Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 23. lokakuuta 2013 - StrasbourgLopullinen painos
Esitys Euroopan unionin yleinen talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014 – kaikki pääluokat
 Meriosaaminen 2020 -aloite
 Kansainvälisten kauppasääntöjen soveltaminen ja täytäntöönpano ***I
 Yhteisön ja kolmansien maiden välinen huumausaineiden lähtöaineiden kauppa ***I
 Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ***I
 Huumausaineiden lähtöaineet ***I
 Ilmastokokous
 Järjestäytynyt rikollisuus, korruptio ja rahanpesu
 Sähköisen oikeuden toimintasuunnitelma 2014–2018
 Euroopan naapuruuspolitiikka – kohti vahvempaa kumppanuutta: Euroopan parlamentin kanta vuoden 2012 tilannekatsauksiin
 Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso
 Siirtolaisvirrat Välimeren alueella ja erityisesti traagiset tapahtumat Lampedusan edustalla
 SWIFT-sopimuksen soveltamisen keskeyttäminen NSA:n harjoittaman seurannan vuoksi

Esitys Euroopan unionin yleinen talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014 – kaikki pääluokat
PDF 363kWORD 54k
Päätöslauselma
Liite
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2013 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014 (13176/2013 – C7‑0260/2013 – 2013/2145(BUD))
P7_TA(2013)0437A7-0328/2013

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7. kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY, Euratom(1),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(2),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–  ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevasta poliittisesta sopimuksesta(4),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio(5),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2013 antamansa päätöslauselman ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2014(6),

–  ottaa huomioon komission 28. kesäkuuta 2013 hyväksymän esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014 (COM(2013)0450),

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan koordinaattoreiden suositukset vuoden 2014 talousarviota koskeviksi kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksiksi,

–  ottaa huomioon neuvoston 2. syyskuuta 2013 vahvistaman ja 11. syyskuuta 2013 parlamentille ilmoittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014 (13176/2013 – C7-0260/2013),

–  ottaa huomioon komission 18. syyskuuta 2013 esittämän oikaisukirjelmän nro 1/2014 esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014 (COM(2013)0644),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 75 b artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A7-0328/2013),

Pääluokka III

Yleiskatsaus

1.  muistuttaa, että sen painopisteitä vuoden 2014 talousarviossa ovat kestävä talouskasvu, kilpailukyky, työpaikkojen luominen ja nuorisotyöttömyyden torjunta sekä EU:n asema maailmassa; ilmaisee näin ollen uudelleen tukensa toimintalinjoille, joilla edistetään nuorisotyöttömyyden torjuntaa, tutkimusta, kehittämistä ja innovointia, digitaalistrategiaa, kilpailukykyä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset), yrittäjyyttä ja itsenäistä ammatinharjoittamista, yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, liikkuvuutta ja ulkoista apua;

2.  vaatii komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan kaikin tavoin, että EU:n talousarviomäärärahat käytetään tehokkaasti ja että niillä rahoitettu toiminta tarjoaa aina selkeää eurooppalaista lisäarvoa; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi erityisesti jaettava tehtäviä aina kun se on mahdollista ja lisättävä keskinäistä yhteistyötään;

3.  muistuttaa haluavansa varmistaa, että vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien maksusitoumus- ja maksumäärärahojen taso on riittävä ja realistinen, jotta ohjelmat saavat käynnistysvaiheessa tarvittavan rahoituksen eikä niiden toteutus viivästy ja jotta varmistetaan, että vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen aikana käynnistetyt ohjelmat saadaan menestyksekkäästi päätökseen;

4.  pitää näin ollen valitettavana, että neuvosto on jälleen päättänyt leikata unionin talousarvioesityksen määrärahoja tavanomaiseen tapaan kautta linjan vähentämällä maksusitoumusmäärärahoja 240 miljoonaa euroa (-0,2 prosenttia) ja maksumäärärahoja 1 061 miljoonaa euroa (-0,8 prosenttia) vuoden 2014 talousarvioesityksen määristä; toteaa, että tämän seurauksena sekä talousarvion maksusitoumusmäärärahat (‑6 prosenttia) että maksumäärärahat (-6,6 prosenttia) jäävät huomattavasti alle vuoden 2013 talousarvion (lisätalousarviot nrot 1–5 mukaan luettuina);

5.  on yllättynyt siitä, että neuvosto jättää kannassaan huomioimatta monivuotisessa rahoituskehyksessä sovitun Erasmus+ -ohjelman, COSME-ohjelman ja Horisontti 2020 ‑ohjelman etupainotuksen, minkä lisäksi se on vähentänyt entisestään eräille näistä ohjelmista osoitettavia määrärahoja;

6.  pitää erittäin valitettavana, että neuvosto on leikannut maksusitoumus- ja maksumäärärahoja kaikissa otsakkeissa; palauttaa mieliin, että eniten leikkauksia on tehty otsakkeessa 1 a (-0,36 prosenttia talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahoista ja ‑3,6 prosenttia talousarvioesityksen maksumäärärahoista), otsakkeessa 4 (‑0,21 prosenttia talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahoista ja -2,5 prosenttia talousarvioesityksen maksumäärärahoista) ja otsakkeessa 5 (-1,78 prosenttia talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahoista ja maksumäärärahoista); huomauttaa, että otsakkeisiin 1 a ja 4 kuuluu ohjelmia ja aloitteita, jotka ovat tärkeitä Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamisen samoin kuin EU:n ulkoisen toimintaohjelman kannalta, ja että tällaiset kautta linjan toteutetut leikkaukset vaikuttavat aloitteisiin, jotka ovat parlamentille ensisijaisia näillä kahdella alalla;

7.  tähdentää, että kyseiset leikkaukset ovat täysin ristiriitaisia monivuotista rahoituskehystä koskevan poliittisen sopimuksen etupainotteisuustavoitteen kanssa ja lisäksi vastoin parlamentin prioriteetteja, jotka se esitti vuoden 2014 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista antamassaan päätöslauselmassa sekä suosituksissa vuoden 2014 talousarviota koskeviksi kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksiksi;

8.  ei hyväksy neuvoston argumenttia, jonka mukaan ehdotetut leikkaukset koskevat ohjelmia, joissa määrärahoja on jäänyt käyttämättä tai joiden tulokset ovat olleet heikkoja, koska neuvoston maksusitoumusmäärärahaleikkaukset vaikuttavat eniten sellaisten uuden sukupolven monivuotisten ohjelmien toteutukseen, joita ei ole vielä aloitettu; katsoo lisäksi, että neuvoston maksumäärärahaleikkaukset vaikuttavat eniten sellaisten ohjelmien loppuunsaattamiseen, joissa määrärahojen käyttöaste on korkea tai jotka ovat toteutuneet jopa yli odotusten (esimerkiksi tutkimuksen ja innovoinnin yhteiset strategiset puitteet, Galileo, Tulli-ohjelma ja Fiscalis-ohjelma otsakkeessa 1 a sekä ESR, EAKR ja koheesiorahasto otsakkeessa 1 b); korostaa erityisesti, että tällaisissa maksumäärärahaleikkauksissa ei huomioida lainkaan unionin toimintalinjojen ja erityisesti koheesiotoimien monivuotista luonnetta; korostaa, että 52 prosenttia vuoden 2014 talousarvioesityksessä pyydetyistä maksumäärärahoista on tarkoitettu vuosien 2007–2013 monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvien ohjelmien loppuunsaattamiseen;

9.  pitää valitettavana satunnaisia leikkauksia, joita neuvosto on ehdottanut hallinnollisiin ja tukitoimintoihin liittyviin kohtiin, joista rahoitetaan keskeisten EU-ohjelmien toteutusta; katsoo, että tällaiset leikkaukset vaarantavat uusien ohjelmien onnistuneen käynnistämisen, koska hallinnollisten valmiuksien puuttuminen saattaa haitata vakavasti EU:n politiikkojen toteuttamista; pitää valitettavana, että jäsenvaltioilla on tapana välittää enemmän mitättömistä ja naurettavista lyhyen tähtäyksen säästöistä kuin pitkän aikavälin tuloksista; palauttaa siksi talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin niihin budjettikohtiin, joissa neuvosto leikkasi hallinnollisia ja tukimenoja;

10.  panee merkille luonnoksen maksumäärärahoja koskevaksi lausumaksi, jonka neuvosto hyväksyi kannassaan vuoden 2014 talousarvioesitykseen; katsoo kuitenkin, että jollei sitä paranneta huomattavasti, se ei voi toimia tyydyttävänä poliittisena takeena sille, että vuonna 2014 on riittävät ja asianmukaiset maksumäärärahat; vakuuttaa sitoutuvansa kääntämään viime vuosien suuntauksen, jossa vuoden lopussa maksattamatta olevat määrät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti; kehottaa siksi neuvostoa hyväksymään yhteisen poliittisen sitoumuksen käyttää kaikkia monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 koskevassa asetuksessa käytettävissä olevia keinoja, mukaan luettuna ennakoimattomia menoja koskeva liikkumavara ja/tai maksumäärärahojen enimmäismäärän tarkistaminen, jotta ei vaarannettaisi uusia ohjelmia ja jotta samaan aikaan voitaisiin vähentää vuoden lopussa maksattamatta olevia määriä vuoden lopulla;

11.  panee tyytyväisenä merkille eräiden jäsenvaltioiden lausunnon, jonka mukaan maksusitoumusten ja maksujen välistä tasapainoa olisi parannettava, ettei jouduttaisi tilanteeseen, jossa unioni ei kykene noudattamaan oikeudellisia velvoitteitaan; panee tyytyväisenä merkille, että monet neuvoston valtuuskunnat ovat alkaneet tuoda kovaan ääneen esiin samoja huolenaiheita, jotka parlamentti on toistuvasti maininnut edellisten talousarviomenettelyjen aikana;

12.  ei voi hyväksyä neuvoston päätöstä maksusitoumus- ja maksumäärärahojen vähentämisestä; muistuttaa, että sitoumukset ilmentävät unionin poliittisia painopisteitä ja niistä päätettäessä olisi otettava huomioon, että pitkällä aikavälillä talouden laskusuhdanne saattaa kääntyä; katsoo näin ollen, että yleisenä periaatteena olisi oltava palauttaa maksusitoumusmäärärahat talousarvioesityksen tasolle; aikoo kuitenkin lisätä tiettyjen budjettikohtien maksusitoumusmäärärahoja hieman talousarvioesitystä korkeammalle, jos kyseisistä ohjelmista on välitöntä hyötyä Euroopan kansalaisille ja jos ne tukevat unionin kasvun ja kilpailukyvyn kannalta olennaisen tärkeitä Eurooppa 2020 ‑strategian ensisijaisia tavoitteita sekä tavoitteita, jotka ilmentävät yhteiseurooppalaisia arvoja ja solidaarisuutta kolmansia maita kohtaan;

13.  vahvistaa näin ollen vuoden 2014 maksusitoumusmäärärahojen kokonaistasoksi 142 625 miljoonaa euroa ja maksumäärärahojen kokonaistasoksi 136 077 miljoonaa euroa;

14.  kehottaa tämän seurauksena ottamaan käyttöön joustovälineestä 274,2 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja; toteaa, että joustoväline vahvistaa otsakkeessa 1 b vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston tukea odotettaessa lainsäädäntövallan käyttäjän lopullista sopimusta oikeusperustasta, jonka on heijasteltava monivuotisesta rahoituskehyksestä 27. kesäkuuta 2013 saavutettua poliittista sopimusta tämän rahaston kokonaismäärärahoista, sekä Kyproksen rakennerahastotukea 27. ja 28. kesäkuuta 2013 pidetyssä valtioiden ja hallitusten päämiesten kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti; katsoo, että otsakkeessa 4 joustoväline tarjoaa lisätukea Lähi-idälle annettavaan humanitaariseen apuun;

15.  aikoo aloittaa vuotuisessa talousarviomenettelyssä perusteellisen keskustelun talousarvion tuloista, jotka ovat unionin talousarvion olennainen osa, jota ei tulisi tarkastella erillään menoista; pitää tässä suhteessa kyseenalaisina jäsenvaltioiden perusteita pidättää 25 prosenttia perinteisistä omista varoista hallinnollisiin kuluihin ja kehottaa valvomaan näiden varojen käyttöä paremmin; kehottaa budjetoimaan realistisemmin tulot, joita on odotettavissa sakoista, joita komissio määrää unionin kilpailulainsäädäntöä rikkoville yrityksille, ja kannustaa jatkamaan keskustelua talousarvion ylijäämän ottamisesta talousarvioon, jotta enää ei tarvitsisi turvautua monimutkaiseen ja ulkopuolisin silmin katsottuna käsittämättömään menettelyyn, jossa ylijäämä palautetaan jäsenvaltioille vähentämällä se kunkin BKTL-perusteisesta maksuosuudesta;

Maksumäärärahat

16.  pitää valitettavana, että neuvosto leikkaa maksumäärärahoja 9,5 miljardia euroa (‑6,6 prosenttia) vuoden 2013 lopulliseen talousarvioon nähden (mukaan luettuina lisätalousarviot nrot 1–5); huomauttaa, että vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen määrät jäivät edellistä rahoituskehystä alhaisemmiksi ja että on ehdottoman tärkeää pitää aikaisemmat sitoumukset, mutta neuvosto on tästä piittaamatta noudattanut sokeasti aiempaa strategiaansa ja leikannut maksumäärärahoja keinotekoisesti unohtaen todelliset tarpeet ja yhteisestä hallinnosta koituvat säästöt varmistaakseen, että jäsenvaltiot saavat sijoituksistaan selvän tuoton;

17.  katsoo, että tilannetta kärjistää se, että maksumäärärahojen taso on vuonna 2013 jo entuudestaan kriittinen: jo syyskuun alussa määrärahoja on käytetty vuoteen 2012 verrattuna 9 miljardia euroa enemmän ja vuoteen 2011 verrattuna 18 miljardia euroa enemmän; pitää tätä hyvää ja jatkuvasti paranevaa vastaanottokykyä osoituksena siitä, että unionin ohjelmien käytännön toteutus sujuu tällä hetkellä mainiosti; pyrkii päättäväisesti varmistamaan, että aiemmin sovittujen sitoumusten toteutusta ei vaaranneta leikkaamalla budjetoituja maksumäärärahoja keinotekoisesti;

18.  katsoo, että neuvoston kanta, jonka mukaan vuoden 2014 maksumäärärahojen enimmäismäärään jätetään 1 miljardin euron keinotekoinen liikkumavara ei – etenkään tänä vuonna – hyödytä mitään eikä sitä voida perustella mitenkään etenkin, kun otetaan huomioon vuoden 2013 lopulla odotettavissa olevien siirrettävien maksattamatta olevien määrien suuruusluokka;

19.  korostaa, että neuvoston kannassa ei oteta huomioon maksumäärärahojen suurta vajetta erityisesti koheesiotoimissa, ja huomauttaa, että komission analysoimat ja mukauttamat tuoreimmat ennusteet (syyskuu 2013), jotka jäsenvaltiot itse toimittivat ja jotka koskevat niiden ennen vuoden 2013 loppua jätettäviä maksupyyntöjä, osoittavat, että vuoden 2013 lopussa määrärahoja siirretään todennäköisesti noin 20 miljardia euroa, vaikka lisätalousarvion nro 2/2013 toinen osa (lisätalousarvioesitys nro 8/2013) hyväksyttäisiin täysimääräisenä; muistuttaa, että vuonna 2014 käytettävissä olevista maksumäärärahoista on vähennettävä vuodelta 2013 siirrettävät oikeutetut maksupyynnöt, mikä rajoittaa maksumäärärahojen määrää entisestään; tähdentää, että tästä aiheutuu vuoden 2014 talousarvioon ankaria paineita varsinkin, kun otetaan huomioon, että saamiset ja yleiset maksattamatta olevat määrät ovat ennennäkemättömän korkealla tasolla;

20.  on hämmästynyt, että neuvosto ehdottaa leikkauksia myös Horisontti 2020 -ohjelman, COSME-ohjelman ja ESR:n maksumäärärahoihin, mikä on täysin vastoin monivuotisesta rahoituskehyksestä vastikään tehtyä poliittista sopimusta, jossa sovittiin, että vuosina 2014 ja 2015 näiden ohjelmien rahoitus toteutetaan jossain määrin etupainotteisesti, ja myös vastoin toimielinten korkean tason sitoumusta torjua nuorisotyöttömyyttä; muistuttaa lisäksi, että osa neuvoston leikkauksista koskee budjettikohtia, joiden määrärahoja lisättiin sovittaessa lisätalousarvion nro 2/2013 ensimmäisestä osasta;

21.  vastustaa näin ollen voimakkaasti neuvoston kantaa maksumäärärahoihin ja tarkistaa niitä koskevaa omaa kantaansa varmistaakseen, että enimmäismäärän vähentyminen vuodesta 2013 vuoteen 2014 ei estä vuosien 2007–2013 monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvien ohjelmien asianmukaista toteutusta ja loppuunsaattamista, pitäen mielessä, että komission ehdotuksessa 52 prosenttia maksumäärärahoista kohdennetaan maksattamatta oleviin sitoumuksiin, eikä myöskään uusien ohjelmien käynnistämistä;

22.  päättää palauttaa suurimman osan neuvoston leikkaamista talousarvioesityksen maksumäärärahoista; panee merkille, että vaikka vain harvoissa budjettikohdissa maksumäärärahoja on maltillisesti lisätty ja useissa muissa budjettikohdissa vähennetty, maksumäärärahojen enimmäismäärä ei anna mahdollisuutta rahoittaa parlamentin valitsemia painopisteitä asianmukaisesti; on tarkastellut kaikkia maksumäärärahojen uudelleenkohdentamisen mahdollisuuksia ja ehdottaa näin ollen, että joustovälineestä otetaan käyttöön maksumäärärahoina 211 miljoonaa euroa humanitaarista apua varten;

23.  toivoo, että 26. syyskuuta 2013 pidetty maksumäärärahoja koskeva toimielinten kokous auttoi parlamenttia ja neuvostoa sopimaan tästä yhteisestä poliittisesta sitoumuksesta ja pääsemään talousarviosovittelussa yhteisymmärrykseen ja välttämään tarpeettomia kiistoja komission lukujen suuruudesta ja laadusta siten, että tasoitetaan tietä mahdollisen maksumäärärahavajeen hoitamiseksi vuoden 2014 talousarviota toteutettaessa;

24.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio hyväksyi lisätalousarvioesityksen nro 8/2013 (lisätalousarvion nro 2/2013 toinen osa), jossa vuoden 2013 maksattamattomiin määriin osoitetaan 3,9 miljardin euron lisärahoitus ja joka on yksi ehto monivuotista rahoituskehystä koskevalle äänestykselle; pyytää neuvostoa hyväksymään lisätalousarvioesityksen pikaisesti ja täysimääräisesti; palauttaa mieliin monivuotista rahoituskehystä koskevasta poliittisesta sopimuksesta 3. heinäkuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä kannan, jonka mukaan se ei anna hyväksyntäänsä rahoituskehysasetukselle tai hyväksy vuoden 2014 talousarviota, ennen kuin neuvosto on hyväksynyt lisätalousarvioesityksen nro 8/2013, joka kattaa lisätalousarvion nro 2/2013 toisen osan;

Otsake 1 a

25.  muistuttaa, että lukuun ottamatta suuren mittakaavan infrastruktuurihankkeita otsakkeen 1 a määrärahoja on jo vähennetty talousarvioesityksessä 1,1 miljardia euroa vuoden 2013 talousarvioon verrattuna; pitää valitettavana, että neuvosto on myös päättänyt leikata lisää otsakkeen 1 a maksusitoumusmäärärahoja 60 miljoonalla eurolla talousarvioesityksen määristä välittämättä valtion ja hallitusten päämiesten äskettäin tekemistä poliittisista sitoumuksista tähän otsakkeeseen liittyvien tavoitteiden hyväksi;

26.  korostaa, että osa neuvoston leikkauksista koskee nimenomaan ohjelmia, joita Eurooppa-neuvosto piti strategisen tärkeinä talouskasvun ja elpymisen kannalta, eli Horisontti 2020 ‑ohjelmaa (-43,7 miljoonaa euroa) ja COSME-ohjelmaa (-0,5 miljoonaa euroa); pahoittelee, että tämä on täysin vastoin monivuotista rahoituskehystä koskevan poliittisen sopimuksen kirjainta ja henkeä, koska siinä sovittiin erityisjoustoa koskevista järjestelyistä nuorten työllistymisen helpottamiseksi ja tutkimuksen edistämiseksi;

27.  vahvistaa tukevansa tutkimusta, kilpailukykyä, yrittäjyyttä, innovointia ja sosiaalista osallisuutta käsitteleviä EU-ohjelmia, koska nämä alat ovat Eurooppa 2020 ‑strategian ytimessä; päättää näin ollen palauttaa kaikki neuvoston leikkaamat määrät, ettei tätä otsaketta heikennettäisi entisestään; päättää lisäksi toteuttaa etupainotteisesti joidenkin budjettikohtien määrärahoja tietyillä ensisijaisilla aloilla, kuten Horisontti 2020, Cosme ja Erasmus+, mikä ei merkitse lisäystä, koska kyseisten ohjelmien kokonaismäärärahoja ei muuteta monivuotisessa rahoituskehyksessä, sekä lisätä digitaalistrategiaa, liikennepolitiikkaa, työmarkkinavuoropuhelua, EURESia, Progress-mikrorahoitusjärjestelyä, yhteiskunnallista yrittäjyyttä, vuosittaisia erityistapahtumia ja Euroopan tilastojen laatua koskevien budjettikohtien määrärahoja;

28.  ottaa käsittelyssään huomioon monivuotista rahoituskehystä koskevan poliittisen sopimuksen, jonka nojalla Horisontti 2020 -ohjelmalle myönnetään vuonna 2014 etupainotteisesti 212,2 miljoonaa euroa (106,1 miljoonaa euroa Euroopan tutkimusneuvostolle ja 106,1 miljoonaa euroa Marie Skłodowska-Curie -toimiin), COSME-ohjelmalle 31,7 miljoonaa euroa ja Erasmus+ ‑ohjelmalle 137,5 miljoonaa euroa eli yhteensä 381,4 miljoonaa euroa;

29.  hyväksyy myös, että ITERin ja Verkkojen Eurooppa -välineen energiaosion määrärahojen käyttöä myöhennetään vastaavan 381,4 miljoonan euron määrän osalta monivuotista rahoituskehystä koskevan poliittisen sopimuksen ja komission oikaisukirjelmän nro 1/2014 mukaisesti vähentämällä ITERin määrärahoista 212,2 miljoonaa euroa ja Verkkojen Eurooppa -välineen energiaosion määrärahoista 169,2 miljoonaa euroa, joista jälkimmäinen leikkaus sisältyy jo talousarvioesitykseen, vaikka alun perin eri tarkoituksessa;

30.  katsoo, että joillakin aloilla leikkauksia olisi toteutettava kohdennetusti ja/tai maksusitoumusmäärärahoja olisi otettava varaukseen, ja näitä aloja ovat etenkin talous- ja rahaliittoa koskeva tiedotus (-2 miljoonaa euroa) sekä tilinpäätös- ja tilintarkastusraportointi (määrärahat on otettu varaukseen odotettaessa kyseistä unionin ohjelmaa koskevan sopimuksen tekemistä);

31.  ottaa käsittelyssään huomioon lainsäädäntöneuvottelujen nykytilanteen; on erityisesti päättänyt perustaa eräitä uusia p.m.-merkinnällä varustettuja budjettikohtia Horisontti 2020 ‑ohjelmaa varten ja hyväksyy komission oikaisukirjelmässä nro 1/2014 esitetyt uudet budjettikohdat, jotka ovat myös varustettu p.m.-merkinnöillä; odottaa, että komissio tekee kokonaisvaltaisen ehdotuksen mukauttaakseen talousarvioesityksen kaikkien näiden vuoden 2014 talousarvion sovittelussa käsiteltävien ohjelmien uusiin oikeusperustoihin ja palauttaa parlamentin hyväksymät kohdat sekä täydentää niitä;

32.  kannattaa sitä, että Erasmus+-ohjelmaan perustetaan erillinen alamomentti, josta varmistetaan, että tästä ohjelmasta rahoitetut nuorisotoimet olisivat riittävän avoimia, ja siirtää 11,5 prosenttia ohjelman alkuperäisistä määrärahoista tälle nuorisoa koskevalle alamomentille; poistaa neuvoston luoman alamomentin, joka koskee kansallisten virastojen toiminta-avustusten varmistamista;

33.  on päättänyt palauttaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevan aiemman ohjelmakauden nimikkeistön; jakaa tämän vuoksi tämän budjettikohdan ja sen määrärahat kolmeen erilliseen alamomenttiin aiemman mallin mukaisesti;

34.  toteaa, että otsakkeeseen 1 a jää parlamentin käsittelyn jälkeen [65 446 000 euron] liikkumavara;

Otsake 1 b

35.  toteaa, että neuvosto ei juuri koskenut maksusitoumusmäärärahoihin (vähennys on ainoastaan -3,3 miljoonaa euroa), mutta vähensi lisää maksumäärärahoja (‑202,2 miljoonaa euroa eli -0,4 prosenttia talousarvioesitykseen verrattuna), mikä koski sekä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta (‑114,151 miljoonaa euroa eli ‑0,23 prosenttia) ja alueellista yhteistyötä Euroopassa koskevaa tavoitetta (‑84,805 miljoonaa euroa eli -6,19 prosenttia), ja että liikkumavara on kasvanut vain näennäisesti 3,3 miljoonalla eurolla;

36.  korostaa, että leikkaukset kohdistuivat rankimmin EAKR:oon (-125,155 miljoonaa euroa) ja koheesiorahastoon (-44,312 miljoonaa euroa) ja että ESR:n määrärahoja leikattiin 32,788 miljoonalla eurolla; pitää erittäin valitettavana, että 69,33 prosenttia kaikista maksumäärärahojen leikkauksista kohdistuu määrärahoihin, jotka on tarkoitettu aiempien kausien ohjelmien loppuunsaattamiseen (ts. 98,7 miljoonaa euroa);

37.  pitää valitettavana, että komissio on käyttänyt esirahoituksen perustana Eurooppa-neuvoston helmikuussa 2013 sopimaa tasoa, koska kyseistä asiaa käsitellään käynnissä olevissa toimielinten välisissä alakohtaisissa neuvotteluissa, jossa parlamentilla on yhteispäätösmenettelyoikeudet, ja komission ratkaisu saattaa vaarantaa kyseisten neuvottelujen lopputuloksen; muistuttaa esirahoituksen olennaisuudesta, koska jäsenvaltiot ja alueet tarvitsevat riittävästi rahoitusta kauden alussa voidakseen investoida hankkeisiin, joilla edistetään nykyisestä talous- ja finanssikriisistä selviytymistä; toteaa uudelleen, että parlamentin aluekehitysvaliokunta kannattaa esirahoitusasteen säilyttämistä nykyisen kauden tasolla kriisin jatkuessa;

38.  palauttaa mieliin, että suurin osa nykyisistä maksattamatta olevista sitoumuksista liittyy otsakkeeseen 1 b; on hyvin huolissaan siitä, että vuoden 2013 lopussa koheesiotoimiin liittyvien maksamattomien laskujen määrä on arviolta 20 miljardia euroa, mistä on seurauksena suuri alijäämä, joka on vähennettävä nykyisten ohjelmien loppuunsaattamiseen ja uusien ohjelmien käynnistämiseen vuonna 2014 käytettävissä olevista maksumäärärahoista, mikä rajoittaa maksumäärärahojen määrää entisestään; korostaa, että maksumäärärahojen toistuva vaje on ollut pääasiallinen syy maksattamatta olevien määrien ennätyksellisen korkeaan tasoon etenkin kauden 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen viimeisinä vuosina;

39.  ei näin ollen hyväksy neuvoston otsakkeeseen 1 b ehdottamia leikkauksia; katsoo, että ne pahentaisivat maksumäärärahojen vajetta odotettuakin enemmän ja haittaisivat jo toteutuneiden menojen korvaamista edunsaajajäsenvaltioille ja -alueille sekä aiheuttaisivat vakavia seurauksia erityisesti sellaisille jäsenvaltioille, jotka ovat jo nyt taloudellisissa, sosiaalisissa ja rahoitusvaikeuksissa;

40.  päättää palauttaa talousarvioesityksen maksusitoumus- ja maksumäärärahat kaikkiin neuvoston tässä otsakkeessa leikkaamiin budjettikohtiin ja lisätä tiettyjen kohtien maksusitoumusmäärärahoja yli talousarvioesityksen suurelta osin komission oikaisukirjelmän nro 1/2014 mukaisesti myöntämällä Kyprokselle vuodeksi 2014 rakennerahastotukea yhteensä 100 miljoonaa euroa nykyhinnoin;

41.  palauttaa mieliin, että Eurooppa 2020 ‑strategiassa on esitetty tavoite vähentää vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 miljoonalla sellaisten ihmisten määrää, jotka elävät köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla; palauttaa lisäksi mieliin, että monivuotista rahoituskehystä koskevassa poliittisessa sopimuksessa sovittiin, että vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston määrärahoja lisättäisiin enintään yhdellä miljardilla eurolla (jo sovitun 2,5 miljardin lisäksi) kaudella 2014–2020; päättää näin ollen lisätä tämän rahaston määrärahoja kohdentamalla yhteensä 500 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja toimiin, joilla edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja lievitetään köyhyyden äärimuotoja unionissa;

42.  luo kaksi budjettikohtaa, toisen Itämeren makroaluetta koskeviin unionin strategioihin liittyvää teknistä tukea varten, koska nykyisellä ohjelmakaudella toteutus on ollut menestyksekästä, ja toisen ensimmäistä kertaa myös Tonavan makroaluetta varten (2,5 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja maksumäärärahoja kumpaankin);

43.  panee tyytyväisenä merkille nuorisotyöllisyysaloitteen, josta sovittiin monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 koskevissa neuvotteluissa; pitää tarpeellisena kohdentaa tähän tarkoitukseen riittävästi varoja, jotta aloite voidaan käynnistää välittömästi ennennäkemättömän korkeiden nuorisotyöttömyyslukujen vuoksi; hyväksyy sen tähden nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahojen etupainotuksen ja myöhentämisen sekä alueellista yhteistyötä Euroopassa koskevien määrärahojen käyttöönoton vastaavan myöhentämisen komission ehdotuksen mukaisesti; muistuttaa, että määrärahoja on lisättävä vuodesta 2016 lähtien, jotta varmistettaisiin aloitteen tehokkuus ja kestävyys;

44.  hyväksyy uudet budjettikohdat, joista tarjotaan teknistä tukea kaikille viidelle rakennerahastolle ja jotka on varustettu p.m.-merkinnällä, sekä vastaavat selvitysosat nykyisten budjettikohtien lisäksi, ja katsoo, että tämä vastaa jäsenvaltioiden pyyntöjä, jotka esitettiin komission oikaisukirjelmässä nro 1/2014; odottaa tämän parantavan uusien ohjelmien toteutusta jäsenvaltioiden tasolla;

45.  pitää valitettavana, että parlamentille ei jää tässä otsakkeessa liikkumavaraa, ja muistuttaa, että monivuotista rahoituskehystä koskeva poliittinen sopimus sitoo kaikkia toimielimiä ja että sopimuksen mukaisilla joustovälineillä varmistetaan, että parlamentin ensisijaisina pitämät toimenpiteet käynnistetään ajoissa ja että niihin osoitetaan tarvittava rahoitus;

Otsake 2

46.  panee merkille, että otsakkeessa 2 neuvosto leikkasi määrärahoja vähiten, mutta kohdensi leikkaukset joihinkin ohjelmiin, joiden joukossa on parlamentin ensisijaisiin tavoitteisiin kuuluva Life + ‑ohjelma (jonka maksumäärärahoja vähennettiin ‑4,07 prosenttia);

47.  palauttaa kaikkiin neuvoston leikkaamiin budjettikohtiin talousarvioesityksen määrät ja lisää kouluhedelmäjärjestelmälle osoitettuja maksusitoumusmäärärahoja 28 miljoonalla eurolla mukauttaakseen määrärahat kesäkuussa 2013 tehtyyn poliittiseen sopimukseen uudesta yhteisestä maatalouspolitiikasta vuosiksi 2014–2020;

48.  hyväksyy komission oikaisukirjelmässä nro 1/2014 ehdotetut uudet p.m.-merkinnällä varustetut budjettikohdat, joista tarjotaan teknistä tukea Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolle ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastolle;

Otsake 3

49.  muistuttaa, että otsake 3 on monivuotisen rahoituskehyksen määrällisesti pienin otsake, mutta että se kattaa unionin kansalaisten kannalta keskeisiä toimintalinjoja;

50.  panee merkille, että komissio ehdotti leikkauksia tämän otsakkeen määrärahoihin jo talousarvioesityksessä; pitää valitettavana, että neuvosto leikkaa maksusitoumusmäärärahoja (5,2 miljoonaa euroa eli -0,24 prosenttia talousarvioesityksestä) ja maksumäärärahoja (10 miljoonaa euroa eli ‑0,6 prosenttia talousarvioesityksestä) vielä lisää;

51.  aikoo lähtökohtaisesti palauttaa kaikkiin budjettikohtiin talousarvioesityksen määrärahat voidakseen varmistaa tässä otsakkeessa käynnissä olevien ohjelmien ja toimien asianmukaisen toteutuksen;

52.  ilmaisee jälleen tukevansa painokkaasti ja jatkuvasti riittävää rahoitusta oikeuksiin, kansalaisiin, kulttuuriin ja tiedotusvälineisiin liittyville ohjelmille, joiden määrärahojen käyttöaste on korkea ja jotka tuottavat merkittäviä vipu- ja heijastusvaikutuksia ja selkeää ja todistettavissa olevaa eurooppalaista lisäarvoa kannustamalla rajat ylittävään yhteistyöhön ja aktiiviseen kansalaisuuteen; on erityisen huolissaan näiden alojen ohjelmiin ja toimiin ehdotetuista leikkauksista; ehdottaa, että määrärahoja lisätään talousarvioesityksen tasoa korkeammalle eräissä kulttuuri- ja media-alan alaohjelmissa eli Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa, oikeuksia ja kansalaisuutta koskevissa ohjelmissa ja multimediatoimissa (maksusitoumusmäärärahoihin ehdotetaan 11,3 miljoonan euron lisäystä);

53.  muistuttaa, että EU:n talousarvio on altis useille riskeille, kuten alv-petokset, salakuljetus, väärennökset ja korruptio, jotka liittyvät pääasiassa järjestäytyneeseen rikollisuuteen; kehottaa ottamaan selkeästi prioriteetiksi petosten ja rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjumisen EU:ssa ja vahvistamaan näin ollen asiaa käsitteleviä EU:n elimiä ja virastoja, jotka osallistuvat näiden uhkien ja niiden taustalla olevien rikollisuuden muotojen tehokkaaseen estämiseen ja torjuntaan;

54.  painottaa, että jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksissä olisi vahvistettava ja että EU:n talousarviossa olisi osoitettava selvästi, että tähän on sitouduttu, myös jäsenvaltioiden riittävällä osuudella rahoituksesta;

55.  panee merkille, että otsakkeen liikkumavara ennakoimattomien tilanteiden varalle jää niukaksi;

Otsake 4

56.  pitää valitettavana, että neuvosto vähentää otsakkeen 4 määrärahoja (maksusitoumusmäärärahoja -0,21 prosenttia ja maksumäärärahoja ‑2,5 prosenttia), vaikka niitä leikattiin jo talousarvioesityksessä poikkeuksellisen paljon (-12,5 prosenttia maksusitoumusmäärärahoja ja -8,2 prosenttia maksumäärärahoja) vuoden 2013 tasosta; muistuttaa, että otsakkeen 4 osuus on alle 6 prosenttia unionin koko talousarviosta, mutta se heijastaa unionin toimintaa maailmalla;

57.  pitää tässä yhteydessä ensisijaisen tärkeänä tiivistää yhteistyötä, lisätä koordinointia ja kehittää synergioita EU:n jäsenvaltioiden kolmansissa maissa toteuttamien ohjelmien ja hankkeiden kanssa, jotta EU:n ulkoista toimintaa voidaan tehostaa ja jotta voidaan sopeutua nykyisiin budjettirajoituksiin;

58.  ei hyväksy neuvoston leikkauksia parlamentin ensisijaisina pitämiin budjettikohtiin ja esittää neuvoston kyseisissä kohdissa vähentämien määrärahojen palauttamista talousarvioesityksen tasolle tai jopa sen yli, kun on kyse tietyistä unionin ulkosuhteiden kannalta strategisesti tärkeistä maksusitoumusmäärärahoista, 233 miljoonan euron kokonaismäärään saakka (humanitaarinen apu, Euroopan naapuruusväline, kehitysyhteistyön rahoitusväline, liittymistä valmisteleva tukiväline, vakautusväline ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline); pyytää tässä yhteydessä lisäämään määrärahoja kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä katetuille maantieteellisille ja temaattisille alueille, jotta edistettäisiin vuosituhannen kehitystavoitteiden toteutumista;

59.  katsoo, että jotta Euroopan naapuruuspolitiikkaa voitaisiin toteuttaa tehokkaasti, on varmistettava lisätuen antaminen kumppanimaille, jotka ovat sitoutuneet rakentamaan demokraattisen yhteiskunnan ja toteuttamaan uudistuksia; ottaa huomioon joissakin kumppanuusmaissa jatkuvan vaikean poliittisen tilanteen; katsoo, että lisää tukea on osoitettava myös luottamuksen rakentamiseen ja muihin turvallisuutta lisääviin toimenpiteisiin sekä konfliktien ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen;

60.  muistuttaa, että avoimuus on talousarvion tärkeä perusperiaate; kehottaa sen tähden erittelemään Euroopan unionin erityisedustajia koskevan budjettikohdan siten, että kullekin erityisedustajalle osoitetut määrät kävisivät paremmin ilmi; ehdottaa, että erityisedustajia koskevat budjettikohdat siirretään kokonaisuudessaan Euroopan ulkosuhdehallinnon talousarvioon;

61.  ei kannata komission ehdotusta siitä, että maantieteelliset ja temaattiset kohdat jaettaisiin yhtäältä köyhyyden vähentämiseen ja kestävään kehitykseen ja toisaalta hallinnollisiin seikkoihin, koska katsoo, että uusi nimikkeistö ei auta erottamaan kehitysyhteistyön tavoitteita keinoista; ehdottaa näin ollen kehitysyhteistyön tarpeita paremmin ilmentävää uutta nimikkeistöä;

62.  ehdottaa, että joustovälineestä rahoitettaisiin 50 miljoonalla eurolla todellisia tarpeita, jotka liittyvät unionin osuuteen Lähi-idän rauhanprosessista; muistuttaa näin ollen kannattavansa UNRWA:lle, Palestiinalle ja rauhanprosessille myönnettävän avun pitkän aikavälin ohjelmasuunnittelua ja riittävää rahoitusta; korostaa, että UNRWA:lle on tärkeää antaa tarvittavat resurssit, jotta se voi tarjota keskeisiä palveluja YK:n yleiskokouksen valtuutuksen mukaisesti ja suojata pakolaisten turvallisuutta ja toimeentuloa alueen epävakaassa tilanteessa;

63.  katsoo, että tuen avoimuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi olisi suoraa talousarviotukea koskevaa politiikkaa arvioitava kriittisesti ja tarkastusten määrää olisi lisättävä; korostaa, että EU:n olisi peruutettava taloudellinen tukensa petos- ja väärinkäyttötapauksissa;

64.  kehottaa lisäämään hätäapuvarauksen maksumäärärahoja (+147 miljoonaa euroa), jotta ei jouduttaisi jälleen tilanteeseen, jossa komissio ei pysty reagoimaan ajoissa äkillisiin humanitaarisiin kriiseihin;

Otsake 5

65.  panee hämmästyneenä merkille neuvoston leikkaukset otsakkeen 5 määrärahoihin eli yhteensä -153,283 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina (‑1,8 prosenttia talousarvioesityksen tasosta) ja toteaa, että eniten leikataan eläkkeitä ja Eurooppa-koulujen määrärahoja (-5,2 miljoonaa euroa eli -3,2 prosenttia) sekä toimintalohkojen virkamiesten ja väliaikaisen henkilöstön määrärahoja (-69,7 miljoonaa euroa eli -3,5 prosenttia);

66.  panee merkille, että komissio on jo sisällyttänyt talousarvioesitykseensä suuren osan säästöistä, joita koituu uusista henkilöstösäännöistä ja virkoihin tehtävästä 1 prosentin leikkauksesta, josta toimielimet ovat sopineet;

67.  pitää neuvoston tekemiä lisäleikkauksia hallintomenoihin perusteettomina ja henkilöstösääntöjen ja sopimusvelvoitteiden sekä unionin uusien toimivaltuuksien ja tehtävien vastaisina; toteaa, että unionin talousarvio saattaa ajautua entistä pahempaan epätasapainoon, jos hallintomenojen ulkopuolelle jätetään vuosien 2011 ja 2012 palkanmukautuksiin liittyvät määrät;

68.  toteaa etenkin, että jos Euroopan unionin tuomioistuin ratkaisee vireillä olevan, virkamiesten eläkkeitä ja palkanmukautuksia 1. heinäkuuta 2012 lähtien koskevan oikeustapauksen vuonna 2014 komission eduksi, talousarvion otsakkeeseen 5 ei jäisi riittävästi liikkumavaraa tätä ennakoimatonta tilannetta varten; katsoo näin ollen, että neuvosto ei ole saavuttanut hyväksymässään kannassa itse asettamaansa tavoitetta;

69.  palauttaa näin ollen talousarvioesityksen tasolle kaikki hallinnollisiin menoihin ja tukimenoihin liittyvät budjettikohdat ja kaikki otsakkeeseen 5 liittyvät kohdat, joiden määrärahoja neuvosto leikkasi, lukuun ottamatta budjettikohtaa ”Palkat ja korvaukset” pääluokassa III, jonka määrärahoja vähennettiin 1,2 miljoonaa euroa, jotta katettaisiin Euroopan kemikaaliviraston osuus II-tyypin Eurooppa-koulujen rahoituksesta;

70.  on päättänyt pitää osan määrärahoista varauksessa odotettaessa, että komissio toimittaa erillisvirastoja koskevia tietoja ja ulkomaanavun hallinnointia koskevat kertomukset;

71.  jakaa Euroopan petostentorjuntavirastoa (OLAF) koskevan budjettikohdan virkamiehistä aiheutuviin menoihin ja väliaikaisista toimihenkilöistä aiheutuviin menoihin, jotta se ilmentäisi uudessa OLAF-asetuksessa(7) tarkoitettua OLAFin valvontakomitean sihteeristön toimenkuvan laajentamista ja lisääntynyttä itsemääräämisoikeutta;

Erillisvirastot

72.  hyväksyy yleisesti erillisvirastojen talousarviotarpeita koskevan komission ennakkoarvion; toteaa, että jo komissio on leikannut huomattavasti useimpien erillisvirastojen alun perin pyytämiä määriä;

73.  katsoo näin ollen, että neuvoston esittämät lisäleikkaukset vaarantaisivat erillisvirastojen moitteettoman toiminnan, sillä leikkausten jälkeen nämä eivät enää kykenisi hoitamaan lainsäädäntövallan käyttäjältä saamiaan tehtäviä; ei hyväksy sitä, että neuvosto on leikannut erillisvirastojen määrärahoja kautta linjan, koska niiden tarpeet on arvioitava tapauskohtaisesti;

74.  ei voi kuitenkaan hyväksyä komission aikomusta vähentää henkilöstöä lisää siirtämällä 1 prosentti viroista ”uudelleenkierrätyspooliin” sen lisäksi, että erillisvirastojen henkilöstöä vähennetään 1 prosentin verran kaikkiin toimielimiin ja elimiin sovellettavan monivuotista rahoituskehystä koskevan poliittisen sopimuksen mukaisesti;

75.  korostaa, että sovitut henkilöstövähennykset perustuvat henkilöstön määrään ja tehtäviin 31. joulukuuta 2012 ja että nykyisten erillisvirastojen mahdolliset uudet tehtävät tai uusien virastojen perustaminen on rahoitettava lisävaroin;

76.  muuttaa näin ollen useimpien erillisvirastojen henkilöstötaulukkoja soveltamalla niihin sovittua 1 prosentin vähennystä; ei kuitenkaan sovella tätä niihin erillisvirastoihin, jotka olivat leikanneet määristä 1+1 prosenttia jo alkuperäisissä pyynnöissään; muistuttaa kuitenkin, että 1 prosentin lisävähennys on otettava huomioon vuoden 2015 talousarviossa, jotta kaikkia erillisvirastoja kohdeltaisiin tasapuolisesti;

77.  korostaa, että Euroopan valvontaviranomaisille jo annetut lisätehtävät sekä tulevat tehtävät, joita niille suunnitellaan käsiteltävinä olevissa lainsäädäntöehdotuksissa, edellyttävät vastaavia määrärahalisäyksiä, jotta ne voivat täyttää valvontaroolinsa tyydyttävästi; palauttaa mieliin kantansa, jonka mukaan Euroopan valvontaviranomaiset tarvitsevat erilliset budjettikohdat ja niiden olisi oltava taloudellisesti riippumattomia kansallisista viranomaisista;

78.  päättää lisätä vuoden 2014 talousarviossa kolmen rahoitusvalvontaviranomaisen määrärahoja; katsoo, että määrärahojen olisi oltava riittävällä tasolla, jotta viranomaiset suoriutuisivat niille asetetuista tehtävistä, kun uusia asetuksia, päätöksiä ja direktiivejä annetaan nykyisestä rahoitus- ja talouskriisistä selviämiseksi, koska kriisi liittyy kiinteästi rahoitusalan vakauteen;

79.  päättää myös lisätä Euroopan meriturvallisuusviraston ja joidenkin otsakkeen 3 erillisvirastojen määrärahoja niille osoitettujen lisätehtävien vuoksi (Frontex, Europol, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto sekä Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto); lisää Euroopan lääkeviraston määrärahoja, koska komissio otti talousarvioesityksessään huomioon käyttötarkoitukseen sidotut tulot, vaikka näin ei pitäisi tehdä, kun on kyse etupäässä maksuista rahoitetuista erillisvirastoista; ennakoi neljännen rautatiepaketin mahdollista voimaantuloa ottamalla varaukseen lisämäärärahoja Euroopan rautatievirastoa varten;

80.  kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan selvittääkseen tähän ilmeisen haluttomien jäsenvaltioiden kanssa, mitä erillisvirastoja voitaisiin sulauttaa yhteen tai ainakin sijoittaa uudelleen, jotta tiloja ja tiettyjä hallinnollisia toimintoja voitaisiin yhdistää;

81.  edellyttää myös, että komissio antaa uuden rahoitusselvityksen, kun parlamentti ja neuvosto ovat saattaneet päätökseen lainsäädäntömenettelyn, jolla laajennetaan jonkin erillisviraston tehtäviä; on tietoinen siitä, että tehtävien lisääminen saattaa edellyttää lisäresursseja, jotka kummankin budjettivallan käyttäjän on hyväksyttävä;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

82.  on analysoinut huolellisesti, miten käynnissä olevat pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat onnistuneet, lukuun ottamatta nykyisten oikeusperustojen piiriin kuuluvia aloitteita, ja on ottanut täysin huomioon komission suorittaman hankkeiden toteutettavuutta koskevan arvioinnin ja päättää hyväksyä kompromissipaketin, joka koostuu rajoitetusta määrästä pilottihankkeita ja valmistelutoimia, myös käytettävissä olevan rajallisen liikkumavaran vuoksi;

Muut pääluokat

83.  on sitä mieltä, että jokaisen unionin toimielimen talousarviota olisi toimielimen omien erityisten toimivaltuuksien ja tilanteen vuoksi käsiteltävä yksilöllisesti ilman yleispäteviä ratkaisuja ottaen huomioon kunkin toimielimen erityisen kehitysvaiheen, tehtävät, hallintotavoitteet, henkilöstötarpeet ja kiinteistöpolitiikan;

84.  huomauttaa, että parlamentin ja neuvoston olisi asetettava määrärahat riittävälle tasolle, jotta toimielimillä olisi asianmukaiset toimintaedellytykset ja jotta ne voisivat täyttää sisäiset ja ulkopuoliset oikeudelliset velvoitteensa ja taata korkealaatuiset julkiset palvelut unionin kansalaisille, tukien samalla kaikkia mahdollisia säästökohteita ja tehokkuustavoitteita, jotka saavutetaan arvioimalla meneillään olevia ja uusia tehtäviä jatkuvasti uudelleen;

85.  panee huolestuneena merkille, että neuvosto vähentää vuoden 2014 talousarvioesityksestä vuosien 2011 ja 2012 henkilöstön palkanmukautuksiin varatun 1,7 prosentin määrän niiltä toimielimiltä, jotka olivat sisällyttäneet kyseisen mukautuksen vuotuisen vaikutuksen ennakkoarvioihinsa, ottaen erityisesti huomioon, että tuomioistuin on antamassa asiasta tuomion; palauttaa kyseiset määrät vuoden 2014 talousarvioon osoituksena moitteettomasta ja huolellisesta varainhoidosta; on lisäksi huolissaan toimielinten maksettavaksi mahdollisesti koituvasta pääoma- ja korkomaksujen kasvavasta poistoviiveestä ja panee merkille, että neuvosto ei ole varautunut siihen liittyvään menoerään;

86.  pitää näin ollen hyvin huolestuttavana otsakkeen 5 maksumäärärahojen lähes olematonta ja maksusitoumusmäärärahojen riittämätöntä liikkumavaraa sekä hallintomenoille asetettua enimmäismäärää; muistuttaa, että asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 203 artiklan mukaisesti hallintomenot ovat jaksottamattomia määrärahoja ja näin ollen kahdesta enimmäismäärästä pienempi on ratkaiseva; kiinnittää huomiota siihen, että maksumäärärahoja on ehkä lisättävä maksamattomien palkanmukautusten kattamiseksi, ja varoittaa, että myös maksusitoumusmäärärahojen kohdalla liikkumavara saattaa aiheuttaa ongelman;

87.  pyytää esittämään lisätalousarvion, josta katetaan poistoviive ja vastaavat palkanmukautukset, jos tuomioistuin ratkaisee oikeustapauksen hyväksymällä jälkimmäiset henkilöstösääntöjen mukaisesti; toteaa, että henkilöstösääntöjen hyväksyminen tuo tullessaan joitakin pieniä lisäsäästöjä, joita ei otettu vielä talousarvioesityksessä huomioon; panee merkille komission oikaisukirjelmän nro 2/2014 yksityiskohtaiset tiedot (COM(2013)0719); pyytää neuvostoa ottamaan oikaisukirjelmän sisällön huomioon vuoden 2014 talousarviomenettelyssä;

88.  on tyytyväinen, että toimielimet ovat ehdottaneet mahdollisia säästökohteita vaarantamatta kuitenkaan palvelujensa laatua; pitää tervetulleena toimielinten välisen yhteistyön lisäämistä, mistä osoituksena ovat parlamentin, talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean neuvottelut niiden poliittisten yhteyksien lisäämisestä ja tehokkuuden parantamisesta sekä henkilöstön liikkuvuuden kannustamisesta, jotta kukin toimielin saisi tukea keskeisiin tehtäviinsä;

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

Yleiset puitteet

89.  muistuttaa vaatineensa vuoden 2014 ennakkoarviotaan hyväksyessään, että budjettipolitiikassa on noudatettava ankaraa vastuullisuutta, valvontaa ja kurinalaisuutta ja että on ryhdyttävä lisätoimiin muutosten, säästöjen ja rakenteellisten uudistusten toteuttamiseksi, jotta talousarvion kasvu voidaan säilyttää lähellä inflaatioastetta;

90.  korostaa, että jos EU:n talousarviossa halutaan luoda pitkän aikavälin säästöjä, Euroopan parlamentin ja neuvoston on otettava käsiteltäväksi yhden kotipaikan toteutumista koskeva suunnitelma, kuten on todettu parlamentin päätöslauselmissa ja etenkin 23. lokakuuta 2012 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2013 – kaikki pääluokat(8) ja 6. helmikuuta 2013 vuoden 2014 talousarviomenettelyn suuntaviivoista – muut pääluokat(9) annetuissa päätöslauselmissa ja 10. toukokuuta 2012 tehdyssä päätöksessä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2010, pääluokka I – Euroopan parlamentti(10);

91.  on tyytyväinen siihen, että puhemiehistö ja budjettivaliokunta pääsivät yhteisymmärrykseen sovittelukokouksessa 24. syyskuuta 2013; huomauttaa, että parlamentin vuoden 2014 talousarvion kokonaismäärä on 1 783 976 098 euroa ja siinä on nettovähennystä 29 168 108 euroa verrattuna 26. helmikuuta 2013 hyväksyttyyn alustavaan ennakkoarvioon;

92.  toteaa, että parlamentin talousarvio vuodeksi 2014 on 1,9 prosenttia suurempi kuin vuoden 2013 talousarvio; huomauttaa, että Kroatian liittyminen aiheuttaa 0,17 prosentin lisäyksen talousarvioon ja vaalikauden vaihtumisesta johtuvat kertakustannukset kasvattavat talousarviota 2,1 prosenttia; tähdentää, että vaikka vaalikauden vaihtuminen vuoden 2014 parlamenttivaalien jälkeen aiheuttaa väistämättä kustannuksia, toimielimen toimintamenojen nettomäärä vähenee 0,37 prosenttia ja odotettu inflaatioaste vähentää sitä vielä entisestään;

93.  tähdentää, että parlamentin talousarvioon sisältyy osa vuosien 2011 ja 2012 palkanmukautuksiin tarkoitetuista määrärahoista siltä varalta, että tuomioistuin ratkaisee asian tämänsuuntaisesti; on hyvin huolestunut, että neuvosto ei ole halunnut ennakoida näitä menoja omassa talousarviossaan eikä myöskään säilyttää kyseisiä määrärahoja muiden toimielinten talousarvioissa, vaikka ne ovat varotoimi, josta katetaan osittain tuomioistuimen odotetusta päätöksestä aiheutuvat mahdolliset talousarviovaikutukset; huomauttaa myös, että parlamentin toimintamenoihin vuonna 2014 tehty 0,37 prosentin nettovähennys olisi vielä 1,3 prosenttiyksikköä suurempi, jos se ei olisi ennakoinut vuosien 2011 ja 2012 palkanmukautuksia koskevaa tuomioistuimen päätöstä;

94.  hyväksyy ennakkoarvioon seuraavat mukautukset:

   uusien henkilöstösääntöjen ja niistä johtuvien henkilöstötaulukkomuutosten vaikutus;
   säästöt Luxemburgissa siirryttäessä PRES-rakennuksesta GEOS-rakennukseen;
   Euroopan historian taloa koskevien määrärahojen väheneminen, kun komissio osallistuu käyttökustannuksiin ja kun toteutetaan sisäisiä säästöjä;
   ”paperittomaan parlamenttiin” liittyvistä työmenetelmistä johtuvat säästöt;
   jäsenten asemaa koskevien sääntöjen mukaisia jäsenten eläkkeitä hallinnoidaan jatkossa henkilöstön eläkkeiden tavoin pääosastoon III kuuluvassa erityisessä budjettikohdassa;
   henkilöstö- ja taloudellisten resurssien osoittaminen uudelle tutkimuspalvelujen pääosastolle, kun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean kanssa tehdään aiheesta yhteistyösopimus;

Yhteinen työryhmä

95.  on tyytyväinen, että puhemiehistö ja budjettivaliokunta jatkavat työtään parlamentin talousarviota käsittelevässä yhteisessä työryhmässä, joka on osoittautunut uudistusprosessissa hyödylliseksi keskustelufoorumiksi ja jossa voidaan yksilöidä mahdollisuuksia parantaa tehokkuutta, jotta voitaisiin tasapainottaa parlamentin tehokkuuden lisäämisen edellyttämiä investointeja;

96.  muistuttaa, että aikaisemmin työryhmä on kehittänyt onnistuneita strategioita jäsenten matkakustannusten vähentämiseksi;

97.  korostaa, että työryhmän päätösten perusteella käynnistettyjä uudistuksia – joita ovat muun muassa toimielinten välinen yhteistyö alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kanssa, ”paperiton parlamentti” -hankkeeseen liittyvät toimet ja verkkokokoukset, rakenteelliset parannukset parlamentin työskentelyjärjestelyihin ja maksujen ulkoistaminen sekä uuden henkilöstöhallintosovelluksen käyttöönotto – olisi jatkettava, jotta tehokkuutta voitaisiin todella parantaa ja jotta voitaisiin vapauttaa voimavaroja ja tarjota jäsenille riippumatonta tieteellistä tukea ja parantaa parlamentin valvontamahdollisuuksia;

Henkilöstösääntöuudistus

98.  panee merkille, että henkilöstösääntöjä muutettiin parlamentin ja neuvoston tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä tekemällä päätöksellä muun muassa siten, että henkilöstön palkkojen indeksikorotusten laskumenetelmä uudistetaan ja kaikkien toimielinten – parlamentti mukaan luettuna – henkilöstön palkat jäädytetään vuosina 2013 ja 2014, minkä johdosta parlamentin vuoden 2014 talousarvion määrärahoja säästyy 14,5 miljoonaa euroa;

99.  ottaa lisäksi huomioon, että henkilöstösäästöihin tehtiin muitakin muutoksia, kuten virkamiesten vuotuisia matkakuluja koskevien sääntöjen muuttaminen, jonka ansiosta säästetään 2,8 miljoonaa euroa, ja urakehityksen ja ylenemisvauhdin mukauttaminen sekä uuden SC-tehtäväryhmän perustaminen, joiden ansiosta säästetään 0,8 miljoonaa euroa;

100.  toteaa, että komission ehdottama 1 prosentin vuotuinen henkilöstövähennys johtaisi parlamentin tapauksessa siihen, että vuonna 2014 henkilöstötaulukosta poistuisi 67 virkaa; panee merkille pääsihteerin 2. syyskuuta 2013 päivätyn muistion puhemiehistölle, jossa pääsihteeri ei puutu jäsenten poliittisen ja hallinnollisen tuen tasapainoon; toteaa, että poliittiset ryhmät ovat jäädyttäneet henkilöstöresurssinsa vuodesta 2012 ja että niiden tarpeet katettiin vain osittain kahtena edellisenä varainhoitovuonna; katsoo, että poliittisten ryhmien henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2014 ja sitä seuraavina vuosina ei saisi olla nykyistä tasoa alempi;

101.  muistuttaa, että se pyysi 17. huhtikuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa esittämään budjettivaliokunnalle etenemissuunnitelman tarkistettujen henkilöstösääntöjen täytäntöönpanosta, kun neuvottelut parlamentin ja neuvoston välillä on saatettu päätökseen ja henkilöstösääntöuudistuksesta on päästy sopimukseen;

Yhteistyö neuvoa-antavien komiteoiden kanssa

102.  panee tyytyväisenä merkille parlamentin ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean meneillään olevat neuvottelut ja kannustaa niitä laatimaan toimielinten yhteistyösopimuksen kiinteämpää yhteistyötä varten;

103.  korostaa, että neuvoteltavana olevaan yhteistyösopimukseen sisältyvät arvioidut muutokset parlamentin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean henkilöstötaulukkoon liittyvät suoraan poliittisen sopimuksen tekemiseen ja ovat riippuvaisia siitä; katsoo, että tämän yhteistyön seurauksena komiteoiden käännöspalveluista voidaan siirtää asteittain pätevää henkilöstöä parlamentin uuteen tutkimuspalvelujen pääosastoon (jonka henkilöstötaulukkoon lisätään vastaavat virat) siirtämällä 80 tointa vapaaehtoisesti ja poistamalla kyseiset virat vaiheittain siirtoja seuraavan vuoden aikana komiteoiden henkilöstötaulukoista;

Varaus ennakoimattomia menoja varten

104.  on päättänyt lisätä parlamentin palkkamenoja koskevaan budjettikohtaan 0,7 miljoonaa euroa, koska näiden henkilöstön siirtojen alkamista tai etenemisvauhtia ei voida vahvistaa riittävän tarkasti vuoden 2014 talousarviomenettelyn aikana, ja ottaa suhteutetun määrän komiteoiden palkkamäärärahoista varaukseen odotettaessa henkilöstösiirtojen etenemistä; ymmärtää, että ennakoimattomia menoja koskevasta varauksesta voitaisiin tarvittaessa siirtää jopa 3,3 miljoonaa euroa palkkamenoja koskevaan budjettikohtaan, jos asiasta vastaava valiokunta näin päättää; odottaa kahden neuvoa-antavan komitean vähentävän vastaavat määrät omista talousarvioistaan, kun siirtohanke etenee ja kun ne pääsevät asiasta parlamentin kanssa poliittiseen sopimukseen;

Jäsenten eläkkeiden siirrot

105.  on vakuuttunut, että entisten jäsenten eläkkeiden hallinnointi ei kuulu parlamentin jokapäiväisiin tehtäviin ja että eläkemenojen mahdollinen nousu vähentää talousarvion avoimuutta; tukee näin ollen sitä, että jäsenten asemaa koskevista säännöistä johtuvien kolmentyyppisten eläkkeiden – vanhuuseläkkeet, työkyvyttömyyseläkkeet ja leskeneläkkeet – hallinnointi siirretään unionin talousarvion pääluokkaan III, vaikka jäsenille tarjotaan edelleen neuvoa ja tukea eläkkeisiin liittyvissä asioissa; korostaa, että eläkkeiden hallinnoinnin keskittäminen yhteen toimielimeen tehostaa hallintoa;

106.  toteaa, että vuonna 2014 pidettävistä Euroopan parlamentin vaaleista tiedottaminen edellyttää johdonmukaisia toimenpiteitä; tukee näin ollen vuoden 2014 vaalien osallistumisasteen parantamista, tietojen tarjoamista vaalien ajankohdasta sekä unionin kansalaisten tietoisuuden lisäämistä antamalla heille kaikilla unionin kielillä tietoja äänioikeudesta sekä unionin vaikutuksesta heidän jokapäiväiseen elämäänsä; katsoo, että pitäisi toteuttaa vuoden 2009 ja 2014 vaalien viestintästrategian jälkikäteisarviointi;

Lisäsäästöt

107.  katsoo, että tällaisina taloudellisesti vaikeina aikoina toimielinten talousarvioista on etsittävä kaikki mahdolliset säästökohteet ottamalla käyttöön uusia käytäntöjä heikentämättä jäsenten työn laatua; muistuttaa kurinalaisuuden näkyvistä osoituksista, joita ovat muun muassa se, ettei henkilöstön virkamatkakorvauksiin ole tehty indeksikorotuksia vuoden 2007 jälkeen ja että jäsenten kaikki korvaukset on jäädytetty vuoden 2011 tasolle nykyisen vaalikauden loppuun saakka; on lisäksi tyytyväinen suunnitelmiin jäädyttää kaikki jäsenille maksettavat korvaukset vuoden 2014 loppuun saakka;

108.  päättää tässä hengessä vähentää parlamentin menoja 9 658 000 eurolla vuoden 2014 talousarvioesitykseen verrattuna;

109.  vähentää kurinalaisuuden hengessä valtuuskuntien määrärahoja ja näin ollen jäsenten valtuuskuntien kokonaismäärää kahtena edellisenä vuonna päätettyjä ja toteutettuja leikkauksiakin enemmän;

Pääluokat IV–X

110.  on tyytyväinen säästötoimiin ja tehokkuuden parantamiseen liittyviin toimiin, joita muut toimielimet ovat jo sisällyttäneet talousarvioesityksiinsä; ottaa huomioon, että tuomioistuimelta odotetaan pian päätöstä vuosien 2011 ja 2012 palkanmukautuksista, ja palauttaa kyseiset määrät talousarvioon huolellisen ja järkevän varainhoidon periaatteen mukaisesti;

Pääluokka IV – Tuomioistuin

111.  palauttaa perusvähennyksen kolmeen prosenttiin ja määrärahat 1,43 miljoonaan euroon, jotta tuomioistuin pystyisi hyödyntämään henkilöstötaulukkoaan täysimääräisesti ja jotta varmistettaisiin, että se pystyy hoitamaan asianmukaisesti jatkuvasti kasvavan työmääränsä;

112.  lisää tuomioistuimen palkkoja koskevien budjettikohtien määrärahoja yli talousarvioesityksen, jotta otettaisiin huomioon vuosien 2011 ja 2012 palkanmukautukset, jotka eivät sisältyneet tuomioistuimen alkuperäiseen ennakkoarvioon;

Pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

113.  palauttaa talousarvioesitykseen vuonna 2014 tarvittavat neuvoston käsittelyssä poistettuihin vuosien 2011 ja 2012 henkilöstön palkanmukautuksiin varatut määrät, koska tuomioistuimelta odotetaan asiaan pian ratkaisua;

114.  on erityisen tyytyväinen, että tilintarkastustuomioistuin on ollut säästäväinen ja löytänyt talousarvioesityksessään sisäisiä säästökohteita;

Pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

115.  palauttaa talousarvioesitykseen vuonna 2014 tarvittavat neuvoston käsittelyssä poistettuihin vuosien 2011 ja 2012 henkilöstön palkanmukautuksiin varatut määrät, koska tuomioistuimelta odotetaan asiaan pian ratkaisua;

116.  panee tyytyväisenä merkille parlamentin ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean välillä meneillään olevat neuvottelut yhteistyösopimuksesta ja kannustaa saamaan ne päätökseen menestyksekkäästi; ottaa osan palkkamäärärahoista varaukseen odotettaessa, että komitea allekirjoittaa yhteistyösopimuksen parlamentin kanssa ja että henkilöstötaulukosta siirretään mahdollisesti asteittain enintään 48 tointa, jotka on merkitty asteriskilla osoituksena siitä, että kyseiset toimet poistetaan henkilöstötaulukosta siirtoa seuraavan vuoden aikana, edellyttäen että sopimus tehdään;

Pääluokka VII – Alueiden komitea

117.  palauttaa talousarvioesitykseen vuonna 2014 tarvittavat neuvoston käsittelyssä poistettuihin vuosien 2011 ja 2012 henkilöstön palkanmukautuksiin varatut määrät, koska tuomioistuimelta odotetaan asiaan pian ratkaisua;

118.  panee tyytyväisenä merkille parlamentin ja alueiden komitean välillä meneillään olevat neuvottelut yhteistyösopimuksesta ja kannustaa saamaan ne päätökseen menestyksekkäästi; ottaa osan palkkamäärärahoista varaukseen odotettaessa, että komitea allekirjoittaa yhteistyösopimuksen parlamentin kanssa ja että henkilöstötaulukosta siirretään mahdollisesti asteittain enintään 32 tointa, jotka on merkitty asteriskilla osoituksena siitä, että kyseiset toimet poistetaan henkilöstötaulukosta siirtoa seuraavan vuoden aikana, edellyttäen että lopullinen sopimus tehdään;

119.  palauttaa jäsenten matkakuluja koskeviin budjettikohtiin talousarvioesityksen määrät, jotta varmistettaisiin poliittisen toiminnan pysyminen entisellä tasolla;

120.  toteaa, että Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR) ovat perustaneet uuden poliittisen ryhmän alueiden komiteassa; palauttaa mieliin, että kunkin poliittisen ryhmän olisi saatava hallinnollista tukea kokonsa mukaisesti, jotta sen osallistumista poliittiseen toimintaan komiteassa voidaan helpottaa;

Pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

121.  palauttaa talousarvioesitykseen vuonna 2014 tarvittavat neuvoston käsittelyssä poistettuihin vuosien 2011 ja 2012 henkilöstön palkanmukautuksiin varatut määrät, koska tuomioistuimelta odotetaan asiaan pian ratkaisua;

122.  pitää Euroopan oikeusasiamiehen toimiston suhteellisen pienen koon vuoksi oikeutettuna, että se toteuttaa 5 prosentin henkilöstöleikkauksen viiden vuoden aikana omassa tahdissaan;

Pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

123.  palauttaa talousarvioesitykseen vuonna 2014 tarvittavat neuvoston käsittelyssä poistettuihin vuosien 2011 ja 2012 henkilöstön palkanmukautuksiin varatut määrät, koska tuomioistuimelta odotetaan asiaan pian ratkaisua;

124.  pitää Euroopan tietosuojavaltuutetun toimiston suhteellisen pienen koon vuoksi oikeutettuna, että se toteuttaa 5 prosentin henkilöstöleikkauksen viiden vuoden aikana omassa tahdissaan;

Pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto

125.  palauttaa talousarvioesitykseen vuonna 2014 tarvittavat neuvoston käsittelyssä poistettuihin vuosien 2011 ja 2012 henkilöstön palkanmukautuksiin varatut määrät, koska tuomioistuimelta odotetaan asiaan pian ratkaisua;

126.  mukauttaa perusvähennyksen 5,3 prosenttiin (palauttamalla määrärahat noin 0,4 miljoonaan euroon) päätoimipaikkojen osalta ja 2,7 prosenttiin (0,5 miljoonaa euroa) edustustojen osalta ottaen huomioon rekrytointien etenemisen ja operaationaliset tarpeet;

127.  lisää turvatoimiin varattuja määrärahoja 5,4 miljoonalla euroa tietoteknisen ja verkkoturvallisuuden parantamiseksi ja lisää sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrärahoja 0,6 miljoonalla eurolla;

128.  on tyytyväinen, että Euroopan ulkosuhdehallinto haluaa noudattaa parlamentin ulkoasiainvaliokunnan pyyntöä ottaa Euroopan unionin erityisedustajat ja erityisedustajien henkilöstö ulkosuhdehallinnon talousarvioon ja toimielinrakenteeseen; toteaa, että komission ja neuvoston on saatava aikaan kompromissiratkaisu ja lisäksi on hyväksyttävä asianmukainen oikeusperusta, jotta komission henkilöstöä ja varoja voitaisiin siirtää ulkosuhdehallinnon talousarvioon; ehdottaa Euroopan ulkosuhdehallinnon talousarvion ja henkilöstötaulukon vahvistamista;

o
o   o

129.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä kansallisille parlamenteille.

LIITE I

YHTEINEN LAUSUMA

Vuoden 2014 talousarviomenettelyn aikataulu ja sovittelukomitean työskentelyn toimintatavat

A.  Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat seuraavista vuoden 2014 talousarviomenettelyn keskeisistä päivämääristä:

1.  Neuvosto pyrkii vahvistamaan kantansa ja lähettämään sen Euroopan parlamentille 11. syyskuuta 2013 mennessä, jotta asiasta voitaisiin sopia oikea-aikaisesti Euroopan parlamentin kanssa.

2.  Euroopan parlamentin budjettivaliokunta äänestää tarkistuksista neuvoston kantaan viimeistään viikon 41 lopussa (lokakuun alussa).

3.  Kolmikantakokous kutsutaan koolle 16. lokakuuta 2013 iltapäivällä ennen Euroopan parlamentin käsittelyä.

4.  Euroopan parlamentin täysistunto äänestää käsittelyssä viikolla 43.

5.  Sovittelujakso alkaa 24. lokakuuta 2013. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 4 kohdan c alakohdan määräysten mukaisesti sovittelujakso päättyy 13. marraskuuta 2013.

6.  Sovittelukomitea kokoontuu 4. marraskuuta 2013 iltapäivällä Euroopan parlamentin isännöimänä ja 11. marraskuuta 2013 neuvoston isännöimänä. Sovittelukomitean kokoukset valmistellaan kolmikantakokouksissa. Kolmikantakokous on määrä pitää 7. marraskuuta 2013 aamulla. Lisäksi 21 päivää kestävän sovittelujakson kuluessa voidaan järjestää muita kolmikantakokouksia.

B.  Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat myös liitteessä esitetyistä sovittelukomitean työskentelyn toimintatavoista, joita sovelletaan, kunnes uusi toimielinten välinen sopimus tulee voimaan.

LIITE II

Sovittelukomitean työskentelyn toimintatavat vuoden 2014 talousarviomenettelyssä

1.  Jos Euroopan parlamentti hyväksyy äänestyksessään tarkistuksia neuvoston kantaan, neuvoston puheenjohtaja panee samassa täysistunnossa merkille näiden kahden toimielimen kantojen eroavuudet ja antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle suostumuksensa siihen, että sovittelukomitea kutsutaan koolle välittömästi. Kirje sovittelukomitean koolle kutsumiseksi lähetetään sinä päivänä, jona täysistuntoäänestys on toimitettu, ja sovittelujakso alkaa sitä seuraavana päivänä. Määräaika, joka on 21 päivää, lasketaan määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä annetun asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 mukaisesti.

2.  Jos neuvosto ei voi hyväksyä kaikkia Euroopan parlamentin tekemiä tarkistuksia, se vahvistaa kantansa kirjeellä, joka lähetetään ennen yhteisen lausuman A.6. kohdassa tarkoitetulle ensimmäiselle sovittelukomitean kokoukselle suunniteltua päivämäärää. Tällaisessa tapauksessa sovittelukomitean menettely etenee seuraavissa kohdissa esitettyjen edellytysten mukaisesti.

3.  Sovittelukomitean käyttöön annetaan yhteinen asiakirjakokonaisuus (valmisteluasiakirjat), jossa esitetään talousarviomenettelyn eri vaiheet(11). Nämä asiakirjat sisältävät budjettikohtaiset luvut(12), rahoituskehyksen kunkin otsakkeen osalta lasketut yhteenlasketut määrät ja vertailevan asiakirjan, jossa esitetään luvut ja huomautukset tarkistuksineen budjettikohdittain kaikkien sellaisten budjettikohtien osalta, joiden katsotaan olevan edelleen teknisesti ”avoinna”. Nämä asiakirjat luokitellaan budjettinimikkeistön mukaisesti.

Sovittelukomitealle annettaviin valmisteluasiakirjoihin voidaan liittää muita asiakirjoja(13).

4.  Yhteisymmärrykseen pääsemiseksi sovittelujakson päättymiseen mennessä kolmikantakokouksissa

–  määritetään käsiteltäviä talousarviokysymyksiä koskevien neuvottelujen laajuus,

–  keskustellaan edellisessä luetelmakohdassa yksilöidyistä ratkaisematta olevista kysymyksistä, jotta päästään yhteisymmärrykseen, joka sovittelukomitean on määrä hyväksyä,

–  käsitellään aihekohtaisia kysymyksiä, muun muassa monivuotisen rahoituskehyksen kunkin otsakkeen osalta ja mahdollisesti valmisteluasiakirjojen tai epävirallisten asiakirjojen pohjalta.

Mahdollisuuksien mukaan alustavat päätelmät laaditaan yhdessä kunkin kolmikantakokouksen aikana tai välittömästi sen jälkeen samalla, kun laaditaan seuraavan kokouksen esityslista. Kolmikantakokousta isännöivä toimielin rekisteröi alustavat päätelmät.

5.  Sovittelukomitean kokouksissa ovat saatavilla mahdollista hyväksyntää varten kolmikantakokousten alustavat päätelmät ja sellaiset budjettikohdat sisältävä asiakirja, joista on päästy kolmikantakokouksissa alustavasti yhteisymmärrykseen.

6.  Komissio tekee tarpeelliset aloitteet edistääkseen Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähenemistä. Tämän vuoksi neuvostolle ja Euroopan parlamentille taataan yhdenvertainen kohtelu ja tiedonsaanti.

7.  Euroopan parlamentin ja neuvoston sihteeristöt laativat komission avustuksella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun yhteisen tekstin. Se muodostuu Euroopan parlamentin puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle osoitettavasta saatekirjeestä, johon sisältyy päivämäärä, jona yhteisymmärrys sovittelukomiteassa on saavutettu, ja liitteistä, jotka sisältävät

–  budjettikohtaiset luvut kaikista budjettikohdista(14) ja rahoituskehyksen kunkin otsakkeen osalta lasketut yhteenlasketut määrät,

–  konsolidoidun asiakirjan, jossa esitetään talousarvioesitykseen tai neuvoston kantaan hyväksyttyjen muutosten numerotiedot ja lopullinen teksti(15).

Sovittelukomitea voi myös hyväksyä mahdollisia yhteisiä lausumia vuoden 2014 talousarviosta.

8.  Yhteinen teksti käännetään kaikille kielille (Euroopan parlamentin käännöspalvelussa) ja toimitetaan hyväksyttäväksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle 14 päivän kuluessa sitä päivää seuraavasta päivämäärästä, jolloin yhteisestä tekstistä päästiin yhteisymmärrykseen 6 kohdan mukaisesti.

Lingvistijuristit viimeistelevät talousarvion yhteisen tekstin hyväksymisen jälkeen sisällyttämällä yhteisen tekstin liitteet niihin budjettikohtiin, joita ei ole muutettu sovittelumenettelyssä.

9.  Kolmikantakokousta tai sovittelukomitean kokousta isännöivä toimielin huolehtii tulkkausjärjestelyistä ja tarjoaa sovittelukomiteassa sovellettavien kielijärjestelyjen mukaisen täyden kielivalikoiman ja kolmikantakokouksiin ad hoc -kielijärjestelyjen mukaisen kielivalikoiman.

Kokousta isännöivä toimielin huolehtii kokousasiakirjojen kopioinnista ja jakelusta.

Kaikkien kolmen toimielimen yksiköt toimivat yhteistyössä neuvottelutulosten kirjaamisessa yhteisen tekstin viimeistelyä varten.

10.  Jotta sovittelukomitean työskentely saataisiin päätökseen, toimielimet toimivat lojaalin yhteistyön hengessä, vaihtavat keskenään asiaankuuluvia tietoja ja asiakirjoja oikea-aikaisesti virallisesti ja epävirallisesti ja ylläpitävät säännöllisiä yhteyksiä kaikilla tasoilla koko talousarviomenettelyn ajan neuvottelijoidensa ennakoivan roolin avulla.

(1)EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17.
(2)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(3)EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
(4)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0304.
(5)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0081.
(6)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0173.
(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(8)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0359.
(9)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0048.
(10)EUVL L 286, 17.10.2012, s. 1.
(11)Vaiheet ovat seuraavat: varainhoitovuoden 2013 talousarvio (hyväksytyt lisätalousarviot mukaan lukien); alkuperäinen talousarvioesitys; neuvoston kanta talousarvioesitykseen; Euroopan parlamentin neuvoston kantaan tekemät tarkistukset ja komission esittämät oikaisukirjelmät. Vertailua varten alkuperäiseen talousarvioesitykseen sisältyvät vain ne oikaisukirjelmät, jotka on otettu huomioon sekä neuvoston että Euroopan parlamentin käsittelyissä.
(12)Teknisesti loppuun käsitellyiksi katsottavat budjettikohdat esitetään lähtöasiakirjoissa. Budjettikohta katsotaan teknisesti loppuun käsitellyksi, jos siitä ei ole Euroopan parlamentin ja neuvoston kesken erimielisyyksiä ja jos sen osalta ei ole esitetty oikaisukirjelmää, sanotun rajoittamatta sovittelukomitean lopullista päätöstä.
(13)Näihin kuuluvat neuvoston kannan ja Euroopan parlamentin tarkistusten osalta toteutettavuutta koskeva komission kirje, maataloutta (ja mahdollisesti muitakin aloja) koskeva oikaisukirjelmä, mahdollisesti komission syksyllä antama talousarvioennustevaroitusta koskeva tiedote sekä mahdolliset neuvoston kantaa ja Euroopan parlamentin tarkistuksia koskevat muiden toimielinten kirjeet.
(14)Budjettikohdat, joita ei ole muutettu talousarvioesitykseen tai neuvoston kantaan verrattuna, on korostettu.
(15)Mukaan lukien sekä neuvoston että Euroopan parlamentin käsittelyissä huomioon otetut oikaisukirjelmät.


