Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 20. marraskuuta 2013 - Strasbourg
Talousarviomenettely 2014: yhteinen teksti
 Joustovälineen varojen käyttöön ottaminen - Kyproksen rakennerahasto-ohjelmien rahoittaminen
 Lisätalousarvio nro 9/2013: EU:n solidaarisuusrahaston käyttöönotto Romanian (kuivuus ja metsäpalot vuonna 2012) sekä Saksan, Itävallan ja Tšekin tasavallan (tulvat touko- ja kesäkuussa 2013) hyväksi
 EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto - kuivuus ja metsäpalot Romaniassa ja tulvat Saksassa, Itävallassa ja Tšekissä
 Joustovälineen varojen käyttöön ottaminen EU:n yleisen talousarvion 2013 täydentämiseksi, jotta voidaan lisätä Euroopan sosiaalirahastosta Ranskalle, Italialle ja Espanjalle myönnettävää rahoitusta
 Euroopan satelliittinavigointijärjestelmät ***I
 Makrotaloudellisen rahoitusavun myöntäminen Jordanialle ***I
 Huumausaineiden lähtöaineita koskeva EU:n ja Venäjän välinen sopimus ***
 Kolmannet valtiot ja organisaatiot, joiden kanssa Europol tekee sopimuksia *
 Eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon sovellettava oikeudellinen kehys *
 Eurooppalaisia rahastoja koskevat yhteiset säännökset ***I
 Euroopan sosiaalirahasto ***I
 Euroopan aluekehitysrahasto ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoite ***I
 Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite ***I
 Koheesiorahasto ***I
 Eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä ***I
 Julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapaino ***I
 Sijoitustuotteita koskevat avaintietoasiakirjat ***I
 YMP:n rahoitus, hallinnointi ja seuranta ***I
 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ***I
 Maataloustuotteiden yhteinen markkinajärjestely ***I
 YMP:n tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettävät suorat tuet ***I
 Tukea maaseudun kehittämiseen koskevat siirtymäsäännökset ***I
 Tiettyjen rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa ja tiettyjen jäsenvaltioiden maksusitoumusten vapauttamissääntöjä koskevat säännökset ***I
 Tietyille jäsenvaltioille Euroopan sosiaalirahastosta myönnettävä määräraha ***I
 EY:n ja Kiribatin välinen kalastuskumppanuussopimus ***
 Euroopan unionin toimielinten kotipaikan sijainti

Talousarviomenettely 2014: yhteinen teksti
PDF 365kWORD 214k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. marraskuuta 2013 sovittelukomitean talousarviomenettelyssä hyväksymästä Euroopan unionin yleistä talousarviota varainhoitovuodeksi 2014 koskevasta yhteisestä tekstistä (16106/2013 ADD 1-5 – C7-0413/2013 – 2013/2145(BUD))
P7_TA(2013)0472A7-0387/2013

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon sovittelukomitean hyväksymän yhteisen tekstin (16106/2013 ADD 1-5 –C7‑0413/2013) ja tähän päätöslauselmaan liitetyt Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission lausumat,

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014(1) ja siihen sisältyvät budjettitarkistukset,

–  ottaa huomioon komission 28. kesäkuuta 2013 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014 (COM(2013)0450),

–  ottaa huomioon neuvoston 2. syyskuuta 2013 vahvistaman ja 12. syyskuuta 2013 parlamentille ilmoittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014 (13176/2013 – C7-0260/2013),

–  ottaa huomioon komission 18. syyskuuta 2013 ja 16. lokakuuta 2013 esittämät oikaisukirjelmät nro 1/2014 (COM(2013)0644 ja 2/2014 (COM(2013)0719 esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7. kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY, Euratom(2),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta,

–  ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 75 d artiklan ja 75 e artiklan,

–  ottaa huomioon sovittelukomiteavaltuuskunnan mietinnön (A7‑0387/2013),

1.  hyväksyy sovittelukomitean hyväksymän yhteisen tekstin, jonka muodostavat seuraavat asiakirjat yhdessä:

   luettelo budjettikohdista, jotka säilyvät muuttumattomina talousarvioesitykseen tai neuvoston kantaan nähden,
   yhteenlasketut määrät rahoituskehyksen otsakkeittain,
   budjettikohtaiset luvut kaikista budjettikohdista,
   konsolidoitu asiakirja, jossa esitetään kaikkia sovittelun aikana muutettuja budjettikohtia koskevat numerotiedot ja lopullinen teksti;

2.  vahvistaa parlamentin, neuvoston ja komission yhteiset lausumat, jotka sisältyvät tähän päätöslauselmaan liitettyihin sovittelukomitean hyväksymiin yhteisiin päätelmiin;

3.  vahvistaa tämän päätöslauselman liitteenä olevat parlamentin ja komission yhteisen lausuman maksumäärärahoista sekä parlamentin ja neuvoston yhteiset lausumat otsakkeesta 5 ja palkkojen mukautuksista sekä EU:n erityisedustajista;

4.  kehottaa puhemiestä toteamaan Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2014 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän lainsäädäntöpäätöslauselman neuvostolle, komissiolle, asianomaisille muille toimielimille ja elimille sekä kansallisille parlamenteille.

LIITE

LOPULLINEN 12.11.2013

Talousarvio 2014 – Yhteiset päätelmät

Nämä yhteiset päätelmät koskevat seuraavia aiheita:

1.  Talousarvio 2014

2.  Talousarvio 2013 – Lisätalousarviot nro 8/2013 ja 9/2013

3.  Lausumat

1.  Talousarvio 2014

1.1.  Ns. suljetut budjettikohdat

Budjettikohdat, joita neuvosto tai parlamentti ei ole muuttanut tai joita koskevat neuvoston muutokset parlamentti hyväksyi, vahvistetaan, jollei näistä päätelmistä muuta johdu.

Muista budjettikohdista sovittelukomitea esittää seuraavat päätelmät:

1.2.  Horisontaaliset kysymykset

Erillisvirastot

Erillisvirastojen virkojen määrä vastaa komission talousarvioesityksessä esitettyä määrää seuraavin poikkeuksin:

–  Euroopan lentoturvallisuusvirastolle (EASA) hyväksytään 7 lisävirkaa;

–  Euroopan pankkiviranomaiselle (EBA) hyväksytään 8 lisävirkaa;

–  Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle (EIOPA) hyväksytään 3 lisävirkaa;

–  Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (ESMA) hyväksytään 5 lisävirkaa;

–  Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle (EASO) hyväksytään 2 lisävirkaa; sekä

–  Euroopan poliisivirastolle Europolille hyväksytään 2 lisävirkaa.

EU:n erillisvirastoille osoittama rahoitusosuus (sekä maksusitoumus- että maksumäärärahat) vastaa komission talousarvioesityksessä esitettyä määrää seuraavin poikkeuksin:

–  Euroopan pankkiviranomaiselle (EBA) hyväksytään 2,1 miljoonan euron lisämäärärahat, jotka perustuvat EU:n 40 prosentin rahoitusohjeeseen (kansalliset valvontaviranomaiset rahoittavat 60 prosenttia);

–  Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle (EIOPA) hyväksytään 1,2 miljoonan euron lisämäärärahat, jotka perustuvat EU:n 40 prosentin rahoitusohjeeseen (kansalliset valvontaviranomaiset rahoittavat 60 prosenttia);

–  Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (ESMA) hyväksytään 2,0 miljoonan euron lisämäärärahat, jotka perustuvat EU:n 40 prosentin rahoitusohjeeseen (kansalliset valvontaviranomaiset rahoittavat 60 prosenttia);

–  Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle (EASO) hyväksytään 0,130 miljoonan euron lisämäärärahat;

–  Europolille hyväksytään 1,7 miljoonan euron lisämäärärahat; sekä

–  Frontexille hyväksytään 2,0 miljoonan euron lisämäärärahat.

Sovittelukomitea hyväksyy jäljempänä 3.4 kohdassa esitetyn yhteisen lausuman erillisvirastoista.

Toimeenpanovirastot

EU:n toimeenpanovirastoille osoittama rahoitusosuus (sekä maksusitoumus- että maksumäärärahat) ja toimeenpanovirastojen virkojen määrät vastaavat komission oikaisukirjelmässä nro 2/2014 esitettyjä määriä.

Yhteiset teknologia-aloitteet

EU:n yhteisiin teknologia-aloitteisiin osoittama rahoitusosuus (sekä maksusitoumus- että maksumäärärahat) ja virkojen määrä vastaavat komission talousarvioesityksessä, sellaisena kuin se on muutettuna oikaisukirjelmällä nro 1/2014, esitettyjä määriä.

Pilottihankkeet / valmistelutoimet

Kattava 68 pilottihankkeen ja valmistelutoimen paketti hyväksytään ja sille myönnetään 79,4 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina parlamentin ehdotuksen mukaisesti. Jos pilottihankkeessa tai valmistelutoimessa voidaan käyttää jo olemassa olevaa oikeusperustaa, komissio voi toimen täytäntöönpanon helpottamiseksi ehdottaa määrärahasiirtoa kyseiseen oikeusperustaan.

Paketissa otetaan täysin huomioon pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevat varainhoitoasetuksessa säädetyt enimmäismäärät.

1.3.  Rahoituskehyksen otsakkeiden mukaan jaotellut menot – maksusitoumusmäärärahat

Sovittelukomitea on ottanut huomioon edellä olevat ns. suljettuja budjettikohtia, erillisvirastoja sekä pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevat päätelmät ja on sopinut seuraavaa:

Otsake 1 a

Maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission talousarvioesityksessä, sellaisena kuin se on muutettuna oikaisukirjelmillä nro 1 ja 2/2014, esitettyjä määriä seuraavin poikkeuksin:

milj. euroa

Budjetti-kohta

Nimike

Maksusitoumusmäärärahojen lisäykset/vähennykset

TE 2014

Talousarvio 2014

Erotus

01 02 01

Talous- ja rahaliittoa sekä euroa koskeva koordinointi, valvonta ja tiedotus

13,000

11,000

—  2,000

04 03 01 02

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

38,500

-

—  38,500

04 03 01 05

Työmarkkinajärjestöjä koskevat koulutus- ja tiedotustoimet

-

18,600

18,600

04 03 01 06

Yritysten edustajille tiedottaminen, heidän kuulemisensa ja osallistumisensa

-

7,250

7,250

04 03 01 08

Työmarkkinasuhteet ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

-

15,935

15,935

04 03 02 02

Eures — Työntekijöiden alueellisen liikkuvuuden edistäminen ja työllisyysmahdollisuuksien parantaminen

19,310

21,300

1,990

04 03 02 03

Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys — Yrittäjien, etenkin työmarkkinoista kauimpana olevien, ja sosiaalisten yritysten rahoituksen saannin helpottaminen

25,074

26,500

1,426

06 02 05

Euroopan liikennepolitiikkaa ja matkustajien oikeuksia, tiedotustoiminta mukaan luettuna, koskevat tukitoimet

16,019

20,019

4,000

09 03 01

Laajakaistaverkkojen käyttöönoton nopeuttaminen

-

10,000

10,000

09 04 01 01

Tulevan ja nousevan teknologian (FET) tutkimuksen vahvistaminen

241,003

246,003

5,000

15 02 10

Vuosittaiset erityistapahtumat

-

3,000

3,000

Yhteensä

26,701

Näin ollen otsakkeen 1 a menojen enimmäismäärään jää, kun pilottihankkeet ja valmistelutoimet sekä erillisvirastot on otettu huomioon, 76,0 miljoonan euron liikkumavara.

Otsake 1 b

Maksusitoumusmäärärahat vastaavat talousarvioesityksessä, sellaisena kuin se on muutettuna oikaisukirjelmällä nro 1/2014, esitettyjä määriä lukuun ottamatta seuraavia budjettikohtia, joihin kuhunkin osoitetaan 2,5 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina:

–  13 03 67 Makroaluestrategiat vuosina 2014–2020 – Euroopan unionin Itämeren aluetta koskeva strategia – Tekninen apu

sekä

–  13 03 68 Makroaluestrategiat vuosina 2014–2020 – Euroopan unionin Tonavan aluetta koskeva strategia – Tekninen apu

Lisäksi vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastolle (luku 04 06) osoitettuja maksusitoumusmäärärahoja lisätään 134,9 miljoonalla eurolla. Vastaava määrä maksusitoumusmäärärahoja siirretään Euroopan sosiaalirahaston (ESR, luku 04 02) määrärahoista seuraavasti:

–  -67,9 miljoonaa euroa vähemmän kehittyneille alueille osoitetuista määrärahoista (budjettikohta 04 02 60)

–  -22,2 miljoonaa euroa siirtymäalueille osoitetuista määrärahoista (budjettikohta 04 02 61)

–  -44,8 miljoonaa euroa kehittyneemmille alueille osoitetuista määrärahoista (budjettikohta 04 02 62)

Joustovälineestä otetaan käyttöön 89,3 miljoonaa euroa Kyprokselle myönnettävään lisäapuun.

Otsake 2

Maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission talousarvioesityksessä, sellaisena kuin se on muutettuna oikaisukirjelmällä nro 2/2014, esitettyjä määriä lukuun ottamatta seuraavaa budjettikohtaa:

–  05 08 80 Unionin osallistuminen vuonna 2015 Milanossa pidettävään maailmannäyttelyyn ”Maapallon ruokkiminen – energiaa elämää varten”, johon osoitettuja maksusitoumusmäärärahoja lisätään 1 miljoonalla eurolla.

Näin ollen otsakkeen 2 menojen enimmäismäärään jää, kun pilottihankkeet ja valmistelutoimet on otettu huomioon, 35,8 miljoonan euron liikkumavara.

Otsake 3

Maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission talousarvioesityksessä, sellaisena kuin se on muutettuna oikaisukirjelmällä 2/2014, esitettyjä määriä seuraavin poikkeuksin:

milj. euroa

Budjetti-kohta

Nimike

Maksusitoumusmäärärahojen lisäykset

TE 2014

Talousarvio 2014

Erotus

15 04 02

Kulttuurialan ja luovien alojen tukeminen Euroopassa ja sen ulkopuolella toimimisessa ja kansainvälisen levityksen ja liikkuvuuden edistämisessä

52,922

53,922

1,000

15 04 03

Media-alaohjelma – Kulttuurialan ja luovien alojen tukeminen Euroopassa ja sen ulkopuolella toimimisessa ja kansainvälisen levityksen ja liikkuvuuden edistämisessä

102,321

103,321

1,000

16 02 01

Kansalaisten Eurooppa – Muistiperinnön vahvistaminen ja kansalaisten osallistumisvalmiuksien lisääminen unionin tasolla

21,050

23,050

2,000

16 03 01 01

Multimediatoimet

18,740

25,540

6,800

33 02 02

Syrjinnän torjunnan ja tasa-arvon edistäminen

30,651

31,151

0,500

Yhteensä

11,300

Näin ollen otsakkeen 3 menojen enimmäismäärään jää, kun pilottihankkeet ja valmistelutoimet sekä erillisvirastot on otettu huomioon, 7,0 miljoonan euron liikkumavara.

Otsake 4

Maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission talousarvioesityksessä, sellaisena kuin se on muutettuna oikaisukirjelmällä nro 2/2014, esitettyjä määriä seuraavin poikkeuksin:

milj. euroa

Budjetti-kohta

Nimike

Maksusitoumusmäärärahojen lisäykset/vähennykset

TE 2014

Talousarvio 2014

Erotus

01 03 02

Makrotaloudellinen rahoitusapu

76,257

60,000

—  16,257

19 02 01

Vallitsevien ja puhkeamaisillaan olevien kriisien hallinta (vakautusväline)

201,867

204,337

2,470

19 02 02

Tuki konfliktien estämiseen, kriiseihin valmistautumiseen ja rauhan rakentamiseen (vakautusväline)

22,000

22,494

0,494

19 05 01

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa Euroopan unionin sekä keskinäisten etujen tukemiseksi ja edistämiseksi

100,511

106,109

5,598

21 02 01 01

Latinalainen Amerikka — Köyhyyden poistaminen ja kestävä kehitys

205,735

0,000

—  205,735

21 02 01 02

Latinalainen Amerikka — Demokratia, oikeusvaltio, hyvä hallinto ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen

48,259

0,000

—  48,259

21 02 02 01

Aasia — Köyhyyden poistaminen ja kestävä kehitys

581,964

0,000

—  581,964

21 02 02 02

Aasia — Demokratia, oikeusvaltio, hyvä hallinto ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen

154,699

0,000

—  154,699

21 02 03 01

Keski-Aasia — Köyhyyden poistaminen ja kestävä kehitys

65,240

0,000

—  65,240

21 02 03 02

Keski-Aasia — Demokratia, oikeusvaltio, hyvä hallinto ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen

4,911

0,000

—  4,911

21 02 04 01

Lähi-itä — Köyhyyden poistaminen ja kestävä kehitys

37,305

0,000

—  37,305

21 02 04 02

Lähi-itä — Demokratia, oikeusvaltio, hyvä hallinto ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen

13,107

0,000

—  13,107

21 02 05 01

Etelä-Afrikka — Köyhyyden poistaminen ja kestävä kehitys

22,768

0,000

—  22,768

21 02 05 02

Etelä-Afrikka — Demokratia, oikeusvaltio, hyvä hallinto ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen

2,530

0,000

—  2,530

21 02 06 01

Panafrikkalainen ohjelma — Köyhyyden poistaminen ja kestävä kehitys

85,210

0,000

—  85,210

21 02 06 02

Panafrikkalainen ohjelma — Demokratia, oikeusvaltio, hyvä hallinto ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen

9,468

0,000

—  9,468

21 02 07 01

Globaalit julkishyödykkeet — Köyhyyden vähentäminen ja kestävä kehitys

620,988

0,000

—  620,988

21 02 07 02

Globaalit julkishyödykkeet — Demokratia, oikeusvaltio, hyvä hallinto ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen

19,036

0,000

—  19,036

21 02 07 03

Ympäristö ja ilmastonmuutos

0,000

163,094

163,094

21 02 07 04

Kestävä energia

0,000

82,852

82,852

21 02 07 05

Inhimillinen kehitys

0,000

163,094

163,094

21 02 07 06

Elintarviketurva ja kestävä maatalous

0,000

197,018

197,018

21 02 07 07

Maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat

0,000

46,319

46,319

21 02 08 01

Valtiosta riippumattomat toimijat ja paikallisviranomaiset — Köyhyyden vähentäminen ja kestävä kehitys

183,452

0,000

—  183,452

21 02 08 02

Valtiosta riippumattomat toimijat ja paikallisviranomaiset — Demokratia, oikeusvaltio, hyvä hallinto ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen

61,151

0,000

—  61,151

21 02 08 03

Kansalaisyhteiskunta kehitysyhteistyössä

0,000

212,399

212,399

21 02 08 04

Paikallisviranomaiset kehitysyhteistyössä

0,000

36,366

36,366

21 02 09

Lähi-itä

0,000

51,182

51,182

21 02 10

Keski-Aasia

0,000

71,571

71,571

21 02 11

Panafrikkalainen ohjelma

0,000

97,577

97,577

21 02 12

Latinalainen Amerikka

0,000

259,304

259,304

21 02 13

Etelä-Afrikka

0,000

25,978

25,978

21 02 14

Aasia

0,000

537,057

537,057

21 02 15

Afganistan

0,000

203,497

203,497

21 03 01 01

Välimeren maa — Ihmisoikeudet ja liikkuvuus

205,355

211,087

5,731

21 03 01 02

Välimeren maat — Köyhyyden vähentäminen ja kestävä kehitys

680,400

687,811

7,411

21 03 01 03

Välimeren maat — Luottamuksen lisääminen, turvallisuus sekä konfliktien ehkäiseminen ja ratkaiseminen

75,950

80,199

4,249

21 03 01 04

Tuki rauhanprosessille ja rahoitusapu Palestiinalle ja YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelimelle (UNRWA)

250,000

300,000

50,000

21 03 02 01

Itäinen kumppanuus — Ihmisoikeudet ja liikkuvuus

240,841

247,067

6,226

21 03 02 02

Itäinen kumppanuus — Köyhyyden vähentäminen ja kestävä kehitys

335,900

339,853

3,953

21 03 02 03

Itäinen kumppanuus — Luottamuksen lisääminen, turvallisuus sekä konfliktien ehkäiseminen ja ratkaiseminen

11,800

12,966

1,166

21 03 03 03

Tuki usean maan yhteistyölle unionin naapurialueilla

163,277

163,771

0,494

21 04 01

Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen ja noudattamisen parantaminen sekä demokraattisten uudistusten tukeminen

127,841

132,782

4,941

21 05 01

Maailmanlaajuiset ja alueiden rajat ylittävät uhat (vakautusväline)

81,514

82,255

0,741

21 08 02

Koordinointi ja valistus kehitysyhteistyön alalla

11,700

13,331

1,631

22 02 01

Tuki Albanialle, Bosnia ja Hertsegovinalle, entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle, Kosovolle, Montenegrolle ja Serbialle

22 02 01 01

Tuki poliittisille uudistuksille ja lainsäädännön asteittaiselle mukauttamiselle unionin säännöstöön sen hyväksymistä, täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa varten

248,565

249,800

1,235

22 02 01 02

Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen kehityksen tukeminen

248,565

249,800

1,235

22 02 03

Turkille annettava apu

22 02 03 01

Tuki poliittisille uudistuksille ja lainsäädännön asteittaiselle mukauttamiselle unionin säännöstöön sen hyväksymistä, täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa varten

292,938

294,173

1,235

22 02 03 02

Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen kehityksen tukeminen

292,938

294,173

1,235

22 03 01

Taloudellinen tuki Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi

30,000

31,482

1,482

23 02 01

Nopean, tehokkaan ja tarpeisiin perustuvan humanitaarisen avun ja elintarvikeavun toimittaminen

859,529

874,529

15,000

Yhteensä

131,755

Näin ollen otsakkeen 4 menojen enimmäismäärään jää, kun pilottihankkeet ja valmistelutoimet on otettu huomioon, 10,0 miljoonan euron liikkumavara.

Otsake 5

Henkilöstötaulukkoon otettujen eri pääluokkien virkojen ja toimien osalta hyväksytään komission talousarvioesityksessä, sellaisena kuin se on muutettuna oikaisukirjelmällä nro 2/2014, esitetyt virat ja toimet lukuun ottamatta Euroopan parlamenttia, jonka osalta hyväksytään sen omassa käsittelyssään esittämät virat ja toimet.

Maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission talousarvioesityksessä, sellaisena kuin se on muutettuna oikaisukirjelmällä 2/2014, esitettyjä määriä seuraavin poikkeuksin:

–  Vuosia 2011 ja 2012 koskevaan palkkojen mukautukseen mahdollisesti liittyviä määriä ei sisällytetä kunkin pääluokan talousarvioon tässä vaiheessa ennen kuin tuomioistuin antaa ratkaisun asiasta. Sovittelukomitea hyväksyy jäljempänä 3.5 kohdassa esitetyn yhteisen lausuman.

–  Lisäksi muiden pääluokkien määrärahat hyväksytään Euroopan parlamentin esityksen mukaisesti seuraavin poikkeuksin:

–  Tilintarkastustuomioistuin (pääluokka V), hyväksytään neuvoston esittämä perusvähennys.

–  Tuomioistuin (pääluokka IV), jätetään hyväksymättä Euroopan parlamentin esittämä 0,6 miljoonan euron vähennys.

–  Euroopan ulkosuhdehallinto (pääluokka X), jätetään hyväksymättä Euroopan parlamentin esittämä EU:n erityisedustajien siirto. Sovittelukomitea hyväksyy jäljempänä 3.6 kohdassa esitetyn yhteisen lausuman.

–  Lisäksi komission talousarvioon (pääluokka III) lisätään kolme uutta budjettikohtaa (30 01 16 01, 30 01 16 02, 30 01 16 03), joiden määrärahat vastaavat Euroopan parlamentin käsittelyssään esittämiä määriä.

Näin ollen otsakkeen 5 menojen enimmäismäärään jää, kun pilottihankkeet ja valmistelutoimet on otettu huomioon, 316,8 miljoonan euron liikkumavara.

AST/SC-tehtäväryhmän perustaminen

Henkilöstösäännöissä on perustettu uusi AST/SC-tehtäväryhmä, joten EU:n kaikkien toimielinten ja elinten henkilöstötaulukoita mukautetaan oikaisukirjelmässä nro 2/2014 esitetyllä tavalla.

Otsake 6

Maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission talousarvioesityksessä esitettyjä määriä.

1.4.  Erityisrahoitusvälineet

Hätäapuvaraukseen ja Euroopan globalisaatiorahastoon osoitetut maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission talousarvioesityksessä esitettyjä määriä.

1.5.  Maksumäärärahat

Maksumäärärahoja on vuoden 2014 talousarviossa kaiken kaikkiaan 135 504 613 000 euroa.

Neuvoston kantaa talousarvioesitykseen käytetään lähtökohtana, kun maksumäärärahat jaetaan eri budjettikohtien kesken vuonna 2014 seuraavasti:

1.  Ensiksi otetaan huomioon jaksottamattomiin menoihin liittyvien maksusitoumusmäärärahojen sovittu määrä. Näihin menoihin liittyvien maksumäärärahojen määrä on lähtökohtaisesti yhtä suuri kuin maksusitoumusmäärärahojen määrä.

2.  Tätä sovelletaan vastaavasti erillisvirastoihin, ja niille maksumäärärahoina osoitettava unionin rahoitusosuus vastaa edellä 1.2 kohdassa esitettyä määrää.

3.  Kaikkien uusien pilottihankkeiden ja valmistelutoimien maksumäärärahojen määräksi vahvistetaan 50 prosenttia vastaavista maksusitoumuksista tai parlamentin ehdottama määrä, jos se on tätä alhaisempi. Meneillään olevia pilottihankkeita ja valmistelutoimia jatkettaessa maksumäärärahojen määrä on talousarvioesityksessä määritelty määrä, johon lisätään 50 prosenttia vastaavista uusista sitoumuksista, tai parlamentin ehdottama määrä, jos se on tätä alhaisempi.

4.  Hyväksytään seuraavat maksumäärärahojen erityismäärät:

a.  EU:n solidaarisuusrahaston maksumäärärahojen määräksi vahvistetaan 150 miljoonaa euroa.

b.  Yhteisiä teknologia-aloitteita koskevien maksumäärärahojen määräksi vahvistetaan oikaisukirjelmässä nro 1/2014 ehdotettu määrä, kun taas kansainvälisiin kalastussopimuksiin osoitettavien maksumäärärahojen määräksi vahvistetaan oikaisukirjelmässä nro 2/2014 ehdotettu määrä.

c.  Tukea rauhanprosessille ja rahoitusapua Palestiinalle ja YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelimelle (UNRWA) koskevien maksumäärärahojen määräksi vahvistetaan 200 miljoonaa euroa.

d.  Makroaluestrategioita vuosina 2014–2020 koskevien maksumäärärahojen määräksi vahvistetaan 50 prosenttia maksusitoumusmäärärahoista, jotka on määritelty edellä 1.3 kohdassa otsakkeen 1 b yhteydessä.

e.  Vuosittaisia erityistapahtumia koskevien maksumäärärahojen määräksi vahvistetaan maksusitoumusmäärärahojen määrä, joka on määritelty edellä 1.3 kohdassa otsakkeen 1 a yhteydessä.

5.  Edellä 2–4 kohdassa vahvistetun maksumäärärahojen määrän nettovaikutus on 285 miljoonaa euroa verrattuna neuvoston kantaan talousarvioesityksestä kyseisten menoerien osalta. Kun otetaan huomioon maksumäärärahojen 135 504 613 000 euron kokonaismäärän ja talousarvioesitystä koskevan neuvoston kannan välinen erotus, voidaan todeta, että jäljelle jäävä 215 miljoonan euron määrä antaa mahdollisuuden lisätä maksumäärärahoja kaikkiin jaksotettuja määrärahoja sisältäviin budjettikohtiin, joita varten edellä 2–4 kohdassa ei ole määritelty erityissääntöjä, suhteessa komission esittämän talousarvioesityksen ja neuvoston kannan väliseen erotukseen.

Sovittelukomitea hyväksyy jäljempänä 3.1 kohdassa esitetyn yhteisen lausuman maksumäärärahoista osana yleistä kompromissia.

Neuvosto panee merkille jäljempänä 3.2 kohdassa olevan Euroopan parlamentin ja komission yhteisen lausuman maksumäärärahoista.

1.6.  Selvitysosat

Kaikki Euroopan parlamentin tai neuvoston selvitysosien tekstiin tekemät tarkistukset hyväksytään liitteessä 1 esitetyin muutoksin. Tämä perustuu siihen, että talousarvion selvitysosilla ei voida muuttaa eikä laajentaa voimassa olevan oikeusperustan soveltamisalaa eikä heikentää toimielinten hallinnollista autonomiaa. Toimesta aiheutuvat menot on myös voitava kattaa käytettävissä olevilla resursseilla.

1.7.  Uudet budjettikohdat

Jollei sovittelukomitean hyväksymistä yhteisistä päätelmistä muuta johdu tai jolleivät budjettivallan käyttäjät käsittelyissään muuta hyväksy, komission talousarvioesityksessä ja oikaisukirjelmissään nro 1 ja 2/2014 ehdottama budjettinimikkeistö säilytetään muuttumattomana pilottihankkeita ja valmistelutoimia lukuun ottamatta.

Nämä yhteisesti hyväksytyt muutokset nimikkeistöön koskevat seuraavia budjettikohtia:

Budjetti-kohta

Nimike

04 03 01 05

Työmarkkinajärjestöjä koskevat koulutus- ja tiedotustoimet

04 03 01 06

Yritysten edustajille tiedottaminen, heidän kuulemisensa ja osallistumisensa

04 03 01 08

Työmarkkinasuhteet ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

15 02 01

Eurooppalaisen koulutus- ja nuorisoalan huippuosaamisen ja yhteistyön, työmarkkinoihin liittyvän merkityksen ja nuorten eurooppalaiseen demokraattiseen toimintaan osallistumisen edistäminen

15 02 01 01

Koulutus

15 02 01 02

Nuoriso

15 02 10

Vuosittaiset erityistapahtumat

21 02 07 03

Ympäristö ja ilmastonmuutos

21 02 07 04

Kestävä energia

21 02 07 05

Inhimillinen kehitys

21 02 07 06

Elintarviketurva ja kestävä maatalous

21 02 07 07

Maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat

21 02 08 03

Kansalaisyhteiskunta kehitysyhteistyössä

21 02 08 04

Paikallisviranomaiset kehitysyhteistyössä

21 02 09

Lähi-itä

21 02 10

Keski-Aasia

21 02 11

Panafrikkalainen ohjelma

21 02 12

Latinalainen Amerikka

21 02 13

Etelä-Afrikka

21 02 14

Aasia

21 02 15

Afganistan

30 01 16 01

Euroopan parlamentin entisten jäsenten vanhuuseläkkeet

30 01 16 02

Euroopan parlamentin entisten jäsenten työkyvyttömyyseläkkeet

30 01 16 03

Euroopan parlamentin entisten jäsenten leskien ja/tai orpojen eläkkeet

Komission ehdottamien työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevien uusien budjettikohtien selvitysosat esitetään liitteessä.

1.8.  Varaukset

Hyväksytään Euroopan parlamentin esittämä 2 miljoonan euron varaus, joka koskee budjettikohtaa 01 02 01 ”Talous- ja rahaliittoa sekä euroa koskeva koordinointi, valvonta ja tiedotus”.

1.9.  Tulot

Talousarvion tulopuoli hyväksytään niiden ehdotusten mukaisesti, jotka komissio on tehnyt talousarvioesityksessä, sellaisena kuin se on muutettuna oikaisukirjelmällä nro 2/2014 ja mukautettuna sovittelukomiteassa hyväksyttyyn maksumäärärahojen tasoon.

2.  Talousarvio 2013

Lisätalousarvioesitys (LTE) nro 8/2013 hyväksytään neuvoston esittämien määrien mukaisena.

LTE nro 9/2013 hyväksytään neuvoston esityksen mukaisena seuraavin tarkistuksin:

1.  Hyväksytään 200 miljoonan euron lisämäärärahat, jotta voidaan kattaa vuoden 2013 jäljellä olevat tutkimuksen alan maksumäärärahatarpeet seuraavissa budjettikohdissa:

milj. euroa

Budjetti-kohta

Nimike

Maksumäärärahojen lisäykset vuonna 2013

06 06 02 03

SESAR-yhteisyritys

12,458 miljoonaa

08 02 02

Yhteistyö – Terveys – Innovatiiviset lääkkeet -aloitteen yhteisyritys

17,981 miljoonaa

08 04 01

Yhteistyö – Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat

19,936 miljoonaa

08 06 01

Yhteistyö – Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos)

2,804 miljoonaa

08 10 01

Ideat

41,884 miljoonaa

08 19 01

Valmiudet – Tuki tutkimuspolitiikan yhtenäiselle kehittämiselle

0,406 miljoonaa

09 04 01 01

Tuki tieto- ja viestintätekniikoiden alan tutkimusyhteistyölle (TVT – Yhteistyö)

40,813 miljoonaa

10 03 01

Yhteisen tutkimuskeskuksen ydinalaan liittyvä toiminta

0,406 miljoonaa

15 07 77

Ihmiset

63,313 miljoonaa

Yhteensä

200 miljoonaa

2.  Hyväksytään yhteensä 50 miljoonan euron maksumäärärahojen siirto vuonna 2013 seuraavista budjettikohdista:

milj. euroa

Budjetti-kohta

Nimike

Maksumäärärahojen siirrot

Talous-arvio 2013

LTE 9/2013

Erotus

01 03 02

Makrotaloudellinen apu

10,000

04 05 01

Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)

13,116

08 01 04 31

Tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA)

3,915

08 01 05 01

Tutkimushenkilöstöä koskevat menot

7,230

08 01 05 03

Tutkimustoimien muut hallintomenot

15,739

Yhteensä

50,000

Tutkimukseen liittyvien hallintomenojen (luku 08 01) vuoden 2013 maksumäärärahojen siirto koskee jaksottamattomia menoja, minkä seurauksena myös maksusitoumusmäärärahoja vähennetään vastaavasti (-26,9 miljoona euroa) edellä esitetyn taulukon kolmesta viimeisestä budjettikohdasta.

Vuoden 2013 talousarvioon sisältyy 250 miljoonaa euroa maksumäärärahoja EU:n solidaarisuusrahastolle, ja vuoden 2014 talousarvioon sisällytetään EU:n solidaarisuusrahastoa varten 150 miljoonaa euroa maksumäärärahoja.

3.  Lausumat

3.1.  Yhteinen lausuma maksumäärärahoista

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio muistuttavat jakavansa vastuun Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 323 artiklan mukaisesti, jossa todetaan, että ”Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio huolehtivat siitä, että käytettävissä on varoja, joiden avulla unioni voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan”.

Euroopan parlamentti ja neuvosto muistuttavat tarpeesta varmistaa toteuttamista ajatellen maksumäärärahojen hallittu kehitys, jotta maksattamatta olevia sitoumuksia ei jouduta siirtämään epätavallisen paljon vuoden 2015 talousarvioon. Tämän vuoksi ne käyttävät tarvittaessa monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen, muun muassa sen 13 artiklaan, sisältyviä eri joustovälineitä.

Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat, että maksumäärärahojen määrä vuodeksi 2014 on 135 504 613 000 euroa. Ne pyytävät komissiota ryhtymään monivuotista rahoituskehystä koskevan asetusehdotuksen ja varainhoitoasetuksen säännösten perusteella kaikkiin tarvittaviin toimiin perussopimuksessa määrätyn vastuun täyttämiseksi sekä erityisesti esittämään sen jälkeen, kun asianomaisten määrärahojen jakamista on tarkasteltu uudelleen kiinnittäen huomiota erityisesti odotettavissa olevaan määrärahojen vajaakäyttöön (varainhoitoasetuksen 41 artiklan 2 kohta), lisätalousarviossa pyynnön maksumäärärahojen lisäämisestä, jos varainhoitovuoden 2014 talousarvion määrärahat eivät riitä kattamaan menoja.

Euroopan parlamentti ja neuvosto muodostavat kantansa mahdollisiin lisätalousarvioesityksiin mahdollisimman nopeasti, jottei maksumäärärahoihin synny vajeita. Lisäksi Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat käsittelemään nopeasti mahdolliset maksumäärärahasiirrot, myös siirrot rahoituskehyksen otsakkeiden välillä, jotta talousarvioon otetut maksumäärärahat voitaisiin käyttää mahdollisimman hyvin ja jotta ne vastaisivat todellista toteuttamista ja todellisia tarpeita.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio seuraavat varainhoitovuoden 2014 talousarvion toteutuksen tilannetta aktiivisesti koko vuoden ja kiinnittävät erityistä huomiota alaotsakkeeseen 1 b (Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus) sekä otsakkeeseen 2 (Kestävä kasvu: luonnonvarat) sisältyvään maaseudun kehittämiseen. Tämä toteutetaan toimielinten välisinä kokouksina toimielinten sopimuksen liitteen 36 kohdan mukaisesti tilannekatsauksen saamiseksi maksujen toteutumisesta ja tarkistetuista ennusteista.

3.2.  Euroopan parlamentin ja komission lausuma maksumäärärahoista

Euroopan parlamentti ja komissio muistuttavat, että erityinen ja mahdollisimman suuri joustavuus on tarpeen monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020. Lainsäädäntövallan käyttäjän hyväksymät muutokset ehdotettuihin oikeusperustoihin aiheuttavat lisäpainetta monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 mukaisiin maksumäärärahojen enimmäismääriin. Samassa yhteydessä, kun koheesiopolitiikkaa 2014–2020 koskevaa lainsäädäntöpakettia viimeisteltiin, komissio otti huomioon pk-yrityksiä koskevan aloitteen mahdollisen vaikutuksen ja antoi lausuman suoritusvarauksesta ja ennakkomaksutasoista aikaansaadun sopimuksen vaikutuksesta maksutarpeisiin. Vaikka näiden muutosten kokonaisvaikutus maksumäärärahojen lisäämiseen vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä jäänee vähäiseksi, komissio totesi, että maksumäärärahojen kokonaistason vuosittaisia vaihteluita hallinnoitaisiin käyttämällä maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaraa. Komissio voi tarvittaessa käyttää myös joustovälinettä ja ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa, joista on sovittu ehdotuksessa monivuotista rahoituskehystä koskevaksi asetukseksi.

Komissio aikoo siksi ehdottaa korjaavia toimenpiteitä toteutustilanteen mukaan ja käyttää tällöin tarvittavassa määrin kaikkia uuden monivuotisen rahoituskehyksen tarjoamia välineitä. Komissio voi erityisesti vuoden 2014 aikana joutua ehdottamaan ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttämistä monivuotista rahoituskehystä koskevan asetusehdotuksen 13 artiklan mukaisesti.

3.3.  Neuvoston lausuma maksumäärärahoista

Neuvosto muistuttaa, että erityisrahoitusvälineitä voidaan käyttää ainoastaan aidosti ennakoimattomiin tilanteisiin vastaamiseksi.

Se muistuttaa, että ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa käytettäessä ei saa ylittää maksusitoumus- ja maksumäärärahojen kokonaisenimmäismääriä.

Neuvosto muistuttaa muiden erityisrahoitusvälineiden osalta, että monivuotista rahoituskehystä koskevan asetusehdotuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan maksusitoumusmäärärahoja voidaan ottaa talousarvioon yli rahoituskehyksessä asianomaisille otsakkeille vahvistettujen enimmäismäärien.

3.4.  Yhteinen lausuma erillisvirastoista

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio muistuttavat, että on tärkeää vähentää asteittain kaikkien EU:n toimielinten, elinten ja virastojen henkilöstöä 5 prosentilla viiden vuoden aikana, kuten on sovittu talousarviota koskevaa kurinalaisuutta, talousarvioyhteistyötä ja moitteetonta varainhoitoa koskevasta toimielinten sopimuksesta tehdyn ehdotuksen 23 kohdassa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat tavoittelemaan asteittain edellä mainittua 5 prosentin henkilöstövähennystä ajanjaksolla 2013–2017 ja korostavat samalla, että virastojen moitteeton toiminta on turvattava, jotta ne voivat suorittaa lainsäädäntövallan käyttäjän niille määräämät tehtävät. Ne katsovat tässä yhteydessä, että rakenteelliset ja muut lisätoimenpiteet voivat olla tarpeen, jotta tämä vähennys voidaan toteuttaa erillisvirastojen osalta. Komissio arvioi tässä yhteydessä edelleen mahdollisuuksia yhdistää ja/tai lakkauttaa joitakin nykyisistä virastoista ja/tai muita mahdollisuuksia saada aikaan synergiaetuja.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ottavat huomioon toimielinten välisen työryhmän työn, jonka tuloksena hyväksyttiin erillisvirastoja koskeva yhteinen lähestymistapa heinäkuussa 2012, ja ovat yhtä mieltä siitä, että on tarpeen tarkastella tarkemmin ja entistä jatkuvammalta pohjalta erillisvirastojen kehitystä yhdenmukaisen toimintatavan varmistamiseksi. Rajoittamatta niiden kunkin erioikeuksia ne sopivat perustavansa erityisen toimielinten välisen työryhmän, jonka tavoitteena on määritellä objektiivisten kriteerien perusteella selkeä kehityssuunnitelma virastoille. Ryhmän olisi erityisesti keskusteltava seuraavista aiheista:

–  henkilöstötaulukoiden arviointi tapauskohtaisesti

–  riittävien määrärahojen ja henkilöstön tarjoaminen lainsäädäntövallan käyttäjän antaessa yksittäisille virastoille lisätehtäviä

–  niiden virastojen kohtelu, jotka ovat kokonaan tai osittain maksurahoitteisia

–  virastojen hallinnollinen rakenne, rahoitusmallit ja käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen käsittely

–  tarpeiden uudelleenarviointi, mahdolliset yhdistämiset/lakkauttamiset ja tehtävien siirto komissiolle.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat asianmukaisesti huomioon toimielinten välisen työryhmän työn tulokset toimiessaan lainsäädäntö- ja budjettivallan käyttäjinä.

3.5.  Yhteinen lausuma otsakkeesta 5 ja palkkojen mukautuksista

Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat, että ehdotettuihin palkkojen mukautuksiin (1,7 prosenttia vuoden 2011 ja 1,7 prosenttia vuoden 2012 osalta) liittyviä määrärahoja ei sisällytetä tässä vaiheessa vuoden 2014 talousarvioon ennen kuin unionin tuomioistuin on ratkaissut sen käsiteltävänä olevat tapaukset.

Jos tuomioistuin ratkaisee asian komission hyväksi, komissio tekee vuonna 2014 lisätalousarvioesityksen ehdotettujen palkkojen mukautusten kattamiseksi kaikkien pääluokkien osalta. Tällaisessa tapauksessa Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat käsittelemään kiireellisesti asiaan liittyvän lisätalousarvioesityksen.

3.6.  Yhteinen lausuma EU:n erityisedustajista

Parlamentti ja neuvosto sopivat käsittelevänsä Euroopan unionin erityisedustajia koskevien määrärahojen siirtämistä komission talousarviosta (pääluokka III) Euroopan ulkosuhdehallinnon talousarvioon (pääluokka X) varainhoitovuotta 2015 koskevan talousarviomenettelyn yhteydessä.

Liite 1 – Muutokset talousarvion selvitysosaan

Viitaten yhteisten päätelmien 1.6 kohtaan hyväksytään jäljempänä esitetyt muutokset neuvoston ja parlamentin hyväksymiin selvitysosiin:

Otsake 1 A

04 03 01 05

Työmarkkinajärjestöjä koskevat koulutus- ja tiedotustoimet

Selvitysosa

Määräraha on tarkoitettu kattamaan sellaisista työntekijäjärjestöjen tiedotus- ja koulutustoimenpiteistä johtuvat menot, jotka liittyvät unionin työmarkkina-alueen toteuttamisen yhteydessä toteutettaviin unionin toimiin, mukaan lukien ehdokasmaiden työntekijäjärjestöjen edustajien osallistuminen kyseisiin toimiin. Toimenpiteiden avulla on määrä tukea työntekijäjärjestöjen toimia, kun ne pyrkivät ratkaisemaan Eurooppa 2020 -strategiassa sekä sosiaalipoliittisessa toimintaohjelmassa vahvistetun Euroopan työllisyys- ja sosiaalipolitiikan laaja-alaisia haasteita ja osallistuvat unionin aloitteisiin, joilla puututaan talouskriisin seurauksiin.

Lisäksi määrärahalla on tarkoitus kattaa tuki kahden instituutin työohjelmille: kyseessä ovat ETUI (European Trade Union Institute) ja EZA (European Centre for Workers’ Questions), jotka on perustettu edistämään valmiuksien kehittämistä Euroopan laajuisten ja myös ehdokasmaat kattavien koulutustoimenpiteiden ja tutkimustoiminnan avulla, jotta voidaan lisätä työntekijöiden edustajien osallistumista päätöksentekoprosesseihin..

Määräraha on tarkoitettu kattamaan erityisesti seuraavat toimet:

—  tuki kahden ammattiyhdistysinstituutin työohjelmille: kyseessä ovat ETUI (European Trade Union Institute) ja EZA (European Centre for Workers’ Questions), jotka on perustettu helpottamaan valmiuksien kehittämistä Euroopan laajuisen koulutuksen ja tutkimustoiminnan avulla sekä lisäämään työntekijöiden edustajien panosta eurooppalaiseen hallintotapaan,

—  työntekijäjärjestöjen tiedotus- ja koulutustoimenpiteet, jotka liittyvät Euroopan työmarkkina-alueen kehittämisen yhteydessä toteutettaviin unionin toimiin, mukaan lukien ehdokasmaiden työntekijäjärjestöjen edustajien osallistuminen kyseisiin toimiin,

—  toimet, joihin osallistuu ehdokasmaiden työmarkkinaosapuolten edustajia ja joilla on tarkoitus edistää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua unionin tasolla; se on tarkoitettu myös edistämään naisten ja miesten tasa-arvoista osallistumista työntekijäjärjestöjen päätöksentekoelinten toimintaan."

Oikeusperusta

Tehtävä, jota komissio toteuttaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 154 artiklassa sille annetun toimivallan perusteella.

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön korkean viranomaisen ja Kansainvälisen työjärjestön työturvallisuuden ja -hygienian kansainvälisen informaatiokeskuksen (CIS) vuonna 1959 tekemä yleissopimus.

Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1) ja siihen liittyvät erityisdirektiivit.

Neuvoston direktiivi 92/29/ETY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 1992, terveydelle ja turvallisuudelle asetettavista vähimmäisvaatimuksista aluksilla tapahtuvan sairaanhoidon parantamiseksi (EYVL L 113, 30.4.1992, s. 19).

04 03 01 06

Yritysten edustajille tiedottaminen, heidän kuulemisensa ja osallistumisensa

Selvitysosa

Määräraha on tarkoitettu kattamaan rahoitus toimille, joilla edistetään työntekijöiden osallistumisen kehittämistä yrityksissä painottamalla eurooppalaisia yritysneuvostoja koskevia direktiivejä 97/74/EY ja 2009/38/EY, henkilöstöedustusta eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa koskevia direktiivejä 2001/86/EY ja 2003/72/EY, työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä annettua direktiiviä 2002/14/EY sekä pääomayhtiöiden rajatylittävistä sulautumisista annetun direktiivin 2005/56/EY 16 artiklaa.

Määräraha kattaa toimet, joilla tehostetaan useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa toimivien yritysten työntekijöiden ja työnantajien edustajien rajatylittävää yhteistyötä työntekijöitä koskevan tiedottamisen, kuulemisen ja osallistumisen alalla. Tässä yhteydessä voidaan rahoittaa sellaisia lyhytkestoisia toimia, joilla koulutetaan kansainvälisissä tiedottamis-, kuulemis- ja osallistumiselimissä toimivan neuvottelijan ja edustajan tehtäviin. Tämä voi koskea myös ehdokasmaiden työmarkkinaosapuolia. Määrärahaa voidaan käyttää sellaisten toimien rahoittamiseen, joiden tavoitteena on antaa työmarkkinaosapuolille mahdollisuudet käyttää oikeuksiaan ja hoitaa velvollisuuksiaan työntekijöiden osallistumisen alalla, varsinkin eurooppalaisissa yritysneuvostoissa ja pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, perehdyttää niitä kansainvälisiin yritysten sopimuksiin ja lisätä niiden yhteistyötä työntekijöiden osallistumista koskevan unionin lainsäädännön osalta.

Määrärahasta voidaan myös rahoittaa toimia, joiden tavoitteena on kehittää työntekijöiden osallistumista koskevaa asiantuntemusta eri jäsenvaltioissa, edistää asiaan liittyvien viranomaisten ja sidosryhmien välistä yhteistyötä ja vaalia suhteita unionin toimielimiin, jotta voidaan tukea työntekijöiden osallistumista koskevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa ja lisätä sen tehokkuutta.

Määräraha on tarkoitettu kattamaan erityisesti seuraavat toimet:

—  toimet, joiden tavoitteena on varmistaa edellytykset työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulle yrityksissä ja työntekijöiden asianmukaiselle osallistumiselle yrityksissä, kuten säädetään eurooppalaisia yritysneuvostoja koskevassa direktiivissä 2009/38/EY, henkilöstöedustusta eurooppayhtiössä koskevassa direktiivissä 2001/86/EY ja henkilöedustusta eurooppaosuuskunnassa koskevassa direktiivissä 2003/72/EY, työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä annetussa direktiivissä 2002/14/EY, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevassa direktiivissä 98/59/EY sekä pääomayhtiöiden rajatylittävistä sulautumisista annetun direktiivin 2005/56/EY 16 artiklassa,

—  aloitteet, joiden avulla tehostetaan useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa toimivien yritysten työntekijöiden ja työnantajien edustajien rajatylittävää yhteistyötä työntekijöitä koskevan tiedottamisen, kuulemisen ja osallistumisen alalla; tässä yhteydessä voidaan rahoittaa sellaisia lyhytkestoisia toimia, joilla koulutetaan kansainvälisissä tiedottamis-, kuulemis- ja osallistumiselimissä toimivan neuvottelijan ja edustajan tehtäviin; tämä voi koskea myös ehdokasmaiden työmarkkinaosapuolia,

—  toimet, joiden tavoitteena on antaa työmarkkinaosapuolille mahdollisuudet käyttää oikeuksiaan ja hoitaa velvollisuuksiaan työntekijöiden osallistumisen alalla, varsinkin eurooppalaisissa yritysneuvostoissa, perehdyttää niitä kansainvälisiin yritysten sopimuksiin ja lisätä niiden yhteistyötä työntekijöiden osallistumista koskevan unionin lainsäädännön osalta,

—  toimet, joilla edistetään työntekijöiden osallistumisen kehittämistä yrityksissä,

—  innovatiiviset toimet, jotka liittyvät työntekijöiden osallistumiseen ja joissa on tarkoituksena tukea muutosten ennakointia ja kiistojen ehkäisemistä ja ratkaisemista, kun kyseessä ovat unionin laajuisten yritysten ja yritysryhmien uudelleenjärjestelyt, sulautumiset, yritysostot sekä uudelleensijoittamiset,

—  toimet, joilla tehostetaan työmarkkinaosapuolten yhteistyötä kehitettäessä työntekijöiden osallistumista hankkeisiin, joissa luodaan ratkaisuja talouskriisin seurauksiin, kuten joukkoirtisanomisiin, tai tarpeeseen suuntautua osallisuutta edistävään, kestävään ja vähähiiliseen talouteen,

—  kansainvälinen tietojen ja hyvien toimintatapojen vaihto kysymyksissä, jotka koskevat yritystasolla käytävää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua.

