(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2012)0407),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 167 artiklan 5 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0198/2012),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon alueiden komitean 15. helmikuuta 2012(1) ja 30. marraskuuta 2012(2) antamat lausunnot,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A7-0226/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 113, 18.4.2012, s. 17. (2) EUVL C 17, 19.1.2013, s. 97.

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 167 artiklan 5 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnot(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyllä sopimuksella pyritään Euroopan kansojen yhä läheisempään liittoon ja annetaan unionin tehtäväksi muun muassa myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaen samalla niiden yhteistä kulttuuriperintöä. Tässä yhteydessä unioni tarvittaessa tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia, joilla ne parantavat Euroopan kansojen kulttuurin ja historian tuntemusta ja sitä koskevan tiedon levitystä.

(2)  ▌Komission tiedonannossa kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta, jonka neuvosto vahvisti ▌16 päivänä marraskuuta 2007 tehdyssä päätöslauselmassa(4) ja jonka Euroopan parlamentti vahvisti 10 päivänä huhtikuuta 2008 antamassaan päätöslauselmassa(5), asetetaan tavoitteet unionin tulevalle toiminnalle kulttuurin alalla. Näillä toimilla olisi edistettävä kulttuurien monimuotoisuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua. Niillä olisi myös edistettävä kulttuuria luovuuden lisääjänä kasvun ja työllisyyden edistämisen puitteissa sekä keskeisenä tekijänä unionin kansainvälisissä suhteissa.

(2 a)  Unescon yleissopimuksella kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä, joka tuli voimaan 18 päivänä maaliskuuta 2007 ja jonka osapuoli unioni on, pyritään suojelemaan ja edistämään kulttuuri-ilmaisujen moninaisuutta, lisäämään kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja edistämään tietoisuutta kulttuurisen monimuotoisuuden merkityksestä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

(3)  Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskeva yhteisön toiminta vuosiksi 2007–2019 perustettiin ▌Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1622/2006/EY(6).

(4)  Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevissa arvioinneissa sekä toiminnan tulevaisuudesta vuoden 2019 jälkeen järjestetyssä julkisessa kuulemisessa kävi ilmi, että kulttuuripääkaupunkitapahtumasta on vähitellen tullut yksi Euroopan kunnianhimoisimmista ja yksi kansalaisten eniten arvostamista kulttuurialan aloitteista.

(5)  Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuman alkuperäisinä tavoitteina oli tuoda esiin Euroopan eri kulttuurien rikkautta ja monimuotoisuutta sekä niiden yhteisiä piirteitä ja edistää unionin kansalaisten keskinäistä yhteisymmärrystä; näiden lisäksi kulttuuripääkaupungit ovat vähitellen lisänneet uuden ulottuvuuden käyttäen asemansa vipuvaikutusta edistääkseen kaupungin yleisempää kehitystä omien strategioidensa ja painopisteidensä mukaisesti.

(6)  Nämä Euroopan kulttuuripääkaupunki -toiminnan tavoitteet ovat täysin Luova Eurooppa –ohjelman perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013(7) tavoitteiden mukaiset; ohjelmalla pyritään turvaamaan, kehittämään ja edistämään Euroopan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, edistämään Euroopan kulttuuriperinnön säilyttämistä ja vahvistamaan Euroopan kulttuuri- ja luovan alan, erityisesti audiovisuaalialan kilpailukykyä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tukemiseksi. Lisäksi sen avulla vahvistetaan tunnetta kuulumisesta yhteiseen kulttuurialueeseen sekä edistetään kulttuurien välistä vuoropuhelua ja keskinäistä ymmärrystä.

(6 a)  Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kulttuuripääkaupunkien olisi pyrittävä kehittämään toisaalta kulttuurialan ja luovan alan välisiä yhteyksiä ja toisaalta koulutuksen, tutkimuksen, ympäristön, kaupunkikehityksen ja kulttuurimatkailun kaltaisten alojen välisiä yhteyksiä. Aikaisemmat kokemukset ovat osoittaneet, että Euroopan kulttuuripääkaupungit voivat toimia paikallisen kehityksen ja kulttuurimatkailun katalysaattorina. Tätä korostettiin 30 päivänä kesäkuuta 2010 annetussa komission tiedonannossa "Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet", jota neuvosto piti myönteisenä 12 päivänä lokakuuta 2010 antamissaan päätelmissä(8) ja jota Euroopan parlamentti kannatti 27 päivänä syyskuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa(9).

(6 b)  Euroopan kulttuuripääkaupunkien on myös pyrittävä edistämään sosiaalista osallisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan kaikkien yhteiskuntaryhmien (kiinnittäen erityistä huomiota syrjäytyneihin ja heikommassa asemassa oleviin ryhmiin) mahdollisimman laaja osallistuminen kulttuuriohjelman laatimiseen ja toteutukseen.

(7)  Arvioinnit ja julkinen kuuleminen ovat osoittaneet vakuuttavasti, että Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumalla on monia mahdollisia etuja, kun se suunnitellaan huolella. Kyseessä on ennen kaikkea kulttuurialoite, mutta sillä voi olla myös merkittäviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia erityisesti silloin, kun se sisällytetään kulttuurin pitkän aikavälin kehitysstrategiaan asianomaisessa kaupungissa.

(8)  Euroopan kulttuuripääkaupunki -toiminta on myös hyvin haastavaa. Kulttuuritapahtumien suunnittelu koko vuoden ajaksi on vaativaa, ja jotkin Euroopan kulttuuripääkaupungit ovat onnistuneet mahdollisuuksien hyödyntämisessä paremmin kuin toiset. Toimia olisikin vahvistettava, jotta voitaisiin auttaa kaikkia kulttuuripääkaupunkeja hyödyntämään asemaansa mahdollisimman täysipainoisesti.

(9)  Euroopan kulttuuripääkaupungin asema olisi edelleen varattava kaupungeille niiden koosta riippumatta, mutta laajemman yleisön saavuttamiseksi ja vaikutusten moninkertaistamiseksi näillä kaupungeilla olisi myös edelleen oltava mahdollisuus ottaa toimintaan mukaan niitä ympäröivät alueet.

(10)  Euroopan kulttuuripääkaupungin aseman myöntämisen pitäisi edelleen perustua kulttuuriohjelmaan, joka on perustettu nimenomaan Euroopan kulttuuripääkaupunki ‑tapahtumaa ▌varten ja jolla pitäisi olla ▌vahva eurooppalainen ulottuvuus. Ohjelman on myös oltava osa pitkän aikavälin strategiaa ja sillä on oltava kestäviä vaikutuksia paikalliseen taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen kehitykseen.

(11)  Kaksivaiheinen valintaprosessi, joka perustuu aikajärjestyksessä esitettyyn jäsenvaltioiden luetteloon ja jonka puolueeton ▌asiantuntijaraati, jäljempänä 'raati', suorittaa, on osoittautunut oikeudenmukaiseksi ja avoimeksi. Se on antanut kaupungeille mahdollisuuden parantaa hakemuksiaan ennakkovalinnan ja lopullisen valinnan välillä asiantuntijaraadin lausuntojen perusteella ja varmistanut Euroopan kulttuuripääkaupunkien tasapuolisen jakautumisen kaikkiin jäsenvaltioihin. Jotta taataan toiminnan jatkuvuus ja vältytään kaikkien jäsenten samanaikaisesta vaihtamisesta aiheutuva kokemuksen ja osaamisen menettäminen, raadin jäsenet on vaihdettava vaiheittain.

(11 a)  Kansallinen asiantuntemus on edelleen varmistettava siten, että jäsenvaltioiden sallitaan nimetä raatiin enintään kaksi asiantuntijaa, jotka vastaavat kaupunkien valinnasta ja seurannasta.

(12)  Valintakriteereistä olisi tehtävä täsmällisempiä, jotta ehdokaskaupungeille voitaisiin paremmin tiedottaa niistä tavoitteista ja vaatimuksista, jotka niiden on täytettävä tullakseen valituiksi Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Valintakriteerien olisi oltava myös helpommin mitattavissa, jotta helpotettaisiin ▌raadin suorittamaa kaupunkien valintaa ja seurantaa. ▌Erityisesti olisi painotettava ehdokaskaupunkien pitkän aikavälin kulttuuripoliittiseen strategiaan sisältyviä toimia, joilla on pitkäaikaisvaikutuksia ja jotka siten voivat kestävästi vaikuttaa kulttuuriin, talouteen ja yhteiskuntaan.

(13)  Valmisteluvaihe kaupungin nimeämisen ja toteutusvuoden välillä on ratkaisevan tärkeä Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuman onnistumisen kannalta. Sidosryhmien parissa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että päätöksellä N:o 1622/2006/EY käyttöön otetut liitännäistoimenpiteet ovat olleet erittäin hyödyllisiä kaupungeille. Näitä toimenpiteitä olisi kehitettävä edelleen erityisesti järjestämällä asiantuntijaraadin jäsenten tiheämpiä seurantakokouksia ja vierailuja kaupunkeihin ja tiivistämällä entisestään kokemusten vaihtoa entisten, nykyisten ja tulevien Euroopan kulttuuripääkaupunkien sekä ehdokaskaupunkien välillä. Nimetyt kaupungit voivat myös luoda uusia yhteyksiä muihin Euroopan kulttuuripääkaupunkeihin.

(14)  Melina Mercouri -palkinto on saavuttanut vahvan symbolisen arvon, joka ylittää huomattavasti sen summan arvon, jonka komissio palkintoon voi myöntää. Jotta kuitenkin varmistetaan, että nimetyt kaupungit täyttävät sitoumuksensa, palkinnon maksuehtoja olisi tiukennettava ja täsmennettävä.

(14 a)  Ehdokaskaupunkien olisi tutkittava mahdollisuus saada rahoitusta unionin ohjelmista ja rahastoista.

(15)  On tärkeää, että asianomaiset kaupungit tuovat selvästi esiin kaikessa tiedotusmateriaalissaan, että Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuma on unionin toimintaa.

(16)  Komission arvioinnit aiempien Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumien tuloksista eivät voi tarjota perustietoja kulttuuripääkaupunkina toimimisen vaikutuksesta vaan perustuvat tietoihin, jotka on kerätty paikallisella tasolla. Kaupunkien itsensä olisi sen vuoksi oltava keskeisiä toimijoita arviointiprosessissa ja otettava käyttöön tehokkaita mittausmekanismeja.

(17)  Aikaisemmat kokemukset ovat osoittaneet, että ehdokasmaiden osallistuminen voi edistää niiden lähentymistä unioniin tuomalla esiin Euroopan eri kulttuurien yhteisiä piirteitä. Sen vuoksi ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille olisi annettava jälleen mahdollisuus osallistua Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaan vuoden 2019 jälkeen.

(17 a)  Ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden kaikilla kaupungeilla oli kuitenkin oltava oikeus osallistua vain yhteen kilpailuun vuosina 2020–2033, jotta taataan jäsenvaltioiden kaupunkien tasavertainen kohtelu. Lisäksi kunkin ehdokasmaan tai mahdollisen ehdokasmaan olisi voitava toimia kulttuuripääkaupungin isäntämaana ainoastaan kerran vuosina 2020–2033. Myös täten pyritään takaamaan jäsenvaltioiden tasavertainen kohtelu. Siksi kaupungit ehdokasmaista tai mahdollisista ehdokasmaista, joissa on jo ollut kulttuuripääkaupunki tämän päätöksen soveltamisaikana, eivät saa osallistua myöhempiin kilpailuihin saman ajanjakson aikana.

(18)  Jotta voidaan varmistaa tämän päätöksen täytäntöönpanoa koskevat yhdenmukaiset edellytykset, erityisesti niiden säännösten osalta, jotka koskevat Euroopan kulttuuripääkaupungiksi nimeämistä, täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä komissiolle.

(19)  Olisi kumottava päätös N:o 1622/2006/EY ja korvattava se tällä päätöksellä. Sen säännöksiä olisi kuitenkin edelleen sovellettava vuoteen 2019 asti kaikkiin niihin Euroopan kulttuuripääkaupunkeihin, jotka on jo nimetty tai joita ollaan parhaillaan nimeämässä.

(20)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitteita, joita ovat Euroopan kulttuurien monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen, niiden yhteisten piirteiden korostaminen ja kulttuurin panoksen lisääminen kaupunkien pitkän aikavälin kehittämiseen, vaan ne voidaan mittakaavasyistä ja toiminnan odotettavissa olevat vaikutukset huomioon ottaen saavuttaa paremmin unionin tasolla, koska Euroopan kulttuuripääkaupungin valintaa ja seurantaa varten tarvitaan ennen kaikkea yhteiset, selkeät ja avoimet kriteerit ja menettelyt sekä tiiviistä koordinointia jäsenvaltioiden välillä, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Perustaminen

▌Perustetaan unionin toiminta nimeltä "Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuma", jäljempänä 'toiminta', vuosiksi 2020–2033.

2 artikla

Tavoitteet

1.  Toiminnan yleiset tavoitteet ovat seuraavat:

a)  suojellaan ja edistetään Euroopan kulttuurien monimuotoisuutta ja korostetaan niiden yhteisiä piirteitä sekä vahvistetaan kansalaisten tunnetta kuulumisesta yhteiseen kulttuurialueeseen;

b)  edistetään kulttuurin panosta kaupunkien pitkän aikavälin kehitykseen niiden omien strategioiden ja painopisteiden mukaisesti.

2.  Toiminnan erityiset tavoitteet ovat seuraavat:

a)  vahvistetaan kaupunkien kulttuuritarjonnan valikoimaa, monimuotoisuutta ja eurooppalaista ulottuvuutta, myös valtioiden rajat ylittävän yhteistyön avulla;

b)  laajennetaan kulttuuritarjonnan saanti- ja osallistumismahdollisuuksia;

c)  vahvistetaan kulttuurialan valmiuksia ja sen yhteyksiä muihin aloihin;

d)  kohotetaan kaupunkien kansainvälistä profiilia kulttuurin kautta.

3 artikla

Toimintaan osallistuminen

-1. Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa koskevaan kilpailuun voivat osallistua ainoastaan kaupungit, mutta nämä saavat ottaa toimintaan mukaan ympäröivät alueet.

-1 a. Euroopan kulttuuripääkaupunkien lukumäärä tiettynä vuonna, jäljempänä 'kulttuuripääkaupunkivuosi', on enintään kolme.

Nimeäminen koskee kunakin vuonna enintään yhtä kaupunkia kummastakin liitteessä olevassa kalenterissa, jäljempänä 'kalenteri', esitetystä jäsenvaltiosta sekä kyseisinä vuosina yhtä ehdokasmaan ja mahdollisen ehdokasmaan kaupunkia tai unioniin 3 a kohdassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti liittyvän maan kaupunkia.

1.  Jäsenvaltioiden kaupungit voidaan kalenterin mukaisesti nimetä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi yhdeksi vuodeksi ▌.

▌

▌

3.  Luova Eurooppa -ohjelmaan tai myöhempiin unionin kulttuuriohjelmiin 10 artiklassa tarkoitettuna hakemuspyyntöjen julkaisupäivänä osallistuvat ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden kaupungit voivat hakea Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa yhdeksi vuodeksi osallistumalla kalenterin mukaisesti kolmen vuoden välein ▌järjestettävään avoimeen kilpailuun.

Ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden kaupungeilla on oikeus osallistua vain yhteen kilpailuun vuosina 2020–2033.

Kukin ehdokasmaa tai mahdollinen ehdokasmaa voi lisäksi toimia kulttuuripääkaupungin isäntämaana ainoastaan kerran vuosina 2020–2033.

3 a.  Unioniin tämän päätöksen antamisen jälkeen mutta ennen 31 päivää joulukuuta 2026 liittyvät maat ovat oikeutettuja isännöimään Euroopan kulttuuripääkaupunki ‑tapahtumaa jäsenvaltioihin sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti seitsemän vuotta liittymisensä jälkeen. Kalenteria päivitetään vastaavasti. Unioniin 31 päivän joulukuuta 2026 jälkeen liittyvät maat eivät ole oikeutettuja osallistumaan tähän Euroopan kulttuuripääkaupunki -toimintaan jäsenvaltioina.

Vuosina, joina kalenterin mukaan on jo kolme Euroopan kulttuuripääkaupunkia, unioniin liittyvien maiden kaupungit ovat kuitenkin oikeutettuja Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaan vasta seuraavana kalenterin mukaan käytettävissä olevana vuonna liittymisjärjestyksen mukaisesti.

Jos unioniin liittyvän maan kaupunki on jo aiemmin osallistunut ehdokasmaita tai mahdollisia ehdokasmaita koskevaan kilpailuun, se ei voi osallistua jäsenvaltioille tarkoitettuun myöhempään kilpailuun. Jos liittyvän maan kaupunki on nimetty 3 kohdan mukaisesti Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuosina 2020–2033, kyseinen maa ei saa tässä toiminnassa nimetä toista kaupunkiaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi liittymisensä jälkeen.

Jos useampi kuin yksi maa liittyy unioniin samana ajankohtana ja asianomaiset maat eivät pääse sopuun osallistumisjärjestyksestä, neuvosto arpoo järjestyksen.

4 artikla

Hakemukset

▌

2.  Komissio laatii 5 artiklassa vahvistettuihin kriteereihin perustuvan yhteisen hakemuslomakkeen, jäljempänä 'hakemuslomake', jota kaikkien ehdokaskaupunkien on käytettävä. Jos kaupunki ottaa toimintaan mukaan sitä ympäröivän alueen, hakemus on tehtävä kaupungin nimellä.

3.  Jokaisen hakemuksen on perustuttava kulttuuriohjelmaan, jolla on vahva eurooppalainen ulottuvuus. Kulttuuriohjelman keston on oltava yksi vuosi, ja se on perustettava erityisesti Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa varten 5 artiklassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti. ▌

5 artikla

Kriteerit

Hakemusten arviointikriteerit, 'jäljempänä "kriteerit', on jaettu kuuteen luokkaan: "panos pitkän aikavälin strategiaan", ▌"eurooppalainen ulottuvuus", "kulttuuri- ja taiteellinen sisältö", "toteutusvalmius", "vaikutusala" ja "hallinto".

1.  Kriteerin "panos pitkän aikavälin strategiaan" osalta on otettava huomioon seuraavat tekijät:

a)  se, että kaupungin kulttuuristrategia on käytössä hakemusta tehtäessä ja siihen sisältyy Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaan liittyvä toiminta ja suunnitelmat kulttuuritoiminnan ylläpitämiseksi kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen;

b)  suunnitelmat kulttuurialan ja luovien toimialojen valmiuksien vahvistamiseksi, mukaan luettuina asianomaisen kaupungin kulttuurialan ja talous- ja sosiaalialan välisten pitkän aikavälin yhteyksien kehittäminen;

▌

d)  ennakoidut pitkän aikavälin kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, urbaani kehitys mukaan luettuna, joita kulttuuripääkaupungin asemalla olisi kaupungille;

e)  suunnitelmat kulttuuripääkaupungin aseman vaikutusten seurantaa ja arviointia sekä arvioinnin tuloksista tiedottamista varten.

▌

4.  "Eurooppalaisen ulottuvuuden" osalta on arvioitava seuraavat tekijät:

a)  Euroopan kulttuurien monimuotoisuutta, kulttuurien välistä vuoropuhelua ja unionin kansalaisten keskinäistä yhteisymmärrystä edistävien toimien laajuus ja laatu;

b)  Euroopan kulttuurien, kulttuuriperinnön ja historian sekä Euroopan yhdentymisen ja ajankohtaisten eurooppalaisten kysymysten yhteisiä näkökohtia korostavien toimien laajuus ja laatu;

c)  eurooppalaisia taiteilijoita, eri maiden toimijoiden tai kaupunkien, tarvittaessa myös muiden Euroopan kulttuuripääkaupunkien, yhteistyötä ja kansainvälisiä yhteistyökumppanuuksia esittelevien toimien laajuus ja laatu;

d)  strategia laajan eurooppalaisen ja kansainvälisen yleisön kiinnostuksen herättämiseksi.

4a.  Kriteerin "kulttuuri- ja taiteellinen sisältö" osalta on arvioitava seuraavat tekijät:

a)  selkeä ja johdonmukainen taiteellinen visio sekä strategia vuoden kulttuuriohjelmaa varten;

b)  paikallisten taiteilijoiden ja kulttuurialan organisaatioiden osallistuminen kulttuuriohjelman suunnitteluun ja toteutukseen;

c)  ehdotettujen toimien valikoima ja monimuotoisuus ja niiden yleinen taiteellinen laatu;

d)  valmius yhdistää paikalliseen kulttuuriperintöön ja perinteisiin taidemuotoihin uusia, innovatiivisia ja kokeellisia kulttuuri-ilmaisuja.

4b.  "Toteutusvalmiuden" osalta ehdokaskaupunkien on osoitettava, että:

a)  hakemuksella on laaja ja vahva poliittinen tuki, ja paikallis-, alue- ja valtionviranomaiset ovat sitoutuneet siihen kestävästi;

b)  kaupungilla on tai tulee olemaan riittävä ja toimiva infrastruktuuri kulttuuripääkaupunkina toimimista varten.

5.  "Vaikutusalan" osalta on arvioitava seuraavat tekijät:

a)  paikallisen väestön ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden osallistuminen hakemuksen laatimiseen ja Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuman toteutukseen;

b)  uusien ja kestävien mahdollisuuksien luominen laajoille kansalaispiireille, jotta he voivat osallistua kulttuuritoimintaan, erityisesti nuoret, vapaaehtoiset ja syrjäytyneet ja muita heikommassa asemassa olevat, mukaan lukien vähemmistöt. Erityishuomiota on myös kiinnitettävä ▌siihen, että vammaiset ja iäkkäät pystyvät osallistumaan toimintaan;

c)  yleinen strategia yleisöpohjan laajentamiseksi ja erityisesti yhteydet koulutukseen ja koulujen osallistumiseen.

6.  "Hallinnon" osalta on arvioitava seuraavat tekijät:

a)  varainkeruustrategian ja ehdotetun talousarvion toteutettavuus, mukaan luettuina tarvittaessa suunnitelmat rahoitustuen hakemiseksi unionin ohjelmista ja rahastoista. Talousarvion on katettava valmisteluvaihe, itse kulttuurikaupunkivuosi, arviointi ja pitkän aikavälin vaikutuksiin liittyvät toimet sekä valmiussuunnitelma;

b)  suunniteltu hallinto- ja toteutusrakenne Euroopan kulttuuripääkaupunki ‑tapahtuman täytäntöönpanoa varten, mukaan luettuna asianmukainen yhteistyö paikallisviranomaisten ja toteutusrakenteen, myös taiteellisen ryhmän, välillä;

c)  koko tapahtuman johtajan ja taiteellisen johtajan nimitysmenettelyt ja heidän toimialansa;

d)  markkinointi- ja tiedotusstrategia, jonka on oltava kattava ja jossa on tuotava esiin, että Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuma on unionin toimi;

d a)  sellaisen toteutusrakenteen olemassaolo, jonka henkilöstöllä on kulttuuripääkaupunkivuoden kulttuuriohjelman suunnittelun, hallinnoinnin ja toteuttamisen edellyttämät asianmukaiset taidot ja kokemus.

6 artikla

▌Asiantuntijaraati

1.   Perustetaan puolueeton ▌asiantuntijaraati, jäljempänä ▌'raati', joka toteuttaa valinta- ja seurantamenettelyt.

1a.  Raati koostuu kymmenestä unionin toimielinten ja elinten 2 kohdan mukaisesti nimittämästä asiantuntijasta, jäljempänä 'eurooppalaiset asiantuntijat'.

Lisäksi kyseisellä jäsenvaltiolla on oikeus nimittää jäsenvaltion kaupungin valintaa ja seurantaa varten enintään kaksi asiantuntijaa, jäljempänä 'kansalliset asiantuntijat', omien menettelyjensä mukaisesti ja komissiota kuullen.

2.  ▌

Järjestettyään kiinnostuksenilmaisupyynnön komissio ehdottaa mahdollisia eurooppalaisia asiantuntijoita.

Tämän jälkeen Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio valitsevat kukin kolme asiantuntijaa tästä joukosta ja nimittävät nämä omien menettelyjensä mukaisesti. Alueiden komitea valitsee tästä joukosta yhden asiantuntijan ja nimittää tämän asiantuntijan omien menettelyjensä mukaisesti.

Kunkin kyseisistä unionin toimielimistä ja elimistä on eurooppalaisia asiantuntijoita valittaessa pyrittävä varmistamaan, että ▌asiantuntijoiden pätevyydet täydentävät toisiaan ▌, että raadin kokoonpano on maantieteellisesti tasapuolinen ja että miehet ja naiset ovat siinä tasapuolisesti edustettuina.

▌

2a.  Kaikkien asiantuntijoiden on oltava unionin kansalaisia. Heidän on oltava riippumattomia ja heillä on oltava merkittävää kokemusta ja asiantuntemusta kulttuurialalta, kaupunkien kulttuuritarjonnan kehittämisestä tai Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuman tai vastaavan kansainvälisen kulttuuritapahtuman järjestämisestä. Asiantuntijoiden on myös pystyttävä omistamaan asianmukainen määrä työpäiviä vuodessa asiantuntijaraadin toimintaan.

Raati nimeää itse puheenjohtajansa.

3.  Eurooppalaiset asiantuntijat nimitetään kolmeksi vuodeksi.

Raatia ensimmäistä kertaa perustettaessa Euroopan parlamentti nimittää ▌asiantuntijansa kolmeksi vuodeksi, neuvosto yhdeksi vuodeksi, komissio kahdeksi vuodeksi ja alueiden komitea yhdeksi vuodeksi, sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään.

4.   Kaikkien raadin jäsenten on ilmoitettava kaikki tiettyyn ehdokaskaupunkiin liittyvät todelliset tai mahdolliset eturistiriidat. Jos asiantuntija tekee tällaisen ilmoituksen tai jos tällainen eturistiriita ilmenee, kyseisen asiantuntijan on erottava ja asianomaisen unionin toimielimen, elimen tai jäsenvaltion on korvattava hänet jäljellä olevan toimikauden loppuajaksi asianmukaista menettelyä noudattaen.

5.  Komissio julkaisee verkkosivuillaan asiantuntijaraadin kaikki raportit.

7 artikla

Hakemusten esittäminen jäsenvaltioissa

1.  Kukin jäsenvaltio on vastuussa kilpailun järjestämisestä omien kaupunkiensa välillä ▌kalenterin mukaisesti.

2.  Jäsenvaltioiden on julkaistava hakemuspyyntö vähintään kuusi vuotta ennen kulttuuripääkaupunkivuotta.

Tästä poiketen jäsenvaltioiden, jotka ovat oikeutettuja nimeämään Euroopan kulttuuripääkaupungin vuonna 2020, on julkaistava hakemuspyyntö mahdollisimman pian …(10) jälkeen.

Kaikkiin hakemuspyyntöihin, jotka on suunnattu kulttuuripääkaupungiksi haluaville ehdokaskaupungeille, on sisällyttävä hakemuslomake.

Määräaika ehdokaskaupunkien hakemusten jättämiselle on asetettava siten, että se on aikaisintaan kymmenen kuukautta tällaisen hakemuspyynnön julkaisemisesta.

3.  Kyseisen jäsenvaltion on toimitettava hakemukset komissiolle tiedoksi.

8 artikla

Esivalinta jäsenvaltioissa

1.  Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on kutsuttava koolle ▌raati esivalintakokoukseen ehdokaskaupunkien kanssa vähintään viisi vuotta ennen kulttuuripääkaupunkivuotta.

2.  ▌Raati sopii arvioituaan hakemukset ▌kriteerien mukaisesti ▌ehdokaskaupunkien luettelosta ja antaa kaikista hakemuksista esivalintaraportin, jossa on muun muassa suosituksia esivalinnan läpäisseille ehdokaskaupungeille.

3.  ▌Raadin on toimitettava esivalintaraportti asianomaisille jäsenvaltioille ja komissiolle. Kukin asianomaisista jäsenvaltioista hyväksyy virallisesti raadin raporttiin perustuvan esivalintaluettelon.

9 artikla

Valinta jäsenvaltioissa

1.  Esivalinnan läpäisseiden ehdokaskaupunkien on täydennettävä ja tarkistettava hakemuksensa kriteerien noudattamiseksi ja esivalintaraportin sisältämien suositusten huomioon ottamiseksi ja toimitettava ne asianomaiselle jäsenvaltiolle, joka toimittaa ne edelleen komissiolle.

2.  Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on kutsuttava ▌raati koolle lopulliseen valintakokoukseen esivalinnan läpäisseiden ehdokaskaupunkien kanssa viimeistään yhdeksän kuukautta esivalintakokouksen jälkeen.

Tarvittaessa asianomainen jäsenvaltio voi yhdessä komission kanssa sopia määräajan kohtuullisesta pidentämisestä.

3.  ▌Raati arvioi täydennetyt ja tarkistetut hakemukset.

4.  ▌Raati julkaisee hakemuksista valintaraportin, johon on liitetty suositus yhden kyseisen jäsenvaltion kaupungin nimeämisestä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Jos kuitenkaan yksikään ehdokaskaupunki ei täytä kaikkia kriteereitä, ▌raati voi suositella, että kulttuuripääkaupungin asemaa ei myönnetä kyseisenä vuotena.

Valintaraporttiin sisältyy myös kyseiselle kaupungille esitettyjä suosituksia siitä, mitä sen on vielä tehtävä ennen kulttuuripääkaupunkivuoden alkua.

Raati toimittaa valintaraportin asianomaiselle jäsenvaltiolle ja komissiolle. ▌

10 artikla

Esivalinta ja valinta ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa

1.  Komissio vastaa kilpailun järjestämisestä kaupunkien välillä ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa.

2.  Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä hakemuspyynnön vähintään kuusi vuotta ennen kulttuuripääkaupunkivuotta. ▌

Kaikkiin hakemuspyyntöihin, jotka on suunnattu kulttuuripääkaupungiksi haluaville ehdokaskaupungeille, on sisällyttävä hakemuslomake.

Määräaika hakemuksen jättämiselle on asetettava siten, että se on aikaisintaan kymmenen kuukautta tällaisen hakemuspyynnön julkaisemisesta.

▌

4.  ▌Raati suorittaa kaupunkien esivalinnan vähintään viisi vuotta ennen kulttuuripääkaupunkivuotta hakemuslomakkeen perusteella. Ehdokaskaupunkien kanssa ei järjestetä kokousta.

▌Raati sopii arvioituaan hakemukset kriteerien mukaisesti ▌ehdokaskaupunkien luettelosta ja antaa kaikista hakemuksista esivalintaraportin, jossa on muun muassa suosituksia esivalinnan läpäisseille ehdokaskaupungeille. Raadin on toimitettava esivalintaraportti komissiolle ▌.

5.  Esivalinnan läpäisseiden ehdokaskaupunkien on täydennettävä ja tarkistettava hakemuksensa kriteerien noudattamiseksi ja esivalintaraportin sisältämien suositusten huomioon ottamiseksi ja toimitettava ne komissiolle.

Komissio kutsuu ▌raadin koolle lopulliseen valintakokoukseen esivalinnan läpäisseiden ehdokaskaupunkien kanssa viimeistään yhdeksän kuukautta esivalintakokouksen jälkeen. Komissio voi tarvittaessa pidentää kyseistä määräaikaa kohtuulliseksi ajaksi.

▌Raati arvioi täydennetyt ja tarkistetut hakemukset.

Se laatii esivalinnan läpäisseiden ehdokaskaupunkien hakemuksista valintaraportin, johon on liitetty suositus enintään yhden yhdessä ehdokasmaassa tai mahdollisessa ehdokasmaassa sijaitsevan kaupungin nimeämisestä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

Jos kuitenkaan yksikään ehdokaskaupunki ei täytä kaikkia kriteereitä, ▌raati voi suositella, että kulttuuripääkaupungin asemaa ei myönnetä kyseisenä vuotena.

Valintaraporttiin sisältyy myös kyseiselle kaupungille esitettyjä suosituksia siitä, mitä sen on vielä tehtävä ennen kulttuuripääkaupunkivuoden alkua.

Raadin on toimitettava valintaraportti komissiolle ▌.

11 artikla

Nimeäminen

Komissio nimeää virallisesti Euroopan kulttuuripääkaupungit antamalla täytäntöönpanosäädöksiä ottaen asianmukaisesti huomioon ▌raadin suositukset. Komissio ilmoittaa suorittamastaan nimeämisestä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle.

12 artikla

Nimettyjen kaupunkien välinen yhteistyö

Samaksi vuodeksi nimettyjen kaupunkien on pyrittävä luomaan yhteyksiä kulttuuriohjelmiensa välille, ja yhteistyötä voidaan tarkastella 13 artiklassa säädetyn seurantamenettelyn puitteissa.

13 artikla

Seuranta

1.  ▌Raati seuraa Euroopan kulttuuripääkaupunkien valmisteluja ja antaa kaupungeille tukea ja neuvoja niiden nimeämisestä kulttuuripääkaupunkivuoden alkamiseen asti.

2.  Tätä varten komissio kutsuu koolle kolme kokousta, joihin raati ja nimetyt kaupungit osallistuvat: ensimmäinen kokous pidetään kolme vuotta ennen kulttuuripääkaupunkivuotta, toinen kokous pidetään 18 kuukautta ennen kulttuuripääkaupunkivuotta ja kolmas kokous kaksi kuukautta ennen kulttuuripääkaupunkivuotta. Jäsenvaltio tai asianomainen ehdokasmaa tai mahdollinen ehdokasmaa voi nimetä tarkkailijan näihin kokouksiin.

Kaupunkien on toimitettava komissiolle edistymisraportit kuusi viikkoa ennen kutakin kokousta.

Kokousten aikana ▌raati tekee tilannekatsauksen valmisteluista ja antaa neuvoja auttaakseen kaupunkeja kehittämään laadukkaita kulttuuriohjelmia ja tehokkaan strategian. Raati kiinnittää erityistä huomiota valintaa koskevassa raportissa ja edellisissä seurantaraporteissa annettuihin suosituksiin.

3.  Kunkin kokouksen jälkeen ▌raati antaa raportin valmistelujen tilasta ja toteutettavista toimista.

Raati toimittaa seurantaraporttinsa komissiolle sekä asianomaisille kaupungeille ja jäsenvaltioille tai maille. ▌

4.  Seurantakokousten lisäksi komissio voi järjestää ▌raadin ▌vierailuja nimettyihin kaupunkeihin tarpeen mukaan.

14 artikla

Palkinto

1.  ▌Komissio voi myöntää nimetylle kaupungille Melina Mercourin nimeä kantavan rahapalkinnon, jäljempänä 'palkinto', sen mukaan kuinka paljon asianomaisessa monivuotisessa rahoituskehyksessä on käytettävissä siihen varoja.

Palkinnon oikeudellisia ja taloudellisia näkökohtia käsitellään kulloistenkin kulttuuria tukevien unionin ohjelmien puitteissa.

2.  ▌Palkintosumma maksetaan kulttuuripääkaupunkivuoden maaliskuun loppuun mennessä edellyttäen, että kyseinen kaupunki noudattaa hakuvaiheessa antamiaan sitoumuksia ja sovittuja kriteerejä sekä ottaa huomioon valinta- ja seurantaraporteissa annetut suositukset ▌.

Nimetyn kaupungin katsotaan noudattaneen hakuvaiheessa annettuja sitoumuksia, jos ohjelmaan ja strategiaan ei ole tehty huomattavia muutoksia hakuvaiheen ja kulttuuripääkaupunkivuoden välillä, ja erityisesti, jos:

a)  talousarvio pysyi tasolla, jolla voitiin tuottaa hakemuksen ja kriteerien mukainen laadukas kulttuuriohjelma;

b)  taiteellisen ryhmän riippumattomuutta kunnioitettiin asianmukaisesti;

c)  eurooppalainen ulottuvuus oli riittävän vahva kulttuuriohjelman lopullisessa versiossa;

d)  nimetyn kaupungin käyttämässä markkinointi- ja tiedotusstrategiassa ja tiedotusmateriaalissa tuotiin selvästi esiin, että Euroopan kulttuuripääkaupunki ‑tapahtuma on unionin toimintaa;

e)  käytössä on suunnitelmat asianomaisen kaupungin aseman vaikutusten seurantaa ja arviointia varten.

15 artikla

Käytännön järjestelyt

Komissio etenkin:

a)  varmistaa toiminnan yleisen johdonmukaisuuden;

b)  varmistaa koordinoinnin jäsenvaltioiden ja ▌raadin välillä;

c)  laatii tavoitteiden ja kriteerien pohjalta ohjeet valinta- ja seurantamenettelyä varten tiiviissä yhteistyössä ▌raadin kanssa;

d)  antaa teknistä tukea ▌raadille;

e)  julkaisee kaikki merkitykselliset tiedot ja edistää toimen näkyvyyttä Euroopan ja kansainvälisellä tasolla;

f)  edistää kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa entisten, nykyisten ja tulevien Euroopan kulttuuripääkaupunkien sekä ehdokaskaupunkien välillä ja kaupunkien arviointiraporttien sekä kokemukseen pohjautuvan tiedon laajempaa jakamista.

16 artikla

Arviointi

1.  Kunkin Euroopan kulttuuripääkaupungin tulosten arviointi on asianomaisen kaupungin omalla vastuulla.

Komissio vahvistaa kaupungeille yhteiset ▌tavoitteisiin ja kriteereihin perustuvat suuntaviivat ja indikaattorit, jotta varmistetaan yhdenmukainen lähestymistapa arviointimenettelyyn.

Kaupunkien on laadittava arviointiraportit ja toimitettava ne komissiolle kulttuuripääkaupunkivuotta seuraavan vuoden 31 päivään joulukuuta mennessä. Komissio julkaisee arviointiraportit verkkosivuillaan.

2.  Kaupunkien arviointien lisäksi komissio varmistaa myös, että toiminnan tulosten ulkopuolinen ja riippumaton arviointi toteutetaan säännöllisesti. ▌

Ulkopuolisessa ja riippumattomassa arvioinnissa keskitytään tarkastelemaan kaikkia entisiä Euroopan kulttuuripääkaupunkeja eurooppalaisen ulottuvuuden kannalta, jotta voidaan tehdä vertailuja ja saada hyödyllistä kokemuspohjaista tietoa tuleville Euroopan kulttuuripääkaupungeille sekä kaikille Euroopan kaupungeille. Siinä arvioidaan myös toimintaa kokonaisuudessaan, mukaan luettuna sen toteuttamiseen kuuluvien prosessien tehokkuus, sen vaikutukset ja se, miten sitä voitaisiin parantaa.

Komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle seuraavat näihin arviointeihin perustuvat raportit ja tarvittaessa niihin liittyvät aiheelliset ehdotukset:

a)  ensimmäinen väliraportti viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024,

b)  toinen väliraportti viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2029;

c)  jälkiraportti viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2034.

17 artikla

Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

Kumotaan päätös N:o 1622/2006/EY. Sitä sovelletaan kuitenkin edelleen kaupunkeihin, jotka on nimetty tai joita ollaan nimeämässä Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi vuosina 2012–2019.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty ▌

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

Kalenteri

(1) Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌. (2) EUVL C 113, 18.4.2012, s. 17 ja EUVL C 17, 19.1.2013, s. 97. (3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. joulukuuta 2013. (4) EUVL C 287, 29.11.2007, s. 1. (5) EUVL C 247 E, 15.10.2009, s. 32. (6) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1622/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevasta yhteisön toiminnasta vuosina 2007–2019 (EUVL L 304, 3.11.2006, s. 1). (7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1295/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221). (8) 14944/10. (9) EUVL C 56 E, 26.2.2013, s. 41. (10) Tämän päätöksen voimaantulopäivä.