Meriosaaminen 2020 -aloite
PDF 141kWORD 31k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2013 meriosaaminen 2020 ‑aloitteesta: merenpohjan kartoitus kestävän kalastuksen edistämiseksi (2013/2101(INI))
P7_TA(2013)0438A7-0295/2013

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 29. elokuuta 2012 annetun komission vihreän kirjan ”Meriosaaminen 2020: merenpohjan kartoituksesta meriennusteisiin”(COM(2012)0473),

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Meriosaaminen 2020: meritiedolla ja seurannalla älykkääseen ja kestävään kasvuun” (COM(2010)0461),

–  ottaa huomioon kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista yhteisön puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta 25. helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008,

–  ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20. marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009,

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2013 annetun komission ehdotuksen direktiiviksi merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon puitteista (COM(2013)0133),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Sininen kasvu: Meritalouden ja merenkulkualan kestävän kasvun mahdollisuudet” (COM(2012)0494),

–  ottaa huomioon yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista 17. kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY (meristrategiadirektiivi),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (Inspire) perustamisesta 14. maaliskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY,

–  ottaa huomioon julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä 17. marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/98/EY,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18. joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY,

–  ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Kohti tieteellisen tiedon parempaa saatavuutta – enemmän hyötyä julkisista tutkimusinvestoinneista” (COM(2012)0401),

–  ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2012 annetun komission suosituksen 2012/417/EU tieteellisen tiedon saatavuudesta ja säilyttämisestä,

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2002/413/EY rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamisesta Euroopassa,

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2012 annetun komission kertomuksen ”EU:n yhdennetyn meripolitiikan edistyminen” (COM(2012)0491),

–  ottaa huomioon 29. elokuuta 2012 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan Euroopan meripoliittista seurantakeskusta ja tietoverkkoa koskevasta väliarviosta (SWD(2012)0250),

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2012 annetun komission asiakirjan toimintasuunnitelmasta Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon perustamiseksi (”Roadmap for a European marine observation and data network”) (Ares(2012)275043),

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2010 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon vaikutusten arvioinnista (”European Marine Observation and Data Network: Impact assessment”) (SEC(2010)0998),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 22. tammikuuta 2010 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan merenkulkualan tietoinfrastruktuurista ja julkisen kuulemisen tuloksista (”Marine Data Infrastructure, Outcome of Public Consultation”) (SEC(2010)0073),

–  ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 2973. kokouksessa 16. marraskuuta 2009 annetut päätelmät yhdennetystä meripolitiikasta,

–  ottaa huomioon 15. lokakuuta 2009 annetun komission kertomuksen Euroopan unionin yhdennetyn meripolitiikan kehityksestä (COM(2009)0540),

–  ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2009 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan meriasioihin liittyvän osaamisen eurooppalaisen infrastruktuurin kehittämisestä ja toimintasuunnitelmaa Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon perustamiseksi (”Building a European marine knowledge infrastructure: Roadmap for a European marine observation and data network”) (SEC(2009)0499),

–  ottaa huomioon 3. syyskuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen strategia merien ja merenkulkualan tutkimusta varten: johdonmukaiset puitteet eurooppalaisella tutkimusalueella harjoitettavalle tutkimukselle merien kestävän käytön tukemiseksi” (COM(2008)0534) ja 19. helmikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman soveltavasta tutkimuksesta yhteisen kalastuspolitiikan alalla(1),

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2007 annetun komission tiedonannon Euroopan unionin yhdennetystä meripolitiikasta (COM(2007)0575),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A7-0295/2013),

A.  katsoo, että meriosaaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan edistää, kehittää ja laajentaa sinistä taloutta, joka on Eurooppa 2020 -strategian merellinen ulottuvuus ja joka yhdistää osaamisen ja teknologisen innovoinnin, luonnonvarojen kestävän käytön, kilpailukyvyn ja työpaikkojen luomisen älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua varten;

B.  katsoo, että meriosaaminen on välttämätöntä, jotta voidaan lisätä ja parantaa tietoa ekosysteemeistä ja ihmisten toiminnan vaikutuksista meriympäristöön ja mahdollistaa asianmukainen ympäristönsuojelu, ekologisesti kestävä ja järkevä resurssien hyödyntäminen pitkällä aikavälillä sekä ihmisten harjoittaman valtamerten käytön ja toiminnan tasapainoinen ja kestävä kasvu;

C.  toteaa, että meriympäristöstä saatavilla olevat tiedot ovat nykyään hyvin hajanaisesti ja pirstaleisesti useiden elinten hallussa; katsoo, että on tärkeää varmistaa Euroopan meriympäristöä koskevan suuren tietomäärän saatavuus ja helppous tutustua tietoihin, jotta voidaan maksimoida resursseja ja edistää kehitystä, innovointia ja työpaikkojen luomista meri- ja merenkulkualoilla;

D.  toteaa, että kalastus on yksi ihmisen päätoiminnoista merellä, että se myötävaikuttaa elintarviketoimitusten saatavuuteen ja että sillä on huomattava merkitys etenkin tietyille rannikkoyhteisöille, minkä vuoksi se on oleellinen osa yhdennettyä meripolitiikkaa; katsoo, että olisi palautettava mieliin, että kalastustoiminnalla on usein huomattavia haitallisia vaikutuksia meren ekosysteemeihin hyödynnettävien kalakantojen monipuolisuuden ja määrän vuoksi; katsoo, että kalastus on myöskin ala, johon vaikuttaa eniten meriympäristössä tapahtuva hyödyntäminen ja toiminta, muun muassa meriliikenne ja matkailu, kaupunki- ja rannikkorakentaminen, meren pilaantuminen, kaivosteollisuus ja uusiutuvat energiat, joiden vaikutukset voivat olla kumulatiivisia kalastustoiminnan vaikutuksiin yhdistettyinä;

E.  toteaa, että eurooppalaiset meret ovat hyvin moninaisia ja eri jäsenvaltioiden kalastuslaivastot ja niiden harjoittamat kalastustyypit poikkeavat toisistaan; katsoo, että tämän moninaisuuden ja erityisominaisuuksien tunnustaminen ja arvostus ovat vahvasti riippuvaisia kalastustoimintaa koskevien tietojen saatavuudesta;

F.  toteaa, että kalastusalaan liittyvän tietotekniikan, joka on lisännyt tietojen saatavuutta ja avoimuutta, käytön lisäksi suuntaus tietojen keräys- ja siirtojärjestelmien tietokoneistamiseen kansallisissa ja alueellisissa hallinnoissa sekä tuottajaorganisaatioissa on lisääntynyt; katsoo siksi, että kalastustoimintaa koskevien tietojen parempi saatavuus voi epäilemättä edistää kestävämpien kalastuskäytäntöjen käyttöönottoa paitsi ekologisesti myös taloudellisesti ja sosiaalisesti;

G.  katsoo, että biomaantieteellisesti herkät alueet on tunnistettava ja määritettävä sekä perustettava kalakantojen elvyttämisalueita ja suojeltuja merialueita, jotta voidaan varmistaa tehokas haavoittuvien meriekosysteemien suojelu ja säilyttäminen kalastuskäytännöiltä, joiden vaikutus on huomattava; muistuttaa, että mitä enemmän ja paremmin meriympäristöä ja kalastustoimintaa koskevat tiedot ovat saatavilla, sitä paremmin ekosysteemien suojelua, kalastuksenhoitoa ja merten aluesuunnittelua koskevat toimenpiteet ymmärretään, hyväksytään ja sitä enemmän niitä toteutetaan;

H.  toteaa, että meriosaaminen 2020 -aloite avasi keskustelun tähän aiheeseen liittyvistä ideoista ja käynnisti julkisen kuulemisen mielipiteiden saamiseksi mahdollisuuksista ja haasteista, joita Euroopan merialueita koskevien seurantatietojen saatavuus tarjoaa; panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen julkaista vihreä kirja ”Meriosaaminen 2020: merenpohjan kartoituksesta meriennusteisiin”;

I.  katsoo, että lukuisten julkisten ja yksityisten elinten Euroopan tasolla keräämän ja tallentaman meriympäristöä koskevan valtavan tietomäärän potentiaali on tuotava ilmi vahvistettujen sääntöjen mukaisesti ja asetettava nämä tiedot mahdollisten käyttäjien saataville ja käyttöön; painottaa, että on välttämätöntä muuttaa tietojen keruun ja käytön mallia korvaamalla nykyinen järjestelmä, jossa tietoja kerätään erityisiä ja yksittäisiä käyttökohteita varten, tietojen keräämisen ja saataville asettamisen useita tarkoituksia varten mahdollistavalla mallilla;

J.  katsoo, että tietojen parempi saatavuus ja niihin tutustumisen helppous edistävät niiden käyttöä monitieteellisissä tutkimuksissa ja alojen välisten kumppanuuksien muodostamista etenkin julkisen ja yksityisen sektorin välillä, ja täten tarjolla on tietomassa, jonka kapasiteetti ja hyödyllisyys on paljon suurempi kuin sen osien summa;

K.  toteaa, että tämä aloite pohjautuu tieteidenväliseen strategiaan, jossa yhdistetään ja liitetään toisiinsa kaikki EU:ssa parhaillaan toteutettavat meriseurantatoimet; korostaa hyödyllisyyttä ja etuja, joita meriympäristöä koskevaa tietoa tarjoavan keskitetyn digitaalisen foorumin kautta saatavasta monimuotoisesta tiedosta saadaan;

L.  katsoo, että kalastusalan huomattava merkitys ja moninaisuus ikivanhana ja perinteisenä meritoimintona oikeuttaa täysin kalastuksenhoitoa ja kalavarojen hyödyntämistä koskevien tietojen sisällyttämisen kartoitukseen ja tietojen asettamisen saataville meriosaaminen 2020 -aloitteen yhteydessä;

M.  toteaa, että EU on rahoittanut vuodesta 2001 lähtien yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) hallinnointia rahoittamalla jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten toteuttamaa kalastusalaa koskevan tiedon keräämistä ja levittämistä; muistuttaa, että EU:n kalastusta hoidetaan yhä enemmän monivuotisten suunnitelmien kautta ja ennalta varautuvan lähestymistavan ja ekosysteemiin perustuvan lähestymistavan mukaisesti siten, että tavoitteena on vähentää kalastustoiminnan vaikutusta meriekosysteemeihin; katsoo, että tämä hoitostrategia käsittää monitieteellisen tutkimuksen, joka edellyttää lukemattomien tieteellisten tietojen keräämistä kalakannoista;

N.  toteaa, että YKP:n parhaillaan käynnissä oleva uudistus lisää jäsenvaltioiden velvoitteita kerätä ekologisia, biologisia, teknisiä ja sosioekonomisia tietoja kalastustoiminnasta kalataloustietojen keruuta koskevien puitteiden yhteydessä, ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) osoittaa siihen lisävaroja vuosina 2014–2020;

Tietolähteet ja tietotyypit

1.  korostaa, että on olemassa lukuisia julkisia ja yksityisiä elimiä, jotka tallentavat EU:n kalastustoimintaa koskevia tietoja, jotka olisi yhdistettävä julkisesti saatavilla olevaan monitasoiseen digitaaliseen merenpohjakarttaan;

2.  painottaa, että täyttääkseen kalataloustietojen keruuta koskevien puitteiden mukaiset EU-velvoitteensa jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava tietoja, jotka ovat erinomainen tiedonlähde kalastustoiminnasta, ja että yhteinen tutkimuskeskus (JRC) kokoaa yhteen tämä valtavan tietomäärän ja tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) työryhmien asiantuntijat arvioivat tiedot; korostaa, että jäsenvaltioiden kalastustietojen keruuta koskevien puitteiden mukaisesti keräämiä tietoja käytetään kansainvälisessä meritutkimusneuvostossa (ICES) tieteellisten tietojen antamiseksi kalavaroista ja neuvojen antamiseksi kalastuksenhoidosta;

3.  korostaa valtavaa tietomäärää, jonka ovat tuottaneet alusten satelliittiseurantajärjestelmillä (VMS) varustetut kalastuslaivastot ja jonka käyttö olisi erittäin hyödyllistä kalastustoiminnan kartoittamisessa; muistuttaa VMS-tietojen tärkeydestä sekakalastuksessa; korostaa, että on toivottavaa yhdistää ja kartoittaa lisätiedot, erityisesti sähköisten ja kirjallisten kalastuspäiväkirjojen kirjatut tiedot, laivojen kalastuksentarkkailijoiden kirjaukset ja tiedot, joita on kerätty kalavarojen seurantakampanjoiden aikana;

4.  muistuttaa, että jotkut tuottajaorganisaatiot etenkin teollisen kalastuksen alalla keräävät kalastustoiminnasta tietoja, joiden olisi täydennettävä tällä hetkellä saatavissa olevia tietoja; korostaa, että pienimuotoisessa kalastuksessa, josta tiedot ovat melko rajalliset, olisi edistettävä laivastojen omaa tietojenkeruuta käyttämällä aluksia tietojenkeruun ja kalastuksenseurannan tietoalustoina asentamalla mahdollisuuksien mukaan aluksiin yksinkertaisia reaaliaikaisia seurantalaitteita, joissa on GPS/GPRS-järjestelmä; toteaa lisäksi, että merkittävä määrä kalastustietoa saadaan tutkimushankkeista;

5.  korostaa kalastuslaivastojen, pyyntiponnistuksen, saaliiden koostumuksen ja määrän alueellisen jaon kartoituksen saataville asettamisen hyödyllisyyttä, koska se antaisi mahdollisten käyttäjien saataville tietoja alueista, joilla kalastustoiminta on intensiivisempää, kalastettavista lajeista ja tiettyjen alueiden saalismääristä muiden tietojen lisäksi; tähdentää erityisesti, että tämäntyyppisen kartoituksen kokonaistietoihin olisi sisällytettävä kalastuksesta tietoja, jotka koskevat laivastotyyppiä (esimerkiksi kansallisuus, satama, ikä, pituus ja vetoisuus, teho, miehistö), pyyntiponnistusta (esimerkiksi kalastusmatkojen tai -päivien lukumäärä, pyydysten lukumäärä ja ominaisuudet), saaliit (esimerkiksi kohdelajit, toissijaiset lajit, poisheitot, paino, arvo); korostaa lisäksi, että VMS-tietojen käytettävyys mahdollistaisi laivastojen alueellisen jaon tunnistuksen, ja että näiden tietojen yhdistäminen kalastuspäiväkirjojen tietoihin mahdollistaisi saaliiden alueellisen jaon arvioinnin;

6.  toteaa, että kartoitus, jossa eritellään tiedot kalastustoiminnan tyypin perusteella (pienimuotoinen kalastus ja teollinen kalastus), mahdollistaa todenmukaisemman kuvan kalastuksen moninaisuudesta; korostaa edelleen, että kalastukseen liittyvien sosioekonomisten indikaattorien saatavuus (esimerkiksi miehistön jäsenten ikä ja koulutus) saataisi auttaa saamaan yksityiskohtaisemman kuvan alasta;

Tietojen hankkimisen ja saatavuuden edistämistavat

7.  ottaa huomioon, että lukuisilla tahoilla on oikeutettuja etuja kalastustoimintoihin ja resurssien säilyttämiseen ja tutkimukseen liittyvien tietojen käytöstä; suosittaa siksi sellaisten mekanismien luomista, joilla tarjotaan kalastusta koskevien relevanttien tietojen helppo saatavuus vahvistettavien edellytysten mukaisesti ja eri saatavuustasoilla ja joilla varmistetaan tietojen luottamuksellisuuden ja taloudellisten etujen asianmukainen taso;

8.  muistuttaa, että tiedonkeruuta ja kalavarojen hoitoa rahoittavat EU ja jäsenvaltiot ja että siksi mahdollisten käyttäjien ja yleisön on voitava tutustua kerättyihin tietoihin; toteaa, että muiden tietojen, jotka on saatu julkisen rahoituksen tai yhteisrahoituksen kautta (EU:lta tai jäsenvaltioilta), on oltava myös julkisesti saatavilla, kun taas yksityisen rahoituksen kautta saatuihin kalastustietoihin, jotka eivät ole kaupallisesti arkaluonteisia, olisi saatava lupa organisaatioilta, joiden hallussa tiedot ovat;

9.  korostaa, että yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun asetuksen kalastustietoja koskevaan jaksoon sisältyy artikloja, jotka on tarkoitettu erityisesti henkilötietojen suojelemiseksi ja ammatti- ja kauppasalaisuuksien luottamuksellisuuden varmistamiseksi; korostaa lisäksi, että edellä mainitussa asetuksessa todetaan yksiselitteisesti, että yksityisyydensuojan, henkilökohtaisen koskemattomuuden, henkilön tai ryhmittymän kaupalliset edut tai henkisen omaisuuden vaarantavaan kalastustietojen keruuseen, vaihtoon ja jakamiseen sovelletaan luottamuksellisuudesta ja ammatti- ja kauppasalaisuuksista annettuja säännöksiä;

10.  toteaa, että kanta tutkimushankkeista saatuihin kalastustietoihin on sama, eli oletuksena on, että julkisen rahoituksen tai yhteisrahoituksen kautta (EU:lta tai jäsenvaltioilta) tieteellisistä hankkeista saatujen tietojen olisi oltava mahdollisten käyttäjien ja yleisön saatavilla ja käytettävissä, kun erityisesti hanketietoihin sovellettavia ehtoja noudatetaan; korostaa, että jotkut kalastustietotyypit ovat peräisin erityisesti mallien, prototyyppien tai kokeellisten laitteiden suunnittelusta ja käytöstä, ja näiden tietojen levittäminen on siksi erityisen arkaluonteista;

11.  korostaa, että komissio on antanut tieteellisten tietojen saatavuudesta, levittämisestä ja säilyttämisestä tiedonantoja ja suosituksia, joissa on todettu, että tutkimustietojen julkaisemisessa on noudatettava EU:n ja kansallisen tason tietosuojamääräyksiä; huomauttaa lisäksi, että näissä asiakirjoissa todetaan, että tietojen julkaisemista koskevat ehdot sekä henkilötietoja, yksityisyyttä, kauppasalaisuutta, legitiimejä kaupallisia etuja ja teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien sääntöjen noudattamiseksi tarvittavat rajoitukset on turvattava;

12.  katsoo, että riippumatta siitä, onko tieto julkisten tai yksityisten elinten hallussa vai onko se saatu julkisen tai yksityisen rahoituksen kautta, on aina mainittava elin, joka on vastuussa tiedon keruusta, käsittelystä ja julkaisemisesta; toteaa, että kun tiedon julkaisemisella voi olla vaikutusta kilpailukykyyn ja kilpailuun ja tietoa hallussaan pitävien organisaatioiden tuloihin, vain tietotuotteiden olisi oltava julkisesti saatavilla, ei käsittelemättömien eikä käsiteltyjen tietojen; katsoo näissä tapauksissa, että jos tietolähteeseen olisi tehtävä viittaus, sidosryhmät voisivat ottaa yhteyttä alkuperäisen tiedon haltijoihin ja pyytää mahdollisuutta tutustua yksityiskohtaisempiin tietoihin tai jopa käsittelemättömiin tietoihin;

13.  korostaa, että kun kalastuslaivaston liikkeistä ja operaatioista tehdään kartoitus ja tiedot, erityisesti VMS-raporteista kalastuspäiväkirjoista ja aluksella olevien tarkkailijoiden kirjauksista saadut tiedot, asetetaan saataville, on toteutettava toimenpiteitä luottamuksellisuuden turvaamiseksi ja taloudellisten etujen suojelemiseksi asiassa sovellettavien säännösten mukaisesti; korostaa, että tämä voidaan saavuttaa jättämällä pois yksittäiset tiedot, kuten alusten nimet ja rekisterinumerot, ja antamalla saataville yhdistettyjä tietoja, jotka on ryhmitelty mahdollisesti alueittain, alussegmenteittäin ja pyydystyypeittäin, ja säilyttämällä aikaväli tietojenkeruun ja kalastustoimintaa koskevan kartan saataville asettamisen välillä; muistuttaa kuitenkin, että liiallinen tulosten yhdistäminen ja liian suuret alueelliset ja ajalliset välit heikentävät tietojen yksityiskohtia ja tarkkuutta;

14.  katsoo, että kun tieto on jäsenvaltioiden viranomaisten hallussa, komission olisi laadittava kattavat vakio-ohjeet, jotka koskevat tietojen kiertoa, keruuaikataulua, käsittelyä ja julkaisemista tietyssä määräajassa, ja edistettävä tietojen asettamista saataville, jotta mahdolliset käyttäjät voivat tutustua niihin; katsoo, että pakollista julkaisua varten on laadittava vähimmäisohjeet ja että samanlaiset tiedot olisi julkaistava ja jaettava, jotta kaikilla jäsenvaltioilla on käytössään samanlaiset tiedot kalastustoiminnasta;

15.  katsoo, että kun kalastustoimintaa koskevat tiedot on saatu tutkimushankkeista, jotka EU tai jäsenvaltiot ovat rahoittaneet tai ne ovat olleet yhteisrahoitettuja, olisi vahvistettava vaatimus, että tiedot on julkaistava hankkeen päätyttyä ennalta määritetyn aikataulun mukaisesti;

16.  katsoo, että kun kalastustoimintaa koskevat tiedot on saatu tutkimushankkeista, asianomaisille tutkijoille on annettava kohtuullisesti aikaa tutkimustensa julkaisemiseen; katsoo, että Horisontti 2020 aloitteen lähestymistavan mukaisesti tämä este voidaan ylittää lykkäämällä julkaisuaikaa; katsoo lisäksi, että tietojen julkaisun tulee tapahtua mahdollisimman nopeasti, jolloin lykkäys on korkeintaan kolme vuotta, jotta estetään tietojen vanheneminen ja maksimoidaan tietojen levittämisestä saatava hyöty;

Tietojen tehokas kokoamis- ja yhdistämistapa

17.  korostaa, että vakaiden ja luotettavien tietojen edellytyksenä on niiden laadun standardointi, todentaminen ja tarkistaminen riippumatta siitä, ovatko tiedot peräisin jäsenvaltioiden tietokannoista vai kalastuksen tutkimushankkeista;

18.  pitää välttämättömänä yhdenmukaistettujen ja näytteenottostrategioilla testattujen yhteisten protokollien tai mallien sekä tietojen keruu- ja käsittelymenettelyjen ja tiedon julkaisumuodon vahvistamista, sillä ne ovat välttämättömiä kalastustietojen verrattavuuden ja yhteentoimivuuden takaamiseksi; huomauttaa, että kalataloustietojen keruuta koskevissa puitteissa määritettyä mallia voitaisiin käyttää tähän tarkoitukseen;

19.  toteaa, että kalastustietojen julkaisumuoto voi vaihdella niiden monitahoisuuden vuoksi ja että on välttämätöntä määrittää tiedot, jotka voidaan asettaa saataville käsittelemättöminä, käsiteltyinä tai tietotuotteina; katsoo, että yksinkertaisimmat tiedot tai perusparametrit voidaan antaa käsittelemättömien tietojen muodossa, kun taas monimutkaisemmat tai eritellymmät parametrit, jotka vaativat analyysia ja erityistä tulkintaa, olisi annettava käsiteltyinä tietoina tai tietotuotteina; varoittaa, että mahdollisten käyttäjien saataville annettujen kalastustietojen tyyppi on määriteltävä niin, että tehdään ero käsittelemättömien ja käsiteltyjen tietojen sekä tietotuotteiden välillä sekä niiden parametrien välillä, jotka on saatu mittausten tuloksena tai malleista;

20.  korostaa, että tietyissä tapauksissa, jos tiedot ovat hyvin yksityiskohtaisia ja kartoituksen taso liian korkea, pyyntiponnistus voi keskittyä ei-toivotussa määrin tiettyihin kalavaroihin ja haavoittuviin merielinympäristöihin; katsoo siksi, että kun tiedot julkaistaan, on myös toteutettava asianomaisten kalavarojen ja elinympäristöjen suojelu- ja seurantatoimia; katsoo lisäksi, että harvinaisten tai uhanalaisten meriympäristön lajien suojelemiseksi arkaluonteisia tietoja niiden alueellisesta levinneisyydestä ei tule asettaa saataville;

21.  toteaa, että tietojen tehokas kokoaminen ja julkaiseminen edellyttää, että komissio koordinoi sitä asianmukaisesti ja jäsenvaltiot pyrkivät yhdessä organisoimaan toimintaansa ja työskentelyään; korostaa, että komission harjoittama koordinointi on oleellista ensisijaisten tavoitteiden määrittämiseksi, kustannustehokkaan tietojen keruun, käsittelyn ja julkaisemisen parantamiseksi sekä jäsenvaltioiden välisen synergian kehittämiseksi;

22.  katsoo, että tietojenkeruujärjestelmien moninaisuuden vuoksi ja useiden kalastustietoja hallussaan pitävien julkisten ja yksityisten elinten keräämien kalastustietojen määrän ja tyypin vuoksi jäsenvaltioiden on koordinoitava yhdessä toimintaansa ja työskentelyään, jotta tietojen valikoiman, määrän, laadun ja muodon yhdenmukaistaminen on mahdollista; korostaa, että yhteyksien ja yhteistyön tehokkuuden jäsenvaltioiden välillä on oltava komission säännöllisen arvioinnin kohteena;

23.  suosittaa, että jäsenvaltiot nimittävät kansallisen viranomaisen, joka on vastuussa tietojen keruusta, kokoamisesta, käsittelystä, laadunhallinnasta, yhdistämisestä ja siirtämisestä yhteiseen kalastustietoja koskevaan portaaliin; korostaa, että yksi mahdollisuus voisi olla tätä varten jäsenvaltioiden tasolla perustettava erityiselin, jota komissio rahoittaisi ja koordinoisi;

Tietojen käsittelyn ja tulkinnan hyödyntämistavat

24.  toteaa, että tämän aloitteen hyötyjen maksimointi edellyttää hallintotapa- ja toimintamallia, joka takaa riittävän kalastustietojen keruun, käsittelyn, tulkinnan ja julkaisun ja jolla varmistetaan jäsenvaltioiden, tutkimusyhteisöjen ja paikallisten yhteisöjen todellinen osallistuminen;

25.  katsoo, että hallinnon ja toiminnan osalta Euroopan meripoliittiselle seurantakeskukselle ja tietoverkolle (EMODnet) olisi myönnettävä pysyvä asema; korostaa, että kun kalastustiedot sisällytetään tähän portaaliin ja asetetaan siinä saataville, olisi toivottavaa hyödyntää EMODnet-käsitteen kehittymisen myötä hankittuja kokemuksia perustamalla erilaisia temaattisia ryhmiä ja luomalla kunkin meriympäristöön liittyvä (hydrografia, geologia, fysiikka, kemia, biologia, elinympäristöt ja ihmisen toiminta) aihekohtainen portaali;

26.  toteaa, että tämän alan tärkeys EU:ssa on perusteena sille, että kalastustietojen olisi mieluummin muodostettava uusi aihekohtainen ja erityinen ryhmä EMODnet-portaalissa, tai vaihtoehtoisesti sille, että tiedot ovat integroituina vasta perustettuun aihekohtaiseen portaaliin, jossa keskitytään ihmisen toimintaan ja jossa julkaistaan yleisluonteista ja laaja-alaista sisältöä;

27.  korostaa, että EMODnet-portaalia olisi koordinoitava Euroopan maanseurantaohjelman (GMES) meripalveluiden kanssa, jotta tarjotaan mahdollisimman paljon tietoja ja mahdollistetaan kalastustietojen ja ympäristöparametreihin keskittyvän GMES-satelliittiseurantatietojen kytkeminen toisiinsa;

28.  katsoo, että niin kunnianhimoinen aloite kuin meriosaaminen 2020, jonka ala on valtavan laaja ja joka perustuu monitieteelliseen lähestymistapaan ja jota toivottavasti vahvistetaan kalastustiedoilla, edellyttää erityistä toimintasuunnitelmaa ja tavoitteiden asettamista keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä EU:n ja jäsenvaltioiden yhteisenä ponnistuksena;

29.  korostaa, että tämäntyyppisten hankkeiden täytäntöönpano ja menestys ovat riippuvaisia vankasta rahoituksesta, joka takaa jatkuvuuden ja ennustettavuuden pitkällä aikavälillä; kehottaa EU:ta antamaan tarvittavaa kannustusta ja tukea sellaisten kalastustietojen tarjoamiseksi, jotka sopivat sisällytettäviksi monitasoiseen digitaaliseen merenpohjakarttaan; muistuttaa erityisesti, että kalastustietojen tuottamiseksi kaikki EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla saatavilla oleva rahoitus on yhdistettävä, ja toteaa, että EMKR kattaa täysin tuen, jota tarvitaan teknisiin välineisiin EMODnetin perustamiseksi ja toimimiseksi;

o
o   o

30.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, alueiden komitealle, neuvoa-antavalle kalatalous- ja vesiviljelykomitealle, alueellisille neuvoa-antaville toimikunnille ja tieteellis-teknis-taloudelliselle kalastuskomitealle.

(1)EUVL C 76 E, 25.3.2010, s. 38.


Kansainvälisten kauppasääntöjen soveltaminen ja täytäntöönpano ***I
PDF 159kWORD 35k
Euroopan parlamentin tarkistukset 23. lokakuuta 2013 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin oikeuksien harjoittamisesta kansainvälisten kauppasääntöjen soveltamista ja täytäntöönpanoa varten (COM(2012)0773 – C7‑0415/2012 – 2012/0359(COD))(1)
P7_TA(2013)0439A7-0308/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Otsikko
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS unionin oikeuksien harjoittamisesta kansainvälisten kauppasääntöjen soveltamista ja täytäntöönpanoa varten
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS unionin oikeuksien harjoittamisesta kansainvälisten kauppasääntöjen soveltamista ja täytäntöönpanoa varten ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 3286/94 muuttamisesta
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  On keskeisen tärkeää, että unionilla on käytössään asianmukaiset välineet, joilla voidaan varmistaa, että kansainvälisten kauppasopimusten mukaisia unionin oikeuksia harjoitetaan tehokkaasti sen taloudellisten etujen suojaamiseksi. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa kolmannet maat ottavat käyttöön kauppaa rajoittavia toimenpiteitä, jotka vähentävät unionin talouden toimijoille kansainvälisten kauppasopimusten mukaisesti kuuluvia etuja. Unionin pitäisi olla asemassa, jossa se voi reagoida nopeasti ja joustavasti menettelyihin ja määräaikoihin, jotka on asetettu sen tekemissä kansainvälisissä kauppasopimuksissa. Sen vuoksi unionin olisi annettava lainsäädäntöä, jossa määritellään puitteet unionin oikeuksien harjoittamiselle tietyissä erityistilanteissa.
(2)  On keskeisen tärkeää, että unionilla on käytössään asianmukaiset välineet, joilla voidaan varmistaa, että kansainvälisten kauppasopimusten mukaisia unionin oikeuksia harjoitetaan tehokkaasti sen taloudellisten etujen suojaamiseksi. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa kolmannet maat ottavat käyttöön kauppaa rajoittavia toimenpiteitä, jotka vähentävät unionin talouden toimijoille kansainvälisten kauppasopimusten mukaisesti kuuluvia etuja. Unionin pitäisi olla asemassa, jossa se voi reagoida nopeasti ja joustavasti menettelyihin ja määräaikoihin, jotka on asetettu sen tekemissä kansainvälisissä kauppasopimuksissa. Sen vuoksi unionin olisi annettava lainsäädäntöä, jossa määritellään puitteet unionin oikeuksien harjoittamiselle tietyissä erityistilanteissa, ja varmistettava, että sen käytössä on riittävästi varoja, jotta voidaan varmistaa näiden välineiden tehokas käyttö.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

(2 a) Toimenpiteet, joilla on tarkoitus varmistaa, että unionin oikeuksia harjoitetaan tehokkaasti, olisi valittava siten, että otetaan huomioon, voidaanko niillä kannustaa asianomaisia kolmansia maita kunnioittamaan kansainvälisen kaupan sääntöjä mutta myös helpottaa niiden talouden toimijoiden ja jäsenvaltioiden asemaa, joihin kolmansien maiden kauppaa rajoittavat toimenpiteet ovat eniten vaikuttaneet. Tämän asetuksen mukaisilla toimilla ei saisi rajoittaa unionin teollisuuden kannalta välttämättömien raaka-aineiden saatavuutta unionissa.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  WTO:n ja muilla, myös alueellisilla ja kahdenvälisillä, riitojenratkaisumekanismeilla pyritään löytämään positiivinen ratkaisu unionin ja näiden sopimusten toisen osapuolen tai muiden osapuolten välisiin riitoihin. Unionin olisi kuitenkin suspendoitava myönnytykset tai muut velvoitteet näiden riidanratkaisusääntöjen mukaisesti, kun riitaan ei ole onnistuttu löytämään positiivista ratkaisua muutoin. Unionin toimilla tällaisissa tapauksissa pyritään kannustamaan kyseistä kolmatta maata noudattamaan asianomaisia kansainvälisiä kauppasääntöjä, jotta voidaan palauttaa tilanne, josta on etua molemmille osapuolille.
(3)  WTO:n ja muilla, myös alueellisilla ja kahdenvälisillä, riitojenratkaisumekanismeilla pyritään löytämään positiivinen ratkaisu unionin ja näiden sopimusten toisen osapuolen tai muiden osapuolten välisiin riitoihin. Unionin olisi kuitenkin suspendoitava myönnytykset tai muut velvoitteet näiden riidanratkaisusääntöjen mukaisesti, kun riitaan ei ole onnistuttu löytämään positiivista ratkaisua muutoin. Unionin toimilla tällaisissa tapauksissa pyritään kannustamaan kyseistä kolmatta maata noudattamaan asianomaisia kansainvälisiä kauppasääntöjä, jotta voidaan palauttaa tilanne, josta on etua molemmille osapuolille. Unionin olisi aina käytettävä tehokkainta saatavilla olevaa riitojenratkaisumekanismia.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Suojatoimenpiteitä koskevan WTO:n sopimuksen mukaisesti WTO:n jäsenen, joka ehdottaa suojatoimenpiteiden soveltamista tai hakee suojatoimenpiteen jatkamista, on pyrittävä säilyttämään oleellisesti vastaava myönnytysten ja muiden velvoitteiden taso itsensä ja niiden viejäjäsenten välillä, joihin tällainen suojatoimenpide vaikuttaisi haitallisesti. Samanlaisia sääntöjä sovelletaan muiden unionin tekemien kauppasopimusten, myös alueellisten ja kahdenvälisten kauppasopimusten, yhteydessä. Unionin olisi toteutettava tasapainottavia toimenpiteitä suspendoimalla myönnytykset tai muut velvoitteet tapauksissa, joissa kyseinen kolmas maa ei toteuta tyydyttäviä hyvityksiä. Unionin toimilla tällaisissa tapauksissa pyritään kannustamaan kyseistä kolmatta maata ottamaan käyttöön kauppaa vahvistavia toimenpiteitä, jotta voidaan palauttaa tilanne, josta on etua molemmille osapuolille.
(4)  Suojatoimenpiteitä koskevan WTO:n sopimuksen mukaisesti WTO:n jäsenen, joka ehdottaa suojatoimenpiteiden soveltamista tai hakee suojatoimenpiteen jatkamista, on pyrittävä säilyttämään oleellisesti vastaava myönnytysten ja muiden velvoitteiden taso itsensä ja niiden viejäjäsenten välillä, joihin tällainen suojatoimenpide vaikuttaisi haitallisesti. Samanlaisia sääntöjä sovelletaan muiden unionin tekemien kauppasopimusten, myös alueellisten ja kahdenvälisten kauppasopimusten, yhteydessä. Unionin olisi toteutettava tasapainottavia toimenpiteitä suspendoimalla myönnytykset tai muut velvoitteet tapauksissa, joissa kyseinen kolmas maa ei toteuta asianmukaisia ja oikeasuhteisia hyvityksiä. Unionin toimilla tällaisissa tapauksissa pyritään kannustamaan kyseistä kolmatta maata ottamaan käyttöön kauppaa vahvistavia toimenpiteitä, jotta voidaan palauttaa tilanne, josta on etua molemmille osapuolille.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)   GATT 1994 -sopimuksen XXVIII artiklalla ja siihen liittyvällä riitojen ratkaisua koskevalla sopimuksella säännellään WTO:n jäsenten tariffiluetteloissa vahvistettujen myönnytysten muutoksia tai peruutuksia. WTO:n jäsenillä, joihin tällaiset muutokset vaikuttavat, on oikeus tietyin edellytyksin peruuttaa oleellisesti vastaavia myönnytyksiä. Unionin olisi tällaisissa tapauksissa hyväksyttävä tasapainottavia toimenpiteitä, ellei hyvitysjärjestelyistä ole sovittu. Unionin toimien tarkoituksena on kannustaa kolmansia maita panemaan täytäntöön kauppaa vahvistavia toimenpiteitä.
(5)   GATT 1994 -sopimuksen XXVIII artiklalla ja siihen liittyvällä riitojen ratkaisua koskevalla sopimuksella ja palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) XXI artiklalla ja siihen liittyvillä täytäntöönpanomenettelyillä säännellään WTO:n jäsenten tariffiluetteloissa ja erityissitoumusten aikataulussa vahvistettujen myönnytysten ja sitoumusten muutoksia tai peruutuksia. WTO:n jäsenillä, joihin tällaiset muutokset vaikuttavat, on oikeus tietyin edellytyksin peruuttaa oleellisesti vastaavia myönnytyksiä ja sitoumuksia. Unionin olisi tällaisissa tapauksissa hyväksyttävä tasapainottavia toimenpiteitä, ellei hyvitysjärjestelyistä ole sovittu. Unionin toimien tarkoituksena on kannustaa kolmansia maita panemaan täytäntöön molemminpuoliset edut palauttavia ja kauppaa vahvistavia toimenpiteitä.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)   Unionilla olisi oltava mahdollisuus harjoittaa oikeuksiaan julkisten hankintojen alalla, kun otetaan huomioon, että julkisia hankintoja koskevassa WTO:n sopimuksessa todetaan, että siihen liittyvät riidat eivät saa johtaa riitojen ratkaisua koskevan sopimuksen piiriin kuuluvan minkään muun WTO:n sopimuksen mukaisten myönnytysten tai muiden velvoitteiden suspendoimiseen.
(6)   On olennaisen tärkeää, että unionilla on mahdollisuus harjoittaa ripeästi oikeuksiaan julkisten hankintojen alalla, kun osapuoli ei noudata julkisia hankintoja koskevassa WTO:n sopimuksessa tai jossakin kahdenvälisesti tai alueellisesti sitovassa sopimuksessa tarkoitettuja sitoumuksiaan. Unionin toimilla olisi pyrittävä takaamaan olennaisilta osiltaan vastaava myönnytysten taso julkisten hankintojen alalla.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)   Tässä asetuksessa olisi keskityttävä niihin toimenpiteisiin, joiden suunnittelusta ja soveltamisesta unionilla on kokemuksia, ja mahdollisuutta laajentaa asetuksen soveltamisalaa palvelujen ja immateriaalioikeuksien alalle olisi arvioitava myöhemmin ottaen huomioon kunkin alan ominaispiirteet.
(7)   Tällä asetuksella olisi mahdollistettava se, että unioni ottaa käyttöön kattavan ja tehokkaan kehyksen, jotta toimenpiteitä voidaan toteuttaa viipymättä. Olisi kuitenkin harkittava mahdollisuutta laajentaa sen soveltamisalaa toimenpiteillä, jotka kattavat immateriaalioikeuksien kaltaisia uusia kaupan aloja, osana tutkimusta, joka toteutetaan samanaikaisesti kuin 10 artiklassa tarkoitettu, tämän asetuksen toimintaa koskeva arviointikertomus, ja esitettävä se Euroopan parlamentille.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)   Komission olisi arvioitava tämän asetuksen toimintaa viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisestä täytäntöönpanosta sen vaikuttavuuden arvioimiseksi ja tarvittaessa parantamiseksi.
(9)   Komission olisi arvioitava tämän asetuksen toimintaa viimeistään viiden vuoden kuluttua siitä, kun tämän asetuksen nojalla on annettu ensimmäinen täytäntöönpanosäädös asetuksen täytäntöönpanon arvioimiseksi ja tarvittaessa sen vaikuttavuuden parantamiseksi. Komission olisi sisällytettävä Eurooppa 2020 -strategiaa koskeviin kertomuksiinsa analyysi tämän asetuksen tarkoituksenmukaisuudesta ja erityisesti mahdollisuudesta poistaa kaupan esteitä sen avulla.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

(9 a) Komission olisi tiedotettava Euroopan parlamentille säännöllisesti aikomuksestaan toteuttaa kauppapoliittisia toimenpiteitä tämän asetuksen mukaisesti. Näissä tiedoissa olisi oltava yksityiskohtainen kuvaus kyseessä olevasta tapauksesta ja suunnitelluista toimenpiteistä, unionin teollisuudelle aiheutuneesta vahingosta sekä suunniteltujen toimenpiteiden perustelut ja niiden mahdolliset vaikutukset. Toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen komission olisi tiedotettava Euroopan parlamentille toimenpiteiden todellisesta vaikutuksesta.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)

(9 b) Arvioidessaan unionin yleistä etua täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksymisen suhteen ja noudattaen samalla tasapainoista lähestymistapaa komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tuottajien tilanteeseen unionissa. Komission olisi tiedotettava Euroopan parlamentille, miten se on määrittänyt unionin yleisen edun tapauskohtaisesti.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

(10 a) Komission olisi tiedotettava säännöllisesti Euroopan parlamentille, erityisesti, kun unioni on saattanut jonkin asian riidanratkaisuelimen käsiteltäväksi. Aina kun riidanratkaisuelin tekee päätöksen, jolla unionille annetaan lupa toteuttaa toimenpiteitä, komission olisi saavuttava Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokuntaan selvittämään aikomuksensa toteuttaa tai olla toteuttamatta tällaisia toimenpiteitä. Jos unioni päättää toteuttaa toimenpiteitä, komission olisi annettava Euroopan parlamentin täysistunnossa selvitys valituista toimenpiteistä.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

(13 a) Komission olisi Euroopan parlamentin pyynnöstä osallistuttava säännöllisesti tämän asetuksen mukaiseen riitojen ratkaisemista ja täytäntöönpanoa koskevaan vuoropuheluun.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – johdantokappale
Tässä asetuksessa säädetään säännöistä ja menettelyistä sen varmistamiseksi, että unioni voi harjoittaa tehokkaasti oikeuksiaan suspendoida tai peruuttaa kansainvälisten kauppasopimusten mukaisia myönnytyksiä tai muita velvoitteita, jotta
Tässä asetuksessa säädetään säännöistä ja menettelyistä sen varmistamiseksi, että unioni voi harjoittaa tehokkaasti ja oikea-aikaisesti oikeuksiaan suspendoida tai peruuttaa kansainvälisten kauppasopimusten mukaisia myönnytyksiä tai muita velvoitteita, jotta
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – a alakohta
a)  voidaan reagoida kolmansien maiden tekemiin kansainvälisten kauppasääntöjen rikkomuksiin, jotka vaikuttavat unionin etuihin, niin että pyritään tyydyttävään ratkaisuun
a)  voidaan reagoida kolmansien maiden tekemiin kansainvälisten kauppasääntöjen rikkomuksiin, jotka vaikuttavat unionin etuihin, niin että pyritään tyydyttävään ratkaisuun, jolla helpotetaan niiden unionin talouden toimijoiden asemaa, joihin ne vaikuttavat.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – b alakohta
b)  voidaan tasapainottaa myönnytyksiä tai muita velvoitteita kauppasuhteissa kolmansiin maihin, kun unionista tuleville tavaroille myönnettyä tuontikohtelua muutetaan.
b)  voidaan tasapainottaa myönnytyksiä tai muita velvoitteita kauppasuhteissa kolmansiin maihin, kun unionista tuleville tavaroille tai palveluille myönnettyä kohtelua muutetaan.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – b alakohta
b)  'myönnytyksillä tai muilla velvoitteilla' tariffimyönnytyksiä tai muita etuuksia, joita unioni on sitoutunut soveltamaan kaupassaan kolmansien maiden kanssa kansainvälisten kauppasopimusten kautta, joissa se on sopimuspuolena;
b)  'myönnytyksillä tai muilla velvoitteilla' tariffimyönnytyksiä, palvelualan erityisiä sitoumuksia tai muita etuuksia, joita unioni on sitoutunut soveltamaan kaupassaan kolmansien maiden kanssa kansainvälisten kauppasopimusten kautta, joissa se on sopimuspuolena;
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)   Jos jokin WTO:n jäsen muuttaa myönnytyksiä tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (vuoden 1994 GATT-sopimuksen) XXVIII artiklan mukaisesti eikä hyvitysjärjestelyistä ole sovittu.
d)   Jos jokin WTO:n jäsen muuttaa myönnytyksiä tai sitoumuksia tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (vuoden 1994 GATT-sopimuksen) XXVIII artiklan tai GATS-sopimuksen XXI artiklan mukaisesti eikä hyvitysjärjestelyistä ole sovittu.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta
1.  Jos toimet ovat tarpeen unionin etujen suojaamiseksi 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa määritetään asianmukaiset kauppapoliittiset toimenpiteet. Tällainen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
1.  Jos toimet ovat tarpeen unionin etujen suojaamiseksi 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa määritetään asianmukaiset kauppapoliittiset toimenpiteet. Tällainen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio perustelee asianmukaisesti Euroopan parlamentille 5 artiklan mukaisten kauppapoliittisten toimenpiteiden valinnan.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta – d alakohta
d)   Myönnytysten, jotka peruutetaan kolmannen maan kanssa käytävässä kaupassa vuoden 1994 GATT-sopimuksen XXVIII artiklan ja siihen liittyvän riitojen ratkaisua koskevan sopimuksen yhteydessä, on vastattava oleellisesti myönnytyksiä, jotka kyseinen kolmas maa on muuttanut tai peruuttanut, vuoden 1994 GATT-sopimuksen XXVIII artiklassa ja siihen liittyvässä riitojen ratkaisua koskevassa sopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.
d)   Myönnytysten tai sitoumusten, joita muutetaan tai jotka peruutetaan kolmannen maan kanssa käytävässä kaupassa vuoden 1994 GATT-sopimuksen XXVIII artiklan ja siihen liittyvän riitojen ratkaisua koskevan sopimuksen tai GATS-sopimuksen XXI artiklan ja siihen liittyvien täytäntöönpanomenettelyjen yhteydessä, on vastattava olennaisilta osin myönnytyksiä tai sitoumuksia, jotka kyseinen kolmas maa on muuttanut tai peruuttanut, vuoden 1994 GATT-sopimuksen XXVIII artiklassa ja siihen liittyvässä riitojen ratkaisua koskevassa sopimuksessa tai GATS-sopimuksen XXI artiklassa ja siihen liittyvissä täytäntöönpanomenettelyissä vahvistettujen ehtojen mukaisesti.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 3 kohta – b alakohta
b)  mikä mahdollisuus toimenpiteillä on helpottaa unionin niiden talouden toimijoiden asemaa, joihin kolmannen maan toimenpiteet vaikuttavat;
b)  mikä mahdollisuus toimenpiteillä on helpottaa unionin niiden jäsenvaltioiden ja talouden toimijoiden asemaa, joihin kolmannen maan toimenpiteet vaikuttavat;
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 3 kohta – c alakohta
c)  onko asianomaisille tuotteille vaihtoehtoisia hankintalähteitä, jotta voidaan välttää tai minimoida negatiiviset vaikutukset jatkojalostusyrityksille tai loppukuluttajille unionissa;
c)  onko asianomaisille tuotteille tai palveluille vaihtoehtoisia hankintalähteitä, jotta voidaan välttää tai minimoida negatiiviset vaikutukset jatkojalostusyrityksille tai loppukuluttajille unionissa;
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 3 a kohta (uusi)

3 a. Komissio kuvailee ehdotuksessaan täytäntöönpanosäädökseksi, miten se on määrittänyt unionin yleisen edun kyseessä olevassa yksittäisessä tapauksessa.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – b a alakohta (uusi)

b a) palvelukaupan alan velvoitteiden ja erityissitoumusten soveltamisen suspendointi GATS-sopimuksen tai kahdenvälisten ja alueellisten sopimusten osalta;
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – c alakohta – i alakohta
i)  sellaisten tarjousten jättäminen julkisten hankintojen ulkopuolelle, joiden kokonaisarvosta yli 50 prosenttia tavaroista tai palveluista on peräisin kyseisestä kolmannesta maasta; ja/tai
i)  sellaisten tarjousten jättäminen julkisten hankintojen ulkopuolelle, joiden kokonaisarvosta yli 50 prosenttia tavaroista tai palveluista on peräisin kyseisestä kolmannesta maasta; täytäntöönpanosäädöksissä voidaan asettaa kyseisten tavaroiden tai palvelujen erityispiirteiden mukainen raja-arvo, jonka perusteella tarjousten ulkopuolelle jättämistä sovelletaan ottaen huomioon 4 artiklan 3 kohdan säännökset, myös hallinnollisia valmiuksia koskevat näkökohdat, sekä mitätöivän tai heikentävän vaikutuksen tason; ja/tai
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komissio perustelee asianmukaisesti Euroopan parlamentille tämän artiklan mukaisesti hyväksyttyjen kauppapoliittisten toimenpiteiden valinnan.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta
1.  Jos 4 artiklan 1 kohdan mukaisen täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisen jälkeen kyseinen kolmas maa myöntää tyydyttävän korvauksen unionille 3 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, komissio voi suspendoida kyseisen täytäntöönpanosäädöksen soveltamisen korvausjakson ajaksi. Suspendoimisesta päätetään 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
1.  Jos 4 artiklan 1 kohdan mukaisen täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisen jälkeen kyseinen kolmas maa myöntää asianmukaisen ja oikeasuhteisen korvauksen unionille 3 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, komissio voi suspendoida kyseisen täytäntöönpanosäädöksen soveltamisen korvausjakson ajaksi. Suspendoimisesta päätetään 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  tapauksissa, joissa tasapainotetaan myönnytyksiä tai muita velvoitteita sen jälkeen, kun kolmas maa on hyväksynyt suojatoimenpiteen, jos suojatoimenpide peruutetaan tai sen voimassaolo päättyy tai jos kyseinen kolmas maa myöntää tyydyttävän korvauksen unionille 4 artiklan 1 kohdan mukaisen täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisen jälkeen;
b)  tapauksissa, joissa tasapainotetaan myönnytyksiä tai muita velvoitteita sen jälkeen, kun kolmas maa on hyväksynyt suojatoimenpiteen, jos suojatoimenpide peruutetaan tai sen voimassaolo päättyy tai jos kyseinen kolmas maa myöntää asianmukaisen ja oikeasuhteisen korvauksen unionille 4 artiklan 1 kohdan mukaisen täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisen jälkeen;
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)   tapauksissa, joissa WTO:n jäsen muuttaa myönnytyksiä tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (1994) XXVIII artiklan mukaisesti, jos kyseinen kolmas maa myöntää tyydyttävän korvauksen unionille 4 artiklan 1 kohdan mukaisen täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisen jälkeen.
c)   tapauksissa, joissa WTO:n jäsen peruu tai muuttaa myönnytyksiä tai sitoumuksia vuoden 1994 GATT-sopimuksen XXVIII artiklan tai GATS-sopimuksen XXI artiklan mukaisesti, jos kyseinen kolmas maa myöntää asianmukaisen ja oikeasuhteisen korvauksen unionille 4 artiklan 1 kohdan mukaisen täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisen jälkeen.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 4 a kohta (uusi)

4 a. Komissio perustelee asianmukaisesti päätöksensä Euroopan parlamentille, kun se aikoo suspendoida, muuttaa tai lopettaa 5 a artiklan mukaisen toimenpiteen.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta
1.  Komissio hakee tietoa ja näkökantoja tiettyihin tuotteisiin tai sektoreihin liittyvistä unionin taloudellisista eduista tämän asetuksen soveltamista varten julkaisemalla ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai muuta soveltuvaa julkista viestintäkeinoa käyttäen.
1.  Komissio hakee tietoa ja näkökantoja tiettyihin tuotteisiin, palveluihin tai sektoreihin liittyvistä unionin taloudellisista eduista tämän asetuksen soveltamista varten julkaisemalla ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai muuta soveltuvaa julkista viestintäkeinoa käyttäen ja ottaa asianomaiset näkökannat huomioon.

Ilmoituksessa on ilmoitettava määräaika, johon mennessä tiedot on toimitettava. Tämä määräaika ei saa olla pidempi kuin kaksi kuukautta.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta
2.  Tämän asetuksen mukaisesti saatuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on pyydetty.
2.  Tämän asetuksen mukaisesti saatuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on pyydetty. Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille asianmukaisesti tällaisen tietojenkeruun tuloksista ja siitä, miten se aikoo ottaa tulokset huomioon unionin yleistä etua määrittäessään.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 4 kohta
4.  Tietojen antaja voi pyytää, että toimitettuja tietoja käsitellään luottamuksellisena. Tällöin tietojen mukaan on liitettävä ei-luottamuksellinen tiivistelmä tai ilmoitus syistä, miksi tietoja ei voida esittää tiivistettynä.
4.  Tietojen antaja voi pyytää, että toimitettuja tietoja käsitellään luottamuksellisena. Tällöin tietojen mukaan on liitettävä ei-luottamuksellinen tiivistelmä, jossa esitetään tiedot yleistetyssä muodossa, tai ilmoitus syistä, miksi tietoja ei voida esittää tiivistettynä.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
9 a artikla (uusi)

9 a artikla

Riitojen ratkaisemista ja täytäntöönpanoa koskeva vuoropuhelu

Komissio osallistuu säännöllisesti keskusteluun kansainvälisestä kaupasta vastaavan Euroopan parlamentin valiokunnan kanssa kauppariitojen hallinnoinnista, myös vireillä olevista tapauksista, vaikutuksesta unionin tuotannonaloihin, suunnitelluista toimenpiteistä sekä niiden perusteluista ja vaikutuksesta ja kauppapoliittisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta tämän asetuksen mukaisesti.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
10 artikla
Komissio tarkastelee viimeistään kolme vuotta tämän asetuksen mukaisen täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisen jälkeen sen täytäntöönpanoa ja esittää kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Komissio tarkastelee viimeistään viisi vuotta tämän asetuksen mukaisen täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisen jälkeen sen täytäntöönpanoa ja esittää kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(1)Tarkistusten hyväksymisen jälkeen asia päätettiin palauttaa valiokuntakäsittelyyn työjärjestyksen 57 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti (A7-0308/2013).


Yhteisön ja kolmansien maiden välinen huumausaineiden lähtöaineiden kauppa ***I
PDF 182kWORD 24k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön ja kolmansien maiden välisen huumausaineiden lähtöaineiden kaupan valvontaa koskevista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 111/2005 muuttamisesta (COM(2012)0521 – C7-0316/2012 – 2012/0250(COD))
P7_TA(2013)0440A7-0167/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2012)0521),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0316/2012),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 16. heinäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A7-0167/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 23. lokakuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2013 antamiseksi yhteisön ja kolmansien maiden välisen huumausaineiden lähtöaineiden kaupan valvontaa koskevista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 111/2005 muuttamisesta

P7_TC1-COD(2012)0250


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 1259/2013.)


Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ***I
PDF 1412kWORD 236k
Euroopan parlamentin tarkistukset 23. lokakuuta 2013 muutettuun ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta [neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2006 sekä yhdennetystä meripolitiikasta annetun neuvoston asetuksen N:o XXX/2011 kumoamisesta] (COM(2013)0245 – C7-0108/2013 – 2011/0380(COD))(1)
P7_TA(2013)0441A7-0282/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi
1 a kohta (uusi)
1 a.  muistuttaa korostaneensa 8. kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa1, että kalavarat ovat koko maailman elintarviketurvan kannalta olennainen julkishyödyke; huomauttaa, että kalastus ja vesiviljely sekä niihin liittyvät toiminnot ovat usein pääasiallinen elinkeinon ja kestävän työllisyyden lähde rannikko- ja saaristoalueilla sekä syrjäisimmillä alueilla; palauttaa mieliin myös katsoneensa, että yhteiselle kalastuspolitiikalle (YKP) on myönnettävä riittävästi rahoitusvaroja vuoden 2013 jälkeiselle kaudelle, jotta saavutetaan uudistetun YKP:n keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet (vakaa, kestävä ja elinkelpoinen kalastusala), helpotetaan kalakantojen elvyttämistä ja tarkastellaan kalastustoiminnan vähentämiseen liittyviä sosiaalisia näkökohtia;
______________
1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0266.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 viite
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan, 43 artiklan 2 kohdan, 91 artiklan 1 kohdan, 100 artiklan 2 kohdan, 173 artiklan 3 kohdan, 175 ja 188 artiklan, 192 artiklan 1 kohdan, 194 artiklan 2 kohdan ja 195 artiklan 2 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan, 43 artiklan 2 kohdan, 91 artiklan 1 kohdan, 100 artiklan 2 kohdan, 173 artiklan 3 kohdan, 175 ja 188 artiklan, 192 artiklan 1 kohdan, 194 artiklan 2 kohdan, 195 artiklan 2 kohdan ja 349 artiklan,
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a)  Kalatalousalalla on strateginen merkitys sosioekonomiselle tilanteelle, kalastustuotteiden yleiselle saatavuudelle ja elintarviketasapainolle jäsenvaltioissa ja unionissa, ja se vaikuttaa huomattavasti rannikkoyhteisöjen sosioekonomiseen hyvinvointiin, paikalliseen kehitykseen, työllisyyteen, taloudellisen toiminnan ja työpaikkojen ylläpitoon ja luomiseen toiminnan kaikissa vaiheissa, tuorekalan saatavuuteen sekä paikallisten kulttuuriperinteiden säilymiseen.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  EMKR:n piiriin olisi kuuluttava YKP:n tuki, joka ulottuu meren ja makean veden elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen, hoitoon ja hyödyntämiseen ja vesiviljelyyn sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen, jos kyseistä toimintaa harjoitetaan jäsenvaltioiden alueella tai unionin vesillä, myös kolmansien maiden lipun alla purjehtivien ja niissä rekisteröityjen kalastusalusten toimesta, tai jos sitä harjoittavat unionin kalastusalukset tai jäsenvaltioiden kansalaiset, lippuvaltion ensisijaista vastuuta rajoittamatta ja ottaen huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 117 artiklan määräykset.
(2)  EMKR:n piiriin olisi kuuluttava YKP:n tuki, joka ulottuu meren ja makean veden elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen, hoitoon ja kestävään hyödyntämiseen ja vesiviljelyyn sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen, jos kyseistä toimintaa harjoitetaan jäsenvaltioiden alueella tai unionin vesillä tai jos sitä harjoittavat unionin kalastusalukset tai jäsenvaltioiden kansalaiset, lippuvaltion ensisijaista vastuuta rajoittamatta ja ottaen huomioon Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 117 artiklan määräykset.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a)  Olisi painotettava, että YKP on elintarvikealaa koskeva politiikan ala, mikä oikeuttaa julkisen intervention EMKR:n kautta, jotta voidaan varmistaa unionin kansalaisten elintarviketurva.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 b kappale (uusi)
(2 b)  EMKR:ssä olisi otettava täysimääräisesti huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan mukaisesti. Syrjäisimpien alueiden sijainti ja kalastusalan erikoislaatuisuus näillä alueilla edellyttävät, että YKP:tä ja siihen liittyviä rahastoja ja erityisesti EMKR:ää olisi mukautettava näiden muusta unionista huomattavasti poikkeavien alueiden erikoislaatuisuuteen, rajoituksiin, lisäkustannuksiin ja realiteetteihin. Tämän vuoksi niitä varten olisi voitava hyväksyä erityistoimenpiteitä.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 c kappale (uusi)
(2 c)  Tulevassa EMKR:ssä olisi otettava huomioon kokonaisuudessaan pienimuotoisen kalastuksen ongelmat ja erityistarpeet ja pidettävä mielessä, että pienimuotoista kalastusta harjoittavat laivastot työllistävät eniten ihmisiä saalisyksikköä kohden unionissa.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Yhteisen kalastuspolitiikan onnistuminen riippuu valvontaa, tarkastamista ja täytäntöönpanon valvontaa koskevasta tehokkaasta järjestelmästä sekä luotettavista ja kattavista tiedoista, jotka ovat käytettävissä niin tieteellisiä lausuntoja kuin täytäntöönpanoa ja valvontaa varten; sen vuoksi näitä toimintalinjoja olisi tuettava EMKR:stä.
(3)  Yhteisen kalastuspolitiikan onnistuminen riippuu valvontaa, tarkastamista, työsuojelutarkastukset mukaan luettuina, ja täytäntöönpanon valvontaa koskevasta tehokkaasta järjestelmästä sekä luotettavista ja kattavista tiedoista, jotka ovat käytettävissä niin tieteellisiä lausuntoja kuin täytäntöönpanoa ja valvontaa varten; sen vuoksi näitä toimintalinjoja olisi tuettava EMKR:stä.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
(3 a)  Jotta voidaan lisätä kalastajien omaa vastuuta YKP:stä ja samalla parantaa sen asianmukaista täytäntöönpanoa ja yleistä menestystä, EMKR:stä olisi tuettava tutkijoiden ja kalastajien välistä kumppanuutta, yhteistyötä ja vuoropuhelua.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  EMKR:n piiriin olisi kuuluttava yhdennettyyn meripolitiikkaan myönnettävä tuki, joka ulottuu koordinoitujen toimien ja päätöksenteon kehittämiseen ja täytäntöönpanoon valtamerten, merten, rannikkoalueiden ja merielinkeinojen suhteen täydentäen näihin vaikuttavia EU:n eri politiikanaloja, joita ovat erityisesti yhteinen kalastuspolitiikka, liikenne, teollisuus, alueellinen koheesio, ympäristö, energia ja matkailu. Olisi varmistettava, että eri alojen toimintalinjoja hallinnoidaan johdonmukaisesti ja yhtenäisesti Itämeren, Pohjanmeren, Kelttienmeren, Biskajanlahden ja Iberian niemimaan rannikon sekä Välimeren ja Mustanmeren alueilla.
(4)  EMKR:n piiriin olisi kuuluttava yhdennettyyn meripolitiikkaan myönnettävä tuki, joka ulottuu koordinoitujen toimien ja päätöksenteon kehittämiseen ja täytäntöönpanoon valtamerten, merten, rannikkoalueiden ja merielinkeinojen suhteen täydentäen näihin vaikuttavia EU:n eri politiikanaloja, joita ovat erityisesti yhteinen kalastuspolitiikka, liikenne, teollisuus, alueellinen koheesio, ympäristö, energia ja matkailu, jotka ovat aloja, joilla on edistettävä tieteellistä tutkimusta, ammatillisia taitoja ja koulutusta. Olisi varmistettava, että eri alojen toimintalinjoja hallinnoidaan johdonmukaisesti ja yhtenäisesti Itämeren, Pohjanmeren, Kelttienmeren, Biskajanlahden ja Iberian niemimaan rannikon sekä Välimeren ja Mustanmeren alueilla.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)  Unionin olisi otettava huomioon YKP:n, yhdennetyn meripolitiikan ja EMKR:n uudistukseen liittyvän politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteutuksessa korkean työllisyysasteen edistäminen, riittävän sosiaalisen suojelun takaaminen, sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Kuten todetaan 17 päivänä kesäkuuta 2010 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä, joiden myötä Eurooppa 2020 -strategia hyväksyttiin, unionin ja jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia ja edistettävä samalla unionin sopusointuista kehitystä. Voimavaroja olisi keskitettävä erityisesti Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseen, ja vaikuttavuutta olisi parannettava kiinnittämällä enemmän huomiota tuloksiin. Yhdennetyn meripolitiikan sisällyttäminen uuteen EMKR:ään edistää myös 3 päivänä maaliskuuta 2010 annetussa komission tiedonannossa "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia", jäljempänä 'Eurooppa 2020 -strategia', esitettyjen tärkeimpien poliittisten tavoitteiden saavuttamista ja on linjassa perussopimuksessa vahvistettujen, taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion lisäämistä koskevien yleisten tavoitteiden kanssa.
(5)  Kuten todetaan 17 päivänä kesäkuuta 2010 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä, joiden myötä Eurooppa 2020 -strategia hyväksyttiin, unionin ja jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia ja edistettävä samalla unionin sopusointuista kehitystä. Voimavaroja olisi keskitettävä erityisesti Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseen siten, että erityisesti korostetaan työllisyyteen sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyviä tavoitteita. Lisäksi vaikuttavuutta olisi parannettava kiinnittämällä enemmän huomiota tuloksiin. Yhdennetyn meripolitiikan sisällyttäminen uuteen EMKR:ään edistää myös 3 päivänä maaliskuuta 2010 annetussa komission tiedonannossa "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia", jäljempänä 'Eurooppa 2020 -strategia' esitettyjen tärkeimpien poliittisten tavoitteiden saavuttamista ja on linjassa perussopimuksessa vahvistettujen, taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion lisäämistä koskevien yleisten tavoitteiden kanssa.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Jotta varmistetaan, että EMKR edistää YKP:n, yhdennetyn meripolitiikan ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista, on tarpeen keskittyä rajoitettuun määrään keskeisiä prioriteetteja, jotka liittyvät innovointiin ja tietämykseen perustuvan kalastuksen ja vesiviljelyn kannustamiseen, kestävän ja resurssitehokkaan kalastuksen ja vesiviljelyn edistämiseen sekä työllisyyden ja alueellisen koheesion lisäämiseen vapauttamalla rannikoilla ja sisämaassa sijaitsevien kalastusyhteisöjen kasvu- ja työllisyyspotentiaali ja edistämällä kalastustoimintojen monipuolistamista muille meritalouden aloille.
(6)  Jotta varmistetaan, että EMKR edistää YKP:n, yhdennetyn meripolitiikan ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista, on kartoitettava keskeisiä prioriteetteja, jotka liittyvät innovointiin ja tietämykseen perustuvan kalastuksen ja vesiviljelyn kannustamiseen, kestävän ja resurssitehokkaan kalastuksen ja vesiviljelyn edistämiseen sekä työllisyyden ja alueellisen koheesion lisäämiseen vapauttamalla rannikoilla ja sisämaassa sijaitsevien kalastusyhteisöjen kasvu- ja työllisyyspotentiaali ja edistämällä kalastustoimintojen monipuolistamista muille meritalouden aloille.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)  EMKR:llä olisi parannettava kalastustoiminnasta riippuvaisten henkilöiden elintasoa takaamalla kalastajille paremmat työnormit siten, että varmistetaan työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön sekä työehtosopimusten määräysten noudattaminen.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)
(7 b)  Kalastusalan eri sidosryhmiin kohdistuvien EMKR:n erityisrahoitustoimenpiteiden soveltamiseen liittyvien sekaannusten ja vaikutusten välttämiseksi on syytä erottaa selkeästi toisistaan laivanvarustaja ja palkattu kalastaja ILO:n yleissopimuksen nro 188 mukaisesti.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Yhteisen kalastuspolitiikan yleisenä tavoitteena on taata, että kalastus- ja vesiviljelytoiminnalla luodaan taloudellisen ja sosiaalisen kehittymisen kannalta tarpeelliset pitkäaikaiset kestävät ympäristöedellytykset. Lisäksi sen avulla olisi voitava parantaa tuottavuutta, helpottaa kohtuullisen elintason saavuttamista kalastusalalla ja edistää markkinoiden vakautta sekä turvata kalavarojen saatavuus ja se, että tarjonta kohtaa kuluttajat kohtuullisin hinnoin.
(8)  Yhteisen kalastuspolitiikan yleisenä tavoitteena on taata, että kalastus- ja vesiviljelytoiminnalla edesautetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä pitkällä aikavälillä. Lisäksi sen avulla olisi voitava parantaa tuottavuutta, helpottaa kohtuullisen elintason saavuttamista kalastusalalla ja edistää markkinoiden vakautta sekä turvata kalavarojen saatavuus ja se, että tarjonta kohtaa kuluttajat kohtuullisin hinnoin.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  On erittäin tärkeää sisällyttää ympäristönäkökohdat aiempaa paremmin YKP:hen, jossa olisi pyrittävä saavuttamaan unionin ympäristöpolitiikan ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. YKP:n tavoitteena on meren elollisten luonnonvarojen hyödyntäminen sillä tavoin, että kalavarat saadaan palautettua kestävän enimmäistuoton mahdollistavalle tasolle viimeistään vuonna 2015 ja säilytettyä tällä tasolla. Kalastuksenhoitoon olisi YKP:ssä sovellettava ennalta varautuvaa ja ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa. Tämän vuoksi EMKR:n olisi edistettävä meriympäristön suojelua siten kuin siitä säädetään yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/56/EY.
(9)  On erittäin tärkeää sisällyttää ympäristönäkökohdat aiempaa paremmin YKP:hen, jossa olisi pyrittävä saavuttamaan unionin ympäristöpolitiikan ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. YKP:n tavoitteena on meren elollisten luonnonvarojen hyödyntäminen sillä tavoin, että kalavarat saadaan palautettua kestävän enimmäistuoton mahdollistavalle tasolle mahdollisuuksien mukaan vuoteen 2015 mennessä ja joka tapauksessa vuonna 2020, ja säilytettyä tällä tasolla. Kalastuksenhoitoon olisi YKP:ssä sovellettava kestävän kehityksen tasapainoista lähestymistapaa kalastuksen suunnittelun, hyödyntämisen ja hoidon avulla siten, että otetaan huomioon nykyiset sosiaaliset pyrkimykset ja tarpeet vaarantamatta kuitenkaan etuja, joita tulevien sukupolvien olisi voitava saada meriekosysteemeistä peräisin olevista hyödykkeistä ja palveluista. Tämän vuoksi EMKR:n olisi edistettävä meriympäristön suojelua siten kuin siitä säädetään yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/56/EY.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)  EMKR:stä rahoitettavien toimien olisi oltava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 ja 41 artiklan mukaisia, sillä näissä artikloissa viitataan tasapainoiseen lähestymistapaan työoikeuden soveltamisen ja ammatillisen koulutuksen tehokkaan koordinoinnin välillä.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Tämän asetuksen tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin ottaen huomioon toimintaohjelmista rahoitettavien toimien laajuus ja vaikutukset, kalatalous- ja merialojen kehittämisessä kohdatut rakenteelliset ongelmat sekä jäsenvaltioiden rajalliset taloudelliset resurssit. Näin ollen kyseiset tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla myöntämällä tärkeisiin prioriteetteihin keskitettyä monivuotista rahoitustukea, joten unioni voi hyväksyä toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Perussopimuksen 5 artiklan 4 kohdassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
(10)  Tämän asetuksen tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin ottaen huomioon toimintaohjelmista rahoitettavien toimien laajuus ja vaikutukset, kalatalous-, vesiviljely- ja merialojen kehittämisessä kohdatut rakenteelliset ongelmat sekä jäsenvaltioiden rajalliset taloudelliset resurssit. Näin ollen kyseiset tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla myöntämällä tärkeisiin prioriteetteihin keskitettyä monivuotista rahoitustukea, joten unioni voi hyväksyä toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Perussopimuksen 5 artiklan 4 kohdassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan menojen rahoittamisen yhdestä rahastosta eli EMKR:stä olisi vastattava yksinkertaistamisen sekä kyseisten politiikkojen yhtenäistämisen tarpeeseen. Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toteutettavan hallinnoinnin laajentamisen yhteisiin markkinajärjestelyihin, syrjäisimmille alueille maksettavat korvaukset, valvonta ja tiedonkeruutoimet mukaan lukien, pitäisi edelleen edistää yksinkertaistamista ja vähentää niin komission kuin jäsenvaltioiden hallinnollista rasitusta sekä lisätä myönnettävän tuen johdonmukaisuutta ja tehokkuutta.
(11)  Yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan menojen rahoittamisen yhdestä rahastosta eli EMKR:stä olisi vastattava yksinkertaistamisen sekä kyseisten politiikkojen yhtenäistämisen tarpeeseen. Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toteutettavan hallinnoinnin laajentamisen yhteisiin markkinajärjestelyihin, syrjäisimmille alueille maksettavat korvaukset, valvonta ja tiedonkeruu sekä tiedonhallinta mukaan lukien, pitäisi edelleen edistää yksinkertaistamista ja vähentää niin komission kuin jäsenvaltioiden hallinnollista rasitusta sekä lisätä myönnettävän tuen johdonmukaisuutta ja tehokkuutta.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
(11 a)   Rahoituksen olisi oltava talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta XX/201z tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 17 kohdassa vahvistetun määritelmän mukainen.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 b kappale (uusi)
(11 b)  Rahoituksella ei saisi rajoittaa vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen säännösten ja talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta xxx/201z tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan menot olisi rahoitettava unionin talousarviosta yhden rahaston eli EMKR:n kautta joko suoraan tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toteutettavan hallinnoinnin puitteissa. Yhteistyössä toteutettavaa hallinnointia ei pitäisi soveltaa ainoastaan toimenpiteisiin, joilla tuetaan kalastusta, vesiviljelyä tai paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita, vaan myös yhteisiin markkinajärjestelyihin sekä syrjäisimmille alueille maksettaviin korvauksiin sekä valvonta- ja tiedonkeruutoimiin. Suoraa hallinnointia olisi sovellettava tieteelliseen neuvontaan, alueellisille kalastusjärjestöille maksettaviin vapaaehtoisiin rahoitusosuuksiin, neuvoa-antaviin toimikuntiin ja yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanotoimiin. Olisi täsmennettävä toimenpiteet, joita EMKR:stä voidaan rahoittaa.
(12)  Yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan menot olisi rahoitettava unionin talousarviosta yhden rahaston eli EMKR:n kautta joko suoraan tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toteutettavan hallinnoinnin puitteissa. Yhteistyössä toteutettavaa hallinnointia ei pitäisi soveltaa ainoastaan toimenpiteisiin, joilla tuetaan kalastusta, vesiviljelyä tai paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita, vaan myös kaupanpitämis- ja jalostustoimenpiteisiin sekä syrjäisimmille alueille maksettaviin korvauksiin sekä valvonta- ja tiedonkeruutoimiin. Suoraa hallinnointia olisi sovellettava tuotantoa ja kaupan pitämistä koskeviin suunnitelmiin, varastointitukeen, tieteelliseen neuvontaan, alueellisille kalastusjärjestöille maksettaviin vapaaehtoisiin rahoitusosuuksiin, neuvoa-antaviin toimikuntiin ja yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanotoimiin. Olisi täsmennettävä toimenpiteet, joita EMKR:stä voidaan rahoittaa.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  [Yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen], jäljempänä 'YKP-asetus', 50 ja 51 artiklan mukaisesti EMKR:stä maksettavan unionin rahoitustuen saamisen ehtona olisi oltava, että niin jäsenvaltiot kuin toimijat noudattavat YKP:n sääntöjä. Tämän ehdollisuuden on tarkoitus heijastaa unionin vastuuta varmistaa yleisen edun nimissä meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen osana YKP:tä, kuten SEUT-sopimuksen 3 artiklassa määrätään.
(14)  [Yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen], jäljempänä 'YKP-asetus', 50 ja 51 artiklan mukaisesti EMKR:stä maksettavan unionin rahoitustuen saamisen ehtona olisi oltava, että niin jäsenvaltiot kuin toimijat noudattavat YKP:n sääntöjä. Tämän ehdollisuuden on tarkoitus heijastaa unionin vastuuta varmistaa yleisen edun nimissä meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen osana YKP:tä sekä varmistaa niiden vaatimusten noudattaminen, jotka liittyvät korkean työllisyystason edistämiseen ja riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, kuten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 ja 9 artiklassa määrätään.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  YKP:n tavoitteiden saavuttaminen vaarantuisi, jos EMKR:n mukaista unionin rahoitustukea maksettaisiin toimijoille, jotka eivät ex ante noudata meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen liittyvää yleistä etua koskevia vaatimuksia. Sen vuoksi tukea voitaisiin maksaa ainoastaan toimijoille, jotka eivät tietyn ajanjakson aikana ennen tukihakemuksen jättämistä osallistuneet laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta 29 päivänä syyskuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 40 artiklan 3 kohdassa vahvistettuun unionin IUU-alusluetteloon kuuluvien kalastusalusten toimintaan tai hallinnointiin taikka olleet tällaisten kalastusalusten omistajia ja jotka eivät ole syyllistyneet asetuksen (EY) N:o 1005/2008 42 artiklan tai yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun asetuksen (EY) N:o 1224/2009 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun vakavaan rikkomukseen tai muihin YKP:n sääntöjen rikkomisiin, jotka erityisesti vaarantavat asianomaisten kantojen kestävyyden ja uhkaavat vakavasti meren elollisten luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään tämän kokoisina.
(15)  YKP:n tavoitteiden saavuttaminen vaarantuisi, jos EMKR:n mukaista unionin rahoitustukea maksettaisiin toimijoille, jotka eivät ex ante noudata meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen liittyvää yleistä etua koskevia vaatimuksia. Sen vuoksi ehtona olisi oltava, että tukea voitaisiin maksaa ainoastaan toimijoille, jotka eivät tietyn ajanjakson aikana ennen tukihakemuksen jättämistä osallistuneet laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta 29 päivänä syyskuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 40 artiklan 3 kohdassa vahvistettuun unionin IUU-alusluetteloon kuuluvien kalastusalusten toimintaan tai hallinnointiin taikka olleet tällaisten kalastusalusten omistajia taikka osallistuneet asetuksen (EY) N:o 1005/2008 33 artiklassa tarkoitettujen yhteistyöhön osallistumattomien maiden lipun alla purjehtivien kalastusalusten toimintaan tai hallinnointiin taikka olleet tällaisten kalastusalusten omistajia. Vastaavasti ehtona olisi oltava, että tukea voitaisiin maksaa ainoastaan toimijoille, jotka eivät ole syyllistyneet asetuksen (EY) N:o 1005/2008 42 artiklan tai yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun asetuksen (EY) N:o 1224/2009 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun vakavaan rikkomukseen tai muihin YKP:n sääntöjen rikkomisiin, jotka erityisesti vaarantavat asianomaisten kantojen kestävyyden ja uhkaavat vakavasti meren elollisten luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään tämän kokoisina.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  YKP:n sääntöjä rikkoviin tuensaajiin olisi sovellettava tukikelpoisuusedellytysten noudattamatta jättämiselle vahvistettuja seuraamuksia. Tukikelvottomien menojen määrän määrittämiseksi olisi otettava huomioon tuensaajan YKP:n sääntöjen suhteen toteuttaman laiminlyönnin vakavuus, YKP:n sääntöjen noudattamatta jättämisestä saatu taloudellinen hyöty tai EMKR:n rahoitusosuuden merkitys tuensaajan taloudelliselle toiminnalle.
(17)  YKP:n sääntöjä rikkoviin tuensaajiin olisi sovellettava tukikelpoisuusedellytysten noudattamatta jättämiselle vahvistettuja seuraamuksia. Tukikelvottomien menojen määrän määrittämiseksi olisi otettava huomioon tuensaajan YKP:n sääntöjen suhteen toteuttaman laiminlyönnin vakavuus (laajuus, kesto ja toistuvuus mukaan luettuina), YKP:n sääntöjen noudattamatta jättämisestä saatu taloudellinen hyöty tai EMKR:n rahoitusosuuden merkitys tuensaajan taloudelliselle toiminnalle.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  YKP:n tavoitteiden saavuttaminen vaarantuisi myös, jos EMKR:n mukaista unionin rahoitustukea maksettaisiin jäsenvaltioille, jotka eivät noudata meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen liittyvää yleistä etua koskevien YKP:n sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan, kuten tiedonkeruuta ja valvontavelvoitteiden täytäntöönpanoa. Kyseisten velvollisuuksien noudattamatta jättämiseen liittyy lisäksi riski siitä, että jäsenvaltiot eivät havaitse tuensaajia tai toimia, jotka eivät ole tukikelpoisia.
(18)  YKP:n tavoitteiden saavuttaminen vaarantuisi myös, jos EMKR:n mukaista unionin rahoitustukea maksettaisiin jäsenvaltioille, jotka eivät noudata YKP:n perusasetuksen 34 artiklan 1 kohdan mukaisia velvollisuuksiaan varmistaa kalastuslaivaston ja kalastusmahdollisuuksien välinen tasapaino tai meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen liittyvää yleistä etua koskevien YKP:n sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan, kuten tiedonkeruuta ja valvontavelvoitteiden täytäntöönpanoa. Kyseisten velvollisuuksien noudattamatta jättämiseen liittyy lisäksi riski siitä, että jäsenvaltiot eivät havaitse tuensaajia tai toimia, jotka eivät ole tukikelpoisia.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  Varotoimenpiteinä olisi sääntöjenvastaisten maksujen estämiseksi sekä jäsenvaltioiden kannustamiseksi noudattamaan YKP:n sääntöjä tai vaatimaan tuensaajaa noudattamaan niitä, sovellettava sekä maksujen määräajan kulumisen keskeyttämistä että maksatuksen keskeyttämistä, jotka ovat peruuttamattomia toimenpiteitä. Suhteellisuusperiaatteen noudattamiseksi rahoitusoikaisuja, joilla on lopullisia ja peruuttamattomia seurauksia, olisi sovellettava ainoastaan sellaisiin toimiin suoraan liittyviin menoihin, joiden aikana YKP:n sääntöjä on jätetty noudattamatta.
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Koordinoinnin parantamiseksi ja koheesiopoliittista tukea antavien rahastojen eli Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja koheesiorahaston täytäntöönpanon yhdenmukaistamiseksi maaseudun kehittämiseen tukea antavan rahaston eli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) ja meri- ja kalatalousalalle tukea antavan rahaston eli Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kanssa, on [yleisistä säännöksistä annetussa asetuksessa (EU) N:o […]] vahvistettu kaikkia näitä rahastoja, jäljempänä 'yhteisen strategiakehyksen rahastot', koskevat yhteiset säännökset. Mainitun asetuksen lisäksi EMKR sisältää erityisiä säännöksiä YKP:n ja yhdennetyn meripolitiikan erityispiirteiden vuoksi.
(20)  Koordinoinnin parantamiseksi ja koheesiopoliittista tukea antavien rahastojen eli Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja koheesiorahaston täytäntöönpanon yhdenmukaistamiseksi maaseudun kehittämiseen tukea antavan rahaston eli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) ja meri- ja kalatalousalalle tukea antavan rahaston eli Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kanssa, on [yleisistä säännöksistä annetussa asetuksessa (EU) N:o […]] vahvistettu kaikkia näitä rahastoja, jäljempänä 'yhteisen strategiakehyksen rahastot', koskevat yhteiset säännökset. Olisi myös korostettava, että rahastoja voidaan käyttää myös täydentävästi, jotta voidaan saavuttaa tehokkaammin unionin koheesiopolitiikan ja Eurooppa 2020 –strategian painopisteiden tavoitteet. Näin ollen olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että EMKR:n ja ESR:n välillä tarvitaan synergiaa, jotta saavutetaan työllisyyteen ja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen liittyvät keskeiset tavoitteet. Mainitun asetuksen lisäksi EMKR sisältää erityisiä säännöksiä YKP:n ja yhdennetyn meripolitiikan erityispiirteiden vuoksi.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Unionin toimien olisi oltava jäsenvaltioiden toimia täydentäviä tai niillä olisi pyrittävä edistämään viimeksi mainittuja toimia. Merkittävän lisäarvon saamiseksi komission ja jäsenvaltioiden välistä kumppanuutta olisi lujitettava erityyppisten kumppanien osallistumista koskevilla järjestelyillä ottaen tarkoin huomioon jäsenvaltioiden institutionaaliset valtuudet. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä naisten ja vähemmistöryhmien asianmukaisen edustuksen varmistamiseen. Tämä kumppanuus koskee alueellisia, paikallisia ja muita viranomaisia sekä muita asiaan kuuluvia elimiä, mukaan lukien ympäristöasioista sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämisestä vastaavat viranomaiset, talouselämän edustajat ja työmarkkinaosapuolet sekä muut toimivaltaiset elimet. Asianomaiset kumppanit olisi otettava mukaan kumppanuussopimusten valmisteluun sekä ohjelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.
(22)  Merkittävän lisäarvon saamiseksi komission, jäsenvaltioiden viranomaisten sekä erityyppisten kumppanien välistä kumppanuutta olisi lujitettava näiden toimijoiden, myös asianomaisten työmarkkinaosapuolien, osallistumista koskevilla järjestelyillä ottaen tarkoin huomioon jäsenvaltioiden institutionaaliset valtuudet. Tämä kumppanuus koskee alueellisia, paikallisia ja muita viranomaisia sekä muita asiaan kuuluvia elimiä, mukaan lukien ympäristöasioista sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämisestä vastaavat viranomaiset, talouselämän edustajat ja työmarkkinaosapuolet, kalastusala sekä muut toimivaltaiset elimet. Kalastusalan erityisluonteen takia olisi säädettävä siitä, että varmistetaan eri toimialoja ja alueellisia yksiköitä edustavien talouselämän edustajien ja työmarkkinaosapuolten, tieteellisten tutkimuselinten sekä paikallisia kalastusalan toimintaryhmiä edustavien kansallisten ja alueellisten verkostojen osallistuminen. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä naisten ja vähemmistöryhmien asianmukaisen edustuksen varmistamiseen. Asianomaiset kumppanit olisi otettava mukaan kumppanuussopimusten valmisteluun sekä ohjelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  Komission olisi vahvistettava jäsenvaltioiden käytettävissä olevien maksusitoumusmäärärahojen vuotuinen jakautuminen käyttäen objektiivisia ja avoimia perusteita. Näihin perusteisiin olisi kuuluttava aiemmat määrärahat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 mukaisesti ja aiempi kulutus neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2006 mukaisesti.
(24)  Komission olisi vahvistettava jäsenvaltioiden käytettävissä olevien maksusitoumusmäärärahojen vuotuinen jakautuminen käyttäen objektiivisia ja avoimia perusteita. Näihin perusteisiin olisi kuuluttava tiedot aiemmista määrärahoista neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 mukaisesti ja aiempi kulutus neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2006 mukaisesti.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Eräiden ennakkoehtojen täyttyminen on YKP:n yhteydessä äärimmäisen tärkeää, erityisesti siltä osin kuin on kyse vesiviljelyä koskevan monivuotisen kansallisen strategiasuunnitelman toimittamisesta sekä osoitetuista hallinnollisista valmiuksista täyttää kalastuksenhoitoa koskevat tietovaatimukset ja varmistaa valvontaa, tarkastuksia ja täytäntöönpanon valvontaa koskevan unionin järjestelmän täytäntöönpano.
(25)  Eräiden ennakkoehtojen täyttyminen on YKP:n yhteydessä äärimmäisen tärkeää, erityisesti siltä osin kuin on kyse vesiviljelyä koskevan monivuotisen kansallisen strategiasuunnitelman toimittamisesta sekä osoitetuista hallinnollisista valmiuksista täyttää kalastuksenhoitoa koskevat tietovaatimukset ja varmistaa valvontaa, tarkastuksia ja täytäntöönpanon valvontaa koskevan unionin järjestelmän täytäntöönpano sekä varmistaa työoloja koskevan unionin lainsäädännön soveltaminen erityisesti työterveyden ja -turvallisuuden sekä koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen aloilla.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 kappale
(26)  Yksinkertaistamistavoitteen mukaisesti kaikki EMKR:n toimet, jotka kuuluvat yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin, valvonta ja tiedonkeruu mukaan lukien, olisi toteutettava kutakin jäsenvaltiota koskevan yhtenäisen toimintaohjelman muodossa jäsenvaltion kansallisten rakenteiden mukaisesti. Ohjelmasuunnittelu kattaa 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisen kauden. Kunkin jäsenvaltion olisi valmisteltava yksi toimintaohjelma. Kussakin ohjelmassa olisi täsmennettävä strategia EMKR:ää koskeviin unionin prioriteetteihin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimenpiteiden valinta. Ohjelmasuunnittelun olisi oltava unionin prioriteettien mukaista kansalliseen toimintaympäristöön mukautettuna ja täydennettävä muita unionin toimintalinjoja, erityisesti maaseudun kehittämispolitiikkaa ja koheesiopolitiikkaa.
(26)  Yksinkertaistamistavoitteen mukaisesti kaikki EMKR:n toimet, jotka kuuluvat yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin, valvonta ja tiedonkeruu mukaan lukien, olisi toteutettava kutakin jäsenvaltiota koskevan yhtenäisen toimintaohjelman muodossa jäsenvaltion kansallisten rakenteiden mukaisesti. Ohjelmasuunnittelu kattaa 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisen kauden. Kunkin jäsenvaltion olisi valmisteltava yksi toimintaohjelma. Kussakin ohjelmassa olisi täsmennettävä strategia EMKR:ää koskeviin unionin prioriteetteihin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimenpiteiden valinta. Ohjelmasuunnittelun olisi oltava unionin prioriteettien mukaista kansalliseen ja alueelliseen toimintaympäristöön sekä erityisesti syrjäisimpien alueiden erityispiirteisiin mukautettuna ja täydennettävä muita unionin toimintalinjoja, mutta siinä olisi säilytettävä nykyinen hallinta- ja valvontajärjestelmä, jotta vältytään lisäkustannuksilta ja ohjelmien täytäntöönpanon viiveiltä.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 30 kappale
(30)  Jäsenvaltioiden olisi laadittava tiedonkeruuta käsittelevä toimintaohjelman osio monivuotisen unionin ohjelman mukaisesti. Tiedonkeruutoimiin liittyviin erityistarpeisiin mukautumiseksi jäsenvaltioiden olisi laadittava vuotuinen työohjelma, jota olisi mukautettava vuosittain komission ohjeiden mukaisesti ja jolle olisi saatava komission hyväksyntä.
(30)  Jäsenvaltioiden olisi laadittava tiedonkeruuta käsittelevä toimintaohjelman osio monivuotisen unionin ohjelman mukaisesti. Tiedonkeruuseen ja tiedonhallintaan liittyviin erityistarpeisiin mukautumiseksi jäsenvaltioiden olisi laadittava vuotuinen työohjelma, jota olisi mukautettava vuosittain komission ohjeiden mukaisesti ja jolle olisi saatava komission hyväksyntä.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 31 kappale
(31)  Kalastustoiminnan kilpailukyvyn ja taloudellisen tuloksellisuuden lisäämiseksi on välttämätöntä edistää innovointia ja yrittäjyyttä. Sen vuoksi EMKR:stä olisi tuettava innovatiivisia toimia ja yritystoiminnan kehittämistä.
(31)  Kalastustoiminnan kilpailukyvyn ja taloudellisen tuloksellisuuden lisäämiseksi on välttämätöntä edistää innovointia ja yrittäjyyttä. Sen vuoksi EMKR:stä olisi tuettava innovatiivisia toimia ja ekologisesti kestävän yritystoiminnan kehittämistä ennalta varautumisen periaatteen ja ekosysteemilähtöisen lähestymistavan mukaisesti.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 31 a kappale (uusi)
(31 a)  Talouskriisistä johtuvan viime vuosien taloudellisen epävakauden takia monet nuoret ovat kohdanneet vaikeuksia saada rahoitusta aloittaakseen toiminnan kalastusalalla. EMKR:n tuella olisi sen vuoksi keskityttävä muun muassa auttamaan nuoria pääsemään kalastusalalle esimerkiksi tukemalla uusien yritysten perustamista.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 kappale
(32)  Inhimilliseen pääomaan investointi on niin ikään elintärkeää kalastuksen ja muun merellä tapahtuvan toiminnan kilpailukyvyn ja taloudellisen tuloksellisuuden lisäämiseksi. EMKR:stä olisi sen vuoksi tuettava elinikäistä oppimista, tutkijoiden ja kalastajien välistä yhteistyötä, joka edistää tietämyksen levittämistä, sekä neuvontapalveluja, jotka auttavat parantamaan toimijoiden yleistä tuloksellisuutta ja kilpailukykyä.
(32)  Inhimilliseen pääomaan investointi on niin ikään elintärkeää kalastuksen ja muun merellä tapahtuvan toiminnan kilpailukyvyn ja taloudellisen tuloksellisuuden lisäämiseksi. EMKR:stä olisi sen vuoksi tuettava ammatillista koulutusta (jossa käsiteltäisiin teknisten kysymysten lisäksi kestävää kalastuksenhoitoa ja kalojen oikeaoppista käsittelyä, minkä avulla voitaisiin parantaa kannattavuutta), työturvallisuuteen, -terveyteen ja –hygieniaan liittyvien olosuhteiden parantamista, elinikäistä oppimista, tutkijoiden ja kalastajien välistä yhteistyötä, joka edistää tietämyksen levittämistä, sekä neuvontapalveluja, jotka auttavat parantamaan toimijoiden yleistä tuloksellisuutta ja kilpailukykyä. Lisäksi olisi tärkeää edistää EMKR:n avulla tämän ammattiryhmän sukupolvenvaihdosta ja nuorentamista luomalla nuorten alalle pääsyä helpottavia erityismekanismeja, mikä edellyttää kalastajan ammatin arvostuksen lisäämistä takaamalla paremmat työturvallisuuteen, -terveyteen ja -hyvinvointiin liittyvät olot aluksella, kehittämällä valmiuksia ja ammatillista koulutusta ja lisäämällä kalastajien tuloja.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 a kappale (uusi)
(32 a)  EMKR:stä olisi tuettava pienimuotoista kalastusta, jotta voidaan ratkaista tähän laivastonosaan liittyvät erityiset ongelmat ja tukea sen paikallisuutta ja kestävää hoitoa sekä rannikkoyhteisöjen kehitystä.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 b kappale (uusi)
(32 b)  Kun otetaan huomioon pienten yritysten vaikeudet saada unionin tukea, EMKR:llä olisi kannustettava yhteisten hankkeiden toteuttamiseen ja tuettava teknisen avun antamista hankkeiden alullepanijoille.
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 c kappale (uusi)
(32 c)  EMKR:stä olisi tuettava kestävää paikallista kalastuksenhoitoa ja rannikkoyhteisöjen kehitystä.
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 d kappale (uusi)
(32 d)  EMKR:llä olisi kannustettava pienimuotoisen rannikkokalastuksen ja sisävesikalastuksen alojen pieniä toimijoita osallistumaan yhteisten hankkeiden laatimiseen, ja sen olisi annettava teknistä apua näiden hankkeiden toteuttajille.
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 33 kappale
(33)  Ottaen huomioon itsenäisinä ammatinharjoittajina pienimuotoisen rannikkokalastuksen alalla toimivien kalastajien puolisoiden tärkeä rooli EMKR:stä olisi tuettava heidän ammatillista kehitystään edistävää koulutusta ja verkottumista ja tarjottava heille keinot suoriutua paremmin heille perinteisesti lankeavista avustavista tehtävistä.
(33)  Ottaen huomioon itsenäisinä ammatinharjoittajina pienimuotoisen rannikkokalastuksen alalla toimivien kalastajien puolisoiden tärkeä rooli EMKR:stä olisi tuettava heidän ammatillista kehitystään edistävää elinikäistä koulutusta ja verkottumista ja tarjottava heille keinot suoriutua paremmin heille perinteisesti lankeavista avustavista tehtävistä tai kalastustoiminnan monipuolistamisesta syntyvistä muista tehtävistä.
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 33 a kappale (uusi)
(33 a)  EMKR:stä olisi tuettava Euroopan, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla käytävää sosiaalista vuoropuhelua, johon osallistuvat työmarkkinaosapuolet ja jolla parannetaan työmarkkinaosapuolten järjestäytymiskykyä.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 33 b kappale (uusi)
(33 b)  Jäsenvaltioiden nimeämiin kalastukseen ja vesiviljelyyn liittyviin avustaviin toimintoihin, joita voivat olla verkonpaikkaajien, syöttien hankkijoiden, pakkaajien ja muiden suoraan kalastajia avustavien henkilöiden harjoittamat toiminnot, olisi voitava saada EMKR:stä tukea, jotta näitä välttämättömiä ja alan toimivuutta parantavia toimintoja voidaan kehittää.
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 34 kappale
(34)  Ottaen huomioon pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien kalastajien vähäinen osallistuminen sosiaaliseen vuoropuheluun EMKR:stä olisi tuettava organisaatioita, jotka edistävät kyseistä vuoropuhelua sopivilla foorumeilla.
(34)  Ottaen huomioon rannikkokalastusta harjoittavien kalastajien yhteiskunnallinen ja alueellinen merkitys EMKR:stä olisi tuettava organisaatioita, jotka edistävät rannikkokalastuksen alan sosiaalista vuoropuhelua sopivilla foorumeilla.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 34 a kappale (uusi)
(34 a)  Tukea olisi annettava monivuotisten suunnitelmien laatimiselle ja täytäntöönpanolle (YKP-asetuksen 9–11 artikla)
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 35 kappale
(35)   Ottaen huomioon mahdollisuudet, joita monipuolistaminen tarjoaa pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittaville kalastajille, sekä näiden merkittävä asema rannikkoyhteisöissä EMKR:stä olisi tuettava monipuolistamista rahoittamalla yritysten perustamista ja investointeja tällaisten kalastajien aluksiin tehtäviin jälkiasennuksiin sellaisen asiaankuuluvan koulutuksen lisäksi, jolla pyritään saavuttamaan ammatillisia taitoja kalastustoiminnan ulkopuolisilla aloilla.
(35)  EMKR:n olisi myötävaikutettava työpaikkojen luomiseen rahoittamalla aloittelevien yritysten perustamista kalastusalalla sekä kalastustoimintaan liittyvien täydentävien toimintojen kehittämistä sellaisen asiaankuuluvan koulutuksen lisäksi, jolla pyritään saavuttamaan riittävät ammattitaidot.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 35 a kappale (uusi)
(35 a)  Sukupolvenvaihdosten takaamiseksi kalastusalalla olisi tärkeää, että EMKR edistää nuorten alalle tuloa erityisesti kannustimien avulla, jotka suunnataan ensimmäisen oman aluksen hankkiville nuorille kalastajille.
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 35 b kappale (uusi)
(35 b)  Olisi pidettävä mielessä, että Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan kalastus on muihin verrattuna vaarallinen ammatti ja että ILO:ssa on tehty useita yleissopimuksia ja annettu useita suosituksia kalastajien asianmukaisten työolojen edistämiseksi. Näiden yleissopimusten ja suositusten periaatteita olisi pidettävä pääperusteina pyrittäessä parantamaan EMKR:n varojen käyttöä.
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 36 kappale
(36)  Aluksella työskentelyyn liittyviin terveys- ja turvallisuustarpeisiin vastaamiseksi EMKR:stä olisi tuettava investointeja, jotka liittyvät turvallisuuteen ja hygieniaoloihin aluksilla.
(36)  Aluksella työskentelyyn liittyviin terveys- ja turvallisuustarpeisiin vastaamiseksi EMKR:stä olisi tuettava investointeja, jotka liittyvät turvallisuuteen ja hygieniaoloihin sekä asumisolojen parantamiseen aluksilla.
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 37 kappale
(37)  [YKP-asetuksen] 27 artiklassa esitettyjen siirrettäviä kalastusoikeuksia koskevien järjestelmien perustamisen johdosta ja jäsenvaltioiden tukemiseksi kyseisten uusien järjestelmien täytäntöönpanossa EMKR:stä olisi myönnettävä tukea valmiuksien kehittämiseen ja parhaiden käytänteiden vaihtamiseen.
Poistetaan.
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 37 a kappale (uusi)
(37 a)  Kun tunnustetaan merellisen perinnön merkitys, EMKR:stä olisi tuettava merellisen perinnön ja siihen liittyvien käsityönä valmistettujen perinnetuotteiden suojeluun ja säilyttämiseen suunnattuja investointeja.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 38 kappale
(38)  Siirrettäviä kalastusoikeuksia koskevien järjestelmien käyttöönoton pitäisi lisätä tämän alan kilpailukykyä. Näin ollen saattaa syntyä tarvetta uusille kalastustoiminnan ulkopuolisille työllistymismahdollisuuksille. EMKR:stä olisi sen vuoksi tuettava monipuolistamista ja työpaikkojen luomista kalastusyhteisöissä erityisesti tukemalla yritysten perustamista ja alusten siirtämistä pienimuotoisen rannikkokalastuksen ulkopuoliseen merellä tapahtuvaan toimintaan. Tämä viimeinen toiminto vaikuttaa asianmukaiselta, sillä pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavat kalastusalukset eivät kuulu siirrettäviä kalastusoikeuksia koskevien järjestelmien soveltamisalaan.
Poistetaan.
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 38 a kappale (uusi)
(38 a)  Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvän työpaikkojen luomista koskevan tavoitteen mukaisesti EMKR:stä olisi myös tuettava toimenpiteitä, joiden tavoitteena on luoda työpaikkoja ja parantaa työllisyysastetta kaikissa kalatalousalan toimitusketjun vaiheissa alkaen pyynnistä ja vesiviljelystä ja ulottuen aina jalostukseen ja kaupan pitämiseen.
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 38 b kappale (uusi)
(38 b)  Jotta kalastusalan kestävyys tulevaisuudessa voidaan varmistaa, EMKR:stä olisi tuettava työpaikkojen luomista kalastusyhteisöissä etenkin tukemalla aloittelevien yritysten käynnistämistä ja auttamalla nuoria pääsemään kalastusalan ammatteihin.
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 39 kappale
(39)  Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on varmistaa kalakantojen kestävä hyödyntäminen. Ylikapasiteetin on todettu olevan yksi suurimmista liikakalastuksen aiheuttajista. Sen vuoksi on ehdottoman tärkeää mukauttaa unionin kalastuslaivasto käytettävissä oleviin resursseihin. Ylikapasiteetin poistaminen julkisella tuella, jollaisia ovat esimerkiksi kalastustoiminnan väliaikainen tai pysyvä lopettaminen ja romutusohjelmat, on osoittautunut tehottomaksi. EMKR:stä tuetaan sen vuoksi siirrettäviä kalastusoikeuksia koskevien järjestelmien perustamista ja hallinnointia tavoitteena ylikapasiteetin vähentäminen sekä asianomaisten toimijoiden lisääntynyt taloudellinen tuloksellisuus ja kannattavuus.
Poistetaan.
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 40 kappale
(40)  Koska ylikapasiteetti on yksi suurimmista liikakalastuksen aiheuttajista, on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä unionin kalastuslaivaston mukauttamiseksi käytettävissä oleviin resursseihin. Tässä yhteydessä EMKR:stä olisi tuettava sellaisten siirrettäviä kalastusoikeuksia koskevien järjestelmien perustamista, muuttamista ja hallinnointia, jotka otetaan yhteisessä kalastuspolitiikassa käyttöön ylikapasiteetin vähentämisen hallinnointivälineinä.
Poistetaan.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 40 a kappale (uusi)
(40 a)  Jäsenvaltioille, jotka eivät noudata tiedonkeruuta ja -siirtoa koskevia velvoitteitaan tai jotka eivät raportoi kalastuslaivastonsa todellisesta kapasiteetista, osoitetut EMKR:n varat olisi jäädytettävä tai niitä olisi vähennettävä.
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 40 b kappale (uusi)
(40 b)  Jotta voidaan varmistaa [YKP:sta annetun] asetuksen (EU) N:o …/…. liitteessä II säädettyjen kalastuskapasiteetin ylärajojen noudattaminen jäsenvaltioissa, komissiolle olisi annettava valtuudet keskeyttää kokonaan tai osittain niiden jäsenvaltioiden toimintaohjelmiin osoitetut maksut ja maksusitoumukset, jotka eivät noudata näitä ylärajoja, ja keskeytyksestä päätetään sellaisen tutkimuksen pohjalta, joka tehdään kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 40 c kappale (uusi)
(40 c)  Jäsenvaltioille, jotka eivät noudata tiedonkeruuta ja -siirtoa koskevia velvoitteitaan tai jotka eivät raportoi kalastuslaivastonsa todellisesta kapasiteetista, osoitetut EMKR:n varat olisi jäädytettävä tai niitä olisi vähennettävä.
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 40 d kappale (uusi)
(40 d)  Kalastajien tulojen turvaamiseksi EMKR:stä olisi tuettava keskinäisiä rahastoja, joista katetaan tappiot, jotka johtuvat luonnonkatastrofeista, epäsuotuisista sääoloista, ympäristöonnettomuuksista, terveyteen liittyvistä onnettomuuksista tai polttoaineen hinnan jyrkästä noususta.
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 41 kappale
(41)  On erittäin tärkeää sisällyttää ympäristönäkökohdat EMKR:ään ja tukea yhteisen kalastuspolitiikan mukaisten säilyttämistoimenpiteiden toteuttamista ottaen kuitenkin huomioon unionin vesialueiden moninaiset olosuhteet. Tätä varten on tärkeää laatia säilyttämistoimenpiteille alueellinen lähestymistapa.
(41)  On erittäin tärkeää sisällyttää ympäristönäkökohdat EMKR:ään ja tukea yhteisen kalastuspolitiikan mukaisten säilyttämistoimenpiteiden toteuttamista ottaen kuitenkin huomioon unionin vesialueiden moninaiset olosuhteet. Tätä varten on tärkeää laatia säilyttämistoimenpiteille alueellinen lähestymistapa siten, että hyväksytään kalastuksenhoitoa koskeva monivuotinen lähestymistapa, jossa etusijalle asetetaan sellaisten monivuotisten suunnitelmien laatiminen, joissa otetaan huomioon eri lajien biologiset erityispiirteet ja kunkin kalastuksen erityispiirteet.
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 41 a kappale (uusi)
(41 a)  On ensiarvoisen tärkeää lieventää ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia rannikko- ja meriekosysteemeihin. EMKR:stä olisi tuettava investointeja, joilla vähennetään kalastusalan tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä, sekä hankkeita, joiden tarkoituksena on suojella ja säilyttää meriheinäkasvustoja sekä rannikkojen kosteikkoja, jotka ovat merkittäviä hiilinieluja.
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 42 kappale
(42)  Samassa hengessä EMKR:stä olisi tuettava kalastuksesta meriympäristöön aiheutuvien vaikutusten vähentämistä erityisesti edistämällä ekoinnovointia, valikoivampia pyydyksiä ja välineitä, sekä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on meren biologisen monimuotoisuuden ja merten ekosysteemien sekä niiden tarjoamien palvelujen suojelu ja ennallistaminen vuoteen 2020 ulottuvan biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian mukaisesti.
(42)  Samassa hengessä EMKR:stä olisi tuettava kalastuksesta meriympäristöön aiheutuvien kielteisten vaikutusten vähentämistä, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, kannustettava valikoivampien pyydysten ja välineiden käyttöä sekä edistettävä vähän energiaa kuluttavien alusten kehittämistä. EMKR:n olisi edistettävä erityisesti runkoja, moottoreita ja kalastusvälineitä koskevaa ekoinnovointia, sekä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on meren biologisen monimuotoisuuden ja merten ekosysteemien sekä niiden tarjoamien palvelujen suojelu ja ennallistaminen vuoteen 2020 ulottuvan biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian sekä ilmastonmuutosta käsittelevän Eurooppa 2020 -strategian keskeisten tavoitteiden mukaisesti.
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 42 a kappale (uusi)
(42 a)  Jotta kantojen kehitystä ja kalastustoiminnan ylläpitämistä rauhoitusajan ulkopuolella voidaan edistää, EMKR:stä olisi voitava tukea biologisia rauhoitusaikoja aina, kun ne ovat lajien elinkaaren tietyissä kriittisissä vaiheissa toteutettuina tarpeellisia kalavarojen kestävää hyödyntämistä varten.
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 42 b kappale (uusi)
(42 b)  Jotta voitaisiin pienentää kalastustoiminnan vaikutuksia meriekosysteemeihin, EMKR:stä olisi tuettava kalakantojen elvytysalueiden yhtenäisen verkoston perustamista, hallintaa, seurantaa ja valvontaa.
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 43 a kappale (uusi)
(43 a)  EMKR:n olisi kalastustoiminnan investointeihin liittyvistä riskeistä tietoisena edistettävä yritysturvallisuutta mahdollistamalla vakuutusten ottaminen tuotannon epävarmuustekijöiden varalta sekä turvaamalla tällä tavoin tuottajien tulonsaanti sellaisten epätavallisten tuotannonmenetysten yhteydessä, jotka johtuvat erityisesti luonnonkatastrofeista, epäsuotuisista sääoloista, äkillisistä vedenlaadun muutoksista, taudeista tai tuholaisvahingoista sekä tuotantovälineiden tuhoutumisesta.
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 44 kappale
(44)  Ottaen huomioon kalasatamien, purkupaikkojen ja kalastussuojien merkitys, EMKR:stä olisi tuettava asiaan liittyviä investointeja erityisesti energiatehokkuuden, ympäristönsuojelun ja purettujen tuotteiden laadun sekä turvallisuuden ja työolojen parantamiseksi.
(44)  Ottaen huomioon kalasatamien, kalahuutokauppahallien, purkupaikkojen ja kalastussuojien merkitys, EMKR:stä olisi tuettava asiaan liittyviä investointeja erityisesti energiatehokkuuden, ympäristönsuojelun ja purettujen tuotteiden laadun sekä turvallisuuden ja työolojen parantamiseksi.
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 44 a kappale (uusi)
(44 a)  Pienimuotoisen rannikkokalastuksen edistämiseksi kunkin jäsenvaltion olisi liitettävä toimintaohjelmaansa pienimuotoisen rannikkokalastuksen kehittämistä, kilpailukykyä ja kestävyyttä koskeva toimintasuunnitelma.
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 44 b kappale (uusi)
(44 b)  EMKR:stä olisi tuettava sellaisten kalakantojen elvytysalueiden yhtenäisen verkoston perustamista, joilla kaikki kalastustoiminta on kielletty ja jotka kattavat kalakantojen tuotantokyvylle tärkeitä alueita, etenkin kalakantojen poikastuotanto-, kutu- ja syönnösalueita.
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 44 c kappale (uusi)
(44 c)  EMKR:n tietyt säännökset olisi mukautettava syrjäisimpien alueiden olosuhteisiin, mutta päätavoitteena on silti oltava kestävä ja vastuullinen kalastus ja vesiviljely. EMKR:n olisi otettava erityisesti huomioon, että jotkut syrjäisimmistä alueista ovat kehityksestä jäljessä kalavarojen arvioinnin, infrastruktuurien, järjestäytymisen ja toiminnan ja tuotannon seurannan suhteen. Siksi EMKR:ää olisi käytettävä alan ja erityisesti sen infrastruktuurien sekä tuotantovälineiden uudistamiseen ja nykyaikaistamiseen niin, että huomioon otetaan asianmukaisesti syrjäisimpien alueiden eri merialueiden tilanne ja käytettävissä olevat kalavarat.
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 45 kappale
(45)  Unionin kannalta on erittäin tärkeää saavuttaa kestävä tasapaino makean veden resurssien ja niiden hyödyntämisen välillä. Sisävesikalastusta olisi sen vuoksi tuettava aiheellisin säännöksin ottaen asianmukaisesti huomioon ympäristövaikutukset ja turvaten samalla näiden alojen taloudellinen elinkelpoisuus.
(45)  Unionin kannalta on erittäin tärkeää saavuttaa kestävä tasapaino makean veden resurssien ja niiden hyödyntämisen välillä, koska valuma-alueet, jokisuistot ja rannikoiden laguunit ovat ensisijaisia lisääntymisympäristöjä ja toimivat lukuisten eri kalalajien nuorten yksilöiden kasvupaikkoina. Sisävesikalastusta olisi sen vuoksi tuettava aiheellisin säännöksin ottaen asianmukaisesti huomioon ympäristövaikutukset ja turvaten samalla näiden alojen taloudellinen elinkelpoisuus.
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 46 kappale
(46)  Euroopan vesiviljelyn kestävää kehittämistä koskevan komission strategian, YKP:n tavoitteiden ja Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti EMKR:stä olisi tuettava vesiviljelyalan kehittämistä ympäristön, talouden sekä sosiaalisten näkökohtien kannalta kestävällä tavalla.
(46)  Euroopan vesiviljelyn kestävää kehittämistä koskevan komission strategian, YKP:n tavoitteiden ja Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti EMKR:stä olisi tuettava vesiviljelyalan kehittämistä ympäristön, talouden sekä sosiaalisten näkökohtien kannalta kestävällä tavalla keskittymällä erityisesti ekoinnovoinnin edistämiseen, riippuvuuden vähentämiseen kalajauhosta ja -öljystä, viljeltyjen eliöiden hyvinvoinnin parantamiseen sekä luonnonmukaisen ja suljetun järjestelmän vesiviljelyn edistämiseen.
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 46 a kappale (uusi)
(46 a)  Koska vesiviljelypaikoilta karanneilla viljellyillä eläimillä on mahdollisia vaikutuksia meren luonnonvaraisiin populaatioihin, EMKR:stä ei saisi tarjota kannustimia vieraiden lajien tai muuntogeenisten organismien viljelyyn.
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 47 kappale
(47)  Vesiviljely lisää kasvua ja työpaikkoja rannikko- ja maaseutualueilla. Sen vuoksi on ehdottoman tärkeää, että EMKR on vesiviljely-yritysten, erityisesti pk-yritysten, käytettävissä ja auttaa tuomaan alalle uusia vesiviljelyn harjoittajia. Vesiviljelytoiminnan kilpailukyvyn ja taloudellisen tuloksellisuuden lisäämiseksi on välttämätöntä edistää innovointia ja yrittäjyyttä. Sen vuoksi EMKR:stä olisi tuettava innovatiivisia toimia ja yritystoiminnan kehittämistä, erityisesti non food- ja offshore-vesiviljelyä.
(47)  Vesiviljely lisää kasvua ja työpaikkoja rannikko- ja maaseutualueilla. Sen vuoksi on ehdottoman tärkeää, että EMKR on vesiviljely-yritysten käytettävissä niiden koosta riippumatta ja auttaa tuomaan alalle uusia vesiviljelyn harjoittajia. Vesiviljelytoiminnan kilpailukyvyn ja taloudellisen tuloksellisuuden lisäämiseksi on välttämätöntä edistää innovointia ja yrittäjyyttä. Sen vuoksi EMKR:stä olisi tuettava innovatiivisia toimia ja yleisesti ottaen vesiviljely-yritystoiminnan kehittämistä sekä non food- ja offshore-vesiviljelyä.
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 48 kappale
(48)  Vesiviljelytoimintaan yhdistetyt uudet tulomuodot ovat jo osoittaneet lisäarvonsa yritystoiminnan kehittämisen kannalta. Sen vuoksi EMKR:stä olisi tuettava näitä vesiviljelyn ulkopuolisia täydentäviä toimintoja, kuten ongintamatkailua sekä koulutus- tai ympäristötoimintoja.
(48)  Vesiviljelytoimintaan yhdistetyt uudet tulomuodot ovat jo osoittaneet lisäarvonsa yritystoiminnan kehittämisen kannalta. Sen vuoksi EMKR:stä olisi tuettava näitä vesiviljelyn ulkopuolisia täydentäviä toimintoja, kuten ongintamatkailua, vesiviljelymatkailua, jolla edistetään vesiviljelyn ja sen tuotteiden tunnettuutta, sekä koulutus- tai ympäristötoimintoja.
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 49 kappale
(49)  Toinen tärkeä keino, jonka avulla vesiviljely-yritykset voivat kasvattaa tulojaan, on lisätä niiden omien tuotteiden arvoa jalostamalla ja pitämällä niitä kaupan sekä ottamalla tuotantoon uusia lajeja, joiden markkinanäkymät ovat hyvät, ja monipuolistamalla tällä tavoin tuotantoaan.
(49)  Toinen tärkeä keino, jonka avulla vesiviljely-yritykset voivat kasvattaa tulojaan, on lisätä niiden omien tuotteiden arvoa jalostamalla ja pitämällä niitä kaupan sekä ottamalla tuotantoon uusia nykyisten lajien kanssa biologisesti yhteensopivia lajeja, joiden markkinanäkymät ovat hyvät, ja monipuolistamalla tällä tavoin tuotantoaan.
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 50 kappale
(50)   Koska vesiviljelyn kehittämiseksi soveltuvimmat alueet on tarpeen määritellä ottaen huomioon vesille ja muille alueille pääsy, EMKR:stä olisi tuettava kansallisia viranomaisia näiden tehdessä strategisia valintojaan kansallisella tasolla.
(50)   Koska vesiviljelyn kehittämiseksi soveltuvimmat maantieteelliset alueet on tarpeen määritellä ottaen huomioon vesille ja muille alueille pääsy sekä se, että on tärkeää kehittää ennalta varautuvaa lähestymistapaa vesiviljelyn säilymisen varmistamiseksi, EMKR:stä olisi tuettava kansallisia viranomaisia näiden tehdessä strategisia valintojaan kansallisella tasolla sekä alueellisia viranomaisia näiden laatiessa alueellisia painopisteitään.
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 51 kappale
(51)  Inhimilliseen pääomaan investointi on niin ikään elintärkeää vesiviljelytoiminnan kilpailukyvyn ja taloudellisen tuloksellisuuden lisäämiseksi. EMKR:stä olisi sen vuoksi tuettava elinikäistä oppimista ja verkottumista, joka edistää tietämyksen levittämistä, sekä neuvontapalveluja, jotka auttavat parantamaan toimijoiden yleistä tuloksellisuutta ja kilpailukykyä.
(51)  Inhimilliseen pääomaan investointi on niin ikään elintärkeää vesiviljelytoiminnan kilpailukyvyn ja taloudellisen tuloksellisuuden lisäämiseksi. EMKR:stä olisi sen vuoksi tuettava elinikäistä oppimista ja verkottumista, joka edistää tietämyksen ja hyvien käytäntöjen levittämistä ja vaihtamista kaikkien tarjolla olevien aiheiden osalta toimivaltaisten neuvontapalvelujen, alan järjestöt mukaan luettuina, kautta, jotta niiden avulla voidaan parantaa toimijoiden yleistä tuloksellisuutta ja kilpailukykyä.
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 51 a kappale (uusi)
(51 a)  Koska vesiviljelyn kehitysmahdollisuuksien kannalta parhaat maantieteelliset alueet on yksilöitävä ottaen huomioon vesille ja muille alueille pääsy, EMKR:stä olisi tuettava kansallisia ja alueellisia viranomaisia näiden tehdessä strategisia valintojaan etenkin määritettäessä ja kartoitettaessa vesiviljelyn kehittämiseen parhaiten soveltuvia alueita ottaen tapauksen mukaan huomioon merten aluesuunnitteluun liittyvät prosessit.
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 52 kappale
(52)  Ympäristön kannalta kestävän vesiviljelyn edistämiseksi EMKR:stä olisi tuettava ympäristönäkökohdat tarkoin huomioon ottavaa vesiviljelytoimintaa, vesiviljely-yritysten siirtymistä ympäristöasioiden hallintaan, auditointijärjestelmien käyttöä sekä siirtymistä luonnonmukaiseen vesiviljelyyn. Samassa hengessä EMKR:stä olisi tuettava myös erityisiä ympäristöpalveluja tarjoavaa vesiviljelyä.
(52)  Ympäristön sekä sosiaalisten ja taloudellisten näkökohtien kannalta kestävän vesiviljelyn edistämiseksi EMKR:stä olisi tuettava ympäristönäkökohdat tarkoin huomioon ottavaa vesiviljelytoimintaa, vesiviljely-yritysten siirtymistä kestävään hoitoon, auditointijärjestelmien käyttöä sekä siirtymistä luonnonmukaiseen vesiviljelyyn. Samassa hengessä EMKR:stä olisi tuettava myös erityisiä ympäristöpalveluja ja yleishyödyllisiä palveluja tarjoavaa vesiviljelyä.
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 53 kappale
(53)  Kuluttajansuojan merkityksen vuoksi EMKR:n olisi taattava, että vesiviljelijöille myönnetään riittävästi tukea niiden riskien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi, joita vesiviljelystä saattaa kohdistua kansanterveyteen ja eläinten terveyteen.
(53)  Kuluttajansuojan merkityksen vuoksi EMKR:n olisi taattava, että vesiviljelijöille myönnetään riittävästi tukea niiden riskien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi, joita vesiviljelystä saattaa kohdistua kansanterveyteen ja eläinten terveyteen, erityisesti sellaisten ohjelmien avulla, joiden tarkoituksena on vähentää vesiviljelytoiminnan riippuvuutta eläinlääkevalmisteista.
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 53 a kappale (uusi)
(53 a)  EMKR:stä olisi tuettava sellaisten kalakantojen elvytysalueiden yhtenäisen verkoston perustamista, jotka kattavat kalakantojen tuotantokyvylle tärkeitä alueita, etenkin kalakantojen poikastuotanto-, kutu- ja syönnösalueita, ja joilla kaikki kalastustoiminta on kielletty.
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 54 kappale
(54)  Ottaen huomioon vesiviljelytoimintaan tehtäviin investointeihin liittyvä riski EMKR:n olisi edistettävä yritysturvallisuutta tarjoamalla mahdollisuus kannalle otettaviin vakuutuksiin ja turvaamalla tällä tavoin tuottajien tulot sellaisten epätavallisten tuotannonmenetysten tapauksessa, jotka johtuvat erityisesti luonnonkatastrofeista, epäsuotuisista sääoloista, äkillisistä vedenlaadun muutoksista, taudeista tai tuholaisvahingoista ja tuotantolaitosten tuhoutumisesta.
(54)  Ottaen huomioon vesiviljelytoimintaan tehtäviin investointeihin liittyvä riski EMKR:n olisi edistettävä yritysturvallisuutta tarjoamalla mahdollisuus kannalle otettaviin vakuutuksiin tai suosimalla vakuutusrahastojen kehittämistä ja turvaamalla tällä tavoin tuottajien tulot sellaisten epätavallisten tuotannonmenetysten tapauksessa, jotka johtuvat erityisesti luonnonkatastrofeista, epäsuotuisista sääoloista, äkillisistä vedenlaadun muutoksista, taudeista tai tuholaisvahingoista ja tuotantolaitosten tuhoutumisesta.
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 55 kappale
(55)  Koska paikalliseen kehittämiseen sovellettava yhteisöllinen lähestymistapa on osoittautunut vuosien mittaan hyödylliseksi kalastus- ja maaseutualueita kehitettäessä, sillä siinä otetaan kaikilta osin huomioon omien kehitysmahdollisuuksien monialaiset tarpeet, tukea olisi tulevaisuudessa jatkettava ja lisättävä.
(55)  Koska paikalliseen kehittämiseen sovellettava yhteisöllinen lähestymistapa on osoittautunut vuosien mittaan hyödylliseksi kalastus- ja maaseutuyhteisöjä kehitettäessä, sillä siinä otetaan kaikilta osin huomioon omien kehitysmahdollisuuksien monialaiset tarpeet, tukea olisi tulevaisuudessa jatkettava ja lisättävä.
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 56 kappale
(56)  Kalastusalueilla toteutettavissa paikallisyhteisöjen omissa kehittämishankkeissa olisi edistettävä innovatiivisia lähestymistapoja, jotka luovat kasvua ja työpaikkoja, erityisesti lisäämällä kalastustuotteiden arvoa ja monipuolistamalla paikallista taloutta kohti uusia elinkeinoja, mukaan lukien ns. sinisen kasvun ja laajempien merialojen tarjoamat elinkeinot.
(56)  Kalastusalueilla toteutettavissa paikallisyhteisöjen omissa kehittämishankkeissa olisi edistettävä innovatiivisia lähestymistapoja, jotka luovat kasvua ja työpaikkoja, erityisesti lisäämällä kalastustuotteiden arvoa ja monipuolistamalla paikallista taloutta myös kohti uusia elinkeinoja, mukaan lukien ns. sinisen kasvun ja laajempien merialojen tarjoamat elinkeinot.
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 57 kappale
(57)   Kalastusalueiden kestävän kehityksen pitäisi vaikuttaa sosiaalisen osallisuuden edistämistä ja köyhyyden vähentämistä koskevien Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteutumiseen sekä edistää paikallistason innovointia ja alueellisen koheesion tavoitetta, joka on yksi Lissabonin sopimuksen keskeisistä prioriteeteista.
(57)   Kalastusalueiden kestävän kehityksen pitäisi vaikuttaa sosiaalisen osallisuuden edistämistä ja köyhyyden vähentämistä ja työllisyysasteen nostamista koskevien Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteutumiseen sekä edistää paikallistason innovointia, myös sosiaalista innovointia, ja alueellisen koheesion tavoitetta, joka on yksi Lissabonin sopimuksen keskeisistä prioriteeteista.
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 58 kappale
(58)  Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet olisi pantava täytäntöön noudattaen alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa käyttämällä paikallisia kumppanuuksia, jotka muodostuvat julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan edustajista ja kuvastavat asianmukaisesti paikallisyhteisöä; näillä paikallisilla toimijoilla on parhaat edellytykset laatia ja panna täytäntöön yhdennettyjä monialaisia paikallisia kehitysstrategioita, jotka vastaavat paikallisten kalastusalueiden tarpeita; paikallisten toimintaryhmien edustavuuden kannalta on tärkeää varmistaa, ettei yhdenkään yksittäisen eturyhmän osuus ole yli 49 prosenttia päätöksentekoelimen äänimäärästä.
(58)  Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet olisi pantava täytäntöön noudattaen alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa käyttämällä paikallisia kumppanuuksia, jotka muodostuvat julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan edustajista ja kuvastavat asianmukaisesti paikallisyhteisöä; näillä paikallisilla toimijoilla on parhaat edellytykset laatia ja panna täytäntöön yhdennettyjä monialaisia paikallisia kehitysstrategioita, jotka vastaavat paikallisten kalastusalueiden tarpeita. Paikallisten toimintaryhmien edustavuuden takaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että näiden ryhmien toiminnalla vastataan kalastus- ja vesiviljelyalan haasteisiin, on tärkeää varmistaa, että kalastajilla ja/tai vesiviljelijöillä on enemmistöedustus niiden taloudellisten toimijoiden joukossa, jotka ovat edustettuina päätöksentekoelimissä.
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 60 kappale
(60)  EMKR:stä kalastusalueille myönnettävä tuki olisi koordinoitava muista unionin rahastoista paikalliseen kehittämiseen myönnettävän tuen kanssa, ja sen olisi katettava kaikki näkökohdat, jotka liittyvät paikallisten kehitysstrategioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon sekä paikallisten toimintaryhmien toimintaan samoin kuin kustannukset, jotka aiheutuvat toiminnan edistämisestä paikallisella alueella ja paikallisen kumppanuuden toiminnan takaamisesta.
(60)  EMKR:stä kalastusalueille myönnettävä tuki olisi koordinoitava muista unionin rahastoista paikalliseen kehittämiseen myönnettävän tuen kanssa, ja sen olisi katettava kaikki näkökohdat, jotka liittyvät paikallisten kehitysstrategioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon sekä paikallisten toimintaryhmien toimintaan samoin kuin kustannukset, jotka aiheutuvat toiminnan edistämisestä paikallisella alueella ja paikallisen kumppanuuden toiminnan takaamisesta. Tukeen olisi sisällyttävä mahdollisuus saada teknistä apua, etenkin rahoitussuunnittelussa, kun suunnitellaan paikallisia kehityshankkeita erityisesti pienimuotoisen rannikkokalastuksen ja sisävesikalastuksen edistämiseksi.
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 61 kappale
(61)  Jotta voidaan varmistaa kalastuksen ja vesiviljelyn elinkelpoisuus voimakkaasti kilpailluilla markkinoilla, on tarpeen antaa tuen myöntämistä koskevat säännökset, jotka koskevat [kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o] täytäntöönpanoa sekä kaupan pitämiseen ja jalostukseen liittyviä toimia, joita toimijat toteuttavat maksimoidakseen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden arvon. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sellaisten toimintojen edistämiseen, joissa yhdennetään toimitusketjuun sisältyvät tuotanto-, jalostus- ja kaupanpitämistoimet. Uuteen poisheittämisen kieltävään politiikkaan mukautumiseksi EMKR:stä olisi tuettava myös tahattomien saaliiden jalostusta.
(61)  Jotta voidaan varmistaa kalastuksen ja vesiviljelyn elinkelpoisuus voimakkaasti kilpailluilla markkinoilla, on tarpeen antaa tuen myöntämistä koskevat säännökset, jotka koskevat [kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o] 1 täytäntöönpanoa sekä kaupan pitämiseen ja jalostukseen liittyviä toimia, joita toimijat toteuttavat maksimoidakseen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden arvon. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sellaisten toimintojen edistämiseen, joissa yhdennetään toimitusketjuun sisältyvät tuotanto-, jalostus- ja kaupanpitämistoimet.
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 62 kappale
(62)  Tuottajajärjestöt ja tuottajajärjestöjen liitot olisi asetettava etusijalle myöntämällä niille tukea. Varastointituki sekä tuotantoa ja kaupan pitämistä koskeviin suunnitelmiin myönnettävä tuki olisi asteittain lakkautettava, sillä tällainen tuki on menettänyt merkitystään ottaen huomioon tämänkaltaisia tuotteita koskevien unionin markkinoiden muuttuva rakenne ja vahvojen tuottajajärjestöjen kasvava merkitys.
(62)  Tuottajajärjestöt ja tuottajajärjestöjen liitot olisi asetettava etusijalle myöntämällä niille tukea.
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 63 kappale
(63)   Ottaen huomioon lisääntynyt kilpailu, johon pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavat kalastajat joutuvat vastaamaan, EMKR:stä olisi tuettava pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien kalastajien yritysaloitteita, jotka lisäävät heidän pyytämiensä kalojen arvoa erityisesti niiden jalostuksen tai suoramyynnin avulla.
(63)   Ottaen huomioon lisääntynyt kilpailu, johon pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavat kalastajat joutuvat vastaamaan, sekä tiettyjen rannikkoyhteisöjen riippuvuus kalastuksesta, EMKR:stä olisi tuettava pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien kalastajien yritysaloitteita, jotka lisäävät heidän pyytämiensä kalojen arvoa erityisesti niiden jalostuksen tai suoramyynnin avulla.
Tarkistus 95
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 63 a kappale (uusi)
(63 a)  EMKR:stä olisi tuettava yritys- ja yhteisaloitteita, joilla pyritään saavuttamaan ympäristönsuojeluun ja kalavarojen säilyttämiseen liittyvät unionin tavoitteet ottamalla käyttöön yhteisiä vesialueiden suojelutoimia, etenkin sisävesikalastusta varten.
Tarkistus 96
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 64 kappale
(64)   Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla harjoitettava kalastustoiminta on vaikeuksissa erityisesti eräiden kalastustuotteiden kaupan pitämisessä aiheutuvien sellaisten lisäkustannusten vuoksi, jotka johtuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tunnustetuista erityisistä haitoista.
(64)   Koska Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla harjoitettava kalastustoiminta on vaikeuksissa erityisesti kyseisten alueiden syrjäisyyden ja erityisten ilmasto-olojen vuoksi, EMKR:n olisi otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tunnustetut erityiset haitat.
Tarkistus 97
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 65 kappale
(65)  Säilyttääkseen Euroopan unionin syrjäisimmiltä alueilta tulevien eräiden kalastustuotteiden kilpailukyvyn muilta Euroopan unionin alueilta tuleviin vastaaviin tuotteisiin verrattuna Euroopan unioni otti vuonna 1992 käyttöön toimenpiteitä asiaan liittyvien kalastusalan lisäkustannusten tasoittamiseksi. Kaudella 2007-2013 sovellettavat toimenpiteet vahvistetaan neuvoston asetuksessa (EY) N:o 791/20071. Tukea on tarpeen myöntää edelleen eräiden kalastustuotteiden kaupan pitämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseksi 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen.
(65)  Säilyttääkseen Euroopan unionin syrjäisimmiltä alueilta tulevien eräiden kalastustuotteiden kilpailukyvyn muilta Euroopan unionin alueilta tuleviin vastaaviin tuotteisiin verrattuna Euroopan unioni otti vuonna 1992 käyttöön toimenpiteitä asiaan liittyvien kalastusalan lisäkustannusten tasoittamiseksi. Kaudella 20072013 sovellettavat toimenpiteet vahvistetaan neuvoston asetuksessa (EY) N:o 791/20071. Syrjäisimpien alueiden kalastustoimintaan liittyvien vaikeuksien vuoksi tukea on tarpeen lisätä eräiden kalastustuotteiden kaupan pitämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseksi 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen.
Tarkistus 98
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 66 kappale
(66)   Kyseisten syrjäisimpien alueiden erilaisten kaupan pitämisen edellytysten sekä saaliiden, kantojen ja markkinoiden kysynnän vaihteluiden vuoksi olisi jätettävä asianomaisten jäsenvaltioiden tehtäväksi määritellä korvauskelpoiset kalastustuotteet, niiden enimmäismäärät ja korvausmäärät jäsenvaltiokohtaisten kokonaismäärärahojen rajoissa.
(66)   Kyseisten syrjäisimpien alueiden kalastus- ja vesiviljelytuotteiden erilaisten tuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen edellytysten sekä saaliiden, kantojen ja markkinoiden kysynnän vaihteluiden vuoksi olisi jätettävä asianomaisten jäsenvaltioiden tehtäväksi määritellä korvauskelpoiset kalastus- ja vesiviljelytuotteet tai tuoteryhmät, niiden enimmäismäärät ja korvausmäärät jäsenvaltiokohtaisten kokonaismäärärahojen rajoissa.
Erillinen tarkistus
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 68 kappale
(68)  Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava korvausmäärä tasolle, joka mahdollistaa syrjäisimpien alueiden erityishaitoista johtuvien ja erityisesti tuotteiden kuljettamisesta Manner-Eurooppaan aiheutuvien lisäkustannusten asianmukaisen korvaamisen. Liiallisten korvausten välttämiseksi määrän olisi oltava oikeassa suhteessa tuella korvattaviin lisäkustannuksiin, eikä sen pitäisi missään tapauksessa ylittää 100:aa prosenttia Manner-Eurooppaan kuljettamisesta aiheutuvista ja muista siihen liittyvistä kustannuksista. Tätä tarkoitusta varten määrässä olisi otettava huomioon myös muut julkisen tuen lajit, joilla on vaikutusta lisäkustannusten tasoon.
(68)  Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava korvausmäärä tasolle, joka mahdollistaa syrjäisimpien alueiden erityishaitoista johtuvien ja erityisesti tuotteiden kuljettamisesta Manner-Eurooppaan aiheutuvien lisäkustannusten asianmukaisen korvaamisen.
Tarkistus 100
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 69 kappale
(69)  On ehdottoman tärkeää, että jäsenvaltiot ja toimijat ovat valmistautuneet siten, että ne pystyvät korkeatasoiseen valvontaan ja varmistamaan tällä tavoin yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamisen sekä elollisten vesiluonnonvarojen kestävän hyödyntämisen. Sen vuoksi EMKR:stä olisi tuettava jäsenvaltioita ja toimijoita neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 mukaisesti. Sääntöjen noudattamisen kulttuurin kehittämisen myötä tämän tuen pitäisi edistää kestävää kasvua.
(69)  On ehdottoman tärkeää, että jäsenvaltiot ja toimijat ovat valmistautuneet siten, että ne pystyvät korkeatasoiseen valvontaan ja varmistamaan tällä tavoin yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamisen sekä elollisten vesiluonnonvarojen kestävän hyödyntämisen. Sen vuoksi EMKR:stä olisi tuettava jäsenvaltioita ja toimijoita neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 mukaisesti. Sääntöjen noudattamisen kulttuurin kehittämisen myötä tämän tuen pitäisi edistää kestävää kasvua. Jäsenvaltioiden olisi valvonnan tason yhdenmukaistamiseksi ja parantamiseksi voitava myös perustaa yhteisiä valvontajärjestelmiä.
Tarkistus 101
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 70 kappale
(70)  Jäsenvaltioille unionin valvontajärjestelmän täytäntöönpanosta aiheutuviin menoihin asetuksen (EY) N:o 861/2006 perusteella myönnettävää tukea olisi EMKR:n puitteissa jatkettava yhden rahaston logiikkaa noudattaen.
(70)  Jäsenvaltioille unionin valvontajärjestelmän täytäntöönpanosta aiheutuviin menoihin asetuksen (EY) N:o 861/2006 perusteella myönnettävää tukea olisi EMKR:n puitteissa lisättävä yhden rahaston logiikkaa noudattaen.
Tarkistus 102
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 72 a kappale (uusi)
(72 a)  EMKR:stä olisi tuettava ylimääräisiä valvontatoimia ja tarkastuksia alueilla, joilla raportoidaan laittomasta, ilmoittamattomasta ja sääntelemättömästä kalastuksesta.
Tarkistus 103
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 73 kappale
(73)  Olisi säädettävä tuesta, jota myönnetään monivuotisen unionin ohjelman mukaisesti kalastustietojen kokoamiseen, hallinnointiin ja käyttöön, erityisesti kansallisten ohjelmien tukemiseksi sekä tieteellisiin analyyseihin ja YKP:n täytäntöönpanoon tarkoitettujen tietojen hallinnoinnin ja käytön tukemiseksi. Jäsenvaltioille kalastustietojen kokoamisesta, hallinnoinnista ja käytöstä aiheutuviin menoihin asetuksen (EY) N:o 861/2006 perusteella myönnettävää tukea olisi EMKR:n puitteissa jatkettava yhden rahaston logiikkaa noudattaen.
(73)   Tuottajien neuvoa-antavien toimikuntien olisi tiedotettava asianomaisille sidosryhmille. Olisi säädettävä tuesta, jota myönnetään monivuotisen unionin ohjelman mukaisesti kalastustietojen kokoamiseen, hallinnointiin ja käyttöön, erityisesti kansallisten ohjelmien tukemiseksi sekä tieteellisiin analyyseihin ja YKP:n täytäntöönpanoon tarkoitettujen tietojen hallinnoinnin ja käytön tukemiseksi. Jäsenvaltioille kalastustietojen kokoamisesta, hallinnoinnista ja käytöstä aiheutuviin menoihin asetuksen (EY) N:o 861/2006 perusteella myönnettävää tukea olisi EMKR:n puitteissa jatkettava yhden rahaston logiikkaa noudattaen.
Tarkistus 104
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 73 a kappale (uusi)
(73 a)  Olisi painotettava tietojenkeruun rahoituksen ensisijaista merkitystä, sillä tietojenkeruu on YKP:n kulmakivi. Se on tärkeä ennakkoedellytys haluttujen tavoitteiden tarkan määrittelyn kannalta erityisesti kestävän enimmäistuoton saavuttamisessa sekä kalastuksenhoidon parantamisessa. Tässä mielessä olisi asianmukaista varmistaa, että tietojenkeruuseen osoitetaan EMKR:n määrärahoista sen tärkeyden mukainen osuus. Olisi myös asianmukaista säätää sellaisesta yhteisrahoituksen määrästä, joka kannustaa laatimaan kattavan selvityksen Euroopan kalavarojen tilasta.
Tarkistus 105
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 74 kappale
(74)  Lisäksi on tarpeen tukea yhteistyötä, jota tehdään jäsenvaltioiden kesken ja tarvittaessa kolmansien maiden kanssa tietojen kokoamiseksi samalta merialueelta sekä asiaankuuluvien kansainvälisten tieteellisten elinten kanssa.
(74)  Lisäksi on tarpeen tukea yhteistyötä, jota tehdään jäsenvaltioiden kesken ja tarvittaessa kolmansien maiden kanssa tietojen kokoamiseksi samalta merialueelta sekä asiaankuuluvien kansainvälisten tieteellisten elinten sekä alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien kanssa.
Tarkistus 106
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 76 kappale
(76)  Kuten neuvoston, Euroopan parlamentin ja alueiden komitean lausumissa todetaan, jatkuva rahoitus on tarpeen Euroopan unionin yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanemista ja edelleen kehittämistä varten.
(76)  Kuten yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämistä koskevasta tukiohjelmasta 30 päivänä marraskuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1255/20111 sekä neuvoston, Euroopan parlamentin ja alueiden komitean lausumissa todetaan, jatkuva rahoitus on tarpeen Euroopan unionin yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanemista ja edelleen kehittämistä varten. Meriasioiden edistämisen tukemalla yhdennettyyn meripolitiikkaan liittyviä toimia taloudellisesti odotetaan vaikuttavan huomattavasti taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen.
__________________
1 EUVL L 321, 5.12.2011, s. 1.
Tarkistus 107
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 76 a kappale (uusi)
(76 a)  EMKR:stä olisi tuettava sellaisia toimia koskevaa tutkimustoimintaa, joiden tarkoituksena on edistää yhdennetyn meripolitiikan strategisia tavoitteita siten, että ekosysteemilähtöisen lähestymistavan perusteella otetaan asianmukaisesti huomioon niiden kumulatiiviset vaikutukset kestävään talouskasvuun, työllisyyteen, innovointiin ja kilpailukykyyn rannikko- ja saarialueilla ja syrjäisimmillä alueilla sekä yhdennetyn meripolitiikan kansainvälisen ulottuvuuden kehittämiseen.
Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 77 kappale
(77)  EMKR:stä olisi tuettava meriasioiden yhdennetyn hallinnoinnin edistämistä kaikilla tasoilla, erityisesti parhaiden käytänteiden vaihtojen ja merialuestrategioiden edelleen kehittämisen ja täytäntöönpanon avulla. Kyseisten strategioiden tavoitteena on luoda yhdennetyt puitteet Euroopan merialueiden yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi ja sidosryhmien välisen yhteistyön lujittamiseksi, jotta unionin rahoitusvälineitä ja varoja käytettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla ja edistettäisiin unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.
(77)  EMKR:stä olisi tuettava meriasioiden yhdennetyn hallinnoinnin edistämistä kaikilla tasoilla, erityisesti parhaiden käytänteiden vaihtojen ja merialuestrategioiden edelleen kehittämisen ja täytäntöönpanon avulla. On hyvin tärkeää parantaa meriasioiden hallinnointia, joka kattaa unionissa rannikkovartioston tehtäviä hoitavien toimivaltaisten viranomaisten välisen asianmukaisella tasolla toteutettavan yhteistyön ja koordinoinnin kehittämisen siten, että taataan terveemmät, luotettavammat ja turvallisemmat meret erityisesti panemalla täytäntöön voimassa olevaa merilainsäädäntöä. Kyseisten strategioiden tavoitteena on luoda yhdennetyt puitteet Euroopan merialueiden yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi ja sidosryhmien välisen yhteistyön lujittamiseksi, jotta unionin rahoitusvälineitä ja varoja käytettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla ja edistettäisiin unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä ympäristön kestävyyttä. Siksi on erittäin tärkeää parantaa ja tehostaa yhdennetyn meripolitiikan tavoitteiden saavuttamista koskevaa ulkoista yhteistyötä ja koordinointia Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen mukaisesti.
Tarkistus 109
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 77 a kappale (uusi)
(77 a)  EMKR:n olisi kalastus- ja vesiviljelyrahastojen sekä yhdennetyn meripolitiikan rahastojen lähentämisen vahvistamiseksi tarjottava erityiset puitteet, jotta parannetaan kalastuksen ja vesiviljelyn myötävaikutusta yhdennettyyn meripolitiikkaan. Olisi erityisen tärkeää parantaa näiden toimintojen kokonaisvaltaista huomioon ottamista tukemalla osallistumista yhdennettyyn hallintoon ja yhteisiin hankkeisiin, joilla edesautetaan yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanoa.
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 79 kappale
(79)  Eräiden kyseisillä aloilla käytössä olevien tietojärjestelmien yhteenliittäminen saattaa edellyttää niiden omien rahoitusmekanismien johdonmukaista ja perussopimuksen määräysten mukaista käyttöönottoa. Merten aluesuunnittelu ja rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito ovat olennaisen tärkeitä meri- ja rannikkoalueiden kestävän kehityksen kannalta, ja ne molemmat edistävät ekosysteemipohjaista hallinnointia ja maa- ja meriyhteyksien kehittämistä koskevien tavoitteiden toteutumista. Nämä välineet ovat tärkeitä myös EU:n rannikoiden, merten ja valtamerten erilaisten käyttötarkoitusten hallitsemiseksi, niiden kestävän taloudellisen kehityksen mahdollistamiseksi ja rajat ylittävien investointien edistämiseksi, kun taas meristrategiadirektiivin täytäntöönpanon myötä määritellään tarkemmin meriympäristöön vaikuttavan ihmisen toiminnan kestävän kehityksen rajat. Lisäksi on tarpeen parantaa meriympäristöä koskevaa tietämystä ja edistää innovointia helpottamalla valtamerten ja merten tilaa koskevien tietojen kokoamista, vapaata jakamista, uudelleenkäyttöä ja levittämistä.
(79)  Eräiden kyseisillä aloilla käytössä olevien tietojärjestelmien yhteenliittäminen saattaa edellyttää niiden omien rahoitusmekanismien johdonmukaista ja perussopimuksen määräysten mukaista käyttöönottoa. Merten aluesuunnittelu ja rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito ovat olennaisen tärkeitä meri- ja rannikkoalueiden kestävän kehityksen kannalta, ja ne molemmat edistävät ekosysteemipohjaista hallinnointia ja maa- ja meriyhteyksien kehittämistä koskevien tavoitteiden toteutumista. Nämä välineet ovat tärkeitä myös EU:n rannikoiden, merten ja valtamerten erilaisten käyttötarkoitusten hallitsemiseksi, niiden kestävän taloudellisen kehityksen mahdollistamiseksi ja rajat ylittävien investointien edistämiseksi, kun taas meristrategiadirektiivin täytäntöönpanon myötä määritellään tarkemmin meriympäristöön vaikuttavan teollisen, rakennus- ja ihmisen toiminnan kestävän kehityksen rajat. Lisäksi on tarpeen parantaa meriympäristöä koskevaa tietämystä ja edistää innovointia helpottamalla valtamerten ja merten sekä kalavarojen tilaa koskevien tietojen kokoamista, vapaata jakamista, uudelleenkäyttöä ja levittämistä sekä asettamalla ne loppukäyttäjien ja suuren yleisön saataville.
Tarkistus 111
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 80 kappale
(80)  EMKR:stä olisi tuettava myös kestävää talouskasvua, työllisyyttä, innovaatiota ja kilpailukykyä merialoilla ja rannikkoalueilla. On erityisen tärkeää tunnistaa sääntelyesteet ja osaamisen puutteet, jotka hidastavat kehittymässä olevien ja tulevien merielinkeinojen kasvua, sekä toimet, joilla pyritään edistämään mereen ja merenkulkuun liittyvien sovellusten liiketoimintapotentiaalin parantamiseksi tarvittavia teknologiseen innovointiin tehtäviä investointeja.
(80)  EMKR:stä olisi tuettava myös kestävää talouskasvua, työllisyyttä, innovaatiota ja kilpailukykyä merialoilla ja rannikkoalueilla. On erityisen tärkeää tunnistaa sääntelyesteet ja osaamisen puutteet, jotka hidastavat kehittymässä olevien ja tulevien merielinkeinojen kasvua, sekä toimet, joilla pyritään edistämään mereen ja merenkulkuun liittyvien sovellusten liiketoimintapotentiaalin parantamiseksi tarvittavia teknologiseen innovointiin tehtäviä investointeja. EMKR:stä olisi tuettava toimenpiteitä, joilla kehitetään alan koulutusta ja ammatillista koulutusta myös hankkimalla koulutuksen ja ammatillisen palvelujen parantamiseksi välttämättömiä varusteita ja välineitä.
Tarkistus 112
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 81 kappale
(81)  EMKR:n olisi täydennettävä nykyisiä ja tulevia rahoitusvälineitä, joita unioni ja jäsenvaltiot ovat asettaneet käytettäväksi kansallisella ja sitä alemmalla tasolla merten, valtamerten ja rannikoiden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen, jäsenvaltioiden ja niiden rannikko- ja saarialueiden sekä syrjäisimpien alueiden välisen yhteistyön tehostamiseen sekä kansallisten ja paikallisten hankkeiden priorisoinnin ja edistymisen huomioon ottamiseen, ja oltava johdonmukainen niiden kanssa. Rahasto nivoutuu hyvin yhteen muiden merialaan mahdollisesti liittyvien unionin toimintalinjojen kanssa ja erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston, koheesiorahaston ja Euroopan sosiaalirahaston sekä tutkimus- ja energiapolitiikkaan liittyvän Horisontti 2020 -ohjelman kanssa.
(81)  EMKR:n olisi täydennettävä nykyisiä ja tulevia rahoitusvälineitä, joita unioni ja jäsenvaltiot ovat asettaneet käytettäväksi kansallisella ja sitä alemmalla tasolla kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen sekä merten, valtamerten ja rannikoiden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen, jäsenvaltioiden ja niiden rannikko- ja saarialueiden sekä syrjäisimpien alueiden välisen yhteistyön tehostamiseen sekä kansallisten ja paikallisten hankkeiden priorisoinnin ja edistymisen huomioon ottamiseen, ja oltava johdonmukainen niiden kanssa. Rahasto nivoutuu hyvin yhteen muiden merialaan mahdollisesti liittyvien unionin toimintalinjojen kanssa ja erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston, koheesiorahaston ja Euroopan sosiaalirahaston sekä tutkimus- ja energiapolitiikkaan liittyvän Horisontti 2020 -ohjelman kanssa.
Tarkistus 113
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 84 kappale
(84)  EMKR:stä olisi myönnettävä teknisen avun muodossa valmistelu-, hallinnollista ja teknistä tukea sekä tukea tiedotustoimiin, verkottumiseen, arviointeihin, tarkastuksiin selvityksiin ja kokemusten vaihtoon, joilla helpotetaan toimintaohjelman täytäntöönpanoa ja edistetään innovatiivisia lähestymistapoja ja käytänteitä sekä yksinkertaista ja avointa täytäntöönpanoa. Tekniseen apuun olisi kuuluttava myös sellaisen paikallisten kalastusalan toimintaryhmien eurooppalaisen verkoston perustaminen, jonka tarkoituksena on valmiuksien kehittäminen, tiedon levittäminen, kokemusten vaihtaminen sekä paikallisten kumppanuuksien välisen yhteistyön tukeminen.
(84)  EMKR:stä olisi myönnettävä teknisen avun muodossa valmistelu-, hallinnollista ja teknistä tukea sekä tukea tiedotustoimiin, verkottumiseen, arviointeihin, tarkastuksiin, selvityksiin ja kokemusten vaihtoon, joilla helpotetaan toimintaohjelman täytäntöönpanoa ja edistetään innovatiivisia lähestymistapoja ja käytänteitä sekä yksinkertaista ja avointa täytäntöönpanoa, ja sitä olisi myönnettävä myös toimijoille ja kalastajajärjestöille. Tekniseen apuun olisi kuuluttava myös sellaisen paikallisten kalastusalan toimintaryhmien eurooppalaisen verkoston perustaminen, jonka tarkoituksena on valmiuksien kehittäminen, tiedon levittäminen, kokemusten vaihtaminen sekä paikallisten kumppanuuksien välisen yhteistyön tukeminen.
Tarkistus 114
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 88 kappale
(88)  Koska on tärkeää varmistaa meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen ja kalakantojen suojelu erityisesti laittomalta kalastukselta sekä noudattaa yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisesta annetussa vihreässä kirjassa tehtyjä päätelmiä, EMKR:stä myönnettävän tuen ulkopuolelle olisi suljettava toimijat, jotka eivät noudata YKP:n sääntöjä ja vaarantavat erityisesti kyseisten kantojen kestävyyden ja uhkaavat täten vakavasti meren elollisten luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään tämän kokoisina, ja varsinkin toimijat, jotka osallistuvat laittomaan, ilmoittamattomaan ja sääntelemättömään (IUU) kalastukseen. Unionin rahoitusta ei pitäisi missään vaiheessa, alkaen toimen valinnasta sen täytäntöönpanoon asti, käyttää YKP-asetuksen tavoitteissa mainitun, meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen liittyvän yleisen edun vahingoittamiseksi.
(88)  Koska on tärkeää varmistaa meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen ja kalakantojen suojelu erityisesti laittomalta kalastukselta sekä noudattaa yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisesta annetussa vihreässä kirjassa tehtyjä päätelmiä, EMKR:stä myönnettävän tuen ulkopuolelle olisi suljettava toimijat, jotka eivät noudata YKP:n sääntöjä ja vaarantavat erityisesti kyseisten kantojen kestävyyden ja eritoten sen tavoitteen toteutumisen, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään tämän kokoisina vuoteen 2015 mennessä ja että ympäristön hyvä tila saavutetaan ja ylläpidetään vuoteen 2020 mennessä, ja uhkaavat täten vakavasti meren elollisten luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja varsinkin toimijat, jotka osallistuvat laittomaan, ilmoittamattomaan ja sääntelemättömään (IUU) kalastukseen. Unionin rahoitusta ei pitäisi missään vaiheessa, alkaen toimen valinnasta sen täytäntöönpanoon asti, käyttää YKP-asetuksen tavoitteissa mainitun, meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen liittyvän yleisen edun vahingoittamiseksi.
Tarkistus 115
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 88 a kappale (uusi)
(88 a)  Jos jäsenvaltio ei pysty ratkaisemaan omilla vesillään ja omassa laivastossaan harjoitettavaa laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta koskevia ongelmia, EMKR:stä myönnetyt varat olisi voitava jäädyttää.
Tarkistus 116
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 91 kappale
(91)  [YKP-asetuksen] 50 ja 51 artiklassa mainittuihin YKP:n erityistarpeisiin vastaamiseksi ja YKP:n sääntöjen noudattamisen edistämiseksi olisi vahvistettava lisäsäännöksiä säännöille, jotka koskevat maksujen määräajan kulumisen keskeyttämistä [yhteisistä säännöksistä annettu asetus (EU) N:o […]]. Jos jäsenvaltio tai toimija on laiminlyönyt YKP:n mukaiset velvoitteensa tai jos komissiolla on tällaiseen laiminlyöntiin viittaavaa näyttöä, komission olisi varotoimenpiteenä voitava keskeyttää maksatus.
(91)  [YKP-asetuksen] 50 ja 51 artiklassa mainittuihin YKP:n erityistarpeisiin vastaamiseksi ja YKP:n sääntöjen noudattamisen edistämiseksi olisi vahvistettava lisäsäännöksiä säännöille, jotka koskevat maksujen määräajan kulumisen keskeyttämistä [yhteisistä säännöksistä annettu asetus (EU) N:o […]]. Jos jäsenvaltio tai toimija on laiminlyönyt YKP:n mukaiset velvoitteensa tai jos komissiolla on tällaisen laiminlyönnin osoittavaa näyttöä, komission olisi varotoimenpiteenä voitava keskeyttää maksatus.
Tarkistus 117
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 93 kappale
(93)  Toimintaohjelmaa olisi sen laadun parantamiseksi ja sen saavutusten osoittamiseksi seurattava ja arvioitava. Komission olisi luotava yhteinen seuranta- ja arviointikehys varmistaen muun muassa, että asiaa koskevat tiedot ovat käytettävissä oikeaan aikaan. Tässä yhteydessä olisi vahvistettava luettelo indikaattoreista, ja komission olisi arvioitava EMKR-politiikan vaikutuksia suhteessa erityistavoitteisiin.
(93)  Toimintaohjelmaa olisi sen laadun parantamiseksi ja sen saavutusten osoittamiseksi seurattava ja arvioitava. Komission olisi luotava yhteinen seuranta- ja arviointikehys varmistaen muun muassa, että asiaa koskevat tiedot ovat julkisesti saatavilla oikeaan aikaan. Tässä yhteydessä olisi vahvistettava luettelo indikaattoreista, ja komission olisi arvioitava EMKR-politiikan vaikutuksia suhteessa erityistavoitteisiin.
Tarkistus 118
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 95 kappale
(95)  Rahoitusmahdollisuuksia ja hankkeiden tuensaajia koskevien tietojen saatavuuden ja avoimuuden lisäämiseksi kussakin jäsenvaltiossa olisi otettava käyttöön yksi keskitetty verkkosivusto tai verkkoportaali, jossa on tietoa toimintaohjelmasta, mukaan lukien luettelot toimista, joita kustakin toimintaohjelmasta tuetaan. Näiden tietojen pohjalta suuren yleisön ja erityisesti unionin veronmaksajien olisi saatava kohtuullinen, todellinen ja konkreettinen käsitys siitä, miten unionin varoja käytetään EMKR:n puitteissa. Tämän tavoitteen lisäksi asiaa koskevien tietojen julkaisemisen olisi palveltava tavoitetta, joka liittyy unionin rahoituksen hakemista koskevien mahdollisuuksien tekemiseen entistä tunnetuimmiksi. Tietosuojaa koskevan perusoikeuden kunnioittamiseksi kaikilta osin ja unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa (Schecke) antaman tuomion mukaisesti ei pitäisi kuitenkaan edellyttää luonnollisten henkilöiden nimien julkaisemista.
(95)  Rahoitusmahdollisuuksia ja hankkeiden tuensaajia koskevien tietojen saatavuuden ja avoimuuden lisäämiseksi kussakin jäsenvaltiossa olisi otettava käyttöön yksi keskitetty verkkosivusto tai verkkoportaali, jossa on tietoa toimintaohjelmasta, mukaan lukien luettelot toimista, joita kustakin toimintaohjelmasta tuetaan. Jäsenvaltioiden asiaa koskeville verkkosivustoille olisi myös voitava päästä unionin viralliselta verkkosivustolta, jotta eri jäsenvaltioiden kansalaisten olisi helpompi tutustua kaikkien jäsenvaltioiden julkaisemiin tietoihin. Näiden tietojen pohjalta suuren yleisön ja erityisesti unionin veronmaksajien olisi saatava kohtuullinen, todellinen ja konkreettinen käsitys siitä, miten unionin varoja käytetään EMKR:n puitteissa. Tämän tavoitteen lisäksi asiaa koskevien tietojen julkaisemisen olisi palveltava tavoitetta, joka liittyy unionin rahoituksen hakemista koskevien mahdollisuuksien tekemiseen entistä tunnetuimmiksi. Tietosuojaa koskevan perusoikeuden kunnioittamiseksi kaikilta osin ja unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa (Schecke) antaman tuomion mukaisesti ei pitäisi kuitenkaan edellyttää luonnollisten henkilöiden nimien julkaisemista.
Tarkistus 119
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 96 a kappale (uusi)
(96 a)  Olisi erityisen tärkeää varmistaa niiden ennakkoehtojen täyttyminen, jotka liittyvät hallinnollisiin valmiuksiin täyttää kalastuksenhoitoa koskevat tietovaatimukset, ja varmistaa valvontaa, tarkastuksia ja täytäntöönpanon valvontaa koskevan unionin järjestelmän täytäntöönpano.
Tarkistus 120
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 96 b kappale (uusi)
(96 b)  Olisi erityisen tärkeää varmistaa niiden ennakkoehtojen täyttyminen, jotka liittyvät hallinnollisiin valmiuksiin täyttää kalastuksenhoitoa koskevat tietovaatimukset, ja varmistaa valvontaa, tarkastuksia ja täytäntöönpanon valvontaa koskevan unionin järjestelmän täytäntöönpano.
Tarkistus 121
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – c alakohta
c)  kalastusalueiden ja sisävesikalastuksen kestävä kehitys;
c)  tässä asetuksessa tarkoitettujen kalastus- ja vesiviljelyalueiden, sisävesikalastuksen ja niihin liittyvien toimien kestävä kehitys;
Tarkistus 122
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  ja yhdennetty meripolitiikka.
d)  ja yhdennetty meripolitiikka sekä meristrategiadirektiivi.
Tarkistus 123
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta
Tätä asetusta sovelletaan unionin alueella toteutettaviin toimiin, jollei tässä asetuksessa nimenomaisesti toisin säädetä.
Tätä asetusta sovelletaan unionin alueella, aluevesillä ja kalastuslaivastoissa toteutettaviin toimiin, jollei tässä asetuksessa nimenomaisesti toisin säädetä.
Tarkistus 124
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – -1 alakohta (uusi)
-1. 'suljetulla vesiviljelyjärjestelmällä' vesiviljelylaitoksia, joissa kaloja ja muita vesiympäristössä tuotettuja tuotteita kasvatetaan suljetuissa vettä säästävissä kiertovesijärjestelmissä, jotka säilyttävät ja käsittelevät veden järjestelmän sisällä. Kyseiset järjestelmät sijaitsevat yleensä maalla ja käyttävät uudelleen lähes kaiken alun perin järjestelmään johdetun veden;
Tarkistus 125
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – 2 a alakohta (uusi)
2 a)  'monipuolistamisella' toimintatapoja, jotka muuttavat kalastus- tai vesiviljelytoiminnan monipuolisemmaksi ja jotka täydentävät suoraan kyseisiä toimintoja tai ovat niistä riippuvaisia;
Tarkistus 583
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – 4 a alakohta (uusi)
4 a)  'tulokaslajilla' neuvoston asetuksessa (EY) N:o 708/20071 tarkoitettua tulokaslajia;
1 Neuvoston asetus (EY) N:o 708/2007, annettu 11 päivänä kesäkuuta 2007, tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käytöstä vesiviljelyssä (EUVL L 168, 28.6.2007, s. 1).
Tarkistus 127
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – 4 b alakohta (uusi)
4 b)  'laajaperäisellä vesiviljelyllä' vesiviljelytuotantoa, johon ei syötetä tarkoituksellisesti ravinteita, vaan joka on riippuvainen viljelylaitoksen luonnollisesta ravinnosta, mukaan luettuna virtausten ja vuoroveden vaihteluiden kaltaisten vesivirtojen mukanaan tuoma ravinto. Laajaperäinen vesiviljely on suurelta osin riippuvainen yhdestä ravinteesta eli siemenistä;
Tarkistus 128
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – 5 alakohta
5.  'kalastusalueella' meren tai järven rannalla olevaa aluetta, johon voi kuulua myös lammikoita tai joen suisto, jolla kalastus tai vesiviljely on merkittävä työllistäjä ja joka on jäsenvaltion sellaiseksi nimeämä;
5.  'kalastus- ja vesiviljelyalueella' meren, joen tai järven rannalla olevaa aluetta, johon voi kuulua myös lammikoita tai joen suisto, jolla kalastus- tai vesiviljelyala on merkittävä työllistäjä ja joka on jäsenvaltion sellaiseksi nimeämä;
Tarkistus 129
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – 5 a alakohta (uusi)
5 a.  'kalakannan elvyttämisalueella' [yhteisistä säännöksistä annetussa] asetuksessa (EU) N:o …/…. tarkoitettua maantieteellisesti määriteltyä merialuetta, jolla kaikki kalastustoimet on kielletty elollisten vesiluonnonvarojen hyödyntämisen ja säilyttämisen parantamiseksi tai meriekosysteemien suojelemiseksi;
Tarkistus 130
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – 5 b alakohta (uusi)
5 b.  'kalastusalalla' talouden alaa, joka kattaa kaikki kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuotantoon, jalostukseen ja kaupan pitämiseen liittyvät toiminnot;
Tarkistus 131
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – 5 c alakohta (uusi)
5 c.  'hallinto- ja kalastusmahdollisuusjärjestelmillä' kansallisesti, alueellisesti, paikallisesti tai merialueilla kehitettyjä järjestelmiä kalastusoikeuksien osoittamiseksi ja myöntämiseksi tai pyyntiponnistuksen hallinnoimiseksi kiintiöihin kuuluvien tai niihin kuulumattomien lajien osalta 12 meripeninkulman rannikkovyöhykkeellä tai sen ulkopuolella siten, että kohteena ovat terveet kannat. Näitä järjestelmiä panevat täytäntöön viranomaiset tai kalastusjärjestöt;
Tarkistus 132
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – 6 alakohta
6.  'kalastajalla' henkilöä, jonka jäsenvaltio katsoo harjoittavan ammattikalastusta kalastusta harjoittavalla kalastusaluksella tai jonka jäsenvaltio katsoo harjoittavan meren eliöiden ammattimaista korjuuta ilman alusta;
6.  'kalastajalla' henkilöä, työntekijät mukaan luettuina, jonka jäsenvaltio katsoo harjoittavan ammattikalastusta kalastusta harjoittavalla kalastusaluksella tai jonka jäsenvaltio katsoo harjoittavan makean veden tai meren eliöiden ammattimaista korjuuta ilman alusta;
Tarkistus 133
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – 6 a alakohta (uusi)
6 a.  'kalastusmatkailulla' ammattikalastajien harjoittamaa täydentävää toimintaa, jossa miehistöön kuulumattomat henkilöt ovat kalastusaluksessa matkailu- tai tutkimustarkoituksissa;
Tarkistus 134
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – 6 b alakohta (uusi)
6 b.  'kalastukseen ja vesiviljelyyn liittyvillä avustavilla toiminnoilla' toimintoja, joita suorittaa kalastajia avustavaa ja heidän toimintansa kannalta välttämätöntä ammatillista toimintaa harjoittava henkilö ja jotka ovat jäsenvaltion sellaiseksi nimeämiä;
Tarkistus 135
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – 8 a alakohta (uusi)
8 a.  'voimaperäisellä vesiviljelyllä' vesiviljelytuotantoa, joka on riippuvainen järjestelmään lisätystä ravitsemuksellisesti täydellisestä ravinnosta, joko tuoreesta tai luonnonvaraisesta kalasta, meriveden tai makean veden kalasta, tai joka on riippuvainen muokatusta ravinnosta. Voimaperäinen vesiviljely on suurelta osin riippuvainen täysrehusta ja kaupallisilla markkinoilla olevasta rehusta, ja sille on ominaista korkea eläintiheys;
Tarkistus 136
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – 10 alakohta
10.  'sisävesikalastuksella' kalastusta, jota harjoitetaan kaupallisessa tarkoituksessa yksinomaan sisävesillä toimivilla aluksilla tai muilla laitteilla, joita käytetään jäällä kalastukseen;
10.  'sisävesikalastuksella' kalastusta, jota harjoitetaan kaupallisessa tarkoituksessa aluksesta tai muuten, yksinomaan sisävesillä, tai muilla laitteilla, joita käytetään jäällä kalastukseen;
Tarkistus 137
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – 12 alakohta
12.  'meriasioiden yhdennetyllä hallinnoinnilla' kaikkien valtameriin, meriin ja rannikkoalueisiin vaikuttavien EU:n alakohtaisten politiikkojen koordinoitua hallinnointia;
12.  'meriasioiden yhdennetyllä hallinnoinnilla' kaikkien valtameriin, meriin ja rannikkoalueisiin vaikuttavien alakohtaisten politiikkojen koordinoitua hallinnointia unionin tasolla;
Tarkistus 138
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – 13 alakohta
13.  'merialueilla' neuvoston päätöksen 2004/585/EY liitteessä I vahvistettuja maantieteellisiä alueita ja alueellisten kalastusjärjestöjen perustamia alueita;
Poistetaan.
Tarkistus 139
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – 16 alakohta
16.  'merialuestrategialla' tiettyä maantieteellistä aluetta koskevaa jäsenneltyä yhteistyökehystä, joka on EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, niiden alueiden ja tarvittaessa sellaisten kolmansien maiden kehittämä, jotka jakavat merialueen EU:n jäsenvaltioiden kanssa; strategiassa otetaan huomioon merialueen maantieteelliset, ilmastolliset, taloudelliset ja poliittiset erityispiirteet;
16.  'merialuestrategialla' tiettyä maantieteellistä aluetta koskevaa jäsenneltyä yhteistyökehystä, joka on EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, niiden alueiden ja paikallisviranomaisten ja tarvittaessa sellaisten kolmansien maiden kehittämä, jotka jakavat merialueen EU:n jäsenvaltioiden kanssa; strategiassa otetaan huomioon merialueen maantieteelliset, ilmastolliset, taloudelliset ja poliittiset erityispiirteet;
Tarkistus 140
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – 16 a alakohta (uusi)
16 a.  'puoli-intensiivisellä vesiviljelyllä' vesiviljelyä, joka on suurelta osin riippuvainen luonnollisesta ravinnosta, mutta jossa luonnollisia ravintotasoja korotetaan käyttämällä täydennysrehua luonnollisen ravinnon täydentämiseksi. Viljelytiheydet pidetään voimaperäiselle vesiviljelytuotannolle tyypillisiä tiheyksiä alhaisemmalla tasolla;
Tarkistus 142
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – 18 a alakohta (uusi)
18 a.  'äyriäistenpyytäjällä/äyriäistenkasvattajalla' henkilöä, joka harjoittaa jalkaisin tai alukselta yksinomaisella tavalla ja käyttämällä valikoivia ja yhden tai useamman lajin pyytämiseen tarkoitettuja erityislaitteita nilviäisten, äyriäisten, vaippaeläinten, piikkinahkaisten tai muiden meren selkärangattomien eliöiden keruuta, kasvatusta tai osittaista kasvatusta;
Suullinen tarkistus
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – 18 b alakohta (uusi)
18 b.  ’tonnikalarysällä’ tarkoitetaan perinteistä kalastustekniikkaa, joka perustuu useaksi kuukaudeksi pohjaan ankkuroituihin seisoviin verkkoihin, muodostuu rannikon läheisyyteen sijoitetusta alusryhmästä, verkoista, siimoista ja ankkureista vaeltavien kalojen pyydystämiseksi (tonnikala ja tonnikalan kaltaiset lajit) ja niiden johdattamiseksi suljetulle alueelle, josta ne pyydystetään;
Tarkistus 143
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  kestävä ja kilpailukykyinen kalatalous ja vesiviljely;
a)  ympäristön kannalta kestävä, taloudellisesti kannattava ja sosiaalisesti vastuullinen kalatalous, vesiviljely ja niihin liittyvät jalostus- tai kaupanpitämistoiminnot;
Tarkistus 144
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  kalastusalueiden tasapainoinen ja osallistava alueellinen kehittäminen;
c)  kalastus- ja vesiviljelyalueiden tasapainoinen ja osallistava alueellinen kehittäminen;
Tarkistus 145
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  YKP:n täytäntöönpanon edistäminen.
d)  YKP:n täytäntöönpanon edistäminen, mukaan luettuna sen alueellistaminen ja yhteisen markkinajärjestelyn täytäntöönpano.
Tarkistus 146
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)  työpaikkojen luominen, jotta estetään kalastusyhteisöjen taantuminen ja parannetaan osaamista ja työoloja kalastusalalla.
Tarkistus 147
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta (uusi)
2.  Pyrittäessä saavuttamaan nämä tavoitteet EMKR:n on otettava huomioon sukupuolten väliset periaatteet ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvät periaatteet.
Tarkistus 148
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 3 kohta (uusi)
3.  Tavoitteet pyritään saavuttamaan kalastuskapasiteettia lisäämättä.
Tarkistus 149
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – johdantokappale
EMKR:n tavoitteiden saavuttaminen edesauttaa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista. Siihen pyritään seuraavien kuuden unionin prioriteetin kautta, jotka muutetaan yhteisessä strategiakehyksessä asianmukaisiksi temaattisiksi tavoitteiksi:
EMKR:n tavoitteiden saavuttaminen edesauttaa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista sekä YKP:n täytäntöönpanoa. Siihen pyritään seuraavien kuuden, kalastusta, kestävää vesiviljelyä ja niihin liittyviä toimintoja koskevan unionin prioriteetin kautta, jotka muutetaan yhteisessä strategiakehyksessä asianmukaisiksi temaattisiksi tavoitteiksi:
Tarkistus 150
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
(1)  Työllisyyden ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisääminen seuraavien tavoitteiden kautta:
(1)  Työllisyyden ja sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisääminen seuraavien tavoitteiden kautta:
Tarkistus 151
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)   taloudellisen kasvun, sosiaalisen osallisuuden ja työpaikkojen luomisen edistäminen sekä työvoiman liikkuvuuden tukeminen kalastuksesta ja vesiviljelystä riippuvaisissa rannikko- ja sisämaayhteisöissä;
a)   taloudellisen kasvun ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen, myös työpaikkojen luomisen ja työllistyvyyden ja liikkuvuuden parantamisen avulla kalastuksesta ja vesiviljelystä riippuvaisissa rannikko- ja sisämaayhteisöissä, myös syrjäisimmillä alueilla;
Tarkistus 152
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)   kalastustoimintojen monipuolistaminen muille meritalouden aloille ja meritalouden kasvu, mukaan lukien ilmastonmuutoksen hillitseminen.
b)   kalastustoimintojen monipuolistaminen sekä kalastusalalla että muilla kalastusalaan läheisesti liittyvillä meritalouden aloilla ja meritalouden kasvu, mukaan lukien ilmastonmuutoksen hillitseminen.
Tarkistus 153
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b a alakohta (uusi)
b a)  yhdenmukaistettujen sosiaalisten sääntöjen täytäntöönpanon edistäminen unionissa.
Tarkistus 154
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta
a)  teknologian kehittämisen vahvistamisen, innovoinnin ja tietämyksensiirron tukeminen;
a)  teknologian kehittämisen vahvistamisen, innovoinnin, myös lisääntyvän energiatehokkuuden, ja tietämyksensiirron tukeminen;
Tarkistus 155
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)
a a)  eläinten hyvinvointiin kohdistuvien kalastuksen haittavaikutusten vähentäminen;
Tarkistus 156
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta
b)   kalastuksen, erityisesti pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavan laivaston kilpailukyvyn ja elinkelpoisuuden parantaminen ja turvallisuuden tai työolojen parantaminen;
b)   kalastuksen kilpailukyvyn ja elinkelpoisuuden parantaminen ja terveyden, hygienian, turvallisuuden ja työolojen parantaminen;
Tarkistus 157
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
c)   uusien ammatillisten taitojen ja elinikäisen oppimisen kehittäminen;
c)   erityisesti nuorten kalastajien ammatillisen koulutuksen, uusien ammatillisten taitojen ja elinikäisen oppimisen kehittäminen;
Tarkistus 158
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c a alakohta (uusi)
c a)  pienimuotoisen rannikkokalastuksen kehittäminen varsinkin kilpailukyvyn ja kestävyyden osalta;
Tarkistus 159
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – johdantokappale
3)   Innovatiivisen, kilpailukykyisen ja tietämykseen perustuvan vesiviljelyn edistäminen keskittymällä seuraaville aloille:
3)   Kestävän, innovatiivisen, kilpailukykyisen ja tietämykseen perustuvan ekosysteemilähtöisen vesiviljelyn edistäminen keskittymällä seuraaville aloille:
Tarkistus 160
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta
a)  teknologian kehittämisen vahvistamisen, innovoinnin ja tietämyksensiirron tukeminen;
a)  teknologian kehittämisen vahvistamisen, teknisen, sosiaalisen ja taloudellisen innovoinnin ja tietämyksensiirron tukeminen;
Tarkistus 161
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b alakohta
b)  vesiviljely-yritysten, erityisesti pk-yritysten kilpailukyvyn ja elinkelpoisuuden parantaminen;
b)  laajaperäisten ja puoli-intensiivisten vesiviljely-yritysten, erityisesti pk-yritysten kilpailukyvyn ja elinkelpoisuuden parantaminen;
Tarkistus 162
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c alakohta
c)   uusien ammatillisten taitojen ja elinikäisen oppimisen kehittäminen;
c)   erityisesti nuorten vesiviljelijöiden uusien ammatillisten taitojen kehittäminen, ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen edistäminen;
Tarkistus 163
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – d alakohta
d)  vesiviljelytuotteiden markkinajärjestelyn parantaminen.
d)  vesiviljelytuotteiden markkinajärjestelyn parantaminen ja jalostukseen ja kaupan pitämiseen liittyvien alojen investointien edistäminen.
Tarkistus 164
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – d a alakohta (uusi)
d a)  vesiviljelyn ekologisen jalanjäljen pienentäminen.
Tarkistus 165
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – a alakohta
a)   meriympäristöön kohdistuvien kalastusvaikutusten vähentäminen;
a)   meriympäristöön kohdistuvien tahattomien saaliiden ja haitallisten kalastusvaikutusten ennaltaehkäisy, minimointi ja mahdollisuuksien mukaan eliminointi erityisesti paremmalla pyydysten valikoivuudella;
Tarkistus 166
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – a a alakohta (uusi)
a a)  kalastuskapasiteetin ja käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien välisen tasapainon varmistaminen;
Tarkistus 167
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – b a alakohta (uusi)
b a)  meristrategiadirektiivin täytäntöönpano ja ympäristön hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä;
Tarkistus 168
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – a alakohta
a)   vesiviljelyyn liittyvien ekosysteemien parantaminen ja resurssitehokkaan vesiviljelyn edistäminen;
a)   resurssitehokkaan vesiviljelyn edistäminen, myös vähentämällä kalanruoka- ja kalaöljyriippuvuutta sekä kemikaalien ja antibioottien käyttöä;
Tarkistus 169
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – a a alakohta (uusi)
a a)  meren, maan ja makean veden ekosysteemeihin kohdistuvien vesiviljelyvaikutusten arviointi, vähentäminen ja mahdollisuuksien mukaan eliminointi;
Tarkistus 170
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – johdantokappale
6)   YKP:n täytäntöönpanon edistäminen seuraavin keinoin:
6)   YKP:n täytäntöönpanon edistäminen ja YKP:n ja yhdennetyn meripolitiikan välisen yhteyden ja johdonmukaisuuden vahvistaminen seuraavin keinoin:
Tarkistus 171
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – a alakohta
a)  tutkimustiedon tarjonta ja tiedonkeruu;
a)  tutkimustiedon parantaminen tukemalla tiedonkeruuta ja -hallintaa;
Tarkistus 172
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b alakohta
b)  valvonnan ja täytäntöönpanon valvonnan tukeminen, institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen.
b)  seurannan, valvonnan ja täytäntöönpanon valvonnan tukeminen, institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen lisäämättä hallinnollista rasitetta.
Tarkistus 173
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b a alakohta (uusi)
b a)  YKP:n alueellistamisen tukeminen erityisesti alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien välityksellä.
Tarkistus 174
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden kalastus- ja vesiviljely-yrityksille myöntämään tukeen sovelletaan perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista.
1.  Jäsenvaltioiden kalastus- ja vesiviljelyalan yrityksille myöntämään tukeen sovelletaan perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa.
Tarkistus 175
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 kohta
2.  Perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa ei kuitenkaan sovelleta perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan kuuluviin maksuihin, joita jäsenvaltiot suorittavat tämän asetuksen nojalla ja mukaisesti.
2.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa ei sovelleta perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan kuuluviin maksuihin, joita jäsenvaltiot suorittavat tämän asetuksen nojalla ja mukaisesti.
Tarkistus 176
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 kohta
[Yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 4 artiklassa mainittujen periaatteiden lisäksi komissio ja jäsenvaltiot varmistavat koordinoinnin ja täydentävyyden niiden tukien välillä, joita myönnetään EMKR:stä, muiden unionin toimintalinjojen ja rahoitusvälineiden perusteella, mukaan lukien [ympäristö- ja ilmastoimien puiteohjelman perustamisesta (LIFE-puiteohjelma)] annettu asetus (EU) N:o […], ja unionin ulkoisten toimien puitteissa. EMKR:stä ja LIFE-puiteohjelmasta myönnettävän tuen koordinointi on toteutettava erityisesti edistämällä sellaisten toimien rahoitusta, joilla täydennetään LIFE-puiteohjelmasta rahoitettavia yhdennettyjä hankkeita, sekä edistämällä LIFE-puiteohjelmassa hyväksyttyjen ratkaisujen, menetelmien ja lähestymistapojen käyttöä.
[Yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 4 artiklassa mainittujen periaatteiden lisäksi komissio ja jäsenvaltiot varmistavat koordinoinnin ja täydentävyyden niiden tukien välillä, joita myönnetään EMKR:stä, muiden unionin toimintalinjojen ja rahoitusvälineiden perusteella, mukaan lukien unionin ulkoisten toimien puitteissa. Kyseinen koordinointi- ja täydentävyysvaatimus on sisällytettävä toimintaohjelmiin.
Tarkistus 177
Ehdotus asetukseksi
11 artikla
EMKR:ään sovelletaan tämän asetuksen liitteessä III tarkoitettuja ennakkoehtoja.
EMKR:ään sovelletaan tämän asetuksen liitteessä III tarkoitettuja erityisiä ennakkoehtoja.
Tarkistus 178
Ehdotus asetukseksi
11 a artikla (uusi)
11 a artikla
Kalastuskapasiteetin ylärajojen noudattamisen arviointi
1.  Komissio arvioi viimeistään …* yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa sitä, miten jäsenvaltiot ovat noudattaneet [YKP:stä annetussa]asetuksessa (EU) N:o …/…. olevassa liitteessä II vahvistettuja kalastuskapasiteetin ylärajoja.
2.  Jos 1 kohdassa tarkoitettu arviointi osoittaa, että jokin jäsenvaltio ei noudata kalastuskapasiteettinsa ylärajoja, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla kyseisen jäsenvaltion toimintaohjelman maksut ja maksusitoumukset keskeytetään osittain tai kokonaan.
3.  Komissio päättää viipymättä maksujen ja maksusitoumuksien keskeyttämisen, kun kyseinen jäsenvaltio toteuttaa toimia oman kalastuskapasiteettinsa ylärajojen noudattamiseksi ja kun komissio on hyväksynyt ne.
_________________
* Kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulosta.
Tarkistus 180
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  toimijat, jotka osallistuvat asetuksen (EY) N:o 1005/2008 33 artiklassa tarkoitettujen yhteistyöhön osallistumattomien maiden lipun alla purjehtivien kalastusalusten toimintaan tai hallinnointiin taikka ovat niihin omistussuhteessa;
Tarkistus 181
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – b b alakohta (uusi)
b b)  toimijat, jotka on todettu rikosoikeudenkäynnissä tai hallinnollisessa menettelyssä syyllisiksi sovellettavan kansallisen lainsäädännön vakavaan rikkomiseen seuraavilla aloilla:
–  tässä ammatissa sovellettavat palkka- ja työsuhteen ehdot;
–  ammatillinen vastuu;
–  ihmis- tai huumekauppa;
Tarkistus 182
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – b c alakohta (uusi)
b c)  toimijat, jotka on todettu rikosoikeudenkäynnissä tai hallinnollisessa menettelyssä syyllisiksi yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa unionin lainsäädännön vakavaan rikkomiseen erityisesti seuraavilla aloilla:
–  kalastajien työ- ja lepoajat;
–  työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva lainsäädäntö
–  tässä ammatissa sovellettavat palkka- ja työsuhteen ehdot;
–  kalastajien perustason pätevyys ja jatkokoulutus;
Tarkistus 184
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  toimijat, jotka eivät ole noudattaneet kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista yhteisön puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta 25 päivänä helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/20081 säännöksiä.
_______________
1 EUVL L 60, 5.3 2008, s. 1.
Tarkistus 571
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 3 kohta – a alakohta
a)  edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun kauden määrittely; kyseisen kauden on oltava oikeassa suhteessa rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuuteen tai toistumiseen;
a)   edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun kauden määrittely; kyseisen kauden on oltava oikeassa suhteessa kyseisen rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuuteen tai toistumiseen siten, että huomioon otetaan sellaiset arviointiperusteet kuten aiheutuneet vahingot, niiden arvo sekä rikkomuksen tai laiminlyönnin laajuus ja toistuvuus, ja kauden pituuden on oltava vähintään yksi vuosi;
Tarkistus 185
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltioiden on vaadittava, että toimijat, jotka jättävät EMKR:lle osoitetun hakemuksen, toimittavat hallintoviranomaiselle allekirjoitetun vahvistuksen siitä, että ne noudattavat 1 kohdassa lueteltuja vaatimuksia eivätkä ole syyllistyneet 2 kohdassa tarkoitettuun EKTR:n tai EMKR:n väärinkäytökseen. Jäsenvaltioiden on tarkistettava vahvistuksen paikkansapitävyys ennen toimen hyväksymistä.
4.  Jäsenvaltioiden on vaadittava, että toimijat, jotka jättävät EMKR:lle osoitetun hakemuksen, toimittavat hallintoviranomaiselle allekirjoitetun vahvistuksen siitä, että ne noudattavat 1 ja 2 kohdassa lueteltuja vaatimuksia. Jäsenvaltioiden on tarkistettava vahvistuksen paikkansapitävyys ennen toimen hyväksymistä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 93 artiklan mukaisesta rikkomuksia koskevasta kansallisesta rekisteristä saatavien tietojen tai muiden tätä varten saatavilla olevien tietojen pohjalta.
Tarkistus 610
Ehdotus asetukseksi
12 a artikla (uusi)
12 a artikla
Maksatuksen keskeyttäminen
Jos toimijaan kohdistuu tutkinta, jonka yhteydessä hänen epäillään syyllistyneen 12 artiklan 1 kohdassa kuvattuun rikkomukseen, EMKR:n tuki kyseiselle toimijalle keskeytetään. Jos toimijan todetaan syyllistyneen 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun rikkomukseen, kyseisen toimijan hakemusta ei oteta käsiteltäväksi.
Tarkistus 186
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  aluksen kalastuskapasiteettia lisäävät toimet;
a)  aluksen kalastuskapasiteettia tai pyyntikykyä lisäävät toimet;
Tarkistus 187
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  toimet, jotka vaarantavat meren elollisten luonnonvarojen ja ekosysteemien kestävyyden;
Tarkistus 188
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – a b alakohta (uusi)
a b)  työpaikkoja tuhoavat toimet;
Tarkistus 190
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  investoinnit sellaiseen laivaston osaan kuuluviin aluksiin, jonka osalta ei ole osoitettu käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien ja laivaston kapasiteetin välistä kestävää tasapainoa [YKP:stä annetun] asetuksen (EU) N:o …/…. 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla kapasiteettiraportilla;
Tarkistus 191
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen;
Poistetaan.
Tarkistus 192
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  koekalastus;
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon)
Tarkistus 611
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 2–4 kohta
2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista varoista 4 535 000 000 euroa osoitetaan kalastuksen, vesiviljelyn ja kalastusalueiden kestävään kehittämiseen V osaston I, II ja III lukujen mukaisesti.
2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista varoista enintään 71,86 prosenttia osoitetaan kalastuksen, vesiviljelyn ja kalastusalueiden kestävään kehittämiseen V osaston I, II ja III lukujen mukaisesti.
3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista varoista 477 000 000 euroa osoitetaan 78 artiklassa tarkoitettuihin valvontaa ja täytäntöönpanon valvontaa koskeviin toimenpiteisiin.
3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista varoista vähintään 12,5 prosenttia osoitetaan 78 artiklassa tarkoitettuihin valvontaa ja täytäntöönpanon valvontaa koskeviin toimenpiteisiin.
4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista varoista 358 000 000 euroa osoitetaan 79 artiklassa tarkoitettuihin tiedonkeruutoimenpiteisiin.
4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista varoista vähintään 12,97 prosenttia osoitetaan 79 artiklassa tarkoitettuihin tiedonkeruutoimenpiteisiin.
Tarkistus 198
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 5 kohta – johdantokappale
5.  Syrjäisimmille alueille V osaston V luvun mukaisesti korvauksena myönnettävät varat voivat olla vuodessa enintään
5.  Syrjäisimmille alueille V osaston V luvun mukaisesti korvauksena myönnettävät varat voivat olla enintään
Tarkistus 199
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 5 kohta – 1 luetelmakohta
–  4 300 000 euroa Azorien ja Madeiran osalta,
–  X euroa vuodessa Azorien ja Madeiran osalta,
Tarkistus 200
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 5 kohta – 2 luetelmakohta
–  5 800 000 euroa Kanariansaarten osalta,
–  X euroa vuodessa Kanariansaarten osalta,
Tarkistus 201
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 5 kohta – 3 luetelmakohta
–  4 900 000 euroa Ranskan Guyanan ja Réunionin osalta.
–  X euroa vuodessa Ranskan syrjäisimpien alueiden osalta.
Tarkistus 202
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 6 kohta
6.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista varoista 45 000 000 euroa osoitetaan 70 artiklassa tarkoitettuun varastointitukeen vuosiksi 2014–2018.
6.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista varoista X euroa osoitetaan 69 artiklassa tarkoitettuihin tuotantoa ja kaupan pitämistä koskeviin suunnitelmiin ja 70 artiklassa tarkoitettuun varastointitukeen.
Tarkistus 616
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 6 a kohta (uusi)
6 a.  Jäsenvaltioilla on oltava mahdollisuus käyttää 15 artiklan 2, 5 ja 6 kohdan nojalla saatavilla olevia varoja 15 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
Tarkistus 204
Ehdotus asetukseksi
16 a artikla (uusi)
16 a artikla
[Vuotuiset ohjeelliset määrät ja vuotuiset maksumäärärahat]
1.  Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta xx/201z tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 17 kohdassa tarkoitetut ohjeelliset kokonaisrahoituspuitteet tämän ohjelman täytäntöönpanemiseksi kaudella 2014–2020 ovat X euroa vuoden 2011 kiinteinä hintoina.
2.  Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuotuiset määrärahat vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen säännöksiä ja talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta xxx/201z tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen määräyksiä rajoittamatta.
Tarkistus 205
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta – a alakohta – i alakohta
i)  kalastus- ja vesiviljelyalan työllisyystaso;
i)  kalastus- ja vesiviljelyalan sekä jalostusteollisuuden työllisyystaso;
Tarkistus 206
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii alakohta
ii)  kalastus- ja vesiviljelyalan tuotantotaso;
ii)  kalastus- ja vesiviljelyalan sekä jalostusteollisuuden tuotantotaso;
Tarkistus 207
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta – b alakohta – iii alakohta
iii)  asianomaisen jäsenvaltion tiedonkeruutehtävien laajuus arvioituna kansallisen kalastuslaivaston koon, purettujen saaliiden määrän, merellä toteutettavien tieteellisten valvontatehtävien määrän ja niiden tutkimusten lukumäärän perusteella, joihin jäsenvaltio osallistuu; ja
iii)  asianomaisen jäsenvaltion tiedonkeruu- ja tiedonhallintatehtävien laajuus arvioituna kansallisen kalastuslaivaston koon, purettujen saaliiden määrän, merellä toteutettavien tieteellisten valvontatehtävien määrän ja niiden tutkimusten lukumäärän perusteella, joihin jäsenvaltio osallistuu; ja
Tarkistus 208
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta – b alakohta – iv alakohta
iv)   käytettävissä olevat tiedonkeruuresurssit suhteessa jäsenvaltion tiedonkeruutehtävien laajuuteen arvioimalla käytettävissä olevat keinot tiedonkeruuta koskevan kansallisen näytteenotto-ohjelman toteuttamiseksi tarvittavan merellä toimivien tarkkailijoiden lukumäärän sekä teknisten ja henkilöresurssien lukumäärän perusteella;
iv)   käytettävissä olevat tiedonkeruu- ja tiedonhallintaresurssit suhteessa jäsenvaltion tiedonkeruu- ja tiedonhallintatehtävien laajuuteen arvioimalla käytettävissä olevat keinot tiedonkeruuta koskevan kansallisen näytteenotto-ohjelman toteuttamiseksi tarvittavan teknisten ja henkilöresurssien lukumäärän perusteella;
Tarkistus 209
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)   kaikkien toimenpiteiden osalta aiemmat määrärahat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 mukaisesti ja aiempi kulutus neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2006 mukaisesti.
c)   kaikkien toimenpiteiden osalta tiedot aiemmista määrärahoista neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 mukaisesti vuosina 2007–2013 ja aiempi kulutus neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2006 mukaisesti.
Tarkistus 210
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 1 kohta
1.   Kunkin jäsenvaltion on laadittava yksi toimintaohjelma EMKR:stä yhteisrahoitettavien unionin prioriteettien täytäntöönpanemiseksi.
1.   Kunkin jäsenvaltion on laadittava yksi toimintaohjelma tämän asetuksen 6 artiklassa tarkoitettujen EMKR:stä yhteisrahoitettavien unionin prioriteettien täytäntöönpanemiseksi.
Tarkistus 211
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 3 kohta
3.  Jäljempänä 20 artiklan 1 kohdan n alakohdassa tarkoitetun toimintaohjelman osion osalta komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksellä viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2013 unionin prioriteetit valvontaa ja täytäntöönpanon valvontaa koskevan politiikan alalla.
3.  Jäljempänä 20 artiklan 1 kohdan n alakohdassa tarkoitetun toimintaohjelman osion osalta siirretään komissiolle 127 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2013 unionin prioriteetit valvontaa ja täytäntöönpanon valvontaa koskevan politiikan alalla.
Tarkistus 212
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 2 kohta (uusi)
(2)  Kunkin jäsenvaltion on sisällytettävä ohjelmaansa [kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun] asetuksen (EU) N:o…/…. 32 artiklassa tarkoitettu tuotantoa ja kaupan pitämistä koskeva suunnitelma.
Tarkistus 213
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  ohjelmassa on kaavailtu asianmukaisia toimia sen täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi ja helpottamiseksi;
c)  ohjelmassa on kaavailtu asianmukaisia toimia sen täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi ja helpottamiseksi siten, että käytettävissä olevien taloudellisten tukien saanti tehdään helpommaksi erityisesti pienimuotoisen rannikkokalastuksen alan toimijoille ja heidän järjestöilleen;
Tarkistus 214
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – d a alakohta (uusi)
d a)  tapauksen mukaan tämän asetuksen 38 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen EMKR:ää koskevien unionin prioriteettien mukaisten toimenpiteiden johdonmukaisuus neuvoston direktiivin 92/43/ETY 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen Natura 2000 -verkoston hankkeiden toteutusjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien sekä meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY määritelmän mukaisen ympäristön hyvän tilan saavuttamisen kanssa.
Tarkistus 215
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  SWOT-analyysi tilanteesta ja niiden tarpeiden määrittely, joihin ohjelman kattamalla maantieteellisellä alueella on vastattava.
b)  SWOT-analyysi tilanteesta ja niiden tarpeiden määrittely, joihin ohjelman kattamalla maantieteellisellä ja ympäristöalueella on vastattava.
Analyysi on jäsennettävä unionin prioriteettien mukaisesti. Ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä innovoinnin edistämistä koskevat erityistarpeet on arvioitava ottaen huomioon kaikki unionin prioriteetit, jotta molemmilla aloilla löydettäisiin tarkoituksenmukaisia ratkaisuja kunkin prioriteetin tasolla; yhteenveto tukikelpoisten politiikan alojen vahvuuksista ja heikkouksista;
Analyysi on jäsennettävä 6 artiklassa määritettyjen unionin prioriteettien mukaisesti. Ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä innovoinnin edistämistä koskevat erityistarpeet on arvioitava suhteessa kaikkiin unionin prioriteetteihin, jotta löydettäisiin tarkoituksenmukaisimmat ratkaisut kunkin näihin aloihin liittyvän prioriteetin tasolla;
Tämän analyysin on katettava myös YKP:n täytäntöönpanon vaikutukset kullakin rannikkoalueella;
Tarkistus 216
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  analyysi YKP:n täytäntöönpanon vaikutuksista työpaikkoihin koko arvoketjussa ja innovatiivisia ehdotuksia työpaikkojen luomiseksi alueilla, joihin vaikutukset kohdistuvat;
Tarkistus 217
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)   osoitus ohjelmaan sisältyvästä tarkoituksenmukaisesta lähestymistavasta innovointiin, ympäristöön, Natura 2000 –alueiden erityistarpeet mukaan lukien, sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen;
c)   analyysi siitä, miten ohjelmassa otetaan huomioon kalastuksen ja vesiviljelyn vaikutukset ympäristöön ja, tilanteen mukaan, Natura 2000 -alueiden erityistarpeisiin sekä ympäristön hyvän tilan saavuttaminen, kalojen elvytysalueiden yhtenäisen verkoston perustaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen;
Tarkistus 218
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  [YKP:stä annetun] asetuksen (EU) N:o …/…. nojalla vaadittava arviointi kalastuskapasiteetin ja käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien välisestä tasapainosta ja kuvaus toimenpiteistä, jotka on toteutettu kyseisen asetuksen liitteessä II vahvistettujen kalastuskapasiteetin ylärajojen noudattamiseksi;
Tarkistus 219
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – h alakohta
h)  selkeät tiedot V osaston III luvun mukaisista toimista, jotka voidaan toteuttaa kollektiivisesti ja joihin voidaan sen vuoksi soveltaa korkeampaa tuki-intensiteettiä 95 artiklan 3 kohdan mukaisesti;
h)  selkeät tiedot V osaston III luvun mukaisista toimenpiteistä, jotka voidaan toteuttaa kollektiivisesti ja joihin voidaan sen vuoksi soveltaa korkeampaa tuki-intensiteettiä 95 artiklan 3 kohdan mukaisesti;
Tarkistus 220
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – h a alakohta (uusi)
h a)  pienimuotoista kalastusta ja rannikkokalastusta koskeva toimintasuunnitelma, jossa määritetään strategia pienimuotoisen kalastuksen ja rannikkokalastuksen kehittämistä, kilpailukykyä ja kestävyyttä varten;
Tarkistus 221
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – h b alakohta (uusi)
h b)  yksityiskohtainen kuvaus 69 artiklan mukaista tukea saavien tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien suunnitelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon tarvittavista toimenpiteistä;
Tarkistus 222
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – i alakohta
i)   seuranta- ja arviointivaatimuksiin sekä [yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 49 artiklassa tarkoitettuun arviointisuunnitelmaan liittyvien tarpeiden analyysi. Jotta jäsenvaltiot voisivat vastata määritettyihin tarpeisiin, niiden käytössä on oltava riittävät resurssit ja niiden on toteutettava toimia valmiuksiensa kehittämiseksi;
i)   [yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 49 artiklassa tarkoitetut arviointivaatimukset ja arviointisuunnitelma ja toteutettavat toimenpiteet, joilla voidaan vastata määritettyihin tarpeisiin;
Tarkistus 223
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – j alakohta – ii alakohta
ii)  taulukko, jossa vahvistetaan sovellettavat EMKR:n varat ja yhteisrahoitusosuus 6 artiklassa tarkoitettujen unionin prioriteettien mukaisiin tavoitteisiin ja tekniseen apuun. Tapauksen mukaan tässä taulukossa on ilmoitettava erikseen EMKR:n varat ja yhteisrahoitusosuudet, joita sovelletaan 94 artiklan 1 kohdassa vahvistetusta yleissäännöstä poiketen 72 artiklassa, 73 artiklassa, 78 artiklan 2 kohdan a–d sekä f–j alakohdassa, 78 artiklan 2 kohdan e alakohdassa ja 79 artiklassa tarkoitetun tuen osalta;
ii)  taulukko, jossa vahvistetaan sovellettavat EMKR:n varat ja yhteisrahoitusosuus 6 artiklassa tarkoitettuihin unionin prioriteetteihin ja tekniseen apuun. Tapauksen mukaan tässä taulukossa on ilmoitettava erikseen EMKR:n varat ja yhteisrahoitusosuudet, joita sovelletaan 94 artiklan 1 kohdassa vahvistetusta yleissäännöstä poiketen 72 artiklassa, 73 artiklassa, 78 artiklan 2 kohdan a–d sekä f–j alakohdassa, 78 artiklan 2 kohdan e alakohdassa ja 79 artiklassa tarkoitetun tuen osalta;
Tarkistus 224
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – k alakohta
k)   selvitys siitä, miten ohjelma täydentää muista yhteisen strategiakehyksen rahastoista tai LIFE-puiteohjelmasta rahoitettuja toimenpiteitä;
k)   selvitys siitä, miten ohjelma täydentää muiden unionin toimintalinjojen ja rahoitusvälineiden perusteella rahoitettuja toimenpiteitä;
Tarkistus 225
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – l alakohta – i a alakohta (uusi)
i a)  selkeä kuvaus paikallisille kalastusalan toimintaryhmille ja hallintoviranomaiselle tai strategian täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä varten nimitetylle elimelle kuuluvista tehtävistä;
Tarkistus 226
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – l alakohta – ii alakohta
ii)  kuvaus seuranta- ja arviointimenettelyistä sekä seurantakomitean kokoonpanosta;
ii)  kuvaus seuranta- ja arviointimenettelyistä sekä seurantakomitean yleisestä kokoonpanosta;
Tarkistus 227
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – m alakohta
m)  [yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 5 artiklassa tarkoitettujen kumppanien nimeäminen ja kumppanien kuulemisten tulokset;
m)  [yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 5 artiklassa tarkoitettujen kumppanien nimeämismenettely ja kumppanien kuulemisten tulokset; kumppaneita koskevia muutoksia voidaan toimeenpanna ohjelman aikana seurantakomitean suostumuksella;
Tarkistus 228
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – n alakohta – i alakohta
i)  luettelo valvontaa, tarkastuksia ja täytäntöönpanon valvontaa koskevan järjestelmän täytäntöönpanoelimistä ja lyhyt kuvaus niiden kalastusalan sääntöjen valvontaan, tarkastamiseen ja täytäntöönpanon valvontaan käytettävissä olevista taloudellisista ja henkilöresursseista sekä näihin tehtäviin käytettävissä olevista välineistä, erityisesti alusten, lentokoneiden ja helikopterien lukumäärä;
i)  luettelo valvontaa, tarkastuksia ja täytäntöönpanon valvontaa koskevan järjestelmän täytäntöönpanoelimistä ja lyhyt kuvaus niiden kalastusalan sääntöjen valvontaan, tarkastamiseen ja täytäntöönpanon valvontaan käytettävissä olevista taloudellisista ja henkilöresursseista sekä näihin tehtäviin käytettävissä olevista pääasiallisista välineistä, erityisesti alusten, lentokoneiden ja helikopterien lukumäärä;
Tarkistus 229
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – o alakohta – johdantokappale
o)   edellä 6 artiklan 6 kohdassa ja 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun, kestävään kalastuksenhoitoon liittyvän tiedonkeruun lisäämistä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi ja [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen] 37 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun monivuotisen unionin ohjelman mukaisesti
o)   edellä 6 artiklan 6 kohdassa ja 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun, kestävään ekosysteemipohjaiseen kalastuksenhoitoon liittyvän tiedonkeruun lisäämistä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi ja [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen] 37 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun monivuotisen unionin ohjelman mukaisesti ja kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen alojen sosioekonomisen tilanteen analysoimiseksi:
Tarkistus 230
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – o alakohta – i alakohta
i)  kuvaus tiedonkeruutoimista, jotka on toteutettava, jotta mahdollistetaan
i)  kuvaus tiedonkeruutoimista, jotka on toteutettava sidosryhmiä kuullen, jotta mahdollistetaan
Tarkistus 231
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – o alakohta – i alakohta – 1 luetelmakohta
–  kalastusalan arviointi (biologiset, taloudelliset ja poikkitieteelliset muuttujat sekä merellä tehtävät tieteelliset tutkimukset),
–  kalastusalan arviointi (koko arvoketjun biologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja poikkitieteelliset muuttujat sekä merellä tehtävät tieteelliset tutkimukset),
Tarkistus 232
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – o alakohta – i alakohta – 2 luetelmakohta
–  vesiviljely- ja jalostusteollisuuden taloudellisen tilanteen arviointi,
–  vesiviljely- ja jalostusteollisuuden taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen arviointi,
Tarkistus 233
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – o alakohta – i alakohta – 3 luetelmakohta
–   ekosysteemiin kohdistuvien kalastusalan vaikutusten arviointi;
–   ekosysteemiin kohdistuvien kalastus- ja vesiviljelyalojen vaikutusten arviointi, joka mahdollistaa erityyppisten kalastus- ja vesiviljelytoimien ja kalastuslaivaston osien välillä tehtävän vertailun [YKP:stä annetun] asetuksen (EU) N:o …/…. vaatimusten mukaisesti.
Tarkistus 234
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – o alakohta – iii alakohta
iii)  osoitus valmiudesta saavuttaa kerättyjä tietoja koskeva moitteeton varainhoito ja hallinto.
iii)  perusteltu selvitys valmiudesta saavuttaa kerättyjä tietoja koskeva moitteeton varainhoito ja hallinto.
Tarkistus 235
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 4 kohta
4.  Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä säännöt, jotka koskevat 1, 2 ja 3 kohdassa kuvattujen tietojen esittämistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 128 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.
4.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat 1, 2 ja 3 kohdassa kuvattujen tietojen esittämistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 128 artiklankohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 236
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 2 kohta
2.  Komissio hyväksyy toimintaohjelman täytäntöönpanosäädöksellä.
2.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla hyväksytään toimintaohjelma, kun se katsoo, että 1 kohdassa esitetyt vaatimukset on täytetty. Kun toimintaohjelmat on hyväksytty, ne asetetaan julkisesti saataville.
Tarkistus 237
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Komissio antaa tätä varten täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa eritellään 18 artiklan 3 kohdassa mainittujen, valvontaa ja täytäntöönpanon valvontaa koskevaan politiikkaan liittyvien unionin prioriteettien muutokset ja vastaavat etusijalle asetettavat tukikelpoiset toimet.
Siirretään tätä varten komissiolle valta antaa 127 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa eritellään 18 artiklan 3 kohdassa mainittujen, valvontaa ja täytäntöönpanon valvontaa koskevaan politiikkaan liittyvien unionin prioriteettien muutokset ja vastaavat etusijalle asetettavat tukikelpoiset toimet.
Tarkistus 238
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 2 kohta – 3 alakohta
Ottaen huomioon tämän kohdan toisessa alakohdassa mainitussa päätöksessä vahvistetut uudet prioriteetit jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle toimintaohjelman muutos viimeistään asianomaista täytäntöönpanovuotta edeltävän vuoden lokakuun 31 päivänä.
Jäsenvaltiot voivat muuttaa toimintaohjelmaansa ottaen huomioon tämän kohdan toisessa alakohdassa mainitussa päätöksessä vahvistetut uudet prioriteetit. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki toimintaohjelman muutokset viimeistään asianomaista täytäntöönpanovuotta edeltävän vuoden lokakuun 31 päivänä.
Tarkistus 239
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 1 kohta
1.  Edellä olevan 20 artiklan 1 kohdan o alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuotuinen työsuunnitelma ennen kunkin vuoden 31 päivää lokakuuta. Vuotuisten työsuunnitelmien on sisällettävä kuvaus tiedonkeruussa ja analysoinnissa sekä niiden tarkkuuden ja täsmällisyyden arvioinnissa käytettävistä menettelyistä ja menetelmistä.
1.  Edellä olevan 20 artiklan 1 kohdan o alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on toimitettava ennen kunkin vuoden 31 päivää lokakuuta komissiolle vuotuinen työsuunnitelma tai ilmoitettava komissiolle edellisenä vuonna voimassa olleen työsuunnitelman jatkamisesta. Vuotuiset työsuunnitelmat laaditaan unionin ohjelman mukaisesti kansallisen monivuotisen ohjelman puitteissa, ja niiden on sisällettävä kuvaus tiedonkeruussa ja analysoinnissa sekä niiden tarkkuuden ja täsmällisyyden arvioinnissa käytettävistä menettelyistä ja menetelmistä.
Tarkistus 240
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta
b)   toimenpiteiden tai toimityyppien käyttöönottoa tai lakkauttamista;
b)   keskeisten toimenpiteiden tai toimityyppien ja niihin liittyvien tietojen ja indikaattorien käyttöönottoa tai lakkauttamista;
Tarkistus 241
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 2 kohta
2.   Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 128 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.
2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 128 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 242
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – otsikko
Vuotuinen työohjelma
Monivuotinen toimintaohjelma ja vuotuiset työohjelmat
Tarkistus 243
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 1 kohta
1.   Jäljempänä olevan VI osaston I ja II luvun sekä 92 artiklan täytäntöönpanoa varten komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä vuotuisen työohjelman kyseisissä luvuissa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 128 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
1.   Jotta komissio voi vahvistaa yksityiskohdat VI osaston I ja II luvun sekä 92 artiklan soveltamista varten, komissio antaa 127 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla perustetaan monivuotinen toimintaohjelma, jonka yksi tehtävä on määrittää vuotuiset työohjelmat kyseisissä luvuissa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti.
Tarkistus 244
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 2 kohta
2.  Vuotuisessa työohjelmassa on vahvistettava tavoitteet, joihin pyritään, odotettavissa olevat tulokset, toteutustapa ja ohjelman kokonaismäärä. Siinä on annettava myös rahoitettavien toimien kuvaus, ilmoitettava kuhunkin toimeen osoitettu määrä ja täytäntöönpanon ohjeellinen aikataulu sekä tiedotettava toimien täytäntöönpanosta. Tukien osalta siinä on esitettävä prioriteetit, olennaiset arviointiperusteet ja yhteisrahoituksen enimmäisosuus.
2.  Monivuotisessa toimintaohjelmassa ja vuotuisissa työohjelmissa on vahvistettava tavoitteet, joihin pyritään, odotettavissa olevat tulokset, toteutustapa ja ohjelman kokonaismäärä. Niissä on annettava myös rahoitettavien toimien kuvaus, ilmoitettava kuhunkin toimeen osoitettu määrä ja täytäntöönpanon ohjeellinen aikataulu sekä tiedotettava toimien täytäntöönpanosta. Tukien osalta niissä on esitettävä prioriteetit, olennaiset arviointiperusteet ja yhteisrahoituksen enimmäisosuus. Niihin on lisäksi sisällytettävä vaatimus talousarvion vuotuisten täytäntöönpanokertomusten laatimisesta.
Tarkistus 245
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 1 kohta
1.  Kalastusaluksen omistaja, joka on saanut tämän asetuksen 32 artiklan 1 kohdan b alakohdan, 36 artiklan, 39 artiklan 1 kohdan a alakohdan tai 40 artiklan 2 kohdan mukaista tukea, ei saa siirtää alusta unionin ulkopuoliseen kolmanteen maahan vähintään viiteen vuoteen päivästä, jona maksu suoritettiin tuensaajalle tosiasiallisesti.
1.  Kalastusaluksen omistaja, joka on saanut tämän asetuksen 32, 36, 39 tai 40 artiklan mukaista tukea, ei saa siirtää alusta unionin ulkopuoliseen kolmanteen maahan vähintään viiteen vuoteen päivästä, jona kyseisen tuen maksu suoritettiin tuensaajalle tosiasiallisesti, ellei tuensaaja palauta tukea kuluneeseen aikaan suhteutettuna ennen aluksen siirtoa. Tämän kohdan ensimmäinen lause ei rajoita [varainhoitoasetuksen] 135 artiklan soveltamista.
Tarkistus 618
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  EMKR:n kokonaisrahoitusosuus 32 artiklan -1 kohdassa tarkoitettuihin kestäviä nuorisotyöllisyysohjelmia pienimuotoisessa kalastuksessa koskeviin toimenpiteisiin, 33 a artiklassa tarkoitettuun väliaikaiseen lopettamiseen, 39 artiklassa tarkoitettuun pääkoneen tai apukoneiden korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen sekä pysyvään lopettamiseen ei saa ylittää 20:tä prosenttia unionin rahoitustuesta jäsenvaltiota kohden.
Tarkistus 246
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 1 kohta
1.   Kalastukseen liittyvän innovoinnin edistämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on kehittää tai ottaa käyttöön uusia tai viimeisimpään kehitykseen verrattuna merkittävästi parempia tuotteita, uusia tai parannettuja prosesseja taikka uusia tai parannettuja hallinto- ja organisaatiojärjestelmiä.
1.   Sillä edellytyksellä, että hankkeet edistävät [YKP:stä annetun] asetuksen (EU) N:o …/…. 2 artiklan mukaisia tavoitteita, voidaan kalastukseen ja jalostusteollisuuteen liittyvän innovoinnin edistämiseksi EMKR:n tukea myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on kehittää tai ottaa käyttöön uusia tai merkittävästi parempia tekniikoita, välineitä tai tuotteita, esimerkiksi suunnittelemalla innovatiivisia aluksia, sekä uusia tai parannettuja prosesseja ja uusia tai parannettuja hallinto- ja organisaatiojärjestelmiä.
Tarkistus 247
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 2 kohta
2.   Tämän artiklan nojalla rahoitettavat toimet on toteutettava yhteistyössä jäsenvaltion hyväksymän tieteellisen tai teknisen elimen kanssa, ja kyseisen elimen on validoitava näiden toimien tulokset.
2.   Jäsenvaltion tai unionin hyväksymän tieteellisen tai teknisen elimen on toteutettava tämän artiklan nojalla rahoitettavat toimet tai ne on toteutettava yhteistyössä sen kanssa, ja kyseisen elimen on validoitava näiden toimien tulokset.
Tarkistus 248
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 3 kohta
3.   Jäsenvaltion on julkaistava tämän artiklan nojalla rahoitettujen toimien tulokset riittävällä tavalla 120 artiklan mukaisesti.
3.   Jäsenvaltion on laadittava kansalaisille avoimia raportteja tämän artiklan nojalla rahoitettujen toimien tuloksista 120 artiklan mukaisesti ja julkaistava ne asianmukaisella tavalla.
Tarkistus 249
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Innovaatiotukea koskevaan hakumenettelyyn osallistumista olisi helpotettava lisähankkeiden kannustamiseksi.
Tarkistus 250
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Toimijoiden yleisen tuloksellisuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää
1.  Toimijoiden yleisen tuloksellisuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi ja kestävämmän kalastuksen edistämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää
Tarkistus 251
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  kestävämpien kalastuskäytäntöjen kehittämistä koskevaan asiantuntijaneuvontaan, jossa keskitytään tästä toiminnasta meren, maan ja makean veden ekosysteemeille aiheutuvien vaikutusten vähentämiseen ja mahdollisuuksien mukaan eliminointiin;
Tarkistus 252
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 1 kohta – a b alakohta (uusi)
a b)  tämän luvun mukaiseen tukeen mahdollisesti oikeutettuihin hankkeisiin liittyvien teknisten, oikeudellisten tai taloudellisten neuvontapalvelujen tarjontaan;
Tarkistus 253
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  asiantuntijaneuvonnan tarjontaan liiketoiminta- ja markkinointistrategioiden tukemiseksi.
b)  asiantuntijaneuvonnan tarjontaan liiketoiminta- ja markkinointistrategioiden tukemiseksi, myynninedistämistä, markkinointia ja suhdetoimintaa koskeva neuvonta mukaan luettuna.
Tarkistus 254
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 2 kohta
2.  Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista toteutettavuustutkimuksista ja neuvonnasta huolehtivat hyväksytyt tieteelliset tai tekniset elimet, jotka täyttävät kunkin jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä hyväksytyt neuvontaa koskevat pätevyysvaatimukset.
2.  Edellä 1 kohdan a, a a, a b ja b alakohdassa tarkoitetuista toteutettavuustutkimuksista, neuvonnasta ja palveluista huolehtivat hyväksytyt tieteelliset, akateemiset, ammatilliset tai tekniset elimet, jotka täyttävät kunkin jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä hyväksytyt neuvontaa koskevat pätevyysvaatimukset.
Tarkistus 255
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 3 kohta
3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea myönnetään jäsenvaltion hyväksymille toimijoille tai kalastusjärjestöille, jotka tilasivat 1 kohdassa tarkoitetun toteutettavuustutkimuksen.
3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea myönnetään jäsenvaltion hyväksymille toimijoille, kalastusjärjestöille tai julkisoikeudellisille elimille, jotka ovat tilanneet 1 kohdan a, a a, a b ja b alakohdassa tarkoitetun toteutettavuustutkimuksen tai neuvontapalvelun.
Tarkistus 256
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän artiklan nojalla rahoitettavat toimet valitaan nopeutetun menettelyn mukaisesti.
4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän artiklan nojalla rahoitettavat toimet valitaan nopeutetun menettelyn mukaisesti, etenkin jos on kyse pienimuotoisesta rannikkokalastuksesta ja sisävesikalastuksesta.
Tarkistus 257
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Tutkijoiden ja kalastajien välisen tietämyksensiirron edistämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää
1.  Tutkijoiden ja kalastajien välisen paremman tietämyksen keräämisen, tukemisen ja siirron edistämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää
Tarkistus 258
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)   yhdestä tai useammasta riippumattomasta tutkimuslaitoksesta ja kalastajista tai yhdestä tai useammasta kalastusjärjestöstä muodostuvan verkoston perustamiseen;
a)   verkostojen, kalastuskumppanuussopimusten, sopimusten tai yhteisöjen perustamiseen yhden tai useamman riippumattoman tutkimuslaitoksen ja kalastajien tai yhden tai useamman kalastusjärjestön ja osallistumaan halukkaiden jäsenvaltioiden julkisten elinten välille;
Tarkistus 259
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)   edellä a alakohdassa tarkoitetun verkoston suorittamiin toimiin.
b)   edellä olevan a alakohdan mukaisesti perustettujen verkostojen, kalastuskumppanuussopimusten, sopimusten tai yhteisöjen puitteissa suoritettuihin toimiin.
Tarkistus 260
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 2 kohta
2.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimet voivat sisältää tiedonkeruutoimia, tutkimuksia sekä tietämyksen ja parhaiden käytänteiden levittämistä.
2.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimet voivat sisältää tiedonkeruu- ja tiedonhallintatoimia, yhteisiä tutkimushankkeita, tutkimuksia, pilottihankkeita, seminaareja sekä tietämyksen ja parhaiden käytänteiden levittämistä.
Tarkistus 261
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)   elinikäiseen oppimiseen, tieteellisen tiedon ja innovatiivisten käytänteiden levittämiseen sekä uusien ammatillisten taitojen hankintaan, jotka liittyvät erityisesti meriekosysteemien kestävään hoitoon, merialalla toteutettaviin toimiin, innovointiin ja yrittäjyyteen;
a)   ammatillista koulutusta edistäviin toimiin ja toimenpiteisiin, elinikäiseen oppimiseen, tieteellisen, teknisen, taloudellisen tai oikeudellisen tiedon ja innovatiivisten käytänteiden levittämiseen sekä sellaisten uusien ammatillisten taitojen hankintaan, jotka liittyvät erityisesti
–  meriekosysteemien ja sisävesien kestävään hoitoon;
–  merialalla toteutettaviin toimiin;
–  innovointiin;
–  yrittäjyyteen, erityisesti nuorten pääsyyn kalastusalan ammatteihin;
–  hygieniaan, terveyteen ja turvallisuuteen;
–  YKP:n säännösten täytäntöönpanoa koskevaan kalastajien koulutukseen;
–  ammatillisten riskien ehkäisemiseen.
Tarkistus 262
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)   verkostoitumiseen sekä kokemusten ja parhaiden käytänteiden vaihtoon sidosryhmien, muiden muassa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa edistävien järjestöjen välillä;
b)   verkostoitumiseen sekä kokemusten ja parhaiden käytänteiden vaihtoon sidosryhmien, muiden muassa koulutusjärjestöjen sekä miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja naisten merkittävää asemaa kalastusyhteisöissä edistävien [naisten merkittävän aseman kalastusyhteisöissä tunnustavien] järjestöjen välillä;
Tarkistus 263
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)   sosiaalisen vuoropuhelun edistämiseen kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla kalastajien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kesken.
c)   sosiaalisen vuoropuhelun edistämiseen unionin, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla toimijoiden, työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kesken korostamalla erityisesti aliedustettuja ryhmiä, kuten pienimuotoisen rannikkokalastuksen sekä jalkaisin suoritettavan kalastuksen ryhmiä.
Tarkistus 264
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – otsikko
Monipuolistamisen ja työpaikkojen luomisen helpottaminen
Yrittäjyyden edistäminen sekä monipuolistamisen ja työpaikkojen luomisen helpottaminen
Tarkistus 619
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – -1 c kohta (uusi)
-1 c. Jotta helpotettaisiin työpaikkojen luomista nuorille pienimuotoisen kalastuksen alalla, EMKR:n tukea voidaan myöntää
a)  harjoitteluohjelmiin pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavassa laivastossa;
b)  koulutukseen, joka koskee kestävää kalastusta, kuten kestäviä pyyntimenetelmiä, valikoivuutta, meribiologiaa ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä.
Tarkistus 620
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – -1 b kohta (uusi)
-1 b. Edellä olevan 1 kohdan mukaista tukea voidaan myöntää alle 30–vuotiaille henkilöille, jotka ovat rekisteröityneet työttömiksi ja jotka asiaankuuluva jäsenvaltion viranomainen on tunnustanut työttömiksi. Aluksella on oltava harjoittelijan lisäksi ammattilaiskalastaja, joka on vähintään 50–vuotias.
Tarkistus 621
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – -1 a kohta (uusi)
-1 a. Jäljempänä olevan 1 kohdan mukaista tukea myönnetään kullekin edunsaajalle enintään kahdeksi vuodeksi ohjelmakauden aikana ja sitä myönnetään enintään 40 000 euroa.
Tarkistus 622
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – -1 kohta (uusi)
-1. Kaksi kolmasosaa harjoitteluohjelmasta koostuu aluksella tapahtuvasta koulutuksesta ja yksi kolmasosa teoriatunneista.
Tarkistus 266
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.   Jotta helpotettaisiin monipuolistamista ja työpaikkojen luomista kalastusalan ulkopuolelle, EMKR:n tukea voidaan myöntää
1.   Jotta helpotettaisiin monipuolistamista, EMKR:n tukea voidaan myöntää myös seuraaviin pääasialliseen kalastusalan toimintaan liittyviin täydentäviin toimintoihin:
Tarkistus 267
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)   muuta kuin kalastustoimintaa harjoittavien yritysten perustamiseen;
a)   aluksiin tehtäviin kalastusta täydentäviin toimintoihin liittyviin investointeihin, joita ovat esimerkiksi ympäristöpalvelut, koulutustoiminnot tai matkailu;
Tarkistus 268
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittaviin kalastusaluksiin tehtäviin jälkiasennuksiin niiden siirtämiseksi muuhun käyttöön kuin kalastustoimintaan.
b)  pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittaviin kalastusaluksiin tehtäviin jälkiasennuksiin niiden siirtämiseksi muuhun käyttöön kuin kaupalliseen kalastustoimintaan.
Tarkistus 269
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittaviin kalastusaluksiin tehtäviin jälkiasennuksiin niiden siirtämiseksi muuhun käyttöön kuin kalastustoimintaan.
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 270
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan mukaista tukea myönnetään kalastajille,
2.  Edellä olevan -1 kohdan ja 1 kohdan a alakohdan mukaista tukea myönnetään kalastajille,
Tarkistus 271
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  jotka esittävät uusien toimintojensa kehittämiseksi liiketoimintasuunnitelman;
a)  jotka esittävät toimintojensa kehittämiseksi liiketoimintasuunnitelman;
Tarkistus 272
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – 3 kohta
3.  Edellä olevan 1 kohdan b alakohdan mukaista tukea myönnetään pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittaville kalastajille, jotka omistavat aktiiviseksi rekisteröidyn unionin kalastusaluksen ja ovat harjoittaneet merikalastustoimintaa vähintään 60 päivän ajan hakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena vuotena. Kalastusaluskohtainen kalastuslupa peruutetaan pysyvästi.
3.  Edellä olevan 1 kohdan b alakohdan mukaista tukea myönnetään pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittaville kalastajille, jotka omistavat aktiiviseksi rekisteröidyn unionin kalastusaluksen ja ovat harjoittaneet merikalastustoimintaa vähintään 60 päivän ajan hakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena kalenterivuotena.
Tarkistus 273
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Edellä olevan 1 kohdan c alakohdan mukaista tukea voidaan myöntää kalastajille ainoastaan sillä ehdolla, että kalastusalan täydentävät toiminnot liittyvät pääasialliseen kalastusalan toimintaan, kuten ongintamatkailuun, ravintoloihin, kalastusalan ympäristöpalveluihin tai kalastusalan koulutustoimintaan.
Tarkistus 274
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – 4 kohta
4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuen saajat eivät saa harjoittaa ammattikalastusta viimeisen tukimaksun saamista seuraavina viitenä vuotena.
Poistetaan.
Tarkistus 276
Ehdotus asetukseksi
32 a artikla (uusi)
32 a artikla
Nuorten kalastajien käynnistysvaiheen tuki
1.  EMKR:n yksilöllistä tukea voidaan myöntää nuorille kalastajille seuraavin edellytyksin:
–  henkilö on alle 35-vuotias;
–  henkilö osoittaa, että hän on työskennellyt vähintään viisi vuotta kalastajana tai että hänellä on vastaava ammatillinen koulutus;
–  henkilö on hankkinut ensimmäistä kertaa omistukseensa pienimuotoiseen rannikkokalastukseen käytettävän aluksen, jonka ikä on 5–20 vuotta ja jolla on harjoitettu kalastustoimintaa viiden edeltävän vuoden aikana.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kalastusaluksen on kuuluttava sellaiseen laivaston osaan, jonka osalta [YKP:stä annetun] asetuksen (EU) N:o …/…. 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kapasiteettiraportti osoittaa kalastusmahdollisuuksien ja laivaston kapasiteetin olevan tasapainossa.
3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuen enimmäismäärä on 100 000 euroa.
Tarkistus 278
Ehdotus asetukseksi
33 artikla – otsikko
Terveys ja turvallisuus aluksella
Terveys, hygienia ja turvallisuus aluksella
Tarkistus 279
Ehdotus asetukseksi
33 artikla – 1 kohta
1.   Aluksilla työskentelevien kalastajien työolosuhteiden parantamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää aluksiin tai yksittäisiin laitteisiin tehtäviin investointeihin edellyttäen, että kyseiset investoinnit ylittävät kansallisessa tai unionin lainsäädännössä edellytetyt vaatimukset.
1.   Aluksilla työskentelevien kalastajien terveyden, hygienian, turvallisuuden, työ- ja asumisolosuhteiden parantamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää aluksiin tai yksittäisiin laitteisiin tehtäviin investointeihin edellyttäen, että kyseiset investoinnit ylittävät kansallisessa tai unionin lainsäädännössä edellytetyt vaatimukset eivätkä lisää kalastusaluksen kapasiteettia.
Tarkistus 280
Ehdotus asetukseksi
33 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Kalastajien vastuun oton parantamiseksi onnettomuustapauksissa EMKR voi edistää kollektiivisia hankkeita, joilla pyritään järjestämään yleisesti koko miehistöä koskeva lääkintäkoulutus.
Tarkistus 281
Ehdotus asetukseksi
33 a artikla (uusi)
33 a artikla
Kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen
1.  EMKR:stä voidaan myöntää rahoitustukea kalastustoiminnan väliaikaista lopettamista koskeviin toimenpiteisiin vain seuraavissa tapauksissa:
a)  kun siitä määrätään [YKP:stä annetussa] asetuksessa (EU) N:o .../…. tarkoitetussa monivuotisessa suunnitelmassa;
b)  kun komissio on hyväksynyt [YKP:stä annetun] asetuksen (EU) N:o .../…. 13 artiklan mukaisen kiireellisen toimenpiteen;
c)  kun sovelletaan kalastuskieltoaikoja edellyttäen, että ne ovat lajien elinkaaren kriittisinä vaiheina toteutettuina tarpeellisia kalavarojen kestävää käyttöä varten ja että ne edistävät kantojen suotuisaa kehitystä ja kalastustoiminnan säilyttämistä kyseisten suojeluaikojen ulkopuolella.
Tukea on tarjottava myöntämällä taloudellista korvausta ajalta, jolloin toimintaa ei harjoiteta.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden kesto määritetään kalakantojen tilasta saatavilla olevien parhaiden tieteellisten tutkimusten perusteella.
3.  Toistuvaa kausiluonteista kalastuksen keskeyttämistä, joka ei sisälly 1 kohdan c alakohtaan, ei oteta huomioon myönnettäessä tämän artiklan mukaisia korvauksia tai maksuja.
4.  EMKR:stä voidaan myöntää rahoitustukea 1 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin kalastajille ja kalastusalusten omistajille, joita lopettaminen koskee, korkeintaan 6 kuukauden ajan alusta kohti koko ohjelmakauden aikana. Tukea myönnetään
a)  sellaisille unionin kalastusalusten omistajille, joiden alukset on rekisteröity unionin kalastuslaivastorekisteriin ja jotka ovat harjoittaneet kalastustoimintaa vähintään 120 päivän ajan tukihakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena vuotena; ja
b)  miehistön jäsenille, jotka ovat työskennelleet kalastusaluksella, jota kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen koskee, tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetuin edellytyksin.
5.  Sinä aikana, jona kalastusalus ja miehistön jäsenet saavat 1 kohdan mukaista tukea, ne eivät saa harjoittaa minkäänlaista kalastustoimintaa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kalastustoiminta on lopetettu.
Tarkistus 623
Ehdotus asetukseksi
33 b artikla (uusi)
33 b artikla
Keskinäisten rahastojen käyttö vakuutustarkoituksiin
1.  EMKR:stä voidaan tukea keskinäisiä rahastoja, jotka jäsenvaltio on hyväksynyt kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ja jotka mahdollistavat, että keskinäiseen rahastoon liittynyt kalastaja voi saada vakuutussuojan seuraavia tappioita vastaan:
a)  luonnonkatastrofit;
b)  ympäristövahingot tai terveysongelmat;
c)  sellaisia kalastusaluksia koskevat pelastuskustannukset, joille tapahtui onnettomuuksia tai jotka upposivat toimintansa aikana, mistä aiheutui ihmishenkien menetyksiä merellä;
d)  jäsenvaltioiden esittämät erityiset sosiaaliset ja taloudelliset toimenpiteet sellaisia kalastajia varten, jotka olivat merellä tapahtuneiden onnettomuuksien seurauksena uponneilla aluksilla;
2.  Asianomaisen jäsenvaltion on todettava virallisesti luonnonkatastrofien, ympäristövahinkojen tai terveysongelmien esiintyminen tai ne on todettava keskinäisen rahaston sisäisten sääntöjen mukaisesti, jos säännöt niin vaativat. Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa vahvistaa etukäteen kriteerit, joiden perusteella virallinen toteaminen katsotaan tapahtuneeksi.
Tarkistus 624
Ehdotus asetukseksi
33 c artikla (uusi)
33 c artikla
Kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen
1.  EMKR:stä voidaan antaa rahoitustukea kalastustoiminnan pysyvää lopettamista koskeviin toimenpiteisiin ainoastaan kalastusalusten romuttamisen kautta edellyttäen, että
a)  se on sisällytetty 20 artiklan mukaiseen toimintaohjelmaan ja
b)  se koskee aluksia, jotka kuuluvat laivaston osaan, jonka kalastuskapasiteetti ei ole tosiasiallisesti tasapainossa kyseisen laivaston osan käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa pitkän aikavälin hoitosuunnitelman aikana,
2.  Edellä olevan 1 kohdan mukaista tukea myönnetään:
a)  alusten omistajille, kun kyseessä ovat unionin kalastusalukset, jotka on rekisteröity aktiivisiksi ja jotka ovat harjoittaneet merikalastustoimintaa vähintään 120 päivän ajan hakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena kalenterivuotena, tai
b)  kalastajille, jotka ovat työskennelleet unionin kalastusaluksella, jota pysyvä lopettaminen koskee, vähintään 120 päivän ajan hakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena kalenterivuotena.
3.  Kyseisten kalastajien, omistajien tai yritysten kaikki kalastustoiminta on tosiasiallisesti lopetettava. Tällaisen tuen saajien on toimitettava toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle todisteet kalastustoiminnan tosiasiallisesta lopettamisesta. Korvaus on palautettava kuluneeseen aikaan suhteutettuna, jos kalastaja tai yritys käynnistää kalastustoimintansa uudelleen alle kahden vuoden kuluessa hakemuksen jättämispäivästä.
4.  Tämän artiklan mukaista julkista tukea voidaan myöntää 31 päivään joulukuuta 2016 asti.
5.  Tämän artiklan mukaista tukea myönnetään vasta sitten, kun vastaava kapasiteetti on poistettu pysyvästi unionin kalastuslaivastorekisteristä ja kun kalastuslisenssit ja -luvat on myös pysyvästi poistettu. Tällaisen tuen saaja ei voi rekisteröidä uutta kalastusalusta viiden vuoden kuluessa tuen saamisesta. Kapasiteetin vähennyksestä seuraa laivaston osan kapasiteetin ylärajan pysyvä vastaava vähennys.
6.  Perinteiset alukset ja puualukset eivät voi saada tämän artiklan mukaista tukea.
Tarkistus 283
Ehdotus asetukseksi
34 artikla
34 artikla
Poistetaan.
Tuki YKP:n siirrettäviä kalastusoikeuksia koskeviin järjestelmiin
1.  [YKP:stä annetun asetuksen] 27 artiklan mukaisten siirrettäviä kalastusoikeuksia koskevien järjestelmien perustamiseksi tai muuttamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää
a)  siirrettäviä kalastusoikeuksia koskevan järjestelmän perustamista tai toimintaa varten tarvittavien teknisten ja hallinnollisten välineiden suunnitteluun ja kehittämiseen;
b)  sidosryhmien osallistumiseen siirrettäviä kalastusoikeuksia koskevien järjestelmien suunnitteluun ja kehittämiseen;
c)  siirrettäviä kalastusoikeuksia koskevien järjestelmien seurantaan ja arviointiin;
d)  siirrettäviä kalastusoikeuksia koskevien järjestelmien hallinnointiin.
2.  Edellä olevan 1 kohdan a, b ja c alakohdan mukaista tukea voidaan myöntää ainoastaan viranomaisille. Tämän artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaista tukea myönnetään viranomaisille, oikeushenkilöille tai luonnollisille henkilöille tai tunnustetuille tuottajajärjestöille, jotka osallistuvat yhdistettyjen siirrettävien kalastusoikeuksien kollektiiviseen hallinnointiin yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen 28 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
Tarkistus 284
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – otsikko
Tuki YKP:n mukaisten säilyttämistoimenpiteiden toteuttamiseen
Tuki YKP:n mukaisten säilyttämistoimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen
Tarkistus 285
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  [Yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen] 17 ja 21 artiklan mukaisten säilyttämistoimenpiteiden tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää
1.  YKP:n alueellistamista koskevien painopisteiden ja [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen] mukaisesti hyväksyttyjen säilyttämistoimenpiteiden, myös monivuotisten suunnitelmien, tehokkaan suunnittelun ja toteuttamisen varmistamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää
Tarkistus 286
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)   [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen] 17 ja 21 artiklassa tarkoitettujen säilyttämistoimenpiteiden toteuttamiseksi tarvittavien teknisten ja hallinnollisten välineiden suunnitteluun ja kehittämiseen;
a)   [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetussa asetuksessa] tarkoitettujen monivuotisten suunnitelmien ja säilyttämistoimenpiteiden valmistelemiseksi ja toteuttamiseksi tarvittavien teknisten ja hallinnollisten välineiden suunnitteluun, kehittämiseen ja seurantaan;
Tarkistus 287
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  kalakantojen elvytysalueiden yhtenäisen verkoston perustamiseen [YKP:stä annetun] asetuksen (EU) N:o …/…. mukaisesti;
Tarkistus 288
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 1 kohta – a b alakohta (uusi)
a b)  kalastuskieltoaikojen toteuttamiseen;
Tarkistukset 289 ja 612
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)   sidosryhmien osallistumiseen [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen] 17 ja 21 artiklassa tarkoitettujen säilyttämistoimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.
b)   sidosryhmien osallistumiseen [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetussa asetuksessa] tarkoitettujen monivuotisten suunnitelmien ja säilyttämistoimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen ja jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön kyseisellä alalla, myös monen sidosryhmän välisten yhteisten hallintokomiteoiden kautta..
Tarkistus 640
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen] 16 a artiklan mukaisten kohdentamisperusteiden suunnitteluun, kehittämiseen ja täytäntöönpanoon.
Tarkistus 291
Ehdotus asetukseksi
36 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.   Jotta voitaisiin vähentää meriympäristöön kohdistuvia kalastusvaikutuksia, edistää poisheittämisen lopettamista ja helpottaa siirtymistä meren elollisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään tämän kokoisina, EMKR:n tukea voidaan myöntää sellaisiin laitteisiin tehtäviin investointeihin, jotka
1.   Jotta voitaisiin vähentää meriympäristöön kohdistuvia kalastusvaikutuksia, edistää poisheittämisen lopettamista ja helpottaa siirtymistä meren elollisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään tämän kokoisina, EMKR:n tukea voidaan myöntää tutkimukseen ja sellaisiin laitteisiin, varusteisiin ja järjestelmiin tehtäviin investointeihin, jotka
Tarkistus 292
Ehdotus asetukseksi
36 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  korvaavat pyydykset edellyttäen, että uudet pyydykset ovat sopivamman kokoisia, niillä on parempi lajivalikoivuus, pienempi vaikutus meriympäristöön ja haavoittuviin meriekosysteemeihin eivätkä ne lisää kalastusaluksen kykyä pyytää kalaa;
Tarkistus 293
Ehdotus asetukseksi
36 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)   vähentävät kaupallisten kantojen tahattomia saaliita tai muita sivusaaliita;
b)   vähentävät kaupallisten kantojen tahattomia tai luvattomia saaliita tai muita sivusaaliita korostamalla sellaisten laitteiden kehittämistä ja käyttöönottoa, joiden avulla kyseisiä saaliita voidaan vähentää;
Tarkistus 294
Ehdotus asetukseksi
36 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)   rajoittavat ekosysteemiin tai merenpohjaan kohdistuvia kalastuksen fysikaalisia ja biologisia vaikutuksia.
c)   rajoittavat ekosysteemiin tai merenpohjaan kohdistuvia kalastuksen fysikaalisia ja biologisia vaikutuksia erityisesti biologisesti ja maantieteellisesti herkillä alueilla ja mahdollisuuksien mukaan eliminoivat ne;
Tarkistus 295
Ehdotus asetukseksi
36 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  suojaavat pyydyksiä ja saaliita nisäkkäiltä ja linnuilta, joita suojellaan luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetulla neuvoston direktiivillä 92/43/ETY1tai luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/147/EY2, edellyttäen, että se ei heikennä pyydysten valikoivuutta ja että saalistajalajien fyysisten vaurioiden estämiseksi toteutetaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet;
__________________
1 EYVL L 206, 22.7 1992, s. 7.
2 EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7.
Tarkistus 296
Ehdotus asetukseksi
36 artikla – 1 kohta – c b alakohta (uusi)
c b)  vähentävät kalastustoiminnan kielteisiä vaikutuksia eläinten hyvinvointiin;
Tarkistus 297
Ehdotus asetukseksi
36 artikla – 1 kohta – c c alakohta (uusi)
c c)  edistävät kalakantojen arviointia.
Tarkistus 298
Ehdotus asetukseksi
36 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan syrjäisimmillä alueilla myöntää kalojen yhteenkokoamiseen käytettäviin ankkuroituihin laitteisiin ainoastaan, jos ne edistävät kestävää ja valikoivaa kalastusta.
Tarkistus 299
Ehdotus asetukseksi
36 artikla – 3 kohta
3.   Tukea voidaan myöntää ainoastaan, jos 1 kohdassa tarkoitetun pyydyksen tai muun laitteen osoitetaan olevan kokovalikoivuudeltaan parempi tai vaikuttavan muihin kuin kohdelajeihin vähemmän kuin standardipyydys tai muu laite, joka sallitaan unionin lainsäädännössä tai jäsenvaltioiden asiaa koskevassa kansallisessa laissa, joka on annettu [YKP:stä annetussa asetuksessa] tarkoitetun alueellistamisen yhteydessä.
3.   Tukea voidaan myöntää ainoastaan, jos 1 kohdassa tarkoitetun pyydyksen tai muun laitteen osoitetaan olevan kokovalikoivuudeltaan merkittävästi parempi ja vaikuttavan ekosysteemiin ja muihin kuin kohdelajeihin vähemmän kuin standardipyydys tai muut laitteet, varusteet tai järjestelmät, jotka sallitaan unionin lainsäädännössä tai jäsenvaltioiden asiaa koskevassa kansallisessa laissa, joka on annettu [YKP:stä annetussa asetuksessa] tarkoitetun alueellistamisen yhteydessä.
Tarkistus 300
Ehdotus asetukseksi
36 artikla – 4 kohta – b alakohta
b)  kalastajille, jotka omistavat korvattavat pyydykset ja jotka ovat työskennelleet unionin kalastusaluksella vähintään 60 päivän ajan hakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena vuotena;
b)  kalastajille, jotka omistavat korvattavat pyydykset, varusteet tai järjestelmät ja jotka ovat työskennelleet unionin kalastusaluksella vähintään 60 päivän ajan hakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena vuotena;
Tarkistus 301
Ehdotus asetukseksi
36 a artikla (uusi)
36 a artikla
Tuki poikkeuksellisten tapahtumien taloudellisen vaikutuksen lievittämiseksi
Kalastustoiminnan normaalin kehityksen estävän poikkeuksellisen tapahtuman aiheuttaman taloudellisen tilanteen helpottamiseksi EMKR:stä voidaan myöntää tukea kalastustoiminnan väliaikaiseen lopettamiseen kalastusalusten omistajille ja kalastajille. Poikkeukselliseksi olosuhteeksi ei katsota kalavarojen säilyttämistoimenpiteiden täytäntöönpanoa.
Tarkistus 574/rev
Ehdotus asetukseksi
37 artikla – 1 kohta
1.  Jotta voitaisiin edistää poisheittämisen ja sivusaaliiden lopettamista ja helpottaa siirtymistä meren elollisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään tämän kokoisina, EMKR:n tukea voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on kehittää tai hankkia uutta teknistä tai organisatorista tietämystä, jolla vähennetään kalastustoiminnan ympäristövaikutuksia tai saadaan aikaan meren elollisten luonnonvarojen kestävämpi käyttö.
1.   Jotta voitaisiin edistää poisheittämisen ja sivusaaliiden lopettamista ja helpottaa siirtymistä meren elollisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään tämän kokoisina, sekä vähentää kalastuksen vaikutusta meriympäristöön ja suojeltuihin saalistajalajeihin, EMKR:n tukea voidaan myöntää järjestelyihin ja hankkeisiin, joiden tavoitteena on kehittää, parantaa tai ottaa käyttöön uutta teknistä tai organisatorista tietämystä, jolla vähennetään kalastustoiminnan ympäristövaikutuksia, mukaan luettuina paremmat kalastustekniikat ja kalastustoiminnan valikoivuuden parantaminen, tai saadaan aikaan meren elollisten luonnonvarojen kestävämpi käyttö ja rinnakkainelo suojeltujen saalistajalajien kanssa kalastuksenhoitoon sovellettavan ekosysteemilähtöisen lähestymistavan pohjalta.
Tarkistus 303
Ehdotus asetukseksi
37 artikla – 2 kohta
2.   Tämän artiklan nojalla rahoitettavat toimet on toteutettava yhteistyössä kunkin jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä hyväksytyn tieteellisen tai teknisen elimen kanssa, ja kyseisen elimen on validoitava näiden toimien tulokset.
2.   Jäsenvaltion hyväksymät kalastusjärjestöt voivat toteuttaa tämän artiklan nojalla rahoitettavat toimet, jotka on toteutettava yhteistyössä kunkin jäsenvaltion hyväksymän tieteellisen tai teknisen elimen kanssa, ja kyseisen elimen on validoitava näiden toimien tulokset.
Tarkistus 304
Ehdotus asetukseksi
37 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltion on julkaistava tämän artiklan nojalla rahoitettujen toimien tulokset riittävällä tavalla 120 artiklan mukaisesti.
3.  Jäsenvaltion on julkaistava tämän artiklan nojalla rahoitettujen toimien tulokset 120 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 305
Ehdotus asetukseksi
37 artikla – 4 kohta
4.  Tämän artiklan nojalla rahoitettaviin hankkeisiin osallistuvien kalastusalusten osuus voi olla enintään 5 prosenttia kansallisen laivaston aluksista tai 5 prosenttia kansallisen laivaston bruttovetoisuudesta, joka lasketaan hakemuksen jättämishetkellä.
4.  Tämän artiklan nojalla rahoitettaviin hankkeisiin osallistuvien kalastusalusten osuus voi olla enintään 5 prosenttia kansallisen laivaston aluksista tai 5 prosenttia kansallisen laivaston bruttovetoisuudesta, joka lasketaan hakemuksen jättämishetkellä. Komissio voi hyväksyä asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jäsenvaltion pyynnöstä sekä STECF:n suosituksen perusteella hankkeita, joissa tässä kohdassa asetetut enimmäisrajat ylittyvät.
Tarkistus 306
Ehdotus asetukseksi
37 artikla – 5 kohta
5.  Toimet, jotka koostuvat uusien pyydysten tai pyyntimenetelmien testaamisesta, on toteutettava jäsenvaltiolle myönnettyjen kalastusmahdollisuuksien rajoissa.
5.  Toimet, jotka koostuvat uusien pyydysten tai pyyntimenetelmien testaamisesta, on toteutettava jäsenvaltiolle myönnettyjen kalastusmahdollisuuksien rajoissa tai asetuksen (EY) N:o 1224/2009 33 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun tieteellisen tutkimuksen yhteydessä.
Tarkistus 625
Ehdotus asetukseksi
38 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.   Jotta edistettäisiin kalastajien osallistumista merten biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen, mukaan lukien palvelut, joita he tarjoavat kestävän kalastustoiminnan yhteydessä, EMKR:n tukea voidaan myöntää seuraaviin toimiin:
1.   Jotta edistettäisiin merten biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista, mukaan lukien palvelut, joita tarjotaan kestävän kalastustoiminnan yhteydessä, ja tarvittaessa kalastajien osallistumista, EMKR:n tukea voidaan myöntää seuraaviin toimiin, jotka vaikuttavat suoraan kalastusalan toimintoihin, joilla on suoraa vaikutusta kalastusalan toimintaan:
Tarkistus 626
Ehdotus asetukseksi
38 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)   jätteiden kerääminen merestä, esimerkiksi kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien kerääminen;
a)   kalastajien suorittama jätteiden kerääminen merestä, esimerkiksi kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien kerääminen;
Tarkistus 627
Ehdotus asetukseksi
38 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)   merieläimistön ja -kasviston suojeluun ja parantamiseen tarkoitettujen kiinteiden tai siirrettävien laitteiden rakentaminen tai asentaminen;
b)   merieläimistön ja -kasviston suojeluun ja parantamiseen tarkoitettujen, helposti purettavissa olevien kiinteiden tai siirrettävien laitteiden rakentaminen, asentaminen tai nykyaikaistaminen, ja kyseisten laitteiden tieteelliset tutkimukset ja arvioinnit;
Tarkistus 628
Ehdotus asetukseksi
38 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)   luonnonvarojen paremman hoidon tai säilyttämisen edistäminen;
c)   meren elollisten luonnonvarojen paremman hoidon tai säilyttämisen edistäminen;
Tarkistus 629
Ehdotus asetukseksi
38 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  Natura 2000 -alueiden hoito, ennallistaminen ja seuranta luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY sekä neuvoston direktiivin 92/43/ETY nojalla vahvistettujen toimintajärjestystä koskevien puitteiden mukaisesti;
d)  seuraavien alueiden nimeäminen, valinta, hoito, ennallistaminen ja seuranta:
Tarkistus 630
Ehdotus asetukseksi
38 artikla – 1 kohta – d alakohta – i alakohta (uusi)
i)  neuvoston direktiivin 92/43/ETY ja direktiivin 2009/147/EY mukaiset tai neuvoston direktiivin 92/43/ETY nojalla vahvistettujen toimintajärjestystä koskevien puitteiden mukaiset Natura 2000 -alueet, kun toiminta liittyy kalastustoimiin,
Tarkistus 631
Ehdotus asetukseksi
38 artikla – 1 kohta – d alakohta – ii alakohta (uusi)
ii)  merten suojelualueet, kun otetaan huomioon direktiivin 2008/56/EY 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kalastustoiminnan alaan liittyvien alueellisten suojelutoimenpiteiden toteuttaminen;
Tarkistus 632
Ehdotus asetukseksi
38 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  merten suojelualueiden hoito, ennallistaminen ja seuranta ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen alueellisten suojelutoimenpiteiden toteuttaminen;
e)  osallistuminen muihin biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen säilyttämiseen ja parantamiseen tähtääviin toimiin, jotka liittyvät unionin meriympäristöpolitiikassa toteuttamiin toimiin kalastuksenhoitoon sovellettavan ekosysteemilähtöisen lähestymistavan mukaisesti, kuten merten ja rannikoiden luontotyyppien ennallistamiseen kestävien kalakantojen tukemiseksi, mukaan luettuina toimien valmistelu ja niiden tieteellinen arviointi;
Tarkistus 633
Ehdotus asetukseksi
38 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
e a)  kalastajat osallistava ympäristökasvatus merten biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi ja ennallistamiseksi.
Tarkistus 575/rev
Ehdotus asetukseksi
38 artikla – 1 kohta – e b alakohta (uusi)
e b)  järjestelmät, joilla korvataan saaliille aiheutuvat vahingot, joita aiheuttavat nisäkkäät tai linnut, joita suojellaan luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetulla neuvoston direktiivillä 92/43/ETY tai luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/147/EY;
Tarkistus 308
Ehdotus asetukseksi
38 artikla – 2 kohta
2.   Tämän artiklan mukaisten toimien toteuttamisesta vastaavat julkisoikeudelliset elimet, ja niihin osallistuu kalastajia tai jäsenvaltion hyväksymiä kalastusjärjestöjä taikka kansalaisjärjestöjä yhteistyössä kalastusjärjestöjen tai 62 artiklassa määriteltyjen paikallisten kalastusalan toimintaryhmien kanssa.
2.   Tämän artiklan mukaisten toimien toteuttamisesta vastaavat tekniset tai tieteelliset julkisoikeudelliset elimet, ja niihin osallistuu kalastajia, neuvoa-antavia toimikuntia, jäsenvaltion hyväksymiä kalastusjärjestöjä taikka kansalaisjärjestöjä yhteistyössä kalastusjärjestöjen tai 62 artiklassa määriteltyjen paikallisten kalastusalan toimintaryhmien kanssa.
Tarkistus 309
Ehdotus asetukseksi
39 artikla – otsikko
Ilmastonmuutoksen hillitseminen
Energiatehokkuus ja kapasiteetin vähentäminen
Tarkistus 310
Ehdotus asetukseksi
39 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää
1.  Kalastusalusten energiatehokkuuden parantamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää
Tarkistus 311
Ehdotus asetukseksi
39 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)   aluksiin tehtäviin investointeihin, joiden tavoitteena on vähentää epäpuhtauspäästöjä tai kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä kalastusalusten energiatehokkuutta;
a)   laitteisiin tai aluksiin tehtäviin investointeihin, kun niiden tavoitteena on vähentää epäpuhtauspäästöjä tai kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä kalastusalusten energiatehokkuutta, mukaan luettuina pääkoneen tai apukoneiden käytöstä poistaminen, korvaaminen tai nykyaikaistaminen edellyttäen, että uuden koneen teho on vähintään 40 prosenttia vaihdetun koneen tehoa alhaisempi;
Tarkistus 312
Ehdotus asetukseksi
39 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  energiatehokkuustarkastuksiin ja –järjestelmiin.
b)  energiatehokkuustarkastuksiin, –neuvontaan ja -järjestelmiin edellyttäen, että ne eivät lisää pyyntiponnistusta.
Tarkistus 313
Ehdotus asetukseksi
39 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  meriheinäkasvuston ja rannikkojen kosteikkojen, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia lieventäviä hiilinieluja, suojeluun ja ennallistamiseen;
Tarkistus 314
Ehdotus asetukseksi
39 artikla – 1 kohta – b b alakohta (uusi)
b b)  paljon energiaa kuluttavien pyydysten korvaamiseen vähemmän energiaa kuluttavilla pyydyksillä edellyttäen, että muutoksilla ei lisätä kalastusyksikön kalastuskapasiteettia ja että korvatut pyydykset takavarikoidaan ja hävitetään;
Tarkistus 315
Ehdotus asetukseksi
39 artikla – 1 kohta – b c alakohta (uusi)
b c)  markkinoilla tarjolla olevien kalastustuotteiden energiajalanjäljen riippumattomiin arviointeihin ja tarkastuksiin, jotta annetaan kuluttajille mahdollisuus erottaa kalastustuotteet, joissa käytetty kala on pyydetty vähemmän energiaa vaativilla menetelmillä;
Tarkistus 641
Ehdotus asetukseksi
39 artikla – 2 kohta
2.   Tukea ei voida myöntää pääkoneen tai apukoneiden korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen. Tukea voidaan myöntää ainoastaan kalastusalusten omistajille ja saman kalastusaluksen osalta ainoastaan kerran ohjelmakaudessa.
2.   Tukea voidaan myöntää ainoastaan pienimuotoiseen rannikkokalastukseen käytettävien kalastusalusten omistajille ja saman kalastusaluksen osalta ainoastaan kerran ohjelmakaudessa.
Tarkistus 317
Ehdotus asetukseksi
39 artikla – 3 kohta
3.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 127 artiklan mukaisesti 1 kohdan a alakohdan mukaisten tukikelpoisten investointien määrittelemiseksi.
3.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 127 artiklan mukaisesti 1 kohdan a alakohdan mukaisten tukikelpoisten investointien määrittelemiseksi ja yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamiseksi tässä artiklassa esitettyjen perusteiden soveltamiselle.
Tarkistus 318
Ehdotus asetukseksi
40 artikla – 1 kohta
1.   Saaliiksi saatujen kalojen laadun parantamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää aluksiin tätä tarkoitusta varten tehtäviin investointeihin.
1.   Kaupallisten saaliiden lisäarvon ja laadun parantamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää
a)  investointeihin, joilla lisätään kalastustuotteiden arvoa erityisesti avustamalla kalastajia siten, että he voivat itse huolehtia oman saaliinsa käsittelystä, kaupan pitämisestä ja suoramyynnistä;
b)  aluksiin tehtäviin innovatiivisiin investointeihin, joilla parannetaan kalastustuotteiden laatua ja säilytystä.
Tarkistus 319
Ehdotus asetukseksi
40 artikla – 2 kohta
2.   Tahattomien saaliiden hyödyntämisen parantamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää alukseen tehtäviin investointeihin, joiden tavoitteena on hyödyntää kaupallisten kantojen tahattomat saaliit mahdollisimman hyvin ja lisätä alikäytettyjen kalansaaliin osien arvoa [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen] 15 artiklan ja [kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o] 8 artiklan b alakohdan mukaisesti.
2.   EMKR:n tukea voidaan myöntää alukseen tehtäviin investointeihin, joiden tavoitteena on parantaa tahattomien saaliiden käsittelyä, varastointia ja purkamista, hyödyntää kaupallisten kantojen tahattomat saaliit mahdollisimman hyvin ja lisätä alikäytettyjen kalansaaliin osien arvoa [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen] 15 artiklan ja [kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o] 8 artiklan b alakohdan mukaisesti.
Tarkistus 320
Ehdotus asetukseksi
40 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Edellä olevan 1 kohdan b alakohdan mukainen tuki edellyttää valikoivien pyydysten käyttöä tahattomien saaliiden minimoimiseksi.
Tarkistus 321
Ehdotus asetukseksi
40 artikla – 4 kohta
4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää ainoastaan sellaisille unionin kalastusalusten omistajille, joiden alukset ovat harjoittaneet merikalastustoimintaa vähintään 60 päivän ajan hakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena vuotena.
4.  Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää ainoastaan sellaisille unionin kalastusalusten omistajille, joiden alukset ovat harjoittaneet merikalastustoimintaa vähintään 60 päivän ajan hakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena kalenterivuotena.
Tarkistus 603
Ehdotus asetukseksi
41 artikla – otsikko
Kalasatamat, purkupaikat ja kalastussuojat
Kalasatamat, purkupaikat, huutokauppahallit, kalastussuojat ja muut maalla sijaitsevat tuki-infrastruktuurit
Tarkistus 604
Ehdotus asetukseksi
41 artikla – 1 kohta
1.   Purettujen tuotteiden laadun parantamiseksi, energiatehokkuuden lisäämiseksi, ympäristönsuojelun edistämiseksi tai turvallisuuden ja työolojen parantamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää investointeihin, joilla parannetaan kalasatamien infrastruktuuria tai purkupaikkoja, mukaan lukien investoinnit jätteiden ja meressä olevien roskien keruulaitteisiin.
1.   EMKR:n tukea voidaan myöntää investointeihin, joilla parannetaan kalasatamien, purkupaikkojen, huutokauppahallien ja muiden maalla sijaitsevien tuki-infrastruktuurien kaltaisia nykyisiä infrastruktuureja, mukaan lukien investoinnit jätteiden ja meressä olevien roskien keruulaitteisiin.
Tarkistus 323
Ehdotus asetukseksi
41 artikla – 2 kohta
2.   Tahattomien saaliiden hyödyntämisen helpottamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää kalasatamiin ja purkupaikkoihin tehtäviin investointeihin, joiden tavoitteena on hyödyntää kaupallisten kantojen tahattomat saaliit mahdollisimman hyvin ja lisätä alikäytettyjen kalansaaliin osien arvoa [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen] 15 artiklan ja [kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o] 8 artiklan b alakohdan mukaisesti.
2.  Investoinnit voivat koskea erityisesti seuraavia:
a)  purettujen tuotteiden laadun, tuoreuden ja jäljitettävyyden parantaminen;
b)  saaliiden purkamisen, jalostuksen, varastoinnin ja huutokauppauksen edellytysten parantaminen;
c)  kaupallisten kantojen tahattomien saaliiden käyttö ja alikäytettyjen kalansaaliin osien parempi hyödyntäminen [YKP:stä annetun] asetuksen (EU) N:o …/…. 15 artiklan ja [kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun] asetuksen (EU) N:o …/…. 8 artiklan b alakohdan mukaisesti;
d)  energiatehokkuus
e)  ympäristönsuojelu, eritoten jätteiden ja meressä olevien roskien kerääminen, varastointi ja käsittely;
f)  hygienian, terveyden ja turvallisuuden parantaminen;
g)  työolojen parantaminen;
h)  jään, veden ja sähkön saanti;
i)  kalastusalusten korjaus- ja kunnossapitolaitteet;
j)  laitureiden rakentaminen, nykyaikaistaminen ja laajentaminen turvallisuuden parantamiseksi saaliin purkamisen tai lastauksen yhteydessä
k)  kalastustoiminnan tietotekninen hallinnointi;
l)  kalastussatamien, purkupaikkojen ja kalahuutokauppahallien verkostojen yhteydet.
Tarkistus 324
Ehdotus asetukseksi
41 a artikla (uusi)
Artikla 41 a
Merellisen perinnön suojeleminen
1.  Jotta voidaan tukea ja edistää perinteistä kalastukseen liittyvää käsityötaitoa ja suojella jäsenvaltion merellisen perinnön turvaamisen piiriin kuuluvia aluksia tai ylläpitää niiden toimintaa, EMKR:n tukea voidaan myöntää
a)  koulutukseen ja investointeihin perinteisten telakoiden ja perinteisen merialan käsityötaidon tukemiseksi;
b)  aluksiin tehtäviin investointeihin, joilla pyritään kunnostamaan perinteisiä puisia kalastusaluksia ilman, että lisätään niiden kalastuskapasiteettia;
c)  investointeihin, joilla turvataan ja ylläpidetään käytöstä poistettuja perinteisiä kalastusaluksia, jotka kuuluvat merellisen perinnön suojelemisen piiriin;
2.  Tukea voidaan myöntää ainoastaan telakoiden ja kalastusalusten omistajille ja saman kalastusaluksen osalta ainoastaan kerran ohjelmakaudessa.
3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan b alakohdan nojalla tukea saavat alukset jatkavat toimintaansa.
Tarkistus 325
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.   Sisävesikalastuksesta aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentämiseksi, energiatehokkuuden lisäämiseksi, purettujen kalojen laadun parantamiseksi taikka turvallisuuden tai työolojen parantamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää
1.   Sisävesikalastuksesta aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentämiseksi, energiatehokkuuden lisäämiseksi, purettujen kalojen laadun parantamiseksi taikka terveyden, turvallisuuden, työolojen, työvoiman osaamisen ja koulutuksen parantamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää
Tarkistus 326
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  työvoiman osaamisen kehittämiseen ja sosiaalisen vuoropuhelun edistämiseen 31 artiklassa säädetyin edellytyksin;
Tarkistus 327
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  edellä 36 artiklassa tarkoitettuihin laiteinvestointeihin mainitussa artiklassa säädetyin edellytyksin;
b)  edellä 36 ja 37 artiklassa tarkoitettuihin laiteinvestointeihin ja hankkeisiin mainituissa artikloissa säädetyin edellytyksin;
Tarkistus 328
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  edellä 41 artiklassa tarkoitettuihin olemassa oleviin satamiin ja purkupaikkoihin tehtäviin investointeihin mainitussa artiklassa säädetyin edellytyksin.
d)  edellä 41 artiklassa tarkoitettuihin kalasatamiin, kalastussuojiin ja purkupaikkoihin tehtäviin investointeihin mainitussa artiklassa säädetyin edellytyksin;
Tarkistus 329
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)  edellä 40 artiklassa tarkoitettujen saaliiksi saatujen kalojen arvon tai laadun parantamiseksi mainitussa artiklassa säädetyin edellytyksin.
Tarkistus 330
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  EMKR:n tukea voidaan myöntää 32 artiklassa tarkoitettuihin yrittäjyyteen liittyviin investointeihin mainitussa artiklassa säädetyin edellytyksin;
Tarkistus 331
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.  EMKR:n tukea voidaan myöntää innovoinnin kehittämiseen ja edistämiseen 28 artiklan mukaisesti, neuvontapalveluihin 29 artiklan mukaisesti sekä tutkijoiden ja kalastajien välisiin kumppanuuksiin 30 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 332
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  edellä olevassa 33, 36 ja 39 artiklassa tehtyjä viittauksia kalastusaluksiin pidetään viittauksina yksinomaan sisävesillä toimiviin aluksiin;
a)  edellä 33, 36, 37, 39 ja 40 artiklassa tehtyjä viittauksia kalastusaluksiin pidetään viittauksina yksinomaan sisävesillä toimiviin aluksiin;
Tarkistus 333
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  edellä olevassa 36 artiklassa tehtyjä viittauksia meriympäristöön pidetään viittauksina ympäristöön, jossa sisävesikalastusalus harjoittaa toimintaansa.
b)  edellä 36 artiklassa tehtyjä viittauksia meriympäristöön pidetään viittauksina ympäristöön, jossa sisävesikalastusta harjoitetaan.
Tarkistus 334
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 3 kohta
3.   Sisävesikalastajien toiminnan monipuolistamisen jatkamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää sisävesikalastusta harjoittavien alusten siirtämiseen muuhun kuin kalastustoimintaan tämän asetuksen 32 artiklassa säädetyin edellytyksin.
3.   Sisävesikalastajien toiminnan monipuolistamisen jatkamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää täydentävään sisävesikalastustoiminnan monipuolistamiseen muuhun kuin kalastustoimintaan tämän asetuksen 32 artiklassa säädetyin edellytyksin.
Tarkistus 634
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 5 kohta
5.   Vesieläimistön ja -kasviston suojelemiseksi ja kehittämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää sisävesikalastajien osallistumiseen Natura 2000 -alueiden hoitoon, ennallistamiseen ja seurantaan, jos kyseiset alueet koskevat suoraan kalastustoimintaa, sekä sisävesien ennallistamiseen, mukaan lukien vaeltavien lajien kutualueet ja vaellusreitit, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 38 artiklan 1 kohdan d alakohdan soveltamista.
5.   Vesieläimistön ja -kasviston suojelemiseksi ja kehittämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää
Tarkistus 635
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 5 kohta – a alakohta (uusi)
a)  Natura 2000 -alueiden hoitoon, ennallistamiseen ja seurantaan, jos kyseiset alueet koskevat suoraan kalastustoimintaa, sekä sisävesien ennallistamiseen, mukaan lukien vaeltavien lajien kutualueet ja vaellusreitit, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 38 artiklan 1 kohdan d alakohdan soveltamista ja tarvittaessa sisävesikalastajien osallistuminen mukaan luettuna,
Tarkistus 636
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 5 kohta – b alakohta (uusi)
b)  vesieläimistön ja -kasviston suojeluun ja parantamiseen tarkoitettujen kiinteiden tai siirrettävien laitteiden rakentamiseen, nykyaikaistamiseen tai asentamiseen, mukaan luettuina niiden tieteellinen seuranta ja arviointi.
Tarkistus 336
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 6 kohta
6.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän artiklan nojalla tukea saavat alukset jatkavat toimintaansa yksinomaan sisävesillä.
6.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän artiklan nojalla tukea saavat alukset jatkavat toimintaansa yksinomaan sisävesillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.
Tarkistus 337
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – 1 kohta
1.   Tässä luvussa tarkoitettu tuki on rajoitettava vesiviljely-yrityksiin, ellei nimenomaisesti toisin säädetä.
1.   Tässä luvussa tarkoitettu tuki on rajoitettava kestävän kehityksen mukaisiin vesiviljely-yrityksiin, mukaan lukien 1 a kohdassa mainittujen alalle tulevien yrittäjien vetämät yritykset, sekä vesiviljelyalan tuottajien ja yrittäjien järjestöihin, ellei nimenomaisesti toisin säädetä. Tukea ei myönnetä toimijoille, jotka ovat syyllistyneet unionin ympäristölainsäädännön vakavaan rikkomiseen.
Tarkistus 338
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Tässä artiklassa tarkoitettujen alalle tulevien yrittäjien on toimitettava liiketoimintasuunnitelma ja investoinnin määrän ylittäessä 150 000 euroa toteutettavuustutkimus.
Tarkistus 589
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – 2 kohta
2.   Kun toimet koostuvat laitteisiin tai infrastruktuuriin tehtävistä investoinneista, joilla varmistetaan unionin lainsäädännön mukaisten ympäristöä, ihmisten tai eläinten terveyttä, hygieniaa tai eläinten hyvinvointia koskevien, vuoden 2014 jälkeen voimaan tulevien vaatimusten noudattaminen, tukea voidaan myöntää siihen päivään saakka, jona vaatimuksista tulee yrityksiä velvoittavia.
2.   Tuki on rajoitettava laitteisiin tai infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin, joilla on todistetusti pienemmät ympäristövaikutukset tai jotka antavat parempia tuloksia ihmisten tai eläinten terveyden, hygienian tai eläinten hyvinvoinnin osalta kuin unionin lainsäädännössä vaaditaan.
Tukea ei myönnetä vesiviljelytoimintaan, jossa käytetään muuntogeenisiä organismeja.
Tukea ei myönnetä minkäänlaiseen voimaperäiseen vesiviljelytoimintaan suojelluilla merialueilla tai kalakantojen elvyttämisalueilla.
Tarkistus 340
Ehdotus asetukseksi
45 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Vesiviljelyyn liittyvän innovoinnin edistämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää toimiin, joilla
1.  Kestävään vesiviljelyyn liittyvän innovoinnin edistämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää hankkeisiin, joilla pyritään
a)  tuodaan vesiviljelylaitoksille uutta teknistä tai organisatorista tietämystä, joka vähentää niiden ympäristövaikutuksia tai edistää vesiviljelyvarojen kestävämpää käyttöä;
a)  kehittämään vesiviljelylaitosten teknistä, tieteellistä tai organisatorista tietämystä, joka erityisesti vähentää ympäristövaikutuksia, vähentää riippuvuutta kalajauhosta ja -öljystä, edistää vesiviljelyvarojen kestävää käyttöä tai edistää uusia kestävän kehityksen mukaisia tuotantotapoja;
b)  kehitetään tai tuodaan markkinoille uusia tai viimeisimpään kehitykseen verrattuna merkittävästi parempia tuotteita, uusia tai parannettuja prosesseja taikka uusia tai parannettuja hallinto- ja organisaatiojärjestelmiä.
b)  kehittämään tai tuomaan markkinoille uusia tai merkittävästi parempia tuotteita, uusia tai parannettuja prosesseja taikka uusia tai parannettuja hallinto- ja organisaatiojärjestelmiä sekä innovaatioita tai parannuksia vesiviljelytuotteiden tuotantoon ja jalostukseen;
b a)  tutkimaan innovaatioiden, tuotteiden tai prosessien teknistä tai taloudellista toteutettavuutta.
Tarkistus 341
Ehdotus asetukseksi
45 artikla – 2 kohta
2.   Tässä artiklassa tarkoitetut toimet on toteutettava yhteistyössä kunkin jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä hyväksytyn tieteellisen tai teknisen elimen kanssa, ja kyseisen elimen on validoitava näiden toimien tulokset.
2.   Tässä artiklassa tarkoitetut toimet toteutetaan yhteistyössä kunkin jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä hyväksytyn tieteellisen, akateemisen tai teknisen julkisen tai yksityisen elimen kanssa tai niiden toimesta, ja kyseisen elimen on validoitava näiden toimien tulokset
Tarkistus 342
Ehdotus asetukseksi
45 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  EMKR:stä myönnetään taloudellista tukea vesiviljelyalan kehittämis- ja innovointitoiminnalle, jota toteutetaan jäsenvaltioiden laatimien monivuotisten strategisten suunnitelmien nojalla.
Tarkistus 343
Ehdotus asetukseksi
46 artikla – otsikko
Investoinnit offshore- and non food –vesiviljelyyn
Investoinnit vesiviljelyyn
Tarkistus 344
Ehdotus asetukseksi
46 artikla – 1 kohta
1.  Sellaisten vesiviljelymuotojen edistämiseksi, joilla on voimakkaat kasvumahdollisuudet, EMKR:n tukea voidaan myöntää investointeihin offshore- tai non food -vesiviljelyn kehittämiseksi.
1.  Sellaisten kestävien vesiviljelymuotojen edistämiseksi, joilla on voimakkaat kasvumahdollisuudet, EMKR:n tukea voidaan myöntää
a)  tuottaviin investointeihin vesiviljelyyn, myös offshore- tai non food –vesiviljelyyn;
b)  tuotannon ja hyödynnettävien lajien monipuolistamiseen sekä tuottoa ja paikan soveltuvuutta koskeviin tutkimuksiin.
Tarkistus 345
Ehdotus asetukseksi
46 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää nykyisten vesiviljely-yritysten tuotannon lisäämistä tai yritysten nykyaikaistamista varten taikka uusien laitosten rakentamista varten edellyttäen, että kehittämisessä noudatetaan vesiviljelytoiminnan kehittämistä koskevaa monivuotista kansallista strategiasuunnitelmaa.
Tarkistus 346
Ehdotus asetukseksi
46 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.  Tässä artiklassa tarkoitettua tukea myönnetään vain silloin, kun riippumattomalla markkinointitutkimuksella voidaan selkeästi osoittaa, että tuotteella on hyvät ja kestävät markkinanäkymät. Perustettujen yritysten on oltava taloudellisesti kannattavia, eivätkä ne saa edistää ylituotantoa alalla.
Tarkistus 347
Ehdotus asetukseksi
47 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Vesiviljelyyn liittyvän yrittäjyyden edistämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää investointeihin, joilla
1.  Kestävään vesiviljelyyn liittyvän yrittäjyyden edistämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää investointeihin, joilla
Tarkistus 348
Ehdotus asetukseksi
47 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)   lisätään vesiviljelytuotteiden arvoa erityisesti sallimalla vesiviljely-yrityksen huolehtia omien vesiviljelytuotteidensa jalostuksesta, kaupan pitämisestä ja suoramyynnistä;
a)   lisätään vesiviljelytuotteiden arvoa esimerkiksi tukemalla vesiviljelyalaa omien vesiviljelytuotteidensa jalostuksessa, kaupan pitämisessä ja suoramyynnissä tai kumppanuuksien muodostamisessa tai kumppanuussopimusten tekemisessä jalostusalalla;
Tarkistus 349
Ehdotus asetukseksi
47 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)   monipuolistetaan vesiviljely-yritysten tuloja kehittämällä uusia vesiviljelylajeja, joiden markkinanäkymät ovat hyvät;
b)   monipuolistetaan vesiviljelyalan tuloja kehittämällä sellaisia uusia kotoperäisiä ja lisäarvollisia vesiviljelylajeja niiden esiintymisalueilla, joilla on lisäarvoa ja joiden markkinanäkymät ja ympäristöä koskevat näkymät ovat hyvät;
Tarkistus 350
Ehdotus asetukseksi
47 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  monipuolistetaan vesiviljely-yritysten tuloja kehittämällä vesiviljelyn ulkopuolisia täydentäviä toimintoja.
c)  monipuolistetaan vesiviljely-yritysten tuloja kehittämällä täydentäviä toimintoja.
Tarkistus 351
Ehdotus asetukseksi
47 artikla – 2 kohta
2.  Edellä olevan 1 kohdan c alakohdan mukaista tukea voidaan myöntää vesiviljely-yrityksille ainoastaan sillä ehdolla, että vesiviljelyn ulkopuoliset täydentävät toiminnot liittyvät yrityksen pääasialliseen vesiviljelyalan toimintaan, kuten ongintamatkailuun, vesiviljelyalan ympäristöpalveluihin tai vesiviljelyalan koulutustoimintaan.
2.  Edellä olevan 1 kohdan c alakohdan mukaista tukea voidaan myöntää vesiviljely-yrityksille ainoastaan sillä ehdolla, että vesiviljelyn ulkopuoliset täydentävät toiminnot liittyvät yrityksen pääasialliseen vesiviljelyalan tuotantoon tai markkinointiin, kuten ongintamatkailuun, vesiviljelyalan ympäristöpalveluihin tai vesiviljelyalan koulutustoimintaan.
Tarkistus 352
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Vesiviljelylaitosten yleisen tuloksellisuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää
1.  Vesiviljelylaitosten yleisen tuloksellisuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi sekä niiden toiminnan ympäristövaikutusten vähentämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää
Tarkistus 353
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  teknisten, tieteellisten, oikeudellisten tai taloudellisten neuvontapalvelujen tarjontaan.
b)  teknisten, tieteellisten, oikeudellisten, ympäristöllisten tai taloudellisten neuvontapalvelujen tarjontaan.
Tarkistus 637
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  työolojen parantamiseen ILOn säännöt huomioon ottaen,
Tarkistus 638
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 1 kohta – b b alakohta (uusi)
b b)  nuorten ammatillisen koulutuksen ja työhön pääsyn edistämiseen sekä kalastus- ja vesiviljelyalalla toimivien naisten tukemiseen.
Tarkistus 354