Oikeusperusta

Tehtävä, jota komissio toteuttaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 154 ja 155 artiklassa sille suoraan annetun toimivallan perusteella.

Neuvoston direktiivi 97/74/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 1997, eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöön ottamisesta yhteisön laajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä annetun direktiivin 94/45/EY ulottamisesta koskemaan Yhdistynyttä kuningaskuntaa (EYVL L 10, 16.1.1998, s. 22).

Neuvoston direktiivi 2001/86/EY, annettu 8 päivänä lokakuuta 2001, eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta (EYVL L 294, 10.11.2001, s. 22).

Direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 225, 12.8.1998, s. 16).

Direktiivi 2001/23/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 82, 22.3.2001, s. 16).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/14/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2002, työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä (EYVL L 80, 23.3.2002, s. 29).

Neuvoston direktiivi 2003/72/EY, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003, eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta (EUVL L 207, 18.8.2003, s. 25).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/56/EY, annettu 26 päivänä lokakuuta 2005, pääomayhtiöiden rajatylittävistä sulautumisista (EUVL L 310, 25.11.2005, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/38/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä (uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 122, 16.5.2009, s. 28).

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön korkean viranomaisen ja Kansainvälisen työjärjestön työturvallisuuden ja -hygienian kansainvälisen informaatiokeskuksen (CIS) vuonna 1959 tekemä yleissopimus.

04 03 01 08

Työmarkkinasuhteet ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Selvitysosa

Tämän toiminnan tavoitteena on lujittaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun roolia ja tukea työmarkkinaosapuolten välisten sopimusten ja muiden yhteisten toimien hyväksymistä EU:n tasolla. Määräraha on tarkoitettu kattamaan rahoitus työmarkkinaosapuolten osallistumiselle Rahoitettavien toimien avulla on määrä auttaa työmarkkinaosapuolia, kun ne pyrkivät ratkaisemaan Euroopan työllisyysstrategiaan ja työmarkkinaosapuolten toimille, kun ne ovat mukana ratkaisemassa Eurooppa 2020 -strategiassa sekä sosiaalipoliittisessa toimintaohjelmassa vahvistetun Euroopan työllisyys- ja sosiaalipolitiikan laaja-alaisia haasteita ja osallistuvat unionin aloitteisiin, joilla puututaan talouskriisin seurauksiin, sekä edistävät ja levittävät tietämystä työmarkkinalaitoksista ja -käytännöistä. Sillä on tarkoitus rahoittaa tuki, jolla edistetään eri ammattikuntien ja alojen välistä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 154 artiklan mukaisesti. Sillä rahoitetaan näin ollen keskustelut, tapaamiset, neuvottelut ja muut toimet, jotka tähtäävät mainittujen tavoitteiden saavuttamiseen..

Määräraha on myös tarkoitettu kattamaan tuki työmarkkinasuhteiden alalla toteutettaviin toimiin, ja etenkin toimiin, joilla kehitetään asiantuntemusta ja unionin kannalta tärkeiden tietojen vaihtoa.

Määrärahalla on lisäksi tarkoitus kattaa rahoitus toimille, joihin osallistuu ehdokasmaiden työmarkkinaosapuolten edustajia ja joilla on tarkoitus edistää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua unionin tasolla. Tätä tavoitetta toteutettaessa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvoon liittyvät näkökohdat ja se on siksi tarkoitettu myös edistämään naisten ja miesten tasa-arvoista osallistumista päätöksentekoelinten toimintaan sekä ammattijärjestöissä että työnantajajärjestöissä. Kaksi viimeksi mainittua toimikokonaisuutta ovat luonteeltaan laaja-alaisia.

Tavoitteet huomioon ottaen on määritelty kaksi alaohjelmaa:

–  Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tukeminen,

–  työmarkkinasuhteita koskevan asiantuntemuksen parantaminen.

Määräraha on tarkoitettu kattamaan erityisesti seuraavat toimet:

—  selvitykset, keskustelut, asiantuntijakokoukset, neuvottelut, tiedottaminen, julkaisut ja muut toimet, jotka liittyvät suoraan edellä mainitun tavoitteen tai tämän budjettikohdan kattamien toimien tavoitteen saavuttamiseen, sekä mahdolliset muut menot teknisestä ja hallinnollisesta avusta, johon ei liity julkishallinnon tehtäviä ja jonka komissio on ulkoistanut erillisin palvelusopimuksin,

—  työmarkkinaosapuolten toimet, joilla edistetään eri ammattikuntien ja alojen välistä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua (työmarkkinaosapuolten valmiudet mukaan luettuina),

—  toimet, joilla edistetään tietämystä työmarkkinalaitoksista ja -käytännöistä eri puolilla EU:ta ja tuetaan tulosten levittämistä,

—  toimet, joihin osallistuu ehdokasmaiden työmarkkinaosapuolten edustajia ja joilla on tarkoitus edistää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua unionin tasolla. Se on tarkoitettu myös edistämään naisten tasa-arvoista osallistumista päätöksentekoelinten toimintaan sekä ammattijärjestöissä että työnantajajärjestöissä,

—  työmarkkinasuhteiden alalla toteutettavia toimia tukevat toimet, etenkin sellaiset, joilla kehitetään asiantuntemusta ja unionin kannalta tärkeiden tietojen vaihtoa.

Oikeusperusta

Tehtävä, jota komissio toteuttaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 154 ja 155 artiklassa sille suoraan annetun toimivallan perusteella.

15 02 10

Vuosittaiset erityistapahtumat

Selvitysosa

Budjettikohdan selvitysosa on seuraava:

Lisätään seuraava teksti:

Määräraha on tarkoitettu kattamaan vuosittaisina erityisinä urheilutapahtumina tuettujen toimien jäljellä olevat suoritukset.

Vuosittainen erityistapahtuma: Eurooppalainen MOVE-viikko

Maksusitoumukset: 1 000 000 euroa; Maksut: 1 000 000 euroa

Eurooppalainen MOVE-viikko on Euroopan laajuinen lippulaivatapahtuma, jolla edistetään ruohonjuuritason urheilua ja liikuntaa ja niiden positiivista vaikutusta unionin kansalaisiin ja yhteiskuntiin.

MOVE-viikon 2014 tavoitteena on saada 100 miljoonaa eurooppalaista aloittamaan urheilu tai liikunta vuoteen 2020 mennessä. Se noudattaa alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa ja tähän urheilun ja liikunnan laajaan ylistykseen osallistuu paikallisyhteisöjä, urheilukerhoja, kouluja, työpaikkoja ja kaupunkeja. Se on oleellinen osa eurooppalaista NowWeMove-kampanjaa ja edistää kestävällä tavalla unionin kansalaisten liikunnallisuutta ja terveyttä.

MOVE-viikko 2014 käsittää vähintään 300 tapahtumaa kaikissa EU:n 28 jäsenvaltiossa ja vähintään 150 kaupunkia, ja sen aikana esitellään uusia urheilu- ja liikunta-aloitteita ja tuodaan esiin mitä erilaisimpia olemassa olevia menestyksekkäitä toimia.

Vuosittainen erityistapahtuma: Antwerpenissa Belgiassa vuonna 2014 järjestettävät kesälajien eurooppalaiset Special Olympics ‑kilpailut

Maksusitoumukset: 2 000 000 euroa; Maksut: 2 000 000 euroa

Määräraha on tarkoitettu kattamaan vuosittaisina erityistapahtumina tuettujen toimien kustannukset. 2 000 000 euron määräraha osoitetaan Antwerpenissa Belgiassa (13–20 päivänä syyskuuta 2014) järjestettävien kesälajien eurooppalaisten Special Olympics ‑kilpailujen osarahoittamiseen. Rahoitus tarjoaa myös kaikkien 28 jäsenvaltion urheilijoille mahdollisuuden harjoitella, valmistautua ja osallistua kilpailuihin Belgiassa.

Tapahtumaan osallistuu 2 000 urheilijaa ja heidän edustusjoukkueensa 58 maasta, ja kilpailut kestävät 10 päivää. Yli 4 000 vapaaehtoista auttaa tekemään tästä monen urheilulajin tapahtumasta ainutlaatuisen. Urheilutoiminnan lisäksi järjestetään myös muuta tieteellistä, kasvatuksellista ja perheohjelmaa. Urheilijoita isännöi 30 belgialaista kaupunkia, ja Antwerpen toimii tapahtuman isäntänä. Ennen kilpailuja, niiden aikana ja niiden jälkeen järjestetään monia erityistapahtumia.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0437.
(2) EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.


Joustovälineen varojen käyttöön ottaminen - Kyproksen rakennerahasto-ohjelmien rahoittaminen
PDF 191kWORD 39k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. marraskuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi joustovälineen varojen käyttöön ottamisesta (COM(2013)0647 – C7-0302/2013 – 2013/2223(BUD))
P7_TA(2013)0473A7-0388/2013

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon talousarvioesityksen varainhoitovuodeksi 2014 (COM(2013)0450), jonka komissio esitti 28. kesäkuuta 2013, sellaisena kuin se on muutettuna oikaisukirjelmällä nro 1, jonka komissio esitti 18. syyskuuta 2013 (COM(2013)0644),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0647 – C7‑0302/2013),

–  ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(1) vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta ja erityisesti sen 11 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(2) ja erityisesti sen 12 kohdan,

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 hyväksymänsä kannan esitykseen yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014,

–  ottaa huomioon sovittelukomitean 12. marraskuuta 2013 hyväksymän yhteisen tekstin (16106/2013 ADD 1-5– C7-0413/2013),

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A7-0388/2013),

A.  katsoo, että kun kaikki mahdollisuudet maksusitoumusmäärärahojen uudelleen kohdentamiseen otsakkeen 1 b sisällä on tutkittu, näyttää siltä, että joustovälineestä on tarpeen ottaa käyttöön maksusitoumusmäärärahoja;

B.  ottaa huomioon, että komissio on ehdottanut, että joustovälineestä otetaan käyttöön 78 miljoonan euron määrä, jolla täydennetään Euroopan unionin varainhoitovuoden 2014 yleiseen talousarvioon otettua rahoitusta ylittämällä otsakkeen 1 b enimmäismäärä ja joka käytetään Kyproksen rakennerahasto-ohjelmien rahoittamiseksi, jotta rakennerahastoista voidaan vuonna 2014 myöntää Kyprokselle ylimääräistä rahoitusta 100 000 000 euroa;

1.  panee merkille, että huolimatta joidenkin harvojen budjettikohtien maksusitoumusmäärärahojen maltillisesta lisäyksestä ja useiden muiden budjettikohtien määrärahojen vähennyksestä otsakkeen 1 b vuoden 2014 sitoumusten enimmäismäärät eivät anna mahdollisuutta rahoittaa parlamentin ja neuvoston valitsemia unionin tärkeitä ja kiireellisiä poliittisia painopisteitä asianmukaisesti;

2.  hyväksyy maksusitoumusmäärärahojen käyttöön ottamisen joustovälineestä, jotta otsakkeesta 1 b voidaan rahoittaa Kyproksen rakennerahasto-ohjelmia yhteensä 89 330 000 eurolla;

3.  toteaa jälleen, että joustovälineen varojen käyttöön ottaminen, josta säädetään neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 11 artiklassa, tuo jälleen kerran korostetusti esiin, että unionin talousarvion joustavuutta on lisättävä;

4.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

5.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

joustovälineen varojen käyttöön ottamisesta

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä 2014/97/EU.)

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(2) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.


Lisätalousarvio nro 9/2013: EU:n solidaarisuusrahaston käyttöönotto Romanian (kuivuus ja metsäpalot vuonna 2012) sekä Saksan, Itävallan ja Tšekin tasavallan (tulvat touko- ja kesäkuussa 2013) hyväksi
PDF 1002kWORD 630k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. marraskuuta 2013 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 9/2013 varainhoitovuodeksi 2013, pääluokka III – Komissio (14872/2013 – C7-0388/2013 – 2013/2257(BUD))
P7_TA(2013)0474A7-0390/2013

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2012 lopullisesti hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(2),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–  ottaa huomioon komission 3. lokakuuta 2013 antaman lisätalousarvioesityksen nro 9/2013 Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuodeksi 2013 (COM(2013)0691),

–  ottaa huomioon neuvoston 30. lokakuuta 2013 vahvistaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 9/2013 (14872/2013 – C7‑0388/2013),

–  ottaa huomioon sovittelukomitean 12. marraskuuta 2013 hyväksymät yhteiset päätelmät(4),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 75 b artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A7-0390/2013),

A.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesitys nro 9 varainhoitovuodeksi 2013 kattaa 400,5 miljoonan euron määrän käyttöönoton EU:n solidaarisuusrahastosta maksusitoumus- ja maksumäärärahoina Romanian hyväksi kesän 2012 kuivuuden ja metsäpalojen vuoksi sekä Saksan, Itävallan ja Tšekin tasavallan hyväksi touko- ja kesäkuun 2013 tulvien vuoksi;

B.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksen nro 9/2013 tarkoituksena on ottaa tämä mukautus virallisesti vuoden 2013 talousarvioon;

1.  panee merkille komission esittämän lisätalousarvioesityksen nro 9/2013;

2.  pyytää, että neuvosto ei enää esittäisi vahvistamiaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 3 kohdan mukaisia kantoja säädöksinä (päätökset), koska se ei ole mainitun sopimuksen 314 artiklan määräysten mukaista Euroopan unionin tuomioistuimen 17. syyskuuta 2013 asiassa C-77/11 neuvosto v. parlamentti esittämän tulkinnan mukaan; palauttaa mieliin, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 3 kohdan mukainen kanta on valmistava säädös, joka on pätevä hyväksymispäivästään alkaen; korostaa aikovansa jättää hyväksymättä ja huomiotta mahdolliset lausekkeet, joilla neuvosto pyrkii asettamaan talousarviomenettelyssä kantansa pätevyyden ehdoksi sen, että parlamentti hyväksyy ensin toisen talousarvion, lisätalousarvion tai säädöksen;

3.  pitää valitettavana neuvoston kantaa lisätalousarvioesitykseen nro 9/2013, koska sillä muutetaan komission ehdotusta siten, että solidaarisuusrahaston käyttöönotto rahoitettaisiin kokonaisuudessaan kohdentamalla määrärahoja uudelleen budjettikohdista, joissa määrärahoja jää todennäköisesti käyttämättä vuoden 2013 lopussa ja jotka on yksilöity komission ehdotuksessa kokonaismäärärahasiirroksi (DEC 26/2013);

4.  hyväksyy sovittelukomiteassa 12. marraskuuta 2013 tehdyn päätöksen siitä, että 250,5 miljoonaa euroa tarvittavasta määrästä rahoitettaisiin vuonna 2013 maksumäärärahoista kohdentamalla määrärahoja uudelleen ja 150 miljoonaa euroa rahoitettaisiin vuonna 2014 uusista määrärahoista; on tyytyväinen siihen, että näin kokonaismäärärahasiirrossa yksilöityihin tutkimusmäärärahatarpeisiin pystytään osoittamaan 200 miljoonaa euroa, mikä antaa erityisesti mahdollisuuden allekirjoittaa uusia tutkimussopimuksia jo tämän vuoden aikana;

5.  korostaa kuitenkin pitävänsä periaatteenaan, että rahoitus EU:n solidaarisuusrahaston kaltaisille erityisvälineille olisi otettava monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolelta, eikä tue vuoden 2014 talousarviota koskeviin yhteisiin lausumiin liitettyä neuvoston yksipuolista lausumaa maksumäärärahoista;

6.  muuttaa siksi neuvoston kantaa seuraavasti:

(milj.euroina)

Budjetti-kohta

Kuvaus

MSM

MM

06 06 02 03

SESAR-yhteisyritys

12,458

08 02 02

Yhteistyö – Terveys – Innovatiiviset lääkkeet -aloitteen yhteisyritys

17,981

08 04 01

Yhteistyö – Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat

19,936

08 06 01

Yhteistyö – Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos)

2,804

08 10 01

Ideat

41,884

08 19 01

Valmiudet – Tuki tutkimuspolitiikan yhtenäiselle kehittämiselle

0,406

09 04 01 01

Tuki tieto- ja viestintätekniikoiden alan tutkimusyhteistyölle (TVT – Yhteistyö)

40,813

10 03 01

Yhteisen tutkimuskeskuksen ydinalaan liittyvä toiminta

0,406

15 07 77

Ihmiset

63,313

13 06 01

Euroopan unionin solidaarisuusrahasto – Jäsenvaltiot

—  150,000

01 03 02

Makrotaloudellinen apu

—  10,000

04 05 01

Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)

—  13,116

08 01 04 31

Tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA)

—  3,915

—  3,915

08 01 05 01

Tutkimushenkilöstöä koskevat menot

—  7,230

—  7,230

08 01 05 03

Tutkimustoimien muut hallintomenot

—  15,739

—  15,739

YHTEENSÄ

—  26,884

0

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

BUDJETTITEKNINEN LIITE:

lisätalousarvioesitys nro 9/2013

Maksut — MAKSUT

Numerotiedot

Osasto

Nimike

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

01

Talous- ja rahoitusasiat

555 684 796

428 350 972

-10 000 000

555 684 796

418 350 972

02

Yritystoiminta

1 157 245 386

1 376 115 339

1 157 245 386

1 376 115 339

03

Kilpailu

92 219 149

92 219 149

92 219 149

92 219 149

04

Työllisyys- ja sosiaaliasiat

12 214 158 933

13 743 651 206

-13 116 000

12 214 158 933

13 730 535 206

05

Maatalous ja maaseudun kehittäminen

58 851 894 643

56 895 357 629

-32 331 335

58 851 894 643

56 863 026 294

06

Liikenne ja liikkuminen

1 740 800 530

983 961 494

12 457 557

1 740 800 530

996 419 051

07

Ympäristö ja ilmastotoimet

498 383 275

404 177 073

498 383 275

404 177 073

08

Tutkimus

6 901 336 033

5 231 942 972

-26 884 000

-233 072 948

6 874 452 033

4 998 870 024

09

Viestintäverkot, sisällöt ja teknologia

1 810 829 637

1 507 705 211

40 812 681

1 810 829 637

1 548 517 892

40 01 40, 40 02 41

391 985

1 811 221 622

391 985

1 508 097 196

391 985

1 811 221 622

391 985

1 548 909 877

10

Suora tutkimustoiminta

424 319 156

419 320 143

405 852

424 319 156

419 725 995

11

Meri- ja kalastusasiat

919 262 394

763 270 938

919 262 394

763 270 938

40 01 40, 40 02 41

115 220 000

1 034 482 394

70 190 000

833 460 938

115 220 000

1 034 482 394

70 190 000

833 460 938

12

Sisämarkkinat

103 313 472

101 938 194

103 313 472

101 938 194

40 02 41

3 000 000

106 313 472

3 000 000

104 938 194

3 000 000

106 313 472

3 000 000

104 938 194

13

Aluepolitiikka

43 792 849 672

43 417 676 111

400 519 089

171 531 335

44 193 368 761

43 589 207 446

14

Verotus ja tulliliitto

144 620 394

127 227 655

144 620 394

127 227 655

15

Koulutus ja kulttuuri

2 829 575 587

2 564 555 677

63 312 858

2 829 575 587

2 627 868 535

16

Viestintä

265 992 159

252 703 941

265 992 159

252 703 941

17

Terveys- ja kuluttaja-asiat

634 370 124

598 986 674

634 370 124

598 986 674

18

Sisäasiat

1 227 109 539

906 396 228

1 227 109 539

906 396 228

40 01 40, 40 02 41

111 280 000

1 338 389 539

66 442 946

972 839 174

111 280 000

1 338 389 539

66 442 946

972 839 174

19

Ulkosuhteet

5 001 226 243

3 292 737 301

5 001 226 243

3 292 737 301

20

Kauppa

107 473 453

104 177 332

107 473 453

104 177 332

21

Kehitysyhteistyö ja suhteet Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioihin (AKT-valtioihin)

1 571 699 626

1 235 408 520

1 571 699 626

1 235 408 520

22

Laajentuminen

1 091 261 928

913 197 071

1 091 261 928

913 197 071

23

Humanitaarinen apu

917 322 828

979 489 048

917 322 828

979 489 048

24

Petostentorjunta

75 427 800

69 443 664

75 427 800

69 443 664

40 01 40

3 929 200

79 357 000

3 929 200

73 372 864

3 929 200

79 357 000

3 929 200

73 372 864

25

Komission politiikkojen koordinointi ja oikeudellinen tuki

193 336 661

194 086 661

193 336 661

194 086 661

26

Hallinto

1 030 021 548

1 023 305 407

1 030 021 548

1 023 305 407

27

Talousarvio

142 450 570

142 450 570

142 450 570

142 450 570

28

Varainhoidon valvonta

11 879 141

11 879 141

11 879 141

11 879 141

29

Tilastotiedot

82 071 571

114 760 614

82 071 571

114 760 614

40 01 40, 40 02 41

51 900 000

133 971 571

7 743 254

122 503 868

51 900 000

133 971 571

7 743 254

122 503 868

30

Eläkkeet ja niihin liittyvät menot

1 399 471 000

1 399 471 000

1 399 471 000

1 399 471 000

31

Kielipalvelut

396 815 433

396 815 433

396 815 433

396 815 433

32

Energia

738 302 781

814 608 051

738 302 781

814 608 051

33

Oikeusasiat

218 238 524

184 498 972

218 238 524

184 498 972

40

Varaukset

1 049 836 185

231 697 385

1 049 836 185

231 697 385

Yhteensä

148 190 800 171

140 923 582 776

373 635 089

148 564 435 260

140 923 582 776

josta varauksia: 40 01 40, 40 02 41

285 721 185

151 697 385

285 721 185

151 697 385

Osasto XX — Toimintalohkoihin kohdennetut hallintomenot

Numerotiedot

? mukainen luokitus

Osasto Luku Momentti Alamomentti

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

XX 01

Toimintalohkoihin kohdennetut hallintomenot

XX 01 01

Menot toimintalohkojen palveluksessa olevasta henkilöstöstä

XX 01 01 01

Menot toimielimen palveluksessa olevasta henkilöstöstä

XX 01 01 01 01

Palkat ja palkanlisät

5

1 835 168 000

1 835 168 000

XX 01 01 01 02

Palvelukseen ottamiseen, toisiin tehtäviin siirtymiseen ja tehtävien päättymiseen liittyvät kulut ja korvaukset

5

14 878 000

14 878 000

XX 01 01 01 03

Palkkojen mukautukset

5

15 496 000

15 496 000

Yhteensä

1 865 542 000

1 865 542 000

XX 01 01 02

Menot unionin edustustojen palveluksessa olevasta komission henkilöstöstä

XX 01 01 02 01

Palkat ja palkanlisät

5

110 428 000

110 428 000

XX 01 01 02 02

Palvelukseen ottamiseen, toisiin tehtäviin siirtymiseen ja tehtävien päättymiseen liittyvät kulut ja korvaukset

5

7 462 000

7 462 000

XX 01 01 02 03

Määrärahat palkkojen mukautuksiin

5

871 000

871 000

Yhteensä

118 761 000

118 761 000

Momentti XX 01 01 — Yhteensä

1 984 303 000

1 984 303 000

XX 01 02

Ulkopuolinen henkilöstö ja muut hallintomenot

XX 01 02 01

Toimielimelle työskentelevä ulkopuolinen henkilöstö

XX 01 02 01 01

Sopimussuhteiset toimihenkilöt

5

66 373 486

66 373 486

XX 01 02 01 02

Vuokrahenkilöstö sekä eri toimintojen tekninen ja hallinnollinen tuki

5

23 545 000

23 545 000

XX 01 02 01 03

Kansalliset virkamiehet, jotka on väliaikaisesti siirretty toimielimen palvelukseen

5

39 727 000

39 727 000

Yhteensä

129 645 486

129 645 486

XX 01 02 02

Unionin edustustoissa työskentelevä ulkopuolinen komission henkilöstö

XX 01 02 02 01

Muun henkilöstön palkat

5

7 619 000

7 619 000

XX 01 02 02 02

Avustavien asiantuntijoiden ja kansallisten asiantuntijoiden kouluttaminen

5

2 300 000

2 300 000

XX 01 02 02 03

Kulut muista toimihenkilöistä ja palveluntarjoajista

5

256 000

256 000

Yhteensä

10 175 000

10 175 000

XX 01 02 11

Toimielimen muut hallintomenot

XX 01 02 11 01

Virkamatka- ja edustuskulut

5

56 391 000

56 391 000

XX 01 02 11 02

Konferenssi- ja kokouskulut

5

27 008 000

27 008 000

XX 01 02 11 03

Komiteoiden kokoukset

5

12 863 000

12 863 000

XX 01 02 11 04

Selvitykset ja kuulemiset

5

6 400 000

6 400 000

XX 01 02 11 05

Tieto- ja hallintajärjestelmät

5

26 985 000

26 985 000

XX 01 02 11 06

Henkilöstön täydennyskoulutus ja johtamiskoulutus

5

13 500 000

13 500 000

Yhteensä

143 147 000

143 147 000

XX 01 02 12

Unionin edustustoissa olevaan komission henkilöstöön liittyvät muut hallintomenot

XX 01 02 12 01

Virkamatkat, konferenssit ja edustuskulut

5

6 328 000

6 328 000

XX 01 02 12 02

Edustustohenkilöstön täydennyskoulutus

5

500 000

500 000

Yhteensä

6 828 000

6 828 000

Momentti XX 01 02 — Yhteensä

289 795 486

289 795 486

XX 01 03

Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot sekä rakennukset

XX 01 03 01

Komission tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot

XX 01 03 01 03

Tieto- ja viestintätekniikkalaitteet

5

54 525 000

54 525 000

XX 01 03 01 04

Tieto- ja viestintätekniikkapalvelut

5

63 545 000

63 545 000

Yhteensä

118 070 000

118 070 000

XX 01 03 02

Unionin edustustojen rakennuksiin ja niissä olevaan komission henkilöstöön liittyvät menot

XX 01 03 02 01

Hankinta, vuokraus ja niihin liittyvät kulut

5

46 908 000

46 908 000

XX 01 03 02 02

Laitteisto, kalusto, tarvikkeet ja palvelut

5

9 638 000

9 638 000

Yhteensä

56 546 000

56 546 000

Momentti XX 01 03 — Yhteensä

174 616 000

174 616 000

XX 01 05

Menot epäsuoran tutkimustoiminnan palveluksessa olevasta henkilöstöstä

XX 01 05 01

Epäsuoran tutkimustoiminnan palveluksessa olevan henkilöstön palkat ja palkanlisät

1.1

197 229 000

-7 230 000

189 999 000

XX 01 05 02

Epäsuoraan tutkimustoimintaan osallistuva ulkopuolinen henkilöstö

1.1

47 262 000

47 262 000

XX 01 05 03

Muut epäsuoran tutkimustoiminnan hallintomenot

1.1

80 253 000

-15 739 000

64 514 000

Momentti XX 01 05 — Yhteensä

324 744 000

-22 969 000

301 775 000

Luku XX 01 — Yhteensä

2 773 458 486

-22 969 000

2 750 489 486

Luku XX 01 — Toimintalohkoihin kohdennetut hallintomenot

Momentti XX 01 05 — Menot epäsuoran tutkimustoiminnan palveluksessa olevasta henkilöstöstä

Alamomentti XX 01 05 01 — Epäsuoran tutkimustoiminnan palveluksessa olevan henkilöstön palkat ja palkanlisät

Numerotiedot

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

197 229 000

-7 230 000

189 999 000

Selvitysosa

Seuraavassa esitetty selvitysosa koskee kaikkia politiikanaloja (yritys- ja teollisuustoiminta, liikenne ja liikkuminen, tutkimus, tietoyhteiskunta ja viestimet, koulutus ja kulttuuri sekä energia), joilla osallistutaan tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman epäsuoriin toimiin.

Määräraha on tarkoitettu kattamaan menot henkilöstösääntöjen alaisesta henkilöstöstä, joka hoitaa hyväksyttyyn henkilöstötaulukkoon sisältyviä virkoja tai toimia ja osallistuu ydinalan ja muun kuin ydinalan ohjelmiin kuuluvien epäsuorien toimien toteuttamiseen, mukaan lukien unionin edustustoihin sijoitettu henkilöstö.

Henkilöstökustannuksiin tarkoitetut määrärahat jakautuvat seuraavasti:

Ohjelma

Määrärahat

Puiteohjelma, ydinala

22 840 000

Puiteohjelma, muu kuin ydinala

167 159 000

Yhteensä

189 999 000

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan sekä pöytäkirjan N:o 32 mukaiset Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden rahoitusosuudet lisätään alamomentille otettuihin määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät, jotka aiheutuvat tulotaulukon momentille 6 3 0 otetuista Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista ja jotka ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan e–g alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitettä ”Euroopan talousalue”, joka on yleisen talousarvion erottamaton osa.

Oikeusperusta

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

Neuvoston päätös 2006/970/Euratom, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännestä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2007–2011) (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 60).

Neuvoston päätös 2006/971/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta Yhteistyö (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86).

Neuvoston päätös 2006/972/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta Ideat (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 243).

Neuvoston päätös 2006/973/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta Ihmiset (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 270).

Neuvoston päätös 2006/974/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta Valmiudet (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 299).

Neuvoston päätös 2006/976/Euratom, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännen ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2007–2011) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 404).

Neuvoston päätös 2012/93/Euratom, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011, Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2012–2013) (EUVL L 47, 18.2.2012, s. 25).

Neuvoston asetus (Euratom) N:o 139/2012, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön puiteohjelman epäsuoriin toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2012–2013) (EUVL L 47, 18.2.2012, s. 1).

Neuvoston päätös 2012/94/Euratom, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011, Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2012–2013) täytäntöönpanemiseksi epäsuorina toimina toteutettavasta erityisohjelmasta (EUVL L 47, 18.2.2012, s. 33).

Alamomentti XX 01 05 03 — Muut epäsuoran tutkimustoiminnan hallintomenot

Numerotiedot

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

80 253 000

-15 739 000

64 514 000

Selvitysosa

Seuraavassa esitetty selvitysosa koskee kaikkia politiikanaloja (yritys- ja teollisuustoiminta, liikenne ja liikkuminen, tutkimus, tietoyhteiskunta ja viestimet, koulutus ja kulttuuri sekä energia), joilla osallistutaan tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman epäsuoriin toimiin.

Määräraha on tarkoitettu kattamaan muut hallintomenot kaikessa epäsuoriin toimiin liittyvässä tutkimuksen hallinnoinnissa ydinalan ja muun kuin ydinalan ohjelmien yhteydessä, mukaan lukien unionin edustustoihin sijoitetusta henkilöstöstä aiheutuvat muut hallintomenot.

Henkilöstökustannuksiin tarkoitetut määrärahat jakautuvat seuraavasti:

Ohjelma

Määrärahat

Puiteohjelma, ydinala

10 984 000

Puiteohjelma, muu kuin ydinala

53 530 000

Yhteensä

64 514 000

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan sekä pöytäkirjan N:o 32 mukaiset Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden rahoitusosuudet lisätään alamomentille otettuihin määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät, jotka aiheutuvat tulotaulukon momentille 6 3 0 otetuista Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista ja jotka ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan e–g alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitettä ”Euroopan talousalue”, joka on yleisen talousarvion erottamaton osa.

Oikeusperusta

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

Neuvoston päätös 2006/970/Euratom, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännestä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2007–2011) (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 60).

Neuvoston päätös 2006/971/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta Yhteistyö (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86).

Neuvoston päätös 2006/972/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta Ideat (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 243).

Neuvoston päätös 2006/973/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta Ihmiset (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 270).

Neuvoston päätös 2006/974/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta Valmiudet (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 299).

Neuvoston päätös 2006/976/Euratom, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännen ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2007–2011) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 404).

Neuvoston päätös 2012/93/Euratom, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011, Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2012–2013) (EUVL L 47, 18.2.2012, s. 25).

Neuvoston asetus (Euratom) N:o 139/2012, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön puiteohjelman epäsuoriin toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2012–2013) (EUVL L 47, 18.2.2012, s. 1).

Neuvoston päätös 2012/94/Euratom, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011, Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2012–2013) täytäntöönpanemiseksi epäsuorina toimina toteutettavasta erityisohjelmasta (EUVL L 47, 18.2.2012, s. 33).

Osasto 01 — Talous- ja rahoitusasiat

Numerotiedot

Osasto Luku

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

01 01

Talous- ja rahoitusasioiden toimintalohkon hallintomenot

5

82 524 796

82 524 796

82 524 796

82 524 796

01 02

Talous- ja rahaliitto

13 000 000

12 953 676

13 000 000

12 953 676

01 03

Kansainväliset talous- ja rahoitusasiat

4

94 550 000

56 339 890

-10 000 000

94 550 000

46 339 890

01 04

Rahoitustoiminnot ja -välineet

365 610 000

276 532 610

365 610 000

276 532 610

Osasto 01 — Yhteensä

555 684 796

428 350 972

-10 000 000

555 684 796

418 350 972

Luku 01 03 — Kansainväliset talous- ja rahoitusasiat

Numerotiedot

Osasto Luku Momentti Alamomentti

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

01 03

Kansainväliset talous- ja rahoitusasiat

01 03 01

Osuudet kansainvälisten rahoituslaitosten pääomasta

01 03 01 01

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki – Merkitystä pääomasta maksettujen osien käyttöönasettaminen

4

01 03 01 02

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki – Merkitystä pääomasta vaadittaessa maksettavissa oleva osa

4

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Momentti 01 03 01 — Yhteensä

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

01 03 02

Makrotaloudellinen rahoitusapu

4

94 550 000

56 339 890

-10 000 000

94 550 000

46 339 890

Luku 01 03 — Yhteensä

94 550 000

56 339 890

-10 000 000

94 550 000

46 339 890

Momentti 01 03 02 — Makrotaloudellinen rahoitusapu

Numerotiedot

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

94 550 000

56 339 890

-10 000 000

94 550 000

46 339 890

Selvitysosa

Tämä luonteeltaan poikkeuksellinen rahoitusapu on tarkoitettu helpottamaan tiettyjen kolmansien maiden taloudellisia ongelmia niiden ollessa makrotaloudellisissa vaikeuksissa, joille on ominaista maksutaseen ja/tai talousarvion vakava epätasapaino.

Apu on suoranaisesti kytketty siihen, että edunsaajamaat toteuttavat makrotaloudellisia vakauttamistoimia ja rakenteellisia tarkistuksia. Unionin tuki täydentää yleensä kansainvälisen valuuttarahaston tukea, ja se sovitetaan yhteen muiden tahojen antaman kahdenvälisen tuen kanssa.

Komissio tiedottaa budjettivallan käyttäjälle edunsaajamaiden makrotaloudellisesta tilanteesta kahdesti vuodessa ja raportoi vuosittain kattavasti avun täytäntöönpanosta.

Momentin määrärahasta katetaan lisäksi rahoitusapu Venäjän kanssa syntyneestä konfliktista kärsivien Georgian alueiden jälleenrakennukseen. Toimenpiteiden ensisijaisena tavoitteena olisi pidettävä maan makrotaloudellista vakautta. Avun kokonaismäärästä päätettiin kansainvälisessä avunantajakonferenssissa vuonna 2008.

Oikeusperusta

Neuvoston päätös 2006/880/EY, tehty 30 päivänä marraskuuta 2006, yhteisön poikkeuksellisen rahoitusavun myöntämisestä Kosovolle (EUVL L 339, 6.12.2006, s. 36).

Neuvoston päätös 2007/860/EY, tehty 10 päivänä joulukuuta 2007, yhteisön makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Libanonille (EUVL L 337, 21.12.2007, s. 111).

Neuvoston päätös 2009/889/EY, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Georgialle (EUVL L 320, 5.12.2009, s. 1).

Neuvoston päätös 2009/890/EY, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Armenialle (EUVL L 320, 5.12.2009, s. 3).

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 938/2010/EU, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, makrotaloudellisen avun myöntämisestä Moldovan tasavallalle (EUVL L 277, 21.10.2010, s. 1).

Osasto 04 — Työllisyys- ja sosiaaliasiat

Numerotiedot

Osasto Luku

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

04 01

Työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohkon hallintomenot

94 756 546

94 756 546

94 756 546

94 756 546

04 02

Euroopan sosiaalirahasto

1

11 804 862 310

13 358 557 851

11 804 862 310

13 358 557 851

04 03

Työskentely Euroopassa – Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja liikkuvuus

1

79 097 000

58 354 054

79 097 000

58 354 054

04 04

Työllisyys, sosiaalinen yhteisvastuu ja sukupuolten tasa-arvo

1

122 286 000

108 376 020

122 286 000

108 376 020

04 05

Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)

1

p.m.

58 454 161

-13 116 000

p.m.

45 338 161

04 06

Liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) – Henkilövoimavarojen kehittäminen

4

113 157 077

65 152 574

113 157 077

65 152 574

Osasto 04 — Yhteensä

12 214 158 933

13 743 651 206

-13 116 000

12 214 158 933

13 730 535 206

Luku 04 05 — Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)

Numerotiedot

Osasto Luku Momentti Alamomentti

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

04 05

Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)

04 05 01

Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)

1.1

p.m.

58 454 161

-13 116 000

p.m.

45 338 161

Luku 04 05 — Yhteensä

p.m.

58 454 161

-13 116 000

p.m.

45 338 161

Momentti 04 05 01 — Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)

Numerotiedot

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

p.m.

58 454 161

-13 116 000

p.m.

45 338 161

Selvitysosa

Määräraha on tarkoitettu kattamaan Euroopan globalisaatiorahasto (EGR), jotta unioni voi tarjota väliaikaista ja kohdennettua tukea globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille, kun tällaisilla työpaikkojen menetyksillä on huomattavan haitallinen vaikutus alueelliseen tai paikalliseen talouteen. Ennen 31 päivää joulukuuta 2011 jätettyjen hakemusten osalta määrärahaa voidaan myös käyttää tuen tarjoamiseen maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin takia työttömiksi jääneille työntekijöille.

Rahaston menojen enimmäismääräksi vahvistetaan 500 000 000 euroa vuodessa.

Varauksen tarkoituksena on 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 28 kohdan mukaisesti tarjota väliaikaista lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupassa tapahtuneiden suurten rakennemuutosten seurauksista, ja auttaa kyseisiä työntekijöitä pääsemään takaisin työmarkkinoille.

Euroopan globalisaatiorahaston toimien olisi täydennettävä Euroopan sosiaalirahaston toimia. Näiden rahastojen myöntämä rahoitus ei saa olla päällekkäistä.

Säännöt määrärahojen ottamiseksi tähän varaukseen ja varojen käyttöön ottamiseksi on vahvistettu 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 28 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1927/2006 12 artiklassa.

Oikeusperusta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1927/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta (EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 546/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta (EUVL L 167, 29.6.2009, s. 26).

Viiteasiakirjat/-säädökset

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus, tehty 17 päivänä toukokuuta 2006, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta (EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1).

Osasto 05 — Maatalous ja maaseudun kehittäminen

Numerotiedot

Osasto Luku

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

05 01

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimintalohkon hallintomenot

133 234 504

133 234 504

133 234 504

133 234 504

05 02

Maatalousmarkkinoiden interventiot

2

2 773 440 000

2 772 526 798

2 773 440 000

2 772 526 798

05 03

Suorat tuet

2

40 931 900 000

40 931 900 000

40 931 900 000

40 931 900 000

05 04

Maaseudun kehittäminen

2

14 804 955 797

13 022 586 520

14 804 955 797

13 022 586 520

05 05

Maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevat liittymistä valmistelevat toimenpiteet

4

259 328 000

81 470 000

-32 331 335

259 328 000

49 138 665

05 06

Maataloutta ja maaseudun kehittämispolitiikkaa koskevat kansainväliset kysymykset

4

6 629 000

5 069 602

6 629 000

5 069 602

05 07

Maatalousmenojen tarkastaminen

2

-84 900 000

-84 900 000

-84 900 000

-84 900 000

05 08

Toimintastrategia ja koordinointi maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimintalohkossa

2

27 307 342

33 470 205

27 307 342

33 470 205

Osasto 05 — Yhteensä

58 851 894 643

56 895 357 629

-32 331 335

58 851 894 643

56 863 026 294

Luku 05 05 — Maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevat liittymistä valmistelevat toimenpiteet

Numerotiedot

Osasto Luku Momentti Alamomentti

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

05 05

Maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevat liittymistä valmistelevat toimenpiteet

05 05 01

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma (Sapard) – Aiempien toimenpiteiden loppuun saattaminen

05 05 01 01

Liittymistä valmisteleva rahoitusväline Sapard – Ohjelman loppuun saattaminen (2000–2006)

4

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

05 05 01 02

Liittymistä valmisteleva rahoitusväline Sapard – Liittymistä valmistelevan tuen loppuun saattaminen kahdeksan ehdokasmaan osalta

4

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Momentti 05 05 01 — Yhteensä

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

05 05 02

Liittymistä valmisteleva tukiväline maaseudun kehittämisen alalla (Ipard)

4

259 328 000

81 470 000

-32 331 335

259 328 000

49 138 665

Luku 05 05 — Yhteensä

259 328 000

81 470 000

-32 331 335

259 328 000

49 138 665

Momentti 05 05 02 — Liittymistä valmisteleva tukiväline maaseudun kehittämisen alalla (Ipard)

Numerotiedot

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

259 328 000

81 470 000

-32 331 335

259 328 000

49 138 665

Selvitysosa

Määräraha on tarkoitettu kattamaan unionin tuki liittymistä valmistelevan tukivälineen soveltamisalaan kuuluville ehdokasmaille, kun ne unionin jäsenyyttä varten asteittain lähentyvät unionin standardeja ja politiikkoja ja tarvittaessa myös unionin säännöstöä. Maaseudun kehittämisen osa-alueelta maita tuetaan yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoon ja hallintoon valmistautumisessa, unionin rakenteisiin mukautumisessa ja liittymisen jälkeisten unionirahoitteisten maaseudun kehittämisohjelmien toteuttamisessa.

Oikeusperusta

Neuvoston asetus (EY) N:o 1085/2006, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2006, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 82).

Osasto 06 — Liikenne ja liikkuminen

Numerotiedot

Osasto Luku

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

06 01

Liikenteen ja liikkumisen toimintalohkon hallintomenot

68 011 011

68 011 011

68 011 011

68 011 011

06 02

Maa-, lento- ja meriliikenne

1

201 808 724

151 320 581

201 808 724

151 320 581

06 03

Euroopan laajuiset verkot

1

1 410 000 000

721 545 956

1 410 000 000

721 545 956

06 06

Liikenteeseen liittyvä tutkimustoiminta

1

60 980 795

43 083 946

12 457 557

60 980 795

55 541 503

Osasto 06 — Yhteensä

1 740 800 530

983 961 494

12 457 557

1 740 800 530

996 419 051

Luku 06 06 — Liikenteeseen liittyvä tutkimustoiminta

Numerotiedot

Osasto Luku Momentti Alamomentti

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

06 06

Liikenteeseen liittyvä tutkimustoiminta

06 06 02

Liikenteeseen liittyvä tutkimustoiminta (mukaan lukien ilmailu)

06 06 02 01

Liikenteeseen liittyvä tutkimustoiminta (mukaan lukien ilmailu)

1.1

p.m.

10 542 392

p.m.

10 542 392

06 06 02 02

Liikenteeseen liittyvä tutkimustoiminta (mukaan lukien ilmailu) – Polttokenno- ja vety-yhteisyritys

1.1

2 656 000

2 305 982

2 656 000

2 305 982

06 06 02 03

SESAR-yhteisyritys

1.1

58 324 795

29 652 574

12 457 557

58 324 795

42 110 131

Momentti 06 06 02 — Yhteensä

60 980 795

42 500 948

12 457 557

60 980 795

54 958 505

06 06 04

Kolmansilta osapuolilta (jotka eivät kuulu Euroopan talousalueeseen) peräisin olevat määrärahat tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen

1.1

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

06 06 05

Aikaisempien ohjelmien loppuun saattaminen

06 06 05 01

Ennen vuotta 2003 aloitettujen ohjelmien loppuun saattaminen

1.1

p.m.

p.m.

06 06 05 02

EY:n kuudennen puiteohjelman (2003–2006) loppuun saattaminen

1.1

582 998

582 998

Momentti 06 06 05 — Yhteensä

582 998

582 998

Luku 06 06 — Yhteensä

60 980 795

43 083 946

12 457 557

60 980 795

55 541 503

Selvitysosa

Tätä selvitysosaa sovelletaan kaikkiin tämän luvun budjettikohtiin.

Määrärahoja käytetään Euroopan yhteisön seitsemännessä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmassa, joka kattaa vuodet 2007–2013.

Seitsemännen puiteohjelman toteutuksella pyritään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 179 artiklan mukaisiin yleisiin tavoitteisiin ja edesautetaan eurooppalaisen tutkimusalueen varaan rakentuvan osaamisyhteiskunnan aikaansaamista, eli tuetaan kaikenlaajuista valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä koko unionin alueella, lisätään tietämyksen eturintamassa harjoitettavan tutkimuksen dynamiikkaa, luovuutta ja huippuosaamista, lisätään sekä määrällisesti että laadullisesti Euroopan inhimillisiä voimavaroja tutkimuksen ja teknologian alalla sekä tehostetaan tutkimus- ja innovointivalmiuksia kaikkialla Euroopassa ja huolehditaan niiden parhaasta mahdollisesta käytöstä.

Momenteille ja alamomenteille otetaan myös kustannukset seuraavista: kokoukset, konferenssit, työpajat ja kollokviot, jotka komissio järjestää korkealla tieteellisellä tai teknologisella tasolla ja joista on Euroopalle erityistä etua; unionin lukuun toteutetut korkean tason tieteelliset ja teknologiset analyysit ja arvioinnit, joiden tarkoituksena on kartoittaa unionin toimintaan erityisesti eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisen yhteydessä soveltuvia uusia tutkimusaloja; tutkimusohjelmien seuranta ja niiden tulosten levittäminen, edellisten tutkimuspuiteohjelmien toimien tulokset mukaan luettuina.

Lisäksi määrärahat kattavat hallintomenot, joihin sisältyvät henkilöstösääntöjen alaisesta henkilöstöstä aiheutuvat menot, muut henkilöstömenot, tiedotus- ja julkaisumenot, hallinnolliset ja tekniset toimintamenot sekä eräät muut sisäiseen infrastruktuuriin liittyvät menot, jotka ovat erottamaton osa toimea, mukaan luettuina toimet ja aloitteet, jotka ovat tarpeellisia tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan unionin strategian valmistelun ja seurannan kannalta.

Kolmannet maat tai kolmansien maiden tutkimuslaitokset voivat osallistua tiettyihin Euroopan tason yhteistyöhankkeisiin tieteellisen ja teknisen tutkimuksen alalla. Niiden rahoitusosuus otetaan tulotaulukon alamomenteille 6 0 1 3 ja 6 0 1 5, joilta se voidaan ottaa lisämäärärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan mukaisesti.

Euroopan tason yhteistyöhön tieteellisen ja teknisen tutkimuksen alalla osallistuvilta valtioilta saatavat tulot otetaan tulotaulukon alamomentille 6 0 1 6, jolta ne voidaan ottaa lisämäärärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan mukaisesti.

Unionin ohjelmiin osallistuvien ehdokasmaiden ja tapauksen mukaan myös Länsi-Balkanin mahdollisten ehdokasmaiden rahoitusosuudesta saatavat tulot otetaan tulotaulukon alamomentille 6 0 3 1, ja ne voidaan ottaa lisämäärärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan e–g alakohdan mukaisesti.

Unionin toimiin osallistuvien ulkopuolisten elinten rahoitusosuudesta saatavat tulot otetaan tulotaulukon alamomentille 6 0 3 3, jolta ne voidaan ottaa lisämäärärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan mukaisesti.

Määrärahat otetaan momentille 06 06 04.

Momentti 06 06 02 — Liikenteeseen liittyvä tutkimustoiminta (mukaan lukien ilmailu)

Alamomentti 06 06 02 03 — SESAR-yhteisyritys

Numerotiedot

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

58 324 795

29 652 574

12 457 557

58 324 795

42 110 131

Selvitysosa

Määräraha on tarkoitettu kattamaan SESAR-ohjelman kehittämisvaihe eurooppalaisen ilmaliikenteen politiikan teknologiaosion (SESAR) toteuttamiseksi, mukaan lukien SESAR-yhteisyrityksen toiminta.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan sekä pöytäkirjan N:o 32 mukaiset Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden rahoitusosuudet lisätään alamomentille otettuihin määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät, jotka aiheutuvat tulotaulukon momentille 6 3 0 otetuista Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista ja jotka ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan e–g alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitettä ”Euroopan talousalue”, joka on yleisen talousarvion erottamaton osa.

Oikeusperusta

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1906/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013) (EUVL L 391, 30.12.2006, s. 1).

Neuvoston päätös 2006/971/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86).

Neuvoston asetus (EY) N:o 219/2007, annettu 27 päivänä helmikuuta 2007, yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi (EUVL L 64, 2.3.2007, s. 1).

Neuvoston asetus (EY) N:o 1361/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 219/2007 muuttamisesta (EUVL L 352, 31.12.2008, s. 12).

