Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 2. heinäkuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta (COM(2011)0890 – C7-0507/2011 – 2011/0455(COD))

P7_TA(2013)0287 A7-0156/2012

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0890),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 336 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7–0507/2011),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 22. maaliskuuta 2012 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 14. kesäkuuta 2012 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 28. kesäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A7-0156/2012),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (2) EUVL C 205, 12.7.2012, s. 1.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 2. heinäkuuta 2013 esityksestä neuvoston päätökseksi tietyille jäsenvaltioille annettavasta valtuutuksesta ratifioida korvausvastuusta ydinvahinkojen alalla 21 päivänä toukokuuta 1963 tehtyä Wienin yleissopimusta muuttava pöytäkirja tai liittyä kyseiseen pöytäkirjaan Euroopan unionin edun mukaisesti sekä antaa julistus unionin lainsäädännön asiaa koskevien sisäisten sääntöjen soveltamisesta (06206/2013 – C7-0063/2013 – 2012/0262(NLE))

P7_TA(2013)0288 A7-0198/2013

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (06206/2013),

–  ottaa huomioon korvausvastuusta ydinvahinkojen alalla 21 päivänä toukokuuta 1963 tehdyn Wienin yleissopimuksen muuttamisesta 12. syyskuuta 1997 tehdyn pöytäkirjan (06658/2013),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 2 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0063/2013),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan ja 90 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksen (A7-0198/2013),

1.  antaa hyväksyntänsä esitykselle neuvoston päätökseksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 2. heinäkuuta 2013 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 659/1999 muuttamisesta (COM(2012)0725 – C7-0004/2013 – 2012/0342(NLE))

P7_TA(2013)0289 A7-0180/2013

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2012)0725),

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman valtiontukien uudistamisesta(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 109 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0004/2013),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A7-0180/2013),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale (1)  Valtiontukisääntöjen perusteellinen uudistaminen edistää osaltaan sekä kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa että julkisen talouden vakauttamista, ja sen yhteydessä perussopimuksen 107 artiklaa olisi sovellettava tehokkaasti ja yhdenmukaisesti kaikkialla unionissa. Neuvoston asetuksella (EY) N:o 659/1999, joka on annettu 22 päivänä maaliskuuta 1999, kodifioitiin komission aikaisempi käytäntö ja vahvistettiin sitä, jotta voitaisiin lisätä oikeusvarmuutta ja tukea valtiontukipolitiikan kehitystä läpinäkyvässä ympäristössä. Kyseisen asetuksen soveltamisesta saadun kokemuksen ja viimeaikaisen kehityksen, kuten laajentumisten ja talous- ja finanssikriisin, perusteella joitakin asetuksen näkökohtia olisi muutettava, jotta komission toiminnan tehokkuus lisääntyisi. (1)  Valtiontukisääntöjen perusteellinen uudistaminen edistää osaltaan sekä kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa että julkisen talouden vakauttamista, ja sen yhteydessä perussopimuksen 107 artiklaa olisi sovellettava tehokkaasti ja yhdenmukaisesti kaikkialla unionissa. Neuvoston asetuksella (EY) N:o 659/1999, joka on annettu 22 päivänä maaliskuuta 1999, kodifioitiin komission aikaisempi käytäntö ja vahvistettiin sitä, jotta voitaisiin lisätä oikeusvarmuutta ja tukea valtiontukipolitiikan kehitystä läpinäkyvässä ympäristössä. Kyseisen asetuksen soveltamisesta saadun kokemuksen ja viimeaikaisen kehityksen, kuten laajentumisten ja talous- ja finanssikriisin, perusteella joitakin asetuksen näkökohtia olisi muutettava, jotta komissiolla olisi käytettävissään nykyaikaiset ja tehokkaammat valtiontukien tarkastelun ja valvonnan välineet. Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a)  On tärkeää, että komissio keskittää huomionsa valtiontukitapauksiin, jotka saattavat vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Tämä tavoite on yhdenmukainen EU:n valtiontukiuudistuksesta 8 päivänä toukokuuta 2012 annetun komission tiedonannon kanssa, ja Euroopan parlamentti hyväksyi sen valtiontukien uudistamisesta 17 päivänä tammikuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa. Näin ollen komission ei olisi puututtava toimenpiteisiin, jotka koskevat pieniä yrityksiä ja joiden vaikutukset ovat yksinomaan paikallisia, erityisesti silloin, kun toimenpiteiden päätavoitteet ovat sosiaalisia ja ne eivät aiheuta sisämarkkinoiden vääristymistä. Komission olisi siksi voitava jättää tutkimatta tällaiset tapaukset ja erityisesti sen tietoon saatetut kantelut myös silloin, kun sinnikkäät kantelijat vastaavat jokaiseen huomautusten esittämistä koskevaan pyyntöön. Komission olisi kuitenkin tarkasteltava tapauksia, jotka useat kantelijat ovat saattaneet sen tietoon, ja sen olisi pidettävä huolta siitä, ettei liian monia toimintoja vapauteta valtiontukia koskevasta tarkastelusta. Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 b kappale (uusi) (1 b)  Tällä hetkellä jäsenvaltioissa tulkitaan eri tavoin sitä, miten määritellään palvelut, joissa kyseessä ei ole todellinen taloudellinen etu ja joissa markkinavetoista tarjontaa tai kysyntää ei katsota olevan. Tällaisiin palveluihin ei pitäisi soveltaa valtiontukisääntöjä. Epäselvä tilanne on aiheuttanut ongelmia erityisesti kolmannella sektorilla, jolla voittoa tavoittelemattomilta palveluntarjoajilta evätään tarpeettomasti valtiontuki mahdollisen kantelun pelossa. Komission olisi valtiontukisääntöjen uudistamisen yhteydessä kehotettava jäsenvaltioita arvioimaan ”markkinatestillä”, onko tietyillä palveluilla todellista markkinakysyntää tai -tarjontaa, ja avustettava niitä tässä. Tämä olisi otettava huomioon myös silloin, kun komissio arvioi tietyn kantelun käsiteltäväksi ottamista. Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 c kappale (uusi) (1 c)  Tämän asetuksen oikeusperusta, SEUT-sopimuksen 109 artikla, mahdollistaa vain Euroopan parlamentin kuulemisen eikä yhteispäätösmenettelyä siten kuin muilla markkinoiden yhdentymisen ja taloudellisen sääntelyn aloilla Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Tätä demokratiavajetta ei voida hyväksyä, kun kyse on ehdotuksista, jotka koskevat komission mahdollisuuksia valvoa kansallisten ja paikallisten vaaleilla valittujen viranomaisten päätöksiä ja toimenpiteitä erityisesti perusoikeuksiin liittyvien yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen osalta. Tämä vaje olisi korjattava, kun perussopimusta tulevaisuudessa muutetaan. Komission 28 päivänä marraskuuta 2012 päivätyssä tiedonannossa ”Suunnitelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi” odotetaan perussopimuksen muutosehdotuksia vuoteen 2014 mennessä. Tällaiseen ehdotukseen olisi sisällyttävä erityinen ehdotus SEUT-sopimuksen 109 artiklan muuttamisesta siinä mainittujen asetusten hyväksymiseksi tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale (3)  Tukitoimenpiteen sisämarkkinoille soveltuvuuden arvioimiseksi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen, erityisesti perusteellisen arvioinnin kohteena olevien uusien tai teknisesti monimutkaisten toimenpiteiden osalta, komission olisi voitava yksinkertaisella pyynnöllä tai päätöksellä vaatia yritystä, yritysten yhteenliittymää tai jäsenvaltiota toimittamaan kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen arvioinnin loppuun saattamiseksi, jos sen käytettävissä olevat tiedot eivät riitä, ottaen ottaa tässä yhteydessä asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaate, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tapauksessa. (3)  Tukitoimenpiteen sisämarkkinoille soveltuvuuden arvioimiseksi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen, erityisesti perusteellisen arvioinnin kohteena olevien uusien tai teknisesti monimutkaisten toimenpiteiden osalta, komission olisi voitava yksinkertaisella pyynnöllä tai päätöksellä vaatia yritystä, yritysten yhteenliittymää tai jäsenvaltiota toimittamaan kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen arvioinnin loppuun saattamiseksi, jos sen käytettävissä olevat tiedot eivät riitä, ottaen ottaa tässä yhteydessä asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaate, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tapauksessa. Tällaiset valtuudet ovat jo olemassa kilpailulainsäädännön täytäntöönpanoa varten, ja on väärin, että niitä ei ole olemassa valtiontukilainsäädännön täytäntöönpanoa varten, koska valtiontuki voi olla sisämarkkinoiden kannalta yhtä vääristävää kuin perussopimuksen 101 tai 102 artiklan rikkomiset. Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 a kappale (uusi) (3 a)  Euroopan parlamentti ilmoitti jo 17 päivänä tammikuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa valtiontukien uudistamisesta tukevansa sitä, että komissio kerää tiedot suoraan markkinatoimijoilta, jos sen käytettävissä olevat tiedot eivät riitä. Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 b kappale (uusi) (3 b)  Näiden uusien tutkimusvaltuuksien tasapainottamiseksi komissio olisi oltava vastuussa Euroopan parlamentille. Komission olisi tiedotettava säännöllisesti Euroopan parlamentille meneillään olevista tutkimusmenettelyistä. Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale (4)  Komission olisi voitava tarvittaessa varmistaa yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle osoitettuihin tietopyyntöihin vastaaminen määräämällä kohtuullisia sakkoja tai uhkasakkoja. Niiden osapuolten oikeudet, joilta on pyydetty tietoja, olisi taattava antamalla niille tilaisuus esittää kantansa ennen kuin päätös sakkojen tai uhkasakkojen määräämisestä tehdään. Euroopan unionin tuomioistuimella olisi oltava perussopimuksen 261 artiklassa tarkoitettu täysi harkintavalta tällaisten sakkojen ja uhkasakkojen suhteen. (4)  Komission olisi voitava tarvittaessa varmistaa yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle osoitettuihin tietopyyntöihin vastaaminen määräämällä kohtuullisia sakkoja tai uhkasakkoja. Tällaisten seuraamusten tasoa arvioidessaan komission olisi tehtävä toimijoiden välille ero sen mukaan, mikä on niiden rooli tapauksessa ja yhteys siihen. Lievempiä seuraamuksia olisi sovellettava kolmansiin osapuoliin, jotka komissio itse saattaa tapauksen piiriin pyytämällä niiltä tietoa, koska tällaiset kolmannet osapuolet eivät kytkeydy tutkimukseen samalla tavalla kuin väitetty edunsaaja ja kantelijaosapuoli. Lisäksi komission olisi otettava asianmukaisella tavalla huomioon kunkin tapauksen erityispiirteet, noudattamisesta sekä kullekin kohteelle aiheutuvat kustannukset samoin kuin suhteellisuusperiaate erityisesti pienten tai keskisuurten yritysten tapauksessa. Niiden osapuolten oikeudet, joilta on pyydetty tietoja, olisi taattava antamalla niille tilaisuus esittää kantansa ennen kuin päätös sakkojen tai uhkasakkojen määräämisestä tehdään. Euroopan unionin tuomioistuimella olisi oltava perussopimuksen 261 artiklassa tarkoitettu täysi harkintavalta tällaisten sakkojen ja uhkasakkojen suhteen. Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale (9)  Komissio voi omasta aloitteestaan tutkia miltä tahansa taholta sääntöjenvastaisesta tuesta saamiaan tietoja varmistaakseen perussopimuksen 108 artiklan, ja erityisesti perussopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa määrätyn ilmoitusvelvollisuuden ja täytäntöönpanokiellon, noudattamisen ja arvioidakseen tuen soveltuvuuden sisämarkkinoille. Tässä yhteydessä kantelut ovat tärkeä tietolähde unionin valtiontukisääntöjen rikkomisen havaitsemiseksi. (9)  Komissio voi omasta aloitteestaan tutkia miltä tahansa taholta sääntöjenvastaisesta tuesta saamiaan tietoja varmistaakseen perussopimuksen 108 artiklan, ja erityisesti perussopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa määrätyn ilmoitusvelvollisuuden ja täytäntöönpanokiellon, noudattamisen ja arvioidakseen tuen soveltuvuuden sisämarkkinoille. Tässä yhteydessä kantelut ovat tärkeä tietolähde unionin valtiontukisääntöjen rikkomisen havaitsemiseksi. Siksi on tärkeää, että kantelujen tekemiselle ei aseteta liian paljon tai liian muodollisia rajoituksia. Erityisesti yksittäisten kansalaisten olisi edelleen voitava tehdä kanteluja helppokäyttöisen ja käyttäjäystävällisen menettelyn avulla. Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 a kappale (uusi) (9 a)  Jäsenvaltioilla olisi oltava kannustin ilmoittaa valtiontukitoimista, eikä niitä pitäisi rangaista aiheettomasti, jos komissio käyttää kohtuuttomasti aikaa ilmoitetun valtiontuen tutkimiseen. Jos komission päätöstä ei saada kuuden kuukauden kuluessa ilmoituksesta, kyseistä tukea koskevassa mahdollisessa myöhemmässä takaisinperintäpäätöksessä olisi osoitettava, että ilmoitus on ollut epätäydellinen ja että jäsenvaltio ei ole vastannut tietopyyntöihin asianmukaisella tavalla. Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale (11)  Kantelijoita olisi vaadittava osoittamaan, että ne ovat perussopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan h alakohdassa tarkoitettuja asianomaisia osapuolia. Niitä olisi myös vaadittava toimittamaan tietty määrä tietoja lomakkeella, joka komission olisi voitava määritellä täytäntöönpanosäännöksessä. (11)  Kantelijoita olisi vaadittava osoittamaan, että ne ovat perussopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan h alakohdassa tarkoitettuja asianomaisia osapuolia. Olisi kuitenkin vältettävä ”asianomaisen osapuolen” käsitteen liian kapeaa tulkintaa. Kaikkia kantelijoita olisi vaadittava toimittamaan tietty vähimmäismäärä tietoja helppokäyttöisessä ja käyttäjäystävällisessä muodossa, joka komission olisi voitava määritellä täytäntöönpanosäännöksessä. Jos kantelijat eivät esitä huomautuksia tai toimita tietoja, jotka osoittavat sääntöjenvastaisen tuen olemassaolon tai tuen väärinkäytön, joka saattaa vääristää sisämarkkinoiden kilpailua, komission olisi voitava katsoa kantelu peruutetuksi. Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 a kappale (uusi) (11 a)  Komission olisi harkittava kolmansien osapuolten tekemien kantelujen tutkimista, jos esitetään riittävästi todisteita sisämarkkinoiden kilpailun vääristymisestä. Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale (13)  Sen varmistamiseksi, että komissio käsittelee samankaltaisia kysymyksiä johdonmukaisella tavalla kaikkialla sisämarkkinoilla, on aiheellista täydentää komissiolla jo olevia valtuuksia ottamalla käyttöön erityinen oikeusperusta, jonka nojalla voidaan aloittaa toimialoja tai tiettyjä tukivälineitä useissa jäsenvaltioissa koskevia tutkimuksia. Suhteellisuuteen liittyvistä syistä toimialatutkimusten olisi perustuttava sellaisten julkisesti saatavilla olevien tietojen ennakkoarviointiin, jotka viittaavat siihen, että useissa jäsenvaltioissa esiintyy tiettyyn toimialaan tai tietyn tukivälineen käyttöön liittyviä valtiontukiongelmia, esimerkiksi että tietyllä toimialalla olemassa olevat tai tiettyyn tukivälineeseen liittyvät tukitoimenpiteet eivät ole tai eivät enää ole sisämarkkinoille soveltuvia. Tällaisten tutkimusten ansiosta komissio voisi käsitellä valtiontukeen liittyviä horisontaalisia kysymyksiä tehokkaalla ja avoimella tavalla. (13)  Sen varmistamiseksi, että komissio käsittelee samankaltaisia kysymyksiä johdonmukaisella tavalla kaikkialla sisämarkkinoilla, on aiheellista täydentää komissiolla jo olevia valtuuksia ottamalla käyttöön erityinen oikeusperusta, jonka nojalla voidaan aloittaa toimialoja tai tiettyjä tukivälineitä useissa jäsenvaltioissa koskevia tutkimuksia. Suhteellisuuteen liittyvistä syistä toimialatutkimusten olisi perustuttava sellaisten julkisesti saatavilla olevien tietojen ennakkoarviointiin, jotka viittaavat siihen, että useissa jäsenvaltioissa esiintyy tiettyyn toimialaan tai tietyn tukivälineen käyttöön liittyviä valtiontukiongelmia, esimerkiksi että tietyllä toimialalla olemassa olevat tai tiettyyn tukivälineeseen liittyvät tukitoimenpiteet eivät ole tai eivät enää ole sisämarkkinoille soveltuvia. Koska myös Euroopan parlamentin jäsenet voivat suorien vaalipiiriyhteyksiensä kautta saada tietoa valtiontukikäytäntöjen mahdollisista eroista tietyllä alalla, Euroopan parlamentille olisi myös annettava valtuudet pyytää komissiota tarkastelemaan kyseistä alaa. Jotta parlamentti pysyy ajan tasalla tutkimusten suhteen, komission lähettää näissä tapauksissa parlamentille väliselontekoja, joissa annetaan yksityiskohtaisia tietoja tutkimusten edistymisestä. Tällaisten tutkimusten ansiosta komissio voisi käsitellä valtiontukeen liittyviä horisontaalisia kysymyksiä tehokkaalla ja avoimella tavalla. Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale (14)  Valtiontukisääntöjen johdonmukainen soveltaminen edellyttää jäsenvaltioiden tuomioistuinten ja komission välisten yhteistyöjärjestelyjen luomista. Tällainen yhteistyö koskee kaikkia niitä jäsenvaltioiden tuomioistuimia, jotka soveltavat perussopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa ja 108 artiklaa jossain yhteydessä. Kansallisille tuomioistuimille olisi erityisesti annettava mahdollisuus pyytää komissiolta tietoja tai lausuntoja valtiontukilainsäädännön soveltamisesta. Komissiolle olisi myös annettava mahdollisuus esittää kirjallisia tai suullisia huomautuksia tuomioistuimille, jotka joutuvat soveltamaan perussopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa tai 108 artiklaa. Nämä huomautukset olisi annettava kansallisten menettelysääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, joihin kuuluvat myös osapuolten oikeudet turvaavat säännöt. (14)  Valtiontukisääntöjen johdonmukainen soveltaminen edellyttää jäsenvaltioiden tuomioistuinten ja komission välisten yhteistyöjärjestelyjen luomista. Tällainen yhteistyö koskee kaikkia niitä jäsenvaltioiden tuomioistuimia, jotka soveltavat perussopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa ja 108 artiklaa jossain yhteydessä. Kansallisille tuomioistuimille olisi erityisesti annettava mahdollisuus pyytää komissiolta tietoja tai lausuntoja valtiontukilainsäädännön soveltamisesta. Komissiolle olisi myös annettava mahdollisuus esittää kirjallisia tai suullisia huomautuksia tuomioistuimille, jotka joutuvat soveltamaan perussopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa tai 108 artiklaa. Näiden huomautusten, jotka eivät ole sitovia, antamisessa olisi noudatettava kansallisia menettelysääntöjä ja käytäntöjä, joihin kuuluvat myös osapuolten oikeudet turvaavat säännöt. Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 2 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 6 a artikla – 1 kohta 1.  Sen jälkeen kun 6 artiklassa tarkoitettu muodollinen tutkintamenettely on aloitettu, komissio voi aiheellisiksi katsomissaan tapauksissa pyytää yritystä, yritysten yhteenliittymää tai toista jäsenvaltiota toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot, jotta se voi saattaa kyseisen toimenpiteen arvioinnin päätökseen, jos sen käytettävissä olevat tiedot eivät riitä. 1.  Sen jälkeen kun 6 artiklassa tarkoitettu muodollinen tutkintamenettely on aloitettu, komissio voi aiheellisiksi ja suhteellisiksi katsomissaan tapauksissa pyytää yritystä, yritysten yhteenliittymää tai toista jäsenvaltiota toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot, jotta se voi saattaa kyseisen toimenpiteen arvioinnin päätökseen, jos sen käytettävissä olevat tiedot eivät riitä. Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 2 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 6 a artikla – 5 kohta 5.  Komissio ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle 1–4 kohdan mukaisesti lähetettyjen tietopyyntöjen sisällöstä. 5.   Kun komissio lähettää tietopyyntöjä, se toimittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle samanaikaisesti kopion 1–4 kohdan mukaisesti lähetettyjen pyyntöjen sisällöstä. Komissio toimittaa myös kuukauden kuluessa tietojen vastaanottamisesta asianomaiselle jäsenvaltiolle kopiot kaikista asiakirjoista, joita se vastaanottaa tietopyyntöjensä johdosta, sikäli kuin tiedot eivät sisällä luottamuksellisia tietoja, joita ei voida koota yhteen tai muutoin mukauttaa tietojen antajan henkilöllisyyden suojelemiseksi. Komissio antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksia noista asiakirjoista kuukauden kuluessa niiden vastaanottamisesta. Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 2 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 6 b artikla – 1 kohta – a alakohta a) antavat virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja vastatessaan 6 a artiklan 3 kohdan nojalla esitettyyn pyyntöön; a) antavat virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja tai tarkoituksella jättävät asiaan liittyviä tietoja ilmoittamatta vastatessaan 6 a artiklan 3 kohdan nojalla esitettyyn pyyntöön; Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 2 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 6 b artikla – 1 kohta – b alakohta b) antavat virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja vastatessaan 6 a artiklan 4 kohdan nojalla annettuun päätökseen taikka eivät toimita tietoja asetetussa määräajassa. b) antavat virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja tai tarkoituksella jättävät asiaan liittyviä tietoja ilmoittamatta vastatessaan 6 a artiklan 4 kohdan nojalla annettuun päätökseen taikka eivät toimita tietoja asetetussa määräajassa. Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 2 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 6 b artikla – 3 kohta 3.  Sakon tai uhkasakon suuruutta määrättäessä on otettava huomioon rikkomisen luonne, vakavuus ja kesto. 3.  Sakon tai uhkasakon suuruutta määrättäessä on otettava huomioon: a) rikkomisen luonne, vakavuus ja kesto, b) se, pidetäänkö yritystä tai yritysten muodostamaa ryhmää tutkimuksen yhteydessä asianomaisena osapuolena tai kolmantena osapuolena, c) suhteellisuusperiaate erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta. Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 4 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 10 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Komissio tutkii viipymättä minkä tahansa asianomaisen osapuolen 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti tekemän kantelun. Komissio tutkii viipymättä minkä tahansa asianomaisen osapuolen 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti tekemän kantelun. Komissio harkitsee kolmannen osapuolen esittämän kantelun tarkastelua, jos on esitetty riittävästi todisteita osoitukseksi siitä, että väitetty sääntöjenvastainen tuki tai tuen väärinkäyttö on vääristänyt sisämarkkinoiden kilpailua. Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 4 a kohta (uusi) Asetus (EY) N:o 659/1999 14 kohta – 1 a kohta (uusi) (4 a)  Lisätään 14 artiklaan kohta seuraavasti: ”1 a.  Jos sääntöjenvastaisesta tuesta on ilmoitettu komissiolle aikaisemmin ja se on pantu täytäntöön yli kuuden kuukauden kuluttua kyseisestä ilmoituksesta ilman, että komissio on tehnyt tuona aikana 4 artiklan mukaista päätöstä, komission on osoitettava kaikissa tämän artiklan 1 kohdan mukaisissa päätöksissään, että ilmoitus oli puutteellinen ja että jäsenvaltio ei toimittanut kaikkia komission pyytämiä tarpeellisia tietoja ajoissa.” Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 9 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 20 artikla – 2 kohta – 1 alakohta ”2.  Asianomaiset osapuolet voivat tehdä kantelun antaakseen komissiolle tietoja oletetuista sääntöjenvastaisista tuista ja oletetusta tuen väärinkäytöstä. Tätä tarkoitusta varten asianomaisen osapuolen on täytettävä asianmukaisesti lomake, joka komission olisi voitava määritellä täytäntöönpanosäännöksessä, ja annettava kaikki siinä pyydetyt pakolliset tiedot. ”2.  Asianomaiset osapuolet voivat tehdä kantelun antaakseen komissiolle tietoja oletetuista sääntöjenvastaisista tuista ja oletetusta tuen väärinkäytöstä. Tätä tarkoitusta varten asianomaisen osapuolen on täytettävä asianmukaisesti lomake, joka komission olisi voitava määritellä täytäntöönpanosäännöksessä, ja annettava kaikki siinä pyydetyt pakolliset tiedot. Komissio harkitsee tutkimusta, kun kolmas osapuoli on esittänyt sille riittävät todisteet väitetystä sääntöjenvastaisesta tuesta tai tuen väärinkäytöstä. Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 9 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 20 artikla – 2 kohta – 2 alakohta Jos komissio katsoo, että asianomaisen osapuolen esittämät tosiseikat ja oikeudelliset seikat eivät riitä osoittamaan alustavan tarkastelun perusteella sääntöjenvastaisen tuen olemassaoloa tai tuen väärinkäyttöä, se ilmoittaa tästä asianomaiselle osapuolelle ja kehottaa sitä esittämään huomautuksensa asetetussa määräajassa, joka ei yleensä ylitä yhtä kuukautta. Jos asianomainen osapuoli ei esitä kantaansa asetetussa määräajassa, kantelu katsotaan peruutetuksi. Sen estämättä, mitä 13 artiklassa säädetään, jos komissio katsoo, että asianomaisen osapuolen esittämät tosiseikat ja oikeudelliset seikat eivät riitä osoittamaan alustavan tarkastelun perusteella sääntöjenvastaisen tuen olemassaoloa tai tuen väärinkäyttöä, joka saattaa vääristää kilpailua sisämarkkinoilla, se ilmoittaa tästä asianomaiselle osapuolelle ja kehottaa sitä esittämään huomautuksensa asetetussa määräajassa. Huomautukset on esitettävä asetetussa määräajassa, joka on enintään kuukauden pituinen, ellei muu ole perusteltua suhteellisuuden ja asian perustelemiseksi tarpeellisten tietojen määrän tai monimutkaisuuden vuoksi. Jos asianomainen osapuoli ei esitä kantaansa asetetussa määräajassa tai ei esitä lisätietoja, jotka voisivat osoittaa sääntöjenvastaisen tuen olemassaolon tai tuen väärinkäytön, joka saattaa vääristää kilpailua sisämarkkinoilla, kantelu katsotaan peruutetuksi. Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 10 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 20 a artikla – 1 kohta – 1 alakohta 1.  Jos saatavilla olevat tiedot osoittavat, että tietyllä toimialalla toteutetut tai tiettyyn tukivälineeseen perustuvat valtiontukitoimenpiteet voivat rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla useissa jäsenvaltioissa tai että tietyllä toimialalla toteutetut tai tiettyyn tukivälineeseen perustuvat tukitoimenpiteet useissa jäsenvaltioissa eivät ole tai eivät enää ole sisämarkkinoille soveltuvia, komissio voi toteuttaa toimialaa tai kyseisen tukivälineen käyttöä eri jäsenvaltioissa koskevan tutkimuksen. Komissio voi tämän tutkimuksen aikana pyytää jäsenvaltioilta tai asianomaisilta yrityksiltä tai yritysten yhteenliittymiltä tietoja, jotka ovat tarpeen perussopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamiseksi, ja se ottaa tässä yhteydessä asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaatteen. 1.  Jos komission saatavilla olevat tiedot osoittavat, että tietyllä toimialalla toteutetut tai tiettyyn tukivälineeseen perustuvat valtiontukitoimenpiteet voivat rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla useissa jäsenvaltioissa tai että tietyllä toimialalla toteutetut tai tiettyyn tukivälineeseen perustuvat tukitoimenpiteet useissa jäsenvaltioissa eivät ole tai eivät enää ole sisämarkkinoille soveltuvia, tai jos Euroopan parlamentti esittää vastaaviin tietoihin perustuvan pyynnön, komissio voi toteuttaa toimialaa tai kyseisen tukivälineen käyttöä eri jäsenvaltioissa koskevan tutkimuksen. Komissio voi tämän tutkimuksen aikana pyytää jäsenvaltioilta tai asianomaisilta yrityksiltä tai yritysten yhteenliittymiltä tietoja, jotka ovat tarpeen perussopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamiseksi, ja se ottaa tässä yhteydessä asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaatteen. Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 10 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 20 a artikla – 1 kohta – 2 alakohta Komissio voi julkaista selonteon tiettyjä toimialoja tai tiettyjä tukivälineitä eri jäsenvaltioissa koskevan tutkimuksensa tuloksista ja pyytää huomautuksia jäsenvaltioilta ja asianomaisilta yrityksiltä tai yritysten yhteenliittymiltä. Komissio julkaisee verkkosivuillaan selonteon tiettyjä toimialoja tai tiettyjä tukivälineitä eri jäsenvaltioissa koskevan tutkimuksensa tuloksista ja pyytää huomautuksia jäsenvaltioilta ja asianomaisilta yrityksiltä tai yritysten yhteenliittymiltä. Jos Euroopan parlamentti pyytää tutkimusta, komissio toimittaa väliselonteon Euroopan parlamentille. Julkaistessaan selontekojaan komissio noudattaa salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä perussopimuksen 339 artiklan mukaisesti. Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 11 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 23 a artikla – 2 kohta – 1 alakohta 2.  Jos perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan tai 108 artiklan johdonmukainen soveltaminen sitä edellyttää, komissio voi omasta aloitteestaan esittää kirjallisia huomautuksia jäsenvaltioiden tuomioistuimille. Kyseessä olevan tuomioistuimen luvalla se voi esittää myös suullisia huomautuksia. 2.  Jos perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan tai 108 artiklan johdonmukainen soveltaminen sitä edellyttää, komissio voi omasta aloitteestaan esittää kirjallisia huomautuksia jäsenvaltioiden tuomioistuimille. Kyseessä olevan tuomioistuimen luvalla se voi esittää myös suullisia huomautuksia. Komission huomautukset jäsenvaltioiden tuomioistuimille eivät sido tuomioistuimia. Komissio voi toimia tämän säännöksen nojalla vain unionin yleistä etua koskevista syistä (amicus curiae) eikä yhden osapuolen edun nimissä.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0026.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 2. heinäkuuta 2013 EU:n ulkoisesta ilmailupolitiikasta – tulevat haasteet (2012/2299(INI))

