Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 soveltamissäännöistä tuoreen, jäähdytetyn tai jäädytetyn sianlihan, lampaan- tai vuohenlihan ja siipikarjan lihan alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittamisen osalta 13. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1337/2013(1),

–  ottaa huomioon elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 (elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annettu asetus) kumoamisesta 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011(2) ja erityisesti sen 7 artiklan 1 kohdan sekä 26 artiklan 2, 8 ja 9 kohdan,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(3) ja erityisesti sen 11 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 1169/2011 26 artiklan 2 kohdan b alakohdassa edellytetään, että alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittaminen on pakollista kyseisen asetuksen liitteessä XI lueteltuihin yhdistetyn nimikkeistön (CN) koodeihin kuuluvan lihan osalta (tähän lihaan kuuluvat tuore, jäähdytetty tai jäädytetty sian-, lampaan-, vuohen- ja siipikarjan liha);

B.  ottaa huomioon, että 26 artiklan 2 kohdan soveltaminen edellyttää saman artiklan 8 kohdan mukaista täytäntöönpanosäädösten hyväksymistä eli komission asiaa koskevan täytäntöönpanoasetuksen hyväksymistä; ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 1169/2011 johdanto-osan 59 kappaleen mukaisesti täytäntöönpanosäädökset koskevat lihan alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoitustapaa 26 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti;

C.  ottaa huomioon, että 26 artiklan 9 kohta edellyttää, että 2 kohdan b alakohdassa tarkastellaan muun muassa näiden elintarvikkeiden alkuperämaan tai lähtömaan ilmaisemista koskevia vaihtoehtoisia tapoja, erityisesti kutakin seuraavaa eläimen elinkaaren merkitseviä paikkoja: syntymä-, kasvatus- ja teurastuspaikka;

D.  katsoo, että äänestäessään 16. kesäkuuta 2010 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetusta asetuksesta parlamentti tuki tuoreen, jäähdytetyn tai jäädytetyn lihan syntymä‑, kasvatus- ja teurastuspaikan merkitsemistä(4);

E.  ottaa huomioon, että elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetun asetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaan elintarviketiedot eivät saa johtaa harhaan elintarvikkeen erityispiirteiden ja erityisesti sen alkuperämaan tai lähtöpaikan osalta;

F.  ottaa huomioon, että naudanlihan ja naudanlihatuotteiden alkuperän ilmoittaminen on ollut pakollista unionissa BSE-kriisin (hullun lehmän tauti) vuoksi(5) ja että unionin säännöt naudanlihan merkitsemisestä ovat olleet voimassa 1. tammikuuta 2002 lähtien; ottaa huomioon, että nämä merkintävaatimukset sisältävät jo syntymä-, kasvatus- ja teurastuspaikan;

G.  toteaa, että edellä mainitut naudanlihaan ja naudanlihatuotteisiin sovellettavat vaatimukset ovat herättäneet kuluttajien toiveita saada tietoja myös muiden laajalti unionissa kulutettujen lihojen alkuperästä;

H.  ottaa huomioon, että elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetun asetuksen johdanto-osan 31 kappaleessa painotetaan, että lihan alkuperä on kuluttajien ensisijainen huolenaihe, ja siksi kuluttajat odottavat saavansa asianmukaisesti tietoa lihan alkuperämaasta; ottaa huomioon, että tämä on vahvistettu myös tuoreissa tutkimuksissa ja kuluttajatutkimuksissa(6);

I.  katsoo, että lihan alkuperää sekä syntymä-, kasvatus- ja teurastuspaikkoja koskevien täsmällisten tietojen antamiseksi kuluttajille ne olisi esitettävä elintarvikemerkinnässä; katsoo, että tämä mahdollistaisi myös, että kuluttajat saavat kattavamman käsityksen eläinten hyvinvointia koskevista normeista ja lihantuotantoon liittyvistä ympäristövaikutuksista;

J.  katsoo, että äskettäiset elintarvikeskandaalit, muun muassa naudanlihan korvaaminen vilpillisesti hevosenlihalla, ovat osoittaneet, että kuluttajat tarvitsevat ja haluavat tiukempia jäljitettävyyttä ja kuluttajatiedotusta koskevia sääntöjä;

K.  katsoo, että jauhetussa lihassa tai leikkuujätteissä olevan merkinnän, jossa ilmoitetaan tuotteen olevan valmistettu EU:ssa tai muualla kuin EU:ssa, käyttö on lähes merkityksetöntä ja saattaa aiheuttaa epätoivottavan ennakkotapauksen varsinkin ainesosana käytetyn lihan alkuperämaan merkinnöissä tulevaisuudessa; katsoo, että naudanlihan alkuperämerkintää koskevat vaatimukset osoittavat, että jauhetun lihan ja leikkuujätteiden alkuperän tarkempi ilmoittaminen on mahdollista ja asianmukaista kuluttajille tiedottamisen ja jäljitettävyyden varmistamiseksi;

1.  katsoo, että komission täytäntöönpanoasetus ylittää asetuksella (EU) N:o 1169/2011 komissiolle myönnetyn täytäntöönpanovallan;

2.  kehottaa komissiota peruuttamaan täytäntöönpanoasetuksen;

3.  kehottaa komissiota laatimaan täytäntöönpanoasetuksesta tarkistetun version, johon olisi sisällytettävä pakolliset merkinnät jalostamattoman sian-, siipikarjan-, lampaan- ja vuohenlihan syntymä-, kasvatus- ja teurastuspaikoista nykyisen naudanlihan alkuperämerkintää koskevan lainsäädännön mukaisesti;

4.  kehottaa komissiota poistamaan täytäntöönpanoasetuksesta kaikki jauhettua lihaa ja leikkuujätteitä koskevat poikkeukset;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 335, 14.12.2013, s. 19. (2) EUVL L 304, 22.11.2011, s. 18. (3) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13. (4) EUVL C 236 E, 12.8.2011, s. 187. (5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1760/2000, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2000, nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta (EYVL 204, 11.8.2000, s. 1). (6) Esimerkiksi komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle ainesosana käytettävän lihan alkuperämaan tai lähtöpaikan pakollisesta ilmoittamisesta (COM(2013)0755) ja siihen liittyvä 17. joulukuuta 2013 annettu komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Origin labelling for meat used as an ingredient: consumers’ attitudes, feasibility of possible scenarios and impacts” (SWD(2013)0437 ja 24. tammikuuta 2013 julkaistu Euroopan kuluttajaliiton (BEUC) tutkimus alkuperämerkinnöistä (ks. http://www.beuc.org/Content/Default.asp?PageID=2139).