Osasto 08 — Tutkimus

Numerotiedot

Osasto Luku

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

08 01

Tutkimustoiminnan toimintalohkon hallintomenot

346 871 798

346 871 798

-26 884 000

-26 884 000

319 987 798

319 987 798

08 02

Yhteistyö – Terveys

1

1 011 075 530

842 660 918

17 980 852

1 011 075 530

860 641 770

08 03

Yhteistyö – Elintarvikkeet, maatalous ja kalastus sekä bioteknologia

1

363 076 419

323 404 000

363 076 419

323 404 000

08 04

Yhteistyö – Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat

1

621 408 062

504 625 722

19 936 245

621 408 062

524 561 967

08 05

Yhteistyö – Energia

1

218 718 047

165 048 655

218 718 047

165 048 655

08 06

Yhteistyö – Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos)

1

340 570 726

283 092 998

2 804 213

340 570 726

285 897 211

08 07

Yhteistyö – Liikenne (mukaan luettuna ilmailu)

1

560 200 746

444 884 572

560 200 746

444 884 572

08 08

Yhteistyö – Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet

1

112 677 988

67 955 934

112 677 988

67 955 934

08 09

Yhteistyö – Riskinjakorahoitusväline

1

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

08 10

Ideat

1

1 714 721 109

1 026 958 500

41 883 890

1 714 721 109

1 068 842 390

08 12

Valmiudet – Tutkimusinfrastruktuurit

1

74 993 775

128 562 844

74 993 775

128 562 844

08 13

Valmiudet – Pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) hyödyttävä tutkimus

1

274 436 455

236 286 122

274 436 455

236 286 122

08 14

Valmiudet – Osaavat alueet

1

27 351 639

19 269 599

27 351 639

19 269 599

08 15

Valmiudet – Tutkimuspotentiaali

1

74 266 567

56 254 471

74 266 567

56 254 471

08 16

Valmiudet – Tiede yhteiskunnassa

1

63 656 771

40 164 131

63 656 771

40 164 131

08 17

Valmiudet – Kansainväliset yhteistyötoimet

1

39 858 805

27 329 402

39 858 805

27 329 402

08 18

Valmiudet – Riskinjakorahoitusväline

1

50 221 512

50 237 726

50 221 512

50 237 726

08 19

Valmiudet – Tuki tutkimuspolitiikan yhtenäiselle kehittämiselle

1

13 470 414

8 912 772

405 852

13 470 414

9 318 624

08 20

Euratom – Fuusioenergia

1

937 673 290

573 362 274

-289 200 000

937 673 290

284 162 274

08 21

Euratom – Ydinfissio ja säteilysuojelu

1

56 086 380

54 244 745

56 086 380

54 244 745

08 22

Aikaisempien puiteohjelmien ja muiden toimien loppuun saattaminen

1

p.m.

31 815 789

p.m.

31 815 789

08 23

Hiili- ja terästutkimusrahaston tutkimusohjelma

1

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Osasto 08 — Yhteensä

6 901 336 033

5 231 942 972

-26 884 000

-233 072 948

6 874 452 033

4 998 870 024

Selvitysosa

Tätä selvitysosaa sovelletaan kaikkiin tämän osaston budjettikohtiin (paitsi lukuun 08 22).

Määrärahat käytetään noudattaen säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013), 18 päivänä joulukuuta 2006 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1906/2006 (EUVL L 391, 30.12.2006, s. 1) ja säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2011), 19 päivänä joulukuuta 2006 annettua neuvoston asetusta (Euratom) N:o 1908/2006 (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 1).

Kaikkiin tämän osaston määrärahoihin sovelletaan pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) määritelmää, jota käytetään samaan puiteohjelmaan kuuluvissa pk-yrityksille suunnatuissa monialaisissa ohjelmissa. Määritelmä kuuluu seuraavasti: ”Tukikelpoinen pk-yritys on oikeushenkilö, joka täyttää komission suosituksessa 2003/361/EY vahvistetun pk-yrityksen määritelmän ehdot eikä ole tutkimuskeskus tai -laitos, sopimuksen perusteella tutkimusta tekevä organisaatio eikä konsulttiyhtiö.” Kaikki seitsemännen puiteohjelman tutkimustoimet toteutetaan eettisiä perusperiaatteita noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1) 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset huomioon ottaen. Näihin sisältyvät erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa esitetyt periaatteet. Erityistä huomiota kiinnitetään tarpeeseen tehostaa toimia naisten aseman vahvistamiseksi ja naisten määrän lisäämiseksi tieteessä ja tutkimuksessa.

Momenteille ja alamomenteille otetaan myös kustannukset seuraavista: kokoukset, konferenssit, työpajat ja kollokviot, jotka komissio järjestää korkealla tieteellisellä tai teknologisella tasolla ja joista on Euroopalle erityistä etua; unionin lukuun toteutetut erityis- ja puiteohjelmien selvitykset, avustukset, seuranta ja arviointi sekä korkean tason tieteelliset ja teknologiset analyysit ja arvioinnit, joiden tarkoituksena on kartoittaa unionin toimintaan erityisesti eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisen yhteydessä soveltuvia uusia tutkimusaloja; tutkimusohjelmien seuranta ja niiden tulosten levittäminen, mukaan luettuina edellisten tutkimuspuiteohjelmien toimien tulokset.

Lisäksi määrärahat kattavat hallintomenot, joihin sisältyvät henkilöstösääntöjen alaisesta henkilöstöstä aiheutuvat menot, muut henkilöstömenot, tiedotus- ja julkaisumenot, hallinnolliset ja tekniset toimintamenot sekä eräät muut sisäiseen infrastruktuuriin liittyvät menot, jotka ovat erottamaton osa toimea, mukaan luettuina toimet ja aloitteet, jotka ovat tarpeellisia unionin tutkimusta, teknologian kehittämistä ja demonstrointia koskevan strategian valmistelun ja seurannan kannalta.

Euroopan atomienergiayhteisön ja Sveitsin välisistä yhteistyösopimuksista tai monenvälisestä Euroopan fuusiokehityssopimuksesta johtuvat tulot otetaan tulotaulukon alamomenteille 6 0 1 1 ja 6 0 1 2, joilta ne voidaan ottaa lisämäärärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan mukaisesti.

Kolmannet maat tai kolmansien maiden tutkimuslaitokset voivat osallistua tiettyihin Euroopan tason yhteistyöhankkeisiin tieteellisen ja teknisen tutkimuksen alalla. Niiden rahoitusosuus otetaan tulotaulukon alamomenteille 6 0 1 3 ja 6 0 1 5, joilta se voidaan ottaa lisämäärärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan mukaisesti.

Euroopan tason yhteistyöhön tieteellisen ja teknisen tutkimuksen alalla osallistuvilta valtioilta saatavat tulot otetaan tulotaulukon alamomentille 6 0 1 6, jolta ne voidaan ottaa lisämäärärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan mukaisesti.

Unionin ohjelmiin osallistuvien ehdokasmaiden ja tapauksen mukaan myös Länsi-Balkanin mahdollisten ehdokasmaiden rahoitusosuudesta saatavat tulot otetaan tulotaulukon alamomentille 6 0 3 1, ja ne voidaan ottaa lisämäärärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan e–g alakohdan mukaisesti.

Unionin toimiin osallistuvien ulkopuolisten elinten rahoitusosuudesta saatavat tulot otetaan tulotaulukon alamomentille 6 0 3 3, jolta ne voidaan ottaa lisämäärärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan mukaisesti.

Lisämäärärahat otetaan momentille 08 22 04.

Jotta voidaan saavuttaa päätöksessä N:o 1982/2006/EY vahvistettu tavoite, jonka mukaan pk-yrityksillä on oltava 15 prosentin osuus näistä määrärahoista rahoitetuissa hankkeissa, tarvitaan suunnatumpia erityistoimia. Pk-yrityksille tarkoitettujen erityisohjelmien vaatimukset täyttäville hankkeille olisi voitava myöntää rahoitusta aihekohtaisista ohjelmista, jos hankkeet täyttävät tarvittavat (aihekohtaiset) vaatimukset.

Luku 08 01 — Tutkimustoiminnan toimintalohkon hallintomenot

Numerotiedot

Osasto Luku Momentti Alamomentti

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

08 01

Tutkimustoiminnan toimintalohkon hallintomenot

08 01 01

Menot tutkimuksen toimintalohkon palveluksessa olevasta henkilöstöstä

5

8 879 594

8 879 594

08 01 02

Ulkopuolinen henkilöstö ja muut hallintomenot tutkimuksen toimintalohkossa

08 01 02 01

Ulkopuolinen henkilöstö

5

265 716

265 716

08 01 02 11

Muut hallintomenot

5

394 554

394 554

Momentti 08 01 02 — Yhteensä

660 270

660 270

08 01 03

Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot tutkimustoiminnan toimintalohkossa

5

561 934

561 934

08 01 04

Tutkimuksen toimintalohkon tukimenot

08 01 04 30

Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto (ERCEA)

1.1

39 000 000

39 000 000

08 01 04 31

Tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA)

1.1

49 300 000

-3 915 000

45 385 000

08 01 04 40

Eurooppalainen ITER-yhteisyritys – Fusion for Energy (F4E) – Hallintomenot

1.1

39 390 000

39 390 000

Momentti 08 01 04 — Yhteensä

127 690 000

-3 915 000

123 775 000

08 01 05

Tutkimuksen toimintalohkon tukimenot

08 01 05 01

Tutkimushenkilöstöä koskevat menot

1.1

127 793 000

-7 230 000

120 563 000

08 01 05 02

Ulkopuolinen tutkimushenkilöstö

1.1

26 287 000

26 287 000

08 01 05 03

Muut hallintomenot tutkimuksen toimintalohkossa

1.1

55 000 000

-15 739 000

39 261 000

Momentti 08 01 05 — Yhteensä

209 080 000

-22 969 000

186 111 000

Luku 08 01 — Yhteensä

346 871 798

-26 884 000

319 987 798

Momentti 08 01 04 — Tutkimuksen toimintalohkon tukimenot

Alamomentti 08 01 04 31 — Tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA)

Numerotiedot

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

49 300 000

-3 915 000

45 385 000

Selvitysosa

Määräraha on tarkoitettu kattamaan sellaiset tutkimuksen toimeenpanoviraston toimintakulut, jotka johtuvat viraston toimimisesta tutkimuksen alalla toteutettavien erityisohjelmien ”Ihmiset”, ”Valmiudet” ja ”Yhteistyö” hallinnoijana.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan sekä pöytäkirjan N:o 32 mukaiset EFTA-valtioiden rahoitusosuudet lisätään alamomentille otettuihin määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät, jotka aiheutuvat tulotaulukon momentille 6 3 0 otetuista EFTA-valtioiden rahoitusosuuksista ja jotka ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan e–g alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitettä ”Euroopan talousalue”, joka on yleisen talousarvion erottamaton osa.

Viraston henkilöstötaulukko sisältyy tämän pääluokan liitteeseen ”Henkilöstö”.

Oikeusperusta

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1906/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013) (EUVL L 391, 30.12.2006, s. 1).

Neuvoston päätös 2006/971/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86).

Neuvoston päätös 2006/973/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Ihmiset” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 270).

Neuvoston päätös 2006/974/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Valmiudet” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 299).

Viiteasiakirjat/-säädökset

Komission päätös 2008/46/EY, tehty 14 päivänä joulukuuta 2007, yhteisön tutkimuksen alan erityisohjelmien Ihmiset, Valmiudet ja Yhteistyö tiettyjä osa-alueita hallinnoivan tutkimuksen toimeenpanoviraston perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti (EUVL L 11, 15.1.2008, s. 9).

Momentti 08 01 05 — Tutkimuksen toimintalohkon tukimenot

Alamomentti 08 01 05 01 — Tutkimushenkilöstöä koskevat menot

Numerotiedot

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

127 793 000

-7 230 000

120 563 000

Alamomentti 08 01 05 03 — Muut hallintomenot tutkimuksen toimintalohkossa

Numerotiedot

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

55 000 000

-15 739 000

39 261 000

Luku 08 02 — Yhteistyö – Terveys

Numerotiedot

Osasto Luku Momentti Alamomentti

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

08 02

Yhteistyö – Terveys

08 02 01

Yhteistyö – Terveys

1.1

799 767 530

737 750 113

799 767 530

737 750 113

08 02 02

Yhteistyö – Terveys – Innovatiiviset lääkkeet -aloitteen yhteisyritys

1.1

207 068 000

100 719 908

17 980 852

207 068 000

118 700 760

08 02 03

Yhteistyö – Terveys – Innovatiiviset lääkkeet -aloitteen yhteisyrityksen tukimenot

1.1

4 240 000

4 190 897

4 240 000

4 190 897

Luku 08 02 — Yhteensä

1 011 075 530

842 660 918

17 980 852

1 011 075 530

860 641 770

Momentti 08 02 02 — Yhteistyö – Terveys – Innovatiiviset lääkkeet -aloitteen yhteisyritys

Numerotiedot

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

207 068 000

100 719 908

17 980 852

207 068 000

118 700 760

Selvitysosa

Innovatiiviset lääkkeet -aloitetta varten perustetulla yhteisyrityksellä tuetaan seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman ja etenkin sen Yhteistyö-erityisohjelman aihealueeseen ”Terveys” kuuluvien toimien toteuttamista. Sen tavoitteena on parantaa huomattavasti lääkekehitysprosessin tehokkuutta ja tuloksellisuutta, jotta lääkeala tuottaisi pitkällä aikavälillä tehokkaampia ja turvallisempia innovatiivisia lääkkeitä. Erityisesti se:

–  tukee kilpailua edeltävän vaiheen lääketutkimusta ja -kehitystä jäsenvaltioissa ja seitsemänteen puiteohjelmaan assosioituneissa maissa soveltamalla koordinoitua lähestymistapaa, jolla pyritään poistamaan lääkekehitysprosessissa todetut tutkimuksen pullonkaulat,

–  tukee innovatiivisia lääkkeitä koskevan yhteisen teknologia-aloitteen tutkimusohjelman toteuttamista (”tutkimustoimet”) erityisesti myöntämällä rahoitustukea kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen kautta,

–  varmistaa, että toteutettavilla toimilla täydennetään muita seitsemännen puiteohjelman toimia,

–  on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva hanke, jonka tavoitteena on lisätä jäsenvaltioissa ja seitsemänteen puiteohjelmaan assosioituneissa maissa biolääketieteen alalla tehtäviä tutkimusinvestointeja kokoamalla yhteen resursseja ja tukemalla julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä,

–  edistää pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista toimintaansa seitsemännen puiteohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan sekä pöytäkirjan N:o 32 mukaiset EFTA-valtioiden rahoitusosuudet lisätään momentille otettuihin määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät, jotka aiheutuvat tulotaulukon momentille 6 3 0 otetuista EFTA-valtioiden rahoitusosuuksista ja jotka ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan e–g alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitettä ”Euroopan talousalue”, joka on yleisen talousarvion erottamaton osa.

Oikeusperusta

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

Neuvoston päätös 2006/971/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86).

Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2008, annettu 20 päivänä joulukuuta 2007, yhteisyrityksen perustamisesta innovatiivisia lääkkeitä koskevan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi (EUVL L 30, 4.2.2008, s. 38).

Luku 08 04 — Yhteistyö – Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat

Numerotiedot

Osasto Luku Momentti Alamomentti

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

08 04

Yhteistyö – Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat

08 04 01

Yhteistyö – Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat

1.1

612 616 062

497 518 000

19 936 245

612 616 062

517 454 245

08 04 02

Yhteistyö – Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat – Polttokenno- ja vety-yhteisyritys

1.1

8 792 000

7 107 722

8 792 000

7 107 722

Luku 08 04 — Yhteensä

621 408 062

504 625 722

19 936 245

621 408 062

524 561 967

Momentti 08 04 01 — Yhteistyö – Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat

Numerotiedot

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

612 616 062

497 518 000

19 936 245

612 616 062

517 454 245

Selvitysosa

Tämän alan toimien tavoitteena on saada aikaan kriittinen massa valmiuksista, joita tarvitaan tulevina vuosina osaamis- ja älypohjaisten tuotteiden, palvelujen ja valmistusmenetelmien edellyttämien huipputeknologioiden kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi siten, että huomioon otetaan ekotehokkuus ja tarve vähentää vaarallisten aineiden päästöjä.

Ympäristö- ja terveysriskien arviointiin liittyvään nanotutkimukseen on osoitettava riittävä rahoitus ottaen huomioon, että tällä hetkellä ainoastaan 5–10 prosenttia nanotutkimuksesta omistetaan tähän tarkoitukseen.

On osoitettava riittävästi määrärahoja toimintoihin, joilla edistetään tutkimusta sekä resurssitehokkaiden prosessien ja käytäntöjen käyttöönottoa, mukaan luettuina ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu, uudelleenkäytettävyys, kierrätettävyys ja vaarallisten tai erittäin vaarallisten aineiden korvaamista koskeva tutkimus.

Määrärahoihin sisältyvät myös komission tieteen ja teknologian korkean tason edustajille järjestämien, yleiseurooppalaista etua palvelevien kokousten, konferenssien ja workshopien kustannukset sekä erityisten ohjelmien valmistelun, tuen, seurannan ja arvioinnin rahoitus. Niistä katetaan myös IMS-ohjelman sihteeristö, tieteen ja teknologian korkean tason edustajien tekemät selvitykset ja arvioinnit sekä aikaisemmista puiteohjelmista johtuvat toimet.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan sekä pöytäkirjan N:o 32 mukaiset EFTA-valtioiden rahoitusosuudet lisätään momentille otettuihin määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät, jotka aiheutuvat tulotaulukon momentille 6 3 0 otetuista EFTA-valtioiden rahoitusosuuksista ja jotka ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan e–g alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitettä ”Euroopan talousalue”, joka on yleisen talousarvion erottamaton osa.

Oikeusperusta

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1906/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013) (EUVL L 391, 30.12.2006, s. 1).

Neuvoston päätös 2006/971/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86).

Luku 08 06 — Yhteistyö – Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos)

Numerotiedot

Osasto Luku Momentti Alamomentti

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

08 06

Yhteistyö – Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos)

08 06 01

Yhteistyö – Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos)

1.1

336 619 726

280 421 301

2 804 213

336 619 726

283 225 514

08 06 02

Yhteistyö – Ympäristö – Polttokenno- ja vety-yhteisyritys

1.1

3 951 000

2 671 697

3 951 000

2 671 697

Luku 08 06 — Yhteensä

340 570 726

283 092 998

2 804 213

340 570 726

285 897 211

Momentti 08 06 01 — Yhteistyö – Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos)

Numerotiedot

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

336 619 726

280 421 301

2 804 213

336 619 726

283 225 514

Selvitysosa

Ympäristöön liittyvä tutkimus toteutetaan seitsemännessä puiteohjelmassa aihealueella ”Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos)”. Tavoitteena on edistää luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä luonnonvarojen kestävää hallintaa. Tähän pyritään parantamalla tietämystä biosfäärin, ekosysteemien ja ihmisen toiminnan välisistä vuorovaikutussuhteista sekä kehittämällä uusia teknologioita, välineitä ja palveluja, joiden avulla maailmanlaajuisia ympäristökysymyksiä voidaan käsitellä integroidusti. Toimissa keskitytään ilmastojärjestelmien, ekologisten järjestelmien sekä maa- ja meriympäristön järjestelmien muutosten ennustamiseen sekä välineisiin ja teknologioihin, joiden avulla voidaan seurata, ehkäistä ja lieventää ympäristöön (terveys mukaan luettuna) kohdistuvia paineita ja riskejä ja hoitaa luonnon- ja kulttuuriympäristöä kestävästi.

Aihealueen tutkimuksella tuetaan kansainvälisiä sitoumuksia ja aloitteita, kuten kaukokartoitusta käsittelevää toimikuntaa (Group on Earth Observation, GEO). Lisäksi tuetaan tutkimustarpeita, joita aiheutuu olemassa olevasta ja tulevasta unionin lainsäädännöstä tai toimista, niihin liittyvistä teemakohtaisista strategioista sekä ympäristöteknologian toimintasuunnitelmasta ja ympäristöä ja terveyttä koskevasta toimintasuunnitelmasta. Tutkimuksella edistetään myös teknologian kehitystä, joka parantaa eurooppalaisten yritysten ja erityisesti pienen ja keskisuurten yritysten markkina-asemaa muun muassa ympäristöteknologian markkinoilla.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan sekä pöytäkirjan N:o 32 mukaiset EFTA-valtioiden rahoitusosuudet lisätään momentille otettuihin määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät, jotka aiheutuvat tulotaulukon momentille 6 3 0 otetuista EFTA-valtioiden rahoitusosuuksista ja jotka ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan e–g alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitettä ”Euroopan talousalue”, joka on yleisen talousarvion erottamaton osa.

Oikeusperusta

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1906/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013) (EUVL L 391, 30.12.2006, s. 1).

Neuvoston päätös 2006/971/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86).

Luku 08 10 — Ideat

Numerotiedot

Osasto Luku Momentti Alamomentti

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

08 10

Ideat

08 10 01

Ideat

1.1

1 714 721 109

1 026 958 500

41 883 890

1 714 721 109

1 068 842 390

Luku 08 10 — Yhteensä

1 714 721 109

1 026 958 500

41 883 890

1 714 721 109

1 068 842 390

Momentti 08 10 01 — Ideat

Numerotiedot

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

1 714 721 109

1 026 958 500

41 883 890

1 714 721 109

1 068 842 390

Selvitysosa

”Ideat”-erityisohjelman toimien yleisenä tavoitteena on Euroopan tutkimusneuvoston perustamisen avulla yksilöidä Euroopan parhaat tutkimusryhmät ja stimuloida tieteen eturintamassa harjoitettavaa tutkimusta rahoittamalla riskialttiita monitieteisiä hankkeita, joiden ainoana arviointiperusteena on tieteellinen laatu (huippuosaaminen), joka määritetään Euroopan tasolla tehtävässä vertaisarvioinnissa. Hankkeilla myös kannustetaan erityisesti eri maiden tutkimusryhmien välisten verkostojen luomista, jotta voidaan edistää Euroopan tiedeyhteisön kehittämistä.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan sekä pöytäkirjan N:o 32 mukaiset EFTA-valtioiden rahoitusosuudet lisätään momentille otettuihin määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät, jotka aiheutuvat tulotaulukon momentille 6 3 0 otetuista EFTA-valtioiden rahoitusosuuksista ja jotka ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan e–g alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitettä ”Euroopan talousalue”, joka on yleisen talousarvion erottamaton osa.

Määräraha on tarkoitettu myös kattamaan menot, jotka vastaavat tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen osallistuvilta (Euroopan talousalueen ulkopuolisilta) kolmansilta osapuolilta tai mailta peräisin olevista tuloista saatavia lisämäärärahoja.

Tulotaulukon alamomenteille 6 0 1 3, 6 0 1 5, 6 0 1 6, 6 0 3 1 ja 6 0 3 3 mahdollisesti otetut tulot voidaan ottaa lisämäärärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan mukaisesti.

Oikeusperusta

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1906/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013) (EUVL L 391, 30.12.2006, s. 1).

Neuvoston päätös 2006/972/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Ideat” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 243).

Luku 08 19 — Valmiudet – Tuki tutkimuspolitiikan yhtenäiselle kehittämiselle

Numerotiedot

Osasto Luku Momentti Alamomentti

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

08 19

Valmiudet – Tuki tutkimuspolitiikan yhtenäiselle kehittämiselle

08 19 01

Valmiudet – Tuki tutkimuspolitiikan yhtenäiselle kehittämiselle

1.1

13 470 414

8 912 772

405 852

13 470 414

9 318 624

Luku 08 19 — Yhteensä

13 470 414

8 912 772

405 852

13 470 414

9 318 624

Momentti 08 19 01 — Valmiudet – Tuki tutkimuspolitiikan yhtenäiselle kehittämiselle

Numerotiedot

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

13 470 414

8 912 772

405 852

13 470 414

9 318 624

Selvitysosa

Eurooppa 2020 -strategiassa pyritään ensisijaisesti lisäämään investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen aina 3 prosentin tavoitteeseen asti ja parantamaan investointien tehokkuutta. Johdonmukaisen politiikkojen yhdistelmän kehittäminen julkisten ja yksityisten tutkimusinvestointien edistämiseksi on sen vuoksi tärkeää julkiselle vallalle. Tämän erityisohjelman toimien tarkoituksena on tukea tehokkaan ja johdonmukaisen tutkimuspolitiikan kehittämistä alueellisella, kansallisella ja unionin tasolla jäsennellyn tiedon, indikaattoreiden ja analyysien avulla sekä tutkimuspolitiikan koordinointiin tähtäävien toimien avulla erityisesti soveltamalla tutkimuspolitiikkaan avointa koordinointimenetelmää.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan sekä pöytäkirjan N:o 32 mukaiset EFTA-valtioiden rahoitusosuudet lisätään momentille otettuihin määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät, jotka aiheutuvat tulotaulukon momentille 6 3 0 otetuista EFTA-valtioiden rahoitusosuuksista ja jotka ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan e–g alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitettä ”Euroopan talousalue”, joka on yleisen talousarvion erottamaton osa.

Oikeusperusta

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1906/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013) (EUVL L 391, 30.12.2006, s. 1).

Neuvoston päätös 2006/974/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Valmiudet” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 299).

Luku 08 20 — Euratom – Fuusioenergia

Numerotiedot

Osasto Luku Momentti Alamomentti

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

08 20

Euratom – Fuusioenergia

08 20 01

Euratom – Fuusioenergia

1.1

72 163 290

78 549 779

72 163 290

78 549 779

08 20 02

Euratom – Eurooppalainen ITER-yhteisyritys – Fusion for Energy (F4E)

1.1

865 510 000

494 812 495

-289 200 000

865 510 000

205 612 495

Luku 08 20 — Yhteensä

937 673 290

573 362 274

-289 200 000

937 673 290

284 162 274

Momentti 08 20 02 — Euratom – Eurooppalainen ITER-yhteisyritys – Fusion for Energy (F4E)

Numerotiedot

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

865 510 000

494 812 495

-289 200 000

865 510 000

205 612 495

Selvitysosa

Fuusio tarjoaa toteutuessaan lähes rajattoman puhtaan energian lähteen, ja ITER on olennainen seuraava askel edettäessä kohti tätä päämäärää. Tarkoitusta varten perustettiin ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaava eurooppalainen organisaatio yhteisyrityksen muodossa. ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavalla eurooppalaisella yhteisyrityksellä (Fusion for Energy) on seuraavat tehtävät:

a)  Euratomin osuus fuusioenergia-alan kansainvälisessä ITER-organisaatiossa;

b)  Euratomin osuus Japanin kanssa toteutettavissa fuusioenergian nopeaan toteuttamiseen tähtäävissä laajemman lähestymistavan toimissa;

c)  demonstraatioreaktorin ja siihen liittyvien laitteistojen, kuten kansainvälisen materiaalikoelaitoksen (IFMIF), rakentamista valmistelevan toimintaohjelman toteutus.

Oikeusperusta

Neuvoston päätös, tehty 25 päivänä syyskuuta 2006, ITER-hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-järjestön perustamista koskevan sopimuksen, ITER-hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-järjestön perustamista koskevan sopimuksen väliaikaista soveltamista koskevan järjestelyn sekä ITER-hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-järjestön erioikeuksia ja vapauksia koskevan sopimuksen tekemisestä komission toimesta.

Komission päätös 2006/943/Euratom, tehty 17 päivänä marraskuuta 2006, ITER-hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation perustamista koskevan sopimuksen ja ITER-hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation erioikeuksia ja vapauksia koskevan sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 358, 16.12.2006, s. 60).

Neuvoston päätös 2006/970/Euratom, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännestä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2007–2011) (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 60).

Neuvoston asetus (Euratom) N:o 1908/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2011) (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 1).

Neuvoston päätös 2006/976/Euratom, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännen ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2007–2011) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 404).

Neuvoston päätös 2007/198/Euratom, tehty 27 päivänä maaliskuuta 2007, eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle (EUVL L 90, 30.3.2007, s. 58).

Neuvoston päätös 2012/93/Euratom, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011, Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2012–2013) (EUVL L 47, 18.2.2012, s. 25).

Neuvoston asetus (Euratom) N:o 139/2012, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön puiteohjelman epäsuoriin toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2012–2013) (EUVL L 47, 18.2.2012, s. 1).

Neuvoston päätös 2012/94/Euratom, tehty 19 päivänä joulukuuta 2011, Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2012–2013) täytäntöönpanemiseksi epäsuorina toimina toteutettavasta erityisohjelmasta (EUVL L 47, 18.2.2012, s. 33).

Osasto 09 — Viestintäverkot, sisällöt ja teknologia

Numerotiedot

Osasto Luku

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

09 01

Viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian toimintalohkon hallintomenot

127 323 333

127 323 333

127 323 333

127 323 333

09 02

Digitaalistrategian sääntelykehys

18 137 969

25 484 774

18 137 969

25 484 774

40 02 41

391 985

18 529 954

391 985

25 876 759

391 985

18 529 954

391 985

25 876 759

09 03

Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto

1

144 265 000

132 209 900

144 265 000

132 209 900

09 04

Yhteistyö – Tieto- ja viestintäteknologia (TVT)

1

1 483 700 335

1 168 738 402

40 812 681

1 483 700 335

1 209 551 083

09 05

Valmiudet – Tutkimusinfrastruktuurit

1

37 403 000

53 948 802

37 403 000

53 948 802

Osasto 09 — Yhteensä

1 810 829 637

1 507 705 211

40 812 681

1 810 829 637

1 548 517 892

40 01 40, 40 02 41

Yhteensä + varaus

391 985

1 811 221 622

391 985

1 508 097 196

391 985

1 811 221 622

391 985

1 548 909 877

Luku 09 04 — Yhteistyö – Tieto- ja viestintäteknologia (TVT)

Numerotiedot

Osasto Luku Momentti Alamomentti

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

09 04

Yhteistyö – Tieto- ja viestintäteknologia (TVT)

09 04 01

Tuki tieto- ja viestintäteknologian tutkimusyhteistyölle (TVT – Yhteistyö)

09 04 01 01

Tuki tieto- ja viestintäteknologian tutkimusyhteistyölle (TVT – Yhteistyö)

1.1

1 307 359 400

1 102 379 643

40 812 681

1 307 359 400

1 143 192 324

09 04 01 02

Yhteistyö – Tieto- ja viestintäteknologia – ARTEMIS-yhteisyritys

1.1

65 000 000

19 016 953

65 000 000

19 016 953

09 04 01 03

Yhteistyö – Tieto- ja viestintäteknologia – ARTEMIS-yhteisyrityksen tukimenot

1.1

911 793

901 234

911 793

901 234

09 04 01 04

Yhteistyö – Tieto- ja viestintäteknologia – ENIAC-yhteisyritys

1.1

110 000 000

35 143 790

110 000 000

35 143 790

09 04 01 05

Yhteistyö – Tieto- ja viestintäteknologia – ENIAC-yhteisyrityksen tukimenot

1.1

429 142

424 172

429 142

424 172

Momentti 09 04 01 — Yhteensä

1 483 700 335

1 157 865 792

40 812 681

1 483 700 335

1 198 678 473

09 04 02

(Euroopan talousalueen ulkopuolisilta) kolmansilta osapuolilta peräisin olevat määrärahat tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen

1.1

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

09 04 03

Ennen vuotta 2007 aloitettujen Euroopan yhteisön puiteohjelmien loppuun saattaminen

1.1

10 872 610

10 872 610

Luku 09 04 — Yhteensä

1 483 700 335

1 168 738 402

40 812 681

1 483 700 335

1 209 551 083

Momentti 09 04 01 — Tuki tieto- ja viestintäteknologian tutkimusyhteistyölle (TVT – Yhteistyö)

Alamomentti 09 04 01 01 — Tuki tieto- ja viestintäteknologian tutkimusyhteistyölle (TVT – Yhteistyö)

Numerotiedot

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

1 307 359 400

1 102 379 643

40 812 681

1 307 359 400

1 143 192 324

Selvitysosa

Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) ja ”Yhteistyö”-erityisohjelman tieto- ja viestintäteknologia-aihealueen tarkoituksena on parantaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja antaa Euroopalle kyky hallita ja muovata TVT:n tulevaisuuden kehitystä unionin pitkän aikavälin TVT-strategian mukaisesti siten, että sen yhteiskunnalliset ja taloudelliset tarpeet otetaan huomioon ja että eurooppalaiset standardit auttavat muovaamaan maailmanlaajuista TVT-kehitystä eivätkä muut kasvavat maailmanlaajuiset markkinat mene niiden ohi.

Toimet vahvistavat Euroopan tieteellistä ja teknologista perustaa ja globaalia johtoasemaa tieto- ja viestintäteknologiassa, synnyttävät ja edistävät innovointia TVT:n käytön kautta ja takaavat, että TVT:ssä saavutettu edistys muunnetaan nopeasti Euroopan kansalaisia, yrityksiä, teollisuutta ja hallintoa hyödyttäviksi sovelluksiksi.

TVT:n aihealueella asetetaan etusijalle keskeisten teknologiapilareiden ympärille jäsennelty strategisesti tärkeä tutkimus, varmistetaan teknologioiden täysi integraatio ja tuotetaan osaaminen ja keinot kehittää laaja valikoima innovatiivisia TVT-sovelluksia.

Toimet edistävät teollista ja teknistä kehitystä tieto- ja viestintäteknologian alalla ja parantavat kilpailukykyä keskeisillä tietotekniikkaintensiivisillä aloilla, kun käyttöön voidaan ottaa innovatiivisia ja korkealaatuisia TVT-pohjaisia tuotteita ja palveluja ja parantaa olemassa olevia tai luoda uusia organisaatioprosesseja sekä yrityksissä että julkishallinnossa. Lisäksi aihealueen tutkimuksella tuetaan muita unionin politiikan aloja asettamalla tieto- ja viestintäteknologia poliittisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden palvelukseen.

Toimiin kuuluu yhteistyö ja parhaiden käytäntöjen vaihto, ja tavoitteena on luoda unionin yhteiset standardit, jotka ovat yhteensopivia maailmanlaajuisten standardien, verkottuneiden toimien ja kansallisten ohjelman koordinointia koskevien aloitteiden kanssa. Alamomentille otetaan myös kustannukset seuraavista: ehdotusten arviointeihin ja hankekatselmuksiin osallistuvat riippumattomat asiantuntijat; komission järjestämät tapahtumat, kokoukset, konferenssit, työpajat ja seminaarit, joista on Euroopalle erityistä etua; selvitykset, analyysit ja arvioinnit; puiteohjelmien ja erityisohjelmien seuranta ja arviointi sekä toimet ohjelmien seuraamiseksi ja niiden tulosten levittämiseksi, edellisten tutkimuspuiteohjelmien toimet mukaan luettuina.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan sekä pöytäkirjan N:o 32 mukaiset EFTA-valtioiden rahoitusosuudet lisätään alamomentille otettuihin määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät, jotka aiheutuvat tulotaulukon momentille 6 3 0 otetuista EFTA-valtioiden rahoitusosuuksista ja jotka ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan e–g alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitettä ”Euroopan talousalue”, joka on yleisen talousarvion erottamaton osa.

Osa määrärahasta on tarkoitettu käytettäväksi sellaisten yhteisten lähestymistapojen edistämiseen, joiden avulla voidaan vastata keskeisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin, jotka liittyvät esimerkiksi TVT-strategiaan, jonka on paitsi kilpailtava nopeasti kehittyvien TVT-markkinoiden kanssa (esimerkiksi Aasiassa) myös luotava globaalia TVT-politiikkaa varten standardeja, joissa otetaan huomioon eurooppalaiset arvot, yhdistämällä resursseja ja helpottamalla parhaiden käytäntöjen vaihtoa TVT-alan tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin viemiseksi eteenpäin. Toimilla pyritään tehostamaan kansainvälisen yhteisön toimia, ja ne täydentävät nykyisiä mekanismeja ja toimivia yhteistyösuhteita. Määräraha käytetään Euroopan maiden ja kolmansien maiden välisten innovatiivisten hankkeiden rahoittamiseen. Nämä hankkeet ulottuvat pidemmälle kuin mitä yksittäinen maa voisi toteuttaa, ja siitä on hyötyä sekä unionille että sen kumppaneille, kun ne valmistautuvat ottamaan johtavan roolin tulevien TVT-standardien laadinnassa. Komissio varmistaa toimintaa toteuttaessaan tuen tasaisen jakautumisen. Se auttaa maailmanlaajuisia toimijoita sitoutumaan tutkimusyhteistyöhön, jolla edistetään TVT-alan innovointia.

Oikeusperusta

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1906/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013) (EUVL L 391, 30.12.2006, s. 1).

Neuvoston päätös 2006/971/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86).

Osasto 10 — Suora tutkimustoiminta

Numerotiedot

Osasto Luku

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

10 01

Suoran tutkimustoiminnan toimintalohkon hallintomenot

1

350 080 000

350 080 000

350 080 000

350 080 000

10 02

Suoraan rahoitettavan tutkimuksen toimintamäärärahat – Seitsemäs puiteohjelma (2007–2013) – EU

1

33 089 156

30 721 154

33 089 156

30 721 154

10 03

Suoraan rahoitettavan tutkimuksen toimintamäärärahat – Seitsemäs puiteohjelma (2007–2011) ja (2012–2013) – Euratom

1

10 250 000

9 314 301

405 852

10 250 000

9 720 153

10 04

Aikaisempien puiteohjelmien ja muiden toimien loppuun saattaminen

1

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

10 05

Edellisiltä vuosilta peräisin olevat rasitteet, jotka johtuvat yhteisen tutkimuskeskuksen Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti ydinalalla toteuttamista toimista

1

30 900 000

29 204 688

30 900 000

29 204 688

Osasto 10 — Yhteensä

424 319 156

419 320 143

405 852

424 319 156

419 725 995

Selvitysosa

Tätä selvitysosaa sovelletaan kaikkiin suoran tutkimustoiminnan toimintalohkoon kuuluviin budjettikohtiin paitsi lukuun 10 05.

Määrärahat kattavat toimintamenojen ja henkilöstösääntöjen alaisesta henkilöstöstä aiheutuvien menojen lisäksi muut henkilöstömenot, urakkasopimuksiin liittyvät menot, infrastruktuurimenot, tiedotukseen ja julkaisuihin liittyvät menot sekä muut hallinnolliset menot, jotka aiheutuvat teknologisesta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, kartoittava tutkimus mukaan luettuna.

Tulotaulukon alamomenteille 6 2 2 4 ja 6 2 2 5 otetut tulot voidaan ottaa lisämäärärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan mukaisesti.

Sekalaiset tulot voidaan ottaa lisämäärärahoiksi. Ne otetaan käyttötarkoituksen mukaan lukuun 10 02, 10 03 tai 10 04 tai momentille 10 01 05.

Unionin ohjelmiin osallistuvien ehdokasmaiden ja tapauksen mukaan myös Länsi-Balkanin mahdollisten ehdokasmaiden rahoitusosuudesta saatavat tulot otetaan tulotaulukon alamomentille 6 0 3 1, ja ne voidaan ottaa lisämäärärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan e–g alakohdan mukaisesti.

Kolmannet maat tai kolmansien maiden organisaatiot voivat osallistua tiettyihin Euroopan tason yhteistyöhankkeisiin tieteellisen ja teknisen tutkimuksen alalla. Tästä aiheutuva mahdollinen maksuosuus otetaan tulotaulukon alamomentille 6 0 1 3, ja se voidaan ottaa lisämäärärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan mukaisesti.

Määrärahat otetaan momenteille 10 02 02 ja 10 03 02.

Tämän osaston määrärahat kattavat yhteisen tutkimuskeskuksen varainhoidosta ja hallinnosta vastaavissa yksiköissä työskentelevän henkilöstön ja yksiköiden tarvitseman tuen kustannukset (noin 15 prosenttia kustannuksista).

Luku 10 03 — Suoraan rahoitettavan tutkimuksen toimintamäärärahat – Seitsemäs puiteohjelma (2007–2011) ja (2012–2013) – Euratom

Numerotiedot

Osasto Luku Momentti Alamomentti

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

10 03

Suoraan rahoitettavan tutkimuksen toimintamäärärahat – Seitsemäs puiteohjelma (2007–2011) ja (2012–2013) – Euratom

10 03 01

Yhteisen tutkimuskeskuksen ydinalaan liittyvä toiminta

1.1

10 250 000

9 314 301

405 852

10 250 000

9 720 153

10 03 02

Kolmansilta osapuolilta (jotka eivät kuulu Euroopan talousalueeseen) peräisin olevat määrärahat tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen

1.1

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Luku 10 03 — Yhteensä

10 250 000

9 314 301

405 852

10 250 000

9 720 153

Momentti 10 03 01 — Yhteisen tutkimuskeskuksen ydinalaan liittyvä toiminta

Numerotiedot

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

10 250 000

9 314 301

405 852

10 250 000

9 720 153

Selvitysosa

Määräraha on tarkoitettu kattamaan tieteellinen ja tekninen tukitoiminta ja tutkimustoiminta, jota yhteinen tutkimuskeskus toteuttaa ydinalaa koskevan erityisohjelmansa mukaisesti seuraavilla aihealueilla:

–  ydinjätehuolto, ympäristövaikutukset sekä käytöstäpoistoa koskeva perustietämys ja tutkimus,

–  ydinturvallisuus,

–  ydinvalvonta.

Määräraha kattaa toiminnan, joka on tarpeen niiden ydinmateriaalivalvontaan liittyvien velvoitteiden noudattamiseksi, jotka johtuvat Euratomin perustamissopimuksen II osaston 7 luvusta, ydinsulkusopimuksesta sekä Kansainvälistä atomienergiajärjestöä (IAEA) koskevasta komission tukiohjelmasta.

Määräraha kattaa kyseisen tutkimus- ja tukitoiminnan erityismenot (kaikenlaiset hankinnat ja sopimukset). Tähän sisältyvät kyseisistä hankkeista suoraan aiheutuvat tutkimusinfrastruktuurimenot.

Määräraha kattaa myös sellaiset tälle momentille kuuluvaa toimintaa koskevaan, yhteisen tutkimuskeskuksen tehtäväksi annettuun tutkimustoimintaan liittyvät menot, jotka aiheutuvat tutkimuskeskuksen osallistumisesta kilpailulliselta pohjalta epäsuoriin toimiin.

Tulotaulukon alamomentille 6 2 2 6 otetut tulot voidaan ottaa lisämäärärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan ja 183 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti.

Oikeusperusta

Neuvoston päätös 2006/970/Euratom, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännestä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2007–2011) (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 60).

Neuvoston päätös 2006/977/Euratom, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteuttamasta erityisohjelmasta Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännen ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2007–2011) täytäntöön panemiseksi (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 434).

Neuvoston asetus (Euratom) N:o 1908/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2011) (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 1).

Neuvoston päätös 2012/93/Euratom, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011, Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2012–2013) (EUVL L 47, 18.2.2012, s. 25).

Neuvoston asetus (Euratom) N:o 139/2012, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön puiteohjelman epäsuoriin toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2012–2013) (EUVL L 47, 18.2.2012, s. 1).

Neuvoston päätös 2012/95/Euratom, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011, yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteuttamasta erityisohjelmasta Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2012–2013) täytäntöön panemiseksi (EUVL L 47, 18.2.2012, s. 40).

Osasto 13 — Aluepolitiikka

Numerotiedot

Osasto Luku

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

13 01

Aluepolitiikan toimintalohkon hallintomenot

88 792 579

88 792 579

88 792 579

88 792 579

13 03

Euroopan aluekehitysrahasto ja muut aluetukitoimet

1

30 639 878 699

31 410 089 436

30 639 878 699

31 410 089 436

13 04

Koheesiorahasto

1

12 499 800 000

11 414 497 449

12 499 800 000

11 414 497 449

13 05

Rakennepoliittiset liittymistukitoimet

549 770 452

489 688 705

-78 987 754

549 770 452

410 700 951

13 06

Solidaarisuusrahasto

14 607 942

14 607 942

400 519 089

250 519 089

415 127 031

265 127 031

Osasto 13 — Yhteensä

43 792 849 672

43 417 676 111

400 519 089

171 531 335

44 193 368 761

43 589 207 446

Luku 13 05 — Rakennepoliittiset liittymistukitoimet

Numerotiedot

Osasto Luku Momentti Alamomentti

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

13 05

Rakennepoliittiset liittymistukitoimet

13 05 01

Liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline (ISPA) – Aikaisempien hankkeiden loppuun saattaminen (2000–2006)

13 05 01 01

Liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline (ISPA) – Muiden aikaisempien hankkeiden loppuun saattaminen (2000–2006)

4

p.m.

232 278 493

-78 987 754

p.m.

153 290 739

13 05 01 02

Liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline – Liittymistuen loppuun saattaminen kahdeksan ehdokasmaan osalta

4

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Momentti 13 05 01 — Yhteensä

p.m.

232 278 493

-78 987 754

p.m.

153 290 739

13 05 02

Liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) – Aluekehityksen osa-alue

4

462 000 000

172 734 477

462 000 000

172 734 477

13 05 03

Liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) – Rajat ylittävän yhteistyön osa-alue

13 05 03 01

Rajat ylittävä yhteistyö – Rahoitusosuus alaotsakkeesta 1 b

1.2

51 491 401

50 000 000

51 491 401

50 000 000

13 05 03 02

Ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden rajat ylittävä yhteistyö ja näiden maiden osallistuminen rakennerahastojen alaan kuuluviin valtioiden ja alueiden välisiin ohjelmiin – Rahoitusosuus otsakkeesta 4

4

36 279 051

34 675 735

36 279 051

34 675 735

Momentti 13 05 03 — Yhteensä

87 770 452

84 675 735

87 770 452

84 675 735

Luku 13 05 — Yhteensä

549 770 452

489 688 705

-78 987 754

549 770 452

410 700 951

Momentti 13 05 01 — Liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline (ISPA) – Aikaisempien hankkeiden loppuun saattaminen (2000–2006)

Selvitysosa

Liittymistä edeltävän rakennepolitiikan välineestä (ISPA) myönnettävän tuen tarkoituksena oli auttaa Keski- ja Itä-Euroopan maita niiden liittymisessä unioniin. ISPA:n avulla pyrittiin auttamaan edunsaajamaita noudattamaan unionin säännöstöä ympäristön ja liikenteen aloilla.

Alamomentti 13 05 01 01 — Liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline (ISPA) – Muiden aikaisempien hankkeiden loppuun saattaminen (2000–2006)

Numerotiedot

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

p.m.

232 278 493

-78 987 754

p.m.

153 290 739

Selvitysosa

Määräraha on tarkoitettu kattamaan ISPA:n tukitoimenpiteet sekä niiden toteuttamiseen Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasmaissa tarvittava muu kuin komission toimittama tekninen apu.

Alamomentilta ei rahoiteta yhdenkään edunsaajan hallintomenoja.

Oikeusperusta

Neuvoston asetus (EY) N:o 1266/1999, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1999, Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneille valtioille osana liittymistä edeltävää strategiaa annettavan tuen yhteensovittamisesta (EYVL L 161, 26.6.1999, s. 68).

Neuvoston asetus (EY) N:o 1267/1999, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1999, liittymistä edeltävästä rakennepolitiikan välineestä (EYVL L 161, 26.6.1999, s. 73).

Neuvoston asetus (EY) N:o 2257/2004, annettu 20 päivänä joulukuuta 2004, asetusten (ETY) N:o 3906/89, (EY) N:o 1267/1999, (EY) N:o 1268/1999 ja (EY) N:o 2666/2000 muuttamisesta Kroatian ehdokasaseman ottamiseksi huomioon (EUVL L 389, 30.12.2004, s. 1).

Luku 13 06 — Solidaarisuusrahasto

Numerotiedot

Osasto Luku Momentti Alamomentti

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

13 06

Solidaarisuusrahasto

13 06 01

Euroopan unionin solidaarisuusrahasto – Jäsenvaltiot

3.2

14 607 942

14 607 942

400 519 089

250 519 089

415 127 031

265 127 031

13 06 02

Euroopan unionin solidaarisuusrahasto – Valtiot, joiden kanssa liittymisneuvottelut on aloitettu

4

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Luku 13 06 — Yhteensä

14 607 942

14 607 942

400 519 089

250 519 089

415 127 031

265 127 031

Momentti 13 06 01 — Euroopan unionin solidaarisuusrahasto – Jäsenvaltiot

Numerotiedot

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

14 607 942

14 607 942

400 519 089

250 519 089

415 127 031

265 127 031

Selvitysosa

Momentti on tarkoitettu määrärahoille, jotka otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, jos jäsenvaltioissa tapahtuu suurkatastrofeja. Apua olisi annettava lähinnä luonnonkatastrofien yhteydessä, mutta sitä voidaan antaa asianomaisille jäsenvaltioille tilanteen kiireellisyyden perusteella edellyttäen, että myönnetyn taloudellisen avun käytölle asetetaan määräaika ja että apua saavien maiden olisi perusteltava, miten ne käyttävät saamansa avun. Saatu apu, joka korvataan myöhemmin kolmansilta osapuolilta esimerkiksi aiheuttamisperiaatteen mukaisesti saatavilla maksuilla tai jota vahinkojen lopullinen arviointi huomioon ottaen on saatu liikaa, olisi perittävä takaisin.

Määrärahojen kohdentamisesta päätetään lisätalousarviossa, jonka yksinomaisena tarkoituksena on Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto.

Oikeusperusta

Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3).

Viiteasiakirjat/-säädökset

Komission 6 päivänä huhtikuuta 2005 esittämä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta (COM(2005)0108).

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen 17 päivänä toukokuuta 2006 tehty toimielinten sopimus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta (EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1).

Osasto 15 — Koulutus ja kulttuuri

Numerotiedot

Osasto Luku

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

15 01

Koulutuksen ja kulttuurin toimintalohkon hallintomenot

123 603 923

123 603 923

123 603 923

123 603 923

15 02

Elinikäinen oppiminen, mukaan lukien monikielisyys

1 417 215 664

1 379 114 216

1 417 215 664

1 379 114 216

15 04

Kulttuuriin ja audiovisuaalialaan liittyvän yhteistyön kehittäminen Euroopassa

175 715 000

159 896 411

175 715 000

159 896 411

15 05

Nuoriso- ja urheilualan yhteistyön edistäminen

3

149 539 000

130 166 227

149 539 000

130 166 227

15 07

Ihmiset – Tutkijoiden liikkuvuutta koskeva ohjelma

1

963 502 000

771 774 900

63 312 858

963 502 000

835 087 758

Osasto 15 — Yhteensä

2 829 575 587

2 564 555 677

63 312 858

2 829 575 587

2 627 868 535

Luku 15 07 — Ihmiset – Tutkijoiden liikkuvuutta koskeva ohjelma

Numerotiedot

Osasto Luku Momentti Alamomentti

Nimike

RHK

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

15 07

Ihmiset – Tutkijoiden liikkuvuutta koskeva ohjelma

15 07 77

Ihmiset

1.1

963 502 000

771 275 000

63 312 858

963 502 000

834 587 858

15 07 78

Kolmansilta osapuolilta (jotka eivät kuulu Euroopan talousalueeseen) peräisin olevat määrärahat tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen

1.1

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

15 07 79

Pilottihanke – Osaamiskumppanuudet

1.1

p.m.

499 900

p.m.

499 900

Luku 15 07 — Yhteensä

963 502 000

771 774 900

63 312 858

963 502 000

835 087 758

Momentti 15 07 77 — Ihmiset

Numerotiedot

Talousarvio 2013

lisätalousarvioesitys nro: 9/2013

Uusi määrä

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

Maksusitoumukset

Maksut

963 502 000

771 275 000

63 312 858

963 502 000

834 587 858

Selvitysosa

Euroopasta on tehtävä houkuttelevampi tutkijoille, jotta voidaan lisätä sen valmiuksia ja suorituskykyä tutkimuksessa ja teknologian kehittämisessä ja samalla lujittaa ja kehittää edelleen eurooppalaista tutkimusaluetta. Kilpailun lisääntyessä maailmanlaajuisesti Euroopassa on kehitettävä avoimia ja kilpailuun perustuvia tutkijoiden työmarkkinoita, jotka tarjoavat monipuolisia ja houkuttelevia uranäkymiä.

”Ihmiset”-erityisohjelmasta (joka pannaan täytäntöön Marie Curie -toimien, tutkijailtojen ja EURAXESS-toimien avulla) myönnettävä tuki edistää tutkijoiden kansainvälistä, tieteidenvälistä ja alojen välistä liikkuvuutta eurooppalaisen innovoinnin keskeisinä toimijoina. Marie Curie -toimilla tehostetaan myös koulutuksen, tutkimuksen ja eri maiden yritysten välistä yhteistyötä tutkijoiden koulutuksessa ja urakehityksessä, jotta he voivat laajentaa taitojaan ja valmistautua tulevaisuuden työpaikkoihin. Marie Curie -toimilla vahvistetaan koulutuksen ja yritysten tiiviimpää kumppanuutta, jotta voidaan lisätä tietämyksen siirtoa ja tehostaa teollisuuden tarpeisiin soveltuvaa tohtorinkoulutusta. Edistämällä tutkijoiden eurooppalaisen peruskirjan ja säännöstön mukaisia työoloja voidaan osaltaan lisätä tutkijanuran houkuttelevuutta Euroopassa.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan sekä pöytäkirjan N:o 32 mukaiset EFTA-valtioiden rahoitusosuudet lisätään momentille otettuihin määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät, jotka aiheutuvat tulotaulukon momentille 6 3 0 otetuista EFTA-valtioiden rahoitusosuuksista ja jotka ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan e–g alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitettä ”Euroopan talousalue”, joka on yleisen talousarvion erottamaton osa.

Määräraha on tarkoitettu myös kattamaan menot, jotka vastaavat tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen osallistuvilta (Euroopan talousalueen ulkopuolisilta) kolmansilta osapuolilta tai mailta peräisin olevista tuloista saatavia määrärahoja.

Tulotaulukon alamomenteille 6 0 1 3, 6 0 1 5, 6 0 1 6, 6 0 3 1 ja 6 0 3 3 mahdollisesti otetut tulot voidaan ottaa määrärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan mukaisesti.

Oikeusperusta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1906/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013) (EUVL L 391, 30.12.2006, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

Neuvoston päätös 2006/973/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Ihmiset” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 272).

(1) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(2) EUVL L 66, 8.3.2013.
(3) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
(4) Hyväksytyt tekstit, 20. marraskuuta 2013, P7_TA(2013)0472, liite.


EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto - kuivuus ja metsäpalot Romaniassa ja tulvat Saksassa, Itävallassa ja Tšekissä
PDF 188kWORD 36k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. marraskuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 26 kohdan mukaisesti (kuivuus ja metsäpalot Romaniassa ja tulvat Saksassa, Itävallassa ja Tšekissä) (COM(2013)0692 – C7-0343/2013 – 2013/2255(BUD))
P7_TA(2013)0475A7-0369/2013

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0692 – C7‑0343/2013),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(1) ja erityisesti sen 26 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002(2),

–  ottaa huomioon solidaarisuusrahastosta 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A7-0369/2013),

1.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

2.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä 2014/95/EU.)

(1) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
(2) EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.


Joustovälineen varojen käyttöön ottaminen EU:n yleisen talousarvion 2013 täydentämiseksi, jotta voidaan lisätä Euroopan sosiaalirahastosta Ranskalle, Italialle ja Espanjalle myönnettävää rahoitusta
PDF 191kWORD 39k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. marraskuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi joustovälineen varojen käyttöön ottamisesta (COM(2013)0559 – C7-0235/2013 – 2013/2159(BUD))
P7_TA(2013)0476A7-0370/2013

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2012 lopullisesti hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–  ottaa huomioon komission 25. heinäkuuta 2013 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 7/2013 (COM(2013)0557),

–  ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(2) ja erityisesti sen 27 kohdan,

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0559 – C7‑0235/2013),

–  ottaa huomioon neuvoston 7. lokakuuta 2013 vahvistaman kannan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A7-0370/2013),

A.  katsoo, että kun kaikki mahdollisuudet määrärahojen uudelleen kohdentamiseen otsakkeen 1 b sisällä on tutkittu, näyttää siltä, että joustovälineestä on tarpeen ottaa käyttöön varoja,

B.  ottaa huomioon, että komissio on ehdottanut, että joustovälineestä otetaan käyttöön 134 049 037 euron määrä, jolla täydennetään Euroopan unionin varainhoitovuoden 2013 yleiseen talousarvioon otettua rahoitusta ylittämällä otsakkeen 1 b enimmäismäärä ja joka käytetään Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) Ranskalle, Italialle ja Espanjalle vuodeksi 2013 myönnettävän rahoituksen lisäämiseen yhteensä 150 miljoonalla eurolla,

1.  panee merkille komission ehdotuksen, että otsakkeen 1 b enimmäismäärä varainhoitovuodeksi 2013 ylitetään 134 049 037 eurolla, joka käytetään Euroopan sosiaalirahastosta Ranskalle, Italialle ja Espanjalle vuodeksi 2013 myönnettävän rahoituksen lisäämiseen yhteensä 150 miljoonalla eurolla, ja että nämä varat otetaan käyttöön joustovälineestä;

2.  hyväksyy sen, että joustovälineestä otetaan käyttöön maksusitoumusmäärärahoina enintään 134 049 037 euron määrä näiden otsakkeeseen 1 b kuuluvien lisämäärärahojen rahoittamiseksi;

3.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

4.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

joustovälineen varojen käyttöön ottamisesta

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä 2014/94/EU.)

(1) EUVL L 66, 8.3.2013.
(2) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.


Euroopan satelliittinavigointijärjestelmät ***I
PDF 197kWORD 43k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. marraskuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä (COM(2011)0814 – C7‑0464/2011 – 2011/0392(COD))
P7_TA(2013)0477A7-0321/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0814),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 172 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0464/2011),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 28. maaliskuuta 2012 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 11. syyskuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, budjettivaliokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A7-0321/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julkilausuman;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 20. marraskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2013 antamiseksi Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 kumoamisesta

P7_TC1-COD(2011)0392


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 1285/2013.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin, neuvoston ja Euroopan komission yhteinen julkilausuma

TOIMIELINTEN VÄLISESTÄ GALILEO-PANEELISTA

1.  Eurooppalaisten GNSS-ohjelmien tärkeyden, ainutlaatuisuuden ja monimutkaisuuden huomioon ottaen ja koska unioni on ohjelmista johtuvien järjestelmien omistaja ja ohjelmat rahoitetaan vuosina 2014–2020 kokonaisuudessaan unionin talousarviosta, Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio pitävät kyseisten kolmen toimielimen läheistä yhteistyötä tarpeellisena.

2.  Toimielinten välisen Galileo-paneelin päämääränä on auttaa kutakin toimielintä täyttämään velvoitteensa. Tätä varten perustetaan toimielinten välinen Galileo-paneeli, jonka tehtävänä on seurata tiiviisti

a)  edistymistä eurooppalaisten GNSS-ohjelmien toteuttamisessa erityisesti ESAn suhteen, etenkin hankinta- ja urakkasopimusten täytäntöönpanon osalta;

b)  kolmansien maiden kanssa tehtäviä kansainvälisiä sopimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan säännösten soveltamista;

c)  satelliittinavigointimarkkinoiden valmistelua;

d)  hallinnointijärjestelyjen tehokkuutta; sekä

e)  työohjelman vuosittaista tarkistamista.

3.  Voimassa olevien sääntöjen mukaisesti toimielinten välinen Galileo-paneeli noudattaa pidättyvyyttä erityisesti tiettyjen tietojen kaupallisen luottamuksellisuuden ja arkaluontoisuuden huomioon ottaen.

4.  Komissio ottaa huomioon toimielinten välisen Galileo-paneelin esittämät näkemykset.

5.  Toimielinten välinen Galileo-paneeli koostuu seitsemästä edustajasta, joista

–  kolme on neuvostosta

–  kolme on Euroopan parlamentista

–  yksi on komissiosta.

Se kokoontuu säännöllisesti (periaatteessa neljä kertaa vuodessa).

6.  Toimielinten välisen Galileo-paneelin toiminta ei vaikuta jo vakiintuneisiin vastuualueisiin tai toimielinten välisiin suhteisiin.

(1)EUVL C 181, 21.6.2012, s. 179.


Makrotaloudellisen rahoitusavun myöntäminen Jordanialle ***I
PDF 184kWORD 36k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. marraskuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle (COM(2013)0242 – C7-0119/2013 – 2013/0128(COD))
P7_TA(2013)0478A7-0335/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0242),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 212 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0119/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 29. lokakuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A7-0335/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 20. marraskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o .../2013/EU antamiseksi makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle

P7_TC1-COD(2013)0128


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, päätöstä N:o 1351/2013/EU.)


Huumausaineiden lähtöaineita koskeva EU:n ja Venäjän välinen sopimus ***
PDF 186kWORD 32k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. marraskuuta 2013 esityksestä neuvoston päätökseksi huumausaineiden lähtöaineita koskevan Euroopan unionin ja Venäjän federaation välisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (12221/2013 – C7-0308/2013 – 2013/0005(NLE))
P7_TA(2013)0479A7-0342/2013

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12221/2013),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Venäjän federaation väliseksi sopimukseksi huumausaineiden lähtöaineista (08178/2013),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0308/2013),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan ja 90 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A7-0342/2013),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Venäjän federaation hallituksille ja parlamenteille.


Kolmannet valtiot ja organisaatiot, joiden kanssa Europol tekee sopimuksia *
PDF 188kWORD 35k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. marraskuuta 2013 esityksestä neuvoston päätökseksi päätöksen 2009/935/YOS muuttamisesta siltä osin kuin on kyse niiden kolmansien valtioiden ja organisaatioiden luettelosta, joiden kanssa Europol tekee sopimuksia (16229/2012 – C7-0011/2013 – 2013/0801(CNS))
P7_TA(2013)0480A7-0351/2013

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (16229/2012),

–  ottaa huomioon Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta 6. huhtikuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/371/YOS(1) ja erityisesti sen 26 artiklan 1 kohdan a alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0011/2013),

–  ottaa huomioon täytäntöönpanosääntöjen hyväksymisestä, jotka koskevat Europolin suhteita kumppaneihin, henkilötietojen ja turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihto mukaan lukien, 30. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/934/YOS(2),

–  ottaa huomioon luettelon määrittämiseksi kolmansista valtioista ja organisaatioista, joiden kanssa Europol tekee sopimuksia, 30. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/935/YOS(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A7-0351/2013),

1.  hylkää esityksen neuvoston päätökseksi;

2.  kehottaa neuvostoa olemaan hyväksymättä päätöstä, koska komissio on äskettäin antanut ehdotuksen uudeksi Europolia koskevaksi asetukseksi (27. maaliskuuta 2013 annettu komission ehdotus asetukseksi Euroopan unionin lainvalvontayhteistyö- ja koulutusvirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS ja 2005/681/YOS kumoamisesta (COM(2013)0173)), jolla muutetaan säännöksiä ja menettelyä sopimusten tekemiseksi kolmansien valtioiden ja organisaatioiden kanssa; katsoo, että näin ollen mitään muutoksia ei pitäisi tehdä päätöksen 2009/371/YOS täytäntöönpanotoimenpiteisiin;

3.  kehottaa Europolin johtajaa ja hallintoneuvostoa siinä tapauksessa, että esitys neuvoston päätökseksi hyväksytään, pidättymään operatiivisia sopimuksia koskevien neuvottelujen aloittamisesta minkään esityksessä luetellun maan kanssa, koska tietosuojan taso ei ole eräissä neuvoston päätösesityksessä luetelluissa maissa riittävä ja koska henkilötietojen suojaa koskevan perusoikeuden noudattamista ei kyetä varmistamaan; korostaa, että aina kun henkilötietoja vaihdetaan kolmansien valtioiden tai kansainvälisten organisaatioiden kanssa, on annettava tiukat turvatakeet yksityisyyden ja perusoikeuksien suojasta;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle ja Europolille.

(1) EUVL L 121, 15.5.2009, s. 37.
(2) EUVL L 325, 11.12.2009, s. 6.
(3) EUVL L 325, 11.12.2009, s. 12.


Eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon sovellettava oikeudellinen kehys *
PDF 183kWORD 31k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. marraskuuta 2013 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta kehyksestä annetun asetuksen (EY) N:o 723/2009 muuttamisesta (COM(2012)0682 – C7-0421/2012 – 2012/0321(NLE))
P7_TA(2013)0481A7-0331/2013

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2012)0682),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 ja 188 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7‑0421/2012),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan ja 46 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A7-0331/2013),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


Eurooppalaisia rahastoja koskevat yhteiset säännökset ***I
PDF 210kWORD 70k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. marraskuuta 2013 muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (COM(2013)0246 – C7-0107/2013 – 2011/0276(COD))
P7_TA(2013)0482A7-0274/2013
OIKAISUT

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0615) ja muutetut ehdotukset (COM(2012)0496, COM(2013)0146 ja COM(2013)0246),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 177 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0107/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Italian edustajainhuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan (N:o 2) mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan säädösesitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 25. huhtikuuta 2012, 12. joulukuuta 2012 ja 22. toukokuuta 2013 antamat lausunnot(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 3. toukokuuta 2012 ja 29. marraskuuta 2012 antamat lausunnot(2),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 15. joulukuuta 2011, 13. joulukuuta 2012 ja 18. heinäkuuta 2013 antamat lausunnot(3),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 18. marraskuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kalatalousvaliokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A7-0274/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevat yhteiset lausumat;

3.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevat neuvoston ja komission lausumat;

4.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 20. marraskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2013 antamiseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta

P7_TC1-COD(2011)0276


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 1303/2013.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma määrärahojen uudelleen käyttöön ottamiseen liittyvästä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 tarkistamisesta

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat siitä, että varainhoitoasetuksen tarkistamiseen, jolla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukautetaan vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen, sisällytetään säännöksiä, jotka ovat tarpeen suoritusvarauksen osoittamiseen liittyvien järjestelyjen soveltamiseen ja jotka koskevat Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin sovellettavia yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 39 artiklassa (pk-yrityksiä koskeva aloite) tarkoitettujen rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa seuraavien määrärahojen uudelleen käyttöön ottamisen osalta:

i.  määrärahat, jotka oli sidottu suoritusvaraukseen liittyviin ohjelmiin ja jotka oli vapautettava, koska kyseisille ohjelmille asetettujen ensisijaisten tavoitteiden välitavoitteita ei ollut saavutettu, ja

ii.  määrärahat, jotka oli sidottu 39 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin erityisiin ohjelmiin ja jotka oli vapautettava, koska jäsenvaltion osallistuminen rahoitusvälineeseen oli päättynyt.

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma 1 artiklasta

Mikäli yhteisiin sääntöihin on perusteltua hyväksyä lisää poikkeuksia Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston erityispiirteiden huomioon ottamiseksi, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sitoutuvat hyväksymään kyseiset poikkeukset käynnistämällä asianmukaista huolellisuutta noudattaen prosessin, jolla tarvittavat muutokset Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin sovellettavia yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen pannaan täytäntöön.

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen lausuma 5 artiklan 3 kohdan mahdollisen taannehtivan soveltamisen pois sulkemisesta

Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat siitä, että

–  Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin sovellettavia yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 14 artiklan 2 kohdan, 15 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 26 artiklan 2 kohdan soveltamisen osalta jäsenvaltioiden toteuttamiin toimiin, joilla 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kumppanit otetaan mukaan kumppanuussopimuksen ja 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ohjelmien valmistelemiseen, sisällytetään kaikki jäsenvaltioiden käytännön tasolla toteuttamat toimet riippumatta niiden ajankohdasta sekä toimet, joita ne ovat toteuttaneet ennen kyseisen asetuksen voimaantuloa ja sen 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytyn Euroopan käytännesääntöjä koskevan delegoidun säädöksen voimaantuloa jäsenvaltion ohjelmasuunnittelumenettelyn valmisteluvaiheessa, edellyttäen että kyseisessä asetuksessa asetetut kumppanuusperiaatetta koskevat tavoitteet saavutetaan; jäsenvaltiot tekevät tässä yhteydessä kansallisen ja alueellisen toimivaltansa mukaisesti päätöksen sekä ehdotetun kumppanuussopimuksen että ehdotettujen ohjelmaluonnosten sisällöstä kyseisen asetuksen asiaankuuluvien säännösten ja rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti;

–  asetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytyllä Euroopan käytännesääntöjä koskevalla delegoidulla säädöksellä ei ole missään olosuhteissa eikä suoraan tai välillisesti taannehtivaa vaikutusta, etenkään kun on kyse kumppanuussopimuksien ja ohjelmien hyväksymismenettelystä, sillä EU:n lainsäädäntövallan käyttäjät eivät pyri siirtämään komissiolle toimivaltaa, jonka nojalla se voisi torjua kumppanuussopimuksen ja ohjelmien hyväksymisen yksinomaan sillä perusteella, että 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyttyjä Euroopan käytännesääntöjä ei ole noudatettu;

–  Euroopan parlamentti ja neuvosto kehottavat komissiota asettamaan 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyttävää delegoitua säädöstä koskevan luonnoksen niiden saataville mahdollisimman pian ja viimeistään silloin, kun neuvostossa on päästy poliittiseen sopimukseen Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin sovellettavia yhteisiä säännöksiä koskevasta asetuksesta tai kun kyseistä asetusta koskevasta mietintöluonnoksesta äänestetään Euroopan parlamentin täysistunnossa sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.

Neuvoston ja komission yhteinen lausuma 145 artiklan 7 kohdasta

Neuvosto ja komissio vahvistavat, että tarkasteltaessa hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokkaassa toiminnassa ilmenneiden vakavien puutteiden arviointia yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 145 artiklan 7 kohdan mukaisesti viittaus käsitteeseen "sovellettava lainsäädäntö" sisältää tällaista lainsäädäntöä koskevia tulkintoja, joita ovat tehneet Euroopan unionin tuomioistuin, Euroopan unionin yleinen tuomioistuin tai komissio (mukaan lukien komission tulkintaan liittyvät huomautukset) ja joita on sovellettu silloin, kun asianomainen hallinnollinen vahvistuslausuma, vuotuiset tarkastuskertomukset ja tarkastuslausunnot on toimitettu komissiolle.

Euroopan parlamentin lausuma 5 artiklan soveltamisesta

’Euroopan parlamentti paneee merkille puheenjohtajavaltion 19. päivänä joulukuuta 2012 antamat tiedot, jotka on annettu sellaisten pysyvien edustajien komiteassa käytyjen neuvottelujen, joissa jäsenvaltiot ilmaisivat aikomuksensa ottaa ohjelmatyön valmisteluvaiheessa mahdollisuuksien mukaan huomioon Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin sovellettavia yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusehdotuksessa, sellaisena kuin se oli näiden tietojen antamisen hetkellä, vahvistetut strategista ohjelmatyökokonaisuutta koskevat periaatteet, 5 artiklassa määritetyn kumppanuusperiaatteen henki ja sisältö mukaan lukien.

Komission lausuma 22 artiklasta

1.  Komissio katsoo, että tuloskehyksen päätarkoituksena on edistää ohjelmien täytäntöönpanoa käytännössä, jotta suunnitellut tulokset saavutetaan, ja että 6 ja 7 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä olisi sovellettava tuota tarkoitusta silmällä pitäen.

2.  Jos komissio on keskeyttänyt 6 kohdan nojalla prioriteetin välimaksut kokonaan tai osittain, jäsenvaltio voi edelleen toimittaa kyseiseen prioriteettiin liittyviä maksupyyntöjä, jotta se välttäisi ohjelmaa koskevan sitoumuksen vapauttamisen 86 artiklan mukaisesti.

3.  Komissio vahvistaa soveltavansa 22 artiklan 7 kohdan säännöksiä niin, ettei alisuoriutuminen prioriteetin määrärahojen käyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa aiheuta varojen kaksinkertaista menettämistä. Jos osa ohjelman sitoumuksista on vapautettu yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 86–88 artiklan mukaisesti ja prioriteetin määrärahat ovat sen vuoksi vähentyneet, tai jos ohjelmakauden lopussa prioriteetille myönnettyä määrää ei ole kokonaisuudessaan käytetty, tuloskehyksessä asetettuja vastaavia tavoitteita mukautetaan samassa suhteessa 22 artiklan 7 kohdan soveltamiseksi.

Komission lausuma indikaattoreita koskevasta puheenjohtajavaltion välitysehdotuksesta

Komissio vahvistaa, että se viimeistelee kolmen kuukauden kuluessa asetusten antamisesta ohjeasiakirjansa, jotka koskevat Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston, koheesiorahaston ja Euroopan alueellisen yhteistyön yhteisiä indikaattoreita kuullen asianomaisia arviointiverkostoja, kansalliset arviointiasiantuntijat mukaan luettuina. Näissä ohjeasiakirjoissa määritellään jokainen yhteinen indikaattori sekä esitetään yhteisiä indikaattoreita koskevien tietojen keruu- ja raportointimenetelmät.

Komission lausuma kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien muuttamisesta 23 artiklan soveltamisen yhteydessä

Rajoittamatta 23 artiklan 4 ja 5 kohdan säännösten soveltamista komissio katsoo voivansa esittää huomautuksia jäsenvaltioiden 23 artiklan 4 kohdan mukaisesti esittämiin ehdotuksiin, jotka koskevat kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien muuttamista, erityisesti silloin, kun kyseiset ehdotukset eivät ole yhdenmukaisia jäsenvaltioiden aiemmin 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti antamien vastausten kanssa, ja joka tapauksessa 16 ja 30 artiklan perusteella. Se katsoo, että kumppanuussopimukseen ja siihen liittyviin ohjelmiin tehtävien muutosten vahvistamista koskevan päätöksen hyväksymiselle 23 artiklan 5 kohdassa asetetun kolmen kuukauden määräajan laskeminen alkaa muutosehdotusten 4 kohdan mukaisesta jättämishetkestä, edellyttäen, että ehdotuksissa on otettu asianmukaisesti huomioon komission mahdollisesti esittämät huomautukset.

Komission lausuma lainsäädäntövallan käyttäjien saavuttaman suoritusvarausta ja ennakkomaksutasoja koskevan yhteisymmärryksen vaikutuksista maksumäärärahojen enimmäismääriin

Komissio katsoo, että maksumäärärahoihin vuosina 2014–2020 mahdollisesti tarvittavat lisäykset, jotka johtuvat suoritusvaraukseen ja ennakkomaksuihin tehdyistä muutoksista, jäävät vähäisiksi.

Seuraukset lienevät hallittavissa monivuotista rahoituskehystä koskevaa asetusta noudattaen.

Maksumäärärahojen kokonaismäärän vuotuista vaihtelua, mainituista muutoksista johtuva vaihtelu mukaan lukien, hallitaan maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran sekä monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetusluonnokseen sisällytettyjen erityisvälineiden avulla.

Komissio seuraa tilannetta tiiviisti ja esittää siitä arvionsa välitarkastelun yhteydessä.

(1)EUVL C 191, 29.6.2012, s. 30, EUVL C 44, 15.2.2013, s. 76 ja EUVL C 271, 19.9.2013, s. 101.
(2)EUVL C 225, 27.7.2012, s. 58 ja EUVL C 17, 19.1.2013, s. 56..
(3)EUVL C 47, 17.2.2012, s. 1, EUVL C 13, 16.1.2013, s. 1 ja EUVL C 267, 17.9.2013, s. 1.


Euroopan sosiaalirahasto ***I
PDF 185kWORD 41k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. marraskuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta (COM(2011)0607/2 – C7‑0327/2011 – 2011/0268(COD))
P7_TA(2013)0483A7-0250/2012

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0607/2),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 164 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0327/2011),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 22. helmikuuta 2012(1) ja 22. toukokuuta 2013(2) antamat lausunnot,

–  ottaa huomioon alueiden komitean 3. toukokuuta 2012 antaman lausunnon(3),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 14. marraskuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A7-0250/2012),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 20. marraskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2013 antamiseksi Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta

P7_TC1-COD(2011)0268


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 1304/2013.)

(1)EUVL C 143, 22.5.2012, s. 82.
(2) EUVL C 271, 19.9.2013, s. 101.
(3)EUVL C 225, 27.7.2012, s. 127.


Euroopan aluekehitysrahasto ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoite ***I
PDF 199kWORD 45k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. marraskuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta (COM(2011)0614 – C7-0328/2011 – 2011/0275(COD))
P7_TA(2013)0484A7-0268/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0614),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 178 ja 349 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0328/2011),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 25. huhtikuuta 2012 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 3. toukokuuta 2012 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 18. marraskuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A7-0268/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan parlamentin ja neuvoston yhteisen lausuman;

3.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman;

4.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 20. marraskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2013 antamiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta

P7_TC1-COD(2011)0275


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 1301/2013.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen julkilausuma EAKR-asetuksen 6 artiklan, Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan asetuksen 15 artiklan ja koheesiorahastoasetuksen 4 artiklan soveltamisesta

Euroopan parlamentti ja neuvosto panevat merkille komission unionin lainsäätäjille antaman vakuutuksen siitä, että EAKR-asetuksen, Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan asetuksen ja koheesiorahastoasetuksen liitteeseen sisällytettävät yhteiset tuotosindikaattorit perustuvat pitkäaikaiseen valmisteluprosessiin, johon osallistui komission ja jäsenvaltioiden arvioinnista vastaavia asiantuntijoita, ja että niiden odotetaan periaatteessa pysyvän muuttumattomina.

Komission lausuma

Komissio tukee Euroopan parlamentin ilmaisemaa tavoitetta valtiontukimenettelyjen yksinkertaistamisesta sellaisen toimintatuen osalta, jota myönnetään syrjäisimmille alueille sijoittautuneille yrityksille ja joka on tarkoitettu korvaamaan kyseisillä alueilla niiden erityisestä taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta aiheutuvia lisäkustannuksia.

Komission yksiköiden hiljattain julkistaman tulevaa yleistä ryhmäpoikkeusasetusta koskevan ehdotuksen(3) perusteella toimintatukea, jonka tarkoituksena on korvata tiettyjä näille alueille sijoittautuneille tuensaajille aiheutuvia lisäkustannuksia(4), voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana kyseisessä asetuksessa säädetyin edellytyksin, ja se voitaisiin siten vapauttaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta ilmoittamisesta. Komissio katsoo, että tämän perusteella voidaan saada aikaan toivottu yksinkertaistaminen, ja ottaa huomioon kaikki jäsenvaltioilta saatavat huomiot käynnissä olevassa kuulemismenettelyssä asetuksen hyväksymiseksi vuonna 2014.

(1)EUVL C 191, 29.6.2012, s. 44.
(2)EUVL C 225, 27.7.2012, s. 114.
(3) http://ec.europa.eu/competition/consultations/2013_gber/index_en.html.
(4) Syrjäisimmillä alueilla tuotettujen tuotteiden kuljetuskustannukset ja muut ylimääräiset tuotanto- ja toimintakustannukset kuin kuljetuskustannukset.


Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite ***I
PDF 191kWORD 41k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. marraskuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi erityissäännöksistä Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen tukemiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta (COM(2011)0611 – C7-0326/2011 – 2011/0273(COD))
P7_TA(2013)0485A7-0280/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0611),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 178 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0326/2011),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 25. huhtikuuta 2012 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 19. heinäkuuta 2012 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 18. marraskuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A7-0280/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan parlamentin ja neuvoston yhteisen lausuman;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 20. marraskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2013 antamiseksi Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä

P7_TC1-COD(2011)0273


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 1299/2013.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen lausuma Euroopan aluekehitysrahastosta annetun asetuksen 6 artiklan, Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan asetuksen 15 artiklan ja koheesiorahastosta annetun asetuksen 4 artiklan soveltamisesta

Euroopan parlamentti ja neuvosto panevat merkille komission unionin lainsäätäjille antaman vakuutuksen siitä, että EAKR-asetuksen, Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan asetuksen ja koheesiorahastoasetuksen liitteeseen sisällytettävät yhteiset tuotosindikaattorit perustuvat pitkäaikaiseen valmisteluprosessiin, johon osallistui komission ja jäsenvaltioiden arvioinnista vastaavia asiantuntijoita, ja että niiden odotetaan periaatteessa pysyvän muuttumattomina.

(1)EUVL C 191, 29.6.2012, s. 49.
(2)EUVL C 277, 13.9.2012, s. 96.


Koheesiorahasto ***I
PDF 194kWORD 38k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. marraskuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta (COM(2011)0612 – C7-0325/2011 – 2011/0274(COD))
P7_TA(2013)0486A7-0270/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0612),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 177 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0325/2011),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 25. huhtikuuta 2012 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 3. toukokuuta 2012 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 18. marraskuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A7‑0270/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisen lausuman;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 20. marraskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o ...2013 antamiseksi koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta

P7_TC1-COD(2011)0274


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 1300/2013.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen julkilausuma EAKR-asetuksen 6 artiklan, Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan asetuksen 15 artiklan ja koheesiorahastoasetuksen 4 artiklan soveltamisesta

Euroopan parlamentti ja neuvosto panevat merkille komission unionin lainsäätäjille antaman vakuutuksen siitä, että EAKR-asetuksen, Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan asetuksen ja koheesiorahastoasetuksen liitteeseen sisällytettävät yhteiset tuotosindikaattorit perustuvat pitkäaikaiseen valmisteluprosessiin, johon osallistui komission ja jäsenvaltioiden arvioinnista vastaavia asiantuntijoita, ja että niiden odotetaan periaatteessa pysyvän muuttumattomina.

(1)EUVL C 191, 29.6.2012, s. 38.
(2)EUVL C 225, 27.7.2012, s. 143.


Eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä ***I
PDF 200kWORD 42k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. marraskuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) 5 päivänä heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta yhtymien perustamisen ja toteuttamisen selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi (COM(2011)0610/2 – C7-0324/2011 – 2011/0272(COD))
P7_TA(2013)0487A7-0309/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0610/2),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 175 artiklan 3 kohdan, 209 artiklan 1 kohdan ja 212 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0324/2011),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan ja 175 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 25. huhtikuuta 2012 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 15. helmikuuta 2012 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 19. syyskuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 ja 37 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A7-0309/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevat Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteiset julistukset;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 20. marraskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2013 antamiseksi eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) annetun asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta tällaisten yhtymien perustamisen ja toiminnan selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi

P7_TC1-COD(2011)0272


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 1302/2013.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen julistus tietoisuuden lisäämisestä sekä eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymää koskevan asetuksen 4 ja 4 a artiklasta

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat toteuttavansa koordinoidumpia toimia tietoisuuden lisäämiseksi toimielimissä ja jäsenvaltioissa, jotta lisätään näkyvyyttä, joka koskee mahdollisuutta käyttää EAYY:itä vaihtoehtoisena välineenä alueellisen yhteistyön alalla unionin kaikilla politiikan aloilla.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio kehottavat jäsenvaltioita erityisesti toteuttamaan asianmukaisia koordinointi- ja tiedotustoimia kansallisten viranomaisten kesken ja eri jäsenvaltioiden viranomaisten välillä, jotta varmistetaan uusien EAYY:iden selkeät, tehokkaat ja avoimet hyväksymismenettelyt asetetussa määräajassa.

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen julistus eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymää koskevan asetuksen 1 artiklan 9 kohdasta

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat, että kun jäsenvaltiot soveltavat asetuksen (EU) N:o 1082/2006, sellaisena kuin se on muutettuna, 9 artiklan 2 kohdan i alakohtaa, ne pyrkivät sopimusluonnoksessa ehdotettuja EAYY:n henkilöstön jäseniin sovellettavia sääntöjä arvioidessaan tarkastelemaan erilaisia saatavilla olevia työsuhdevaihtoehtoja, joita EAYY voi valita yksityis- tai julkisoikeuden nojalla.

Jos EAYY:n henkilöstön jäsenten työsopimukset ovat yksityisoikeuden alaisia, jäsenvaltiot ottavat huomioon myös asiaankuuluvan unionin lainsäädännön, kuten sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma I) 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 593/2008, sekä EAYY:ssä edustettuina olevien muiden jäsenvaltioiden asiaan liittyvän oikeuskäytännön.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat myös, että kun EAYY:n henkilöstön jäsenten työsopimukset ovat julkisoikeuden alaisia, sovelletaan sen jäsenvaltion kansallisen julkisoikeuden sääntöjä, jossa kyseinen EAYY:n elin sijaitsee. Jäsenvaltion, jossa EAYY on rekisteröity, kansallisen julkisoikeuden sääntöjä voidaan kuitenkin soveltaa EAYY:n henkilöstön jäseniin, joita nämä säännöt ovat koskeneet ennen tulemista EAYY:n henkilöstön jäseneksi.

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen julistus alueiden komitean roolista EAYY-foorumin yhteydessä

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio panevat merkille alueiden komitean EAYY-fooruminsa yhteydessä tekemän arvokkaan työn ja kannustavat alueiden komiteaa seuraamaan olemassa olevien ja perusteilla olevien EAYY:iden toimintaa, järjestämään parhaiden toimintatapojen vaihtoa ja yksilöimään yhteisiä haasteita.

(1)EUVL C 191, 29.6.2012, s. 53.
(2)EUVL C 113, 18.4.2012, s. 22.


Julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapaino ***I
PDF 322kWORD 125k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. marraskuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä (COM(2012)0614 – C7-0382/2012 – 2012/0299(COD))
P7_TA(2013)0488A7-0340/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2012)0614),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 157 artiklan 3 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0382/2012),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Tšekin tasavallan edustajainhuoneen, Alankomaiden parlamentin ylähuoneen, Alankomaiden parlamentin alahuoneen, Puolan parlamentin alahuoneen, Puolan senaatin, Ruotsin valtiopäivien, Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen Euroopan parlamentin puhemiehelle toimittamat perustellut lausunnot siitä, onko säädösesitys toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

–  ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 ja 37 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan mukaisen oikeudellisten asioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan yhteisen käsittelyn,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A7-0340/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 20. marraskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/.../EU antamiseksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä

P7_TC1-COD(2012)0299


(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 157 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Naisten ja miesten tasa-arvo on yksi unionin perusarvoista ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan keskeisistä tavoitteista. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklan mukaisesti unioni pyrkii poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Mainitun sopimuksen 157 artiklan 3 kohta on oikeusperusta unionin toimenpiteille, joilla varmistetaan miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä.

(2)  Mahdollisuus erityisetuja tarjoaviin toimenpiteisiin ja sen merkitys todellisen naisten ja miesten tasa-arvon saavuttamiselle käytännössä tunnustetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 157 artiklan 4 kohdassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä 'perusoikeuskirja', 23 artiklassa, jossa määrätään, että naisten ja miesten tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla ja että tasa-arvon periaate ei estä pitämästä voimassa tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka tarjoavat erityisetuja aliedustettuna olevalle sukupuolelle.

(2 a)  Sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen työelämässä edellyttää, että sovelletaan molempien sukupuolten tasapainoiseen edustukseen perustuvaa päätöksentekomallia asianomaisen yrityksen kaikilla tasoilla ja että on myös toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että poistetaan sukupuolten palkkaerot, jotka myötävaikuttavat merkittävästi köyhyyden naisistumiseen. [tark. 1]

(3)  Neuvoston suosituksessa 84/635/ETY(3) suositeltiin, että jäsenvaltiot toteuttavat toimia varmistaakseen, että erityisetuja tarjoaviin toimiin kuuluu mahdollisuuksien mukaan toimia, jotka vaikuttavat naisten aktiiviseen osallistumiseen päätöksentekoelimiin. Neuvoston suosituksessa 96/694/EY(4) suositeltiin, että jäsenvaltiot kannustaisivat yksityissektoria vahvistamaan naisten osallistumista kaikilla päätöksenteon tasoilla erityisesti ottamalla käyttöön tasa-arvosuunnitelmia ja positiivisia toimia koskevia ohjelmia tai tällaisten suunnitelmien ja ohjelmien puitteissa.

(4)  Komissio on esittänyt viime vuosina useita selontekoja(5), jotka koskevat sukupuolijakaumaa talouselämän päätöksenteossa. Komissio on kannustanut julkisesti noteerattuja yhtiöitä unionissa lisäämään naisten aliedustettua sukupuolta olevien henkilöiden määrää johtokunnissaan itsesääntelyllisin toimenpitein ja tekemään asiaa koskevia konkreettisia, vapaaehtoisia sitoumuksia(6). Komissio korosti 5 päivänä maaliskuuta 2010 annetussa naisten peruskirjassa(7), että naisilla ei edelleenkään ole täyttä mahdollisuutta vallan ja päätöksenteon jakamiseen politiikassa ja talouselämässä, ja vahvisti sitoutumisensa valtansa käyttämiseen naisten ja miesten edustuksen tasapuolistamiseksi johtotehtävissä. Komissio määritteli naisten ja miesten tasa-arvostrategiassa vuosiksi 2010–2015(8) sukupuolijakauman tasapainottamisen yhdeksi ensisijaisista tehtävistään. [tark. 2]

(5)  Neuvosto totesi 7 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyssä Euroopan tasa-arvosopimuksessa vuosiksi 2011–2020, että sukupuolten tasa-arvon tasa-arvoa edistävät politiikat ovat välttämättömiä talouskasvulle, vauraudelle ja kilpailukyvylle ja vahvisti sitoutumisensa miesten ja naisten työllisyyden ja sosiaaliturvan erojen poistamiseen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi etenkin kolmella sukupuolten tasa-arvon kannalta hyvin tärkeällä alalla, jotka ovat työllisyys, koulutus ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen, ja kehotti toimiin, joilla edistetään naisten ja miesten tasapuolista osallistumista kaikentasoiseen päätöksentekoon kaikilla aloilla, jotta kaikki kyvyt, tietämys ja ideat hyödynnetään täysimääräisesti ja lisätään näin inhimillisten voimavarojen moninaisuutta ja parannetaan liiketoimintamahdollisuuksia. [tark. 3]

(6)  Euroopan parlamentti kehotti naisista ja yritysjohtajuudesta 6 päivänä heinäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa(9) yrityksiä saavuttamaan naisten osuutta johtoelinten jäsenistä koskevan 30 prosentin rajan vuoteen 2015 mennessä ja 40 prosentin rajan vuoteen 2020 mennessä. Se kehotti komissiota, siinä tapauksessa että jäsenvaltioiden toteuttamat toimet olisivat riittämättömiä, ehdottamaan vuoteen 2012 mennessä lainsäädäntöä, muun muassa mukaan lukien kiintiöitä, mikäli yritysten ja jäsenvaltioiden toteuttamat toimet olisivat riittämättömiä siten, että lainsäädäntö otettaisiin käyttöön tilapäisesti ja se toimisi muutoksen ja sellaisten nopeiden uudistusten liikkeellepanevana voimana, joilla pyrittäisiin poistamaan taloudellisessa päätöksenteossa yhä ilmenevät sukupuolten väliset erot ja stereotypiat. Euroopan parlamentti toisti lainsäädännön antamista koskevan pyyntönsä 13 päivänä maaliskuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2011(10). [tark. 4]

(6 a)  Unionin toimielinten, elinten ja laitosten kuten Euroopan keskuspankin olisi näytettävä esimerkkiä sukupuolten tasa-arvon osalta päätöksenteossa muun muassa asettamalla tasapainoista sukupuolijakaumaa koskevia tavoitteita kaikilla tasoilla. Olisi pantava viipymättä täytäntöön tiukkoja sääntöjä, jotka koskevat sisäistä ja ulkoista rekrytointia kaikkiin unionin toimielimiin, elimiin ja laitoksiin, ja seurattava sääntöjen noudattamista. Ylimmän johdon rekrytointiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Kunkin unionin toimielimen, elimen ja laitoksen olisi julkaistava vuotuinen kertomus, josta käy ilmi, mitä toimia ne ovat toteuttaneet tämän saavuttamiseksi. [tark. 5]

(7)  Henkilöresurssien tehokas käyttö on tärkein talouden kilpailukykyä, kehitystä ja kasvua määrittävä seikka ja ratkaisevaa unionin väestökehitykseen liittyvissä haasteissa, menestyksekkäässä kilpailussa globalisoituneessa taloudessa ja suhteellisen edun hankkimisessa muihin maihin verrattuna. Korkeasti koulutettujen ja pätevien naisten joukko kasvaa jatkuvasti, mitä osoittaa sekin, että 60 prosenttia yliopistotutkinnon suorittaneista on naisia. Tämän joukon jatkuva hyödyntämättä jättäminen nimitettäessä henkilöitätalouselämän yritysten johto- ja päätöksentekotehtäviin merkitsisi, että ammattitaitoiset henkilöresurssit jäävät hyödyntämättä täysimääräisesti. [tark. 6]

(7 a)  Yhtiöiden ja yritysten olisi harkittava sellaisen uraputken luomista johtokuntaan ja johtotehtäviin soveltuville naisille, jolla kannustetaan, tuetaan ja kehitetään naisten kykyjä kaikilla tasoilla ja kaikissa heidän uransa vaiheissa. [tark. 7]

(7 b)  Jäsenvaltioiden olisi sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi otettava käyttöön säännöksiä, jotka mahdollistavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen sekä miehille että naisille ja joihin sisältyy erityisesti joustavia järjestelyjä ja tukimuotoja niille, joilla on hoitovelvollisuuksia. [tark. 8]

(7 c)  Sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen koko yhteiskunnassa edellyttää sitä, että miehille ja naisille vahvistetaan tasapuoliset akateemiset ja ammatilliset oikeudet ja että perheeseen, lastenhoitoon ja kotitöihin liittyvät velvollisuudet jaetaan miesten ja naisten kesken. Se, että valtaosa perheeseen ja kotitöihin liittyvistä tehtävistä on tyypillisesti naisten vastuulla, saattaa estää naisten pääsyä johtotehtäviin. Miesten aktiivinen osallistuminen perheeseen liittyvien velvoitteiden hoitamiseen on ratkaisevan tärkeää työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi ja yhtäläisten uramahdollisuuksien luomiseksi sekä miehille että naisille. Olisi kiinnitettävä huomiota sukupuolistereotypioiden torjumiseen, jäykkään ja vanhanaikaiseen työllisyyspolitiikkaan ja vanhempainlomajärjestelyitä koskeviin puutteisiin. Olisi toteutettava toimenpiteitä, joiden avulla naiset ja miehet voivat yhdistää perhe- ja työelämän niin halutessaan. Jäsenvaltioita olisi kannustettava varmistamaan, että otetaan käyttöön sosiaalietuuksia, kuten oikeudenmukaiset vanhempainlomakorvaukset sekä naisille että miehille, kattavat lasten päivähoitojärjestelyt sekä mahdollisuudet jaettuun vanhempainlomaan. [tark. 9]

(8)  Yrityksissä tunnustetaan laajasti, että naisten mukanaolo yritysten johtokunnissa parantaa yritysten hallintotapaa, koska ryhmän työskentely ja päätöksenteon laatu paranevat, mikä johtuu monipuolisemmasta ja kollektiivisemmasta ajattelutavasta, jossa otetaan monipuolisemmin huomioon erilaisia näkökantoja ja ennakoivampia liiketoimintamalleja ja jonka ansiosta päädytään tasapainoisempiin päätöksiin, jotka kuvastavat paremmin todellisia yhteiskunnallisia oloja ja kuluttajien todellisuutta. Lukuisat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että yrityksen ylemmän johdon sukupuolijakauman tasapuolisuus parantaa yrityksen taloudellista tulosta ja kannattavuutta. Kun otetaan huomioon unionissa toimivien julkisesti noteerattujen yhtiöiden merkittävä taloudellinen ja yhteiskunnallinen vastuu, naisten osuuden kasvattaminen unionissa toimivien julkisesti noteerattujen näiden yhtiöiden johtokunnissa voi näin ollen vaikuttaa myönteisesti yritysten taloudelliseen tulokseen. Siksi olisi ryhdyttävä toteuttamaan ja tehostettava toimia naisten uralla etenemisen edistämiseksi kaikilla yritysjohdon tasoilla. [tark. 10]

(8 a)  Naisten nimittämistä johtokunnan jäseniksi haittaavat monenlaiset esteet, joiden purkamiseksi tarvitaan paitsi seuraamuksia myös koulutustoimia ja kannustimia, joilla edistetään hyviä käytäntöjä. On ensinnäkin olennaisen tärkeää, että kaupallisen alan oppilaitoksissa ja korkeakouluissa lisätään tietoisuutta sukupuolten tasa-arvon yrityksen kilpailukyvylle tuomista eduista. On myös tarpeen kannustaa johtokunnan jäsenten säännöllistä vaihtumista ja ottaa käyttöön positiivisia toimia, jolla kannustetaan ja palkitaan sellaisia valtioita ja yrityksiä, jotka edistävät näitä muutoksia päättäväisemmin talouden korkeimman tason päätöksentekoelimissä unionin tasolla. Myös verotus- ja hankintapolitiikalla voidaan edistää sukupuolijakauman tasapainottamista yritysten johtokunnissa. [tark. 11]

(9)  On näyttöä myös siitä, että tasa-arvo työmarkkinoilla voi parantaa talouskasvua huomattavasti. Naisten määrän lisääminen julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokunnissa unionissa ei vaikuta ainoastaan johtokuntatehtäviin nimitettäviin naisiin vaan houkuttelee osaltaan naiskykyjä kyseisiin yrityksiin ja lisää naisten osuutta kaikilla hallintotasoilla ja työvoimassa. Tämän vuoksi naisten osuuden kasvattamisella yritysten johtokunnissa on olisi myönteinen vaikutus sekä sukupuolten työllisyys- että palkkaerojen kaventamiseen. Kyvykkäiden naisten varannon täysimääräinen hyödyntäminen parantaisi merkittävästi koulutuksen kannattavuutta niin yksilöiden kuin julkisen sektorinkin näkökulmasta. Naisten aliedustus julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokunnissa unionissa on hukattu mahdollisuus saavuttaa pitkäaikaista kestävää kasvua yleisesti jäsenvaltioiden talouksissa. [tark. 12]

(10)  Vaikka unionilla on lainsäädäntöä sukupuoleen perustuvan syrjinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, neuvosto on antanut erityisiä suosituksia naisten osuuden kasvattamisesta talouselämän päätöksenteossa ja unionissa on kannustettu itsesääntelyyn, naisia on naiset ovat edelleen huomattavasti vähemmän kuin miehiä aliedustettuina yritysten tärkeimmissä päätöksentekoelimissä kaikkialla unionissa. Sukupuolijakauman epätasapaino on erityisen merkittävä ja ongelmallinen yksityissektorilla ja etenkin julkisesti noteeratuissa yhtiöissä, mutta myös tietyissä unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa, kuten Euroopan keskuspankissa, sukupuolijakauman epätasapaino on hyvin ongelmallinen. Komission keskeisin indikaattori – sukupuolijakauma yritysten johtokunnissa – osoittaa, että naisten osuus liike-elämän huipputason päätöksenteossa on edelleen hyvin vähäinen. Tammikuussa 2012 naisilla oli keskimäärin vain 13,7 prosenttia johtokuntapaikoista jäsenvaltioiden suurimmissa julkisesti noteeratuissa yhtiöissä. Yritysten toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä naisia oli vain 15 prosenttia, mikä on selkeä osoitus demokratiavajeesta ja naisten epäoikeudenmukaisesta ja syrjivästä edustuksesta ja on vastoin sukupuolten yhtäläisiä mahdollisuuksia ja yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevia unionin periaatteita. [tark. 13]

(11)  Naisten osuus yritysten johtokunnissa kasvaa hyvin hitaasti, sillä keskimääräinen kasvu viime vuosina on ollut 0,6 prosenttiyksikköä vuodessa. Edistyminen on ollut hyvin epätasaista eri jäsenvaltioissa, mikä on johtanut hyvin erilaisiin tuloksiin. Se on ollut merkittävintä niissä jäsenvaltioissa, joissa on otettu käyttöön sitovia toimenpiteitä jäsenvaltioista esimerkiksi Ranskassa, joka asetti tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamisen aikarajaksi vuoden 2017 ja saavutti alle kahdessa vuodessa vuodeksi 2014 asetetun 20 prosentin tavoitteen, tai Norjassa, jossa 40 prosentin tavoitteeseen päästiin kolmessa vuodessa. Molemmissa näissä maissa tulokset saavutettiin sitovilla toimenpiteillä. Erot jäsenvaltioiden välillä todennäköisesti kasvavat johtuen eri jäsenvaltioiden hyvin erilaisista lähestymistavoista naisten osuuden lisäämiseen johtokunnissa. [tark. 14]

(11 a)  Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön strategioita, joilla edistetään yhteiskunnallisia ja kulttuurisia muutoksia suhtautumisessa tasapainoiseen sukupuolijakaumaan, ja käytettävä monipuolisia keinoja, joilla kannustetaan naisia osallistumaan johtoelimiin ja työnantajia ottamaan käyttöön ennakoivia lähestymistapoja ja toimia. Tällaisia keinoja voisivat olla muun muassa joustavien työaikojen ja perheystävällisten työpaikkojen edistäminen päivähoitomahdollisuuksia tarjoamalla. [tark. 15]

(12)  Sen lisäksi, että julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokuntien sukupuolijakaumaa koskevan kansallisen tason sääntelyn hajanaisuus ja moninaisuus tai puute johtaa eroavuuksiin naisten osuudessa toimivaan johtoon kuulumattomista jäsenistä sekä eri jäsenvaltioiden edistymistahdissa, se tuo sisämarkkinoille esteitä asettamalla julkisesti noteeratuille yhtiöille unionissa erilaisia hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä koskevia vaatimuksia. Nämä erot johtokuntien muodostamista koskevissa lainsäädännöllisissä ja itsesääntelyllisissä vaatimuksissa voivat aiheuttaa käytännön hankaluuksia ylikansallisesti toimiville julkisesti noteeratuille yhtiöille etenkin tytäryhtiöiden perustamisen, sulautumien ja hankintojen yhteydessä sekä johtokuntien jäsenehdokkaille. Unionin yhtiöiden johtokuntien toimivaan johtoon kuulumattomien jäsenten erilaiset valintatavat eivät saisi kuitenkaan vaikuttaa tämän direktiivin täytäntöönpanoon. [tark. 16]

(12 a)  Sukupuolijakauman epätasapaino on suurempi yhtiöiden ylemmillä johdon tasoilla. Lisäksi monet ylemmän johdon tasolla edustettuina olevat naiset työskentelevät esimerkiksi henkilöstöhallinto- tai tiedotustehtävissä, kun taas ylemmän johdon tasolla työskentelevät miehet pääsevät todennäköisemmin yhtiön yleisjohdon tai linjajohdon tehtäviin. Koska suurimmalla osalla yritysten johtokuntien jäseniksi rekrytoitavista ehdokkaista on kokemusta ylemmän johdon tehtävistä, on erittäin tärkeää, että tällaisiin johtotehtäviin yhtiöissä pääsevien naisten määrää lisätään. [tark. 17]

(12 b)  Yksi keskeinen tekijä tämän direktiivin asianmukaisen täytäntöönpanon kannalta on se, että toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten valinnassa sovelletaan perusteita, jotka vahvistetaan etukäteen ja täysin avoimesti, ja ehdokkaiden pätevyyttä tarkastellaan tasavertaisesti sukupuolesta riippumatta. [tark. 18]

(12 c)  Unionin väestön ikääntymisen ja osaamisvajeen vuoksi puolta unionin väestöstä edustavien naisten resurssien hyödyntämisen laiminlyönti yritysten johtokunnissa saattaa hidastaa unionin talouden kehittymistä ja sen rahoitusrakenteiden elpymistä. Jos puolet lahjakkuusvarannosta jätetään vaille huomiota johtotehtävien täyttämisen yhteydessä, itse nimittämisprosessi ja sen laatu saattavat vaarantua, mikä lisää epäluottamusta yritysten valtarakenteisiin ja saattaa vähentää käytettävissä olevien henkilöresurssien tehokasta hyödyntämistä. Kumpaakin sukupuolta edustavien ehdokkaiden järjestelmällisellä huomioon ottamisella varmistetaan, että uudet johtokunnan jäsenet valitaan parhaiden ehdokkaiden, sekä miesten että naisten, keskuudesta ja että koko yhteiskunta on asianmukaisesti edustettuna yrityksen päätöksenteossa. [tark. 19]

(13)  Valintamenettelyjen ja johtokuntapaikkoja koskevien pätevyysvaatimusten nykyinen avoimuuden puute useimmissa jäsenvaltioissa muodostaa merkittävän esteen johtokuntien jäsenistön sukupuolijakauman tasapainottamiselle ja vaikuttaa kielteisesti sekä johtokuntaehdokkaiden uraan ja vapaaseen liikkuvuuteen että sijoittajien päätöksiin. Tällainen avoimuuden puute vaikeuttaa mahdollisten johtokuntaehdokkaiden hakeutumista johtokuntatehtäviin, joissa heidän taidoilleen olisi tärkeää käyttöä, ja sukupuolisesti syrjivien nimityspäätösten riitauttamista, mikä rajoittaa vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Sijoittajilla puolestaan on erilaisia sijoitusstrategioita, jotka edellyttävät myös johtokunnan jäsenten asiantuntemukseen ja pätevyyteen liittyvää tietoa. Johtokunnan jäseniä koskevien pätevyysvaatimusten ja valintamenettelyn avoimuuden lisääminen antaa sijoittajille paremmat valmiudet arvioida yrityksen liiketoimintastrategiaa ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Näin ollen on tärkeää, että johtokuntien jäsenten nimitysmenettely on selkeä ja avoin ja ehdokkaiden yksilölliset ansiot arvioidaan objektiivisesti sukupuolesta riippumatta. [tark. 20]

(14)  Vaikka tällä direktiivillä ei pyritä tarkasti yhdenmukaistamaan johtokuntapaikkoihin liittyviä valintamenettelyjä ja pätevyysvaatimuksia koskevia kansallisia säädöksiä, toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamiseksi on välttämätöntä ottaa käyttöön tiettyjä vähimmäisvaatimuksia siten, että julkisesti noteerattujen yhtiöiden, joissa sukupuolet eivät ole tasapainoisesti edustettuina, on perustettava tehtävä toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten nimityspäätökset avoimen ja selkeästi määritellyn valintamenettelyn sekä ehdokkaiden soveltuvuuden, pätevyyden ja ammattikokemuksen objektiiviseen vertailuun objektiivisen vertailun perusteella. Vain unionin laajuisella sitovalla toimenpiteellä voidaan todella auttaa varmistamaan kilpailukykyiset ja tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkialla unionissa ja välttämään liike-elämälle aiheutuva käytännön haitta. [tark. 21]

(15)  Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategiassa(11) vahvistettiin, että naisten osallistumista työelämään on lisättävä, jotta voidaan edistää kasvua ja vastata Euroopan väestökehitykseen liittyviin haasteisiin. Strategiassa asetettiin tavoitteeksi 20–64-vuotiaiden naisten ja miesten 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2020 mennessä, mikä voidaan saavuttaa ainoastaan, jos sitoudutaan selkeästi sukupuolten tasa-arvoon, poistetaan sitkeät sukupuolten palkkaerot ja lisätään toimia esteiden purkamiseksi naisten työmarkkinoille osallistumiselta, lasikattoilmiö mukaan luettuna. Tämänhetkinen talouskriisi on entisestään voimistanut Euroopan jatkuvasti kasvavaa tarvetta tukeutua tietoon, ammattitaitoon ja innovointiin ja hyödyntää täysimääräisesti kaikkia käytettävissä olevia, sekä miesten että naisten, kykyjä. Tuella naisten osallistumiselle talouselämän päätöksentekoon eriyisesti yritysten johtokunnissa odotetaan olevan myönteisiä oheisvaikutuksia naisten työllisyyteen kyseisissä yrityksissä ja koko taloudessa. [tark. 22]

(15 a)  Näiden tavoitteiden saavuttaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa Euroopan talouden kilpailukyky, kannustaa innovointia ja saada yritysten johtokuntiin aikaisempaa pätevämpiä henkilöitä. Tämän mukaisesti unioni on ilmoittanut, että tasa-arvo työmarkkinoilla ja yritysten johtokuntien sukupuolijakauman tasapainottaminen ovat unionin kymmenvuotistavoitteita tasa-arvon alalla, ja aikoo selvittää keinoja lisätä tietoisuutta alalla saavutetusta edistyksestä. [tark. 23]

(16)  Unionin olisi sen vuoksi pyrittävä lisäämään naisten osallistumista yritysten johtokuntiin kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voitaisiin tehostaa talouskasvua, edistää liikkuvuutta työmarkkinoilla, vahvistaa ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja saavuttaa sukupuolten todellinen tasa-arvo työmarkkinoilla. Tähän tavoitteeseen olisi pyrittävä erityisetuja tarjoavin vähimmäisvaatimuksin, jotka muodostuvat sitovista, julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokuntien sukupuolijakauman määrälliseen tavoitteeseen tähtäävistä toimenpiteistä, koska ne jäsenvaltiot ja muut maat, jotka ovat valinneet samanlaisen tai samankaltaisen menetelmän, ovat saavuttaneet parhaat tulokset naisten aliedustuksen korjaamiseksi talouselämän päätöksentekoon liittyvissä tehtävissä. [tark. 24]

(16 a)  Julkisesti noteerattujen yhtiöiden olisi kehitettävä sukupuolten tasa-arvoa edistävä toimintamalli varmistaakseen naisten ja miesten tasapuolisemman edustuksen koko yhtiössä. Tähän toimintamalliin voi sisältyä kuvaus toimenpiteistä, joihin yhtiössä on ryhdytty, esimerkiksi sekä nais- että miesehdokkaan nimittäminen keskeisiin tehtäviin, mentorointiohjelmat ja uraohjaus naisille sekä henkilöstöstrategiat, joilla kannustetaan sukupuolijakaumaltaan tasapainoiseen rekrytointiin. Toimintamalliin voi sisältyä myös kaikille työntekijöille tarkoitettuja joustavampia työehtoja, esimerkiksi vanhempainlomakorvaus sekä kodinhoito- ja lastenhoitoapu. Jokainen yhtiö voi valita ne toimintatavat, jotka sopivat parhaiten sen toimintoihin, ja jokaisen yhtiön olisi toteutettava aktiivisia toimenpiteitä aliedustetun sukupuolen osuuden lisäämiseksi yhtiön johtotehtävissä. [tark. 25]

(17)  Julkisesti noteeratut yhtiöt ovat taloudellisesti erityisen merkittäviä ja näkyviä ja niiden vaikutus markkinoilla on ylipäätään suuri. Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet koskevat tämän vuoksi julkisesti noteerattuja yhtiöitä, jotka on määritelty jäsenvaltiossa perustetuiksiyhtiöiksi, joiden kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa ja joiden arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY(12) 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitetuilla säännellyillä markkinoilla yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa. Nämä yhtiöt näyttävät suuntaa koko talouselämälle, ja on odotettavissa, että muunlaiset yhtiöt seuraavat niiden käytäntöjä. Julkisesti noteerattujen yhtiöiden julkinen luonne on peruste sille, että niitä säännellään yleisen edun nimissä enemmän. [tark. 26]

(18)  Tätä direktiiviä ei olisi sovellettava komission suosituksessa 2003/361/EY(13) tarkoitettuihin mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, vaikka ne olisi noteerattu julkisesti. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin otettava käyttöön menettelytapoja, joilla tuetaan ja kannustetaan pk-yrityksiä tasapainottamaan merkittävästi sukupuolijakaumaa kaikilla johdon tasoilla ja yritysten johtokunnissa. [tark. 27]

(19)  Jäsenvaltioissa esiintyy erilaisia julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokuntarakenteita; pääjako perustuu kaksiportaiseen järjestelmään, jossa on erilliset hallinto- ja valvontaelimet, ja yksiportaiseen järjestelmään, jossa hallinto ja valvonta tapahtuvat samassa elimessä. Lisäksi on sekajärjestelmiä, joissa on elementtejä näistä molemmista tai jotka tarjoavat yrityksille mahdollisuuden valita eri mallien välillä. Tässä direktiivissä säädettyjä toimenpiteitä olisi sovellettava jäsenvaltioiden kaikkiin johtokuntajärjestelmiin.

(20)  Kaikissa johtokuntajärjestelmissä erotetaan yrityksen toimivaan johtoon kuuluvat johtokunnan jäsenet, jotka osallistuvat yrityksen jokapäiväiseen johtamiseen, sekä toimivaan johtoon kuulumattomat jäsenet, jotka eivät osallistu päivittäiseen johtamiseen vaan joilla on valvova tehtävä. Tässä direktiivissä säädettyjä määrällisiä tavoitteita olisi sovellettava ainoastaan toimivaan johtoon kuulumattomiin johtokunnan jäseniin, jotta saataisiin tasapainoon toisaalta tarve parantaa johtokuntien sukupuolitasapainoa ja toisaalta tarve minimoida yrityksen päivittäiseen johtamiseen kohdistuvat häiriöt. Koska yritysten toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten tehtävät liittyvät valvontaan, niihin on myös helpompaa löytää päteviä ehdokkaita yrityksen tai pitkälti myös yrityksen toimialan ulkopuolelta, mikä on tärkeä seikka sellaisilla talouden aloilla, joilla jommankumman sukupuolen osuus työvoimasta on erityisen vähäinen.

(21)  Kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti useissa jäsenvaltioissa yrityksen työntekijöillä ja/tai työntekijöiden järjestöillä on mahdollisuus tai velvollisuus nimittää tai valita tietty osuus toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä. Tässä direktiivissä säädettyjä määrällisiä tavoitteita olisi sovellettava kaikkiin toimivaan johtoon kuulumattomiin johtokunnan jäseniin, työntekijöiden edustajat mukaan luettuina. Kyseisten jäsenvaltioiden olisi määriteltävä käytännön menettelyt, joilla varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen ja joissa otetaan huomioon se seikka, että osa toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä on työntekijöiden edustajia. Tässä direktiivissä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden valintamenettelyjen moninaisuus ja kansalliset erityispiirteet. [tark. 28]

(22)  Julkisesti noteeratut yhtiöt noteerattujen yhtiöiden unionissa olisi velvoitettava perustamaan asianmukaiset menettelyt niiden johtokuntien kokoonpanon sukupuolijakaumaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi pyrittävä saavuttamaan 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä tavoite, jonka mukaan vähintään 40 prosenttia toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä on aliedustettua sukupuolta. Niiden Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ne julkisesti noteerattujen yhtiöiden noteeratut yhtiöt, joiden toimivaan johtoon kuulumattomassa johtokunnan jäsenistössä ei ole vähintään 40:tä prosenttia aliedustettua sukupuolta, olisi tehtävä nimitykset velvoitettava toteuttamaan näihin johtokuntatehtäviin nimittämistä koskevat esivalinta- tai valintamenettelyt kunkin ehdokkaan pätevyydestä tehdyn vertailevan analyysin perusteella soveltamalla ennalta määriteltyjä, selkeitä, neutraalisti muotoiltuja ja yksiselitteisiä kriteerejä, jotta ne voivat saavuttaa kyseisen prosenttiosuuden 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä. Tämän vuoksi direktiivissä asetetaan tavoitteeksi, että vähintään 40 prosenttia toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä on oltava aliedustettua sukupuolta. Tavoite koskee ainoastaan toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten yleistä sukupuolijakaumaa eikä vaikuta yksittäisten johtokunnan jäsenten valintaan laajasta joukosta mies- ja naispuolisia ehdokkaita kussakin yksittäistapauksessa. Se ei sulje pois ketään yksittäistä johtokunnan jäsenehdokasta eikä sillä määrätä yrityksiä tai osakkaita nimittämään ketään tiettyjä jäseniä. Päätös johtokunnan jäsenten soveltuvuudesta jää siis yritysten ja niiden osakkaiden tehtäväksi. [tark. 29]

(22 a)  Mainittu 40 prosentin tavoite koskee periaatteessa ainoastaan toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten yleistä sukupuolijakaumaa eikä vaikuta yksittäisten johtokunnan jäsenten valintaan laajasta joukosta mies- ja naispuolisia ehdokkaita kussakin yksittäistapauksessa. Se ei sulje pois ketään yksittäistä johtokunnan jäsenehdokasta, eikä sillä määrätä yrityksiä tai osakkaita nimittämään ketään tiettyjä jäseniä. Päätös siitä, kenet nimitetään soveltuvina johtokunnan jäseninä, jää siis yritysten ja niiden osakkaiden tehtäväksi. [tark. 30]

(22 b)  Julkisesti noteerattujen yhtiöiden olisi tarkasteltava aliedustettua sukupuolta koskevien koulutus- ja mentorointiohjelmien käyttöön ottamista välineenä, jolla saavutetaan sukupuolten tasa-arvo, jos joukossa, josta yhtiö rekrytoi johtokunnan jäseniä, on havaittavissa sukupuolten välisiä selviä eroja. [tark. 31]

(23)  Jäsenvaltiot käyttävät määräysvaltaa julkisesti noteeratuissa yhtiöissä, jotka ovat komission direktiivin 2006/111/EY(14) 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuja julkisia yrityksiä. Tästä määräysvallasta johtuen niillä on käytettävissään keinot toteuttaa tarvittava muutos nopeammin. Tämän vuoksi tällaisille yhtiöille olisi asetettava aikaisempi määräaika tavoitteelle, jonka mukaan vähintään 40 prosenttia toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä on oltava aliedustettua sukupuolta, ottaen huomioon jäsenvaltioissa tämän direktiivin mukaisesti käyttöön otettavat asianmukaiset mekanismit. [tark. 32]

(23 a)  Julkisten yritysten, olivatpa ne julkisesti noteerattuja tai eivät, olisi luonteensa vuoksi toimittava mallina yksityiselle sektorille. Sen vuoksi komission olisi tarkasteltava tilannetta jäsenvaltioissa ja arvioitava, voidaanko sellaiset julkiset yritykset, jotka eivät täytä pk-yritysten määritelmää, sisällyttää tämän direktiivin soveltamisalaan jossakin vaiheessa tulevaisuudessa. [tark. 33]

(23 b)  Komission olisi kerättävä ja analysoitava tietoja ja lukuja sukupuolijakaumasta taloudellisesti merkittävissä suurissa noteeraamattomissa yrityksissä. Tämän jälkeen olisi suoritettava vaikutustenarviointi, jotta saadaan yleiskuva jäsenvaltioiden tällaisista yrityksistä ja voidaan arvioida, ovatko unionin tason toimet tarpeen sen varmistamiseksi, että tällaiset yritykset sisällytetään tämän direktiivin soveltamisalaan jossakin vaiheessa tulevaisuudessa. Samalla komission olisi selitettävä, mitä vaihtoehtoja on saatavilla tätä tarkoitusta varten, sillä kansallisten erityispiirteiden takia näitä yrityksiä varten saatetaan tarvita erityisjärjestelyjä. [tark. 34]

(24)  Tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavan toimivaan johtoon kuulumattomien jäsenten lukumäärän määrittämistä on tarkennettava, koska suurimmassa osassa johtokuntia ei ole matemaattisesti mahdollista saavuttaa tarkalleen 40 prosentin osuutta. Tästä syystä tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavan johtokuntapaikkojen lukumäärän olisi oltava 40:tä prosenttia lähin luku. Jotta aiemmin yliedustettua sukupuolta ei syrjittäisi, julkisesti noteerattujen yhtiöiden ei kuitenkaan tarvitse nimittää aliedustetun sukupuolen edustajaa puoleen tai yli puoleen toimivaan johtoon kuulumattomista johtokuntapaikoista. Jos toimivaan johtoon kuulumattomia johtokunnan jäseniä on vain kolme, on matemaattisesti mahdotonta, että molempien sukupuolten edustus olisi yli 40 prosenttia. Aliedustetulla sukupuolella olisi siis esimerkiksi siksi oltava tällaisissa tapauksissa vähintään yksi paikka johtokunnissa, joissa on kolme tai neljä toimivaan johtoon kuulumatonta jäsentä, vähintään kaksi paikkaa johtokunnissa, joissa on viisi tai kuusi toimivaan johtoon kuulumatonta jäsentä ja vähintään kolme paikkaa johtokunnissa, joissa on seitsemän tai kahdeksan toimivaan johtoon kuulumatonta jäsentä. [tark. 35]

(25)  Euroopan unionin tuomioistuin on hyväksynyt erityisetuja tarjoaviin toimenpiteisiin ja niiden yhteensopivuuteen sukupuoleen perustuvan syrjimättömyyden periaatteen kanssa (josta määrätään nykyään myös perusoikeuskirjan 21 artiklassa) liittyvässä oikeuskäytännössä(15), että aliedustetun sukupuolen edustaja voidaan tietyissä tilanteissa asettaa työpaikkaan palkkaamisessa tai uralla etenemisessä etusijalle, jos aliedustetun sukupuolen edustaja on soveltuvuus, kyvykkyys ja ammattikokemus huomioon ottaen yhtä pätevä kuin toista sukupuolta oleva kilpailija, jos etusija ei ole automaattinen ja ehdoton vaan se voidaan ohittaa siinä tapauksessa, että toisen sukupuolen edustaja on tehtävään sopivampi, kun otetaan huomioon kaikki hakijoiden henkilöön liittyvät perusteet, ja jos kummankin ehdokkaan hakemusta arvioidaan objektiivisesti ottaen huomioon kaikki hakijoiden henkilöön liittyvät perusteet.

(26)  Tuon oikeuskäytännön mukaisesti jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että pätevimpien ehdokkaiden valinta toimivaan johtoon kuulumattomiksi johtokunnan jäseniksi perustuu kunkin ehdokkaan pätevyydestä tehtyyn vertailevaan analyysiin, jossa sovelletaan ennalta määriteltyjä, selkeitä, neutraalisti muotoiltuja ja yksiselitteisiä kriteerejä. Valintakriteereinä yhtiöt voisivat soveltaa esimerkiksi ammattikokemusta johto- ja/tai valvontatehtävistä, kansainvälistä kokemusta, monialaisuutta, tietyn alan, kuten rahoitusalan, tarkastuksen tai henkilöstöhallinnon, asiantuntemusta, johtamis- ja viestintätaitoja ja verkostoitumistaitoja. Etusijalle asetettaisiin olisi asetettava aliedustetun sukupuolen edustaja, jos kyseinen hakija olisi toisen sukupuolen edustajaan verrattuna soveltuvuus, kyvykkyys ja ammattikokemus huomioon ottaen yhtä pätevä ja jos toisen sukupuolen edustaja ei ole objektiivisen arvioinnin perusteella tehtävään sopivampi, kun otetaan huomioon kaikki hakijoiden henkilöön liittyvät perusteet. [tark. 36]

(27)  Johtokuntien jäsenten rekrytointi-, valinta- ja nimitysmenettelyt vaihtelevat jäsenvaltioittain ja yhtiöittäin. Niihin saattaa kuulua yhtiökokouksessa esiteltävä ehdokkaiden esivalinta, jonka tekee esimerkiksi nimityskomitea, tai yksittäiset osakkaat saattavat nimittää johtokunnan jäsenet suoraan tai yksittäisistä ehdokkaista tai ehdokaslistoista äänestetään yhtiökokouksessa. Tässä direktiivissä kunnioitetaan erilaisia valintamenettelyjä, joiden olisi perustuttava avoimuuteen ja ansioihin, samalla kun siinä pidetään kiinni tavoitteesta, jonka mukaan aliedustetun sukupuolen osuutta johtokunnissa on lisättävä. Ehdokkaiden olisi täytettävä valintaedellytykset kansallisen lainsäädännön ja kyseisten julkisesti noteerattujen yhtiöiden yhtiöjärjestyksen mukaisessa valintamenettelyn vaiheessa. Tällä direktiivillä vahvistetaan ainoastaan vähimmäisvaatimukset sallitaan valintamenettelyjen yhdenmukaistamiselle, mikä mahdollistaa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistettujen ehtojen soveltamisen moninaisuus pyrittäessä tavoitteeseen, joka on tasapuolisempi sukupuolijakauma julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokunnissa. Tämän direktiivin säännöksillä ei puututa aiheettomasti päivittäiseen johtamiseen, koska yhtiöt säilyttävät vapautensa valita ehdokkaat heidän pätevyytensä tai muiden asian kannalta merkityksellisten objektiivisten seikkojen perusteella. [tark. 37]

(27 a)  Jos ehdokkaille tehdään esivalinta sellaisten vaali- tai äänestysmenettelyjen perustella, joihin esimerkiksi työntekijät tai heidän edustajansa osallistuvat, menettelyjä olisi koko prosessin aikana mukautettava, jotta voitaisiin saavuttaa koko johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapuolistamisen tavoite ja samalla varmistaa, että kyseisessä menettelyssä valitun johtajan sukupuolta ei millään tavalla määrätä ennakolta. [tark. 38]

(28)  Tällä direktiivillä pyritään tasapuolistamaan julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokuntien jäsenten sukupuolijakaumaa ja siten edistämään unionin perusoikeuksiin kuuluvan naisten ja miesten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen noudattamista. Julkisesti noteeratut yhtiöt olisi sen vuoksi velvoitettava antamaan valitsematta jätetyn ehdokkaan pyynnöstä tiedot sekä valinnan perustana olleista pätevyysvaatimuksista että näistä vaatimuksista tehdystä objektiivisesta vertailusta ja tarvittaessa niistä seikoista, joiden perusteella valinnassa päädyttiin ehdokkaaseen, joka ei ole aliedustetun sukupuolen edustaja. Nämä rajoitukset perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa tarkoitettuun yksityiselämän kunnioitukseen henkilötietojen käsittelyn osalta sekä julkisesti noteerattujen yhtiöiden velvollisuus antaa näitä tietoja valitsematta jätetyn ehdokkaan pyynnöstä ovat välttämättömiä ja vastaavat suhteellisuusperiaatteen mukaisesti yleistä etua palvelevia tunnustettuja tavoitteita. Näin ollen ne ovat perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdassa tällaisille rajoituksille vahvistettujen vaatimusten ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaiset.

(29)  Jos valitsematta jätetty aliedustettua sukupuolta oleva ehdokas olettaa olleensa yhtä pätevä kuin toista sukupuolta oleva nimitetty ehdokas, julkisesti noteeratun yhtiön olisi osoitettava, että valinta on tehty asianmukaisesti.

(30)  Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tehokkaat, oikeasuhtaiset ja varoittavat seuraamukset tämän direktiivin tässä direktiivissä säädettyä avointa menettelyä koskevien vaatimusten rikkomisesta; niihin voisi sisältyä muun muassa hallinnollisia sakkoja, sulkeminen julkisten tarjouspyyntömenettelyjen ulkopuolelle, sulkeminen osittain unionin rakennerahastoista myönnettävän tuen ulkopuolelle ja oikeusviranomaisen suorittama, 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti annettujen kansallisten säännösten vastaisesti tehdyn, toimivaan johtoon kuulumattoman johtokunnan jäsenen nimityksen tai valinnan mitätöiminen. Jäsenvaltioiden olisi voitava määrätä muitakin kuin tässä direktiivissä säädettyjä seuraamuksia ja lisätä seuraamusten luetteloon muun muassa oikeusviranomaisen määräyksestä suoritettavan yrityksen johtokunnan hajottaminen noudattaen tinkimättä asianmukaisia menettelyllisiä takeita, kun kyse on yrityksen vakavista ja toistuvista laiminlyönneistä. [tark. 39]

(31)  Koska työntekijöiden sukupuolijakauma vaikuttaa suoraan aliedustettua sukupuolta olevien ehdokkaiden saatavuuteen, jäsenvaltiot voivat säätää, että sellaisten yritysten ei tarvitse saavuttaa tässä direktiivissä vahvistettua tavoitetta, joissa aliedustetun sukupuolen osuus työntekijöistä on vähemmän kuin 10 prosenttia. [tark. 40]

(32)  Koska julkisesti noteerattujen yhtiöiden olisi pyrittävä kasvattamaan aliedustetun sukupuolen osuutta kaikissa päätöksentekotehtävissä, jäsenvaltiot voivat säätää, että tässä direktiivissä vahvistettu tavoite katsotaan saavutetun, jos julkisesti noteeratut yhtiöt voivat osoittaa, että aliedustetun sukupuolen edustajilla on vähintään kolmasosa kaikista johtokuntapaikoista siitä riippumatta, kuuluvatko ne toimivaan johtoon. Tällaisten yhtiöiden olisi kuitenkin edelleen raportoitava vuosikertomuksessaan ja verkkosivustollaan toimivaan johtoon kuuluvien ja toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakaumasta sekä tätä asiaa koskevista toimintalinjoistaan tämän direktiivin 5 artiklan mukaisesti. [tark. 41]

(33)  Toimivaan johtoon kuulumattomia johtokunnan jäseniä koskevien toimenpiteiden lisäksi ja sukupuolijakauman tasapainottamiseksi myös yhtiön päivittäiseen johtamiseen osallistuvien johtokunnan jäsenten keskuudessa julkisesti noteeratut yhtiöt olisi velvoitettava tekemään yksilölliset sitoumukset, jotka koskevat kummankin sukupuolen edustusta toimivaan johtoon kuuluvien jäsenten keskuudessa ja jotka olisi saavutettava 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä. Näillä sitoumuksilla olisi pyrittävä tuntuvaan edistykseen sukupuolijakauman tasapainottamisessa yksittäisen yhtiön nykytilanteeseen nähden.

(34)  Jäsenvaltioiden olisi vaadittava julkisesti noteerattuja yhtiöitä antamaan toimivaltaisille viranomaisille vuosittain tietoa johtokuntiensa sukupuolijakaumasta sekä siitä, miten ne ovat onnistuneet lähestymään direktiivissä vahvistettua tavoitetta, jotta kyseiset viranomaiset voivat arvioida jokaisen julkisesti noteeratun yhtiön edistymistä johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisessa. Nämä tiedot pitäisi julkaista olisi sisällytettävä yhtiön vuosikertomukseen ja ne olisi julkaistava soveltuvassa ja helposti saatavassa muodossa yhtiön verkkosivustolla, ja jos kyseinen yhtiö ei ole saavuttanut tavoitetta, tietoihin olisi sisällytettävä kattava kuvaus konkreettisista toimista, joita yhtiö on toteuttanut tai aikoo toteuttaa tavoitteen saavuttamiseksi tulevaisuudessa. Yhtiöiden, jotka eivät ole saavuttaneet tavoitetta tai täyttäneet sitoumuksiaan, olisi lisäksi ilmoitettava syyt siihen sekä annettava selvitys konkreettisista toimista, jotka ne ovat siihen mennessä toteuttaneet ja jotka ne aikovat toteuttaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja sitoumusten täyttämiseksi. [tark. 42]

(35)  Jäsenvaltiot ovat saattaneet jo ennen tämän direktiivin voimaantuloa toteuttaa toimenpiteitä varmistaakseen naisten ja miesten tasapuolisemman edustuksen yhtiöiden johtokunnissa. Tällaisille jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus soveltaa kyseisiä toimenpiteitä nimityksiin liittyvien menettelytapavaatimusten sijasta, jos ne voivat osoittaa, että toteutetut toimenpiteet ovat yhtä tehokkaita sen tavoitteen saavuttamiseksi, että aliedustetun sukupuolen osuus julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomista johtokuntapaikoista olisi vähintään 40 prosenttia 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä tai 1 päivään tammikuuta 2018 mennessä, jos kyseessä on julkisesti noteerattu julkinen yritys.

(36)  Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Se edistää naisten ja miesten tasa-arvoa (perusoikeuskirjan 23 artikla) sekä ammatillista vapautta ja oikeutta tehdä työtä (perusoikeuskirjan 15 artikla). Tällädirektiivillä pyritään varmistamaan täysimääräinen oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen (perusoikeuskirjan 47 artikla). Rajoitukset elinkeinovapauden harjoittamiseen (perusoikeuskirjan 16 artikla) ja omistusoikeuteen (perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohta) kunnioittavat kyseisten oikeuksien ja vapauksien olennaista sisältöä ja ovat välttämättömiä ja oikeasuhteisia. Niillä täytetään aidosti unionin tunnustaman yleisen edun tavoitteet ja tarve suojella muiden oikeuksia ja vapauksia.

(37)  Vaikka jotkin jäsenvaltiot ovat toteuttaneet sääntelytoimia tai kannustaneet itsesääntelyyn vaihtelevin tuloksin, suurin osa jäsenvaltioista ei ole toteuttanut mitään toimia tai ilmaissut halua toimia siten, että sillä saataisiin riittävä parannus aikaan. Kaikesta käytettävissä olevasta aiempia ja nykyisiä suuntauksia ja aikomuksia koskevasta tiedosta tehdyn kattavan analyysin perusteella tehdyt arviot osoittavat, että yksinään toimien jäsenvaltiot eivät saavuta missään vaiheessa ennakoitavaa tulevaisuutta tämän direktiivin tavoitteiden mukaista tasapainoa sukupuolten edustuksessa yritysten toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten keskuudessa. Nämä seikat huomioon ottaen ja koska jäsenvaltioiden väliset erot naisten ja miesten edustuksessa yritysten johtokunnissa kasvavat, sukupuolijakaumaa saadaan tasapainotettua yhtiöiden johtokunnissa koko unionissa ainoastaan yhteisellä lähestymistavalla, ja sukupuolten tasa-arvon potentiaalin lisäämisessä, sukupuolten palkkaerojen poistamisessa ja kilpailukyvyn ja kasvun potentiaalia parantamisessa voidaan lisätä onnistua paremmin unionin yhteensovitetuilla toimilla paremmin kuin erilaajuisilla, eri tuloksiin tähtäävillä ja vaihtelevasti toimivilla kansallisilla aloitteilla. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. [tark. 43]

(38)  Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä vahvistetaan ainoastaan yhteiset tavoitteet ja periaatteet eikä ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. Jäsenvaltioille annetaan riittävästi vapautta määritellä, kuinka tässä direktiivissä vahvistetut tavoitteet saavutettaisiin parhaiten kansalliset olosuhteet ja erityisesti johtokuntapaikkojen täyttämistä koskevat säännöt ja käytännöt huomioon ottaen. Tämä direktiivi ei rajoita yhtiöiden mahdollisuutta nimittää johtokuntatehtäviin kaikkein pätevimpiä henkilöitä, ja siinä asetetaan joustava kehys ja myönnetään riittävän pitkä määräaika, jotta kaikki julkisesti noteeratut yhtiöt ehtivät mukautua siihen. [tark. 44]

(39)  Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti julkisesti noteerattuja yhtiöitä velvoittavan tavoitteen olisi oltava voimassa ainoastaan niin kauan, kunnes johtokuntien sukupuolijakauman tasapainottamisessa on saavutettu pysyvää edistystä. Tämän vuoksi komission olisi säännöllisesti tarkasteltava uudelleen direktiivin soveltamista ja raportoiva Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Tämän direktiivin voimassaoloaika päättyy 31 päivänä joulukuuta 2028. Komission olisi uudelleentarkastelun yhteydessä arvioitava, onko direktiivin voimassaoloaikaa tarpeen jatkaa tätä pitemmälle. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, jotta niille tiedotetaan tehokkaasti tämän direktiivin merkityksestä, sen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanosta. Tiedotuskampanjoilla voitaisiin merkittävästi lisätä noteeraamattomien yhtiöiden tietoisuutta näistä kysymyksistä ja kannustaa niitä pyrkimään tasapuoliseen sukupuolijakaumaan jo ennakolta. Jäsenvaltioita olisi kannustettava vaihtamaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, jotka liittyvät tämän direktiivin saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoon. [tark. 45]

(40)  Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman(16) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään täytäntöönpanotoimenpiteitään koskevaan ilmoitukseen yhden tai useamman asiakirjan, josta käy ilmi direktiivin osien ja vastaavien kansallisten täytäntöönpanovälineiden osien välinen suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä katsoo tällaisten asiakirjojen toimittamisen olevan perusteltua,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Aihe

Tässä direktiivissä vahvistetaan toimenpiteet, joilla tasapainotetaan miesten ja naisten edustusta julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten keskuudessa määrittämällä tehokkaat toimenpiteet, joilla nopeutetaan sukupuolijakauman tasapainottumista, antaen yhtiöille riittävästi aikaa tarvittavien järjestelyjen toteuttamiseen. [tark. 46]

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

(1)  'julkisesti noteeratulla yhtiöllä' jäsenvaltiossa perustettua yhtiötä, jonka kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa ja jonka arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitetuilla säännellyillä markkinoilla yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa; [tark. 47]

(2)  'johtokunnalla' yhtiön hallinto-, johto- tai valvontaelintä;

(3)  'johtokunnan jäsenellä' ketä tahansa johtokunnan jäsentä työntekijöiden edustajat mukaan luettuina;

(4)  'toimivaan johtoon kuuluvalla jäsenellä' ketä tahansa yksiportaisen hallintoelimen jäsentä, joka osallistuu yhtiön päivittäiseen johtamiseen, ja ketä tahansa kaksiportaisen hallintoelimen jäsentä;

(5)  'toimivaan johtoon kuulumattomalla jäsenellä' ketä tahansa muuta kuin toimivaan johtoon kuuluvaa yksiportaisen hallintoelimen jäsentä ja ketä tahansa kaksiportaisen järjestelmän valvontaelimen jäsentä;

(6)  'yksiportaisella hallintoelimellä' yhtiön ainoaa hallintoelintä, jossa yhdistyvät hallinto- ja valvontatehtävät;

(7)  'kaksiportaisella hallintorakenteella' järjestelmää, jossa yhtiön hallinto- ja valvontatehtävät on erotettu eri elimiin;

(8)  'pienillä ja keskisuurilla yrityksillä' tai 'pk-yrityksillä' yrityksiä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa, tai sellaisessa jäsenvaltiossa perustettujen pk-yritysten osalta, jonka valuutta ei ole euro, vastaavat määrät kyseisen jäsenvaltion valuutassa;

(9)  'julkisella yrityksellä' yritystä, jossa julkiset viranomaiset voivat käyttää suoraan tai välillisesti määräysvaltaa omistuksen, rahoitukseen osallistumisen tai yritykseen sovellettavien sääntöjen perusteella. Julkisten viranomaisten oletetaan käyttävän määräysvaltaa yrityksessä, jos niillä on suoraan tai välillisesti

–  enemmistö yrityksen merkitystä pääomasta; tai

–  valvonnassaan yrityksen osakkeiden äänimäärän enemmistö; tai

–  ne voivat nimittää yli puolet yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelinten jäsenistä.

3 artikla

Pienten ja keskisuurten yritysten jättäminen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle

Direktiiviä ei sovelleta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin eli pk-yrityksiin.

4 artikla

Toimivaan johtoon kuulumattomia johtokunnan jäseniä koskevat tavoitteet

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisesti noteeratut yhtiöt, joiden toimivaan johtoon kuulumattomassa johtokunnan jäsenistössä ei ole vähintään 40:tä prosenttia aliedustettua sukupuolta olevia henkilöitä, tekevät nimitykset näihin johtokuntatehtäviin kunkin ehdokkaan pätevyydestä tehdyn vertailevan analyysin perusteella soveltamalla ennalta määriteltyjä, selkeitä, neutraalisti muotoiltuja ja yksiselitteisiä kriteerejä, jotta ne voivat saavuttaa mukauttavat rekrytointimenettelyjään, mukaan lukien avoimen paikan julistaminen haettavaksi, esivalintamenettelyt sekä valinta- ja nimitysmenettelyt, siten, että asianomaisilla menettelyillä edistetään tehokkaasti kyseisen prosenttiosuuden saavuttamista 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä tai niiden julkisesti noteerattujen yhtiöiden julkisten yritysten osalta, jotka ovat julkisia yrityksiä, 1 päivään tammikuuta 2018 mennessä. Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että yhtiöt valitsevat pätevimmät ehdokkaat johtokuntatehtävää varten ehdokasjoukosta, jonka sukupuolijakauma on tasapainoinen, ja hakijoiden pätevyyden vertailevan analyysin perusteella soveltamalla ennalta määriteltyjä, selkeitä, neutraalisti muotoiltuja, syrjimättömiä ja yksiselitteisiä kriteerejä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhtiöiden valintamenettelyssä loppuvaiheeseen selvinneiden ehdokkaiden luettelon kokoonpano on sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen ja että tällaisessa menettelyssä valitun toimivaan johtoon kuulumattoman johtajan sukupuolta ei ole millään tavalla määrätty ennakolta.

Jäsenvaltioiden on 40 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi ja perusoikeuskirjan 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti varmistettava, että toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten rekrytointi-, valinta- tai nimitysmenettelyssä annetaan kaikissa vaiheissa etusija aliedustetun sukupuolen edustajalle, jos kyseinen ehdokas on soveltuvuus, kyvykkyys ja ammattikokemus huomioon ottaen toisen sukupuolen edustajaan verrattuna yhtä pätevä ja jos toisen sukupuolen edustaja ei ole objektiivisen arvioinnin perusteella tehtävään sopivampi, kun otetaan huomioon kaikki hakijoiden henkilöön liittyvät perusteet. [tark. 48]

2.  Edellä 1 kohdassa määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavan toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten määrän osuuden on oltava lähin 40 prosentin osuutta vastaava lukumäärä mutta ei enempää kuin 49 prosenttia vähintään 40 prosenttia. Jos johtoon kuulumattomia johtokunnan jäseniä on vain kolme, yhden suhde kahteen on riittävä. [tark. 49]

3.  Jäsenvaltioiden on 1 kohdassa määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi varmistettava, että toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten valinnassa annetaan etusija aliedustetun sukupuolen edustajalle, jos kyseinen ehdokas on soveltuvuus, kyvykkyys ja ammattikokemus huomioon ottaen toisen sukupuolen edustajaan verrattuna yhtä pätevä ja jos toisen sukupuolen edustaja ei ole objektiivisen arvioinnin perusteella tehtävään sopivampi, kun otetaan huomioon kaikki hakijoiden henkilöön liittyvät perusteet. [tark. 50]

4.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava julkisesti noteeratut yhtiöt antamaan valitsematta jätetyn ehdokkaan pyynnöstä jätetylle ehdokkaalle ainakin tiedot ehdokasjoukon ehdokkaiden lukumäärästä ja sukupuolesta kunnioittaen heidän anonyymiyttään tietosuojaa koskevien unionin sääntöjen mukaisesti sekä tiedot valinnan tai nimityksen perustana olleista pätevyysvaatimuksista, näistä vaatimuksista tehdystä objektiivisesta vertailusta ja tarvittaessa niistä seikoista, joiden perusteella valinnassa päädyttiin ehdokkaaseen, joka ei ole aliedustetun sukupuolen edustaja. [tark. 51]

5.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat kansallisten oikeusjärjestelmiensä mukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jos valitsematta jätetty aliedustettua sukupuolta oleva ehdokas olettaa tosiseikkojen perusteella olleensa katsoo kokeneensa vääryyttä siksi, että 1 kohdan säännöksiä ei ole sovellettu häneen, ja esittää tuomioistuimelle tai muulle toimivaltaiselle elimelle tosiseikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa, että kyseinen hakija oli yhtä pätevä kuin toista sukupuolta oleva nimitetty ehdokas, julkisesti noteeratun yhtiön on osoitettava, että 3 1 kohdassa säädettyä sääntöä ei ole rikottu.

Tämä kohta ei estä jäsenvaltioita saattamasta voimaan kantajalle edullisempia todistusoikeudellisia säännöksiä. [tark. 52]

6.  Jäsenvaltiot voivat säätää, että 1 kohdassa määritelty tavoite ei velvoita julkisesti noteerattuja yhtiöitä, joissa aliedustetun sukupuolen osuus työntekijöistä on vähemmän kuin 10 prosenttia. [tark. 53]

6 a.  Jos 1 kohdassa tarkoitettu valinta tehdään osakkaiden tai työntekijöiden äänestyksellä, yhtiöiden on varmistettava, että äänestäjille annetaan asianmukaiset tiedot tässä direktiivissä säädetyistä toimenpiteistä, mukaan lukien seuraamukset, jos yhtiö jättää noudattamatta tätä direktiiviä. [tark. 54]

7.  Jäsenvaltiot voivat säätää, että 1 kohdassa määritelty tavoite katsotaan saavutetun siinä tapauksessa, jos julkisesti noteeratut yhtiöt voivat osoittaa, että aliedustettua sukupuolta olevilla johtokunnan jäsenillä on vähintään kolmasosa kaikista johtokuntapaikoista riippumatta siitä, ovatko ne yrityksen toimivaan johtoon kuuluvia vai kuulumattomia jäseniä.

5 artikla

Yhtiöiden lisätoimenpiteet ja raportointi

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisesti noteeratut yhtiöt tekevät yksilölliset sitoumukset, jotka koskevat molempien sukupuolten tasapainoista edustusta yhtiön toimivaan johtoon kuuluvien johtokunnan jäsenten keskuudessa, 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä tai julkisesti noteerattujen yhtiöiden osalta, jotka ovat julkisia yrityksiä, 1 päivään tammikuuta 2018 mennessä.

2.  Jäsenvaltioiden on velvoitettava julkisesti noteeratut yhtiöt antamaan toimivaltaisille kansallisille viranomaisille kerran vuodessa [kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin antamisesta] tietoa johtokuntiensa sukupuolijakaumasta eriteltynä toimivaan johtoon kuuluviin ja kuulumattomiin johtokunnan jäseniin sekä toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet lähestyäkseen 4 artiklan 1 kohdassa ja tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettuja tavoitteita, ja julkaisemaan nämä tiedot soveltuvassa ja helposti saatavassa muodossa internetsivullaan verkkosivustollaan ja vuosikertomuksessaan. [tark. 55]

3.  Jos julkisesti noteerattu yhtiö ei saavuta 4 artiklan 1 kohdassa säädettyjä tavoitteita tai toteuta tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti tehtyjä omia yksilöllisiä sitoumuksiaan, 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällytettävä tieto siitä, miksi sen on ilmoitettava syyt, joiden vuoksi tavoitteita ei saavutettu tai sitoumuksia toteutettu, sekä kattava kuvaus toimenpiteistä, joita yhtiö on toteuttanut tai aikoo toteuttaa saavuttaakseen tavoitteet tai toteuttaakseen sitoumukset. Tämä syitä käsittelevä ilmoitus on osa 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja. [tark. 56]

4.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY(17) 20 artiklan mukaisesti nimetyt elimet ovat toimivaltaisia myös julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokuntien sukupuolijakauman tasapainottamisen edistämisessä, analysoinnissa, seurannassa ja tukemisessa. Jäsenvaltiot tekevät tämän tavoitteen saavuttamiseksi tehokasta yhteistyötä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. [tark. 57]

6 artikla

Seuraamukset

1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten 4 artiklan 1 kohdassa säädettyä avointa menettelyä koskevien vaatimusten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista, ja niiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niitä sovelletaan. [tark. 58]

2.  Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niihin voi sisältyä seuraavia toimenpiteitä on sisällyttävä ainakin seuraavat toimenpiteet: [tark. 59]

a)  hallinnolliset sakot;

a a)  sulkeminen julkisten tarjouspyyntömenettelyjen ulkopuolelle; [tark. 60]

a b)  sulkeminen osittain unionin rakennerahastoista myönnettävän tuen ulkopuolelle; [tark. 61]

b)  oikeusviranomaisen ilmoitus, jolla mitätöidään 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti annettujen kansallisten säännösten vastaisesti tehdyn, toimivaan johtoon kuulumattoman johtokunnan jäsenen nimitys tai valinta.

7 artikla

Vähimmäisvaatimukset

Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa säännöksiä, jotka ovat naisten ja miesten tasapuolista edustusta niiden alueella perustetuissa yhtiöissä koskevan periaatteen turvaamiseksi edullisempia kuin tämän direktiivin säännökset, jos kyseiset säännökset eivät aiheuta perusteetonta syrjintää sukupuolen tai minkä tahansa muun syyn perusteella tai haittaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimivuutta toimintaa. [tark. 62]

8 artikla

Täytäntöönpano

1.  Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään [kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin hyväksymisestä]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset komissiolle kirjallisina.

2.  Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3.  Jäsenvaltiot, jotka ovat jo ennen tämän direktiivin voimaantuloa toteuttaneet toimenpiteitä varmistaakseen naisten ja miesten tasapuolisemman edustuksen julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten joukossa, voivat olla soveltamatta 4 artiklan 1, 3, 4 ja 5 kohtaan sisältyviä, nimityksiin liittyviä menettelytapasääntöjä, jos ne voivat osoittaa, että aliedustetun sukupuolen on kyseisten toimenpiteiden ansiosta mahdollista saada vähintään 40 prosenttia julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien jäsenten johtokuntapaikoista 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä tai julkisesti noteerattujen julkisten yritysten osalta 1 päivään tammikuuta 2018 mennessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 6 ja 7 kohdan soveltamista.

Kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tällaisesta ilmoituksesta. Mahdollisuus olla soveltamatta asiaankuuluvia säännöksiä poistetaan ilman eri toimenpiteitä, jos tämän direktiivin tavoitteen saavuttamisessa ei ole edistytty riittävästi eli jos aliedustettua sukupuolta olevien henkilöiden osuus on alle 30 prosenttia vuoteen 2017 mennessä tai, jos kyseessä on julkinen yritys, vuoteen 2015 mennessä. [tark. 63]

4.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

9 artikla

Uudelleentarkastelu

1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 1 päivään tammikuuta 2017 mennessä ja sen jälkeen kahden vuoden välein kertomus tämän direktiivin soveltamisesta. Tällaisiin kertomuksiin on muun muassa sisällytettävä kattavat tiedot toteutetuista toimenpiteistä, joilla pyritään saavuttamaan 4 artiklan 1 kohdassa säädetyt tavoitteet, 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot sekä tiedot julkisesti noteerattujen yhtiöiden 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti tekemistä yksilöllisistä sitoumuksista.

1 a.  Komissio esittää viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2017 arviointikertomuksen, joka koskee 4 artiklan 1 kohdassa sekä 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevien vaatimusten toteutumista ja joka on laadittu jäsenvaltioiden 1 kohdan nojalla toimittamien kertomusten perusteella. Komissio sisällyttää kertomukseensa myös kuvauksen senhetkisestä sukupuolijakaumasta 2 artiklassa määriteltyjä pk-yrityksiä suurempien julkisesti noteeraamattomien yhtiöiden johtokunta- ja johtotasolla. [tark. 64]

1 b.  Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen siitä, miten tämän direktiivin periaatteita sovelletaan kaikissa unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa ja miten nämä periaatteet on sisällytetty niiden sisäisiä palvelukseenottomenettelyjä koskeviin sääntöihin. Tätä varten kaikkien unionin toimielinten, elinten ja laitosten on raportoitava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018 ja sen jälkeen vuosittain sukupuolikohtaisista tilastoistaan ja saavutetusta edistyksestä. Komissio julkaisee tällaiset kertomukset viipymättä verkkosivustollaan. Komission kertomukseen on tarvittaessa liitettävä lainsäädäntöehdotus, jolla tämän direktiivin soveltamisala ulotetaan koskemaan kaikkia unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia. [tark. 65]

2.  Jäsenvaltioiden, jotka eivät 8 artiklan 3 kohdan nojalla sovella 4 artiklan 1, 3, 4 ja 5 kohtaan sisältyviä, nimityksiin liittyviä menettelytapasääntöjä, on sisällytettävä 1 kohdassa tarkoitettuihin kertomuksiin tiedot, joista käyvät ilmi 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla kansallisilla toimenpiteillä saavutetut konkreettiset tulokset. Tämän jälkeen komissio laatii erityiskertomuksen, jossa tarkastellaan, antavatko kyseiset toimenpiteet aliedustettua sukupuolta oleville henkilöille todella mahdollisuuden saada vähintään 40 prosenttia julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien jäsenten johtokuntapaikoista julkisesti noteerattujen julkisten yritysten osalta 1 päivään tammikuuta 2018 mennessä tai niiden julkisesti noteerattujen yhtiöiden osalta, jotka eivät ole julkisia yrityksiä, 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä. Komissio antaa ensimmäisen tällaisen kertomuksen 1 päivään heinäkuuta 2017 mennessä ja sen jälkeen kuuden kuukauden kuluessa kunkin 1 kohdan mukaisen kansallisen kertomuksen tiedoksisaannin jälkeen.

Kyseisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisesti noteeratut yhtiöt, jotka 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja kansallisia toimenpiteitä soveltaessaan eivät ole nimittäneet tai valinneet aliedustettunasukupuolta olevia henkilöitä vähintään 40 prosenttiin toimivaan johtoon kuuluvien jäsenten paikoista johtokunnissaan julkisesti noteerattujen julkisten yritysten osalta 1 päivään tammikuuta 2018 mennessä tai niiden julkisesti noteerattujen yhtiöiden osalta, jotka eivät ole julkisia yrityksiä, 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä, soveltavat 4 artiklan 1, 3, 4 ja 5 kohtaan sisältyviä, nimityksiin liittyviä menettelytapasääntöjä mainituista päivämääristä alkaen.

3.  Komissio tarkastelee tämän direktiivin soveltamista ja raportoi siitä Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 ja sen jälkeen kahden vuoden välein. Komissio arvioi erityisesti, onko tämän direktiivin tavoitteet saavutettu.

4.  Komissio arvioi kertomuksessaan sen perusteella, miten miesten ja naisten edustus julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokunnissa ja koko talouselämän eri päätöksentekotasoilla on edistynyt, ja ottaen huomioon saavutetun edistyksen riittävän kestävyyden, onko direktiivin voimassaoloaikaa tarpeen jatkaa 10 artiklan 2 kohdassa vahvistettua päivämäärää pitemmälle tai onko direktiiviä aiheellista muuttaa. Komissio myös tutkii, olisiko tämän direktiivin soveltamisala ulotettava koskemaan sellaisia noteeraamattomia julkisia yrityksiä, jotka eivät täytä pk-yritysten määritelmää, suuria noteeraamattomia yrityksiä ja julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuuluvia johtokunnan jäseniä. [tark. 66]

10 artikla

Voimaantulo ja voimassaolon päättyminen

1.  Tämä direktiivi tulee voimaan [kahdentenakymmenentenä] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.  Sen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2028.

11 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1)EUVL C 133, 9.5.2013, s. 68.
(2)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 20. marraskuuta 2013.
(3)Neuvoston suositus 84/635/ETY, annettu 13. joulukuuta 1894, naisille tarjottavista erityiseduista (EYVL L 331, 19.12.1984, s. 34).
(4)Neuvoston suositus 96/694/EY, annettu 2. joulukuuta 1996, naisten ja miesten tasapuolisesta osallistumisesta päätöksentekoon (EYVL L 319, 10.12.1996, s. 11).
(5)Komission kertomus 'More women in senior positions' (2010); komission yksiköiden valmisteluasiakirja 1. maaliskuuta 2011 'The Gender Balance in Business Leadership', (SEC(2011)0246 final); edistymiskertomus 5. maaliskuuta 2012 'Women in economic decision-making in the EU'; komission yksiköiden valmisteluasiakirja 16. huhtikuuta 2012 'Progress on equality between women and men in 2011' (SWD(2012)0085 final).
(6)'Women on the Board Pledge for Europe', IP/11/242.
(7)KOM(2010)0078 lopullinen.
(8)KOM(2010)0491 lopullinen.
(9)EUVL C 33 E, 5.2.2013, s. 134.
(10)EUVL C 251 E, 31.3.2013, s. 1.
(11)KOM(2010)2020.
(12)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta (EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1).
(13)Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).
(14)Komission direktiivin 2006/111/EY, annettu 16 päivänä marraskuuta 2006, jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan avoimuudesta (EUVL L 318, 17.11.2006, s. 17).
(15)Asia C-450/93, Kalanke, Kok. 1995, s. I-3051; asia C-409/95, Marschall, Kok. 1997, s. I-6363: asia C‑158/97, Badeck, Kok. 2000, s. I-1875, asia C-407/98, Abrahamsson, Kok. 2000. s. I-5539.
(16)EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.
(17)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23).


Sijoitustuotteita koskevat avaintietoasiakirjat ***I
PDF 453kWORD 173k
Teksti
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin tarkistukset 20. marraskuuta 2013 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sijoitustuotteita koskevista avaintietoasiakirjoista (COM(2012)0352 – C7-0179/2012 – 2012/0169(COD))(1)
P7_TA(2013)0489A7-0368/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Tarkistus 1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(2)
P7_TA(2013)0489A7-0368/2013
komission ehdotukseen
P7_TA(2013)0489A7-0368/2013
---------------------------------------------------------
P7_TA(2013)0489A7-0368/2013

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
sijoitustuotteita koskevista avaintietoasiakirjoista
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon(3),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(4),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Yksityissijoittajille tarjotaan yhä useammin laajaa erityyppisten sijoitustuotteiden valikoimaa heidän harkitessaan sijoituksen tekoa. Kyseisillä tuotteilla voidaan tarjota erityisiä sijoitusratkaisuja, jotka on suunniteltu yksityissijoittajien tarpeiden mukaan mutta jotka ovat usein monimutkaisia ja vaikeaselkoisia. Kyseisiin sijoitustuotteisiin sijoittaville annetaan nykyisin tietoja koordinoimattomalla tavalla, eikä yksityissijoittaja useinkaan pysty näiden tietojen avulla vertailemaan eri tuotteita toisiinsa tai saamaan käsitystä tuotteiden ominaisuuksista eivätkä ne paranna sijoittajan tietämystä sijoitusasioista. Tämän vuoksi yksityissijoittajat ovat usein tehneet sijoituksia, joihin liittyviä riskejä ja kustannuksia he eivät ole täysin ymmärtäneet, minkä seurauksena he ovat toisinaan kärsineet odottamattomia tappioita.

(2)  Yksityissijoittajille tarjottavien sijoitustuotteiden läpinäkyvyyttä koskevien säännösten parantaminen on tärkeä sijoittajansuojatoimenpide ja ennakkoedellytys yksityissijoittajien luottamuksen palauttamiseksi finanssimarkkinoihin erityisesti finanssikriisin jälkeisessä tilanteessa. Ensimmäinen askel tähän suuntaan on jo otettu unionin tasolla siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/65/EY perustetun sijoittajalle annettavia avaintietoja koskevan järjestelmän kehittämisen kautta.

(3)  Erilaiset säännöt, jotka vaihtelevat sen mukaan, mikä toimiala tarjoaa sijoitustuotteet ja millaista sääntelyä alalla sovelletaan kansallisella tasolla, merkitsevät epätasapuolisia toimintaedellytyksiä eri tuotteille ja jakelukanaville, mikä luo lisäesteitä finanssipalvelujen ja -tuotteiden sisämarkkinoille. Jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet erilaisia koordinoimattomia toimia sijoittajansuojatoimenpiteissä olevien puutteiden korjaamiseksi, ja on todennäköistä, että ne jatkaisivat niiden toteuttamista. Sijoitustuotteita koskevien tietojen antamisessa noudatettavat erilaiset menettelytavat estävät tasapuolisten toimintaedellytysten luomisen eri sijoitustuotteiden kehittäjille ja myyjille ja vääristävät sen vuoksi kilpailua. Ne aiheuttavat myös sen, että sijoittajansuojan taso unionissa on epäyhtenäinen. Erot ovat myös esteenä sisämarkkinoiden toteutumiselle ja sujuvalle toiminnalle. Tämän vuoksi tarkoituksenmukaisin oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla sellaisena kuin sitä on tulkittu Euroopan unionin tuomioistuimen yhtenäisessä oikeuskäytännössä.

(4)  Erojen torjumiseksi sekä tuotteiden tarjoajien ja jakelijoiden kustannusten ja epävarmuuden vähentämiseksi unionin tasolla on tarpeen antaa yhtenäiset avoimuussäännöt, joita sovelletaan kaikkiin toimijoihin sijoitustuotteiden markkinoilla. Asetus on tarpeen sen varmistamiseksi, että avaintietoasiakirjoille vahvistetaan yhteinen yhtenäinen standardi asiakirjojen muodon ja sisällön yhdenmukaistamiseksi. Asetuksen suoraan sovellettavilla säännöillä varmistettaisiin, että kaikkiin toimijoihin sijoitustuotemarkkinoilla sovelletaan samoja vaatimuksia. Näin myös varmistettaisiin tietojen yhtenäinen antaminen ehkäisemällä toisistaan poikkeavat kansalliset vaatimukset, joita seuraisi direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Asetuksen käyttö on aiheellista myös sen varmistamiseksi, että kaikkiin sijoitustuotteita myyviin toimijoihin sovelletaan yhtenäisiä yksityissijoittajille annettavan avaintietoasiakirjan toimittamista koskevia vaatimuksia.

(5)  On olennaisen tärkeää, että tietojen antamista sijoitustuotteista parannetaan, jotta yksityissijoittajien luottamus finanssimarkkinoihin voitaisiin palauttaa, mutta yhtä tärkeää on myös se, että näiden tuotteiden myyntiä säännellään tehokkaasti. Tämä asetus täydentää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY(5) mukaisia jakelua koskevia toimenpiteitä (mukaan lukien sijoitusneuvonta, sijoittajansuojatoimenpiteet ja muut myyntipalvelut). Se täydentää myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/92/EY(6) mukaisia vakuutustuotteiden jakelua koskevia toimenpiteitä.

(6)  Tätä asetusta olisi sovellettava kaikkiin niihin tuotteisiin ja kohde-etuutena oleviin sijoituksiin niiden muodosta tai rakenteesta riippumatta, jotka finanssipalveluala kehittää tarjotakseen sijoitusmahdollisuuksia yksityissijoittajille, jos yhden tai useamman omaisuuserän tuotto tai ▌viitearvot ▌vaikuttavat sijoittajalle tarjottuun tuottoon. Tähän olisi sisällyttävä sellaiset sijoitustuotteet kuin sijoitusrahastot ja henkivakuutussopimukset ja näiden sijoitusrahastojen ja henkivakuutussopimusten kohde-etuutena olevat sijoitukset ja vähittäismarkkinoille tarkoitetut ▌tuotteet, mukaan lukien suoraan omistetut omaisuuserät, kuten valtion joukkovelkakirjat tai osakkeet, joita tarjotaan yleisölle tai jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi jäsenvaltiossa sijaitsevilla tai toimivilla säännellyillä markkinoilla. Vähittäismarkkinoille tarkoitetut paketoidut ja strukturoidut tuotteet toimivat välittäjinä sijoittajan ja markkinoiden välillä, sillä niissä paketoidaan, yhdistellään tai niputetaan yhteen omaisuuseriä erilaisten riskialtistumien luomiseksi, erilaisten tuoteominaisuuksien tarjoamiseksi tai erilaisten kustannusrakenteiden aikaansaamiseksi verrattuna suoraan hallussapitoon. Paketointi voi antaa yksityissijoittajille tilaisuuden noudattaa sijoitusstrategioita, jotka olisivat muutoin saavuttamattomissa tai epäkäytännöllisiä, mutta se voi edellyttää myös lisätietojen antamista erityisesti sijoitusten paketointitapojen vertailun mahdollistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että yksityissijoittajat saavat käsityksen vähittäismarkkinoille tarkoitettujen sijoitustuotteiden keskeisistä ominaisuuksista ja riskeistä.

(6 a)  Tätä asetusta olisi sovellettava myös sellaisten erillisyhtiöiden ja holdingyhtiöiden osakkeisiin tai osuuksiin, joita sijoitustuotteen kehittäjä voi luoda kiertääkseen tätä asetusta.

(6 b)   Paketoitujen sijoitustuotteiden olisi tarjottava yksityissijoittajille selkeitä hyötyjä kuten sijoitusriskien hajauttaminen talouden monille eri aloille tai monille kohde-etuuksina oleville omaisuuserille. Paketointitekniikoita voidaan kuitenkin käyttää myös sellaisten ominaisuuksien luomiseen sijoitustuotteille, joiden tarkoituksena on harhauttaa kuluttajia sijoituspäätöksen tekemisessä. Tietyillä tuotteilla, joihin liittyy ”houkutinkorko”, hyödynnetään yksityissijoittajien erheellisiä käyttäytymismalleja, tässä tapauksessa sitä, että he asettavat etusijalle välittömästi saatavan houkuttelevan tuoton. Sellaisten tuotenimien käytöllä, jotka viittaavat suurempaan turvallisuuteen kuin on mahdollista, hyödynnetään vastaavalla tavalla kuluttajien erheellisiä käyttäytymismalleja, nimittäin heidän taipumustaan välttää riskiä. Tämän vuoksi tällainen paketointitekniikka synnyttää riskin, että sijoittaja keskittyy voimakkaasti välittömiin taloudellisiin hyötyihin ymmärtämättä täysin sijoitukseen liittyviä tulevaisuuden riskejä. Tällä asetuksella olisi pyrittävä välttämään sellaisia paketoinnin piirteitä, joissa hyödynnetään sijoittajien päätöksentekoon liittyviä erheellisiä käyttäytymismalleja, jotta edistetään avoimuutta ja vähittäismarkkinoille tarkoitettuihin paketoituihin sijoitustuotteisiin liittyvien riskien parempaa ymmärtämistä.

(7)  ▌Vakuutustuotteet, joiden yhteydessä ei tarjota sijoitusmahdollisuuksia, ▌olisi jätettävä asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Koska tämän asetuksen tavoitteena on parantaa yksityissijoittajille markkinoitavia sijoitustuotteita koskevien tietojen vertailtavuutta ja ymmärrettävyyttä, ammatilliset lisäeläketuotteet ja yksilölliset eläketuotteet olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle ▌edellyttäen, että kansallisessa lainsäädännössä vaaditaan työnantajan rahoitusosuutta ja että työnantaja tai työntekijä ei voi valita eläketuotteen tarjoajaa. Institutionaalisille sijoittajille tarkoitetut sijoitusrahastot eivät myöskään kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, sillä niitä ei myydä yksityissijoittajille. Sijoitustuotteet, joilla on tarkoitus kerätä säästöjä yksityistä eläkettä varten, olisi kuitenkin sisällytettävä tämän asetuksen soveltamisalaan, sillä ne kilpailevat usein muiden tämän asetuksen mukaisten tuotteiden kanssa ja niitä jaellaan samaan tapaan yksityissijoittajille.

(8)  Tällä asetuksella asetettavien velvoitteiden sekä arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta ▌annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/71/EY(7) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/138/EY(8) asetettujen velvoitteiden välisen suhteen selkeyttämiseksi on tarpeen säätää, että mainitut direktiivit täydentävät tätä asetusta. Erityisesti avaintietoasiakirjaan olisi sisällytettävä direktiivin 2003/71/EY 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu avaintiedot sisältävä tiivistelmä tämän asetuksen uudelleentarkastelun jälkeen.

(8 a)  Sijoitustuotteiden kehittäjien olisi varmistettava, että heidän strukturoimansa sijoitustuote sopii yhteen niiden yksityissijoittajien profiilin kanssa, joille tuote on kohdennettu. Niiden olisi sen vuoksi luotava ennakolta toteutettava tuotehyväksyntämenettely varmistaakseen, että niiden sijoitustuotteet eivät altista yksityissijoittajia sellaisille kohde-etuutena oleville omaisuuserille, joiden riski-hyötyprofiili ei ole helposti ymmärrettävissä.

(8 b)  Toimivaltaisille viranomaisille sekä Euroopan valvontaviranomaisille olisi pyynnöstä toimitettava kaikki tarvittavat tiedot, joiden avulla voidaan tarkistaa avaintietoasiakirjojen sisältö, arvioida, onko tätä asetusta noudatettu, ja varmistaa asiakkaiden ja sijoittajien suoja rahoitusmarkkinoilla. Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EVLEV) toimivaltuudet olisi mukautettava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (EAMV) myönnettyihin toimivaltuuksiin rahoitusvälineiden markkinoista ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin [rahoitusmarkkinadirektiivi] puitteissa.

(9)  Sijoitustuotteiden kehittäjien, kuten rahastonhoitajien, vakuutusyritysten, arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden, luottolaitosten tai sijoituspalveluyritysten, olisi laadittava avaintietoasiakirja kehittämistään sijoitustuotteista, koska ne tuntevat tuotteen parhaiten ja ovat siitä vastuussa. Sijoitustuotteen kehittäjien olisi annettava avaintietoasiakirja sijoitustuotetta myyvien henkilöiden käyttöön. Sijoitustuotteen kehittäjän olisi laadittava avaintietoasiakirja, ja sijoitustuotetta myyvän henkilön olisi laadittava sen liite (sisältäen palkkiot) ennen kuin tuotteet voidaan myydä yksityissijoittajille. Jos tuotetta ei kuitenkaan myydä yksityissijoittajille, avaintietoasiakirjaa ei ole tarpeen laatia, ja jos sijoitustuotteen kehittäjän on käytännössä vaikea laatia avaintietoasiakirjaa, asiakirjan laadinta voidaan antaa muiden tehtäväksi. Jos avaintietoasiakirjan laatiminen delegoidaan kokonaan tai osittain kolmansille osapuolille, sijoitustuotteen kehittäjällä olisi edelleen oltava yleinen vastuu kyseisen avaintietoasiakirjan laatimisesta ja sisällöstä. Avaintietoasiakirjojen laajan levityksen ja saatavuuden varmistamiseksi tässä asetuksessa olisi säädettävä sijoitustuotteen kehittäjän mahdollisuudesta julkaista asiakirja valitsemallaan verkkosivustolla.

(10)  Yksityissijoittajien tarpeisiin vastaamiseksi on tarpeen varmistaa, että sijoitustuotteita koskevat tiedot ovat paikkansapitäviä, tasapuolisia, selkeitä eivätkä kyseisien sijoittajien kannalta harhaanjohtavia. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava yhteiset standardit avaintietoasiakirjan laatimista varten, jotta voidaan varmistaa, että asiakirja on yksityissijoittajien kannalta ymmärrettävässä muodossa. Koska monilla yksityissijoittajilla on ongelmia finanssialan erikoisterminologian ymmärtämisessä, asiakirjassa käytettävään sanastoon ja kirjoitustyyliin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Olisi annettava säännöt myös kielestä, jolla asiakirja olisi laadittava. Myös mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia koskevat laskelmat olisi selitettävä ymmärrettävästi. Lisäksi yksityissijoittajien olisi kyettävä ymmärtämään avaintietoasiakirja joutumatta turvautumaan muihin tietoihin. Tämän ei pitäisi kuitenkaan estää viittaamasta avaintietoasiakirjassa muihin asiakirjoihin, joiden sisältämät lisätiedot voivat olla kiinnostavia joidenkin yksityissijoittajien kannalta.

(11)  Yksityissijoittajille olisi annettava tiedot, jotka ovat tarpeen tietoon perustuvan sijoituspäätöksen tekemiseksi ja eri sijoitustuotteiden vertailemiseksi, mutta jos tietoja ei esitetä lyhyessä ja ytimekkäässä muodossa, ne ovat vaarassa jäädä käyttämättä. Tämän vuoksi avaintietoasiakirjan olisi sisällettävä vain avaintietoja, erityisesti tietoja tuotteen luonteesta ja ominaisuuksista, mukaan lukien siitä, ovatko pääomatappiot mahdollisia, sekä tuotteen kustannuksista ja riski-hyötyprofiilista yleisindikaattorin muodossa sekä sen kohde-etuutena olevasta sijoituksesta, sekä merkityksellisiä tietoja tuotto- tai arvonkehityksestä ja eräitä muita erityistietoja, jotka saattavat olla tarpeen käsityksen saamiseksi erityyppisten tuotteiden ominaisuuksista, mukaan lukien eläkesuunnittelussa käytettäviksi tarkoitettujen tuotteiden ominaisuudet. Komission olisi tarkasteltava, olisiko Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä 16 päivänä tammikuuta 2013 vahvistamassa kannassa ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luottoluokituslaitoksista annetun asetuksen (EY) N:o 1060/2009 muuttamisesta(9) mainitun eurooppalaisen julkisen luottoluokituslaitoksen aiheellista antaa avaintietoja unionin jäsenvaltioiden liikkeeseenlaskemiin joukkovelkakirjoihin liittyvästä riskiprofiilista.

(11 a)  Sijoittajille olisi annettava selvä käsitys siitä, mitä kustannuksia ja palkkioita heidän sijoituksestaan peritään sekä liiketoimen toteuttamisajankohtana että tietyllä sijoitusajanjaksolla. Palkkioista olisi ilmoitettava niiden yhteenlaskettu kokonaismäärä sekä rahallinen määrä. Neuvonnasta perittävät maksut olisi laskettava yksinkertaisella tavalla, jotta sijoittajan on helppo saada käsitys neuvonnan kustannuksista.

(11 b)  EPV:n, EVLEV ja EAMV:n olisi kehitettävä sähköinen rahastovertailujärjestelmä, jonka avulla sijoittajat voisivat laskea sijoituksensa lopullisen arvon, kun palkkiot ja kustannukset on otettu huomioon.

(12)  Avaintietoasiakirja olisi laadittava muodossa, jossa yksityissijoittajat voivat vertailla eri sijoitustuotteita, koska kuluttajien toimintatavat ja valmiudet edellyttävät tietojen muodon, esitystavan ja sisällön huolellista suunnittelua ja laatimista, jotta avaintietoasiakirjaan paneudutaan optimaalisesti ja siten lisätään finanssialan tietämyksen leviämistä, asian ymmärtämistä ja tietojen käyttöä. Jokaisessa asiakirjassa olisi noudatettava samaa kohtien ja niiden otsikoiden järjestystä. Lisäksi avaintietoasiakirjaan eri tuotteista sisällytettävien tietojen yksityiskohdat ja tietojen esitystapa olisi yhdenmukaistettava laajemmin delegoiduilla säädöksillä, joissa otetaan huomioon aiemmat ja käynnissä olevat kuluttajien käyttäytymistä tarkastelevat tutkimukset sekä myös tulokset testeistä, joissa tarkastellaan, kuinka tehokkaita erilaiset tietojen esitystavat ovat kuluttajien kannalta. Joidenkin sijoitustuotteiden tapauksessa yksityissijoittajalla on lisäksi mahdollisuus valita monista eri kohde-etuutena olevista sijoituksista, ja niihin voi liittyä kustannuksia ja maksuja, jotka määräytyvät asiakkaan yksilöllisten piirteiden kuten iän tai sijoitettavan määrän mukaan. Nämä tuotteet olisi otettava huomioon asiakirjan muodon kehittämisessä.

(12 a)  Avaintietoasiakirjan alussa olisi monimutkaisuudesta varoittavalla merkinnällä ilmoitettava monimutkaisista tuotteista, jotka eivät vaikuta yksityissijoittajille soveltuvilta. Tämä lisää avoimuutta, ja kuluttajien on sen myötä helpompi tehdä tietoon perustuva päätös ottamastaan riskistä. Tämä myös auttaa välttämään tuotteiden myyntiä väärin perustein.

(13)  On yhä yleisempää, että yksityissijoittajat eivät tavoittele sijoituspäätöksillään pelkästään tuottoa. Heillä on usein myös muita tavoitteita, kuten sosiaalisia tai ympäristöön liittyviä päämääriä. Tietojen antaminen sijoituksiin liittyvistä ei-taloudellisista näkökohdista voi olla tärkeää kestäviä pitkän aikavälin sijoituksia tekeville sijoittajille. Sijoitustuotteen kehittäjän asettamia sosiaalisia taikka ympäristöön tai hallintotapaan liittyviä tavoitteita koskevia tietoja voi kuitenkin olla vaikeaa vertailla tai tiedot saattavat puuttua. Sen vuoksi on suotavaa yhdenmukaistaa laajemmin niihin tietoihin liittyvät yksityiskohdat, jotka olisi annettava siitä, onko ympäristöön liittyvät, sosiaaliset tai hallintotapaan liittyvät kysymykset otettu huomioon, ja jos on, millä tavoilla.

(14)  Avaintietoasiakirjan olisi selkeästi erotuttava ja se olisi pidettävä erillään mahdollisesta markkinointiviestinnästä. Muiden asiakirjojen ei tulisi vähentää avaintietoasiakirjan merkitystä. Yksityissijoittajan olisi vahvistettava vastaanottaminen.

(15)  Jotta voidaan varmistaa, että avaintietoasiakirja sisältää luotettavia tietoja, tässä asetuksessa olisi edellytettävä, että sijoitustuotteiden kehittäjät ja sijoitustuotteita myyvät henkilöt pitävät avaintietoasiakirjan ajan tasalla. Avaintietoasiakirjaa tarjoavan tai myyvän yhteisön olisi myös pidettävä yksityissijoitustoimintaan tarjottava tieto ajan tasalla. Tietojen uudelleentarkastelun edellytyksiin ja tiheyteen sekä avaintietoasiakirjan ja sen liitteen tarkistukseen liittyvät yksityiskohtaiset säännöt on tätä varten tarpeen vahvistaa delegoidussa säädöksessä, jonka komissio hyväksyy. Avaintietoasiakirja ja sen päivitykset olisi annettava tiedoksi toimivaltaiselle viranomaiselle.

(16)  Yksityissijoittajat tekevät sijoituspäätöksensä avaintietoasiakirjojen perusteella. Sijoitustuotteiden kehittäjillä ja sijoitustuotteita myyvillä henkilöillä on tämän vuoksi tärkeä vastuu yksityissijoittajia kohtaan tämän asetuksen säännösten noudattamisesta. Sen vuoksi on tärkeä varmistaa, että yksityissijoittajilla, jotka luottivat sijoituspäätöksensä tekemisessä tiettyyn avaintietoasiakirjaan, on todelliset oikeudet korvausten hakemiseen. Olisi myös varmistettava, että kaikilla yksityissijoittajilla on unionissa samanlainen oikeus hakea korvausta vahingoista, joita heille saattaa aiheutua siksi, että sijoitustuotteiden kehittäjät eivät noudata tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia. Sijoitustuotteiden kehittäjien vastuuvelvollisuutta koskevat säännöt olisi sen vuoksi yhdenmukaistettava. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi on myös yhdenmukaistettava seuraamuksiin sovellettava toimintalinja. Tässä asetuksessa olisi säädettävä, että yksityissijoittajan olisi pystyttävä saamaan tuotteen kehittäjä vastuuseen tämän asetuksen rikkomisesta, jos tappio on aiheutunut sellaisen avaintietoasiakirjan käytöstä, jonka tiedot ovat olleet harhaanjohtavia, epätarkkoja tai ristiriidassa esitteen kanssa tai, jos esitettä ei ole laadittu, tuotteeseen sovellettavien yleisten ehtojen kanssa.

(17)  Koska yksityissijoittajilla ei yleensä ole selkeää kuvaa sijoitustuotteiden kehittäjien sisäisistä menettelyistä, ▌todistustaakan ei pitäisi olla yksityissijoittajalla. Yksityissijoittajan olisi ilmoitettava, miltä osin avaintietoasiakirja ei hänen mielestään vastaa tässä asetuksessa asetettuja vaatimuksia. Tuotteen kehittäjällä olisi sen jälkeen oltava velvollisuus vastata tähän väitteeseen.

(18)  Sijoitustuotteen kehittäjän tämän asetuksen soveltamisalaan kuulumatonta vastuuvelvollisuutta ▌olisi käsiteltävä asiaa koskevien kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjen mukaan määräytyvän sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Yksityissijoittajien nostamista vastuuvelvollisuutta koskevista kanteista päättävän toimivaltaisen tuomioistuimen olisi määräydyttävä asiaa koskevien kansainvälisen oikeuskäytännön sääntöjen mukaisesti.

(19)  Jotta yksityissijoittaja pystyy tekemään tietoon perustuvan päätöksen, sijoitustuotteiden myyjiä olisi vaadittava antamaan avaintietoasiakirja hyvissä ajoin ennen liiketoimen toteuttamista. Sijoittajan olisi joko omakätisellä tai sähköisellä allekirjoituksella vahvistettava saaneensa avaintietoasiakirjan. Tätä vaatimusta olisi ▌sovellettava riippumatta siitä, missä ja miten liiketoimi toteutetaan. Neuvojia tai myyjiä ovat sekä jakelijat että sijoitustuotteiden kehittäjät itse, jos nämä päättävät antaa neuvoja tai myydä tuotteen suoraan yksityissijoittajille. Tämä asetus ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/65/EY(10) soveltamista. Sijoittajille olisi annettava aina, kun se on mahdollista, harkinta-aika, jonka kuluessa he voivat päättää peruuttaa liiketoimen.

(20)  Olisi vahvistettava yhdenmukaiset säännöt, joilla sijoitustuotetta myyvälle henkilölle annetaan tietty valinnanvara välineestä, jolla avaintietoasiakirja toimitetaan yksityissijoittajille, ja sallittava sähköisen viestinnän käyttö, jos se on tarkoituksenmukaista ottaen huomioon liiketoimen olosuhteet. Yksityissijoittajalle olisi kuitenkin annettava mahdollisuus saada tiedot paperilla. Jotta kuluttajilla olisi mahdollisuus saada tietoa, avaintietoasiakirja olisi aina toimitettava veloituksetta.

(21)  Jotta voidaan varmistaa, että yksityissijoittajat luottavat sijoitustuotteisiin ja finanssimarkkinoihin kokonaisuudessaan, olisi asetettava vaatimuksia asianmukaisista sisäisistä menettelyistä, joilla varmistetaan, että yksityissijoittajat saavat sijoitustuotteen kehittäjältä perustellun vastauksen valituksiinsa.

(21 a)  On välttämätöntä antaa paremmin tietoa sijoitustuotteista, jotta yksityissijoittajien luottamus finanssimarkkinoihin palautuu, mutta tuotesuunnittelusäännöt ovat aivan yhtä tärkeitä tehokkaan yksityissijoittajan suojan varmistamiseksi. Rahoitusneuvojien antamien neuvojen epätäydellisyys, päätöksentekoon vaikuttavat ennakkoasenteet ja todisteet siitä, että taloudellinen käyttäytyminen määräytyy ensisijaisesti psykologisten tekijöiden mukaan, ovat seikkoja, joihin on vaikutettava hillitsemällä sijoitustuotteiden liian monimutkaista paketointia.

(22)  Vaihtoehtoisissa riidanratkaisumenettelyissä riidanratkaisu on nopeampaa ja halvempaa kuin tuomioistuimessa ja tuomioistuinjärjestelmän työtaakka pienenee. Tämän vuoksi sijoitustuotteiden kehittäjien ja sijoitustuotteita myyvien henkilöiden velvollisuutena olisi oltava näihin menettelyihin osallistuminen, jos yksityissijoittajat käynnistävät tällaisen menettelyn tässä asetuksessa vahvistettujen oikeuksien ja velvoitteiden osalta, edellyttäen että sovelletaan tiettyjä tehokkaan oikeusturvan periaatteen mukaisia suojatoimia. Vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen ei varsinkaan tulisi rajoittaa tällaisten menettelyjen osapuolten oikeuksia nostaa kanne tuomioistuimessa. Tämän asetuksen soveltamisen yhteydessä ilmeneviin riitoihin olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2013/11/EU(11).

(23)  Koska yhteisöjen, jotka toimivat finanssimarkkinoilla pankki-, vakuutus-, arvopaperi- ja rahoitusaloilla, olisi laadittava sijoitustuotteista avaintietoasiakirja, on erittäin tärkeää varmistaa sujuva yhteistyö sijoitustuotteiden kehittäjiä valvovien eri viranomaisten välillä, jotta viranomaiset noudattaisivat yhteistä toimintalinjaa tämän asetuksen soveltamisessa.

(23 a)  Unionin ja kansallisten valvontaviranomaisten toimivaltuuksien lisäämistä olisi tuettava riittävillä henkilöstöresursseilla ja asianmukaisella rahoituksella.

(24)  Joulukuussa 2010 annetun komission tiedonannon ”Seuraamusjärjestelmien lujittaminen finanssipalvelujen alalla” mukaisesti ja tässä asetuksessa asetettavien vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi on tärkeää, että jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimet varmistaakseen, että tämän asetuksen rikkomisesta määrätään asianmukaisia hallinnollisia seuraamuksia ja toimenpiteitä. Jotta voidaan varmistaa, että seuraamukset ovat varoittavia, ja lujittaa sijoittajansuojaa varoittamalla sijoittajia sijoitustuotteista, joiden markkinointi rikkoo tätä asetusta, seuraamukset ja toimenpiteet olisi ▌julkaistava ▌.

(25)  Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla tarkennetaan yksityiskohtia, jotka koskevat avaintietoasiakirjan esitystapaa ja muotoa, avaintietoasiakirjaan sisällytettävien tietojen sisältöä, avaintietoasiakirjan toimitusajankohtaa koskevia yksityiskohtaisia vaatimuksia ja asiakirjan tarkistamista ja uudelleentarkastelua. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset ja kuluttajatestit. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(26)  Komission olisi hyväksyttävä EAMV:n, EPV:n ja EVLEV:n 8 artiklan mukaisesti laatimat teknisten sääntelystandardien luonnokset, jotka koskevat riskien ja hyötyjen esittämisessä käytettäviä menetelmiä, kustannusten laskentaa sekä ympäristöä koskevia sosiaalisia tai hallinnollisia kriteerejä, säädösvallan siirron nojalla annettavilla delegoiduilla säädöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1093/2010, 1094/2010 ja 1095/2010(12) 10–14 artiklan mukaisesti.

(27)  Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 95/46/EY säännellään jäsenvaltioissa tämän asetuksen yhteydessä ja toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä. Yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 45/2001 säännellään Euroopan valvontaviranomaisten tämän asetuksen mukaisesti Euroopan tietosuojavaltuutetun valvonnassa harjoittamaa henkilötietojen käsittelyä. Tämän asetuksen yhteydessä harjoitettavan henkilötietojen käsittelyn, kuten toimivaltaisten viranomaisten välisen henkilötietojen vaihdon tai siirron, olisi tapahduttava direktiivin 95/46/EY mukaisesti ja Euroopan valvontaviranomaisten harjoittaman tietojen vaihdon tai siirron olisi tapahduttava asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti.

(28)  Vaikka yhteissijoitusyritykset ovat tässä asetuksessa tarkoitettuja sijoitustuotteita, direktiivissä 2009/65/EY asetetut sijoittajan avaintietoja koskevat vaatimukset merkitsevät sitä, että kyseisenkaltaisille yhteissijoitusyrityksille olisi kohtuullista myöntää tämän asetuksen voimaantulon jälkeen viiden vuoden pituinen siirtymäkausi, jonka aikana niihin ei sovellettaisi tätä asetusta. Kyseisen kauden jälkeen tätä asetusta alettaisiin soveltaa myös niihin, jollei siirtymäkautta pidennetä. Samaa poikkeusta olisi sovellettava myös muihin rahastoihin kuin yhteissijoitusyrityksiin, kun niiden on jo kansallisen lainsäädännön nojalla laadittava sijoittajan avaintietoasiakirja direktiivin 2009/65/EY 78–81 artiklassa määritellyssä muodossa ja määritellyn sisällön mukaisesti.

(29)  Tätä asetusta olisi tarkasteltava uudelleen neljän vuoden kuluttua sen voimaantulosta markkinoilla tapahtuvan kehityksen, kuten uusien sijoitustuotetyyppien markkinoille tulon, sekä unionin oikeuden muilla aloilla tapahtuvan kehityksen ja jäsenvaltioiden kokemusten ottamiseksi huomioon. Uudelleentarkastelussa olisi arvioitava, saako keskivertoyksityissijoittaja käyttöön otettujen toimenpiteiden ansiosta paremman suojan ja käsityksen sijoitustuotteista, lisääntyykö hänen tietämyksensä sijoitusasioista ja ovatko toimenpiteet parantaneet tuotteiden vertailukelpoisuutta. Siinä olisi tutkittava myös sitä, olisiko yhteissijoitusyrityksiin sovellettavaa siirtymäkautta pidennettävä vai voitaisiinko yhteissijoitusyritysten kohtelussa harkita muita vaihtoehtoja. Uudelleentarkastelun perusteella komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus sekä tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia.

(30)  Jotta sijoitustuotteiden kehittäjille ja myyjille annettaisiin riittävästi aikaa valmistautua tämän asetuksen vaatimusten käytännön soveltamiseen, tämän asetuksen vaatimuksia olisi alettava soveltaa vasta kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. Tätä asetusta ei pitäisi soveltaa aiemmin toteutettuihin liiketoimiin.

(31)  Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.

(32)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, eli yksityissijoittajien suojan vahvistamista ja heidän luottamuksensa parantamista sijoitustuotteisiin sekä havaittujen puutteiden korjaamista, mukaan lukien tilanteet, joissa kyseisiä tuotteita myydään rajojen yli, ei voida saavuttaa riittävässä määrin, jos jäsenvaltiot toimisivat riippumattomasti toisistaan, ▌vaan se voidaan vaikutustensa vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Tässä asetuksessa vahvistetaan yhtenäiset säännöt sijoitustuotteiden kehittäjien yksinään laatiman avaintietoasiakirjan muodosta ja sisällöstä, avaintietoasiakirjan liitteestä, jonka sijoitustuotteita myyvät henkilöt laativat tarvittaessa, ja tiedoista, joita sijoitustuotteita myyvien henkilöiden on annettava yksityissijoittajille [MiFID] ja vakuutusedustuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin [IMD] mukaisesti, sekä yhtenäiset säännöt kyseisten asiakirjojen toimittamisesta yksityissijoittajille. Sen tavoitteena on mahdollistaa se, että yksityissijoittajat voivat ymmärtää ja vertailla sijoitustuotteen keskeisiä ominaisuuksia ja riskejä ja kohdentaa vastuun avaintietoasiakirjasta sijoitustuotteen kehittäjälle sekä vastuun liitteestä sijoitustuotteita myyville henkilöille.

2 artikla

Tätä asetusta sovelletaan sijoitustuotteiden kehittämiseen ja myymiseen.

Tätä asetusta ei kuitenkaan sovelleta seuraaviin tuotteisiin:

a)  vakuutustuotteet, joilla ei ole takaisinostoarvoa ▌;

b)  talletukset, jotka eivät ole [MiFID-direktiivin] 4 artiklassa määriteltyjä strukturoituja talletuksia;

c)  direktiivin 2003/71/EY 1 artiklan 2 kohdan b–g, i ja j alakohdassa tarkoitetut arvopaperit;

d)  muut arvopaperit, jotka eivät sisällä johdannaista, lukuun ottamatta yrityslainoja ja erillisyhtiöiden liikkeeseenlaskemia välineitä;

e)  virallisesti tunnustetut ammatilliset lisäeläkejärjestelmät ja yksilölliset eläketuotteet, joiden osalta kansallisessa lainsäädännössä vaaditaan työnantajan rahoitusosuutta ja joissa työntekijä ei voi valita tarjoajaa;

f)  kansallisen tai unionin oikeuden alaiset virallisesti tunnustetut sosiaaliturvajärjestelmät.

3 artikla

1.  Kun tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin sijoitustuotteiden kehittäjiin sovelletaan myös direktiiviä 2003/71/EY, niihin on sovellettava sekä tätä asetusta että direktiiviä 2003/71/EY, lukuun ottamatta sen 4 artiklan 2 kohdan h alakohdan v alakohtaa.

2.  Kun tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin sijoitustuotteiden kehittäjiin sovelletaan myös direktiiviä 2009/138/EY, niihin on sovellettava sekä tätä asetusta että direktiiviä 2009/138/EY.

4 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)  'sijoitustuotteella' tuotetta, jonka avulla henkilö voi tehdä finanssisijoituksen, riippumatta sen oikeudellisesta muodosta ja siitä, onko erääntymispäivänä takaisin maksettava määrä kiinteä vai muuttuva, mukaan lukien tapaukset, joissa sijoitustuote on hankittu rahoitusvälineiden, yhtiöiden tai holdingyhtiöiden suoran hallussapidon kautta;

b)  ’sijoitustuotteen kehittäjällä’

i)  ketä tahansa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka alun perin kehittää sijoitustuotteen;

ii)  ketä tahansa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tekee muutoksia olemassa olevaan sijoitustuotteeseen muuttamalla sen riski-hyötyprofiilia tai kustannuksia, joita sijoitustuotteeseen tehtävästä sijoituksesta aiheutuu;

ii a)  sellaisten yksityissijoittajan suoraan hallussapitämien siirtokelpoisten arvopapereiden liikkeeseenlaskijaa, joita tarjotaan yleisölle tai jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla direktiivin 2003/71/EY säännösten mukaisesti;

b a)   ’sijoitustuotteita myyvällä henkilöllä’ henkilöä, joka antaa neuvoja sijoitustuotteista tai markkinoi, jakelee tai myy sijoitustuotteita yksityissijoittajalle, jakelijalle tai henkilölle, joka toimii yksityissijoittajan sijoitusten välittäjänä;

c)  ’yksityissijoittajilla’

i)  [MiFID-direktiivissä/MiFIR-asetuksessa] määriteltyjä yksityisasiakkaita;

ii)  asiakkaita, jotka eivät ole [IMD-direktiivin liitteessä I] […] määriteltyjä ammattimaisia asiakkaita;

d)  ’eläketuotteilla’ tuotteita, joiden pääasialliseksi tarkoitukseksi katsotaan kansallisen lainsäädännön nojalla eläketulojen tarjoaminen yksityissijoittajalle ja jotka antavat yksityissijoittajalle oikeuden tiettyihin etuuksiin;

e)  ’pysyvällä välineellä’ direktiivin 2009/65/EY 2 artiklan 1 kohdan m alakohdassa määriteltyä pysyvää välinettä;

f)  ’toimivaltaisilla viranomaisilla’ jäsenvaltioiden kansallisia viranomaisia, jotka on valtuutettu lailla valvomaan sijoitustuotteen kehittäjää tai henkilöä, joka myy sijoitustuotteen yksityissijoittajalle.

II LUKU

AVAINTIETOASIAKIRJA

1 JAKSO

AVAINTIETOASIAKIRJAN LAATIMINEN

5 artikla

Sijoitustuotteen kehittäjän on laadittava tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukainen avaintietoasiakirja jokaisesta tuottamastaan sijoitustuotteesta ja julkaistava avaintietoasiakirja ja tarvittaessa esite verkkosivustollaan ja asianomaisen Euroopan valvontaviranomaisen ja asianomaisen kansallisen valvontaviranomaisen luomalla keskitetyllä verkkosivustolla ennen kuin sijoitustuotetta voidaan jaella markkinoilla ja myydä yksityissijoittajille.

Tarvittaessa avaintietoasiakirjaa täydennetään liitteellä. Sijoitustuotteen myyvän henkilön on täydennettävä avaintietoasiakirja laatimalla siihen liite. Asiakirjan ja sen liitteen on oltava saatavilla myös paperimuodossa.

Sijoitustuotteen kehittäjän on oltava vastuussa avaintietoasiakirjan sisällöstä, ja tuotteen myyvän henkilön on oltava vastuussa liitteestä ja asiakirjan välittämisestä yksityissijoittajalle.

5 a artikla

Tuotehyväksyntämenettely

1.  Sijoitustuotteen kehittäjän on varmistettava, että asianmukaisilla menettelyillä ja toimintalinjoilla turvataan yksityissijoittajien, asiakkaiden ja sijoitustuotteen edunsaajien etujen tasapuolinen huomioon ottaminen sijoitustuotetta kehitettäessä ja että sijoitustuote on todistettavasti saatu aikaan tällaisen etujen tasapuolisen huomioon ottamisen tuloksena.

2.  Tuotteen kehittäjän on ennen 5 artiklassa tarkoitetun avaintietoasiakirjan laatimista arvioitava, onko sijoitustuote yksityissijoittajien etujen mukainen, kehittämällä dokumentoitu tuotehyväksyntämenettely.

3.  Tuotehyväksyntämenettelyssä on varmistettava, että kukin sijoitustuote on määritetyn kuluttajaryhmän tarpeiden mukainen ja että tuotteen kehittäjä on teettänyt arvion kaikista todennäköisistä riskeistä, joilla on merkitystä määritetyn kuluttajaryhmän tarpeiden kannalta. Arviointiin on kuuluttava sijoitustuotteen stressitesti.

4.  Tuotehyväksyntämenettelyn avulla on varmistettava, että jo markkinoilla saatavilla olevia sijoitustuotteita tarkastellaan säännöllisesti uudelleen, jotta voidaan varmistaa, että tuote on edelleen määritetyn kuluttajaryhmän etujen mukainen.

5.  Tuotehyväksyntämenettelyä on tarkasteltava uudelleen vuosittain. Sijoitustuotteen kehittäjän on aina voitava esittää asiasta vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle ajantasainen ja yksityiskohtainen kuvaus tuotehyväksyntämenettelyn luonteesta ja yksityiskohdista.

II JAKSO

AVAINTIETOASIAKIRJAN MUOTO JA SISÄLTÖ

6 artikla

1.  Avaintietoasiakirjan on oltava ajantasainen, vilpitön ja selkeä, eikä se saa olla harhaanjohtava. Avaintietoasiakirja ei saa sisältää tuotemainoksia, markkinointiaineistoa, henkilökohtaisia kannanottoja eikä sijoitussuosituksia.

2.  Avaintietoasiakirjan on oltava erillinen asiakirja, joka on selkeästi erillään markkinointiaineistosta, mutta ei sitä vähäarvoisempi. Se voi sisältää ristiviittauksia muihin asiakirjoihin kuten esitteeseen, jos ristiviittaus kohdistuu tietoihin, jotka täydentävät niitä tietoja, jotka avaintietoasiakirjaan on sisällytettävä tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti. Se ei saa sisältää ristiviittauksia markkinointiaineistoon.

2 a.  Jos sijoitustuote tarjoaa yksityissijoittajalle eri vaihtoehtoja sijoituksen voimassaoloajan suhteen, etuuksien valinnan suhteen tai maksujen määrän suhteen tai tarjoaa mahdollisuuden valita useista kohde-etuutena olevista sijoituksista tai jos avaintietoasiakirjassa olevat tiedot voivat vaihdella yksittäiseen yksityissijoittajaan liittyvien erityistekijöiden mukaan ja riippua näistä tekijöistä, 8 artiklan 2 kohdassa vaaditut tiedot voidaan esittää yleisellä tasolla tai edustavien esimerkkitapausten avulla. Tällaisessa tapauksessa avaintietoasiakirjassa on ilmoitettava selvästi ne asiakirjat, joissa annetaan tarkempia tietoja asiasta.

2 b.  Avaintietoasiakirjassa on ilmoitettava selvästi, mistä ja miten saa lisätietoja ehdotetusta sijoituksesta, kuten siitä, mistä ja miten esitteen voi saada. Esitteen on oltava saatavissa pyynnöstä ja veloituksetta milloin tahansa ja kielellä, jolla yksityissijoittajat pystyvät käyttämään tällaisia tietoja.

3.  Avaintietoasiakirja on laadittava lyhyenä, ytimekkäästi kirjoitettuna, enintään kahdesta A4-kokoisesta kaksipuolisesta sivusta ja liitteestä koostuvana asiakirjana, joka on

a)  esitystapansa, asettelunsa ja kirjasinkokonsa puolesta helppolukuinen;

a a)  keskittynyt yksityissijoittajien tarvitsemiin avaintietoihin;

b)  selkeästi laadittu sellaisella kielellä, jonka tyyli auttaa yksityissijoittajia, joille tuote on kohdennettu, ymmärtämään helposti tiedot, erityisesti kielellä, joka on selkeää, ytimekästä ja helppotajuista.

4.  Jos avaintietoasiakirjassa käytetään värejä, ne eivät saa vähentää tietojen ymmärrettävyyttä, jos avaintietoasiakirja tulostetaan tai valokopioidaan mustavalkoisena.

5.  Jos avaintietoasiakirjassa käytetään sijoitustuotteen kehittäjän tai sen yritysryhmän yritysbrandausta tai logoa, se ei saa hämmentää yksityissijoittajaa eikä tekstin ymmärrettävyyttä.

7 artikla

Avaintietoasiakirja on kirjoitettava sen jäsenvaltion virallisilla kielillä tai yhdellä niistä virallisista kielistä, joita käytetään siinä osassa kyseistä jäsenvaltiota, jossa sijoitustuotetta jaellaan, tai kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä muulla kielellä, taikka jos se on kirjoitettu eri kielellä, se on käännettävä yhdelle näistä kielistä.

7 a artikla

Kun on kyse vakuutussopimukseen liittyvästä avaintietoasiakirjasta, vakuutusyhtiöllä on velvollisuuksia ainoastaan vakuutuksenottajaa kohtaan eikä edunsaajaa tai vakuutettua kohtaan.

8 artikla

1.  Otsikko ”Avaintietoasiakirja” on merkittävä näkyvästi avaintietoasiakirjan ensimmäisen sivun yläosaan. Liitettä lukuun ottamatta avaintietoasiakirjan on oltava yhden osapuolen laatima. Avaintietoasiakirjassa on oltava sen laatimisesta vastaavan sijoitustuotteen kehittäjän nimi, ja siinä on oltava selkeä maininta siitä, että sijoitustuotteen kehittäjä on vastuussa kyseisen asiakirjan sisällöstä. Vastaavasti tuotetta myyvä henkilö laatii liitteen, ja siinä on mainittava henkilön tai yhteisön nimi sekä ilmoitettava selvästi, että tämä on vastuussa liitteen sisällöstä.

Avaintietoasiakirjan sisältö on esitettävä jäljempänä olevissa kohdissa vahvistetussa järjestyksessä.

Suoraan nimen alapuolella on oltava selittävä teksti. Sen sisällön on oltava seuraava:"

”Olet valmistautumassa ostamaan sijoitustuotteen.

Tässä asiakirjassa annetaan sijoittajalle avaintiedot, joilla helpotetaan sijoitustuotteen ominaisuuksien ja siihen liittyvien riskien, kustannusten sekä mahdollisten voittojen ja tappioiden ymmärtämistä, ja sen liitteessä annetaan tiedot tuotetta myyvälle henkilölle maksettavasta palkkiosta.

Tämä asiakirja on annettava lakisääteisesti, se ei ole markkinointiaineistoa ja se on vakiomuotoinen vertailun mahdollistamiseksi.

"

2.  Avaintietoasiakirjassa on oltava seuraavat tiedot:

a)  ▌sijoitustuotteen nimi ja sen kehittäjän tunnistetiedot sekä oikeudellisen vastuun haltijan tunnistetiedot (nimi ja osoite);

b)  osiossa ”Mikä tämä sijoitus on?” sijoitustuotteen luonne ja tärkeimmät ominaisuudet, mukaan lukien

i)  sijoitustuotteen tyyppi;

ii)  sijoitustuotteen tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi;

ii a)   tiedot kuluttajaryhmästä, jolle sijoitustuote on tarkoitettu, mukaan lukien yksinkertainen kuvaus sijoittajatyypeistä, joille sijoitustuote on tarkoitettu, riskinottohalukkuuden, sijoitusnäkymien ja taloustietämyksen kannalta, sen tuotehyväksyntämenettelyn mukaisesti, jota sijoitustuotteen kehittäjä on soveltanut tuotetta suunnitellessaan;

iii)  ilmoitus siitä, onko sijoitustuotteella tiettyjä ympäristöön liittyviä, sosiaalisia tai hallintotapaan liittyviä tavoitteita, kuten esimerkiksi sijoitustuotteen hiilijalanjäljen pienentämistavoitteita, kuinka näitä tavoitteita mitataan sekä onko sijoitustuote tavaroiden ja palvelujen tuotantoon kytketty sijoitus vai ainoastaan rahoitusmarkkinatoimiin tai synteettiseen indeksiin kytketty sijoitus;

iii a)  kohde-etuutena olevan sijoitussalkun jakautuminen talouden aloittain, joita rahoitetaan suoraan tai välillisesti;

c)  osiossa ”Mitä päätöksiä sijoittajan on tehtävä?” tiedot eri päätöksistä, joita yksityissijoittajan on tehtävä, kuten päätös valitusta rahastosta, voimassaoloajasta ja preemion suuruudesta, mukaan luettuina tiedot muista saatavilla olevista etuuksista tai etuuksien edellytyksistä;

d)  osiossa ▌”Mitkä ovat riskit ja mitä sijoittaja saa mahdollisesti takaisin?” ▌ottaen huomioon sijoitustuotteen tavoitteena oleva markkinakehitys:

i)   sijoitustuotteen riski-hyötyprofiili, mukaan lukien yleisindikaattori, joka perustuu selkeään ja helposti ymmärrettävään sijoitustuotteen riski-hyötyprofiilin visuaalistamiseen;

ii)   ohjeelliset tulevaisuuden nettotuottoa koskevat skenaariot, sekä kuvaus sijoitustuotteen tärkeimmistä riskeistä, jotta profiili asettuisi oikeaan yhteyteen; riskit olisi kuvattava selkeästi ja helposti ymmärrettävällä tavalla;

iii)  eläketuotteita koskevassa alaosiossa ”Mitä etuuksia saadaan eläköitymisen jälkeen?” tulevaisuudessa mahdollisesti saatavia maksuja koskevat ennusteet, jotka on jaoteltu selvästi eri kehitysskenaarioiden mukaisesti, mukaan lukien huonoin mahdollinen skenaario.

Asianomainen Euroopan valvontaviranomainen laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa annetaan täsmällinen määritelmä rajalliselle määrälle riskien ryhmiä ja yleisindikaattorin visuaalistamista koskevat standardit.

Se toimittaa teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ...

Siirretään komissiolle valta hyväksyä toisessa alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

e)  osiossa ”Mitä sijoitukselle voi tapahtua? Onko varautumisjärjestelyjä ja mitkä ovat niiden kustannukset?” selkeä selvitys siitä, ovatko pääomanmenetykset mahdollisia

i)  mahdolliset takuut ja/tai pääomasuoja sekä niille mahdollisesti asetetut rajoitukset, yhteenlaskettu määrä sekä vastuussa olevan tahon tunnistetiedot;

ii)   tieto siitä, kuuluuko sijoitustuote korvaus- tai takuujärjestelmän soveltamisalaan, ja jos se kuuluu, mikä järjestelmä on kyseessä, takaajan nimi ja erittely siitä, mitä riskejä järjestelmä kattaa ja mitä se ei kata;

iii)  alaosiossa ”Onko sijoittaja vakuutettu” selkeä ilmoitus siitä, sisältyykö sijoitustuotteeseen vakuutusta, ja jos sisältyy, tiedot kyseisestä vakuutusturvasta;

iv)  tarvittaessa muut suojatoimenpiteet, kuten säilytysyhteisö, mukaan lukien asian osapuolten tunnistetiedot ja tehtävät;

e a)  alaosiossa ”Mitä tapahtuu, jos sijoitustuotteen kehittäjä tai myyjä tulee maksukyvyttömäksi?” lyhyt kuvaus yksityissijoittajalle aiheutuvasta enimmäistappiosta ja maininta siitä, voidaanko tappiosta saada korvaus yksityissijoittajan korvaus- tai takuujärjestelmästä;

e b)  osiossa ”Mitä tapahtuu, jos/kun sijoittaja kuolee?” tiedot siitä, mitä tuotteeseen/rahastoon sidotuille varoille tapahtuu, sekä tiedot mahdollisesta ylimääräisestä kuolemantapauskorvauksesta;

f)  osiossa ”Mitä kustannuksia sijoittajalle aiheutuu?” sijoitustuotteeseen tehtävästä sijoituksesta aiheutuvat kokonaiskustannukset (kaikki sijoittajalle aiheutuvat suorat ja välilliset kustannukset), mukaan lukien kustannusten yleisindikaattorit, muun muassa seuraavat:

i)  yksityissijoittajalle aiheutuvat liittymis-, jäsenyys- ja irtisanoutumiskustannukset sekä preemion maksuehdot ja joustavuus siten, että tehdään selkeä ero niiden seikkojen, jotka kuuluvat sijoitustuotteiden kehittäjien vastuulle, ja niiden seikkojen välillä, jotka kuuluvat sijoitustuotteita myyvien henkilöiden vastuulle, mukaan lukien näiden kustannusten yleisindikaattorit;

ii)  kaikki vuosittaiset maksut ja muut maksut, jotka peritään tuotteesta määritellyllä ajanjaksolla, mukaan luettuina mahdolliset muuttuvat maksut (kuten liiketoimikustannukset ja pörssivero), joita ei voida sisällyttää kustannuslaskelmiin.

Kustannukset ja vähennykset on ilmoitettava tavalla, joka osoittaa kaikki kerrannaisvaikutukset sijoitukseen edustavilla sijoitusajanjaksoilla, ja vertailun vuoksi kokonaiskustannukset ilmaistuina rahamääräisinä esimerkkeinä sekä prosentteina, jotta sijoituksen kokonaiskustannusten vaikutukset käyvät ilmi.

Jos sijoitustuotteessa on asetettu mahdolliselle tuotolle yläraja, joka vähentää yksityissijoittajalle koituvaa nettotuottoa siten, että kaikki ylärajan ylittävä voitto luovutetaan sijoitustuotteen kehittäjälle, asiasta olisi ilmoitettava selvästi.

On annettava tiedot siitä, kuinka päästään asianomaisen Euroopan valvontaviranomaisen ylläpitämään riippumattomaan sähköiseen rahastolaskuriin;

h)  osiossa ”Voiko sijoittaja ottaa rahojaan pois sijoituksesta?”:

i)  mahdollisuus sijoitustuotetta koskevaan harkinta-aikaan;

ii)  suositeltu tai edellytetty vähimmäispitoaika;

iii)  maininta siitä, voiko tuotteesta luopua ennen eräpäivää ja luopumisen ehdot, ottaen huomioon sijoitustuotteen riski-hyötyprofiili ja sijoitustuotteen tavoitteena oleva markkinakehitys;

iv)  tiedot mahdollisista seurauksista, jos sijoitustuote muutetaan käteisvaroiksi ennen suositellun pitoajan päättymistä;

(v)  tiedot kohde-etuutena olevan sijoitussalkun keskimääräisistä sijoitusnäkymistä kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien keskimääräisen kierron perusteella ja erääntymiseen saakka pidettävien vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien keskimääräisen erääntymisajan perusteella;

h a)   osiossa ”Kuinka sijoittaja tietää, millaista tuottoa tuotteesta saa?” toteamus, että sijoitustuotteen kehittäjän on tiedotettava avoimesti asiakkaalleen vuosittain annettavalla asiakirjalla sijoitustuotteen tuloksesta. Asiakirjassa on oltava jälkikäteen varmennetut tiedot sijoitustuotteen tuotosta edelliseltä vuodelta. Edellisvuoden tuottoa on lisäksi verrattava toiseen sijoitustuotteeseen, jolla on samanlainen riskiprofiili. Jos asiakkaalla on useita saman kehittäjän tuotteita, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan, edellä mainittuja tietojen antamista koskevia vaatimuksia ja vertailuvaatimuksia on sovellettava koko salkkuun. Lisäksi on ilmoitettava kaikki kustannukset, jotka vaikuttavat sijoitustuotteen tuottoon;

h b)   osiossa ”Kuinka sijoittaja voi valittaa?” tiedot siitä, millä tavoin ja mille taholle asiakas voi esittää tuotetta ja sen hoitoa koskevan valituksen;

h c)  osiossa ”Mitä muita oikeudellisia asiakirjoja tähän tuotteeseen liittyy?” lyhyt kuvaus asiakirja-aineistosta (tarvittaessa mukaan lukien tarjousesite), johon ei sisälly mitään markkinointiaineistoa;

h d)   asiakirjan loppupuolella olevassa osiossa ”Tietoja tuotteesta” tiedot, joissa ilmoitetaan (soveltuvin osin) tuotteen

i.  ISIN-koodi;

ii.  ISA-numero;

iii.  korko;

iv.  pörssi;

v.  valuutta; sekä

vi.  liikkeeseenlaskupäivä;

h e)  tuotetta valvovan toimivaltaisen viranomaisen nimi ja yhteystiedot;

h f)  osiossa ”Vakuutusetuudet” maininta siitä, tarjotaanko sijoitustuotteessa vakuutusetuuksia, ja jos tarjotaan, yksityiskohtaiset tiedot kyseisistä vakuutusetuuksista direktiivin 2009/138/EY mukaisesti lukuun ottamatta sen 8 artiklan 2 kohtaa. Jos sopimus mahdollistaa valinnan useiden yksikkösidonnaisten henkivakuutusten välillä, asiakirjassa on myös esitettävä yhteenvetotaulukko, jossa nämä yksiköt sijoitetaan kolmeen luokkaan riskialttiuden mukaisesti.

Kun otetaan huomioon direktiivi 2009/138/EY, siirretään Euroopan vakuutus- ja lisävakuutusviranomaiselle (EVLEV) valta määrittää 8 artiklan mukaisesti:

i)  vakuutussopimuksen pääpiirteet;

ii)  erityisen vakuutusasiakirjan tarkka malli;

iii)  erityisen vakuutusasiakirjan sisältö, mukaan lukien yksityissijoittajalle tarjotut omaisuuserien jakovaihtoehdot

iv)  säännöt, joiden perusteella yksiköt jaetaan kolmeen luokkaan.

Sijoitustuotteen kehittäjän on annettava avaintietoasiakirja kustakin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien vakuutussopimusten kohde-etuutena olevasta sijoituksesta. Kohde-etuutena oleviin sijoituksiin kuuluvat tarvittaessa laskentayksiköt ja/tai valuuttamääräiset rahastot sekä riskialttiusluokka, johon ne kuuluvat.

3.  Avaintietoasiakirjan liitteessä on annettava sijoitustuotteita myyvän henkilön tunnistetiedot ja tarvittaessa myös

a)  ilmoitus siitä, että sijoittajan kotijäsenvaltion kansallinen verolainsäädäntö voi vaikuttaa huomattavasti sijoituksen odotettuun ja todelliseen tuottoon;

b)  ilmoitus sijoitustuotteeseen liittyvistä kustannuksista, kun sijoitustuotteita myyvä henkilö toimii välittäjänä, mukaan luettuina kehittäjän tai kolmannen osapuolen maksamat välityspalkkiot, edelleenvakuutukset tai muut etuudet direktiivissä 2004/39/EY ja direktiivissä 2002/39/EY(13) säädetyllä tavalla.

3 a.  Asianomainen Euroopan valvontaviranomainen kehittää sähköisen ja riippumattoman sähköisen rahastolaskurin, jonka se julkaisee verkkosivuillaan. Sijoittajat voivat arvioida rahastolaskurin avulla ehdotetun vähittäismarkkinoille tarkoitetun sijoitustuotteen tuottoa syöttämällä laskuriin tiedot sijoituksen oletetusta kestosta, sijoituksen määrästä ja kohde-etuuksina olevien sijoitusten oletetusta prosenttimääräisestä tuotosta määrittääkseen sijoituksen loppuarvon kustannusten jälkeen.

Rahastolaskurin laskelmiin on sisällytettävä jokaisen yleisölle myytävissä olevan rahaston osalta eri sijoitustuotteiden kehittäjien perimät kustannukset ja palkkiot sekä välittäjien tai sijoitusketjun muiden osapuolten mahdollisesti perimät lisäkustannukset tai palkkiot, joita tuotteen kehittäjät eivät ole jo sisällyttäneet omiin tietoihinsa.

Sijoitustuotteiden kehittäjät ja sijoitustuotteita suosittelevat tai myyvät henkilöt on velvoitettava toimittamaan kyseiset tiedot asianomaiselle Euroopan valvontaviranomaiselle neljännesvuosittain enintään 60 vuorokauden viiveellä.

Asianomaiselle Euroopan valvontaviranomaiselle on annettava riittävät resurssit näiden tehtävien hoitamiseen. Se tekee tarvittaessa tiivistä yhteistyötä muiden Euroopan valvontaviranomaisten kanssa.

4.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on esitettävä yhteisen mallin mukaan, mukaan lukien yhtenäiset otsikot ja 2 kohdan mukainen standardoitu järjestys, jotta tietoja voidaan vertailla mitä tahansa muuta sijoitustuotetta koskevaan avaintietoasiakirjaan, ja yhteisen tunnuksen on oltava näkyvästi esillä ▌, jotta asiakirja voidaan erottaa muista asiakirjoista.

5.  Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen esitystapaa ja sisältöä koskevat yksityiskohdat, mukaan lukien riski-indikaattoreiden käyttöönoton vaikutukset, ja 3 a kohdassa muiden sellaisten 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen, joita tuotteen kehittäjä ja sijoitustuotteita myyvä henkilö voivat sisällyttää avaintietoasiakirjaan, esitystapa ja yksityiskohdat sekä 4 kohdassa tarkoitetun yhteisen mallin ja yhteisen tunnuksen yksityiskohdat. Komissio ottaa huomioon sijoitustuotteiden väliset erot ja yksityissijoittajien valmiudet sekä sijoitustuotteiden muut ominaisuudet, joiden perusteella yksityissijoittajat voivat tehdä valinnan erilaisten kohde-etuutena olevien sijoitusten tai muiden tuotteeseen liittyvien vaihtoehtojen välillä, mukaan lukien tilanteet, joissa tämä valinta voidaan tehdä eri ajankohtina tai joissa sitä voidaan muuttaa myöhemmin.

Siirretään komissiolle myös valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan ohjeet, jotka koskevat unionin arviointiperusteiden kehittämistä sosiaalisesti ja ekologisesti kestäville sijoitustuotteille. Arviointiperusteiden pitäisi tukea talouden pitkän aikavälin rahoitusta ja edistää finanssisijoitusten kestävää ekologista ja sosiaalista kehitystä sekä edistää kaikkialla unionin alueella käytettävän merkinnän kehittämistä kestäville sijoituksille. Siirretään komissiolle myös valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa määritetään näihin mahdollisia ympäristöriskejä koskeviin ilmoituksiin sovellettavat vaatimukset.

Komissio teettää ennen tässä kohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten hyväksymistä testauksen kuluttajilla voidakseen valita sopivimmat toimenpiteet yksityissijoittajia varten. Komissio myös laatii tiiviissä yhteistyössä Euroopan valvontaviranomaisten kanssa avaintietoasiakirjojen malleja, joissa otetaan huomioon sijoitustuotteiden erot.

6.  EPV, EVLEV ja EAMV laativat luonnoksia sääntelystandardeiksi, joissa määritetään

a)  tämän artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen riski-hyötyprofiilien esittämisessä käytettävät menetelmät; ▌

b)  tämän artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen kustannusten laskenta, mukaan lukien yleisindikaattoreiden erittely;

b a)  periaatteet, joita on käytettävä 2 kohdan b alakohdan iii alakohdassa tarkoitettujen ympäristöön liittyvien, sosiaalisten tai hallintotapaan liittyvien tavoitteiden yhteydessä;

b b)  kunkin tässä artiklassa tarkoitetun kysymyksen osalta niiden tuotteiden luettelo, joihin kysymystä sovelletaan.

Teknisten sääntelystandardien luonnoksissa on otettava huomioon erityyppiset sijoitustuotteet ja [MiFID- direktiivin], [IMD-direktiivin], direktiivin 2003/71/EY, direktiivin 2009/138/EY ja direktiivin 2009/65/EY nojalla jo toteutettu työ, jolla on otettu käyttöön avaintietoasiakirja yhteissijoitusyrityksiä varten.

Euroopan valvontaviranomaiset toimittavat kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään […].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklassa, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 10–14 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

8 a artikla

Monimutkaisuusmerkintä

1.  Kun sijoitustuotteeseen kohdistuu yksi tai useampi tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu riski, sijoitustuotetta käsittelevän avaintietoasiakirjan ensimmäisellä sivulla on oltava näkyvästi esitettynä seuraava lausuma:"

“Monimutkaisuusmerkintä: Tämän tuotteen katsotaan olevan hyvin monimutkainen, ja se ei välttämättä sovellu kaikille yksityissijoittajille.”

"

2.  Sijoitustuotteita ei katsota tarkoitetuiksi yksityissijoittajille, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  riski-hyötyprofiili tai kustannukset on esitetty liian monimutkaisella tavalla;

b)  muut kuin ammattimaiset sijoittajat eivät yleensä sijoita tuotteen kohde-etuutena olevaan omaisuuserään;

c)  riski-hyötyprofiili riippuu kahden tai useamman, vähintään kahteen eri omaisuusluokkaan kuuluvan tapahtuman samanaikaisesta toteutumisesta;

d)  sijoituksen lopputuottoa koskeviin laskelmiin käytetään erilaisia menetelmiä, mikä lisää yksityissijoittajan väärinkäsityksen riskiä;

e)  sijoituksen tuottoon vaikuttaa paketointi, jossa hyödynnetään yksityissijoittajan erheellisiä käyttäytymismalleja esimerkiksi tarjoamalla houkuttimena matalaa kiinteää korkoa, jonka jälkeen sovelletaan paljon suurempaa kelluvaa korkoa, johon liittyy ehtoja, tai toistuvaa kaavaa;

f)  sijoitustuotteen kokonaisriski on yli 20 prosenttia mitattuna sijoitustuotteen kuukausittaisesta markkinariskin sisäisestä mallista, jonka luottamusväli on 99 prosenttia kaupantekohetkellä.

3.  Euroopan valvontaviranomaiset kehittävät yhdessä 2 kohdassa tarkoitettuja ehtoja koskevia suuntaviivoja.

Euroopan valvontaviranomaiset toimittavat kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään … [kuusi kuukautta tämän asetuksen julkaisemisesta].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

9 artikla

Sijoitustuotetta koskeva markkinointiviestintä ▌ei saa sisältää lausumia, jotka ovat ristiriidassa avaintietoasiakirjaan sisältyvien tietojen kanssa tai jotka heikentävät avaintietoasiakirjan merkitystä. Markkinointiviestinnässä on kerrottava, että avaintietoasiakirja on julkaistu toimivaltaisen viranomaisen virallisilla verkkosivuilla, ja siinä on annettava suora linkki avaintietoasiakirjaan. Sijoitustuotteen kehittäjältä tai sitä myyviltä henkilöiltä voi pyytää paperiversiota maksutta.

10 artikla

1.  Sijoitustuotteen kehittäjän on tarkasteltava avaintietoasiakirjaan sisältyviä tietoja säännöllisesti uudelleen ja tarkistettava asiakirjaa, jos uudelleentarkastelussa ilmenee merkittäviä muutoksia, jotka siihen on tarpeen tehdä 8 artiklan mukaisesti, erityisesti jos tuotteeseen on tehty merkittäviä muutoksia, etenkin riskien arvioinnin, sijoitusten hoidossa syntyvän lisäarvon ja riskin kasvamisen osalta, ja sijoitustuotteen kehittäjän on esitettävä pikaisesti tarkistettu versio. Tarkistamiseen sisältyy sijoitustuotteen avaintietoasiakirjassa määriteltyjen, muutostarpeen osoittavien standardien hyödyntäminen. Asia on ilmaistava selvästi, tiiviisti ja ymmärrettävällä tavalla vuosittaisen selvityksen kuvailevassa osassa, johon on sisällytettävä paikkansapitävä ja oikeudenmukainen yhteenveto sijoituksen omaisuuserien tuotosta, kertyneestä kokonaissummasta, kustannuksista, sijoituksen hoitoa koskevista strategioista, arvon luomisesta ja riskejä koskevasta kehityksestä sijoituksen hoidossa, mukaan lukien sijoitustuotteen avaintietoasiakirjassa määritellyt standardit.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan avaintietoasiakirjaan sisältyvien tietojen uudelleentarkastelua ja avaintietoasiakirjan tarkistamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, joissa otetaan huomioon sijoitustuotteen luonne ja joita sovelletaan seuraaviin:

a)  avaintietoasiakirjaan sisältyvien tietojen uudelleentarkastelun edellytykset ja tiheys;

b)  edellytykset, joiden täyttyessä avaintietoasiakirjaan sisältyviä tietoja on tarkistettava ja joiden täyttyessä tarkistetun avaintietoasiakirjan julkaiseminen ja uudelleenjakelu on pakollista tai vapaaehtoista;

c)  erityisedellytykset, joiden täyttyessä avaintietoasiakirjaan sisältyviä tietoja on tarkasteltava uudelleen tai avaintietoasiakirjaa tarkistettava, jos sijoitustuotetta ei aseteta jatkuvasti yksityissijoittajien saataville;

d)  itse tuotteeseen tai markkinatilanteeseen liittyvät olosuhteet, joissa yksityissijoittajille on annettava tietoa heidän ostamaansa sijoitustuotetta koskevasta tarkistetusta avaintietoasiakirjasta.

11 artikla

1.  Sijoittajalle annettavat avaintiedot ovat ennen sopimuksen tekoa annettavia tietoja. Niiden on sen vuoksi oltava asiallisia ja selkeitä, eivätkä ne saa olla harhaanjohtavia. Asiakirjan on sisällettävä avaintiedot, ja sen on oltava yhdenmukainen sitovien sopimusasiakirjojen kanssa, tarjousasiakirjojen vastaavien osien kanssa ja sijoitustuotteiden yleisten ehtojen kanssa. Jos sijoitustuotteen kehittäjä on laatinut avaintietoasiakirjan, joka ei täytä tämän asetuksen vaatimuksia ja johon yksityissijoittaja on tukeutunut tehdessään sijoituspäätöstä, kyseinen yksityissijoittaja voi vaatia sijoitustuotteen kehittäjää korvaamaan avaintietoasiakirjan käytön vuoksi kärsimänsä tappion, ja hän voi soveltuvissa tapauksissa palauttaa sijoitustuotteen ja saada korvauksen kärsimistään tappioista. Jos sijoitustuotteita myyvä henkilö on laatinut avaintietoasiakirjaan liitteen, joka ei täytä tämän asetuksen vaatimuksia ja johon yksityissijoittaja on tukeutunut tehdessään sijoituspäätöstä, kyseinen yksityissijoittaja voi vaatia sijoitustuotteita myyvää henkilöä korvaamaan avaintietoasiakirjan liitteen käytön vuoksi kärsimänsä tappion, ja hän voi soveltuvissa tapauksissa palauttaa sijoitustuotteen ja saada korvauksen kärsimistään tappioista.

2.  Kun yksityissijoittaja esittää näyttöä tappiosta ja siitä, että avaintietoasiakirjaan sisältyvät yksilöidyt tiedot ovat harhaanjohtavia, sijoitustuotteen kehittäjän tai sijoitustuotteita myyvän henkilön on osoitettava, että avaintietoasiakirja on laadittu tämän asetuksen 6, 7 ja 8 artiklan mukaisesti. Sijoitustuotteen kehittäjä voidaan tällöin asettaa siviilioikeudelliseen vastuuseen avaintietoasiakirjan perusteella, mukaan lukien sen käännökset.

3.  Tuotteen kehittäjä on siviilioikeudellisessa vastuussa, jos yksityissijoittaja kärsii tappiota luotettuaan avaintietoasiakirjaan, joka ei täytä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia. Tätä vastuuta ei voida rajoittaa eikä kumota sopimuslausekkeilla eikä toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnällä.

III JAKSO

AVAINTIETOASIAKIRJAN TOIMITTAMINEN

12 artikla

1.  Henkilön, joka myy sijoitustuotetta yksityissijoittajille, on toimitettava sijoittajille sijoitustuotteen kehittäjän laatima avaintietoasiakirja viipymättä ja hyvissä ajoin ennen minkään sijoitustuotetta koskevan sitoumuksen tekemistä. Kun asiakkaalle suositellaan sijoitustuotetta, avaintietoasiakirja on toimitettava viipymättä.

1 a.  Sijoitustuotteen myyvän henkilön on ensin saatava sijoitustuotteen kehittäjältä kirjallinen lupa avaintietoasiakirjan antamiseen yksityissijoittajalle. Sijoitustuotteen kehittäjä voi antaa tällaisen luvan toistaiseksi tai tietyksi aikaa taikka hän voi liittää siihen ehtoja. Jos jokin eritelty ehto ei täyty, tällaista lupaa ei katsota myönnetyksi tämän kohdan tarkoituksia varten.

1 ab. Yksityissijoittajien on vahvistettava kirjallisesti tai sähköisesti, että he ovat vastaanottaneet avaintietoasiakirjan.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään ja jollei 13 artiklan 5 kohdasta muuta johdu, sijoitustuotteen myyvän henkilön on ilmoitettava yksityissijoittajalle virallinen verkkosivusto, jolta avaintietoasiakirja on löydettävissä ennen ▌liiketoimen toteuttamista, kun:

a)  yksityissijoittaja päättää toteuttaa liiketoimen käyttämällä etäviestintävälinettä;

b)  avaintietoasiakirjan toimittaminen 1 kohdan mukaisesti on mahdotonta;

b a)   yksityissijoittaja pyytää saada avaintietoasiakirjan heti liiketoimen toteuttamisen jälkeen sen sijaan, että hän viivyttäisi liiketoimen toteuttamista saadakseen ensin avaintietoasiakirjan. Sijoitustuotteen myyvä tai siitä neuvoja antava henkilö ei saa tarjota tätä vaihtoehtoa ennen kuin yksityissijoittaja tätä pyytää;

c)  sijoitustuotteen myyvä henkilö on antanut tämän seikan tiedoksi yksityissijoittajalle.

3.  Jos samaa sijoitustuotetta koskevat perättäiset liiketoimet suoritetaan yksityissijoittajan lukuun noudattaen ohjeita, jotka kyseinen yksityissijoittaja on antanut sijoitustuotteen myyvälle henkilölle ennen ensimmäistä liiketoimea, 1 kohdan mukaista avaintietoasiakirjan toimitusvelvollisuutta sovelletaan vain ensimmäiseen liiketoimeen, ellei avaintietoasiakirjaa ole päivitetty ensimmäisen liiketoimen jälkeen tai ellei uusi vuosittainen selvitys ole saatavilla.

4.  Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään

a)  edellytykset, jotka täyttämällä noudatetaan 1 kohdan mukaista vaatimusta avaintietoasiakirjan toimittamisesta hyvissä ajoin;

b)  menetelmä ja määräaika avaintietoasiakirjan toimittamiselle 2 kohdan mukaisesti.

13 artikla

1.  Sijoitustuotteen myyvän henkilön on toimitettava avaintietoasiakirja ennen kuin yksityissijoittajan kanssa tehdään sitova sopimus ja veloituksetta. Maksuton paperiversio on toimitettava, jos sijoitusneuvo annetaan tai välityspalvelu tapahtuu henkilökohtaisesti.

2.  Sijoitustuotteen myyvän tai siitä neuvoja antavan tai myynnissä välittäjänä toimivan henkilön on toimitettava avaintietoasiakirja yksityissijoittajille jollakin seuraavalla, yksityissijoittajan käytettävissä todella olevalla välineellä:

a)  paperilla;

b)  käyttäen muuta pysyvää välinettä kuin paperia, jos 4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät; tai

c)  verkkosivuston välityksellä, jos 5 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

3.  Jos avaintietoasiakirja toimitetaan käyttäen muuta pysyvää välinettä kuin paperia tai verkkosivuston välityksellä, yksityissijoittajille on kuitenkin toimitettava pyynnöstä veloituksetta paperiversio.

4.  Avaintietoasiakirja voidaan toimittaa käyttäen muuta pysyvää välinettä kuin paperia, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  pysyvän välineen käyttö on tarkoituksenmukaista tilanteessa, jossa sijoitustuotteen myyvän tai siitä neuvoja antavan tai myynnissä välittäjänä toimivan henkilön ja yksityissijoittajan välinen liiketoiminta tapahtuu; sekä

b)  yksityissijoittajalle on annettu mahdollisuus valita paperilla ja pysyvää välinettä käyttäen toimitettavien tietojen välillä, ja sijoittaja on valinnut kyseisen muun välineen.

5.  Avaintietoasiakirja voidaan toimitetaan verkkosivuston välityksellä, jos avaintietoasiakirja on osoitettu henkilökohtaisesti yksityissijoittajalle tai jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  avaintietoasiakirjan toimittaminen verkkosivuston välityksellä on tarkoituksenmukaista tilanteessa, jossa sijoitustuotteen myyvän tai siitä neuvoja antavan tai myynnissä välittäjänä toimivan henkilön ja yksityissijoittajan välinen liiketoiminta tapahtuu;

b)  yksityissijoittaja on antanut suostumuksensa avainasiakirjan toimittamiseen verkkosivuston välityksellä;

c)  yksityissijoittajalle on ilmoitettu sähköisesti verkkosivuston osoite ja paikka, johon avaintietoasiakirja on verkkosivustolla asetettu saataville;

d)  jos avaintietoasiakirjaa on tarkistettu 10 artiklan mukaisesti, uusin versio on toimitettava yksityissijoittajalle; myös aiemmat versiot on toimitettava yksityissijoittajan niin pyytäessä;

e)  varmistetaan, että avaintietoasiakirja on saatavilla kyseisellä verkkosivustolla niin pitkän ajan kuin yksityissijoittajan voidaan kohtuudella odottaa tarvitsevan siihen tutustumiseen.

6.  Edellä olevia 4 ja 5 kohtaa sovellettaessa tietojen toimittaminen käyttäen muuta pysyvää välinettä kuin paperia tai verkkosivuston välityksellä on katsottava tarkoituksenmukaiseksi tilanteessa, jossa sijoitustuotteen myyvän henkilön ja yksityissijoittajan välinen liiketoiminta toteutetaan, jos voidaan osoittaa, että yksityissijoittajalla on säännöllinen mahdollisuus käyttää internetiä. Osoituksena tästä pidetään sitä, että yksityissijoittaja antaa sähköpostiosoitteen tämän liiketoiminnan toteuttamista varten.

II a LUKU

TUOTTEITA KOSKEVAT INTERVENTIOT

13 a artikla

Euroopan valvontaviranomaisten toimintavaltuudet

1.  Euroopan valvontaviranomaiset valvovat unionissa markkinoitavia, jaeltavia ja myytäviä sijoitustuotteita tai rahoitusvälineitä asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Euroopan valvontaviranomaiset voivat tutkia uusia sijoitustuotteita tai rahoitusvälineitä ennen niiden markkinointia, jakelua tai myyntiä unionissa yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

2.  Euroopan valvontaviranomainen voi, jos se on kohtuullisin perustein varma siitä, että tämän artiklan 3 ja 4 kohdan ehdot täyttyvät, väliaikaisesti kieltää tai rajoittaa sijoitustuotteiden tai rahoitusvälineiden markkinointia, jakelua tai myyntiä Euroopan unionissa asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Euroopan valvontaviranomaiset voivat määritellä, missä olosuhteissa kieltoa tai rajoitusta sovelletaan tai milloin niistä myönnetään poikkeuksia.

3.  Euroopan valvontaviranomainen tekee päätöksen 2 kohdan nojalla vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  ehdotettu toimi vaarantaa merkittävästi yksityissijoittajansuojan tai finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai koko finanssijärjestelmän taikka sen osan vakauden unionissa;

b)  unionin lainsäädännön mukaisilla sääntelyvaatimuksilla, joita sovelletaan kyseiseen sijoitustuotteeseen, rahoitusvälineeseen tai finanssialan toimintaan, ei puututa tähän uhkaan;

c)  toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset eivät ole toteuttaneet toimenpiteitä uhan torjumiseksi tai toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä uhan torjumiseksi.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttyessä Euroopan valvontaviranomainen voi asettaa 2 kohdassa tarkoitetun kiellon tai rajoituksen.

4.  Toteuttaessaan toimenpiteitä tämän artiklan mukaisesti Euroopan valvontaviranomainen ottaa huomioon sen, missä määrin toimella

a)  vaikutetaan haitallisesti finanssimarkkinoiden tehokkuuteen tai yksityissijoittajiin kohtuuttomassa määrin suhteessa toimesta saataviin etuihin; tai

b)  luodaan sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön riskiä.

Jos toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet toimenpiteen 13 b artiklan mukaisesti, Euroopan valvontaviranomainen voi toteuttaa minkä tahansa 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä antamatta 13 c artiklassa säädettyä lausuntoa.

5.  Ennen päätöksen tekemistä tämän artiklan mukaisesti toteutettavista toimista Euroopan valvontaviranomainen ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille toimesta, jota se ehdottaa.

6.  Ennen 2 kohdan mukaisen päätöksen tekemistä Euroopan valvontaviranomainen ilmoittaa aikomuksestaan kieltää sijoitustuote tai rahoitusväline tai rajoittaa sitä, jollei sijoitustuotteen tai rahoitusvälineen ominaisuuksiin tehdä tiettyjä muutoksia määrätyn ajan kuluessa.

7.  Kukin Euroopan valvontaviranomainen julkaisee verkkosivuillaan ilmoituksen kaikista tämän artiklan mukaisesti toteutettavia toimia koskevista päätöksistään. Ilmoituksessa on annettava yksityiskohtaiset tiedot kiellosta tai rajoituksesta sekä määritettävä, minkä ajan kuluttua ilmoituksen julkaisemisesta toimenpiteet tulevat voimaan. Kieltoa tai rajoitusta sovelletaan vain toimenpiteiden voimaantulon jälkeen toteutettuihin toimiin.

8.  Asiaankuuluvat Euroopan valvontaviranomaiset tarkastelevat sopivin väliajoin ja vähintään joka kolmas kuukausi 2 kohdan mukaisesti asetettua kieltoa tai rajoitusta. Jos kiellon tai rajoituksen voimassaoloa ei jatketa tämän kolmen kuukauden ajanjakson jälkeen, se raukeaa.

9.  Toimenpide, jonka Euroopan valvontaviranomaiset ovat toteuttaneet tämän artiklan mukaisesti, on etusijalla suhteessa mahdolliseen aiempaan toimenpiteeseen, jonka toimivaltainen viranomainen on toteuttanut.

10.  Komissio hyväksyy 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään perusteet ja seikat, jotka Euroopan valvontaviranomaisten on otettava huomioon määrittäessään, milloin yksityissijoittajansuojaan tai finanssimarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen sekä koko finanssijärjestelmän taikka sen osan vakauteen unionissa kohdistuu 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja uhkia. Delegoitujen säädösten avulla varmistetaan, että Euroopan valvontaviranomaiset pystyvät tarvittaessa suorittamaan varotoimenpiteitä ja ettei niiden tarvitse odottaa, kunnes sijoitustuotetta tai rahoitusvälinettä markkinoidaan, jaellaan tai myydään, taikka odottaa sitä, että samantyyppinen toiminta tai käytäntö on käytössä ennen kuin ne ryhtyvät toimiin.

13 b artikla

Toimivaltaisten viranomaisten toteuttamat tuotteita koskevat interventiot

1.  Sijoitustuotteiden kehittäjien on toimitettava sijoitustuotteen avaintietoasiakirja toimivaltaisille viranomaisille, jotka säätelevät tuotetta jäsenvaltiossa, jossa tuotetta markkinoidaan, jaellaan tai myydään.

2.  Sijoitustuotteiden kehittäjien on ilmoitettava Euroopan valvontaviranomais(t)en määrittelemiä merkittäviä muutoksia koskevista avaintietoasiakirjan päivityksistä toimivaltaisille viranomaisille, jotka säätelevät tuotetta jäsenvaltiossa, jossa tuotetta markkinoidaan, jaellaan tai myydään.

3.  Toimivaltainen viranomainen voi ennen sijoitustuotteen markkinointia, jakelua tai myyntiä varmistaa, että avaintietoasiakirjan sisältö on tämän asetuksen II luvun säännösten mukainen.

4.  Toimivaltainen viranomainen voi tutkia uusia sijoitustuotteita tai rahoitusvälineitä ennen niiden markkinointia, jakelua tai myyntiä jäsenvaltiossa tai jäsenvaltiosta käsin.

5.  Toimivaltainen viranomainen voi asettaa kiellon tai rajoituksen seuraaville jäsenvaltiossa tai jäsenvaltiosta käsin:

a)  sijoitustuotteiden tai rahoitusvälineiden markkinointi, jakelu tai myynti;

b)  finanssitoiminnan tai ‑käytännön tyyppi.

6.   Toimivaltainen viranomainen voi toteuttaa 6 kohdassa tarkoitetun toimen, jos se on kohtuullisin perustein varma siitä, että

a)  sijoitustuote, rahoitusväline taikka finanssialan toiminta tai alan käytäntö aiheuttaa merkittäviä sijoittajansuojaa koskevia ongelmia tai aiheuttaa vakavan uhan finanssimarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja eheydelle tai koko finanssijärjestelmän taikka sen osan vakaudelle yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, muun muassa sijoitustuotteeseen tai rahoitusvälineeseen liittyvän markkinoinnin, jakelun, palkkioiden tai kannustimien vuoksi;

b)  johdannaistuote vaikuttaa haitallisesti hinnanmuodostusmekanismiin kohde-etuuksien markkinoilla;

c)  unionin lainsäädännön mukaiset nykyiset sääntelyvaatimukset, joita sovelletaan kyseiseen sijoitustuotteeseen, rahoitusvälineeseen tai finanssitoimintaan, eivät ole riittäviä a kohdassa tarkoitettujen riskien poistamiseksi eikä ongelmaa voida ratkaista paremmin parantamalla nykyisten vaatimusten valvontaa tai niiden täytäntöönpanon valvontaa;

d)  toimenpide on oikeassa suhteessa havaittujen riskien luonteeseen, kyseisten yksityissijoittajien tai markkinaosapuolten kehittyneisyyteen sekä vaikutuksiin, joita toimella saattaa olla yksityissijoittajiin ja markkinaosapuoliin, jotka saattavat pitää hallussaan tai käyttää rahoitusvälinettä taikka saada hyötyä siitä tai finanssitoiminnasta;

e)  kyseinen viranomainen on kuullut asianmukaisesti muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia, joihin toimella voi olla merkittävä vaikutus; sekä

f)  toimella ei ole syrjivää vaikutusta muusta jäsenvaltiosta käsin tarjottuihin palveluihin tai toimintoihin.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttyessä toimivaltainen viranomainen voi asettaa kiellon tai rajoituksen, joka koskee sijoitustuotteen tai rahoitusvälineen markkinointia, jakelua tai myyntiä asiakkaille jäsenvaltiossa tai jäsenvaltiosta käsin.

Kieltoa tai rajoitusta voidaan soveltaa tietyissä olosuhteissa, tai siitä voi olla poikkeuksia, jotka toimivaltainen viranomainen vahvistaa.

7.  Ennen 5 kohdan mukaisen kiellon tai rajoituksen asettamista toimivaltainen viranomainen ilmoittaa aikomuksestaan kieltää sijoitustuote tai rahoitusväline tai rajoittaa sitä, jollei sijoitustuotteen tai rahoitusvälineen ominaisuuksiin tehdä tiettyjä muutoksia määrätyn ajan kuluessa.

8.  Toimivaltainen viranomainen ei saa asettaa kieltoa tai rajoitusta tämän artiklan mukaisesti, ellei se ole toimittanut kaikille muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan valvontaviranomaisille vähintään kuukautta ennen toimenpiteen toteuttamista seuraavia yksityiskohtaisia tietoja kirjallisesti tai muussa viranomaisten keskenään sopimassa muodossa:

a)  rahoitusväline taikka finanssitoiminta tai ‑käytäntö, johon ehdotettu toimi liittyy;

b)  ehdotetun kiellon tai rajoituksen täsmällinen luonne ja ajankohta, jona se on tarkoitus saattaa voimaan; sekä

c)  näyttö, jonka perusteella viranomainen on tehnyt päätöksensä ja josta se on saanut varmuuden siitä, että kukin 6 kohdan mukaisista edellytyksistä täyttyy.

9.  Toimivaltainen viranomainen voi toteuttaa tämän artiklan mukaisia tilapäisiä toimia, joiden kesto on enintään kolme kuukautta, jos 3 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun kuulemiseen tarvittava aika ja 8 kohdassa tarkoitettu kuukauden viive voisivat aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa kuluttajille. Tässä tapauksessa toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava toteutetuista toimista muille viranomaisille ja Euroopan valvontaviranomaisille.

10.  Toimivaltaisen viranomaisen on julkaistava verkkosivuillaan ilmoitus kaikista päätöksistä asettaa 5 kohdassa tarkoitettu kielto tai rajoitus. Ilmoituksessa on annettava yksityiskohtaiset tiedot kiellosta tai rajoituksesta, siitä, kuinka pitkän ajan kuluttua tiedotteen julkaisemisesta toimenpiteet tulevat voimaan, sekä näytöstä, josta viranomainen on saanut varmuuden siitä, että 6 kohdan mukaiset edellytykset täyttyvät. Kieltoa tai rajoitusta sovelletaan vain toimenpiteisiin, jotka on toteutettu tiedonannon julkaisemisen jälkeen.

11.  Toimivaltaisen viranomaisen on peruutettava kielto tai rajoitus, jos 6 kohdassa säädetyt edellytykset eivät enää täyty.

12.  Komissio hyväksyy 23 artiklan mukaisesti delegoituja säännöksiä, joissa täsmennetään perusteet ja seikat, jotka toimivaltaiset viranomaiset ottavat huomioon määrittäessään, milloin sijoittajansuojan tai finanssimarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen sekä koko finanssijärjestelmän taikka sen osan vakauteen unionissa kohdistuu 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja uhkia.

13 c artikla

Euroopan valvontaviranomaisten koordinointitehtävät

1.  Kukin Euroopan valvontaviranomainen helpottaa ja koordinoi toimenpiteitä, joita toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat 13 b artiklan mukaisesti. Kukin Euroopan valvontaviranomainen varmistaa erityisesti, että toimivaltaisen viranomainen toteuttama toimenpide on perusteltu ja oikeasuhteinen ja että toimivaltaiset viranomaiset noudattavat tarvittaessa johdonmukaista lähestymistapaa.

2.  Saatuaan 13 b artiklan mukaisesti ilmoituksen toimesta, joka aiotaan määrätä kyseisen artiklan mukaisesti, Euroopan valvontaviranomainen antaa lausunnon siitä, pitääkö se kieltoa tai rajoitusta perusteltuna ja oikeasuhteisena. Jos Euroopan valvontaviranomainen katsoo, että riskin poistaminen edellyttää muiden toimivaltaisten viranomaisten toimenpidettä, se ilmoittaa lausunnossa myös tästä. Lausunto julkaistaan Euroopan valvontaviranomaisen verkkosivustolla.

3.  Jos toimivaltainen viranomainen ehdottaa sellaisen toimenpiteen toteuttamista tai toteuttaa sellaisen toimenpiteen, joka on ristiriidassa 2 kohdassa tarkoitetun Euroopan valvontaviranomaisen lausunnon kanssa, tai kieltäytyy toteuttamasta toimenpidettä ja toimii siten valvontaviranomaisen lausunnon vastaisesti, sen on julkistettava välittömästi verkkosivuillaan tiedote, jossa annetaan kattava selvitys sen toimintaan johtaneista syistä.

13 d artikla

Palkkioiden ja kustannusten ilmoittaminen

Sijoitustuotteen myyvän henkilön on annettava avaintietoasiakirjasta erillisessä asiakirjassa seuraavat tiedot:

1.  Kaikki 8 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut palkkiot on ilmoitettava kumulatiivisesti. Niitä ei saa luokitella uudelleen osaksi sijoitusta, kun ne ovat sijoituksen alemmassa kerroksessa.

2.  Sijoitusneuvonnasta perittävät maksut eivät saa perustua kiinteään prosenttimäärään, jos sijoittaja ei ole antanut tähän suostumustaan ennalta. Jos kiinteästä prosenttimäärästä on sovittu, sijoitustuotteen myyvän henkilön on annettava täydet tiedot siitä, mitä tämä tarkoittaa sijoituksen koko keston aikana tai sijoittajan valitsemalla ajanjaksolla.

3.  Sijoitustuotteen myyvän henkilön tai sijoittajaa neuvovan henkilön on eriteltävä sijoittajalle neuvojen valmisteluun käytetty aika ja ilmoitettava se minuutteina tai tunteina, joilta veloitetaan tietty tuntitaksa (ellei ole sovittu 2 kohdassa tarkoitetusta kiinteästä prosenttimäärästä).

13 e artikla

Riskienhallinta

1.  Sijoitustuotteen kehittäjän on sovellettava riskienhallintamenettelyjä, joiden avulla se voi milloin tahansa seurata ja arvioida sijoitustuotteen riskiprofiilia.

Sijoitustuotteen kehittäjän on sovellettava menettelyjä, joilla voidaan arvioida tarkasti ja riippumattomasti vakioimattomien johdannaissopimusten arvo.

Sijoitustuotteen kehittäjän on ilmoitettava kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille säännöllisesti johdannaisinstrumenttien tyypit, niiden riskit, määrälliset rajat sekä johdannaiskaupan riskien arviointiin käytetyt menetelmät kunkin tuotteen osalta.

2.  Sijoitustuotteen kehittäjän on varmistettava, että johdannaisinstrumentteihin liittyvä sijoitustuotteen kokonaisriski ei ylitä sijoitustuotteen kokonaisarvoa.

Riskin laskennassa otetaan huomioon kohde-etuutena olevien omaisuuserien nykyarvo, vastapuoliriski, markkinoiden tuleva kehitys ja positioiden rahaksi muuttamiseen käytettävissä oleva aika.

Kun siirtokelpoisiin arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin sisältyy johdannainen, johdannainen on otettava huomioon tämän artiklan vaatimuksia noudatettaessa.

3.  Markkinariskiä koskevissa laskelmissa olisi sovellettava seuraavia parametreja:

a)  99 prosentin yksisuuntainen luottamustaso;

b)  yhtä kuukautta vastaava pitoaika (20 pankkipäivää); sekä

c)  vähintään kolme vuotta (750 pankkipäivää) kattava riskitekijöiden (aiemman kehityksen) tarkastelujakso, jollei lyhyempi tarkastelujakso ole perusteltu hintojen vaihtelun voimistuessa merkittävästi (esimerkiksi äärimmäisten markkinaolosuhteiden vuoksi).

4.  Euroopan valvontaviranomaiset laativat sääntelystandardien luonnokset määrittääkseen

a)  yksityissijoittajille myytyjen sijoitustuotteiden riskienmittausta ja kokonaisriskilaskelmia koskevat ohjeet;

b)  rahoitusindeksejä koskevat ohjeet.

Euroopan valvontaviranomaiset toimittavat nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään […].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

13 f artikla

Tuottoa koskevat määräykset

1.  Sijoitustuotteen tuottoon ei saa

a)  sisällyttää sellaisia mekanismeja, tapahtumia tai omaisuuserien luokkia, jotka saattavat johtaa virheelliseen tulkintaan;

b)  liittää ehtoja, jotka koskevat yksityissijoittajille vieraita tapahtumia, kuten rahoituslaitoksen lakisääteisen pääoman tasoa; tai

c)  sisällyttää paketointiin piirteitä, jotka hyödyntävät yksityissijoittajan erheellisiä käyttäytymismalleja.

2.  Euroopan valvontaviranomaiset kehittävät 1 kohdassa tarkoitettujen ehtojen lisäohjeistusta koskevia suuntaviivoja.

III LUKU

VALITUKSET, MUUTOKSENHAKU JA YHTEISTYÖ

14 artikla

Sijoitustuotteen kehittäjän ja sijoitustuotetta myyvän henkilön on otettava käyttöön asianmukaiset menettelyt ja järjestelyt, joilla varmistetaan, että:

a)  yksityissijoittajat voivat tehokkaasti esittää valituksen sijoitustuotteen kehittäjästä ja hakea siten muutosta;

b)   yksityissijoittajat, jotka ovat tehneet avaintietoasiakirjaan tai avaintietoasiakirjan liitteeseen liittyvän valituksen, saavat perustellun vastauksen ajoissa ja asianmukaisesti; sekä

c)  tehokkaat muutoksenhakumenettelyt ovat yksityissijoittajien käytettävissä myös rajat ylittävissä riitatapauksissa, erityisesti kun sijoitustuotteen kehittäjä sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa.

15 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on kuluttajariitojen vaihtoehtoista riidanratkaisua koskevan direktiivin [2011/0373(COD] ja kuluttajariitojen verkkovälitteistä riidanratkaisua koskevan asetuksen [2011/0374(COD)] mukaisesti varmistettava, että jos yksityissijoittaja käynnistää kansallisessa lainsäädännössä säädetyn vaihtoehtoisen riidanratkaisumenettelyn sijoitustuotteiden kehittäjää tai sijoitustuotteita myyvää henkilöä vastaan tämän asetuksen mukaisesti vahvistettuja oikeuksia ja velvoitteita koskevan riidan vuoksi, sijoitustuotteen kehittäjän tai sijoitustuotteita myyvän henkilön on osallistuttava kyseiseen menettelyyn, jos:

a)  menettely johtaa päätöksiin, jotka voivat olla sitovia sijoitustuotteen kehittäjän ja sijoitustuotetta myyvän henkilön osalta;

b)  vanhentumisaika kanteen nostamiseksi tuomioistuimessa keskeytyy vaihtoehtoisen riidanratkaisumenettelyn keston ajaksi;

c)  vaateen vanhentumisaika keskeytyy menettelyn keston ajaksi;

d)  menettely on veloitukseton tai siitä maksetaan nimellinen korvaus kansallisessa lainsäädännössä täsmennetyllä tavalla.

1 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun vaihtoehtoiset riidanratkaisuelimet voivat asettaa ennalta määrätyn rahamääräisen kynnysarvon rajoittaakseen pääsyä vaihtoehtoiseen riidanratkaisumenettelyyn, kynnysarvoja ei aseteta tasolle, joka haittaisi merkittävästi kuluttajien mahdollisuuksia saada valituksensa vaihtoehtoisten riidanratkaisuelinten käsiteltäväksi.

2.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tahot, joilla on toimivalta käsitellä 1 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä, viimeistään [lisätään tarkka päivämäärä: 6 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta / soveltamisen alkamisesta]. Niiden on myös ilmoitettava komissiolle viipymättä näitä tahoja koskevista mahdollisista myöhemmistä muutoksista.

3.  Tahojen, joilla on toimivalta käsitellä 1 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä, on tehtävä yhteistyötä toistensa kanssa tämän asetuksen soveltamisen yhteydessä ilmenevien rajat ylittävien riitojen ratkaisemisessa.

15 a artikla

Vaihtoehtoisia riitojenratkaisumenettelyjä koskevat tiedot

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoitustuotteen kehittäjä tai sijoitustuotteen myyvä henkilö ilmoittaa yksityissijoittajille vaihtoehtoisista riidanratkaisuelimistä, joiden puoleen he voivat kääntyä ja jotka ovat toimivaltaisia käsittelemään niiden ja yksityissijoittajien välisiä riitoja. Niiden on myös täsmennettävä, sitoutuvatko ne tai onko niiden sitouduttava käyttämään näitä elimiä riita-asioiden ratkaisuun yksityissijoittajien kanssa.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on esitettävä selkeästi, ymmärrettävästi ja helposti saatavilla olevalla tavalla elinkeinonharjoittajien verkkosivustolla, jos sellainen on, ja tarvittaessa elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisen myynti- tai palvelusopimuksen yleisissä ehdoissa.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tapauksissa, joissa yksityissijoittajan ja niiden alueella toimivan sijoitustuotteen kehittäjän tai sijoitustuotetta myyvän henkilön välistä riitaa ei voida ratkaista muutoin kuin valituksella, jonka yksityissijoittaja esittää suoraan sijoitustuotteen kehittäjälle tai myyvälle henkilölle, sijoitustuotteen kehittäjä tai myyvä henkilö toimittaa yksityissijoittajalle 1 kohdassa tarkoitetut tiedot ilmoittaen samalla, aikooko hän turvautua vaihtoehtoisiin riidanratkaisuelimiin riidan ratkaisemiseksi. Nämä tiedot on toimitettava kirjallisina tai muulla pysyvällä välineellä.

15 b artikla

Yhteiset vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt

Jäsenvaltiot voivat säilyttää tai ottaa käyttöön vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä, joissa käsitellään yhteisesti sijoitustuotteen kehittäjän ja sijoitustuotetta myyvän henkilön sekä useiden yksityissijoittajien välisiä identtisiä tai samantapaisia riitoja. Yksittäisiin ja yhteisiin kiistoihin ja muutoksenhakuihin sovellettavat vaihtoehtoisen riidanratkaisun järjestelmät ovat toisiaan täydentäviä eivätkä ne sulje pois toisiaan.

16 artikla

Sovellettaessa tätä asetusta toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä toistensa kanssa sekä 15 artiklassa tarkoitetuista tuomioistuimen ulkopuolisista valitus- ja oikeussuojamenettelyistä vastuussa olevien tahojen kanssa.

Toimivaltaisten viranomaisten on erityisesti viipymättä toimitettava toisilleen tiedot, jotka ovat tarpeen niille tämän asetuksen nojalla kuuluvien tehtävien hoitamiseksi.

17 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on sovellettava direktiiviä 95/46/EY niissä tämän asetuksen nojalla suoritettavaan henkilötietojen käsittelyyn.

2.  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 sovelletaan EPV:n, EVLEV:n ja EAMV:n suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn.

IV LUKU

HALLINNOLLISET SEURAAMUKSET JA TOIMENPITEET

18 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on annettava säännöt, joissa vahvistetaan asianmukaiset hallinnolliset seuraamukset ja muut toimenpiteet, joita sovelletaan tilanteissa, joissa on kyse tämän asetuksen säännösten rikkomisesta, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Näiden seuraamusten ja muiden toimenpiteiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Jäsenvaltioiden on annettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut säännöt tiedoksi komissiolle ja Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitealle viimeistään [24 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta]. Jäsenvaltioiden on annettava niitä koskevat myöhemmät muutokset viipymättä tiedoksi komissiolle ja Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitealle.

2.  Toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava kansallisen lainsäädännön mukaisesti kaikki valvontavaltuudet, mukaan lukien tutkintavaltuudet, jotka ovat tarpeen tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi.

2 a.  Käyttäessään 19 artiklan mukaisia valtuuksiaan toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että hallinnolliset seuraamukset ja muut toimenpiteet johtavat tuloksiin, jotta tällä asetuksella toivotaan saavutettavan, ja koordinoitava toimintansa, jotta vältetään mahdolliset kaksinkertaiset ja päällekkäiset toimet sovellettaessa hallinnollisia seuraamuksia ja muita toimenpiteitä rajat ylittävissä tapauksissa.

19 artikla

1.  Tätä artiklaa sovelletaan kaikkiin tämän asetuksen rikkomisiin.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on valtuudet määrätä ainakin seuraavat hallinnolliset seuraamukset ja muut toimenpiteet:

a)  sijoitustuotteen markkinoinnin kieltävä määräys;

b)  sijoitustuotteen markkinoinnin keskeyttävä määräys;

c)  varoitus, joka julkistetaan ja jossa yksilöidään rikkomisesta vastuussa oleva henkilö ja rikkomisen luonne;

d)  avaintietoasiakirjan uuden toisinnon julkaisemista koskeva määräys;

d a)  jos kyseessä on oikeushenkilö, hallinnolliset sakot, joiden määrä on enintään 10 prosenttia kyseisen oikeushenkilön edeltävän tilikauden vuotuisesta liikevaihdosta; jos kyseinen oikeushenkilö on emoyrityksen tytäryritys, vuotuisena kokonaisliikevaihtona on perimmäisen emoyrityksen konsolidoidun tilinpäätöksen mukainen vuotuinen kokonaisliikevaihto edellisenä tilikautena;

d b)  kun on kyse luonnollisesta henkilöstä, enintään 5 000 000 euron suuruiset hallinnolliset sakot, tai niissä jäsenvaltioissa, joissa euro ei ole virallinen valuutta, vastaava arvo kansallisena valuuttana … päivänä ...kuuta ...* [tämän asetuksen voimaantulopäivä].

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos toimivaltaiset viranomaiset ovat määränneet yhden tai useampia hallinnollisia seuraamuksia ja muita toimenpiteitä 2 kohdan mukaisesti, kyseisillä viranomaisilla on valtuudet tiedottaa asiasta suoraan tai vaatia sijoitustuotteen kehittäjää tai sijoitustuotetta myyvää henkilöä tiedottamaan asiasta suoraan asianomaiselle yksityissijoittajalle niin, että sijoittajille esitetään tiedot hallinnollisesta seuraamuksesta tai muusta toimenpiteestä sekä siitä, missä sijoittajat voivat tehdä valituksia tai esittää korvausvaateita.

20 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten on sovellettava 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja hallinnollisia seuraamuksia ja muita toimenpiteitä ottaen huomioon kaikki merkitykselliset olosuhteet, mukaan lukien

a)  säännösten rikkomisen vakavuus ja kesto;

b)  vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön vastuun aste;

c)  säännösten rikkomisen vaikutukset yksityissijoittajien etuihin;

d)  säännösten rikkomisesta vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön yhteistyöhalukkuus;

e)  vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön aikaisemmin mahdollisesti tekemät säännösten rikkomiset;

e a)  kaikki toimenpiteet, joita vastuussa oleva henkilö on toteuttanut estääkseen rikkomisen toistumisen tulevaisuudessa;

e b)  mahdolliset korvaukset, joita vastuussa oleva henkilö tarjoaa yksityissijoittajille rikkomisen jälkeen.

21 artikla

1.  Jos toimivaltainen viranomainen on julkistanut hallinnollisia seuraamuksia ja muita toimenpiteitä, sen on samanaikaisesti ilmoitettava niistä Euroopan valvontaviranomaisille.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava toimivaltaiselle Euroopan valvontaviranomaiselle kerran vuodessa yhteen kootut tiedot kaikista 18 artiklan ja 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti määrätyistä hallinnollisista rangaistuksista ja muista toimenpiteistä.

3.  Euroopan valvontaviranomaiset julkaisevat nämä tiedot vuosikertomuksessa.

22 artikla

Edellä 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista rikkomisista määrättävät seuraamukset ja muut toimenpiteet on julkistettava ilman tarpeetonta viivytystä, mukaan lukien ainakin tiedot tämän asetuksen rikkomistavasta ja rikkomisesta vastuussa olevien henkilöllisyydestä ▌. Toimivaltaiset viranomaiset voivat poistaa hallinnollisen seuraamuksen tai muun toimenpiteen kohteeksi joutuneen henkilöllisyyttä koskevat tiedot verkkosivustoltaan, kun vähintään viisi vuotta on kulunut.

V LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

23 artikla

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle kahdeksi vuodeksi 8 artiklan 5 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa, 12 artiklan 4 kohdassa, 13 a artiklan 10 kohdassa ja 13 b artiklan 9 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen voimaantulosta. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8 artiklan 5 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa, 12 artiklan 4 kohdassa, 13 a artiklan 10 kohdassa ja 13 b artiklan 9 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.  Edellä olevien 8 artiklan 5 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan, 12 artiklan 4 kohdan, 13 a artiklan 10 kohdan ja 13 b artiklan 9 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan [kahdella kuukaudella].

5 a.  Kun komissio hyväksyy teknisen sääntelystandardin luonnoksen muutoksitta, parlamentin ja neuvoston on [käsiteltävien kysymysten monimutkaisuuden ja määrän vuoksi] ilmoitettava vastustuksesta kahden kuukauden kuluessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 muiden säännösten soveltamista. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa voidaan jatkaa kerran vielä yhdellä kuukaudella.

23 a artikla

Muut teknisten sääntelystandardien luonnoksia koskevat säännökset

1.  Sen estämättä, mitä teknisten sääntelystandardien luonnoksen komissiolle toimittamista koskevasta määräajasta säädetään, on sovittava vaiheittaisesta toimittamisesta siten, että tekstit tai tekstiryhmät on toimitettava 12, 18 ja 24 kuukautta etukäteen.

2.  Komissio ei hyväksy teknisiä sääntelystandardeja niin, että Euroopan parlamentin tarkasteluaika, jatkoaika mukaan lukien, lomakauden vuoksi lyhenee alle 2 kuukauteen.

3.  Euroopan valvontaviranomaiset voivat kuulla Euroopan parlamenttia teknisten sääntelystandardien laatimisen eri vaiheissa, etenkin jos esille nousee tämän asetuksen soveltamisalaa koskevia huolenaiheita.

4.  Jos asiasta vastaava Euroopan parlamentin valiokunta on hylännyt tekniset sääntelystandardit ja seuraavan täysistunnon alkuun on aikaa alle kaksi viikkoa, Euroopan parlamentilla on oikeus jatkaa 23 artiklan 5 a kohdassa tarkoitettua vastustamisen määräaikaa seuraavan täysistunnon jälkeiseen täysistuntoon.

5.  Jos tekninen sääntelystandardi hylätään ja avoimet kysymykset ovat luonteeltaan rajattuja, komissio voi hyväksyä nopeutetun aikataulun tarkistettujen luonnosten toimittamiselle.

6.  Komissio varmistaa, että kaikkiin Euroopan parlamentin valvontaryhmän tiedusteluihin, jotka asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja virallisesti esittää, vastataan viipymättä ennen teknisen sääntelystandardin luonnoksen hyväksymistä.

24 artikla

1.   Direktiivin 2009/65/EY 2 artiklan 1 kohdassa ja 27 artiklassa tarkoitetut rahastoyhtiöt ja sijoitusyhtiöt sekä mainitun direktiivin 1 artiklan 2 kohdan määritelmän mukaisten yhteissijoitusyritysten osuuksia myyvät henkilöt vapautetaan tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden soveltamisesta [kolme vuotta tämän direktiivin voimaantulosta].

1 a.  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat(14) sekä saman direktiivin 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksia myyvät henkilöt vapautetaan tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden soveltamisesta ...kolme vuotta tämän direktiivin voimaantulosta], edellyttäen että ne toimittavat avaintietoasiakirjan direktiivin 2009/65/EY 78 artiklan mukaisesti annetun kansallisen lainsäädännön nojalla tai asiaan liittyvän kansallisen lainsäädännön säännösten nojalla.

25 artikla

1.  Komissio tarkastelee uudelleen tätä asetusta viimeistään … päivänä ...kuuta ...* [neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta]. Uudelleentarkastelun on sisällettävä yleinen tutkimus tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen käytännön soveltamisesta ottaen asianmukaisesti huomioon vähittäismarkkinoille tarkoitettujen sijoitustuotteiden markkinoilla tapahtunut kehitys. ▌Uudelleentarkastelussa on myös käsiteltävä mahdollisuutta tämän asetuksen soveltamisalan laajentamisesta muihin unionissa jaeltaviin uusiin tai innovatiivisiin rahoitustuotteisiin.

2.  Komissio toimittaa Euroopan valvontaviranomaisten sekakomiteaa kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, johon liittyy tarvittaessa säädösehdotus.

2 a.  Sijoitustuotteiden kehittäjät laativat … päivästä ... kuuta ... alkaen [tämän asetuksen voimaantulosta] avaintietoasiakirjan tämän asetuksen säännösten mukaisesti, ja heidät vapautetaan direktiivin 2003/71/EY 5 artiklan 2 kohdan mukaisen tarjousesitteen tiivistelmän toimittamista koskevan velvoitteen soveltamisesta.

26 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan ... päivästä ...kuuta ... [kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) Tarkistusten hyväksymisen jälkeen asia päätettiin palauttaa valiokuntakäsittelyyn työjärjestyksen 57 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti (A7-0368/2013).
(2)Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.
(3)EUVL C 70, 9.3.2013, s. 2.
(4)EUVL C 11, 15.1.2013, s. 59.
(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta (EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1).
(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/92/EY, annettu 9 päivänä joulukuuta 2002, vakuutusedustuksesta (EYVL L 9, 15.1.2003, s. 3).
(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/71/EY, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64).
(8)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1).
(9)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0012.
(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/65/EY, annettu 23 päivänä syyskuuta 2002, kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyynnistä ja neuvoston direktiivin 90/619/ETY sekä direktiivien 97/7/EY ja 98/27/EY muuttamisesta (EYVL L 271, 9.10.2002, s. 16).
(11)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/11/EU, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta (vaihtoehtoista kuluttajariitojen ratkaisua koskeva direktiivi) (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 63).
(12)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta (EUVL L331,15.12.2010, s.12), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).
(13)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/39/EY, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2002, direktiivin 97/67/EY muuttamisesta yhteisön postipalvelujen kilpailulle avaamisen jatkamiseksi (EYVL L 176, 5.7.2002, s. 21).
(14)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).


YMP:n rahoitus, hallinnointi ja seuranta ***I
PDF 195kWORD 42k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. marraskuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta (COM(2011)0628 – C7-0341/2011 – COM(2012)0551 – C7-0312/2012 – 2011/0288(COD))
P7_TA(2013)0490A7-0363/2013
OIKAISUT

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0628) ja muutokset ehdotukseen (COM(2012)0551),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0341/2011),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 25. huhtikuuta 2012(1) ja 14. marraskuuta 2012(2) antamat lausunnot,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 8. maaliskuuta 2012 antaman lausunnon nro 1/2012(3),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 4. toukokuuta 2012 antaman lausunnon(4),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2013 tekemänsä päätöksen toimielinten välisten neuvottelujen aloittamisesta ja valtuutuksesta neuvotteluihin ehdotuksesta(5),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 7. lokakuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan, budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A7-0363/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan parlamentin ja neuvoston yhteisen lausuman;

3.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevat komission lausumat;

4.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 20. marraskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2013 antamiseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta

P7_TC1-COD(2011)0288


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 1306/2013.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen lausuma

täydentävistä ehdoista

Neuvosto ja Euroopan parlamentti pyytävät komissiota seuraamaan yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY sekä yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja esittämään, kunhan nämä direktiivit on pantu täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa ja viljelijöihin suoraan sovellettavat velvoitteet on määritetty, lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen muuttamiseksi, jotta näiden direktiivien keskeiset osat voidaan sisällyttää täydentävien ehtojen järjestelmään.

Komission lausuma

maksajavirastojen viivästyneistä maksuista tuensaajille (42 artiklan 1 kohta)

Euroopan komissio ilmoittaa, että kun se vahvistaa sääntöjä, jotka koskevat maksajavirastoille suoritettavan korvauksen vähentämistä silloin, kun tuensaajille osoitettu maksu on suoritettu unionin lainsäädännössä vahvistetun viimeisen mahdollisen päivämäärän jälkeen, maataloustukirahastoa koskeviin viivästyneisiin maksuihin liittyvien voimassa olevien säännösten soveltamisala säilytetään.

Komission lausuma

täytäntöönpanon tasosta (112 b artikla)

Euroopan komissio vahvistaa, että SEU 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden valtiosäännön rakenteita, joten jäsenvaltiot päättävät itse, millä alueellisella tasolla ne haluavat panna yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöön unionin lainsäädäntöä kunnioittaen ja varmistaen sen tehokkuuden. Tätä periaatetta sovelletaan kaikkiin neljään YMP:n uudistusta koskevaan asetukseen.

(1)EUVL C 191, 29.6.2012, s. 116.
(2)EUVL C 11, 15.1.2013, s. 88.
(3)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(4)EUVL C 225, 27.7.2012, s. 174.
(5)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0087.


Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ***I
PDF 192kWORD 108k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. marraskuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen (COM(2011)0627 – C7-0340/2011 – COM(2012)0553 – C7-0313/2012 – 2011/0282(COD))
P7_TA(2013)0491A7-0361/2013
OIKAISUT

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0627) sekä tarkistukset ehdotukseen (COM(2012)0553),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 42 artiklan ensimmäisen kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0340/2011),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Luxemburgin edustajainhuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 8. maaliskuuta 2012 antaman lausunnon 1/2012(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 25. huhtikuuta 2012 ja 12. joulukuuta 2012 antamat lausunnot(2),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 4. toukokuuta 2012 antaman lausunnon(3),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2013 tekemänsä päätöksen ehdotusta koskevien toimielinten välisten neuvottelujen aloittamisesta ja valtuutuksesta neuvotteluihin(4),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 7. lokakuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 ja 37 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan, budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A7-0361/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 20. marraskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2013 antamiseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta

P7_TC1-COD(2011)0282


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 1305/2013.)

(1)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2)EUVL C 191, 29.6.2012, s. 116 ja EUVL C 44, 15.2.2013, s. 160.
(3)EUVL C 225, 27.7.2012, s. 174.
(4)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0086.


Maataloustuotteiden yhteinen markkinajärjestely ***I
PDF 199kWORD 73k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. marraskuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ-asetus) (COM(2011)0626 – C7-0339/2011 – COM(2012)0535 – C7-0310/2012 – 2011/0281(COD))
P7_TA(2013)0492A7-0366/2013
OIKAISUT

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0626) ja muutetun ehdotuksen (COM(2012)0535),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 42 artiklan 1 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0339/2011),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 8. maaliskuuta 2012 antaman lausunnon 1/2012(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 25. huhtikuuta 2012 ja 12. joulukuuta 2012 antamat lausunnot(2),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 4. toukokuuta 2012 antaman lausunnon(3),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2013 tekemänsä päätöksen ehdotusta koskevien toimielinten välisten neuvottelujen aloittamisesta ja valtuutuksesta neuvotteluihin(4),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 7. lokakuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan, budjettivaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A7‑0366/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman;

3.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevat komission lausumat;

4.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 20. marraskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2013 antamiseksi maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta

P7_TC1-COD(2011)0281


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 1308/2013.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN, NEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 43 artiklan 3 kohdasta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 3 kohdan soveltamista koskevien neuvottelujen tulos on osa nykyisen YMP:n uudistuksesta saavutettua yleistä kompromissia eikä se vaikuta kunkin toimielimen kantaan tämän määräyksen soveltamisalaan ja asian mahdolliseen tulevaan kehitykseen, erityisesti mahdolliseen Euroopan unionin tuomioistuimen uuteen oikeuskäytäntöön.

KOMISSION LAUSUMA

kaupan pitämisen vaatimuksista (liittyy 59 artiklan 1 a kohtaan)

Komissio on hyvin tietoinen siitä, että kaupan pitämiseen liittyvien vaatimusten ulottaminen sellaisiin aloihin tai tuotteisiin, joita nämä säännöt eivät YMJ-asetuksen mukaisesti nyt koske, on arkaluonteista.

Kaupan pitämiseen liittyviä vaatimuksia pitäisi soveltaa vain sellaisiin aloihin, joilla kuluttajilla on selviä odotuksia ja joilla on tarvetta parantaa tiettyjen tuotteiden tuotantoon ja kaupan pitämiseen liittyviä taloudellisia edellytyksiä ja niiden laatua tai ottaa huomioon tekninen kehitys tai tuoteinnovoinnin tarve. Myös hallinnollisen taakan aiheuttamista olisi vältettävä, ja olisi huolehdittava siitä, että vaatimukset ovat kuluttajille helposti ymmärrettäviä ja auttavat tuottajia tuomaan julki helposti tuotteidensa ominaispiirteet ja ominaisuudet.

Komissio ottaa huomioon eri elinten tai etujärjestöjen asianmukaisesti perustellut pyynnöt sekä kansainvälisten elinten suositukset, mutta ennen kuin se käyttää toimivaltaansa sisällyttää 59 artiklan 1 kohtaan uusia tuotteita tai aloja, kyseisen alan erityisluonne on huolellisesti arvioitava ja siitä on esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, jossa arvioidaan erityisesti kuluttajien tarpeita, toimijoiden kustannuksia ja hallinnollista taakkaa sekä vaikutusta sisämarkkinoihin ja kansainväliseen kauppaan ja tuottajille ja loppukuluttajille koituvia etuja.

KOMISSION LAUSUMA

sokerista

Jotta päästäisiin tasapainoisiin markkinoihin ja sujuvaan sokerin toimitukseen unionin markkinoille sokerikiintiöiden jäljellä olevana voimassaoloaikana, komissio ottaa huomioon sekä unionin sokerijuurikkaan viljelijöiden että raa’an ruokosokerin jalostajien edut soveltaessaan väliaikaista markkinahallintamekanismia, joka on vahvistettu YMJ-asetuksen 101 d a artiklassa.

KOMISSION LAUSUMA

eurooppalaisesta elintarvikkeiden hintaseurantavälineestä

Komissio toteaa, että on tärkeää kerätä ja levittää saatavilla olevaa tietoa hintakehityksestä elintarvikeketjun eri vaiheissa. Tätä varten komissio on kehittänyt elintarvikkeiden hintaseurantavälineen, joka perustuu kansallisten tilastolaitosten keräämiin yhdistettyihin tietoihin elintarvikkeiden hintaindeksistä. Välineen tarkoituksena on kerätä yhteen ja julkistaa hintakehitystiedot elintarvikeketjun eri vaiheissa ja mahdollistaa hintakehityksen vertailu relevanttien maataloustuotteiden ja kulutushyödykkeiden sekä elintarviketeollisuuden osalta. Välinettä parannetaan jatkuvasti ja tarkoituksena on laajentaa elintarvikeketjuun kuuluvien tuotteiden kirjoa ja yleisesti ottaen vastata viljelijöiden ja kuluttajien vaatimukseen avoimuuden lisäämisestä ja tarpeeseen saada tietoa elintarvikkeiden hinnanmuodostuksesta. Komissio raportoi säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle eurooppalaisen elintarvikkeiden hintaseurantavälineen toiminnasta ja sen tutkimusten tuloksista.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2) EUVL C 191, 29.6.2012, s. 116 ja EUVL C 44, 15.2.2013, s. 158.
(3) EUVL C 225, 27.7.2012, s. 174.
(4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0085.


YMP:n tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettävät suorat tuet ***I
PDF 195kWORD 95k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. marraskuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä (COM(2011)0625 – C7-0336/2011 – COM(2012)0552 – C7-0311/2012 – 2011/0280(COD))
P7_TA(2013)0493A7-0362/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0625) ja muutokset ehdotukseen (COM(2012)0552),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 42 artiklan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0336/2011),

–  ottaa huomioon vuoden 1979 liittymisasiakirjan ja erityisesti siihen liitetyn puuvillaa koskevan pöytäkirjan N:o 4 6 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 8. maaliskuuta 2012 antaman lausunnon 1/2012(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 25. huhtikuuta 2012 ja 12. joulukuuta 2012 antamat lausunnot(2),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 4. toukokuuta 2012 antaman lausunnon(3),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2013 antamansa päätöksen toimielinten välisten neuvottelujen aloittamisesta ja valtuutuksesta neuvotteluihin ehdotuksesta(4),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 7. lokakuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan, budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A7-0362/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevat komission lausumat;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 20. marraskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2013 antamiseksi yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta

P7_TC1-COD(2011)0280


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 1307/2013.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

KOMISSION LAUSUMA

suoria tukia koskevasta 9 artiklan 2 kohdasta

Suoria tukia koskevan asetusehdotuksen 9 artiklan 2 kohdassa ei suljeta pois sitä, että viljelijä voi vuokrata rakennuksia tai rakennusten osia kolmansille osapuolille tai omistaa hevostallin, edellyttäen, että kyse ei tällöin ole viljelijän pääasiallisesta toiminnasta.

KOMISSION LAUSUMA

tuotantosidonnaisesta tuesta

Komissio seuraa tiiviisti maataloustuotteiden, erityisesti suoria tukia koskevan asetuksen 38 artiklan 1 kohdan mukaiseen tuotantosidonnaiseen tukeen kelpaamattomien maataloustuotteiden markkinoiden kehitystä ja voi markkinoiden vakavan kriisin tapauksessa turvautua kaikkiin käytettävissään oleviin asianmukaisiin toimenpiteisiin markkinatilanteen parantamiseksi.

(1)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2)EUVL C 191, 29.6.2012, s. 116 ja EUVL C 44, 15.2.2013, s. 159.
(3)EUVL C 225, 27.7.2012, s. 174.
(4)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0084.


Tukea maaseudun kehittämiseen koskevat siirtymäsäännökset ***I
PDF 192kWORD 43k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. marraskuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietyistä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tukea maaseudun kehittämiseen koskevista siirtymäsäännöksistä, asetuksen (EU) N:o [...] [RD] muuttamisesta varojen ja niiden jaon osalta vuonna 2014 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 ja asetusten (EU) N:o [...] [DP], (EU) N:o [...] [HR] ja (EU) N:o [...] [sCMO] muuttamisesta niiden soveltamisen osalta vuonna 2014 (COM(2013)0226 – C7-0104/2013 – 2013/0117(COD))
P7_TA(2013)0494A7-0326/2013
OIKAISUT

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0226),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0104/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. syyskuuta 2013 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 28. lokakuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A7-0326/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 20. marraskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2013 antamiseksi eräistä maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) myönnettävää tukea koskevista siirtymäsäännöksistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta varojen ja niiden jaon osalta vuonna 2014 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1307/2013, (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta niiden soveltamisen osalta vuonna 2014

P7_TC1-COD(2013)0117


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 1310/2013.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

KOMISSION LAUSUMA

maaseudun kehittämisestä

Komissio ilmoittaa pyrkivänsä rakentavaan yhteistyöhön jäsenvaltioiden kanssa maaseudun kehittämisen uusia ohjelmia laadittaessa ja hyväksyttäessä varmistaakseen, että uudelle ohjelmakaudelle kyetään siirtymään sujuvasti myös sellaisten toimenpiteiden osalta, jotka eivät kuulu siirtymäasetuksen 1 artiklan soveltamisalaan.

Komissio kannustaa jäsenvaltioita, jotka haluavat hyödyntää siirtymäasetuksen 1 artiklan mukaista mahdollisuutta tehdä uusia kastelutoimintaa koskevia oikeudellisia sitoumuksia, noudattamaan tällöin ehtoja, jotka on asetettu tällaiselle toiminnalle ohjelmakaudella 2014–2020 uuden maaseudun kehittämistä koskevan asetuksen 46 artiklan 3 kohdassa.

(1)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Tiettyjen rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa ja tiettyjen jäsenvaltioiden maksusitoumusten vapauttamissääntöjä koskevat säännökset ***I
PDF 186kWORD 38k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. marraskuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta tiettyjen rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevien tiettyjen säännösten sekä maksusitoumusten vapauttamissääntöjen osalta tietyissä jäsenvaltioissa (COM(2013)0301 – C7-0143/2013 – 2013/0156(COD))
P7_TA(2013)0495A7-0312/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0301),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 177 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0143/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. syyskuuta 2013 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 11. heinäkuuta 2013 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 14. marraskuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan ja kalatalousvaliokunnan lausunnot (A7-0312/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 20. marraskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o …/2013 antamiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta tiettyjen sääntöjen osalta, jotka koskevat rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa, maksusitoumusten vapauttamissääntöjä tiettyjen jäsenvaltioiden osalta ja loppumaksun maksamista

P7_TC1-COD(2013)0156


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 1297/2013.)

(1)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Tietyille jäsenvaltioille Euroopan sosiaalirahastosta myönnettävä määräraha ***I
PDF 185kWORD 36k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. marraskuuta 2013 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietyille jäsenvaltioille Euroopan sosiaalirahastosta myönnettävästä määrärahasta (COM(2013)0560 – C7-0244/2013 – 2013/0271(COD))
P7_TA(2013)0496A7-0381/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0560),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 177 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0244/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2013 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 14. marraskuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A7-0381/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 20. marraskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2013 antamiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietyille jäsenvaltioille Euroopan sosiaalirahastosta myönnettävästä määrärahasta

P7_TC1-COD(2013)0271


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 1298/2013.)

(1)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


EY:n ja Kiribatin välinen kalastuskumppanuussopimus ***
PDF 183kWORD 33k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. marraskuuta 2013 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Kiribatin tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä (13331/2012 – C7-0036/2013 – 2012/0229(NLE))
P7_TA(2013)0497A7-0345/2013

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (13331/2012),

–  ottaa huomioon luonnoksen pöytäkirjaksi Euroopan yhteisön ja Kiribatin tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta (13333/2012),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0036/2013),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan ja 90 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan suosituksen sekä kehitysyhteistyövaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A7-0345/2013),

1.  antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle;

2.  pyytää komissiota toimittamaan parlamentille sopimuksen 10 artiklassa tarkoitetun sekakomitean kokousten pöytäkirjat ja johtopäätökset sekä pöytäkirjan 3 artiklassa tarkoitetun monivuotisen alakohtaisen ohjelman ja sitä koskevat vuosittaiset arvioinnit; pyytää komissiota helpottamaan parlamentin edustajien osallistumista sekakomitean kokouksiin tarkkailijoina; kehottaa komissiota esittämään parlamentille ja neuvostolle pöytäkirjan viimeisen voimassaolovuoden aikana ja ennen sen uusimista koskevien neuvotteluiden aloittamista täydellisen arviointikertomuksen pöytäkirjan täytäntöönpanosta rajoittamatta tarpeettomasti mahdollisuutta saada tutustua tähän asiakirjaan;

3.  kehottaa neuvostoa ja komissiota antamaan toimivaltansa rajoissa parlamentille välittömästi kaikki tiedot kaikissa uuteen pöytäkirjaan ja sen uusimiseen liittyvän menettelyn vaiheissa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Kiribatin tasavallan hallituksille ja parlamenteille.


Euroopan unionin toimielinten kotipaikan sijainti
PDF 134kWORD 51k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. marraskuuta 2013 Euroopan unionin toimielinten kotipaikan sijainnista (2012/2308(INI))
P7_TA(2013)0498A7-0350/2013

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 232 ja 341 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimuksien liitteenä olevan, Euroopan unionin toimielinten ja tiettyjen elinten, laitosten ja yksikköjen kotipaikan sijainnista tehdyn pöytäkirjan N:o 6,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 10, 14 ja 48 artiklan,

–  ottaa huomioon näihin asioihin erityisesti 21. kesäkuuta 1958 antamassaan suosituksessa, 7. heinäkuuta 1981 antamassaan päätöslauselmassa, jossa hyväksyttiin Zagarin mietintö, hallitustenväliselle konferenssille 13. huhtikuuta 2000 antamissaan suosituksissa sekä seuraavissa päätöslauselmissa esittämänsä kannan: 8. kesäkuuta 2011 annettu päätöslauselma sijoittamisesta tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten(1) Euroopan parlamentin päätös 10. toukokuuta 2012 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2010, pääluokka I – Euroopan parlamentti(2), 16. helmikuuta 2012 annettu päätöslauselma vuoden 2013 talousarviomenettelyn suuntaviivoista, pääluokka I – Euroopan parlamentti, pääluokka II – Neuvosto, pääluokka IV – Tuomioistuin, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin, pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, pääluokka VII – Alueiden komitea, pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies, pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto(3), 29. maaliskuuta 2012 annettu päätöslauselma ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2013(4) ja 4. heinäkuuta 2012 annettu päätöslauselma vuoden 2013 talousarvioesitystä käsittelevän kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksista(5);

–  ottaa huomioon komissiolle ja neuvostolle esitetyt kirjalliset kysymykset E-000181/2007, E-006174/2009, E-006258/2009, E-002934/2012, E-002935/2012, E-004134/2012 ja E‑004135/2012,

–  ottaa huomioon pääsihteerin syyskuussa 2002 ja elokuussa 2013 antamat raportit kolmen työskentelypaikkakunnan säilyttämisestä aiheutuvista kustannuksista,

–  ottaa huomioon puhemiehistön ja budjettivaliokunnan yhteisen työryhmän laatiman raportin parlamentin talousarviosta vuodeksi 2012,

–  ottaa huomioon toimintakertomuksensa vuosilta 1993–1999, 1999–2004, 2004–2009 ja 2009–2011,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön ja erityisesti asiat C‑230/81(6)ja C-345/95(7) sekä yhdistetyt asiat C-237/11 ja C-238/11(8),

–  ottaa huomioon One Seat -kampanjassa laaditun vetoomuksen 630/2006, jota tuki yli miljoona unionin kansalaista,

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2012 pidetyssä täysistunnossa toimitetun äänestyksen, jossa jäsenten enemmistö (78 prosenttia) kehotti jäsenvaltioita tarkistamaan kantaansa, jonka mukaan Strasbourg on parlamentin virallinen kotipaikka,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 3 kohdan, 29, 41, 48, 74 a ja 201 artiklan sekä 202 artiklan 4 kohdan,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot (A7-0350/2013),

A.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 341 artiklassa määrätään, että jäsenvaltioiden hallitukset vahvistavat yhteisellä sopimuksella unionin toimielinten kotipaikat;

B.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot ovat toteuttaneet tämän perussopimuksiin liitetyssä pöytäkirjassa N:o 6, jossa Bryssel vahvistettiin komission ja neuvoston − jonka istunnot pidetään Luxemburgissa huhtikuussa, kesäkuussa ja lokakuussa − sekä talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean kotipaikaksi, Luxemburg Euroopan unionin tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan investointipankin kotipaikaksi, Frankfurt Euroopan keskuspankin kotipaikaksi ja Haag Euroopan poliisiviraston kotipaikaksi;

C.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden päätös kotipaikoista tehtiin laajemman sopimuksen yhteydessä, jossa otettiin huomioon Euroopan unionin ja sen toimielinten historiallinen kehitys sekä maantieteellistä hajauttamista koskevat näkökohdat;

D.  ottaa huomioon Euroopan parlamentin erityisen ja ainutlaatuisen tehtävän ainoana toimielimenä, joka on suoraan vastuuvelvollinen unionin kansalaisille ja kansalaisten suoraan valitsema, ja ottaa lisäksi huomioon, että parlamentin toimenkuva on muuttunut eniten kaikkiin muihin unionin toimielimiin nähden, joten tässä mietinnössä keskitytään ensisijaisesti parlamentin kotipaikkaan ja työskentelyjärjestelyihin;

E.  ottaa huomioon, että perussopimusten liitteenä olevassa pöytäkirjassa N:o 6 määrätään, että Euroopan parlamentin kotipaikka on Strasbourg, jossa pidetään kaksitoista kuukausittaista täysistuntoa, mukaan lukien talousarviota käsittelevä istunto, ja että ylimääräiset täysistunnot pidetään Brysselissä, parlamentin valiokunnat kokoontuvat Brysselissä ja parlamentin pääsihteeristö ja sen osastot sijaitsevat edelleen Luxemburgissa;

F.  ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 10 ja 14 artiklassa todetaan, että Euroopan unioni on edustuksellinen demokratia ja että Euroopan parlamentti edustaa suoraan kansalaisia unionin tasolla ja toimii yhdessä neuvoston kanssa lainsäätäjänä;

G.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 232 artiklan mukaisesti parlamentti vahvistaa itse työjärjestyksensä, jonka nojalla se voi päättää istuntojaksojen pituudesta perussopimusten ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti;

H.  ottaa huomioon, että unionin tuomioistuin on todennut, että kotipaikan sijainti ei saa olla este parlamentin hyvälle toiminnalle; toteaa, että tuomioistuin on lisäksi todennut, että vaikka useasta työskentelypaikkakunnasta aiheutuu haittaa ja kuluja, kotipaikan tai työskentelypaikkakuntien muuttaminen vaatisi perussopimusten muuttamista ja siten jäsenvaltioiden hyväksyntää;

I.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on täysin muuttunut 78 lähetetystä jäsenestä koostuneesta neuvoa-antavasta elimestä, joka lähinnä käytännön syistä jakoi toimitilansa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen kanssa Strasbourgissa, täysin itsenäiseksi suoraan valituksi parlamentiksi, jossa on tällä hetkellä 766 jäsentä ja joka on yhdenvertainen lainsäätäjä neuvoston kanssa;

J.  toteaa, että lainsäädäntökapasiteetin kasvun osoituksena on yhteispäätösmenettelyjen (nykyään tavallisia lainsäätämismenettelyjä) määrän lisääntyminen 165:stä vuosina 1993–1999 454:ään vuosina 2004–2009; toteaa, että niiden määrä on vielä kasvanut nykyisen vaalikauden aikana;

K.  toteaa, että parlamentin roolin muuttuminen näkyy myös toimielinten välisten kokousten lisääntymisenä 150 prosentilla 16 000:sta arviolta 40 000:een vuodesta 2009 vuoteen 2013 sekä jatkuvina neuvotteluina ja kolmikantakokouksina komission, neuvoston ja yksittäisten jäsenvaltioiden kanssa, koska ne ovat nyt osa lainsäädäntömenettelyä, mikä on johtanut siihen, että asioista päästään huomattavasti useammin sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä; toteaa, että tällaisten tapausten määrä on lisääntynyt 28 prosentista vuosina 1999–2004 72 prosenttiin vuosina 2004–2009;

L.  ottaa huomioon, että parlamentin istuntokalenterin rakenne (joka vahvistettiin Edinburghin huippukokouksessa vuonna 1992) on vanhempi kuin kaikki parlamentin tehtäviin Maastrichtin, Amsterdamin, Nizzan ja Lissabonin sopimuksilla tehdyt muutokset;

M.  ottaa huomioon, että neuvosto ja Eurooppa-neuvosto ovat jo keskittäneet työskentelynsä Brysseliin ja että kaikki Eurooppa-neuvoston kokoukset, jotka aikaisemmin pidettiin aina puheenjohtajavaltiossa, pidetään nyt siellä;

N.  ottaa huomioon, että lainsäädäntöelinten virallisten kotipaikkojen välinen maantieteellinen etäisyys (435 km) erottaa parlamentin neuvoston ja komission lisäksi myös muista sidosryhmistä, kuten valtioista riippumattomista järjestöistä, kansalaisyhteiskunnan organisaatioista ja jäsenvaltioiden edustajista sekä yhdestä maailman suurimpiin kuuluvista kansainvälisistä journalistiyhteisöistä;

O.  ottaa huomioon, että parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuvat vuotuiset lisäkustannukset ovat arvioiden mukaan 156 miljoonan ja 204 miljoonan euron välillä(9), mikä vastaa noin 10:tä prosenttia parlamentin vuotuisesta talousarviosta; toteaa, että myös ympäristövaikutukset ovat merkittävät ja että kolmen työskentelypaikkakunnan välisistä matkoista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat arviolta 11 000:n(10) ja 19 000 tonnin(11) välillä;

P.  ottaa huomioon, että parlamentin nykyisillä työskentelyjärjestelyillä aiheutetaan ylimääräisiä kustannuksia ja matkoja myös muille unionin toimielimille, erityisesti komissiolle ja neuvostolle, sekä jäsenvaltioiden edustustoille, toimittajille ja kansalaisyhteiskunnan edustajille;

Q.  toteaa, että 78 prosenttia kaikista henkilöstösääntöjen alaisen parlamentin henkilöstön matkoista (keskimäärin 3 172 kuukaudessa) on suoraa seurausta parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta; toteaa, että parlamentin Strasbourgin rakennuksia käytetään nykyisin vain 42 päivänä vuodessa (ne ovat siis käyttämättöminä 89 prosenttia ajasta) mutta niissä on kuitenkin oltava lämmitys ja henkilöstö ja niitä on ylläpidettävä vuoden ympäri;

R.  toteaa, että parlamentin maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuvat kustannukset ovat tärkeä mahdollinen säästökohde, erityisesti vallitsevissa taloudellisissa olosuhteissa;

S.  ottaa huomioon, että parlamentti on siitä lähtien, kun se vuonna 1958 ehdotti, että sen tulisi sijaita lähellä neuvostoa ja komissiota, lukuisissa mietinnöissä, julkilausumissa ja kannanotoissa toistuvasti ilmaissut toivovansa, että sen työskentely voitaisiin järjestää käytännöllisemmin ja tehokkaammin;

T.  ottaa huomioon, että unionin kansalaiset – mukaan luettuina yhtä toimipaikkaa koskevaa vetoomusta tukeneet yli miljoona kansalaista – ovat toistuvasti ilmaisseet tyytymättömyytensä nykyisiin järjestelyihin;

U.  toteaa, että parlamentin oikeus päättää itse organisaatiotaan koskevista järjestelyistä kuuluu parlamentaarisen järjestelmän merkittäviin kysymyksiin;

V.  toteaa, että tässä mietinnössä käsiteltyjen kysymysten lisäksi on myös muita olennaisia kysymyksiä, jotka ovat välittömässä yhteydessä Euroopan parlamentin asemaan ja sen tehtävään Euroopan unionin toimielinjärjestelmässä ja joita ei tähän mennessä ole ratkaistu vakuuttavalla tavalla; katsoo, että niihin kuuluvat äänioikeus, mielenilmauksilta suojattua aluetta koskevat järjestelyt, koskemattomuuskysymykset, parlamentin jäsenten asemaa koskevia sääntöjä koskevat kysymykset ja muut kysymykset, jotka on siirrettävä joko parlamentin oikeuden piiriin päättää itse organisaatiotaan koskevista järjestelyistä yleisen päätösvallan puitteissa tai vähintään tavallisen lainsäätämisjärjestyksen piiriin yhteispäätösmenettelyn puitteissa;

1.  katsoo, että Euroopan parlamentti on ainoa unionin kansalaisia suoraan edustava elin, minkä vuoksi olisi tunnustettava sen oikeus päättää työskentelyjärjestelyistä, mukaan luettuna oikeus päättää, missä ja milloin se kokoontuu;

2.  katsoo, että Euroopan parlamentti voisi työskennellä tehokkaammin sekä kustannustehokkaammalla ja ympäristöä säästävämmällä tavalla, mikäli se sijaitsisi yhdellä ainoalla paikkakunnalla; huomauttaa, että kuukausittaisesta siirtymisestä Brysselin ja Strasbourgin välillä on tullut symbolisesti kielteinen asia useimpien unionin kansalaisten silmissä, mikä tahraa unionin julkista kuvaa erityisesti näinä aikoina, jolloin talouskriisin vuoksi jäsenvaltioissa on toteutettu huomattavia ja kipeitä menoleikkauksia;

3.  katsoo, että on täysin oikeutettua käynnistää keskustelu parlamentin oikeudesta päättää työskentelyjärjestelyistään, mukaan luettuna oikeudesta päättää, missä ja milloin se kokoontuu;

4.  sitoutuu siksi aloittamaan SEU-sopimuksen 48 artiklan mukaisen tavanomaisen perussopimusten tarkistusmenettelyn sellaisten muutosten ehdottamiseksi SEUT‑sopimuksen 341 artiklaan ja pöytäkirjaan N:o 6, jotka ovat tarpeen, jotta parlamentti voisi päättää kotipaikkansa sijainnista ja sisäisestä organisaatiostaan;

5.  päättää olla antamatta suosituksia unionin muiden toimielinten kotipaikoista;

6.  painottaa, että parlamentin kotipaikan tai sen työskentelypaikkojen muuttamisen rahoituksellisia ja taloudellisia seurauksia on arvioitava ja että on löydettävä asianmukainen korvaava vaihtoehto, jonka avulla voidaan taata parlamentin nykyisten rakennusten jatkokäyttö;

7.  toteaa, että ennen parlamentin työskentelyjärjestelyjä koskevien päätösten tekemistä on varattava riittävästi aikaa keskustelulle ja pohdinnalle ja että on määrättävä asianmukaisesta siirtymäajasta;

8.   pyytää, että tilintarkastustuomioistuin tai vastaava itsenäinen elin laatii kattavan analyysin mahdollisista säästöistä unionin talousarviossa, jos parlamentilla olisi yksi ainoa toimipaikka; kehottaa sisällyttämään analyysiin talousarvioon liittyvät näkökohdat ja sivukustannukset, kuten työajan menetysten vähenemisen ja tehokkuuden lisääntymisen mahdollistamat säästöt;

9.  kehottaa puhemiehistöä teettämään 1. tammikuuta 2014 mennessä Eurobarometri‑tutkimuksen tai vastaavan virallisen tutkimuslaitoksen toteuttaman tutkimuksen, jossa tarkastellaan unionin kansalaisten kantaa parlamentin kolmen työskentelypaikkakunnan järjestelmän ylläpitämiseen ottaen erityisesti huomioon järjestelystä aiheutuvat taloudelliset sekä ympäristövaikutuksiin ja tehokkuuteen liittyvät kustannukset;

10.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Eurooppa-neuvostolle sekä jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 380 E, 11.12.2012, s. 89.
(2) EUVL L 286, 17.10.2012, s. 1.
(3) EUVL C 249 E, 30.8.2013, s. 18.
(4) EUVL C 257 E, 6.9.2013, s. 104.
(5) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0289.
(6) Asia C-230/81, Luxemburgin suurherttuakunta v. Euroopan parlamentti.
(7) Asia C-345/95, Ranskan tasavalta v. Euroopan parlamentti.
(8) Yhdistetyt asiat C-237/11 ja C-238/11, Ranskan tasavalta v. Euroopan parlamentti.
(9)Euroopan parlamentin pääsihteerin raportti vuodelta 2002 on viimeisin saatavilla oleva kattava kustannusarvio. Suuruusluokka 169–204 miljoonaa euroa vuodessa vahvistetaan puhemiehistön ja budjettivaliokunnan yhteisen työryhmän laatimassa raportissa vuodelta 2012, ja se on laskettu sen pohjalta, että 148 miljoonan euron arviota täydennetään Strasbourgin rakennusten 28,3 miljoonan euron vuotuisilla kuoletuskustannuksilla, jotka on otettava huomioon kyseisten rakennusten hankinnasta alkaen. Pääsihteerin 30. elokuuta 2013 antamassa vastauksessa vuoden 2014 talousarviomenettelyn suuntaviivoista 6. helmikuuta 2013 annetun parlamentin päätöslauselman 10 kohdassa esitettyyn pyyntöön Strasbourgin toimipaikan lisäkustannuksiksi arvioidaan 103 miljoonaa euroa, ja kokonaissummaksi tulee 156 miljoonaa euroa, kun arviota täydennetään samoilla kuoletuskustannuksia ja käyttämätöntä tilaa koskevilla arvioilla kuin yhteisen työryhmän raportissa vuodelta 2012.
(10)Euroopan parlamentin pääsihteerin vastauksena vuoden 2014 talousarviomenettelyn suuntaviivoista 6. helmikuuta 2013 annetun parlamentin päätöslauselman 10 kohdassa esitettyyn pyyntöön 30. elokuuta 2013 laatima muistio ”The three places of work of the European Parliament - Financial, environmental and regional impacts of geographic dispersion”.
(11) Eco-Logica LTD:n Verts/ALE-ryhmälle laatima raportti ”European Parliament two-seat operation: Environmental costs, transport & energy”, marraskuu 2007.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö