Euroopan parlamentin päätös 15. tammikuuta 2014 pysyvien valiokuntien toimivallasta (2013/2996(RSO))

P7_TA(2014)0018 B7-0001/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon puheenjohtajakokouksen ehdotuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 183 artiklan,

1.  päättää korvata työjärjestyksen liitteen VII seuraavalla tekstillä:"‘Liite VII – Pysyvien valiokuntien toimivalta

I.  Ulkoasiainvaliokunta

Valiokunta huolehtii poliittisesta valvonnasta ja toimivaltaansa kuuluvien parlamentaaristen sekavaliokuntien ja yhteistyövaliokuntien sekä parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien ja tilapäisten valtuuskuntien työskentelyn yhteensovittamisesta.

II.  Kehitysvaliokunta

Valiokunta huolehtii toimivaltaansa kuuluvien parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien ja tilapäisten valtuuskuntien työskentelyn yhteensovittamisesta.

III.  Kansainvälisen kaupan valiokunta

Valiokunta on yhteydessä parlamenttien välisistä suhteista vastaaviin valtuuskuntiin ja tilapäisiin valtuuskuntiin kysymyksissä, jotka koskevat kolmansiin maihin ylläpidettävien suhteiden taloudellisia ja kaupallisia näkökohtia.

IV.  Budjettivaliokunta

V.  Talousarvion valvontavaliokunta

VI.  Talous- ja raha-asioiden valiokunta

VII.  Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

sekä suhteet muihin asiaankuuluviin Euroopan unionin elimiin ja kansainvälisiin järjestöihin.

VIII.  Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

IX.  Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

X.  Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta

XI.  Liikenne- ja matkailuvaliokunta

XII.  Aluekehitysvaliokunta

XIII.  Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta

XIV.  Kalatalousvaliokunta

XV.  Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

XVI.  Oikeudellisten asioiden valiokunta

XVII.  Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

XVIII.  Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta

XIX.  Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

XX.  Vetoomusvaliokunta

2.  on päättänyt, että tämä päätös tulee voimaan parlamentin kahdeksannen vaalikauden ensimmäisen istuntojakson ensimmäisenä päivänä;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. tammikuuta 2014 esityksestä neuvoston päätökseksi terrorismin ja muiden turvallisuuteen liittyvien riskien ennalta ehkäisyä, torjuntavalmiutta ja niiden seurausten hallintaa koskevan erityisohjelman perustamisesta kaudelle 2007–2013 osana turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskevaa yleisohjelmaa tehdyn päätöksen 2007/124/EY, Euratom kumoamisesta (15187/2013 – C7-0418/2013 – 2013/0281(APP))

P7_TA(2014)0019 A7-0432/2013

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (15187/2013),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 352 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 203 artiklan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0418/2013),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan 1 kohdan ja 46 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A7-0432/2013),

1.  antaa hyväksyntänsä esitykselle neuvoston päätökseksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. tammikuuta 2014 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Venäjän federaation hallituksen välisen tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen uusimisesta (13152/2013 – C7-0370/2013 – 2013/0282(NLE))

P7_TA(2014)0020 A7-0473/2013

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Venäjän federaation hallituksen välisen tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen uusimisesta (13152/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Venäjän federaation hallituksen välisen tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä 16. marraskuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/742/EY,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 186 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7‑0370/2013),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan, 90 artiklan 7 kohdan ja 46 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A7-0473/2013),

1.  hyväksyy sopimuksen uusimisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja Venäjän federaation hallitukselle.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. tammikuuta 2014 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi liikkeeseen tarkoitettujen eurometallirahojen yksikköarvoista ja teknisistä eritelmistä (uudelleenlaadittu teksti) (COM(2013)0184 – C7-0132/2013 – 2013/0096(NLE))

P7_TA(2014)0021 A7-0479/2013

(Kuuleminen – uudelleenlaatiminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2013)0184),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 128 artikla 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0132/2013),

–  ottaa huomioon säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(1),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan talous- ja raha-asiain valiokunnalle työjärjestyksen 87 artiklan 3 kohdan mukaisesti osoittaman 17. kesäkuuta 2013 päivätyn kirjeen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 87 artiklan ja 55 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A7-0479/2013),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä oleva ehdotus ei sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, ja siinä ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset mainittujen muutosten kanssa niiden asiasisältöä muuttamatta,

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale (4)  Unionin yhteisen metallirahajärjestelmän olisi saavutettava yleisön luottamus ja sisällettävä teknologisia innovaatioita, jotka varmistavat, että se on varma, luotettava ja tehokas järjestelmä. (4)  Unionin yhteisen metallirahajärjestelmän olisi saavutettava yleisön luottamus ja sisällettävä teknologisia innovaatioita, jotka varmistavat, että se on varma, luotettava ja tehokas järjestelmä. Sillä olisi myös osaltaan autettava estämään väärentäminen. Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 8 kohta 8.  Komissio julkaisee kaikki merkitykselliset tiedot liikkeeseen tarkoitettujen metallirahojen uusista kansallisista kuva-aiheista Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 8.  Komissio julkaisee kaikki merkitykselliset tiedot liikkeeseen tarkoitettujen metallirahojen uusista kansallisista kuva-aiheista Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille mahdollisista 5 kohdan nojalla esittämistään kielteisistä arvioista.

(1) EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2014 EU:n ja Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) suhteiden tulevaisuudesta (2013/2148(INI))

P7_TA(2014)0022 A7-0441/2013

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon EU:n ja Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) suhteita koskevan keskeisen sääntelykehyksen, erityisesti maaliskuussa 1980 allekirjoitetun Euroopan talousyhteisön ja Kaakkois-Aasian maiden liiton välisen yhteistyösopimuksen(1),

–  ottaa huomioon seitsemää kumppanuus- ja yhteistyösopimusta koskevat käynnissä olevat neuvottelut ja/tai sopimusten tekemisen Euroopan unionin ja ASEANin jäsenvaltioiden eli Brunei Darussalamin, Indonesian, Malesian, Filippiinien, Singaporen, Thaimaan ja Vietnamin välillä,

–  ottaa huomioon vapaakauppasopimuksia koskevat neuvottelut Malesian, Thaimaan ja Vietnamin kanssa sekä EU:n ja Singaporen välisen vapaakauppasopimuksen tekemisen,

–  ottaa huomioon heinäkuussa 2003 laaditun EU:n strategian ”Uusi kumppanuus Kaakkois-Aasian kanssa” (COM(2003)0399), jossa keskeisiksi painopisteiksi määritetään alueellisten kauppa- ja investointisuhteiden parantaminen ASEANin kanssa sekä vuoropuhelu tietyillä politiikan alueilla,

–  ottaa huomioon seitsemännen Aasian ja Euroopan parlamentaarisen kumppanuuden kokouksen (ASEP) ja 22. ASEANin huippukokouksen,

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2007 annetun Nürnbergin julistuksen EU:n ja ASEANin tehostetusta kumppanuudesta sekä sen marraskuussa 2007 hyväksytyn toimintasuunnitelman,

–  ottaa huomioon Brunei Darussalamissa 27. huhtikuuta 2012 hyväksytyn Bandar Seri Begawan -toimintasuunnitelman ASEANin ja EU:n tehostetun kumppanuuden lujittamiseksi (2013–2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin liittymisen Kaakkois-Aasian ystävyys- ja yhteistyösopimukseen Phnom Penhissä 12. heinäkuuta 2012(2),

–  ottaa huomioon Vientianessa, Laosissa, marraskuussa 2012 pidetyn yhdeksännen Aasia–Eurooppa-kokouksen (ASEM-huippukokous),

–  ottaa huomioon helmikuussa 1997 perustetun Aasia–Eurooppa-säätiön (Asef), joka tarjoaa foorumin kansalaisjärjestöjen vuoropuhelulle,

–  ottaa huomioon ASEANin ja EU:n alueellisen integraation tukiohjelman (APRIS), ASEANin alueellisen integraation tukiohjelman (ARISE) sekä EU:n ja ASEANin alueellisen vuoropuheluvälineen (READI), joilla tuetaan toimintalinjojen ja säännösten lähentämistä muilla kuin kauppaan liittyvillä aloilla,

–  ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2012 annetun EU:n ja Yhdysvaltojen yhteisen julkilausuman Aasian ja Tyynenmeren alueesta,

–  ottaa huomioon Kaakkois-Aasian maiden liiton perustamisen 8. elokuuta 1967,

–  ottaa huomioon vuonna 2007 hyväksytyn ASEANin talousyhteisöä koskevan suunnitelman (ASEAN Economic Community Blueprint) sekä vuonna 2008 hyväksytyn ASEANin peruskirjan,

–  ottaa huomioon 18. marraskuuta 2012 annetun ASEANin ensimmäisen ihmisoikeusjulistuksen, ASEANin hallitustenvälisen ihmisoikeustoimikunnan (AICHR) perustamisen sekä 8. toukokuuta 2013 järjestetyn ensimmäisen vuoropuhelun AICHR:n ja juuri nimitetyn ihmisoikeuksista vastaavan Euroopan unionin erityisedustajan Stavros Lambrinidisin välillä,

–  ottaa huomioon vuonna 2009 pidetyn 14. ASEANin huippukokouksen sekä ASEANin talousyhteisön sisämarkkinoita, ASEANin poliittista ja turvallisuusyhteisöä sekä ASEANin sosiokulttuurista yhteisöä koskevan suunnitelman,

–  ottaa huomioon Bruneissa 24.–25. huhtikuuta 2013 pidetyn 22. ASEANin huippukokouksen,

–  ottaa huomioon Phnom Penhissä 20. marraskuuta 2012 pidetyn Itä-Aasian maiden 7. huippukokouksen (East Asia Summit, EAS), johon osallistui 17 valtionpäämiestä ASEAN-maista, Kiinasta, Japanista ja Etelä-Koreasta (ASEAN+3), Intiasta, Australiasta ja Uudesta-Seelannista (ASEAN+6) sekä Yhdysvalloista;

–  ottaa huomioon katastrofihallintaa ja toimintaa hätätilanteissa koskevan ASEANin sopimuksen (AADMER),

–  ottaa huomioon Phnom Penhissä 6. syyskuuta 2013 hyväksytyn ASEANin sosiaalista hyvinvointia ja kehitystä käsittelevän kahdeksannen ministerikokouksen yhteisen julkilausuman ASEANin lokakuuksi 2013 suunnitellun huippukokouksen valmistelemista varten, ja julkilausuman kohdan, jonka mukaan mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun on perusihmisoikeus,

–  ottaa huomioon äskettäin antamansa ASEANin jäsenvaltioita koskevat päätöslauselmat, erityisesti 11. syyskuuta 2013 EU:n ja Malesian kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta käytävistä neuvotteluista(3), 13. kesäkuuta 2013 rohingya-muslimien tilanteesta(4), 11. kesäkuuta 2013 järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi(5), 18. huhtikuuta 2013 Vietnamista ja erityisesti sananvapaudesta(6) ja 7. helmikuuta 2013 Laosista: Sombath Somphonen tapaus(7) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon aiemmin antamansa ASEANin jäsenvaltioita koskevat päätöslauselmat, erityisesti 17. helmikuuta 2011 Thaimaan ja Kambodžan välisistä rajaselkkauksista(8), 7. heinäkuuta 2011 aiheesta ”Indonesia ja hyökkäykset vähemmistöjä vastaan”(9), 25. marraskuuta 2010 Burmasta, maassa pidetyistä vaaleista ja oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin vapautuksesta(10), 20. toukokuuta 2010 Burman/Myanmarin tilanteesta(11), 20. toukokuuta 2010 Thaimaan tilanteesta(12), 26. marraskuuta 2009 Laosin ja Vietnamin tilanteesta(13) ja 5. helmikuuta 2009 burmalaispakolaisten tilanteesta Thaimaassa(14) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. kesäkuuta 2011 hyväksymät yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat suuntaviivat, joilla pannaan täytäntöön suojeluun, kunnioitukseen ja korjaamiseen perustuva YK:n toimintakehys,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A7-0441/2013),

A.  katsoo, että ASEAN on nykyisin sekä talouskehityksen että geopoliittisen dynamiikan suhteen yksi kaikkein tärkeimmistä kehittyvistä alueellisista järjestöistä maailmassa;

B.  ottaa huomioon, että marraskuussa 2007 allekirjoitetulla ASEANin peruskirjalla luodaan ASEANille oikeushenkilöys sekä oikeudellinen ja institutionaalinen kehys ja perustetaan lisäksi pysyvien edustajien komitea tukemaan ja koordinoimaan ASEANin työtä;

C.  ottaa huomioon, että ASEANin talousyhteisöllä pyritään luomaan 600 miljoonan ihmisen kattavat sisämarkkinat vuoteen 2015 mennessä, ja toteaa, että sisämarkkinat tekevät ASEANista, sen kilpailukykyisistä talouden toimijoista ja nopeasti kasvavasta sisäisestä kysynnästä vertailukelpoisen maailman muihin suuriin markkina-alueisiin, kuten EU:hun, Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Japaniin ja Intiaan, nähden ja näin ollen vahvan talouskumppanin alueellisilla ja kansainvälisillä markkinoilla; katsoo, että tiettyihin ASEANin jäsenmaihin kohdistuu haasteita tässä prosessissa kilpailukyvyn, yhteiskunnallisen vakauden ja yhdentymisprosessin sosiaalisten osa-alueiden lujittamisen ja kehittämisen yhteydessä;

D.  toteaa, että ASEANin jäsenvaltioiden taloudelliset rakenneuudistustoimet vuoden 1997 Aasian talouskriisin jälkeen ovat auttaneet niitä torjumaan yleisesti ottaen hyvin nykyisen maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksia;

E.  ottaa huomioon, että ASEANin alueellinen foorumi (ARF) perustettiin vuonna 1993 edistämään poliittisia ja turvallisuusasioita koskevaa vuoropuhelua ja neuvottelua sekä vahvistamaan luottamusta rakentavaa ja ehkäisevää diplomatiaa Aasian ja Tyynenmeren alueella;

F.  toteaa, että viimeisimmässä ASEANin huippukokouksessa vaadittiin ydinaseiden poistamista Korean niemimaalta ja rohkaistiin ydinasevaltioita liittymään Kaakkois-Aasian ydinaseettomasta vyöhykkeestä tehdyn sopimuksen pöytäkirjaan; ottaa huomioon, että huippukokouksessa keskusteltiin myös Itä-Timorin mahdollisesta osallistumisesta ASEANiin tulevaisuudessa;

G.  toteaa, että Kiina on lujittanut taloudellisia suhteitaan Kaakkois-Aasian maihin; toteaa, että jotkut ASEANin jäsenvaltiot ovat tiivistäneet meriturvallisuutta koskevaa yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa; toteaa, että Venäjä pitää Aasiaa tärkeänä osana kansainvälistä strategiaansa; katsoo, että ASEAN-mailla on edelleen tärkeä merkitys rauhan ja vakauden säilyttämisessä alueella; toteaa, että EU:n ja ASEANin yhteisenä huolenaiheena ovat ratkaisemattomat aluekiistat Etelä-Kiinan merellä ja niiden keskeisenä intressinä on rauhan ja vakauden säilyttäminen sekä kansainvälisen oikeuden ja erityisesti YK:n peruskirjan ja vuonna 1982 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen noudattaminen; tukee heinäkuussa 2012 vahvistettua Etelä-Kiinan merta koskevaa kuutta periaatetta (Six-Point Principles on the South China Sea) ja vuonna 2011 annettuja suuntaviivoja osapuolten toiminnasta Etelä-Kiinan merellä annetun julistuksen (Declaration on the Conduct of Parties in the South China Sea) täytäntöönpanosta, ja kannustaa sovintoratkaisuun rauhanomaisin keinoin;

H.  ottaa huomioon, että ASEANin ihmisoikeusjulistuksessa myönnetään edelleen yksittäisille maille oikeus antaa omia ihmisoikeuksien suojelua koskevia säädöksiään samalla kun siinä luodaan yleiset puitteet ihmisoikeuksien suojelulle koko alueella;

I.  ottaa huomioon, että 8. marraskuuta 2013 taifuuni Haiyan aiheutti tuhoa Filippiineillä hävittäen kokonaisia kaupunkeja, surmaten edelleen vahvistamattoman määrän ihmisiä – mahdollisesti tuhansia – ja jättäen miljoonia kodittomiksi; katsoo, että tämä hirmumyrsky, joka on kaikkien aikojen voimakkain rekisteröity ja rantautunut myrsky, osoitti todeksi vakavan vaaran, jota yhä useammin esiintyvät äärimmäiset sääolosuhteet aiheuttavat;

J.  katsoo, että alueen laajojen metsäpalojen aiheuttamasta savusta johtuvilla korkeilla saastearvoilla on erittäin vakavia ympäristövaikutuksia ja niistä voi muodostua uudenlainen turvallisuusuhka;

K.  ottaa huomioon, että EU:n ja ASEANin yhteisenä poliittisena tavoitteena on edistää hyvinvointia, yhteistyötä ja rauhaa omilla alueillaan ja koko maailmassa;

L.  ottaa huomioon, että vuonna 2012 laaditulla EU:n ja ASEANin välisellä Bandar Seri Begawan -toimintasuunnitelmalla pyritään keskittämään yhteistyötä strategisemmin ASEANin kolmeen pilariin sekä kulttuuri- ja kehitysyhteistyöhön, ja toteaa, että sen puitteissa järjestetään säännöllisesti ministerien ja johtavien virkamiesten kokouksia;

M.  toteaa, että meneillään olevat EU:n ja Malesian, Thaimaan ja Vietnamin väliset vapaakauppasopimusneuvottelut sekä EU:n ja Singaporen välisen vapaakauppasopimuksen tekeminen ja alueiden välistä vapaakauppasopimusta koskeva pitkän aikavälin tavoite huomioon ottaen on entistäkin tärkeämpää kehittää kattavampi toimintapolitiikan kehys ASEAN-kumppaneiden kanssa;

1.  katsoo, että ASEAN on tärkeä alueellinen ja maailmanlaajuinen talouden toimija, joka voi merkittävästi edistää rauhanomaista ja monenvälistä maailmanjärjestystä; toivoo, että ASEANin institutionaalisia, taloudellisia ja poliittisia valmiuksia kehitetään edelleen;

2.  kannustaa voimakkaasti ASEANia jatkamaan poliittista ja taloudellista yhdentymistä, etenkin vuoteen 2015 mennessä perustettavaa talousyhteisöä koskevaa ASEANin kunnianhimoista suunnitelmaa sekä sisäisten työmarkkinoiden vapauttamista, mistä olisi merkittävästi hyötyä kaikille osallistujamaille;

3.  onnittelee ASEANin johtajia merkittävästä edistymisestä alueellisessa yhdentymisprosessissa ja erityisesti ASEANin talousyhteisön lähestyvässä perustamisessa; katsoo, että tämän myönteisen kehityksen vastineena olisi lujitettava ASEANin parlamentaarista ulottuvuutta, ja kehottaa ASEANin johtajia harkitsemaan ASEANin parlamenttien välisen yleiskokouksen (AIPA) roolin tunnustamista virallisesti peruskirjassa ASEANin itsensä olennaiseksi osaksi;

4.  korostaa ASEANin alueen merkittävää taloudellista potentiaalia ja kannustaa ASEANin jäsenvaltioita ja ASEAN-maissa toimivia kansallisia ja ulkomaisia yrityksiä toimimaan yrityksen yhteiskuntavastuun periaatteiden mukaisesti, noudattamaan aktiivisesti ILOn työelämän perusnormeja sekä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n suuntaviivoja, edistämään asianmukaista työsuojelua ja oikeudenmukaisia työoloja ja vakiinnuttamaan ympäristön, joka on myönteisempi ammattiliittojen ja niiden toiminnan kehittämiselle; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tukemaan sellaisten toimien kehittämistä, joilla lisätään kansainvälisiä ja paikallisia lainvalvontavalmiuksia;

5.  katsoo, että ASEAN-maiden olisi siirryttävä kohti uutta osallistavaa taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen vaihetta ja kiinnitettävä erityistä huomiota kansojensa ihmisoikeuksien, sosiaalisten oikeuksien, työntekijöiden oikeuksien ja taloudellisten oikeuksien edistämiseen tasa-arvoisempien ja oikeudenmukaisempien yhteiskuntien turvaamiseksi; katsoo, että tämän saavuttamiseksi niiden olisi käytettävä kasvanut taloudellinen vaurautensa sosiaaliturvaverkon ja sosiaalisen suojelun verkon vahvistamiseen; kehottaa myös EU:ta parantamaan ihmisoikeuksia koskevaa yhteistyötään tehostaakseen ASEANin hallitustenvälisen ihmisoikeustoimikunnan toimintaa ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi;

6.  korostaa, että EU:lla ja ASEANilla on yhteisiä arvoja sekä yhteisiä poliittisia ja taloudellisia intressejä, joita olisi kehitettävä edelleen painopistealoina ja nostettava strategisiksi kumppanuuksiksi; pitää myönteisenä, että tunnustuksena tämän suhteen merkityksestä Euroopan ulkosuhdehallinto harkitsee aktiivisesti EU:n ASEANin edustuston päällikön nimittämistä; odottaa, että tämä johtaa ASEANin jäsenvaltioissa sijaitsevien EU:n edustustojen päälliköiden ja EU:n jäsenvaltioiden suurlähetystöjen väliseen tehostettuun koordinointiin ja lisää EU:n poliittista uskottavuutta ja näkyvyyttä; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja komissiota esittämään uudistettua, kattavampaa Kaakkois-Aasian strategiaa;

7.  katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi kehitettävä ASEANin aluetta koskeva yhteinen ja yhdenmukainen lähestymistapa toisiaan tukien ja täydentäen ja mahdollistaen siten EU:n vahvemman taloudellisen ja poliittisen läsnäolon alueella; katsoo, että on tärkeää lisätä EU:n ja sen jäsenvaltioiden edustajien läsnäoloa kaikilla tasoilla ASEANin alueellisilla ja kansallisilla foorumeilla;

8.  suosittaa, että unioni pyrkii lisäämään näissä maissa yleistä tietoisuutta siitä, että unioni toimii ulkopolitiikassaan sääntelevänä voimana, jonka tavoitteena on edistää alueellista yhdentymistä poliittisen vuoropuhelun, etuuskohteluun perustuvien kauppasopimusten ja assosiaatiosopimusten avulla;

9.  panee tyytyväisenä merkille EU:n ja seitsemän yksittäisen ASEANin jäsenvaltion välillä käytävät neuvottelut seitsemästä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta, jotka muodostavat perustan keskinäisten suhteiden syventämiselle, ja korostaa, että on tarpeen jouduttaa neuvotteluja muiden ASEANin jäsenvaltioiden kanssa; kehottaa ratifioimaan pikaisesti olemassa olevat kumppanuus- ja yhteistyösopimukset; katsoo kuitenkin, että nämä yksittäisten valtioiden kanssa tehdyt kumppanuus- ja yhteistyösopimukset eivät saisi olla esteenä EU:n ja ASEANin suhteille yleisellä tasolla;

10.  kannattaa suhteen parlamentaarisen ulottuvuuden lujittamista; katsoo, että virallisen EU:n ja ASEANin parlamenttien välisen yleiskokouksen perustaminen tehostaisi entisestään EU:n ja ASEANin jäsenvaltioiden välisiä suhteita, kunhan olosuhteet olisivat otolliset, ja tarjoaisi myös monenkeskisen vuorovaikutusfoorumin, jolla voitaisiin käsitellä maailmanlaajuisia kysymyksiä kokonaisvaltaisemmalla tavalla; ehdottaa lisäksi, että kehitetään yhteyksiä Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan ja ASEANin hallitustenvälisen ihmisoikeustoimikunnan välille; katsoo, että parlamentaarista demokratiaa edistävä toimisto voisi tarjota tukea ASEANin parlamenttien väliselle yleiskokoukselle valmiuksien kehittämiseen tehostamalla kansallisten parlamenttien sekä ASEANin parlamenttien välisen yleiskokouksen asemaa ASEANin sisällä;

11.  korostaa etuja, joita syntyisi siitä, että järjestettäisiin enemmän yhteisiä korkean tason kokouksia ja parannettaisiin keskinäistä yhteistyötä ja ymmärrystä monenvälisillä foorumeilla, kuten YK:ssa ja sen järjestöissä, Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF) ja Maailman kauppajärjestössä (WTO);

12.  korostaa, että Aasia–Eurooppa-kokoukselle (ASEM) sekä Aasian ja Euroopan parlamentaariselle kokoukselle (ASEP) olisi annettava enemmän arvoa EU:n ja ASEANin välisinä pysyvinä hallitusten ja parlamenttien keskustelufoorumeina ja niitä olisi laajennettava edelleen;

13.  kannustaa ASEANia kehittämään omaa asemaansa Kiinan, Japanin ja Yhdysvaltojen vastakkaisten taloudellisten ja turvallisuusintressien välissä; toivoo, että EU voisi olla ASEANin aktiivinen poliittinen kumppani sen pyrkiessä löytämään ei-sotilaallisia ratkaisuja keskeisiin geostrategisiin ja turvallisuushaasteisiin; katsoo, että EU voisi jakaa kokemustaan konfliktien ennaltaehkäisyn, ratkaisemisen ja riitojenratkaisun alalla raja- ja aluekiistojen hallinnassa, jotta voitaisiin edistää rauhaa ja vakautta alueella;

14.  on huolestunut viimeaikaisista tapahtumista Etelä-Kiinan merellä ja pitää myönteisenä osapuolten toiminnasta Etelä-Kiinan merellä annetun julistuksen täytäntöönpanoa käsittelevän työryhmän työtä, jolla pyritään löytämään rauhanomainen ja kaikkia osapuolia hyödyttävä ratkaisu alueen merirajakiistaan;

15.  kannustaa unionia edistämään alueen geopoliittisten jännitteiden lieventämistä luomalla tiiviit suhteet ASEANiin, mikä edellyttää konfliktinratkaisumekanismien tehostamista;

16.  panee merkille ASEANin jäsenvaltioiden ponnistelut merirosvouksen torjuntaa koskevien toimenpiteiden alalla ja on tyytyväinen tähänastisiin myönteisiin raportteihin; korostaa alueen merenkulkuväylien maailmantalouden kannalta tärkeää ja monitahoista luonnetta sekä niiden haavoittuvuutta ja katsoo, että EU:n olisi otettava tämä jatkuvasti huomioon toimissaan tällä alueella;

17.  kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa tarjoamaan edelleen tukea ASEANin sihteeristön ja instituutioiden valmiuksien kehittämistoimiin EU:n kokemusten pohjalta; ehdottaa, että EU tarjoaisi tätä tukea jatkossakin ASEANin alueellisen integraation tukiohjelman (ARISE-ohjelma) kautta;

18.  kannustaa tukemaan alueiden välisiä taiteilijavierailuja ja kehottaa jäsenvaltioita edistämään ASEANin alueen laajempaa näkyvyyttä valtion omistamissa tiedotusvälineissä ja koulutuksessa sekä lisäämään näkyvyyttään alueella kulttuuri-instituuttien avulla tai muilla keinoin, mikä laajentaisi ja syventäisi kulttuurisiteitä ASEAN-maiden kanssa sekä parantaisi ja edistäisi keskinäistä kulttuuritietämystä ja -vuoropuhelua;

19.  katsoo, että on syytä harkita kulttuurivuoden järjestämistä vuosittain vaihtuvin aihein, ja toteaa, että tällä tavoin jokin EU:n jäsenvaltioista voisi olla esillä ASEANin jäsenvaltioissa ja vastaavasti ASEAN-maa voisi olla esillä Euroopassa;

20.  suhtautuu myönteisesti siihen, että EU on tällä hetkellä useimpien ASEANin jäsenvaltioiden tärkein kumppani tieteellisen yhteistyön alalla, ja ehdottaa, että komission tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmaa edistettäisiin aktiivisemmin alueen tiedeinstituutioiden kanssa;

21.  korostaa nuorten liikkuvuutta edistävien Erasmus-ohjelman kaltaisten vaihto-ohjelmien merkitystä EU:n ja ASEANin korkeakoululaitosten kulttuurienväliselle opiskelija- ja tutkimusyhteistyölle; kehottaa perustamaan ASEANin tutkimuskeskuksia eurooppalaisiin korkeakouluihin ja EU:n tutkimuskeskuksia ASEAN-maiden korkeakouluihin ja laajentamaan mahdollisuuksia suorittaa yhteistutkintoja; katsoo, että EU:n on laajennettava englanninkielisiä korkeakouluohjelmia, jotta helpotetaan aasialaisten opiskelijoiden pääsyä eurooppalaisiin korkeakouluihin, ja samalla olisi helpotettava EU:n tutkijoiden pääsyä yhteisiin tutkimusohjelmiin Aasiassa, myös yhteistyössä ASEANin korkeakouluverkoston (AUN) kanssa;

22.  kehottaa erityisesti uuden kumppanuusvälineen avulla toteuttamaan toimia, joilla syvennetään säännöllistä kanssakäymistä ja vastavuoroista oppimista esimerkiksi monikulttuurisista yhteisöistä ja demokraattisista valtiorakenteista 2000-lukua varten; korostaa tarvetta ottaa huomioon vähemmistöjen oikeudet ja edistää sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä, parantaa tyttöjen ja naisten elämänlaatua, sosiaalisia normeja ja työelämän normeja, myös poistamalla pakkotyö ja lapsityövoiman käyttö, edistämällä asianmukaista työsuojelua ja oikeudenmukaisia työoloja ja kehittämällä kestäviä ja kattavia valtion sosiaaliturvajärjestelmiä, oikeus- ja turvallisuusjärjestelmiä ja taloudellista yhteistyötä sekä muita asianmukaisia toimia;

23.  painottaa, että on tärkeää kehittää ihmisten välisiä yhteyksiä ja antaa arvoa Aasia-Eurooppa-säätiön (Asef) työlle, jossa säätiön ydintehtävänä on kehittää siviiliyhteiskuntien yhteyksiä molemmilla alueilla; kehottaa EU:ta omaksumaan pelkkää jäsenroolia aktiivisemman ja näkyvämmän institutionaalisen roolin;

24.  kehottaa käynnistämään ystävyyskaupunkeja koskevan aloitteen, jotta Euroopan alueiden sekä Aasian alueiden välille voidaan luoda yhteyksiä, joita toistaiseksi on ollut vain vähän;

25.  kehottaa EU:ta lisäämään alueellista yhteistyötä ASEANin kanssa katastrofien ja kriisien ehkäisyssä ja hallinnassa sekä suurissa haasteissa, kuten kestävä kehitys elintarviketurvan, luonnonvarojen hallinnan (myös vesivarojen ja meren luonnonvarojen käyttö, Mekongin alue mukaan lukien), maatalouden investointien, pienviljelijöiden tukemisen, kaupungistumisen, yhteyksien kehittämisen ja liikenteen alalla sekä ilmastonmuutoksen, uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja uusiin energiamuotoihin siirtymisen, matkailun, tutkimuksen ja innovoinnin alalla;

26.  panee merkille, että köyhyys on edelleen ASEAN-maissa ongelma, joka vaikuttaa pääasiassa naisiin, heikosti koulutettuihin, maaseutualueisiin sekä etnisiin tai uskonnollisiin vähemmistöihin; pitää siksi tarpeellisena, että vauraus jaetaan paremmin ja edistetään sosiaalista oikeudenmukaisuutta kaikilla tasoilla, ja katsoo, että tarvitaan edelleen uusi EU:n strategia, jolla tuetaan kehitystä ja torjutaan epätasa-arvoa näissä maissa, myös tarjoamalla mahdollisuuksia saada rahoitusta mikroluottojen avulla; uskoo, että tällaisen strategian olisi perustuttava erityisesti seuraaviin periaatteisiin: kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus, tuen pitkän aikavälin vaikuttavuus, sosiaalisten perustarpeiden asettaminen etusijalle ja kansallisten toimijoiden osallistuminen, mukaan luettuina kansalliset parlamentit, paikallisviranomaiset, kehitysyhteistyötä tekevät kansalaisjärjestöt ja kansalaisyhteiskunta;

27.  korostaa, että EU:n olisi tarjottava tukea ASEANin hallitustenvälisen ihmisoikeustoimikunnan valmiuksien kehittämiseen sekä teknistä apua ASEANin nais- ja lapsiasiaintoimikunnalle;

28.  suhtautuu toiveikkaasti tehostettuun yhteistyöhön ja keskinäiseen lähentymiseen ihmisoikeusasioissa, kuten sananvapaudessa ja tiedotusvälineiden vapaudessa, kokoontumis- ja yhdistymisvapaudessa, mukaan lukien ammattijärjestöt, ja katsoo, että EU:lla ja ASEANilla on omat alueensa, joilla on parantamisen varaa, esimerkiksi maahanmuuttajien ja vähemmistöjen kohtelu;

29.  uskoo, että ASEANin hallitustenvälisen ihmisoikeustoimikunnan toimivallan tarkistus tarjoaa tilaisuuden vahvistaa sen roolia; kehottaa ASEANia kehittämään normeja ja sääntöjä, joilla edistetään ihmisoikeusjulistuksen täytäntöönpanoa; korostaa, että ASEANin jäsenvaltioiden kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteet syrjäyttävät tämän julistuksen mahdolliset ristiriitaiset määräykset; ehdottaa lisäksi, että ihmisoikeusloukkauksia koskevien riitojen ratkaisemiseksi ja seuraamusten asettamiseksi olisi tulevaisuudessa kehitettävä alueellisia mekanismeja, jollaisia jo on muilla alueilla, esimerkkinä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin; kannattaa tehostettua yhteistyötä ihmisoikeuksia koskevissa yhteisissä huolenaiheissa;