P7_TA(2013)0290 A7-0172/2013

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”EU:n ulkoinen ilmailupolitiikka – tulevat haasteet” (COM(2012)0556),

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman Lissabonin sopimuksen mukaisista kansainvälisistä ilmailusopimuksista(1),

–  ottaa huomioon 20. lokakuuta 2010 tekemänsä päätöksen Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen tarkistamisesta(2),

–  ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailusopimuksesta(3),

–  ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan yhteisen ilmailualueen (ECAA) perustamisesta(4),

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2006 antamansa päätöslauselman yhteisön ulkoisen ilmailupolitiikan kehittämisestä(5),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 90 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan ja 218 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnot (A7-0172/2013),

A.  ottaa huomioon, että ilmailu on nopeasti kasvava taloudenala sekä unionissa että sen ulkopuolella, etenkin Aasiassa ja Lähi-idässä;

B.  ottaa huomioon, että ilmailulla on tärkeä asema ihmisten ja yritysten yhdistämisessä sekä unionissa että maailmanlaajuisesti ja etenkin kehittyvillä markkinoilla;

C.  ottaa huomioon, että eurooppalaiset lentoyhtiöt ovat vuoden 2012 jälkeen irtisanoneet tai sitoutuneet irtisanomaan yli 20 000 työntekijää;

D.  ottaa huomioon, että ilmailualan eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet olivat yhtä mieltä maailmanlaajuisen kriisin vaikutuksia lentoliikenteeseen koskeneessa vuoropuhelussa 29. tammikuuta 2013 siitä, että kansainvälisellä tasolla tarvitaan koordinoitua ja kokonaisvaltaista toimintaa;

E.  ottaa huomioon, että komission vuonna 2005 antamalla tiedonannolla oli tärkeä asema unionin ulkoisen ilmailupolitiikan kehittämisessä;

F.  katsoo, että viimeksi kuluneen seitsemän vuoden aikana tapahtunut kehitys edellyttää lisätarkistusta;

Yleistä

1.  korostaa edistystä, jota on saavutettu yhtenäisten ja avointen alueellisten markkinoiden luomisessa unionissa ja samaan aikaan unionin ulkoisen ilmailupolitiikan edellyttämän yhteisen lähestymistavan rakentamisessa;

2.  suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon, jossa esitetään oikea-aikainen analyysi nykytilanteesta, ulkoisessa ilmailupolitiikassa vuodesta 2005 saavutetusta edistyksestä sekä unionin ilmailualan haasteista voimakkaasti kilpailuun perustuvilla maailmanlaajuisilla ilmailualan markkinoilla;

3.  korostaa ilmailualan tärkeää roolia unionin taloudessa erityisesti kasvun ja työpaikkojen kannalta, sillä tällä toimialalla on yli viisi miljoonaa eurooppalaista työpaikkaa ja sen osuus unionin BKT:stä on 2,4 prosenttia, minkä lisäksi se myötävaikuttaa unionin yhteyksiin muun maailman kanssa; tähdentää, että unionin ilmailuala on säilytettävä vahvana ja kilpailukykyisenä;

4.  katsoo, että unionin mekanismien ja järjestelmien, kuten yhtenäinen eurooppalainen ilmatila (SES), eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanke (SESAR), Clean Sky -aloite, Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) ja maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä (GNSS), määrittelyssä ja täytäntöönpanossa on edistytty merkittävästi turvallisuuden parantamiseksi ja matkustajien vaatimusten täyttämiseksi; katsoo, että näillä aloilla on saatava aikaan lisää edistystä;

5.  on kuitenkin huolissaan siitä, että SES:n ja SESARin toteutus on viivästynyt, koska tästä aiheutuu tarpeettomia kustannuksia lentoyhtiöille ja niiden asiakkaille; tukee komissiota sen ryhtyessä rankaisemaan niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole pitäytyneet joulukuun 2012 määräajassa eivätkä ole mitenkään edistyneet toiminnallisten ilmatilalohkojen (FAB) suhteen;

6.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään SES:n ja SESARin täytäntöönpanoa; panee merkille, että täysin täytäntöönpannun SES:n kehittäminen luo merkittäviä suoria ja välillisiä työllistymismahdollisuuksia;

7.  korostaa, että nämä unionin ohjelmat ovat tärkeitä niin sisämarkkinoiden kuin ulkoisen politiikan kannalta; katsoo, että näiden välineiden valmistuminen ja toteutus auttaa vahvistamaan unionin ilmailualan asemaa kilpailuun perustuvilla maailmanmarkkinoilla;

8.  korostaa lentomatkustajien oikeuksia koskevan asetuksen meneillään olevan uudistamisen merkitystä ja tukee voimakasta ja todella kuluttajaystävällistä unionin lainsäädäntöä;

9.  on tietoinen siitä, että rahoituskriisin vaikutus vaihtelee maailman eri alueiden välillä; katsoo, että tämä on johtanut siihen, että unionin lentoyhtiöt kohtaavat haastavaa kilpailua ja että kahdenväliset lentoliikennesopimukset eivät aina ole paras mahdollinen ratkaisu markkinoiden rajoituksiin tai epäoikeudenmukaisiin tukiin vastaamiseksi;

10.  katsoo, että koska kattavaa ulkoista ilmailupolitiikkaa ei ole vielä saavutettu viimeksi kuluneiden seitsemän vuoden aikana tehdyistä ponnisteluista huolimatta, unionin olisi koordinoitava lähestymistapansa paremmin ja kunnianhimoisemmin ja sitä olisi sovellettava mahdollisimman pian reilun ja avoimen kilpailun mahdollistamiseksi;

11.  katsoo, että unionin sääntelyn lähentäminen on keskeinen tekijä unionin aseman vahvistamiseksi maailmanmarkkinoilla ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi kolmansien maiden kanssa;

Tiedonanto vuodelta 2005 ja parlamentin päätöslauselma

12.  panee tyytyväisenä merkille vuoden 2005 politiikan kolmen pilarin osalta saavutetun edistymisen; ottaa huomioon, että unionitunnuksen periaate tunnustetaan nyt yli sadassa kolmannessa maassa; ottaa huomioon, että lähes tuhat kahdenvälistä lentoliikennesopimusta on saatettu yhdenmukaiseksi unionin lainsäädännön kanssa, millä varmistetaan oikeusvarmuus; pitää valitettavana, että merkittävät kumppanit, kuten Kiina, Intia ja Etelä-Afrikka, eivät ole vielä hyväksyneet näitä periaatteita;

13.  toteaa, että unionin ulkoisen ilmailupolitiikan täytäntöönpano on edistänyt sisämarkkinoiden potentiaalin maksimointia, koska se edistää unionin ilmailualan vakauttamista olosuhteissa, joissa globalisaatio edellyttää vahvempia taloudellisia toimijoita, jotka pystyvät vastaamaan ulkomaiseen kilpailuun;

14.  korostaa, että naapurivaltioiden kanssa on luotu laajeneva yhteinen ilmailualue; katsoo, että nämä sopimukset ovat tuoneet mukanaan merkittäviä taloudellisia etuja; panee tyytyväisenä merkille huomattavat ponnistelut, joilla on yhdenmukaistettu eri sääntelykehyksiä unionin lainsäädännön kanssa muun muassa turvallisuuden, ilmaliikenteen hallinnan, ympäristön ja matkustajien oikeuksien sekä taloudellisen sääntelyn ja sosiaalisten näkökohtien alalla;

15.  pitää myönteisenä unionin ja Yhdysvaltojen välistä kattavaa lentoliikennesopimusta ja sen edullisia vaikutuksia kumpaankin talouteen sekä arvioita, joiden mukaan ensimmäisen viiden vuoden aikana luotiin 80 000 uutta työpaikkaa;

16.  katsoo, että vahva unionin ulkoinen ilmailupolitiikka, joka keskittyy tärkeimmille kasvumarkkinoille kaukoreittiliikenteessä, avaisi unionin lentoyhtiöille uusia taloudellisia mahdollisuuksia erityisesti Aasiassa ja Tyynenmeren alueella;

17.  korostaa, että tiettyjen keskeisten kumppanien, kuten Brasilia, kanssa neuvottelut ovat vielä kesken ja että laajat lentoliikennesopimukset näiden maiden kanssa voisivat tuottaa huomattavia taloudellisia etuja;

18.  korostaa, että eräät parlamentin vuonna 2006 antamassa päätöslauselmassa esittämät pyynnöt ovat edelleen täyttämättä; korostaa erityisesti, että on tarpeen edistää asianmukaisia kansainvälisiä turvallisuusvaatimuksia ja varmistaa unionin ja muiden kuin unionin lentoliikenneyritysten tasavertainen kohtelu ja lieventää kielteisiä ympäristövaikutuksia;

19.  painottaa sekakomiteajärjestelmän kaltaisten välineiden merkitystä lentoliikennealan yhteisten lähestymistapojen luomisessa;

20.  panee tyytyväisenä merkille, että muita vuoden 2006 päätöslauselmassa esitettyjä tavoitteita on saavutettu, muun muassa EASA:n vastuita laajennettiin;

Markkinat

21.  panee merkille, että liikenne Aasian ja Tyynenmeren alueelle, alueelta ja alueen sisällä on kasvanut merkittävästi, mikä ilmentää sen talouskasvusuuntausta; pitää huolestuttavana, että jos mitään ei tehdä, unionin lentoyhtiöt ja yritykset saattavat menettää sekä loistavia mahdollisuuksia sieltäpäin maailmaa että kykynsä tuottaa voittoa;

22.  panee myös merkille, että unionin ulkopuolisten lentoyhtiöiden globaali asema on vahvistunut tukien kautta ja merkittävillä lentokoneisiin ja infrastruktuuriin tehdyillä julkisilla investoinneilla Lähi-idässä, Kaukoidässä ja Etelä-Amerikassa;

23.  korostaa, että unionin sisämarkkinoilla on tapahtunut huomattavia muutoksia halpalentoyhtiöiden osuuden kasvettua; katsoo, että nämä kaksi bisnesmallia voivat kilpailuasemastaan huolimatta löytää tapoja täydentää toisiaan ulkoisten markkinoiden haasteita vastaan;

24.  panee merkille, että joidenkin eurooppalaisten halpalentoyhtiöiden erittäin halvat lippuhinnat selittyvät sillä, että näiden yritysten työolot ovat epäoikeudenmukaisia, esimerkiksi henkilöstöä koskevan sosiaali- ja työlainsäädännön normit ovat heikkoja; panee myös merkille, että tällaiseen lippujen hinnoitteluun myötävaikuttavat ilmeisesti myös minimaaliset investoinnit turvanormeihin ja perusteettomat alueelliset tuet;

25.  huomauttaa, että lentoyhtiöiden välinen kilpailu on kovaa halpalentoyhtiöiden vuoksi ja että Euroopan unionissa halpalentoyhtiöiden osuus lentoliikenteen tarjonnasta on 40 prosenttia; korostaa, että ILO:n yleissopimukset 87 ja 98 ratifioineessa jäsenvaltiossa kaikkien lentoyhtiöiden on noudatettava mainittuihin sopimuksiin sisältyviä yhdistymisvapautta koskevia perusoikeuksia ja kunnioitettava työntekijöiden edustusoikeutta ja työehtosopimuksia, ja että noudattamista on valvottava ja rikkomuksista on rangaistava;

26.  korostaa keskuslentoasemien merkitystä, toissijaisten ja erikoistuneiden keskuslentoasemien ja monikeskuslentoasemien kehittäminen mukaan luettuna, kiireellistä tarvetta investoida pitkällä aikavälillä sekä julkisia että yksityisiä varoja lentoasemainfrastruktuuriin kapasiteetin lisäämiseksi sekä nykyisen infrastruktuurin tehokkaampaa käyttöä, alueelliset lentoasemat esimerkiksi Välimeren alueella ja unionin itärajalla mukaan luettuna, jakamalla lähtö- ja saapumisaikojen paremmin;

27.  korostaa, että unionin lentoyhtiöiden kilpailukykyä haittaavat maailmanlaajuisesti muun muassa tasapuolisten toimintaedellytysten puuttuminen, jonka taustalla ovat muun muassa erilaiset kansalliset verot, ruuhkaiset lentoasemat, korkeat ATM- ja lentoasemamaksut, kilpailijoiden saama valtiontuki, päästökustannukset sekä alempien sosiaalinormien ja erilaisten valtiontukea koskevien sääntöjen soveltaminen EU:n ulkopuolella;

28.  katsoo, että nämä tekijät ovat mahdollisia kasvun ja työllistämisen esteitä;

29.  kehottaa komissiota laatimaan tutkimuksen erilaisista lentoliikennemaksuista, -tulleista ja -veroista ja niiden vaikutuksesta lentolippujen hintoihin ja lentoyhtiöiden liikevoittoon ja laatimaan tutkimuksen kilpailijoiden mahdollisesti saamista valtiontuista maailmanlaajuisesti ja niiden vaikutuksesta unionin lentoyhtiöihin;

30.  panee tyytyväisenä merkille unionin uudet säännöt liikkuvien työntekijöiden sosiaaliturvasta;

Suunnitellut toimet

31.  katsoo, että ulkoisen ilmailupolitiikan olisi perustuttava täysin vastavuoroisuuden, markkinoille pääsy mukaan luettuna, avoimuuden ja tasapuolisiin toimintaedellytyksiin nojautuvan reilun kilpailun periaatteisiin ja että sillä olisi oltava kaksi päätavoitetta: kuluttajien ja yritysten saama hyöty ja unionin lentoyhtiöiden ja lentoasemien tukeminen niiden pyrkiessä säilyttämään johtoasemansa maailmassa;

32.  korostaa näin ollen, että naapurivaltioiden ja samanmielisten kumppanien kanssa tehtävien lentoliikennesopimusten on sisällettävä sääntelykehykset oikeudenmukaiselle kilpailulle;

33.  kehottaa jatkamaan edelleen menettelyjä, joissa neuvotellaan unionin tasolla kattavia lentosopimuksia Euroopan yhtenäisyyden pohjalta ja neuvoston suostumuksella;

34.  kehottaa komissiota edistämään ja puolustamaan sopimuksissa unionin etuja sekä ehdottamaan ja jakamaan unionin normeja, arvoja ja parhaita käytäntöjä;

35.  pyytää, että komissio ja jäsenvaltiot lisäävät keskinäistä yhteistyötä ja koordinointia neuvoteltaessa lentoliikennesopimuksista keskeisten kumppaneiden kanssa, jotta voidaan lisätä unionin vaikutusvaltaa ja sen mahdollisuuksia päästä uusille markkinoille;

36.  kehottaa komissiota sisällyttämään kattaviin sopimuksiin turvallisuutta, matkustajien oikeuksia, henkilöstön koulutusta ja sertifikaatiota koskevat sääntelyvaatimukset;

37.  kehottaa komissiota saattamaan päätökseen meneillään olevat neuvottelut naapuruuskumppanimaiden kanssa (muun muassa Ukraina, Libanon, Tunisia, Azerbaidžan ja Algeria); toteaa, että näiden maiden läheisyys sekä niiden markkinat ja viime aikoina joissakin niistä tapahtunut talouskasvu voidaan katsoa kasvumahdollisuudeksi unionin alueellisille ja toissijaisille lentoasemille; katsoo, että alueelliset lentoasemat voivat osallistua ruuhkien vähentämiseen eurooppalaisilla keskuslentoasemilla ja parantaa niiden kilpailukykyä maailmanlaajuisesti, koska alueellisilla lentoasemilla on paljon kapasiteettia;

38.  kehottaa neuvostoa antamaan komissiolle tapauskohtaisesti valtuudet neuvotella muiden naapuruuskumppanimaiden, kuten Turkin, Armenian ja Libyan, kanssa;

39.  katsoo, että EU:n olisi tarkasteltava tapauskohtaisesti suhteitaan keskeisiin kumppaneihin, ja kehottaa komissiota saattamaan mahdollisimman pikaisesti päätökseen neuvottelut kattavista lentoliikennesopimuksista keskeisten kumppanien, kuten Australian ja Brasilian, kanssa, ja kehottaa neuvostoa antamaan komissiolle neuvotteluvaltuudet tällaisista sopimuksista nopeasti kasvavien talouksien, kuten Kiinan, Intian sekä ASEAN-maiden ja Persianlahden maiden, kanssa;

40.  katsoo, että mahdollinen tuleva kauppa- ja investointisopimus unionin ja Yhdysvaltojen välillä vaikuttaisi myös ilmailualaan; katsookin, että komission olisi annettava riittävästi tietoja, jotta parlamentti voi seurata tulevia neuvotteluja tarkasti;

41.  korostaa, että keskeisten kumppaneiden ja etenkin Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa tehtyjen lentoliikennesopimusten tavoitteet on saavutettava kaikilta osin, mukaan luettuna lentoyhtiöiden ulkomaista omistajuutta koskevien rajoitteiden ja valvonnan poistaminen; kehottaa toteuttamaan toimia, jotta voidaan ratkaista epätasapaino, joka liittyy unionin yritysten kabotaasiliikenteen harjoittamiseen Yhdysvaltojen markkinoilla ja Yhdysvaltojen harjoittamaan vastaavaan toimintaan EU:n markkinoilla; muistuttaa, että ristikkäisillä kansainvälisillä investoinneilla myötävaikutetaan lentoliikennealan taloudelliseen dynamiikkaan, ja kehottaa komissiota vaalimaan kansainvälistä oikeudellista toimintaympäristöä, jolla edistetään tällaisten investointien laajentamista ja tukemista, ja edistämään aktiivista politiikkaa, jolla pyritään edistämään normien ja hyvien käytänteiden vahvistamista kansainvälisten investointien alalla;

42.  katsoo, että kahdenväliset sopimukset voivat myötävaikuttaa merkittävästi ulkoisen ilmailupolitiikan kehittämiseen, mutta korostaa samalla unionin yhteisen lähestymistavan merkitystä;

43.  korostaa reilun ja avoimen kilpailun merkitystä kaikissa lentoliikenteeseen liittyvissä toimissa; kehottaa sisällyttämään reilua kilpailua koskevat standardilausekkeet kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin;

44.  kehottaa komissiota määrittelemään vähimmäismäärän oikeudellisia unionin standardivaatimuksia etenkin sääntelyllisen yhteistyön, työ- ja ympäristönormien sekä matkustajien oikeuksien alalla sisällytettäväksi kahdenvälisiin sopimuksiin ja kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan niitä; katsoo, että tavoitteena on luoda mahdollisuuksia unionin lentoyhtiöille ja poistaa esteitä niiden tieltä;

45.  kehottaa komissiota ehdottamaan kiireellisesti yhteisön lentoliikenteen harjoittajia vahingoittavilta tuilta ja epäterveiltä hinnoittelukäytännöiltä suojautumisesta annetun asetuksen (EY) N:o 868/2004(6) tarkistamista tai korvaamista;

46.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin varmistaa vapaa ja oikeudenmukainen kilpailu suhteissa ja sopimuksissa kolmansien maiden kanssa ja luoda uusia entistä tehokkaampia kaupan suojakeinoja, jotka soveltuvat aiempaa paremmin siihen, että puututaan epäoikeudenmukaisiin käytänteisiin, kuten syrjintään, sääntelykehyksen epäjohdonmukaiseen täytäntöönpanoon sekä avoimuuden puutteeseen yritysten tilinpäätöksissä, jotka saattavat johtaa markkinoiden vääristymiseen;

47.  kehottaa komissiota aloittamaan vuoropuhelun Persianlahden maiden kanssa avoimuuden lisäämiseksi ja reilun kilpailun turvaamiseksi;

48.  panee merkille, että Venäjän federaatio kieltäytyy kunnioittamasta Siperian ylilennoista unionin lentoyhtiöiltä tähän asti perittyjen maksujen asteittaista poistamista koskevaa sopimusta, joka tehtiin Venäjän federaation liittyessä WTO:hon vuonna 2011; katsoo, että koska EU:n lentoyhtiöitä syrjitään pitkällä aikavälillä näillä laittomilla kauttakulkumaksuilla, unionin olisi voitava ryhtyä vastavuoroisiin toimiin kieltämällä tai rajoittamalla kauttakulkua alueellaan tai yleisesti ottaen toteuttamalla Venäjän federaation lentoyhtiöiden osalta unionin ilmatilan käyttöön liittyviä toimia, jotta Venäjän federaatiota kannustettaisiin poistamaan edellä mainitut maksut, jotka ovat laittomia, koska ne ovat kansainvälisten sopimusten vastaisia (Chicagon yleissopimus); kehottaa näin ollen komissiota ja neuvostoa tarkastelemaan mahdollisia toimia vastavuoroisuuden varmistamiseksi Venäjän federaation ja EU:n ilmatilan käytön välillä;

49.  korostaa, että lentomatkustajien oikeuksien suojaamista koskeva kunnianhimoinen EU-politiikka voi antaa unionin lentoyhtiöille laatuedun maailmanlaajuisessa kilpailussa; kehottaa komissiota edistämään edelleen korkeita EU-normeja lentomatkustajien oikeuksien alalla ja valvomaan niiden saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamista;

50.  kehottaa komissiota laatimaan mahdollisimman pian uuden sääntelykehyksen SES:n käyttöönotosta ylhäältä alas -lähestymistapaa noudattaen, eurooppalaisten lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien välisen yhteistyömekanismin parantaminen mukaan luettuna, ja mahdollistamaan SESARin käyttöönoton edellytykset;

51.  kehottaa neuvostoa viimein esittämään kannan neuvostoon juuttuneesta Euroopan parlamentin 5. toukokuuta 2010 suurella enemmistöllä (96 %) hyväksymästä kannasta ehdotuksesta direktiiviksi ilmailun turvamaksuista(7);

52.  katsoo, että Kansainvälisellä siviili-ilmailujärjestöllä (ICAO) on tärkeä asema sääntelykehysten kehittämisessä maailmanlaajuiselle ilmailualalle etenkin omistajuuden liberalisoinnin, lentoyhtiöiden määräysvallan ja ilmaliikenteen hallinnan maailmanlaajuisen yhteentoimivuuden osalta; kannustaa ICAO:ta jatkamaan maailmanlaajuisten markkinapohjaisten toimien kehittämistä lentokenttämelun vähentämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi; pitää keskeisen tärkeänä, että ICAO:ssa päästään sopimukseen yhteisestä lähestymistavasta mahdollisimman pian;

53.  kehottaa antamaan komissiolle neuvotteluvaltuudet, jotta voidaan selkeyttää ja vahvistaa Euroopan unionin edustusta ICAO:ssa;

o
o   o

54.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 380 E, 11.12.2012, s. 5. (2) EUVL C 70 E, 8.3.2012, s. 98. (3) EUVL C 236 E, 12.8.2011, s. 121. (4) EUVL C 74 E, 20.3.2008, s. 506. (5) EUVL C 287 E, 24.11.2006, s. 84. (6) EUVL L 162, 30.4.2004, s. 1. (7) EUVL C 81 E, 15.3.2011, s. 164.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 2. heinäkuuta 2013 komission ensimmäisestä vuosikertomuksesta Euroopan parlamentille jäsenvaltioiden vientiluottolaitosten toiminnasta (2012/2320(INI))

P7_TA(2013)0291 A7-0193/2013

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1233/2011(1) tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin ja neuvoston päätösten 2001/76/EY ja 2001/77/EY kumoamisesta,

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1233/2011 liitteen II muuttamisesta (C(2013) 1378),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n pk-yritysten kaupan ja investointien rahoittamisesta: parempi luotonsaanti kansainvälistymisen tukemiseksi(2),

–  ottaa huomioon 27. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 -strategian mukaisesta Euroopan uudesta kauppapolitiikasta(3),

–  ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin kansainvälisestä sijoituspolitiikasta tulevaisuudessa(4),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman kauppapolitiikasta ja ilmastonmuutoksen haasteista(5),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa(6),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman yritysten yhteiskuntavastuusta kansainvälisissä kauppasopimuksissa(7),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan (2010/C 83/02),

–  ottaa huomioon Euroopan komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 12. joulukuuta 2011 antaman tiedonannon (COM(2011)0886),

–  ottaa huomioon 19. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Euroopan unionin strategia perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön” (COM(2010)0573),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston 26. kesäkuuta 2012 antaman julkilausuman ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevasta EU:n strategisesta kehyksestä ja toimintasuunnitelmasta (11855/2012),

–  ottaa huomioon parlamentin ulkosuhteiden toimialayksikön laatiman asiakirjan ihmisoikeusvertailukohdista EU:n ulkopolitiikassa (EXPO/B/DROI/2011/15),

–  ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2011 hyväksytyt YK:n liike-elämän ja ihmisoikeuksien perusperiaatteet (HR/PUB/11/04, 2011 United Nations),

–  ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2013 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja yritysryhmiltä edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta (COM(2013)0207),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A7-0193/2013),

A.  toteaa, että jäsenvaltioiden vientiluotto-ohjelmat ovat tärkeä väline eurooppalaisten yritysten kaupankäynti- ja liiketoimintamahdollisuuksien parantamisessa;

B.  ottaa huomioon, että tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1233/2011 määritetään jäsenvaltioiden vuotuiset raportointivelvollisuudet suhteessa komissioon ja annetaan samalla komissiolle toimivalta saattaa OECD:n järjestelyjen muutokset mahdollisimman nopeasti osaksi EU:n lainsäädäntöä;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 artiklan mukaan ”yhteistä kauppapolitiikkaa harjoitetaan unionin ulkoista toimintaa koskevien periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti”;

D.  ottaa huomioon, että periaatteet, joiden mukaan unioni järjestää kansainväliset suhteensa, ja unionin johtavat periaatteet sen toimiessa kansainvälisissä yhteyksissä sisältyvät Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 ja 21 artiklaan; ottaa huomioon, että SEU-sopimus on jäsenvaltioiden välinen sitova sopimus;

E.  ottaa huomioon, että komission ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan joulukuussa 2011 antamassa tiedonannossa vakuutetaan, että ”eurooppalaisia yrityksiä on rohkaistava asianmukaiseen huolellisuuteen sen varmistamiseksi, että ne kunnioittavat toiminnoissaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa”;

F.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin neuvoston hyväksymässä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa EU:n strategisessa kehyksessä ja toimintasuunnitelmassa vakuutetaan EU:n edistävän ihmisoikeuksia ulkoisen toimintansa kaikilla aloilla ilman poikkeusta;

G.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirja sitoo oikeudellisesti EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita – paitsi niitä, jotka ovat jättäytyneet sen ulkopuolelle – niiden pannessa EU:n lainsäädäntöä täytäntöön; toteaa, että komission strategiassa perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön tunnustetaan yksiselitteisesti, että perusoikeuskirjaa sovelletaan unionin ulkoiseen toimintaan;

H.  ottaa huomioon, että unioni ja sen jäsenvaltiot panivat tyytyväisinä merkille yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat, joiden valtion ja liike-elämän suhteita koskevassa periaatteessa 4 viitataan nimenomaisesti vientiluottolaitoksiin;

I.  ottaa huomioon, että vientiluottotukea myönnetään usein suurille hankkeille, joihin suurien kaupallisten, poliittisten, taloudellisten tai ympäristöön liittyvien riskien takia on vaikea saada kaupallista luottoa, joka vientiluottolaitosten on arvioitava ja hinnoiteltava sen mukaisesti;

J.  ottaa huomioon, että komissio ehdotti 14. maaliskuuta 2013 delegoitua asetusta asetuksen (EU) N:o 1233/2011 liitteen II muuttamiseksi;

1.  suhtautuu myönteisesti komission ponnisteluihin, joihin se on ryhtynyt jäsenvaltioiden vientiluottotoimia koskevan vuotuisen raportoinnin puitteiden luomiseksi asetuksen (EU) N:o 1233/2011 mukaisesti ja siten avoimuuden parantamiseksi unionin tasolla; korostaa, että tämän raportoinnin keskeisenä tavoitteena on seurata, miten jäsenvaltioiden vientiluottolaitokset noudattavat vientiluottoihin sovellettavia kansainvälisiä ja EU-sopimuksesta aiheutuvia velvoitteita;

2.  ilmoittaa saaneensa 14. joulukuuta 2012 epävirallisesti komission ensimmäisen vuosikertomuksen jäsenvaltioiden vientiluottolaitosten toiminnasta, jossa arvioidaan 27 jäsenvaltiosta 20:n aktiivisia vientiluotto-ohjelmia ylläpitävän jäsenvaltion vastauksia, sekä vastaanottaneensa näiden jäsenvaltioiden liitteen muodossa olevat raportit; ottaa huomioon, että komissio on sittemmin hyväksynyt näiden asiakirjojen julkistamisen, jotta avoimuuden lisäämistä koskeva perusasetuksen tavoite toteutuu;

3.  pitää erittäin hyvänä sitä, että komission kertomus osoittaa selvästi jäsenvaltioiden vuoden 2011 vientiluottotoimien laajuuden ja tärkeyden – toimien kokonaisriski oli yli 250 miljardia euroa käsittäen 260 liiketointa, joihin raportoitiin liittyvän suuria ympäristövaikutuksia – ja ne saavat aikaan eurooppalaisten yritysten kannalta merkittäviä kaupankäynti- ja liiketoimintamahdollisuuksia;

4.  toteaa, että jäsenvaltiot ovat vuosittaisissa toimintakertomuksissaan antaneet komission käyttöön vientiluottoja koskevat taloudelliset ja toiminnalliset tiedot, kuten asetuksen (EU) N:o 1233/2011 liitteessä I olevassa ensimmäisessä kappaleessa pyydetään;

5.  korostaa jäsenvaltioiden vientiluottotoimien laajuuden huomioon ottaen asetuksen (EU) N:o 1233/2011 johdanto-osan 4 kappaleen tärkeyttä, koska siinä vaaditaan unionin ulkoista toimintaa koskevien yleisten säännösten noudattamista, kuten demokratian vakiinnuttamista, ihmisoikeuksien kunnioittamista, kehityspolitiikan johdonmukaisuutta ja ilmastonmuutoksen torjumista; muistuttaa tässä mielessä asetuksen liitteessä I muotoiltujen yksityiskohtaisten raportointivaatimusten tärkeydestä sen varmistajana, että komissio ja parlamentti voivat arvioida tätä noudattamista;

6.  korostaa, että jäsenvaltioiden vuosittaiset raportit ja komission näitä raportteja koskeva arvio eivät vielä riitä parlamentin tarkoituksiin, jotta se voi arvioida, noudatetaanko jäsenvaltioiden vientiluottotoimissa SEU-sopimuksen 3 ja 21 artiklassa vahvistettuja unionin ulkopolitiikan tavoitteita ja otetaanko vientiluottolaitosten takuumaksujen laskennassa ympäristöriskit huomioon;

7.  suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioiden selvään yleiseen valmiuteen – kuten komission vuosikertomuksessa mainitaan – soveltaa niiden vientiluotto-ohjelmiin politiikkaa, jonka tavoitteet ovat 3 ja 21 artiklan yleisen hengen mukaisia; pitää erittäin hyvänä eräiden jäsenvaltioiden kuten Saksan, Italian, Belgian ja Alankomaiden pyrkimyksiä tehdä merkityksellisemmäksi raportointi unionin eräiden ulkoisen toiminnan tavoitteiden noudattamisesta;

8.  toteaa, että komission olisi voitava arvioida, ovatko jäsenvaltioiden vientiluottotoimet unionin ulkoisten toiminnan tavoitteiden mukaisia; suosittelee, että noudattamisen testinä olisi oltava se, että onko virallisesti tuetuilla vientiluottolaitoksilla tehokkaita menettelytapoja, joilla voidaan varmistaa, että niiden toiminta on unionin ulkopolitiikan tavoitteiden mukaista;

Vientiluottolaitosten arviointi unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden noudattamisen suhteen

9.  yhtyy komission vuosikertomuksessa esittämään toteamukseen, jonka mukaan on vaikea määritellä täsmällistä vertailuarvoa, jonka avulla EU:n lainsäädännön vaatimusten noudattamista voitaisiin arvioida; muistuttaa, että 21 artiklan säännökset ovat edelleen keskeinen vertailukohta, jota vasten vientiluottotoimiin sovellettuja menettelytapoja on arvioitava;

10.  korostaa, että unioni on luotettava ja vahva globaali toimija vain, jos jäsenvaltiot ja unionin toimielimet noudattavat johdonmukaista ulkopolitiikkaa;

11.  ehdottaa, että neuvoston vientiluottotyöryhmä ja komissio kuulevat Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) sellaisen menetelmän kehittämisestä, jolla voidaan pätevällä tavalla raportoida 21 artiklan vaatimusten noudattamisesta ja tiettyjen OECD:n suuntaviivojen soveltamisesta unionissa julkisesti tuetuissa vientiluotoissa ennen kuin seuraava vuosikertomus on määrä antaa; väittää, että julkinen kuuleminen on osa tätä prosessia;

12.  pitää erittäin tärkeänä, että jäsenvaltioita kehotetaan vientiluotoilla julkisesti tuettujen hankkeiden seulonnassa valvomaan asianmukaista huolellisuutta koskevien menettelyjen olemassaoloa, tuloksia ja tehokkuutta sen suhteen, mikä vaikutus hankkeilla mahdollisesti on ihmisoikeuksiin, ja raportoimaan niistä;

13.  on tietoinen siitä, että vientiluottolaitokset luottavat hankekumppaneidensa tarjoamiin tietoihin; on vakuuttunut siitä, että jos vientiluottolaitokset vaativat hankekumppaneilta asianmukaista huolellisuutta koskevissa menettelyissä järjestelmällistä lähestymistapaa edellytyksenä hankerahoituksen saannille, nämä haluavat toimia itse niiden mukaisesti, jolloin ne vähentävät vientiluottolaitosten hallinnollisia lisäkustannuksia;

14.  pitää edistymistä vientiluottolaitosten ihmisoikeuksien noudattamista koskevassa raportoinnissa esikuvana pyrkimyksille parantaa muita 21 artiklassa vahvistettuja unionin ulkoisen toiminnan tavoitteita, kuten köyhyyden poistamista ja ympäristöriskien huomioon ottamista, koskevaa raportointia;

Raportointi ympäristöriskien huomioon ottamisesta vientiluottolaitosten takuumaksujen laskennassa

15.  kehottaa jäsenvaltioiden vientiluottolaitoksia raportoimaan jatkossakin ympäristöriskien arvioinnistaan ja katsoo, että kaikkien OECD-maiden ja OECD:n ulkopuolisten maiden vientiluottolaitosten suorittama tällainen raportointi on välttämätöntä yhtäläisten toimintaedellytysten varmistamiseksi;

Vastuusitoumuksia koskeva raportointi

16.  panee merkille, että jäsenvaltioiden vientiluottolaitokset raportoivat nykyisin riskistä joutua erilaisiin vastuusitoumuksiin; pyytää komissiota antamaan käyttöön yhteisen määritelmän, joka vastaa parlamentin toivetta, että sille ilmoitetaan taseen ulkopuolisista sitoumuksista;

Opastusta ja arviointia komissiolta

17.  kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille seuraavaa raportointikautta varten opastusta muun muassa siinä, miten niiden on raportoitava asianmukaista huolellisuutta koskevien menettelyjen olemassaolosta ja tehokkuudesta suhteessa ihmisoikeuspolitiikkaansa ja miten niiden on raportoitava ympäristöriskien huomioonottamisesta;

18.  toivoo, että komission seuraava vuosikertomus sisältää lausunnon siitä, onko komissio pystynyt arvioimaan, miten jäsenvaltiot ovat noudattaneet unionin tavoitteita ja velvoitteita, ja mikäli vastaus on kielteinen, suositukset siitä, miten asiaa koskevaa raportointia voidaan parantaa;

Komission kertomus yhteyksien luomisesta OECD:n ulkopuolisiin maihin

19.  pitää erittäin myönteisinä komission ja Yhdysvaltojen vuonna 2012 yhdessä toteuttamia toimia Kiinan, Brasilian, Venäjän ja muiden nousevien talouksien maiden sitouttamiseksi merkittävien vientirahoituksen tarjoajien kansainvälisen työryhmän perustamiseen;

20.  ehdottaa, että tutkitaan, onko alakohtainen lähestymistapa asianmukainen kansainvälisen työryhmän kehittämisessä, jotta toisessa vaiheessa voidaan mahdollisesti rakentaa perusta horisontaalisille säännöksille, joilla varmistetaan, että sekä kaikkien OECD:n maiden että sen ulkopuolisten maiden vientiluottolaitokset ottavat käyttöön vientiluottolaitoksia koskevat tehokkaat ja korkeatasoiset normit ja uudet kansainväliset säännöt yhtäläisten toimintaedellytysten varmistamiseksi;

o
o   o

21.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä OECD:n sihteeristölle.

(1) EUVL L 326, 8.12.2011, s. 45. (2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0469. (3) EUVL C 56 E, 26.2.2013, s. 87. (4) EUVL C 296 E, 2.10.2012, s. 34. (5) EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 94. (6) EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 31. (7) EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 101.

Euroopan parlamentin päätös 2. heinäkuuta 2013 Marine Le Penin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2012/2325(IMM))

P7_TA(2013)0292 A7-0236/2013

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Ranskan tasavallan oikeusministeriön 26. marraskuuta 2012 välittämän pyynnön Marine Le Penin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämiseksi, joka liittyy Lyonin muutoksenhakutuomioistuimen yleisen syyttäjän 7. marraskuuta 2012 esittämään pyyntöön, josta ilmoitettiin täysistunnossa 10. joulukuuta 2012,

–  kuultuaan Euroopan parlamentin jäsen Bruno Gollnischia Marine Le Penin puolesta työjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),

–  ottaa huomioon Ranskan tasavallan perustuslain 26 pykälän,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 6 artiklan 2 kohdan ja 7 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A7-0236/2013),

A.  ottaa huomioon, että Lyonin muutoksenhakutuomioistuimen yleinen syyttäjä on esittänyt Euroopan parlamentin jäsenen Marine Le Penin koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön, joka liittyy väitettyä rikosta koskeviin oikeustoimiin;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 9 artiklassa todetaan, että jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

C.  ottaa huomioon, että Ranskan tasavallan perustuslain 26 pykälässä määrätään, että Ranskan parlamentin jäseniin ei voida soveltaa oikeustoimia heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestysten perusteella;

D.  ottaa huomioon, että Marine Le Peniä syytetään yllytyksestä vihaan, syrjintään tai väkivaltaan ihmisryhmää kohtaan heidän uskontonsa perustella, joka Ranskan lainsäädännön, nimittäin 29. heinäkuuta 1881 annetun lain 24 pykälän 8 momentin, 23 pykälän 1 momentin ja 42 pykälän sekä 29. heinäkuuta 1982 annetun lain 82-652 93 pykälän kolmannen luetelmakohdan mukaan on rikos, josta rangaistukset on säädetty 29. heinäkuuta 1881 annetun lain 24 pykälän 8, 10, 11 ja 12 momentissa sekä rikoslain 131 pykälän 26 momentin 2 ja 3 alamomentissa;

E.  panee merkille, että väitetyllä teolla ei ole suoraa ja ilmeistä yhteyttä Marine Le Penille Euroopan parlamentin jäsenenä kuuluvien tehtävien hoitamiseen eikä se liity mielipiteisiin tai äänestyksiin, joita hän on esittänyt tai suorittanut Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviään hoitaessaan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitetulla tavalla;

F.  katsoo, että syytökset eivät liity Marine Le Penin asemaan Euroopan parlamentin jäsenenä;

G.  katsoo, ettei ole syytä epäillä tarkoitushakuista syytettä (fumus persecutionis);

1.  päättää pidättää Marine Le Penin parlamentaarisen koskemattomuuden;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Ranskan tasavallan oikeusministerille ja Marine Le Penille.

(1) Asia 101/63, Wagner v. Fohrmann ja Krier, tuomio 12.5.1964 (Kok. 1964, s. 387, Kok. Ep. I, s. 203), asia 149/85, Wybot v. Faure ym., tuomio 10.7.1986 (Kok. 1986, s. 2391, Kok. Ep. VIII, s. 729), asia T-345/05, Mote v. parlamentti, tuomio 15.10.2008 (Kok. 2008, s. II-2849), yhdistetyt asiat C-200/07 ja C-201/07, Marra v. De Gregorio ja Clemente, tuomio 21.10.2008 (Kok. 2008, s. I-7929), asia T-42/06, Gollnisch v. parlamentti, tuomio 19.3.2010 (Kok. 2010, s. II-1135), asia C-163/10, Patriciello, tuomio 6.9.2011 (Kok. 2011, s. I-7565) ja yhdistetyt asiat T-346/11 ja T-347/11 Gollnisch v. parlamentti, tuomio 17.9.2013 (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 2. heinäkuuta 2013 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi eurooppalaisen säätiön (FE) perussäännöstä (COM(2012)0035 – 2012/0022(APP))

P7_TA(2013)0293 A7-0223/2013

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi (COM(2012)0035),

–  ottaa huomioon komission vaikutustenarvioinnin, joka liittyy ehdotukseen neuvoston asetukseksi eurooppalaisen säätiön perussäännöstä,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin 10. maaliskuuta 2011 antaman kannanoton keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden eurooppalaisen peruskirjan laatimiseen(1),

–  ottaa huomioon vertailevaa ja kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevältä Max Planck -instituutilta ja Heidelbergin yliopistolta tilatun toteutettavuustutkimuksen säätiöiden eurooppalaisen perussäännön käyttöönotosta (2008),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiot asioissa C-386/04, Centro di Musicologia Walter Stauffer v. Finanzamt München für Körperschaften(2), C-318/07, Hein Persche v. Finanzamt Lüdenscheid(3) ja C-25/10, Missionswerk Werner Heukelbach eV v. Belgian valtio(4),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (unionin kansalaisuus)(5),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 18. syyskuuta 2012 antaman lausunnon(6),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 29. marraskuuta 2012 antaman lausunnon(7),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan väliaikaisen mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A7-0223/2013),

A.  ottaa huomioon, että unionissa on noin 110 000 yleishyödyllistä säätiötä, joiden omaisuus on yhteensä arviolta 350 miljardia euroa, joiden menot ovat yhteensä noin 83 miljardia euroa ja jotka työllistävät 750 000–1 000 000 eurooppalaista;

B.  ottaa kuitenkin huomioon, että osa säätiöiden työntekijöistä on vapaaehtoisia, joille ei makseta heidän panoksestaan;

C.  ottaa huomioon, että unionissa yleisen edun hyväksi toimivien säätiöt ja niiden toiminta ovat erityisen tärkeitä koulutuksen, opetuksen, tutkimuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon, historiallisten muistojen vaalimisen ja kansojen välisen sovinnon, ympäristönsuojelun, nuorison ja urheilun sekä kulttuurin ja taiteen aloilla ja että monien niiden toteuttamien hankkeiden vaikutukset ulottuvat paljon kansallisia rajoja pitemmälle;

D.  ottaa huomioon, että unionissa on yli 50 erilaista siviili- ja vero-oikeuden piiriin kuuluvaa lakia ja lukuisia monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä, jotka säätiöiden mukaan aiheuttavat jopa 100 miljoonan euron vuotuiset neuvontakustannukset, jotka siten eivät enää ole käytettävissä yleishyödyllisiin tarkoituksiin;

E.  ottaa huomioon, että kalliita ja pitkällisiä menettelyjä aiheuttavat oikeudelliset, verotukselliset ja hallinnolliset esteet sekä asianmukaisen sääntelyn puute johtavat siihen, että säätiöt eivät harjoita tai niiden on vaikea harjoittaa tai kehittää toimintaa toisessa jäsenvaltiossa;

F.  katsoo, että aikoina, jolloin valtion varat ovat niukat erityisesti kulttuurin ja taiteellisen toiminnan, koulutuksen ja urheilun aloilla, säätiöiden taloudellinen ja sosiaalinen panos on välttämätön, vaikka säätiöt ainoastaan tukevat valtion yleishyödyllistä toimintaa eivätkä voi korvata sitä;

G.  ottaa huomioon, että ehdotuksessa ei esitetä verolainsäädännön yhdenmukaistamista vaan pikemminkin syrjintäkiellon soveltamista siten, että eurooppalaisiin säätiöihin ja niiden lahjoittajiin sovelletaan automaattisesti ja periaatteessa samaa verosääntelyä ja verotuksellisia etuja kuin kansallisiin yleishyödyllisiin laitoksiin;

H.  ottaa huomioon, että yhteisen eurooppalaisen säätiön perussäännön käyttöönotto helpottaisi valtavasti resurssien, tiedon ja varojen yhdistelemistä ja siirtoa sekä niiden toiminnan harjoittamista kaikkialla unionissa;

I.  pitää komission ehdotusta myönteisenä ja katsoo sen olevan merkittävä askel siihen suuntaan, että säätiöiden on helpompi tukea yleishyödyllisiä tarkoituksia kaikkialla EU:ssa;

J.  toteaa, että ehdotettu perussääntö on vapaaehtoinen eurooppalainen oikeudellinen muoto, jota voivat käyttää säätiöt ja rahoittajat, joilla on toimintaa useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, mutta se ei korvaa eikä yhdenmukaista olemassa olevia säätiölakeja;

K.  katsoo, että taloudellisesti vaikeina aikoina on yhä tärkeämpää, että säätiöillä on käytettävissään oikeat välineet, joiden avulla ne voivat harjoittaa yleishyödyllisiä tarkoituksia edistävää toimintaa unionin tasolla sekä yhdistää resursseja ja jotka samalla vähentävät kustannuksia ja oikeudellista epävarmuutta;

L.  pitää ehdottoman tärkeänä, että eurooppalaisten säätiöiden (FE) toiminta on kestävää ja pitkäjänteistä ja ne todella toimivat ainakin kahdessa jäsenvaltiossa, sillä muuten niiden erityisasemalle ei olisi perusteita;

M.  katsoo, että eräät komission ehdotuksen termit ja määritelmät vaativat selvennystä;

N.  katsoo, että eurooppalaisen säätiön luotettavuuden ja uskottavuuden parantamiseksi komission ehdotus vaatii joitakin lisäyksiä ja mukautuksia, jotka koskevat esimerkiksi oikeussääntöjen ja eettisten sääntöjen noudattamista, toimimista pelkästään yleishyödyllisissä tarkoituksissa, rajatylittävää osatekijää, vähimmäisvaroja ja tarvetta säilyttää nämä varat periaatteessa koko eurooppalaisen säätiön olemassaoloajan, varojen maksamista ajoissa koskevaa sääntöä, vähimmäiskestoa ja korvauksen maksamista eurooppalaisen säätiön hallituksen tai elinten jäsenille;

O.  pitää velkojien suojaa ja työntekijöiden suojelua olennaisen tärkeänä ja katsoo, että niistä on pidettävä kiinni eurooppalaisen säätiön koko olemassaoloajan;

P.  katsoo, että työntekijöiden edustuksen suhteen olisi vahvistettava viittausta eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä (uudelleenlaadittu toisinto) 6. toukokuuta 2009 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/38/EY(8), jotta tulisi selväksi, että sovelletaan kyseisen direktiivin menettelysääntöjä; katsoo lisäksi, että säännösten rikkomisesta olisi määrättävä ankarammat seuraamukset esimerkiksi asettamalla eurooppalaisen säätiön rekisteröinnin ehdoksi direktiivin 2009/38/EY vaatimusten täyttäminen eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä 22. heinäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1435/2003(9) 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti; katsoo, että tämän lisäksi tarvitaan säännöksiä, jotka koskevat työntekijöiden osallistumista eurooppalaisen säätiön elimiin eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 8. lokakuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/86/EY(10) mukaisesti, jotta estetään eurooppalaisen säätiön muodon väärinkäyttö siihen, että henkilöstölle ei myönnetä oikeutta henkilöstöedustukseen tai siltä poistetaan kyseinen oikeus;

Q.  pitää säännöstä vapaaehtoistyöntekijöiden edustuksesta eurooppalaisessa säätiössä tervetulleena, sillä alalla toimii 2,5 miljoonaa vapaaehtoistyöntekijää;

R.  katsoo, että vapaaehtoistyöntekijöiden lisääntyvä osallistuminen säätiöiden toimintaan ja heidän arvokas panoksensa edistää säätiöiden yleishyödyllisten tavoitteiden saavuttamista; ottaa erityisesti huomioon, että yhä useampien nuorten on työskenneltävä vapaaehtoisina saadakseen ensimmäisen työkokemuksensa ja että siksi säätiöiden kannattaisi harkita tapoja ja välineitä, jotka auttava nuoria saamaan tarvittavat tiedot voidakseen työskennellä tehokkaammin, esimerkiksi eurooppalaisen työntekijäneuvoston kautta;

S.  katsoo tarpeelliseksi selventää, että eurooppalaisen säätiön sääntömääräisen kotipaikan ja keskushallinnon on oltava samassa jäsenvaltiossa, jotta estetään se, että sääntömääräinen kotipaikka erotetaan keskushallinnosta tai pääasiallisesta toimipaikasta, ja samalla myös helpotetaan valvontaa, sillä eurooppalaista säätiötä valvoo sen jäsenvaltion valvontaviranomainen, jossa sillä on sääntömääräinen kotipaikka;

T.  katsoo, että eurooppalaisen säätiön tarkoituksena ei pitäisi olla eurooppalaisten poliittisten puolueiden rahoittaminen;

U.  katsoo, että verotuksessa lähtökohtana pitäisi olla Euroopan unionin tuomioistuimen kehittämän syrjimättömyysperiaatteen soveltaminen; toteaa säätiöalan olevan tietoinen siitä, että ehdotettu yhdenvertaisen verokohtelun automaattinen soveltaminen lisäisi eurooppalaisen säätiön perussäännön houkuttelevuutta vähentämällä huomattavasti verorasitetta ja hallinnollista taakkaa, jolloin se ei olisi pelkästään siviilioikeudellinen väline; toteaa tämän toimintatavan kuitenkin olevan hyvin kiistanalainen neuvostossa, sillä jäsenvaltiot ovat haluttomia sallimaan puuttumisen omiin verolakeihinsa; toteaa siksi, että vaikuttaa aiheelliselta olla hylkäämättä mahdollisia vaihtoehtoisia skenaarioita;

V.  pitää tärkeänä, että neuvottelut tästä tärkeästä säädöksestä etenevät nopeasti, jotta säätiöalalle voidaan tarjota tämä uusi väline, jota selvästi odotetaan innokkaasti;

1.  rohkaisee jäsenvaltioita hyödyntämään olemassa olevia mahdollisuuksia ja pyrkimään perussäännön nopeaan ja kattavaan sekä avoimuuden kaikin tavoin takaavaan käyttöönottoon, jotta voidaan poistaa rajat ylittäviä säätiöiden toiminnan esteitä ja perustaa uusia säätiöitä täyttämään unionissa asuvien ihmisten tarpeita tai edistämään yleishyödyllisiä tarkoituksia tai yleistä etua; korostaa, että perussäännön käyttöönotto auttaisi osaltaan panemaan täytäntöön todellisen EU:n kansalaisuuden ja raivaisi tietä eurooppalaisen järjestön perussäännölle;

2.  korostaa, että eurooppalaisen säätiön olisi osaltaan edistettävä todellisen eurooppalaisen kulttuurin ja identiteetin kehittymistä;

3.  muistuttaa, että vaikka eurooppalaisen säätiön myötä luodaan uusi oikeudellinen muoto, se olisi pantava täytäntöön jäsenvaltioissa jo olemassa olevissa rakenteissa;

4.  pitää myönteisenä, että perussäännössä asetetaan avoimuutta, tilivelvollisuutta, valvontaa ja varojen käyttöä koskevat vähimmäisnormit, jotka vastaavasti voivat toimia eräänlaisina laaatumerkkeinä sekä kansalaisten että lahjoittajien kannalta ja siten varmistaa luottamuksen eurooppalaisiin säätöihin ja edistää niiden toimintojen kehittämistä unionissa kaikkien kansalaisten eduksi;

5.  korostaa säätiöiden mahdollisuuksia tarjota työtä nuorille, joiden työttömyys on saavuttamassa hälyttävän tason;

6.  kehottaa säätämään asetuksessa, että rahoitusvalvontaa säätiöön nähden harjoittava jäsenvaltio on vastuussa siitä, että käytännössä säätiötä johdetaan tiukasti sen perussäännön mukaisesti;

7.  toteaa, että ei ole vielä luotu mahdollisuutta olemassa olevien eurooppalaisten säätiöiden yhdistämiseen;

8.  viittaa tässä yhteydessä erityisesti tarpeeseen asettaa painopisteeksi säätiöiden kestävyys, uskottavuus ja elinkelpoisuus sekä valvonnan tehokkuus, jotta voidaan pönkittää eurooppalaista säätiötä kohtaan tunnettua luottamusta, ja pyytää siksi neuvostoa ottamaan huomioon seuraavat suositukset ja muutokset:

	i)	olisi säilytettävä 25 000 euron vähimmäispääomavaatimus säätiön koko olemassaoloajan;
	ii)	eurooppalaisen säätiön olemassaolon pituus olisi jätettävä avoimeksi kaikissa jäsenvaltiossa, tai, jos säätiön perussäännössä nimenomaisesti näin määrätään, se olisi perustettava vähintään neljän vuoden pituiseksi ajanjaksoksi; lyhempi ajanjakso, joka on vähintään kaksi vuotta, olisi sallittava ainoastaan silloin, kun se on riittävästi perusteltu ja sillä varmistetaan säätiön tehtävän toteuttaminen;
	iii)	säätiön perussääntöön olisi voitava tehdä muutoksia, mikäli voimassa oleva perussääntö ei enää vastaa säätiön toimintaa, mutta muutoksia voisi tehdä ainoastaan säätiön johtokunta; jos eurooppalaisella säätiöllä on 31 artiklassa tarkoitettuja muita elimiä, niiden olisi voitava osallistua perussäännön muutoksista päättämiseen;
	iv)	olisi säädettävä komission ehdotuksen mukaisesti, että on vältettävä eturistiriitojen syntymistä säätiön ja perustajasta riippumattomien elinten välillä, millä tarkoitetaan sellaisia elimiä, jotka eivät ole liike-, sukulaisuus- tai muussa suhteessa perustajaan; samalla olisi kuitenkin otettava huomioon, että säätiö voidaan perustaa perhepiirissä, jolloin säätiön perustaminen edellyttää suurta luottamusta sen perustajan ja johtoryhmän jäsenten välillä, jotta säätiön perustaja voi olla varma säätiön tarkoituksen toteutumisesta kuolemansa jälkeen;
	v)	niiden säätiöiden osalta, joilta vaaditaan tilintarkastusta, kynnysarvossa olisi otettava huomioon säätiön kokonaisvarat, vuosittaiset tulot ja työntekijöiden lukumäärä; niiden säätiöiden osalta, jotka jäävät tämän kynnysarvon alapuolelle, riittää riippumaton tilintarkastus;
	vi)	perussäännössä olisi määrättävä tiedottamisesta vapaaehtoistyöntekijöille; perussäännössä olisi myös kannustettava vapaaehtoistyötä johtavana periaatteena;
	vii)	olisi lisättävä säännös, jonka mukaan eurooppalaisen säätiön hallituksen tai muiden elinten jäsenille maksettavien korvausten on oltava kohtuullisia ja oikeasuhteisia; olisi vahvistettava erityiset perusteet, joiden avulla korvauksen kohtuullisuus ja oikeasuhteisuus määritellään;
	viii)	työntekijöiden edustuksen osalta neuvottelumenettely, joka ehdotuksen 38 ja 39 artiklan mukaan koskee vain unionissa työskenteleville työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan, olisi ulotettava koskemaan työntekijöiden osallistumista eurooppalaisen säätiön elimiin; sen lisäksi, että ehdotuksen 38 ja 39 artiklassa nyt viitataan eurooppalaisen yritysneuvoston perustamista koskeviin menettelyihin, olisi viitattava myös neuvoston direktiivin 2001/86/EY mukaisiin menettelyihin, jotta varmistetaan työntekijäedustus eurooppalaisen säätiön elimissä;
	ix)	ehdotuksen 38 artiklassa oleva säännös työntekijöiden edustamisesta olisi säilytettävä; vapaaehtoistyöntekijöiden ja vapaaehtoistoiminnan käsitettä olisi selkeytettävä;
	x)	tehokkaan valvonnan edistämiseksi eurooppalaisen säätiön sääntömääräinen kotipaikka ja hallinnointipaikka olisi sijoitettava samaan jäsenvaltioon kuin mihin se on sijoittautunut;
	xi)	ehdotus olisi rajattava – kuten ala on esittänyt – siviilioikeudelliseen välineeseen siten, että samalla kuitenkin vahvistetaan – parlamentin ehdotuksen mukaisesti – joitakin yleishyödyllisyyden käsitteen perustekijöitä, joita esiintyy jäsenvaltioissa, niin että vastaavuuden tunnustaminen jäsenvaltioissa helpottuu;
	xii)	ehdotusta neuvoston asetukseksi olisi muutettava seuraavasti: Komission teksti   Muutos Muutos 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 a kappale (uusi) (15 a)  Hallituksen jäsenet huolehtivat tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden sekä perussäännön ja kaikkien FE:n kannalta merkityksellisten oikeudellisten ja eettisten toiminta- ja menettelytapasääntöjen noudattamisesta. Tätä varten he laativat organisaatiorakenteita ja sisäisiä toimenpiteitä sääntöjen rikkomisen estämiseksi ja rikkomistapausten paljastamiseksi. Muutos 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale (18)  Jotta FE voi hyödyntää sisämarkkinoita täysimääräisesti, sen olisi voitava siirtää sääntömääräinen kotipaikkansa jäsenvaltiosta toiseen. (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Muutos 3 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta 1) ’varoilla’ tarkoitetaan konkreettista tai muuta kuin konkreettista resurssia, joka voidaan omistaa tai jota voidaan hallita arvon tuottamiseksi; 1) ’varoilla’ tarkoitetaan konkreettista tai muuta kuin konkreettista resurssia, joka voidaan omistaa tai jota voidaan hallita taloudellisen ja/tai sosiaalisen arvon tuottamiseksi; Muutos 4 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta 2) ’yleishyödylliseen tarkoitukseen liittymättömällä taloudellisella toiminnalla’ tarkoitetaan FE:n taloudellista toimintaa, joka ei palvele suoraan yleishyödyllisen yhteisön yleishyödyllistä tarkoitusta; 2) ’yleishyödylliseen tarkoitukseen liittymättömällä taloudellisella toiminnalla’ tarkoitetaan FE:n taloudellista toimintaa, joka ei ole tavanomaista omaisuudenhoitoa, kuten investointeja joukkovelkakirjoihin, osakkeisiin tai kiinteään omaisuuteen, ja joka ei palvele suoraan yleishyödyllisen yhteisön yleishyödyllistä tarkoitusta; Muutos 5 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 5 kohta 5) ’yleishyödyllisellä yhteisöllä’ tarkoitetaan jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettua säätiötä, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus, ja/tai vastaavanlaista yleishyödyllistä oikeushenkilöä ilman jäsenyyttä; 5) ’yleishyödyllisellä yhteisöllä’ tarkoitetaan yksinomaan jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettua säätiötä, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus, ja/tai vastaavanlaista yleishyödyllistä oikeushenkilöä ilman jäsenyyttä; Muutos 6 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi) b a) 30 artiklan mukaisesti nimettyjen toimitusjohtajien nimet; Muutos 9 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – johdantokappale Se voidaan perustaa ainoastaan seuraaviin tarkoituksiin, joita varten sen varat on peruuttamattomasti varattu: Se voidaan perustaa ainoastaan yhteen tai useampaan seuraavista tarkoituksista, joita varten sen varat on peruuttamattomasti varattu: Muutos 7 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – s a alakohta (uusi) s a) terrorismin ja väkivallan uhrien tukeminen; Muutos 8 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – s b alakohta (uusi) s b) uskontojen välisen vuoropuhelun edistäminen. Muutos 10 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a. FE ei korvaa kohtuuttomia kuluja eikä kuluja, jotka eivät ole sen yleishyödyllisen tarkoituksen mukaisia. FE ei myöskään täytä tehtäväänsä yleishyödyllisenä yhteisönä, mikäli siitä on hyötyä ainoastaan pienelle joukolle yksilöitä. Muutos 11 Ehdotus asetukseksi 6 artikla Rekisteröintihetkellä FE harjoittaa tai sen sääntömääräisenä tavoitteena on harjoittaa toimintaa vähintään kahdessa jäsenvaltiossa. FE harjoittaa tai vähintäänkin sen sääntömääräisenä tavoitteena on harjoittaa toimintaa vähintään kahdessa jäsenvaltiossa. Jos FE:llä on rekisteröintihetkellä pelkästään sääntömääräisenä tavoitteena harjoittaa toimintaa vähintään kahdessa jäsenvaltiossa, sen on tällöin osoitettava uskottavasti, että se harjoittaa kahden vuoden kuluessa toimintaa vähintään kahdessa jäsenvaltiossa. Tätä aikarajaa ei sovelleta tapauksiin, joissa toiminnan myöhempi aloittaminen on perusteltua ja oikeasuhteista FE:n tarkoituksen mukaisen toiminnan harjoittamiseksi. FE on joka tapauksessa velvollinen aloittamaan toimintansa ja jatkamaan sen harjoittamista vähintään kahdessa jäsenvaltiossa koko olemassaolonsa ajan. Muutos 12 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta 2.  FE:n varojen on oltava vähintään 25 000 euroa. 2.  FE:n varojen on oltava vähintään 25 000 euroa. Sen on säilytettävä nämä vähimmäisvarat koko olemassaolonsa ajan, paitsi jos se on perustettu tietyksi ajanjaksoksi 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Muutos 13 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi) FE:n on käytettävä 70 prosenttia kullakin tilikaudella saaduista tuloista neljän seuraavan vuoden kuluessa, paitsi jos perussäännössä on määritetty erityinen hanke, joka toteutetaan kuuden seuraavan vuoden kuluessa. Muutos 14 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta 2.  FE perustetaan määrittämättömäksi ajanjaksoksi, tai, jos sen perussäännössä nimenomaisesti näin määrätään, tietyksi vähintään kahden vuoden pituiseksi ajanjaksoksi. 2.  FE perustetaan määrittämättömäksi ajanjaksoksi, tai, jos sen perussäännössä nimenomaisesti näin määrätään, tietyksi vähintään neljän vuoden pituiseksi ajanjaksoksi. Mikäli FE:n tavoitteet voidaan saavuttaa rajoitetun ajan kuluessa ja tämä perustellaan asianmukaisesti, FE voidaan perustaa vähintään kahden vuoden pituiseksi ajanjaksoksi. Muutos 15 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi) d a) tiedot menettelyistä, joilla henkilöstöedustusta koskevat järjestelyt määritellään direktiivin 2009/38/EY mukaisesti. Muutos 16 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 3 kohta 3.  Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on sovellettava sulautumista koskevaan pyyntöön samoja menettelyjä ja periaatteita kuin jos kyseessä olisi ollut sulautumista koskeva pyyntö, joka johtaisi kansallisen yleishyödyllisen yhteisön perustamiseen. 3.  Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on sovellettava sulautumista koskevaan pyyntöön samoja menettelyjä ja periaatteita kuin jos kyseessä olisi ollut sulautumista koskeva pyyntö, joka johtaisi kansallisen yleishyödyllisen yhteisön perustamiseen. Toimivaltaisen viranomaisen on ehdottomasti evättävä sulautumista koskeva pyyntö yksinomaan sillä perusteella, että 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat eivät ole tämän asetuksen mukaisia tai velkojien ja työntekijöiden oikeuksia ei ole suojattu riittävällä tavalla. Muutos 17 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 1 kohta 1.  FE voidaan perustaa muuntamalla jäsenvaltioon laillisesti sijoittautunut yleishyödyllinen yhteisö, jos se on sallittua muunnettavan yhteisön perussäännön nojalla. 1.  FE voidaan perustaa muuntamalla jäsenvaltioon laillisesti sijoittautunut yleishyödyllinen yhteisö, jos sitä ei ole nimenomaisesti kielletty perussäännön nojalla ja jos se ei ole vastoin perustajan tahtoa. Muutos 18 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 3 kohta 3.  Toimivaltaisen viranomaisen on sovellettava muuntamista koskevaan pyyntöön samoja menettelyjä ja periaatteita kuin jos kyseessä olisi ollut yleishyödyllisen yhteisön perussäännön muuttamista koskeva pyyntö. 3.  Toimivaltaisen viranomaisen on sovellettava muuntamista koskevaan pyyntöön samoja menettelyjä ja periaatteita kuin jos kyseessä olisi ollut yleishyödyllisen yhteisön perussäännön muuttamista koskeva pyyntö. Toimivaltaisen viranomaisen on ehdottomasti evättävä muuntamista koskeva pyyntö yksinomaan sillä perusteella, että 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat eivät ole tämän asetuksen mukaisia tai velkojien ja työntekijöiden oikeuksia ei ole suojattu riittävällä tavalla. Muutos 19 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta 1.  Jos olemassa oleva perussääntö osoittautuu epäasianmukaiseksi FE:n toiminnan kannalta, hallitus voi päättää sen muuttamisesta. 1.  Jos olemassa oleva perussääntö osoittautuu epäasianmukaiseksi FE:n toiminnan kannalta, hallitus voi päättää sen muuttamisesta. Jos FE:llä on 31 artiklassa tarkoitettuja muita elimiä, niiden on voitava osallistua perussäännön muutoksista päättämiseen. Muutos 20 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 1 kohta – g alakohta g) perustajaorganisaatioiden nimet, tarkoitukset ja osoitteet, jos ne ovat oikeushenkilöitä, tai vastaavat merkitykselliset julkisten elinten tiedot; g) perustajien etunimi, sukunimet ja osoitteet, jos he ovat luonnollisia henkilöitä; perustajaorganisaatioiden nimet, tarkoitukset ja yhtiön kotipaikat, jos ne ovat oikeushenkilöitä, tai vastaavat merkitykselliset julkisten elinten tiedot; Muutos 21 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a. FE voidaan rekisteröidä vasta, kun on osoitettu, että se noudattaa tämän asetuksen V luvusta johtuvia FE:n henkilöstöedustusta koskevia velvoitteita. Muutos 22 Ehdotus asetukseksi 32 artikla – 1 kohta 1.  Perustaja ja muut hallituksen jäsenet, joilla on mahdollisesti perustajaan tai toisiinsa liike- tai perhesuhde tai muu suhde, joka voi luoda tosiasiallisen tai mahdollisen eturistiriidan, esimerkiksi heikentää heidän arviointikykyään, eivät voi olla enemmistönä hallituksessa. 1.  Perustaja ja muut hallituksen jäsenet, joilla on mahdollisesti perustajaan tai toisiinsa liike- tai perhesuhde tai muu suhde, joka voi luoda minkä tahansa eturistiriidan, esimerkiksi heikentää heidän arviointikykyään, eivät voi olla enemmistönä hallituksessa. Muutos 23 Ehdotus asetukseksi 32 artikla – 3 kohta 3.  Mitään suoraa tai epäsuoraa etua ei voida myöntää perustajalle, hallituksen tai valvontaelimen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai tilintarkastajalle, eikä siirtää henkilölle, jolla on liikesuhde tai läheinen perhesuhde heidän kanssaan, jollei kyseistä etuutta käytetä heidän tehtäviensä hoitamiseen FE:ssä. 3.  Mitään etua ei voida myöntää perustajalle, hallituksen tai valvontaelimen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai tilintarkastajalle, eikä siirtää henkilölle, jolla on liikesuhde tai läheinen perhesuhde heidän kanssaan, jollei kyseistä etuutta käytetä heidän tehtäviensä hoitamiseen FE:ssä. Muutos 24 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 2 kohta 2.  FE:n on laadittava vuosittaiset tilinpäätökset ja vuotuinen toimintakertomus sekä toimitettava ne toimivaltaiseen kansalliseen rekisteriin ja valvontaviranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Muutos 25 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 4 kohta 4.  FE:n vuosittaiset tilit tarkastaa yksi tai useampi lakisääteisten tilintarkastusten tekemiseen hyväksytty henkilö Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY mukaisesti säädettyjen kansallisten säännösten nojalla. 4.  FE:n vuosittaiset tilit tarkastaa yksi tai useampi lakisääteisten tilintarkastusten tekemiseen hyväksytty henkilö Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY mukaisesti säädettyjen kansallisten säännösten nojalla, jos FE ylittää yhden seuraavista arviointiperusteista: a) 2 miljoonan euron vuosittaiset tulot; tai b) 200 000 euron varat; tai c) työntekijöitä tilikauden aikana keskimäärin 50. FE:issä, jotka eivät ylitä mitään näistä arviointiperusteista, voidaan käyttää tilintarkastajan sijasta riippumatonta tarkastajaa. Muutos 26 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 5 kohta 5.  Hallituksen asianmukaisesti hyväksymät vuosittaiset tilit ja tilien tarkastamisesta vastaavan henkilön antama lausunto sekä toimintakertomus on julkistettava. 5.  Hallituksen asianmukaisesti hyväksymät vuosittaiset tilit ja toimintakertomus on julkistettava. Tilien tarkastamisesta vastaavan henkilön lausunto on julkistettava sääntömääräisen kotipaikan jäsenvaltion säännösten mukaisesti. Muutos 27 Ehdotus asetukseksi 35 artikla FE:n sääntömääräisen kotipaikan ja keskushallinnon tai pääasiallisen toimipaikan on sijaittava Euroopan unionissa. FE:n sääntömääräisen kotipaikan on sijaittava Euroopan unionissa samassa jäsenvaltiossa kuin sen keskushallinto tai pääasiallinen toimipaikka. FE:llä on oltava toimintaa vähintään kahdessa jäsenvaltiossa ja merkityksellistä toimintaa jäsenvaltiossa, jossa sen sääntömääräinen kotipaikka ja keskushallinto sijaitsevat, mutta se voi harjoittaa toimintaa myös EU:n ulkopuolella. Muutos 28 Ehdotus asetukseksi 37 artikla – 2 kohta – e a alakohta (uusi) e a) siirron mahdolliset vaikutukset henkilöstöedustukseen. Muutos 29 Ehdotus asetukseksi 37 artikla – 5 kohta – 2 alakohta Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi evätä siirron ainoastaan sillä perusteella, etteivät edellisessä alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyty. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi evätä siirron ainoastaan sillä perusteella, etteivät edellisessä alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyty. Sen on lisäksi evättävä siirto, jos velkojien ja työntekijöiden oikeuksia ei ole suojattu riittävällä tavalla. Muutos 30 Ehdotus asetukseksi 38 artikla – 2 kohta – 1–2 alakohta FE:n, jolla on enintään 200 työntekijää, on perustettava eurooppalainen yritysneuvosto vähintään kahdessa jäsenvaltiossa olevien 20 työntekijänsä tai näiden työntekijöiden edustajien pyynnöstä. FE:n on perustettava eurooppalainen yritysneuvosto, jos vähintään 10 prosenttia sen kahdessa jäsenvaltiossa olevista työntekijöistä tai näiden työntekijöiden edustajat pyytävät sitä. FE:n, jolla on yli 200 työntekijää, on perustettava eurooppalainen yritysneuvosto, jos vähintään 10 prosenttia sen kahdessa jäsenvaltiossa olevista työntekijöistä tai näiden työntekijöiden edustajat pyytävät sitä. Muutos 31 Ehdotus asetukseksi 38 artikla – 2 kohta – 3 alakohta Eurooppalaisen yritysneuvoston perustamiseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/38/EY liitteessä I olevan 1 kohdan a–e alakohdassa esitettyjä toissijaisia määräyksiä koskevia kansallisia toimia. Eurooppalaisen yritysneuvoston perustamiseen sovelletaan direktiivin 2009/38/EY 5 ja 6 artiklaa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/38/EY liitteessä I olevan 1 kohdan a–e alakohdassa esitettyjä toissijaisia määräyksiä koskevia kansallisia toimia. Muutos 32 Ehdotus asetukseksi 38 artikla – 3 kohta 3.  FE:n viralliseen vapaaehtoistoimintaan pitkäaikaisesti osallistuvien vapaaehtoistyöntekijöiden edustajille myönnetään tarkkailijan asema eurooppalaisessa yritysneuvostossa. Edustajia on oltava vähintään yksi sellaista jäsenvaltiota kohden, jossa on vähintään kymmenen tällaista vapaaehtoistyöntekijää. Poistetaan. Muutos 33 Ehdotus asetukseksi 44 artikla – 2 kohta 2.  Kun FE:n velkojille on maksettu kaikki velat, jäljelle jäävät FE:n varat siirretään toiselle yleishyödylliselle yhteisölle, jolla on samankaltainen yleishyödyllinen tarkoitus, tai käytetään muulla tavoin yleishyödyllisiin tarkoituksiin, jotka ovat mahdollisimman lähellä tarkoituksia, joita varten FE perustettiin. 2.  Kun FE:n velkojille on maksettu kaikki velat, jäljelle jäävät FE:n varat siirretään toiselle yleishyödylliselle yhteisölle, jolla on samankaltainen yleishyödyllinen tarkoitus ja jonka kotipaikka on samassa jäsenvaltioissa, jossa se on rekisteröity, tai käytetään muulla tavoin yleishyödyllisiin tarkoituksiin, jotka ovat mahdollisimman lähellä tarkoituksia, joita varten FE perustettiin. Muutos 34 Ehdotus asetukseksi 45 artikla Kukin jäsenvaltio nimittää valvontaviranomaisen, joka valvoo kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjä FE:itä, ja ilmoittaa niistä komissiolle. Kukin jäsenvaltio nimittää yhden tai useamman valitsemansa viranomaisen, joka vastaa kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen FE:iden tehokkaasta valvonnasta, ja ilmoittaa niistä komissiolle.

9.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 187. (2) Kok. 2006, s. I-8203. (3) Kok. 2009, s. I-359. (4) Kok. 2011, s. I-497. (5) EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77. (6) EUVL C 351, 15.11.2012, s. 57. (7) EUVL C 17, 19.1.2013, s. 81. (8) EUVL L 122, 16.5.2009, s. 28. (9) EUVL L 207, 18.8.2003, s. 1. (10) EYVL L 294, 10.11.2001, s. 22.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 2. heinäkuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta annetun direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (COM(2012)0129 – C7‑0081/2012 – 2012/0062(COD))

P7_TA(2013)0294 A7-0394/2012

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2012)0129),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 100 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0081/2012),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. heinäkuuta 2012 antaman lausunnon(1),

–  kuultuaan alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 17. huhtikuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A7-0394/2012),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 2. heinäkuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/.../EU antamiseksi satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta annetun direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä 2013/38/EU.)

(1) EUVL C 299, 4.10.2012, s. 153.

Euroopan parlamentin tarkistukset 2. heinäkuuta 2013 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista annetun neuvoston direktiivin 1999/37/EY muuttamisesta (COM(2012)0381 – C7‑0187/2012 – 2012/0185(COD))(1)

P7_TA(2013)0295 A7-0199/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 3 kappale (3)  Olisi otettava käyttöön mahdollisuus peruuttaa ajoneuvon rekisteröinti esimerkiksi tapauksissa, joissa ajoneuvo on rekisteröity uudelleen toisessa jäsenvaltiossa tai purettu ja romutettu. (3)  Olisi otettava käyttöön mahdollisuus peruuttaa ajoneuvon rekisteröinti rekisteröintijäsenvaltiossa esimerkiksi tapauksissa, joissa ajoneuvo on rekisteröity uudelleen toisessa jäsenvaltiossa tai purettu ja romutettu. Tarkistus 2 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 kappale (4)  Hallinnollisen taakan keventämiseksi ja jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon helpottamiseksi ajoneuvoa koskevat tiedot olisi pidettävä kansallisissa rekistereissä. (4)  Hallinnollisen taakan keventämiseksi ja jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon helpottamiseksi ajoneuvoa koskevat tiedot olisi pidettävä kansallisissa sähköisissä rekistereissä. Tarkistus 3 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi) (4 a) Petosten ja varastettujen autojen laittoman kaupan torjuntaan tarkoitettujen tarkastusten helpottamiseksi ja katsastustodistuksen voimassaolon tarkastamiseksi on tarpeen tehdä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä tehokkaan tietojen vaihtojärjestelmän avulla käyttämällä kansallisia sähköisiä tietokantoja Tarkistus 4 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 2 kohta Direktiivi 1999/37/EY 2 artikla – e ja f kohta ”e) ’rekisteröinnin keskeyttämisellä’ rajoitettua aikaa, jonka kuluessa ajoneuvoa ei saa käyttää tieliikenteessä ja joka ei johda uuteen rekisteröintiprosessiin; ”e) ’rekisteröinnin keskeyttämisellä’ hallinnollista toimenpidettä, josta seuraa, että ajoneuvoa ei saa rajallisena ajanjaksona käyttää tieliikenteessä mutta sitä saa tämän ajanjakson jälkeen – edellyttäen, että keskeytyksen syyt ovat lakanneet olemasta voimassa – jälleen käyttää ilman uutta rekisteröintiprosessia; f)  ’rekisteröinnin peruuttamisella’ toimenpidettä, jolla lupa ajoneuvon käyttämiseen tieliikenteessä perutaan pysyvästi ja joka johtaa uuteen rekisteröintiprosessiin.” f)  ’rekisteröinnin peruuttamisella’ toimenpidettä, jolla toimivaltainen viranomainen peruu pysyvästi luvan ajoneuvon käyttämiseen tieliikenteessä ja joka johtaa uuteen rekisteröintiprosessiin, jos ajoneuvoa on tarkoitus käyttää uudelleen tieliikenteessä. Rekisteröintitodistuksen haltija voi esittää toimivaltaiselle viranomaiselle pyynnön rekisteröinnin peruuttamisesta.” Tarkistus 5 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 3 kohta Direktiivi 1999/37/EY 3 artikla – 4 kohta ”4. Jäsenvaltioiden on säilytettävä tiedot kaikista alueellaan rekisteröidyistä ajoneuvoista sähköisessä rekisterissä. Rekisterissä olevissa tiedoissa on oltava kaikki liitteen I mukaiset kohdat ja [määräaikaisista katsastuksista] annetun asetuksen XX/XX/XX mukaisten pakollisten katsastusten tulokset. Niiden on asetettava ajoneuvojen tekniset tiedot toimivaltaisten viranomaisten tai katsastuksiin osallistuvien katsastusasemien saataville.” ”4. Jäsenvaltioiden on säilytettävä tiedot kaikista alueellaan rekisteröidyistä ajoneuvoista sähköisessä rekisterissä. Rekisterissä olevien tietojen on sisällettävä kaikki liitteessä I olevien II.4–II.7 kohtien mukaiset tiedot ja [määräaikaisista katsastuksista] annetun asetuksen XX/XX/XX mukaisten määräaikaisten tai muiden pakollisten katsastusten tulokset. Niiden on asetettava ajoneuvojen tekniset tiedot toimivaltaisten viranomaisten tai katsastuksiin osallistuvien katsastusasemien saataville.” Tarkistus 6 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 3 kohta Direktiivi 1999/37/EY 3 a artikla – 1 kohta – 2 alakohta Keskeyttämisen on oltava voimassa siihen saakka, kun ajoneuvo on läpäissyt uuden katsastuksen. Kun katsastus on läpäisty, rekisteröintiviranomaisen on viipymättä hyväksyttävä uudelleen ajoneuvon käyttö tieliikenteessä. Keskeyttämisen on oltava voimassa siihen saakka, kun ajoneuvo on läpäissyt uuden katsastuksen. Kun katsastus on läpäisty, rekisteröintiviranomaisen on viipymättä hyväksyttävä uudelleen ajoneuvon käyttö tieliikenteessä, eikä uutta rekisteröintiprosessia tarvita. Tarkistus 7 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 3 kohta Direktiivi 1999/37/EY 3 a artikla – 2 kohta 2.  Jos rekisteröintijäsenvaltion viranomainen saa ilmoituksen siitä, että ajoneuvoa on käsitelty direktiivin 2000/53/EY mukaisena romuajoneuvona, rekisteröinti on peruutettava ja kyseinen tieto on lisättävä sen sähköiseen rekisteriin.” 2.  Jos rekisteröintijäsenvaltion viranomainen saa ilmoituksen siitä, että ajoneuvoa on käsitelty romuajoneuvoista 18 päivänä syyskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/53/EY mukaisena romuajoneuvona, rekisteröinti on peruutettava ja kyseinen tieto on lisättävä sen sähköiseen rekisteriin. Peruutus ei tällöin edellytä uutta rekisteröintiprosessia.” Tarkistus 8 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 4 kohta Direktiivi 1999/37/EY 5 artikla 4.  Lisätään 5 artiklaan kohta seuraavasti: 4.  Lisätään 5 artiklaan kohdat seuraavasti: ”3. Jos jäsenvaltio vastaanottaa ilmoituksen siitä, että ajoneuvo on rekisteröity uudelleen toisessa jäsenvaltiossa, sen on peruutettava kyseisen ajoneuvon rekisteröinti alueellaan.” ”3. Jos jäsenvaltio vastaanottaa ilmoituksen siitä, että ajoneuvo on rekisteröity uudelleen toisessa jäsenvaltiossa, sen on peruutettava kyseisen ajoneuvon rekisteröinti alueellaan. 3 a. Jos ajoneuvo rekisteröidään uudelleen toisessa jäsenvaltiossa ja tieto viimeksi suoritetusta katsastuksesta sekä seuraavan katsastuksen ajankohta käyvät ilmi rekisteröintitodistuksesta, jäsenvaltion, jossa ajoneuvo rekisteröidään uudelleen, on uutta rekisteröintitodistusta myöntäessään tunnustettava katsastustodistuksen voimassaolo ja, jos katsastustodistus on voimassa uudelleenrekisteröintijäsenvaltiossa sovellettavien katsastusmääräaikojen mukaisesti, ilmoitettava tämä uudessa rekisteröintitodistuksessa. 3 b. Jos ajoneuvon omistaja vaihtuu ja tieto viimeksi suoritetusta katsastuksesta sekä seuraavan katsastuksen ajankohta käyvät ilmi rekisteröintitodistuksesta, kyseisen jäsenvaltion on uutta rekisteröintitodistusta uudelle omistajalle myöntäessään tunnustettava katsastustodistuksen voimassaolo ja ilmoitettava tämä uudessa rekisteröintitodistuksessa.” Tarkistus 9 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 5 kohta Direktiivi 1999/37/EY 7 artikla – 2 kohta 2.  Siirretään 6 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määrittämättömäksi ajaksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä. 2.  Siirretään komissiolle viiden vuoden ajaksi tämän direktiivin voimaantulopäivästä lukien valta antaa 6 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta sitä viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. Tarkistus 10 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 6 a kohta (uusi) Direktiivi 1999/37/EY 9 artikla 6 a. Korvataan 9 artikla seuraavasti: ”Jäsenvaltioiden on avustettava toisiaan tämän direktiivin täytäntöönpanossa. Ne voivat vaihtaa tietoja kahden- tai monenvälisesti erityisesti ajoneuvon laillisuuden tarkistamiseksi tarvittaessa jäsenvaltiossa, jossa se aikaisemmin oli rekisteröity, ennen sen rekisteröintiä. Tarkistuksessa voidaan käyttää apuna erityisesti yhteenliitettyjä sähköisiä järjestelmiä, jolloin kansalliset sähköiset tietokannat annetaan muiden jäsenvaltioiden käyttöön.” Tarkistus 11 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 6 b kohta (uusi) Direktiivi 1999/37/EY Liite I – II.5 kohta 6 b. Lisätään liitteessä I olevaan II.5 kohtaan alakohta seuraavasti: ”(Y) todiste (esimerkiksi leima, päiväys, allekirjoitus) liikennekelpoisuudesta ja seuraavan katsastuksen ajankohta (toistetaan niin usein kuin on tarpeen).”

(1) Tarkistusten hyväksymisen jälkeen asia päätettiin palauttaa valiokuntakäsittelyyn työjärjestyksen 57 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti (A7-0199/2013).

Euroopan parlamentin tarkistukset 2. heinäkuuta 2013 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionissa liikennöivien hyötyajoneuvojen liikennekelpoisuutta koskevista teknisistä tienvarsitarkastuksista ja direktiivin 2000/30/EY kumoamisesta (COM(2012)0382 – C7-0188/2012 – 2012/0186(COD))(1)

P7_TA(2013)0296 A7-0207/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale (3)  Katsastus on osa laajempaa järjestelmää, jolla varmistetaan, että ajoneuvot pidetään turvallisessa ja ympäristön kannalta hyväksyttävässä kunnossa niiden käytön ajan. Järjestelmään olisi kuuluttava kaikkien ajoneuvojen määräaikaiset katsastukset, kaupallisessa tieliikenteessä käytettävien ajoneuvojen tekniset tienvarsitarkastukset ja ajoneuvojen rekisteröintimenettelyä koskevat säännökset, jotta varmistetaan, että välittömän vaaran tieliikenneturvallisuudelle aiheuttavia ajoneuvoja ei käytetä maanteillä. (3)  Katsastus on osa laajempaa järjestelmää, jolla varmistetaan, että ajoneuvot pidetään turvallisessa ja ympäristön kannalta hyväksyttävässä kunnossa niiden käytön ajan. Järjestelmään olisi kuuluttava kaikkien ajoneuvojen määräaikaiset katsastukset, kaupallisessa tieliikenteessä käytettävien ajoneuvojen tekniset tienvarsitarkastukset ja ajoneuvojen rekisteröintimenettelyä koskevat säännökset. Määräaikaisten katsastusten olisi oltava pääasiallinen keino varmistaa ajoneuvojen liikennekelpoisuus. Hyötyajoneuvojen teknisillä tienvarsitarkastuksilla olisi ainoastaan täydennettävä määräaikaisia katsastuksia, ja ne olisi kohdennettava ajoneuvoihin, jotka aiheuttavat välittömän vaaran tieliikenneturvallisuudelle. Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale (4)  Unionissa on hyväksytty useita ajoneuvojen turvallisuutta koskevia teknisiä normeja ja vaatimuksia. On kuitenkin tarpeen varmistaa ilmoittamattomien tienvarsitarkastusten järjestelmällä, että markkinoille saatetut ajoneuvot täyttävät turvallisuusnormit koko käyttöikänsä ajan. (4)  Unionissa on hyväksytty useita ajoneuvojen turvallisuutta koskevia teknisiä normeja ja vaatimuksia sekä ympäristönormeja. On kuitenkin tarpeen varmistaa ilmoittamattomien teknisten tienvarsitarkastusten järjestelmällä, että markkinoille saatetut ajoneuvot säilyvät teknisesti liikennekelpoisina koko käyttöikänsä ajan. Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) (5 a)  Kuten direktiivin 2000/30/EY täytäntöönpanoa koskevasta komission kertomuksesta käy ilmi, monista tienvarsitarkastuksia varten pysäytetyistä ajoneuvoista ei löydetä puutteita, ja siksi ajoneuvojen valinnan tienvarsitarkastukseen olisi perustuttava liikenteenharjoittajien riskiprofiiliin ja tarkastukset olisi kohdennettava suuren riskin yrityksiin, jotta vähennetään asianmukaisesti ajoneuvojaan huoltaviin yrittäjiin kohdistuvaa rasitetta. Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale (6)  Tienvarsitarkastukset olisi pantava täytäntöön riskiluokitusjärjestelmällä. Jäsenvaltiot voivat käyttää tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä ja neuvoston direktiivin 88/599/ETY kumoamisesta 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/22/EY 9 artiklan mukaista riskiluokitusjärjestelmää. (6)   Tekniset tienvarsitarkastukset olisi näin ollen pantava täytäntöön käyttäen riskiluokitusjärjestelmää, joka perustuu yhdenmukaistetuissa katsastustodistuksissa ja tienvarsitarkastusraporteissa ilmoitettujen, yksittäisten yritysten käyttämissä ajoneuvoissa havaittujen puutteiden lukumäärään ja vakavuuteen. Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) (6 a)  Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden välisen hyötyajoneuvoliikenteen määrä ja jotta vältetään kaikkea ajoneuvon rekisteröintimaahan perustuvaa syrjintää, riskiluokitusjärjestelmä olisi pantava täytäntöön koko unionissa ja sen olisi perustuttava määräaikaisten katsastusten ja tienvarsitarkastusten riittävään yhdenmukaistamiseen kaikkien jäsenvaltioiden välillä. Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 b kappale (uusi) (6 b)  Maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä 21 päivänä lokakuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1071/2009 otettiin käyttöön kansallisten sähköisten rekisterien yhteenliittämisjärjestelmä (ERRU). ERRU mahdollistaa kuljetusyritysten kansallisten sähköisten rekisterien yhteenliittämisen koko unionissa henkilötietojen suojaa koskevien unionin säännösten mukaisesti. Käyttämällä kyseistä järjestelmää, jota kunkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen hallinnoi, helpotetaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja vähennetään yrityksille ja hallintoelimille tarkistuksista aiheutuvia kustannuksia. Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a)  Maatalousajoneuvoja, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h, käytetään joissakin tapauksissa kuorma-autojen sijaan kaupallisessa maanteiden tavaraliikenteessä. On tärkeää varmistaa, että tällä tavalla käytettyjä maatalousajoneuvoja kohdellaan teknisten tienvarsitarkastusten suhteen samalla tavalla kuin kuorma-autoja. Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale (10)  Tarpeettoman hallinnollisen taakan ja turhien kustannusten välttämiseksi sekä tarkastusten tehokkuuden parantamiseksi tarkastukseen olisi valittava ensisijaisesti sellaiset ajoneuvot, joita käyttävät tieliikenneturvallisuus- ja ympäristönormeja noudattamattomat yritykset, kun taas vastuulliset, turvallisuusnormeja noudattavat ja ajoneuvojaan moitteettomasti huoltavat liikenteenharjoittajat olisi palkittava tekemällä niiden ajoneuvoille vähemmän tarkastuksia. (10)  Tarpeettoman hallinnollisen taakan ja turhien kustannusten välttämiseksi sekä tarkastusten tehokkuuden parantamiseksi toimivaltaisen kansallisten viranomaisten olisi voitava päättää, että tarkastukseen valitaan ensisijaisesti sellaiset ajoneuvot, joita käyttävät tieliikenneturvallisuus- ja ympäristönormeja noudattamattomat yritykset, kun taas vastuulliset, turvallisuusnormeja noudattavat ja ajoneuvojaan moitteettomasti huoltavat liikenteenharjoittajat palkitaan tekemällä niiden ajoneuvoille vähemmän tarkastuksia. Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale (11)  Liikennekelpoisuutta koskeviin teknisiin tienvarsitarkastuksiin olisi kuuluttava alustava tarkastus ja tarvittaessa yksityiskohtaisempi tarkastus. Molemmissa tapauksissa olisi tarkastettava ajoneuvojen asiaankuuluvat osat ja järjestelmät. Jotta tarkastuksista saataisiin yhdenmukaiset, olisi otettava käyttöön kaikkia mahdollisia tarkastuskohteita koskevat testausmenetelmät ja esitettävä esimerkit puutteista ja siitä, miten ne arvioidaan niiden vakavuuden perusteella. (11)  Liikennekelpoisuutta koskeviin teknisiin tienvarsitarkastuksiin olisi kuuluttava alustava tarkastus ja tarvittaessa yksityiskohtaisempi tarkastus. Molemmissa tapauksissa olisi tarkastettava ajoneuvojen asiaankuuluvat osat ja järjestelmät, mukaan lukien lastin kiinnitys. Jotta tarkastuksista saataisiin yhdenmukaiset, olisi otettava käyttöön kaikkia mahdollisia tarkastuskohteita koskevat testausmenetelmät ja esitettävä esimerkit puutteista ja siitä, miten ne arvioidaan niiden vakavuuden perusteella. Olisi kannustettava siihen, että käytetään lastin kiinnittämistä ja sen arviointia koskevia normeja. Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 a kappale (uusi) (11 a)  Koska renkaiden toimivuus riippuu suuresti rengaspaineesta, olisi harkittava YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) säännössä 64.02 määritellyn rengaspaineen seurantajärjestelmän pakollisen asentamisen ulottamista hyötyajoneuvoihin ja tällaisten järjestelmien toimivuus olisi tarvittaessa tarkastettava teknisissä tienvarsitarkastuksissa. Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 b kappale (uusi) (11 b)  Jäsenvaltiot voivat tarkastaa teknisten tienvarsitarkastusten aikana lastin kiinnityksen voimassa olevien normien mukaisesti. Tarkastusten tulosta ei pitäisi ottaa huomioon riskiluokitusjärjestelmässä ennen kuin lastin kiinnittämistä koskevat säännöt on yhdenmukaistettu unionin tasolla. Ennen tällaisen yhdenmukaistamisen toteutumista olisi kannustettava käyttämään arvioinnissa eurooppalaisia normeja ja maantieliikenteen lastin kiinnittämisten parhaita käytänteitä koskevia eurooppalaisia ohjeita (the European Best Practice Guidelines on Cargo Securing for Road Transport). Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale (12)  Teknisiä tienvarsitarkastuksia koskevat raportit laaditaan useissa jäsenvaltioissa sähköisesti. Tällaisissa tapauksissa kuljettajalle olisi annettava tarkastusraportin tuloste. Kaikki tienvarsitarkastusten aikana kerätyt tiedot olisi siirrettävä jäsenvaltioiden yhteiseen tietokantaan, jotta ne voidaan käsitellä helpommin ja siirtää aiheuttamatta ylimääräistä hallinnollista taakkaa. (12)  Teknisiä tienvarsitarkastuksia koskevat raportit laaditaan useissa jäsenvaltioissa sähköisesti. Tällaisissa tapauksissa olisi hyödynnettävä täysimääräisesti sähköisen viestinnän tarjoamia etuja ja tarkastusraporttien tulostaminen olisi rajoitettava minimiin. Kaikki tienvarsitarkastusten aikana kerätyt tiedot olisi siirrettävä jäsenvaltioiden yhteiseen tietokantaan, jotta ne voidaan käsitellä helpommin ja siirtää aiheuttamatta mitään ylimääräistä hallinnollista taakkaa. Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale (13)  Liikkuvien tarkastusyksikköjen käyttö vähentää liikenteenharjoittajille aiheutuvia viivästyksiä ja kustannuksia, sillä yksityiskohtaisemmat tarkastukset voidaan tehdä suoraan tien varrella. Yksityiskohtaisemmat tarkastukset voidaan tietyissä olosuhteissa tehdä myös katsastusasemalla. (13)  Liikkuvien tarkastusyksikköjen käyttö vähentää liikenteenharjoittajille aiheutuvia viivästyksiä ja kustannuksia, sillä yksityiskohtaisemmat tarkastukset voidaan tehdä suoraan tien varrella. Yksityiskohtaisemmat tarkastukset voidaan tehdä myös katsastusasemalla, kun tämä on lähistöllä. Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a)  Alustavia tienvarsitarkastuksia tekevällä henkilöstöllä olisi oltava asianmukaiset taidot, jotta he voivat suorittaa silmämääräiset tutkimukset tehokkaasti. Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 a kappale (uusi) (14 a)  Yrityksiltä tai kuljettajilta ei pitäisi periä mitään maksua alustavan teknisen tienvarsitarkastuksen suorittamisesta. Jotta voidaan alentaa kustannuksia, jotka aiheutuvat teknisen välineistön käyttämisestä yksityiskohtaisempaan tienvarsitarkastukseen joko liikuteltavassa tarkastusyksikössä tai lähistöllä olevalla katsastusasemalla, jäsenvaltioiden olisi voitava periä maksu, jos on havaittu merkittäviä tai vaarallisia puutteita, mikä osoittaa, että ajoneuvoa käyttävä yritys ei ole täyttänyt velvollisuuttaan pitää ajoneuvo liikennekelpoisena. Jotta rajoitetaan tällaisten yritysten taloudellista rasitetta, maksu ei saisi olla suurempi kuin saman ajoneuvoluokan määräaikaisesta katsastuksesta suoritettava maksu. Näiden maksujen perimisestä saatavat tulot olisi käytettävä tieliikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale (16)  Jotta jäsenvaltioiden tietojenvaihdon tehokkuus voitaisiin varmistaa, kussakin jäsenvaltiossa olisi oltava yksi yhteyspisteenä toimiva elin, jonka kautta pidetään yhteyttä muihin asiaankuuluviin toimivaltaisiin viranomaisiin. Kyseisen elimen olisi myös kerättävä asiaankuuluvat tilastot. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi sovellettava alueellaan johdonmukaista kansallista täytäntöönpanostrategiaa, jonka toteuttamisen koordinointiin ne voivat nimetä erityisen elimen. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi määriteltävä menettelyt, joissa vahvistetaan toimitettavia tietoja koskevat määräajat ja sisältö. (16)  Jotta jäsenvaltioiden tietojenvaihdon tehokkuus voitaisiin varmistaa, kussakin jäsenvaltiossa olisi oltava yksi yhteyspisteenä toimiva elin, jonka kautta pidetään yhteyttä muihin asiaankuuluviin toimivaltaisiin viranomaisiin. Kyseisen elimen olisi myös kerättävä asiaankuuluvat tilastot, erityisesti teknisissä tienvarsitarkastuksissa tarkastettuja hyötyajoneuvoluokkia, havaittujen puutteiden määrää ja tyyppiä sekä niiden vakavuutta koskevat tiedot. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi sovellettava alueellaan johdonmukaista kansallista täytäntöönpanostrategiaa, jonka toteuttamisen koordinointiin ne voivat nimetä erityisen elimen. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi määriteltävä menettelyt, joissa vahvistetaan toimitettavia tietoja koskevat määräajat ja sisältö. Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale (17)  Jotta unionissa täytäntöön pantua tienvarsitarkastusten järjestelmää voitaisiin valvoa, jäsenvaltioiden olisi kaksi kertaa vuodessa annettava tehtyjen tienvarsitarkastusten tulokset tiedoksi komissiolle. Komissio ilmoittaa kerätyt tiedot Euroopan parlamentille. (17)  Jotta unionissa täytäntöönpantua tienvarsitarkastusten järjestelmää voitaisiin valvoa, jäsenvaltioiden olisi joka toinen vuosi ennen 31 päivää maaliskuuta annettava tehtyjen tienvarsitarkastusten tulokset tiedoksi komissiolle. Komissio ilmoittaa kerätyt tiedot Euroopan parlamentille. Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 a kappale (uusi) (17 a)  Yrityksille ja kuljettajille koituvan ajanhukan minimoimiseksi ja kokonaistehokkuuden parantamiseksi olisi kannustettava suorittamaan tekniset tienvarsitarkastukset samassa yhteydessä kuin tieliikenteen sosiaalilainsäädännön, erityisesti tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/20061, direktiivin 2006/22/EY sekä tieliikenteen valvontalaitteista 20 päivänä joulukuuta 1985 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/852 noudattamista koskevat tarkastukset. 1 EUVL L 102, 11.4.2006, s. 1. 2 EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8. Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta Tässä asetuksessa vahvistetaan jäsenvaltioiden alueella liikennöivien hyötyajoneuvojen tienvarsitarkastusten järjestelmä. 1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan jäsenvaltioiden alueella liikennöivien hyötyajoneuvojen liikennekelpoisuutta koskevien teknisten tienvarsitarkastusten järjestelmä. Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a. Tekniset tienvarsitarkastukset on suoritettava ilman kuljettajan kansallisuuteen tai kyseisen hyötyajoneuvon rekisteröinti- tai käyttöönottomaahan perustuvaa syrjintää. Tarkistus 75 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta 1.  Tätä asetusta sovelletaan hyötyajoneuvoihin, joiden rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h ja jotka kuuluvat seuraaviin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/46/EY määriteltyihin luokkiin: 1.  Tätä asetusta sovelletaan hyötyajoneuvoihin, joiden rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h ja jotka kuuluvat seuraaviin direktiivissä 2007/46/EY ja direktiivissä 2003/37/EY määriteltyihin luokkiin: – matkustajien kuljettamiseen käytettävät moottoriajoneuvot, joissa on kuljettajan istuimen lisäksi yli kahdeksan istuinta – M2- ja M3-luokan ajoneuvo, – matkustajien kuljettamiseen käytettävät moottoriajoneuvot ja niihin kytketyt perävaunut, joissa on kuljettajan istuimen lisäksi yli kahdeksan istuinta – M2- ja M3-luokan ajoneuvo, – vähintään nelipyöräiset moottoriajoneuvot, joita tavallisesti käytetään tavaroiden maantiekuljetukseen ja joiden suurin sallittu massa on enintään 3 500 kg – N1-luokan ajoneuvo, – moottoriajoneuvot ja niihin kytketyt perävaunut, joita käytetään tavaroiden kuljetukseen ja joiden suurin sallittu massa on enintään 3 500 kg – N1-luokan ajoneuvo, – moottoriajoneuvot, joita käytetään tavaroiden kuljetukseen ja joiden suurin sallittu massa on yli 3 500 kg – N2- ja N3-luokan ajoneuvo, – moottoriajoneuvot ja niihin kytketyt perävaunut, joita käytetään tavaroiden kuljetukseen ja joiden suurin sallittu massa on yli 3 500 kg – N2- ja N3-luokan ajoneuvo, – perävaunut ja puoliperävaunut, joiden suurin sallittu massa on enintään 3 500 kg – O1- ja O2-luokan ajoneuvo, – perävaunut ja puoliperävaunut, joiden suurin sallittu massa on yli 3 500 kg – O3- ja O4-luokan ajoneuvo, –  T5-luokkaan kuuluvat pyörillä varustetut traktorit, joita käytetään pääasiallisesti yleisillä teillä tavaroiden kuljetukseen ja joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h. Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 6 alakohta (6) ’hyötyajoneuvolla’ tavaroiden tai matkustajien ammattimaiseen kuljetukseen tarkoitettua moottoriajoneuvoa ja sen perävaunua; (6) ’hyötyajoneuvolla’ tavaroiden tai matkustajien kuljetukseen korvausta vastaan tiellä suoritettavaa tavaran kuljetusta varten tarkoitettua moottoriajoneuvoa ja sen perävaunua; Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 9 alakohta (9) ’tienvarsitarkastuksella’ ilmoittamatonta liikennekelpoisuuden tarkastusta, jonka viranomaiset tekevät tai joka tehdään niiden suorassa valvonnassa jäsenvaltion alueella sijaitsevilla julkiselle liikenteelle avoimilla teillä liikennöiville hyötyajoneuvoille; (9) ’teknisellä tienvarsitarkastuksella’ hyötyajoneuvon ilmoittamatonta liikennekelpoisuuden ja lastin kiinnityksen tarkastusta, jonka viranomaiset tekevät tai joka tehdään niiden suorassa valvonnassa hyötyajoneuvolle sen liikennöidessä jäsenvaltion alueella sijaitsevilla julkiselle liikenteelle avoimilla teillä; Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 10 alakohta (10) ’katsastuksella’ sen varmentamista, että ajoneuvon osat ja komponentit vastaavat sen turvallisuus- ja ympäristöominaisuuksia hyväksynnän, ensimmäisen rekisteröinnin tai käyttöönoton aikana tai jälkiasennuksen aikana; (10) ’katsastuksella’ tarkastusta, jolla varmennetaan, että ajoneuvoa on turvallista käyttää yleisillä teillä ja että se on turvallisuus- ja ympäristöominaisuuksiltaan vaatimusten mukainen hyväksynnän, ensimmäisen rekisteröinnin tai käyttöönoton aikana tai jälkiasennuksen aikana; Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 11 alakohta (11) ’toimivaltaisella viranomaisella’ viranomaista tai julkista elintä, joka vastaa kansallisen tienvarsitarkastusten järjestelmän hallinnoinnista; (11) ’toimivaltaisella viranomaisella’ jäsenvaltion valtuuttamaa viranomaista tai julkista elintä, joka vastaa tienvarsitarkastusten järjestelmän hallinnoinnista, mukaan lukien tapauksen mukaan teknisten tienvarsitarkastusten tekeminen; Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 12 a alakohta (uusi) (12 a) ’yrityksellä’ tieliikennettä toisten lukuun tai omaan lukuunsa harjoittavaa, voittoa tavoittelevaa tai tavoittelematonta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, henkilöyhdistystä tai ryhmää, joka ei ole oikeushenkilö, sekä tieliikennettä toisten lukuun tai omaan lukuunsa harjoittavaa julkista elintä, joka on itse tai joka on sellaisen viranomaisen alainen, joka on oikeushenkilö; Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 14 a alakohta (uusi) (14 a) ’turvallisuustarkastuksella’ hyötyajoneuvon silmämääräistä tarkastusta, suorituskyvyn testausta ja korin/rungon, kytkentälaitteiden, ohjauksen, renkaiden, pyörien ja jarrujärjestelmän toiminnan tarkastusta; Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 14 b alakohta (uusi) (14 b) ’katsastusasemalla’ julkista tai yksityistä elintä tai laitosta, jonka jäsenvaltio on hyväksynyt tekemään katsastuksia; Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 14 c alakohta (uusi) (14 c) ’liikenteenharjoittajalla’ yksittäistä henkilöä tai oikeushenkilöä, joka käyttää ajoneuvoa sen omistajana tai sen omistajan luvalla. Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi 5 artikla Kunkin jäsenvaltion on tehtävä joka kalenterivuonna tienvarsitarkastus vähintään viidelle prosentille kaikista alueellaan rekisteröidyistä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista ajoneuvoista. Kunkin jäsenvaltion on tehtävä riittävästi tienvarsitarkastuksia vuosittain. Tienvarsitarkastus on tehtävä vähintään viidelle prosentille kaikista jäsenvaltion alueella rekisteröidyistä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista hyötyajoneuvoista: – matkustajien kuljettamiseen käytettävät moottoriajoneuvot, joissa on kuljettajan istuimen lisäksi enemmän kuin kahdeksan istuinta – M2- ja M3-luokan ajoneuvot, – moottoriajoneuvot, joita käytetään tavaroiden kuljetukseen ja joiden suurin sallittu massa on yli 3 500 kg – N2- ja N3-luokan ajoneuvot, – perävaunut ja puoliperävaunut, joiden suurin sallittu massa on yli 3 500 kg – O3- ja O4-luokan ajoneuvot. Jäsenvaltion alueella toimivista mutta muualle rekisteröidyistä hyötyajoneuvoista on tarkastettava vähintään viisi prosenttia. Tarkistus 76 Ehdotus asetukseksi 6 artikla 1.  Kansallisella tasolla on otettava käyttöön tienvarsitarkastusten riskiluokitusjärjestelmä, joka perustuu yksittäisten yritysten käyttämissä ajoneuvoissa havaittujen puutteiden lukumäärään ja vakavuuteen. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on hallinnoitava riskiluokitusjärjestelmää. 1.  Teknisten tienvarsitarkastusten tehokkuuden parantamiseksi on otettava käyttöön unionin tasolla tienvarsitarkastusten riskiluokitusjärjestelmä, joka perustuu hyötyajoneuvoissa määräaikaisten katsastusten ja teknisten tienvarsitarkastusten yhteydessä havaittujen puutteiden lukumäärään ja vakavuuteen. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on hallinnoitava riskiluokitusjärjestelmää, joka perustuu koko unionissa toisiinsa yhteydessä oleviin kansallisiin sähköisiin rekistereihin. Katsastustodistuksissa ja tienvarsitarkastusraporteissa on käytettävä vakiomuotoista Euroopan unionin lomaketta kolmen vuoden kuluttua moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaisista katsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o ... voimaantulosta. 2.  Kullekin tienvarsitarkastusten riskiluokitusjärjestelmässä yksilöidylle yritykselle on vahvistettava riskiprofiili liitteessä I olevia arviointiperusteita käyttäen. 2.  Kullekin tienvarsitarkastusten riskiluokitusjärjestelmässä yksilöidylle yritykselle on 1 kohdassa tarkoitetun päivämäärän jälkeen vahvistettava riskiprofiili seuraavia liitteessä I olevia arviointiperusteita käyttäen: – puutteiden lukumäärä – puutteiden vakavuus – tarkastusten tai testien määrä – aikakerroin. Yrityksille vahvistetaan jokin seuraavista riskiprofiileista: Yrityksille vahvistetaan jokin seuraavista riskiprofiileista: – suuri riski – suuri riski – keskisuuri riski – keskisuuri riski – alhainen riski. – alhainen riski. Asianomaisen yrityksen riskiluokituksen määrittämistä varten on otettava huomioon vapaaehtoisiin ja säännöllisiin ajoneuvon turvallisuustarkastuksiin perustuvat tiedot siitä, miten yritykset ovat noudattaneet liikennekelpoisuutta koskevia vaatimuksia, jotta yritykset voivat parantaa riskiprofiiliaan seuraavia tarkastustiheyksiä soveltaen: –  N2- luokan ajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on yli 7 500 kg: aluksi 42 kuukauden kuluttua ensimmäisestä rekisteröinnistä ja sen jälkeen aina kuuden kuukauden kuluttua viimeisimmästä katsastuksesta; –  N3-luokan ajoneuvot: aluksi 30 kuukauden kuluttua ensimmäisestä rekisteröinnistä ja sen jälkeen aina kuuden kuukauden kuluttua viimeisimmästä katsastuksesta; –  O4-luokan ajoneuvot: aluksi 30 kuukauden kuluttua ensimmäisestä rekisteröinnistä ja sen jälkeen aina kuuden kuukauden kuluttua viimeisimmästä katsastuksesta. 3.  Tienvarsitarkastusten riskiluokitusjärjestelmän täytäntöön panemiseksi jäsenvaltiot voivat käyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/22/EY 9 artiklan mukaista riskinluokitusjärjestelmää. 3.  Tienvarsitarkastusten riskiluokitusjärjestelmän täytäntöön panemiseksi jäsenvaltioiden on käytettävä asetuksen (EY) N:o 1071/2009 mukaista riskinluokitusjärjestelmää. Riskiluokitusjärjestelmässä on esitettävä 2 artiklassa tarkoitettujen ajoneuvojen liikennekelpoisuutta koskevat tiedot neljän vuoden ajan tämän asetuksen voimaantulosta. Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta 1.  Jäsenvaltiossa rekisteröidyn ajoneuvon kuljettajien on säilytettävä ajoneuvossa viimeisintä katsastusta vastaava katsastustodistus ja viimeisin tienvarsitarkastusraportti, jos ne on annettu. 1.  Jäsenvaltiossa rekisteröidyn ajoneuvon kuljettajien on säilytettävä ajoneuvossa viimeisintä katsastusta vastaava katsastustodistus ja viimeisin tienvarsitarkastusraportti, jos ne on annettu. Jos todistus ja raportti ovat saatavilla sähköisesti ajoneuvon rekisteröineessä jäsenvaltiossa, viranomaiset eivät voi vaatia pitämään niiden paperikopioita ajoneuvossa. Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta 3.  Yksittäisten yritysten on varmistettava, että niiden käyttämät ajoneuvot ovat jatkuvasti liikennekelpoisia. 3.  Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia ajoneuvoja käyttävien yritysten on varmistettava, että niiden käyttämät ajoneuvot ovat jatkuvasti liikennekelpoisia ja että viimeisimmästä katsastuksesta annettu katsastustodistus tai sen oikeaksi todistettu jäljennös ja [määräaikaista katsastusta koskevan ] asetuksen XX 10 artiklan mukainen todiste katsastuksesta säilytetään ajoneuvossa. Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta 3.  Yksittäisten yritysten on varmistettava, että niiden käyttämät ajoneuvot ovat jatkuvasti liikennekelpoisia. (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi 9 artikla Valitessaan ajoneuvoja tienvarsitarkastukseen tarkastajien on ensisijaisesti valita ajoneuvot, joita käyttävät 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut suuren riskin yritykset. Muut ajoneuvot voidaan valita tarkastukseen, jos ajoneuvon epäillään aiheuttavan vaaran tieliikenneturvallisuudelle. Valitessaan ajoneuvoja tienvarsitarkastukseen tarkastajat voivat, jos jäsenvaltio näin päättää, valita ensisijaisesti ajoneuvot, joita käyttävät 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut suuren riskin yritykset. Muut ajoneuvot voidaan valita tarkastukseen, jos ajoneuvon epäillään aiheuttavan vaaran tieliikenneturvallisuudelle. Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Kussakin alustavassa tienvarsitarkastuksessa tarkastajan on Kussakin alustavassa tienvarsitarkastuksessa tarkastajan on a) tarkastettava mahdollinen katsastustodistus ja tienvarsitarkastusraportti, jotka säilytetään ajoneuvossa 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti; a) tarkastettava mahdollinen viimeisintä katsastusta vastaava katsastustodistus ja tienvarsitarkastusraportti ja [määräaikaista katsastusta koskevan] asetuksen XX 10 artiklan mukainen todiste katsastuksesta, jotka säilytetään ajoneuvossa 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti; b) tehtävä silmämääräinen arviointi ajoneuvon ja sen lastin kunnosta. b) tehtävä silmämääräinen arviointi ajoneuvon teknisestä kunnosta; Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi) b a) voi tehdä tarkastuksen hyötyajoneuvon käyttöä unionissa koskevien muiden säännösten noudattamisen varmistamiseksi. Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – 2 a luetelmakohta (uusi) – kori/runko, Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta – akselit, pyörät, renkaat ja jousitus, – pyörät ja renkaat, Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi) – kytkentälaitteet, Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – 4 luetelmakohta – ympäristöhaitat. – ympäristöhaitat: melu ja pakokaasut. Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 2 kohta – 3 alakohta Kaikkien näiden kokonaisuuksien tarkastukseen on kuuluttava yksi, useampi tai kaikki liitteessä II luetelluista kohteista, jotka ovat merkityksellisiä näille kokonaisuuksille. Kaikkien näiden kokonaisuuksien tarkastukseen on kuuluttava kaikki ne liitteessä II luetellut kohteet, joita pidetään tarpeellisina ja merkityksellisinä näille kokonaisuuksille. Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 2 kohta – 4 alakohta Tarkastaja voi lisäksi tarkastaa muita liitteessä II olevassa 1 kohdassa lueteltuja kokonaisuuksia ja yhden, useamman tai kaikki mainitussa liitteessä luetellut kohteet. Tarkastaja voi lisäksi, ja kun se on tarpeen mahdollisen turvallisuusriskin vuoksi, tarkastaa muita liitteessä II olevassa 1 kohdassa lueteltuja kokonaisuuksia ja kaikki ne mainitussa liitteessä luetellut kohteet, joita pidetään tarpeellisina ja merkityksellisinä näille kokonaisuuksille. Tarkistus 77 Ehdotus asetukseksi 10 artikla –2 kohta – 5 alakohta Jos katsastustodistuksesta tai tienvarsitarkastusraportista käy ilmi, että jokin liitteessä II lueteltu kohde on tarkastettu edellisen kuukauden aikana, tarkastaja ei tarkasta tätä kohdetta, jollei se ole perusteltua ilmeisen puutteen vuoksi. Jos viimeisimmän katsastuksen tai vapaaehtoisen ja säännöllisen turvallisuustarkastuksen mukaisesta katsastustodistuksesta tai tienvarsitarkastusraportista käy ilmi, että jokin liitteessä II lueteltu kohde on jo tarkastettu edeltävien kolmen kuukauden aikana, tarkastaja ei tarkasta tätä kohdetta, jollei tarkastuksen tekeminen ole perusteltua ilmeisen puutteen vuoksi. Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 2 kohta 2.  Kun tarkastukset on määrä tehdä katsastusasemalla, alustavan tienvarsitarkastuksen paikka ei saa sijaita yli 10 km:n etäisyydellä tästä keskuksesta. 2.  Kun tarkastukset on määrä tehdä katsastusasemalla, ne on tehtävä mahdollisimman pian lähimmällä katsastusasemalla. Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 3 kohta 3.  Liikuteltavissa tarkastusyksiköissä on oltava asianmukaiset laitteet tienvarsitarkastusten tekemiseksi, mukaan lukien ainakin ajoneuvon jarrujen, ohjauksen, jousituksen ja päästöjen arvioimiseksi tarvittavat laitteet. 3.  Liikuteltavissa tarkastusyksiköissä on oltava asianmukaiset laitteet tienvarsitarkastusten tekemiseksi, mukaan lukien ainakin ajoneuvon jarrujen, ohjauksen, jousituksen, päästöjen ja painon arvioimiseksi tarvittavat laitteet. Tarkistus 54 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta – 3 luetelmakohta – vaaralliset puutteet, jotka suoraan ja viipymättä aiheuttavat sellaisen vaaran tieliikenneturvallisuudelle, ettei ajoneuvoa saa käyttää tiellä missään olosuhteissa. – vaaralliset puutteet, jotka suoraan ja välittömästi aiheuttavat sellaisen vaaran tieliikenneturvallisuudelle, että asianomainen jäsenvaltio tai sen toimivaltaiset viranomaiset voivat kieltää ajoneuvon käytön tiellä. Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi 13 artikla 13 artikla 13 artikla Lastinkiinnityksen tarkastamista koskevat erityissäännöt Lastinkiinnityksen tarkastaminen Tarkastaja voi tarkastaa ajoneuvon lastinkiinnityksen liitteen IV mukaisesti. Jäljempänä 14 artiklassa tarkoitettu seuranta toteutetaan myös, kun kyseessä ovat lastinkiinnitykseen liittyvät merkittävät tai vaaralliset puutteet. Tarkastajat voivat tarkastaa ajoneuvon lastinkiinnityksen voimassa olevien normien mukaisesti. Tarkastusten tulosta ei oteta huomioon riskiluokitusjärjestelmässä ennen kuin lastin kiinnittämistä koskevat säännöt on yhdenmukaistettu unionin tasolla. Komissio toimittaa viimeistään [lisätään määräaikaisia katsastuksia koskevan asetusehdotuksen 18 a artiklassa tarkoitettu päivämäärä] Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen maantieliikenteen lastin kiinnittämistä koskevan yhdenmukaistamisen tasosta, lastin kiinnittämisen tarkastamisesta tienvarressa sekä analyysin menetelmistä, joilla varmistetaan, että ajoneuvoa käyttävät yritykset, lähettäjät, huolitsijat, lastaajat ja muut lastin käsittelyyn osallistuvat noudattavat lastin kiinnittämistä koskevia vaatimuksia. Kertomukseen on tarvittaessa liitettävä lainsäädäntöehdotus. Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta 1.  Alustavassa tai yksityiskohtaisemmassa tarkastuksessa havaittu merkittävä puute on korjattava viipymättä tarkastuspaikan läheisyydessä. 1.  Alustavassa tai yksityiskohtaisemmassa tarkastuksessa havaittu merkittävä puute on korjattava viipymättä tarvittavilla laitteilla varustetussa tilassa, joka on mahdollisimman lähellä paikkaa, jossa tehtiin alustava tai yksityiskohtaisempi tarkastus. Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 3 kohta – 1 alakohta 3.  Jos ajoneuvossa on vaarallisia puutteita, tarkastaja ei saa antaa lupaa käyttää sitä ennen kuin puutteet on korjattu tarkastuspaikalla. Tarkastaja voi antaa luvan käyttää ajoneuvoa sen ajamiseksi lähimpään korjaamoon, jossa kyseiset puutteet voidaan korjata, edellyttäen että vaaralliset puutteet on korjattu siten, että ajoneuvolla pystytään ajamaan korjaamolle saakka ja että ajoneuvon kuljettajalle ja matkustajille sekä muille tienkäyttäjille ei aiheudu välitöntä vaaraa. 3.  Jos ajoneuvossa on vaarallisia puutteita, tarkastaja ei saa antaa lupaa käyttää sitä ennen kuin puutteet on korjattu tarkastuspaikalla tai yhdessä lähimmistä korjaamoista. Jos on havaittu puutteita 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa kokonaisuuksissa, tarkastajan on annettava lupa käyttää ajoneuvoa sen ajamiseksi lähimpään korjaamoon, jossa kyseiset puutteet voidaan korjata, edellyttäen että vaaralliset puutteet on korjattu siten, että ajoneuvolla pystytään ajamaan korjaamolle saakka ja että ajoneuvon kuljettajalle ja matkustajille sekä muille tienkäyttäjille ei aiheudu välitöntä vaaraa. Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 3 kohta – 2 alakohta Jos ajoneuvossa on vaarallisia puutteita, tarkastaja voi antaa luvan tuoda se suoraan lähimpään paikkaan, jossa se voidaan korjata tai takavarikoida. (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Tarkistus 59 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 kohta 2.  Tarkastajan on annettava toimivaltaiselle viranomaiselle tiedoksi yksityiskohtaisempien tienvarsitarkastusten tulokset kohtuullisessa ajassa asianomaisten tarkastusten jälkeen. Toimivaltaisen viranomaisen on säilytettävä nämä tiedot 36 kuukauden ajan niiden vastaanottamisesta. 2.  Tarkastajan on annettava toimivaltaiselle viranomaiselle sähköisesti tiedoksi yksityiskohtaisempien tienvarsitarkastusten tulokset kohtuullisessa ajassa asianomaisten tarkastusten jälkeen. Toimivaltaisen viranomaisen on syötettävä nämä tiedot asetuksessa (EY) N:o 1071/2009 tarkoitettuun kansalliseen rekisteriin ja säilytettävä ne 36 kuukauden ajan niiden vastaanottamisesta. Tarkistus 60 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 3 kohta 3.  Tienvarsitarkastuksen tulokset on annettava tiedoksi ajoneuvon rekisteröineelle viranomaiselle. 3.  Tienvarsitarkastuksen tulokset on annettava sähköisesti tiedoksi ajoneuvon rekisteröineelle viranomaiselle ja ajoneuvon omistajalle, ja ajoneuvon ollessa rekisteröity toiseen jäsenvaltioon on käytettävä kansallisten sähköisten rekisterien yhteenliittämisjärjestelmää (ERRU) asetuksen (EY) N:o 1071/2009 mukaisesti. Tarkistus 61 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 1 kohta 1.  Kun muualla kuin tarkastusjäsenvaltiossa rekisteröidyssä ajoneuvossa havaitaan merkittäviä tai vaarallisia puutteita, erityisesti ajoneuvon käyttökieltoon johtavia puutteita, yhteyspisteen on ilmoitettava tämän tarkastuksen tulokset ajoneuvon rekisteröintijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. 1.  Kun muualla kuin tarkastusjäsenvaltiossa rekisteröidyssä ajoneuvossa havaitaan merkittäviä tai vaarallisia puutteita, erityisesti ajoneuvon käyttökieltoon johtavia puutteita, yhteyspisteen on ilmoitettava tämän tarkastuksen tulokset ajoneuvon rekisteröintijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Rekisteröintijäsenvaltion on otettava nämä tiedot huomioon luokitellessaan yrityksiä 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Näihin tietoihin on sisällyttävä liitteessä VI vahvistetut tienvarsitarkastusraportin kohdat. Näihin tietoihin on sisällyttävä liitteessä VI vahvistetut tienvarsitarkastusraportin kohdat, ja ne on esitettävä standardoidussa muodossa ja asetuksen (EY) N:o 1071/2009 16 artiklassa tarkoitetun kansallisen sähköisen rekisterin kautta. Komissio antaa 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tutkimusmenettelyä noudattaen yksityiskohtaiset säännöt menettelyistä, joilla rekisteröintijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoitetaan ajoneuvot, joissa on merkittäviä tai vaarallisia puutteita. Komissio antaa 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tutkimusmenettelyä noudattaen yksityiskohtaiset säännöt menettelyistä, joilla rekisteröintijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoitetaan ajoneuvot, joissa on merkittäviä tai vaarallisia puutteita. Tarkistus 62 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta – 2 alakohta Ajoneuvon rekisteröintijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava toteutetut toimet tarkastusjäsenvaltiolle. Ajoneuvon rekisteröintijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava toteutetut toimet tarkastusjäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja syötettävä tiedot ERRUun. Tarkistus 63 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a. Jos merkittäviä tai vaarallisia puutteita on havaittu, ajoneuvoa käyttävän yrityksen nimi on ilmoitettava yhteyspisteeseen 16 artiklan mukaisesti. Tarkistus 64 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 b kohta (uusi) 2 b. Rekisteröintijäsenvaltion on toimitettava teknistä tienvarsitarkastusta tekevälle viranomaiselle tietoja sen yrityksen riskiprofiilista, jonka ajoneuvoa tarkastetaan. Nämä tiedot on toimitettava sähköisesti ja kohtuullisessa ajassa. Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset, jotka koskevat niiden menettelyjen yksityiskohtaisia sääntöjä, joilla tällaiset tiedot annetaan tällaisille viranomaisille. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Tarkistus 65 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 2 kohta – 2 alakohta Komissio ilmoittaa kerätyt tiedot Euroopan parlamentille. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille kertomuksen, jossa esitetään yhteenveto kerätyistä tiedoista. Tarkistus 66 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 2 kohta 2.  Siirretään komissiolle 21 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä määräämättömäksiajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä]. 2. Siirretään komissiolle ... päivästä ...kuuta ... viiden vuoden ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] 21 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. Tarkistus 67 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 2 kohta 2.  Edellä 1 kohdan mukaisesti annettuihin sääntöihin on kuuluttava seuraamukset siitä, ettei kuljettaja tai liikenteenharjoittaja ole tehnyt yhteistyötä tarkastajan kanssa eikä korjannut tarkastuksen aikana havaittuja puutteita. 2.  Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti annettuihin sääntöihin on kuuluttava seuraamukset siitä, ettei kuljettaja tai liikenteenharjoittaja ole tehnyt yhteistyötä tarkastajan kanssa, sekä siitä, että ajoneuvoa on käytetty laittomasti, koska 14 artiklaa ei ole noudatettu. Tarkistus 68 Ehdotus asetukseksi Liite II – osa 2 – kohta 5.2.2 – d a alakohta (uusi) Komission teksti 5.2.2. Pyörät Silmämääräinen tarkastus kunkin pyörän molemmilla sivuilla. Tarkistus 5.2.2. Pyörät Silmämääräinen tarkastus kunkin pyörän molemmilla sivuilla. d a) Pyörä ei sovi yhteen pyörän navan kanssa. Tarkistus 69 Ehdotus asetukseksi Liite II – osa 2 – kohta 5.2.3 – sarake 2: Menetelmä Komission teksti 5.2.3 Renkaat Koko renkaan silmämääräinen tarkastus liikuttamalla ajoneuvoa eteen ja taakse. Tarkistus 5.2.3 Renkaat Koko renkaan silmämääräinen tarkastus liikuttamalla ajoneuvoa eteen ja taakse. Rengaspaineen mittaaminen painemittarilla ja tuloksen vertaaminen valmistajan antamiin arvoihin. Tarkistus 70 Ehdotus asetukseksi Liite III – osa 1 – otsikko: Vaaralliset puutteet – 1 kohta Puutteet, jotka aiheuttavat suoraa ja välitöntä vaaraa liikenneturvallisuudelle. Ajoneuvoa ei saa enää käyttää liikenteessä, joskin joissakin tapauksissa voidaan sallia, että ajoneuvo ajetaan määrätyissä olosuhteissa suoraan määrättyyn paikkaan esimerkiksi ajoneuvon välitöntä korjausta tai takavarikointia varten. Puutteet, jotka aiheuttavat suoraa ja välitöntä vaaraa liikenneturvallisuudelle, ja jotka antavat jäsenvaltiolle tai sen toimivaltaisille viranomaisille valtuudet kieltää ajoneuvon käyttö liikenteessä, joskin joissakin tapauksissa voidaan sallia, että ajoneuvo ajetaan määrätyissä olosuhteissa suoraan määrättyyn paikkaan esimerkiksi ajoneuvon välitöntä korjausta tai takavarikointia varten. Tarkistus 71 Ehdotus asetukseksi Liite III – osa 2 – kohta 5.2.3 – e alakohta Komission teksti 5.2.3. Renkaat e) Renkaan urasyvyys ei ole vaatimusten mukainen. X X Alle 80 % vaaditusta urasyvyydestä Tarkistus 5.2.3. Renkaat e) Renkaan urasyvyys kulunut laissa säädettyyn vähimmäissyvyyteen. X X Renkaan urasyvyys laissa säädettyä syvyyttä pienempi. Tarkistus 72 Ehdotus asetukseksi Liite III – osa 2 – kohta 5.2.3 – g a alakohta (uusi) Komission teksti 5.2.3. Renkaat Tarkistus 5.2.3. Renkaat g a) Käytön aikainen paine yhdessä renkaassa alentunut 20 prosenttia. X X Tarkistus 73 Ehdotus asetukseksi Liite IV [...] Poistetaan.

(1) Tarkistusten hyväksymisen jälkeen asia päätettiin palauttaa valiokuntakäsittelyyn työjärjestyksen 57 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti (A7-0207/2013).

Euroopan parlamentin tarkistukset 2. heinäkuuta 2013 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaisista katsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta (COM(2012)0380 – C7-0186/2012 – 2012/0184(COD))(1)

P7_TA(2013)0297 A7-0210/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale (3)  Katsastus on osa laajempaa järjestelmää, jolla varmistetaan, että ajoneuvot pidetään turvallisessa ja ympäristön kannalta hyväksyttävässä kunnossa niiden käytön ajan. Järjestelmään olisi kuuluttava kaikkien ajoneuvojen määräaikaiset katsastukset, kaupallisessa tieliikenteessä käytettävien ajoneuvojen tekniset tienvarsitarkastukset ja ajoneuvojen rekisteröintimenettelyä koskevat säännökset, jotta varmistetaan, että välittömän vaaran tieliikenneturvallisuudelle aiheuttavia ajoneuvoja ei käytetä maanteillä. (3)  Katsastus on osa laajempaa järjestelmää, jolla varmistetaan, että ajoneuvot pidetään turvallisessa ja ympäristön kannalta hyväksyttävässä kunnossa niiden käytön ajan. Järjestelmään olisi kuuluttava kaikkien ajoneuvojen määräaikaiset katsastukset, kaupallisessa tieliikenteessä käytettävien ajoneuvojen tekniset tienvarsitarkastukset ja ajoneuvojen rekisteröintimenettelyä koskevat säännökset. Liikennekelpoisuus olisi varmistettava pääasiassa määräaikaiskatsastuksin. Hyötyajoneuvojen tienvarsitarkastuksilla olisi ainoastaan täydennettävä määräaikaiskatsastuksia, ja ne olisi kohdennettava ajoneuvoihin, jotka aiheuttavat välittömän vaaran tieliikenneturvallisuudelle. Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 a kappale (uusi) (3 a) Kaikkien yleisillä teillä käytettävien ajoneuvojen on oltava liikennekelpoisia aina, kun ne ovat käytössä, sanotun rajoittamatta määräaikaiskatsastuksia koskevien vaatimusten soveltamista. Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 b kappale (uusi) (3 b) Liikennekelpoisuutta koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanon valvontaan olisi sisällyttävä ajoneuvojen omistajille suunnattuja valistuskampanjoita, joilla kehitetään ajoneuvon perustarkastuksia koskevia hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja. Tarkistukset 4 ja 115 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale (4)  Unionissa on hyväksytty useita ajoneuvojen turvallisuutta koskevia teknisiä normeja ja vaatimuksia. On kuitenkin tarpeen varmistaa määräaikaisten katsastusten järjestelmällä, että markkinoille saatetut ajoneuvot täyttävät turvallisuusnormit koko käyttöikänsä ajan. Tätä järjestelmää olisi sovellettava ajoneuvoluokkiin, jotka määritellään kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja neuvoston direktiivin 92/61/ETY kumoamisesta 18 päivänä maaliskuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/24/EY, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5 päivänä syyskuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/46/EY ja maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä sekä direktiivin 74/150/ETY kumoamisesta 26 päivänä toukokuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/37/EY. (4)  Unionissa on hyväksytty useita ajoneuvojen turvallisuutta koskevia teknisiä normeja ja vaatimuksia. On kuitenkin tarpeen varmistaa määräaikaisten katsastusten järjestelmällä, että markkinoille saatetut ajoneuvot täyttävät turvallisuusnormit koko käyttöikänsä ajan. Ajoneuvon turvallisuus- ja ympäristöominaisuuksiin vaikuttavat jälkiasennetut varusteet eivät saisi heikentää näitä ominaisuuksia siitä, millaiset ne olivat hyväksynnän, ensimmäisen rekisteröinnin tai käyttöönoton aikana. Jäsenvaltiot saattavat ottaa käyttöön katsastuksia koskevia kansallisia vaatimuksia, joita sovelletaan ajoneuvoluokkiin, jotka määritellään kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä18 päivänä maaliskuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/24/EY; tätä kansallista katsastusjärjestelmää olisi sovellettava ajoneuvoluokkiin, jotka määritellään puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5 päivänä syyskuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/46/EY ja maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä 26 päivänä toukokuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/37/EY. Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) (5 a) Moottoriajoneuvon liikennekelpoisuutta heikentävän puutteen havaitseminen varhaisessa vaiheessa helpottaa puutteen korjaamista ja onnettomuuksien ehkäisemistä, ja näin saavutetuilla onnettomuuskustannusten säästöillä olisi osarahoitettava bonusjärjestelmän perustamiskustannuksia. Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale (6)  Valtaosa tieliikenteen kokonaispäästöistä, erityisesti hiilidioksidipäästöistä, on peräisin pienestä osasta ajoneuvoja, joiden päästönvalvontajärjestelmät ovat vialliset. Arviolta viisi prosenttia ajoneuvokannasta aiheuttaa 25 prosenttia kaikista epäpuhtauspäästöistä. Sen vuoksi määräaikaisten katsastusten järjestelmä parantaisi osaltaan myös ympäristön tilaa vähentämällä ajoneuvojen keskimääräisiä päästöjä. (6)  Valtaosa tieliikenteen kokonaispäästöistä, erityisesti hiilidioksidipäästöistä, on peräisin pienestä osasta ajoneuvoja, joiden päästönvalvontajärjestelmät ovat vialliset. Arviolta viisi prosenttia ajoneuvokannasta aiheuttaa 25 prosenttia kaikista epäpuhtauspäästöistä. Tämä koskee myös uudenaikaisten moottorimallien entistä korkeampia hiukkas- ja typpioksidipäästöjä, ja näille moottoreille olisikin tehtävä entistä kattavampi päästötesti, johon kuuluu sähköisellä valvontalaitteella suoritettu ajoneuvon sisäisen valvontajärjestelmän (OBD-järjestelmä) eheyden ja toimivuuden tarkastus, joka varmennetaan käytössä olevalla pakokaasutestauksella päästöjärjestelmän täydellisen testauksen varmistamiseksi, koska pelkkä OBD-järjestelmään perustuva testaus ei ole luotettava. Sen vuoksi määräaikaisten katsastusten järjestelmä parantaisi osaltaan myös ympäristön tilaa vähentämällä ajoneuvojen keskimääräisiä päästöjä. Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale (8)  Maatalousajoneuvoja, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h, käytetään yhä enemmän kuorma-autojen sijaan paikallisissa kuljetuksissa. Niiden riskialttius on verrattavissa kuorma-autoihin, minkä vuoksi tätä ajoneuvoluokkaa olisi katsastusten suhteen kohdeltava samalla tavalla kuin kuorma-autoja. (8)  Maatalousajoneuvoja, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h, käytetään joissakin tapauksissa kuorma-autojen sijaan kaupallisessa maanteiden tavaraliikenteessä. On tärkeää varmistaa, että tällä tavalla käytettyjä maatalousajoneuvoja kohdellaan katsastusten suhteen samalla tavalla kuin kuorma-autoja. Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale (9)  Koska museoajoneuvojen tarkoituksena on säilyttää niiden valmistusajankohdan perinteet eikä niitä juurikaan käytetä yleisillä teillä, jäsenvaltioiden olisi itse päätettävä, tehdäänkö määräaikaiset katsastukset myös tällaisille ajoneuvoille. Jäsenvaltioiden olisi voitava itse päättää myös muiden erikoisajoneuvotyyppien katsastuksista. (9)  Museoajoneuvot säilyttävät valmistusajankohtansa perinteet, ne pidetään historiallisesti asianmukaisessa kunnossa, ja ne ovat harvoin päivittäiskäytössä. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, että määräaikaiset katsastukset tehdään myös tällaisille ajoneuvoille, tai muuten säännellä niiden katsastusjärjestelmää. Jäsenvaltioiden olisi voitava itse päättää myös muiden erikoisajoneuvotyyppien katsastuksista. Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale (10)  Katsastus on täysivaltaista toimintaa, minkä vuoksi se olisi jätettävä jäsenvaltioiden tai niiden valvomien elinten tehtäväksi. Jäsenvaltioiden olisi jatkossakin oltava vastuussa katsastusten tekemisestä kaikissa tapauksissa, vaikka kansallinen järjestelmä mahdollistaisikin luvan myöntämisen esimerkiksi ajoneuvokorjaamojen kaltaisille yksityisille tahoille. (10)  Katsastus on täysivaltaista toimintaa, minkä vuoksi asianomaisen jäsenvaltion tai sen tähän tehtävään määräämän julkisen elimen taikka jäsenvaltion nimeämien ja suoraan valvomien elinten tai laitosten, mukaan lukien asianmukaisesti hyväksytyt yksityiset elimet, olisi suoritettava katsastukset. Jos katsastuksista vastaavat laitokset suorittavat myös ajoneuvojen korjauksia, jäsenvaltioiden olisi erityisesti varmistettava katsastusten puolueettomuus ja korkea laatu. Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi) (10 a) Jotta vapaan liikkuvuuden periaate toteutuisi unionissa paremmin, jäsenvaltioiden olisi ajoneuvon uudelleenrekisteröintiä varten vastavuoroisesti tunnustettava alkuperäisen rekisteröintijäsenvaltion myöntämä katsastustodistus. Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 b kappale (uusi) (10 b) Kun katsastuksia on todistettavasti yhdenmukaistettu riittävässä määrin, olisi säädettävä katsastustodistusten täysimääräisestä vastavuoroisesta tunnustamisesta kaikkialla unionissa. Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale (11)  Ajoneuvojen ja erityisesti niiden sähköisten turvallisuuskomponenttien tarkastuksessa on välttämätöntä, että kunkin yksittäisen ajoneuvon tekniset eritelmät ovat saatavilla. Sen vuoksi ajoneuvojen valmistajien olisi annettava kaikkien vaatimustenmukaisuustodistukseen sisältyvien tietojen lisäksi myös turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvien komponenttien toimivuuden varmentamiseksi tarvittavat tiedot. Korjaamiseen ja huoltamiseen liittyvien tietojen saatavuutta koskevia säännöksiä olisi sovellettava samalla tavoin tätä tarkoitusta varten, jolloin nämä katsastuksissa tarvittavat tietoelementit olisivat katsastusasemien saatavilla. Tämä on erittäin tärkeää erityisesti sähköisesti ohjattujen järjestelmien alalla, ja tiedot olisi annettava kaikista valmistajan asentamista elementeistä. (11)  Ajoneuvojen ja erityisesti niiden sähköisten turvallisuuskomponenttien tarkastuksessa on välttämätöntä, että kunkin yksittäisen ajoneuvon tekniset eritelmät ovat saatavilla. Sen vuoksi ajoneuvojen valmistajien olisi annettava kaikkien vaatimustenmukaisuustodistukseen sisältyvien tietojen lisäksi myös turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvien järjestelmien toimivuuden varmentamiseksi tarvittavat tiedot. Tietojen olisi oltava riittävän yksityiskohtaisia, jotta ajoneuvon turvajärjestelmien toimivuutta voidaan seurata niin, että kun niitä testataan määräajoin suoritettavissa teknisissä tarkastuksissa, voidaan ennustaa, kuinka suurella todennäköisyydellä ajoneuvo läpäisee katsastuksen. Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale (12)  Jotta katsastukset olisivat korkeatasoisia kaikkialla unionissa, katsastuksissa käytettävät testauslaitteet sekä niiden huolto ja kalibrointi olisi eriteltävä unionin tasolla. (12)  Jotta katsastuksissa käytettävien testauslaitteiden tarkastukset olisivat korkeatasoisia kaikkialla unionissa, testauslaitteiden huolto ja kalibrointi olisi eriteltävä unionin tasolla. Katsastusjärjestelmien ja -menettelyjen sekä testauslaitteiden alan innovoinnille olisi luotava kannustimia, koska näin voidaan alentaa kustannuksia ja parantaa käyttöä. Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale (13)  Katsastajien olisi katsastuksia tehdessään toimittava riippumattomasti, ja kaikenlaisia eturistiriitoja olisi vältettävä. Katsastustulosten ei tämän vuoksi tulisi olla yhteydessä palkkaan eikä muuhun taloudelliseen tai henkilökohtaiseen etuun. (13)  Katsastajien olisi katsastuksia tehdessään toimittava riippumattomasti, ja kaikenlaisia eturistiriitoja olisi vältettävä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että arvioinnit suoritetaan asianmukaisesti, ja kiinnitettävä erityistä huomiota niiden puolueettomuuteen. Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a) Katsastusasemien tasokkuus ja puolueettomuus on ratkaisevan tärkeää liikenneturvallisuuden parantamistavoitteen kannalta. Siksi katsastuksia tekevien katsastusasemien olisi esimerkiksi täytettävä vähimmäisvaatimukset, jotka on asetettu ISO 17020 -standardissa yleisistä vaatimuksista erityyppisten tarkastuslaitosten toiminnalle. Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale (14)  Katsastustuloksia ei tulisi muuttaa kaupallisia tarkoituksia varten. Valvontaelimen olisi voitava muuttaa katsastustulokset ainoastaan siinä tapauksessa, että katsastajan tekemän katsastuksen tulokset ovat ilmeisen virheelliset. (14)  Katsastustuloksia ei tulisi muuttaa kaupallisia tarkoituksia varten. Valvontaelimen olisi voitava muuttaa katsastustulokset ainoastaan siinä tapauksessa, että katsastajan tekemän katsastuksen tulokset ovat ilmeisen virheelliset, ja määrätä katsastustodistuksen myöntäneelle elimelle asianmukaisia seuraamuksia. Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale (15)  Katsastusten korkealaatuisuus edellyttää katsastushenkilöstöltä korkeatasoista taitoa ja osaamista. Olisi otettava käyttöön koulutusjärjestelmä, jossa annetaan peruskoulutusta ja määräajoin järjestettävää täydennyskoulutusta. Olisi määriteltävä siirtymäkausi, jotta nykyinen katsastushenkilöstö voisi siirtyä sujuvasti määräaikaisen koulutuksen järjestelmään. (15)  Katsastusten korkealaatuisuus edellyttää katsastushenkilöstöltä korkeatasoista taitoa ja osaamista. Olisi otettava käyttöön koulutusjärjestelmä, jossa annetaan peruskoulutusta ja määräajoin järjestettävää täydennyskoulutusta. Olisi määriteltävä siirtymäkausi, jotta nykyinen katsastushenkilöstö voisi siirtyä sujuvasti määräaikaisen koulutuksen järjestelmään. Jäsenvaltioiden, joissa jo sovelletaan koulutusta, pätevyyttä ja testausta koskevia vähimmäisvaatimuksia tiukempia vaatimuksia, olisi voitava pitää tiukat vaatimuksensa voimassa. Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale (17)  Katsastusten tiheyttä olisi mukautettava ajoneuvotyypin ja ajoneuvojen matkamittarin lukeman perusteella. Ajoneuvoissa on todennäköisemmin teknisiä puutteita, kun ne ovat saavuttaneet tietyn iän ja, erityisesti jos ajoneuvoa on käytetty intensiivisesti, matkamittari on saavuttanut tietyn lukeman. Sen vuoksi on aiheellista lisätä katsastusten tiheyttä vanhemmille ajoneuvoille ja sellaisille ajoneuvoille, joiden matkamittarin lukema on korkea. (17)  Katsastusten tiheyttä olisi mukautettava ajoneuvotyypin perusteella. Ajoneuvoissa on todennäköisemmin teknisiä puutteita, kun ne ovat saavuttaneet tietyn iän. Sen vuoksi on aiheellista lisätä vanhempien ajoneuvojen katsastustiheyttä. Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale (19)  Katsastuksessa olisi tarkastettava kaikki kohteet, joilla on merkitystä katsastettavan ajoneuvon suunnittelun, rakenteen ja laitteiden kannalta. Näiden kohteiden osalta ja ajoneuvoteknologian nykytilanne huomioon ottaen olisi nykyaikaiset sähköjärjestelmät lisättävä katsastettavien kohteiden luetteloon. Katsastusten yhdenmukaisuus edellyttää, että kustakin katsastuskohteesta vahvistetaan testausmenetelmät. (19)  Katsastuksessa olisi tarkastettava kaikki kohteet, joilla on merkitystä katsastettavan ajoneuvon suunnittelun, rakenteen ja laitteiden kannalta. Nämä kohteet olisi päivitettävä ajoneuvojen turvallisuutta koskevan tutkimuksen ja tekniikan kehityksen perusteella. Pyöriä, jotka on asennettu standardista poikkeaviin akseleihin ja jotka siten eivät vastaa vaatimuksia, olisi pidettävä turvallisuuden kannalta kriittisenä kohteena, joka olisi katsastettava. Näiden kohteiden osalta ja ajoneuvoteknologian nykytilanne huomioon ottaen olisi nykyaikaiset sähköjärjestelmät lisättävä katsastettavien kohteiden luetteloon. Katsastusten yhdenmukaisuus edellyttää, että kustakin katsastuskohteesta vahvistetaan testausmenetelmät. Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 a kappale (uusi) (20 a) Katsastuksia varten olisi vahvistettava unionin tason yhteiset, tiukat vähimmäisnormit, ja niiden jäsenvaltioiden, joissa on jo voimassa tässä asetuksessa vaadittua tasoa tiukemmat katsastusnormit, olisi voitava pitää voimassa tiukemmat norminsa ja mukauttaa niitä tarvittaessa tekniikan kehitykseen. Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale (21)  Kun ajoneuvossa havaitaan katsastuksen aikana puutteita ja erityisesti tieliikenneturvallisuutta vaarantavia puutteita, kyseisen ajoneuvon rekisteröinnin haltijan olisi korjattava nämä puutteet viipymättä. Kun ajoneuvossa havaitaan vaarallisia puutteita, ajoneuvon rekisteröinti olisi keskeytettävä, kunnes nämä puutteet on korjattu kokonaan. (21)  Kun ajoneuvossa havaitaan katsastuksen aikana puutteita ja erityisesti tieliikenneturvallisuuden vaarantavia puutteita, kyseisen ajoneuvon rekisteröintitodistuksen haltijan olisi korjattava nämä puutteet viipymättä. Kun ajoneuvossa havaitaan vaarallisia puutteita, sillä ei saisi ajaa yleisillä teillä ennen kuin nämä puutteet on korjattu kokonaan. Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 kappale (22)  Kunkin katsastuksen jälkeen olisi annettava katsastustodistus, jossa on muun muassa ajoneuvon tunnistetiedot ja tietoja katsastustuloksista. Katsastusten asianmukaisen seurannan varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi kerättävä nämä tiedot ja syötettävä ne tietokantaan. (22)  Katsastustulosten asianmukaisen seurannan varmistamiseksi kunkin katsastuksen jälkeen olisi annettava katsastustodistus, joka olisi laadittava myös sähköisessä muodossa yhtä yksityiskohtaisena niin, että siihen sisältyvät ajoneuvon tunnistetiedot ja katsastustulokset sellaisina kuin ne ilmenevät alkuperäisestä katsastustodistuksesta. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi kerättävä nämä tiedot ja syötettävä ne keskitettyyn tietokantaan, jotta määräajoin suoritettavien teknisten tarkastusten tulosten aitous voidaan helposti varmentaa. Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 a kappale (uusi) (22 a) Koska joissain jäsenvaltioissa ei edellytetä tiettyjen ajoneuvoluokkien, kuten kevyiden perävaunujen, rekisteröintiä, tieto katsastuksen läpäisemisestä olisi annettava kiinnittämällä todiste katsastuksesta näkyvästi ajoneuvoon. Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 kappale (23)  Matkamittareihin liittyvien petosten uskotaan koskevan 5–12:ta prosenttia käytettyinä myydyistä autoista, mikä aiheuttaa vuosittain useiden miljardien eurojen kustannukset yhteiskunnalle ja johtaa siihen, että ajoneuvojen liikennekelpoisuus arvioidaan virheellisesti. Jos matkamittarin lukema kirjattaisiin katsastustodistukseen ja jos edellisen katsastuksen todistus olisi pakko esittää, olisi helpompi havaita matkamittarin vilpillinen käsittely tai sen tietojen omavaltainen muuttaminen ja estää matkamittareihin liittyvät petokset. Matkamittareihin liittyviä petoksia olisi myös pidettävä järjestelmällisemmin rikoksena, josta voidaan langettaa seuraamus. (23)  Matkamittareihin liittyvien petosten uskotaan koskevan 5–12:ta prosenttia yhden maan sisällä käytettyinä myydyistä autoista, ja rajat ylittävässä myynnissä tämä osuus on paljon suurempi, mikä aiheuttaa vuosittain useiden miljardien eurojen kustannukset yhteiskunnalle ja johtaa siihen, että ajoneuvojen liikennekelpoisuus arvioidaan virheellisesti. Jos matkamittarin lukema kirjattaisiin katsastustodistukseen ja jos edellisen katsastuksen todistus olisi pakko esittää, olisi helpompi havaita matkamittarin vilpillinen käsittely tai sen tietojen omavaltainen muuttaminen ja estää matkamittareihin liittyvät petokset. Sellaisen ajoneuvotietojen sähköisen alustan käyttöönotto, johon tallennettaisiin tietosuojasäännöksiä noudattaen ajoneuvon ajokilometrit ja vakavat onnettomuudet, joissa se on käyttöikänsä aikana ollut osallisena, auttaisi ehkäisemään tietojen omavaltaista muuttamista ja toisi tärkeitä tietoja saataville. Matkamittareihin liittyviä petoksia olisi lisäksi pidettävä järjestelmällisemmin rikoksena, josta voidaan langettaa seuraamus. Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 kappale (25)  Katsastus on osa laajempaa sääntelyjärjestelmää, jolla hallinnoidaan ajoneuvoja koko niiden käyttöiän ajan hyväksynnästä, rekisteröinnistä ja tarkastuksista alkaen aina romuttamiseen asti. Jäsenvaltioiden ja valmistajien sähköisten ajoneuvotietokantojen kehittämisen ja yhteenliittämisen olisi periaatteessa parannettava koko ajoneuvon hallinnollisen ketjun tehokkuutta ja vähennettävä kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Sen vuoksi komission olisi tehtävä tutkimus tätä tarkoitusta varten perustettavan Euroopan ajoneuvotietojen sähköisen alustan toteutettavuudesta, kustannuksista ja hyödyistä. (25)  Katsastus on osa laajempaa sääntelyjärjestelmää, jolla hallinnoidaan ajoneuvoja koko niiden käyttöiän ajan hyväksynnästä, rekisteröinnistä ja tarkastuksista alkaen aina romuttamiseen asti. Jäsenvaltioiden ja valmistajien sähköisten ajoneuvotietokantojen kehittäminen ja yhteenliittäminen parantaisi koko ajoneuvon hallinnollisen ketjun tehokkuutta ja vähentäisi kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 a kappale (uusi) (25 a) Koska tällä asetuksella on tarkoitus kannustaa yhdenmukaistamaan ja standardoimaan ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksia entisestään, jotta unioniin voisi lopulta syntyä määräaikaiskatsastusten sisämarkkinat, joilla katsastustodistukset tunnustettaisiin vastavuoroisesti ja ajoneuvon voisi katsastaa missä tahansa jäsenvaltiossa, komission olisi laadittava kertomus yhdenmukaistamisen edistymisestä sen määrittämiseksi, milloin vastavuoroisen tunnustamisen järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön. Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 26 kappale (26)  Tämän asetuksen täydentäminen teknisillä yksityiskohdilla edellyttää, että komissiolle siirretään Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta antaa säädöksiä, jotta otettaisiin huomioon tarvittaessa unionin ajoneuvoluokkien tyyppihyväksyntälainsäädännön kehitys ja tarve saattaa liitteet ajan tasalle tekniikan kehityksen vuoksi. On erityisen tärkeää, että komissio järjestää asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. (26)  Tämän asetuksen saattaminen ajan tasalle edellyttää, että komissiolle siirretään Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta antaa säädöksiä, jotta otettaisiin huomioon tarvittaessa unionin ajoneuvoluokkien tyyppihyväksyntälainsäädännön kehitys ja tarve saattaa liitteet ajan tasalle tekniikan kehityksen vuoksi. On erityisen tärkeää, että komissio järjestää asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 kappale (29)  Koska tämän asetuksen tavoitetta, eli ajoneuvojen katsastusten tekemistä unionissa koskevien yhteisten vähimmäisvaatimusten ja yhdenmukaistettujen sääntöjen säätämistä, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä perussopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi. (29)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli ajoneuvojen katsastusten tekemistä unionissa koskevien yhteisten vähimmäisvaatimusten ja yhdenmukaistettujen sääntöjen säätämistä, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. Jäsenvaltiot voivat päättää säätää vähimmäisvaatimuksia tiukempia vaatimuksia. Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi 1 artikla Tässä asetuksessa vahvistetaan ajoneuvojen määräaikaisten katsastusten järjestelmä. Tässä asetuksessa vahvistetaan ajoneuvojen määräaikaisten katsastusten järjestelmä, jossa katsastukset suoritetaan teknisten vähimmäisnormien ja ‑vaatimusten mukaisesti liikenneturvallisuuden ja ympäristönsuojelun korkean tason varmistamiseksi. Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 1 luetelmakohta –  matkustajien kuljettamiseen käytettävät vähintään nelipyöräiset moottoriajoneuvot, joissa on kuljettajan istuimen lisäksi enintään kahdeksan istuinta – M1-luokan ajoneuvo, –  ensisijaisesti henkilöiden ja heidän matkatavaroidensa kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot, joissa on kuljettajan istuimen lisäksi enintään kahdeksan istuinta – M1-luokan ajoneuvo, Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 2 luetelmakohta –  matkustajien kuljettamiseen käytettävät moottoriajoneuvot, joissa on kuljettajan istuimen lisäksi yli kahdeksan istuinta – M2- ja M3-luokan ajoneuvo, –  ensisijaisesti henkilöiden ja heidän matkatavaroidensa kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot, joissa on kuljettajan istuimen lisäksi yli kahdeksan istuinta – M2- ja M3-luokan ajoneuvo, Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 3 luetelmakohta –  vähintään nelipyöräiset moottoriajoneuvot, joita tavallisesti käytetään tavaroiden maantiekuljetukseen ja joiden suurin sallittu massa on enintään 3 500 kg – N1-luokan ajoneuvo, –  ensisijaisesti tavaroiden kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot, joiden enimmäismassa on enintään 3,5 tonnia – N1-luokan ajoneuvo, Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 4 luetelmakohta –  moottoriajoneuvot, joita käytetään tavaroiden kuljetukseen ja joiden suurin sallittu massa on yli 3 500 kg – N2- ja N3-luokan ajoneuvo, –  ensisijaisesti tavaroiden kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia – N2- ja N3-luokan ajoneuvo, Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 5 luetelmakohta –  perävaunut ja puoliperävaunut, joiden suurin sallittu massa on enintään 3 500 kg – O1- ja O2-luokan ajoneuvo, –  tavaroiden tai henkilöiden kuljettamiseen taikka matkailutarkoituksiin suunnitellut ja rakennetut perävaunut, joiden enimmäismassa on yli 0,75 tonnia mutta enintään 3,5 tonnia – O2-luokan ajoneuvo, Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 6 luetelmakohta –  perävaunut ja puoliperävaunut, joiden suurin sallittu massa on yli 3 500 kg – O3- ja O4-luokan ajoneuvo, –  tavaroiden tai henkilöiden kuljettamiseen taikka matkailutarkoituksiin suunnitellut ja rakennetut perävaunut, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia – O3- ja O4-luokan ajoneuvo, Tarkistus 117/1 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 7 luetelmakohta –  kaksi- tai kolmipyöräiset ajoneuvot – L1e-, L2e-, L3e-, L4e-, L5e-, L6e- ja L7e-luokan ajoneuvo, –  1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen kaksi- tai kolmipyöräiset ajoneuvot – L3e-, L4e-, L5e- ja L7e-luokan ajoneuvo, Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 8 luetelmakohta –  pyörillä varustetut traktorit, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h – T5-luokan ajoneuvo. –  pyörillä varustetut T5-luokan traktorit, joita käytetään pääasiassa yleisillä teillä ja joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h. Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a. Jäsenvaltiot voivat ulottaa pakolliset määräaikaiskatsastukset koskemaan myös muita ajoneuvoluokkia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle mahdollisista päätöksistään laajentaa katsastusten soveltamisalaa ja perusteltava päätöksensä. Tarkistus 117/2 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 b kohta (uusi) 1 b. Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2018 alkaen seuraaviin ajoneuvoluokkiin, ellei komissio 18 a artiklassa tarkoitetussa kertomuksessaan osoita, että tällainen toimenpide olisi tehoton. –  kaksi- tai kolmipyöräiset ajoneuvot – L1e‑, L2e- ja, L6e-luokan ajoneuvo. Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – 2 luetelmakohta –  puolustusvoimille, palokunnille, pelastuspalveluille, hätäpalveluille tai pelastustoimelle kuuluviin ajoneuvoihin, –  puolustusvoimien, palokuntien, pelastuspalveluiden, hätäpalveluiden tai pelastustoimen käyttämiin ajoneuvoihin, Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – 4 a luetelmakohta (uusi) –  O2-luokan perävaunuihin, joiden enimmäismassa on enintään 2,0 tonnia, lukuun ottamatta matkailuperävaunun tyyppisiä O2-luokan perävaunuja. Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi 3 artikla –5 alakohta (5)  ’kaksi- tai kolmipyöräisillä ajoneuvoilla’ kaikkia moottorikäyttöisiä kaksipyöräisiä ajoneuvoja, joissa voi olla sivuvaunu, sekä kolmi- ja nelipyöriä; Poistetaan. Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 7 alakohta (7)  ’museoajoneuvolla’ kaikkia ajoneuvoja, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset: (7)  ’museoajoneuvolla’ kaikkia ajoneuvoja, joita rekisteröintijäsenvaltio tai jokin sen nimetyistä hyväksyntäelimistä pitää historiallisesti merkittävinä ja jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset: –  ne on valmistettu vähintään 30 vuotta sitten, –  ne on valmistettu tai rekisteröity ensimmäisen kerran vähintään 30 vuotta sitten, –  niitä huolletaan käyttämällä varaosia, jotka jäljittelevät ajoneuvon historiallisia komponentteja; –  niiden erityinen tyyppi, sellaisena kuin se on määriteltynä unionin asiaankuuluvissa tyyppihyväksyntäsäädöksissä, ei ole enää tuotannossa, –  niiden moottorin, jarrujen, ohjauksen tai jousituksen kaltaisten pääosien teknisiin ominaisuuksiin ei ole tehty mitään muutoksia, ja –  niitä huolletaan ja ne pidetään historiallisesti asianmukaisessa kunnossa eli niiden teknisiin ominaisuuksiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia; –  niiden ulkonäköä ei ole muutettu; Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 9 alakohta (9)  ’katsastuksella’ sen varmentamista, että ajoneuvon osat ja komponentit vastaavat sen turvallisuus- ja ympäristöominaisuuksia, jotka ovat voimassa hyväksynnän, ensimmäisen rekisteröinnin tai käyttöönoton aikana tai jälkiasennuksen aikana; (9)  ’katsastuksella’ tarkastusta, jolla varmennetaan, että ajoneuvoa on turvallista käyttää yleisillä teillä ja että se on turvallisuus- ja ympäristöominaisuuksiltaan vaatimusten mukainen hyväksynnän, ensimmäisen rekisteröinnin tai käyttöönoton tai jälkiasennuksen aikana; Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 13 alakohta (13)  ’katsastajalla’ henkilöä, jonka jäsenvaltio on hyväksynyt tekemään katsastuksia katsastusasemalla tai toimivaltaisen viranomaisen puolesta; 13)  ’katsastajalla’ henkilöä, jonka jäsenvaltio tai sen toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt tekemään katsastuksia katsastusasemalla tai toimivaltaisen viranomaisen puolesta; Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta 2.  Katsastuksia saavat tehdä ainoastaan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tai jäsenvaltioiden hyväksymät katsastusasemat. 2.  Katsastukset suorittaa ajoneuvon rekisteröintijäsenvaltiossa lähtökohtaisesti kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen taikka kyseisen jäsenvaltion tähän tehtävään määräämä julkinen elin tai sen hyväksymä ja valvoma elin tai laitos, mukaan lukien hyväksytyt yksityiset elimet. Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 3 kohta 3.  Ajoneuvon valmistajien on annettava katsastuksissa tarvittavat liitteessä I vahvistetut tekniset tiedot katsastusasemien tai tapauksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen saataville. Komissio hyväksyy liitteessä I tarkoitettujen tietojen saatavuuden osalta noudatettavia menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset säännöt 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tutkimusmenettelyä noudattaen. 3.  Ajoneuvon valmistajien on annettava katsastuksissa tarvittavat liitteessä I vahvistetut tekniset tiedot veloituksetta katsastusasemien ja testauslaitteiden valmistajien tai tapauksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen saataville. Testauslaitteiden valmistajille annettaviin tietoihin on sisällyttävä tiedot, joiden ansiosta testauslaitteilla voidaan tarkastaa, toimivatko ajoneuvon sähköiset hallintajärjestelmät. Komissio hyväksyy liitteessä I tarkoitettujen teknisten tietojen saatavuuden osalta noudatettavia menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja tarkastelee mahdollisuutta tarjota keskitetty pääsy tietoihin 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tutkimusmenettelyä noudattaen. Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi 3 luku – otsikko KATSASTUKSIA KOSKEVAT VAATIMUKSET KATSASTUKSIA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – 2 luetelmakohta –  M1-, N1- ja O2-luokan ajoneuvot: neljän vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä ja sen jälkeen kahden vuoden kuluttua ja tämän jälkeen joka vuosi, –  M1-, N1- ja O2-luokan ajoneuvot: neljän vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä ja sen jälkeen joka toinen vuosi, Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – 3 luetelmakohta –  takseiksi tai ambulansseiksi rekisteröidyt M1-luokan ajoneuvot sekä M2-, M3-, N2-, N3-, T5-, O3- ja O4-luokan ajoneuvot: yhden vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä ja sen jälkeen joka vuosi. –  takseiksi tai ambulansseiksi rekisteröidyt M1-luokan ajoneuvot sekä M2-, M3-, N2-, N3-, O3- ja O4-luokan ajoneuvot: yhden vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä ja sen jälkeen joka vuosi, Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – 3 a luetelmakohta (uusi) –  T5-luokan ajoneuvot, joita käytetään pääasiassa yleisillä teillä: yhden vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä ja sen jälkeen joka vuosi, Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – 3 b luetelmakohta (uusi) –  muut ajoneuvoluokat: rekisteröintijäsenvaltion määrittelemin väliajoin. Tarkistus 54 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a. Jäsenvaltio voi rahoittaa katsastuksia, jos ajoneuvon omistaja päättää lyhentää katsastusvälin yhteen vuoteen. Rahoitusjakso voi alkaa aikaisintaan 10 vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä. Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 b kohta (uusi) 1 b. Jäsenvaltio voi vaatia katsastamaan alueellaan rekisteröidyt minkä tahansa ajoneuvoluokan ajoneuvot tiheämmin. Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta 2.  Jos M1- tai N1-luokan ajoneuvolla on ajettu vähintään 160 000 km siihen mennessä, kun ajoneuvon ensimmäisen rekisteröinnin jälkeinen ensimmäinen katsastus tehdään, se on katsastettava tämän jälkeen joka vuosi. Poistetaan. Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 3 kohta 3.  Rekisteröintitodistuksen haltija voi pyytää katsastusasemaa tai tapauksen mukaan toimivaltaista viranomaista tekemään katsastuksen 1 kohdassa tarkoitettua vuosipäivää edeltävän kuukauden ensimmäisen päivän ja kyseistä vuosipäivää seuraavan toisen kuukauden viimeisen päivän välisenä aikana ilman, että se vaikuttaa seuraavan katsastuksen ajankohtaan. 3.  Rekisteröintitodistuksen haltija voi pyytää katsastusasemaa tai tapauksen mukaan toimivaltaista viranomaista taikka asianomaisen jäsenvaltion hyväksymää ja valvomaa elintä tai laitosta tekemään katsastuksen 1 kohdassa tarkoitettua vuosipäivää edeltävän kuukauden ensimmäisen päivän ja kyseistä vuosipäivää seuraavan toisen kuukauden viimeisen päivän välisenä aikana ilman, että se vaikuttaa seuraavan katsastuksen ajankohtaan. Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 4 kohta – 3 luetelmakohta –  jos ajoneuvon rekisteröintitodistuksen haltija muuttuu. Poistetaan. Tarkistus 59 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 4 kohta – 3 a luetelmakohta (uusi) –  kun ajoneuvolla on ajettu vähintään 160 000 km. Tarkistus 60 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta 1.  Katsastukseen on kuuluttava liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitetut kokonaisuudet. 1.  Katsastukseen on kuuluttava ainakin liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitetut kokonaisuudet. Tarkistus 61 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta 2.  Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tai katsastusaseman on tehtävä kustakin 1 kohdassa tarkoitetusta kokonaisuudesta katsastus, joka kattaa ainakin liitteessä II olevassa 3 kohdassa vahvistetut kohteet, näiden kohteiden katsastamisessa sovellettavaa menetelmää käyttäen. 2.  Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tai katsastusaseman on tehtävä kustakin 1 kohdassa tarkoitetusta kokonaisuudesta katsastus, joka kattaa ainakin liitteessä II olevassa 3 kohdassa vahvistetut kohteet, näiden kohteiden katsastamisessa sovellettavaa menetelmää tai vastaavaa, toimivaltaisen viranomaisen hyväksymää vaihtoehtoa käyttäen. Tarkistus 62 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta 1.  Katsastusaseman tai tapauksen mukaan ajoneuvon katsastaneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava kyseisestä ajoneuvosta katsastustodistus, jossa on ainakin liitteessä IV vahvistetut kohdat. 1.  Katsastusaseman tai tapauksen mukaan ajoneuvon katsastaneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava kyseisestä ajoneuvosta katsastustodistus, jonka on oltava saatavilla myös sähköisessä muodossa ja jossa on ainakin liitteessä IV vahvistetut kohdat. Komissio laatii tätä tarkoitusta varten vakiomuotoisen katsastuksia koskevan Euroopan unionin lomakkeen. Tarkistus 63 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 kohta 2.  Katsastusaseman tai tapauksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen on annettava ajoneuvon katsastettavaksi esittäneelle henkilölle katsastustodistus tai, jos katsastustodistus laaditaan sähköisesti, oikeaksi todistettu tuloste tällaisesta todistuksesta. 2.  Katsastusaseman tai tapauksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen on annettava ajoneuvon katsastettavaksi esittäneelle henkilölle katsastustodistus heti ajoneuvon läpäistyä katsastuksen tai, jos katsastustodistus on sähköisessä muodossa, tuloste katsastustuloksista. Tarkistus 64 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a. Jos rekisteröinnistä vastaava viranomainen on vastaanottanut toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevan ajoneuvon uudelleenrekisteröintiä koskevan hakemuksen, kyseisen viranomaisen on tunnustettava ajoneuvon katsastustodistus, kun sen pätevyys on varmennettu uudelleenrekisteröintiä varten. Tunnustamisen on katettava katsastustodistuksen alkuperäistä voimassaoloaikaa vastaava ajanjakso, paitsi jos alkuperäinen voimassaoloaika on pidempi kuin laillinen enimmäisvoimassaoloaika siinä jäsenvaltiossa, jossa ajoneuvo rekisteröidään uudelleen. Tällöin voimassaoloaikaa lyhennetään ja se lasketaan alkavaksi siitä päivästä, jona ajoneuvo on saanut alkuperäisen katsastustodistuksen. Jäsenvaltioiden on ennen tämän asetuksen soveltamispäivää ilmoitettava toisilleen toimivaltaisten viranomaistensa tunnustama katsastustodistuksen muoto sekä toimitettava ohjeet sen aitouden varmentamiseksi. Tarkistus 65 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 4 kohta 4.  Jos kyseisiä tietoja ei ole toimitettu sähköisesti edellisen katsastuksen jälkeen, katsastajan on matkamittarin lukeman tarkistamiseksi vaadittava ajoneuvon katsastettavaksi esittänyttä henkilöä esittämään edellisessä katsastuksessa annettu todistus. 4.  Jos ajoneuvossa on matkamittari ja jos kyseisiä tietoja ei ole toimitettu sähköisesti edellisen katsastuksen jälkeen, katsastajan on matkamittarin lukeman tarkistamiseksi vaadittava ajoneuvon katsastettavaksi esittänyttä henkilöä esittämään edellisessä katsastuksessa annettu todistus, jos todistusta ei ole annettu sähköisesti. Tarkistus 66 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 5 kohta 5.  Katsastuksen tulokset on ilmoitettava ajoneuvon rekisteröineelle viranomaiselle. Ilmoituksessa on oltava katsastustodistuksessa mainittavat tiedot. 5.  Katsastuksen tulokset on ilmoitettava viipymättä ajoneuvon rekisteröineelle viranomaiselle sähköisesti. Ilmoituksessa on oltava katsastustodistuksessa mainittavat tiedot. Tarkistus 67 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta 2.  Kun puutteet ovat merkittäviä, toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä, millä edellytyksillä ajoneuvoa voidaan käyttää ennen uuden katsastuksen tekemistä. Uusi katsastus on tehtävä kuuden viikon kuluessa alkuperäisestä katsastuksesta. 2.  Kun puutteet ovat merkittäviä, toimivaltainen kansallinen viranomainen voi päättää, millä edellytyksillä ajoneuvoa voidaan käyttää ennen uuden katsastuksen tekemistä. Uusi katsastus on tehtävä kuuden viikon kuluessa alkuperäisestä katsastuksesta. Tarkistus 68 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta 3.  Kun puutteet ovat vaarallisia, ajoneuvoa ei saa käyttää yleisillä teillä ja sen rekisteröinti keskeytetään ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista annetun neuvoston direktiivin 1999/37/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin XXX 3 a artiklan mukaisesti, kunnes viat korjataan ja annetaan uusi katsastustodistus, joka osoittaa ajoneuvon olevan liikennekelpoinen. 3.  Kun puutteet ovat vaarallisia, jäsenvaltio tai toimivaltainen viranomainen voi estää ajoneuvon käytön yleisillä teillä tai rajoittaa sitä, kunnes vaaralliset puutteet korjataan. Tarkistus 69 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta Katsastusaseman tai tapauksen mukaan alueellaan rekisteröidyn ajoneuvon katsastaneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava todiste kustakin ajoneuvosta, joka on läpäissyt katsastuksen. Todisteessa on mainittava seuraavan katsastuksen päivämäärä. Katsastusaseman tai tapauksen mukaan alueellaan rekisteröidyn ajoneuvon katsastaneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava todiste kustakin ajoneuvosta, joka on läpäissyt katsastuksen. Todisteessa on mainittava seuraavan katsastuksen päivämäärä. Todistetta katsastuksen läpäisemisestä ei tarvitse antaa, jos ajoneuvon rekisteröintiasiakirjassa on mahdollista ilmoittaa, että katsastus on tehty, ja mainita seuraavan katsastuksen päivämäärä. Tarkistus 70 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 a kohta (uusi) Jos katsastettu ajoneuvo kuuluu ajoneuvoluokkaan, jolle ei ole rekisteröintivelvollisuutta jäsenvaltiossa, jossa ajoneuvo on otettu käyttöön, todiste katsastuksesta on kiinnitettävä näkyvästi ajoneuvoon. Tarkistus 71 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 2 kohta Kunkin jäsenvaltion on tunnustettava 1 kohdan mukaisesti annettu todiste. Kunkin jäsenvaltion on tunnustettava toisen jäsenvaltion 1 kohdan mukaisesti antama todiste tai vastaava, ajoneuvon rekisteröintiasiakirjaan kirjattu merkintä edellyttäen, että se on annettu kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidylle ajoneuvolle. Tarkistus 72 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta 1.  Katsastusten tekemisessä käytettävien testaustilojen ja -laitteiden on oltava liitteessä V säädettyjen teknisten vähimmäisvaatimusten mukaiset. 1.  Katsastusten tekemisessä käytettävien testaustilojen ja -laitteiden on oltava ainakin liitteessä V säädettyjen teknisten vähimmäisvaatimusten mukaiset. Tarkistus 73 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a. Jäsenvaltion tai sen toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä katsastusasemat, joissa katsastajat suorittavat katsastuksia. Tarkistus 74 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 b kohta (uusi) 1 b. Jäsenvaltioiden ennen tämän asetuksen voimaantuloa hyväksymät katsastusasemat on vähintään viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta testattava uudelleen sen varmistamiseksi, että ne ovat vähimmäisvaatimusten mukaiset. Tarkistus 75 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 2 a kohta (uusi) 2 a. Laadunhallintaa koskevien vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi katsastusasemien on noudatettava hyväksyvän jäsenvaltion vaatimuksia. Katsastusasemien on varmistettava ajoneuvojen katsastusten puolueettomuus ja korkea laatu. Tarkistus 76 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 1 kohta 1.  Katsastuksia tekevien katsastajien on täytettävä liitteessä VI säädetyt vähimmäispätevyyttä ja -koulutusta koskevat vaatimukset. 1.  Katsastuksia tekevien katsastajien on täytettävä liitteessä VI säädetyt vähimmäispätevyyttä ja -koulutusta koskevat vaatimukset. Jäsenvaltiot voivat säätää muita pätevyys- ja koulutusvaatimuksia. Tarkistus 77 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a. Jäsenvaltioiden on säädettävä katsastajien asianmukaisesta koulutuksesta, joka vastaa pätevyysvaatimuksia. Tarkistus 78 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta 2.  Jäsenvaltioiden on annettava todistus katsastajille, jotka täyttävät vähimmäispätevyyttä ja -koulutusta koskevat vaatimukset. Todistuksessa on oltava ainakin liitteessä VI olevassa 3 kohdassa mainitut tiedot. 2.  Toimivaltaisten viranomaisten tai tapauksen mukaan hyväksyttyjen koulutuskeskusten on annettava todistus katsastajille, jotka täyttävät pätevyyttä ja koulutusta koskevat vähimmäisvaatimukset. Todistuksessa on oltava ainakin liitteessä VI olevassa 3 kohdassa mainitut tiedot. Tarkistus 79 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 3 kohta 3.  Katsastajiin, jotka ovat jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tai jonkin katsastusasemien palveluksessa päivänä, jona tämän asetuksen soveltaminen alkaa, ei sovelleta liitteessä VI olevassa 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia. Jäsenvaltioiden on annettava tällaisille katsastajille vastaavuustodistus. 3.  Katsastajiin, jotka ovat jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tai jonkin katsastusaseman palveluksessa tai hyväksymiä päivänä, jona tämän asetuksen soveltaminen alkaa, ei sovelleta liitteessä VI olevassa 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia. Jäsenvaltioiden on annettava tällaisille katsastajille vastaavuustodistus. Tarkistus 80 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a. Henkilö, joka on korjannut tai huoltanut ajoneuvoa, ei voi toimia saman ajoneuvon katsastajana myöhemmässä määräaikaisessa katsastuksessa, ellei valvontaelin ole saanut riittävää varmuutta siitä, että puolueettomuuden korkea taso voidaan taata. Jäsenvaltiot voivat säätää tiukempia vaatimuksia toimintojen pitämisestä erillään. Tarkistus 81 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 5 kohta 5.  Katsastusaseman on ilmoitettava ajoneuvon katsastettavaksi esittävälle henkilölle vaadittavat korjaukset, eikä se saa muuttaa katsastuksen tuloksia kaupallisia tarkoituksia varten. 5.  Katsastusaseman on ilmoitettava ajoneuvon katsastettavaksi esittävälle henkilölle tai korjaamolle ajoneuvossa havaitut puutteet, eikä se saa muuttaa katsastuksen tuloksia kaupallisia tarkoituksia varten. Tarkistus 82 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi) Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen alueella toimivia katsastusasemia valvotaan. Tarkistus 83 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 2 kohta 2.  Toimivaltaisen viranomaisen suoraan hallinnoimiin katsastusasemiin ei sovelleta lupaa ja valvontaa koskevia vaatimuksia. 2.  Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen suoraan hallinnoimiin katsastusasemiin ei sovelleta lupaa ja valvontaa koskevia vaatimuksia. Tarkistus 84 Ehdotus asetukseksi 15 artikla Komissio tutkii sellaisen ajoneuvotietojen sähköisen alustan käyttöönoton toteutettavuutta, kustannuksia ja hyötyjä, jossa ajoneuvojen katsastuksesta, rekisteröinnistä ja hyväksynnästä vastaavat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sekä katsastusasemat ja ajoneuvojen valmistajat vaihtavat keskenään katsastuksia koskevia tietoja. Komissio selvittää tehokkaimman ja toimivimman tavan toteuttaa ajoneuvotietojen sähköinen alusta hyödyntäen kansainvälisen tietojenvaihdon alalla olemassa olevia ja jo toteutettuja tietoteknisiä ratkaisuja kustannusten minimoimiseksi sekä päällekkäisyyksien välttämiseksi. Selvityksessä määritetään tarkoituksenmukaisin tapa yhdistää nykyiset kansalliset järjestelmät toisiinsa, jotta ajoneuvojen katsastuksesta, rekisteröinnistä ja hyväksynnästä vastaavat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sekä katsastusasemat, testauslaitteiden valmistajat ja ajoneuvojen valmistajat voivat vaihtaa keskenään katsastuksia ja matkamittarilukemia koskevia tietoja. Komissio selvittää myös mahdollisuuksia kerätä ja tallentaa vakavissa onnettomuuksissa osallisina olleita ajoneuvoja koskevia saatavilla olevia turvallisuustietoja. Niihin olisi sisällyttävä ainakin tiedot vaihdetuista ja korjatuista turvallisuuskomponenteista. Ajoneuvon aiempia vaiheita koskevat tiedot olisi asetettava ajoneuvon katsastajien sekä nimettömässä muodossa jäsenvaltioiden saataville, jotta näiden on helpompi suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi, sekä lisäksi ajoneuvon rekisteröintitodistuksen haltijan tai omistajan saataville. Se esittää ja arvioi kyseisen tutkimuksen perusteella erilaisia poliittisia vaihtoehtoja, kuten mahdollisuutta olla soveltamatta 10 artiklassa säädettyä vaatimusta esittää todiste katsastuksesta. Kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä komissio ilmoittaa tutkimuksen tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja antaa tarvittaessa asiaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen. Komissio esittää ja arvioi kyseisen selvityksen perusteella erilaisia poliittisia vaihtoehtoja, kuten mahdollisuutta olla soveltamatta 10 artiklassa säädettyä vaatimusta esittää todiste katsastuksesta ja mahdollisuutta perustaa järjestelmä, jonka ansiosta jäsenvaltiot voivat vaihtaa tietoja rajojen yli myytävien ajoneuvojen matkamittarilukemista ja vakavista onnettomuuksista, joissa ne ovat olleet käyttöikänsä aikana osallisina. Kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä komissio ilmoittaa selvityksen tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja antaa tarvittaessa asiaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen. Tarkistus 85 Ehdotus asetukseksi 17 artikla Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 19 artiklan mukaisesti, jotta se voi Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 18 artiklan mukaisesti, jotta se voi saattaa ajan tasalle –  saattaa 2 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 1 ja 2 kohdan tarvittaessa ajan tasalle 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun lainsäädäntöön tehtyjen muutosten myötä muuttuneiden ajoneuvoluokkien huomioon ottamiseksi, a)  edellä olevan 2 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun ajoneuvoluokan nimityksen, jos ajoneuvoluokissa tapahtuu muutoksia 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tyyppihyväksyntälainsäädäntöön tehtyjen muutosten myötä, vaikuttamatta katsastusten laajuuteen ja tiheyteen; –  saattaa liitteet ajan tasalle tekniikan kehityksen vuoksi tai ottaa huomioon muutokset kansainvälisessä tai unionin lainsäädännössä. b)  liitteessä II olevan 3 kohdan menetelmiä ja hylkäämisperusteita koskevilta osin sekä liitteen V, jos saatavilla on tehokkaampia ja toimivampia testausmenetelmiä, ja liitteen I, jos tarvitaan lisätietoja katsastusten tekemiseksi; c)  liitteessä II olevan 3 kohdan katsastettavien kohteiden luetteloa, menetelmiä ja hylkäämisperusteita koskevilta osin, liitteen III puutteiden arviointia koskevilta osin ja liitteen V niiden mukauttamiseksi unionin liikenneturvallisuus- tai ympäristölainsäädännön kehitykseen sekä liitteen I, jos tarvitaan lisätietoja katsastusten tekemiseksi. Tarkistus 86 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta 2.  Siirretään 17 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä]. 2.  Siirretään komissiolle [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] viiden vuoden ajaksi 17 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. Tarkistus 87 Ehdotus asetukseksi 18 a artikla (uusi) 18 a artikla Kertomus kaksi- tai kolmipyöräisistä ajoneuvoista Komissio toimittaa viimeistään [kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen julkaisemispäivästä] Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen kaksi- tai kolmipyöräisten ajoneuvojen sisällyttämisestä tämän asetuksen soveltamisalaan. Kertomuksessa arvioidaan liikenneturvallisuutta unionissa kyseisen ajoneuvoluokan osalta. Komissio vertailee erityisesti tämän ajoneuvoluokan liikenneturvallisuudessa saavutettuja tuloksia jäsenvaltioissa, joissa tämän ajoneuvoluokan ajoneuvot katsastetaan, ja jäsenvaltioissa, joissa näitä ajoneuvoja ei katsasteta, voidakseen arvioida, onko kaksi- tai kolmipyöräisten ajoneuvojen katsastaminen oikeasuhteista asetettuihin liikenneturvallisuustavoitteisiin nähden. Kertomuksen ohella annetaan tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia. Tarkistus 110 Ehdotus asetukseksi 18 b artikla (uusi) 18 b artikla Raportointi Komissio antaa viimeistään [viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen julkaisemisesta] Euroopan parlamentille kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja sen vaikutuksista erityisesti seuraavien seikkojen osalta: katsastustiheys, määräaikaisten katsastusten yhdenmukaistaminen sekä katsastustodistusten vastavuoroista tunnustamista koskevien säännösten tehokkuus, kun on kyse toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevien ajoneuvojen rekisteröinnistä. Kertomuksessa on myös analysoitava, mahdollistaako yhdenmukaistamisen taso täysimääräisesti katsastustodistusten vastavuoroisen tunnustamisen koko unionissa vai tarvitaanko kyseisen tavoitteen saavuttamiseen tiukempia normeja unionin tasolla. Kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia. Tarkistus 88 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 2 kohta 2.  Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että matkamittarin vilpillistä käsittelyä tai sen tietojen omavaltaista muuttamista pidetään rikoksena ja että siitä voidaan langettaa tehokkaita, oikeasuhteisia, varoittavia ja syrjimättömiä seuraamuksia. 2.  Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että ajoneuvon osien ja järjestelmien, joilla on merkitystä turvallisuus- ja ympäristövaatimusten täyttämisen kannalta, tai matkamittarin vilpillistä käsittelyä tai sen tietojen omavaltaista muuttamista pidetään rikoksena ja että siitä voidaan langettaa tehokkaita, oikeasuhteisia, varoittavia ja syrjimättömiä seuraamuksia, ja varmistaakseen, että matkamittarin lukema on paikkansapitävä ajoneuvon koko käyttöiän ajan. Tarkistus 89 Ehdotus asetukseksi Liite I – 5 kohta – 5.3. alakohta – 8 a luetelmakohta (uusi) –  Suositeltu rengaspaine Tarkistus 90 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 osa – 4 a kohta (uusi) Jos ajoneuvoa katsastettaessa ei ole mahdollista käyttää tämän liitteen mukaista suositeltua testimenetelmää, katsastusasema voi suorittaa katsastuksen sellaisen vaihtoehtoisen menetelmän mukaisesti, jonka asianomainen toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt kirjallisesti. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistuttava siitä, että turvallisuus- ja ympäristönormit täyttyvät. Tarkistus 91 Ehdotus asetukseksi Liite II – 3 osa – 1. 8 kohta – a alakohta 1.8  Jarruneste Kiehumislämpötilan tai vesipitoisuuden mittaus. a)  Jarrunesteen kiehumislämpötila liian alhainen tai vesipitoisuus liian korkea. 1.8  Jarruneste Kiehumislämpötilan tai vesipitoisuuden mittaus. a)  Jarrunesteen kiehumislämpötila liian alhainen. Tarkistus 92 Ehdotus asetukseksi Liite II – 3 osa – 3.3 kohta – a alakohta 3.3.  Taustapeilit tai epäsuoran näkemän laitteet Silmämääräinen tarkastus. a)  Peili tai laite puuttuu tai sitä ei ole asennettu vaatimusten(1) mukaisesti. 3.3.  Taustapeilit tai epäsuoran näkemän laitteet Silmämääräinen tarkastus. a)  Peili tai laite puuttuu tai sitä ei ole asennettu vaatimusten(1) mukaisesti, mukaan luettuina peilien jälkiasentamisesta yhteisössä rekisteröityihin raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin annetussa direktiivissä 2007/38/EY esitetyt vaatimukset. Tarkistus 93 Ehdotus asetukseksi Liite II – 3 osa – 4.1.2 kohta 4.1.2.  Suuntaus Määritetään kunkin ajovalaisimen vaakasuora suuntaus lähivaloilla ajovalaisimien suuntauslaitteen avulla tai pystysuoraa tasoa vasten. Ajovalaisimen suuntaus ei ole vaatimuksissa asetetuissa rajoissa. 4.1.2.  Suuntaus Määritetään kunkin ajovalaisimen vaaka- ja pystysuora suuntaus lähivaloilla ajovalaisimien suuntauslaitteen avulla ja sähköisellä valvontalaitteella, jotta voidaan tarvittaessa tarkistaa dynaaminen toimivuus. Ajovalaisimen suuntaus ei ole vaatimuksissa asetetuissa rajoissa. Tarkistus 94 Ehdotus asetukseksi Liite II – 3 osa – 4.1.3 kohta 4.1.3.  Kytkennät Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. a)  Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti (samaan aikaan syttyvien ajovalaisimien lukumäärä). b)  Hallintalaitteen toiminta puutteellinen. 4.1.3.  Kytkennät Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu käyttäen tarvittaessa sähköistä valvontalaitetta. a)  Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti (samaan aikaan syttyvien ajovalaisimien lukumäärä). b)  Hallintalaitteen toiminta puutteellinen. Tarkistus 95 Ehdotus asetukseksi Liite II – 3 osa – 4.1.5 kohta 4.1.5.  Suuntauksensäätö-järjestelmä (jos pakollinen) Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos mahdollista. a)  Laite ei toimi. b)  Käsisäätöistä laitetta ei voi käyttää kuljettajan istuimelta. 4.1.5.  Suuntauksensäätö-järjestelmä (jos pakollinen) Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu käyttäen tarvittaessa sähköistä valvontalaitetta. a)  Laite ei toimi. b)  Käsisäätöistä laitetta ei voi käyttää kuljettajan istuimelta. Tarkistus 96 Ehdotus asetukseksi Liite II – 3 osa – 4.3.2 kohta 4.3.2.  Kytkennät Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu. a)  Kytkin ei toimi vaatimusten mukaisesti. b)  Hallintalaitteen toiminta puutteellinen. 4.3.2  Jarruvalojen ja hätäjarruvalon kytkennät Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu käyttäen sähköistä valvontalaitetta, jolla vaihdellaan jarrupolkimen sensorin syöttöarvoa, ja hätäjarruvalon toiminnan varmentaminen havainnoimalla. a)  Kytkin ei toimi vaatimusten mukaisesti. b)  Hallintalaitteen toiminta puutteellinen. b a) Hätäjarruvalo ei toimi lainkaan tai ei toimi asianmukaisesti. Tarkistus 97 Ehdotus asetukseksi Liite II – 3 osa – 4.5.2 kohta 4.5.2  Suuntaus (X)(2) Toiminnan kokeilu ja tarkastus ajovalaisimien suuntauslaitteen avulla. Etusumuvalojen suuntaus virheellinen vaakatasossa, kun valokuviolla on ääriraja. 4.5.2  Suuntaus (X)(2) Toiminnan kokeilu ja tarkastus ajovalaisimien suuntauslaitteen avulla. Etusumuvalojen suuntaus virheellinen vaaka- ja pystytasossa, kun valokuviolla on ääriraja. Tarkistus 98 Ehdotus asetukseksi Liite II – 3 osa – 5.2.2 kohta – d a alakohta (uusi) 5.2.2.  Pyörät Kunkin vanteen molempien puolien silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. a)  Murtumia tai puutteellinen hitsaus. (...) 5.2.2.  Pyörät Kunkin vanteen molempien puolien silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. a)  Murtumia tai puutteellinen hitsaus. (...) d a) Pyörä ei sovi yhteen pyörän navan kanssa. Tarkistus 99 Ehdotus asetukseksi Liite II – 3 osa – 5.2.3 kohta – 2 sarake 5.2.3.  Renkaat Koko renkaan silmämääräinen tarkastus joko pyörittämällä pyörää siten, että pyörä on irti maasta ja ajoneuvo on tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa, tai liikuttamalla ajoneuvoa eteen ja taakse tarkastuskuilun päällä. 5.2.3.  Renkaat Koko renkaan silmämääräinen tarkastus joko pyörittämällä pyörää siten, että pyörä on irti maasta ja ajoneuvo on tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa, tai liikuttamalla ajoneuvoa eteen ja taakse tarkastuskuilun päällä. Rengaspaineen mittaaminen painemittarilla ja tuloksen vertaaminen valmistajan antamiin arvoihin. Tarkistus 100 Ehdotus asetukseksi Liite II – 3 osa – 8.2.1.2 kohta 8.2.1.2  Kaasupäästöt Mittaukset vaatimusten(1) mukaisella pakokaasuanalysaattorilla. Niiden ajoneuvojen osalta, jotka on varustettu sisäisellä valvontajärjestelmällä (OBD-järjestelmällä), päästönvähennysjärjestelmän moitteeton toiminta voidaan tarkastaa OBD-laitteen asianmukaisen lukeman avulla ja tarkistamalla samanaikaisesti, että OBD-järjestelmä toimii moitteettomasti, vaihtoehtona sille, että tehdään päästömittaukset joutokäynnillä moottorin käyttöä koskevien valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten(1) mukaisesti. a)  Joko pakokaasupäästöt ylittävät valmistajan ilmoittamat arvot; b)  tai, jos näitä tietoja ei ole saatavilla, CO-päästöt ylittävät seuraavat arvot: i)  ajoneuvot, joissa ei ole kehittynyttä päästönvähennysjärjestelmää: –  4,5 %, tai –  3,5 % sen mukaan, mikä on vaatimuksissa(1) määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä. ii)  ajoneuvot, joissa on kehittynyt päästönvähennysjärjestelmä: –  joutokäynnillä: 0,5 % –  korotetulla joutokäynnillä: 0,3 % tai –  joutokäynnillä: 0,3 %6 –  korotetulla joutokäynnillä: 0,2 % sen mukaan, mikä on vaatimuksissa(1) määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä. c)  Lambda-arvo ei ole välillä 1± 0,03 tai se ei ole valmistajan erittelyn mukainen. d)  OBD-järjestelmän lukema osoittaa merkittävää toimintahäiriötä. 8.2.1.2  Kaasupäästöt Mittaukset vaatimusten(1) mukaisella pakokaasuanalysaattorilla. Pakokaasupäästöjen arvioinnissa on aina ensisijaisena menetelmänä päästöjen mittaaminen pakoputken päästä, vaikka arvioinnissa hyödynnettäisiin myös OBD-järjestelmän tietoja. a)  Joko pakokaasupäästöt ylittävät valmistajan ilmoittamat arvot; Jos ajoneuvo on varustettu vaatimusten(1) mukaisella OBD-järjestelmällä, OBD-tietojen lukeminen ja OBD-järjestelmän moitteettoman toiminnan tarkastaminen (valmius) joutokäynnillä moottorin käyttöä koskevien valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten(1) mukaisesti. NOx-päästötason mittaaminen soveltuvalla välineellä tai asianmukaisesti varustetulla kaasuanalysaattorilla käytössä olevia pakokaasutestaus-menetelmiä käyttäen. b)  tai, jos näitä tietoja ei ole saatavilla, CO-päästöt ylittävät seuraavat arvot: i)  ajoneuvot, joissa ei ole kehittynyttä päästönvähennysjärjes-telmää: –  4,5 %, tai –  3,5 % sen mukaan, mikä on vaatimuksissa(1) määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä. ii)  ajoneuvot, joissa on kehittynyt päästönvähennysjärjes-telmä: –  joutokäynnillä: 0,5 % –  korotetulla joutokäynnillä: 0,3 % tai –  joutokäynnillä: 0,3 %6 –  korotetulla joutokäynnillä: 0,2 % tai –  joutokäynnillä: 0,2 %(6 a) –  korotetulla joutokäynnillä: 0,1 %(6 a) sen mukaan, mikä on vaatimuksissa(1) määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä. c)  Lambda-arvo ei ole välillä 1± 0,03 tai se ei ole valmistajan erittelyn mukainen. d)  OBD-järjestelmän lukema osoittaa merkittävää toimintahäiriötä joutokäynnillä. NOx-päästötaso ei ole vaatimusten mukainen tai ylittää valmistajan ilmoittamat arvot. _____________ (6 a) Ajoneuvoilla, jotka on tyyppihyväksytty asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteessä I olevassa taulukossa 1 annettujen päästörajojen mukaisesti tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1. heinäkuuta 2007 jälkeen (Euro 5). Tarkistus 101 Ehdotus asetukseksi Liite II – 3 osa – 8.2.2.2 kohta 8.2.2.2  Pakokaasujen sameus Tätä vaatimusta ei sovelleta ajoneuvoihin, jotka on rekisteröity tai otettu käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1980. a)  Pakokaasujen sameuden mittaus vapaassa kiihdytyksessä (ilman kuormaa tyhjäkäynnistä ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeuteen) vaihde vapaalla ja kytkin kytkettynä. a)  Jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa(1) ei sallita viitearvojen käyttöä, b)  Ajoneuvon esivalmistelu: pakokaasujen sameus ylittää ajoneuvossa olevassa valmistajan kilvessä ilmoitetun tason; 1.  Ajoneuvo voidaan testata ilman esivalmistelua, mutta turvallisuussyistä olisi tarkistettava, että moottori on saavuttanut käyntilämpötilan ja että se on mekaanisesti tyydyttävässä kunnossa. b)  jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa(1) ei sallita viitearvojen käyttöä, 2.  Esivalmistelua koskevat vaatimukset: vapaasti hengittävillä moottoreilla: 2,5 m-1, i)  Moottorin on saavutettava täysi käyntilämpötila, eli esimerkiksi öljynmittapuikon putkesta anturilla mitattavan moottoriöljyn lämpötilan on oltava vähintään 80 °C, tai normaali käyntilämpötila, jos se on tätä alhaisempi, taikka infrapunasäteilyn perusteella mitattavan sylinteriryhmän lämpötilan on oltava vähintään edellä mainittua vastaava lämpötila. Jos tämä mittaus on ajoneuvon kokoonpanosta johtuen epäkäytännöllinen, ajoneuvon normaali käyntilämpötila voidaan määrittää muilla tavoin, esimerkiksi moottorin tuulettimen toiminnasta. turboahtimella varustetuilla moottoreilla: 3,0 m-1, ii)  Pakojärjestelmä on puhdistettava vähintään kolmella vapaan kiihdytyksen syklillä tai vastaavalla menetelmällä. tai ajoneuvoilla, jotka on yksilöity vaatimuksissa(1)tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa(1) määritellyn ajankohdan jälkeen, c)  Testimenettely: 1,5 m-1 7. Moottorin ja mahdollisen turboahtimen on oltava tyhjäkäynnillä ennen kunkin vapaan kiihdytyksen syklin alkua. Raskaiden dieselmoottoreiden osalta tämä merkitsee sitä, että kaasupolkimen päästämisen jälkeen on odotettava vähintään 10 sekuntia. 2.  Kunkin vapaan kiihdytyksen syklin aloittamiseksi kaasupoljin on painettava pohjaan nopeasti ja portaattomasti (alle sekunnissa) mutta ei liian voimakkaasti, jotta ruiskutuspumpun syöttö olisi mahdollisimman suuri. 3.  Kunkin vapaan kiihdytyksen syklin aikana moottorin on ennen kaasupolkimen päästämistä saavutettava ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeus tai automaattivaihteistolla varustettujen ajoneuvojen osalta valmistajan ilmoittama kierrosnopeus tai, jos tätä tietoa ei ole saatavilla, kaksi kolmasosaa ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeudesta. Tämä voidaan todentaa esimerkiksi seuraamalla moottorin nopeutta tai antamalla kaasupolkimen ensimmäisen painamisen ja päästämisen välillä kulua riittävä aika, jonka olisi oltava liitteessä I määriteltyihin luokkiin 1 ja 2 kuuluvien ajoneuvojen osalta vähintään kaksi sekuntia. 4.  Ajoneuvo on hylättävä ainoastaan siinä tapauksessa, että vähintään viimeisten kolmen vapaan kiihdytyksen syklin aritmeettinen keskiarvo ylittää raja-arvon. Keskiarvo voidaan laskea siten, ettei huomioon oteta sellaisia mahdollisia mittauksia, joiden tulokset poikkeavat huomattavasti mitatusta keskiarvosta, tai käyttämällä muuta tilastolaskentamenetel-mää, jossa otetaan huomioon mitattujen arvojen hajonta. Jäsenvaltiot voivat määrätä testisyklien enimmäismäärän. 5.  Tarpeettoman testauksen välttämiseksi jäsenvaltiot voivat hylätä sellaiset ajoneuvot, joiden osalta alle kolmen vapaan kiihdytyksen syklin tai puhdistussyklin jälkeen on mitattu arvoja, jotka ylittävät huomattavasti raja-arvot. Niin ikään tarpeettoman testauksen välttämiseksi jäsenvaltiot voivat hyväksyä sellaiset ajoneuvot, joiden osalta alle kolmen vapaan kiihdytyksen syklin tai puhdistussyklin jälkeen on mitattu arvoja, jotka alittavat huomattavasti raja-arvot. 8.2.2.2  Pakokaasujen sameus Tätä vaatimusta ei sovelleta ajoneuvoihin, jotka on rekisteröity tai otettu käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1980. a)  Pakokaasujen sameuden mittaus vapaassa kiihdytyksessä (ilman kuormaa tyhjäkäynnistä ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeuteen) vaihde vapaalla ja kytkin kytkettynä. Pakokaasupäästöjen arvioinnissa on aina ensisijaisena menetelmänä päästöjen mittaaminen pakoputken päästä, vaikka arvioinnissa hyödynnettäisiin myös OBD-järjestelmän tietoja. a)  Jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa(1) ei sallita viitearvojen käyttöä, Jos ajoneuvo on varustettu vaatimusten(1) mukaisella OBD-järjestelmällä, OBD-tietojen lukeminen ja OBD-järjestelmän moitteettoman toiminnan tarkastaminen (valmius) joutokäynnillä moottorin käyttöä koskevien valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten(1) mukaisesti. b)  Ajoneuvon esivalmistelu: pakokaasujen sameus ylittää ajoneuvossa olevassa valmistajan kilvessä ilmoitetun tason; 1.  Ajoneuvo voidaan testata ilman esivalmistelua, mutta turvallisuussyistä olisi tarkistettava, että moottori on saavuttanut käyntilämpötilan ja että se on mekaanisesti tyydyttävässä kunnossa. b)  jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa(1) ei sallita viitearvojen käyttöä, 2.  Esivalmistelua koskevat vaatimukset: vapaasti hengittävillä moottoreilla: 2,5 m-1, i)  Moottorin on saavutettava täysi käyntilämpötila, eli esimerkiksi öljynmittapuikon putkesta anturilla mitattavan moottoriöljyn lämpötilan on oltava vähintään 80 °C, tai normaali käyntilämpötila, jos se on tätä alhaisempi, taikka infrapunasäteilyn perusteella mitattavan sylinteriryhmän lämpötilan on oltava vähintään edellä mainittua vastaava lämpötila. Jos tämä mittaus on ajoneuvon kokoonpanosta johtuen epäkäytännöllinen, ajoneuvon normaali käyntilämpötila voidaan määrittää muilla tavoin, esimerkiksi moottorin tuulettimen toiminnasta. turboahtimella varustetuilla moottoreilla: 3,0 m-1, ii)  Pakojärjestelmä on puhdistettava vähintään kolmella vapaan kiihdytyksen syklillä tai vastaavalla menetelmällä. tai ajoneuvoilla, jotka on yksilöity vaatimuksissa(1)tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa(1) määritellyn ajankohdan jälkeen, c)  Testimenettely: 1,5 m-1.7 1.  Moottorin ja mahdollisen turboahtimen on oltava tyhjäkäynnillä ennen kunkin vapaan kiihdytyksen syklin alkua. Raskaiden dieselmoottoreiden osalta tämä merkitsee sitä, että kaasupolkimen päästämisen jälkeen on odotettava vähintään 10 sekuntia. tai 2.  Kunkin vapaan kiihdytyksen syklin aloittamiseksi kaasupoljin on painettava pohjaan nopeasti ja portaattomasti (alle sekunnissa) mutta ei liian voimakkaasti, jotta ruiskutuspumpun syöttö olisi mahdollisimman suuri. 0,5 m-1 6 a 3.  Kunkin vapaan kiihdytyksen syklin aikana moottorin on ennen kaasupolkimen päästämistä saavutettava ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeus tai automaattivaihteistolla varustettujen ajoneuvojen osalta valmistajan ilmoittama kierrosnopeus tai, jos tätä tietoa ei ole saatavilla, kaksi kolmasosaa ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeudesta. Tämä voidaan todentaa esimerkiksi seuraamalla moottorin nopeutta tai antamalla kaasupolkimen ensimmäisen painamisen ja päästämisen välillä kulua riittävä aika, jonka olisi oltava liitteessä I määriteltyihin luokkiin 1 ja 2 kuuluvien ajoneuvojen osalta vähintään kaksi sekuntia. 4.  Ajoneuvo on hylättävä ainoastaan siinä tapauksessa, että vähintään viimeisten kolmen vapaan kiihdytyksen syklin aritmeettinen keskiarvo ylittää raja-arvon. Keskiarvo voidaan laskea siten, ettei huomioon oteta sellaisia mahdollisia mittauksia, joiden tulokset poikkeavat huomattavasti mitatusta keskiarvosta. Jäsenvaltiot voivat määrätä testisyklien enimmäismäärän. 5.  Tarpeettoman testauksen välttämiseksi jäsenvaltiot voivat hylätä sellaiset ajoneuvot, joiden osalta alle kolmen vapaan kiihdytyksen syklin tai puhdistussyklin jälkeen on mitattu arvoja, jotka ylittävät huomattavasti raja-arvot. Niin ikään tarpeettoman testauksen välttämiseksi jäsenvaltiot voivat hyväksyä sellaiset ajoneuvot, joiden osalta alle kolmen vapaan kiihdytyksen syklin tai puhdistussyklin jälkeen on mitattu arvoja, jotka alittavat huomattavasti raja-arvot. NOx- ja hiukkaspäästöjen mittaaminen soveltuvalla välineellä tai asianmukaisesti varustetulla kaasuanalysaattorilla käytössä olevia vapaan kiihdytyksen testausmenetelmiä käyttäen. NOx-päästötaso tai hiukkaspäästöarvot eivät ole vaatimusten mukaisia tai ylittävät valmistajan ilmoittamat arvot. ______________ 6 a Ajoneuvoilla, jotka on tyyppihyväksytty asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteessä I olevassa taulukossa 1 annettujen päästörajojen mukaisesti tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1. heinäkuuta 2007 jälkeen (Euro 5). Tarkistus 102 Ehdotus asetukseksi Liite III – 1.8 kohta – a alakohta 1.8  Jarruneste a)  Jarrunesteen kiehumislämpötila liian alhainen tai vesipitoisuus liian korkea. 1.8  Jarruneste a)  Jarrunesteen kiehumislämpötila liian alhainen. Tarkistus 103 Ehdotus asetukseksi Liite III – 5.2.2 kohta – d a alakohta (uusi) Vähäi-nen Vakava Vaaral-linen 5.2.2.  Pyörät a)  Murtumia tai puutteellinen hitsaus. x (...) Vähäi-nen Vakava Vaaral-linen 5.2.2.  Pyörät a)  Murtumia tai puutteellinen hitsaus. x (...) d a) Pyörä ei sovi yhteen pyörän navan kanssa. x Tarkistus 104 Ehdotus asetukseksi Liite III – 5.2.3 kohta Vähäi-nen Vakava Vaaral-linen 5.2.3.  Renkaat a)  Renkaan koko, kantavuus, hyväksymismerkki tai nopeusluokka ei ole vaatimusten(1) mukainen ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. x Riittämätön kantavuus tai nopeusluokka suhteessa tosiasialliseen käyttöön, rengas koskettaa muita ajoneuvon kiinteitä osia haitaten ajoturvallisuutta. x b)  Samalla akselilla tai paripyörissä erikokoisia renkaita. x c)  Samalla akselilla rakenteeltaan erilaisia renkaita (vyörenkaat/ristikudos-renkaat). x d)  Renkaassa vakavia vaurioita tai viiltoja. x Runko näkyvissä tai vaurioitunut. x e)  Renkaan urasyvyys ei ole vaatimusten mukainen(1). x Alle 80 % vaaditusta urasyvyydestä. x f)  Rengas hankaa toiseen osaan (joustavat roiskeenestolaitteet). x Rengas hankaa toiseen osaan (ajoturvallisuus ei ole vaarantunut). x g)  Uudelleenpinnoitetut renkaat eivät ole vaatimusten(1) mukaiset. x Vaikuttaa rungon suojapinnoitteeseen. x h)  Rengaspaineen valvontajärjestelmässä toimintahäiriö. x Selvästi toimimaton. x Vähäi-nen Vakava Vaaral-linen 5.2.3.  Renkaat a)  Renkaan koko, kantavuus, hyväksymismerkki tai nopeusluokka ei ole vaatimusten(1) mukainen ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. x Riittämätön kantavuus tai nopeusluokka suhteessa tosiasialliseen käyttöön, rengas koskettaa muita ajoneuvon kiinteitä osia haitaten ajoturvallisuutta. x b)  Samalla akselilla tai paripyörissä erikokoisia renkaita. x c)  Samalla akselilla rakenteeltaan erilaisia renkaita (vyörenkaat/ristikudos-renkaat). x d)  Renkaassa vakavia vaurioita tai viiltoja. x Runko näkyvissä tai vaurioitunut. x e)  Renkaan kulutuspinnan kulumisvaroitin näkyvissä. x Renkaan urasyvyys kulunut laissa säädettyyn vähimmäissyvyyteen. Renkaan urasyvyys laissa säädettyä syvyyttä pienempi. x f)  Rengas hankaa toiseen osaan (joustavat roiskeenestolaitteet). x Rengas hankaa toiseen osaan (ajoturvallisuus ei ole vaarantunut). x g)  Uudelleenpinnoitetut renkaat eivät ole vaatimusten(1) mukaiset. x Vaikuttaa rungon suojapinnoitteeseen. x h)  Rengaspaineen valvontajärjestelmässä toimintahäiriö tai rengas selvästi liian tyhjä. x Selvästi toimimaton. x i)  Käytön aikainen paine yhdessä renkaassa vähentynyt 20 prosentilla, mutta ei alle 150 kPa. x Rengaspaine alle 150 kPa. x Tarkistus 105 Ehdotus asetukseksi Liite III – 8.2.1.2 kohta – b alakohta Vähäi-nen Vakava Vaaral-linen 8.2.1.2  Kaasupäästöt b)  tai, jos näitä tietoja ei ole saatavilla, CO-päästöt ylittävät seuraavat arvot: x (...) ii)  ajoneuvot, joissa on kehittynyt päästönvähennysjärjes-telmä: –  joutokäynnillä: 0,5 % –  korotetulla joutokäynnillä: 0,3 % tai –  joutokäynnillä: 0,3 % –  korotetulla joutokäynnillä: 0,2 % sen mukaan, mikä on vaatimuksissa(1) määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä. Vähäi-nen Vakava Vaaral-linen 8.2.1.2  Kaasupäästöt b)  tai, jos näitä tietoja ei ole saatavilla, CO-päästöt ylittävät seuraavat arvot: x (...) ii)  ajoneuvot, joissa on kehittynyt päästönvähennysjärjes-telmä: –  joutokäynnillä: 0,5 % –  korotetulla joutokäynnillä: 0,3 % tai –  joutokäynnillä: 0,3 % –  korotetulla joutokäynnillä: 0,2 % tai –  joutokäynnillä: 0,2 %6 a –  korotetulla joutokäynnillä: 0,1 %6 a sen mukaan, mikä on vaatimuksissa(1) määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä. ______________ 6 a Ajoneuvoilla, jotka on tyyppihyväksytty asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteessä I olevassa taulukossa 1 annettujen päästörajojen mukaisesti tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1. heinäkuuta 2007 jälkeen (Euro 5). Tarkistus 106 Ehdotus asetukseksi Liite III – 8.2.2.2 kohta – b alakohta Vähäi-nen Vakava Vaaral-linen 8.2.2.2  Pakokaasujen sameus Tätä vaatimusta ei sovelleta ajoneuvoihin, jotka on rekisteröity tai otettu käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1980. jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa(1) ei sallita viitearvojen käyttöä, x vapaasti hengittävillä moottoreilla: 2,5 m-1, turboahtimella varustetuilla moottoreilla: 3,0 m-1, tai ajoneuvoilla, jotka on yksilöity vaatimuksissa(1)tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa(1) määritellyn ajankohdan jälkeen, 1,5 m-1. Vähäi-nen Vakava Vaaral-linen 8.2.2.2  Pakokaasujen sameus Tätä vaatimusta ei sovelleta ajoneuvoihin, jotka on rekisteröity tai otettu käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1980. jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa(1) ei sallita viitearvojen käyttöä, x vapaasti hengittävillä moottoreilla: 2,5 m-1, turboahtimella varustetuilla moottoreilla: 3,0 m-1, tai ajoneuvoilla, jotka on yksilöity vaatimuksissa(1)tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa(1) määritellyn ajankohdan jälkeen, 1,5 m-1. tai 0,5 m-1 6 a _____________ 6 a Ajoneuvoilla, jotka on tyyppihyväksytty asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteessä I olevassa taulukossa 1 annettujen päästörajojen mukaisesti tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1. heinäkuuta 2007 jälkeen (Euro 5). Tarkistus 107 Ehdotus asetukseksi Liite IV – 6 a alakohta (uusi) 6 a) Tiedot onnettomuuden vuoksi tarvittavista merkittävistä korjauksista Tarkistus 108 Ehdotus asetukseksi Liite V – I osa – 2 a kohta (uusi) Vaihtoehtoisia laitteita, joissa tekniset innovaatiot toteutuvat neutraalisti, voidaan käyttää, kunhan katsastuksen laatutaso pysyy yhtä korkeana. Tarkistus 109 Ehdotus asetukseksi Liite V – I osa – 15 a kohta (uusi) 15 a) Painemittari rengaspaineen mittaamista varten;