Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2013/2177(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0028/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0028/2014

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 04/02/2014 - 8.8
CRE 04/02/2014 - 8.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2014)0069

Hyväksytyt tekstit
PDF 159kWORD 78k
Tiistai 4. helmikuuta 2014 - Strasbourg Lopullinen painos
Eurooppalainen terästeollisuus
P7_TA(2014)0069A7-0028/2014

Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. helmikuuta 2014 kilpailukykyistä ja kestävää eurooppalaista terästeollisuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta (2013/2177(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen XVII osaston 173 artiklan (entinen EY:n perustamissopimuksen 157 artikla), joka käsittelee unionin teollisuuspolitiikkaa ja jossa nimenomaisesti mainitaan unionin teollisuuden kilpailukyky,

–  ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2013 annetun terästeollisuuden toimintasuunnitelmaa koskevan komission tiedonannon ”Kilpailukykyistä ja kestävää eurooppalaista terästeollisuutta koskeva toimintasuunnitelma” (COM(2013)0407),

–  ottaa huomioon komission Centre for European Policy Studies -keskukselta tilaaman 10. kesäkuuta 2013 annetun selvityksen ”Assessment of cumulative cost impact for the steel industry”(1),

–  ottaa huomioon 21. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman ”Euroopan unionin teollisuusalueita koskevat alueelliset strategiat”(2),

–  ottaa huomioon 27. maaliskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Vihreä kirja – Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuoteen 2030” (COM(2013)0169),

–  ottaa huomioon unionin terästeollisuuden tulevaisuutta käsitelleen korkean tason pyöreän pöydän ryhmän 12. helmikuuta 2013 antamat suositukset(3),

–  ottaa huomioon 4. helmikuuta 2013 käymänsä keskustelun, joka seurasi komission julkilausumaa Euroopan teollisuuden elpymisestä tämänhetkisten vaikeuksien valossa (2013/2538(RSP)),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n terästeollisuudesta(4),

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten – Teollisuuspolitiikkaa käsittelevän tiedonannon päivitys” (COM(2012)0582),

–  ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden toimenpidepaketista ja kasvun edistämistoimista(5),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vakauden, kasvun ja työllisyyden edistäminen” (COM(2012)0299),

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Teollisuuspolitiikka: kilpailukyvyn parantaminen” (COM(2011)0642),

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta(6),

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman investoimisesta vähähiilisten teknologioiden kehittämiseen (SET-suunnitelma)(7),

–  ottaa huomioon 29. helmikuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Raaka-aineiden saannin turvaaminen Euroopan hyvinvoinnin varmistamiseksi tulevaisuudessa – Ehdotus raaka-aineita koskevaksi eurooppalaiseksi innovaatiokumppanuudeksi” (COM(2012)0082),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2011 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Materials Roadmap Enabling Low Carbon Energy Technologies” (SEC(2011)1609),

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Etenemissuunnitelma – siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050” (COM(2011)0112),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. joulukuuta 2013 antaman lausunnon(8),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 28. marraskuuta 2013 antaman lausunnon(9),

–  ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön toteuttaman tutkimuksen terästeollisuuden työmarkkinajärjestöistä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnot (A7-0028/2014),

A.  toteaa, että Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen voimassaolon päätyttyä hiili- ja teräsalaan sovelletaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan hiili- ja teräsalalla on ollut huomattava historiallinen merkitys Euroopan yhdentymiselle ja että se muodostaa teollisuuden tuottaman lisäarvon perustan Euroopassa;

C.  toteaa, että Euroopan unionin terästeollisuus tuottaa toiseksi eniten terästä maailmassa ja että sillä on strategista merkitystä usealle Euroopan unionin teollisuudenalalle, kuten maa- ja meriliikenteelle, rakennusalalle, koneteollisuudelle, kodinkonealalle, energia-alalle ja puolustusteollisuudelle;

D.  tuo esille, että EU:n osuus maailman terästuotannosta on puolittunut kymmenen viime vuoden aikana ja että Kiinan osuus kokonaistuotannosta on melkein 50 prosenttia;

E.  katsoo, että teräksen maailmanlaajuisen kysynnän odotetaan kasvavan pitkällä ajanjaksolla ja että teräs on jatkossakin tärkeä raaka-aine Euroopan teollisuuden arvoketjuissa ja näin ollen on Euroopan unionin edun mukaista säilyttää sen tuotanto unionissa;

F.  katsoo, että Euroopan unionin olisi edistettävä teollisuustuotantoa kehittävää politiikkaa kaikissa jäsenvaltioissa, jotta turvataan EU:n työllisyys ja varmistetaan, että sen teollisuuden nykyinen 15,2 prosentin osuus BKT:sta kasvaa vähintään 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä;

G.  toteaa, että EU:n terästeollisuus on merkittävä työllistäjä, joka työllistää suoraan 350 000 työntekijää, ja terästeollisuuteen liittyvät teollisuudenalat, myös kierrätyksen toimitusketju, useita miljoonia; ottaa huomioon, että kaikilla rakenneuudistuksilla on merkittävä vaikutus kyseiseen maantieteelliseen alueeseen;

H.  ottaa huomioon, että muihin aloihin verrattuna terästeollisuuden työmarkkinasuhteet ovat vahvasti järjestäytyneet; toteaa, että tämä ominaisuus näkyy alan korkeassa järjestäytymisasteessa, työnantajajärjestöjen vahvassa asemassa ja määrässä sekä työehtosopimusten laajassa kattavuudessa; toteaa, että Euroopan tasolla tämä näkyy siten, että terästeollisuus on ollut edelläkävijä työmarkkinasuhteiden kehittämisessä(10);

I.  katsoo, että vaikka eurooppalainen terästeollisuus ponnistelee jatkuvasti tutkimuksen ja kehityksen alalla ja kohdistaa investointeja ympäristövaikutusten vähentämiseen ja resurssitehokkuuden optimointiin, sen maailmanlaajuinen kilpailukyky on vaarassa monen tekijän tuloksena:

   teräksen kysyntä on laskenut huomattavasti rahoitus- ja talouskriisin sekä joidenkin terästä käyttävien alojen rakennemuutosten vuoksi,
   sen toimintakustannukset ovat merkittävästi korkeammat kuin kilpailijoiden,
   siihen kohdistuu ankaraa kilpailua kolmansista maista, jotka eivät noudata yhtä vankkoja sääntelyyn perustuvia normeja kuin EU:ssa;

J.  katsoo, että teräsalan kokonaiskustannusten arvioinnin tulokset osoittavat, että EU:n säädösten noudattaminen vaikuttaa huomattavasti EU:n terästuottajien voittomarginaaliin;

K.  katsoo, että EU:n ympäristö- ja energiapolitiikka hankaloittaa rauta- ja terästeollisuuden liiketoimintaympäristöä erityisesti nostamalla energian hintaa ja heikentämällä EU:n valmistajien kilpailukykyä maailmanlaajuisilla markkinoilla;

L.  toteaa, että energiakustannukset ovat jopa 40 prosenttia kokonaistoimintakustannuksista ja että sähköenergian hinnat EU:n teollisuuden loppukuluttajille rajoittavat eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla;

M.  ottaa huomioon, että terästeollisuus ja erityisesti erikoisteräsala on täysin maailmanlaajuinen ja että Eurooppa joutuu kilpailemaan ankarasti kolmansien maiden kanssa, kun tuotantokustannukset ovat EU:ssa korkeammat, mikä johtuu siitä, että pääasiassa EU:n energia- ja ilmastopolitiikasta johtuvat yksipuoliset kustannusrasitteet johtavat tilanteeseen, jossa EU:n kaasun hinnat ovat kolmin- tai nelinkertaiset ja sähkön hinnat kaksinkertaiset USA:n hintoihin verrattuna;

N.  toteaa, että EU:sta viedään enemmän teräsromua kuin sinne tuodaan ja että EU näin menettää suuren määrän arvokasta uusioraaka-ainetta, mistä on usein etua terästuotannolle maissa, joissa ympäristölainsäädäntö on jäljessä eurooppalaisesta ympäristölainsäädännöstä; toteaa, että EU:n terästeollisuus on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista tilanteessa, jossa 40 prosenttia maailman teollisuuden raaka-aineista on vientirajoitusten piirissä, ja että Eurooppa vie suuria määriä teräsromua kun taas monet maat rajoittavat sen vientiä;

O.  katsoo, että teräsalan työllisyyden näkymät ovat erittäin huolestuttavia, sillä Euroopan unionista on hävinnyt muutaman viime vuoden aikana yli 65 000 työpaikkaa tuotantokapasiteetin vähentämisen ja tehtaiden sulkemisen vuoksi;

P.  toteaa, että nykyinen kriisi aiheuttaa valtavia sosiaalisia ongelmia siitä kärsiville työntekijöille ja alueille ja että rakennemuutoksia toteuttavien yritysten olisi toimittava sosiaalisesti vastuullisella tavalla, koska kokemus on osoittanut, että rakennemuutosta ei voida toteuttaa onnistuneesti ilman riittävää työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua;

Q.  toteaa, että vallitseva kriisi on johtanut teräksen maailmanlaajuiseen liikatuotantoon; toteaa kuitenkin, että vuonna 2050 teräksen ja muiden perusmetallien käytön uskotaan nousevan kaksin- tai kolminkertaiseksi nykyisestä, ja selvitäkseen tästä muutaman seuraavan vuoden aallonpohjasta Euroopan terästeollisuuden on tehtävä investointeja ja parannettava kilpailukykyään;

R.  toteaa, että jos rakennemuutoksen on määrä olla taloudellisesti toimiva ja sosiaalisesti vastuullinen, se on sisällytettävä pitkän aikavälin strategiaan, jolla pyritään varmistamaan yrityksen pitkän aikavälin kannattavuus ja kilpailukyky ja vahvistamaan niitä;

1.  pitää eurooppalaista terästeollisuutta koskevaa komission toimintasuunnitelmaa myönteisenä ja tärkeänä elementtinä, kun pyritään estämään terästuotannon siirtyminen edelleen Euroopan ulkopuolelle;

2.  suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin jatkaa EU:n toimielinten, teollisuuden pääjohtajien ja ammattiliittojen välistä vuoropuhelua pysyvän terästä käsittelevän korkean tason pyöreän pöydän neuvotteluryhmän yhteydessä sekä Euroopan tason työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edistävissä neuvottelukomiteoissa;

3.  panee tyytyväisenä merkille teräsalan korkean tason työryhmän perustamisen, mutta pitää valitettavana, että työryhmä kokoontuu harvoin, vain kerran vuodessa; pitää välttämättömänä, että alueelliset ja paikalliset toimijat osallistuvat tiiviisti prosessiin ja auttavat ja edistävät terästeollisuuden yritysten kotipaikkoina toimivien EU:n alueiden osallistumista teräsalan korkean tason työryhmän työhön, jotta voidaan edistää tärkeimpien sidosryhmien ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

4.  korostaa, että nykyinen eurooppalainen kilpailua ja valtiontukia koskeva lainsäädäntö muodostaa teräsalalle vakaat toimintapuitteet; kehottaa komissiota jatkossakin tutkimaan päättäväisesti kilpailun vääristymiä ja määräämään niistä seuraamuksia;

I.TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN

I.1. Kysynnän vauhdittaminen

5.  painottaa, että kestävä kasvu edellyttää vahvaa eurooppalaista teollisuutta, ja kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan keskeisten terästä käyttävien alojen strategista kehitystä parantamalla investointiedellytyksiä, mukaan luettuina tutkimus ja innovointi sekä osaamisen kehittäminen, luomalla kannustimia tehokkaita ja oikeudenmukaisia tuotantoprosesseja varten (esim. standardoinnin ja valtion hankintamenettelyjen käyttö), vahvistamalla sisämarkkinoita sekä edistämällä eurooppalaisia infrastruktuurin kehittämishankkeita yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa;

6.  katsoo, että rakennusala on teräksen kysynnän kannalta yksi tärkeimmistä aloista ja että tämä edellyttää perusteellista EU:n tason tutkimusta tavoista, joilla sitä voidaan elvyttää lisäämällä julkisia hankkeita paitsi liikenne- ja viestintäinfrastruktuurien kehittämisen alalla niin myös sellaisilla aloilla kuin koulutus, kulttuuri ja julkishallinto sekä kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus;

7.  pitää tärkeänä ja suositeltavana, että solmitaan transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus, jotta voidaan lisätä teräksen kauppaa ja kysyntää keskeisillä aloilla, ja korostaa siksi, että kumppanuudesta käytävien neuvottelujen ei pitäisi vaarantaa EU:n teollista kilpailukykyä millään näistä aloista;

8.  pyytää komissiota luomaan perusteellisen teräsmarkkinoiden analysointivälineen, joka tarjoaa täsmällistä tietoa eurooppalaisesta ja maailmanlaajuisesta teräksen ja kierrätyksen kysynnän ja tarjonnan välisestä tasapainosta ja jossa erotellaan toisistaan näiden markkinoiden kehitykseen vaikuttavat rakenteelliset ja sykliset osatekijät; katsoo, että teräsmarkkinoiden tarkkailulla voitaisiin merkittävästi lisätä teräksen ja teräsromun markkinoiden avoimuutta ja saada hyödyllistä tietoa, jonka avulla voidaan kehittää korjaavia ja ennakoivia toimia, jotka ovat välttämättömiä terästeollisuuden syklisen luonteen vuoksi;

9.  pyytää komissiota käyttämään tätä markkina-analyysivälinettä riskien ennakointiin sekä sen tutkimiseen, kuinka tehtaiden sulkeminen vaikuttaa alan elpymiseen;

I.2. Työllisyys

10.  katsoo, että komission, jäsenvaltioiden, teollisuuden ja ammattiliittojen olisi tehtävä yhteistyötä, jotta teräsalalla voidaan säilyttää ammattitaitoiset työntekijät sekä lahjakkaat ja korkeasti koulutetut tutkijat ja johtajat ja jotta alalle voidaan houkutella tällaisia työntekijöitä ja oppisopimusjärjestelyjen avulla myös nuoria lahjakkuuksia, jolloin varmistetaan työvoiman dynaamisuus ja innovatiivisuus; muistuttaa alueellisten yliopistojen ja teollisuuden tutkimuslaitosten roolista, sillä niiden huippuosaamisella on suuri merkitys kilpailukykyisen terästeollisuuden alueellisten edellytysten luomiselle; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarttumaan välittömästi toimiin, joilla ehkäistään asiantuntemuksen katoaminen ja minimoidaan työpaikkojen häviäminen; kehottaa parantamaan muutoksen suunnittelua ja hallintaa edistämällä koulutusta, päivittämällä taitoja ja tukemalla uudelleenkoulutusta; on huolissaan siitä, ettei ole olemassa järjestelmällisiä ratkaisuja sukupolvenvaihdokseen ja tulevaan osaamisvajeeseen, sekä siitä, että taitotietoa ja osaamista menetetään, ja pitää työvoiman ja osaamisen säilyttämistä elintärkeänä, koska niillä on alan tulevan kilpailukyvyn kannalta ratkaiseva merkitys; kehottaa komissiota edistämään Kaikkien Erasmus -ohjelman ja Nuorten yrittäjien Erasmus ‑ohjelman kautta alakohtaisia taitoyhteenliittymiä, jotka osaamistarpeita ja niiden kehittymistä koskevien tietojen pohjalta ryhtyvät laatimaan ja toteuttamaan koulutusohjelmia ja yhteisiä menetelmiä, mukaan luettuna työssä oppiminen; kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan työntekijöitä tukevia ja ammatillista oppimista edistäviä välineitä, jotta voidaan helpottaa ja tukea alalla työskentelevän henkilöstön uudelleensijoittumista yritysten rakennemuutosten jälkeen;

11.  katsoo, että asianmukaisen teollisuuspolitiikan puuttuminen johtaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn pysyvään laskuun ennennäkemättömän korkeiden energiakustannusten vuoksi; katsoo, että korkeat energia- ja raaka-ainekustannukset eivät johdu ainoastaan siitä, että kyseisiä tuotteita on tuotava kolmansista maista, vaan myös sisäisistä syistä; on komission kanssa samaa mieltä siitä, että terästeollisuuden nykyinen rakennemuutos on aiheuttanut sosiaalisia ongelmia vähentäessään työpaikkoja;

12.  kehottaa ottamaan unionin uuden työterveys- ja työturvallisuusstrategian määrittelyssä sekä eläkettä koskevissa ohjeasiakirjoissa huomioon terästeollisuuden työntekijöiden ja alihankkijoiden työn raskauden ja rasittavuuden, joka riippuu tuotantoprosessista(11); korostaa, että teräsalan työntekijöillä on suurempi työn kuormittavuuden riski kuin unionin 28 jäsenvaltion työntekijöillä keskimäärin, eli he altistuvat työtehtäviensä vuoksi fyysisille riskeille ja terveysongelmille;

13.  suhtautuu myönteisesti käynnissä olevaan vuoropuheluun työntekijöiden edustajien kanssa sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun (virallisiin ja epävirallisiin) lisärakenteisiin, kuten työryhmiin ja ohjauskomiteoihin, jotka tarjoavat mahdollisuuden laajempaan ajatustenvaihtoon työntekijöiden ja työnantajan välillä;

14.  korostaa, että EU:n terästeollisuuden työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistämiseksi edelleen on kiinnitettävä erityistä huomiota alan erityispiirteisiin, joita ovat teräksentuotantotyön raskas luonne, työvoiman erityisominaisuudet, ympäristöseikat, teknologisten innovaatioiden levittäminen ja Euroopan terästeollisuuden merkittävät rakenneuudistukset;

15.  painottaa, että toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa olisi keskityttävä myös siihen, miten talouskriisi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa alan työvoimaan ja kilpailukykyyn, ja kehottaa komissiota valvomaan tarkasti tuotantokapasiteetin vähentämistä ja tehtaiden sulkemista Euroopassa; katsoo, ettei EU:n varoja pitäisi käyttää tiettyjen tuotantolaitosten liiketoiminnan ylläpitoon, koska tämä vääristäisi EU:n teräksentuottajien välistä kilpailua, vaan ainoastaan lieventämään tehtaiden sulkemisesta tai toiminnan supistamisesta aiheutuvia vaikutuksia työntekijöihin sekä edistämään nuorten työllisyyttä alalla;

16.  korostaa, että supistuva kysyntä ei saa johtaa EU:n jäsenvaltioiden välillä vilpilliseen kilpailuun työpaikoista; vaatii tässä yhteydessä yleiseurooppalaista ratkaisua;

17.  kehottaa komissiota edistämään aloitteita, joiden tavoitteena on säilyttää teräksen tuotanto Euroopassa ja turvata alan työllisyysaste, sekä laatimaan aloitteita, joilla pyritään ehkäisemään ja torjumaan tehtaiden sulkemista Euroopassa;

18.  vaati komissiota käyttämään viipymättä ja täysimääräisesti EU:n rahoitusta teollisuuden rakennemuutoksen sosiaalisten vaikutusten pienentämiseen; kehottaa erityisesti hyödyntämään täysimääräisesti Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) ja Euroopan globalisaatiorahastoa (EGR);

19.  katsoo, että työntekijöiden osallistuminen innovointi- ja rakenneuudistustoimiin on taloudellisen menestyksen paras tae;

20.  painottaa, että tarvitaan ammattitaitoista ja osaavaa henkilöstöä, jotta selviydytään siirtymästä kohti kestävämpiä tuotantoprosesseja ja tuotteita, ja kehottaa laatimaan eurooppalaisen koulutusstrategian; on tyytyväinen teräsalan teknisen perus- ja jatkokoulutuksen viherryttämishankkeeseen(12), jossa teräsalan yritykset, tutkimuslaitokset ja työmarkkinaosapuolet yhdessä tutkivat ekologisen kestävyyden edellyttämiä osaamistarpeita; kehottaa komissiota tukemaan sen tulosten täytäntöönpanoa;

21.  kehottaa komissiota laatimaan rakennemuutossuunnitelman, jolla ylläpidetään ja luodaan hyviä työpaikkoja ja teollisuustoimintaa Euroopan alueilla;

II.EUROOPPALAISEN TERÄSTEOLLISUUDEN KILPAILUKYVYN PARANTAMISEKSI TEHTÄVÄT TOIMET

II.1. Luotettava ja kohtuuhintainen energiahuolto

22.  panee merkille, että koska Euroopan luonnonvarat ovat rajalliset, energian hinnat EU:ssa ovat nousseet ripeästi viime vuosina, mikä on merkittävästi heikentänyt EU:n teollisuuden maailmanlaajuista kilpailukykyä; huomauttaa, että energian hinta on merkittävin terästeollisuuden ja muun paljon energiaa käyttävän teollisuuden kustannustekijä; katsoo, että erityisesti hintojen avoimuuteen perustuvat tehokkaasti toimivat energian sisämarkkinat ovat tärkeä edellytys sille, että terästeollisuus saa energiaa luotettavalla ja kestävällä tavalla kohtuulliseen hintaan; painottaa puuttuvien rajat ylittävien yhteyksien loppuunsaattamista ja sitä, että nykyinen lainsäädäntö on pantava täysimääräisesti täytäntöön, jotta eurooppalaisista energian sisämarkkinoista voidaan saada hyötyjä; tukee komission ehdotusta, jonka mukaan on tehostettava ponnisteluja, joilla lasketaan energian hintoja sekä lyhennetään EU:n teollisuuden ja sen pääasiallisten kilpailijoiden välimatkaa siten, että otetaan huomioon yksittäisten jäsenvaltioiden strategiat ja annetaan niille mahdollisuus täyttää omat kansalliset vaatimuksensa; katsoo, että komission olisi esitettävä tätä koskevia käytännön ehdotuksia 12 kuukauden kuluessa;

23.  korostaa, että komission on käsiteltävä konkreettisemmin ja yksityiskohtaisemmin hiilivuotokysymystä ja että vuodeksi 2030 asetettujen ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden on oltava teknisesti ja taloudellisesti EU:n teollisuudenalojen saavutettavissa ja ettei parhaiten suoriutuville saa aiheutua suoraan eikä välillisesti ylimääräisiä kustannuksia ilmastopolitiikkojen toteuttamisesta; korostaa, että hiilivuotoa koskevissa säännöksissä olisi mahdollistettava teknisesti saavutettavissa olevien vertailuarvojen sataprosenttisesti ilmainen kohdentaminen ilman hiilivuodolle alttiisiin aloihin sovellettavaa korjauskerrointa;

24.  kannustaa komissiota laatimaan strategioita vähähiilisten energiamuotojen käyttöönottamiseksi, jotta voidaan edistää niiden nopeaa integroimista sähkömarkkinoille;

25.  uskoo, että olisi tuettava investointeja sellaisiin teknologioihin, joilla maksimoidaan käytettävästä energiasta saatava hyöty ja energian talteenotto esimerkiksi optimoimalla prosessikaasujen ja poistolämmön käyttö höyryn ja sähkön tuotannossa;

26.  pitää tarpeellisena vahvistaa pitkäkestoisia sopimuksia sähköntuottajien ja teollisuuden sähkönkuluttajien välillä, vähentää energiakustannuksia ja vahvistaa kansainvälisiä yhteenliittymiä, jotka ovat ensisijaisen tärkeitä EU:n syrjäisimmille alueille; katsoo, että tämän avulla vältyttäisiin myös tuotannon siirtymiseltä kolmansiin maihin ja jäsenvaltioiden välillä; tähdentää, että pitkäaikaisten energiasopimusten tekeminen voi vähentää epävakaiden energian hintojen riskiä sekä osaltaan edistää teollisuusasiakkaiden sähkön hintojen laskua; kehottaa komissiota antamaan ohjeita pitkäaikaisten energiantoimitussopimusten kilpailunäkökohdista;

27.  kannustaa komissiota laatimaan strategioita, joiden avulla otetaan kustannustehokkaasti käyttöön vähähiilistä energiaa ja luovutaan asteittain tuista, jotta edistetään niiden nopeaa yhdentymistä sähkömarkkinoihin; katsoo, että siihen asti energiavaltaisille teollisuudenaloille olisi voitava maksaa korvauksia sähkön lisämaksuista, jos kyse on kustannuksista, joita EU:n ulkopuolisiin kilpailijoihin ei kohdistu;

28.  korostaa, että energian toimitusvarmuus on terästeollisuuden tärkeä edellytys; kehottaa jäsenvaltioita panemaan kolmannen energiapaketin kokonaisuudessaan täytäntöön; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan vakaan energiahuollon kehittämällä tarvittavia energiainfrastruktuurihankkeita sekä tarjoamaan sijoittajille asianmukaisia kannustimia varmistaakseen vähäisemmän riippuvuuden fossiilisista tuontipolttoaineista; kannustaa komissiota edistämään maakaasun hankintalähteiden ja siirtoreittien monipuolistamista sekä vauhdittamaan nesteytetyn maakaasun toimitusreittien turvaamistoimien koordinointia ja tukemista; kehottaa komissiota arvioimaan perusteellisesti sähköntuotannon riittävyyttä ja laatimaan ohjeita sähköverkkojen joustavuuden säilyttämiseksi;

29.  kehottaa komissiota Euroopan parlamentin 13. joulukuuta 2012 EU:n terästeollisuudesta antaman päätöslauselman mukaisesti laatimaan kertomuksen kehityksen seurannasta laitoksissa, joiden toiminta on vaarassa;

II.2. Ilmastonsuojelu, resurssitehokkuus ja ympäristövaikutukset

30.  muistuttaa, että Euroopan terästeollisuuden kokonaispäästöt ovat vähentyneet noin 25 prosenttia vuoden 1990 jälkeen; huomauttaa, että teräs on täysin kierrätettävissä ilman laadun heikkenemistä; toteaa, että terästuotteilla on tärkeä merkitys tietoon perustuvaan, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen siirtymisessä; painottaa, että on edelleen tärkeää pyrkiä vähentämään terästeollisuuden kokonaispäästöjä;

31.  uskoo, että Euroopan terästuotanto pitäisi säilyttää kestävän terästuotannon mallin avulla; kehottaa komissiota laatimaan ja edistämään eurooppalaisia kestävyysstandardeja, kuten teräsrakennustuotteiden SustSteel-merkintää;

32.  korostaa logistiikkakustannusten merkitystä erityisesti merikuljetuksissa, raaka-ainetoimituksissa, toimitusvarmuudessa ja satamarakentamiseen liittyvässä talouskasvussa;

33.  katsoo, että Euroopan unionin on monipuolistettava raaka-aineiden saanti- ja jakelupaikkoja, sillä se on välttämätöntä, jotta eurooppalainen terästeollisuus ei olisi riippuvainen yhdestä ainoasta satamasta raaka-aineiden toimituksia varten; toteaa, että tämän vuoksi olisi perustettava mineraalien jakelukeskus niiden jakelemiseksi kohti Etelä- ja Itä-Eurooppaa;

34.  tunnustaa, että teräksen primaarituotannolla on merkittävä asema EU:ssa, kun otetaan huomioon maailman kasvava teräksen tuotanto sekä monessa eurooppalaisessa arvoketjussa tarvittavien erikoislaatujen tuotanto; painottaa, että teräksen tuottaminen romusta kuluttaa noin 75 prosenttia vähemmän energiaa ja 80 prosenttia vähemmän raaka-ainetta; kehottaa näin ollen komissiota varmistamaan Euroopan teräsromumarkkinoiden tehokkaan toiminnan parantamalla käytetyn metallin markkinoiden toimintaa, torjumalla laitonta romun vientiä, jolla haaskataan Euroopan talouden tarvitsemia arvokkaita raaka-aineita, sekä vahvistamalla jäsenvaltioiden valmiuksia suorittaa sääntelyn piiriin kuuluvien jätekuljetusten tarkastuksia; kannustaa romun kierrätyksen kehittämistä edelleen siten, että romua kerätään ja käytetään mahdollisimman paljon ja sen laatua parannetaan keinona varmistaa raaka-aineiden saanti, vähentää energiariippuvuutta, supistaa päästöjä ja edistää kierrätystaloutta; kannattaa komission aloitetta jätteiden siirron tarkastamisesta ja valvomisesta, jotta voidaan välttää romun laiton vienti, joka suuntautuu usein maihin, joiden ympäristölainsäädäntö ei ole vertailukelpoinen eurooppalaisen ympäristölainsäädännön kanssa;

35.  kehottaa komissiota suhtautumaan ilmastonmuutos-, ympäristö-, energia- ja kilpailukykypolitiikkaan kokonaisvaltaisesti ja ottaen huomioon alakohtaiset erityispiirteet; katsoo, että sääntelytyötä tehdessään komission olisi haettava synergioita, jotka mahdollistavat ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisen siten, että samalla tuetaan kilpailukyky- ja työllisyystavoitteita ja minimoidaan hiilivuodon ja yritysten siirtymisen riski;

36.  kehottaa komissiota suorittamaan hiilivuotoluettelon seuraavan tarkistuksen avoimella ja läpinäkyvällä tavalla siten, että otetaan huomioon Euroopassa valmistetun teräksen osuus ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja sähkön hintojen epäsuorat vaikutukset kilpailukykyyn; kehottaa komissiota varmistamaan hiilivuotosäännösten jatkuvan tehokkuuden siten, että terästeollisuus säilytetään vuotoluettelossa;

37.  korostaa, että vuoden 2030 ilmastopolitiikan puitteissa tulisi ottaa huomioon alakohtaiset erot, tekninen toteutettavuus ja taloudellinen elinkelpoisuus, ja perusperiaatteena olisi oltava, että tehokkaammille teollisuuslaitoksille ei koidu lisäkustannuksia;

38.  on huolestunut siitä, miten komission tuore päätös, joka koskee jäsenvaltioiden kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä kolmannella päästökauppa-ajanjaksolla, voi vaikuttaa teollisuuteen, kun sovelletaan monialaista korjauskerrointa, joka osoittaa, että teollisuuden osalta tavoite ei ole saavutettavissa edes soveltamalla parhaita Euroopassa nykyisin saatavilla olevia tekniikoita, mistä seuraa, että lisäkustannuksia voi aiheutua myös Euroopan tehokkaimmille laitoksille;

39.  korostaa, että infrastruktuurin tehokkuus ja luotettavuus on tärkeää terästeollisuuden kehityksen kannalta, ja huomauttaa, että 65 prosenttia maailman terästuotannosta perustuu yhä malmiin, minkä vuoksi investoinneilla riittävään infrastruktuuriin, joka kattaa koko ketjun kaivostoiminnasta terästehtaisiin ja vientimarkkinoihin asti, on suuri vaikutus kilpailukykyyn etenkin harvaan asutuissa maissa;

II.3. Kansainvälisesti tasapuoliset toimintaedellytykset

40.  katsoo, että kauppaneuvottelujen olisi edistettävä unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia ja strategisia etuja ja niissä olisi noudatettava vastavuoroista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon sellaisia näkökohtia kuin pääsy uusille markkinoille, raaka-aineiden saatavuus, hiilivuodon riski, tasapuoliset toimintaedellytykset ja taitotiedon vuotaminen; katsoo, että strategioiden olisi heijastettava kehittyneiden ja suurten kehittyvien sekä vähiten kehittyneiden maiden talouksien välisiä eroja; korostaa, että pääsy kasvavien talouksien uusille vientimarkkinoille, joilla eurooppalaista terästä voidaan myydä kohtaamatta kaupan esteitä, muodostuu ratkaisevan tärkeäksi Euroopan terästeollisuuden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksien kannalta; pitää valitettavana sitä, että jotkin unionin kauppakumppanit soveltavat epäoikeudenmukaisia rajoittavia toimia, kuten investointirajoituksia sekä kotimaista terästeollisuutta suojaavia julkisten hankintojen rajoituksia, jotka haittaavat kohtuuttomasti unionin teräksen vientiä; pitää valitettavana myös sitä, että maailmanlaajuisen kriisin puhjettua vuonna 2008 monet kolmannet maat soveltavat entistä tiukempia protektionistisia toimia tukeakseen terästeollisuuttaan;

41.  kehottaa komissiota varmistamaan, että tulevat kauppasopimukset sisältävät säännöksiä, joilla merkittävästi parannetaan eurooppalaisen teräksen ja teräkseen pohjautuvien tuotteiden vientimahdollisuuksia ja markkinoille pääsyä;

42.  tukee komission ehdotusta, jonka mukaan ennen vapaakauppasopimusten allekirjoittamista on suoritettava myös terästä koskeva vaikutusten arviointi, jossa otetaan huomioon EU:n valmistuksen arvoketju ja Euroopan teollisuus maailmanlaajuisessa kontekstissa; kehottaa komissiota arvioimaan säännöllisesti sekä tällä hetkellä voimassa olevien että neuvoteltavina olevien sopimusten kerrannaisvaikutuksia määriteltyjen erityiskriteerien perusteella, mukaan luettuna tapa, jolla sidosryhmät osallistuvat;

43.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki nykyisissä ja tulevissa kauppaneuvotteluissa ja -sopimuksissa tehtävät sitoumukset täytetään käytännössä; kehottaa komissiota torjumaan kolmansien maiden epäoikeudenmukaista kilpailua oikeasuhteisesti, nopeasti ja tehokkaasti käyttämällä saatavillaan olevia asianmukaisia kaupan suojakeinoja tai tarvittaessa WTO:n riitojenratkaisumekanismia; kehottaa komissiota torjumaan kolmansien maiden vilpillistä protektionismia varmistamalla eurooppalaisten yritysten pääsyn markkinoille sekä raaka-aineiden saatavuuden;

44.  panee merkille, että terästeollisuus on kaupan suojakeinojen yleisin käyttäjä; ilmaisee olevansa huolissaan siitä, että komissio tarvitsee polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käynnistämiseen pitkän ajan – keskimäärin kaksi vuotta – siinä missä Yhdysvalloissa samaan asiaan menee vain puoli vuotta; kehottaa komissiota ryhtymään toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että unionilla on tehokkaita kaupan suojakeinoja, jotka voidaan ottaa käyttöön nopeasti ja joiden avulla se voi toimia nopeammin ja tarvittaessa vastata polkumyyntitapauksiin, kun eurooppalainen teollisuus joutuu kohtaamaan kovaa kilpailua maailmanlaajuiseksi muuttuneessa taloudessa;

45.  kehottaa komissiota tarkistamaan, että ”Surveillance 2” -järjestelmä antaa vähintään samat tarkkailu- ja valvontatakuut epäoikeudenmukaista tukien polkumyyntiä vastaan kuin ”tiettyjen rauta- ja terästuotteiden tuonnin ennakkotarkkailujärjestelmä”, josta säädetään komission asetuksessa (EU) N:o 1241/2009;

46.  korostaa, että oikeudenmukaisuus terästuotteiden kaupassa voi toteutua ainoastaan, jos siinä toimitaan perustavia työntekijöiden oikeuksia ja ympäristönormeja noudattaen;

47.  katsoo, että myös kolmansissa maissa toimivien unionin yritysten olisi noudatettava yritysten yhteiskuntavastuuta ja työntekijöiden osallistumista koskevia unionin normeja ja että alueellista kehitystä olisi edistettävä;

48.  kehottaa komissiota panemaan täytäntöön ehdotetut toimenpiteet, joilla on tarkoitus varmistaa koksihiilen saatavuus;

49.  pyytää komissiota edistämään rahoitusmarkkinoiden sääntelykehyksen uudistamista, jotta voidaan ehkäistä spekulatiivinen hintojen epävakaus, varmistaa hinnoittelun avoimuus ja parantaa sekä teräksen että raaka-aineiden toimitusvarmuutta;

50.  kehottaa komissiota suojelemaan eurooppalaista terästä säädöksin, joilla voidaan sertifioida ruostumattoman teräksen loppukäyttö ja sen kemiallis-fyysinen koostumus muun muassa ottamalla käyttöön teräkseen liittyviä tuotteita koskeva laatusertifiointi, jolla voidaan suojella eurooppalainen tuotanto sertifioimattomilta tuotteilta;

51.  tukee komission ehdotusta, joka koskee terästuotteiden laittomien markkinoiden torjuntaan tähtääviä toimia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan alv-petosten torjumiseksi toteutettavia mahdollisia toimenpiteitä;

II.4. Tutkimus, kehitys ja innovaatiot

52.  huomauttaa, että läpimurtoteknologioiden leviäminen laajalle on tärkeää, jotta voidaan saavuttaa vuotta 2050 koskevan etenemissuunnitelman mukaisen päästöjen vähentämismallin tavoitteet; suhtautuu myönteisesti ULCOS-hankkeeseen, jonka tarkoitus on tunnistaa ja kehittää innovatiivisia erittäin vähähiilisiä teräksentuotantotekniikoita, sekä SPIRE-ohjelmaan ja muihin ohjelmiin, joissa kehitetään uusia teräslajeja, tuotanto- ja kierrätysprosesseja sekä liiketoimintamalleja, jotka parantavat lisäarvoa, tehokkuutta ja kestävyyttä, jotka edistävät Euroopan terästeollisuuden kilpailukykyä;

53.  kehottaa komissiota harjoittamaan kunnianhimoista innovaatiopolitiikkaa, joka mahdollistaa laadukkaat, energiatehokkaat ja innovatiiviset tuotteet ja jonka avulla EU voi menestyä tiukentuvassa maailmanlaajuisessa kilpailussa;

54.  suhtautuu myönteisesti hiili- ja terästutkimusrahaston kaltaisten hiiltä ja terästä koskevien erityisvälineiden avulla saavutettuihin tuloksiin ja kehottaa komissiota jatkamaan toimia vuodesta 2002 alkaen kehitetyn mallin mukaisesti;

55.  katsoo, että innovaatiotuki on laajennettava koskemaan kaikkia terästeollisuuteen liittyviä toimintoja ja että Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä on pantava täytäntöön EIP:n rahoitusmekanismeja, joilla edistetään terästeollisuuden yritysten ja niiden sijoittautumisalueiden välistä yhteistyötä tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden alalla, jotta voidaan edistää kestävää taloudellista toimintaa;

56.  on komission kanssa samaa mieltä siinä, että Horisontti 2020 -ohjelmassa olisi keskityttävä esittely- ja koehankkeisiin, jotka liittyvät uusiin teknologioihin sekä puhtaampiin ja resurssi- ja energiatehokkaampiin teknologioihin;

57.  uskoo, että olisi luotava kannustusmekanismeja, joilla suuria monikansallisia yrityksiä houkutellaan investoimaan tutkimukseen ja kehitykseen alueilla, joilla ne harjoittavat teollista toimintaansa, jotta ne voivat tukea kyseisten alueiden työllisyyttä ja dynamiikkaa;

58.  toteaa, että läpimurtoteknologioiden kehittämiseen, parantamiseen, esittelyyn ja käyttöönottoon liittyy suuria taloudellisia riskejä; tukee klustereiden perustamista, tutkimusyhteistyötä sekä SPIREn ja EMIRIn kaltaisia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia; kehottaa käyttämään innovatiivisia rahoitusvälineitä, kuten riskinjakorahoitusvälineitä, jotka asettavat etusijalle kriisissä olevat terästehtaat; kehottaa Euroopan investointipankkia ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia suunnittelemaan pitkän aikavälin rahoituskehyksen teräshankkeita varten;

59.  kehottaa komissiota jatkamaan raaka-aineita koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden täytäntöönpanoa terästeollisuudessa ja koko raaka-aineiden arvoketjussa erityisesti kierrätysmenetelmien ja uusien liiketoimintamallien osalta;

o
o   o

60.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/metals-minerals/files/steel-cum-cost-imp_en.pdf.
(2)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0199.
(3)http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/metals-minerals/files/high-level-roundtable-recommendations_en.pdf.
(4)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0509.
(5)EUVL C 332 E, 15.11.2013, s. 72.
(6)EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 131.
(7)EUVL C 349 E, 22.12.2010, s. 84.
(8)Ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
(9)Ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
(10)Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (2009).
(11)Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (valmistuu tammikuussa 2014).
(12)http://www.gt-vet.com/?page_id=18.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö