen koulutus tai ei lainkaan koulutusta, ja siksi yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä ei saisi kohdistaa vain korkea-asteen koulutuksen saaneisiin; huomauttaa, että ammatillinen ja käytännönläheinen koulutus ovat myös tärkeässä asemassa, kun pyritään edistämään yrittäjyyttä ja innovointia;

39.  korostaa, että on tärkeää kehittää myönteisiä kannustimia, joiden avulla työntekijöitä kannustetaan perustamaan omia osa-aikaisesti toimivia yrityksiä;

40.  vaatii lisäämään monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) puitteissa joustavuussäännöksiä yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva ohjelmaa (COSME) varten, erityisesti kun on kyse sen rahoitusvälineistä; vaatii, että mikrorahoitusohjelmia, joita ovat esimerkiksi eurooppalainen Progress-mikrorahoitusjärjestely ja JASMINE (yhteinen toimi EU:n mikroluottolaitosten tukemiseksi), jatketaan monivuotisessa rahoituskehyksessä;

41.  korostaa, että joustavien rahoitusvaihtoehtojen luominen on erittäin tärkeää uusien yritysten perustamiselle ja pk-yrityksille niiden rahoituksen saannin helpottamiseksi; tunnustaa, että vieraan pääoman, oman pääoman ja hybridipääoman erilaiset osuudet voivat olla eri liiketoimintamalleille tarkoituksenmukaisia, ja pyytää jäsenvaltioita luopumaan oman pääoman ja vieraan pääoman erottelusta verotustarkoituksessa sekä harkitsemaan reaalitalouteen sijoittamisen perustella myönnettävien verovähennysten käyttöönottoa kestävän kasvun elvyttämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi; kehottaa komissiota arvioimaan mikrolainojen arvopaperistamisen hyödyt;

42.  kannustaa jäsenvaltioita edistämään julkisia hankintoja koskevien sopimusten jakamista eriin, jotta pk-yritykset voivat osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin, esimerkiksi sisällyttämällä ”noudata tai selitä” -periaate kansalliseen hankintalainsäädäntöönsä;

43.  pitää valitettavana, että joissakin jäsenvaltioissa yritysten perustamista säätelevät edelleen erittäin tiukat vaatimukset; kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot lyhentävät yritystoiminnan aloittamiseen vaadittavien toimilupien ja muiden lupien myöntämiseen kuluvan ajan yhteen kuukauteen;

44.  korostaa, että on tärkeää tarjota erityisiä avustuksia yrityksen perustamiseen vastavalmistuneille, joiden koulutukseen on kuulunut erityinen yrittäjyysosio;

45.  kehottaa jäsenvaltioita perustamaan keskitettyjä palvelupisteitä, joissa kaikki yritysten tukipalvelut olisivat koottuina yhteen, jolloin kyseessä voisivat olla muun muassa eri lähteistä tulevan rahoituksen saantiin liittyvät palvelut, yrityksen perustamiseen liittyvät neuvontapalvelut sekä tiedottaminen liiketoimintamahdollisuuksista EU:ssa ja sen ulkopuolella;

46.  kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan kansallisessa lainsäädännössään tasapuolista lähestymistapaa vastuusta vapautumiseen ja velkajärjestelyihin, jotta rehelliset konkurssintekijät saavat uuden mahdollisuuden ja velkojien riskit minimoidaan;

III.Yrittäjät esikuvina ja erityisten kohderyhmien tavoittaminen

47.  kannattaa euroopanlaajuisen yrittäjyyspäivän käyttöönottoa, jotta voitaisiin tuoda esiin yrittäjien menestystarinoita ja, mikä tärkeintä, kiinnittää tiedotusvälineiden huomio niihin; katsoo, että painopiste olisi siirrettävä erityisesti esimerkkeihin yrittäjistä, jotka pystyvät luomaan taloudellista lisäarvoa noudattaen EU:n kestävyyttä ja sosiaalista vastuuta koskevia perusperiaatteita; toivoo, että tähän tilaisuuteen osallistuisi kouluja ja oppilaitoksia yrittäjien kanssa järjestettävien tapaamisten ja yritysvierailujen kautta;

48.  korostaa naisten suurta yrittäjäpotentiaalia ja kehottaa komissiota esittämään luotettavia tietoja, joiden perusteella voidaan paremmin arvioida nykyistä lainsäädäntöä ja poistaa naisyrittäjien tiellä olevia mahdollisia esteitä;

49.  korostaa osuuskuntien ja yhteiskunnallisten yritysten tarjoamaa potentiaalia työllisyyden ja erityisesti nuorten työllisyyden luomisessa, sillä niillä on tärkeä rooli paikallisen kestävän kehityksen edistäjänä niin talouden, yhteiskunnan kuin työllisyyden alalla;

50.  korostaa, että tieto- ja viestintätekniikalla on yrittäjyyden kannalta ratkaiseva merkitys ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja edistämään ohjelmia, joilla voidaan kehittää tieto- ja viestintätekniikkataitoja yleensä ja erityisesti nuorten henkilöiden ja naisten keskuudessa;

51.  pitää tärkeänä sitä, että kiinnitetään erityistä huomiota muihin yritystoiminnassa aliedustettuihin ryhmiin, kuten nuoriin, ikääntyneisiin, vammaisiin ja maastamuuttajiin;

52.  katsoo, että väestökehitykseen liittyvät haasteet edellyttävät laajempaa strategiaa, jossa yhdistetään työpaikkojen luominen Euroopan työmarkkinoiden uusiin ja tuleviin haasteisiin vastaamiseen; toteaa, että siksi on edelleen lisättävä EU:n työntekijöiden liikkuvuutta, mukaan lukien tutkijat ja muut ammattitaitoiset henkilöt, jotta saadaan luotua Eurooppa, jossa EU:n sisämarkkinoilla ei ole liikkuvuuden esteitä;

53.  korostaa, että ulkomaisten koulu- ja ammattitutkintotodistusten puutteellinen tunnustaminen on olennainen yrityksen perustamisen este maahanmuuttajille; kehottaa siksi pyrkimään viipymättä sopimukseen ammattipätevyyden tunnustamista koskevasta direktiivistä;

o
o   o

54.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0387. (2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0036.