Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat Bangladeshista antamansa päätöslauselmat, erityisesti 23. toukokuuta 2013(1), 14. maaliskuuta 2013(2), 17. tammikuuta 2013(3), 10. heinäkuuta 2008(4) ja 6. syyskuuta 2007(5) annetut päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin edustustojen päälliköiden 10. lokakuuta 2013 vietetyn kuolemanrangaistuksen vastaisen eurooppalaisen teemapäivän johdosta lähettämän kirjeen,

–  ottaa huomioon unionin Bangladeshin edustuston 12. elokuuta 2013 Adilur Rahman Khainin pidätyksestä antaman tiedotteen,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun Navi Pillayn 6. marraskuuta 2013 antaman julkilausuman, joka koski 152 sotilaan Bangladeshissa saamaa kuolemantuomiota vuoden 2009 verisen kapinan vuoksi,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksessa 9. joulukuuta 1998 hyväksytyn julistuksen ihmisoikeuksien puolustajista,

–  ottaa huomioon Bangladeshia koskevan yleisen määräaikaiskertomuksen vuodelta 2013,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että unionin ja Bangladeshin suhteet ovat olleet pitkään hyvät muun muassa kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen seurauksena;

B.  ottaa huomioon, että Bangladeshissa on määrä järjestää parlamenttivaalit ennen 25. päivää tammikuuta 2014, kun maata on viiden vuoden ajan hallinnut vaaleilla valittu siviilihallitus; katsoo, että vapaat, oikeudenmukaiset ja avoimet vaalit ovat olennaisen tärkeät, jotta voidaan lujittaa maan viiden viime vuoden aikana kehittynyttä suhteellisen vakaata demokraattista hallintoa;

C.  ottaa huomioon, että toistaiseksi noin 30 bangladeshilaista on kuollut ja satoja on loukkaantunut yleislakkojen (”hartal”) aikana esiintyneissä poliittisissa väkivaltaisuuksissa, ja toteaa entisen pääministerin Begum Khaleda Zian johtaman BNP-puolueen kehottaneen yleislakkoihin yhdessä liittolaisensa Jamaat-e-Islami-puolueen kanssa ja vaatineen puolueisiin sitoutumatonta virkamieshallitusta valvomaan tulevia vaaleja sekä pääministeri Sheikh Hasinan eroa;

D.  toteaa, että näiden seisokkien vuoksi hallitus on pidättänyt perjantain 8. marraskuuta 2013 jälkeen viisi korkea-arvoista oppositiojohtajaa sekä – BNP:n lähteiden mukaan – noin 1 000 puolueen kannattajaa maaseutualueilla;

E.  ottaa huomioon, että tämänhetkiset ministerit ovat eronneet tehtävistään ja Awami-liittoa edustava pääministeri Hasina on tarjoutunut muodostamaan kaikkien puolueiden hallituksen mutta tärkein oppositiopuolue ei ole toistaiseksi hyväksynyt tarjousta;

F.  ottaa huomioon, että vuosien ajan sekä BNP:n että Awami-liiton näkemykset virkamieshallituksen ansioista ovat olleet ristiriitaisia ja vaihtuvia ja että toukokuussa 2011 korkein oikeus julisti laittomaksi 15 vuotta voimassa olleen perustuslain säännöksen, jossa valtuutetaan vaaleilla valittu hallitus siirtämään nimitetylle toimitusministeristölle valtuudet valvoa hallituksen toimikauden päättyessä pidettäviä uusia parlamenttivaaleja; toteaa korkeimman oikeuden kuitenkin ilmoittaneen, että mitätöityä järjestelmää voidaan soveltaa vielä kahden vaalikauden ajan valtion ja kansan turvallisuuden vuoksi; ottaa huomioon, että edellinen, vuosina 2007–2008 toiminut armeijan tukema virkamieshallitus saattoi järjestelmän huonoon valoon, koska se kieltäytyi järjestämästä vaaleja lähes kahteen vuoteen ja lähetti kahden suurimman puolueen johtajat Sheikh Hasinan ja Begum Khaleda Zian (sekä tämän pojan Tarique Rahmanin) vankilaan;

G.  ottaa huomioon, että tuomion jälkeen Awami-liitto antoi perustuslain 15. muutosta koskevan lakiesityksen ja lakkautti virkamieshallitusjärjestelmän, vaikka oppositiossa oleva BNP kieltäytyi tukemasta uudistusta;

H.  ottaa huomioon, että Sheikh Hasinan tultua valtaan Bangladeshissa on pidetty viidet aluevaalit, jotka Awami-liitto on hävinnyt ja joissa ei ole väitetty esiintyneen sääntöjenvastaisuuksia;

I.  ottaa huomioon, että lakot vaikuttavat vakavasti Bangladeshin köyhään väestönosaan, joka on riippuvainen päivittäisestä palkasta tullakseen toimeen, ja että Bangladeshin hauras talous, joka on jo joutunut selviytymään tekstiilialan viimeaikaisista traumaattisista onnettomuuksista, on vaarassa joutua lisävaikeuksiin;

J.  ottaa huomioon väitteet, joiden mukaan Jamaat-e-Islami edistää lakkoja vaikeuttaakseen johtajiaan vastaan käynnistettyjä sotarikoksia koskevia oikeudenkäyntejä;

K.  ottaa huomioon, että 5. marraskuuta 2013 pidettiin yksi historian suurimmista oikeudenkäynneistä, jossa 152 sotilaalle annettiin kuolemantuomio, ja että tuomiot antoi erikoistuomioistuin, joka oli perustettu vuoden 2009 kapinan aikana tehtyjä rikoksia koskevia oikeudenkäyntejä varten; toteaa, että tuolloin murhattiin raa'asti 74 ihmistä, joiden joukossa oli 57 armeijan upseeria; ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Navi Pillay ilmaisi huolensa näistä kuolemantuomioista, koska saatujen tietojen mukaan syytettyjä oli kidutettu ja joukko-oikeudenkäynneissä ei noudatettu ihmisoikeusnormeja;

L.  ottaa huomioon, että kansalaisoikeuksia puolustavia kansalaisjärjestöjen aktivisteja, asianajajia, toimittajia ja ammattiyhdistysten jäseniä painostetaan yhä eivätkä viranomaiset ole ryhtyneet tutkimaan tehokkaasti ilman oikeudenkäyntiä toteutettuja teloituksia, kidutusta ja katoamisia esimerkiksi työoikeusaktivistin ja ihmisoikeuksien puolustajan Aminul Islamin tapauksessa;

1.  ilmaisee vakavan huolensa siitä, että oppositiossa olevien BNP- ja Jamaat-e-Islami ‑puolueiden järjestämät yleislakot sekä parlamentin vaaleja edeltävä kahden poliittisen leirin – Awami-ryhmän ja opposition – välinen vastakkainasettelu lamauttavat edelleen Bangladeshin jokapäiväisen elämän;

2.  pitää valitettavana, että Bangladeshin parlamentti ei saanut aikaan kaikkien puolueiden välistä yhteisymmärrystä siitä, kuinka hallitus käyttää valtaa vaaleja edeltävän kauden aikana ottaen huomioon, että useimmissa demokratioissa tästä vaiheesta selvitään ilman virkamieshallitusta; kehottaa Bangladeshin hallitusta ja oppositiota asettamaan kiireesti maan edun etusijalle ja pyrkimään kompromissiin, joka antaisi Bangladeshin kansalle mahdollisuuden ilmaista tahtonsa demokraattisesti;

3.  panee merkille Bangladeshin maineen suvaitsevaisena ja moniuskontoisena yhteiskuntana ja tuomitsee ryhmät ja ryhmittymät, jotka pyrkivät lietsomaan yhteisöjen välisiä jännitteitä omia tarkoitusperiään varten; kehottaa kaikkia ryhmiä ja henkilöitä toimimaan suvaitsevaisesti ja pidättyväisesti erityisesti ennen vaaleja, niiden aikana sekä niiden jälkeen;

4.  pyytää kaikilta puolueilta, että ne eivät boikotoisi vaaleja, koska silloin kansalaiset eivät saisi poliittista valinnanmahdollisuutta ja Bangladeshin yhteiskunnallinen ja taloudellinen vakaus ja sen vaikuttava edistyminen varsinkin vuosituhannen kehitystavoitteiden, katastrofien hallinnan, työntekijöiden oikeuksien ja naisten aseman parantamisen alalla vaarantuisivat;

5.  kehottaa Bangladeshin vaalilautakuntaa huolehtimaan seuraavien parlamenttivaalien ja niiden valvonnan täydellisestä avoimuudesta; kannattaa sellaisten uusien poliittisten puolueiden tunnustamista, jotka aikovat osallistua seuraaviin parlamenttivaaleihin ja jotka täyttävät poliittista osallistumista ja edustavuutta koskevat kohtuulliset kriteerit;

6.  kehottaa kaikkia poliittisia puolueita pidättäytymään kaikesta väkivallasta tai siihen yllyttämisestä vaaliprosessin aikana ja huolehtimaan siitä, että vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla poliittisista syistä leimahtaneet väkivaltaiset yhteenotot eivät toistu; ilmaisee tässä yhteydessä vakavan huolensa äskettäin puhjenneista poliittisista väkivaltaisuuksista, joissa kuoli lokakuun 2013 lopussa kymmeniä ihmisiä;

7.  toteaa, että vuoden 1971 itsenäisyyssodan aikana tehtyjen rikosten johdosta tarvitaan sovintoa, oikeutta ja vastuuta; korostaa ja kannattaa Bangladeshin kansainvälisen rikostuomioistuimen tärkeää roolia asiassa;

8.  pitää kuitenkin valitettavana kuolemantuomiota odottavien määrän kasvua Bangladeshissa sekä vuoden 2009 rajavartijakapinaan osallistuneille joukko-oikeudenkäynneissä annettuja kuolemantuomioita; vaatii soveltamaan oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja menettelyä koskevia kansallisia ja kansainvälisiä normeja;

9.  toteaa jälleen vastustavansa vakaasti kuolemanrangaistuksen käyttöä kaikissa tapauksissa ja olosuhteissa ja kehottaa Bangladeshin asiasta vastaavia viranomaisia keskeyttämään teloitukset virallisesti ensimmäisenä vaiheena pyrittäessä poistamaan kuolemanrangaistus;

10.  kehottaa Bangladeshin hallitusta palauttamaan mahdollistavan ympäristön kansalaisyhteiskunnan järjestöille, myös Bangladeshin kehitykseen huomattavalla tavalla osallistuneille ihmisoikeuksien puolustajille, jotta he voivat harjoittaa toimintaansa vapaasti;

11.  kehottaa Bangladeshin viranomaisia suorittamaan pikaisen, riippumattoman ja avoimen tutkinnan tapauksissa, joissa ihmisoikeuksien puolustajien oikeuksia on rikottu, mukaan lukien uhkaukset, iskut, surmat, kidutus ja pahoinpitelyt, jotta kaikki niihin syyllistyneet voidaan tunnistaa ja saattaa oikeuteen; korostaa erityisesti työoikeusaktivisti Aminul Islamin sekä toimittajien Sagar Sarowarin ja Meherun Runin tapauksia;

12.  suhtautuu myönteisesti Bangladeshin hallituksen ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yhteistyössä hallituksen sekä työnantajien ja työntekijöiden edustajien kanssa käynnistämään yhteiseen aloitteeseen, joka koskee valmisvaatealan työolojen parantamista; kehottaa eurooppalaisia ja muita kansainvälisiä vaatemerkkejä noudattamaan Rana Plaza -tehtaan romahduksen jälkeen antamiaan lupauksia ja sitoumuksia, myös Bangladeshin palo- ja rakennusturvallisuussopimukseen sisältyviä sitoumuksia;

13.  kehottaa Bangladeshin hallitusta poistamaan 30 prosentin edustavuutta koskevan vaatimuksen ammattiyhdistysten rekisteröinniltä, jotta on mahdollista ulottaa työsuojelulain soveltamisala koskemaan tällä hetkellä sen ulkopuolella olevia työntekijäryhmiä, hyväksymään säännön, jolla estetään työnantajia puuttumasta ammattiyhdistysten sisäisiin asioihin, ulottamaan työsuojelulain soveltamisala koskemaan vientiteollisuuden vapaa-alueita, myöntämään työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiville järjestöille kollektiiviset neuvotteluoikeudet ja helpottamaan niiden rekisteröitymistä;

14.  edellyttää Bangladeshin tekevän täysimääräistä yhteistyötä YK:n sopimuselinten kanssa ja esittävän pysyvän kutsun YK:n ihmisoikeusneuvoston erityismenettelyille;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksia käsittelevälle EU:n erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n pääsihteerille, YK:n ihmisoikeusneuvostolle sekä Bangladeshin hallitukselle ja parlamentille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0230. (2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0100. (3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0027. (4) EUVL C 294 E, 3.12.2009, s. 77. (5) EUVL C 187 E, 24.7.2008, s. 240.