Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (COM(2013)0758),

–  ottaa huomioon luonnoksen komission päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (D003697/01), josta direktiivin 2001/18/EY 30 artiklassa tarkoitettu komitea äänesti 25. helmikuuta 2009,

–  ottaa huomioon geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY(1) kumoamisesta 12. maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY ja erityisesti sen 18 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan,

–  ottaa huomioon direktiivin 2001/18/EY 30 artiklassa tarkoitetussa komiteassa 1507‑maissista 25. helmikuuta 2009 toimitetun äänestyksen, jonka johdosta komitea ei antanut asiasta lausuntoa,

–  ottaa huomioon kuusi tieteellistä lausuntoa 1507-maissista, jotka Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) muuntogeenisiä organismeja käsittelevä tiedelautakunta on antanut vuoden 2005 ja marraskuun 2012 välillä,

–  ottaa huomioon täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen glufosinaatti hyväksymisedellytysten osalta 22. huhtikuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 365/2013(2),

–  ottaa huomioon ympäristöasioiden neuvoston 4. joulukuuta 2008 antamat päätelmät muuntogeenisistä organismeista,

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2011 vahvistaman kantansa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2011 antamiseksi direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten kasvien viljelyä tai kieltää se alueellaan(3),

–  ottaa huomioon elintarvikkeisiin liittyviä riskejä käsittelevän Eurobarometri-erityistutkimuksen 354(4),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemännen jaoston) 26. syyskuuta 2013 antaman tuomion hakemuksesta, joka koskee 1507-maissin tarkoituksellista levittämistä ympäristöön (Asia T-164/10)(5),

–  ottaa huomioon menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28. kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(6) 5 artiklan 5 kohdan ja 8 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että direktiivin 2001/18/EY 18 artiklan 1 kohdan mukaan muuntogeenisen organismin tarkoituksellista levittämistä koskevassa päätöksessä on oltava kyseisen direktiivin 19 artiklan 3 kohdassa mainitut tiedot;

B.  ottaa huomioon, että direktiivin 2001/18/EY 19 artiklan 3 kohdan mukaan 18 artiklassa tarkoitetussa kirjallisessa luvassa on kaikissa tapauksissa mainittava nimenomaisesti muun muassa tiettyjen ekosysteemien/ympäristöjen ja/tai maantieteellisten alueiden suojelemista koskevat ehdot;

C.  toteaa, että komission ehdotuksessa ei ole näitä tietoja;

D.  panee merkille, että luvan antamista koskevasta komission ehdotuksesta 25. helmikuuta 2009 äänestänyt pysyvä komitea ei antanut lausuntoa; huomauttaa, että jäsenvaltioista vain kuusi äänesti ehdotuksen puolesta, 12 jäsenvaltiota äänesti vastaan ja seitsemän pidättyi äänestämästä;

E.  toteaa, että komissio muutti ehdotustaan huomattavasti EFSAn suositusten perusteella ja luvan myöntämisedellytysten täyttämiseksi ja että nuo muutokset koskivat esimerkiksi merkintäsääntöjä, seurantaa ja hyönteisresistenssin hallintasuunnitelman menetelmiä;

F.  ottaa huomioon, että ehdotusta on muutettu pysyvässä komiteassa 25. helmikuuta 2009 äänestetystä toisinnosta muun muassa siten, että siitä on poistettu viittaukset 1507-maissin kykyyn sietää glufosinaattia ja siihen on lisätty vaatimus kehottaa toimijoita käyttämään tuotetta glufosinaattia sisältävien rikkakasvien torjunta-aineiden kanssa täsmälleen samoin kuin käsiteltäessä maissia, joka ei siedä glufosinaattia;

G.  huomauttaa, että muutetusta ehdotuksesta ei keskusteltu jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa eikä siitä äänestetty pysyvässä komiteassa, vaan se annettiin suoraan ministerineuvoston käsiteltäväksi;

H.  huomauttaa, että unionin yleisen tuomioistuimen 26. syyskuuta 2013 antama tuomio Pioneer Hi-Bred Internationalin hakemuksesta, joka koskee 1507-maissin tarkoituksellista levittämistä ympäristöön, ei estä komissiota tarkastelemasta kantaansa uudelleen ja tekemästä pysyvälle komitealle uutta ehdotusta neuvoston päätöksen 1999/468/EY 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentin annettua päätöslauselman, jossa suositetaan, että 1507-maissille ei anneta lupaa;

EFSAn suorittama riskinarviointi

I.  ottaa huomioon, että pysyvän komitean äänestyksen jälkeen EFSA antoi komission pyynnöstä kolme tieteellistä lausuntoa, joissa saatettiin ajan tasalle sen aiemmat riskinarvioinnit ja riskinhallintasuositukset;

J.  toteaa, että helmikuussa 2012 antamassaan lausunnossa EFSA nimenomaan ei yhtynyt hakijan päätelmään, että hakijan mainitsema tutkimus tarjoaa riittävästi näyttöä siitä, että 1507-maissin aiheuttama riski muille kuin kohdeperhosille EU:ssa on vähäinen, vaan sen sijaan EFSA huomautti, että erittäin herkät muut kuin kohdeperhoslajit saattavat olla vaarassa altistuessaan 1507-maissin siitepölylle(7);

K.  huomauttaa, että 1507-maissin tuottama Bt-toksiini, Cry1F, eroaa tavanomaisista Bt‑toksiinityypeistä ja sillä on todistettavasti erilaisia vaikutuksia muihin kuin kohdeperhoslajeihin; ottaa huomioon, että Cry1F-proteiinia on tutkittu vain vähän eikä sen vaikutuksia vesieliölajeihin ja maaperän eliöihin ole tutkittu lainkaan; ottaa huomioon EFSAn lausunnon, että Cry1F-proteiinia on 1507-maissin siitepölyssä noin 350 kertaa enemmän kuin MON 810 -maissin siitepöly ilmentää Cry1Ab-proteiinia(8);

L.  ottaa huomioon, että Pioneer ei suostunut tarkistamaan lupahakemustaan, vaikka komissio sitä pyysi, eikä esittämään täydentäviä asiakirjoja seurannasta ja muille kuin kohdeorganismeille aiheutuvien riskien hallintatoimenpiteistä;

M.  huomauttaa EFSAn myöntäneen, ettei se riskinarvioinnissaan huomioinut riskejä, joita voi aiheuttaa 1507-maissin toinen ominaisuus eli sen kyky sietää glufosinaattiammoniumia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita(9), vaikka tämä piirre saattaa johtaa glufosinaatin käytön lisäämiseen;

Glufosinaatti

N.  toteaa, että EFSAn kuuluu ympäristöriskien arvioinnissaan arvioida myös epäsuoria vaikutuksia, kuten torjunta-aineiden käyttöä, sekä niitä mahdollisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja muihin kuin kohdeorganismeihin, joita millä tahansa yksittäisellä muuntogeenisellä, rikkakasvien torjunta-aineita sietävällä viljelykasvilla voi olla viljelykäytäntöjen muuttumisen vuoksi (mukaan lukien rikkakasvien torjunta-aineiden erilaisista käyttötavoista johtuvat vaikutukset)(10);

O.  ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ja sen tähden se kuuluu asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädettyjen poissulkemisperusteiden soveltamisalaan; ottaa huomioon, että jos aine on jo hyväksytty, poissulkemisperusteita sovelletaan, kun hyväksyntä on uusittava; ottaa huomioon, että glufosinaatin hyväksynnän voimassaolo päättyy vuonna 2017(11); toteaa, että glufosinaatin käytön tulisi siis periaatteessa loppua vuonna 2017;

P.  panee merkille, että unionin ulkopuolisissa maissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa, 1507-maissin tuottaja markkinoi sitä glufosinaattia sietävänä viljelykasvina, kun taas EU:n markkinoita koskevassa hakemuksessa hakija väittää, että glufosinaattikestävyyden aikaansaavaa geeniä oli määrä käyttää ainoastaan merkkigeeninä;

Q.  toteaa, ettei ole selvää, miten komissio aikoo panna täytäntöön glufosinaatin pian voimaantulevan kiellon niin kauan kuin ainetta vielä on saatavilla markkinoilla;

Muuntogeenisten organismien yleinen tilanne EU:ssa

R.  ottaa huomioon, että EU:ssa ei ole hyväksytty viljeltäväksi yhtään muuntogeenistä kasvia sitten vuoden 2010, jolloin Amflora-peruna sai myynti- ja viljelyluvan; ottaa huomioon, että Euroopan unionin yleinen tuomioistuin peruutti tämän luvan 13. joulukuuta 2013 ja että ainoa toinen viljelyluvan saanut kasvi on Monsanton maissi MON 810, jonka luvan uusiminen on ollut vireillä vuosia;

S.  ottaa huomioon laajalti tunnustetun tosiseikan, joka vahvistetaan edellä mainituissa ympäristöasioiden neuvoston 4. joulukuuta 2008 antamissa päätelmissä, että muuntogeenisten kasvien viljelyn pitkän aikavälin vaikutuksia ja vaikutuksia muihin kuin kohdeorganismeihin ei tähän mennessä ole otettu riittävästi huomioon riskinarvioinnin puitteissa;

T.  ottaa huomioon, että sekä neuvosto(12) että parlamentti(13) toteavat, että tarvitaan muuntogeenisten organismien pitkän aikavälin vaikutusten tiukempaa arviointia ja riippumattomia tutkimuksia muuntogeenisten organismien tarkoituksellisesta levittämisestä tai markkinoille saattamisesta aiheutuvista mahdollisista riskeistä ja että riippumattomille tutkijoille on annettava käyttöön kaikki relevantti aineisto;

U.  panee merkille, että muuntogeeniset elintarvikkeet huolettavat valtaosaa kuluttajista, mikä käy ilmi muun muassa Eurobarometri-erityistutkimuksesta 354 vuodelta 2010; huomauttaa, että muuntogeenisestä 1507-maissista ei ole mitään hyötyä kuluttajille;

1.  vastustaa ehdotuksen neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti hyväksymistä;

2.  katsoo, että ehdotus neuvoston päätökseksi ylittää direktiivissä 2001/18/EY säädetyn täytäntöönpanovallan;

3.  kehottaa neuvostoa hylkäämään komission ehdotuksen;

4.  pyytää, ettei komissio ehdottaisi luvan antamista uusille muuntogeenisille kasvilajikkeille eikä uusisi jo annettuja lupia ennen kuin riskinarviointimenetelmiä on huomattavasti parannettu;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1. (2) EUVL L 111, 23.4.2013, s. 27. (3) EUVL C 33 E, 5.2.2013, s. 350. (4) http://www.efsa.europa.eu/en/factsheet/docs/reporten.pdf (5) http://curia.europa.eu/juris/celex.jsf?celex=62010TJ0164&lang1=en&lang2=FI&type=NOT&ancre= (6) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. (7) http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2429.htm (8) http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/doc/2429.pdf (9) http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2429.htm (10) Komission 8. syyskuuta 2008 päivätty kirje EFSAlle rikkakasvien torjunta-aineita sietävien kasvien ympäristöriskien arvioinnista. (11) http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2013:111:0027:0029:FI:PDF (12) Ympäristöneuvoston 4. joulukuuta 2008 esittämät päätelmät. (13) Katso edellä mainittu 5. heinäkuuta 2011 vahvistettu kanta.