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 2 kohta – d alakohta
d)  unionin ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvat terveys- ja turvallisuusvaatimukset;
d)  unionin ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvat terveys-, hygienia- ja turvallisuusvaatimukset;
Tarkistus 355
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 2 kohta – e a alakohta (uusi)
e a)  yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen, erityisesti sukupuolten tasa-arvon ja vammaisten henkilöiden yhteiskuntaan sopeuttamisen osalta;
Tarkistus 356
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 3 kohta
3.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää ainoastaan julkisoikeudellisille elimille, jotka on valittu perustamaan laitoksen neuvontapalvelut. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää ainoastaan vesiviljelyalan pk-yrityksille tai vesiviljelyalan tuottajajärjestöille.
3.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää ainoastaan julkisoikeudellisille elimille, jotka on valittu perustamaan laitoksen neuvontapalvelut, tai jäsenvaltion hyväksymille ammatillisille järjestöille. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää ainoastaan vesiviljelyalan pk-yrityksille, jäsenvaltion hyväksymille ammatillisille järjestöille, vesiviljelyalan tuottajajärjestöille tai tuottajajärjestöjen liitoille.
Tarkistus 357
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Jos myönnettävä tuki ei ole yli 4 000 euroa, tuensaaja voidaan valita nopeutetun menettelyn mukaisesti.
Tarkistus 358
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 4 kohta
4.  Vesiviljelylaitokset eivät voi saada tukea neuvontapalveluihin useammin kuin kerran ohjelmakaudessa kunkin 2 kohdan a–e alakohdassa tarkoitetun palveluluokan osalta.
Poistetaan.
Tarkistus 359
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)   elinikäiseen oppimiseen, tieteellisen tiedon ja innovatiivisten käytänteiden levittämiseen sekä uusien ammatillisten taitojen hankintaan vesiviljelyalalla;
a)   ammatilliseen koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen, tieteellisen ja teknisen tiedon ja innovatiivisten käytänteiden levittämiseen sekä uusien ammatillisten taitojen hankintaan vesiviljelyalalla, työolojen parantamiseen, työturvallisuuden edistämiseen sekä vesiviljelytoiminnan ympäristövaikutusten vähentämiseen;
Tarkistus 360
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)   verkostoitumiseen sekä kokemusten ja parhaiden käytänteiden vaihtoon vesiviljely-yritysten tai ammattialan järjestöjen ja muiden sidosryhmien kesken, mukaan lukien tieteelliset elimet tai miesten ja naisten välistä tasa-arvoa edistävät elimet.
b)   verkostoitumiseen sekä kokemusten ja parhaiden käytänteiden vaihtoon vesiviljely-yritysten tai ammattialan järjestöjen ja muiden yksityisten tai julkisten sidosryhmien kesken, mukaan lukien tieteelliset, tekniset ja koulutusalan elimet tai miesten ja naisten välistä tasa-arvoa edistävät elimet.
Tarkistus 361
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 2 kohta
2.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tukea ei voida myöntää suurille vesiviljely-yrityksille.
Poistetaan.
Tarkistus 362
Ehdotus asetukseksi
50 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Vesiviljelypaikkojen ja -infrastruktuurien kehittämisen edistämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää
1.  Vesiviljelylaitosten yleisen tuloksellisuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi sekä toiminnan ympäristövaikutusten vähentämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää
-
Tarkistus 363
Ehdotus asetukseksi
50 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)   vesiviljelyn kehittämiseen parhaiten soveltuvien alueiden määrittelyyn ja kartoitukseen ottaen tapauksen mukaan huomioon merten aluesuunnittelun liittyvät prosessit;
a)   kestävän kehityksen mukaisen ympäristövaikutuksiltaan vähäisen vesiviljelyn kehittämiseen parhaiten soveltuvien alueiden määrittelyyn ja kartoitukseen ottaen tapauksen mukaan huomioon merten aluesuunnittelun liittyvät prosessit, samoin kuin ympäristöalaan liittyvän vuorovaikutuksen seurantatoimiin vesiviljelyn tuotantovaiheessa;
Tarkistus 364
Ehdotus asetukseksi
50 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  voimaperäisen vesiviljelyn ulkopuolelle kokonaan jätettävien alueiden, kuten poikastuotantoalueiden, rannikoiden kutualueiden, suojeltujen merialueiden, Natura 2000 -alueiden tai kalakantojen elvytysalueiden, määrittelyyn ja kartoitukseen, jotta säilytetään näiden alueiden asema ekosysteemin toiminnassa;
Tarkistus 365
Ehdotus asetukseksi
50 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)   vesiviljelyalueiden infrastruktuurien parantamiseen muun muassa maanjaon sekä energia- tai vesihuollon avulla;
b)   vesiviljelykohteiden tarjoamien mahdollisuuksien lisäämistä varten tarvittavien tuki-infrastruktuurien ja -laitteiden parantamiseen ja kehittämiseen sekä ekologisen jalanjäljen pienentämiseen muun muassa energia- tai vesihuollon investointien avulla;
Tarkistus 366
Ehdotus asetukseksi
50 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)   toimivaltaisten viranomaisten direktiivin 2009/147/EY 9 artiklan 1 kohdan tai direktiivin 92/43/ETY 16 artiklan 1 kohdan nojalla toteuttamiin ja täytäntöönpanemiin toimiin, joiden tavoitteena on estää vesiviljelylle aiheutuvat vakavat vahingot.
c)   toimivaltaisten viranomaisten toteuttamiin toimiin, joilla pyritään lievittämään konflikteja direktiivin 2009/147/EY tai direktiivin 92/43/ETY nojalla suojeltujen luonnonvaraisten lajien kanssa ja joiden tavoitteena on estää vesiviljelylle aiheutuvat vakavat vahingot.
Tarkistus 367
Ehdotus asetukseksi
50 artikla – 2 kohta
2.   Tämän artiklan mukaisia tuensaajia voivat olla ainoastaan julkisoikeudelliset elimet.
2.   Tämän artiklan mukaisia tuensaajia voivat olla ainoastaan julkisoikeudelliset elimet tai yksityiset järjestöt, joiden tehtäväksi jäsenvaltiot ovat antaneet 1 kohdan a, a a ja b alakohdassa mainittujen toimintojen suorittamisen.
Tarkistus 368
Ehdotus asetukseksi
51 artikla – otsikko
Uusien vesiviljelyn harjoittajien kannustaminen
Uusien kestävän vesiviljelyalan ja vesiviljelytuotteiden jalostusalan harjoittajien kannustaminen
Tarkistus 369
Ehdotus asetukseksi
51 artikla – 1 kohta
1.   Vesiviljelyyn liittyvän yrittäjyyden edistämiseksi EMKR:stä voidaan tukea toimintaansa aloittavia uusia toimijoita perustamaan vesiviljely-yrityksiä.
1.   Vesiviljelyyn liittyvän yrittäjyyden edistämiseksi EMKR:stä voidaan tukea toimintaansa aloittavia uusia toimijoita perustamaan kestäviä vesiviljely-yrityksiä tai osuuskuntia, myös vesiviljelyyn liittyvällä jalostusalalla, kiinnittämällä erityistä huomiota nuoriin vesiviljelyn harjoittajiin ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Tarkistus 370
Ehdotus asetukseksi
51 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää alalle tuleville vesiviljelyn harjoittajille edellyttäen, että he
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 371
Ehdotus asetukseksi
51 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)   ovat perustamassa ensimmäistä kertaa vesiviljelyalan mikro- tai pienyritystä tällaisen yrityksen päällikön ominaisuudessa;
b)   ovat perustamassa ensimmäistä kertaa vesiviljelyalan tai vesiviljelytuotteiden jalostusalan mikro- tai pienyritystä tällaisen yrityksen päällikön ominaisuudessa;
Tarkistus 372
Ehdotus asetukseksi
51 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)   esittävät vesiviljelytoimintansa kehittämiseksi liiketoimintasuunnitelman.
c)   esittävät vesiviljelytoimintansa kehittämiseksi taloudellisesti ja ympäristöllisesti uskottavan liiketoimintasuunnitelman sekä suunnitelman keinoista pienentää toimintansa ekologista jalanjälkeä.
Tarkistus 373
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – otsikko
Ympäristönsuojelun korkean tason takaavan vesiviljelyn edistäminen
Ympäristönsuojelun korkean tason takaavan kestävän vesiviljelyn edistäminen
Tarkistus 374
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Vesiviljelyn ympäristövaikutusten vähentämiseksi merkittävällä tavalla EMKR:n tukea voidaan myöntää investointeihin, joilla
Vesiviljelyn ympäristövaikutusten vähentämiseksi merkittävällä tavalla EMKR:n tukea voidaan myöntää seuraaviin investointeihin, joilla
Tarkistus 375
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)   vähennetään merkittävästi veteen kohdistuvia vesiviljely-yritysten vaikutuksia erityisesti vähentämällä käytetyn veden määrää tai parantamalla poistoveden laatua muun muassa multitroofisten vesiviljelyjärjestelmien käytön avulla;
a)   vähennetään merkittävästi veden käyttöön ja laatuun kohdistuvia vesiviljely-yritysten vaikutuksia erityisesti vähentämällä käytetyn veden tai kemikaalien, antibioottien ja muiden lääkkeiden määrää tai parantamalla poistoveden laatua muun muassa multitroofisten vesiviljelyjärjestelmien käytön avulla;
Tarkistus 376
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  edistetään suljettuja vesiviljelyjärjestelmiä;
Tarkistus 377
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)   rajoitetaan vesiviljely-yritysten kielteisiä vaikutuksia luontoon tai biologiseen monimuotoisuuteen;
b)   rajoitetaan vesiviljely-yritysten kielteisiä vaikutuksia luontoon ja edistetään ympäristön suojelua ja biologista monimuotoisuutta, erityisesti rajoitetaan vaikutuksia luonnonvaraisiin kalakantoihin, saalistajalajien väliseen vuorovaikutukseen, myrkyllisten kemikaalien ja antibioottien käyttöä sekä muita voimaperäiseen vesiviljelyyn liittyviä ympäristövaikutuksia;
Tarkistus 378
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  hankitaan laitteita, joiden tarkoituksena on suojata vesiviljelylaitoksia neuvoston ja Euroopan parlamentin direktiivillä 2009/147/EY ja neuvoston direktiivillä 92/43/ETY suojelluilta luonnonvaraisilta saalistajalajeilta;
c)  hankitaan laitteita, joiden tarkoituksena on suojata vesiviljelylaitoksia luonnonvaraisilta saalistajalajeilta;
Tarkistus 379
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)   ennallistetaan olemassa olevia vesiviljelylammikoita tai -altaita poistamalla lietettä tai toteuttamalla mahdollisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lietekerrostumien ennaltaehkäisy.
e)   ennallistetaan suistoalueita, olemassa olevia vesiviljelylammikoita tai -altaita ja niihin liittyviä elinympäristöjä poistamalla lietettä tai estämällä lietekerrostumien muodostumista.
Tarkistus 380
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Luonnonmukaisen tai energiatehokkaan vesiviljelyn kehittämisen edistämiseksi EMKR:stä voidaan rahoittaa
1.  Luonnonmukaisen tai energiatehokkaamman vesiviljelyn kehittämisen edistämiseksi EMKR:stä voidaan rahoittaa
Tarkistus 381
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  siirtymistä lihansyöjälajien viljelystä kasvinsyöjälajeihin, joiden ruokinnassa ei käytetä tuoreita tai luonnonvaraisia meriveden tai makean veden kaloja, kalajauhoa tai kalaöljytuotteita;
Tarkistus 382
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 1 kohta – a b alakohta (uusi)
a b)  sellaisen suljetun vesiviljelyjärjestelmän edistämistä, jossa kaloja ja muita vesiympäristössä tuotettuja tuotteita kasvatetaan suljetuissa vettä säästävissä kiertovesijärjestelmissä;
Tarkistus 383
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)   organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) 19 päivänä maaliskuuta 2001 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 761/2001 perustettuun unionin ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) osallistumista.
b)   organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään, kuten 19 päivänä maaliskuuta 2001 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 761/2001 perustettuun unionin ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) osallistumista tai osallistumista kansallisesti tunnustettuihin ympäristöasioiden hallintajärjestelmiin.
Tarkistus 384
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 2 kohta
2.  Tukea voidaan myöntää ainoastaan tuensaajille, jotka sitoutuvat osallistumaan EMAS-järjestelmään vähintään kolmen vuoden ajaksi tai noudattamaan luonnonmukaista tuotantoa koskevia vaatimuksia vähintään viiden vuoden ajan.
2.  Tukea voidaan myöntää ainoastaan tuensaajille, jotka sitoutuvat osallistumaan EMAS-järjestelmään vähintään viiden vuoden ajaksi tai noudattamaan luonnonmukaista tuotantoa koskevia vaatimuksia vähintään viiden vuoden ajan.
Tarkistus 385
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 3 kohta
3.  Tuki on myönnettävä korvauksena, jota voidaan maksaa enintään kahden vuoden ajan sinä aikana, jona yritys siirtyy luonnonmukaiseen tuotantoon tai valmistautuu osallistumaan EMAS-järjestelmään.
3.  Tuki on myönnettävä korvauksena, jota voidaan maksaa enintään viiden vuoden ajan sinä aikana, jona yritys siirtyy luonnonmukaiseen tuotantoon tai valmistautuu osallistumaan EMAS-järjestelmään.
Tarkistus 386
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 4 kohta – a alakohta
a)  tavanomaisesta tuotannosta luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymisen aikana aiheutuneet tulonmenetykset tai lisäkustannukset tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tukikelpoisten toimien osalta;
a)  tavanomaisesta tuotannosta luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymisen tai luonnonmukaisen tuotannon jatkamisen aikana aiheutuneet tulonmenetykset tai lisäkustannukset tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tukikelpoisten toimien osalta;
Tarkistus 387
Ehdotus asetukseksi
54 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Ympäristöpalveluja tarjoavan vesiviljelyn kehittämisen edistämiseksi EMKR:stä voidaan rahoittaa
1.  Ympäristöpalveluja tarjoavan kestävän vesiviljelyn kehittämisen edistämiseksi EMKR:stä voidaan rahoittaa
Tarkistus 388
Ehdotus asetukseksi
54 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  vesiviljelymenetelmiä, jotka ovat sopusoinnussa erityisten ympäristötarpeiden kanssa ja joihin sovelletaan erityisiä hoitovaatimuksia, jotka johtuvat Natura 2000 -alueiden nimeämisestä neuvoston direktiivin 92/43/ETY ja neuvoston ja Euroopan parlamentin direktiivin 2009/147/EY mukaisesti;
a)  laajaperäisiä ja puoli-intensiivisiä vesiviljelymenetelmiä, jotka ovat sopusoinnussa erityisten ympäristötarpeiden kanssa ja joihin sovelletaan erityisiä hoitovaatimuksia, jotka johtuvat Natura 2000 -alueiden nimeämisestä neuvoston direktiivin 92/43/ETY ja direktiivin 2009/147/EY mukaisesti;
Tarkistus 389
Ehdotus asetukseksi
54 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)   osallistumista vesieläinten säilyttämiseen ja lisäämiseen ex situ viranomaisten kehittämien säilyttämistä ja biologisen luonnonmukaisuuden ennallistamista koskevien ohjelmien puitteissa tai viranomaisten valvonnassa;
b)   kustannuksia, jotka koskevat suoraan osallistumista vesieläinten säilyttämiseen ja lisäämiseen ex situ viranomaisten kehittämien säilyttämistä ja biologisen luonnonmukaisuuden ennallistamista koskevien ohjelmien puitteissa tai viranomaisten valvonnassa;
Tarkistus 390
Ehdotus asetukseksi
54 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)   laajaperäisen vesiviljelyn muotoja, joihin sisältyy ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja parantaminen sekä vesiviljelyalueiden maisemasta ja perinteisistä piirteistä huolehtiminen.
c)   sekä rannikkoalueilla että sisävesillä toteutettavia laajaperäisen ja puoli-intensiivisen vesiviljelyn muotoja, joihin sisältyy ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja parantaminen sekä vesiviljelyalueiden maisemasta ja perinteisistä piirteistä huolehtiminen.
Tarkistus 391
Ehdotus asetukseksi
54 artikla – 2 kohta
2.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tuki on myönnettävä vuotuisena korvauksena lisäkustannuksista tai tulonmenetyksistä, joita kyseisillä alueilla on aiheutunut neuvoston direktiivin 92/43/ETY ja neuvoston ja Euroopan parlamentin direktiiviin 2009/147/EY täytäntöönpanoon liittyvistä hoitovaatimuksista.
2.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tuki on myönnettävä vuotuisena korvauksena lisäkustannuksista ja/tai tulonmenetyksistä, joita kyseisillä alueilla on aiheutunut neuvoston direktiivin 92/43/ETY ja neuvoston ja Euroopan parlamentin direktiiviin 2009/147/EY täytäntöönpanoon liittyvistä hoitovaatimuksista.
Tarkistus 392
Ehdotus asetukseksi
54 artikla – 4 kohta
4.  Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tuki on myönnettävä aiheutuneiden lisäkustannusten vuotuisena korvauksena.
4.  Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tuki on myönnettävä aiheutuneiden lisäkustannusten vuotuisena korvauksena ja suojeltujen lajien vuoksi vesiviljelyalalle aiheutuneiden menetyksien korvauksena, edellyttäen, että suojatoimenpiteitä on toteutettu.
Tarkistus 393
Ehdotus asetukseksi
55 artikla – 1 kohta
1.  EMKR:stä rahoitetaan nilviäisten viljelijöille maksettavia korvauksia viljeltyjen nilviäisten korjuun väliaikaisesta keskeyttämisestä yksinomaan kansanterveydellisistä syistä.
1.  EMKR:stä voidaan rahoittaa nilviäisten viljelijöille maksettavia korvauksia viljeltyjen nilviäisten korjuun väliaikaisesta keskeyttämisestä yksinomaan kansanterveydellisistä syistä.
Tarkistus 395
Ehdotus asetukseksi
55 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)   korjuun keskeyttämisen aiheuttama tappio on enemmän kuin 35 prosenttia kyseisen yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta laskettuna yrityksen kolmen edeltävän vuoden keskimääräisen liikevaihdon perusteella.
b)   korjuun keskeyttämisen aiheuttama tappio on enemmän kuin 15 prosenttia kyseisen yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta laskettuna yrityksen kolmen edeltävän vuoden tai kun yritys on ollut toiminnassa lyhyemmän ajan edellisen toimintakauden keskimääräisen liikevaihdon perusteella. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa erityiset laskentasäännöt, joita käytetään sellaisten yritysten osalta, jotka ovat harjoittaneet toimintaa alle vuoden.
Tarkistus 396
Ehdotus asetukseksi
55 artikla – 3 kohta
3.  Korvausta voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajalta koko ohjelmakaudella.
Poistetaan.
Tarkistus 397
Ehdotus asetukseksi
56 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.   Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi vesiviljely-yrityksissä, erityisesti ennaltaehkäisyn ja bioturvallisuuden kannalta, EMKR:n tukea voidaan myöntää
1.   Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi vesiviljely-yrityksissä, erityisesti ennaltaehkäisyn ja bioturvallisuuden kannalta, EMKR:n tukea voidaan myöntää vesiviljelylaitoksille ja vesiviljelyalan ammatillisille järjestöille seuraaviin toimiin:
Tarkistus 398
Ehdotus asetukseksi
56 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)   tautien valvontaan ja torjuntaan vesiviljelyssä tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista tehdyn neuvoston päätöksen 2009/470/EY nojalla;
a)   tautien valvontaan ja torjuntaan vesiviljelyssä liittyviin kustannuksiin tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista tehdyn neuvoston päätöksen 2009/470/EY nojalla, mukaan luettuna tarpeellisiin toimintakustannuksiin torjuntasuunnitelman velvoitteiden täyttämiseksi;
Tarkistus 399
Ehdotus asetukseksi
56 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)   vesiviljelyalan bioturvallisuuteen tai eläinten hyvinvointiin liittyviä yleisiä ja lajikohtaisia tarpeita koskevien parhaiden käytänteiden tai käytännesääntöjen kehittämiseen;
b)   vesiviljelyalan bioturvallisuuteen, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin liittyviä yleisiä ja lajikohtaisia tarpeita koskevien parhaiden käytänteiden tai käytännesääntöjen kehittämiseen;
Tarkistus 400
Ehdotus asetukseksi
56 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)   eläinlääkkeiden saatavuuden lisäämiseen vesiviljelyssä käyttöä varten ja tällaisten lääkkeiden asianmukaisen käytön edistämiseen tilaamalla farmaseuttisia tutkimuksia sekä levittämällä ja vaihtamalla tietoja.
c)   aloitteisiin, joiden tavoitteena on vähentää riippuvuutta eläinlääkkeistä vesiviljelyssä;
Tarkistus 401
Ehdotus asetukseksi
56 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  jäsenvaltioiden tunnustamien terveydensuojeluryhmien perustamiseen ja toimintaan vesiviljelyalalla.
Tarkistus 402
Ehdotus asetukseksi
57 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.   Vesiviljelyalan tuottajien tulojen turvaamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää osallistumiseen vesiviljelykannoille otettaviin vakuutuksiin, jotka kattavat seuraavista seikoista aiheutuvat tappiot:
1.   Vesiviljelyalan tuottajien tulojen turvaamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää osallistumiseen vesiviljelykannoille otettaviin vakuutuksiin tai jäsenvaltioiden hyväksymiin keskinäisiin rahastoihin, jotka kattavat ainakin yhdestä seuraavassa luetelluista seikoista aiheutuvat tappiot:
Tarkistus 403
Ehdotus asetukseksi
57 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)   luonnonkatastrofit;
a)   luonnonkatastrofit tai meriympäristön laajamittainen saastuminen;
Tarkistus 404
Ehdotus asetukseksi
57 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)   äkilliset vedenlaadun muutokset;
c)   äkilliset vedenlaadun ja vesimäärän muutokset;
Tarkistus 405
Ehdotus asetukseksi
57 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)   vesiviljelyssä esiintyvät taudit tai tuotantolaitosten tuhoutuminen.
d)   toimijasta riippumattomat vesiviljelyssä esiintyvät taudit, saalistus, mekaaniset vahingot tai tuotantolaitosten tuhoutuminen.
Tarkistus 406
Ehdotus asetukseksi
57 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)  villieläinten aiheuttamat mittavat vahingot tuotantolaitoksille, mukaan lukien tulokaslajien vesiviljelylaitoksissa aiheuttamat vahingot;
Tarkistus 407
Ehdotus asetukseksi
57 artikla – 1 kohta – d b alakohta (uusi)
d b)  vesiviljelylaitoksen ulkopuolella tapahtuvan onnettomuuden aiheuttama ympäristön saastuminen;
Tarkistus 408
Ehdotus asetukseksi
57 artikla – 1 kohta – d c alakohta (uusi)
d c)  luonnollisista syistä tai tiloilla tapahtuneissa onnettomuuksissa, joista toimija ei ole vastuussa, menehtyneiden eläinten ruhojen poisvienti, tai tiloilla eläinten terveyteen liittyvistä syistä tapahtunut eläinten lopettaminen ja hautaaminen toimivaltaisten viranomaisten etukäteen antamalla luvalla.
Tarkistus 409
Ehdotus asetukseksi
57 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
2.   Asianomaisen jäsenvaltion on todettava virallisesti epäsuotuisten sääolojen tai vesiviljelyssä esiintyvän taudin esiintyminen.
2.   Asianomaisen jäsenvaltion on todettava virallisesti epäsuotuisten sääolojen, tautien, laajamittaisen saastumisen tai 1 kohdassa mainitun minkä tahansa asiaan liittyvän vesiviljelyssä esiintyvän olosuhteen esiintyminen.
Tarkistus 410
Ehdotus asetukseksi
57 artikla – 3 kohta
3.   Tukea voidaan myöntää ainoastaan sellaisiin vesiviljelykantoja koskeviin vakuutussopimuksiin, jotka kattavat 1 kohdan mukaiset taloudelliset tappiot, jotka ovat yli 30 prosenttia vesiviljelyn harjoittajan keskimääräisestä vuosituotannosta.
3.   Tukea voidaan myöntää ainoastaan sellaisiin vesiviljelykantoja koskeviin vakuutussopimuksiin tai keskinäisiin rahastoihin, jotka kattavat 1 kohdan mukaiset taloudelliset tappiot, jotka ovat yli 25 prosenttia vesiviljelyn harjoittajan keskimääräisestä vuosituotannosta.
Tarkistus 411
Ehdotus asetukseksi
58 artikla
EMKR:stä tuetaan kalastusalueiden kestävää kehitystä noudattaen [yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 28 artiklassa säädettyä paikalliseen kehittämiseen sovellettavaa yhteisöllistä lähestymistapaa.
EMKR:stä tuetaan kalastusalueiden ja vesiviljelyalueiden kestävää kehitystä noudattaen [yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 28 artiklassa säädettyä paikalliseen kehittämiseen sovellettavaa yhteisöllistä lähestymistapaa.
Tarkistus 412
Ehdotus asetukseksi
59 artikla – 1 kohta
Tässä luvussa tarkoitetun taloudellisen tuen on edistettävä 6 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen unionin prioriteettien toteutumista.
Tässä luvussa tarkoitetun taloudellisen tuen on edistettävä 6 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa määriteltyjen unionin prioriteettien toteutumista.
Tarkistus 413
Ehdotus asetukseksi
V osasto – III luku – 2 jakso – otsikko
Kalastusalueet, paikalliset kumppanuudet ja paikalliset kehitysstrategiat
Kalastusalueet ja vesiviljelyalueet, paikalliset kumppanuudet ja paikalliset kehitysstrategiat
Tarkistus 414
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – otsikko
Kalastusalueet
Kalastusalueet ja vesiviljelyalueet
Tarkistus 415
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.   Tukikelpoisen kalastusalueen on oltava
1.   Jotta aluetta voidaan pitää tukikelpoisena, sen on oltava joko merikalastusalue, sisämaan kalastusalue tai vesiviljelyalue. Sen on oltava maantieteellisesti, biologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti katsottuna toiminnallisesti yhtenäinen erityisesti kalastus- ja vesiviljelytoiminnan ja siihen liittyvän toiminnan kannalta, ja sillä on oltava henkilöresursseina sekä taloudellisina ja rahavaroina mitattuna riittävä kriittinen massa elinkelpoisen paikallisen kehitysstrategian tukemiseksi.
Tarkistus 416
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  kooltaan rajoitettu ja yleensä pienempi kuin yhteisen tilastollisen alueyksiköiden nimikkeistön mukainen NUTS 3 -tason alue, sellaisena kuin se on määritelty yhteisestä tilastollisesta alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) 26 päivänä toukokuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1059/2003; ja
Poistetaan.
Tarkistus 417
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  maantieteellisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti katsottuna toiminnallisesti yhtenäinen erityisesti kalastus- ja vesiviljelyalojen kannalta, ja sillä on oltava henkilöresursseina sekä taloudellisina ja rahavaroina mitattuna riittävä kriittinen massa elinkelpoisen kehitysstrategian tukemiseksi.
Poistetaan.
Tarkistus 418
Ehdotus asetukseksi
61 artikla – 1 kohta
1.   [Yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 28 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun yhdennetyn paikallisen kehitysstrategian on EMKR:n soveltamiseksi perustuttava paikallisen elinkeinoelämän eri alojen, erityisesti kalastus- ja vesiviljelyalan toimijoiden ja hankkeiden väliseen vuorovaikutukseen.
1.   [Yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 28 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun yhdennetyn paikallisen kehitysstrategian on EMKR:n soveltamiseksi perustuttava kalastus- ja vesiviljelyalan sekä muiden paikallisen elinkeinoelämän alojen toimijoiden ja hankkeiden väliseen vuorovaikutukseen ja kuulemiseen. Tässä yhteydessä on kuultava alueellisia neuvoa-antavia toimikuntia.
Tarkistus 419
Ehdotus asetukseksi
61 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)   maksimoitava kalastus- ja vesiviljelyalojen osallistuminen rannikoilla ja sisämaassa sijaitsevien kalastusalueiden kestävään kehitykseen;
a)   maksimoitava kalastus- ja vesiviljelyalojen osallistuminen rannikoilla ja sisämaassa sijaitsevien kalastusalueiden ja vesiviljelyalueiden kestävään kehitykseen;
Tarkistus 420
Ehdotus asetukseksi
61 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)   varmistettava, että paikalliset yhteisöt hyödyntävät täysimääräisesti meri- ja rannikkoalueiden kehityksen tarjoamia mahdollisuuksia ja hyötyvät niistä.
b)   varmistettava, että paikalliset yhteisöt hyödyntävät täysimääräisesti meri-, rannikko- ja sisävesialueiden kehityksen tarjoamia mahdollisuuksia ja hyötyvät niistä sekä auttavat etenkin pieniä ja taantuvia kalasatamia maksimoimaan mahdollisuutensa infrastruktuuria monipuolistamalla.
Tarkistus 421
Ehdotus asetukseksi
61 artikla – 3 kohta
3.   Strategian on oltava johdonmukainen alueella määriteltyjen mahdollisuuksien ja tarpeiden sekä EMKR:ää koskevien unionin prioriteettien kanssa. Strategiat voivat vaihdella kalastukseen keskittyvistä strategioista laajempiin, kalastusalueiden monipuolistamiseen suunnattuihin strategioihin. Strategian on mentävä pelkkää toimien kokoelmaa tai alakohtaisten toimenpiteiden rinnakkainasettelua pidemmälle.
3.   Strategian on oltava johdonmukainen alueella määriteltyjen mahdollisuuksien ja tarpeiden sekä EMKR:ää koskevien unionin prioriteettien kanssa. Strategioissa on keskityttävä pääasiassa kalastukseen tai vesiviljelyyn, mutta ne voivat olla myös laajempia, kalastusalueiden tai vesiviljelyalueiden monipuolistamiseen suunnattuja strategioita. Strategian on mentävä pelkkää toimien kokoelmaa tai alakohtaisten toimenpiteiden rinnakkainasettelua pidemmälle.
Tarkistus 422
Ehdotus asetukseksi
61 artikla – 5 kohta
5.  Siirretään komissiolle valta antaa 127 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat [yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 29 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun toimintasuunnitelman sisältöä.
5.   Yhdennetyn paikallisen kehitysstrategian on sisällettävä [yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 29 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmassa on muun muassa esitettävä luettelo toimenpiteistä, joilla strategia on tarkoitus panna täytäntöön, ja kunkin toimenpiteen osalta on täsmennettävä tavoitteet, tukikelpoiset menot, tukikelpoiset edunsaajat, toimintaan liittyvien julkisten varojen kokonaismäärä, toimintaa koskevat valintaperusteet ja tulosindikaattorit.
Tarkistus 423
Ehdotus asetukseksi
62 artikla – 3 kohta – b alakohta
b)   varmistettava kalastus- ja vesiviljelyalojen merkittävä edustus.
b)   varmistettava että suurin osa edustajista on kalastus- ja/tai vesiviljelyalalta.
Tarkistus 424
Ehdotus asetukseksi
62 artikla – 4 kohta
4.   Jos paikallista kehitysstrategiaa tuetaan EMKR:n lisäksi muista rahastoista, on perustettava EMKR:stä tuettavia hankkeita käsittelevä erityinen valintaelin 3 kohdassa esitettyjen perusteiden mukaisesti.
4.   Jos paikallista kehitysstrategiaa tuetaan EMKR:n lisäksi muista rahastoista, EMKR:stä tuettavia hankkeita käsittelevien paikallisten kalastusalan toimintaryhmien valintaelimen on täytettävä 3 kohdassa esitetyt vaatimukset.
Tarkistus 425
Ehdotus asetukseksi
62 artikla – 7 kohta
7.   Toimintaohjelmassa on kuvailtava selvästi paikallisten kalastusalan toimintaryhmien ja hallintoviranomaisen tehtävät kaikkien strategiaan liittyvien täytäntöönpanotehtävien osalta.
7.   Toimintaohjelmassa on kuvailtava selvästi paikallisten kalastusalan toimintaryhmien ja hallintoviranomaisen ja täytäntöönpanoviranomaisen, mikäli se on eri taho kuin hallintoviranomainen, tehtävät kaikkien strategiaan liittyvien täytäntöönpanotehtävien osalta.
Tarkistus 426
Ehdotus asetukseksi
63 artikla – 1 kohta
1.   Tämän jakson mukaisesti tukikelpoiset toimet vahvistetaan [yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 31 artiklassa.
1.   Tämän jakson mukaisesti tukikelpoiset toimet ja kustannukset vahvistetaan [yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 31 artiklassa.
Tarkistus 427
Ehdotus asetukseksi
64 artikla – 1 kohta
1.   Valmistelutuen on katettava valmiuksien kehittäminen, koulutus ja verkostoituminen, jonka tavoitteena on paikallisen kehitysstrategian valmistelu ja täytäntöönpano.
1.   Valmistelutuen on katettava valmiuksien kehittäminen, kuuleminen, koulutus ja verkostoituminen, jonka tavoitteena on paikallisen kehitysstrategian valmistelu ja täytäntöönpano.
Tarkistus 428
Ehdotus asetukseksi
65 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)   arvon lisääminen, työpaikkojen luominen ja innovoinnin edistäminen kalastus- ja vesiviljelyalan toimitusketjun kaikissa vaiheissa;
a)   arvon lisääminen, työpaikkojen luominen, nuorten houkutteleminen alalle ja innovoinnin edistäminen kalastus-, vesiviljely- ja jalostusalan toimitusketjun kaikissa vaiheissa;
Tarkistus 429
Ehdotus asetukseksi
65 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)   monipuolistamisen tukeminen ja työpaikkojen luominen kalastusalueilla, erityisesti muille merialoille;
b)   monipuolistamisen tukeminen ja työpaikkojen luominen kalastusalueilla ja vesiviljelyalueilla, mukaan lukien monipuolistamisen tukeminen kalastus- ja vesiviljelytoimintaa täydentävillä merialoilla;
Tarkistus 430
Ehdotus asetukseksi
65 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  koulutuksen vahvistaminen ja työolojen parantaminen kalastusalueilla ja vesiviljelyalueilla;
Tarkistus 431
Ehdotus asetukseksi
65 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)   kalastusalueiden ympäristövarojen lisääminen ja hyödyntäminen, mukaan lukien toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi;
c)   kalastusalueiden ja vesiviljelyalueiden ympäristövarojen lisääminen ja hyödyntäminen, mukaan lukien toimet biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi, rannikkoalueiden hoidon parantamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi;
Tarkistus 432
Ehdotus asetukseksi
65 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)   sosiaalisen hyvinvoinnin ja kulttuuriperinnön vaaliminen kalastusalueilla, merellinen kulttuuriperintö mukaan lukien;
d)   sosiaalisen hyvinvoinnin ja kulttuuriperinnön vaaliminen kalastusalueilla ja vesiviljelyalueilla, kalastusalueiden ja merialueiden kulttuuriperintö mukaan lukien,
Tarkistus 433
Ehdotus asetukseksi
65 artikla – 2 kohta
2.   Myönnettävä tuki voi pitää sisällään tämän osaston I ja II luvussa säädettyjä toimenpiteitä edellyttäen, että olemassa on selkeät perusteet niiden hallinnoimiseksi paikallisella tasolla. Jos tukea myönnetään näitä toimenpiteitä vastaaviin toimiin, sovelletaan tämän osaston I ja II luvussa säädettyjä ehtoja ja rahoitusmääriä.
2.   Myönnettävä tuki voi pitää sisällään tämän osaston I, II ja IV luvussa säädettyjä toimenpiteitä edellyttäen, että olemassa on selkeät perusteet niiden hallinnoimiseksi paikallisella tasolla. Jos tukea myönnetään näitä toimenpiteitä vastaaviin toimiin, sovelletaan tämän osaston I, II ja IV luvussa säädettyjä ehtoja ja rahoitusmääriä.
Tarkistus 434
Ehdotus asetukseksi
66 artikla – 2 kohta
2.   Paikallisten kalastusalan toimintaryhmien kumppaneita voivat EMKR:n mukaisesti olla paitsi muut paikalliset kalastusalan toimintaryhmät myös paikallinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, jolla pannaan täytäntöön paikallista kehitysstrategiaa unionissa tai sen ulkopuolella.
2.   Tämän artiklan mukaisesti, lukuun ottamatta muita paikallisten kalastusalan toimintaryhmiä, paikallisten kalastusalan toimintaryhmien kumppanit voivat EMKR:n mukaisesti olla myös osanottajia yhteistyöhankkeessa, joka toteutetaan muun kuin paikallisen kalastusalueen toimintaryhmän kattaman alueen kanssa ja joka perustuu paikallisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen, jolla pannaan täytäntöön paikallista kehitysstrategiaa unionissa tai sen ulkopuolella.
Tarkistus 435
Ehdotus asetukseksi
66 artikla – 3 kohta
3.   Jos paikalliset kalastusalan toimintaryhmät eivät valitse yhteistyöhankkeita, jäsenvaltioiden on luotava yhteistyöhankkeille jatkuva hakujärjestelmä. Jäsenvaltioiden on julkistettava valtioiden välisiin yhteistyöhankkeisiin sovellettavat kansalliset tai alueelliset hallinnolliset menettelyt ja luettelo tukikelpoisista kustannuksista viimeistään kahden vuoden kuluttua niiden toimintaohjelmien hyväksymispäivästä.
3.   Jos paikalliset kalastusalan toimintaryhmät eivät valitse yhteistyöhankkeita, jäsenvaltioiden on luotava yhteistyöhankkeille jatkuva hakujärjestelmä. Jäsenvaltioiden on julkistettava valtioiden välisiin yhteistyöhankkeisiin sovellettavat kansalliset tai alueelliset hallinnolliset menettelyt ja luettelo tukikelpoisista kustannuksista viimeistään kahden vuoden kuluttua niiden toimintaohjelmien hyväksymispäivästä. Alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat voivat ylikansallisuutensa vuoksi osallistua jatkuvaan hakujärjestelmään.
Tarkistus 436
Ehdotus asetukseksi
66 artikla – 4 kohta
4.   Yhteistyöhankkeet on hyväksyttävä viimeistään neljän kuukauden kuluttua hankkeen toimittamispäivästä.
4.   Yhteistyöhankkeita koskevat hallinnolliset päätökset on tehtävä viimeistään neljän kuukauden kuluttua hankkeen toimittamispäivästä.
Tarkistus 437
Ehdotus asetukseksi
68 artikla
Tämän luvun mukaisen tuen on edistettävä tämän osaston I ja II luvun mukaisten erityistavoitteiden saavuttamista.
Tämän luvun mukaisen tuen on:
a)  edistettävä tämän osaston I ja II luvun mukaisten erityistavoitteiden saavuttamista;
b)  edistettävä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus- ja kaupanpitämisalojen kilpailukyvyn parantamista;
c)  edistettävä elintarviketurvan ja tuotteiden laadun parantamista;
d)  edistettävä uusien tuotteiden kehittämistä, tuotantoa ja kaupan pitämistä sekä uuden teknologian ja innovatiivisten tuotantomenetelmien käyttöä;
e)  vähennettävä kielteisiä ympäristövaikutuksia ja parannettava energiatehokkuutta;
f)  edistettävä toissijaisten lajien, sivutuotteiden ja jätteiden hyödyntämistä;
g)  edistettävä uusien tuotteiden kehittämistä, tuotantoa ja kaupan pitämistä sekä uuden teknologian ja innovatiivisten tuotantomenetelmien käyttöä;
h)  edistettävä työolojen ja työntekijöiden koulutuksen parantamista;
i)  edistettävä uusien markkinoiden avaamista ja kehittämistä.
Tarkistus 438
Ehdotus asetukseksi
69 artikla – 1 kohta
1.   EMKR:n tukea voidaan myöntää [kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o] 32 artiklassa tarkoitettujen tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien suunnitelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon.
1.   EMKR:n tukea myönnetään [kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o] 32 artiklassa tarkoitettujen tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien suunnitelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon.
Tarkistus 439
Ehdotus asetukseksi
70 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.   EMKR:n tukea voidaan myöntää sellaisille hyväksytyille tuottajaorganisaatioille ja tuottajaorganisaatioiden liitoille maksettaviin korvauksiin, jotka varastoivat [kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o] liitteessä II lueteltuja kalastustuotteita, edellyttäen, että tuotteet varastoidaan [kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o] 35 ja 36 artiklan mukaisesti seuraavasti:
1.   EMKR:n osarahoitusta voidaan myöntää sellaisille hyväksytyille tuottajaorganisaatioille ja tuottajaorganisaatioiden liitoille maksettaviin korvauksiin, jotka varastoivat [kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o] liitteessä II lueteltuja kalastus- ja vesiviljelytuotteita, edellyttäen, että tuotteet varastoidaan tämän asetuksen 35 ja 36 artiklan mukaisesti seuraavasti:
Tarkistus 440
Ehdotus asetukseksi
70 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)   varastointituen määrä ei voi olla suurempi kuin asianomaisten tuotteiden vakauttamis- ja varastointitoimiin liittyvien teknisten ja rahoituskulujen määrä;
a)   varastointituen määrä ei voi olla suurempi kuin asianomaisten tuotteiden vakauttamis-, valmistelu- ja varastointitoimiin liittyvien teknisten ja rahoituskulujen määrä;
Tarkistus 441
Ehdotus asetukseksi
70 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)   vuotuinen rahoitustuki ei voi ylittää seuraavia prosenttiosuuksia tuottajajärjestön jäsenten ensimyynnissä kaupan pidetyn tuotannon keskimääräisestä vuotuisesta arvosta kaudella 2009-2011. Ellei tuottajajärjestön jäsenillä ollut kaupan pidettyä tuotantoa kaudella 2009-2011, huomioon on otettava tällaisen jäsenen ensimmäisten kolmen tuotantovuoden aikana kaupan pidetyn tuotannon keskimääräinen vuotuinen arvo:
c)   vuotuinen rahoitustuki ei voi ylittää viittä prosenttia tuottajajärjestön jäsenten ensimyynnissä kaupan pidetyn tuotannon keskimääräisestä vuotuisesta arvosta kaudella 20092011. Ellei tuottajajärjestön jäsenillä ollut kaupan pidettyä tuotantoa kaudella 20092011, huomioon on otettava tällaisen jäsenen ensimmäisten kolmen tuotantovuoden aikana kaupan pidetyn tuotannon keskimääräinen vuotuinen arvo.
–  1 % vuonna 2014
–  0,8 % vuonna 2015
–  0,6 % vuonna 2016
–  0,4 % vuonna 2017
–  0,2 % vuonna 2018
Tarkistus 442
Ehdotus asetukseksi
70 artikla – 2 kohta
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tuki lakkautetaan vuoteen 2019 mennessä.
Poistetaan.
Tarkistus 443
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.   EMKR:n tukea voidaan myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitämistä koskeviin toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on
1.   EMKR:n tukea voidaan myöntää kalastustuotteiden, vesiviljelytuotteiden ja sisävesikalastuksen tuotteiden kaupan pitämistä koskeviin toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on
Tarkistus 444
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 1 kohta – a alakohta – johdantokappale
a)   parantaa edellytyksiä seuraavien hyödykkeiden saattamiseksi markkinoille:
a)   etsiä uusia markkinoita ja parantaa edellytyksiä kalastus- ja vesiviljelylajien saattamiseksi markkinoille, mukaan lukien:
Tarkistus 445
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 1 kohta – a alakohta – -i a alakohta (uusi)
i a)  kalastajia edustavien järjestöjen ja liittojen markkinoimat ja huutokauppahallien kautta markkinoidut tuotteet;
Tarkistus 446
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii alakohta
ii)   tahattomat saaliit, jotka on purettu [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen] 15 artiklan ja [kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o] 8 artiklan b alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti;
ii)   tahattomat saaliit, jotka on purettu ja jotka ovat peräisin teknisten toimien mukaisista kaupallisista kannoista [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen] 15 artiklan ja [kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o] 8 artiklan b alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti;
Tarkistus 447
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 1 kohta – a alakohta – iii alakohta
iii)   tuotteet, jotka on tuotettu vain vähän ympäristöön vaikuttavilla menetelmillä, tai luonnonmukaista tuotantoa koskevassa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 834/2007 määritellyt luonnonmukaiset vesiviljelytuotteet;
iii)   kalastus- tai vesiviljelyalan tuotteet, jotka on tuotettu vain vähän ympäristöön vaikuttavilla menetelmillä, tai luonnonmukaista tuotantoa koskevassa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 834/2007 määritellyt luonnonmukaiset vesiviljelytuotteet tai suljetuissa järjestelmissä tuotetut tuotteet;
Tarkistus 448
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 1 kohta – a alakohta – -iii a alakohta (uusi)
iii a)  lähi- ja kausituotteet, mukaan lukien maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 kattamat tuotteet;
Tarkistus 449
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 1 kohta – a alakohta – -iii b alakohta (uusi)
iii b)  uudet tai parannetut tuotteet.
Tarkistus 450
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 1 kohta – b alakohta – johdantokappale
b)   edistää laatua helpottamalla
b)   edistää laatua ja tuottaa lisäarvoa helpottamalla
Tarkistus 451
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 1 kohta – b alakohta – ii alakohta
ii)   sertifiointia ja menekinedistämistä, myös kestävien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden ja ympäristöystävällisten jalostusmenetelmien osalta;
ii)   laadun sertifiointia sekä erityismerkintöjen edistämistä ja kehittämistä kestävien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden, pienimuotoisen rannikkokalastuksen tuotteiden, paikallis- ja kausituotteiden sekä ympäristöystävällisten jalostusmenetelmien osalta;
Tarkistus 452
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 1 kohta – b alakohta – ii a alakohta (uusi)
ii a)  kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jäljitettävyyttä, mukaan lukien unionin laajuisen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden ympäristömerkin kehittäminen;
Tarkistus 453
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 1 kohta – b alakohta – ii b alakohta (uusi)
ii b)  innovatiivisia prosesseja ja metodeja;
Tarkistus 454
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 1 kohta – b alakohta – iii alakohta
iii)   pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien kalastajien toteuttamaa kalastustuotteiden suoramyyntiä;
iii)   pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien kalastajien sekä seisten kalastavien kalastajien toteuttamaa kalastustuotteiden suoramyyntiä;
Tarkistus 455
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 1 kohta – b alakohta – -iii a alakohta (uusi)
iii a)  tuotteiden esillepanoa ja pakkaamista;
Tarkistus 456
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 1 kohta – b alakohta – -iii b alakohta (uusi)
iii b)  sitä, että neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden valvonta- ja sertifiointijärjestelmien piiriin kuuluvat tuottajat, jalostajat ja käsittelijät täyttävät asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden valvontaa ja sertifiointia koskevat vaatimukset.
Tarkistus 457
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)   edistää tuotannon ja markkinoiden avoimuutta ja toteuttaa markkinatutkimuksia;
c)   edistää tuotannon ja markkinoiden avoimuutta ja toteuttaa markkinatutkimuksia ja tutkimuksia, jossa tarkastellaan unionin riippuvuutta kaupasta;
Tarkistus 458
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)   perustaa [kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun] asetuksen III jakson II luvun mukaisesti hyväksyttyjä tuottajajärjestöjä, tuottajajärjestöjen liittoja tai toimialakohtaisia organisaatioita;
e)   perustaa ja yhdistää [kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun] asetuksen III jakson II luvun mukaisesti hyväksyttyjä tuottajajärjestöjä, tuottajajärjestöjen liittoja tai toimialakohtaisia organisaatioita, jotta edistetään niiden roolia kalastuksenhoidossa ja markkinoinnissa;
Tarkistus 459
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 1 kohta – f alakohta
f)   toteuttaa kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden alueellisia, kansallisia tai kansalliset rajat ylittäviä menekinedistämiskampanjoita.
f)   toteuttaa ympäristön kannalta kestävien kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden alueellisia, kansallisia tai kansalliset rajat ylittäviä menekinedistämiskampanjoita, myös näyttelyitä ja tiedotuskampanjoita.
Tarkistus 460
Ehdotus asetukseksi
72 artikla – 1 kohta – -a alakohta (uusi)
—a)  sellaisiin innovaatioihin, joiden avulla kehitetään entistä laadukkaampia ja lisäarvoltaan suurempia uusia tuotteita, uusiin tai parannettuihin prosesseihin tai uusiin tai parannettuihin hoito- ja organisaatiojärjestelmiin;
Tarkistus 461
Ehdotus asetukseksi
72 artikla – 1 kohta – -b alakohta (uusi)
—b)  joilla tuotetaan tuotteille lisäarvoa;
Tarkistus 462
Ehdotus asetukseksi
72 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  turvallisuutta, hygieniaa ja terveyttä koskevien olosuhteiden ja työolojen parantamiseen;
Tarkistus 463
Ehdotus asetukseksi
72 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)   jotka liittyvät luonnonmukaisten vesiviljelytuotteiden jalostukseen, jota säännellään neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 6 ja 7 artiklalla.
d)   jotka liittyvät kestävien vesiviljelytuotteiden ja luonnonmukaisten vesiviljelytuotteiden jalostukseen, jota säännellään neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 6 ja 7 artiklalla.
Tarkistus 464
Ehdotus asetukseksi
72 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  EMKR:n tukea voidaan myöntää jalostusalan yrityksille, yhteisöille ja teknologiakeskuksille 1 kohdassa tarkoitettuihin toimintoihin liittyvien tutkimus- ja innovointitoimintojen kehittämiseen.
Tarkistus 465
Ehdotus asetukseksi
73 artikla – 1 kohta
1.   EMKR:n tukea voidaan myöntää neuvoston asetuksella (EY) N:o 791/2007 käyttöön otettuun korvausjärjestelmään, joka koskee Azorien, Madeiran, Kanariansaarten, Ranskan Guyanan ja Réunionin tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kalastuksessa, viljelyssä ja kaupan pitämisessä toimijoille aiheutuneita lisäkustannuksia.
1.   EMKR:n tukea myönnetään neuvoston asetuksella (EY) N:o 791/2007 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan mukaisesti käyttöön otettuun korvausjärjestelmään, joka koskee syrjäisimpien alueiden tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kalastuksessa, viljelyssä, jalostuksessa ja kaupan pitämisessä toimijoille aiheutuneiden lisäkustannusten korvaamista. Järjestelmää sovelletaan kaikkiin lisäkustannuksiin, joita toimijoille aiheutuu tässä kohdassa tarkoitetuista toimista.
Tarkistus 466
Ehdotus asetukseksi
73 artikla – 2 kohta
2.   Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on määriteltävä 1 kohdassa tarkoitettujen alueidensa osalta korvauskelpoisten kalastus- ja vesiviljelytuotteiden luettelo ja kyseisten tuotteiden määrä.
2.   Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on määriteltävä 1 kohdassa tarkoitettujen alueidensa osalta luettelo lisäkustannuksista, joita toimijoille aiheutuu 1 kohdassa mainituista toimista. Jäsenvaltion on myös vahvistettava korvauskelpoisten kalastus- ja vesiviljelytuotteiden luettelo ja kyseisten tuotteiden määrä.
Tarkistus 467
Ehdotus asetukseksi
73 artikla – 3 kohta
3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja luetteloa ja määriä vahvistaessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon kaikki merkitykselliset seikat, erityisesti tarve varmistaa, että korvaus on täysin yhteensopiva YKP:n sääntöjen kanssa.
3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja luetteloa ja määriä vahvistaessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon kaikki merkitykselliset seikat, erityisesti tarve varmistaa, että korvaus on täysin yhteensopiva YKP:n sääntöjen kanssa ja että asianomaisten laivastojen kalastuskapasiteetti on oikeasuhtainen käytettävissä oleviin kalastusmahdollisuuksiin verrattuna.
Tarkistus 468
Ehdotus asetukseksi
73 artikla – 4 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  on saatu laittoman, ilmoittamattoman tai sääntelemättömän kalastuksen avulla.
Tarkistus 469
Ehdotus asetukseksi
73 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  Tukikelpoisia ovat seuraavassa luetellut toimijat, joille aiheutuu lisäkustannuksia kalastustuotteiden kaupan pitämisestä:
a)  luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka käyttävät tuotantovälineitä kalastus- tai vesiviljelytuotteiden hankkimiseksi tarkoituksena niiden markkinoille saattaminen;
b)  edellä 1 kohdassa tarkoitettujen alueiden satamissa rekisteröityjen ja näillä alueilla toimintaansa harjoittavien alusten omistajat tai rahtaajat taikka tällaisten omistajien tai rahtaajien yhteenliittymät;
c)  jalostus- ja markkinointialan toimijat tai tällaisten toimijoiden yhteenliittymät.
Tarkistus 470
Ehdotus asetukseksi
73 a artikla (uusi)
73 a artikla
Toimijat
1.  Korvaus maksetaan asianomaisilla alueilla kalastusta ja vesiviljelyä harjoittaville toimijoille.
2.  Asianomaisten jäsenvaltioiden on toteutettava toimia varmistaakseen korvauksen saavien toimijoiden taloudellisen elinkelpoisuuden.
Tarkistus 471
Ehdotus asetukseksi
74 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)   kunkin kalastus- tai vesiviljelytuotteen osalta kyseisten alueiden erityisistä haitoista aiheutuvat lisäkustannukset; ja
a)   kunkin kalastus- tai vesiviljelytuotteen tai tuoteryhmän osalta kyseisten alueiden erityisistä haitoista aiheutuvat lisäkustannukset; ja
Tarkistus 472
Ehdotus asetukseksi
74 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  muu mahdollinen tuki, jota tuensaaja saa edelleen tai on saanut toimintaansa varten.
Tarkistus 473
Ehdotus asetukseksi
75 artikla – 1 kohta
1.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kunkin kyseessä olevan alueen osalta korvaussuunnitelma, jossa esitetään 73 artiklassa tarkoitetut luettelo ja määrät, 74 artiklassa tarkoitettu korvauksen taso ja 99 artiklassa säädetty toimivaltainen viranomainen.
1.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kunkin kyseessä olevan alueen osalta korvaussuunnitelma, jossa esitetään 73 artiklassa tarkoitetut luettelo ja määrät sekä toimijoiden tyyppi, 74 artiklassa tarkoitettu korvauksen taso ja 99 artiklassa säädetty toimivaltainen viranomainen.
Tarkistus 474
Ehdotus asetukseksi
75 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Jäsenvaltiot voivat muuttaa 1 kohdassa tarkoitetun korvaussuunnitelman sisältöä. Muutokset on toimitettava komissiolle.
Tarkistus 475
Ehdotus asetukseksi
75 artikla – 2 kohta
2.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 127 artiklan mukaisesti korvaussuunnitelman sisällön määrittelemiseksi, mukaan lukien perusteet asianomaisten alueiden erityishaitoista aiheutuvien lisäkustannusten laskemiseksi.
2.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 127 artiklan mukaisesti korvaussuunnitelman sisällön määrittelemisestä, mukaan lukien perusteet asianomaisten alueiden erityishaitoista aiheutuvien lisäkustannusten laskemiseksi.
Tarkistus 476
Ehdotus asetukseksi
75 a artikla (uusi)
75 a artikla
Valtiontuet
1.  Poiketen siitä, mitä 8 artiklassa säädetään, komissio voi sallia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan mukaisesti kalastus- ja vesiviljelytuotteiden valmistuksessa, jalostuksessa ja markkinoinnissa toimintatuen, jolla tasoitetaan syrjäisimpien alueiden erityisiä rajoituksia, jotka johtuvat niiden syrjäisestä sijainnista, saaristoasemasta ja äärimmäisen reuna-alueen asemasta.
2.  Jäsenvaltiot voivat myöntää lisärahoitusta 75 artiklassa tarkoitettujen korvaussuunnitelmien toteuttamiseen. Jäsenvaltioiden on tällöin annettava komissiolle tiedoksi valtiontuet, ja komissio voi hyväksyä ne tämän asetuksen mukaisesti kyseisten ohjelmien osaksi. Kun valtiontuesta on ilmoitettu tämän kohdan mukaisesti, siitä katsotaan myös ilmoitetun Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan ensimmäisen lauseen mukaisesti.
Tarkistus 477
Ehdotus asetukseksi
78 artikla – 1 kohta
1.   EMKR:n tukea voidaan myöntää [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen] 46 artiklassa säädetyn ja yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 täsmennetyn valvontaa, tarkastuksia ja täytäntöönpanon valvontaa koskevan unionin järjestelmän täytäntöönpanoon.
1.   EMKR:n tukea voidaan myöntää [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen] 46 artiklassa säädetyn ja yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 täsmennetyn valvontaa, tarkastuksia ja täytäntöönpanon valvontaa koskevan unionin järjestelmän täytäntöönpanoon. Tukea voidaan myöntää myös neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 58 artiklan nojalla sellaisten komponenttien käyttöönottoon, joita tarvitaan kalastustuotteiden jäljitettävyyden varmistamiseen. Järjestelmän pitäisi johtaa eri jäsenvaltioissa tarkastuksiin, jotka perustuvat laivastojen kokoon.
Tarkistus 478
Ehdotus asetukseksi
78 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)   teknologian hankinta tai kehittäminen, mukaan lukien laitteisto ja ohjelmisto, alusten paikantamisjärjestelmät, videovalvontajärjestelmät ja tietoverkot, joiden avulla kalastukseen liittyviä tietoja voidaan kerätä, hallinnoida, varmentaa, analysoida ja vaihtaa, otantamenetelmien kehittäminen tällaisia tietoja varten sekä yhteenliittäminen monialaisiin tiedonvaihtojärjestelmiin;
a)   teknologian hankinta, käyttöönotto ja kehittäminen, mukaan lukien laitteisto ja ohjelmisto, alusten paikantamisjärjestelmät, videovalvontajärjestelmät ja tietoverkot, joiden avulla kalastukseen liittyviä tietoja voidaan kerätä, hallinnoida, varmentaa, analysoida, hallita niihin liittyviä riskejä, toimittaa ja vaihtaa, otantamenetelmien kehittäminen tällaisia tietoja varten sekä yhteenliittäminen monialaisiin tiedonvaihtojärjestelmiin, kunhan näissä toimissa kunnioitetaan yksilön vapauksia ja varmistetaan henkilötietosuoja;
Tarkistus 479
Ehdotus asetukseksi
78 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)   sellaisten osatekijöiden hankinta ja asentaminen, joiden avulla voidaan varmistaa tietojen siirto kalastuksessa ja kalastustuotteiden kaupan pitämisessä mukana olevilta toimijoilta asianomaisille jäsenvaltioiden ja EU:n viranomaisille, mukaan lukien osatekijät, joita tarvitaan valvontatarkoituksiin käytettävissä sähköisissä kirjaamis- ja raportointijärjestelmissä, alusten seurantajärjestelmissä ja automaattisissa tunnistusjärjestelmissä;
b)   sellaisten osatekijöiden, mukaan lukien tietokonelaitteistot ja -ohjelmistot, kehittäminen, hankinta ja asentaminen, joiden avulla voidaan varmistaa tietojen siirto kalastuksessa ja kalastustuotteiden kaupan pitämisessä mukana olevilta toimijoilta asianomaisille jäsenvaltioiden ja EU:n viranomaisille, mukaan lukien osatekijät, joita tarvitaan valvontatarkoituksiin käytettävissä sähköisissä kirjaamis- ja raportointijärjestelmissä, alusten seurantajärjestelmissä ja automaattisissa tunnistusjärjestelmissä;
Tarkistus 480
Ehdotus asetukseksi
78 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)   sellaisten osatekijöiden hankinta ja asentaminen, joiden avulla voidaan varmistaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 58 artiklassa määritelty kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jäljitettävyys;
c)   sellaisten osatekijöiden, mukaan lukien tietokonelaitteistot ja -ohjelmistot, kehittäminen, hankinta ja asentaminen, joiden avulla voidaan varmistaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 58 artiklassa määritelty kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jäljitettävyys;
Tarkistus 481
Ehdotus asetukseksi
78 artikla – 2 kohta – e alakohta
e)  valvonta-alusten, -lentokoneiden ja –helikoptereiden nykyaikaistaminen ja hankinta, edellyttäen että niitä käytetään vähintään 60-prosenttisesti kalastuksenvalvontaan;
e)  valvonta-alusten, -lentokoneiden ja –helikoptereiden nykyaikaistaminen ja hankinta, edellyttäen että niitä käytetään kalastuksenvalvontaan vähintään 60-prosenttisesti laitteen kokonaiskäyttöajasta vuositasolla laskettuna;
Tarkistus 482
Ehdotus asetukseksi
78 artikla – 2 kohta – g alakohta
g)  kalastuksenvalvontaan liittyvien pilottihankkeiden toteuttaminen, mukaan lukien kalojen DNA-analyysi tai valvontaan liittyvien verkkosivustojen luominen;
g)  innovatiivisten tarkastus- ja valvontajärjestelmien kehittäminen ja kalastuksenvalvontaan liittyvien pilottihankkeiden toteuttaminen, mukaan lukien kalojen DNA-analyysi tai valvontaan liittyvien verkkosivustojen luominen;
Tarkistus 483
Ehdotus asetukseksi
78 artikla – 2 kohta – j a alakohta (uusi)
j a)  ohjelmat, joilla valvotaan tehostetusti kantoja, jotka kuuluvat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 95 artiklan mukaisesti perustettujen erityisten valvonta- ja seurantaohjelmien piiriin, mukaan lukien kaikki mahdolliset toimintakustannukset;
Tarkistus 484
Ehdotus asetukseksi
78 artikla – 2 kohta – j b alakohta (uusi)
j b)  ohjelmat, jotka liittyvät asetuksen (EY) N:o 1224/2009 102 artiklan 4 kohdan mukaisesti laaditun toimintasuunnitelman toteuttamiseen, mukaan lukien kaikki mahdolliset toimintakustannukset.
Tarkistus 485
Ehdotus asetukseksi
78 artikla – 3 kohta
3.  Tämän artiklan 2 kohdan h, i ja j alakohdassa luetellut toimenpiteet ovat tukikelpoisia ainoastaan, jos ne liittyvät viranomaisten toteuttamiin valvontatoimiin.
3.  Tämän artiklan 2 kohdan h, i, j, j a sekä j b alakohdassa luetellut toimenpiteet ovat tukikelpoisia ainoastaan, jos ne liittyvät viranomaisten toteuttamiin valvontatoimiin.
Tarkistus 486
Ehdotus asetukseksi
78 a artikla (uusi)
78 a artikla
Valvonnan vahvistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi toteutettavat yhteiset toimet
1.  Valvonnan vahvistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää sellaisille kansainvälisille hankkeille, joissa pannaan täytäntöön ja testataan valvontaa, tarkastuksia ja täytäntöönpanon valvontaa koskevia valtioiden välisiä järjestelmiä [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen] 46 artiklan mukaisesti; lisäksi asiaa täsmennetään 20 päivänä marraskuuta 2009 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen.
2.  Erityisesti seuraavantyyppiset toimet ovat tukikelpoisia:
a)  kalastustoiminnan seuranta-, valvonta- ja tarkkailutehtävistä vastaavan henkilöstön kansainväliset koulutusohjelmat
b)  aloitteet, kuten työryhmien toiminnan organisoimista ja tiedotusmateriaalin laatimista koskevat aloitteet, joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa unionin säännöksien tulkintaa ja niihin perustuvaa valvontaa.
Tarkistus 487
Ehdotus asetukseksi
79 artikla – 1 kohta
1.  EMKR:stä tuetaan ensisijaisten biologisten, teknisten, ympäristöä koskevien ja sosioekonomisten tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen] 37 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun monivuotisen ohjelman puitteissa.
1.  EMKR:stä tuetaan ensisijaisten biologisten, teknisten, ympäristöä koskevien ja sosioekonomisten, ekosysteemilähtöisen kalastuksen ja vesiviljelyn kestävää hoitoa varten tarvittavien tietojen keruuta, hallintaa, analysointia ja käyttöä [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen] 37 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun monivuotisen ohjelman puitteissa.
Tarkistus 488
Ehdotus asetukseksi
79 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  tieteellisiin analyyseihin ja YKP:n täytäntöönpanoon tarkoitettujen tietojen hallinnointi ja käyttö;
a)  tieteellisiin analyyseihin ja YKP:n täytäntöönpanoon tarkoitettujen tietojen keruu, hallinnointi ja käyttö;
Tarkistus 489
Ehdotus asetukseksi
79 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  teknologian hankinta tai kehittäminen, mukaan lukien tietojen keruuta, hallinnointia ja käyttöä varten tarvittavat tietokonelaitteistot ja –ohjelmistot;
Tarkistus 490
Ehdotus asetukseksi
79 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  kansalliset monivuotiset näytteenotto-ohjelmat;
b)  kansalliset, ylikansalliset ja alueelliset monivuotiset näytteenotto-ohjelmat
Tarkistus 491
Ehdotus asetukseksi
79 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  merellä toteutettava kaupallisen ja virkistyskalastuksen seuranta;
c)  merellä toteutettava kaupallisen ja virkistyskalastuksen seuranta, mukaan lukien meren eliöiden ja lintujen tahattoman pyynnin seuranta;
Tarkistus 492
Ehdotus asetukseksi
79 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)  kalastusalan tekniseen ja tieteelliseen asiantuntemukseen liittyvien vuotuisten työohjelmien hallinnointi, datansiirron ja tietueiden käsittely sekä tieteellisten lausuntojen tarjontaan tähtäävät valmistelevat työt;
Tarkistus 493
Ehdotus asetukseksi
79 artikla – 2 kohta – d b alakohta (uusi)
d b)  kalastusasiantuntijoiden kokousten järjestäminen ja hallinnointi;
Tarkistus 494
Ehdotus asetukseksi
79 artikla – 2 kohta – e alakohta
e)  jäsenvaltioiden edustajien osallistuminen [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen] 37 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin alueellisiin koordinointikokouksiin, sellaisten alueellisten kalastusjärjestöjen kokouksiin, joiden jäsen tai tarkkailijajäsen EU on, ja tieteellisten lausuntojen antamisesta vastaavien kansainvälisten elinten kokouksiin.
e)  jäsenvaltioiden edustajien ja niiden tieteellisten asiantuntijoiden sekä alueviranomaisten edustajien osallistuminen [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen] 37 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin alueellisiin koordinointikokouksiin, sellaisten alueellisten kalastusjärjestöjen kokouksiin, joiden jäsen tai tarkkailijajäsen EU on, ja tieteellisten, taloudellisten tai teknisten lausuntojen antamisesta vastaavien kansainvälisten elinten kokouksiin;
Tarkistus 495
Ehdotus asetukseksi
79 artikla – 2 kohta – e a alakohta (uusi)
e a)  tiedonkeruu- ja tiedonhallintajärjestelmien parantaminen ja pilottitutkimusten täytäntöönpano nykyisten tiedonkeruu- ja tiedonhallintajärjestelmien parantamiseksi;
Tarkistus 496
Ehdotus asetukseksi
79 artikla – 2 kohta – e b alakohta (uusi)
e b)  Tietojen keruusta ja käsittelystä aiheutuneet toimintakustannukset.
Tarkistus 497
Ehdotus asetukseksi
79 a artikla (uusi)
79 a artikla
Seuraamukset
Siirretään komissiolle valta antaa 150 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä jäsenvaltioiden rankaisemiseksi jäädyttämällä niille osoitetut EMKR:n varat ja/tai vähentämällä niitä, jos jäsenvaltio:
a)  ei täytä tiedonkeruuta ja tietojen siirtoa koskevia velvollisuuksiaan tai ei ilmoita tosiasiallista kalastuslaivastokapasiteettiaan; tai
b)  ei pysty ratkaisemaan vesillään ja/tai kalastuslaivastossaan harjoitettavan laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän (IUU) kalastuksen aiheuttamia ongelmia.
Tarkistus 498
Ehdotus asetukseksi
81 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Tämän luvun mukaisella tuella edistetään unionin yhdennetyn meripolitiikan kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Sen tavoitteena on
Tämän luvun mukaisella tuella edistetään unionin yhdennetyn meripolitiikan kehittämisen ja täytäntöönpanon vahvistamista. Sen tavoitteena on
Tarkistus 499
Ehdotus asetukseksi
81 artikla – 1 kohta – a alakohta – i alakohta
i)  edistämällä toimia, joilla jäsenvaltioita ja EU:n alueita kannustetaan kehittämään meriasioiden yhdennettyä hallinnointia, ottamaan se käyttöön tai panemaan se täytäntöön;
i)  edistämällä toimia, joilla jäsenvaltioita ja niiden alueita kannustetaan kehittämään meriasioiden yhdennettyä hallinnointia, ottamaan se käyttöön tai panemaan se täytäntöön;
Tarkistus 500
Ehdotus asetukseksi
81 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii alakohta
ii)  edistämällä mereen ja merenkulkualaan liittyviä asioita koskevaa vuoropuhelua ja yhteistyötä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa ja niiden kesken, merialuestrategioiden kehittäminen mukaan lukien;
ii)  edistämällä mereen ja merenkulkualaan liittyviä asioita koskevaa vuoropuhelua ja yhteistyötä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa ja niiden kesken, mukaan lukien kehittämällä ja panemalla täytäntöön yhdennettyjä merialuestrategioita muistamalla tasapainoisen lähestymistavan tarve kaikilla merialueilla sekä ottamalla huomioon merialueiden ja niiden osa-alueiden erityispiirteet sekä tarvittaessa asiaan liittyvät makroaluestrategiat;
Tarkistus 501
Ehdotus asetukseksi
81 artikla – 1 kohta – a alakohta – iii alakohta
iii)  edistämällä sellaisten monialaisten yhteistyöfoorumien ja -verkostojen perustamista, joihin otetaan mukaan viranomaisten, alue- ja paikallisviranomaisten, teollisuuden, matkailualan, tutkimusorganisaatioiden, kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten edustajia;
iii)  edistämällä sellaisten monialaisten yhteistyöfoorumien ja -verkostojen perustamista, joihin otetaan mukaan kansallisten viranomaisten, alue- ja paikallisviranomaisten, teollisuuden, matkailualan, tutkimusorganisaatioiden, kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten edustajia, myös merialueita koskevien strategioiden yhteydessä;
Tarkistus 502
Ehdotus asetukseksi
81 artikla – 1 kohta – a alakohta – iv alakohta
iv)  edistämällä parhaiden käytänteiden vaihtoa ja vuoropuhelua kansainvälisellä tasolla, kolmansien maiden kanssa käytävä kahdenvälinen vuoropuhelu mukaan lukien, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EU:n ja kyseisten kolmansien maiden välillä mahdollisesti olevien muiden sopimusten tai järjestelyjen soveltamista;
iv)  edistämällä parhaiden käytänteiden vaihtoa ja vuoropuhelua kansainvälisellä tasolla, kolmansien maiden kanssa käytävä kahdenvälinen vuoropuhelu mukaan lukien, ottaen huomioon YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) ja UNCLOSiin perustuvat, asiaa koskevat voimassa olevat kansainväliset yleissopimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EU:n ja kyseisten kolmansien maiden välillä mahdollisesti olevien muiden sopimusten tai järjestelyjen soveltamista.
Tarkistus 503
Ehdotus asetukseksi
81 artikla – 1 kohta – b alakohta – johdantokappale
b)  edistää sellaisten eri merielinkeinoja hyödyttävien monialaisten aloitteiden ja/tai alakohtaisten politiikkojen kehittämistä, joissa otetaan huomioon nykyisin käytössä olevat välineet ja aloitteet ja jotka perustuvat tällaisiin välineisiin ja aloitteisiin, kuten
b)  edistää sellaisten eri merielinkeinoja ja merenkulkualaa hyödyttävien monialaisten aloitteiden ja/tai alakohtaisten politiikkojen kehittämistä, joissa otetaan huomioon nykyisin käytössä olevat välineet ja aloitteet ja jotka voivat perustua tällaisiin välineisiin ja aloitteisiin, kuten
Tarkistus 504
Ehdotus asetukseksi
81 artikla – 1 kohta – b alakohta – i alakohta
i)  yhdennetty merivalvonta, joka lisää vaikuttavuutta ja tehokkuutta monialaisen ja rajat ylittävän tietojenvaihdon kautta ottaen samaan aikaan asianmukaisesti huomioon nykyisin käytössä olevat ja tulevat järjestelmät;
i)  yhdennetty merivalvonta, joka lisää turvallisuutta, vaikuttavuutta ja tehokkuutta monialaisen ja rajat ylittävän tietojenvaihdon kautta ottaen samaan aikaan asianmukaisesti huomioon nykyisin käytössä olevat ja tulevat järjestelmät;
Tarkistus 505
Ehdotus asetukseksi
81 artikla – 1 kohta – b alakohta – iii alakohta
iii)  sellaisen kattavan, julkisen ja korkealaatuisen merialan tietopohjan kehittäminen asteittain, joka helpottaa kyseisten tietojen jakamista, uudelleenkäyttöä ja levittämistä eri käyttäjäryhmien kesken;
iii)  sellaisen kattavan, julkisen ja korkealaatuisen merialan tietopohjan kehittäminen asteittain, jolla vähennetään tietojen päällekkäisyyttä ja joka helpottaa kyseisten tietojen jakamista, uudelleenkäyttöä ja levittämistä eri käyttäjäryhmien kesken;
Tarkistus 506
Ehdotus asetukseksi
81 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  parantaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdolla rannikkovartioston eri tehtävien välillä Euroopan rannikkovartioston perustamiseksi.
Tarkistus 507
Ehdotus asetukseksi
81 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  tukea kestävää talouskasvua, työllisyyttä, innovointia ja uusia tekniikoita rannikkoalueilla kehittymässä olevien ja tulevien merielinkeinojen yhteydessä täydentäen vakiintuneita alakohtaisia ja kansallisia toimia;
c)  tukea kestävää talouskasvua, työllisyyttä, innovointia ja uusia tekniikoita kehittymässä olevien ja tulevien merielinkeinojen yhteydessä ja unionin rannikko- ja saarialueilla sekä syrjäisimmillä alueilla täydentäen vakiintuneita alakohtaisia ja kansallisia toimia.
Tarkistus 508
Ehdotus asetukseksi
81 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  tukea inhimillisen pääoman kehittämistä merialalla etenkin edistämällä yhteistyötä ja vaihtoja koulutuksen alalla;
Tarkistus 509
Ehdotus asetukseksi
81 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  edistää meriympäristön ja erityisesti sen biologisen monimuotoisuuden ja suojeltujen merialueiden, kuten Natura 2000 -alueiden, suojelua sekä meri- ja rannikkoalueiden varojen kestävää käyttöä ja määritellä tarkemmin meriympäristöön vaikuttavan ihmisen toiminnan kestävän kehityksen rajat erityisesti meristrategiadirektiivin mukaisesti.
d)  edistää meriympäristön ja erityisesti sen biologisen monimuotoisuuden ja suojeltujen merialueiden, kuten Natura 2000 -alueiden, suojelua sekä meri- ja rannikkoalueiden varojen kestävää käyttöä noudattamalla ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa ihmisen toiminnan hallintaa koskevassa meristrategiadirektiivissä vahvistetun ympäristön hyvän tilan saavuttamista tai ylläpitoa koskevan tavoitteen mukaisesti.
Tarkistus 510
Ehdotus asetukseksi
82 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  hankkeet, testi- ja yhteistyöhankkeet mukaan lukien;
b)  hankkeet niiden suunnittelusta toteuttamiseen asti, testi- ja pilottihankkeet sekä kansalliset tai rajat ylittävät yhteistyöhankkeet mukaan lukien;
Tarkistus 511
Ehdotus asetukseksi
82 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  tiedottaminen ja parhaiden käytänteiden jakaminen, tietoisuuden lisäämistä koskevat kampanjat ja niihin liittyvät viestintä- ja levittämistoimet, kuten julkiset kampanjat, tapahtumat, verkkosivujen kehittäminen ja ylläpito sekä sidosryhmien foorumit, mukaan lukien toimielinten tiedotustoiminta, joka koskee unionin poliittisia prioriteetteja, edellyttäen että ne liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin;
c)  tiedottaminen ja parhaiden käytänteiden, myös asiaa koskevien tehokkaiden Euroopan tutkimusohjelmien osalta, jakaminen, tietoisuuden lisäämistä koskevat kampanjat ja niihin liittyvät viestintä- ja levittämistoimet, kuten julkiset kampanjat, tapahtumat, verkkosivujen kehittäminen ja ylläpito sekä sidosryhmien foorumit, mukaan lukien toimielinten tiedotustoiminta, joka koskee unionin poliittisia prioriteetteja, edellyttäen että ne liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin;
Tarkistus 512
Ehdotus asetukseksi
82 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  konferenssit, seminaarit ja työpajat;
d)  konferenssit, seminaarit, foorumit ja työpajat;
Tarkistus 513
Ehdotus asetukseksi
82 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  parhaiden käytänteiden vaihto, koordinointitoimet, myös tietojenvaihtoverkostot, ja merialuestrategioiden ohjausmekanismit;
e)  parhaiden käytänteiden vaihto, koordinointitoimet, myös tietojenvaihtoverkostot, ja merialuestrategioiden kehittämisen tukeminen;
Tarkistus 514
Ehdotus asetukseksi
82 artikla – 1 kohta – f alakohta
f)  sellaisten tietoteknisten järjestelmien ja verkkojen kehittäminen, toiminta ja ylläpito, joiden avulla kalastukseen liittyviä tietoja voidaan kerätä, hallinnoida, varmentaa, analysoida ja vaihtaa, otantamenetelmien kehittäminen tällaisia tietoja varten sekä yhteenliittäminen monialaisiin tiedonvaihtojärjestelmiin.
f)  sellaisten tietoteknisten järjestelmien ja verkkojen kehittäminen, toiminta ja ylläpito, joiden avulla tietoja voidaan kerätä, hallinnoida, varmentaa, analysoida ja vaihtaa, otantamenetelmien kehittäminen tällaisia tietoja varten sekä yhteenliittäminen monialaisiin tiedonvaihtojärjestelmiin.
Tarkistus 515
Ehdotus asetukseksi
82 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi)
f a)  koulutushankkeet tietämyksen ja ammattitaidon kehittämiseksi sekä ammatillisen kehittymisen edistämiseen tarkoitetut toimet merialalla;
Tarkistus 516
Ehdotus asetukseksi
82 artikla – 1 kohta – f b alakohta (uusi)
f b)  rannikkoalueiden yhdennettyä hoitoa, merten aluesuunnittelua sekä yhteisten luonnonvarojen hoitoa merialuetasolla koskevat olennaiset välineet;
Tarkistus 517
Ehdotus asetukseksi
82 artikla – 1 kohta – f c alakohta (uusi)
f c)  [yleisistä säännöksistä annetun] asetuksen 51 artiklan mukainen tekninen apu.
Tarkistus 518
Ehdotus asetukseksi
82 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Edellä 81 artiklan b alakohdassa vahvistetun monialaisten toimien kehittämistä koskevan erityistavoitteen saavuttamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää seuraaviin tarkoituksiin:
2.  Edellä 81 artiklan b alakohdassa vahvistetun rajat ylittävien ja monialaisten toimien kehittämistä koskevan erityistavoitteen saavuttamiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää seuraaviin tarkoituksiin:
Tarkistus 519
Ehdotus asetukseksi
82 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  jäsenvaltioiden väliset koordinointi- ja yhteistyötoimet, joilla pyritään kehittämään merten aluesuunnittelua ja rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa, mukaan lukien menot, jotka liittyvät tietojen jakamista ja seurantaa koskeviin järjestelmiin ja käytänteisiin, arviointitoimiin, asiantuntijaverkostojen perustamiseen ja toimintaan sekä sellaisen ohjelman perustamiseen, jonka tavoitteena on parantaa merten aluesuunnittelun täytäntöönpanoon liittyviä jäsenvaltioiden valmiuksia;
b)  jäsenvaltioiden väliset ja tarvittaessa jäsenvaltioiden ja alueiden väliset koordinointi- ja yhteistyötoimet, joilla pyritään kehittämään merten aluesuunnittelua ja rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa, mukaan lukien menot, jotka liittyvät tietojen jakamista ja seurantaa koskeviin järjestelmiin ja käytänteisiin, arviointitoimiin, asiantuntijaverkostojen perustamiseen ja toimintaan sekä sellaisen ohjelman perustamiseen, jonka tavoitteena on parantaa merten aluesuunnittelun täytäntöönpanoon liittyviä jäsenvaltioiden valmiuksia;
Tarkistus 520
Ehdotus asetukseksi
82 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  tekniset välineet Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon perustamista ja toimintaa varten, jotta helpotettaisiin merialaan liittyvien tietojen keruuta, kokoamista, laadunvalvontaa, uudelleenkäyttöä ja jakamista verkostoon osallistuvien jäsenvaltioiden instituutioiden välisen yhteistyön avulla.
c)  tekniset välineet Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon perustamista ja toimintaa varten, millä helpotetaan merialaan liittyvien tietojen ja tietämyksen keruuta, hankkimista, kokoamista, laadunvalvontaa, uudelleenkäyttöä ja jakamista verkostoon osallistuvien jäsenvaltioiden instituutioiden välisen yhteistyön avulla.
Tarkistus 521
Ehdotus asetukseksi
84 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Tämän luvun mukaisilla toimenpiteillä helpotetaan YKP:n ja yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanoa ottaen huomioon erityisesti seuraavat:
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 522
Ehdotus asetukseksi
84 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  YKP:n mukainen tieteellinen neuvonta;
a)  YKP:n mukaisten tieteellisten lausuntojen keruu, hallinta ja levittäminen;
Tarkistus 523
Ehdotus asetukseksi
84 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  YKP:n mukaiset valvontaa ja täytäntöönpanon valvontaa koskevat erityistoimenpiteet;
b)  YKP:n mukaiset valvontaa ja täytäntöönpanon valvontaa koskevat erityistoimenpiteet, mukaan lukien työsuojelutarkastukset;
Tarkistus 524
Ehdotus asetukseksi
84 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)  sosiaalinen vuoropuhelu ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen;
Tarkistus 525
Ehdotus asetukseksi
84 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  markkinatietous;
e)  markkinatietous, mukaan lukien sähköisten markkinoiden luominen;
Tarkistus 526
Ehdotus asetukseksi
84 a artikla (uusi)
84 a artikla
Säilyttämistoimenpiteet
[Yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen (EU) N:o .../...] 17 ja 21 artiklassa tarkoitettujen säilyttämistoimenpiteiden tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi EMKR:stä voidaan tukea jäsenvaltioiden toteuttamia aloitteita, joiden nojalla tehdään yhteistyötä ja pannaan täytäntöön yhteisiä toimenpiteitä [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun) asetuksen (EU) N:o .../... 9, 10 ja 11 artiklan mukaisesti laadituissa monivuotisissa suunnitelmissa asetettujen tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi.
Tarkistus 527
Ehdotus asetukseksi
85 artikla – 1 kohta
1.  EMKR:n tukea voidaan myöntää YKP:n mukaisten moitteetonta ja tehokasta kalastuksenhoitoa koskevien päätösten edellyttämien tieteellisten suoritteiden toimittamista ja erityisesti tieteellisiin lausuntoihin ja tieteelliseen neuvontaan suoraan liittyvien soveltavan tutkimuksen hankkeiden toteuttamista varten.
1.  EMKR:n tukea voidaan myöntää YKP:n mukaisten moitteetonta ja tehokasta kalastuksenhoitoa koskevien päätösten edellyttämien tieteellisten suoritteiden toimittamista ja erityisesti tieteellisiin ja sosioekonomisiin lausuntoihin ja tieteelliseen ja sosioekonomiseen neuvontaan suoraan liittyvien soveltavan tutkimuksen hankkeiden toteuttamista varten.
Tarkistus 528
Ehdotus asetukseksi
85 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  YKP:n täytäntöönpanossa ja kehittämisessä tarvittavat tutkimukset ja pilottihankkeet, vaihtoehtoiset kestävät kalastuksenhoitomenetelmät mukaan lukien;
a)  YKP:n täytäntöönpanossa ja kehittämisessä tarvittavat tutkimukset ja pilottihankkeet, vaihtoehtoiset kestävät kalastuksenhoidon ja vesiviljelyn hoitomenetelmät mukaan lukien, myös alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien yhteydessä;
Tarkistus 529
Ehdotus asetukseksi
85 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  YKP:n täytäntöönpanossa ja kehittämisessä biologisesti ja maantieteellisesti haavoittuvaisilla alueilla tarvittavat tutkimukset;
Tarkistus 530
Ehdotus asetukseksi
85 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  tieteellisten lausuntojen ja tieteellisen neuvonnan valmistelu ja tarjonta tieteellisten elinten, mukaan lukien kalakantojen arvioinnista huolehtivat kansainväliset neuvoa-antavat elimet, riippumattomien asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten toimesta;
b)  tieteellisten lausuntojen ja tieteellisen neuvonnan valmistelu ja tarjonta tieteellisten elinten, mukaan lukien kalakantojen arvioinnista huolehtivat kansainväliset neuvoa-antavat elimet, asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten toimesta;
Tarkistus 531
Ehdotus asetukseksi
85 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  asiantuntijoiden osallistuminen kalastusta koskevia tieteellisiä ja teknisiä näkökohtia käsitteleviin kokouksiin ja asiantuntijatyöryhmiin, kansainvälisiin neuvoa-antaviin elimiin sekä kokouksiin, joissa tarvitaan kalastusalan asiantuntijoiden kannanottoa;
c)  asiantuntijoiden osallistuminen kalastusta koskevia tieteellisiä ja teknisiä näkökohtia käsitteleviin kokouksiin ja asiantuntijatyöryhmiin, kansainvälisiin neuvoa-antaviin elimiin sekä kokouksiin, joissa tarvitaan kalastusalan ja vesiviljelyn asiantuntijoiden kannanottoa;
Tarkistus 532
Ehdotus asetukseksi
85 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  unionin ulkopuolisilla vesialueilla tieteellisiä tutkimusohjelmia toteuttavien tutkimusalusten rahoitus silloin, kun unioni toimii kalastussopimusten nojalla;
Tarkistus 533
Ehdotus asetukseksi
85 artikla – 2 kohta – e alakohta
e)  jäsenvaltioiden väliset yhteistyötoimet tiedonkeruun alalla, mukaan lukien sellaisten alueellisten tietokantojen perustaminen ja ylläpito tietojen säilyttämistä, hallintaa ja käyttöä varten, joista on hyötyä alueellisessa yhteistyössä ja jotka parantavat tiedonkeruuta ja hallintaa, sekä kalastuksenhoitoa tukeva tieteellinen asiantuntemus.
e)  jäsenvaltioiden väliset yhteistyötoimet tiedonkeruun alalla, mukaan lukien alueellisten sidosryhmien kesken, ja mukaan lukien sellaisten alueellisten tietokantojen perustaminen ja ylläpito tietojen säilyttämistä, hallintaa ja käyttöä varten, joista on hyötyä alueellisessa yhteistyössä ja jotka parantavat tiedonkeruuta ja hallintaa, sekä kalastuksenhoitoa tukeva tieteellinen asiantuntemus.
Tarkistus 534
Ehdotus asetukseksi
85 artikla – 2 kohta – e a alakohta (uusi)
e a)  sähköisten markkinoiden luominen markkinatoimijoiden ja käsittelijöiden välisten tietojen koordinoinnin parantamiseksi.
Tarkistus 535
Ehdotus asetukseksi
86 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  samaan maantieteelliseen alueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden yhteishankinnat, joiden kohteena ovat valvonta-alukset, lentokoneet ja helikopterit, edellyttäen että niitä käytetään vähintään 60-prosenttisesti kalastuksen valvontaan;
a)  samaan maantieteelliseen alueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden yhteishankinnat, joiden kohteena ovat valvonta-alukset, lentokoneet ja helikopterit, edellyttäen että niitä käytetään kalastuksen valvontaan vähintään 60-prosenttisesti kokonaiskäyttöajasta vuositasolla laskettuna;
Tarkistus 536
Ehdotus asetukseksi
86 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  menot, jotka liittyvät uuden valvontateknologian arvioimiseen ja kehittämiseen;
b)  menot, jotka liittyvät uuden valvontateknologian sekä turvallisuus-, pelastus- ja valvonta-asioista unionin alueella vastaavien viranomaisten ja elinten välisten tiedonvaihtoprosessien arvioimiseen ja kehittämiseen;
Tarkistus 537
Ehdotus asetukseksi
88 artikla – 1 kohta
1.  EMKR:n tukea voidaan myöntää [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen] 52 artiklalla perustettujen neuvoa-antavien toimikuntien toimintakustannuksiin.
1.  EMKR:n tukea myönnetään [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetulla asetuksella] perustettujen neuvoa-antavien toimikuntien tarpeellisiin toiminta- ja asiantuntijakustannuksiin, jotta toimikuntien tehtävien täydellinen ja tehokas toteuttaminen voidaan taata.
Tarkistus 538
Ehdotus asetukseksi
88 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  EMKR:n tukea voidaan myöntää neuvoa-antavien toimikuntien toimintakustannuksiin, jos kustannuksilla edistetään kalastajien järjestöjen ja muiden sidosryhmien osallisuutta ja osallistumista.
Tarkistus 539
Ehdotus asetukseksi
88 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.  EMKR:stä tuetaan toiminta-, teknisiä ja tutkimuskustannuksia, jotka liittyvät tutkimusten toteuttamiseen neuvoa-antavien toimikuntien suositusten tukemiseksi.
Tarkistus 540
Ehdotus asetukseksi
88 a artikla (uusi)
88 a artikla
Sosiaalinen vuoropuhelu
EMKR:n tukea voidaan myöntää sosiaalista vuoropuhelua ja työmarkkinaosapuolten osallistumista edistävien rakenteiden toimintakustannuksiin.
Tarkistus 541
Ehdotus asetukseksi
89 artikla – 1 kohta
EMKR:n tukea voidaan myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevan markkinatietouden kehittämistä ja levittämistä koskeviin komission toimiin [kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o…] 49 artiklan mukaisesti.
EMKR:n tukea voidaan myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevan markkinatietouden kehittämistä ja levittämistä koskeviin komission toimiin [kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o…] 49 artiklan mukaisesti, mukaan lukien sähköisten markkinoiden luominen markkinatoimijoiden ja käsittelijöiden tietojen koordinoinnin parantamiseksi.
Tarkistus 542
Ehdotus asetukseksi
91 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  kestävää kalastusta koskevien sopimusten täytäntöönpano ja unionin osallistuminen alueellisiin kalastusjärjestöihin;
b)  kestävää kalastusta koskevien sopimusten valmistelu, seuranta ja arviointi ja unionin osallistuminen alueellisiin kalastusjärjestöihin. Näitä toimenpiteitä ovat tutkimukset, kokoukset, asiantuntijoiden toimet, väliaikaisesta henkilöstöstä, tietotekniikasta ja muusta hallinnollisesta, tieteellisestä tai teknisestä avusta komissiolle mahdollisesti aiheutuvat menot.
Tarkistus 543
Ehdotus asetukseksi
92 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  EMKR:n tukea voidaan myöntää jäsenvaltion aloitteesta seuraaviin tarkoituksiin enintään 5 prosenttia toimintaohjelman kokonaismäärästä:
1.  EMKR:n tukea voidaan myöntää jäsenvaltion aloitteesta seuraaviin tarkoituksiin enintään 6 prosenttia toimintaohjelman kokonaismäärästä:
Tarkistus 544
Ehdotus asetukseksi
94 artikla – 3 kohta – a alakohta
a)   100 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista, kun kyseessä on 70 artiklassa tarkoitettu varastointituki;
a)  50 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista, kun kyseessä on 70 artiklassa tarkoitettu varastointituki;
Tarkistus 545
Ehdotus asetukseksi
94 artikla – 3 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  100 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista 69 artiklassa mainittujen tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien suunnitelmien valmisteluun;
Tarkistus 546
Ehdotus asetukseksi
94 artikla – 3 kohta – d alakohta
d)  80 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista, kun kyseessä on 78 artiklan 2 kohdan a–d ja f–j alakohdassa tarkoitettu tuki;
d)  90 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista, kun kyseessä on 78 artiklan 2 kohdan a–d ja f–j alakohdassa tarkoitettu tuki;
Tarkistus 547
Ehdotus asetukseksi
94 artikla – 3 kohta – e alakohta
e)  65 prosenttia tukikelpoisista menoista, kun kyseessä on 79 artiklassa tarkoitettu tuki.
e)  80 prosenttia tukikelpoisista menoista, kun kyseessä on 79 artiklassa tarkoitettu tuki.
Tarkistus 548
Ehdotus asetukseksi
94 artikla – 3 kohta – e a alakohta (uusi)
e a)  10 prosenttia suurempi kuin EMKR:n tuen nykyinen enimmäismäärä, jos EMKR:stä rahoitetaan pitkien välimatkojen vuoksi epäsuotuisassa asemassa olevilla Kreikan syrjäisillä saarilla ja syrjäisimmillä alueilla toteutettava toimia;
Tarkistus 549
Ehdotus asetukseksi
95 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden julkiseen tukeen soveltama enimmäisintensiteetti on 50 prosenttia toimen tukikelpoisten menojen kokonaismäärästä.
1.  Jäsenvaltioiden julkiseen tukeen soveltama enimmäisintensiteetti on 60 prosenttia toimen tukikelpoisten menojen kokonaismäärästä.
Tarkistus 550
Ehdotus asetukseksi
95 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  tuensaaja on julkisoikeudellinen elin;
a)  tuensaaja on julkisoikeudellinen elin tai yksityisoikeudellinen elin, joka hoitaa julkisen palvelun tehtäviä;
Tarkistus 551
Ehdotus asetukseksi
95 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  toimi liittyy 70 artiklassa tarkoitettuun varastointitukeen;
Poistetaan.
Tarkistus 552
Ehdotus asetukseksi
95 artikla – 3 kohta – johdantokappale
3.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat soveltaa julkiseen tukeen intensiteettiä, joka on 50–100 prosenttia tukikelpoisten menojen kokonaismäärästä, kun toimi pannaan täytäntöön V osaston III luvun mukaisesti ja se täyttää jonkin seuraavista perusteista:
3.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat soveltaa julkiseen tukeen intensiteettiä, joka on 60–100 prosenttia tukikelpoisten menojen kokonaismäärästä, kun toimi pannaan täytäntöön V osaston I, II, III tai IV luvun mukaisesti ja se täyttää vähintään kaksi seuraavista perusteista:
Tarkistus 553
Ehdotus asetukseksi
98 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Komissio harjoittaa valtaansa suhteellisuusperiaatetta kaikilta osin noudattaen ja ottaen huomioon sen riskin, että asiaa koskevien YKP:n sääntöjen rikkominen uhkaa vakavasti meren elollisten luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään tämän kokoisina, asianomaisten kantojen kestävyyttä ja meriympäristön suojelua.
Komissio harjoittaa valtaansa suhteellisuusperiaatetta kaikilta osin noudattaen ja ottaen huomioon sen riskin, että asiaa koskevien YKP:n sääntöjen rikkominen uhkaa vakavasti meren elollisten luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään tämän kokoisina, asianomaisten kantojen kestävyyttä, meriympäristön suojelua tai ympäristön hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä vuoteen 2020 mennessä.
Tarkistus 576
Ehdotus asetukseksi
99 artikla – 1 kohta
1.   [Yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 114 artiklassa vahvistettujen yleisten sääntöjen lisäksi hallintoviranomainen
1.  [Yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 114 artiklassa vahvistettujen yleisten sääntöjen lisäksi hallintoviranomainen
a)   toimittaa komissiolle kahdesti vuodessa rahoitettaviksi valittuja toimia koskevat asianmukaiset tiedot, tuensaajaa ja itse toimea koskevat tärkeimmät piirteet mukaan lukien. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä säännöt näiden tietojen esittämiseksi 128 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen;
a)   toimittaa komissiolle kahdesti vuodessa rahoitettaviksi valittuja toimia koskevat asianmukaiset tiedot, tuensaajaa ja itse toimea koskevat tärkeimmät piirteet mukaan lukien. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä säännöt näiden tietojen esittämiseksi 128 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen;
b)   varmistaa ohjelman julkisuuden tiedottamalla mahdollisille tuensaajille, ammattialajärjestöille, talouselämän edustajille ja työmarkkinaosapuolille, miesten ja naisten välistä tasa-arvoa edistäville elimille sekä asianomaisille kansalaisjärjestöille, ympäristöjärjestöt mukaan lukien, ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista ja säännöistä, jotka koskevat siitä saatavaa rahoitusta;
b)   varmistaa ohjelman julkisuuden tiedottamalla mahdollisille tuensaajille, ammattialajärjestöille, talouselämän edustajille ja työmarkkinaosapuolille, miesten ja naisten välistä tasa-arvoa edistäville elimille sekä asianomaisille kansalaisjärjestöille, ympäristöjärjestöt mukaan lukien, ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista ja säännöistä, jotka koskevat siitä saatavaa rahoitusta, sekä velvollisuudesta noudattaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä;
c)   varmistaa ohjelman julkisuuden tiedottamalla tuensaajille unionin rahoitusosuudesta ja yleisölle unionin osuudesta ohjelmassa.
c)   varmistaa ohjelman julkisuuden tiedottamalla tuensaajille unionin rahoitusosuudesta sekä velvollisuudesta noudattaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä;
d)  varmistaa ohjelman julkisuuden tiedottamalla yleisölle unionin osuudesta ohjelmassa sekä jäsenvaltioiden roolista, kun varmistetaan yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen.
Tarkistus 554
Ehdotus asetukseksi
100 artikla – 1 kohta
1.  Sen lisäksi, mitä [yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 135 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot ovat ensi kädessä vastuussa myös yhteisen kalastuspolitiikan nojalla sovellettavien sääntöjen noudattamatta jättämisten tutkimisesta.
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 555
Ehdotus asetukseksi
100 artikla – 2 kohta
2.  Kun kyseessä ovat 98 artiklan noudattamatta jättämiseen suoraan liittyviin menoihin sovellettavat rahoitusoikaisut, jäsenvaltioiden on tuensaajalle määrättävän oikaisun määrää päättäessään otettava huomioon YKP:n sääntöjen noudattamatta jättämisen vakavuus, YKP:n sääntöjen noudattamatta jättämisestä saatu taloudellinen hyöty tai EMKR:n rahoitusosuuden merkitys tuensaajan taloudelliselle toiminnalle.
2.  Kun kyseessä ovat 98 artiklan noudattamatta jättämiseen suoraan liittyviin menoihin sovellettavat rahoitusoikaisut, jäsenvaltioiden on tuensaajalle määrättävän oikaisun määrää päättäessään otettava huomioon YKP:n sääntöjen noudattamatta jättämisen vakavuusaste, laajuus, kesto ja uudelleen esiintyminen, YKP:n sääntöjen noudattamatta jättämisestä saatu taloudellinen hyöty tai EMKR:n rahoitusosuuden merkitys tuensaajan taloudelliselle toiminnalle.
Tarkistus 577
Ehdotus asetukseksi
102 artikla
1.  Sen lisäksi, mitä [yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 134 artiklassa säädetään, komissio voi täytäntöönpanosäädöksellä keskeyttää toimintaohjelman välimaksut kokonaan tai osittain, jos
1.  Sen lisäksi, mitä [yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 134 artiklassa säädetään, komissio voi täytäntöönpanosäädöksellä keskeyttää toimintaohjelman välimaksut kokonaan tai osittain, jos
a)  toimenpideohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmässä on vakava puute, jonka osalta ei ole toteutettu oikaisutoimenpiteitä;
b)  todennetun menoilmoituksen menot liittyvät vakavaan väärinkäytökseen tai muuhun noudattamatta jättämiseen, jota ei ole korjattu;
c)  jäsenvaltio ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä korjatakseen 118 artiklan mukaisen keskeyttämisen aiheuttavan tilanteen;
d)  seurantajärjestelmän laadussa tai luotettavuudessa on vakava puute;
komissio on antanut täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa todetaan, ettei jokin jäsenvaltio ole noudattanut yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia velvollisuuksiaan. Tällainen noudattamatta jättäminen voi vaikuttaa todennettuun menoilmoitukseen sisältyviin menoihin, joita välimaksupyyntö koskee.
e)  komissio on antanut täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa todetaan, ettei jokin jäsenvaltio ole noudattanut yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia velvollisuuksiaan. Tällainen noudattamatta jättäminen voi vaikuttaa todennettuun menoilmoitukseen sisältyviin menoihin, joita välimaksupyyntö koskee;
f)  yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […] 17 artiklan 5 kohdan ja 20 artiklan 3 kohdan mukaiset edellytykset täyttyvät.
2.  Komissio voi vahvistaa maksuja, jotka voidaan keskeyttää, koskevat yksityiskohtaiset säännöt 128 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti annettavin täytäntöönpanosäädöksin Kyseisiä maksuja koskevien määrien on oltava oikeassa suhteessa jäsenvaltion noudattamatta jättämisen luonteeseen ja merkittävyyteen.
2.  Komissio voi täytäntöönpanosäädöksellä päättää keskeyttää välimaksut kokonaan tai osittain sen jälkeen, kun se on antanut jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa kahden kuukauden määräajassa. Komissio voi vahvistaa maksuja, jotka voidaan keskeyttää, koskevat yksityiskohtaiset säännöt 151 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti annettavin täytäntöönpanosäädöksin. Näiden määrien on oltava oikeassa suhteessa jäsenvaltion puutteen, väärinkäytöksen tai noudattamatta jättämisen luonteeseen ja merkittävyyteen.
2 a.  Komissio päättää täytäntöönpanosäädöksellä lopettaa kaikkia välimaksuja tai niiden osaa koskevan keskeytyksen, kun jäsenvaltio on toteuttanut keskeytyksen lopettamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Jollei jäsenvaltio toteuta tällaisia toimenpiteitä, komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen soveltaa 128 ja 129 artiklan mukaisesti rahoitusoikaisuja peruuttamalla toimintaohjelmalle myönnetyn unionin rahoitusosuuden kokonaan tai osittain.
Tarkistus 578
Ehdotus asetukseksi
103 a artikla (uusi)
103 a artikla
Komission paikalla tekemät tarkastukset
1.  Jäsenvaltioiden kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten tai perussopimuksen 287 artiklan mukaisesti toteuttamia tarkastuksia ja mitä tahansa perussopimuksen 322 artiklan nojalla toteutettavia tarkastuksia rajoittamatta komissio voi järjestää jäsenvaltioissa paikalla tehtäviä tarkastuksia erityisesti seuraavien seikkojen tarkistamiseksi:
a)  hallinnollisten käytänteiden yhdenmukaisuus unionin sääntöjen kanssa;
b)  tarvittavien tositteiden olemassaolo ja niiden vastaavuus EMKR:stä rahoitettujen toimien kanssa;
c)  ehdot, joita noudattaen EMKR:stä rahoitetut toimet toteutetaan ja tarkastetaan.
2.  Henkilöiden, jotka komissio on valtuuttanut tekemään tarkastuksia paikalla, tai saamiensa valtuuksien puitteissa toimivan komission henkilöstön on voitava saada tutustua tilikirjoihin ja kaikkiin muihin EMKR:stä rahoitettavia menoja koskeviin asiakirjoihin, myös sähköisessä muodossa laadittuihin tai saatuihin ja tässä muodossa säilytettäviin asiakirjoihin ja metatietoihin.
4.  Komissio ilmoittaa paikalla tehtävästä tarkastuksesta hyvissä ajoin etukäteen jäsenvaltiolle, jota tarkastus koskee, tai jäsenvaltiolle, jonka alueella tarkastus tehdään. Asianomaisen jäsenvaltion virkamiehet saavat osallistua näihin tarkastuksiin.
5.  Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä komission pyynnöstä ja asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella tässä asetuksessa tarkoitetuille toimille lisätarkastuksia tai -selvityksiä. Komission henkilöstö tai komission valtuuttamat henkilöt voivat osallistua tällaisiin tarkastuksiin.
6.  Komissio voi tarkastusten tehostamiseksi pyytää asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella sen viranomaisilta apua tiettyihin tarkastuksiin tai tutkimuksiin.
7.  Komissio voi vahvistaa 151 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen hyväksytyillä täytäntöönpanosäädöksillä säännöt, joita sovelletaan 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuja lisätarkastuksia tehtäessä noudatettaviin menettelyihin.
Tarkistus 579
Ehdotus asetukseksi
104 artikla
1.  Jäsenvaltioiden on annettava komission käyttöön kaikki EMKR:n asianmukaisen toiminnan kannalta tarpeelliset tiedot ja toteutettava kaikki toimenpiteet, jotka saattavat helpottaa tarkastuksia, joiden komissio arvioi olevan tarpeen unionin rahoituksen hallinnoinnissa, paikalla tehtävät tarkastukset mukaan lukien.
Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tämän pyynnöstä tiedoksi lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka ne ovat antaneet yhteiseen kalastuspolitiikkaan liittyvien unionin säädösten panemiseksi täytäntöön, siltä osin kuin kyseisillä asiakirjoilla on taloudellisia vaikutuksia EMKR:ään.
2.   Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tämän pyynnöstä tiedoksi lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka ne ovat antaneet yhteiseen kalastuspolitiikkaan liittyvien unionin säädösten panemiseksi täytäntöön, siltä osin kuin kyseisillä asiakirjoilla on taloudellisia vaikutuksia EMKR:ään.
3.  Jäsenvaltioiden on annettava komission käyttöön kaikki tiedot todetuista väärinkäytöksistä ja petosepäilyistä sekä kyseisten väärinkäytösten ja petosten vuoksi aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperimiseksi 116 artiklan nojalla toteutetuista toimista.
Tarkistus 580
Ehdotus asetukseksi
107 artikla
1.  Ennen rahoitusoikaisua koskevan päätöksen tekemistä täytäntöönpanosäädöksillä komissio panee menettelyn vireille ilmoittamalla jäsenvaltiolle alustavat päätelmänsä ja pyytämällä jäsenvaltiota toimittamaan huomautuksensa kahden kuukauden kuluessa.
Sen lisäksi, mitä [yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 137 artiklan 2 kohdassa säädetään, kun komissio ehdottaa 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua rahoitusoikaisua, jäsenvaltiolle on annettava mahdollisuus kyseisiä aineistoja tutkimalla osoittaa, ettei YKP:n sääntöjen noudattamatta jättäminen eivätkä siitä aiheutuneet menot tosiasiassa ole niin suuria kuin komissio arvioi.
2.  Kun komissio ehdottaa ekstrapolaatioon perustuvaa tai kiinteämääräistä rahoitusoikaisua, jäsenvaltiolle on annettava mahdollisuus kyseisiä aineistoja tutkimalla osoittaa, ettei väärinkäytös tai muu noudattamatta jättäminen, YKP:n sääntöjen noudattamatta jättäminen mukaan luettuna, tosiasiassa ole niin laaja kuin komissio arvioi. Sovittuaan asiasta komission kanssa jäsenvaltio voi rajoittaa tämän tutkimuksen laajuuden sopivaan aineiston osaan tai otokseen. Aineistojen tutkimiseen varattu aika saa asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta olla enintään toiset kaksi kuukautta 1 kohdassa tarkoitetun kahden kuukauden määräajan jälkeen.
3.  Komissio ottaa huomioon kaikki jäsenvaltion 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen kuluessa toimittamat todisteet.
4.  Jos jäsenvaltio ei hyväksy komission alustavia päätelmiä, komissio kutsuu jäsenvaltion järjestämäänsä kuulemiseen, jotta varmistetaan, että kaikki asiaankuuluvat tiedot ja huomautukset ovat käytettävissä rahoitusoikaisun soveltamista koskevien komission päätelmien perustana.
5.  Rahoitusoikaisujen soveltamista varten komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä päätöksen kuuden kuukauden kuluessa kuulemisesta tai lisätietojen vastaanottamisesta, jos jäsenvaltion kanssa on kuulemisen perusteella sovittu kyseisten lisätietojen toimittamisesta. Komissio ottaa huomioon kaikki menettelyn kuluessa toimitetut tiedot ja huomautukset. Jos kuulemista ei pidetä, kuuden kuukauden määräaika alkaa siitä päivästä, jona komissio lähetti kutsun kuulemiseen.
6.  Jos komissio tai Euroopan tilintarkastustuomioistuin havaitsee komissiolle lähetettyyn tilinpäätökseen vaikuttavia väärinkäytöksiä, niihin perustuvalla rahoitusoikaisulla pienennetään toimintaohjelmaan osoitettua EMKR:n tukea.
Tarkistus 557
Ehdotus asetukseksi
111 artikla – 1 kohta
1.  Seurannassa ja arvioinnissa tarvittavat ohjelman toteutusta, kutakin rahoitettavaksi valittua toimea ja päätettyä toimea koskevat tärkeimmät tiedot, tuensaajaa ja hanketta koskevat tärkeimmät piirteet mukaan lukien, on talletettava ja säilytettävä sähköisesti.
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 558
Ehdotus asetukseksi
113 artikla – 2 kohta
2.  Hallintoviranomaisen ja seurantakomitean on toteutettava toimintaohjelman seuranta rahoitusta, tuotosta ja tavoitteita koskevien indikaattoreiden perusteella.
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 559
Ehdotus asetukseksi
114 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  seurantakomiteaa on kuultava rahoitettavien toimien valintaperusteista neljän kuukauden kuluessa ohjelman hyväksymispäätöksestä ja sen on annettava asiasta lausuntonsa; valintaperusteita on tarkistettava ohjelmasuunnittelun tarpeita vastaavasti;
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistukset 581, 560 ja 561
Ehdotus asetukseksi
120 artikla – 1 kohta
1.  Hallintoviranomainen vastaa 99 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti seuraavista tehtävistä:
1.  Hallintoviranomainen vastaa 99 artiklan 1 kohdan b–d alakohdan mukaisesti seuraavista tehtävistä:
a)  huolehtii, että perustetaan yksi keskitetty verkkosivusto tai yksi keskitetty verkkoportaali, jossa on tietoa kunkin jäsenvaltion toimintaohjelmasta ja linkit niihin;
a)  huolehtii, että perustetaan yksi keskitetty verkkosivusto tai yksi keskitetty verkkoportaali, jossa on tietoa kunkin jäsenvaltion toimintaohjelmista ja jossa tarjotaan helppo pääsy niihin;
b)  tiedottaa mahdollisille tuensaajille toimintaohjelman tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista;
b)  tiedottaa mahdollisille tuensaajille toimintaohjelman tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista ja velvollisuudesta noudattaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä;
c)  tekee EMKR:n roolia ja saavutuksia tunnetuksi unionin kansalaisten keskuudessa järjestämällä tiedotus- ja viestintätoimia, joiden aiheina ovat kumppanuussopimusten, toimintaohjelmien ja toimien tulokset ja vaikutukset.
c)  tekee EMKR:n roolia ja saavutuksia tunnetuksi unionin kansalaisten keskuudessa järjestämällä tiedotus- ja viestintätoimia, joiden aiheina ovat kumppanuussopimusten, toimintaohjelmien ja toimien tulokset ja vaikutukset.
d)  varmistaa, että julkaistaan yhteenveto toimenpiteistä, joilla varmistetaan yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, mukaan luettuina tapaukset, joissa jäsenvaltiot tai edunsaajat eivät ole noudattaneet sääntöjä, sekä toteutetut korjaavat toimenpiteet, kuten rahoitusoikaisut.
Tarkistus 562
Ehdotus asetukseksi
120 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Oikeuteen saada tutustua ympäristötietoihin sovelletaan direktiiviä 2003/4/EY sekä asetuksia (EY) N:o 1049/2001 ja (EY) N:o 1367/2006.
Tarkistus 563
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko – rivi 1

Komission teksti

Toimien tyyppi

Prosenttiosuus

Pienimuotoiseen rannikkokalastukseen liittyvien toimien osalta korotus voi olla

25

Tarkistus

Toimien tyyppi

Prosenttiosuus

Pienimuotoiseen rannikkokalastukseen liittyvien toimien osalta korotus voi olla

30

Tarkistus 564
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko – rivi 5

Komission teksti

Toimien tyyppi

Prosenttiosuus

Tuottajajärjestön tai tuottajajärjestöjen liittojen toteuttamien toimien osalta korotus voi olla

20

Tarkistus

Toimien tyyppi

Prosenttiosuus

Tuottajajärjestön, tuottajajärjestöjen liiton, jäsenvaltion hyväksymän kalastajien ammattialajärjestön tai toimialakohtaisen organisaation toteuttamien toimien osalta korotus voi olla

30

Tarkistus 565
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko – rivi 5 a (uusi)

Tarkistus

Toimien tyyppi

Prosenttiosuus

Kaikkien niiden kestävyyskriteereiden mukaisten vaatimusten täyttyessä, joita jäsenvaltiot voivat soveltaa, korotus voi olla

10

Tarkistus 566
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko – rivi 8

Komission teksti

Toimien tyyppi

Prosenttiosuus

Sellaisten yritysten, jotka eivät kuulu pk-yritysten määritelmän piiriin, toteuttamien toimien osalta sovellettava vähennys on

20

Tarkistus

Toimien tyyppi

Prosenttiosuus

Sellaisten yritysten, jotka eivät kuulu pk-yritysten määritelmän piiriin, toteuttamien toimien osalta sovellettava vähennys on

15

Tarkistus 567
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko – rivi 8 a (uusi)

Tarkistus

Toimien tyyppi

Prosenttiosuus

Kestävyyttä koskevien perusteiden mukaiset vaatimukset, joita jäsenvaltiot voivat panna täytäntöön, täyttävien toimien osalta korotus voi olla

10

Tarkistus 568
Ehdotus asetukseksi
Liite III – taulukko 1 – rivi 7 a (uusi)

Tarkistus

7 a.  Työoloja koskeva lainsäädäntö

Toimijat noudattavat työoloja koskevaa unionin lainsäädäntöä.

Työoloja koskevan unionin lainsäädännön tehokas täytäntöönpano ja soveltaminen:

–  kalastajien työ- ja lepoaikoja koskeva lainsäädäntö

–  terveyttä ja turvallisuutta koskeva lainsäädäntö

–  kalastajien perustason ammattipätevyyttä ja jatkokoulutusta koskeva lainsäädäntö.

Tarkistus 569
Ehdotus asetukseksi
Liite III – taulukko 2 – rivi 3

Komission teksti

EMKR:n prioriteetti:

6 YKP:n täytäntöönpanon edistäminen

TO 6: ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen

Osoitetut hallinnolliset valmiudet täyttää [YKP:stä annetun asetuksen] 37 artiklassa säädetyt kalastuksenhoitoa koskevat tietovaatimukset.

Osoitetut hallinnolliset valmiudet valmistella tiedonkeruuta koskeva monivuotinen ohjelma, jota STECF tarkastelee ja jonka komissio hyväksyy, ja soveltaa kyseistä ohjelmaa.

Osoitetut hallinnolliset valmiudet valmistella tiedonkeruuta koskeva vuotuinen työsuunnitelma, jota STECF tarkastelee ja jonka komissio hyväksyy, ja soveltaa kyseistä suunnitelmaa.

Riittävät henkilöresurssit tehdä kahden- tai monenvälisiä sopimuksia muiden jäsenvaltioiden kanssa, jos tiedonkeruuta koskevien velvollisuuksien täytäntöönpanoon liittyvät työt jaetaan.

Tarkistus

EMKR:n prioriteetti:

6 YKP:n täytäntöönpanon edistäminen

TO 6: ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen

Osoitetut hallinnolliset valmiudet täyttää [YKP:stä annetun asetuksen] 37 artiklassa säädetyt kalastuksenhoitoa koskevat tietovaatimukset.Kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välisen tasapainon arviointi:

Kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välisen tasapainon erityisen analyysin osoitettu toteuttaminen laivaston hallintatoimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa varten

Osoitetut hallinnolliset valmiudet valmistella tiedonkeruuta koskeva monivuotinen ohjelma, jota STECF tarkastelee ja jonka komissio hyväksyy, ja soveltaa kyseistä ohjelmaa.

Osoitetut hallinnolliset valmiudet valmistella tiedonkeruuta koskeva vuotuinen työsuunnitelma, jota STECF tarkastelee ja jonka komissio hyväksyy, ja soveltaa kyseistä suunnitelmaa.

Riittävät henkilöresurssit tehdä kahden- tai monenvälisiä sopimuksia muiden jäsenvaltioiden kanssa, jos tiedonkeruuta koskevien velvollisuuksien täytäntöönpanoon liittyvät työt jaetaan.Osoitetut hallinnolliset valmiudet laatia ja panna täytäntöön laivaston kapasiteettia koskevia arviointeja.

Riittävä raportointi toimista, joilla pyritään tasapainottamaan kalastuskapasiteettia ja kalastusmahdollisuuksia [yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen (EU) N:o .../...] 34 ja 37 artiklan mukaisesti.

Tarkistus 570
Ehdotus asetukseksi
Liite III – taulukko 2 – rivi 4 a (uusi)

Tarkistus

EU:n prioriteetti EMKR:n/yhteisen strategiakehyksen osalta Temaattinen tavoite

Ennakkoehto

Täyttymiskriteerit

EMKR:n prioriteetti:

6 YKP:n täytäntöönpanon edistäminen

TO 6: ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen

Kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välisen tasapainon vuotuinen arviointi: Erityinen arviointi kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välisestä tasapainosta on tehty, jotta varmistetaan laivaston kapasiteetin vähentämistä ja aluksiin tehtäviä suoria investointeja koskevien hallintotoimenpiteiden tehokas toteuttaminen.

Erityistoimiin kuuluvat seuraavat:

–  Osoitetut hallinnolliset valmiudet laatia ja panna täytäntöön laivaston kapasiteettia koskevia arviointeja.

–  Riittävä raportointi toimista, joilla pyritään tasapainottamaan kalastuskapasiteettia ja kalastusmahdollisuuksia [ehdotetun perusasetuksen] 34 ja 37 artiklan mukaisesti.

Tarkistus 614
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 1 kohta – 1 alakohta – 1 luetelmakohta
–  Tuensaajan nimi (ainoastaan oikeushenkilöt; luonnollisten henkilöiden nimiä ei ilmoiteta)
–  Tuensaajan nimi
Tarkistus 582
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 2 ja 3 kohta
2.  YLEISÖÖN KOHDISTUVAT TIEDOTUS- JA JULKISUUSTOIMENPITEET
2.  YLEISÖÖN KOHDISTUVAT TIEDOTUS- JA JULKISUUSTOIMENPITEET
2.1.  Jäsenvaltion tehtävät
2.1.  Jäsenvaltion tehtävät
1.  Jäsenvaltion on varmistettava, että tiedotus- ja julkisuustoimenpiteillä pyritään näkyvyyteen mahdollisimman monessa tiedotusvälineessä ja käyttäen erilaisia viestintämuotoja ja -menetelmiä asianmukaisella tasolla.
1.  Jäsenvaltion on varmistettava, että tiedotus- ja julkisuustoimenpiteillä pyritään näkyvyyteen mahdollisimman monessa tiedotusvälineessä ja käyttäen erilaisia viestintämuotoja ja -menetelmiä asianmukaisella tasolla.
2.  Jäsenvaltion on organisoitava vähintään yksi seuraavista tiedotus- ja julkisuustoimenpiteistä:
2.  Jäsenvaltion on organisoitava vähintään yksi seuraavista tiedotus- ja julkisuustoimenpiteistä:
a)  merkittävä tiedotustoimi, jolla kerrotaan toimintaohjelman käynnistymisestä;
a)  merkittävä tiedotustoimi, jolla kerrotaan toimintaohjelman käynnistymisestä;
b)  vähintään kaksi kertaa ohjelmakauden aikana merkittävä tiedotustoimi, jolla tuodaan esiin rahoitusmahdollisuuksia ja toteutettavia strategioita ja esitellään toimintaohjelman saavutukset;
b)  vähintään kaksi kertaa ohjelmakauden aikana merkittävä tiedotustoimi, jolla tuodaan esiin rahoitusmahdollisuuksia ja toteutettavia strategioita ja esitellään toimintaohjelman saavutukset;
c)  Euroopan unionin lipun pitäminen esillä kunkin hallintoviranomaisen toimitilojen edustalla tai näkyvällä paikalla, jossa se on yleisön nähtävissä;
c)  Euroopan unionin lipun pitäminen esillä kunkin hallintoviranomaisen toimitilojen edustalla tai näkyvällä paikalla, jossa se on yleisön nähtävissä;
d)  toimien luettelon julkaiseminen sähköisessä muodossa 1 jakson mukaisesti;
d)  toimien luettelon julkaiseminen sähköisessä muodossa 1 jakson mukaisesti;
e)  toimiesimerkkien esittely toimintaohjelmittain jaoteltuina keskitetyllä verkkosivustolla tai toimintaohjelman verkkosivustolla, jonne on pääsy keskitetystä verkkoportaalista; esimerkit tulisi esitellä sellaisella laajasti puhutulla Euroopan unionin virallisella kielellä, joka ei ole kyseisen jäsenvaltion virallinen kieli;
e)  toimiesimerkkien esittely toimintaohjelmittain jaoteltuina keskitetyllä verkkosivustolla tai toimintaohjelman verkkosivustolla, jonne on pääsy keskitetystä verkkoportaalista; esimerkit tulisi esitellä sellaisella laajasti puhutulla Euroopan unionin virallisella kielellä, joka ei ole kyseisen jäsenvaltion virallinen kieli;
f)  keskitetyn verkkosivuston yhdessä osiossa on kuvattava lyhyesti innovointia ja ekoinnovointia koskevia toimia;
f)  keskitetyn verkkosivuston yhdessä osiossa on kuvattava lyhyesti innovointia ja ekoinnovointia koskevia toimia;
g)  toimintaohjelman toteuttamista ja sen keskeisiä saavutuksia koskevan tiedon päivittäminen keskitetyllä verkkosivustolla tai toimintaohjelman verkkosivustolla, jonne on pääsy keskitetystä verkkoportaalista.
g)  toimintaohjelman toteuttamista ja sen keskeisiä saavutuksia koskevan tiedon päivittäminen keskitetyllä verkkosivustolla tai toimintaohjelman verkkosivustolla, jonne on pääsy keskitetystä verkkoportaalista.
ga)   yhteenvedon julkaiseminen vuodesta 2016 lähtien vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta tapauksista, joissa jäsenvaltiot ja edunsaajat eivät ole noudattaneet sääntöjä, sekä korjaavista toimenpiteistä, mukaan luettuina jäsenvaltioiden tai komission tekemät rahoitusoikaisut.
3.  Hallintoviranomaisen on otettava tiedotus- ja julkisuustoimenpiteisiin mukaan kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti seuraavat tahot:
3.  Hallintoviranomaisen on otettava tiedotus- ja julkisuustoimenpiteisiin mukaan kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti seuraavat tahot:
a)  [yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 5 artiklassa tarkoitetut kumppanit;
a)  [yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o […]] 5 artiklassa tarkoitetut kumppanit;
b)  EU-tiedotuskeskukset ja komission edustustot jäsenvaltioissa;
b)  EU-tiedotuskeskukset ja komission edustustot jäsenvaltioissa;
c)  oppilaitokset ja tutkimuslaitokset.
c)  oppilaitokset ja tutkimuslaitokset.
Näiden tahojen on levitettävä 120 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa kuvattuja tietoja laajalti.
Näiden tahojen on levitettävä 120 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa kuvattuja tietoja laajalti.
3.  MAHDOLLISIIN TUENSAAJIIN JA TUENSAAJIIN KOHDISTUVAT TIEDOTUSTOIMENPITEET
3.  MAHDOLLISIIN TUENSAAJIIN JA TUENSAAJIIN KOHDISTUVAT TIEDOTUSTOIMENPITEET
3.1.  Mahdollisiin tuensaajiin kohdistuvat tiedotustoimenpiteet
3.1.  Mahdollisiin tuensaajiin kohdistuvat tiedotustoimenpiteet
1.  Hallintoviranomaisen on varmistettava, että toimintaohjelman tavoitteita ja EMKR:n tukeen perustuvia rahoitusmahdollisuuksia koskevaa tietoa levitetään laajalti mahdollisille tuensaajille ja kaikille asianomaisille osapuolille.
1.  Hallintoviranomaisen on varmistettava, että toimintaohjelman tavoitteita ja EMKR:n tukeen perustuvia rahoitusmahdollisuuksia koskevaa tietoa levitetään laajalti mahdollisille tuensaajille ja kaikille asianomaisille osapuolille.
2.  Hallintoviranomaisen on varmistettava, että mahdollisille tuensaajille annetaan tietoa ainakin seuraavista seikoista:
2.  Hallintoviranomaisen on varmistettava, että mahdollisille tuensaajille annetaan tietoa ainakin seuraavista seikoista:
a)  menojen tukikelpoisuutta koskevat edellytykset, jotka on täytettävä rahoituksen saamiseksi toimintaohjelmasta;
a)  menojen tukikelpoisuutta koskevat edellytykset, jotka on täytettävä rahoituksen saamiseksi toimintaohjelmasta;
b)  kuvaus hakemusten hyväksyttävyyttä koskevista edellytyksistä, rahoitushakemusten tarkastelumenettelyistä ja tieto siitä, kuinka kauan ne vievät aikaa;
b)  kuvaus hakemusten hyväksyttävyyttä koskevista edellytyksistä, rahoitushakemusten tarkastelumenettelyistä ja tieto siitä, kuinka kauan ne vievät aikaa;
b a)  mahdolliset taloudelliset seuraamukset, jos yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä ei noudateta;
c)  tuettavien toimien valintaperusteet;
c)  tuettavien toimien valintaperusteet;
d)  kansalliset, alueelliset tai paikalliset yhteystahot, jotka voivat antaa tietoa toimintaohjelmista;
d)  kansalliset, alueelliset tai paikalliset yhteystahot, jotka voivat antaa tietoa toimintaohjelmista;
e)  hakemuksissa olisi esitettävä ehdotus toimen kokoon suhteutetuista viestintätoimista, joilla yleisölle tiedotetaan toimen tavoitteista ja toimelle myönnetystä EU:n tuesta.
e)  hakemuksissa olisi esitettävä ehdotus toimen kokoon suhteutetuista viestintätoimista, joilla yleisölle tiedotetaan toimen tavoitteista ja toimelle myönnetystä EU:n tuesta.
3.2.  Tuensaajiin kohdistuvat tiedotustoimenpiteet
3.2.  Tuensaajiin kohdistuvat tiedotustoimenpiteet
Hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että tuensaajat mainitaan 120 artiklan 2 kohdan mukaisesti julkaistussa toimien luettelossa.
Hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että tuensaajat mainitaan 120 artiklan 2 kohdan mukaisesti julkaistussa toimien luettelossa.

(1) Tarkistusten hyväksymisen jälkeen asia päätettiin palauttaa valiokuntakäsittelyyn työjärjestyksen 57 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti (A7-0282/2013).


Huumausaineiden lähtöaineet ***I
PDF 185kWORD 21k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. lokakuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi huumausaineiden lähtöaineista annetun asetuksen (EY) N:o 273/2004 muuttamisesta (COM(2012)0548 – C7-0319/2012 – 2012/0261(COD))
P7_TA(2013)0442A7-0153/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2012)0548),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0319/2012),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 16. tammikuuta 2013 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 26. kesäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A7-0153/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 23. lokakuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2013 antamiseksi huumausaineiden lähtöaineista annetun asetuksen (EY) N:o 273/2004 muuttamisesta

P7_TC1-COD(2012)0261


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 1258/2013.)

(1)EUVL C 76, 14.3.2013, s. 54.


Ilmastokokous
PDF 173kWORD 45k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2013 Varsovan (Puola) ilmastokokouksesta (COP19) (2013/2666(RSP))
P7_TA(2013)0443B7-0482/2013

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puiteyleissopimuksen (UNFCCC) ja siihen liitetyn Kioton pöytäkirjan,

–  ottaa huomioon Balilla vuonna 2007 järjestetyn Yhdistyneiden kansakuntien ilmastokokouksen tulokset ja Balin toimintasuunnitelman (päätös 1/COP13),

–  ottaa huomioon ilmastosopimuksen osapuolten 15. kokouksen (COP15) ja Kööpenhaminassa Tanskassa 7.–18. joulukuuta 2009 pidetyn Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 5. konferenssin (CMP5) sekä Kööpenhaminan sitoumuksen,

–  ottaa huomioon ilmastosopimuksen osapuolten 16. kokouksen (COP16) ja Cancúnissa Meksikossa 29. marraskuuta–10. joulukuuta 2010 pidetyn, Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 6. konferenssin (CMP6) sekä Cancúnin sopimukset,

–  ottaa huomioon ilmastosopimuksen osapuolten 17. kokouksen (COP17) ja Durbanissa Etelä-Afrikassa 28. marraskuuta–9. joulukuuta 2011 pidetyn, Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 7. konferenssin (CMP7) ja erityisesti siellä tehdyt Durbanin toimintaohjelmaa koskevat päätökset,

–  ottaa huomioon ilmastosopimuksen osapuolten 18. kokouksen (COP18) ja Dohassa Qatarissa 26. marraskuuta–8. joulukuuta 2012 pidetyn Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 8. konferenssin (CMP8) sekä Dohan ilmastopaketin hyväksymisen,

–  ottaa huomioon ilmastosopimuksen osapuolten 19. kokouksen (COP19) ja Varsovassa, Puolassa 11.–23. marraskuuta 2013 pidettävän Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 9. konferenssin (CMP9),

–  ottaa huomioon joulukuussa 2008 hyväksytyn EU:n ilmasto- ja energiapaketin,

–  ottaa huomioon direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta ilmailutoiminnan sisällyttämiseksi yhteisön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmään 19. marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/101/EY(1),

–  ottaa huomioon 4. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman ”2050: Tulevaisuus alkaa tänään – EU:n tulevaa yhdennettyä ilmastonsuojelupolitiikkaa koskevia suosituksia”(2),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2009 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin strategiasta Kööpenhaminan ilmastokokouksessa (COP15)(3), 10. helmikuuta 2010 antamansa päätöslauselman Kööpenhaminan ilmastokokouksen (COP15) tuloksista(4), 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman Cancúnin ilmastokokouksesta (COP16)(5), 16. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Durbanin ilmastokokouksesta (COP17)(6) ja 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman Dohan (Qatar) ilmastokokouksesta (COP18)(7),

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman etenemissuunnitelmasta siirtymiseksi kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050(8),

–  ottaa huomioon komission 26. maaliskuuta 2013 antaman kuulemista koskevan tiedonannon aiheesta ”Kansainvälinen ilmastonmuutossopimus vuonna 2015: Kansainvälinen ilmastopolitiikka vuoden 2020 jälkeen” (SWD(2013)0097),

–  ottaa huomioon neuvoston 9. maaliskuuta 2012 esittämät päätelmät ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen osapuolten 17. kokouksen (COP17) jatkotoimista ja Kioton pöytäkirjan osapuolten 7. kokouksen (CMP7) (Durban, Etelä-Afrikka 28. marraskuuta–9. joulukuuta 2011) jatkotoimista,

–  ottaa huomioon 15. toukokuuta 2012 annetut neuvoston päätelmät ilmastorahoituksesta ja nopeasti saatavasta rahoituksesta,

–  ottaa huomioon 18. heinäkuuta 2011 ja 24. kesäkuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät EU:n ilmastodiplomatiasta,

–  ottaa huomioon marraskuussa 2012 julkaistun YK:n ympäristöohjelman (UNEP) yhteenvetoraportin ”The Emissions Gap Report 2012” sitoumusten ja päästötavoitteiden välisen eron kuromisesta umpeen,

–  ottaa huomioon maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamista käsittelevän Maailmanpankin raportin ”Turn Down the Heat. Why a 4 °C Warmer World Must be Avoided”,

–  ottaa huomioon Varsovan ilmastokokouksesta (COP19) neuvostolle ja komissiolle esitetyt kysymykset (O-000095/2013 – B7-0517/2013 ja O-000096/2013 – B7‑0518/2013),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.  katsoo, että ilmastonmuutos on kiireellinen ja mahdollisesti peruuttamaton uhka ihmiskunnalle, biologiselle monimuotoisuudelle ja maapallolle, minkä vuoksi kaikkien osapuolten on puututtava siihen kansainvälisesti;

B.  katsoo, että Dohan ilmastopaketissa pidetään erittäin huolestuttavana sitä, että osapuolten nykyisten hillitsemissitoumusten kokonaisvaikutuksen, joka koskee maailman vuotuisen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen vähentämistä vuoteen 2020 mennessä, ja kokonaispäästövähennyspolkujen, joiden avulla pitäisi olla todennäköistä pitää vuotuinen keskimääräinen maapallon pintalämpötilan nousu kahdessa celsiusasteessa (kahden celsiusasteen tavoite), välillä on suuri ero,

C.  toteaa, että hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin esittämän tieteellisen näytön mukaan kahden celsiusasteen tavoitteeseen pääsemiseksi maailmanlaajuisten päästöjen huipputason vuonna 2015 on vähennyttävä ainakin 50 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä ja jatkettava vähenemistä sen jälkeenkin; toteaa, että EU:n on siksi vaadittava käytännön toimia ja niiden tehokasta täytäntöönpanoa maailmanlaajuisesti ennen vuotta 2020;

D.  toteaa, että Maailmanpankin selvityksen "Turn Down the Heat" mukaan nykyiset päästökehityssuunnat johtavat 20–30 vuoden sisällä kahden celsiusasteen keskilämpötilan nousuun esiteolliseen aikaan verrattuna ja vuoteen 2100 mennessä neljän celsiusasteen lämpötilan nousuun; ottaa huomioon, että neljän celsiusasteen nousu merkitsisi huomattavasti suurempaa lämpötilan nousua erityisesti herkillä trooppisilla alueilla;

E.  toteaa, että viimeaikaisissa tieteellisissä tuloksissa on tähdennetty jo kahden celsiusasteen nousun vaaroja; ottaa huomioon laajan yhteisymmärryksen siitä, että tähänastinen lämpeneminen – maailmanlaajuisella tasolla noin 0,8 °C:n nousu esiteolliseen aikaan verrattuna – on yksi niistä tekijöistä, jotka aiheuttavat jo nyt humanitaarisia kriisejä ja elintarvikekriisejä, etenkin Afrikassa ja varsinkin Afrikan sarvessa ja Sahelin alueella, joissa pahimmat ilmenevä;

F.  katsoo, että nykyisestä päästökehityksestä maailmalle aiheutuvat yleisesti tunnustetut riskit ja kustannukset tekevät sitoumuksista välttämättömiä ja edellyttävät myös kaikilta osapuolilta poliittista tahtoa täyttää ne;

G.  katsoo, että monilla alueilla jo kahden celsiusasteen lämpötilan nousu on äärimmäisen vaarallista; ottaa huomioon, että 112 valtiota, joihin kuuluvat kaikkein haavoittuvimmat valtiot, pienet saarivaltiot ja vähiten kehittyneet valtiot, ovat kehottaneet vähentämään ilmakehän hiilidioksidia alle 350 miljoonasosaan ja pysäyttämään keskilämpötilan nousun 1,5 °C:n alapuolelle;

H.  katsoo, että Varsovan ilmastokokous (COP19) on ratkaisevassa asemassa Durbanin toimintaohjelman edistämisessä tarvittavan edistyksen takaamisessa ja viitoittaa tietä sitoumuksiin valmistautumiselle ja oikeudellisesti sitovan maailmanlaajuisen sopimuksen tekemisessä vuoteen 2015 mennessä;

I.  toteaa, että oikeudellisesti sitovissa maailmanlaajuisissa sopimuksissa on noudatettava kahden celsiusasteen tavoitteen mukaisen hiilitaseen, oikeudenmukaisuuden sekä yhteisten mutta eriytettyjen velvollisuuksien ja valmiuksien periaatetta (CBDRRC) ja tunnustettava, että kaikkien suurimpien päästöjen aiheuttajien on hyväksyttävä kunnianhimoiset ja riittävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet sekä niiden mukaiset toimintapolitiikat ottaen huomioon muuttuvat vastuut ja valmiudet; muistuttaa, että 90 prosenttia kokonaispäästöjen kasvusta on peräisin kehitysmaista, joita nykyiset Kioton pöytäkirjan alaiset vähennysvelvoitteet eivät koske;

J.  ottaa huomioon, että vuonna 2010 pidetyssä Cancúnin COP16-kokouksessa kehittyneet maat sitoutuivat antamaan 30 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosina 2010–2012 ja vuoteen 2020 mennessä vuosittain 100 miljardia uutta ja lisättyä rahoitusta kehitysmaiden ilmastonmuutostoimiin; ottaa huomioon, että tällä rahoituksella pyritään varmistamaan tasapaino sopeutukseen ja hillitsemiseen myönnettävän rahoituksen välillä; ottaa huomioon, että tähän mennessä ei ole kansainvälisesti hyväksyttyä määritelmää käsitteelle ”uusi ja lisätty”;

K.  katsoo, että vaikka eri osapuolet kannattivat Kööpenhaminassa sitoumusta, jonka mukaan annetaan kolmessa vuodessa 30 miljardia Yhdysvaltain dollaria nopeasti saatavaa rahoitusta, vieläkään ei tiedetä varmasti, miten paljon ilmastorahoitusta annetaan, jotta voitaisiin luottaa tähän sitoumukseen;

L.  katsoo, että yhä yleisemmin tiedostetaan, että on tarkkailtava huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä tuottavien ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä hyötyvien taloudellisten toimijoiden pyrkimyksiä heikentää tai torjua ilmastonsuojelutoimia;

M.  toteaa, että Potsdamin ilmastotutkimuslaitoksen ja Madridin yliopiston tutkimuksen mukaan äärimmäisten helleaaltojen määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä ja nelinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä; huomauttaa, että tutkimuksessa todetaan myös, että tämä kehitys voidaan ehkäistä vuosisadan toisella puoliskolla, jos maailmalaajuisia päästöjä vähennetään huomattavasti; katsoo, että tapahtumat näyttävät vahvistavan tutkijoiden arviot, sillä luonnonkatastrofit, kuten tulvat ja hirmumyrskyt, ovat lisääntyneet myös Euroopassa;

N.  ottaa huomioon, että Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) päätelmien mukaan on mahdollista saavuttaa kestävä ja energiatehokas talous ja samalla taata työllisyyden kasvu;

O.  ottaa huomioon, että Potsdamin ilmastotutkimuslaitoksen tutkimuksessa todetaan, että jos kattavaa kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevia maailmanlaajuisia toimia lykätään vuotta 2030 pidemmälle, maailman talouskasvu voi pienentyä jopa 7 prosenttia ilmastopolitiikan täytäntöönpanoa seuraavana ensimmäisenä vuosikymmenenä verrattuna vain 2 prosentin laskuun, joka olisi odotettavissa, jos sopimukseen päästään jo vuonna 2015;

P.  toteaa, että EU:n kaupunginjohtajien ilmastosopimusta koskeva aloite on edelleen suuri menestys, ja tällä hetkellä melkein 5000 paikallisviranomaista on sitoutunut ylittämään EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet vuoteen 2020 mennessä; katsoo, että eurooppalaisten paikallisviranomaisten osoittaman innostuksen ja sitoutumisen tulisi toimia mallina kunnianhimoisten ilmasto- ja energiapolitiikoiden luomiselle myös kansainvälisesti;

Q.  ottaa huomioon, että kehittyneet ja kehitysmaat ovat sopineet CBDRRC-periaatteesta; toteaa, että kasvihuonekaasujen rajoittamistoimet ovat kuitenkin täysin riittämättömiä ja että aiemmista COP-kokouksista saadut heikot tulokset johtuvat tiettyjen maiden poliittisen tahdon puutteesta; katsoo, että tähän ongelmaan on puututtava, kun otetaan huomioon viimeaikaiset luonnonkatastrofit;

R.  ottaa huomioon, että hallituksilla on kollektiivinen vastuu siitä, että ihmiskuntaa ja planeettaa kohtaavaan ilmastohaasteeseen vastataan riittävällä tavalla; katsoo, että hallitusten olisi saatava tällöin tukea kaikilta asianomaisilta toimijoilta, myös kunkin maan omilta kansalaisilta ja yrityksiltä;

S.  ottaa huomioon, että kansainvälinen yhteisö etsii uutta globaalia kehitysyhteistyön kehystä seuraten kahta rinnakkaista reittiä, jotka ovat vuosituhannen kehitystavoitteiden tarkistaminen ja Rio+20 -konferenssissa käynnistetty kestävän kehityksen tavoitteita koskeva prosessi; katsoo, että nämä kaksi reittiä ovat huomattavassa määrin päällekkäisiä;

T.  toteaa, että ilmastonmuutoksen haaste ei suinkaan vähennä kehitysyhteistyön haastetta, vaan ne kytkeytyvät toisiinsa; toteaa, että julkisen kehitysavun varoja ei saa kohdentaa uudelleen ilmastorahoitukseen, vaan periaatteena on sovellettava, että ilmastorahoituksella täydennetään julkisen kehitysavun määriä ja että tehdyistä sitoumuksista on aina pidettävä kiinni;

U.  ottaa huomioon, että ilmastonmuutos merkitsee valtavaa uhkaa monille ihmisoikeuksille, mukaan lukien oikeus ruokaan, oikeus veteen ja puhtaanapitoon ja yleisemmin oikeus kehitykseen;

V.  ottaa huomioon, että maailmanlaajuisesti noin 20 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu metsien häviämisestä ja muista maankäyttötavoista sekä maankäytön muutoksesta; katsoo, että peltometsätalous edistää hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, koska se lisää hiilen varastoitumista ja vähentää köyhyyttä monipuolistamalla paikallisyhteisöjen tulolähteitä;

W.  ottaa huomioon, että International Energy Outlook 2013 -raportin mukaan maailman energiankysynnän ennustetaan kasvavan 56 prosenttia vuosien 2010 ja 2040 välisenä aikana(9) ja että tämän kysynnän tyydyttäminen johtaisi hiilidioksidipäästöjen huomattavaan lisääntymiseen; ottaa huomioon, että suurin osa kysynnän ja päästöjen kasvusta tapahtuu nousevan talouden maissa; ottaa huomioon, että Maailman valuuttarahaston IMF:n tietojen mukaan koko maailmassa fossiiliset polttoaineet saavat valtiontukia yhteensä 1,9 triljoonaa Yhdysvaltoin dollaria ja että suurimmat tuet annetaan Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Venäjällä (joiden yhteinen osuus näistä tuista on noin puolet(10));

X.  toteaa, että monet maat pyrkivät teollisuuden ja energian aloilla kohti vihreää taloutta eri syistä, joihin kuuluvat ilmastonsuojelu, luonnonvarojen niukkuus sekä tehokkuuden tavoittelu, energian toimitusvarmuus, innovointi ja kilpailukyky; toteaa, että Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöt kohosivat siitä huolimatta ennätyksellisen korkeiksi vuonna 2012;

Y.  toteaa, että ilmastoon liittyvien innovaatioiden soveltaminen energian ja teollisuuden aloilla olisi eduksi Euroopan unionille, josta tulisi näin edelläkävijä energiaan liittyvien tavaroiden ja palvelujen maailmanmarkkinoilla;

Z.  ottaa huomioon, että maailmanlaajuinen innovointi kestävän energian alalla (sekä tuotannon että käyttäjien tasolla) luo työpaikkoja, piristää talouskasvua, lisää energiaomavaraisuutta ja johtaa puhtaampaan maailmaan, jossa ilmastonmuutosta hillitään ja varmistetaan riittävä energian tarjonta;

Durbanin toimintaohjelman edistäminen

1.  katsoo, että vuoden 2020 jälkeisessä sopimuksessa on yhdistettävä toisiinsa nykyiset YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan alaiset hajanaiset sitovat ja ei-sitovat sopimukset yhdeksi kattavaksi ja johdonmukaiseksi järjestelmäksi, joka sitoo kaikkia osapuolia; painottaa, että vuoden 2020 jälkeisessä järjestelyssä ei enää saisi jakaa maailmaa kehitysmaihin ja teollistuneisiin maihin, vaan olisi edellytettävä, että kukin maa osallistuu CBDRRC-periaatteen mukaisesti; uskoo, että päästövähennysten laskeminen useiden eri mittareiden, kuten esimerkiksi henkeä kohti lasketun BKT:n, teknologian saatavuuden tai elintasoindeksin, avulla voi olla toimiva väline tässä yhteydessä;

2.  korostaa, että Durbanin toimintaohjelmaa koskevalla ad hoc -työryhmällä on vuonna 2015 Pariisissa pidettävään COP21-kokoukseen mennessä tehtävänään paljon työtä määrittäessään uuden maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen mukaisia periaatteita ja puitteita ja kartoittaessaan suunnitelmaa niiden saavuttamiseksi; lisää, että työryhmän työn tuloksista on raportoitava ilmastonmuutospaneelin viidennessä arviointiraportissa, joka julkaistaan vuonna 2014; painottaa, että vuoden 2015 sopimuksessa on pyrittävä tavoitteeseen, jonka mukaan kokonaispäästöjä vähennetään vuoden 1990 tason alapuolelle vuoteen 2030 mennessä ja lopetetaan vaiheittain maailman hiilidioksidipäästöt vuoteen 2050 mennessä;

3.  huomauttaa, että epäonnistuminen tasapuolisen lähestymistavan kehittämisessä hillitsemis- ja sopeutumistoimien jakamiselle valtioiden kesken on ollut esteenä asianmukaisen sopimuksen luomiselle; painottaa, että uuden sopimuksen pohjana on oltava oikeudenmukaisuus, myös CBDRRC-periaatteen toteuttamisessa, jotta sopimuksella voidaan asianmukaisesti vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamaan haasteeseen;

4.  katsoo, että Durbanin toimintaohjelmaan kuuluvan, tällä hetkellä neuvoteltavana olevan oikeudellisesti sitovan pöytäkirjan pitäisi perustua YK:n ilmastosopimuksessa ja Kioton pöytäkirjassa jo sovituille säännöille ja kehittää ja parantaa näitä sääntöjä; katsoo siksi, että tarkasteluun olisi sisällyttävä useita tasapuolisuusperiaatteita ja -mittareita, kuten riittävyys, vastuu, valmiudet sekä kehitys ja sopeutuminen;

5.  katsoo, että EU kykenee ottamaan rakentavan roolin ja edesauttamaan sopimukseen pääsyä taakan tasapuolisesta jaosta; kehottaa komissiota tekemään aloitteen EU:n ehdotukseksi maailmanlaajuisesta taakanjaosta;

6.  suhtautuu myönteisesti Ban-Ki Moonin ehdotukseen maailman johtajien ilmastonmuutosta koskevan huippukokouksen pitämisestä syyskuussa 2014 sekä kansalaisten esikokouksen (pre-COP) pitämisestä Venezuelassa 2014; korostaa, että on tärkeää, että kokous on hyvin valmisteltu ja sen tulokset mielekkäitä ja sisältävät korkeimman poliittisen tason sekä kansalaisyhteiskunnan sitoumuksia, jotta voidaan turvata ja säilyttää poliittinen vuorovaikutus ennen vuosien 2014 ja 2015 kokouksia; katsoo, että vuoden 2015 sopimuksen onnistumiseksi valtioiden on ilmoitettava sitoutuvansa vähentämään kasvihuonekaasuja ennen maailman johtajien kokousta;

7.  vaatii, että Varsovan ilmastokokouksessa päätetään aikataulusta ja menettelystä, jonka mukaisesti kaikki osapuolet sitoutuvat määrittelemään hillitsemissitoumukset vuonna 2014 ja sitten arvioimaan ja tarkistamaan niitä vuonna 2015; katsoo, että Varsovan ilmastokokouksen päätöksillä tulee myös asettaa ehdotettuihin hillitsemissitoumuksiin liittyviä tiedonantovelvollisuuksia ja taata avoimuuteen, määrien ilmoittamiseen, vertailtavuuteen, todennettavuuteen ja riittävyyteen liittyvät kriteerit;

8.  katsoo, että osapuolien ehdottamia hillitsemissitoumuksia on tuettava CBDRRC‑periaatteen mukaisesti ja niiden on oltava mitattavissa, raportoitavissa ja todennettavissa sekä riittäviä kahden celsiusasteen tavoitteen savuttamiseksi (ja niillä on näin ollen "suljettava hillitsemistoimia koskeva kuilu" saattamalla kasvihuonekaasupäästöjen rajat ja vuoden 2020 vähennystavoitteet sen mukaiseksi, mitä vaaditaan kahden celsiusasteen tavoitteen saavuttamiseksi); korostaa, että olemassa olevia sitoumuksia pitäisi yhteisesti tarkistaa ja niiden kunnianhimoisuutta lisätä, jotta voidaan saavuttaa kahden celsiusasteen tavoite; korostaa, että EU:n on painostettava sopimuspuolia, joiden kehitys ei ole yhdenmukaista kahden celsiusasteen tavoitteen kanssa;

9.  tähdentää, että poliittisen päätöksenteon on perustuttava tieteeseen ja että on ehdottomasti pidettävä kiinni tavoitteesta rajata lämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen ja pyrittävä tähän tavoitteeseen entistä tarmokkaammin; katsoo, että kyseessä ei ole jonnekin epämääräiseen tulevaisuuteen ulottuva toiminta, vaan muutoksen hillitsemistä koskevien lupausten lunastamispyrkimyksiin on yhdistettävä virallisemmat, säännöllisemmät ja tiukemmat edistymisen arvioinnit ja tieteellinen tieto, millä pyritään varmistamaan hillitsemistoimien riittämättömyyden puuttuminen;

10.  panee merkille merkittävät yhteydet parhaillaan tarkistettavina olevien vuosituhattavoitteiden perustana olevan maailmanlaajuisen köyhyyden poistamistavoitteen ja Rio+20 ‑konferenssissa käynnistetyn kestävän kehityksen tavoitteita koskevan prosessin välillä; kehottaa integroimaan nämä kaksi prosessia yhdeksi kattavaksi kokonaiskehykseksi ja asettamaan tavoitteet köyhyyden poistamiselle ja kestävän kehityksen edistämiselle vuoden 2015 jälkeen;

11.  korostaa, että vankka ja pitkän aikavälin politiikkakehys, johon sisältyy kunnianhimoisia pitkän aikavälin tavoitteita, on kaikkein tärkein haaste ja edistää myös investointeja;

12.  korostaa, että nykyisellä sitoumus- ja tarkistusjärjestelmällä ei saada aikaan perustavanlaatuisia muutoksia, joita tarvitaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi pitkällä aikavälillä, ja kehottaa näin ollen kaikkia osapuolia harkitsemaan myös muita lähestymistapoja;

13.  muistuttaa, että IEA:n mukaan EU:n osuus maailmanlaajuisista päästöistä on noin 11 prosenttia ja että se pienenee edelleen tulevina vuosikymmeninä; korostaa, että teollisuuden toimijat ja energia-ala voisivat hyväksyä entistä kunnianhimoisempia tavoitteita ja ilmastonmuutospolitiikkoja, jos muut maailman taloudet osoittavat vastaavin toimin, että ne ovat nostaneet tavoitetasoaan;

Kioton pöytäkirja

14.  suhtautuu myönteisesti EU:n, Sveitsin, Norjan, Liechtensteinin, Islannin ja Australian päätökseen osallistua toiselle Kioton pöytäkirjan mukaiselle velvoitekaudelle, joka alkaa 1. tammikuuta 2013 ja joka toimii siirtymänä uuteen kaikkia osapuolia koskevaan kansainväliseen järjestelmään vuoteen 2020 mennessä, ja vaatii sen nopeaa ratifiointia, kuten Dohassa sovittiin; panee merkille, että nämä osapuolet vastaavat nykyisin alle 14 prosentista maailman päästöistä;

15.  täsmentää, että vaikka Kioton pöytäkirjan mukaisen toisen velvoitekauden laajuus on rajallinen, se tulisi nähdä erittäin tärkeänä välietappina, joka muodostaa sillan kohti tehokkaampaa ja kattavampaa vuoden 2020 jälkeistä kaikkia osapuolia sitovaa kansainvälistä sopimusta;

16.  toistaa, että monet valtiot johtavat jo esimerkillään ja osoittavat, että on mahdollista noudattaa vähähiilisiä kehitysstrategioita, saavuttaa korkea elintaso suuremmalle osalle nykypolvesta vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan sekä samalla luoda uusia työpaikkoja ja vähentää riippuvuutta tuontienergiasta; korostaa, että kielteisiä jälkiseurauksia ei tarvitse pelätä, jos ilmastonsuojelu sisällytetään yleiseen kestävän kehityksen ja teollisuuspolitiikan strategiaan;

Hillitsemistoimenpiteiden riittämättömyys

17.  muistuttaa, että ilmastonmuutospaneelin neljännen arviointiraportin tulosten mukaan teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjään 25–40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, kun taas kehitysmaiden olisi ryhmänä pyrittävä saavuttamaan vuoteen 2020 mennessä noin 15–30 prosentin vähennys niiden päästöjen tämänhetkisestä kasvuennusteesta;

18.  painottaa, että on kiireesti nostettava maailmanlaajuista tavoitetasoa ennen vuotta 2020, jotta kahden celsiusasteen tavoitteen saavuttaminen olisi mahdollista; korostaa erityisesti, että on nopeasti edistyttävä gigatonnikuilun eli tieteellisten tosiasioiden ja sopimuspuolten nykyisten sitoumusten välisen eron kuromisessa umpeen; korostaa muiden toimenpiteiden, kuten energiatehokkuuden, huomattavan energiansäästön, uusiutuvan yhteisöenergian ja fluorihiilivetyjen käytön vaiheittaisen lopettamisen, tärkeyttä gigatonnikuilun kuromisessa umpeen;

19.  huomauttaa, että EU on pääsemässä nykyistä 20 prosentin tavoitetta suurempaan päästöjen vähennykseen, ja korostaa, että EU on tarjoutunut lisäämään päästöjenvähentämistavoitettaan 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, jos muut paljon päästöjä tuottavat maat sitoutuvat vastaaviin vähennystavoitteisiin, sillä niin luodaan kestävää kasvua ja lisää työpaikkoja sekä vähennetään riippuvuutta energian tuonnista;

20.  toteaa, että fluorihiilivetyjen käytön vaiheittaisella lopettamisella maailmanlaajuisesti voitaisiin estää 2,2 gigatonnin hiilidioksidiekvivalentin pääsy ilmakehään vuoteen 2020 mennessä ja lähes 100 gigatonnin hiilidioksidiekvivalentin pääsy ilmakehään vuoteen 2050 mennessä; kehottaa EU:ta tehostamaan pyrkimyksiä säätää fluorihiilivetyjen käytön maailmanlaajuisesta lopettamisesta Montrealin pöytäkirjan nojalla;

21.  toteaa, että EU voisi täyttää olennaisen tehtävänsä päästöjen vähentämisessä sellaisten politiikkojen avulla, jotka lopettavat paljon kasvihuonekaasuja tuottavien epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden kuten tervahiekan, kehittämisen; katsoo, kuten valtiontukien lopettamisesta fossiilisille polttoaineille antamassaan päätöslauselmassa parlamentti on jo todennut, että julkinen tuki epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden kehittämiselle olisi lopetettava vaiheittain;

22.  katsoo, että EU:n päästökauppajärjestelmä pitäisi yhdistää muihin päästökauppajärjestelmiin, joita on jo ympäri maailmaa; suosittelee, että joustomekanismin alkuperäinen tarkoitus herätettäisiin henkiin ja se palautettaisiin markkinamekanismiksi ja kehitysvälineeksi, ja että siihen kuuluvan menettelyn olisi oltava huomattavasti yksinkertaisempi ja avoimempi;

Ilmastorahoitus

23.  painottaa, että konkreettiset sitoumukset ja työ ilmastorahoituksen lisäämiseksi 100 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuodessa vuoteen 2020 mennessä ovat ratkaisevia edistyksen varmistamiseksi Varsovassa ja tarvittavien hillitsemissitoumusten saavuttamisessa yleisesti; panee merkille vuoden 2015 jälkeisen kehityssuunnitelman ja kehottaa luomaan todellisia kahden prosessin välisiä synergioita, jota vaikuttavat myönteisesti sekä kehitykseen että ilmastopolitiikkaan; pitää valitettavana, että suurin osa jäsenvaltioista ei ole vielä tehnyt ilmastorahoitussitoumuksia vuoden 2013 jälkeiselle ajalle ja kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan uuteen vuosia 2013–2015 koskevaan lisärahoitukseen;

24.  pitää valitettavana, että nykyinen keskimääräinen julkisen kehitysavun taso, joka on 0,29 prosenttia bruttokansantulosta, jää kauas jälkeen 0,7 prosentin sitoumuksesta; toistaa, että ilmastorahoituksella olisi täydennettävä julkista kehitysapua; korostaa kuitenkin, että kehitys- ja ilmastonmuutostavoitteet on sovitettava yhteen; painottaa sen vuoksi sitä, että toimintalinjojen keskinäisen johdonmukaisuuden takaamisen ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamisen kehitysyhteistyöhankkeissa on oltava keskeinen osa EU:n tehokkaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen hillitsemisen strategiaa;

25.  kehottaa kaikkia COP-kokoukseen osallistuvia sopimuspuolia selittämään, miten ne aikovat lisätä ilmastorahoitusta vuosittain täyttääkseen Kööpenhaminassa vuonna 2009 antamansa sitoumuksen ottaa vuoteen 2020 mennessä käyttöön 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa siten, että tämä on täydentävää tukea suhteessa sitoumukseen maksaa 0,7 prosenttia BKTL:sta julkisena kehitysapuna;

26.  panee huolestuneena merkille, että vihreä ilmastorahasto, josta ilmoitettiin Kööpenhaminassa vuonna 2009 ja joka perustettiin Cancúnissa vuonna 2010, ei vieläkään ole toiminnassa, ja kehottaa kaikkia osapuolia saattamaan menettelyt mahdollisimman pian päätökseen; kehottaa EU-maita ja muita kehittyneitä maita asettamaan vuoden 2014 kuluessa saataville vihreälle ilmastorahastolle sekä sopeutumisrahastolle ja muille YK:n ilmastorahastoille tarkoitettua rahoitusta, josta ilmoitetaan Varsovan COP-kokouksessa;

27.  pitää teknologiamekanismin operationalisoimista myönteisenä ja painottaa, että on tarpeen lisätä teknologian kehittämistä, käyttöönottoa ja siirtoa pyrkimällä tasapainoon sopeutumisen ja hillitsemisen sekä immateriaalioikeuksien suojelun välillä;

28.  kehottaa jäsenvaltioita lopettamaan asteittain ympäristön kannalta haitalliset ja erityisesti fossiilisille polttoaineille tarkoitetut tuet vuoteen 2020 mennessä ja ohjaamaan nämä varat kestävään energian tuotantoon; kehottaa lisäksi panemaan nopeasti ja kansainvälisen koordinoinnin keinoin täytäntöön Pittsburghin G20-kokouksessa sovitun tavoitteen luopua vaiheittain tehottomista fossiilisia polttoaineita koskevista tuista keskipitkällä aikavälillä, sillä se olisi osoitus merkittävästä tuesta ilmastonsuojelulle ja myös tärkeää nykyisessä, monien maiden julkisten alijäämien leimaamassa tilanteessa; toteaa, että Los Cabosissa kokoontuneessa G20-huippukouksessa maiden johtajat vahvistivat tämän tavoitteen ja että EU on kehottanut edistämään tätä asiaa ennen Pietarin G20-huippukokousta(11); pitää valitettavana, että ehdotukset konkreettisiksi toimiksi tämän tavoitteen täytäntöönpanoa varten puuttuvat;

29.  huomauttaa, että tulevaisuudessa myös kehittyvien talouksien, joiden henkeä kohti laskettu BKT on kasvussa, pitäisi rahoittaa vihreää ilmastorahastoa eikä vain teollisuusmaiden; kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen, että 32:n sopimuksessa ”kehitysmaana” pidetyn valtion BKT henkeä kohti on jo korkeampi kuin niiden EU:n jäsenvaltioiden, joiden BKT henkeä kohti on alhaisin;

Sopeutuminen menetyksiin ja vahinkoihin

30.  antaa tunnustusta sille, että Dohassa painotettiin tarvetta puuttua ilmastomuutoksen aiheuttamiin menetyksiin ja vahinkoihin kehitysmaissa, jotka ovat erityisen herkkiä ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille; pane merkille päätöksen luoda Varsovan kokouksessa tähän asiaan puuttumisen vaatimat institutionaaliset järjestelyt;

31.  muistuttaa, että vaikka köyhät maat ovatkin vaikuttaneet vähiten ilmakehässä olevien kasvihuonekaasupitoisuuksien lisääntymiseen, ne ovat kaikkein altteimpia ilmastonmuutoksen seurauksille ja niillä on kaikkein heikoimmat valmiudet sopeutua; kehottaa EU:ta tekemään sopimuksia ilmastoasioiden rahoituksesta, teknologian siirrosta ja valmiuksien kehittämisestä;

32.  kehottaa hallituksia pyrkimään sopimukseen taakanjakoa koskevista periaatteista sekä laatimaan mahdollisuuksien mukaan yhden tai useamman taakanjakomallin; katsoo, että tällaisissa periaatteissa ja malleissa on otettava huomioon aikaisemmat, nykyiset ja mahdolliset tulevat kasvihuonekaasupäästöt sekä nykyinen ja mahdollinen tuleva hillitsemis-, sopeutumis- ja avunantokapasiteetti; katsoo, että lisäksi on otettava huomioon oikeus kehitykseen;

33.  muistuttaa EU:n ja muiden kehittyneiden valtioiden halukkuudesta tukea valtioita, joilla on huono kyky sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia, erityisesti kehittämällä valmiuksia ja vaihtamalla parhaita käytäntöjä sekä antamalla myös taloudellista tukea;

34.  vaatii, että lisätään tietoisuutta ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista kuivuuskausien kestoon, tiettyihin alueisiin vaikuttavaan vesistressiin sekä käyttövesivarojen saatavuuden vähenemiseen;

35.  myöntää, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen on paikallinen kysymys, mutta yhdenmukaisen lähestymistavan varmistaminen vaatii alueellista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä;

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) ja metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä aiheutuvien päästöjen vähentäminen (REDD+)

36.  toteaa, että LULUCF:llä ja REDD+-ohjelmalla on suuri merkitys päästöjen vähentämisessä ja erityisesti päästötavoitteiden saavuttamisessa vuoteen 2020 mennessä; huomauttaa, että kattavaa kirjanpitoa on tarkastettava, jotta varmistetaan alan päästövähennystoimien tarkoituksenmukaisuus ympäristön kannalta;

37.  toteaa, että REDD+-ohjelman hankkeisiin ohjataan huomattavasti julkista rahoitusta; painottaa, että on kiireellisesti kehitettävä aikaisen vaiheen tulosindikaattoreita, jotta voidaan tehokkaasti seurata, raportoida ja todentaa REDD+-ohjelman toimia; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että nykyään REDD+-hankkeiden valinnassa pyritään asettamaan etusijalle tiettömiä alueita;

38.  panee merkille puunviejämaiden ja EU:n välisten FLEGT-toimintasuunnitelman mukaisten vapaaehtoisten kumppanuussopimusten myönteiset vaikutukset maailmanlaajuisen metsien hävittämisen torjuntaan; painottaa, että tarvitaan lisää toimia, jotta voidaan puuttua metsien hävittämistä lisääviin tekijöihin kansainvälisesti oikeudellisesti sitovilla ympäristö- ja kauppasopimuksilla;

39.  muistuttaa, että ilmastonmuutos vaarantaa kokonaisten alueiden kyvyn huolehtia väestönsä ravinnonsaannista; kehottaa EU:ta selvittämään, miten sen maatalouspolitiikka vaikuttaa ilmastonmuutokseen; korostaa jälleen kerran, että, kuten oikeutta ruokaan käsittelevä YK:n erityisraportoija Olivier De Schutter on huomauttanut, vähähiiliset ja resursseja säästävät maatalousmenetelmät eli maatalousekologiset käytännöt tarjoavat vaihtoehtoisen etenemistavan, jolla voidaan sekä hillitä ilmastonmuutosta vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä että parantaa köyhien maaseutuyhteisöjen toimeentuloa vähentämällä niiden riippuvuutta fossiilisiin polttoaineisiin perustuvista kalliista maatalouden tuotantopanoksista ja kasvattamalla tuotantoa; kehottaa näin ollen EU:ta edistämään maaseudun kehittämistä, kestävää kehitystä ja maatalousjärjestelmien tuottavuutta sekä elintarviketurvaa varsinkin kehitysmaissa;

Yhteisöenergia

40.  huomauttaa, että olennaista päästöjen vähentämisessä voisi olla energiajärjestelmän radikaali muuttaminen kohti puhdasta, turvallista ja uusiutuvaa energiaa edistäviä järjestelmiä investoimalla pienimuotoiseen energiantuotantoon, jota kutsutaan myös mikrotuotannoksi; katsoo, että julkista rahoitusta on suunnattava uudelleen ja otettava käyttöön sen takaamiseksi, että siirrytään julkiseen ja yhteisö-/hajautettuun uusiutuvaan energiaan;

41.  varoittaa, että maatalousperäisten polttoaineiden tuotanto ruokaviljasta (kuten öljysiemenistä, palmuöljystä, soijapavuista, rapsinsiemenistä, auringonkukan siemenistä, sokeriruo’osta, sokerijuurikkaasta ja vehnästä) saattaa johtaa maan kysynnän suureen kasvuun ja aiheuttaa riskejä köyhien maiden ihmisille, joiden elanto on riippuvainen viljelysmaasta ja luonnonvaroista;

Kansainvälinen lento- ja meriliikenne

42.  korostaa, että vaikka EU vähän aikaa sitten lupasi antaa aikalisän kansainvälisen lentoliikenteen sisällyttämisessä sen päästökauppajärjestelmään, tämä koskee vain yhtä vuotta ja ehtona ovat kansainväliset neuvottelut, jonka tuloksena syntyy käytännön päätöksiä maailmanlaajuisiin markkinoihin perustuvista toimista, jotka koskevat kansainvälisen lentoliikenteen aiheuttamia päästöjä;

43.  korostaa, että on asetettava hinta kansainvälisen lento- ja meriliikenteen päästöille, mikä päästöjen vähentämisen lisäksi voi myös tuoda tuloja;

44.  korostaa, että on laadittava kansainvälinen väline, johon liittyy päästövähennystavoitteita, jotta voidaan vähentää meriliikenteen vaikutuksia ilmastonmuutokseen;

Teollisuus ja kilpailukyky

45.  on huolestunut siitä, että IEA:n tietojen mukaan maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöt lisääntyivät vuonna 2012 huolimatta päästöjen vähenemisestä Euroopassa ja Yhdysvalloissa; ehdottaa sen vuoksi, että harkitaan eriytettyjä vastuita, jotta jokainen osallistuu maailmanlaajuisiin ponnisteluihin teollisuus- ja energiapolitiikan alalla;

46.  korostaa, että unionin olisi edistettävä teollisuuspolitiikassaan innovointia ja ympäristöystävällisten tekniikoiden leviämistä myös tieto- ja viestintätekniikan, uusiutuvan energian, innovatiivisten ja tehokkaiden fossiilisia polttoaineita käyttävien teknologioiden ja erityisesti energiatehokkuusteknologioiden alalla; korostaa, että on kehitettävä puitesopimuksia, joilla edistetään ja kannustetaan uusien teknologioiden levittämistä kansainvälisesti aiempaa nopeammin, sillä uusiin teknologioihin liittyvä tutkimus ja kehittäminen ovat keskeisiä kestävälle tulevaisuudelle;

47.  muistuttaa lisäksi, että vuoteen 2030 ulottuvien kunnianhimoisten EU:n teollisuus-, innovaatio-, ilmasto-, ja energiapolitiikkojen avulla EU voisi säilyttää edelläkävijän aseman ja tällä tavoin vaikuttaa positiivisesti kansainvälisiin neuvotteluihin ja kannustaa kansainvälisiä kumppaneita asettamaan tavoitteensa vastaavasti korkeammalle;

48.  pitää kaikkea myönteistä kehitystä tervetulleena ja toteaa jälleen, että kansainvälisesti koordinoidulla toiminnalla voidaan auttaa käsittelemään tietyillä aloilla ja erityisesti energiavaltaisilla aloilla esiintyviä hiilivuotoa ja kilpailukykyä koskevia huolenaiheita;

Tutkimus ja innovointi

49.  korostaa, että kestävien läpimurtoteknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta ja samalla vakuutettaessa EU:n kumppaneita maailmanlaajuisesti siitä, että päästövähennykset ovat toteutettavissa ilman kilpailukyvyn ja työpaikkojen menetystä;

50.  kehottaa sitoutumaan kansainvälisesti siihen, että lisätään kestäviin läpimurtoteknologioihin tehtäviä tutkimus- ja kehittämisinvestointeja asianomaisilla aloilla; pitää tärkeänä, että EU näyttää esimerkkiä kohdentamalla tutkimukselle osoitettua rahoitusta ilmastoystävällisten ja energiatehokkaiden teknologioiden demonstrointiin, ja katsoo, että EU:n pitäisi kehittää alan tiivistä tieteellistä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden, muun muassa BRIC-maiden ja Yhdysvaltojen kanssa;

Energiapolitiikka

51.  pitää myönteisinä Yhdysvaltojen hallituksen viimeaikaisia merkkejä ilmastotoimista ja halukkuudesta omaksua entistä suurempi rooli ilmastonmuutosta koskevissa maailmanlaajuisissa ponnisteluissa;

52.  panee merkille, että eri energialähteiden hinnoilla on suuri merkitys markkinatoimijoiden, myös teollisuuden ja kuluttajien, käyttäytymisen määrittämisessä, ja toteaa, että koska nykyisillä kansainvälisillä toimintapoliittisilla puitteilla ei pystytä sisällyttämään ulkoisia kustannuksia hintoihin, kestämättömät kulutusmallit jatkuvat edelleen; toteaa lisäksi, että maailmanlaajuiset hiilidioksidimarkkinat voisivat luoda lujan pohjan sekä huomattaville päästövähennyksille että teollisuuden yhdenvertaisille toimintaedellytyksille; kehottaa EU:ta ja sen kumppaneita tutkimaan pikaisesti, miten EU:n päästökauppajärjestelmä voitaisiin tulevaisuudessa parhaiten kytkeä muihin kauppajärjestelmiin maailmanlaajuisten hiilidioksidimarkkinoiden luomiseksi, koska näin voidaan saada useampia erilaisia päästövähennysvaihtoehtoja, lisätä markkinoiden kokoa ja likviditeettiä, avoimuutta ja viime kädessä jakaa resursseja tehokkaammin energia-alalle ja teollisuudelle;

53.  kehottaa neuvostoa, komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa sovittamaan toimintansa paremmin yhteen, jotta EU voisi puhua johdonmukaisesti yhdellä äänellä kansainvälisissä järjestöissä, kuten IEA:ssa (Kansainvälinen energiajärjestö), IRENA:ssa (Kansainvälinen uusiutuvan energian virasto), IPEEC:ssä (Energiatehokkuusyhteistyötä koskeva kansainvälinen kumppanuus) ja IAEA:ssa (Kansainvälinen atomienergiajärjestö), ja toimia siten aktiivisemmin ja vaikutusvaltaisemmin erityisesti kestävän energiapolitiikan ja energiaturvallisuuden puolesta;

54.  pitää valitettavana, että energiansäästömahdollisuuksia ei hyödynnetä riittävästi maailmanlaajuisesti eikä EU:ssa, korostaa, että energiansäästö auttaa edistämään työpaikkojen luomista, taloudellisia säästöjä, energiavarmuutta, kilpailukykyä ja päästöjen leikkauksia ja osaltaan auttaa myös kääntämään energian hintojen ja energiakustannusten kehityssuuntaa; kehottaa EU:ta kiinnittämään kansainvälisissä neuvotteluissa enemmän huomiota energiansäästöön, olipa kyse sitten teknologian siirrosta, kehitysmaiden kehityssuunnitelmista tai taloudellisesta avusta; tähdentää, että ollakseen uskottavia EU:n ja sen jäsenvaltioiden on pysyttävä omissa tavoitteissaan;

55.  huomauttaa, että arvioiden mukaan 1,3 miljardia ihmistä on vailla sähköä ja 2,6 miljardia ihmistä käyttää edelleen perinteistä biomassaa ruoanlaittoon(12); korostaa, että on tarpeen käsitellä energiaköyhyyttä ilmastopoliittisten tavoitteiden mukaisesti; panee merkille, että käytettävissä on energiateknologioita, joissa on otettu huomioon sekä ympäristönsuojelu maailmanlaajuisesti että paikalliset kehitystarpeet;

Ilmastodiplomatia

56.  painottaa tässä yhteydessä EU:n merkitystä huomattavana toimijana (erityisesti tänä vuonna, koska COP19-puheenjohtajana toimii unionin jäsenvaltio ja kokous myös pidetään jäsenvaltiossa), joka puhuu kokouksessa yksimielisesti pyrkien kohti kansainvälistä sopimusta ja pysyen yhtenäisenä tämän tavoitteen osalta;

57.  painottaa ”isäntämaa” Puolan tärkeää asemaa ja toivoo, että Puola, joka on vielä erittäin riippuvainen fossiilisista polttoaineista, vaikka sillä onkin kokemusta YK:n ilmastosopimuksen neuvotteluista, pystyy tuomaan uusia ajatuksia prosessiin, olemaan esimerkkinä ja edesauttamaan uusien liittojen rakentamista; suhtautuu myönteisesti puheenjohtajaksi nimitetyn julkilausumaan siitä, että luovuudella on mahdollista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja samalla luoda työpaikkoja, edistää talouskasvua ja taata parempi elintaso; toivoo, että Puola tuo esiin tähän asiaan liittyviä konkreettisia ehdotuksia;

58.  painottaa, että tärkeimpänä tavoitteena tulisi olla uusi kaikkiin sovellettava ilmastosopimus, johon tulisivat mukaan sekä teollisuus- että kehitysmaat; korostaa myös, että yksi EU:n tärkeimmistä tehtävistä on taata koordinoitu ja asteittainen lähestymistapa ilmastonsuojeluun, varmistaa toiminta kaikilla hallintotasoilla, mukaan luettuna paikalliset ja alueelliset viranomaiset;

59.  tähdentää, että talouskriisi on osoittanut selvästi, että ainoastaan kestävä talous voi tuottaa vaurautta pitkällä aikavälillä ja että ilmastonsuojelu on yksi tällaisen kestävän talouden tukipylväistä; korostaa, että on tärkeämpää kuin koskaan selvittää, että ilmastonsuojelun tavoitteena on mahdollistaa suuremmalle määrälle ihmisiä korkea elintaso ja samalla turvata luonnonvarat ja varmistaa myös tulevien sukupolvien mahdollisuus kehitykseen;

60.  korostaa jälleen, että ilmastonmuutoksen tuomaa haastetta ei voida tarkastella yksinään vaan sitä on tutkittava kestävän kehityksen, teollisuuspolitiikan ja resurssipolitiikan yhteydessä; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää selventää ilmastopolitiikkaa kansalaisille ja varmistaa, että tietoisuus muuttuu; painottaa, että kaikkiin tuleviin sopimuksiin tulisi sisältyä myös alhaalta ylös suuntautuvia aloitteita, esimerkiksi energiatehokkuuden alalla, koska ne ovat tärkeä väline kansalaisten hyväksynnän saavuttamiseksi;

61.  toistaa, että kaikissa oikeudellisesti sitovissa ilmastonmuutossopimuksissa on olennaista vankka sopimuksen noudattamista ja täytäntöönpanoa valvova järjestelmä sen varmistamiseksi, että kaikki ilmastonmuutossopimukseen osallistuvat valtiot noudattavat sitoumuksiaan, saavat tarvittaessa tukea ja ovat vastuussa sitoumusten noudattamatta jättämisestä;

62.  katsoo, että YK:n ilmastonmuutossopimusprosessista on tullut tehokkaampi, mikä varmistaa, että siinä otetaan paremmin huomioon toimintaympäristön muutokset; katsoo, että yksimielisyysvaatimus olisi poistettava, jotta voidaan välttyä pienimpään yhteiseen nimittäjään perustuvilta tuloksilta;

63.  on samaa mieltä siinä, että vuotuista puheenjohtajuuden vaihtamista parempi ratkaisu olisi, että kokouksen puheenjohtajuus joko jaetaan useiksi vuosiksi eri valtioiden kesken tai yksi valtio toimii puheenjohtajan kahden vuoden ajan johdonmukaisemman lähestymistavan saavuttamiseksi;

64.  kiinnittää huomiota Montrealin pöytäkirjaa koskevien MOP25-neuvottelujen aikaiseen myönteiseen kehitykseen ja kehottaa kaikkia osapuolia pyrkimään ottamaan oppia tästä onnistuneesta kansainvälisestä sopimuksesta; kehottaa osapuolia tarkastelemaan erityisesti Montrealin pöytäkirjan äänestys- ja päätösmekanismeja, erilaista lähestymistapaa vastuihin sekä täytäntöönpano- ja seuraamusmekanismeja ja rahoitusta, sillä tämä voi toimia hyödyllisenä esimerkkinä myös YK:n ilmastosopimuksen kannalta;

65.  tähdentää, että EU:n on oltava proaktiivinen kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, jotta neuvotteluissa voidaan edetä yleisesti; toteaa, että EU:n itsensä toteuttamat ilmastotoimet vaikuttavat sekä unionin kykyyn ottaa johtava rooli että yleisen edistymisen todennäköisyyteen; korostaa, että unionin on tehostettava ilmastotoimiaan, muun muassa hyväksymällä vuoteen 2030 ulottuvat kunnianhimoiset ilmasto- ja energiapolitiikan jatkotoimet, ja vaimennettava epäilyt siitä, että unionin päästökauppajärjestelmä olisi melko tehoton kannustin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja että ilmailualan sisällyttämistä päästökauppajärjestelmään lykätään;

66.  korostaa niin ikään roolia, jossa kehittyneiden maiden olisi toimittava auttaakseen kehitysmaita vähentämään päästöjään; toteaa, että monissa kehitysmaissa on hyvin suuria uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevia mahdollisuuksia; kannustaa kehittyneitä ja nopeasti kehittyviä talouksia edistämään ja panemaan täytäntöön uusiutuvia energialähteitä koskevia hankkeita kehitysmaissa sekä asettamaan tämän alan teknologiaa, asiantuntemusta ja investointeja saataville;

Euroopan parlamentin valtuuskunta

67.  katsoo, että EU:n valtuuskunnan rooli ilmastonmuutosneuvotteluissa on keskeinen eikä siksi voi hyväksyä sitä, etteivät Euroopan parlamentin jäsenet saaneet osallistua EU:n koordinointikokouksiin osapuolten edellisissä kokouksissa; toivoo, että ainakin Euroopan parlamentin valtuuskunnan puheenjohtaja voi osallistua EU:n koordinointikokouksiin Varsovassa;

68.  toteaa, että marraskuussa 2010 tehdyn komission ja parlamentin välisen puitesopimuksen mukaisesti komission on edistettävä parlamentin jäsenten osallistumista tarkkailijoina monenvälisistä sopimuksista neuvotteleviin unionin valtuuskuntiin; muistuttaa, että Lissabonin sopimuksen mukaisesti (SEUT-sopimuksen 218 artikla) Euroopan parlamentin on annettava hyväksyntänsä unionin ja kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen välisille sopimuksille;

o
o   o

69.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutossopimuksen sihteeristölle ja pyytämään sen välittämistä kaikille Euroopan unioniin kuulumattomille sopimuspuolille.

(1)EUVL L 8, 13.1.2009, s. 3.
(2)EUVL C 67 E, 18.3.2010, s. 44.
(3)EUVL C 285 E, 21.10.2010, s. 1.
(4)EUVL C 341 E, 16.12.2010, s. 25.
(5)EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 77.
(6)EUVL C 153 E, 31.5.2013, s. 83.
(7)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0452.
(8)EUVL C 251 E, 31.8.2013, s. 75.
(9)http://www.eia.gov/forecasts/ieo/?src=Analysis-b2.
(10)http://www.imf.org/external/pubs/ft/survey/so/2013/int032713a.htm.
(11)http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-13-717_en.html.
(12)IEA World Energy Outlook Special Report, ‘Redrawing the Energy Climate Map’.


Järjestäytynyt rikollisuus, korruptio ja rahanpesu
PDF 346kWORD 83k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2013 järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (lopullinen mietintö) (2013/2107(INI))
P7_TA(2013)0444A7-0307/2013

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2012 tekemänsä ja työjärjestyksen 184 artiklan mukaisesti hyväksymänsä päätöksen järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua käsittelevän erityisvaliokunnan asettamisesta sekä sen toimivallan, jäsenmäärän ja toimikauden keston määrittelystä(1),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2012 tekemänsä päätöksen järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua käsittelevän erityisvaliokunnan toimikauden pidentämisestä 30. päivään syyskuuta 2013,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston 67 artiklan, 4 luvun (82‑86 artikla) ja 5 luvun (87–89 artikla) sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 5, 6, 8, 17, 32, 38 ja 41 artiklan, VI osaston (47–50 artikla) ja 52 artiklan,

–  ottaa huomioon Tukholman ohjelman ”Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten” (2), komission tiedonannon ”Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttaminen EU:n kansalaisten hyväksi – Toimintasuunnitelma Tukholman ohjelman toteuttamiseksi” (COM(2010)0171) sekä komission tiedonannon ”EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamissuunnitelma: viisi askelta kohti turvallisempaa Eurooppaa” (COM(2010)0673),

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät etenkin mitä tulee tarpeeseen torjua veronkiertoa ja veropetoksia sekä rahanpesua,

–  ottaa huomioon 8. ja 9. marraskuuta 2010 annetut oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmät järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevan EU:n toimintapoliittisen syklin perustamisesta ja toteuttamisesta sekä 9. ja 10. kesäkuuta 2011 annetut oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmät järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevista EU:n painopisteistä vuosiksi 2011–2013 ja 6. ja 7. kesäkuuta 2013 annetut oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmät, joissa vahvistetaan painopisteet kaudeksi 2014–2017;

–  ottaa huomioon 28. toukokuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät menetetyksi tuomitsemisesta ja omaisuuden takaisinsaamisesta (07769/3/2010),

–  ottaa huomioon EU:n huumausainestrategian vuosiksi 2005–2012 ja vuosiksi 2013–2020 sekä EU:n huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman (2009–2012),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan tehdyn sopimuksen, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi 20. joulukuuta 1988 (päätöslauselma 1988/8) ja joka oli avoimena allekirjoitettavaksi Wienissä 20. joulukuuta 1988–28. helmikuuta 1989 ja myöhemmin New Yorkissa 20. joulukuuta 1989 asti,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 15. marraskuuta 2000 tekemän kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen (päätöslauselma 55/25), joka avattiin allekirjoitettavaksi 12. joulukuuta 2000 Palermossa, sekä siihen liittyvät pöytäkirjat ja Yhdistyneiden kansakuntien huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan järjestön (UNODC) yhteenvedon järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvistä tapauksista (2012),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien korruption vastaisen yleissopimuksen, joka avattiin allekirjoitettavaksi 9. joulukuuta 2003 Meridassa,

–  ottaa huomioon lahjontaa koskevat Euroopan neuvoston rikos- ja siviilioikeudelliset yleissopimukset, jotka avattiin allekirjoitettaviksi 27. tammikuuta ja 4. marraskuuta 1999, sekä Euroopan neuvoston ministerikomitean päätöslauselmat (98) 7 ja (99) 5, jotka hyväksyttiin 5. toukokuuta 1998 ja 1. toukokuuta 1999 ja joilla perustettiin lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä (GRECO),

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 1997 annetun neuvoston säädöksen sellaisen lahjonnan, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä tai Euroopan unionin jäsenvaltioiden virkamiehiä, torjumista koskevan yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla(3),

–  ottaa huomioon kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskevan yleissopimuksen, joka avattiin allekirjoitettavaksi 17. joulukuuta 1997 Pariisissa, sekä sen myöhemmät täydennysosat,

–  ottaa huomioon rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista sekä terrorismin rahoittamista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen, joka avattiin allekirjoitettavaksi 16. toukokuuta 2005 Varsovassa, sekä Euroopan neuvoston ministerikomitean 13. lokakuuta 2010 antaman päätöslauselman CM/Res(2010)12 rahanpesun vastaisia toimenpiteitä ja terrorismin rahoitusta arvioivan asiantuntijakomitean (Moneyval) säännöistä,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen, joka esitettiin allekirjoitettavaksi Budapestissa 23. marraskuuta 2001,

–  ottaa huomioon Pohjois-Atlantin sotilasliiton jäsenvaltioiden valtioiden ja hallitusten päämiesten Lissabonissa 19.–20. marraskuuta 2010 hyväksymän strategisen puolustus- ja turvallisuuskonseptin ”Aktiivinen sitoutuminen, moderni puolustus”,

–  ottaa huomioon rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) 40 suositusta ja 9 erityissuositusta rahanpesun torjumiseksi,

–  ottaa huomioon Baselin pankkivalvontakomitean (BCBS) toimet,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan järjestön (UNODC) kertomukset ”Rikollisuuden globalisoituminen. Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden uhkien arviointi” (2010) ja ”Arvio huumekaupasta ja muusta kansainvälisestä järjestäytyneestä rikollisuudesta peräisin olevista laittomista rahavirroista” (2011) sekä ”Kattava tietoverkkorikollisuutta koskeva tutkimus” (2013),

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/841/YOS järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta(4),

–  ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2001 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2001/500/YOS rahanpesusta, rikoksentekovälineiden ja rikoksen tuottaman hyödyn tunnistamisesta, jäljittämisestä, jäädyttämisestä tai takavarikoimisesta ja menetetyksi tuomitsemisesta(5), 22. heinäkuuta 2003 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2003/577/YOS omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa(6), 24. helmikuuta 2005 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2005/212/YOS rikoksen tuottaman hyödyn ja rikoksella saadun omaisuuden sekä rikoksentekovälineiden menetetyksi tuomitsemisesta(7) sekä 6. lokakuuta 2006 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2006/783/YOS vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin(8),

–  ottaa huomioon 6. joulukuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/845/YOS varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimistojen yhteistyöstä rikoksen tuottaman hyödyn tai muun rikokseen liittyvän omaisuuden jäljittämisessä ja tunnistamisessa(9) sekä mainitun päätöksen COM(2011)0176 8 artiklan mukaisen komission kertomuksen,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/426/YOS Eurojustin vahvistamisesta sekä Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi tehdyn päätöksen 2002/187/YOS muuttamisesta(10),

–  ottaa huomioon Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta 6. huhtikuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/371/YOS(11),

–  ottaa huomioon rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta 27. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS(12),

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä(13) sekä sen muutossäädökset,

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/465/YOS yhteisistä tutkintaryhmistä(14) sekä komission kertomuksen mainitun puitepäätöksen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä (COM(2004)0858),

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/902/YOS eurooppalaisen rikoksentorjuntaverkoston perustamisesta(15),

–  ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/36/EU ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta(16) sekä komission tiedonannon ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävästä EU:n strategiasta vuosiksi 2012–2016 (COM(2012)0286),

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen(17) sekä komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle mainitun direktiivin soveltamisesta (COM(2012)0168),

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1889/2005 yhteisön alueelle tuotavan tai sieltä vietävän käteisrahan valvonnasta(18),

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1781/2006 maksajaa koskevien tietojen toimittamisesta varainsiirtojen mukana(19),

–  ottaa huomioon sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten liiketoiminnan aloittamisesta, harjoittamisesta ja toiminnan vakauden valvonnasta, direktiivien 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2000/46/EY kumoamisesta 16. syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/110/EY(20),

–  ottaa huomioon maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 97/7/EY, 2002/65/EY, 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta ja direktiivin 97/5/EY kumoamisesta 13. marraskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/64/EY(21),

–  ottaa huomioon 22. heinäkuuta 2003 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2003/568/YOS lahjonnan torjumisesta yksityisellä sektorilla(22) sekä mainitun puitepäätöksen 9 artiklan mukaisen komission kertomuksen neuvostolle (COM(2007)0328),

–  ottaa huomioon 31. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta(23) sekä 31. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta sekä niiden myöhemmät muutokset(24),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta(25),

–  ottaa huomioon lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta 13. joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/93/EU(26),

–  ottaa huomioon 11. helmikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 273/2004 huumausaineiden lähtöaineista(27),

–  ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24. lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY(28),

–  ottaa huomioon 28. syyskuuta 2011 tehdyn komission päätöksen korruptiota käsittelevän asiantuntijaryhmän perustamisesta(29), 6. kesäkuuta 2011 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle aiheesta ”Korruption torjuminen EU:ssa” (COM(2011)0308) ja 6. kesäkuuta 2011 tehdyn komission päätöksen (C(2011)3673), jolla perustetaan säännölliseen arviointiin tarkoitettu EU:n korruptiontorjunnan raportointimekanismi (”EU:n korruptiontorjuntaraportti”) (C(2011)3673),

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2012 tehdyn komission päätöksen rikoksia koskeviin tietoihin liittyviä toimintapoliittisia tarpeita käsittelevän komission asiantuntijaryhmän perustamisesta ja päätöksen 2006/581/EY kumoamisesta(30),

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2007 annetun komission suosituksen 2007/425/EY luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 täytäntöönpanon valvontatoimista(31),

–  ottaa huomioon Belgian kuningaskunnan, Bulgarian tasavallan, Viron tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan aloitteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi rikosoikeuden alan eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä (2010/0817(COD)),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2012 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa (COM(2012)0085),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2011 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (COM(2011)0895) ja 20. joulukuuta 2011 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisista hankinnoista (COM(2011)0896),

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2013 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin ja terrorismin rahoitukseen (COM(2013)0045),

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2013 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietojen toimittamisesta varainsiirtojen mukana (COM(2013)0044),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2012 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta (COM(2012)0499),

–  ottaa huomioon 29. marraskuuta 2012 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 muuttamisesta Euroopan tason poliittisten puolueiden rahoituksen osalta (COM(2012)0712),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi euron ja muiden valuuttojen suojelusta väärentämiseltä rikosoikeuden keinoin ja neuvoston puitepäätöksen 2000/383/YOS korvaamisesta (COM(2013)0042),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä ja neuvoston puitepäätöksen 2005/222/YOS kumoamisesta (COM(2010)0517),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yksilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten torjumista, tutkimista, selvittämistä ja syytteeseenpanoa tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (COM(2012)0010),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (yleinen tietosuoja-asetus) (COM(2012)0011),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (COM(2012)0363),

–  ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta (COM(2013)0534) ja ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) (COM(2013)0535),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle unionin taloudellisten etujen paremmasta suojaamisesta perustamalla Euroopan syyttäjänvirasto ja uudistamalla Eurojust (COM(2013)0532),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle aiheesta ”OLAFin hallinnon parantaminen ja sen tutkimuksissa sovellettavien menettelytakeiden vahvistaminen: asteittainen lähestymistapa Euroopan syyttäjänviraston perustamisen tueksi” (COM(2013)0533),

–  ottaa huomioon komission ja unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ”Euroopan unionin kyberturvallisuusstrategia: Avoin, turvallinen ja vakaa verkkoympäristö” (JOIN(2013)0001),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle aiheesta ”Toimintasuunnitelma veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi” (COM(2012)0722),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ”Avoimen ja turvallisen Euroopan rakentaminen: sisäasioiden talousarvio kaudelle 2014–2020” (COM(2011)0749),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle "Ensimmäinen vuosikertomus EU:n sisäisen turvallisuuden strategian täytäntöönpanosta" (COM(2011)0790),

–  ottaa huomioon komission vihreän kirjan varjopankkitoiminnasta (COM(2012)0102),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille aiheesta ”Rikostentorjunta digitaaliaikana: Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen perustaminen” (COM(2012)0140),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ”Kohti sähköisesti välitettävien rahapelien kattavaa eurooppalaista kehystä” (COM(2012)0596),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”Rikollisuuden mittaaminen EU:ssa: tilastollinen toimintasuunnitelma vuosiksi 2011–2015” (COM(2011)0713),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen neuvostolle aiheesta ”Arviointikertomus eurooppalaisesta rikoksentorjuntaverkostosta” (COM(2012)0717),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23. kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS (”Prüm-päätös”) täytäntöönpanosta (COM(2012)0732),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon "Vihreä kirja – Yhdentyneet eurooppalaiset markkinat kortti-, verkko- ja mobiilimaksuille" (COM(2011)0941),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle konkreettisista tavoista tehostaa veropetosten ja veronkierron torjuntaa EU:ssa ja sen ulkopuolella (COM(2012)0351),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta "Kohti EU:n kriminaalipolitiikkaa: EU:n politiikkojen tehokkaan täytäntöönpanon varmistaminen rikosoikeuden keinoin" (COM(2011)0573),

–  ottaa huomioon 6. kesäkuuta 2011 annetun komission kertomuksen neuvostolle tavoista, joilla Euroopan unioni voisi osallistua Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) toimintaan (COM(2011)0307),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle aiheesta ”Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta – rikoshyödyn takaisinperiminen” (COM(2008)0766),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille aiheesta ”Eurojust ja Euroopan oikeudellinen verkosto järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa Euroopan unionissa” (COM(2007)0644),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille järjestäytyneen talousrikollisuuden ehkäisemisestä ja torjumisesta (COM(2004)0262),

–  ottaa huomioon komission valmisteluasiakirjan EU:n lainsäädännön toteutettavuudesta oikeusviranomaisten kanssa yhteistyössä toimivien henkilöiden ja todistajien suojelun alalla (COM(2007)0693),

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2005 antamansa suosituksen Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle terrorismin rahoituksen vastaisista toimista(32),

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman verotuksesta ja kehityksestä – yhteistyö kehitysmaiden kanssa hyvän hallintotavan edistämiseksi verotusalalla(33),

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n toimista korruption torjumiseksi(34), 25. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman järjestäytyneestä rikollisuudesta Euroopan unionissa(35), 22. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n lähestymistavasta rikosoikeuteen(36) ja 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman sopupeleistä ja lahjonnasta urheilussa(37),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle Euroopan unionin hallintomenettelylaista(38),

–  ottaa huomioon veropetosten, veronkierron ja veroparatiisien torjunnasta 21. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman(39),

–  ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (välikertomus)(40),

–  ottaa huomioon 18. toukokuuta 2010 antamansa kannanoton Euroopan unionin korruption vastaisiin pyrkimyksiin(41),

–  ottaa huomioon Europolin, Eurojustin ja Frontex-viraston yhteisen kertomuksen EU:n sisäisestä turvallisuudesta (2010),

–  ottaa huomioon Eurojustin monivuotisen strategian vuosiksi 2012–2014 sekä sen vuosikertomuksen 2011,

–  ottaa huomioon Europolin maaliskuussa 2013 julkaiseman Euroopan unionin uhkakuva‑arvion (Serious and Organised Crime Threat Assessment, SOCTA),

–  ottaa huomioon Europolin vuoden 2012 kertomuksen maksukorttipetosten tilanteesta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytöksen seurantakeskuksen ja Europolin tammikuussa 2013 yhdessä julkaiseman raportin ”EU Drug Markets Report ‑‑A Strategic Analysis”,

–  ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24. lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY 29 artiklan perusteella perustetun työryhmän 13. kesäkuuta 2011 antaman lausunnon 14/2011 tietojen suojaamisesta rahanpesun torjunnan ja terrorismin rahoituksen yhteydessä(42),

–  ottaa huomioon julkisten kuulemisten johtopäätökset sekä työasiakirjoista käytyjen keskustelujen ja arvovaltaisten asiantuntijoiden kanssa käydyn näkemystenvaihdon lopputulokset samoin kuin järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua käsittelevän erityisvaliokunnan valtuuskuntien tutustumiskäyntien tulokset,

–  ottaa huomioon järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua käsittelevän erityisvaliokuntansa varta vasten pyytämät korkean tason asiantuntijoiden työn tulokset,

–  ottaa huomioon vastaukset kansallisille parlamenteille lähetettyyn kyselyyn, joka koski niiden roolia järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjunnassa ja niiden kokemuksia siitä, sekä samasta aiheesta 7. toukokuuta 2013 Brysselissä järjestetyn parlamenttien välisen kokouksen tulokset,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua käsittelevän erityisvaliokunnan mietinnön (A7-0307/2013),

Järjestäytynyt rikollisuus, korruptio ja rahanpesu

A.  toteaa, että järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua käsittelevä erityisvaliokunta valtuutettiin tutkimaan järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun levinneisyyttä parhain saatavissa olevin uhkien arvioinnein ja ehdottamaan asianmukaisia toimia, joiden avulla EU voi ennaltaehkäistä ja torjua näitä uhkia sekä puuttua niihin kansainvälisellä, unionin ja kansallisella tasolla;

B.  katsoo, että rikollisjärjestöt ovat jatkuvasti laajentaneet vaikutuspiiriään kansainvälisesti talouden globalisaation ja uusien teknologioiden myötä ja luomalla yhteyksiä muissa maissa toimiviin rikollisryhmiin (kuten eteläamerikkalaisiin huumausainekartelleihin ja venäjänkieliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen) jakaakseen markkinat ja vaikutusalueet niiden kanssa; toteaa, että rikollisryhmien toiminta laajentuu jatkuvasti huumausainekaupan, ihmiskaupan, laittoman maahanmuuton, laittoman asekaupan ja rahanpesun välisten yhteyksien lisääntyessä;

C.  katsoo, että lahjonta ja järjestäytynyt rikollisuus ovat vakavia uhkia EU:n taloudelle aiheutuvien kustannusten vuoksi; toteaa, että rikollisjärjestöjen keräämät tuotot ovat lisääntyneet ja niiden soluttautumiskyky on parantunut huomattavasti sen ansiosta, että niillä on toimintaa useilla aloilla, joista suurin osa kuuluu julkisen hallinnon valvontaan; katsoo, että järjestäytynyt rikollisuus on yhä lähempänä globaalia talouden toimijaa, joka harjoittaa selkeää yritystoimintaa, jonka ansiosta se kykenee toimittamaan samanaikaisesti erilaisia laittomia mutta enenevässä määrin myös laillisia hyödykkeitä ja palveluja; toteaa, että järjestäytynyt rikollisuus vaikuttaa yhä enemmän unionin talouteen ja globaalitalouteen vahingoittaen merkittävästi jäsenvaltioiden ja koko unionin verotuloja ja aiheuttaen liike-elämälle vuosittain arviolta yli 670 miljardin euron kustannukset;

D.  ottaa huomioon, että uhrien lukumäärässä mitattuna järjestäytynyt rikollisuus on merkittävä rajatylittävä uhka EU:n sisäiselle turvallisuudelle; ottaa huomioon, että järjestäytynyt rikollisuus kerää huomattavia tuottoja muun muassa ihmiskaupasta, laittomasta kaupasta sekä elinten, aseiden, huumausaineiden ja niiden lähtöaineiden, ydinaineiden, säteilyaineiden, biologisten aineiden, kemiallisten aineiden, reseptilääkkeiden, väärennettyjen elintarvikkeiden ja lääkkeiden sekä muiden arkisten kulutushyödykkeiden, suojeltujen eläin- ja kasvilajien ja niiden osien, kaikenmuotoisen tupakan, taideteosten sekä erilaisten muiden usein väärennettyjen tuotteiden salakuljetuksesta; ottaa huomioon, että edellä mainittu kauppa aiheuttaa EU:lle ja jäsenvaltioille veromenetyksiä, haittaa kuluttajia, kansanterveyttä ja tuotantoyrityksiä ja voi lisäksi edistää muun järjestäytyneen rikollisuuden muotojen leviämistä;

E.  toteaa, että ympäristöön kohdistuvasta järjestäytyneestä ja mafian kaltaisesta rikollisesta toiminnasta, johon liittyy muun muassa jätteiden laittoman kuljetuksen ja loppusijoittamisen sekä ympäristö-, luonnonmaisema-, taide- ja kulttuuriperinnön tuhoamisen eri muodot, on nyt tullut kansainvälistä ja niin sanotun ekomafian torjumiseen ja ehkäisemiseen tarvitaan kaikkien Euroopan valtioiden yhteisiä toimia, jotta siitä voidaan tehdä aiempaa tehokkaampaa;

F.  ottaa huomioon, että useilla rikollisjärjestöillä on verkkomainen rakenne, jolle on ominaista huomattava joustavuus, liikkuvuus, kytkeytyneisyys ja kansainvälisyys sekä erinomainen soluttautumis- ja sulautumiskyky; ottaa huomioon, että on havaittavissa, että erilaiset rikollisjärjestöt auttavat yhä useammin toisiaan ja onnistuvat näin ollen – myös uusien kansainvälisten yhteyksiensä ja toimintansa monipuolistumisen avulla – sivuuttamaan niin kielelliset erot kuin kaupallisten etujensa erilaisuuden ja hoitavat laitonta kauppaa yhdessä vähentääkseen kustannuksia ja tehdäkseen mahdollisimman paljon voittoa maailmanlaajuisen talouskriisin aikana;

G.  ottaa huomioon, että Europolin vuonna 2013 julkaisemassa SOCTA-arviossa esitettyjen arvioiden mukaan EU:ssa on 3 600 toimivaa kansainvälistä rikollisjärjestöä ja että 70 prosentilla niistä on maantieteellisesti vaihteleva kokoonpano ja toimintasäde ja yli 30 prosentilla on toimintaa monilla rikosalueilla;

H.  katsoo, että Europolin on jäsenvaltioilta saamiensa asianmukaisten tietojen pohjalta arvioitava, millä laajuudella tietyt järjestäytyneen rikollisuuden ryhmät toimivat EU:n sisä- ja ulkorajoilla ja millaisia SEUT-sopimuksen 83 artiklassa lueteltuja vakavia rajatylittäviä rikoksia ne tekevät, ja katsoo, että Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden on tutkittava tarkoin tätä arviota, jotta ne voivat paremmin keskittyä EU:n toiminnan lisäarvoon ja varmistaa sen sekä niin ikään varmistaa jäsenvaltioiden oikeudellisen ja poliisiyhteistyön kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa;

I.  toteaa, että rikollisjärjestöt hyötyvät usein niiden ja muiden toimijoiden väliin jäävästä harmaasta alueesta ja tiettyjä operaatioita varten ne lyöttäytyvät yhteen valkokaulusrikollisten (muun muassa yrittäjien, kaikilla päätöksenteon tasoilla toimivien virkamiesten, poliitikkojen, pankkien ja ammatinharjoittajien) kanssa, joilla on rikollisjärjestöjen kanssa molemmille osapuolille kannattavia liikesuhteita, vaikka he eivät varsinaisesti kuulukaan niihin;

J.  toteaa, että UNODC:n antamien tietojen mukaan mafiajärjestöjen harjoittamaan kansainväliseen huumausainekauppaan liittyvät rahavirrat ovat kytkeytyneet useissa tapauksissa maailman monien eri maiden pankkilaitoksiin, ja näin ollen tarvitaan koordinoituja kansainvälisiä toimia, jotta onnistutaan löytämään kansainväliseen huumausainekauppaan osallistuvia talouden toimijoita pankkikanavien avulla;

K.  ottaa huomioon, että viime vuosien talouskriisi on saanut aikaan järjestäytyneen rikollisuuden etua koskevilla alueilla huomattavia muutoksia, joiden tarjoamat mahdollisuudet järjestäytynyt rikollisuus on osannut tunnistaa nopeasti, ja että kyseinen kriisi, joka työntää uusia siirtolaisaaltoja kohtia parempia elin- ja työskentelyoloja, voi toisinaan tarjota sille uusia hyväksikäytön uhreja ja työvoimaa;

L.  ottaa huomioon, että yritystoiminta on yksi keskeisimmistä nykyaikaisten rikollisjärjestöjen piirteistä ja että sen toimintamuodot on suunnattu vastaamaan tavaroiden ja palvelujen kysyntää markkinoilla tekemällä tiivistä yhteistyötä rikollisten tai muiden toimijoiden kanssa, minkä lisäksi toimintamuodoille on ominaista jatkuva rajankäynti näennäisen laillisesti harjoitetun toiminnan sekä uhkailu- ja korruptiomenetelmien ja tavoiteltujen laittomien tarkoitusten (muun muassa rahanpesun) välillä;

M.  ottaa huomioon, että rajatylittävä järjestäytynyt rikollisuus on lisääntynyt sen vuoksi, että rikollisryhmien on helppo käyttää kaikkia kuljetusvälineitä, testattuja reittejä ja olemassa olevia infrastruktuureja myös EU:n ulkopuolella; toteaa, että on erityisesti olemassa se vaara, että järjestäytynyt rikollisuus käyttää hyväkseen Afrikan mantereella nyt käynnissä olevien viestintä- ja liikenneinfrastruktuurien kehittämistä oman laittoman kaupankäyntitoimintansa edistämiseen;

N.  ottaa huomioon, että Euroopan ja etenkin Länsi-Balkanin läpi kulkevat reitit ovat edelleen ihmiskaupan, ase- ja huumausainekaupan (ja huumausaineiden lähtöaineiden) sekä Euroopassa toimivien rikollisryhmien harjoittaman rahanpesun keskipisteessä; ottaa huomioon, että EU:hun tarkoitettu heroiini kulkee muuttuvien reittien kautta;

O.  toteaa, että ihmiskaupan uhrit värvätään, kuljetetaan tai kätketään pakolla tai huijaamalla, jotta heitä voitaisiin käyttää seksuaalisesti hyväksi tai pakkotyöhön ja -palveluihin, kuten kerjäämiseen, orjuuteen, orjuuden kaltaisiin käytäntöihin, rikoksiin, kotitaloustyöhön, adoptoitaviksi, pakkoavioliittoihin tai elinten poistamiseen; toteaa, että uhreja hyväksikäytetään ja heidät alistetaan täysin ihmiskauppiaiden tai hyväksikäyttäjien valtaan, heidät pakotetaan maksamaan takaisin valtavia velkoja, heiltä viedään usein henkilöasiakirjat, heitä pidetään lukittuina ja eristyksissä ja heitä uhkaillaan, he elävät koston ja muussa pelossa vailla rahaa ja heitä pelotellaan paikallisilla viranomaisilla ja näin he menettävät kaiken toivonsa;

P.  ottaa huomioon, että ihmiskauppaa, ihmisten elinten kauppaa, prostituutioon pakottamista tai orjuutta sekä työleirien perustamista hallinnoivat usein kansainväliset rikollisjärjestöt; ottaa erityisesti huomioon, että ihmiskauppa tuottaa joka vuosi noin 25 miljardin euron voitot ja että kyseinen rikollisilmiö koskee kaikkia EU:n jäsenvaltioita; toteaa, että arvioiden mukaan luonnonvaraisten eläinten ja ruumiinosien kaupan tulot ovat noin 18–26 miljardia euroa vuosittain ja EU on niiden ensisijainen kohdemarkkina-alue maailmassa;

Q.  toteaa, että muuttuvilla yhteiskunnallis-taloudellisilla oloilla on vaikutusta ihmiskaupan kehittymiseen, mutta silti uhrit ovat useimmiten peräisin maista ja alueilta, joita koettelevat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vastoinkäymiset ja joissa haavoittuvuutta aiheuttavat tekijät ovat pysyneet samoina vuosikausia; toteaa, että muita ihmiskauppaan vaikuttavia seikkoja ovat seksiteollisuuden voimakas kasvu sekä halvan työvoiman ja tuotteiden kysyntä ja että yhteinen tekijä ihmiskaupan uhriksi joutumiselle on yleensä lupaus paremmasta elämänlaadusta ja omasta tai perheen toimeentulosta;

R.  toteaa, että vaikka ihmiskaupan tarkkaa määrää EU:ssa ei ole edelleenkään helppo määritellä, koska se on usein muiden rikollisuuden muotojen kätkössä tai sitä ei ole asianmukaisesti kirjattu tai tutkittu, pakkotyötä tekevien kokonaismääräksi EU:n jäsenvaltioissa on arvioitu 880 000, joista 270 000 on seksuaalisen hyväksikäytön uhreja, joista suurin osa on naisia; katsoo, että ihmiskauppa ja orjuus ovat erittäin tuottoisa rikollisuuden muoto, jota hallinnoivat usein kansainväliset rikollisjärjestöt; toteaa, että asia koskee kaikkia EU:n jäsenvaltioita, mutta kaikki jäsenvaltiot eivät ole ratifioineet kaikkia asiaankuuluvia kansainvälisiä välineitä, joiden avulla ihmiskauppaa voitaisiin torjua tehokkaammin; toteaa erityisesti, että vain yhdeksän jäsenvaltiota on saattanut ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta vuonna 2011 annetun direktiivin 2011/36/EU säännökset täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään ja pannut ne täytäntöön ja että komission on vielä määrä panna täysimääräisesti täytäntöön laatimansa ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävä EU:n strategia vuosiksi 2012–2016;

S.  toteaa, että savukkeiden laiton kauppa aiheuttaa vuosittain noin 10 miljardin euron verotappiot; ottaa huomioon, että kevyiden aseiden kaupan liikevaihto maailmassa arvioidaan 130–250 miljoonaksi euroksi vuodessa ja että Euroopassa liikkuu lisäksi noin 10 miljoonaa laitonta asetta, mikä on vakava uhka kansalaisten turvallisuudelle ja lainvalvonnalle; ottaa huomioon, että väärennettyjä lääkkeitä, joista osa on terveydelle haitallisia tai hengenvaarallisia, tarjotaan eurooppalaisille pilkkahintaan 30.000 houkuttelevalla verkkosivustolla, joista 97 prosenttia on lainvastaisia, ja toteaa, että väärennettyjen lääkkeiden vaikutus kansanterveyteen Euroopassa on vuosittain 3 miljardia ja että suurin osa väärennetyistä lääkkeistä on peräisin Kiinasta ja Intiasta;

T.  ottaa huomioon, että maahanmuuttajien ihmisoikeuksia EU:ssa käsittelevän YK:n erityisraportoijan tuoreessa raportissa esitetään näyttöä, jonka perusteella maahanmuuttajia kohdellaan monissa Frontexin säilöönottokeskuksissa heidän perusoikeuksiensa vastaisesti;

U.  ottaa huomioon, että internetin vilpillisen käytön ansiosta järjestäytynyt rikollisuus voi laajentaa psykoaktiivisten aineiden, tuliaseiden, räjähdystarvikkeiden komponenttien, väärennetyn rahan, väärennettyjen ja teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien muiden tuotteiden ja palvelujen ja uhanalaisten eläin- ja kasvilajien laitonta kauppaa, kiertää valmiste- ja muita aitojen tuotteiden myyntiin liittyviä veroja sekä kokeilla entistä menestyksekkäämmin uutta rikollista toimintaa, mikä osoittaa, että järjestäytyneellä rikollisuudella on pelottava kyky sopeutua moderneihin teknologioihin;

V.  toteaa, että tietoverkkorikollisuus aiheuttaa yhä merkittävämpää taloudellista ja sosiaalista haittaa, joka vaikuttaa miljooniin kuluttajiin ja aiheuttaa vuosittain arviolta 290 miljardin euron menetykset(43);

W.  ottaa huomioon, että monissa tapauksissa virkamiesten lahjominen hyödyttää järjestäytyneen rikollisuuden laitonta kauppaa siltä osin kuin lahjomisen avulla päästään käsiksi luottamuksellisiin tietoihin, saadaan väärennettyjä asiakirjoja, ohjataan hankintamenettelyihin liittyviä käytäntöjä, pestään rikollisesta toiminnasta koituvaa hyötyä ja kierretään tuomioistuimen ja poliisin vastatoimia;

X.  ottaa huomioon, että Keski- ja Etelä-Amerikasta peräisin oleva kokaiini myydään Euroopassa Koillis-Euroopassa, Iberian niemimaalla ja Mustallamerellä sijaitsevien satamien kautta;

Y.  ottaa huomioon, että Euroopan markkinoille ilmaantui vuonna 2012 yli 70 uutta psykoaktiivista ainetta; ottaa huomioon, että järjestäytynyt rikollisuus käyttää entistä enemmän EU:n eri alueilla sijaitsevia laittomia laboratorioita laittomien kemiallisten aineiden muuttamiseksi synteettisten huumausaineiden lähtöaineiksi ja sitten kyseisten huumausaineiden valmistamiseen;

Z.  katsoo, että jäsenvaltioiden ja EU:n on tunnistettava ja torjuttava suhteellisen uusia järjestäytyneen rikollisuuden aloja, kuten harvinaisten mineraalien kauppa, varastetut metallit ja myrkyllisten jätteiden hävittäminen, joilla on haitallinen vaikutus laillisiin markkinoihin;

AA.  ottaa huomioon, että julkisen ja yksityisen sektorin välillä on entistä enemmän yhteyksiä ja yhdentymismuotoja ja että tämän vuoksi tilanteet, jotka muodostavat mahdollisen eturistiriidan, ovat entistä yleisempiä;

AB.  katsoo, että jäsenvaltioiden tuottavuuserot ovat yksi euroalueen uhkista; toteaa, että nämä erot luovat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sellaisia eroavuuksia kilpailukykyyn, joihin ei voida puuttua valuutan devalvoinnilla, mikä johtaa ankariin ja poliittisesti kestämättömiin säästöohjelmiin, joilla pyritään sisäiseen devalvaatioon; toteaa, että julkisen sektorin systeeminen korruptio, joka on tehokkuuden, ulkomaisten suorien investointien ja innovoinnin huomattavin este, on näin myös rahaliiton asianmukaisen toiminnan esteenä;

AC.  ottaa huomioon, että Maailmanpankin mukaan korruption osuus koko maailman BKT:stä on viisi prosenttia (2,6 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria) ja joka vuosi maksetaan lahjuksia yli biljoona dollaria; toteaa, että korruptio kasvattaa liiketoiminnan kokonaiskustannuksia maailmanlaajuisesti jopa 10 prosenttia ja hankintasopimusten kustannuksia kehitysmaissa 25 prosenttia(44);

AD.  toteaa, että unionissa on todettu yli 20 miljoonaa julkisen sektorin vähäistä korruptiotapausta ja on selvää, että korruptioilmiö heijastuu jäsenvaltioiden julkisen hallinnon osiin (ja vastaaviin poliitikkoihin), jotka ovat vastuussa unionin varojen ja muiden taloudellisten etujen hallinnoinnista;

AE.  toteaa, että varainsiirtojen avulla toteutettavat likaisen rahan liikkeet voivat vahingoittaa rahoitusalan vakautta ja mainetta sekä uhata unionin sisämarkkinoita; toteaa, että varojen täydellinen jäljitettävyys voi olla tärkeä ja arvokas keino rahanpesun tai terrorismin rahoituksen ehkäisemisessä, tutkimisessa ja havaitsemisessa;

AF.  toteaa, että uuden teknologian ja maksutapojen kehittymisen pitäisi johtaa turvallisempaan ja suhteellisen pitkälti ilman käteistä toimivaan yhteiskuntaan mutta käteisen käyttö on yhä yleistä, kuten ilmenee setelien liikkeellelaskua koskevista EKP:n luvuista, jotka osoittavat, että vuodesta 2002 lähtien eurosetelien määrä on kasvanut tasaisesti (erityisesti suurten nimellisarvojen osalta); toteaa, että laittomista lähteistä peräisin olevien suurten käteissummien liikkeet ovat lainvalvonnan kannalta yhä huolenaihe ja että käteinen raha on yhä yksi suosituimmista tavoista kotiuttaa rikollisesta toiminnasta koituvia hyötyjä;

Kansalaisten ja laillisen talouden puolustaminen

AG.  toteaa, että järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun leviäminen uhkaavat vakavasti kansalaisten ja kuluttajien turvallisuutta, vapaata liikkuvuutta, yritysten suojelua, vapaata ja oikeudenmukaista kilpailua, tarvetta estää laittomien varojen ja rahoituslähteiden yhä kasvavaa määrää johtamasta laillisen taloustoiminnan vääristymiseen sekä EU:n ja jäsenvaltioiden perustana olevia demokraattisia perusperiaatteita; toteaa, että tällaisten ilmiöiden kitkeminen edellyttää lujaa poliittista tahtoa kaikilla tasoilla;

AH.  toteaa, että uhkailu- ja väkivaltatapausten lisäksi järjestäytynyt rikollisuus kytkeytyy yhä monimutkaisempiin ja tuottoisimpiin petostapauksiin, jotka vievät merkittäviä varoja pois lailliselta taloudelta ja vaarantavat siten kasvumahdollisuudet etenkin nykyisen kaltaisina vaikeina aikoina; toteaa, että järjestäytyneeseen rikollisuuteen, korruptioon ja rahanpesuun liittyvä toiminta on soluttautunut laajalti lailliseen talouteen, ja näin ollen niillä on tuhoisa vaikutus jäsenvaltioihin;

AI.  toteaa, että UNODC:n mukaan laittomasta toiminnasta peräisin olevan rahan osuus on 3,6 prosenttia koko maailman BKT:stä ja rahanpesuun liittyvien maailmanlaajuisten rahavirtojen osuus noin 2,7 prosenttia; toteaa, että komission arvion mukaan korruption aiheuttamat kustannukset ovat pelkästään EU:ssa noin 120 miljardia euroa vuodessa eli 1 prosentti EU:n bruttokansantuotteesta; panee merkille, että kyse on merkittävistä summista, jotka ovat pois taloudellisesta ja sosiaalisesta kehittämisestä, julkisesta taloudesta ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämisestä;

AJ.  toteaa, että rikollisryhmien ja terroristiryhmien väliset sidokset ovat muodostumassa entistä tiiviimmiksi; toteaa, että varsinaisten rakenteellisten yhteyksien lisäksi niihin sisältyy muun muassa palvelujen ja rahan vastavuoroinen tarjoaminen ja muunlainen aineellinen apu; toteaa, että kyseiset siteet ovat vakava uhka EU:n koskemattomuudelle ja sen kansalaisten turvallisuudelle;

AK.  toteaa, että liiallinen byrokratia voi hankaloittaa laillista taloudellista toimintaa ja kannustaa virkamiesten lahjontaan; toteaa, että korruption suuri määrä merkitsee vakavaa uhkaa demokratialle, oikeusvaltioperiaatteelle ja kaikkien kansalaisten tasavertaiselle kohtelulle valtiovallan taholta sekä tarpeetonta kustannusta yrityksille, joilta se vie mahdollisuuden reiluun kilpailuun; toteaa, että korruptio voi vaarantaa talouskehityksen, sillä resurssit kohdentuvat epätarkoituksenmukaisesti, etenkin julkisten palvelujen ja erityisesti sosiaali- ja hyvinvointipalvelujen kustannuksella;

AL.  toteaa, että 74 prosenttia unionin kansalaisista pitää korruptiota merkittävänä ongelmana omassa maassaan ja kansainvälisesti(45) ja että lahjontaa ilmeisesti esiintyy kaikilla yhteiskunnan alueilla; toteaa, että korruptio heikentää kansalaisten luottamusta demokraattisiin instituutioihin ja vaaleilla valittujen hallitusten kykyyn ylläpitää oikeusvaltion periaatteita, koska sillä luodaan etuoikeuksia ja niiden myötä sosiaalista epätasa-arvoa; toteaa, että poliitikkoja kohtaan tunnettu epäluottamus lisääntyy vakavan talouskriisin aikana;

AM.  toteaa, että kaikilla Euroopan mailla ei ole julkisen tiedonsaannin standardisointijärjestelmää eikä sitä ole kokonaisvaltaisesti turvattu niin, että sitä voitaisiin hyödyntää seuranta- ja tutkimusvälineenä, joka takaisi todellisen tiedonvapauden koko EU:ssa;

AN.  toteaa, että muun muassa talouskriisin seurauksena terveiden yritysten on vaikea saada lainaa, koska lainakustannukset ja pankkien vakuusvaatimukset ovat suuremmat; toteaa, että vaikeuksissa olevat yritykset ovat joskus pakotettuja kääntymään rikollisjärjestöjen puoleen saadakseen luottoa investointeja varten, minkä johdosta rikollisryhmät voivat siirtää varoja rikollisesta toiminnasta lailliseen liiketoimintaan;

AO.  toteaa, että rahanpesu on saamassa entistä hienostuneempia muotoja, kuten laiton ja joskus myös laillinen, etenkin urheilutapahtumiin liittyvä, vedonlyönti; toteaa, että rahapelejä voidaan hyödyntää rahanpesutarkoituksiin; toteaa, että järjestäytynyt rikollisuus on usein mukana myös urheilutapahtumien sopupeleissä, mikä on rikollisen toiminnan yksi tuottoisa muoto;

AP.  katsoo, että järjestäytynyt rikollisuus käyttää usein myös verkon kautta vilpillisesti saamiaan henkilötietoja väärennettyjen asiakirjojen valmistamiseen tai oikeiden asiakirjojen muuttamiseen ja näin muiden rikosten tekemiseen; toteaa, että komission tutkimuksen(46) mukaan 8 prosenttia internetin käyttäjistä EU:ssa on joutunut identiteettivarkauden uhriksi tai saanut kokemuksia sellaisesta ja että 12 prosenttia on joutunut jonkinlaisen verkkopetoksen uhriksi; katsoo, että henkilötietojen suojaus internetissä on olennainen edellytys verkkorikollisuuden torjumiseksi sekä tärkeä väline kuluttajien luottamuksen palauttamiseksi verkkopalveluja kohtaan;

AQ.  toteaa, että rahanpesu liittyy järjestäytyneelle rikollisuudelle tyypilliseen toimintaan ja usein myös korruptioon, veropetoksiin ja veronkiertoon; ottaa huomioon, että EU:ssa menetetään veropetosten, veronkierron, verojen välttämisen ja aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi joka vuosi arviolta pöyristyttävät biljoona euroa, mikä merkitsee jokaiselle EU:n kansalaiselle noin 2 000 euron vuotuista kustannusta, eikä tilanteen korjaamiseksi ole ryhdytty asianmukaisiin toimenpiteisiin;

AR.  toteaa, että rahanpesu on saamassa entistä hienostuneempia muotoja, kuten laiton ja joskus myös laillinen, etenkin urheilutapahtumiin liittyvä, vedonlyönti; toteaa, että järjestäytynyt rikollisuus on usein mukana myös sopupeleissä, mikä on rikollisen toiminnan yksi tuottoisa muoto;

AS.  toteaa, että järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan sisältyy entistä useammin kaikenlaisten tuotteiden, ylellisyystavaroista päivittäistavaroihin, väärentäminen; toteaa, että tämä merkitsee vakavaa uhkaa kuluttajien terveydelle, vaarantaa työpaikkojen turvallisuuden, vahingoittaa asianosaisia yrityksiä ja aiheuttaa huomattavia verotulojen menetyksiä; toteaa, että väärentämistä pidetään joskus sosiaalisesti hyväksyttävänä, koska siihen ei liity todellisia uhreja, ja että tämä pienentää mukana olevien rikollisjärjestöjen paljastumisriskiä;

AT.  toteaa, että maatalous- ja elintarvikealaan kohdistuvien rikosten lisääntyvä määrä uhkaa vakavasti unionin kansalaisten terveyttä ja aiheuttaa myös huomattavaa vahinkoa niille maille, jotka ovat tehneet elintarvikkeiden laadukkuudesta valttikorttinsa;

AU.  toteaa, että komission arvion mukaan vuonna 2011 menetettiin 193 miljardia euroa (1,5 prosenttia BKT:stä) arvonlisäverotuloja verojen maksamatta tai kantamatta jättämisen seurauksena; toteaa, että veropetosten ja veronkierron laajuus horjuttaa kansalaisten uskoa ja luottamusta veronkannon ja koko verotusjärjestelmän oikeudenmukaisuuteen ja legitiimiyteen; ottaa huomioon, että arvonlisäveron vaje EU:ssa on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2006 ja että noin kolmannes siitä johtuu arvonlisäveropetoksista; katsoo, että OLAFin toimivaltuuksien laajentaminen arvonlisäveropetosten torjunnassa voisi auttaa huomattavasti tällaisen rikollisuuden vähentämisessä;

AV.  ottaa huomioon, että korruption aiheuttamat kustannukset julkisissa hankintamenettelyissä vuonna 2010 olivat 1,4–2,2 miljardia euroa pelkästään kahdeksassa jäsenvaltiossa;

Yhdenmukaistaminen Euroopan tasolla

AW.  ottaa huomioon, että mafian piiriin kuuluvien rikollisjärjestöjen asettaminen yhdeksi erityisen huomionarvoisista painopisteistä, joista päätettiin 6.–7. kesäkuuta 2013 pidetyssä oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa toimintapoliittisesta syklistä 2014–2017 kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi, todistaa järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua käsittelevän erityisvaliokunnan ja yleisesti Euroopan parlamentin vaikutusvallan; toteaa, että merkittävä osa erityisvaliokunnan kuulemisista on perustunut tähän aiheeseen ja että EU:n eri toimielimet ovat tunnustaneet sen yhteiseksi ja vahvaksi poliittiseksi linjaukseksi mafiaan liittyvän rikollisuuden ja rikollisjärjestelmien aiheuttaman uhan torjumisessa;

AX.  ottaa huomioon, että kuten Europol on vahvistanut vuonna 2013, yksi merkittävimmistä mafian torjumiseen liittyvistä vaaroista on ilmiön mahdollinen aliarvioiminen, sillä kyse on monimutkaisesta järjestöstä, jolla on poikkeuksellinen järjestäytymiskyky ja kyky sopeutua erilaisiin maantieteellisiin ja sosiaalisiin toimintaympäristöihin siten, että se toisinaan välttää alueen ”sotilaallisen valvonnan” ”maanalaisen” strategian hyväksi tavoitteenaan valtavien voittojen tekeminen samalla, kun se pysyttelee näkymättömissä;

AY.  toteaa, että rikollisjärjestöt ovat varustautuneet hyödyntämään omaksi edukseen henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaata liikkuvuutta EU:ssa sekä jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen ja oikeusperinteiden olemassa olevia eroja; toteaa, että veroparatiiseista ja maista, jotka käyttävät läpinäkymättömiä tai haitallisia verokäytäntöjä, on tullut tekijöitä laittomien tulojen pesussa; toteaa, että veroparatiisien aiheuttamat sitkeät vääristymät voivat johtaa EU:n sisämarkkinoilla keinotekoisiin liikkeisiin ja haitallisiin vaikutuksiin; toteaa, että haitallinen verokilpailu EU:ssa on selvästi sisämarkkina-ajatuksen vastaista; katsoo, että veropohjia on yhdenmukaistettava enemmän yhä tiiviimmässä talous-, finanssi- ja budjettiunionissa;

AZ.  panee merkille, että joitakin unionin tason toimia on jo toteutettu järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua koskevan johdonmukaisen säädöskehyksen laatimiseksi; toteaa, että jäsenvaltiot eivät voi omilla toimillaan saavuttaa tiettyjä järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjunnan tavoitteita; toteaa kuitenkin, että kyseisten monimuotoisten ilmiöiden torjumiseksi on toteutettava uusia toimia ja yhdenmukaistettava kansallisia lakeja;

BA.  toteaa, että järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi jäsenvaltioiden lainsäätäjillä on oltava mahdollisuus reagoida nopeasti ja tehokkaasti rikollisuuden muuttuviin rakenteisiin ja uusiin muotoihin erityisesti siksi, että Lissabonin sopimuksen mukaan kaikki jäsenvaltiot ovat velvoitettuja huolehtimaan, että unioni tarjoaa vapauksia, turvallisuutta ja oikeutta;

BB.  toteaa, että unionin taloudellisten etujen ja euron suojaamisen on oltava etusijalla; toteaa, että tässä yhteydessä on tarpeen hillitä sitä voimistuvaa ilmiötä, jossa rikollisjärjestöt väärinkäyttävät yhä enemmän unionin varoja niin kutsuttujen yhteisöpetosten ja euron väärentämisen kautta; toteaa, että unionin tasolla on laadittu Herkules-, Fiscalis-, Tulli- ja Perikles-ohjelmien kaltaisia ohjelmia, joilla pyritään suojelemaan unionin taloudellisia etuja ja torjumaan kansainvälistä ja rajatylittävää rikollista ja laitonta toimintaa;

BC.  toteaa, että vastavuoroinen tunnustaminen katsotaan perusperiaatteeksi, johon EU:n jäsenvaltioiden oikeudellinen yhteistyö rikos- ja siviiliasioissa perustuu;

BD.  ottaa huomioon, että kuten vuonna 2012 laaditussa UNODC:n yhteenvedossa järjestäytyneen rikollisuuden tapauksista todetaan, erityiset tutkimustekniikat osoittautuvat usein korvaamattomiksi, kun tutkitaan järjestäytynyttä rikollisuutta ja asetetaan siitä syytteeseen, ja tapaukset osoittavat, että niiden ansiosta monisyisimmissä ja monimutkaisimmissa tutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia; ottaa huomioon, että niin kutsutun Palermon yleissopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa kehotetaan sopimusvaltioita käyttämään erityisiä tutkintatekniikoita, joiden avulla järjestäytynyttä rikollisuutta voidaan torjua tehokkaasti; ottaa huomioon, että tällaisia tekniikoita on säänneltävä lailla, niiden on oltava oikeasuhteisia ja välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa ja niihin on sovellettava oikeusviranomaisten ja muiden riippumattomien elinten valvontaa siten, että ne antavat ennakkohyväksynnän ja valvovat tutkimusta sen aikana tai suorittavat jälkikäteistarkastuksen, jotta varmistetaan, että niissä noudatetaan täysin ihmisoikeuksia erityisistä tutkintatekniikoista annetun Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen Rec(2005)10 ”Recommendation on ‘special investigation techniques’ in relation to serious crimes including acts of terrorism” mukaisesti;

BE.  toteaa, että oikeuslaitoksen riippumattomuus on olennainen osa vallanjaon periaatetta ja että tehokas, riippumaton ja puolueeton oikeusjärjestelmä on tärkeä myös oikeusvaltioperiaatteen sekä kansalaisten ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien suojaamisen kannalta; toteaa, että tuomioistuimiin ei saa kohdistua minkäänlaista vaikuttamista tai etujen ajamista;

BF.  ottaa huomioon, että tämän päätöslauselman tarkoituksena on olla poliittisesti suuntaa-antava Euroopan komission ja jäsenvaltioiden tulevaa lainsäädäntöä silmällä pitäen;

Johdonmukainen ja yhdenmukainen säädöskehys – Uhrien suojelu ja auttaminen

1.  toteaa, että 11. kesäkuuta 2013 annetulla päätöslauselmalla hyväksytty väliaikainen mietintö ja sen sisältö vahvistetaan tällä mietinnöllä, myös niiden kantojen osalta, jota ei nimenomaisesti ole toistettu, ja että ne ovat osa tätä mietintöä;

2.  pyytää komissiota laatimaan järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjuntaa koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman, joka kattaa lainsäädäntötoimenpiteitä ja myönteisiä toimia kyseisten rikollisten ilmiöiden torjumiseksi tehokkaasti;

3.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita saattamaan pikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään kaikki nykyiset järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua koskevat unionin ja kansainväliset oikeudelliset välineet; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota täydentämään etenemissuunnitelmaa epäiltyjen ja syytettyjen henkilöiden oikeuksista rikosoikeudenkäynneissä, direktiivi tutkintavankeudesta mukaan lukien;

4.  tukee kaudeksi 2011–2013 ja sitä seuraavaksi kaudeksi 2014–2017 käynnistettyä toimintapoliittista sykliä rajatylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi ja kehottaa jäsenvaltioita ja eurooppalaisia virastoja ryhtymään toimiin, jotta tämä aloite tuottaisi todellisia tuloksia; katsoo, että tällainen toimintapoliittinen sykli olisi liitettävä laajempaan eurooppalaiseen toimintasuunnitelmaan järjestäytyneen rikollisuuden ja rikollisjärjestelmien torjumiseksi; katsoo, että tämän toimintapoliittisen syklin laaja-alaisiin painopisteisiin on sisällytettävä myös korruptio jo sen vuoden 2015 lokakuuksi kaavaillusta tarkistuksesta lähtien;

5.  kehottaa neuvostoa tarkistamaan pikaisesti 8. ja 9. marraskuuta 2010 antamansa päätelmät järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevan EU:n toimintapoliittisen syklin perustamisesta ja toteuttamisesta, jotta Euroopan parlamentti voi Lissabonin sopimuksen mukaisesti osallistua painopisteiden laadintaan, keskusteluun strategisista tavoitteista sekä arviointiin kyseisen toimintapoliittisen syklin tuloksista; pyytää, että neuvosto antaa sille tietoa kauden 2011–2013 toimintapoliittisen syklin tuloksista; pyytää, että se voisi kuulla vuosittain sisäisen turvallisuuden pysyvää komiteaa, jotta se saisi yksityiskohtaista tietoa strategisten tavoitteiden toteuttamisen vuosisuunnitelmien etenemisestä;

6.  toistaa komissiolle esittämänsä pyynnön ehdottaa yhteisiä oikeusperiaatteita jäsenvaltioiden välistä yhdentymistä ja yhteistyötä varten; kehottaa komissiota erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta tehdyn puitepäätöksen täytäntöönpanon arvioinnin perusteella ja jäsenvaltioiden kaikkein edistyneimmän lainsäädännön mallin mukaisesti esittämään vuoden 2013 aikana lainsäädäntöehdotuksen, jossa esitetään yhteinen järjestäytyneen rikollisuuden määritelmä, johon pitäisi kuulua kansainväliseen rikollisjärjestöön osallistumisen rikosnimike ja jossa olisi korostettava, että tämänkaltaiset rikollisryhmät muistuttavat rakenteeltaan yritystä, ovat erittäin järjestäytyneitä ja teknisesti edistyneitä ja käyttävät toimissaan usein uhkailua ja kiristystä; kehottaa komissiota ottamaan huomioon myös Yhdistyneiden kansakuntien järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen 2 a artiklan;

7.  painottaa, että ehdotuksissa EU:n aineellisen rikosoikeuden säännöksiksi on noudatettava perusoikeuksia ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta sekä parlamentin EU:n lähestymistavasta rikosoikeuteen 22. toukokuuta 2012 antamassa päätöslauselmassa esitettyjä kantoja;

8.  kehottaa komissiota kriminalisoimaan ihmiskaupan uhrien hyväksikäytön ja riiston ja kehittämään kiireesti yhdessä jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien kansainvälisten instituutioiden kanssa yhteisiin ja sovittuihin vakaisiin indikaattoreihin perustuvan vertailukelpoisen ja luotettavan EU:n tiedonkeruujärjestelmän; kehottaa komissiota panemaan mahdollisimman pian täytäntöön kaikki toimenpiteet ja välineet, jotka on esitetty tiedonannossa ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävästä EU:n strategiasta vuosiksi 2012–2016, ja perustamaan ihmiskaupan vastaisen EU:n seurantakeskuksen, joka on avoin hallituksille, lainvalvontaviranomaisille ja kansalaisjärjestöille; kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa vahvistamaan toimenpiteiden ja ohjelmien ulkoista ulottuvuutta ja ennaltaehkäisevyyttä, erityisesti alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa tehtävillä kahdenvälisillä sopimuksilla ja kiinnittämällä erityishuomiota ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään ihmiskaupasta sosiaalisesti tuomittavaa hyödyntämällä voimakkaita ja jatkuvia tiedotuskampanjoita, joita olisi arvioitava vuosittain osana ihmiskaupan vastaista eurooppalaista teemapäivää;

9.  kehottaa komissiota kehittämään johdonmukaisen kokonaisvaltaisen lahjonnan vastaisen politiikan; suosittelee, että jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten korruption vastaisia toimia koskevan kertomuksen laatimisen yhteydessä komissio ehdottaa ja sisällyttää kertomukseen luettelon konkreettisista suosituksista jokaiselle jäsenvaltiolle ja EU:n toimielimelle ja tuo esille esimerkkejä parhaista käytännöistä korruption kitkemiseksi, jotta edistetään ja kannustetaan jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä harjoittamaan vertaisoppimista pitkällä aikavälillä; suosittelee myös, että komissio sisällyttää kattavan katsauksen korruptiolle alttiista alueista jäsenvaltioittain; kehottaa komissiota varmistamaan, että seuraava kertomus julkaistaan vuonna 2015, jotta voidaan seurata jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten edistymistä ajan kuluessa korruption vastaisissa toimissaan; kehottaa komissiota raportoimaan säännöllisesti Euroopan parlamentille jäsenvaltioiden toimista ja päivittämään voimassa olevaa unionin lainsäädäntöä vastaavasti;

10.  katsoo, että kunnianloukkauslait voivat saada luopumaan korruption ilmiantamisesta; kehottaa siksi kaikkia jäsenvaltioita poistamaan kunnianloukkauslainsäädännön oikeusjärjestelmästään ainakin tapauksissa, joissa ovat kyseessä syytökset, jotka koskevat järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua jäsenvaltiossa ja ulkomailla;

11.  kehottaa komissiota raportoimaan säännöllisesti parlamentille jäsenvaltioiden toteuttamista toimista järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjumiseksi;

12.  pyytää komissiota esittämään vuoden 2013 loppuun mennessä ehdotuksen rahanpesua koskevan rikosoikeuden yhdenmukaistamisesta ja sisällyttämään siihen yhteisen määritelmän rikoksentekijän itsensä suorittamalle rahanpesulle jäsenvaltioiden parhaiden käytäntöjen pohjalta;

13.  panee merkille äskettäin annetut lainsäädäntöehdotukset Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta ja Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) ja kehottaa hyväksymään ne pikaisesti; pitää tärkeänä, että Euroopan syyttäjänvirastoa tuetaan selkeällä menettelyllisiä oikeuksia koskevalla kehyksellä ja että määritellään selvästi rikokset, joihin nähden se on toimivaltainen;

14.  kehottaa komissiota esittämään vuoden 2013 loppuun mennessä lainsäädäntöehdotuksen yksityistä ja julkista sektoria koskevasta tehokkaasta ja kattavasta unionin ilmiantajien suojeluohjelmasta, jolla suojellaan niitä, jotka paljastavat tehotonta hallinnointia ja sääntöjenvastaisuuksia ja ilmoittavat unionin taloudellisiin etuihin liittyvästä kansallisesta ja rajatylittävästä korruptiosta, sekä todistajia, ilmiantajia ja tuomioistuinten kanssa yhteistyössä toimivia henkilöitä, ja erityisesti todistajia, jotka todistavat mafiatyyppisiä ja muita rikollisjärjestöjä vastaan, jotta voitaisiin tarjota ratkaisu vaikeisiin oloihin, joissa näiden henkilöiden on elettävä ja jotka vaihtelevat kostotoimien uhasta perhesiteiden hajoamiseen tai kotiseudun jättämisen pakosta sosiaaliseen ja ammatilliseen syrjäytymiseen; kehottaa myös jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaisia ja tehokkaita toimia ilmiantajien suojelemiseksi;

15.  korostaa, että toimivassa lainsäädännössä on otettava asianmukaisesti huomioon yhteys järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun vastaisten säännösten ja henkilötietojen suojelua koskevan perusoikeuden välillä, jotta näitä ilmiöitä torjutaan madaltamatta vahvistettuja tietosuoja- ja perusoikeusnormeja; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille Europolin käyttämän tietosuojajärjestelmän sekä komission ehdotuksen neljänneksi rahanpesun vastaiseksi direktiiviksi;

16.  suosittaa, että parlamentti, jäsenvaltiot ja komissio laativat Europolin, Eurojustin ja Euroopan unionin perusoikeusviraston tuella tunnustettujen järjestelmien ja yhteisten kriteerien perusteella mahdollisimman yhtenäisiä ja johdonmukaisia indikaattoreita, joilla mitataan ainakin järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun laajuutta, taloudellisia kustannuksia ja yhteiskunnallista haittaa EU:n tasolla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan ympäristö-, talous- ja yritysrikoksista aiheutuvaa yhteiskunnallista haittaa;

17.  painottaa tarvetta soveltaa täysimääräisesti ja lujittaa vastavuoroista tunnustamista koskevia nykyisiä välineitä ja antaa unionin lainsäädäntöä, jossa säädettäisiin kaikkien oikeudellisten toimenpiteiden, erityisesti tuomioiden, pidätysmääräysten ja menetetyksi tuomitsemista koskevien määräysten, välittömästä täytäntöönpanosta toisessa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa ne on annettu, kuitenkin niin, että noudatetaan täysimääräisesti suhteellisuusperiaatetta; kehottaa komissiota antamaan kiireellisesti konkreettisen lainsäädäntöehdotuksen, jotta takavarikointia ja menetetyksi tuomitsemista koskevien määräysten vastavuoroinen tunnustaminen olisi tehokasta myös siviiliasioissa; katsoo, että jäsenvaltioiden keskinäistä oikeusapua ja todisteiden vastavuoroista hyväksyttävyyttä olisi parannettava; korostaa oikeusapupyyntöjärjestelmän ajantasaistamisen ja parantamisen merkitystä; pyytää luovutuspyyntöjä vastaanottavia viranomaisia käsittelemään rikollisjärjestöjen jäseniä koskevat luovutuspyynnöt kiireellisinä;

18.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota jatkamaan yhteisiä ponnisteluja, jotta saadaan päätökseen neuvottelut rikosoikeuden alan eurooppalaista tutkintamääräystä koskevasta direktiiviluonnoksesta, jotta voidaan yksinkertaistaa todisteiden keräämistä rajatylittävissä tapauksissa ja mahdollistaa sujuva ja tehokas oikeudellinen yhteistyö, jonka tavoitteena on torjua rajatylittävää rikollisuutta;

19.  pitää ensiarvoisen tärkeänä, että rikoshyödyn menetetyksi tuomitsemista koskeva direktiivi hyväksytään nopeasti; tunnustaa sellaisten selkeiden ja tehokkaiden sääntöjen keskeisen merkityksen, joilla voidaan tehokkaasti yhdenmukaistaa käytäntöjä unionin tasolla; kehottaa jäsenvaltioita saattamaan tulevan direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään pikaisesti ja tehokkaasti;

20.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota edistämään kansainvälistä yhteistyötä ja tukemaan eurooppalaista ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa ja levittämistä takavarikoidun omaisuuden tehokasta hallintaa varten;

21.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan ihmiskaupan ja pakkotyön torjuntaa; katsoo, että pakkotyön torjunnassa olisi keskityttävä paikkoihin, joissa riistetään halpaa pakkotyövoimaa; kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita tehostamaan työsuojelutarkastuksiaan ja helpottamaan sellaisten organisaatioiden toimintaa, jotka voivat auttaa pakkotyön havaitsemisessa, esimerkiksi ammattijärjestöjä;

22.  katsoo, että yritysten ketjuvastuu on tärkeä väline pakkotyön torjumisessa; kehottaa näin ollen komissiota esittämään ehdotuksen yritysten ketjuvastuuta koskevista vähimmäisvaatimuksista; kannustaa jäsenvaltioita kieltämään julkisiin hankintasopimuksiin liittyvät alihankintasopimukset siihen asti kunnes yritysten ketjuvastuusta on päästy sopimukseen;

23.  muistuttaa komissiota siitä, että ihmiskaupan uhreina oleville lapsille olisi annettava erityiskohtelu ja että olisi parannettava ilman huoltajaa oleville alaikäisille tai oman perheensä kauppaamille lapsille annettavaa suojaa (tapaukset on otettava huomioon, kun ehdotetaan paluuta alkuperämaahan ja yksilöitäessä huoltajia jne.); korostaa tarvetta ottaa sukupuolispesifin lähestymistavan lisäksi huomioon myös terveysongelmien ja vammaisuuden merkitys;

24.  kehottaa komissiota laatimaan ihmiskaupan uhrien suojelua ja auttamista koskevan Euroopan unionin peruskirjan, jotta voidaan kerätä yhteen kaikki nykyiset indikaattorit, toimet, ohjelmat ja resurssit johdonmukaisemmin, tehokkaammin ja tavalla, joka hyödyttää kaikkia mukana olevia sidosryhmiä, jotta uhrien suojaa vahvistetaan; kehottaa komissiota perustamaan hätänumeron ihmiskaupan uhreille;

25.  kehottaa komissiota myöntämään lisää varoja alalla toimiville kansalaisjärjestöille, tiedotusvälineille ja tutkimukselle, jotta voidaan lisätä uhreille annettavaa tukea, suojelua ja apua niin, ettei heiltä oikeudessa saatava todistus ole yhtä välttämätön; kehottaa komissiota myös vahvistamaan kaikkia näkyvyyteen, tietoisuuden lisäämiseen ja uhrien tarpeisiin liittyviä näkökohtia, jotta voidaan vähentää ihmiskaupan kysyntää ja sen uhrien kokemaa väärinkäyttöä ja edistää nollatoleranssia seksuaalisen ja työhön liittyvän hyväksikäytön suhteen;

26.  korostaa, että Maailmanpankin arvion mukaan joka vuosi julkisista talousarvioista häviää korkean tason korruption vuoksi 20–40 miljardia Yhdysvaltain dollaria, joka vastaa 20–40:tä prosenttia julkisesta kehitysavusta, ja piilotetaan ulkomaille(47); ottaa huomioon EU:n aseman maailman suurimpana avunantajana ja kehottaa komissiota parantamaan yhteistyötä muiden avunantajien sekä ylimpien tarkastuselinten kansainvälisen järjestön kanssa ylimpien tarkastuselinten valmiuksien kehittämiseksi avunsaajamaissa, jotta voidaan panna täytäntöön ylimpien tarkastuselinten kansainväliset standardit ja varmistaa, että EU:n taloudellinen tuki käytetään siihen, mihin se on tarkoitettu, eikä se päädy muualle;

Järjestäytyneen rikollisuuden toiminnan estäminen ja rikoksen avulla hankitun hyödyn ja omaisuuden haltuun ottaminen

27.  kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan kaikkein edistyneimpien kansallisten lainsäädäntöjen pohjalta mallia, joka perustuu tuomioon perustumattomaan menetetyksi tuomitsemiseen tapauksissa, joissa saatavilla olevien todisteiden perusteella ja oikeusviranomaisen päätöksellä katsotaan, että varat ovat peräisin rikollisesta toiminnasta tai niitä aiotaan käyttää rikolliseen toimintaan;

28.  katsoo, että oikeusviranomaisen päätöksellä voitaisiin soveltaa ennaltaehkäiseviä takavarikointimalleja kansallisia perustuslaillisia takeita noudattaen ja omistusoikeutta ja puolustautumisoikeutta rajoittamatta;

29.  pyytää komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen, jolla voidaan taata tehokkaasti takavarikointia ja menetetyksi tuomitsemista koskevien määräysten vastavuoroinen tunnustaminen, kun ne liittyvät Italian oikeusviranomaisten toteuttamiin omaisuudensuojaamistoimenpiteisiin ja siviilioikeudellisiin toimenpiteisiin EU:n eri jäsenvaltioissa; pyytää jäsenvaltioita laatimaan heti tarvittavat operatiiviset toimet, jotta voidaan taata näiden toimenpiteiden tehokkuus;

30.  pyytää jäsenvaltioita kehittämään hallinnollista yhteistyötä, poliisiyhteistyötä sekä oikeudellista yhteistyötä, jotta päästäisiin rikollista alkuperää olevien varojen jäljille koko EU:ssa takavarikointia ja menetetyksi tuomitsemista varten esimerkiksi käynnistämällä täysipainoisesti varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimistojen verkoston toiminta ja varmistamalla kansallisten tietopankkien, kuten esimerkiksi verotusta, julkisen ajoneuvorekisterin, maarekisterin ja pankkirekisterin, sisältämien tietojen nopean saatavuus;

31.  kehottaa komissiota vahvistamaan varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimistojen roolia ja toimivaltaa luomalla niille entistä sujuvammat toimintaedellytykset ja yhtenäisen tiedonsaannin varmistamalla samalla tietosuojan ja perusoikeudet täysipainoisesti; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimistojen hyödyntämistä esimerkiksi tarjoamalla käyttöön riittävät resurssit ja tarkastelemalla näiden toimistojen mahdollisuuksia hankkia takaisin rikoksista peräisin olevaa omaisuutta; pitää myönteisenä varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimistojen tähän mennessä tekemää työtä ja kannustaa niitä jatkamaan niin, että tavoitteena on hyödyntää täydellisesti näiden toimistojen nykyisiä parhaita käytäntöjä ja toimintaa;

32.  pitää keskeisen tärkeänä, että otetaan käyttöön kaikkien rikollisuuteen ja mafiaan liittyvien varojen tunnistamisesta helpottavat välineet esimerkiksi perustamalla pankkitilien keskitettyjä rekistereitä ja pyrkimällä torjumaan tehokkaasti rikollisjärjestelmien valtaa iskemällä niiden varallisuuteen;

33.  kannustaa jäsenvaltioita edistämään rikoksen avulla hankitun omaisuuden käyttämistä yhteiskunnallisiin tarkoituksiin, esimerkiksi suuntaamaan nämä tulot uhreille ja yhteisöille, joissa huumausaineet ja järjestäytynyt rikollisuus on saanut paljon vahinkoa aikaan, sekä paikallisen rikollisuuden torjunnan rahoittamiseen ja lainvalvontaviranomaisten rajatylittäviin toimiin, ja suosittelee, että perustetaan rahastoja, joista rahoitetaan toimia tällaisen omaisuuden suojelemiseksi, jotta se voitaisiin säilyttää koskemattomana;

34.  suosittaa, että jäsenvaltiot laativat sääntöjä rangaistusten määräämiseksi sellaisen henkilön toiminnasta, joka siirtää vilpillisesti muille omaisuuden, rahan tai muiden etujen omistajuuden tai käyttöoikeuden tavoitteenaan jättää ne takavarikointiin tai menetetyksi tuomitsemiseen liittyvien rikosmenettelyjen ulkopuolelle, tai sellaisten kolmansien osapuolten toiminnasta, jotka vilpillisesti hyväksyvät tällaisen omaisuuden omistajuuden tai käyttöoikeuden.

35.  suosittaa, että talouden toimija olisi suljettava vähintään viiden vuoden ajaksi kaikkialla unionin alueella julkisen hankinnan ulkopuolelle, jos se on saanut lainvoimaisen tuomion rikollisjärjestöön osallistumisesta, rahanpesusta tai terrorismin rahoituksesta, osallistumisesta ihmiskaupan ja lapsityövoiman hyödyntämiseen, korruptiosta tai muista yleistä etua vastaan tehdyistä vakavista rikoksista, jos rikokset heikentävät valtion rahoituskapasiteettia tai aiheuttavat yhteiskunnallista haittaa, kuten veronkierto tai muut verotukseen liittyvät rikokset, tai muihin erityisen vakaviin, rajatylittäviin rikoksiin, joista määrätään SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa (ns. eurorikokset), noudattaen samalla täysimääräisesti puolustautumisoikeutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, EU:n perusoikeuskirjan ja rikoksesta epäillyn tai syytetyn oikeuksia rikosasioissa koskevan EU:n johdetun oikeuden mukaisesti, ja toteaa, että edellä esitettyä säännöstä olisi sovellettava myös silloin kun poissulkemisperusteet tulevat ilmi hankintamenettelyn aikana; suosittaa edelleen, että kansainvälisten järjestöjen määrittelemiin veroparatiiseihin rekisteröityneet talouden toimijat suljettaisiin julkisen hankinnan ulkopuolelle;

36.  katsoo, että julkisten hankintamenettelyjen on perustuttava laillisuusperiaatteeseen ja että tässä yhteydessä olisi noudatettava taloudellisesti edullisimman tarjouksen kriteeriä ja samalla varmistettava täysi avoimuus valintamenettelyssä (myös sähköisiä hankintoja koskevien järjestelmien avulla) petosten, korruption ja muiden vakavien säännönvastaisuuksien estämiseksi;

37.  pyytää jäsenvaltioita ehkäisemään rikollisten soluttautumista ja korruptiota julkisissa hankintamenettelyissä ottamalla käyttöön asianmukaiset valvontatoimet sekä puolueettomat ja avoimet menettelyt;

38.  katsoo, että järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjumiseksi yhteistyötä yksityissektorin ja lainvalvontaviranomaisten välillä on tehostettava, jotta kannustetaan yksityisiä toimijoita torjumaan, välttämään tai paljastamaan poliisi- ja oikeusviranomaisille, tarvittaessa myös Europolille ja Eurojustille, laittomia tai vilpillisiä käytäntöjä, jotka liittyvät järjestäytyneeseen rikollisuuteen, korruptioon ja rahanpesuun tai muuhun rikollisuuteen tai niiden tukemiseen erityisesti kuljetus- ja logistiikka-alalla, kemianteollisuudessa, internetpalvelujentarjoajien sekä pankkien ja rahoituspalvelujen keskuudessa niin jäsenvaltioissa kuin kolmansissakin maissa; vaatii tehokkaampia suojelujärjestelyjä yksityisille toimijoille, joita on uhattu, koska he ovat tehneet yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun paljastamisessa; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita varmistamaan solidaarisuusperiaatetta noudattaen, että Europol Eurojust, Frontex ja tuleva Euroopan syyttäjänvirasto saavat riittävästi resursseja ja rahoitusta, sillä niiden toiminta hyödyttää sekä jäsenvaltioita että kansalaisia;

39.  toistaa pyyntönsä, jonka se esitti jo vuonna 2011 antamassaan päätöslauselmassa järjestäytyneestä rikollisuudesta EU:ssa, ja kehottaa komissiota laatimaan vuoden 2014 loppuun mennessä tutkimuksen järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa jäsenvaltioissa sovelletuista tutkinnallisista menetelmistä sekä kiinnittämään siinä erityistä huomiota tele- ja salakuuntelun, etsintämenettelyiden, siirretyn pidättämisen, siirretyn takavarikoinnin, peitetoiminnan, valvotun kuljetuksen ja valvotun läpilaskun kaltaisten keinojen käyttöön;

40.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja yrityksiä parantamaan tuotteiden jäljitettävyyttä esimerkiksi lisäämällä alkuperämaasta kertovat merkinnät elintarviketuotteisiin, CIP‑tarkastusleimat aseisiin tai verotunnisteiden digitaaliset koodit savukkeisiin, alkoholijuomiin ja reseptilääkkeisiin väärentämisen ehkäisemiseksi, rikollisuuden merkittävän tulonlähteen eliminoimiseksi ja kuluttajien terveyden suojelemiseksi; pitää valitettavana, että jäsenvaltiot eivät halunneet sisällyttää jäljitettävyyttä unionin tullikoodeksin modernisointiin;

41.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään merenkulkualan yhteistyötään ihmiskaupan torjumiseksi ja estääkseen huumausaineiden ja tupakan salakuljetusta ja muiden laittomien tai väärennettyjen tuotteiden kauppaa; toteaa, että epäyhtenäinen rajavalvonta, myös merirajojen valvonta, mahdollistaa rikollisjärjestöjen pääsyn EU:n alueelle ja on ongelma, jonka ratkomista on jatkettava; kehottaa Europolia, Frontexia ja komissiota tarkastelemaan EU:n ulkorajoihin ja niiden haavoittuvuuteen liittyviä kehityssuuntia;

42.  panee merkille oikeusviranomaisten ja poliisin tietyissä tilanteissa esiin nostamat järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin väliset kytkökset, jotka liittyvät terroristiryhmien toiminnan rahoittamiseen laittoman kaupan tuotoilla kansainvälisellä tasolla, ja kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan toimiaan tällaisen toiminnan torjumiseksi;

43.  kannattaa rikollisuuden ja terrorismin torjunnan analysoinnin asiantuntijoiden yhteistä koulutusta pyrittäessä perustamaan ainakin kansallisella tasolla toimivia yhteisiä työryhmiä sekä perustamaan ja käyttämään yhteisiä tutkintaryhmiä unionin tasolla;

44.  painottaa yhteisten tutkintaryhmien perustamisen ansiosta saavutettuja merkittäviä tuloksia ja tunnustaa niiden keskeisen merkityksen yhteistyökulttuurin levittäjänä rajatylittävän rikollisuuden torjumisessa; kehottaa jäsenvaltioita saattamaan puitepäätöksen 2002/465/YOS osaksi kansallista lainsäädäntöään ja kannustaa toimivaltaisia viranomaisia ja erityisesti oikeusviranomaisia kehittämään kyseistä välinettä; toteaa, että yhteiset tutkintaryhmät tuottavat paljon lisäarvoa, ja korostaa tarvetta jatkaa näin hyödyllisen tutkintavälineen rahoitusta;

45.  panee huolestuneena merkille, että järjestäytynyt rikollisuus onnistuu jo tavoittamaan huomattavan määrän potentiaalisia uhreja internetin petollisen käytön avulla ja hyödyntämällä erityisesti sosiaalisia verkkoja, ei-toivottujen sähköpostiviestien lähettämistä, tekijänoikeusvarkauksien helpottamista, verkkourkintasivustoja ja verkkohuutokauppoja; tukee tältä osin kattavia kansallisia strategioita, mukaan lukien koulutusta, tiedotuskampanjoita ja liiketoiminnan parhaita käytäntöjä, jotta voidaan lisätä tietoisuutta verkkorikollisuuden vaaroista ja seurauksista;

46.  tuomitsee järjestäytyneen rikollisuuden osallisuuden laittomien jätteidenhävitysalueiden hallintaan tai jätteiden laittomaan kauppaan, joka suuntautuu eräisiin kolmansiin maihin etenkin Afrikassa ja Aasiassa; kehottaa jäsenvaltioita säätämään ankarat rangaistukset kaikista rikollisista toimista, joiden tavoitteena on laiton jätehuolto, sekä korruptoituneiden virkamiesten mahdollisesta osallisuudesta tällaiseen toimintaan;

47.  korostaa, että riippumattomalla tutkivalla journalismilla on keskeisen tärkeä rooli petoksiin, korruptioon ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien järjestelmien paljastamisessa, mikä voitiin todeta huhtikuussa 2013, kun niin sanotuissa Offshore leaks -tiedostoissa julkaistiin tietoja 130 000 ulkomaisesta tilistä, joita tutkivien journalistien kansainvälinen yhteistyöverkosto (International Consortium of Investigative Journalists) oli tutkinut vuosien ajan yhdessä 36 kansainvälisen sanomalehden kanssa; katsoo, että tutkivan journalismin avulla laaditut raportit ovat arvokkaita tietolähteitä, jotka OLAFin sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien viranomaisten on otettava huomioon;

48.  pyytää, että unionin tasolla varataan määrärahoja hankkeisiin ja toimiin, joiden tarkoituksena on torjua mafian juurtumista EU:n alueelle;

Oikeudellisen ja poliisiyhteistyön tehostaminen unionissa ja kansainvälisesti

49.  kehottaa jäsenvaltioita perustamaan omia yksiköitä, joissa keskitytään rikollis- ja mafiajärjestöjä koskevaan tutkimukseen ja niiden torjuntaan ja joihin sisällytetään mahdollisuus kehittää yhteistyössä Europolin ja komission tuen avulla joustava ja epämuodollinen ”mafianvastainen toimintaverkosto”, jonka tavoitteena on vaihtaa tietoja maiden alueilla toimivien mafiajärjestöjen rakenteellisista piirteistä, rikollisista ja taloudellisista aikeista, omaisuuden paikantamisesta sekä yrityksistä soluttautua julkisiin hankintamenettelyihin;

50.  korostaa, että on tärkeää tehostaa yhteistyötä kehittämällä tehokasta ja järjestelmällistä viestintää ja edistämällä tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden oikeus- ja lainvalvontavirastojen, Europolin, Eurojustin, OLAFin ja Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) sekä kolmansien maiden ja etenkin EU:n naapurimaiden vastaavien viranomaisten välillä asianmukaista tietosuojaa ja prosessuaalisia oikeuksia koskevia normeja noudattaen, jotta todisteiden keräämistä koskevia järjestelmiä voitaisiin parantaa ja jotta voitaisiin varmistaa rikosten tutkinnassa, EU:n taloudellisten etujen vastaiset rikokset mukaan luettuina, tarvittavien tietojen tehokas käsittely ja vaihto täsmällisemmin ja nopeammin noudattaen täysimääräisesti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita sekä EU:n perusoikeuksia; toteaa, että järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjumisen yhteydessä henkilötietojen keräämisessä, tallentamisessa ja käsittelyssä on kaikissa olosuhteissa noudatettava Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, EU:n perusoikeuskirjan ja EU:n johdetun oikeuden tietosuojaperiaatteita; korostaa lisäksi, että Europolin ja Eurojustin tulevissa arvioinneissa on lisättävä niiden toiminnan demokraattista ja perusoikeuksiin liittyvää vastuullisuutta;

51.  toteaa, että usein lainvalvontaviranomaisten ja lainsäädäntöelinten välinen synergian puute, oikeudellisten ratkaisujen viivästyminen ja puutteellinen lainsäädäntö antavat rikollisille mahdollisuuden hyödyntää lainsäädännössä olevia aukkoja ja käyttää hyväkseen laittomien hyödykkeiden kysyntää;

52.  katsoo, että vapaan liikkuvuuden takaaminen Schengen-alueella ja rajatylittävän järjestäytyneen rikollisuuden tehokas torjunta liittyvät tiiviisti toisiinsa; on tämän osalta tyytyväinen toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän hiljattaiseen käyttöönottoon, koska se auttaa vaihtamaan tietoja entistä nopeammin ja tehokkaammin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kesken;

53.  kehottaa komissiota ryhtymään toimiin niin, että Euroopan oikeudellisen verkoston ja Eurojustin välinen synergia hyödynnetään täysin, jotta voidaan tehdä erittäin korkean tason oikeudellista yhteistyötä unionin sisällä;

54.  painottaa, että EU:n on edistettävä hyviä käytäntöjä järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa ja pyrittävä tunnistamaan korruption ja rahanpesun taustalla olevat tärkeimmät perussyyt niin EU:ssa kuin kolmansissa maissa, erityisesti niissä maissa, joissa asianomaiset ongelmat usein syntyvät;

55.  kehottaa komissiota sisällyttämään kolmansien maiden kanssa tehtäviin assosiaatio- ja kauppasopimuksiin erityisiä yhteistyölausekkeita järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjumiseksi; panee merkille, että kansainvälinen yhteistyö on puutteellista etenkin EU:n ulkopuolisten alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa; toteaa, että on tarpeen toteuttaa tiukkoja diplomaattisia toimia, joilla näitä maita kehotetaan tekemään yhteistyösopimuksia tai noudattamaan allekirjoittamiaan sopimuksia;

56.  pyytää jäsenvaltioita ja komissiota vahvistamaan tuomareiden, syyttäjien ja yhteyshenkilöiden roolia ja antamaan oikeudellista koulutusta sekä talousrikostutkintaan liittyvää koulutusta, jotta he voivat torjua kaikkia järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun muotoja, tietoverkkorikollisuus mukaan lukien, erityisesti Euroopan poliisiakatemiaa (Cepol) ja Euroopan juridista koulutusverkostoa (EJTN) käyttämällä sekä hyödyntämällä täysipainoisesti tiettyjä rahoitusvälineitä, kuten poliisiyhteistyötä koskevaa sisäisen turvallisuuden rahastoa ja Herkules III -ohjelmaa; kannustaa opettamaan vieraita kieliä poliisi- ja oikeusviranomaisen koulutuksessa kansainvälisen yhteistyön helpottamiseksi ja kehottaa edistämään parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja tuomarien, syyttäjien ja poliisien koulutusohjelmaa koskevaa eurooppalaista ohjelmaa;

57.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita laatimaan oikeudellisia välineitä ja erityisstrategioita, joilla varmistetaan, että niiden lainvalvonta- ja tutkintaviranomaiset täydessä yhteistyössä Europolin kanssa ja sen roolia korostaen edistävät ja lisäävät keskuudessaan tiedonkulkua ja toteuttavat tarvittavat analyysit tunnistaakseen orastavia järjestäytyneen rikollisuuden suuntauksia ja ehkäistäkseen ja torjuakseen niitä mahdollisuuksien mukaan ja kunnioittavat samalla perusoikeuksia ja erityisesti yksityisyyden suojaa ja oikeutta henkilötietojen suojaan;

58.  katsoo, että järjestäytyneen rikollisuuden globalisoituminen edellyttää jäsenvaltioiden välistä sekä EU:n ja kansainvälisen tason kiinteämpää yhteistyötä; kannustaa lisäämään vuorovaikutusta EU:n, YK:n, OECD:n ja Euroopan neuvoston välillä järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjunnassa; tukee rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) ponnisteluja rahanpesun vastaisten toimien edistämiseksi; kehottaa komissiota tukemaan tehokkaasti jäsenvaltioiden ponnisteluja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi ja suosittaa, että EU liittyy GRECOon täysivaltaisena jäsenenä; rohkaisee EU:ta sekä kääntymään yleisimpien liittolaistemme ja yhteistyökumppaneidemme puoleen että yrittämään aidosti kansainvälisen ja maailmanlaajuisen vastauksen ja ratkaisun löytämistä rahanpesuun, korruptioon ja terrorismin rahoitukseen;

59.  kehottaa komissiota ja erityisesti unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa laatimaan tarvittavia aloitteita, jotta unioni soveltaisi yhtenäistä lähestymistapaa kolmansiin maihin asioissa, jotka liittyvät järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin välisiin sidoksiin; kehottaa jäsenvaltioita valvomaan maidensa rajoja ja vaihtamaan kaikkia tarvittavia tietoja, jotta voitaisiin katkaista olemassa olevat ja mahdolliset sidokset järjestäytyneiden rikollisryhmien ja terroristiryhmien välillä;

60.  suosittaa voimakkaasti, että on laadittava viipymättä tietoverkkorikollisuuden torjuntaa koskeva unionin toimintasuunnitelma laajemman eurooppalaisen ja kansainvälisen yhteistyön aikaansaamiseksi Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen tuella, jotta (etenkin lasten hyväksikäytön ehkäisemiseksi) kansalaisille (erityisesti heikoimmassa asemassa oleville henkilöille), yrityksille ja viranomaisille voidaan antaa takeet korkeasta turvallisuuden tasosta samalla kun taataan tiedonvapaus ja henkilötietojen suoja;

61.  kannattaa eurooppalaisten päättäjien äskettäisessä G8-kokouksessa esittämää pyyntöä veronkierron ja veroparatiisien torjunnan tehostamiseksi, jotta veroja voitaisiin periä veronkiertoon ja veropetoksiin syyllistyneiltä;

62.  suosittaa yhteistä toimintamallia järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja mafiatyyppiseen rikollistoimintaan kytkeytyneiden tai niistä lähtöisin olevien ympäristöalan laittomuuksien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi vahvistamalla esimerkiksi Europolin ja Eurojustin kaltaisia eurooppalaisia elimiä sekä Interpolin ja YK:n alueiden välisen rikollisuuden ja oikeuden tutkimuslaitoksen (UNICRI) kaltaisia kansainvälisiä elimiä sekä vaihtamalla kokemuksia työskentelymenetelmistä ja sellaisten jäsenvaltioiden hallussa olevia tietoja, jotka ovat ryhtyneet torjumaan kyseessä olevaa rikollisuutta, jotta kyettäisiin saamaan aikaan yhteinen toimintasuunnitelma;

63.  huomauttaa, että rajatylittävää rikollisuutta voidaan torjua vain rajatylittävällä jäsenvaltioiden oikeudellisella ja poliisiyhteistyöllä ja että vaikka unioni tarvitsee lisää oikeudellisia välineitä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseen, jäsenvaltioilla on jo työkaluja käytössään; painottaa, että suurin este järjestäytyneen rikollisuuden todelliselle torjunnalle unionin tasolla on poliittisen tahdon puute jäsenvaltioissa; kehottaa tämän vuoksi jäsenvaltioita käyttämään unionin ja sen virastojen tarjoamia välineitä;

64.  ehdottaa, että kaikkien järjestäytyneen rikollisuuden, erityisesti mafiatyyppisen rikollisuuden, syyttömien uhrien muistoa kunnioitetaan ja että erityisenä kunnianosoituksena järjestäytyneiden rikollisryhmien torjunnassa menehtyneille henkilöille perustetaan ”järjestäytyneen rikollisuuden syyttömien uhrien muistamisen eurooppalainen muistopäivä” jota vietetään vuodesta 2014 alkaen päivänä, jona parlamentti hyväksyy tämän päätöslauselman;

Kohti tehokkaampaa julkishallintoa, joka kykenee vastustamaan korruptiota

65.  katsoo, että sen lisäksi, että sekava byrokratia ja mutkikkaat menettelyt heikentävät hallinnon tehokkuutta ja kansalaisten hyvinvointia, ne voivat vaarantaa päätösprosessien avoimuuden, turhauttaa kansalaisia ja yrityksiä ja luoda siten otollista maaperää lahjonnalle;

66.  on sitä mieltä, että tutkivilla journalisteilla sekä kansalaisjärjestöillä ja korkeasti koulutetuilla henkilöillä on tärkeä rooli korruption, petosten ja järjestäytyneen rikollisuuden paljastamisessa ja että he voivat siksi olla alttiina turvallisuusuhkille; muistuttaa, että kuluneiden viiden vuoden aikana 27 jäsenvaltiossa on julkaistu yhteensä 233 tutkivan journalismin raporttia EU:n varojen väärinkäyttöön liittyvistä petostapauksista(48), ja katsoo, että tutkivalle journalismille olisi annettava riittävät resurssit; tukee erityisesti komission toimia, joilla pyritään tunnustamaan tutkivan journalismin rooli vakaviin rikoksiin liittyvien seikkojen havaitsemisessa ja raportoimisessa;

67.  korostaa, että muun muassa veroviranomaisten olisi valvottava asianmukaisesti korkeiden virkojen haltijoita; suosittaa, että julkisten virkojen haltijoiden olisi tehtävä selvitykset varoistaan, tuloistaan, veloistaan ja sidonnaisuuksistaan;

68.  kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita ratifioimaan ja panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskevan yleissopimuksen; korostaa kielteistä vaikutusta, joka ulkomaisten virkamiesten lahjonnalla on unionin ihmisoikeus-, ympäristö- ja kehityspolitiikkaan;

69.  korostaa, että korruptionvastainen toiminta on oleellinen osa verohallinnon valmiuksien kehittämistä; kehottaa panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön Meridassa allekirjoitetun korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen (2003);

70.  suosittaa, että otetaan käyttöön tehokkaampia järjestelmiä, joilla lisätään avoimuutta ja lahjomattomuutta ministeriöissä ja muissa julkisissa elimissä ja poistetaan byrokratiaa, mikä tarkoittaa sitä, että on oltava täydet mahdollisuudet saada tietoa koko hallinnollisesta organisaatiosta ja sen toiminnasta, julkisten tehtävien hoitamisesta ja julkisten varojen käytöstä muun muassa takaamalla kansalaisten oikeus tutustua asiakirjoihin (julkisten hankintojen erittäin arkaluontoisesta alasta alkaen); kannustaa edistämään laillisuuden ja lahjomattomuuden kulttuuria sekä julkisella että yksityisellä sektorilla esimerkiksi luomalla tehokas järjestelmä ilmiantajien suojelemiseksi;

71.  katsoo, että salaisia operaatioita varten saatavilla olevia varoja olisi käytettävä oikeusvaltioperiaatteen sallimissa rajoissa ja demokraattisen valvonnan alaisena ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti siten, että julkishallinnossa esiintyvä korruptio voidaan paljastaa tehokkaammin;

72.  pyytää erittelemään käytännesäännöissä selvät ja kohtuulliset säännöt ja täytäntöönpano- ja seurantamenettelyt, jotta estetään tapaukset, joissa tietyntasoista johto- tai rahoitusvastuuta kantanut virkamies siirtyy valtion virasta yksityisen palvelukseen (ns. pyöröovi-ilmiö), ellei julkisesta virasta eroamisesta ole kulunut määrättyä aikaa, jos on olemassa riski eturistiriidasta aiemman julkisen tehtävän kanssa; toteaa myös, että aina kun riski eturistiriidasta on olemassa, samanlaisia rajoituksia olisi sovellettava yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille siirtyviin ihmisiin; kehottaa yhdenmukaistamaan unionissa eri valvontaelimiä koskevat eturistiriitoja koskevat säännöt ja valvontajärjestelmät;

73.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kattavan järjestelmän korruptiosta ilmoittavien henkilöiden suojelemiseksi ja laajentamaan anonyymin ilmoittamisen soveltamisalaa; ehdottaa luottamuksellisten kanavien käyttöönottoa korruptioilmoituksia varten; kehottaa laajentamaan mahdollisuuksia kyseenalaistaa julkisten hankintamenettelyjen tulokset;

74.  huomauttaa, että paljon kaivatut investoinnit vaihtoehtoisiin energiamuotoihin ovat sidoksissa jäsenvaltioilta ja EU:lta saatuihin merkittäviin avustuksiin ja verotukiin; kehottaa sekä kansallisia että unionin viranomaisia varmistamaan, että avustukset eivät hyödytä rikollisjärjestöjä;

Kohti vastuullisempaa politiikkaa

75.  muistuttaa poliittisia puolueita niiden vastuusta, kun ne esittävät ehdokkaita tai laativat ehdokasluetteloita eri tasoilla sekä niiden velvollisuudesta huolehtia ehdokkaiden korkeatasoisuudesta esimerkiksi luomalla tiukka eettinen säännöstö, jota näiden on noudatettava ja jonka olisi katettava myös poliittisille puolueille annettavia lahjoituksia koskevat selkeät ja avoimet säännöt;

76.  pitää kiinni siitä, että – suhteellisuusperiaate huomioon ottaen – parlamenttiin tai muiden EU:n toimielinten tai elinten palvelukseen ei pitäisi valita henkilöitä, jotka ovat saaneet lainvoimaisen tuomion osallistumisesta järjestäytyneeseen rikollisuuteen, rahanpesusta tai korruptiosta tai muista vakavista rikoksista, talousrikokset mukaan lukien; kehottaa säätämään samanlaisista rajoituksista toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudattaen kaikkia niitä tehtäviä varten, joihin valitaan vaaleilla, kansallisten parlamenttien jäsenten valinnasta alkaen;

77.  suosittaa jäsenvaltioille, että ne ottavat käyttöön osana seuraamusjärjestelmää vaalikelpoisuuden epäämistä koskevat säännöt ja soveltavat niitä tehokkaasti henkilöihin, jotka ovat saaneet lainvoimaisen tuomion osallistumisesta järjestäytyneeseen rikollisuuteen, rahanpesusta tai korruptiosta yleistä etua kohtaan tehdyistä rikoksista, talousrikokset mukaan lukien; katsoo, että seuraamuksen keston pitäisi olla vähintään 5 vuotta ja että tällä ajanjaksolla henkilö ei voi hakeutua hallintotehtäviin millään tasolla;

78.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön poliittisten tehtävien sekä johto- ja hallintotehtävien menettämistä koskevat periaatteet järjestäytyneeseen rikollisuuteen, korruptioon tai rahanpesuun liittyvistä rikoksista annetun lainvoimaisen tuomion seurauksena;

79.  kannattaa poliittisten puolueiden varainhoidon entistä suurempaa avoimuutta muun muassa tulojen ja menojen raportointivelvoitteita vahvistamalla; kehottaa puolueiden saaman julkisen rahoituksen parempaan valvontaan ja rahojen väärinkäytön ja tuhlauksen estämiseen ja yksityisen rahoituksen parempaan seurantaan ja valvontaan, jotta voidaan varmistaa poliittisten puolueiden ja niiden lahjoittajien vastuunalaisuus; katsoo, että kurinalaisten, kattavien ja oikea-aikaisten valvontatoimien toteuttamisen lisäksi on määrättävä varoittavia seuraamuksia poliittisten puolueiden ja kampanjojen rahoitusta koskevan sääntelyn rikkomisen johdosta;

80.  kehottaa jäsenvaltioita kieltämään äänten ostamisen ja määräämään seuraamuksia niiden ostamisesta ottaen huomioon, että ääntä vastaan annettu hyöty ei tarkoita pelkästään rahaa, vaan muitakin etuja, kuten aineettomia etuja ja etuja kolmansille osapuolille, jotka eivät ole suoraan tekemisissä laittoman sopimuksen kanssa; kehottaa kieltämään kyseisen laittoman käytännön, joka loukkaa demokratiaperiaatetta riippumatta siitä, onko koetusta uhkailusta näyttöä;

81.  katsoo, että edunvalvontarekisteri on hyödyllinen avoimuutta lisäävä väline; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tämän välineen, jos niillä ei sellaista vielä ole; kannustaa myös hallituksia, parlamentteja, vaaleilla valittuja elimiä ja julkishallintoja asettamaan edunvalvontarekisteriin rekisteröitymisen ennakkoehdoksi tapaamiselle yritysten, eturyhmien ja edunvalvojien kanssa;

Kohti uskottavampaa rikoslainkäyttöä

82.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tehokkaat, luotettavat ja tasapuoliset rikosoikeusjärjestelmät, joilla voidaan myös taata oikeus puolustukseen EU:n perusoikeuskirjan mukaisesti; kehottaa myös luomaan yhtenäisen unionin tason mekanismin, jolla valvotaan rikoslainkäyttöjärjestelmien tehokkuutta korruption torjunnassa, tehdään säännöllisesti yhteisiin, selkeisiin, avoimiin ja objektiivisiin kriteereihin ja standardeihin perustuvia arviointeja ja julkaistaan suosituksia;

83.  katsoo, että korruption vastaisilla yhdenmukaistamistoimenpiteillä olisi puututtava jäsenvaltioiden vanhentumissäännösten eroihin, jotta voidaan ottaa huomioon sekä puolustuksen tarpeet että tehokkaiden syytetoimien ja tuomioiden tarve, ja että vanhentumissäännökset olisi järjestettävä oikeudenkäynnin vaiheiden tai oikeusasteiden mukaan siten, että rikos vanhenee vain siinä tapauksessa, että kyseessä olevaa vaihetta tai astetta ei saada päätökseen määrätyssä ajassa; katsoo lisäksi, että suhteellisuusperiaatteen ja oikeusvaltion periaatteen mukaisesti korruptiotapausten ei pitäisi vanheta niin kauan kun rikosmenettelyt ovat vireillä;

84.  katsoo, että järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on yhdistettävä rikoksen avulla hankitun omaisuuden menetetyksi tuomitsemista koskevat tehokkaat ja varoittavat menettelyt sekä pyrkimykset saattaa oikeuden eteen henkilöt, jotka välttelevät tutkimuksia, ja estää vangittuja rikollisjärjestöjen johtajia jatkamasta järjestönsä johtamista ja käskyjen antamista alaisille vankeudesta huolimatta rajoittamatta kuitenkaan vankien oikeuksia koskevien perusperiaatteiden noudattamista;

85.  kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön varoittavia ja tehokkaita rangaistuksia ‑ sekä rikostuomioita että sakkoja, myös tuntuvia sakkoja – kaikentyyppisistä vakavista rikoksista, jotka aiheuttavat vahinkoa kansalaisten terveydelle ja turvallisuudelle; painottaa kuitenkin järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemisen merkitystä; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään vankeuden vaihtoehtoja, kuten sakkoja ja yhdyskuntapalvelua, tapauksissa, joissa se on sallittua ja ottaen huomioon kaikki olosuhteet, myös rikoksen lievyys tai syytetyn vähäinen rooli; katsoo, että erityisesti nuorille rikoksentekijöille olisi annettava mahdollisuus elää rikollismaailman ulkopuolista elämää;

86.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön ja soveltamaan seuraamuksia, joilla on varoittava vaikutus ja jotka rahanpesun kohdalla ovat oikeassa suhteessa kyseessä oleviin summiin;

87.  suosittelee sellaisen oikeudellisen välineen käyttöön ottamista, jolla helpotetaan EU:n turvallisuutta vakavasti uhkaavien kansainvälisten rikollisjärjestöjen tunnistamista, jotta edistetään mainittujen järjestöjen ja niiden avustajien, tukijoiden ja kannattajien vastaisten hallinnollisten toimien toteuttamista jäädyttämällä niiden omaisuus, varat ja edut unionissa;

Kohti terveempää yrittäjyyttä

88.  muistuttaa yksityisten liikealan toimijoiden ja yrityksien keskeisestä roolista pyrittäessä torjumaan, välttämään tai paljastamaan laittomia tai vilpillisiä käytäntöjä, joilla edistetään järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua tai muita vakavia rikoksia; kehottaa niitä tekemään täysimääräisesti yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten kanssa ja raportoimaan niille kaikesta rikollisesta toiminnasta, josta ne saattavat olla tietoisia; kehottaa lainvalvontaviranomaisia suojaamaan uhilta niitä, jotka noudattavat lainsäädäntöä ja raportoivat laittomasta toiminnasta;

89.  kehottaa yrityksiä harjoittamaan itsesääntelyä ja noudattamaan avoimuutta käytännesääntöjen ja valvontamenettelyjen, esimerkiksi sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen, käyttöönoton kautta tai perustamalla julkisen rekisterin eri toimielimissä toimivista lobbaajista korruption sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisten salaisten sopimusten ja eturistiriitojen välttämiseksi sekä vilpillisen kilpailun estämiseksi;

90.  kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta laatia julkinen EU:n luettelo yrityksistä, jotka on tuomittu korruptiosta tai joiden edustajia on syytettyinä korruptiosta jäsenvaltioissa tai kolmansissa valtioissa; katsoo, että luettelon avulla olisi estettävä yritystä osallistumasta julkisiin hankintamenettelyihin kaikkialla EU:ssa, jos mainittu talouden toimija on saanut lainvoimaisen tuomion; korostaa, että mustalle listalle joutuminen voi toimia pelotteena ja estää yrityksiä ryhtymästä korruptioon ja se tarjoaa niille hyvän kannusteen parantaa ja panna täytäntöön sisäisiä menettelyjään, jotka tähtäävät rehellisyyteen;

91.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään kauppakamarien osallisuutta järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun ennaltaehkäisyssä, niistä tiedottamisessa ja yleisimpien riskien torjumisessa yritysmaailmassa sekä panemaan tinkimättä täytäntöön komission toimintasuunnitelman veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi; kannustaa yritysverotuksen yhdenmukaistamiseen kyseisten ilmiöiden ja rahanpesun torjuntavälineenä, ja vaatii tässä yhteydessä yhdenmukaisen talouskurin toteuttamista kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa jäsenvaltioita jakamaan hyvinvointia entistä paremmin oikeudenmukaisella verotusjärjestelmällä, sillä rikollisjärjestöt käyttävät huomattavaa epätasaista jakoa ja köyhyyttä hyväkseen, mikä tukee järjestäytynyttä rikollisuutta;

92.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tuottojen ja verojen maakohtaista raportointia koskevan vaatimuksen kaikkia monikansallisia yrityksiä varten, jotta voidaan lopettaa aggressiivinen verosuunnittelu;

Kohti avoimempaa pankki- ja elinkeinojärjestelmää

93.  painottaa EU:n yhteisten sääntöjen merkitystä, jotta varmistetaan tehokkaat ja luotettavat välineet unionin taloudellisten etujen suojelemiseksi; pitää tämän vuoksi myönteisenä euroalueen pankkiunionia, jossa euroalueen 6 000:ta pankkia valvotaan paremmin;

94.  pyytää lisäämään pankkijärjestelmän ja elinkeinoelämän – myös rahoitus- ja tilintarkastusalan ammattien harjoittajien – yhteistyötä ja avoimuutta kaikissa jäsenvaltioissa ja kolmansien maiden kanssa, jotta voidaan määrittää tietotekniset välineet ja lainsäädännölliset sekä hallinnolliset toimenpiteet, joita voidaan käyttää rahoitusvirtojen jäljittämiseen ja rikosten tutkintaan, sekä laatia mahdollisten rikosten ilmoittamista koskevat säännöt;

95.  kehottaa tilintarkastusyrityksiä ja oikeudellisia neuvonantajia ilmoittamaan veroviranomaisille mahdollisista merkeistä tarkastetun tai neuvonnan kohteena olleen yrityksen aggressiivisesta verosuunnittelusta;

96.  kehottaa komissiota ja muita valvontaviranomaisia, joilla on tarvittava pääsy valtioiden sisäisiin ja kansainvälisiin yhteistyökanaviin, huolehtimaan siitä, että pankit, vakuutuslaitokset ja luottolaitokset varmistavat asianm