Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission yksiköiden 23. huhtikuuta 2013 julkaiseman valmisteluasiakirjan, joka koskee Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja sen viraston arviointikertomusta (SWD(2013)0152),

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Euroopan digitaalistrategia” (COM(2010)0245),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan,

–  ottaa huomioon 5. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan uudesta digitaalisesta asialistasta: 2015.eu(1),

–  ottaa huomioon sähköisen viestinnän sääntelykehyksen,

–  ottaa huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja viraston perustamisesta 25. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1211/2009(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 119 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A7-0378/2013),

A.  toteaa, että sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC) perustettiin edistämään teknisten ja poliittisten suuntaviivojen laatimista sisämarkkinoiden loppuunsaattamiseksi siten, että sääntelyviranomaiset olisivat mahdollisimman riippumattomia ja että sääntelykehyksen täytäntöönpano olisi yhtenäisempää koko unionissa;

B.  panee merkille, että arviointikertomuksessa tunnustetaan BERECin ja viraston arvo erityisesti 7 artiklan 7 kohdan a alakohdan menettelyjen osalta sekä tietoverkon neutraaliuden ja kansainvälisten verkkovierailujen alalla;

C.  toteaa, että BERECin ja viraston perustamisesta on kulunut vain vähän aikaa;

D.  katsoo, että sisämarkkinoiden loppuunsaattaminen on jatkuva prosessi, jota edesautetaan parhaiten parantamalla kaikkien yksittäisten kansallisten markkinoiden sääntelyn laatua; toteaa, että tässä työssä tehokkain ja kestävin keino (joka samalla varmistaa, että sääntelypäätöksiä pidetään kansallisilla markkinoilla legitiimeinä) on alhaalta ylös suuntautuva lähestymistapa, jota BEREC nykyisin edustaa;

E.  katsoo, että BEREC voi toimia tehokkaasti vain, jos varmistetaan sen riippumattomuus jäsenvaltioista ja unionin toimielimistä;

F.  katsoo, että kansalliset näkökohdat saattavat mutkistaa yhteisten kantojen muodostamista ja vaikeuttaa sopimukseen pääsemistä;

G.  katsoo, että BERECillä on tärkeä tehtävä sen edistämisessä, että EU:n sääntelyjärjestelmää sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, mikä on välttämätöntä sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen sisämarkkinoiden toimivalle kehitykselle;

H.  katsoo, että viime aikoina tehdyt kansalliset aloitteet ja erityisesti menoarviointiprosessit voisivat vaikuttaa riippumattomuusperiaatteen soveltamiseen;

I.  katsoo, että kansalliset sääntelyviranomaiset eivät ole yhtenäisiä, kun otetaan huomioon, että niiden toimivalta on hyvin erilainen eri valtioissa, sillä jotkut vastaavat vain markkinoiden sääntelystä ja toiset markkinasääntelyn lisäksi myös muun muassa verkkoturvallisuudesta, yksityisyydestä, verkkotunnusten rekisteröinnistä, taajuusalueista ja käyttäjäpalveluista;

J.  katsoo, että BERECin virastoa ei kenties hyödynnetä nykyisin optimaalisesti;

K.  panee merkille, että osalla muissa valtioissa sijaitsevista unionin virastoista on sivuyksikkö Brysselissä;

L.  panee merkille, että useimmat asiantuntijatyöryhmien kokouksista on pidetty Brysselissä tai kansallisten sääntelyviranomaisten järjestäminä, ja katsoo, että on tarpeen kehittää videoneuvottelujen järjestämistä;

M.  katsoo, että kuluttajien saama hyöty on yksi sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden päätavoitteista;

N.  katsoo, että BERECin tekemien Euroopan unionin laajuisten päätösten olisi luotava lisäarvoa Euroopan unionille;

1.  katsoo, että arviointikertomus on kokonaisuutena asianmukainen ja tasapainoinen;

2.  katsoo, että vaatii oman aikansa ennen kuin tarvittavan yhteistyön, yhteensovittamisen ja hallintoon liittyvien epämuodollisten näkökohtien vaikutukset tulevat täysimääräisinä näkyviin;

3.  katsoo, että BERECin ja viraston toiminnassa on silti parantamisen varaa ja myöntää käytettävissä olevien voimavarojen olevan rajallisia; tähdentää kuitenkin, että sähköisten viestintäverkkojen ja ‑palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun direktiivin 2009/140/EY 7/7a artiklassa tarkoitettu uusi menettely on osoittautunut toimivaksi, mikä oikeuttaa kaksitasoisen rakenteen;

4.  korostaa, että BEREC on unionin virastoista pienin – sille EU:n talousarviosta maksettava rahoitusosuus on ainoastaan 3 768 696 euroa ja sille unionin vuoden 2013 talousarviossa myönnettyjen toimien määrä on 16 – ja että sen ensisijaisena tehtävänä on tarjota hallinnollista tukea BEREC-rakenteelle, joka koostuu kansallisista sääntelyviranomaisista;

5.  palauttaa mieliin ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomaisen perustamisesta (COM(2007)0699 – C6‑0428/2007 – 2007/0249(COD)) 29. toukokuuta 2008 annetun budjettivaliokunnan lausunnon, jossa vastustettiin uuden viraston perustamista;

6.  katsoo, että kansalliset sääntelyviranomaiset ovat tärkeitä sääntelyjärjestelmälle, sillä kansallisissa markkinoissa on muuttumattomia verkkotopologiaan liittyviä eroja, ja ne eroavat myös kuluttajakysynnässä, väestönkehityksessä jne.; korostaa, että järjestelmällisen yhteistyön takaamiseksi unionin sisällä ja näin ollen sisämarkkinoiden toimivuuden varmistamiseksi tarvitaan itsenäisiä sääntelyviranomaisia, jotka ovat erikoistuneet aloittain ja joilla on riittävät voimavarat;

7.  katsoo, että BEREC on ratkaisevassa asemassa sääntelyjärjestelmässä kokonaisuutena, jonka tehtävä on yhdenmukaistaa kansalliset tosiseikkoihin ja sääntelyyn liittyvät erot, jotta voidaan saattaa loppuun sähköisen viestinnän sisämarkkinat;

8.  suosittelee, että BERECin asema ja etenkin sen suhde kansallisiin sääntelyviranomaisiin määritellään paremmin ja että sitä vahvistetaan laajentamalla BERECin vastuualaa, esimerkiksi arvioimalla 7/7a artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission kanssa tehtävän nykyisen yhteistyön tehokkuutta, jotta voidaan helpottaa yhteisten kantojen määrittelemistä sisämarkkinoita koskevan lähestymistavan vahvistamiseksi;

9.  katsoo, että kansallisten sääntelyviranomaisten tehtävien parempi yhdenmukaistaminen niin, että niiden toimivalta ulotetaan relevantteihin sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden turvallisuuteen ja häiriönsietokykyyn liittyviin osa-alueisiin, voisi parantaa BERECin toimintaa ja markkinatoimijoiden ennustettavuutta;

10.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota takaamaan, että kansallisten sääntelyviranomaisten itsenäisyyttä kansallisella tasolla ja unionin tasolla vahvistetaan eikä heikennetä, sillä tämä on ainoa keino taata BERECin yleinen riippumattomuus;

11.  katsoo, että BERECin ja viraston rooleja ja rakennetta pitäisi sopeuttaa sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden toteuttamisen etenemisen mukaan;

12.  kehottaa komissiota varmistamaan BERECin riippumattomuuden unionin toimielimistä tulevissa ehdotuksissa, jotka koskevat BERECin toimivaltaa ja tehtäviä;

13.  katsoo, että BERECin on toimittava unionin kansalaisten edun nimissä ja että näin ollen olisi vahvistettava sen vastuuvelvollisuutta Euroopan parlamentille, joka on ainoa välittömillä vaaleilla valittu unionin kansalaisten etuja edustava toimielin;

14.  suosittelee, että BEREC vahvistaa sisäistä vastuuvelvollisuuttaan määrittelemällä selkeästi tavoitteensa vuosittaisessa työohjelmassaan ja esittelemällä vuosikertomuksessaan saavutuksensa ja edistymisensä näiden tavoitteiden täyttämisessä;

15.  painottaa, että BERECin on yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden vuoksi parannettava asialistansa painopisteitä ja edistettävä viestintää kaikkien asianmukaisten sidosryhmien kanssa vuosittaisen työohjelman kehitysvaiheessa;

16.  katsoo, että BERECillä pitäisi olla enemmän vapautta tehdä strategisia päätöksiä, mikä edellyttää muiden valmiuksien lisäksi, että BERECin olisi tuotettava omia analyysejä ja tutkimuksia, joiden perusteella nämä päätökset tehdään, jotta päätöksentekoprosessi suuntautuisi enemmän ylhäältä alas ja olisi itsenäisempää;

17.  korostaa, että BERECin neuvoa-antava rooli sähköisen viestinnän alaa koskevien lainsäädäntöehdotusten valmistelutyössä olisi järjestelmällistettävä;

18.  katsoo, että BERECin ulkoista viestintää tulisi selkeyttää ja parantaa, jotta voidaan kannustaa sidosryhmiä osallistumaan kaikilla tasoilla politiikan suunnitteluun;

19.  suosittelee, että Brysselissä sijaitsevan Euroopan viestintähallintojen yhteistyöryhmän (IRG) rooli vakiinnutetaan ja samalla varmistetaan, että se ei mene päällekkäin BEREC‑virastolle annettujen tehtävien kanssa;

20.  suosittelee, että lisätään etätyöskentelyä, videoneuvotteluja ja muiden etätyössä käytettävien sähköisen viestinnän välineiden käyttöä kustannusten ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi;

21.  suosittaa, että komissio ja jäsenvaltiot varmistavat BERECille ja kansallisille sääntelyviranomaisille riittävän rahoituksen;

22.  katsoo, että BEREC-viraston sijainti ei ole esteenä Euroopan unionin toimielinten päivittäisen sähköistä viestintää koskevan työskentelyn seuraamiselle, mikä on erityisen tärkeää BERECille, ja että tämä ei haittaa BEREC-viraston tehokasta käyttöä edellyttäen, että lisätään sähköisen viestintäteknologian käyttöä;

23.  katsoo, että BEREC-viraston tehtävää tulisi arvioida uudelleen ja tehostaa sitä ja se tulisi määritellä tarkemmin ottaen erityisesti huomioon BERECin tarkastuksesta saatavat tulokset tähän liittyen;

24.  suosittelee, että tehdään tarvittavat muutokset ja arvioidaan voimavarojen tarve, jotta BEREC-virasto voisi tukea tehokkaammin ja vaikuttavammin BERECin merkittävää työtä, sen sijaan, että se tarjoaa vain hallinnollista tukea;

25.  katsoo, että kaikessa BEREC-viraston sijaintia koskevassa keskustelussa tulisi ottaa huomioon kysymys sen riippumattomuudesta unionin toimielimistä ja jäsenvaltioista sekä toimielinten, virastojen ja muiden laitosten kotipaikkojen tasapuolisen jakautumisen periaatteen noudattaminen;

26.  katsoo, että toimintaa on yhdenmukaistettava enemmän, jotta toimijat voivat hyödyntää paremmin mittakaavaetuja, ja että BERECillä tulisi olla merkittävä asema tässä prosessissa;

27.  katsoo, että tarvitaan selkeää ja vankkaa lainsäädäntökehystä sisämarkkinoiden kehittämiseksi niin, että kilpailu lisääntyy ja kuluttajille tarjotut palvelut parantuvat;

28.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 81 E, 15.3.2011, s. 45. (2) EUVL L 337, 18.12.2009, s. 1.