30.  kehottaa EU:ta lisäämään tukeaan ja yhteistyötä korruption torjumiseksi muun muassa edistämällä korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen ratifioimista ja täytäntöönpanoa;

31.  kehottaa komissiota jatkamaan ASEAN-maiden auttamista, jotta ne voivat vähentää edelleen maiden välisiä eroja, ja tukemaan niitä poliittisessa, taloudellisessa ja institutionaalisessa yhdentymisessä alueellisella tasolla kiinnittämällä erityistä huomiota vähiten kehittyneisiin maihin (Kambodža, Laos ja Myanmar);

32.  kehottaa ottamaan käyttöön vuonna 2004 annetut EU:n maapolitiikan suuntaviivat maananastuksen torjumiseksi; korostaa erityisesti, että avunantajien olisi toteutettava maapolitiikkaa, joka suunnataan pienviljelyn puolustamiseen ja vahvistamiseen;

33.  arvostaa ASEANin jäsenvaltioiden päätöstä julistaa ASEANin alue ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi ja katsoo, että muiden olisi seurattava niiden esimerkkiä;

34.  ilmaisee huolensa ympäristöpolitiikasta, erityisesti laittomista hakkuista, metsäpaloista ja niiden aiheuttamasta savusumusta, jolla on erittäin kielteisiä vaikutuksia myös ASEANin raja-alueilla; pitää valitettavana, että EU:n biopolttoainepolitiikka edistää öljypalmuntuotannon nopeaa leviämistä, joka johtaa köyhän maaseutuväestön riistämiseen ja/tai sen syrjäyttämiseen öljypalmuviljelmiltä; pitää siksi olennaisen tärkeänä, että tuetaan kehitysavun puitteissa köyhien oikeuksia maavaroihin kehitysmaissa; kannustaa voimakkaampiin toimiin ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi, pitää kiitettävänä ASEANin biologisen monimuotoisuuden suojelukeskuksen tekemää työtä ja suhtautuu toiveikkaasti EU:n ja ASEANin tiiviimpään yhteistyöhön ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa;

35.  kehottaa ASEANin jäsenvaltioita pääsemään sopimukseen koordinoiduista toimista, joilla ehkäistään ja torjutaan ympäristön kannalta tuhoisia metsäpaloja; kehottaa Indonesiaa ratifioimaan vuonna 2002 tehdyn alueen metsäpaloista johtuvan savusumun aiheuttamaa saastumista koskevan sopimuksen;

36.  painottaa, että EU:n olisi tehostettava toimintapoliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä ihmisoikeuskysymyksissä, mukaan lukien etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen ihmisoikeudet, ja vastaavasti, samalla kun turvataan ilmaisunvapaus ja tiedon vapaa kulku, yhteistä huolta aiheuttavissa aiheissa, jotka liittyvät oikeusvaltioon ja turvallisuuskysymyksiin, kuten kansainvälisen rikollisuuden, korruption, veronkierron, rahanpesun sekä ihmis- ja huumekaupan ja terrorismin torjunta, asesulku, aseistariisunta, meriturvallisuus ja kyberturvallisuus;

37.  on huolestunut kaupunkikehitykseen liittyvistä haasteista, joita ASEAN-maat joutuvat kohtaamaan talouskehityksensä johdosta ja jotka liittyvät muun muassa maalta kaupunkeihin suuntautuvan muuttoliikkeen hallintaan, kaupunkisuunnitteluun, infrastruktuurin ja peruspalvelujen tarjontaan, slummiutumisen estämistä koskeviin toimiin sekä puhtaan ja uusiutuvan energian käyttöön keinona torjua saastumista; kehottaa komissiota tekemään ASEAN-maiden kanssa yhteistyötä näihin ongelmiin keskittyvien strategioiden parissa;

38.  ehdottaa, että tuetaan alueellista taloudellista yhdentymistä, erityisesti tavaroiden, palvelujen ja investointien vapaan liikkuvuuden sekä ammattitaitoisten työntekijöiden liikkuvuuden alalla, ja tehostetaan edelleen yhteistyötä katastrofi- ja kriisinhallinnassa, turvallisuusasioissa, köyhyyden torjunnassa ja muuttoliikkeeseen liittyvissä asioissa;

39.  muistuttaa, että on myös tärkeää tukea kasvavaa yksityistä sektoria vahvistamalla vuoropuhelua eurooppalaisten ja aasialaisten yritysten välillä sekä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä rahoitusta, investointia, taloutta ja kauppaa koskevissa asioissa, mukaan lukien eurooppalaisten pk-yritysten kansainvälistyminen ja niiden markkinoille pääsy, sekä meneillään olevan talouskriisin puitteissa; kannustaa vaihtamaan tässä asiassa parhaita käytäntöjä EU:n ja ASEANin kesken;

40.  panee merkille, että useille ASEAN-maille tekstiilien vienti EU:hun on tärkeä ala, ja muistuttaa, että GSP- ja GSP+ -järjestelyjen myöntäminen edellyttää, että pannaan täytäntöön työelämän perusnormit sekä kestävän kehityksen kannalta olennaisen tärkeät ILOn ja muut keskeiset kansainväliset yleissopimukset;

41.  kehottaa ASEANin jäsenvaltioiden johtajia tukemaan EU:n tavoitetta osallistua tuleviin Itä-Aasian maiden huippukokouksiin EU:n liityttyä Kaakkois-Aasian ystävyys- ja yhteistyösopimukseen;

42.  suhtautuu myönteisesti Burman/Myanmarin rauhanprosessiin ja demokraattisiin uudistuksiin, jotka avaavat historialliset mahdollisuudet lujittaa merkittävästi EU:n ja ASEANin suhteita; on kuitenkin edelleen erityisen huolestunut etnisten vähemmistöjen tilanteesta; kehottaa Burman hallitusta ja sen ASEANiin kuuluvia naapureita pyrkimään kaikin keinoin parantamaan erityisesti rohingya-kansan elinoloja ja kansalaisoikeuksia;

43.  on tyytyväinen siihen, että Kambodža ja Filippiinit ovat ratifioineet kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) perussäännön, ja vetoaa kaikkiin ASEANin jäsenvaltioihin, jotta ne toimisivat samoin; vetoaa lisäksi kaikkiin ASEANin jäsenvaltioihin, jotta ne noudattaisivat maailmanlaajuista suuntausta kuolemanrangaistuksen poistamiseksi; kehottaa ASEANin jäsenvaltioita ratifioimaan ja panemaan täytäntöön korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen;

44.  kiittää Indonesiaa ja Filippiinejä niiden aktiivisesta osallistumisesta avoimen hallinnon kumppanuuteen (OGP) ja niiden sitoutumisesta edistämään hallinnon avoimuuden lisäämistä ja viranomaisten lahjomattomuutta; ehdottaa, että muut ASEAN-maat hakevat OGP:n jäsenyyttä ja kehittävät omat toimintasuunnitelmansa tiiviissä ja merkityksellisessä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan ja ruohonjuuritason järjestöjen kanssa;

45.  ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että monissa ASEAN-maissa maananastustapaukset ja hallitsevaan eliittiin liittyvät rankaisemattomuus- ja korruptiotapaukset vaarantavat alueen valtavan taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen;

46.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Euroopan ulkosuhdehallinnolle, neuvostolle ja komissiolle, ASEANin parlamenttien väliselle yleiskokoukselle (AIPA), ASEANin sihteeristölle sekä ASEANin jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL C 85, 8.4.1980, s. 83. (2) EUVL L 154, 15.6.2012, s. 1. (3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0367. (4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0286. (5) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0245. (6) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0189. (7) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0058. (8) EUVL C 188 E, 28.6.2012, s. 57. (9) EUVL C 33 E, 5.2.2013, s. 201. (10) EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 120. (11) EUVL C 161 E, 31.5.2011, s. 154. (12) EUVL C 161 E, 31.5.2011, s. 152. (13) EUVL C 285 E, 21.10.2010, s. 76. (14) EUVL C 67 E, 18.3.2010, s. 144.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. tammikuuta 2014 neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamasta kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (11532/4/2013 – C7-0410/2013 – 2011/0196(COD))

P7_TA(2014)0023 A7-0471/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (11532/4/2013 – C7‑0410/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 7. joulukuuta 2011 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0451),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 72 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A7-0471/2013),

1.  hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman;

3.  toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

4.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

5.  kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Komission lausuma asetuksesta (EY) N:o 561/2006

Jotta varmistettaisiin ajoaikaa ja lepoaikoja koskevan lainsäädännön soveltaminen yhdenmukaisesti ja tehokkaasti, komissio seuraa edelleen tarkasti tämän lainsäädännön täytäntöönpanoa ja toteuttaa tarvittaessa tarkoituksenmukaisia aloitteita.

(1) EUVL C 43, 15.2.2012, s. 79. (2) EUVL C 349 E, 29.11.2013, s. 105.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. tammikuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi käyttöoikeussopimusten tekemisestä (COM(2011)0897 – C7-0004/2012 – 2011/0437(COD))

P7_TA(2014)0024 A7-0030/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0897),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 53 artiklan 1 kohdan, 62 artiklan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0004/2012),

—  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Saksan liittoneuvoston, Espanjan edustajainhuoneen ja Itävallan liittoneuvoston toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 26. huhtikuuta 2012 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 19. heinäkuuta 2012 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 17. heinäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A7-0030/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 15. tammikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/.../EU antamiseksi käyttöoikeussopimusten tekemisestä

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä 2014/23/EU.)

(1) EUVL C 191, 29.6.2012, s. 84. (2) EUVL C 277, 13.9.2012, s. 74.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. tammikuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisista hankinnoista (COM(2011)0896 – C7-0006/2012 – 2011/0438(COD))	P7_TA(2014)0025 A7-0007/2013
OIKAISUT COR01

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0896),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 53 artiklan 1 kohdan, 62 artiklan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0006/2012),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 26. huhtikuuta 2012 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 9. lokakuuta 2012 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 17. heinäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A7-0007/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 15. tammikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/.../EU antamiseksi julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä 2014/24/EU.)

(1) EUVL C 191, 29.6.2012, s. 84. (2) EUVL C 391, 18.12.2012, s. 49.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. tammikuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (COM(2011)0895 – C7‑0007/2012 – 2011/0439(COD))	P7_TA(2014)0026 A7-0034/2013
OIKAISUT COR03

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0895),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 53 artiklan 1 kohdan, 62 artiklan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0007/2012),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 26. huhtikuuta 2012 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 9. lokakuuta 2012 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 17. heinäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A7‑0034/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 15. tammikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/.../2014 antamiseksi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä 2014/25/EU.)

(1) EUVL C 191, 29.6.2012, s. 84 (2) EUVL C 391, 18.12.2012, s. 49.

Euroopan parlamentin tarkistukset 15. tammikuuta 2014 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmansien maiden tavaroiden ja palvelujen pääsystä unionin sisämarkkinoille julkisten hankintojen alalla sekä unionin tavaroiden ja palvelujen kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille pääsyä koskevia neuvotteluja tukevista menettelyistä (COM(2012)0124 – C7-0084/2012 – 2012/0060(COD))(1)

P7_TA(2014)0027 A7-0454/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi 1 otsikko Ehdotus Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kolmansien maiden tavaroiden ja palvelujen pääsystä unionin sisämarkkinoille julkisten hankintojen alalla sekä unionin tavaroiden ja palvelujen kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille pääsyä koskevia neuvotteluja tukevista menettelyistä kolmansien maiden tavaroiden ja palvelujen pääsystä unionin sisämarkkinoille julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten alalla sekä unionin tavaroiden ja palvelujen kolmansien maiden julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten markkinoille pääsyä koskevia neuvotteluja tukevista menettelyistä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 a viite (uusi) –  ottaa huomioon julkisia hankintoja koskevat tarkistetut direktiivit 2011/0438(COD), 2011/0439(COD) ja 2011/0437(COD), Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 b viite (uusi) –  ottaa huomioon julkisia hankintoja koskevan tarkistetun sopimuksen (GPA-sopimuksen), Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale (1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa määrätään, että unioni määrittelee ja toteuttaa yhteistä politiikkaa ja toimintaa sekä pyrkii saamaan aikaan pitkälle menevää yhteistyötä kaikilla kansainvälisten suhteiden aloilla tavoitteenaan muun muassa kannustaa kaikkien maiden yhdentymistä maailmantalouteen muun muassa poistamalla asteittain kansainvälisen kaupan esteitä. (1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa määrätään, että unioni määrittelee ja toteuttaa yhteistä politiikkaa ja toimintaa sekä pyrkii saamaan aikaan pitkälle menevää yhteistyötä kaikilla kansainvälisten suhteiden aloilla tavoitteenaan muun muassa turvata arvonsa ja perusluonteiset etunsa, turvallisuutensa, riippumattomuutensa ja loukkaamattomuutensa sekä kannustaa kaikkien maiden yhdentymistä maailmantalouteen muun muassa poistamalla asteittain kansainvälisen kaupan esteitä. Tarkistus 86 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi) (4 a)  Maailman kauppajärjestön (WTO) tarkistetun julkisia hankintoja koskevan monenvälisen sopimuksen (GPA-sopimus) mukaisesti unionin yrityksillä on ainoastaan rajoitettu pääsy kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille, ja sopimusta sovelletaan ainoastaan harvoihin WTO:n jäseniin, jotka ovat GPA:n sopimuspuolia. Unioni ratifioi tarkistetun GPA-sopimuksen joulukuussa 2013. Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale (5)  Maailman kauppajärjestössä ja kahdenvälisten suhteidensa välityksellä unioni kannattaa unionin ja sen kauppakumppaneiden julkisten hankintojen kansainvälisten markkinoiden kunnianhimoista avaamista vastavuoroisuuden hengessä ja kaikkia osapuolia hyödyttäen. (5)  Maailman kauppajärjestössä ja kahdenvälisten suhteidensa välityksellä unioni kannattaa unionin ja sen kauppakumppaneiden julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten kansainvälisten markkinoiden kunnianhimoista avaamista vastavuoroisuuden hengessä ja kaikkia osapuolia hyödyttäen. Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) (5 a)  Julkiset hankinnat muodostavat merkittävän osan unionin bruttokansantuotteesta, minkä vuoksi niitä olisi käytettävä unionin potentiaalin vahvistamiseen innovoinnin ja teollisuustuotannon alalla. Sen vuoksi olisi suljettava pois epäoikeudenmukaiset tarjoukset, jotka koostuvat Euroopan unionin ulkopuolelta peräisin olevista tavaroista ja/tai palveluista, jotta unionissa voitaisiin toteuttaa kestävää teollisuuspoliittista strategiaa. Samalla olisi varmistettava, että unionin teollisuuden markkinoillepääsy tapahtuu vastavuoroisesti ja oikeudenmukaisin edellytyksin. Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 b kappale (uusi) (5 b)  Unionin kauppapolitiikalla olisi edistettävä maailmanlaajuisesti köyhyyden vähentämistä kohentamalla työoloja, työsuojelua ja terveyssuojelua sekä perusoikeuksien toteutumista. Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale (6)  Monet kolmannet maat ovat haluttomia avaamaan julkisten hankintojen markkinoitaan kansainväliselle kilpailulle tai avaamaan niitä enemmän kuin ne ovat tähän saakka tehneet. Sen vuoksi unionin talouden toimijat kohtaavat rajoittavia hankintakäytäntöjä monissa unionin kauppakumppanimaissa. Rajoittavien hankintakäytäntöjen vuoksi menetetään merkittäviä kaupankäyntimahdollisuuksia. (6)  Monet kolmannet maat ovat haluttomia avaamaan julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten markkinoitaan kansainväliselle kilpailulle tai avaamaan niitä enemmän kuin ne ovat tähän saakka tehneet. Sen vuoksi unionin talouden toimijat kohtaavat rajoittavia hankintakäytäntöjä monissa unionin kauppakumppanimaissa. Rajoittavien hankintakäytäntöjen vuoksi menetetään merkittäviä kaupankäyntimahdollisuuksia. Tarkistus 87 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale (7)  Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/17/EY10 ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY11 sisältävät ainoastaan joitakin säännöksiä julkisia hankintoja koskevan unionin politiikan ulkoisesta ulottuvuudesta, erityisesti direktiivin 2004/17/EY 58 ja 59 artiklassa. Näiden säännösten soveltamisala on kuitenkin suppea, eivätkä hankintayksiköt sovella niitä kovinkaan paljon ohjeistuksen puutteen vuoksi. (7)  Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/17/EY10 ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY11 sisältävät ainoastaan joitakin säännöksiä julkisia hankintoja koskevan unionin politiikan ulkoisesta ulottuvuudesta, erityisesti direktiivin 2004/17/EY 58 ja 59 artiklassa. Näiden säännösten soveltamisala on kuitenkin suppea, eivätkä hankintayksiköt ole soveltaneet niitä kovinkaan paljon ohjeistuksen puutteen vuoksi, ja sen vuoksi ne olisi korvattava lyhyemmillä ja helpommin sovellettavilla säännöksillä. __________________ __________________ 10 EUVL L 134, 30.4.2004, s. 1. 10EUVL L 134, 30.4.2004, s. 1. 11 EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114. 11EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114. Tarkistus 88 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a)  Kolmansien maiden tarjoajille olisi myönnettävä pääsy unionin julkisten hankintojen markkinoille Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2014/…/EU12, 2014/…/EU13 ja 2014/…/EU14 mukaisesti. __________________ 12Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/.../EU, annettu … päivänä …kuuta …, julkisista hankinnoista (EUVL …). 13Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/…/EU, annettu ... päivänä …kuuta …, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (EUVL …). 14 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/…/EU, annettu ... päivänä …kuuta …, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL …). Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale (8)  Yhteinen kauppapolitiikka perustuu SEUT-sopimuksen 207 artiklan mukaan yhtenäisiin periaatteisiin julkisten hankintojen alalla. (8)  Yhteinen kauppapolitiikka perustuu SEUT-sopimuksen 207 artiklan mukaan yhtenäisiin periaatteisiin julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten alalla. Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale (9)  Unionin ja kolmansien maiden talouden toimijoiden, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden oikeusvarmuuden turvaamiseksi kansainväliset markkinoillepääsyä koskevat sitoumukset, jotka unioni on tehnyt julkisten hankintojen alalla kolmansien maiden suhteen, olisi otettava huomioon EU:n oikeusjärjestyksessä, jolloin varmistetaan niiden tosiasiallinen soveltaminen. Komission olisi annettava ohjeet siitä, miten Euroopan unionin voimassa olevia kansainvälisiä markkinoillepääsyä koskevia sitoumuksia olisi sovellettava. Ohjeet olisi saatettava säännöllisesti ajan tasalle, ja niiden olisi sisällettävä helppokäyttöistä tietoa. (9)  Unionin ja kolmansien maiden talouden toimijoiden, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden oikeusvarmuuden turvaamiseksi kansainväliset markkinoillepääsyä koskevat sitoumukset, jotka unioni on tehnyt julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten alalla kolmansien maiden suhteen, olisi otettava huomioon EU:n oikeusjärjestyksessä, jolloin varmistetaan niiden tosiasiallinen soveltaminen. Komission olisi annettava ohjeet siitä, miten Euroopan unionin voimassa olevia kansainvälisiä markkinoillepääsyä koskevia sitoumuksia olisi sovellettava. Ohjeet olisi saatettava säännöllisesti ajan tasalle, ja niiden olisi sisällettävä helppokäyttöistä tietoa. Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 a kappale (uusi) (9 a)  Euroopan komission olisi varmistettava, että se ei rahoita ohjelmia, joiden kohdalla kansainvälisten julkisten hankintasopimuksien tekeminen ja täytäntöönpano olisi julkisista hankintasopimuksista annettujen direktiivien 2011/0438(COD), 2011/0439(COD) ja 2011/0437(COD) periaatteiden vastaista. Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale (10)  Tavoite parantaa EU:n talouden toimijoiden pääsyä tiettyjen kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille, joita suojataan rajoittavilla hankintatoimenpiteillä, ja tavoite säilyttää tasapuoliset kilpailuedellytykset Euroopan sisämarkkinoilla edellyttävät, että kolmansien maiden sellaisten tavaroiden ja palvelujen kohtelu, jotka eivät kuulu unionin kansainvälisten sitoumusten piiriin, yhdenmukaistetaan koko Euroopan unionissa. (10)  Tavoite parantaa EU:n talouden toimijoiden pääsyä tiettyjen kolmansien maiden julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten markkinoille, joita suojataan rajoittavilla hankintatoimenpiteillä, ja tavoite säilyttää tasapuoliset kilpailuedellytykset Euroopan sisämarkkinoilla edellyttävät, että kolmansien maiden sellaisten tavaroiden ja palvelujen kohtelu, jotka eivät kuulu unionin kansainvälisten sitoumusten piiriin, yhdenmukaistetaan koko Euroopan unionissa. Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale (11)  Tätä varten olisi vahvistettava alkuperäsäännöt, jotta hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt voisivat tietää, kuuluvatko tavarat ja palvelut Euroopan unionin kansainvälisten sitoumusten piiriin. Tavaran alkuperä olisi määritettävä yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2913/199212 22‑26 artiklan mukaisesti. Asetuksen mukaan tavaroita olisi pidettävä unionitavaroina, jos ne on tuotettu kokonaan unionissa. Tavaroiden, joiden tuotantoon on osallistunut yksi tai useampia kolmansia maita, olisi katsottava olevan peräisin siitä maasta, jossa niille on suoritettu tähän tarkoitukseen varustetussa yrityksessä viimeinen merkittävä ja taloudellisesti perusteltu valmistus tai käsittely, joka on johtanut uuden tuotteen valmistukseen tai edustaa merkittävää valmistusastetta. Palvelun alkuperä olisi määritettävä sitä tarjoavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön alkuperän perusteella. Johdanto-osan 9 kappaleessa tarkoitetuissa ohjeissa olisi käsiteltävä myös alkuperäsääntöjen soveltamista käytäntöön. (11)  Tätä varten olisi vahvistettava alkuperäsäännöt, jotta hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt voisivat tietää, kuuluvatko tavarat ja palvelut Euroopan unionin kansainvälisten sitoumusten piiriin. Tavaran alkuperä olisi määritettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/20132 59–63 artiklan mukaisesti, mukaan lukien 65 artiklan mukaisesti hyväksyttävät lisäsäännökset. Asetuksen mukaan tavaroita olisi pidettävä unionitavaroina, jos ne on tuotettu kokonaan unionissa. Tavaroiden, joiden tuotantoon on osallistunut yksi tai useampia kolmansia maita, olisi katsottava olevan peräisin siitä maasta, jossa niille on suoritettu tähän tarkoitukseen varustetussa yrityksessä viimeinen merkittävä ja taloudellisesti perusteltu valmistus tai käsittely, joka on johtanut uuden tuotteen valmistukseen tai edustaa merkittävää valmistusastetta. Palvelun alkuperä olisi määritettävä sitä tarjoavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön alkuperän perusteella. Palvelun alkuperä olisi määriteltävä palvelukauppaa koskevan WTO:n yleissopimuksen (GATS) periaatteiden mukaisesti. Palvelun alkuperäsäännöt määrittelevillä säännöksillä olisi estettävä ”postilaatikkoyhtiöiden” käyttäminen unionin julkisten hankintojen markkinoille pääsemistä koskevien rajoitusten kiertämiseen. Johdanto-osan 9 kappaleessa tarkoitetuissa ohjeissa olisi käsiteltävä myös alkuperäsääntöjen soveltamista käytäntöön. _____________ 12 EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1. Tarkistukset 14 ja 89 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale (12)  Komission olisi harkittava, hyväksyykö se sen, että direktiiveissä [2004/17/EY ja 2004/18/EY sekä käyttöoikeussopimusten tekemisestä [….] annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä [….]13 ] tarkoitetut hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt sulkevat pois vähintään 5 000 000 euron arvoisten hankintasopimusten tekomenettelyistä tavarat ja palvelut, jotka eivät kuulu Euroopan unionin tekemien kansainvälisten sitoumusten piiriin. (12)  Jos komissio käynnistää ulkoisen hankintatutkimuksen todetakseen, voidaanko kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille pääsyä koskevaa olennaista vastavuoroisuuden puutetta havaita, sen olisi harkittava, hyväksyykö se sen, että direktiiveissä [2004/17/EY ja 2004/18/EY sekä käyttöoikeussopimusten tekemisestä […] annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä […]13] tarkoitetut hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt sulkevat pois vähintään 5 000 000 euron arvoisten hankintasopimusten ja käyttöoikeussopimusten tekomenettelyistä tavarat ja palvelut, jotka eivät kuulu Euroopan unionin tekemien kansainvälisten sitoumusten piiriin. Tämä ei koske hankintamenettelyjä, jotka koskevat Euroopan talousalueeseen kuuluvista maista peräisin olevia, asiaan liittyvien alkuperäsääntöjen mukaisia sopimustavaroita ja -palveluja, tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteessä IV luetellusta ”Kaikki paitsi aseet” ‑järjestelystä hyötyvistä maista peräisin olevia sopimustavaroita ja ‑palveluja, tai asetuksen (EU) N:o 978/201213 a liitteessä VII tarkoitetuista taloutensa yksipuolisuuden ja riittämättömän kansainväliseen kauppajärjestelmään yhdentymisen vuoksi muita heikommassa asemassa olevista kehitysmaista peräisin olevia sopimustavaroita ja -palveluja. ________________ ________________ 13 EUVL L…. 13 EUVL L …. 13 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 978/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 kumoamisesta (EUVL L 303, 31.10.2012, s. 1). Tarkistukset 15 ja 90 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale (13)  Hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden, jotka aikovat käyttää tämän asetuksen mukaisia valtuuksiaan sulkeakseen pois hankintasopimusten tekomenettelyistä tarjoukset, jotka sisältävät Euroopan unionin ulkopuolelta peräisin olevia tavaroita ja/tai palveluja ja joissa sitoumusten piiriin kuulumattomien tavaroiden tai palvelujen arvo on yli 50 prosenttia kyseisten tavaroiden kokonaisarvosta, olisi avoimuuden vuoksi ilmoitettava asiasta talouden toimijoille Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavassa hankintailmoituksessa. (13)  Hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden, jotka aikovat käyttää tämän asetuksen mukaisia valtuuksiaan sulkeakseen pois hankintasopimusten tai käyttöoikeussopimusten tekomenettelyistä tarjoukset, jotka sisältävät Euroopan unionin ulkopuolelta peräisin olevia tavaroita ja/tai palveluja ja joissa sitoumusten piiriin kuulumattomien tavaroiden tai palvelujen arvo on yli 50 prosenttia kyseisten tavaroiden kokonaisarvosta, olisi avoimuuden vuoksi ilmoitettava asiasta talouden toimijoille teknisten eritelmien tai kuvaavan asiakirjan johdanto-osassa julkisista hankinnoista annetun direktiivin[2014/…/EU] 2 artiklan 1 kohdan 15 alakohdan ja vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun direktiivin [2014/…/EU] 2 artiklan 15 kohdan mukaisesti tai teknisten tai toiminnallisten vaatimusten johdanto-osassa käyttöoikeussopimusten tekemisestä annetun direktiivin [2014/…/EU] 2 artiklan 13 kohdan mukaisesti. Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale (15)  Kun on kyse hankintasopimuksista, joiden ennakoitu arvo on yli 5 000 000 euroa, komission olisi hyväksyttävä suunniteltu poissulkeminen, jos kansainvälinen sopimus, joka koskee unionin ja sen maan pääsyä toistensa markkinoille julkisten hankintojen alalla, josta tavarat ja/tai palvelut ovat peräisin, sisältää unionin nimenomaisesti tekemiä markkinoillepääsyä koskevia varaumia, jotka koskevat niitä tavaroita ja palveluja, joiden poissulkemista ehdotetaan. Tällaisen sopimuksen puuttuessa komission olisi hyväksyttävä poissulkeminen, jos kolmas maa käyttää rajoittavia hankintatoimenpiteitä, joiden vuoksi unionin ja kolmannen maan välisessä markkinoiden avaamisessa ei ole olennaista vastavuoroisuutta. Olennaisen vastavuoroisuuden olisi katsottava puuttuvan, jos rajoittavat hankintakäytännöt johtavat EU:n talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen merkittävään ja toistuvaan syrjimiseen. (15)  Kun on kyse hankintasopimuksista tai käyttöoikeussopimuksista, joiden ennakoitu arvo on yli 5 000 000 euroa, komission olisi hyväksyttävä suunniteltu poissulkeminen, jos kansainvälinen sopimus, joka koskee unionin ja sen maan pääsyä toistensa markkinoille julkisten hankintojen tai käyttöoikeussopimusten alalla, josta tavarat ja/tai palvelut ovat peräisin, sisältää unionin nimenomaisesti tekemiä markkinoillepääsyä koskevia varaumia, jotka koskevat niitä tavaroita ja palveluja, joiden poissulkemista ehdotetaan. Tällaisen sopimuksen puuttuessa komission olisi hyväksyttävä poissulkeminen, jos kolmas maa käyttää hankintoja tai käyttöoikeussopimuksia koskevia rajoittavia hankintatoimenpiteitä, joiden vuoksi unionin ja kolmannen maan välisessä markkinoiden avaamisessa ei ole olennaista vastavuoroisuutta. Olennaisen vastavuoroisuuden olisi katsottava puuttuvan, jos hankintoja tai käyttöoikeussopimuksia koskevat rajoittavat hankintakäytännöt johtavat EU:n talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen merkittävään ja toistuvaan syrjimiseen tai jos siitä, että viranomaiset ovat jättäneet noudattamatta julkisista hankinnoista annetun direktiivin [2014/.../EU] liitteessä XI ja vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun direktiivin [2014/.../EU] liitteessä XIV lueteltuja kansainvälisen työoikeuden määräyksiä, on aiheutunut eurooppalaisiin yrityksiin kohdistuneita ja komissiolle ilmoitettuja vakavia vaikeuksia, kun kyseiset eurooppalaiset yritykset ovat pyrkineet varmistamaan hankintasopimusten tai käyttöoikeussopimusten tekemisen kolmansissa maissa. Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale (16)  Arvioidessaan olennaisen vastavuoroisuuden puutetta komission olisi tutkittava, missä määrin kyseisen maan julkisia hankintoja koskevalla lainsäädännöllä varmistetaan julkisia hankintoja koskevien kansainvälisten standardien mukainen avoimuus ja estetään unionin tavaroiden, palvelujen ja talouden toimijoiden syrjintä. Lisäksi sen olisi tutkittava, missä määrin viranomaiset ja/tai yksittäiset hankintayksiköt ylläpitävät tai omaksuvat unionin tavaroita, palveluja ja talouden toimijoita syrjiviä käytäntöjä. (16)  Arvioidessaan olennaisen vastavuoroisuuden puutetta komission olisi tutkittava, missä määrin kyseisen maan julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevalla lainsäädännöllä varmistetaan julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevien kansainvälisten standardien mukainen avoimuus ja estetään unionin tavaroiden, palvelujen ja talouden toimijoiden syrjintä. Lisäksi sen olisi tutkittava, missä määrin viranomaiset ja/tai yksittäiset hankintayksiköt ylläpitävät tai omaksuvat unionin tavaroita, palveluja ja talouden toimijaa syrjiviä käytäntöjä tai missä määrin siitä, että viranomaiset ovat jättäneet noudattamatta julkisista hankinnoista annetun direktiivin [2014/.../EU] liitteessä XI ja vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun direktiivin [2014/.../EU] liitteessä XIV lueteltuja kansainvälisen työoikeuden määräyksiä, on aiheutunut eurooppalaisiin yrityksiin kohdistuneita ja komissiolle ilmoitettuja vakavia vaikeuksia, kun kyseiset eurooppalaiset yritykset ovat pyrkineet varmistamaan hankintasopimusten tai käyttöoikeussopimusten tekemisen kolmansissa maissa. Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 a kappale (uusi) (16 a)  Arvioidessaan tarjouksia, jotka sisältävät unionin ulkopuolelta peräisin olevia tavaroita tai palveluja, hankintaviranomaisten ja komission olisi varmistettava, että tarjous täyttää reilua kauppaa koskevat kriteerit sekä työntekijöiden oikeuksia ja ympäristöä koskevat vaatimukset julkisista hankinnoista annetun direktiivin [2014/.../EU] 15 artiklan 2 kohdan ja liitteen 11 mukaisesti. Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale (17)  Komission olisi voitava estää suunnitellun poissulkemisen mahdolliset kielteiset vaikutukset kyseisen maan kanssa käynnissä oleviin kauppaneuvotteluihin. Sen vuoksi, jos maa käy unionin kanssa aineellisia neuvotteluja markkinoillepääsystä julkisten hankintojen alalla ja komissio katsoo, että rajoittavien hankintakäytäntöjen poistamiseen lähitulevaisuudessa on olemassa kohtuulliset mahdollisuudet, komission olisi voitava antaa täytäntöönpanosäädös, jonka mukaan kyseisestä maasta peräisin olevia tavaroita ja palveluja ei saa sulkea pois hankintasopimusten tekomenettelyistä yhden vuoden aikana. (17)  Komission olisi voitava estää suunnitellun poissulkemisen mahdolliset kielteiset vaikutukset kyseisen maan kanssa käynnissä oleviin kauppaneuvotteluihin. Sen vuoksi, jos maa käy unionin kanssa aineellisia neuvotteluja markkinoillepääsystä julkisten hankintojen ja/tai käyttöoikeussopimusten alalla ja komissio katsoo, että hankintoja ja/tai käyttöoikeussopimuksia koskevien rajoittavien hankintakäytäntöjen poistamiseen lähitulevaisuudessa on olemassa kohtuulliset mahdollisuudet, komission olisi voitava antaa täytäntöönpanosäädös, jonka mukaan kyseisestä maasta peräisin olevia tavaroita ja palveluja ei saa sulkea pois hankintasopimusten tekomenettelyistä yhden vuoden aikana. Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale (18)  Koska kolmansien maiden tavaroiden ja palvelujen pääsy unionin julkisten hankintojen markkinoille kuuluu yhteisen kauppapolitiikan soveltamisalaan, jäsenvaltiot tai niiden hankintaviranomaiset tai hankintayksiköt eivät saisi rajoittaa kolmansien maiden tavaroiden tai palvelujen osallistumista hankintamenettelyihinsä muilla toimenpiteillä kuin niillä, joista säädetään tässä asetuksessa. (18)  Koska kolmansien maiden tavaroiden ja palvelujen pääsy unionin julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten markkinoille kuuluu yhteisen kauppapolitiikan soveltamisalaan, jäsenvaltiot tai niiden hankintaviranomaiset tai hankintayksiköt eivät saisi rajoittaa kolmansien maiden tavaroiden tai palvelujen osallistumista hankintamenettelyihinsä muilla toimenpiteillä kuin niillä, joista säädetään tässä asetuksessa asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä. Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale (19)  Koska hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden on vaikeampi arvioida tarjoajien selityksiä, kun on kyse tarjouksista, joihin sisältyy Euroopan unionin ulkopuolelta peräisin olevia tavaroita ja/tai palveluja ja joissa sitoumuksien piiriin kuulumattomien tavaroiden tai palvelujen arvo on yli 50 prosenttia tällaisten tavaroiden tai palvelujen kokonaisarvosta, on asianmukaista lisätä avoimuutta poikkeuksellisten alhaisten tarjousten käsittelyssä. Julkisia hankintoja koskevan direktiivin 69 artiklassa ja vesi- ja energianhuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintoja koskevan direktiivin 79 artiklassa annettujen sääntöjen lisäksi olisi säädettävä, että hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt, jotka aikovat hyväksyä poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, olisi ilmoitettava tästä kirjallisesti muille tarjoajille perustellen, minkä vuoksi perittävät hinnat tai kustannukset ovat poikkeukselliset alhaisia. Tällä tavoin nämä tarjoajat voivat auttaa arvioimaan tarkemmin, kykeneekö valittu tarjoaja toteuttamaan hankintasopimuksen kokonaan tarjousasiakirjoissa määrätyin ehdoin. Siten näillä lisätiedoilla tasapuolistettaisiin toimintaedellytyksiä EU:n julkisten hankintojen markkinoilla. (19)  Koska hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden on vaikeampi arvioida tarjoajien selityksiä, kun on kyse tarjouksista, joihin sisältyy Euroopan unionin ulkopuolelta peräisin olevia tavaroita ja/tai palveluja ja joissa sitoumuksien piiriin kuulumattomien tavaroiden tai palvelujen arvo on yli 50 prosenttia tällaisten tavaroiden tai palvelujen kokonaisarvosta, on asianmukaista lisätä avoimuutta poikkeuksellisten alhaisten tarjousten käsittelyssä. Tarjoukset, jotka vaikuttavat poikkeuksellisen alhaisilta suhteessa kyseisiin rakennusurakoihin, tavaroihin tai palveluihin, saattavat perustua teknisesti, taloudellisesti tai oikeudellisesti epäterveisiin oletuksiin tai käytäntöihin. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2014/.../EU13a 69 artiklassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2014/.../EU13b 79 artiklassa annettujen sääntöjen lisäksi olisi säädettävä, että hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden, jotka aikovat hyväksyä poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, olisi ilmoitettava tästä kirjallisesti muille tarjoajille perustellen, minkä vuoksi perittävät hinnat tai kustannukset ovat poikkeuksellisen alhaisia. Jos tarjoaja ei kykene antamaan riittävää selitystä, hankintaviranomaisella olisi oltava oikeus hylätä tarjous. Tällä tavoin nämä tarjoajat voivat auttaa arvioimaan tarkemmin, kykeneekö valittu tarjoaja toteuttamaan hankintasopimuksen kokonaan tarjousasiakirjoissa määrätyin ehdoin. Siten näillä lisätiedoilla tasapuolistettaisiin toimintaedellytyksiä EU:n julkisten hankintojen markkinoilla. _________________ 13aJulkisista hankinnoista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/XXX/EU (EUVL XXX) (2011/0438(COD)). 13bVesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/XXX/EU (EUVL XXX) (2011/0439(COD)). Tarkistukset 22 ja 91 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 kappale (20)  Komissiolla olisi oltava mahdollisuus käynnistää milloin tahansa omasta aloitteestaan tai kiinnostuneiden osapuolten tai jäsenvaltion pyynnöstä sellaisia rajoittavia hankintakäytäntöjä koskeva ulkoinen hankintatutkimus, joita kolmannen maan väitetään pitävän yllä. Tutkimuksessa olisi erityisesti otettava huomioon, että komissio on hyväksynyt tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdan nojalla useita suunniteltuja kolmatta maata koskevia poissulkemisia. Tällaiset tutkintamenettelyt eivät saisi rajoittaa yhteisön menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä yhteisölle annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3286/9414 soveltamista. (20)  Komissiolla olisi oltava mahdollisuus käynnistää milloin tahansa omasta aloitteestaan tai kiinnostuneiden osapuolten tai jäsenvaltion pyynnöstä sellaisia hankintoja tai käyttöoikeussopimuksia koskevia rajoittavia käytäntöjä koskeva ulkoinen hankintatutkimus, joita kolmannen maan väitetään pitävän yllä. Ulkoisen tutkimusmenettelyn käynnistämistä koskevassa päätöksessään komission olisi otettava huomioon hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden tai jäsenvaltioiden pyyntöjen lukumäärä. Tällaiset tutkintamenettelyt eivät saisi rajoittaa yhteisön menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä yhteisölle annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3286/9414 soveltamista. ________________ ________________ 14 EYVL L 349, 31.12.1994. 14 EYVL L 349, 31.12.1994. Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale (21)  Jos komissiolla on käytettävissään olevien tietojen perusteella syytä uskoa, että kolmas maa on omaksunut rajoittavan hankintakäytännön tai pitää sellaista yllä, sillä olisi oltava mahdollisuus käynnistää tutkimus. Jos on vahvistettu, että kolmannessa maassa pidetään yllä rajoittavaa hankintakäytäntöä, komission olisi pyydettävä kyseistä maata ryhtymään neuvotteluihin, joiden tavoitteena on parantaa talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen mahdollisuuksia osallistua julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin kyseisessä maassa. (21)  Jos komissiolla on käytettävissään olevien tietojen perusteella syytä uskoa, että kolmas maa on omaksunut hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevan rajoittavan käytännön tai pitää sellaista yllä, sillä olisi oltava mahdollisuus käynnistää tutkimus. Jos on vahvistettu, että kolmannessa maassa pidetään yllä rajoittavaa hankintakäytäntöä, komission olisi pyydettävä kyseistä maata ryhtymään neuvotteluihin, joiden tavoitteena on parantaa talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen mahdollisuuksia osallistua julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin kyseisessä maassa. Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 kappale (22)  Jos neuvottelut asianomaisen maan kanssa eivät paranna riittävästi EU:n talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen mahdollisuuksia osallistua hankintamenettelyihin, komission olisi toteutettava asianmukaisia rajoittavia toimenpiteitä. (22)  Jos neuvottelut asianomaisen maan kanssa eivät paranna kohtuullisen ajan kuluessa riittävästi EU:n talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen mahdollisuuksia osallistua hankintamenettelyihin, tai jos asianomaisen kolmannen maan toteuttamia korjaavia toimenpiteitä ei pidetä riittävinä, komission olisi toteutettava asianmukaisia rajoittavia toimenpiteitä. Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 kappale (23)  Tällaisiin toimenpiteisiin voi sisältyä kolmannen maan tiettyjen tavaroiden ja palvelujen pakollinen poissulkeminen julkisia hankintoja koskevista menettelyistä Euroopan unionissa, tai niissä voidaan määrätä sellaisia tarjouksia koskeva pakollinen hintarangaistus, jotka sisältävät kyseisestä maasta peräisin olevia tavaroita tai palveluja. Jotta voitaisiin estää tällaisten toimenpiteiden kiertäminen, voi olla tarpeen sulkea pois myös tietyt Euroopan unioniin sijoittautuneet oikeushenkilöt, jotka ovat ulkomaisessa määräysvallassa tai omistuksessa ja jotka eivät harjoita liiketoimintaa siinä määrin, että niillä olisi suora ja tosiasiallinen yhteys kyseisen jäsenvaltion talouteen. Asianmukaiset toimenpiteet eivät saisi olla suhteettomia niihin rajoittaviin hankintakäytäntöihin nähden, joihin ne kohdistuvat. (23)  Tällaisiin toimenpiteisiin voi sisältyä kolmannen maan tiettyjen tavaroiden ja palvelujen pakollinen poissulkeminen julkisia hankintoja tai käyttöoikeussopimuksia koskevista menettelyistä Euroopan unionissa, tai niissä voidaan määrätä sellaisia tarjouksia koskeva pakollinen hintarangaistus, jotka sisältävät kyseisestä maasta peräisin olevia tavaroita tai palveluja. Jotta voitaisiin estää tällaisten toimenpiteiden kiertäminen, voi olla tarpeen sulkea pois myös tietyt Euroopan unioniin sijoittautuneet oikeushenkilöt, jotka ovat ulkomaisessa määräysvallassa tai omistuksessa ja jotka eivät harjoita liiketoimintaa siinä määrin, että niillä olisi suora ja tosiasiallinen yhteys kyseisen jäsenvaltion talouteen. Asianmukaiset toimenpiteet eivät saisi olla suhteettomia niihin rajoittaviin hankintakäytäntöihin nähden, joihin ne kohdistuvat. Toimenpiteiden soveltamisajan on oltava viisi vuotta, ja sitä voidaan jatkaa enintään viidellä vuodella. Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 a kappale (uusi) (24 a)  Ympäristö-, sosiaali- ja työalaa koskevien vaatimusten sisällyttämiseksi säännöksiin asianmukaisella tavalla on erittäin tärkeää, että hankintaviranomaiset toteuttavat asianmukaisia toimenpiteitä varmistaakseen, että noudatetaan niitä ympäristö-, sosiaali- ja työalaa koskevan lainsäädännön mukaisia velvoitteita, joita sovelletaan siellä missä rakennustöitä toteutetaan ja jotka perustuvat kansainvälisiin velvoitteisiin, lakeihin, määräyksiin, asetuksiin ja päätöksiin, sekä kansallisella että unionin tasolla, sekä työehtosopimuksiin. Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 26 kappale (26)   Vähiten kehittyneitä maita koskevan unionin yleisen politiikan perusteella, josta säädetään muun muassa yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen 22 päivänä heinäkuuta 2008 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 732/2008, on asianmukaista rinnastaa kyseisistä maista olevat tavarat ja palvelut unionista peräisin oleviin tavaroihin ja palveluihin. (26)   Ottaen huomioon unionin yleisen politiikan tavoitteen tukea kehitysmaiden talouskehitystä ja niiden liittymistä globaaliin arvoketjuun, mihin unioni pyrki perustaessaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 978/2012 tarkoitetun yleisen tullietuusjärjestelmän, olisi tarkoituksenmukaista rinnastaa asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteessä IV tarkoitetuista ”Kaikki paitsi aseet” ‑järjestelystä hyötyvistä vähiten kehittyneistä maista peräisin olevat tavarat ja palvelut sekä liitteessä VII tarkoitetuista taloutensa yksipuolisuuden ja riittämättömän kansainväliseen kauppajärjestelmään yhdentymisen vuoksi muita heikommassa asemassa olevista kehitysmaista peräisin olevat tavarat ja palvelut unionista peräisin oleviin tavaroihin ja palveluihin. Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 kappale (27)  Jotta kansainväliset markkinoillepääsyä koskevat sitoumukset, jotka tehdään julkisten hankintojen alalla tämän asetuksen antamisen jälkeen, voitaisiin ottaa huomioon Euroopan unionin oikeusjärjestyksessä, komissiolle olisi annettava valtuudet antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisia säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen liitteenä olevaa kansainvälisiä sopimuksia koskevaa luetteloa. Erityisen tärkeää on, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. (27)  Jotta kansainväliset markkinoillepääsyä koskevat sitoumukset, jotka tehdään julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten alalla tämän asetuksen antamisen jälkeen, voitaisiin ottaa huomioon Euroopan unionin oikeusjärjestyksessä, komissiolle olisi annettava valtuudet antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisia säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen liitteenä olevaa kansainvälisiä sopimuksia koskevaa luetteloa. Erityisen tärkeää on, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 kappale (30)  Komissio antaa vähintään kolmen vuoden välein kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta. (30)  Komissio antaa vähintään kolmen vuoden välein kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta. Komission olisi kertomuksessaan arvioitava tämän asetuksen toimivuutta sekä sitä, miten julkisten hankintojen markkinoiden vastavuoroisessa avaamisessa on edistytty. Komission olisi samanaikaisesti tämän asetuksen soveltamista koskevan, viimeistään kuuden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta annettavan toisen kertomuksen kanssa joko annettava asetuksen parantamiseen tähtäävä ehdotus tai perusteltava, miksi se katsoo, että asetusta ei ole tarpeen muuttaa. Mikäli komissio ei anna ehdotusta eikä perustele, miksi asetusta ei ole tarpeen muuttaa, olisi tämän asetuksen soveltaminen lopetettava. Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 31 kappale (31)  Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja asianmukaista vahvistaa säännöt Euroopan unionin kansainvälisten sitoumusten piiriin kuulumattomien tavaroiden ja palvelujen kohtelusta, jotta voidaan saavuttaa perustavoite eli yhteisen ulkopolitiikan vahvistaminen julkisten hankintojen alalla. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä kolmansien maiden talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen hankintamenettelyihin pääsyä koskevassa asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, (31)  Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja asianmukaista vahvistaa säännöt Euroopan unionin kansainvälisten sitoumusten piiriin kuulumattomien tavaroiden ja palvelujen kohtelusta, jotta voidaan saavuttaa perustavoite eli yhteisen ulkopolitiikan vahvistaminen julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten alalla. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä kolmansien maiden talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen hankintamenettelyihin pääsyä koskevassa asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta 1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt kolmansien maiden tavaroiden ja palvelujen pääsystä unionin hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden hankintasopimusten tekomenettelyihin, jotka koskevat rakennustöiden ja/tai rakennusurakoiden toteuttamista, tavaroiden toimittamista ja palvelujen suorittamista, sekä vahvistetaan menettelyt, joilla tuetaan neuvotteluja Euroopan unionista olevien tavaroiden ja palvelujen pääsystä kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille. 1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt kolmansien maiden tavaroiden ja palvelujen pääsystä unionin hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden hankintasopimusten tekomenettelyihin, jotka koskevat rakennustöiden ja/tai rakennusurakoiden toteuttamista, tavaroiden toimittamista ja palvelujen suorittamista, sekä vahvistetaan menettelyt, joilla tuetaan neuvotteluja Euroopan unionista olevien tavaroiden ja palvelujen pääsystä kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille. Jäsenvaltiot tai niiden hankintaviranomaiset tai hankintayksiköt voivat rajoittaa kolmansien maiden tavaroiden ja palvelujen pääsyä hankintamenettelyihinsä ainoastaan soveltamalla tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä tai asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä. Tarkistus 93 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 2 kohta – 2 alakohta Tätä asetusta sovelletaan hankintasopimusten tekoon, kun tavarat tai palvelut hankitaan julkishallinnon tarkoituksiin eikä niitä ole tarkoitettu kaupalliseen jälleenmyyntiin tai käytettäväksi tavaroiden tuotannossa tai palvelujen tarjonnassa kaupallista myyntiä varten. Tätä asetusta sovelletaan hankintasopimusten tekoon, kun tavarat tai palvelut hankitaan julkishallinnon tarkoituksiin, tai käyttöoikeusurakoiden ja palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten tekoon, kun palvelut hankitaan julkishallinnon tarkoituksiin, eikä niitä ole tarkoitettu kaupalliseen jälleenmyyntiin tai käytettäväksi tavaroiden tuotannossa tai palvelujen tarjonnassa kaupallista myyntiä varten. Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta a)  ’tavarantoimittajalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa tavaroita markkinoilla; a)  ’talouden toimijalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai julkisyhteisöä tai sellaisten henkilöiden ja/tai yhteisöjen ryhmää, joka tarjoaa rakennustöiden ja/tai rakennusurakoiden toteuttamista, tavaroiden toimittamista tai palvelujen suorittamista markkinoilla; Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  ’palveluntarjoajalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa markkinoilla rakennustöiden tai rakennusurakoiden toteuttamista tai palvelujen suorittamista; b)  ’tarjoajalla’ tarkoitetaan talouden toimijaa, joka on jättänyt tarjouksen; Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta d)  ’sitoumusten piiriin kuuluvalla tavaralla tai palvelulla’ tarkoitetaan tavaraa tai palvelua, joka on peräisin maasta, jonka kanssa unioni on tehnyt markkinoillepääsyä koskevia sitoumuksia sisältävän kansainvälisen sopimuksen julkisten hankintojen alalla ja johon kyseistä sopimusta sovelletaan. Tämän asetuksen liite I sisältää luettelon kyseisistä sopimuksista; d)  ’sitoumusten piiriin kuuluvalla tavaralla tai palvelulla’ tarkoitetaan tavaraa tai palvelua, joka on peräisin maasta, jonka kanssa unioni on tehnyt markkinoillepääsyä koskevia sitoumuksia sisältävän kansainvälisen sopimuksen julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten alalla ja johon kyseistä sopimusta sovelletaan. Tämän asetuksen liite I sisältää luettelon kyseisistä sopimuksista; (Vastaava muutos (lisätään julkisten hankintojen yhteyteen viittaus käyttöoikeussopimuksiin) tehdään kaikkialle tekstiin. ) Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – g a alakohta (uusi) g a)  ’olennaisen vastavuoroisuuden puuttumisella’ tarkoitetaan kaikenlaisten sellaisten julkisia hankintoja tai käyttöoikeussopimuksia koskevien lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten, menettelyjen tai käytäntöjen olemassaoloa, joita kolmannen maan viranomaiset tai yksittäiset hankintayksiköt hyväksyvät tai toteuttavat ja jotka rajoittavat pääsyä julkisten hankintojen tai käyttöoikeussopimusten markkinoille erityisesti avoimuuden puutteen vuoksi kansainvälisiin normeihin ja syrjiviin säännöksiin ja hallinnollisiin käytäntöihin verrattuina ja johtavat EU:n talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen merkittävään ja toistuvaan syrjimiseen. Olennaisen vastavuoroisuuden katsotaan myös puuttuvan, jos viranomaiset eivät ole noudattaneet julkisista hankinnoista annetun direktiivin [...] (2014) XXX liitteessä XI ja vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun direktiivin [...] (2014) XXX liitteessä XIV lueteltuja kansainvälisen työoikeuden säännöksiä, on johtanut niihin ongelmiin, joita eurooppalaiset yritykset ovat kohdanneet ja joista ne ovat raportoineet komissiolle pyrkiessään varmistamaan hankintasopimusten ja käyttöoikeussopimusten tekemisen kolmansissa maissa. Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – b alakohta b)  ilmaisuun ’talouden toimija’ sisältyvät myös tavarantoimittajan ja palveluntarjoajan käsitteet; Poistetaan. Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – c alakohta c)  talouden toimijaa, joka on jättänyt tarjouksen, kutsutaan ’tarjoajaksi’; Poistetaan. Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – e alakohta e)  ’pakollisella hintarangaistuksella’ tarkoitetaan hankintayksiköiden velvollisuutta nostaa tietyin poikkeuksin sellaisten tietyistä kolmansista maista peräisin olevien palvelujen ja/tai tavaroiden hintaa, joita on tarjottu hankintasopimusten tekomenettelyissä. e)  ’pakollisella hintarangaistuksella’ tarkoitetaan hankintayksiköiden velvollisuutta nostaa tietyin poikkeuksin sellaisten tietyistä kolmansista maista peräisin olevien palvelujen ja/tai tavaroiden hintaa, joita on tarjottu hankintasopimusten tai käyttöoikeussopimusten tekomenettelyissä. (Vastaava muutos (lisätään julkisten hankintojen tekomenettelyjen yhteyteen viittaus käyttöoikeussopimusten tekomenettelyihin sekä yksikössä että monikossa) tehdään kaikkialle tekstiin.) Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta 1.  Tavaran alkuperä on määritettävä yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2913/1992 18 22–26 artiklan mukaisesti. 1.  Tavaran alkuperä on määritettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/20132a 59–55 artiklan mukaisesti, mukaan lukien 65 artiklan mukaisesti hyväksyttävät lisäsäännökset. __________________ 18 EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1. Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – johdantokappale Palvelun alkuperä on määritettävä sitä tarjoavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön alkuperän perusteella. Palveluntarjoajan alkuperänä pidetään Palvelun alkuperä on määritettävä sitä tarjoavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön alkuperän perusteella. Palvelua tarjoavan talouden toimijan alkuperänä pidetään Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi 4 artikla Sitoumusten piiriin kuuluvien tavaroiden ja palvelujen kohtelu Sitoumusten piiriin kuuluvien tavaroiden ja palvelujen kohtelu Tehdessään rakennustöiden ja/tai rakennusurakoiden toteuttamista, tavaroiden toimittamista tai palvelujen suorittamista koskevia hankintasopimuksia hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden on kohdeltava sitoumusten piiriin kuuluvia tavaroita tai palveluja samalla tavoin kuin Euroopan unionista peräisin olevia tavaroita ja palveluja. Tehdessään rakennustöiden ja/tai rakennusurakoiden toteuttamista, tavaroiden toimittamista tai palvelujen suorittamista koskevia hankintasopimuksia tai työn ja palvelujen suorittamista koskevia käyttöoikeussopimuksia hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden on kohdeltava sitoumusten piiriin kuuluvia tavaroita tai palveluja samalla tavoin kuin unionista peräisin olevia tavaroita ja palveluja. Asetuksen (EY) N:o 732/2008 I liitteessä luetelluista vähiten kehittyneistä maista peräisin olevia tavaroita tai palveluja on kohdeltava kuin sitoumusten piiriin kuuluvia tavaroita ja palveluja. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteessä IV luetelluista vähiten kehittyneistä maista peräisin olevia tavaroita tai palveluja tai asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteessä VII tarkoitetuista taloutensa yksipuolisuuden ja riittämättömän kansainväliseen kauppajärjestelmään yhdentymisen vuoksi muita heikommassa asemassa olevista kehitysmaista peräisin olevia tavaroita tai palveluja on kohdeltava kuin sitoumusten piiriin kuuluvia tavaroita ja palveluja. Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta 1.  Komissio harkitsee hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden pyynnöstä jäljempänä olevilla perusteilla, hyväksyykö se sen, että tarjoukset, jotka sisältävät unionin ulkopuolelta peräisin olevia tavaroita tai palveluja, suljetaan pois sellaisten hankintasopimusten tekomenettelyistä, joiden ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 5 000 000 euroa, jos sitoumusten piiriin kuulumattomien tavaroiden tai palvelujen arvo on yli 50 prosenttia tarjouksen muodostavien tavaroiden tai palvelujen kokonaisarvosta. 1.  Mikäli komissio käynnistää 8 artiklassa tarkoitetun ulkoisen hankintatutkimuksen, se harkitsee hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden pyynnöstä sekä sen jälkeen, kun tutkimuksen käynnistämistä koskeva ilmoitus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, hyväksyykö se jäljempänä olevilla perusteilla sen, että tarjoukset, jotka sisältävät unionin ulkopuolelta peräisin olevia tavaroita tai palveluja, suljetaan pois sellaisten hankintasopimusten tekomenettelyistä, joiden ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 5 000 000 euroa, jos sitoumusten piiriin kuulumattomien tavaroiden tai palvelujen arvo on yli 50 prosenttia tarjouksen muodostavien tavaroiden tai palvelujen kokonaisarvosta. Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta – 1 alakohta Kun hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt aikovat 1 kohdan nojalla pyytää tarjousten sulkemista pois hankintasopimusten tekomenettelyistä, niiden on ilmoitettava tästä hankintailmoituksessa, jonka ne julkaisevat direktiivin 2004/18/EY 35 artiklan, direktiivin 2004/17/EY 42 artiklan tai käyttöoikeussopimusten tekemisestä annetun direktiivin 26artiklan mukaisesti. Kun hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt aikovat 1 kohdan nojalla pyytää tarjousten sulkemista pois hankintasopimusten tekomenettelyistä, niiden on ilmoitettava tästä selvästi teknisten eritelmien tai kuvaavan asiakirjan johdanto-osassa julkisista hankinnoista annetun direktiivin[2014/…/EU] ja vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun direktiivin [2014/…/EU] mukaisesti tai teknisten tai toiminnallisten vaatimusten johdanto-osassa käyttöoikeussopimusten tekemisestä annetun direktiivin [2014/…/EU] 2 artiklan 13 kohdan mukaisesti. Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta – 3 alakohta Kun hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt vastaanottavat tarjouksia, jotka täyttävät 1 kohdassa vahvistetut perusteet ja joiden poissulkemista ne aikovat pyytää sen nojalla, niiden on ilmoitettava asiasta komissiolle. Ne voivat jatkaa tarjousten analysointia ilmoitusmenettelyn aikana. Kun hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt vastaanottavat tarjouksia, jotka täyttävät 1 kohdassa vahvistetut perusteet ja joiden poissulkemista ne aikovat pyytää sen nojalla, niiden on ilmoitettava asiasta komissiolle kahdeksan kalenteripäivän kuluessa. Ne voivat jatkaa tarjousten analysointia ilmoitusmenettelyn aikana. Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta – 4 alakohta – b alakohta b)  kuvaus hankintasopimuksen kohteesta; b)  kuvaus hankintasopimuksen tai käyttöoikeussopimuksen kohteesta; Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta – 4 alakohta – d a alakohta (uusi) d a)  tarvittaessa muut komission tarpeelliseksi katsomat tiedot. Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta – 5 alakohta Komissio voi pyytää hankintaviranomaiselta tai hankintayksiköltä lisätietoja. Poistetaan. Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta – 6 alakohta Tiedot on toimitettava kahdeksan työpäivän kuluessa sitä päivää seuraavasta ensimmäisestä työpäivästä, jona hankintaviranomainen tai hankintayksikkö vastaanottaa lisätietoja koskevan pyynnön. Jos komissio ei saa tietoja tämän määräajan kuluessa, 3 kohdassa vahvistetun määräajan kuluminen on keskeytettävä kunnes komissio saa pyydetyt tiedot. Tiedot on toimitettava kahdeksan kalenteripäivän kuluessa sitä päivää seuraavasta ensimmäisestä kalenteripäivästä, jona hankintaviranomainen tai hankintayksikkö vastaanottaa lisätietoja koskevan pyynnön. Jos komissio ei saa tietoja tämän määräajan kuluessa, 3 kohdassa vahvistetun määräajan kuluminen on keskeytettävä kunnes komissio saa pyydetyt tiedot. Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 3 kohta 3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja hankintasopimuksia varten komissio antaa suunnitellun poissulkemisen hyväksymistä koskevan täytäntöönpanosäädöksen kahden kuukauden kuluessa sitä päivää seuraavasta ensimmäisestä työpäivästä, jona se vastaanottaa ilmoituksen. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Määräaikaa voidaan kuitenkin pidentää asiamukaisesti perustelluissa tapauksissa yhden kerran enintään kahdella kuukaudella varsinkin, jos ilmoitukseen tai sen liitteisiin sisältyvät tiedot ovat puutteellisia tai epätarkkoja tai jos ilmoitetut seikat muuttuvat olennaisesti. Jos komissio ei ole tämän kahden kuukauden määräajan tai pidennetyn määräajan kuluessa tehnyt päätöstä poissulkemisen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, sen katsotaan hylänneen poissulkemisen. 3.  Jos komissio havaitsee 2 artiklan 1 kohdan g a alakohdassa määritellyn olennaisen vastavuoroisuuden puuttumisen sellaisten tavaroiden ja/tai palvelujen osalta, joiden poissulkemista ehdotetaan, se hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, joka liittyy tarkastelun kohteena olevien tarjousten poissulkemisen hyväksymiseen 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti. Täytäntöönpanosäädös on hyväksyttävä yhden kuukauden kuluessa sitä päivää seuraavasta ensimmäisestä kalenteripäivästä, jolloin 1 kohdassa tarkoitettu pyyntö on esitetty. Määräaikaa voidaan kuitenkin pidentää asiamukaisesti perustelluissa tapauksissa yhden kerran enintään yhdellä kuukaudella varsinkin, jos ilmoitukseen tai sen liitteisiin sisältyvät tiedot ovat puutteellisia tai epätarkkoja tai jos ilmoitetut seikat muuttuvat olennaisesti. Jos komissio ei ole tämän yhden kuukauden määräajan tai pidennetyn määräajan kuluessa tehnyt päätöstä poissulkemisen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, sen katsotaan hylänneen poissulkemisen. Kyseinen poissulkeminen toteutetaan väliaikaisesti odotettaessa 8 artiklassa tarkoitetun ulkoisen hankintatutkimuksen päättymistä, 9 artiklassa tarkoitetun neuvottelumenettelyn päätelmiä ja tarvittaessa sellaisten mahdollisten toimenpiteiden hyväksymistä, joilla rajoitetaan sitoumusten piiriin kuulumattomien tavaroiden ja palvelujen pääsyä unionin julkisten hankintojen markkinoille 10 artiklan mukaisesti. Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 4 kohta – 1 alakohta – b alakohta b)  kun a alakohdassa tarkoitettua sopimusta ei ole tehty ja kolmas maa käyttää rajoittavia hankintatoimenpiteitä, joiden vuoksi unionin ja kolmannen maan välisessä markkinoiden avaamisessa ei ole olennaista vastavuoroisuutta. b)  kun a alakohdassa tarkoitettua sopimusta ei ole tehty ja kolmas maa käyttää hankintoja tai käyttöoikeussopimuksia koskevia rajoittavia toimenpiteitä, joiden vuoksi unionin ja kolmannen maan välisessä markkinoiden avaamisessa ei ole olennaista vastavuoroisuutta, etenkin jos rajoittavat toimenpiteet vahingoittavat unionin teollisuuspolitiikkaa. Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 4 kohta – 2 alakohta Sovellettaessa b alakohtaa olennaisen vastavuoroisuuden katsotaan puuttuvan, jos rajoittavat hankintakäytännöt johtavat EU:n talouden toimijoiden, tavaroiden ja palvelujen merkittävään ja toistuvaan syrjimiseen. Poistetaan. Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 5 kohta 5.  Arvioidessaan olennaisen vastavuoroisuuden puutetta komissio tutkii, Poistetaan. a)  missä määrin kyseisen maan julkisia hankintoja koskevalla lainsäädännöllä varmistetaan julkisia hankintoja koskevien kansainvälisten standardien mukainen avoimuus ja estetään unionin tavaroiden, palvelujen ja talouden toimijoiden syrjintä; b)  missä määrin viranomaiset ja/tai yksittäiset hankintayksiköt ylläpitävät tai omaksuvat unionin tavaroita, palveluja ja talouden toimijoita syrjiviä käytäntöjä. Tarkistus 92 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 7 kohta 7.  Hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden, jotka ovat sulkeneet tarjouksia pois 1 kohdan nojalla, on ilmoitettava tästä jälki-ilmoituksessa, jonka ne julkaisevat direktiivin 2004/18/EY 35 artiklan, direktiivin 2004/17/EY 42 artiklan tai käyttöoikeussopimusten tekemisestä annetun direktiivin 27 artiklan mukaisesti. Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset, joissa vahvistetaan vakiolomakkeet jälki-ilmoituksia varten. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. 7.  Jos tarjouksia on suljettu pois 3 kohdan mukaisesti, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden on ilmoitettava tästä ja poissulkemisen syistä jälki-ilmoituksessa, jonka ne julkaisevat direktiivin 2004/18/EY 35 artiklan, direktiivin 2004/17/EY 42 artiklan tai käyttöoikeussopimusten tekemisestä annetun direktiivin 27 artiklan mukaisesti. Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset, joissa vahvistetaan vakiolomakkeet jälki-ilmoituksia varten. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 8 kohta 8.  Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos komissio on antanut täytäntöönpanosäädöksen sellaisesta maasta peräisin olevien tavaroiden ja palvelujen väliaikaisesta markkinoillepääsystä, joka käy unionin kanssa 9 artiklan 4 kohdan mukaisia aineellisia neuvotteluja. 8.  Edellä olevaa 1 kohtaa voidaan olla soveltamatta, jos komissio on antanut täytäntöönpanosäädöksen sellaisesta maasta peräisin olevien tavaroiden ja palvelujen väliaikaisesta markkinoillepääsystä, joka käy unionin kanssa 9 artiklan 4 kohdan mukaisia neuvotteluja. Komissio perustelee asianmukaisesti päätöksensä hakemuksen tehneelle hankintayksikölle. Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta Jos hankintaviranomainen tai hankintayksikkö aikoo julkisia hankintoja koskevan direktiivin 69 artiklan tai vesi- ja energianhuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintoja koskevan direktiivin 79 artiklan mukaisesti, tarkastettuaan ensin tarjoajan selitykset, hyväksyä poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, joka sisältää unionin ulkopuolelta peräisin olevia tavaroita ja/tai palveluja ja jossa sitoumusten piiriin kuulumattomien tavaroiden tai palvelujen arvo on yli 50 prosenttia tarjouksen muodostavien tavaroiden tai palvelujen kokonaisarvosta, sen on ilmoitettava tästä kirjallisesti muille tarjoajille perustellen, minkä vuoksi perittävät hinnat tai kustannukset ovat poikkeuksellisen alhaisia. Jos hankintaviranomainen tai hankintayksikkö aikoo julkisia hankintoja koskevan direktiivin 69 artiklan tai vesi- ja energianhuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintoja koskevan direktiivin 79 artiklan mukaisesti, tarkastettuaan ensin tarjoajan selitykset, hyväksyä poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, joka sisältää unionin ulkopuolelta peräisin olevia tavaroita ja/tai palveluja ja jossa sitoumusten piiriin kuulumattomien tavaroiden tai palvelujen arvo on yli 50 prosenttia tarjouksen muodostavien tavaroiden tai palvelujen kokonaisarvosta, sen on ilmoitettava tästä kirjallisesti muille tarjoajille perustellen, minkä vuoksi perittävät hinnat tai kustannukset ovat poikkeuksellisen alhaisia. Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheellisia toimenpiteitä varmistaakseen, että talouden toimijat noudattavat hankintasopimuksia toteuttaessaan sovellettavia ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita, jotka on vahvistettu unionin lainsäädännössä, kansallisessa lainsäädännössä, työehtosopimuksissa tai julkisista hankinnoista annetun direktiivin [...] 2013 liitteessä XI luetelluissa kansainvälisissä ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisissa säännöksissä. Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta Hankintaviranomainen tai hankintayksikkö voi kuitenkin jättää ilmoittamatta kaikki tiedot, jos niiden ilmoittaminen estäisi lain soveltamista tai olisi yleisen edun vastaista tai vahingoittaisi julkisoikeudellisten tai yksityisten yritysten laillisia kaupallisia etuja tai voisi haitata niiden välistä rehellistä kilpailua. Hankintaviranomaisen tai hankintayksikön ilmoitettua muille tarjoajille, että se aikoo hyväksyä poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, muiden tarjoajien on kohtuullisen ajan kuluessa voitava toimittaa asiaa koskevia tietoja hankintaviranomaiselle tai hankintayksikölle, jotta hankintaviranomainen tai hankintayksikkö voi päättää tarjouksen hyväksymisestä täysin tuntien ne tekijät, jotka voivat vaikuttaa poikkeuksellisen alhaisen hinnan tai poikkeuksellisen alhaisten kustannusten arviointiin. Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Komissio voi milloin tahansa omasta aloitteestaan tai kiinnostuneiden osapuolten tai jäsenvaltion pyynnöstä käynnistää ulkoisen hankintatutkimuksen rajoittaviksi väitetyistä hankintatoimenpiteistä, jos komissio katsoo sen olevan unionin etujen mukaista. Komissio voi milloin tahansa omasta aloitteestaan tai kiinnostuneiden osapuolten, hankintaviranomaisen tai hankintayksikön tai jäsenvaltion pyynnöstä käynnistää ulkoisen hankintatutkimuksen rajoittaviksi väitetyistä hankintatoimenpiteistä. Ulkoisen hankintatutkimuksen käynnistämistä koskevassa päätöksessään komissio ottaa huomioon hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden tai jäsenvaltioiden pyyntöjen lukumäärän. Jos komissio kieltäytyy käynnistämästä tutkimusta, sen on perusteltava asianmukaisesti päätöksensä pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle, kiinnostuneelle osapuolelle tai hankintayksikölle. Tarkistus 59 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Komissio ottaa erityisesti huomioon, onko tämän asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytty useita poissulkemisia. Poistetaan. Tarkistus 60 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 kohta 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa käytetään 6 artiklassa säädettyjä perusteita. 2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa käytetään 2 artiklan g a alakohdassa säädettyjä perusteita. Tarkistus 61 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 3 kohta 3.  Komissio arvioi, käyttääkö kolmas maa rajoittavia hankintatoimenpiteitä, kiinnostuneiden osapuolten ja jäsenvaltioiden toimittamien tietojen pohjalta ja/tai tutkimuksensa aikana keräämiensä tosiseikkojen pohjalta, ja saattaa tutkimuksen päätökseen yhdeksän kuukauden kuluessa sen käynnistämisestä. Tätä määräaikaa voidaan pidentää kolmella kuukaudella asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. 3.  Komissio arvioi, käyttääkö kolmas maa rajoittavia hankintatoimenpiteitä, kiinnostuneiden osapuolten ja jäsenvaltioiden toimittamien tietojen pohjalta ja/tai tutkimuksensa aikana tai kolmansissa maissa olemassa olevia kaupan esteitä koskevia säännönmukaisia kertomuksia laatiessaan keräämiensä tosiseikkojen pohjalta, ja saattaa tutkimuksen päätökseen kolmen kuukauden kuluessa sen käynnistämisestä. Tätä määräaikaa voidaan pidentää yhdellä kuukaudella asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Komission arviossa on otettava huomioon hankintaviranomaisen tai hankintayksikön 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti esittämät tutkimuspyynnöt tässä artiklassa tarkoitetun menettelyn käynnistämisen jälkeen. Tarkistus 62 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta – 1 alakohta Jos kyseinen maa toteuttaa neuvottelujen käynnistämisen jälkeen riittäviä korjaavia toimenpiteitä tekemättä kuitenkaan uusia markkinoillepääsyä koskevia sitoumuksia, komissio voi keskeyttää tai päättää neuvottelut. Jos kyseinen maa toteuttaa neuvottelujen käynnistämisen jälkeen riittäviä korjaavia toimenpiteitä tekemättä kuitenkaan uusia markkinoillepääsyä koskevia sitoumuksia, komissio voi keskeyttää neuvottelut, päättää neuvottelut tai kehottaa mainittua maata osallistumaan neuvotteluihin 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tarkistus 63 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta – 3 alakohta – johdantokappale Jos kolmannen maan toteuttamat korjaavat toimenpiteet on kumottu, keskeytetty tai pantu virheellisesti täytäntöön, komissio voi Jos kolmannen maan toteuttamat korjaavat toimenpiteet on kumottu, keskeytetty tai pantu virheellisesti täytäntöön, komissio antaa 10 artiklan mukaisesti täytäntöönpanosäädöksiä, joilla rajoitetaan kolmannesta maasta peräisin olevien tavaroiden ja palvelujen pääsyä markkinoille. Tarkistus 64 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta – 3 alakohta – i alakohta i)  jatkaa neuvotteluja kyseisen kolmannen maan kanssa tai käynnistää ne uudelleen ja/tai Poistetaan. Tarkistus 65 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta – 3 alakohta – ii alakohta ii)  päättää 10 artiklan mukaisesti antaa täytäntöönpanosäädökset, joilla rajoitetaan kyseisestä maasta peräisin olevien tavaroiden ja palvelujen markkinoillepääsyä. Poistetaan. Tarkistus 66 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 4 kohta 4.  Jos neuvottelujen käynnistämisen jälkeen näyttää siltä, että kansainvälisen sopimuksen tekeminen on asianmukaisin tapa päättää rajoittava hankintakäytäntö, asiaa koskevat neuvottelut on käytävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 ja 218 artiklan mukaisesti. Jos maa on käynyt Euroopan unionin kanssa markkinoillepääsyä koskevia aineellisia neuvotteluja julkisten hankintojen alalla, komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksen, jonka mukaan kyseisestä maasta peräisin olevia tavaroita ja palveluja ei saa sulkea pois hankintasopimusten tekomenettelyistä 6 artiklan nojalla. 4.  Jos neuvottelujen käynnistämisen jälkeen näyttää siltä, että kansainvälisen sopimuksen tekeminen on asianmukaisin tapa päättää rajoittava hankintakäytäntö, asiaa koskevat neuvottelut on käytävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 ja 218 artiklan mukaisesti. Jos maa on käynyt Euroopan unionin kanssa markkinoillepääsyä koskevia neuvotteluja julkisten hankintojen alalla, komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksen, jonka mukaan kyseisestä maasta peräisin olevia tavaroita ja palveluja ei saa sulkea pois hankintasopimusten tekomenettelyistä 6 artiklan nojalla. Komissio perustelee asianmukaisesti päätöksensä hakemuksen tehneelle jäsenvaltiolle, kiinnostuneelle osapuolelle tai hankintayksikölle. Tarkistus 67 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – johdantolause Komissio voi päättää neuvottelut, jos kyseinen maa tekee unionin kanssa sovittuja kansainvälisiä sitoumuksia jollakin seuraavista tavoista: Komissio voi päättää neuvottelut, jos kyseinen maa on toteuttanut unionin kanssa tai kansainvälisesti seuraavia toimenpiteitä: Tarkistus 68 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – a alakohta (uusi) a)  kansainvälisistä sitoumuksista on sovittu Euroopan unionin kanssa jollakin seuraavista tavoista: Tarkistus 69 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – a alakohta – iii alakohta c)  sellaisten markkinoillepääsyä koskevien sitoumusten laajentaminen, jotka kyseinen maa on tehnyt julkisia hankintoja koskevan WTO:n sopimuksen tai unionin kanssa tekemänsä kahdenvälisen sopimuksen puitteissa. c)  sellaisten markkinoillepääsyä koskevien sitoumusten laajentaminen, jotka kyseinen maa on tehnyt julkisia hankintoja koskevan WTO:n sopimuksen tai unionin kanssa tekemänsä kahdenvälisen sopimuksen puitteissa, ja Tarkistus 70 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – b alakohta (uusi) b)  kyseinen maa on toteuttanut korjaavia toimenpiteitä Tarkistus 71 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 6 kohta 6.  Jos kolmannen maan kanssa käydyt neuvottelut eivät johda tyydyttäviin tuloksiin 15 kuukauden kuluessa niiden aloittamispäivästä, komissio päättää neuvottelut ja harkitsee, antaako se 10 artiklan nojalla täytäntöönpanosäädökset, joilla rajoitetaan kolmannesta maasta peräisin olevien tavaroiden ja palvelujen markkinoillepääsyä. 6.  Jos kolmannen maan kanssa käydyt neuvottelut eivät johda tyydyttäviin tuloksiin 12 kuukauden kuluessa siitä kalenteripäivästä, jolloin ne aloitettiin, komissio päättää neuvottelut ja harkitsee, antaako se 10 artiklan nojalla täytäntöönpanosäädökset, joilla rajoitetaan kolmannesta maasta peräisin olevien tavaroiden ja palvelujen markkinoillepääsyä. Tarkistus 72 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta 1.  Jos on tehty 8 artiklan mukainen tutkimus ja noudatettu 9 artiklassa säädettyä menettelyä ja tutkimuksen perusteella on todettu, että kolmannen maan toteuttamat tai soveltamat hankintatoimenpiteet johtavat siihen, että unionin ja kolmannen maan välisessä markkinoiden avaamisessa ei ole olennaista vastavuoroisuutta 6 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä, komissio voi antaa täytäntöönpanosäädökset, joilla väliaikaisesti rajoitetaan kolmannesta maasta peräisin olevien, sitoumusten piiriin kuulumattomien tavaroiden ja palvelujen markkinoillepääsyä. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 1.  Jos on tehty 8 artiklan mukainen tutkimus ja noudatettu 9 artiklassa säädettyä menettelyä ja tutkimuksen perusteella on todettu, että unionin ja kolmannen maan välisessä markkinoiden avaamisessa ei ole olennaista vastavuoroisuutta 2 artiklan 1 kohdan g a alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä, komissio voi antaa täytäntöönpanosäädökset, joilla väliaikaisesti rajoitetaan kolmannesta maasta peräisin olevien, sitoumusten piiriin kuulumattomien tavaroiden ja palvelujen markkinoillepääsyä viiden vuoden ajan. Tätä määräaikaa voidaan jatkaa viidellä vuodella. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Tarkistus 73 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 3 kohta – johdantokappale Edellä olevan 1 kohdan nojalla toteutetut toimenpiteet voidaan erityisesti rajoittaa koskemaan Komissio ei hyväksy suunniteltua poissulkemista, jos sillä rikottaisiin unionin kansainvälisissä sopimuksissaan tekemiä markkinoillepääsyä koskevia sitoumuksia. Edellä olevan 1 kohdan nojalla toteutetut toimenpiteet voidaan erityisesti rajoittaa koskemaan Tarkistus 74 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi) Edellä 9 artiklan 4 kohdan ja 10 artiklan mukaisesti hyväksytyt toimenpiteet lakkaavat olemasta voimassa viiden vuoden kuluttua niiden voimaantulosta, ellei niiden soveltamista ole keskeytetty tai niitä ole kumottu tätä ennen. Tarkistus 75 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – johdantokappale 1.  Hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt voivat päättää olla soveltamatta hankintamenettelyyn 10 artiklan mukaisia toimenpiteitä, jos 1.  Hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt voivat pyytää komissiota olemaan soveltamatta hankintamenettelyyn 10 artiklan mukaisia toimenpiteitä, jos Tarkistus 76 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta (uusi) Jos komissio ei ole 15 kalenteripäivän kuluttua tehnyt päätöstä pyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä, sen katsotaan hylänneen pyynnön. Poikkeuksellisissa olosuhteissa tätä määräaikaa voidaan pidentää enintään viiden kalenteripäivän pituisella jaksolla. Tarkistus 77 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 2 kohta – 1 alakohta Jos hankintaviranomainen tai hankintayksikkö aikoo olla soveltamatta tämän asetuksen 10 artiklan nojalla toteutettuja tai 11 artiklan nojalla uudelleen käynnistettyjä toimenpiteitä, sen on ilmoitettava aikomuksestaan hankintailmoituksessa, jonka se julkaisee direktiivin 2004/18/EY 35 artiklan tai direktiivin 2004/17/EY 42 artiklan mukaisesti. Sen on ilmoitettava asiasta komissiolle viimeistään kymmenen kalenteripäivän kuluttua hankintailmoituksen julkaisemisesta. Jos hankintaviranomainen tai hankintayksikkö aikoo olla soveltamatta tämän asetuksen 10 artiklan nojalla toteutettuja tai 11 artiklan nojalla uudelleen käynnistettyjä toimenpiteitä, sen on ilmoitettava aikomuksestaan hankintailmoituksessa, jonka se julkaisee direktiivin 2004/18/EY 35 artiklan tai direktiivin 2004/17/EY 42 artiklan mukaisesti. Tarkistus 78 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 2 kohta – 2 alakohta Ilmoitus on lähetettävä sähköisessä muodossa vakiolomaketta käyttäen. Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset, joissa vahvistetaan vakiolomakkeet hankintailmoituksia ja ilmoittamista varten 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset, joissa vahvistetaan vakiolomakkeet hankintailmoituksia varten 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Tarkistus 79 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 2 kohta – 3 alakohta Ilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot: Poistetaan. a)  hankintaviranomaisen tai hankintayksikön nimi ja yhteystiedot; b)  kuvaus hankintasopimuksen kohteesta; c)  tiedot sallittavien talouden toimijoiden, tavaroiden ja/tai palvelujen alkuperästä; d)  peruste päätökselle olla soveltamatta rajoittavia toimenpiteitä sekä poikkeuksen käytön yksityiskohtainen perustelu; e)  tarvittaessa muut hankintaviranomaisen tai hankintayksikön tarpeellisiksi katsomat tiedot. Tarkistus 80 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 3 kohta 3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 14 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 14 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana kalenteripäivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. Tarkistus 81 Ehdotus asetukseksi 16 a artikla (uusi) 16 a artikla Hankintasopimuksiin liittyvät ehdot unionin kolmansissa maissa rahoittamien ohjelmien kehyksessä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden rahoittamien julkisten hankintasopimusten yhteydessä komissio varmistaa, että käyttöön otetaan velvoittava normatiivinen kehys, jolla säännellään kansainvälisten julkisten hankintasopimuksien tekemistä ja toteuttamista. Tässä yhteydessä unionin on hyväksyttävä yhdenmukaisia sääntöjä, joilla varmistetaan tasapuoliset kilpailuolot unionin talouden toimijoiden ja kolmansien maiden talouden toimijoiden välillä. Tarkistus 82 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta 2.  Komissio, neuvosto, Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot sekä niiden virkamiehet eivät saa ilmaista tämän asetuksen nojalla saatuja luottamuksellisia tietoja muutoin kuin tiedot toimittaneen osapuolen nimenomaisella luvalla. Poistetaan. Tarkistus 83 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a.  Tämän asetuksen nojalla saatuja tietoja, joiden tietojen antaja on ilmoittanut olevan luottamuksellisia, ei saa missään olosuhteissa paljastaa, ellei tietojen antaja anna siihen lupaa. Tarkistus 84 Ehdotus asetukseksi 19 artikla Komissio antaa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2017 ja vähintään kolmen vuoden välein tämän asetuksen voimaantulosta kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen soveltamisesta ja sellaisten tämän asetuksen nojalla käytyjen kansainvälisten neuvottelujen edistymisestä, joissa käsitellään EU:n talouden toimijoiden mahdollisuutta osallistua julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin kolmansissa maissa. Tätä varten jäsenvaltioiden on pyynnöstä annettava komissiolle asiaankuuluvat tiedot. Komissio antaa vähintään kolmen vuoden välein tämän asetuksen voimaantulosta kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen soveltamisesta ja sellaisten tämän asetuksen nojalla käytyjen kansainvälisten neuvottelujen edistymisestä, joissa käsitellään EU:n talouden toimijoiden mahdollisuutta osallistua julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin kolmansissa maissa. Tätä varten jäsenvaltioiden on pyynnöstä annettava komissiolle asiaankuuluvat tiedot. Samanaikaisesti toisen kertomuksensa kanssa komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle asetuksen muuttamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen, tai se perustelee, miksi asetusta ei ole sen mielestä tarpeen muuttaa. Ellei komissio noudata näitä velvoitteita, asetuksen voimassaolo päättyy kaksi vuotta toisen kertomuksen antamisen jälkeen. Tarkistus 85 Ehdotus asetukseksi 20 artikla Kumotaan direktiivin 2004/17/EY 59 ja 58 artikla tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen. Komissio arvioi, onko direktiivin 2004/17/EY 58 ja 59 artikla säilytettävä. Ottaen huomioon tämän arvioinnin päätelmät komissio antaa nämä artiklat kumoavan lainsäädäntöehdotuksen, joka on voimassa tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen.

(1) Asia päätettiin palauttaa valiokuntakäsittelyyn työjärjestyksen 57 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti (A7-0454/2013).

Euroopan parlamentin tarkistukset 15. tammikuuta 2014 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi hunajasta annetun neuvoston direktiivin 2001/110/EY muuttamisesta (COM(2012)0530 – C7-0304/2012 – 2012/0260(COD))(1)

P7_TA(2014)0028 A7-0440/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 17 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 1 kappale (1)  Unionin tuomioistuimen 6 päivänä syyskuuta 2011 asiassa C-442/09 antaman tuomion8 seurauksena siitepölyä hunajassa on pidettävä myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/13/EY9 tarkoitettuna ainesosana. Tuomioistuimen tuomio perustui sille esitettyihin tosiseikkoihin, joiden mukaan siitepölyn esiintyminen hunajassa on pääasiassa tulosta mehiläishoitajan toiminnasta, kun hunajaa lingotaan sen keruun yhteydessä. Siitepöly tulee mehiläispesään kuitenkin mehiläisten toiminnan tuloksena, ja sitä esiintyy luontaisesti hunajassa riippumatta siitä, käyttääkö mehiläistenhoitaja linkousta hunajan erottamiseen. Sen vuoksi on tarpeen selventää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/200310 soveltamista muuntogeeniseen siitepölyyn hunajassa, että siitepöly on osatekijä hunajassa, joka on luonnollinen aine, jossa ei ole ainesosia, eikä direktiivissä 2000/13/EY tarkoitettu ainesosa. Sen vuoksi hunajasta 20 päivänä joulukuuta 2001 annettua neuvoston direktiiviä 2001/110/EY11 olisi muutettava. (1)  Neuvoston direktiivissä 2001/110/EY1 hunaja määritellään mehiläisen tuottamaksi luontoperäiseksi makeaksi aineeksi. Hunaja koostuu olennaiselta osaltaan erilaisista sokereista, ennen kaikkea hedelmäsokerista ja rypälesokerista, sekä muista aineista, kuten orgaanisista hapoista, entsyymeistä ja kiinteistä hiukkasista, jotka on saatu kerätystä hunajasta. Direktiivillä 2001/110/EY säilytetään hunajan alkuperäinen luonne rajoittamalla ihmisen toimia, joilla voitaisiin muuttaa hunajan koostumusta. Direktiivillä kielletään erityisesti elintarvikkeiden ainesosien, myös elintarvikelisäaineiden, lisääminen hunajaan eikä siihen saa lisätä muuta kuin hunajaa. Direktiivillä kielletään myös hunajalle ominaisten ainesosien, siitepöly mukaan lukien, poistaminen paitsi jos tätä ei voida välttää vierasta ainetta poistettaessa. Kyseiset vaatimukset ovat yhdenmukaisia Codex Alimentarius -kokoelman hunajaa koskevien vaatimusten kanssa. __________________ __________________ 11 EYVL L 10, 12.1.2002, s. 47. 1 EYVL L 10, 12.1.2002, s. 47. Tarkistus 2 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a) Koska kuluttajat ovat yhä huolestuneempia elintarvikkeiden sisältämistä muuntogeenisistä organismeista ja heillä on oikeus saada niistä tietoja, neuvoston direktiiviä 2001/110/EY* olisi muutettava vastaavasti asetuksen (EU) N:o 1169/2011 mukaisesti. __________ * Neuvoston direktiivi 2001/110/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2001, hunajasta (EYVL L 10, 12.1.2002, s. 47). Tarkistus 18 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 1 b kappale (uusi) (1 b) Siitepöly sisältyy direktiivissä 2001/110/EY vahvistettuihin hunajan koostumusta koskeviin vaatimuksiin. Käytettävissä olevat empiiriset ja tutkimukseen perustuvat tiedot vahvistavat, että hunajaan sisältyvä siitepöly on peräisin mehiläisistä. Siitepölyhiukkaset joutuvat mehiläisten keräämään meteen. Mehiläiset muuntavat siitepölyhiukkasia sisältävän meden hunajaksi mehiläispesässä. Käytettävissä olevien tietojen mukaan siitepölyä siirtyy hunajaan myös mehiläisten karvapeitteestä, pesän sisällä olevasta ilmasta sekä mehiläisten pesän soluihin varastoimasta siitepölystä, joka saattaa vapautua, kun mehiläishoitajat keräävät hunajaa. Näin ollen siitepölyä siirtyy pesään mehiläisten toiminnan seurauksena, ja se on hunajan luontainen ainesosa riippumatta siitä, keräävätkö mehiläishoitajat hunajan. Lisäksi on otettava huomioon, että mehiläishoitajat eivät lisää tarkoituksella siitepölyä hunajaan, koska siitepölyn lisääminen kielletään direktiivillä 2001/110/EY. Tarkistus 19 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 1 c kappale (uusi) (1 c) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1169/20111 ainesosalla tarkoitetaan elintarvikkeen tuotannossa tai valmistuksessa käytettyä ainetta, joka on mukana valmiissa tuotteessa sellaisenaan tai jossakin muussa muodossa. Määritelmä sisältää aineen tarkoituksellisen käytön elintarvikkeen tuotannossa tai valmistuksessa. Koska hunaja on luonnontuote ja koska hunajalle ominaiset osatekijät, siitepöly mukaan luettuna, ovat peräisin luonnosta, on syytä selventää, että siitepölyä ja muita hunajalle ominaisia osatekijöitä ei olisi pidettävä asetuksessa (EU) N:o 1169/2011 tarkoitettuina ”ainesosina”. __________________ 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 18.) Tarkistus 6 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 1 d kappale (uusi) (1 d) Koska hunaja on luonnontuote, se olisi vapautettava ainesosaluetteloa koskevista vaatimuksista. Tarkistus 23 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 1 e kappale (uusi) (1 e) Direktiivin 2001/18/EY 26 a artiklaan perustuvilla jäsenvaltioiden tasolla toteutettavilla rinnakkaiseloon liittyvillä toimenpiteillä olisi varmistettava muun muassa vähimmäisetäisyyksien määrittämisen avulla, että hunajan tavanomaiset analyysit ovat tarpeettomia. Tarkistus 7 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 kappale (4)  Direktiivin 2001/110/EY liitteet sisältävät teknisiä osatekijöitä, joita on ehkä mukautettava tai ajantasaistettava asiaa koskevien kansainvälisten standardien kehityksen ottamiseksi huomioon. Kyseisessä direktiivissä ei kuitenkaan anneta komissiolle asianmukaisia valtuuksia mukauttaa tai ajantasaistaa viipymättä kyseisiä liitteitä kansainvälisten standardien kehityksen ottamiseksi huomioon. Näin ollen direktiivin 2001/110/EY johdonmukaisen täytäntöönpanon vuoksi valta mukauttaa tai ajantasaistaa kyseisen direktiivin liitteitä tekniikan kehityksen tai kansainvälisten standardien kehityksen huomioon ottamiseksi olisi myös siirrettävä komissiolle. Poistetaan. Tarkistus 8 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 6 kappale (6)  Jotta voitaisiin ottaa huomioon tekninen kehitys ja tarpeen mukaan kansainvälisten standardien kehittyminen, valta antaa säädöksiä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti olisi näin ollen siirrettävä komissiolle direktiivin 2001/110/EY liitteissä oleviin tuotekuvauksiin ja määritelmiin liittyvien teknisten ominaisuuksien mukauttamiseksi tai ajantasaistamiseksi. Poistetaan. Tarkistus 20 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta Direktiivi 2001/110/EY 2 artikla – 5 kohta 5.  Siitepölyä, joka on hunajalle ominainen luonnollinen osatekijä, ei pidetä tämän direktiivin liitteessä 1 määriteltyjen tuotteiden ainesosana direktiivin 2000/13/EY 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. 5.  Siitepölyä, joka on hunajalle ominainen luonnollinen osatekijä, ei pidetä tämän direktiivin liitteessä 1 määriteltyjen tuotteiden ainesosana asetuksen (EU) N:o 1169/2011/EY 2 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tarkistus 12 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta Direktiivi 2001/110/EY 6 artikla 6 artikla Poistetaan. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 6 a artiklan mukaisesti liitteessä I esitettyihin nimityksiin, tuotekuvauksiin ja määritelmiin sekä liitteessä II esitettyihin hunajan koostumusta koskeviin vaatimuksiin liittyvien teknisten ominaisuuksien muuttamiseksi tekniikan kehityksen ja tarvittaessa asianomaisten kansainvälisten standardien kehityksen huomioon ottamiseksi. Tarkistus 13 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 3 kohta Direktiivi 2001/110/EY 6 artikla – 2 kohta 2.  Siirretään 4 ja 6 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi ... päivästä ...kuuta … (Publications Office is to fill in the date of entry into force of this amending Act). 2.  Siirretään komissiolle ... päivästä ...kuuta …* viiden vuoden ajaksi 4 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. __________________________ * Muutosdirektiivin voimaantulopäivä. Tarkistus 14 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 3 kohta Direktiivi 2001/110/EY 6 a artikla – 3 kohta 3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 ja 6 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. Tarkistus 15 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 3 kohta Direktiivi 2001/110/EY 6 a artikla – 5 kohta 5.  Edellä olevan 4 ja 6 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. 5.  Edellä olevan 4 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. Tarkistus 16 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Jäsenvaltioiden on saatettava 1 artiklan 1 kohdan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään […]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle. Jäsenvaltioiden on saatettava 1 artiklan 1 kohdan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään …* . Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle. ___________________ * 12 kuukautta tämän muutosdirektiivin voimaantulopäivästä.

(1) Asia päätettiin palauttaa valiokuntakäsittelyyn työjärjestyksen 57 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti (A7-0440/2013).

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. tammikuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Herkules III -ohjelmasta Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisen alalla toteutettavien toimien tukemiseksi (COM(2011)0914 – C7-0513/2011 – 2011/0454(COD))

P7_TA(2014)0029 A7-0385/2012

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0914),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 325 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0513/2011),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 15. toukokuuta 2012 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 14. marraskuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A7-0385/2012),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 15. tammikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2014 antamiseksi ohjelman perustamisesta Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisen alalla toteutettavien toimien tukemiseksi (Herkules III -ohjelma) ja päätöksen N:o 804/2004/EY kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 250/2014.)

(1) EUVL C 201, 7.7.2012, s. 1.

Euroopan parlamentin tarkistukset 15. tammikuuta 2014 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi jäsenvaltioiden välistä tavarakauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun asetuksen (EY) N:o 638/2004 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtämisestä komissiolle tiettyjen toimenpiteiden hyväksymiseksi, tullihallinnolta saatavien tietojen toimittamiseksi, salassapidettävien tietojen vaihtamiseksi jäsenvaltioiden välillä ja tilastollisen arvon määrittelemiseksi (COM(2013)0578 – C7-0242/2013 – 2013/0278(COD))(1)

P7_TA(2014)0030 A7-0457/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale (6)  On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. (6)  On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös tehokkaimmalla asiantuntijatasolla ilmoitettuaan jäsenvaltioille, keitä on tarkoitus kuulla ja millä perusteella on tarkoitus varmistaa puolueettomuus ja välttää mahdolliset eturistiriidat. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale (7)  Komission olisi varmistettava, ettei näistä delegoiduista säädöksistä aiheudu huomattavaa hallinnollista lisärasitetta jäsenvaltioille ja vastaajayksiköille. (7)  Komission olisi varmistettava, ettei näistä delegoiduista säädöksistä aiheudu huomattavia lisäkustannuksia tai huomattavaa hallinnollista lisärasitetta jäsenvaltioille ja vastaajayksiköille ja että niistä aiheutuvat kustannukset pysyvät mahdollisimman alhaisina. Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale (8)  Jotta voidaan varmistaa asetuksen (EY) N:o 638/2004 yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se voi hyväksyä tietojen keruuta koskevat järjestelyt ja erityisesti käytettävät koodit, yritysten ominaisuustietojen mukaan jaoteltujen kauppaa koskevien vuosittaisten tilastojen keruuta koskevat tekniset säännökset sekä toimenpiteet, jotka ovat tarpeen laatukriteerien mukaisen tilastojen laadun varmistamiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. (8)  Jotta voidaan varmistaa asetuksen (EY) N:o 638/2004 yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se voi hyväksyä tietojen keruuta koskevat järjestelyt ja erityisesti käytettävät koodit, yritysten ominaisuustietojen mukaan jaoteltujen kauppaa koskevien vuosittaisten tilastojen keruuta koskevat tekniset säännökset sekä toimenpiteet, jotka ovat tarpeen maksutta toimitettavien tilastojen laatukriteerien mukaisen laadun varmistamiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale (10)  Euroopan tilastojärjestelmän rakenteen uudistamiseen tähtäävällä strategialla pyritään parantamaan koordinointia ja kumppanuutta luomalla Euroopan tilastojärjestelmään selkeä pyramidirakenne; sen mukaisesti Euroopan tilastoista 11 päivänä maaliskuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 223/20099 perustetulla Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevällä komitealla olisi oltava neuvoa-antava rooli, ja sen olisi avustettava komissiota tämän käyttäessä täytäntöönpanovaltaansa. (10)  Euroopan tilastojärjestelmän rakenteen uudistamiseen tähtäävällä strategialla pyritään parantamaan koordinointia ja kumppanuutta luomalla Euroopan tilastojärjestelmään selkeä pyramidirakenne; sen mukaisesti asetuksella (EY) N:o 223/20099 perustetulla Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevällä komitealla olisi oltava neuvoa-antava rooli, ja sen olisi avustettava komissiota tämän käyttäessä täytäntöönpanovaltaansa. Kansallisten viranomaisten ja komission (Eurostat) välisen koordinoinnin parantaminen on tärkeää tilastotietojen laadun parantamiseksi unionissa. __________________ __________________ 9 EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164. 9 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164). Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale (11)  Asetusta (EY) N:o 638/2004 olisi muutettava korvaamalla viittaus Intrastat-komiteaan viittauksella Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevään komiteaan. (11)  Asetusta (EY) N:o 638/2004 olisi muutettava korvaamalla viittaus Intrastat-komiteaan viittauksella Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevään komiteaan. Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean jäsenyysrakenteen olisi oltava sama kuin Intrastat-komiteassa, eli kustakin jäsenvaltiosta olisi oltava yksi jäsen. Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale (12)  Tulliselvitysjärjestelyjen yksinkertaistukset ovat johtaneet siihen, että tullin tasolla ei ole saatavilla tilastotietoja tullimenettelyssä olevista tavaroista. Tietojen kattavuuden varmistamiseksi kyseisten tavaroiden liikkuminen olisi sisällytettävä Intrastat-järjestelmään. (12)  Tulliselvitysjärjestelyjen yksinkertaistukset ovat johtaneet siihen, että tullin tasolla ei ole saatavilla tilastotietoja tullimenettelyssä olevista tavaroista. Tietojen kattavuuden varmistamiseksi kyseisten tavaroiden liikkuminen olisi sisällytettävä Intrastat-järjestelmään mutta lisäkustannusten aiheutumista olisi vältettävä mahdollisimman pitkälti. Tietojen olisi oltava niin kutsutun yksisuuntaisen raportoinnin periaatteen mukaisia, eli ainoastaan vientiyritysten olisi kerättävä tietoja edellyttäen, että tietojen laatu voidaan taata. Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale (13)  EU:n sisäisen kaupan tilastoihin liittyvien salassapidettävien tietojen vaihtaminen olisi sallittava jäsenvaltioiden välillä, jotta voitaisiin tehostaa näiden tilastojen kehittämistä, tuottamista ja jakelua tai parantaa kyseisten tilastojen laatua. (13)  EU:n sisäisen kaupan tilastoihin liittyvien salassapidettävien tietojen vaihtaminen olisi sallittava jäsenvaltioiden välillä ja sen olisi oltava maksutonta, mikäli maksuttomuus on tarpeen, jotta voitaisiin tehostaa näiden tilastojen kehittämistä, tuottamista ja jakelua tai parantaa kyseisten tilastojen laatua. Tietojen vaihtamisen olisi oltava vapaaehtoista, ja sen olisi oltava mahdollista tämän asetuksen voimaantuloa seuraavan siirtymäkauden ajan. Salassapidettävien tietojen vaihtoon olisi kuitenkin suhtauduttava varovaisesti, eikä se saisi lisätä itsessään yritysten hallinnollista rasitetta. Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale (14)  Tilastollisen arvon määritelmää olisi selkiytettävä, ja se olisi saatettava EU:n ulkopuolisen kaupan tilastoissa käytettävän vastaavan tietoyksikön määritelmän mukaiseksi. (14)  Tilastollisen arvon määritelmää olisi selkiytettävä, ja se olisi saatettava EU:n ulkopuolisen kaupan tilastoissa käytettävän vastaavan tietoyksikön määritelmän mukaiseksi, jotta EU:n sisäisen kaupan tilastot ja EU:n ulkopuolisen kaupan tilastot olisivat paremmin vertailukelpoisia. Yhdenmukaiset määritelmät ovat välttämättömiä hyvin toimivalle ja kitkattomalle rajatylittävälle kaupankäynnille, ja ne ovat erityisesti tärkeä ennakkoedellytys sille, että kansalliset viranomaiset voivat tulkita yhdenmukaisesti yritysten rajatylittävään toimintaan vaikuttavia sääntöjä. Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale (15)  Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja aiheellista vahvistaa säännöt tullihallinnolta saatujen tietojen toimittamisesta, salassapidettävien tietojen vaihtamisesta jäsenvaltioiden välillä ja tilastollisen arvon määrittelemisestä EU:n sisäisen kaupan tilastojen alalla. Tässä asetuksessa ei Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ylitetä sitä, mikä on tarpeen edellä tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi. (15)  Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja aiheellista vahvistaa yhdenmukaiset säännöt tullihallinnolta saatujen tietojen toimittamisesta, salassapidettävien tietojen vaihtamisesta jäsenvaltioiden välillä ja tilastollisen arvon määrittelemisestä EU:n sisäisen kaupan tilastojen alalla. Tässä asetuksessa ei Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ylitetä sitä, mikä on tarpeen edellä tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi. Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 a kappale (uusi) (15 a)  Kansallisten viranomaisten toimittamien tietojen olisi oltava maksuttomia jäsenvaltioille sekä unionin toimielimille ja virastoille. Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 a kappale (uusi) (17 a)  Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden taloustilanne ja koordinointitoimenpiteiden tehostaminen unionin tasolla, on syytä kehittää yhdennetty lähestymistapa ja entistä luotettavampia tilastoindikaattoreita, jotta politiikan toteutusta voidaan tehostaa. Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 b kappale (uusi) (17 b)  Unionin kansalaisten ja jäsenvaltioiden tietosuojaa koskevien äskettäin havaittujen rikkomusten vuoksi on aiheellista parantaa arkaluonteisten tilastotietojen, myös arkaluonteisten talousalan tilastotietojen, siirtotapojen turvallisuutta. Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 2 kohta – b alakohta Asetus (EY) N:o 638/2004 5 artikla – 2 kohta 2.  Tullin on toimitettava sellaisia lähteviä ja saapuvia tavaroita, joihin sovelletaan tullin tai verotuksen tarpeisiin yhtenäistä hallinnollista asiakirjaa, koskevat tilastotiedot suoraan kansallisille viranomaisille vähintään kerran kuussa. 2.  Tullin on toimitettava sellaisia lähteviä ja saapuvia tavaroita, joihin sovelletaan tullin tai verotuksen tarpeisiin yhtenäistä hallinnollista asiakirjaa, koskevat tilastotiedot suoraan kansallisille viranomaisille kerran kuussa. Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 5 kohta Asetus (EY) N:o 638/2004 9 a artikla – 1 kohta Euroopan tilastoista 11 päivänä maaliskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009(*) 3 artiklan 7 kohdassa määriteltyjen salassapidettävien tietojen pelkästään tilastotarkoituksiin tapahtuva vaihto sallitaan kunkin jäsenvaltion asiaan liittyvien kansallisten viranomaisten välillä, kun kyseinen vaihto edistää jäsenvaltioiden välistä tavarakauppaa koskevien Euroopan tilastojen tehokasta kehittämistä, tuottamista ja jakelua tai parantaa niiden laatua. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009* 3 artiklan 7 kohdassa määriteltyjen salassapidettävien tietojen pelkästään tilastotarkoituksiin tapahtuva maksuton vaihto sallitaan kunkin jäsenvaltion asiaan liittyvien kansallisten viranomaisten välillä, kun on osoitettu, että kyseinen vaihto edistää jäsenvaltioiden välistä tavarakauppaa koskevien Euroopan tilastojen tehokasta kehittämistä, tuottamista ja jakelua tai parantaa huomattavasti niiden laatua. Jäsenvaltioille mahdollisesti aiheutuva hallinnollinen rasite ja kustannukset on minimoitava. Salassapidettävien tietojen vaihtamisen on oltava vapaaehtoista …** asti. __________ __________ (*) EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164. * Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164). ** Viisi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta. Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 5 kohta Asetus (EY) N:o 638/2004 9 a artikla – 2 kohta Salassapidettäviä tietoja hankkineiden kansallisten viranomaisten on käsiteltävä kyseisiä tietoja salassapidettävinä ja käytettävä niitä yksinomaan tilastotarkoituksiin. Salassapidettäviä tietoja hankkineiden kansallisten viranomaisten on käsiteltävä kyseisiä tietoja salassapidettävinä ja käytettävä niitä yksinomaan tilastotarkoituksiin. Kansalliset viranomaiset eivät saa siirtää tällaisia tietoja millekään muille kansainvälisille järjestöille kuin tässä asetuksessa tarkoitetuille järjestöille. Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 6 kohta – c alakohta Asetus (EY) N:o 638/2004 10 artikla – 5 kohta 5.  Jäsenvaltiot voivat tietyin edellytyksin, kun laatuvaatimukset täytetään, yksinkertaistaa yksittäisistä vähämerkityksisistä liiketoimista toimitettavia tietoja. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 13 a artiklan mukaisesti näiden edellytysten määrittelemiseksi. 5.  Jäsenvaltiot voivat tietyin laatuvaatimukset täyttävin edellytyksin yksinkertaistaa yksittäisistä vähämerkityksisistä liiketoimista toimitettavia tietoja edellyttäen, että yksinkertaistaminen ei vaikuta heikentävästi tilastojen laatuun. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 13 a artiklan mukaisesti näiden edellytysten määrittelemiseksi. Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 6 a kohta (uusi) Asetus (EY) N:o 638/2004 11 artikla (6 a)  Korvataan 11 artikla seuraavasti: 11 artikla ”11 artikla Tilastotietojen luottamuksellisuus Tilastotietojen luottamuksellisuus Kansalliset viranomaiset voivat ainoastaan tilastotiedot toimittaneiden osapuolten pyynnöstä päättää, jaellaanko sellaisia tilastotietoja, jotka saattavat mahdollistaa näiden osapuolten tunnistamisen, tai muutetaanko näitä tilastotietoja siten, ettei niiden jakelu vaaranna tilastotietojen luottamuksellisuutta. Kansalliset viranomaiset voivat ainoastaan tilastotiedot toimittaneiden osapuolten pyynnöstä päättää, jaellaanko sellaisia tilastotietoja, jotka saattavat mahdollistaa näiden osapuolten tunnistamisen, tai muutetaanko näitä tilastotietoja siten, ettei niiden jakelu vaaranna tilastotietojen luottamuksellisuutta. Kansallisten viranomaisen on varmistettava, että tilastolliset edut ovat selvästi suuremmat kuin tietoja toimittaville osapuolille mahdollisesti aiheutuvat haitalliset vaikutukset.” Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 7 kohta – c alakohta Asetus (EY) N:o 638/2004 12 artikla – 4 kohta – 3 alakohta Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tekniset säännökset näiden tilastojen laatimista varten. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tekniset säännökset näiden tilastojen kaikkein taloudellisinta laatimista varten. Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 8 kohta Asetus (EY) N:o 638/2004 13 artikla – 4 kohta – 1 alakohta 4.  Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä toimenpiteet, jotka ovat tarpeen laatukriteerien mukaisen tilastojen laadun varmistamiseksi. 4.  Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä toimenpiteet, jotka ovat tarpeen laatukriteerien mukaisen tilastojen laadun varmistamiseksi, välttäen suhteettoman korkeiden kustannusten aiheuttamista kansallisille viranomaisille. Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 9 kohta Asetus (EY) N:o 638/2004 13 a artikla – 2 kohta 2.  Käyttäessään 3 artiklan 4 kohdan, 6 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan sekä 12 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 2 kohdan mukaisesti siirrettyä valtaansa komissio varmistaa, ettei delegoiduista säädöksistä aiheudu huomattavaa hallinnollista lisärasitetta jäsenvaltioille tai vastaajille. 2.  Käyttäessään 3 artiklan 4 kohdan, 6 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan sekä 12 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 2 kohdan mukaisesti siirrettyä valtaansa komissio varmistaa, ettei delegoiduista säädöksistä aiheudu huomattavia lisäkustannuksia tai huomattavaa hallinnollista lisärasitetta jäsenvaltioille tai vastaajille. Komissio pyrkii vähentämään kustannuksia ja hallinnollista rasitetta aina, kun se on mahdollista. Lisäksi komissio perustelee asianmukaisesti kyseisiin suunniteltuihin delegoituihin säädöksiin sisältyvät toimenpiteet ja esittää jäsenvaltioiden myötävaikutuksella tiedot niihin mahdollisesti liittyvästä rasitteesta ja tuottamisen kustannuksista asetuksen (EY) N:o 223/2009 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 9 kohta Asetus (EY) N:o 638/2004 13 a artikla – 3 kohta 3.  Siirretään 3 artiklan 4 kohdassa, 6 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa sekä 12 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi … päivästä …kuuta …[(Publication office: please insert the exact date of the entry into force of the amending Regulation)]. 3.  Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [Virallinen lehti: lisätään muutosasetuksen voimaantulon päivämäärä] viiden vuoden ajaksi 3 artiklan 4 kohdassa, 6 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa sekä 12 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 9 kohta Asetus (EY) N:o 638/2004 13 a artikla – 6 kohta 6.  Edellä olevien 3 artiklan 4 kohdan, 6 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 3, 4 tai 5 kohdan tai 12 artiklan 1 kohdan a alakohdan tai 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. 6.  Edellä olevien 3 artiklan 4 kohdan, 6 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 3, 4 tai 5 kohdan tai 12 artiklan 1 kohdan a alakohdan tai 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.

(1) Asia päätettiin palauttaa valiokuntakäsittelyyn työjärjestyksen 57 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti (A7-0457/2013).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2014 luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevasta rikollisuudesta (2013/2747(RSP))

P7_TA(2014)0031 B7-0013/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon YK:n rikoksentorjunnan ja rikosoikeuden toimikunnan huhtikuussa 2013 antaman päätöslauselman, jota YK:n talous- ja sosiaalineuvosto kannatti heinäkuussa 2013 ja jossa rohkaistaan jäsenvaltioita luokittelemaan luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laiton kauppa vakavaksi rikokseksi silloin, kun siihen osallistuu järjestäytyneitä rikollisryhmiä siten, että se rinnastetaan ihmiskauppaan ja huumekauppaan,

–  ottaa huomioon unionin alueella verkossa harjoitettavaa norsunluutuotteiden kauppaa koskevan Interpolin ja Ifawin (kansainvälinen eläinten hyvinvointia edistävä rahasto) tutkimuksen, jossa todetaan, että verkossa harjoitettavan luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan rikollisuuden valvonnan täytäntöönpano on alkuvaiheessa, ja jossa vaaditaan luonnonvaraisten eläinten verkkokauppaa sääntelevää erityistä unionin lainsäädäntöä,

–  ottaa huomioon 6. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n strategisista tavoitteista Bangkokissa Thaimaassa 3.–14. maaliskuuta 2013 pidettävässä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) sopimuspuolten konferenssin 16. kokouksessa(1),

–  ottaa huomioon tuloksen edellä mainitusta sopimuspuolten 16. konferenssista (CoP 16), jossa sopimuspuolet sopivat useista salametsästyksen ja luonnonvaraisten eläinten kaupan torjuntaa koskevista konkreettisista toimista, ja ottaa huomioon myös päätökset 16.39–16.40 ja päätökset 16.78–16.83,

–  ottaa huomioon CITESin yleissopimuksen, joka on pantu EU:ssa täytäntöön luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelua niiden kauppaa sääntelemällä koskevalla neuvoston asetuksella (EY) N:o 338/97(2) sekä komission asetuksella (EY) 865/2006(3), jossa säädetään yksityiskohtaisesti neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon Bernin yleissopimuksen pysyvän komitean luonnonvaraisten lintujen tappamisesta, ansapyynnistä ja kaupasta 2. joulukuuta 2011 antaman suosituksen nro 155 (2011) sekä komission sen jälkeen antaman etenemissuunnitelman lintujen laittoman tappamisen, ansapyynnin ja kaupan torjumiseksi (12/2012),

–  ottaa huomioon Yhdysvaltojen, Filippiinien ja Gabonin hiljattain esittämät laittoman norsunluun varastojensa tuhoamista koskevat aloitteet, joiden avulla pyritään parantamaan yleistä tietoisuutta norsunluun kasvaneesta kysynnästä sekä laittoman kaupan ja metsästyksen lisääntymisestä ja pyritään pysäyttämään luonnonvaraisten eläinten kauppa,

–  ottaa huomioon Afrikan norsujen levinneisyysalueen 11 valtion johtajan 26. syyskuuta 2013 antaman yhteisen lausunnon, joka on osa Clinton Global Initiativen sitoumuksia Afrikan norsujen pelastamiskumppanuuden toimintaan ja jossa kehotettiin muita valtioita julistamaan tai palauttamaan kaikkea syöksyhampaiden ja norsunluutuotteiden tuontia, vientiä ja kotimaan myyntiä koskeva kansallinen moratorio siihen saakka, kunnes salametsästys ei enää uhkaa luonnonvaraisia norsukantoja,

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (lopullinen mietintö)(4) ja erityisesti sen 127. kohdan, sekä 11. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (väliaikainen mietintö)(5),

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan Brysselissä 27. helmikuuta 2013 järjestämän seminaarin, jossa käsiteltiin luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevaa rikollisuutta,

–  ottaa huomioon komissiolle 29. lokakuuta 2013 esitetyn kysymyksen luonnonvaraisia eläimiä koskevasta rikollisuudesta (O‑000123/2013 – B7‑0529/2013),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva rikollisuus, johon kuuluu salametsästys, laiton puunkorjuu, laittomien villieläintuotteiden ja niiden jatkojalostustuotteiden kauttakuljetukset, tällaisten tuotteiden laiton myynti ja käyttö kuluttajamaissa, on tällä hetkellä vakavaa kansainvälisesti järjestäytynyttä rikollista liiketoimintaa, jonka vuotuinen liikevaihto on vähintään 19 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa ja joka on tällä hetkellä maailman neljänneksi laajinta laitonta toimintaa huumekaupan, väärentämisen ja ihmiskaupan jälkeen;

B.  ottaa huomioon, että luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista saatavien tuotteiden laittomaan kauppaan liittyy usein yli rajojen toimivia järjestäytyneen rikollisuuden verkostoja ja että se on tulonlähteenä tällaisille verkostoille sekä militanteille kapinallisryhmille;

C.  ottaa huomioon, että luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva rikollisuus vaarantaa eläinten hyvinvoinnin ja kyseisten eläin- ja kasvilajien suojelun sekä paikalliset ekosysteemit kokonaisuudessaan;

D.  toteaa, että luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin liittyvästä rikollisuudesta on tullut vakava uhka turvallisuudelle, poliittiselle vakaudelle, taloudelle, paikallisille elinkeinoille, luonnonvaroille sekä kulttuuriperinnölle monissa maissa; toteaa, että uhan tehokkaan käsittelyn edellyttämät vastatoimet jäävät usein ympäristöä, eläimiä ja kasveja koskevan lainsäädännön valvonnasta vastaavien virastojen toimivallan ulkopuolelle, eivätkä ne liity vain yhteen maahan tai alueeseen;

E.  ottaa huomioon, että luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laiton kauppa uhkaa vakavasti turvallisuutta, oikeusvaltioperiaatetta ja sellaisten paikallisyhteisöjen kehitystä, joiden luonnonvarainen kasvisto ja eläimistö kulutetaan loppuun, ja se uhkaa myös sellaisten kansakuntien ja alueiden rauhaa ja turvallisuutta, joissa nämä yhteisöt sijaitsevat, samoin kuin maailmanlaajuista kestävää kehitystä;

F.  ottaa huomioon, että luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan rikollisuuden torjunta edellyttää maailmanlaajuisia koordinoituja toimia korkeimmalla poliittisella tasolla sekä lainvalvontavirastojen välillä kansainvälisellä ja kansallisella tasolla samoin kuin tehokkaita välineitä lainvalvonnan sekä rikosoikeudellisten järjestelmien vahvistamiseksi;

G.  ottaa huomioon, että laillinen kauppa toimii suojamuurina laittomalle kaupalle ja lisää salametsästystä niin kauan kuin luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista saatavilla tuotteilla on suuri kysyntä ja valvontatoimet ovat vähäisiä;

1.  korostaa, että EU on sekä luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan merkittävä markkina-alue että läpikulkureitti; korostaa, että Europolin arvioiden mukaan uhanalaisten lajien kaupan tulot ovat noin 18–26 miljardia euroa vuosittain ja unioni on kaupan ensisijainen kohdemarkkina-alue maailmassa;

2.  korostaa, että CITES-yleissopimuksen tavoitteena on varmistaa, että luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kansainvälinen kauppa ei uhkaa luonnonvaraisten eläinten ja kasvien olemassaoloa;

3.  on huolestunut siitä, että Global Financial Integrity -järjestön helmikuussa 2011 laatiman ”Transnational Crime in the Developing World” -raportin mukaan internetin välityksellä käytävän luonnonvaraisten eläinten kaupan arvo on vuositasolla 10 miljardia Yhdysvaltain dollaria;

4.  on huolissaan luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kaupan harjoittajien ja rahavirtojen ja muun järjestäytyneen rikollisuuden, kuten huume- ja asekaupan, korruption ja petosten, muotojen välisistä kasvavista yhteyksistä sekä yhteyksistä sotaa käyviin ryhmiin ja terroristeihin;

5.  on huolestunut siitä, että järjestäytyneen rikollisuuden ja erityisesti salakuljetusrikollisuuden toimijoille luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kauppa on houkuttelevaa lainvalvontaviranomaisten valvontakyvyn puutteen, suuren voittomarginaalin ja vähäisten seuraamusten vuoksi;

6.  korostaa, että jos EU ja jäsenvaltiot haluavat olla todellisessa johtoasemassa uhanalaisten lajien suojelussa, on tuettava kansainvälisiä neuvotteluja nopeasti, aktiivisesti ja kunnianhimoisesti ja luotava myös asianmukaisin oikeudellinen kehys ja toteutuksen edellytykset sen varmistamiseksi, ettei mitään tällaisen laittoman kaupan mahdollistavia porsaanreikiä ole unionin rajojen sisällä;

7.  kiinnittää huomiota siihen, että luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kauppa voi uhata vakavasti sekä oikeusvaltion periaatteiden täytäntöönpanoa että kestävää kehitystä;

8.  on tietoinen siitä, että erilaisten luonnonvaraisten eläinlajien salametsästystä esiintyy myös EU:n alueella ja että harvinaisia, erityisen suojelun kohteena olevia ja jopa direktiivin 92/43/ETY (luontotyyppidirektiivi) liitteessä IV ja direktiivin 2009/147/EY (lintudirektiivi) liitteessä I lueteltuja uhanalaisia luonnonvaraisia lajeja tapetaan, kerätään, pyydystetään ja kaupataan edelleen;

Toimet EU:ssa

9.  kehottaa komissiota laatimaan viipymättä selkeitä tavoitteita ja aikatauluja sisältävän EU:n toimintasuunnitelman luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan rikollisuuden ja kaupan torjumiseksi;

10.  korostaa, että EU on laittomien luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista saatavien tuotteiden, kuten norsunluun ja elävien eläinten, merkittävä läpikulkualue, kuten todetaan TRAFFIC-järjestön hiljattain antamassa raportissa(6), ja että se on sen vuoksi erityisasemassa tällaisten kaupan valvonnassa;

11.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kaikkea syöksyhampaiden sekä käsittelemättömän norsunluun ja siitä valmistettujen tuotteiden kaupallista tuontia, vientiä sekä kotimaan myyntiä ja ostamista koskevan moratorion siihen saakka, kunnes salametsästys ei enää uhkaa luonnonvaraisia norsukantoja;

12.  kehottaa jäsenvaltioita yhdessä muiden CITES-sopimuspuolten kanssa antamaan luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kaupan ja luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista saatavien tuotteiden kysynnän vastaisen selkeän viestin ja tuhoamaan laittomat norsunluuvarastonsa;

13.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysin täytäntöön komission suosituksen 2007/425/EY, jossa määritellään toimenpiteet, jotka koskevat luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 täytäntöönpanon valvontaa; suosittelee, että jäsenvaltiot varmistavat kaikkien haltuunotettujen tuotteiden välittömän takavarikoinnin, jotta voidaan tehostaa CITES-yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja suojella elävien eläinten hyvinvointia;

14.  kehottaa komissiota ottamaan CITESin pysyvän komitean mukaan liittyen sopimuspuolten 16. konferenssin päätökseen 16.47, joka koskee laittomasti kaupattujen ja takavarikoitujen näytteiden hävittämisen tehostamista, koordinoitujen lähestymistapojen varmistamiseksi tietojen vaihdossa ja takavarikoitujen elävien eläinten nopean uudelleenkotouttamisen varmistamiseksi;

15.  kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan EU:n oikeusalaa lisäämällä tietoisuutta, valmiuksia ja resursseja sen varmistamiseksi, että syytteeseen asettaminen luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittomasta kaupasta toteutetaan tehokkaasti ja lainsäädännön koko soveltamisalan puitteissa ja että luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeviin rikoksiin syyllistyneille määrätään rikoksen vakavuutta vastaavat seuraamukset; kehottaa komissiota siksi tehostamaan yhdenmukaistamista jäsenvaltioissa komission suosituksen N:o 2007/425/EY mukaisesti, jotta voidaan välttää lievimpiä seuraamuksia määräävien jäsenvaltioiden käyttäminen tuloreittinä;

16.  kehottaa komissiota seuraamaan ja valvomaan tarkasti ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin annetun direktiivin 2008/99/EY soveltamista, sillä joissakin jäsenvaltioissa ei ole vieläkään säädetty tehokkaita rikosoikeudellisia rangaistuksia, joita direktiivi velvoittaa säätämään myös suojeltujen luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien yksilöitä tappaville, tuhoaville, hallussaan pitäville tai niistä näytteitä ottaville;

17.  kehottaa toukokuussa 2013 muun muassa metsiin kohdistuvista rikoksista annetussa YK:n päätöslauselmassa esitetyn huolen mukaisesti tarkastelemaan uudelleen voimassa olevia EU:n säädöksiä, jotka koskevat laitonta puukauppaa ja muita metsiin liittyviä toimia, sen selvittämiseksi, pystytäänkö niiden avulla puuttumaan riittävällä tavalla ja tehokkaasti unionin alueella nykyisin harjoitettavaan mittavaan laittomaan kauppaan;

18.  kiinnittää huomiota siihen, että EU:n jäsenvaltioiden välillä on edelleen valtavia eroja suojeltujen luonnonvaraisten eläin- tai kasvilajien yksilöitä kauppaaviin, kerääviin, pyydystäviin tai hallussaan pitäviin sovellettavan seuraamusjärjestelmän osalta; panee merkille, että jäsenvaltioittain vaihtelevat seuraamukset vaikuttavat usein kielteisesti valvontajärjestelmien tehokkuuteen ja kunkin jäsenvaltion sisäisestä valvonnasta vastaavien tahojen tehokkuuteen;

19.  vaati asiamukaisia seuraamuksia asetuksen (EY) N:o 338/97 rikkomisesta luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan rikollisuuden ehkäisemiseksi ja kehottaa ottamaan huomioon myös rikokseen liittyvien lajien markkina-arvon ja niiden suojeluarvon sekä aiheutuneet kustannukset; kehottaa luomaan järjestelmän, jossa seuraamusten laajuutta ajantasaistetaan ja mukautetaan säännöllisesti;

20.  painottaa, että ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin annetulla direktiivillä 2008/99/EY yhdenmukaistetaan luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevaan rikollisuuteen liittyvien rikosten määritelmät kaikkialla unionissa; muistuttaa lisäksi, että direktiivissä velvoitetaan jäsenvaltioita toteuttamaan tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat rikosoikeudelliset rangaistukset, ja kehottaakin jäsenvaltioita määrittämään viipymättä seuraamusten asianmukaisten tason luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan rikollisuuden osalta;

21.  kehottaa komissiota ja neuvostoa tukemaan koko täytäntöönpanoa valvovan ketjun asianmukaista koulutusta tähän soveltuvien nykyisten rahoitusvälineiden avulla;

22.  kehottaa jäsenvaltioita käyttämään kaikkia järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjuntaan ja varojen takavarikointiin soveltuvia unionin ja kansallisia välineitä pyrkiessään torjumaan luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevaa rikollisuutta;

23.  kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita noudattamaan YK:n rikoksentorjunnan ja rikosoikeuden toimikunnan huhtikuussa 2013 antamaa päätöslauselmaa ja päivittämään lainsäädäntöään sen varmistamiseksi, että luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laiton kauppa, johon osallistuu järjestäytyneitä rikollisryhmiä, katsotaan rikokseksi, josta voidaan määrätä jopa neljä vuotta tai enemmän vankeutta, jotta YK:n kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaista yleissopimusta voidaan käyttää kansainvälisen yhteistyön ja vastavuoroisen oikeusavun perustana;

24.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita panemaan täydellisesti täytäntöön Project WEB -hankkeen suositukset, jotka sisältyvät EU:n alueella harjoitettavaa norsunluukauppaa koskevaan Interpolin ja IFAW-rahaston tutkimukseen;

25.  on tietoinen siitä, että kestämätön ja epäeettinen metsästysmuistoksi metsästäminen on johtanut CITES-yleissopimuksen liitteissä I ja II lueteltujen uhanalaisten lajien merkittävään vähenemiseen, ja kehottaa jäsenvaltioita tukemaan metsästysmuistojen EU:n jäsenvaltioihin tuontia koskevien EU-säännösten mahdollista tarkistamista sekä vaatimaan tuontilupaa kaikkien asiaa koskevan säädöksen B liitteessä lueteltujen lajien metsästysmuistoksi tuonnille;

26.  panee merkille esiin tuodut ongelmat, joita liittyy pyydystettyjen luonnonvaraisten eläinten ”pesemiseen” hyödyntämällä vähemmän rajoittavia vankeudessa kasvattamista koskevia säännöksiä; kehottaa Euroopan komissiota tukemaan sopimuspuolten CoP 16 ‑konferenssissa tehtyjä päätöksiä 16.63–16.66 vankeudessa kasvatetuista ja tarhatuista yksilöistä ja tarjoamaan rahoitustukea tutkimukselle, jossa arvioidaan vankeudessa kasvatetuiksi väitettyihin yksilöihin liittyviä ongelmia, sekä tukemaan samoin suuntaviivojen laatimista tutkimuslaitoksille;

27.  kehottaa perustamaan Europolin yhteyteen erityisen luonnonvaraisiin eläimiin kohdistuvien rikosten torjuntayksikön, jolla olisi täysi rajat ylittävä toimivalta ja tehtävät sekä riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä ja riittävä rahoitus, jotta voitaisiin keskittää tiedot ja analyysi ja tutkimusten koordinointi, minkä ansiosta voitaisiin toteuttaa enemmän yhteisiä tutkimuksia ja saada aikaan entistä koordinoidumpi strateginen menettely; kehottaa parantamaan ja vahvistamaan jäsenvaltioiden paikallisista tarkastuksista vastaavien elinten ja kansainvälisten vastaavien elinten välisiä yhteyksiä tietojen vaihdon edistämiseksi ja näin paikallisten tarkastajien työn vaikutuksen ja tehokkuuden parantamiseksi;

28.  kehottaa jäsenvaltioita siksi perustamaan ympäristörikollisuuden kansallisen torjuntaryhmän (NEST) Interpolin suosituksen mukaisesti sekä osallistumaan koordinoituihin operaatioihin Europolin yhteyteen perustettavaksi ehdotetun luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin kohdistuvien rikosten torjuntayksikön kautta;

29.  kehottaa komissiota varmistamaan, että sen yksiköt osoittavat CITESille riittävät resurssit, jotta EU voi omaksua johtoaseman CITES-yleissopimukseen tehdyn Gaboronen muutoksen tullessa voimaan;

30.  kehottaa komissiota ja neuvostoa käyttämään kauppa- ja kehitysvälineitään sellaisten erityisohjelmien luomiseksi, joilla vahvistetaan CITES-sopimuksen täytäntöönpanoa ja annetaan resursseja parantaa valmiuksia salametsästyksen ja eläinten laittoman kaupan torjuntaan erityisesti tukemalla, vahvistamalla ja laajentamalla sellaisia täytäntöönpanoaloitteita kuin ASEAN-WEN (ASEAN Wildlife Enforcement Network), HA-WEN (Horn of Africa Wildlife Enforcement Network), LATF (Lusaka Agreement Task Force), PAPECALF (Plan d’Action sous-régional des pays de l’espace COMIFAC pour le renforcement de l’application des législations nationales sur la faune sauvage 2012–2017), joiden tarkoituksena on perustaa alueellisia asiantuntijakeskuksia ja tarjota malleja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan rikollisuuden torjuntayhteistyölle;

31.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ennakoivaan työskentelyyn, jotta Euroopan kansalaiset saadaan tietoisiksi siitä, että luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva rikollisuus ei ole vain muita maanosia koskeva ongelma, vaan pikemminkin planeettaamme ja ekosysteemiämme koskeva kiireellinen kysymys, jolla on poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia yhteisöihin kaikkialla maailmassa;

Kansainväliset toimet

32.  kehottaa komissiota ja neuvostoa sisällyttämään luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan rikollisuuden torjunnan ensisijaisena tavoitteena kehitysavun rahoitusvälineiden suunnitteluun sekä temaattisessa että alueellisessa ohjelmasuunnittelussa;

33.  pitää myönteisenä, että luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva rikollisuus on ”korotettu” ihmiskaupan ja huumausaineiden kaupan rinnalle vakavaksi kansainväliseksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi YK:n rikoksentorjunnan ja rikosoikeuden toimikunnan 26. huhtikuuta 2013 antamalla päätöslauselmalla, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan unionin kauppa- ja kehityspolitiikkaa sen varmistamiseksi, että kansainvälinen sopimus pannaan täytäntöön täysimääräisesti; panee merkille, että neuvoston kesäkuussa 2013 hyväksymissä EU:n ensisijaisissa tavoitteissa Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 68. istuntoon on säilytetty ajatus lisätä toimia luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan rikollisuuden ja laittomien hakkuiden torjumiseksi sekä edistää parempaa hallintoa;

34.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään kaikkensa CITES-yhteistyössä ja kahdenvälisissä vuoropuheluissa kuluttajamaiden kanssa varmistaakseen laillisten rinnakkaismarkkinoiden sulkemisen niin kansainvälisellä kuin kotimaan tasolla, koska ne ruokkivat norsujen, sarvikuonojen ja tiikerien kaltaisten merkittävässä vaarassa olevien lajien kysyntää;

35.  korostaa, että CITES-yleissopimuksessa on käytettävissä mekanismeja sovellettavaksi osapuoleen, joka ei ole täyttänyt velvollisuuksiaan; kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään niitä tarvittaessa täysimääräisesti;

36.  kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan tarkistetun varainhoitoasetuksen 187 artiklan mukaisesti erityisen rahaston tai vastaavan mekanismin tavoitteena turvata suojelualueet ja torjua luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kauppaa ja salametsästystä osana luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kaupan torjuntaa koskevaa toimintasuunnitelmaa;

37.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan rikollisuuden kansainvälistä torjuntayhteistyötä (ICCWC), johon osallistuvat CITES, Interpol, UNODOC (Yhdistyneiden kansakuntien huume- ja rikollisuusvirasto), Maailmanpankki ja Maailman tullijärjestö, tarjoamalla rahoitusta ja erityisasiantuntemusta, joilla mahdollistetaan hallitusten valmiuksien kehittäminen, tietojen ja tiedustelutietojen vaihto sekä tietojen kerääminen ja tuetaan täytäntöönpanon valvontaa ja noudattamista;

38.  on tyytyväinen siihen, että viimeisimmässä G-8-huippukokouksessa (Lough Ernessä Irlannissa kesäkuussa 2013) päätettiin toteuttaa toimia suojeltujen tai uhanalaisten lajien laittoman kaupan torjumiseksi sekä tarjota poliittista ja käytännön tukea alueellisille ja kansainvälisille järjestöille, jotka johtavat pyrkimyksiä vahvistaa valtioiden valmiuksia seurata ja valvoa rajojaan sekä puuttua korruption, kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden ja laittoman kaupan kaltaisiin tekijöihin, jotka vaarantavat hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen ja toisinaan tarjoavat terroristeille merkittävän rahoituslähteen;

39.  kehottaa Euroopan komissiota yhteistyössään Afrikan ja Aasian levinneisyysalueiden valtioiden kanssa auttamaan näitä valtioita toimiensa tehostamisessa ja oikeudellisen kehyksen vahvistamisessa, lainsäädännön täytäntöönpanon valvontakyvyn lisäämisessä sekä tehokkaiden oikeusjärjestelmien kehittämisessä ja mekanismien vahvistamisessa korruption torjumiseksi, jotta luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin liittyviä rikoksia voidaan torjua tehokkaammin paikallisella, kansallisella ja alueellisella tasolla myös tukemalla ja rahoittamalla ICCWC:n työvälineiden kaltaisten aloitteiden soveltamista;

40.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimia ja vahvistamaan oikeudellista kehystä, lisäämään lainsäädännön täytäntöönpanon valvontakykyä, täyttämään tiedustelutekniikan tarpeen sekä kehittämään tehokkaita oikeusjärjestelmiä, jotta luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin liittyviä rikoksia voidaan torjua tehokkaammin paikallisella, kansallisella ja alueellisella tasolla muun muassa tukemalla ICCWC:n työvälineitä ja luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin liittyviä rikoksia käsittelevien erityisten syyttäjien koulutusta koskevien aloitteiden täytäntöönpanoa;

41.  kehottaa komissiota kehittämään ja toteuttamaan luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevia alueellisia valvontastrategioita, jotka ovat yhteydessä toisiinsa maailmanlaajuisen koordinointimekanismin kautta, muun muassa tukemalla Interpolin ympäristörikosohjelmaa, perustamalla kansallisia ympäristörikollisuuden torjuntaryhmiä ja yhdistämällä ne Lusakan sopimuksen työryhmän, HA-WENin, SAWENin (South Africa Wildlife Enforcement Network) ja ASEAN-WENin kaltaisiin alueellisiin valvontaelimiin;

42.  panee merkille luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista saatavien laittomien tuotteiden suuren ja enenevän kysynnän Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa ja korostaa tarvetta sisällyttää asia EU:n ja Aasian vuoropuhelun esityslistalle korkeimmalla poliittisella tasolla; tukee tässä yhteydessä komissaari Potocnikin ja Kiinan valtion metsätaloushallinnon varaministerin Zhang Jianlongin heinäkuussa 2013 allekirjoittamaa sopimusta luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan yhteisistä torjuntatoimista ja toivoo sen täysimääräistä täytäntöönpanoa;

43.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan aihetta Afrikan unionin, NEPAD-kumppanuuden (Afrikan uusi kehityskumppanuus), ACMENin (Afrikan ympäristöministerien konferenssi) ja Afrikan unionin komission kanssa Afrikan ja EU:n tulevassa huippukokouksessa vuonna 2014, jotta tulevassa yhteisessä Afrikka–EU-strategiassa vuosiksi 2014–2020 voidaan määrittää yhteisten toimien aloja tämän globaalin haasteen käsittelemiseksi;

44.  kehottaa komissiota sisällyttämään luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan transatlanttiseen yhteistyöhön sellaisen yhteisen lähestymistavan kehittämiseksi, jolla taataan tehokkaat oikeudelliset järjestelyt sen estämiseksi, että laittoman kaupan kohteena olevat tuotteet saapuvat Euroopan ja Yhdysvaltojen markkinoille, ja parannetaan viestintäkanavia tietojen jakamiseksi luonnonvaraisten eläinten ja kasvien käsittelyä ja kauppaa koskevasta sääntelystä;

45.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan keskeisissä valtioissa pyrkimyksiä ministeriöiden väliseen yhteistyöhön, jotta voidaan suunnitella ja panna täytäntöön perusteelliseen tutkimukseen perustuvia kysynnänvähentämiskampanjoita ja varmistaa asianmukaiset pitkän aikavälin investoinnit näiden strategioiden toteuttamiseen;

46.  kehottaa komissiota tukemaan asianomaisia luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja lähinnä olevien paikallisyhteisöjen sellaisten vaihtoehtoisten tulonlähteiden kehittämistä, jotka todistettavasti edistävät luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kantojen elpymistä ja säilymistä, ja ottamaan yhteisöt mukaan salametsästyksen vastaiseen toimintaan;

47.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään ja panemaan täytäntöön selkeitä ja tehokkaita lakeja ja käytäntöjä, joilla saadaan kuluttajat luopumaan uhanalaisista eläin- ja kasvilajeista saatujen tuotteiden käytöstä ja valistetaan kuluttajia luonnonvaraisten lajien hyödyntämisen vaikutuksista; kehottaa antamaan riittävästi tietoa seurauksista ja vaaroista, joita liittyy tiettyjen vieraslajien hallitsemattomaan leviämiseen kotoperäisissä ekosysteemeissä;

o
o   o

48.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle CITESin sihteeristölle, Interpolille, Europolille, UNODOCille, Maailmanpankille ja Maailman tullijärjestölle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0047. (2) EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1. (3) EUVL L 166, 19.6.2006, s. 1. (4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0444. (5) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0245. (6) http://ec.europa.eu./environment/cites/pdf/Overview%20significant%20seizures.pdf

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2014 Euroopan uudelleenteollistamisesta kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämiseksi (2013/2006(INI))

P7_TA(2014)0032 A7-0464/2013

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen XVII osaston 173 artiklan (entinen EY:n perustamissopimuksen 157 artikla), joka käsittelee unionin teollisuuspolitiikkaa ja jossa nimenomaisesti mainitaan unionin teollisuuden kilpailukyky,

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten – Teollisuuspolitiikkaa käsittelevän tiedonannon päivitys” (COM(2012)0582),

–  ottaa huomioon energiatehokkuudesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU(1),

–  ottaa huomioon 29. marraskuuta 2012 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta vuoteen 2020 "Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa" (COM(2012)0710),

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2011 annetun komission ehdotuksen asetukseksi yritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä edistävästä ohjelmasta (2014–2020) (COM(2011)0834),

–  ottaa huomioon 31. heinäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon rakennusalaa koskevasta eurooppalaisesta strategiasta (COM(2012)0433),

–  ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Pienet ensin”, eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (”Small Business Act”) (COM(2008)0394),

–  ottaa huomioon 4. marraskuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Raaka-aineita koskeva aloite: työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen” (COM(2008)0699),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020. Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”, (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahanke: Innovaatiounioni" (COM(2010)0546),

–  ottaa huomioon 20. syyskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa” (COM(2011)0571),

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Teollisuuspolitiikka: kilpailukyvyn parantaminen” (COM(2011)0642),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Energia-alan etenemissuunnitelma 2050” (COM(2011)0885),

–  ottaa huomioon 13. helmikuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Innovointistrategia kestävää kasvua varten: biotalousstrategia Euroopalle” (COM(2012)0060),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vakauden, kasvun ja työllisyyden edistäminen” (COM(2012)0299),

–  ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Kehitystä vauhdittava keskeistä teknologiaa koskeva eurooppalainen strategia – silta kasvun ja työllisyyden edistämiseen”(COM(2012)0341),

–  ottaa huomioon 20. maaliskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Vihreä kirja – Euroopan talouden pitkäaikainen rahoitus” (COM(2013)0150),

–  ottaa huomioon 27. maaliskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Vihreä kirja – Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuoteen 2030” (COM(2013)0169),

–  ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka on liitetty 4. marraskuuta 2008 annettuun komission tiedonantoon ”Raaka-aineita koskeva aloite – työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen” (COM(2008)0699) – (SEC(2008)2741),

–  ottaa huomioon 26. syyskuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Competitiveness of the European High End Industries” (SWD(2012)0286),

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka on liitetty tiedonantoon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten – Teollisuuspolitiikkaa käsittelevän tiedonannon päivitys” (SWD(2012)0297),

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”European Competitiveness report 2012. Reaping the benefits of Globalisation” (SWD(2012)0299),

–  ottaa huomioon 11. huhtikuuta 2013 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Industrial relations in Europe 2012” (SWD(2013)0126),

–  ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Komission jatkotoimet pk-yrityksille suunnatun, EU:n sääntelyä koskevan Top 10 -kuulemisen johdosta” (COM(2013)0446 lopullinen),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2013 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta ”Rakennusalan ja rakennusalan yritysten kestävää kilpailukykyä koskeva strategia”(2),

–  ottaa huomioon 20. maaliskuuta 2013 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta ”Työntekijöiden osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet hyvän yrityshallinnon perustekijänä ja vakaana väylänä ulos kriisistä”(3),

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman investoimisesta vähähiilisten teknologioiden kehittämiseen (SET-suunnitelma)(4),

–  ottaa huomioon 7. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman uuden kestävän talouden työllisyyspotentiaalin kehittämisestä(5),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa(6),

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta(7),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman tehokkaasta eurooppalaisesta raaka-ainestrategiasta(8),

–  ottaa huomioon 24. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman resurssitehokkaasta Euroopasta(9),

–  ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden toimenpidepaketista ja kasvun edistämistoimista(10),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”Pk-yritykset: kilpailukyky ja liiketoimintamahdollisuudet”(11),

–  ottaa huomioon 21. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman liuskekaasun ja liuskeöljyn erottelun ympäristövaikutuksista(12),

–  ottaa huomioon 21. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman liuskekaasun ja ‑öljyn teollisista, energia- ja muista näkökohdista(13),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Energia-alan etenemissuunnitelma 2050 – energian tulevaisuus”(14),

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman etenemissuunnitelmasta siirtymiseksi kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050(15),

–  ottaa huomioon 21. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman uusiutuvan energian nykyisistä haasteista ja mahdollisuuksista EU:n energian sisämarkkinoilla(16),

–  ottaa huomioon 21. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman ”Euroopan unionin teollisuusalueita koskevat alueelliset strategiat”(17),

–  ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman sosiaalisesta asuntotuotannosta Euroopan unionissa(18),

–  ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Osuuskuntien panos kriisin voittamisessa”(19),

–  ottaa huomioon 4. helmikuuta 2013 käymänsä keskustelun sen jälkeen kun komissio oli antanut julkilausumansa Euroopan teollisuuden elpymisestä tämänhetkisten vaikeuksien valossa (2013/2538(RSP)),

–  ottaa huomioon 10. ja 11. joulukuuta 2012 pidetyssä kilpailukykyneuvoston 3208. istunnossa annetut päätelmät ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten”,

–  ottaa huomioon komission puolesta vuonna 2011 laaditun kertomuksen ”EU industrial structure 2011 – Trends and Performance”,

–  ottaa huomioon alueiden komitean puolesta huhtikuussa 2013 toteutetusta Eurooppa 2020 -strategian aloitteita koskevasta selvityksestä laaditun kertomuksen globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta,

–  ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten. Teollisuuspolitiikkaa käsittelevän tiedonannon päivitys”(20),

–  ottaa huomioon 11. huhtikuuta 2013 annetun alueiden komitean lausunnon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten”(21),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A7-0464/2013),

A.  ottaa huomioon, että unionin teollisuus on ajautunut ennenkuulumattomaan kriisiin ja että siinä yhdistyy useita tekijöitä, jotka vaikuttavat haitallisesti sen kilpailukykyyn;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan komission esittämät luvut ovat kunnianhimoisia mutta ehdollisia, koska ne riippuvat lukuisista tekijöistä, joita ei ole vielä määritetty asianmukaisesti,

C.  ottaa huomioon, että Euroopan teollisuudella on merkittävä asema ja se on merkittävä osa kriisin ratkaisua;

D.  ottaa huomioon, että Euroopan teolliset kilpailijat ovat jo vuosia kehittäneet voimakkaita teollisuusstrategioita;

E.  ottaa huomioon, että EU tarvitsee strategian talous- ja rahoituskriisistä selviytymiseen ja uuden talouden dynamiikan käynnistämiseen;

F.  ottaa huomioon, että komissio pyrkii teollisuuspolitiikkaa koskevalla tiedonannollaan teollisuuspolitiikkaan, jolla valmistellaan teollisuuden käännettä;

G.  ottaa huomioon, että Euroopan yhteinen tulevaisuus teollisuuden sijaintipaikkana perustuu nykyaikaistamissuunnitelmaan, jolla vahvistetaan innovointikeskuksia ja poistetaan kehitysvajeet teollisesti ja rakenteellisesti heikoilta alueilta;

H.  ottaa huomioon, että luotonsaantirajoitukset vähentävät investointeja sekä haittaavat innovointia ja uusien tehokkaiden teknologioiden käyttöönottoa; katsoo siksi, että eurooppalainen teollisuuspolitiikka tarvitsee vankan rahoitusrakenteen, jolla edistetään investointeja;

I.  ottaa huomioon, että eteläisen Euroopan rahoitusolosuhteet ovat tiukemmat ja edellyttävät räätälöityjä rahoitusratkaisuja;

J.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden olisi otettava oppia teollisuuden rakenneuudistusta koskevista menetelmistä, jotka ovat tuottaneet menestystä Euroopassa ja muissa maailman valtioissa;

K.  toteaa komission huomauttaneen, että EU:n teollisuudenalat voivat saada takaisin houkuttelevuutensa maailmanlaajuisten palkkaerojen odotetun kaventumisen johdosta;

L.  ottaa huomioon, että eurooppalaisen teollisuuspolitiikan yleisten edellytysten parantaminen edellyttää EU:n sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimivuutta sosiaalisessa markkinataloudessa;

M.  ottaa huomioon, että unionin tärkeimpänä tavoitteena on oltava teollisuusalojen ja tietotaidon turvaaminen mahdollistaen samalla teollisuutensa maailmanlaajuisen kilpailukyvyn palauttamisen;

N.  katsoo, että teollisuuden energiakustannukset ja energiahintojen kasvava ero unionin ja muiden teollistuneiden valtioiden (erityisesti Yhdysvaltojen) välillä ovat entistä tärkeämmässä asemassa, mikäli nykyisten suuntauksien johdosta ei toteuteta asianmukaisia toimia;

O.  ottaa huomioon, että globaalit haasteet edellyttävät ehdottomasti sitä, että energian ja resurssien tehokas käyttö muodostaa unionin teollisuuden uudistamisen perustan, jos tarkoituksena on säilyttää unionin teollisuuden kilpailukyky jatkossakin;

P.  ottaa huomioon, että EU:ssa tarvitaan sellaista teollisuuspoliittista lähestymistapaa, jossa yhdistetään toisiinsa kilpailukyky, kestävyys ja ihmisarvoinen työ, jotta suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin voidaan vastata;

Q.  ottaa huomioon, että on tarpeen taata EU:n energia-, ilmasto-, ympäristö-, teollisuus-, ja kauppapolitiikan johdonmukaisuus, jotta voidaan saavuttaa tasapaino ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteiden ja RISE-strategian tavoitteiden välillä;

R.  ottaa huomioon, että työn tuottavuus on kasvanut viime vuosikymmeninä paljon nopeammin kuin resurssien tuottavuus ja että arvioiden mukaan työn osuus on alle 20 prosenttia tuotantokustannuksista, kun resurssikustannusten osuus on 40 prosenttia;

S.  ottaa huomioon, että EU:ssa on myös valtavat innovointivalmiudet, kun kuusi jäsenvaltiota kuuluu maailman 50 innovatiivisimman valtion joukossa kymmenen parhaan joukkoon;

T.  ottaa huomioon, että teollisuuspolitiikkaan liittyy voimakkaita yhteiskunnallisia näkökohtia, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntaan;

U.  ottaa huomioon, että Euroopan teollisuuspolitiikka edellyttää vahvaa työvoimaa, mutta keskimäärin vain noin seitsemän prosenttia matalan osaamistason työntekijöistä on saanut lainkaan koulutusta;

”Teollisuuden renessanssi kestävää Eurooppaa varten” (RISE-strategia): periaatteet, tavoitteet ja hallinto

1.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio keskittyy teollisuuspolitiikkaan, sillä se on keskeisen tärkeää talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta, pitkän aikavälin hyvinvoinnin varmistamiseksi ja työttömyyden ongelman ratkaisemiseksi, kun otetaan huomioon, että joka neljäs uusi työpaikka syntyy teollisuudessa ja että ala työllistää noin 34 miljoonaa henkilöä; korostaa, että teollisuuspolitiikalla on puututtava EU:n talouden suhteellisiin heikkouksiin, oli kyse sitten T&K-investointien vähyydestä, energian hintakehityksestä, byrokratiasta tai rahoituksen saatavuuden ongelmista; toteaa, että teollisuuden osuus T&K-menoista on 80 prosenttia ja että Euroopan viennistä liki 75 prosenttia koostuu teollisuustuotteista; tähdentää, että merkittävä osa Euroopan talouden arvosta saadaan teollisuudesta, sillä jokainen teollisuustyöpaikka luo suurin piirtein kaksi uutta työpaikkaa alihankinta- ja palvelualoilla;

2.  painottaa, että Euroopan teollinen rooli ja merkitys perustuu tulevaisuudessa RISE-strategiaan (teollisuuden renessanssi kestävää Eurooppaa varten), jolla tähdätään teknologisten, liiketoiminnallisten, rahoituksellisten, ympäristöllisten ja yhteiskunnallisten innovaatioiden avulla kolmanteen teolliseen vallankumoukseen ja johon sisältyy tehokkuusstrategia, jolla teollistetaan Eurooppa uudelleen, vahvistetaan Euroopan teollisuutta kokonaisuudessaan ja vastataan kasvaviin yhteiskunnallisiin haasteisiin; uskoo, että RISE-strategialla voidaan luoda uusia markkinoita muun muassa uusille ja innovoiville tuotteille ja palveluille, uusia liiketoimintamalleja, uusia luovia yrittäjiä ja yrityksiä, uusia työpaikkoja ja uutta ihmisarvoista työtä, mistä seuraa teollisuuden uudistuminen, johon sisältyy taloudellista dynaamisuutta, luottamusta ja kilpailukykyä; katsoo, että yksi tärkeimmistä prioriteeteista on vahvojen teollisuudenalojen ja tietotaidon säilyttäminen ja että avoimet markkinat, energian ja raaka-aineiden saatavuus sekä innovointi ja energia- ja resurssitehokkuus muodostavat tällaisen kilpailustrategian keskeiset pilarit; toteaa, että luotettava tulevaisuuteen suuntautunut liikenneinfrastruktuuri, energian tuotanto- ja jakeluinfrastruktuuri sekä televiestintäinfrastruktuuri ovat myös hyvin tärkeässä asemassa;

3.  katsoo, että RISE-strategia on sisällytettävä ekologiseen ja sosiaaliseen markkinatalouteen yrittäjyyden ja reilun kilpailun periaatteiden, ulkoisten kustannusten sisällyttämistä koskevan pitkän aikavälin tavoitteen, asianmukaisten rahoituspolitiikkojen sekä ympäristötietoisen talouden ohjausjärjestelmän mukaisesti; toteaa, että unionin teollisuuspolitiikan on oltava yhteensopiva sellaisten näkemysten kanssa, joita ohjaavat innovointi, kestävyys ja kilpailukyky ja jotka vahvistavat eri teollisuuden aloja ja tietotaitoa sekä kierrätystaloutta; panee merkille teollisuuden ja yritysten keskeisen aseman niin kestävyyden kuin toimitusketjujen avoimuuden merkityksen edistäjinä;

4.  painottaa, että RISE-strategia edellyttää lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmaa, jotta turvataan tuotantovälineet ja tietotaito kiireellisiin haasteisiin (kuten tuotannon ylikapasiteetti, rakenneuudistukset ja vilpillinen kilpailu) vastaamiseksi joillakin aloilla, sekä etenemissuunnitelmaa aikatauluineen, joka pannaan täytäntöön pitkällä aikavälillä sovellettavalla lähestymistavalla, joka perustuu selkeisiin ja vakaisiin tavoitteisiin, tieteeseen perustuviin indikaattoreihin sekä elinkaareen ja kierrätystalouteen perustuviin toimintatapoihin ja jolla mahdollistetaan kannustimet ja tarjotaan kannustimia investointien ohjaamiseksi luovuuteen, taitoihin, innovointiin ja uusiin teknologioihin sekä edistetään Euroopan teollisen pohjan nykyaikaistamista, kestävyyttä ja kilpailukykyä noudattamalla arvoketjusta tietoista politiikkaa, joka kattaa kaikki yritykset koosta riippumatta, ottaa myös perusteollisuuden asianmukaisesti huomioon ja edistää tuotantoketjun säilymistä Euroopassa; katsoo, että tämän nykyaikaistamisen olisi perustuttava sekä keskeisille että uusille teollisuudenaloille ja että sillä on tavoiteltava kestävän kehityksen periaatteiden mukaista kasvua;

5.  korostaa, että teollisuuspolitiikka käsittää kaikki politiikanalat, joilla on vaikutusta teollisuuteen; toteaa, että teollisuuspolitiikassa on tarkasteltava Eurooppa 2020 ‑strategiassa ja tavoitteissa esitettyjä merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita, energiaa, resursseja, työllisyyttä, teollisuutta ja ilmastoa koskevat tulevat tavoitteet mukaan luettuina, ja että se on integroitava tehokkaasti EU-ohjausjakson prosessiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin, jotta luodaan välttämättömät edellytykset investoinneille ja kunnollisten työpaikkojen luomiselle erityisesti nuorille; kehottaa komissiota parantamaan tiedotustoimiaan, jotka liittyvät sen teollisuuspolitiikan tukemista koskeviin sitoumuksiin, jotta palautetaan sijoittajien, työntekijöiden ja kansalaisten luottamus unionin toimiin;

6.  panee merkille, että unionin teollisuuden osuus unionin yhteisestä bruttokansantuotteesta (BKT) on laskenut 15 vuodessa 20 prosentista 15 prosenttiin;

7.  katsoo, että RISE-strategialla on pyrittävä kunnianhimoisiin ja realistisiin teollisiin tavoitteisiin; panee merkille, että 20 prosentin työllisyyden yleistavoitteen saavuttaminen edellyttäisi vähintään 400 000 uuden teollisuuden työpaikan luomista vuosittain; tukee voimakkaasti 20 prosentin tavoitetta ja ehdottaa, että sitä pidetään EU:n 20-20-20-tavoitteiden mukaisena suuntaa-antavana tavoitteena;

8.  katsoo, että näiden tavoitteiden olisi ilmennettävä teollisuuden alalla vallitsevaa uutta asiaintilaa, kuten valmistusteollisuuden ja palvelualan integroiminen (manu-services), sekä siirtymistä kohti dataohjattua taloutta ja lisäarvon tuotantoa; kehottaa komissiota arvioimaan ja perustelemaan tältä osin näiden tavoitteiden edistämiseksi toteuttamiaan toimia ja tarkastelemaan uudelleen teollisuudenalojen luokittelua;

9.  korostaa, että teollisuudenalojen toimien avulla voidaan selvitä kriiseistä, ei vähiten siksi, että niillä synnytetään ympäröivää palvelutaloutta;

10.  pyytää komissiota pitämään kiinni sitoumuksestaan laatia indikaattoreita, joilla voidaan valvoa ja arvioida uudelleenteollistamisprosessia; korostaa, että näiden indikaattoreiden on oltava sekä määrällisiä että laadullisia, jotta voidaan varmistaa, että prosessi on kestävä ja ympäristönsuojelun kanssa yhteensopiva;

11.  odottaa, että asianmukaisesti täytäntöön pantuna RISE-strategialla voidaan elvyttää teollisuutta ja palauttaa tuotantoa EU:hun, kun kiinnitetään huomiota toimitusketjun hallintoon ja otetaan huomioon myös erityiset alueelliset valmistuskulttuurit ja alueellinen kysyntä huolehtien samalla tärkeistä kehittyvistä aloista, jotka ovat välttämättömiä kestävälle taloudelle ja yhteiskunnalle;

12.  korostaa, että RISE-strategian onnistuminen edellyttää, että se perustuu asianmukaiseen, selkeään ja ennustettavissa olevaan, politiikkojen väliset päällekkäisyydet välttävään makrotaloudelliseen kehykseen, ja että sille osoitetaan julkisten ja yksityisten investointien vivuttamiseen ja EU:n yleisen kilpailukyvyn edistämiseen tarvittavat budjettivarat; pitää valitettavana, että EU:n nykyinen hallitseva makrotalouspolitiikka ei mahdollista investointeihin ja innovointiin tarvittavan pääoman saantia etenkään pk-yrityksille ja on siten teollisuuspolitiikan vastaista; peräänkuuluttaa tässä yhteydessä älykästä, kestävää ja osallistavaa Euroopan laajuista kasvustrategiaa ja pitää valitettavina neuvoston monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 1A tekemiä leikkauksia, jotka kohdistuivat erityisesti Horisontti 2020 -aloitteeseen, Cosme-ohjelmaan ja Verkkojen Eurooppa -välineeseen; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan merkittävästi näiden ohjelmien taloudellista kapasiteettia;

13.  korostaa, että Euroopan uudelleenteollistamiseen voitaisiin vaikuttaa myönteisesti luomalla EU:n talousarvioon omia varoja;

14.  korostaa, että EU:n teollisuuspolitiikka on määriteltävä yksiselitteisesti, sillä tällä hetkellä EU:ssa ja jäsenvaltioissa vallitsee teollisuuspolitiikan alalla monia erilaisia käytäntöjä ja suuntauksia;

15.  on tyytyväinen komission monialaiseen lähestymistapaan teollisuuspolitiikassa ja korostaa, että on tärkeää soveltaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa johdonmukaisesti ja koordinoidusti siten, että kaikilla muilla politiikan aloilla (kuten kilpailu, kauppa, energia, ympäristö, rakennerahastot ja sisämarkkinat) otetaan huomioon RISE-strategian tavoitteet; viittaa tässä yhteydessä Euroopan hiili- ja teräsyhteisöön, joka todistaa, että menestyksekäs yhtenäinen ja innovatiivinen toiminta teollisuuspolitiikan alalla on mahdollista, tuottaa kasvua, varmistaa työpaikkoja ja on luonteeltaan yhdentymistä edistävää ja työmarkkinaosapuolet huomioon ottavaa; katsoo, että RISE-strategian olisi perustuttava pikemminkin horisontaaliseen kuin vertikaaliseen teollisuuspolitiikan käsitteeseen; katsoo, että alakohtaisilla toimenpiteillä olisi tuettava arvoketjuja ja sellaisia toimintaklustereita, joihin liittyy merkittävää kasvupotentiaalia, ja että ne on liitettävä alakohtaiseen erikoistumiseen, jotta edistetään huipputeknologiaa ja korkean lisäarvon strategioita sekä innovointia, taitoja, yrittäjyyttä, työllisyyttä ja luovuutta perusteollisuus asianmukaisesti huomioon ottaen; panee tässä yhteydessä merkille autoteollisuuden (Cars 2020) ja terästeollisuuden (teräsalan toimintasuunnitelma) alakohtaiset strategiat ja kehottaa komissiota ryhtymään asianmukaisiin toimiin näiden strategioiden panemiseksi täytäntöön; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota kiinnittämään riittävästi huomiota aloihin, joilla osaaminen on vankkaa, tutkimukseen ja kehitykseen investoidaan voimakkaasti ja lisäarvoa tuotetaan, prosesseihin liittyvät innovaatiot mukaan luettuna;

16.  ehdottaa, että komissio toteuttaisi kattavan alakohtaisen selvityksen eurooppalaisen teollisuustuotannon lisäarvosta maailmanlaajuisissa tuotantoketjuissa, jotta voitaisiin määrittää eri teollisuudenalojen juurtuminen eri jäsenvaltioihin, ja kehottaa komissiota laatimaan tehokkaamman yhteisen strategian EU:n teollisten etujen puolustamiseksi;

17.  katsoo, että EU tarvitsee yksityisen teollisuuden ja julkisten laitosten älykästä yhdistelmää tehostaakseen arvoketjujen muodostumista EU:ssa;

18.  korostaa, että tulevaisuudessa koheesiopolitiikka on tärkeimpiä teollista innovointia älykkään erikoistumisen avulla edistäviä unionin politiikan aloja, jolla voidaan vastata kestävään energiaan, ilmastonmuutokseen ja sekä materiaalisten että henkilöresurssien tehokkaaseen käyttöön liittyviin haasteisiin; katsoo näin ollen, että tulevan koheesiopolitiikan ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tuki on ratkaisevan tärkeää unionin ja sen alueiden uudelleenteollistamiselle aidosti nykyaikaisella teollisuuspolitiikalla, jonka on oltava osallistava, kestävä, energiatehokas ja erittäin kilpailukykyinen; kehottaa tehostamaan koheesiopolitiikan ja Horisontti 2020 ‑ohjelmien välistä koordinointia ja synergiaetuja, jotta voidaan perustaa alueellisia innovointihautomoja ja maksimoida innovointia aluetasolla;

19.  on komission kanssa samaa mieltä siitä, että teollisuuspolitiikkaan tarvitaan tehokas ja yhdennetty hallintorakenne, joka käsittää myös toiminnan seurannan; palauttaa mieleen Langen teollisuutta koskeneessa mietinnössä esitetyn Euroopan parlamentin suosituksen, että komission asiasta vastaaviin pääosastoihin perustettaisiin pysyvä teollisuuspolitiikan työryhmä, joka ottaa huomioon sidosryhmien palautteen ja koordinoi ja valvoo täytäntöönpanoa; korostaa, että parlamentille olisi tiedotettava säännöllisesti teollisuuspolitiikan kehityksestä, ja pyytää komissiota raportoimaan Euroopan parlamentille vuosittain RISE-strategian edistymisestä sekä siitä, missä määrin sen tavoitteet on saavutettu saatavissa olevien välineiden avulla; ehdottaa, että myös prioriteettitoimintalinjoista vastaavat työryhmät julkaisevat vuosikertomuksen; pyytää komissiota myös toteuttamaan tutkimuksen, jossa määritetään Euroopan teollisuuteen ja tiettyihin aloihin kohdistuvat ylikapasiteettiin ja rakenneuudistuksiin liittyvät haasteet, jotta voidaan esittää ratkaisuja lyhyellä aikavälillä, ja kehottaa komissiota seuraamaan eurooppalaisen valmistusteollisuuden mahdollista siirtämistä muualle; korostaa, että RISE-strategian toteuttaminen edellyttää sidosryhmien allianssia ja kumppanuutta, jotka kattavat eri alojen (pk-yritykset mukaan luettuina) teollisuuden, ammattiliitot, korkeakoulut sekä kansalaisyhteiskunnan, kuten kuluttajien eturyhmät ja kansalaisjärjestöt; kehottaa komissiota hyödyntämään perussopimuksen 173 artiklan 2 kohtaa täysimääräisesti RISE-strategian edistämiseen ja sen resurssien tehokkaampaan hyödyntämiseen; korostaa, että on tärkeää parantaa unionin teollisuuspolitiikan alan viestintää kansalaisiin ja erityisesti nuoriin nähden, jotta korostetaan unionin teollisuuden, sen ammattien ja siihen liittyvien taitojen merkitystä;

20.  katsoo, että RISE-strategialla on pyrittävä luomaan Eurooppaan houkutteleva ja kilpailukykyinen ympäristö, joka vauhdittaa investointeja kaikkialla unionissa ja sen alueilla ja erityisesti Etelä-Euroopassa, jotta voidaan lisätä kasvua erityisesti edistämällä älykästä erikoistumista ja klustereiden muodostamista, myös rajat ylittäviä klustereita ja liiketoimintaverkostoja;

21.  kiittää varapuheenjohtaja Antonio Tajania tämän työstä teollisuuspolitiikan koordinoimiseksi tiiviimmin kilpailukykyneuvoston kanssa; toteaa, että RISE-strategiaa koskevan teollisuuspolitiikan olisi muodostettava yhteinen perusta EU:lle, mutta painottaa, että tällöin on otettava huomioon toisistaan eroavat kansalliset ja alueelliset olot ja että sitä on koordinoitava jäsenvaltioiden teollisuuspolitiikan kanssa; kannattaa ajatusta vahvistaa kilpailukykyneuvoston asemaa siten, että se voisi tukea yhdessä komission kanssa politiikkojen vertikaalista yhteensovittamisesta Euroopan, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla; toteaa, että muun muassa älykäs sääntely ja hallintotaakan pienentäminen ovat teollisen kasvun keskeisiä edellytyksiä;

22.  katsoo, että eri alueelliset tasot on otettava täysimääräisesti mukaan uudelleenteollistamisen prosessiin, minkä johdosta niillä olisi toteutettava koordinoituja toimia alueidensa painopistealueiden, mahdollisuuksien ja vahvuuksien määrittämiseksi sekä pk-yritysten kehityksen vauhdittamiseksi; toteaa, että kriisi kohdistuu ensimmäiseksi pk-yrityksiin, vaikka niillä onkin se etu, että ne pystyvät kokonsa ja riittävän reagointikykynsä ansiosta vastaamaan muutoksiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön pk-yrityksille tarkoitettuja erityisiä tuki- ja avustusohjelmia sekä tukemaan pk-yrityksiä kehittymään alansa johtaviksi teollisiksi toimijoiksi; on tyytyväinen alueiden komitean sekä komission työhön älykkäiden erikoistumisstrategioiden laatimiseksi, jotta EU:n rahoitus voidaan kohdentaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin;

23.  kehottaa jäsenvaltioita perussopimusten mahdollisten muutosten yhteydessä luomaan sellaisen yhteisen teollisuuspolitiikan, jonka yhteydessä sovitaan kunnianhimoisista tavoitteista ja välineistä samaan tapaan kuin yhteisessä maatalouspolitiikassa, eli yhteistä strategiaa tukevasta todellisesta monikansallisesta yhteistoiminnasta, huomattavista rahoitusvaroista ja markkinoiden sääntelyvälineistä, joita käytetään maailman muilla merkittävillä kauppa-alueilla ja joita ovat esimerkiksi valuuttaväline tai valtiontukisäännöt, jotka mukautetaan EU:n teollisuuden tarpeisiin pitäen kuitenkin kiinni siitä, että toimitaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti;

24.  pitää myönteisenä, että komissio kiinnittää huomiota tuottajiin, erityisesti teollisuuden alalla, eikä ainoastaan kuluttajiin;

25.  pitää hyvin valitettavana, että komission ehdotuksessa ei ole palkkojen polkemisen ja sosiaalisen polkumyynnin torjumista, työntekijöiden osallistumista ja rakenneuudistusta koskevia toimenpiteitä;

Innovointi, tehokkuus ja kestävä teknologia

26.  korostaa, että innovointia, tehokkuutta ja uusia teknologioita, kestävyyttä lisäävät teknologiat mukaan luettuina, edistävällä strategialla sekä uusilla liiketoimintamalleilla, luovuudella ja edistyneellä valmistusteknologialla voidaan uudistaa ja nykyaikaistaa EU:n teollista pohjaa ja lisätä EU:n keskeistä kilpailukykyä alueellisella ja yleisellä tasolla; katsoo, että innovointia on edistettävä kautta linjan ottaen huomioon kaikki sidosryhmät alkaen työntekijäportaasta ja muusta kuin teknisestä innovoinnista ja ulottuen tutkimuslaboratorioissa toteutettavaan huipputeknologian tutkimukseen ja kehitykseen; toteaa tältä osin, että on tärkeää ottaa työntekijät ennakoivasti mukaan innovointiprosessiin, jolla edistetään talous-, sosiaali- ja ympäristöalalla johtoasemassa olevia innovatiivisia yrityksiä; korostaa tarvetta luoda suotuisa toimintaympäristö ja pitää keskeisen tärkeänä varmistaa olosuhteet, joissa yritykset voivat toimia ja olla kilpailukykyisiä; katsoo, että on tarpeen vahvistaa EU:n tietopohjaa, vähentää hajanaisuutta edistämällä huippuosaamista tieteen ja koulutuksen aloilla, luoda olosuhteet, joissa hyvät ideat voidaan muuttaa markkinakelpoisiksi tuotteiksi, parantaa innovatiivisten yritysten rahoituksen saatavuutta, luoda innovointia tukeva toimintaympäristö ja poistaa sosiaalinen ja maantieteellinen epätasa-arvo tekemällä innovoinnin etuja tunnetuiksi koko Euroopassa; painottaa, että tässä yhteydessä olisi otettava huomioon erityisesti komission vuotuinen innovaatiokertomus (Innovaatiounionin tulostaulu 2013), jossa osoitetaan, miten innovaatiot vaikuttavat kestävän kilpailukyvyn vahvistamiseen, esitetään vertaileva arviointi EU:n jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta ja esitellään niiden tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien suhteelliset vahvuudet ja heikkoudet;

27.  katsoo, että EU:n tutkimus- ja innovointivarojen olisi toimittava katalysaattorina ja niitä olisi käytettävä yhteisvaikutuksessa eri eurooppalaisten, kansallisten ja alueellisten välineiden ja varojen kanssa; palauttaa mieleen kolmen prosentin T&K-tavoitteen, jossa kaksi kolmasosaa tulee yksityiseltä sektorilta; kannattaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien luomista Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisesti ja kehottaa komissiota varmistamaan riittävät houkuttimet yksityisen sektorin investointien takaamiseksi;

28.  suhtautuu myönteisesti neljän prosentin osuuteen, joka kohdistetaan pk-yrityksille kohdennetun välineen kautta Horisontti 2020 -ohjelman kehyksessä;

29.  on tyytyväinen komission ekologisen suunnittelun, kehdosta kehtoon -lähestymistapaa soveltavan kierrätettävyyden, tuotteiden uusien kestävyyskriteerien ja rakennusprosessien sekä resurssitehokkuuden painotukseen; kehottaa esittämään resurssien tehokasta käyttöä koskevia lainsäädäntöehdotuksia ja tutkimuksia, jotta voidaan ottaa huomioon investointien toteuttamiskelpoisuus tehokkuutta, kannattavuutta ja pitkän aikavälin vaikutuksia koskevien kriteerien perusteella; kehottaa komissiota edistämään edelleen elinkaariajattelua yhdennetyllä tuotepolitiikalla, jossa otetaan huomioon tuotteen koko elinkaari (kehdosta kehtoon -lähestymistapa);

30.  on tyytyväinen komission toimintalinjoihin sekä mahdollisiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin; on kuitenkin huolestunut siitä, että suurten datamassojen ja tieto- ja viestintätekniikan kehitystä ei ole otettu asianmukaisesti huomioon; kehottaa komissiota sisällyttämään nämä kehityskulut asianmukaisesti strategiaan; katsoo, että laajakaistapalvelut ovat EU:n teollisuuden kehityksen avaintekijä ja voivat parantaa EU:n talouskasvua ja työllisyyttä ja siksi laajakaistayhteyksiin tehtävien investointien edistämisen olisi oltava edelleen yksi EU:n prioriteeteista nopeiden laajakaista- ja valokuituverkkojen saamiseksi käyttöön; kehottaa komissiota tukemaan klusterien muodostumista toimintalinjoissa sekä edistämään niiden välisiä synergioita ja heijastusvaikutuksia;

31.  korostaa, että siirryttäessä kestävään talouteen tieto- ja viestintäteknologian merkitys on keskeinen muun muassa dematerialisaation, ympäristöystävällisyyden valvomisen, liikenteen ja logistiikan tehokkuuden, sähköisten palvelujen ja terveyden aloilla; suhtautuu myönteisesti EU:n uuteen elektroniikka-alan teollisuusstrategiaan (New European Industrial Strategy for Electronics), jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa sirujen tuotanto EU:ssa ja korottaa sen osuus 20 prosenttiin maailmanlaajuisesta tuotannosta; painottaa, että on jatkettava tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen edistämistä perinteisillä teollisuudenaloilla; lisäksi on kehitettävä uusia digitaalisia tuotteita ja palveluja, joilla autetaan saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet;

32.  on tyytyväinen edistynyttä valmistusteknologiaa koskevaan toimintalinjaan; katsoo, että SPIRE:n kaltaiset yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuudet voivat hyötyä siitä; katsoo, että tieto- ja innovointiyhteisön perustaminen vuoteen 2016 mennessä lisäarvoa luovan valmistusteollisuuden alalle on ensisijainen tavoite; kehottaa komissiota integroimaan EIP:n alaisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia käsittelevän eurooppalaisen asiantuntijakeskuksen (EPEC) kokemukset tuleviin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin; kannustaa komissiota luomaan edistynyttä valmistusteknologiaa koskevaa synergiaa myös jäsenvaltioiden, teollisuuden ja tutkimuslaitosten välille; kehottaa komissiota tarkastelemaan, missä määrin Yhdysvaltojen kansallinen valmistusteollisuuden innovaatioiden verkosto (National Network for Manufacturing Innovation) voisi toimia mallina;

33.  suhtautuu myönteisesti älykkäitä verkkoja koskevaan toimintalinjaan ja katsoo, että sen soveltamisalan laajentaminen ja uusien ehdotusten lisääminen tekisi siitä entistä tarkoituksenmukaisemman; suosittaa, että sen työhön sisältyisi myös komission mainitsema riittävän energiainfrastruktuurin, energian varastoinnin ja varatehon näkökulma, kuten tehokas sähköverkko, jonka liitosyksiköt auttavat toteuttamaan sähkön sisämarkkinat ja käsittelemään uusiutuvia energiavaroja, kuten merituulivoimaa, ja korkean teknologian digitaalista infrastruktuuria;

34.  kehottaa komissiota ehdottamaan sellaisia klusteripolitiikkaa ja klustereiden verkkoja koskevia ehdotuksia, joiden muotona on toisiinsa yhteydessä olevien yritysten, tavarantoimittajien, palvelujentarjoajien ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö erityisesti arvoketjuissa ja joilla myös edistetään klustereiden luonnollista alhaalta ylöspäin suuntautuvaa muodostumista vastauksena yrityksien ja/tai tutkimusalan tarpeisiin; painottaa, että erityisesti rakenteellisesti heikompien alueiden integroimiseksi Euroopan teollisuuden arvoketjuun on tärkeää muodostaa rajat ylittäviä klustereita unionin laajuisen kilpailun pohjalta, koska ne kannustavat aliedustettuja maita/alueita osallistumaan ja varmistavat taitotiedon siirtymisen kaikkien jäsenvaltioiden tutkimusyhteisöjen välillä; katsoo, että tämä on ratkaiseva näkökohta, joka on integroitava alueellisiin teollisuuspolitiikkoihin; toteaa, että komission olisi kiinnitettävä riittävästi huomiota olemassa olevien klustereiden tukemiseen; kannustaa komissiota perustamaan resurssitehokkuuden alan klustereita tulevan pk-yritysten ympäristöystävällisen toimintasuunnitelman avulla;

35.  on tyytyväinen strategiaan, joka perustuu keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin aloilla, joilla EU:lla on vahva kilpailuetu ja mahdollisuus kasvattaa sitä, koska sillä on vahva tutkimuspohja, mutta katsoo, että tulosten hyödyntämiseksi tarvitaan lisätoimia, jotta tämä kilpailuetu myös saavutetaan; kannattaa ehdotettuja toimia koordinoinnin ja synergioiden parantamiseksi politiikanalojen ja välineiden, myös Horisontti 2020 ‑ohjelman, EIP:n, EU:n rakennerahastojen ja muiden julkisten ja yksityisten rahastojen välillä; on tyytyväinen aloitteisiin, jotka koskevat kehitystä vauhdittavaan keskeiseen teknologiaan liittyvien klusterikohtaisten toimien vahvistamista ja alueiden välisen yhteistyön lisäämistä; kehottaa komissiota välttämään sitä, että yksittäisiin yhteenliittymiin tai yksittäisiin yrityksiin perustetaan suljettuja piirejä; toteaa, että tutkimusinfrastruktuurin rahoituksen on oltava useille toimijoille hyödyllistä ja käyttökelpoista;

36.  kehottaa komissiota parantamaan älykkäät kaupungit -hankkeiden (Smart Cities) esimerkin perusteella viestintäverkkoja alueiden ja kaupunkien yhteistyön avulla, jotta yhteisiä palveluita hallinnoidaan ja energiaa tuotetaan ja kulutetaan tehokkaalla tavalla, ja kannustamaan energiatehokkuuden parantamista koskevia toimenpiteitä, joilla edistetään esimerkiksi huipputekniikkaa hyväksi käyttävien ja vähän energiaa kuluttavien rakennuksien rakentamista;

37.  panee merkille, että komission tutkimus- ja innovaatio-ohjelmissa vallitsevana suuntauksena on ”teknologian työntövoima”; katsoo, että on yleisesti vahvistettava markkinavetoisia toimenpiteitä ja toimia, joilla ratkaisut voidaan tehokkaasti saattaa markkinoille;

38.  kehottaa komissiota yhdistämään tarjontapuolen politiikan välineet kysyntäpuolen välineisiin perustamalla innovaatiokumppanuuksia (kuten älykkäitä kaupunkeja, aktiivista ikääntymistä ja raaka-aineita koskevat kumppanuudet) ja kehittämällä ”edelläkävijämarkkinoita”, joiden tavoitteena on edistää yhteiskunnan tarvitsemien uusien tuotteiden ja palveluiden saattamista markkinoille;

39.  kehottaa komissiota kehittämään strategian, jolla varmistetaan, että Eurooppa houkuttelee ulkomaisia lahjakkuuksia samalla, kun säilytetään suhteet ulkomailla oleskeleviin eurooppalaisiin lahjakkuuksiin; painottaa, että on tärkeää ottaa toimintaan mukaan EU:n ulkomaalaisyhteisöt ja rohkaista näitä hyödyntämään osaamistaan ja suhteitaan liiketoimintamahdollisuuksiin EU:ssa;

40.  katsoo, että kannustamalla kestäviä matkailun muotoja, joihin liittyy paikallisten tuotteiden kulutus, voidaan vauhdittaa maatalous- ja käsityötoiminnan elpymistä sekä mikroyritysten levittäytymistä paikallisesti ja voidaan antaa vauhtia talouden elpymiselle ja samalla varmistaa, että ympäristöstä huolehditaan asianmukaisesti siten, että kulttuureja ja asuinalueita suojellaan ja eroosiota ja maanvyörymiä estetään;

41.  pitää biotieteitä strategisena alana Euroopan unionille, koska se tarjoaa innovointimahdollisuuksia, sillä on merkittävä asema Euroopan teollisuustuotannossa, se luo suoraan ja välillisesti paljon työpaikkoja ja se tarjoaa mahdollisuuksia viedä tuotteita unionin ulkopuolelle;

42.  katsoo, että EU:n on teollisuuspolitiikkansa kehittämiseksi tehtävä poliittisia valintoja ja keskitettävä toimensa strategisiin aloihin, jotta vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin eurooppalaista tietotaitoa hyödyntäen; kannustaa näin ollen Euroopan komissiota laatimaan strategisen toimintasuunnitelman unionin biotieteiden alaa varten, kuten tiedonannossa ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten: teollisuuspolitiikkaa käsittelevän tiedonannon päivitys” on ehdotettu;

Sisämarkkinoiden loppuunsaattaminen ja ulkoisten markkinoiden avaaminen RISE-strategialle

43.  painottaa, että Euroopan sisämarkkinat ovat keskeisessä asemassa Euroopan teollisuuden kotimarkkinoina ja että on kehitettävä sisämarkkinastrategia, joka edistää kysyntälähtöisiä innovaatiotarpeita, jotta voidaan edistää uusien teknologioiden käyttöönottoa ja auttaa siten luomaan uusia markkinoita, liiketoimintamalleja ja teollisuudenaloja; korostaa, että tämä on erityisen olennaista, kun on kyse T&K-toiminnan tulosten levittämisestä markkinoille; tähdentää, että sisämarkkinoiden ennustettavien sääntöjen ja standardien – joita sovelletaan tehokkaasti jäsenvaltioissa – avulla yrityksille voidaan tarjota vakaat tulevaisuudennäkymät; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita saattamaan kiireesti loppuun tavaroiden, energian, televiestinnän, liikenteen, (komission aloitteessaan kaavailemien) ympäristöystävällisten tuotteiden ja pääomasijoitusten sisämarkkinat sekä varmistamaan tutkijoiden, tieteellisen tietämyksen ja tekniikan vapaan liikkuvuuden; huomauttaa, että toteuttamatta jääneet sisämarkkinat muodostavat esteen kasvulle, ja kehottaa komissiota tutkimaan, missä määrin kriisi on vaikuttanut sisämarkkinoihin, ja puuttumaan EU:ssa vallitseviin kustannuseroihin, jotka voivat haitata EU:n yrityksiä kolmansien maiden kilpailijoihin verrattuna; varoittaa, että sisämarkkinoiden pirstoutuminen voi johtaa kilpailun vääristymiseen EU:n jäsenvaltioiden välillä; kehottaa EU:ta pyrkimään yhteistyötään työoikeuden ja veroetujen alalla; kehottaa komissiota edistämään ”Made in Europe” ‑merkinnän käyttöä sisämarkkinoiden ja eurooppalaista alkuperää olevien tuotteiden vahvistamiseksi;

44.  on tyytyväinen komission aikomukseen laatia horisontaalinen toimintasuunnitelma innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen kysynnän lisäämiseksi; kehottaa komissiota jatkamaan tutkimusta tuotteiden elinkaaresta alkaen raaka-aineista kierrätysvaiheeseen, jotta edistytään tuotteiden tehokkuuden viitearvojen määrittämisessä ottaen kustannus-hyötysuhteen ja innovointimahdollisuudet huomioon;

45.  painottaa, että julkisten hankintojen on oltava innovointia lisäävä tekijä; muistuttaa, että julkiset hankinnat ovat erottamaton osa kauppakumppaniemme teollisuuspolitiikkaa; uskoo, että valtiontukisuuntaviivojen avulla olisi pyrittävä lisäämään EU:n teollisuuden kilpailukykyä myös ottamalla käyttöön EU:n kauppakumppaneiden parhaita käytäntöjä ja hyviä esimerkkejä, edistettävä eurooppalaista yhteistyötä ja mahdollistettava innovointia tukevat toimenpiteet; uskoo, että standardoinnilla sekä yritysten yhteiskuntavastuulla ja myös maahantuotuja tavaroita koskevilla ympäristömerkinnöillä on tärkeä merkitys uuden teknologian käyttöönoton vauhdittamisessa; kehottaa komissiota asettamaan etusijalle toiminnot, jotka tukevat uusien tuotteiden, palveluiden ja teknologioiden standardointia ja yhteentoimivuutta Euroopan sisäisen kilpailun ja kansainvälisten kaupankäyntimahdollisuuksien tukipilarina;

46.  panee merkille, että markkinavalvonta on olennainen tukipilari tuotteiden turvallisuuden ja laadun varmistamisessa sisämarkkinoilla; pitää myönteisenä komission esittämää tuoteturvallisuus- ja markkinavalvontapakettia ja korostaa samalla sitä merkitystä, joka alkuperämerkinnällä voi olla kuluttajien lisäksi myös entistä avoimemman kotimaisen ja kansainvälisen kauppapolitiikan yhteydessä; kehottaa komissiota valjastamaan internetin tehon ja vaikuttavuuden markkinavalvontaa koskevaan työhönsä tarjoamalla yleisölle mahdollisuuden osallistua antamalla pätevää palautetta tuotteista; korostaa tässä yhteydessä toimivan kuluttajansuojan merkitystä unionissa;

47.  painottaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen on tärkeä osa EU:n teollisuusstrategiaa; muistuttaa, että sisämarkkinoiden digitalisointi ja sähköisen kaupankäynnin kehittäminen sisämarkkinoilla on pk-yrityksille tärkeää; katsoo, että digitaaliset markkinat ja uudet tietotekniikat tarjoavat mahdollisuuden teolliselle kehittämiselle, jota voidaan hyödyntää vieläkin täysimääräisemmin ja jonka alalla Euroopan taitotieto on vankka; korostaa, että on ehdottoman tärkeää mukauttaa EU:n tieto- ja viestintäteknologian standardointipolitiikka markkinoiden ja toimintapolitiikkojen kehitykseen, joka johtaa muun muassa sellaisten yhteentoimivuuteen perustuvien unionin toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen kuin sähköinen liiketoiminta ja kauppa, sähköiset rahtikirjat ja älykkäät liikennejärjestelmät;

48.  painottaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumisen olisi oltava tärkeä osa EU:n teollisuusstrategiaa; korostaa, että verkon ja sen ulkopuolella toimiviin markkinoihin olisi sovellettava samaa sääntelykehystä reilun kilpailun varmistamiseksi ja kuluttajien suojelemiseksi;

49.  on tyytyväinen, että komissio hyväksyy ylimmän laatutason kulttuuri- ja luovalle teollisuudelle alakohtaisen taloudellisen määritelmän, joka kattaa horisontaalisesti eri tuote- ja palvelumarkkinoiden ylimmät segmentit ja perustuu erityispiirteisiin, kuten kulttuurin ja luovuuden panokseen, tuotteen arvostukseen, teollis- ja tekijänoikeuksiin, valmistuksen laatuun, muotoiluun ja innovointiin, markkinointiin ja kuluttajille osoitettuun viestintään; kehottaa komissiota tunnustamaan huippuosaamista vaativien ammattien erityisaseman niillä Euroopan teollisuudenaloilla, jotka ovat uusien työpaikkojen lähteitä Euroopassa ja jotka täyttävät neljä kriteeriä, jotka ovat luovuus, huippuosaaminen, osaaminen ja oppiminen koko uran ajan;

50.  suhtautuu myönteisesti komission aikeisiin tukea ylimmän laatutason tuotteiden alan kilpailukykyä ja panee merkille, että sen osuus on kolme prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta ja se tarjoaa suoraan ja epäsuorasti yli 1,5 miljoonaa työpaikkaa; kehottaa komissiota toteuttamaan toimia, joilla vastataan tämän alan osaamisvajeen riskiin, jotta nimenomaisesti eurooppalainen tuotanto ja osaaminen säilytetään;

51.  toteaa, että unionin terästeollisuuden kapasiteetista on käytössä vain 50 prosenttia ja että unionin terästuotanto on vähentynyt 25 prosenttia vuodesta 2008 alkaen;

52.  toteaa, että unionin autoteollisuus, joka valmisti 16 miljoonaa autoa vuonna 2007, tuottaa vuonna 2013 alle 12 miljoonaa autoa;

53.  katsoo, että nykyisen rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisin olosuhteissa julkiset ja yksityiset investoinnit liittyvät olennaisesti kestävää kasvua koskevaan kokonaisstrategiaan; kannattaa tässä yhteydessä valtiontukijärjestelmän kokonaisuudistusta siten, että ryhdytään soveltamaan entistä vahvemmin sosiaalisiin ja taloudellisiin näkökohtiin perustuvaa lähestymistapaa noudattamalla kilpailusääntöjen yhteydessä SEUT:n 101 ja 102 artiklassa vahvistettua suurempaa joustavuutta; toistaa, että on tärkeää ottaa paremmin huomioon julkisten menojen laatu ja tehokkuus;

54.  korostaa, että teollisuuspolitiikassa olisi hyödynnettävä kaikilta osin kilpailupolitiikan välineitä tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi ja kilpailukykyisten markkinoiden edistämiseksi;

55.  kehottaa komissiota arvioimaan, onko sellainen tilanne yhteensopiva EU:n kilpailuoikeuden kanssa, jossa maailmanlaajuista suuryhtiötä kielletään luovuttamasta toimipaikkaa, jonka se on päättänyt sulkea, toiselle mahdolliselle liiketoiminnan jatkajalle tai julkiselle yhteisölle, joka jatkaisi liiketoimintaa väliaikaisesti;

56.  panee merkille teollisuustuotteiden sisämarkkinoiden uudistusta koskevan komission tutkimuksen; kehottaa komissiota varmistamaan, että nämä standardit ovat yhteensopivat markkinoiden kanssa;

57.  panee merkille komission ponnistelut sääntelyn järkeistämiseksi, joilla se pyrkii keventämään teollisuuden taakkaa lainsäädännön vaikuttavuutta heikentämättä ja joihin sisältyy vaikutustenarviointeja, kilpailukyvyn tarkasteluja, kuntotarkastuksia ja pk-yritystestejä, erityisesti mikroyritysten ja pk-yritysten osalta; tunnustaa tarpeen vakauttaa sääntelyä investointien edistämiseksi; katsoo, että hallinnollinen rasitus ja politiikkojen ristiriitaisuus muodostavat usein esteen teollisuusyritysten kilpailukyvyn parantamiselle ja että ponnisteluiden kyseisen rasituksen keventämiseksi olisi oltava poliittisen toimintaohjelman kärkipäässä, ja odottaa komission antavan tästä aiheesta ehdotuksia, joihin sisältyy konkreettisia tavoitteita; kannattaa sääntelyn johdonmukaisuutta, monialaista lähestymistapaa sääntelyyn, prioriteettien asettamista ja kilpailukyvyn entistä tarkempaa tarkastelua, joiden tulisi kuulua kiinteänä ja pakollisena osana vaikutustenarvioinnin suuntaviivoihin; pyytää jäsenvaltioita käyttämään pk-yritystestiä ja kilpailukyvyn tarkasteluun tarkoitettua testiä myös kansallisella tasolla; pitää myönteisinä komission pyrkimyksiä arvioida lainsäädännön kumulatiivisia vaikutuksia terästeollisuudessa ja kehottaa sitä kehittämään menetelmää edelleen sekä yksilöimään muita aloja, jotka voisivat hyötyä kyseisestä lähestymistavasta;

58.  rohkaisee hyödyntämään paremmin direktiivissä 98/34/EY säädetyn ilmoitusmenettelyn mahdollisuuksia ja ehdottaa jäsenvaltioille, että ne ottavat käyttöön kilpailukyvyn tarkastelun kansallisen lainsäädännön laadintavaiheissa tehtävissä vaikutusarvioinneissa osana sisämarkkinatestiä, jonka Euroopan parlamentti kehotti ottamaan käyttöön 7. helmikuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa suosituksista komissiolle sisämarkkinoiden hallinnoinnista;

59.  kehottaa panemaan nopeasti täytäntöön eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act ‑aloitteen; panee merkille Yritys-Eurooppa-verkoston merkityksen pk-yritysten tukena EU:n rajatylittävässä kaupassa; korostaa, että on tärkeää tukea pienyrityksiä ja auttaa niitä kasvamaan keskisuuriksi yrityksiksi sekä pk-yrityksiä suuriksi toimijoiksi, jotta myös niiden yleistä kilpailukykyä voidaan edistää; kiinnittää huomiota siihen, että on taloudellisesti kannattavaa myös edistää tietyillä aloilla, kuten puolustusalalla, toimivien yritysten välisiä siteitä, jotta saavutetaan mittakaavaetuja ja jotta yhteiset teollisuushankkeet voidaan jakaa;

60.  katsoo, että pk-yritysten on ehdottomasti pystyttävä hyödyntämään polkumyynnin vastaisia menettelyjä helpommin, edullisemmin ja nopeammin, jotta pk-yrityksiä voidaan suojella tehokkaammin kauppakumppaneiden vilpillisiltä kaupankäyntitavoilta; kehottaa unionia ottamaan huomioon tämän seikan kaupan suojatoimien tarkistamisen yhteydessä;

61.  kehottaa EU:ta nostamaan teollisuustuotantonsa arvoa toimittamalla täsmällisempiä tietoja kuluttajille, tekemällä pakolliseksi alkuperämerkinnän unionin tuotteissa ja kolmansista maista tuoduissa tuotteissa ja vaatimalla, että kolmansissa maissa kunnioitetaan eurooppalaisten elintarvikkeiden maantieteellisiä merkintöjä;

62.  muistuttaa, että tekninen kehitys on herkkä ala; pitää teollis- ja tekijänoikeuksia tietotalouden olennaisena osana ja terveenä teollisuuspolitiikkana, jolla voidaan tukea innovointia ja tutkimusta ja vahvistaa Euroopan teollisuutta; on tämän vuoksi tyytyväinen EU:n yhteispatentin käyttöönottoon ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan sen viipymättä täytäntöön; katsoo, että sen luomiseen johtava prosessi olisi sisällytettävä teollisuudenalojen yhdentämisen ja sisämarkkinoiden vahvistamisen alan parhaisiin käytäntöihin; on huolestunut siitä, että nykyinen teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmä ei useinkaan täytä tehtäväänsä, joka on toimia innovoinnin katalysaattorina; katsoo, että ratkaisujen saatavuutta markkinoilla voidaan nopeuttaa lisäämällä avoimuutta sekä innovatiivisia hallinto- ja lisensointikäytäntöjä; suhtautuu myönteisesti komission tässä asiassa aloittamaan työhön; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua erityisesti torjumalla väärentämistä ja teollisuusvakoilua; korostaa, että tarvitaan uusia hallintorakenteita ja foorumeja teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemiseen kansainvälisellä tasolla; kehottaa komissiota laatimaan liikesalaisuuksien suojelua koskevan unionin strategian;

63.  korostaa teollis- ja tekijänoikeuksien harjoittamisen merkitystä fyysisessä ja digitaalisessa ympäristössä kasvun ja työpaikkojen luomiseksi Euroopan teollisuudessa; on tässä suhteessa tyytyväinen EU:n tavaramerkkijärjestelmän käynnissä olevaan uudistukseen, jolla on mahdollista tehostaa tavaramerkkien suojaamista verkossa, verkon ulkopuolella ja kaikkialla sisämarkkinoilla;

64.  tukee käynnissä olevaa tavaramerkkilainsäädännön uudistusta, jolla vahvistetaan tavaramerkkien suojelua verkossa ja sen ulkopuolella sekä kaikkialla sisämarkkinoilla ja kansainvälisessä kaupassa;

65.  on tyytyväinen, että patenttitiheikköjen ja patenttiväijytysten ongelma on tunnustettu; kannattaa sääntelyjärjestelmän muuttamista siten, että voitaisiin tukea kilpailua edistäviä ristiinlisensoinnin muotoja tai patenttien yhdistämiseen liittyviä järjestelyjä;

66.  kehottaa komissiota ehdottamaan lainsäädäntöä, joka mahdollistaa sen, että eurooppalaiset yritykset voivat valmistaa geneerisiä ja biosimilaareja lääkkeitä EU:ssa lisäsuojatodistuksen voimassaolon ajan patenttisuojan päättymisen jälkeen valmistautuakseen markkinoille tuomiseen heti lisäsuojatodistuksen voimassaolon päätyttyä tai vientiin maihin, joissa ei ole patenttia tai lisäsuojatodistusta; uskoo, että tällainen säännös voisi auttaa välttämään tuotannon ulkoistamisen ja edistämään työpaikkojen syntymistä EU:ssa sekä luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset eurooppalaisille yrityksille ja niiden kilpailijoille kolmansissa maissa;

67.  korostaa, että ulkosuhteet ulottuvat Maailman kauppajärjestön (WTO) tasolla allekirjoitettavien sopimusten ulkopuolelle ja että teollisuuspolitiikan ulkoista ulottuvuutta kehitettäessä EU:n ja jäsenvaltioiden olisi määriteltävä yhteisiä näkökantoja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi globaalilla tasolla;

68.  kiinnittää huomiota siihen, että 7. helmikuuta 2013 julkistamassaan yhteisessä tiedonannossa "Euroopan unionin kyberturvallisuusstrategia: avoin, turvallinen ja vakaa verkkoympäristö”(22) komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja sitoutui laatimaan ja edistämään tietoverkkoturvallisuusalan teollisia ja teknologisia resursseja;

69.  korostaa tarvetta parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla; panee merkille Euroopan unionin kauppastrategian merkityksen; kehottaa komissiota uudistamaan kauppapolitiikkaansa EU:n kauppakumppaneiden kiristyvän kilpailun huomioon ottamiseksi ja varmistamaan, että unionin kauppa- ja kilpailupolitiikka tukee Euroopan teollisuuspolitiikan tavoitteita ja että se ei vaaranna eurooppalaisten yritysten innovointi- ja kilpailumahdollisuuksia; pyytää komissiota yhdessä varapuheenjohtajan / korkean edustajan kanssa kehittämään strategian pk-yritysten tukipalveluiden sisällyttämiseksi EU:n edustustoihin; toteaa, että näiden pk-yritysten tukipalvelujen olisi otettava huomioon kauppakamarien työ ja hyödynnettävä eurooppalaisten yrityskeskusten aiempia kokemuksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötään eurooppalaisten yritysten tukemiseksi ulkomaisilla markkinoilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan etusijan erityisesti pk-yrityksiä tukeville välineille ja keskittämään pk-yrityksille suunnatun tiedotuksen perustamalla keskitettyjä palvelupisteitä kaikkialle EU:hun; pyytää komissiota sisällyttämään kilpailukyvyn tarkasteluun tarkoitetun testin parannetun version kauppasopimusten vaikutustenarviointeihin sekä niiden kumulatiivisten vaikutusten arviointiin;

70.  toteaa, että unionin teollisuutta rasittavat ympäristömaksut johtavat entistä useammin siihen, että unionin teolliset toimijat investoivat Euroopan unionin ulkopuolelle;

71.  korostaa ympäristö- ja sosiaalistandardien merkitystä kahdenvälisissä kauppasopimuksissa ja monenvälisissä kauppasuhteissa, jotta kaupankäynti on reilua ja kohtuullista ja toimintaedellytykset ovat kaikille tasapuoliset; pyytää komissiota varmistamaan uusia kauppasopimuksia allekirjoittaessaan tai nykyisiä kauppasopimuksia tarkistaessaan, että toimintaedellytykset ovat tasapuoliset EU:hun ja EU:n ulkopuolelle sijoittautuneiden toimijoiden välillä; korostaa, että EU:n olisi vakavissaan tarkasteltava erityisiä vääristymiä, jotka ovat haitallisia Euroopan teollisuuden eduille, ja että sen olisi otettava vaiheittain käyttöön vastavuoroisten kauppasuhteiden periaatteen, erityisesti julkisten hankintojen markkinoille pääsyn osalta, ja parannettava valmiuksiaan ryhtyä vastatoimiin, mikä voi auttaa avaamaan markkinoita;

72.  muistuttaa komissiota siitä, että matala palkkataso ja ympäristönsuojelun heikko taso ovat edelleen erittäin tärkeitä tekijöitä kansainvälisessä kilpailussa ja että on kiireesti jatkettava palkkoja ja ympäristönsuojelua koskevien normien yhdenmukaistamista korkealle tasolle, jotta unionin uudelleenteollistaminen voisi todella toteutua; kehottaa tässä yhteydessä komissiota neuvottelemaan työntekijöiden oikeuksia ja ympäristönsuojelua koskevista velvoittavista sitoumuksista kolmansien maiden kanssa tehtävien vapaakauppasopimusten yhteydessä;

73.  panee merkille komission ehdotuksen teollisuuspolitiikan kannalta keskeisten EU:n kaupan suojatoimien uudistamisesta; toivoo, että uudistaminen lisää toimien tehokkuutta; pyytää näin ollen komissiota olemaan heikentämättä suojatoimia oikeudellisesti tai tosiasiallisesti, vaan päinvastoin tehostamaan niitä, jotta varmistetaan tehokkaammin ja lyhyemmässä ajassa kaikenkokoisten eurooppalaisten yritysten suojelu lainvastaisilta tai vilpillisiltä kaupankäyntitavoilta;

74.  muistuttaa, että kauppapoliittisia suojatoimia on käytettävä aina perustelluissa olosuhteissa sellaisia maita vastaan, jotka eivät noudata kansainvälisen kaupan sääntöjä tai unionin kanssa tehtyjä vapaakauppasopimuksia; pyytää, että pk-yritykset voisivat hyödyntää polkumyynnin vastaisia menettelyjä helpommin, nopeammin ja edullisemmin, jotta niitä voidaan suojella tehokkaammin vilpillisiltä kaupankäyntitavoilta;

75.  kiinnittää huomiota tutkimuksen ja innovoinnin merkitykseen eurooppalaisten yritysten kilpailukyvylle maailmanmarkkinoilla ja korostaa, että niiden on ennakoitava paremmin kolmansien maiden markkinoiden tarpeet, jotta kansainväliseen kysyntään voidaan vastata paremmin;

76.  pitää teollisuuden elvyttämisen kannalta olennaisen tärkeänä, että unioni ottaa käyttöön välineitä, jotka antavat sille mahdollisuuden

77.  kehottaa komissiota parantamaan huomattavasti kauppasopimuksien alalla arviointiaan erityisesti vaikutustenarvioinneissa sisällyttämällä siihen teollisuussektorin kilpailukykyä koskevan käsitteen sekä tekemällä jälkiarvioinnin ja kumulatiivisen arvion kaikkien tehtyjen ja neuvotteluvaiheessa olevien sopimusten vaikutuksista yritysten kilpailukykyyn; korostaa transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden merkitystä eurooppalaisten jälleenteollistamis-, kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamiselle ja toteaa, että kumppanuuden myötä on mahdollista selkeyttää ja lisätä eurooppalaisten teollisuustuotteiden vientiä, lisätä teollisuuden kilpailukykyä asettamalla korkeampia kansainvälisiä tuotantonormeja ja alentaa tuotantotoiminnan raaka-aineiden ja jalostettujen aineiden tuotantokustannuksia; kannattaa sitä, että transatlanttiseen kauppa- ja investointikumppanuuteen sisällytetään muiden kauppasopimusten tavoin luku, jossa keskitytään sisämarkkinoihin mahdollisesti vaikuttaviin energiakysymyksiin; kehottaa komissiota tullien poistamisen avulla mahdollistamaan palvelujen ja investointien markkinoille pääsyn lisäämisen, vahvistamaan lainsäädäntöyhteistyötä, varmistamaan paremmat julkisia hankintoja koskevat säännöt ja suojelemaan teollis- ja tekijänoikeuksia sekä edistämään aktiivisesti näitä tavoitteita kilpailupolitiikassa sekä energian ja raaka-aineiden yhteydessä; korostaa tarvetta yhdenmukaistaa säädöksiä sekä vähentää lainsäädännöllistä ja hallinnollista rasitetta, mikä on transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden tarkoitus, ja toteuttaa se ottaen tinkimättömästi huomioon korkeat sosiaali- ja ympäristöstandardit ja työntekijöiden oikeudet ja suojellen niitä; korostaa, että kun aikanaan päästään sopimukseen transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta, luodaan edellytykset laajalle talousalueelle, joka puolestaan lujittaisi EU:n suhteita ja moninkertaistaisi suorat ulkomaiset investoinnit EU:hun;

78.  kehottaa komissiota tarkastelemaan Yhdysvaltojen mallia, jossa ammattiliitot voivat tehdä kauppaa koskevia valituksia, kun otetaan huomioon, että kaupan vääristymät voivat vaikuttaa kielteisesti teollisuuteen ja siten myös työntekijöihin, ja ehdottamaan vastaavanlaisia toimia EU:hun;

79.  korostaa, että uusien kauppasopimusten, investointisopimusten sekä teollis- ja tekijänoikeussopimusten avulla on lujitettava Euroopan teollisuuden lisäarvoketjua ja että tämän vuoksi vastaava strategia on sisällytettävä jo annettavaan valtuutukseen;

80.  kehottaa komissiota kehittämään eurooppalaisen resurssi- ja energiatehokkaan teknologian vientistrategian ja vastaavat palvelut, joihin kuuluu standardisointidiplomatia sen varmistamiseksi, että eurooppalaisia standardeja edistetään maailmanlaajuisesti;

81.  palauttaa mieleen, että tekniset standardit ja määräykset ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan taata unionin johtoasema innovatiivisilla aloilla vihreät teknologiat mukaan luettuina; kehottaa näin ollen komissiota lujittamaan EU:n kykyä laatia kansainvälisiä teknisiä standardeja ja normeja innovatiivisilla aloilla; kehottaa lisäksi komissiota parantamaan yhteistyötä kolmansien maiden – myös nousevan talouden maiden – kanssa yhteisten teknisten standardien ja normien luomiseksi;

Teollisuuden renessanssin rahoitus

82.  on tietoinen pankkilainojen rajoituksista ja niiden kielteisistä vaikutuksista erityisesti pk-yrityksiin; pitää valitettavana, että nämä rajoitukset vaikuttavat myös Euroopan unionin tarjoamiin välineisiin, ja katsoo, että komission olisi pyydettävä vastuussa olevilta rahoituslaitoksilta vuosikertomuksia; on tyytyväinen komission vihreään kirjaan Euroopan talouden pitkäaikaisesta rahoituksesta; korostaa tarvetta vahvistaa EU:n pankkialan elinvoimaisuutta ja uskottavuutta Basel II ‑sääntelyn, pankkiunionin ja Euroopan vakausmekanismin avulla; painottaa, että on tärkeää, että myös kansainväliset kumppanimme panevat Basel III ‑säännöt täytäntöön; muistuttaa, että teollisuuden investoinnit ovat pitkän aikavälin sijoituksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan lainsäädäntö- ja rahoituskehystä, jotta siitä saadaan selkeämpi ja ennakoitavampi, millä kannustetaan teollisuuden investointeja;

83.  katsoo, että on tutkittava uusia vaihtoehtoja ja luovia rahoituskeinoja, erityisesti yksityistä ja pääomarahoitusta; toteaa, että talouslukutaidon edistäminen on myös tässä mielessä tärkeää ja se olisi sisällytettävä koulujen opetussuunnitelmiin;

84.  korostaa uusille yrityksille ja pk-yrityksille tarkoitettujen rahoitusvälineiden merkitystä, sillä niiden ansiosta yrittäjillä on keinot hyödyntää markkinoilla innovatiivisia ideoita;

85.  pitää myönteisenä komission aloitetta, jolla luodaan rahoitusvälineitä yhdessä EIP:n kanssa, ja panee merkille, että Eurooppa-neuvosto hyväksyi aloitteen kokouksessaan kesäkuussa 2013; on tyytyväinen myös siitä, että komissio ja EIP aikovat ennen Eurooppa-neuvoston vuoden 2013 lokakuussa pidettävää kokousta esittää sille määrälliset tavoitteet, rahoitusvälineet ja aikataulun sisältävän kattavan kertomuksen aloitteen täytäntöönpanosta;

86.  kehottaa neuvostoa määrittämään viipymättä komissiota ja EIP:tä kuullen tällaisia rahoitusvälineitä koskevan suunnitelman muuttujat, jotta voidaan saavuttaa tärkeä vipuvaikutus; korostaa, että kyseiset välineet olisi otettava käyttöön vuoden 2013 loppuun mennessä;

87.  suhtautuu myönteisesti EIP:n pääoman lisäämiseen ja sen äskettäin julkistamiin uusiin luottojen myöntämistä koskeviin suuntaviivoihin, joissa päätökset on kytketty uuteen päästönormiin 550 grammaa hiilidioksidia kilowattituntia kohti (g/kWh); katsoo, että EIP voi auttaa lieventämään EU:n rahoitusmarkkinoiden hajanaisuuteen liittyviä ongelmia; pyytää EIP:tä tutkimaan lisää teollisuuden tarpeisiin räätälöityjen uusien rahoitusmallien kehittymistä; kehottaa EIP:tä toteuttamaan suunnitelmansa luotonannon lisäämisestä EU:ssa yli 50 prosentilla vuosina 2013–2015;

88.  huomauttaa, että toissijaisuus voi tarkoittaa useita erilaisia veropolitiikkoja sekä laina- ja etuusjärjestelmiä kaikkialla Euroopassa;

89.  kehottaa komissiota selvittämään, kuinka omaisuusvakuudellisten arvopapereiden markkinoita ja riittävän vakavaraisuusvalvonnan sisältäviä vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja voitaisiin edistää pk-yritysten rahoituksen helpottamiseksi; panee merkille aseman, joka yritystoiminnan kehittämisellä ja infrastruktuuripankeilla voi olla pankkien liikkeeseen laskemiin strukturoituihin katettuihin joukkolainoihin investoimisessa, kun investoinnit yhdistetään korotettuun lainanantotavoitteeseen pk-yrityksille; on tyytyväinen ehdotukseen yksityissektorin sisäisistä lainakumppanuuksista, joissa vakuutusyhtiö ja pankki yhdistyvät tarjotakseen lyhyitä ja pitkiä lainoja;

90.  katsoo, että on tärkeää edistää hyvät kasvumahdollisuudet omaaville pk-yrityksille tarkoitettuja uusia innovatiivisia rahoitusmalleja; korostaa joukkorahoitusaloitteiden ja lainojen sähköisten alustojen menestystä Euroopassa sekä tämän rahoituksen myötä pk-yrityksille ja yrittäjille syntyviä taloudellisia ja muita hyötyjä, kuten rahoituksen tarjoamista aloitusvaiheessa, tuotteiden validointia, asiakaspalautetta ja vakaata ja sitoutunutta osakkeenomistusrakennetta; kehottaa komissiota antamaan tiedonannon joukkorahoituksesta; kehottaa komissiota kehittämään joukkorahoitukselle vankan sääntelykehyksen, joka perustuu enintään yhden miljoonan euron hankekohtaiselle rahoitukselle ja jossa otetaan huomioon myös sijoittajansuojaan liittyvät kysymykset; kehottaa komissiota harkitsemaan, että se antaisi jonkin rajallisen määrän varoja joukkorahoituspalveluiden käyttöön, kuten jotkin jäsenvaltiot ovat jo tehneet;

91.  kehottaa komissiota tukemaan paikallisten joukkolainamarkkinoiden luomista pk-yrityksiä varten voidakseen tarjota asianmukaista pitkäaikaista rahoitusta erityisesti alueilla, joilla on vaikea saada luottoa; katsoo, että mallina voitaisiin käyttää paikallisia joukkolainamarkkinoita, kuten Stuttgartin pörssiä;

92.  kehottaa komissiota tukemaan kansallisten pk-yrityksille suunnattujen investointipankkien kehittämistä sekä sallimaan nykyisten investointipankkien toiminnan laajentamisen muihin jäsenvaltioihin ja osallistumisen niiden kansallisten rajojen ulkopuolella toteutettavien hankkeiden rahoitukseen laatimalla suuntaviivat, joiden avulla kyetään selviytymään laajalle levinneestä luottolamasta;

93.  katsoo, että maksuviivästykset aiheuttavat yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille epävakautta ja heikentävät niiden kilpailukykyä; kiittää niitä jäsenvaltioita, jotka ovat panneet maksuviivästysten torjumisesta annetun direktiivin täysimääräisesti täytäntöön, ja vaatii panemaan sen täysimääräisesti täytäntöön koko EU:ssa; katsoo, että talouden toimijat, erityisesti pk-yritykset, eivät ole tarpeeksi tietoisia eurooppalaisista tuista ja rahoitusvälineistä; vaatii, että kaikkialla unionissa perustetaan keskitettyjä palvelupisteitä, joihin keskitetään pk-yrityksille tarkoitettu tieto EU:n rahoitusmahdollisuuksista; korostaa, että on tärkeää perustaa välittäjinä toimivia ja voittoa tavoittelemattomia yrittäjäyhdistysten verkkoja pk-yritysten luomiseksi, niiden tukemiseksi ja ohjaamiseksi ja lainojen tarjoamiseksi, jotta kehitetään yrittäjähenkeä;

94.  katsoo, että jäsenvaltioiden välinen epäoikeudenmukainen verokilpailu ei ole vahvan eurooppalaisen teollisuuspolitiikan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista;

95.  kannattaa yritysverotuksen tiiviimpää koordinointia EU:ssa siten, että otetaan käyttöön yhtenäiset veroperustat;

96.  pyytää komissiolta kattavaa tutkimusta Euroopan unionin alueella suoritettuun teolliseen toimintaan liittyvistä hintakilpailukyvyn parametreista (toimitusaika, patentti, tuotteiden laatu, myynnin jälkeinen palvelu, kuljetus-, energia- ja digitaalisten verkkojen laatu jne.) vertailemalla niitä säännöllisesti maailman muiden alueiden parametreihin; pyytää, että komissio arvioi jatkuvasti Euroopan unionin alueen makrotalouden kilpailukykyä erityisesti, kun kyseessä ovat kuljetus-, energia- ja digitaaliset verkot, sellaisten uusien tai uudistettavien infrastruktuurien pitkäaikaista rahoittamista koskevilla tutkimuksilla, joita tarvitaan pitämään Euroopan unionia pysyvästi kilpailukykyisenä;

97.  korostaa riskipääoman ja bisnesenkelien verkostojen merkitystä erityisesti naisille; kehottaa toteuttamaan nopeasti naisyrittäjille tarkoitettuja verkkoportaaleja; on tyytyväinen EU:n tukeen bisnesenkeleiden ja yrityshautomoiden verkostojen perustamiseen; suhtautuu myönteisesti erityisesti Horisontti 2020- ja COSME-ohjelmissa perustettuun pääomajärjestelyyn, jolla tuetaan riskipääoman tarjonnan määrän ja laadun lisäämistä; uskoo, että Euroopan investointirahastolla on keskeinen asema riskipääomamarkkinoiden kehityksessä, erityisesti uusien teknologioiden käyttöönotossa; katsoo, että oman pääoman ja lainan erottelusta verotustarkoituksessa on luovuttava;

98.  kehottaa komissiota tekemään tutkimuksen johtoyritysten (leading competence units) kerrannaisvaikutuksista suhteessa niiden kokonaistaloudellisiin tuotanto-, lisäarvo- ja työllisyysverkostoihin; katsoo, että johtoyritykset eivät välttämättä määrity kokonsa perusteella, vaan täyttävät useita kriteerejä, joita ovat esimerkiksi kansainvälinen suuntautuminen, tietty vähimmäisosuus kotimaan ja maailmanmarkkinoista, intensiivinen T&K-toiminta sekä yhteistyö suuren yritysverkoston kanssa; katsoo, että tällaisella tutkimuksella voitaisiin tuoda esiin varsinkin teollisuusyritysten ja pk-yritysten kytköksiä ja kumota siten joitakin jalostusteollisuuden perustaa koskevia stereotypioita;

Teollisuuden renessanssiin tarvittavien taitojen ja työvoiman hankkiminen

99.  toteaa, että kriisin puhkeamisen jälkeen noin 5 500 eurooppalaisessa teollisuuden alan yrityksessä on tehty uudelleenjärjestelyjä, joiden seurauksena lähes 2,7 miljoonaa työpaikkaa on kadonnut;

100.  korostaa, että RISE-strategia tarjoaa mahdollisuuden vakaaseen työllisyyteen hyvine työpaikkoineen ja ihmisarvoisine palkkoineen; painottaa, että kumppanuus sidosryhmien kanssa, erityisesti työmarkkinaosapuolien, kauppakamarien ja nuorisojärjestöjen kanssa, on välttämätöntä integroitaessa nuoria työvoimaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua myös eri toimialoilla ja yrityksissä; katsoo, että olisi erittäin hyödyllistä ottaa työmarkkinaosapuolet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan kaikkiin lainsäädäntömenettelyihin; kehottaa komissiota myös edistämään osaltaan työmarkkinaosapuolten asemaa ja ottamaan huomioon kansallisten järjestelmien monimuotoisuuden; kehottaa työmarkkinaosapuolia käymään EU-tason vuoropuhelua aina kun se on mahdollista;

101.  panee merkille, että RISE-strategia edellyttää enemmän ja parempaa koulutusta, elinikäistä oppimista, tulevaisuuden vaatimuksiin sopeutettua ammattikoulutusta ja korkeakoulutusta, luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan voimakasta painottamista erityisesti, kun kyseessä ovat naiset, sekä yrittäjyyden tukemista; kannattaa näiden aineiden sisällyttämistä koulujen opetussuunnitelmiin; tukee vuorotteluun perustuvien koulutus- ja oppisopimusjärjestelmien sekä asianmukaista sosiaalisen turvaverkon kehittämistä toisen mahdollisuuden politiikkaan yhdistettynä; katsoo tältä osin, että EU:n ohjelmilla ja välineillä, kuten Horisontti 2020 ‑puiteohjelmalla ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutilla (EIT) pitäisi olla asiassa tärkeä tehtävä;

102.  katsoo, että pätevän työvoiman tukeminen on suuri etu EU:lle ja keskeinen tekijä T&K-sijoitusten kehityksessä; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota koulutuksen tukemiseen, jotta voidaan luoda maailman johtavia akateemisia tutkimuslaitoksia;

103.  katsoo, että työpaikalla tapahtuva innovointi, taitojen kehittäminen, luovat ja itsenäiset työntekijät ja ryhmätyöskentely ovat tärkeitä voimavaroja yritysten sosiaalisten ja taloudellisen suorituskyvyn kannalta; painottaa, että työpaikan demokratisoimista, henkilöstön edustajien ja ammattiyhdistysten aktiivinen osallistuminen mukaan luettuna, on laajennettava; kehottaa jäsenvaltioita ja asianomaisia alueellisia elimiä luomaan jatkuvalle kouluttautumiselle, oli kyse sitten yksilöllisestä oikeudesta koulutukseen tai muista järjestelmistä, puitteet, joilla ne varmistavat, että niillä on ammattitaitoista työvoimaa eri alojen tulevan kysynnän ennakoimiseksi, uusille markkinoille sopeutumista varten tai siirrettäväksi toiselle alalle työttömyystilanteessa; toteaa, että työnantajat ja työntekijät ovat yhteisesti vastuussa elinikäisestä oppimisesta; toteaa myös, että tiedottaminen ja kuuleminen työpaikalla on perusoikeus, josta määrätään perussopimuksessa;

104.  kehottaa komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja alakohtaisten työmarkkinaosapuolten kanssa keskipitkän ja pitkän aikavälin ennusteiden laatimiseksi työmarkkinoiden tulevista taitotarpeista erityisesti perustamalla eurooppalaisia teollisuuden alan osaamisneuvostoja;

105.  kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan tietoteknisten taitojen puutteeseen kaikilla koulutustasoilla elinikäisen oppimisen avulla, koska tieto- ja viestintätekniikan kehityksellä voi olla pitkällä aikavälillä merkittävä vaikutus kasvaviin teollisuudenaloihin aloilla, joihin sisältyvät energiatehokkuus, ympäristösuunnitelmat, turvallisuustavoitteet ja muut viestintävalmiudet (kuten tehokkaat ja älykkäät liikennejärjestelmät, ihmisten väliset, ihmisten ja laitteiden väliset sekä laitteiden väliset viestintäjärjestelmät);

106.  korostaa, että vahva osaaminen insinööritieteiden ja tietotekniikan aloilla parantaa työvoiman joustavuutta ja vastustuskykyä, kun työllisyys heikkenee; kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan yhdessä komission kanssa kansallisten tavoitteiden käyttöönottamista luonnontieteitä, teknologiaa, insinööritieteitä ja matematiikkaa opiskelevien määrän lisäämiseksi; katsoo, että luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan kansallisten, alueellisten ja eurooppalaisten foorumien perustaminen parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi alueiden, yliopistojen ja teollisuuden välillä olisi hyödyllistä näitä aloja koskevien tavoitteiden asettamiseksi; katsoo, että myös eurooppalaiset foorumit, mikäli sellaisia perustetaan, voivat olla tärkeitä, jotta kansallisille foorumeille voidaan tarjota koordinointia ja yhteistyötä Euroopan tasolla; korostaa, että tietotekniikan perustaitoja olisi siten edistettävä kouluissa ja ammatillisen koulutuksen ohjelmissa;

107.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan Yhdysvaltojen C2C-mallisten (College-to-Career) rahastojen perustamista kumppanuuden muovaamiseksi teollisuuden ja korkeakoulujen välille, jotta nuoria koulutettaisiin tuleville teollisuuden aloille; panee merkille Yhdistyneessä kuningaskunnassa tarkasteltavat suunnitelmat ”University Technical Colleges” ‑korkeakoulujen perustamisesta teollisuuden kumppanien kanssa;

108.  painottaa, että on tärkeää tukea nuorten vapaaehtoista liikkuvuutta edistämällä Yhteinen Erasmus -ohjelmaa ja poistamalla nykyiset esteet rajat ylittäviltä oppisopimuksilta, harjoitteluilta ja työharjoitteluita sekä vahvistamalla eläkeoikeuksien ja sosiaaliturvaoikeuksien siirrettävyyttä kaikkialla EU:ssa; korostaa, että etenkin nuorten yrittäjien Erasmus-ohjelmaa olisi laajennettava merkittävästi;

109.  suosittaa, että otetaan käyttöön kaikki saatavilla olevat rahoitus- ja sääntelyvälineet taloudellisten toimintojen siirtämisen edistämiseksi, ja kehottaa perustamaan tiedotuskeskuksia, jotta yrittäjät saisivat tietoa siitä, mitä etua on yritystoiminnan säilyttämisestä Euroopassa tai siirtämisestä Eurooppaan, kun lyhyemmät toimitusketjut johtavat tuotteiden paikalliseen hankintaan ja parantavat valmistusteollisuuden tehokkuutta ja lisäävät samalla paikallisia työllistymismahdollisuuksia; kehottaa hyödyntämään EURESia mahdollisimman tehokkaasti nuorten eurooppalaisten työnhakijoiden kykyjen käyttöön saamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan palveludirektiivin täytäntöönpanoa ja lopettamaan sosiaalisen polkumyynnin;

110.  korostaa, että koulutus on perusedellytys, jonka on alhaisimman pätevyysasteen tuottavasta koulutuksesta aina korkea-asteen koulutukseen asti oltava kaikkien ulottuvilla;

111.  korostaa tarvetta vähentää koulunsa keskeyttäneiden määrää ja painottaa, että koulun keskeyttäneet tarvitsevat Itävallan koulutustakuumallin kaltaisia harjoittelupaikkoja;

112.  suhtautuu myönteisesti päätöksiin nuorisotakuun täytäntöönpanosta ja niiden taustalla oleviin tavoitteisiin sekä jäsenvaltioiden tahtoon osoittaa varoja nuorisotyöttömyyden torjumiseen; on tyytyväinen oppisopimusyhteenliittymän edistämiseen; toteaa, että tietyissä jäsenvaltioissa oppisopimuskoulutus ei ole riittävässä määrin olennainen osa työllisyyspolitiikkaa; kehottaa komissiota kehittämään yhteisiä sosiaalisia investointeja koskevia indikaattoreja etenkin nuorisotyöttömyydestä; kehottaa teollisuuden alaa pyrkimään aktiivisesti panemaan täytäntöön nuorisotakuun eri kansallisilla tasoilla ja tarjoamaan nuorille mahdollisuuksien mukaan laadukkaita työpaikkoja tai työharjoittelupaikkoja sekä luomaan laadukkaita ja hyvin palkattuja harjoittelupaikkoja; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään eri toimenpitein oppisopimusjärjestelmien houkuttavuutta yritysten kannalta;

113.  painottaa, että jäsenvaltioissa, joissa on vahvat ammatillisen koulutuksen järjestelmät, työmarkkinat ovat kriisin aikana pysyneet suhteellisen vakaina; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita tarkastelemaan ja ottamaan käyttöön tällaisia järjestelmiä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien, kuten virastojen kanssa; panee merkille ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET-järjestelmän) ja eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmän (ECTS-järjestelmän) keskinäisen yhdenmukaisuuden lisäämistä koskevan haasteen; korostaa lisäksi olevan tärkeää, että erilaisia kansallisia ammatillisen koulutuksen järjestelmiä voidaan vertailla ja että niistä voidaan tehdä paremmin keskenään yhteensopivia, jotta helpotetaan liikkuvuutta näiden ammattiryhmien työmarkkinoilla;

114.  toteaa, että teknistä toisen asteen koulutusta tarjoavilla laitoksilla ja ammatillisen koulutuksen järjestelmillä on tärkeä tehtävä, ja tukee komission aloitteita, joilla pyritään edistämään rajat ylittävää tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä;

115.  katsoo, että ammatillisen koulutuksen imagoa olisi vahvistettava painottamalla sen itseisarvoa ja yhdistämällä se mahdolliseen siirtymiseen yliopisto- tai muuhun korkeakoulutukseen; toteaa, että tämä edellyttää myös, että laadukkaalle ammattikoulutukselle ja koulutuspätevyyksille myönnetään korkeamman tason luokitus jäsenvaltioiden kansallisissa laatupuitteissa; pitää tärkeänä parantaa koulutuksellisia taitoja, jotta uuden teollisen kehityksen laatua tehostetaan peruskoulutuksesta lähtien myös henkilöstöresurssipolitiikan yhdenmukaistamiseen liittyvän EU:n toiminnan avulla;

116.  kehottaa jäsenvaltioita yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa suunnittelemaan ja toteuttamaan nuorille suunnattuja, tieteen ja teknologian aloihin keskittyviä uraohjausohjelmia edistääkseen elinkelpoisen ja kestävän talouden kehittämistä sekä ekologisiin kysymyksiin ja ympäristökysymyksiin liittyviä tiedotus- ja valistustoimenpiteitä osana virallista opetusjärjestelmää ja paikallis- ja alueviranomaisten toimenpiteiden yhteydessä;

117.  katsoo, että työntekijöiden vapaan liikkuvuuden kehittäminen edelleen siten, että käytetään ammattipätevyyden vastavuoroisen tunnustamisen ja elinikäisen oppimisen kaltaisia keinoja, erityisesti kun on kyse suojelua tarvitsevista työntekijöistä, tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia vähentää ammattitaitoisen työvoiman puutetta ja aikaansaada osallistavaa kasvua;

118.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön nuorille suunnattuja mikroluottojärjestelyjä yrittäjyyden edistämiseksi;

119.  edellyttää, että toimia, joilla edistetään yrittäjyyttä unionissa tai kansallisesti, sovelletaan kaikenlaisiin yrityksiin, osuuskuntiin, käsiteollisuusyrityksiin, vapaisiin ammatteihin ja sosiaalitalouden yrityksiin;

120.  painottaa, että RISE-strategian perustana olisi oltava samapalkkaisuusperiaate, jotta varmistetaan sukupuolten tasa-arvoisuus työpaikalla ja yhdenvertaiset edellytykset kaikille työtekijöille sopimustyypistä riippumatta;

121.  toteaa, että naiset suorittavat vuosittain yli puolet korkea-asteen tutkinnoista Euroopassa; painottaa myönteistä vaikutusta, joka ammattitaitoisten naisten osaamisella voisi olla yrityksiin varsinkin eurooppalaisen teollisuuden kasvun, tuottavuuden ja kilpailukyvyn kannalta; kehottaa tässä yhteydessä talous-, koulutus- ja sosiaalialan sidosryhmiä ja komissiota edistämään ja parantamaan naisten asemaa Euroopan teollisuuden eri aloilla;

122.  korostaa, että on tärkeää välttää teollisuuden perinteistä vinoutunutta sukupuolijakaumaa; katsoo, että erityisesti unionin väestörakenteen muutoksista johtuvia haasteita ajatellen on tärkeää murtaa tämä epätasapaino, jotta sekä naiset että miehet voivat osallistua täysipainoisesti työmarkkinoihin;

123.  toteaa, että naistyöntekijöillä on merkittävä rooli RISE-strategiassa; korostaa, että sukupuolinäkökulman puuttuminen teollisuuspolitiikasta lisää sukupuolten epätasa-arvoa; pitää tärkeänä murtaa nykyinen sukupuolien epätasapaino, jotta niin naiset kuin miehetkin voivat osallistua täysimääräisesti työmarkkinoihin samapalkkaisuusperiaatteen mukaisesti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että naistyöntekijät eivät jää aliedustetuiksi ekologista rakennemuutosta koskevissa hankkeissa, ohjelmissa ja koulutuksessa tai jää kokonaan niiden ulkopuolelle, ja korostaa tarvetta sisällyttää sukupuolten tasa-arvon näkökulma kaikkiin politiikkoihin; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, jotta naisille taataan mahdollisimman hyvät mahdollisuudet uran jatkuvaan ja säännölliseen kehitykseen;

124.  panee merkille, että siirtymällä vähähiiliseen talouteen luodaan uusia työpaikkoja uusille talouden aloille, mutta että tämä voi myös johtaa työpaikkojen menettämiseen vähemmän kestävässä toiminnassa; suosittaa tästä syystä, että on otettava käyttöön välineitä, joilla muutokset ennakoidaan ajoissa, ja niitä on vahvistettava, jotta varmistetaan joustava siirtyminen työpaikasta toiseen;

125.  kehottaa komissiota kehittämään ja edistämään toimintavälineitä yrityksen kestäviä toimintatapoja varten (yritysten yhteiskuntavastuu, kestävän kehityksen raportointi, vähähiilisiä tai vähän jätteitä tuottavia tuotantomalleja edistävä toiminta);

126.  korostaa yritysten yhteiskuntavastuun merkitystä keskeisenä välineenä sellaisessa yritysten toimintatavassa, jossa painotetaan luonnonvarojen tehokasta käyttöä, yhteisön, työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa luodun suhteen sosiaalisia näkökohtia sekä yrityksen asianmukaisen johtamisen taloudellisia näkökohtia;

127.  kehottaa jäsenvaltioita käymään vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten ja asianmukaisten sidosryhmien kanssa ja harkitsemaan toimia työaikojen joustavoittamiseksi taloudellisen taantuman aikoina;

128.  ehdottaa, että SEUT:n 152 artiklassa tarkoitetun kasvua ja työllisyyttä käsittelevän sosiaalialan kolmikantahuippukokouksen käsiteltäväksi otetaan sosiaalisten vähimmäisvaatimusten lähentämisen aiheuttamien kustannusten huomioon ottaminen;

Teollisuuden renessanssin edellyttämä resurssi- ja energiapolitiikka

129.  korostaa, että resurssit ja energia ovat RISE-strategian keskiössä, ottaen huomioon, että ne ovat olennaisen tärkeitä kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta; katsoo, että raaka-aineiden käytettävyys on Euroopan teollisuuden kannalta keskeisen tärkeää, ja että ilman eräitä keskeisiä raaka-aineita useimmat Euroopan strategiset ja kehityksen kärjessä olevat teollisuudenalat eivät pysty kehittymään; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita aktiivisiin toimenpiteisiin resurssi- ja energia-alan tarpeettomien kustannusten välttämiseksi; kannattaa molempien osalta kohtuulliseen hintaan, kestävyyteen ja saatavuuteen perustuvaa yhdennettyä kolmitasoista lähestymistapaa, jossa edellytetään kaikkien kolmen ulottuvuuden huomioon ottamista samalla kun tavoitteena on erottaa kasvu lisääntyneestä resurssien käytöstä; korostaa, että on tärkeää turvata kilpailukykyiset ja avoimet energiamarkkinat, joilla vältetään epätasapainoja jäsenvaltioiden välillä ja helpotetaan varman, kohtuuhintaisen ja luotettavan energian saantia; toteaa, että on laadittava strategia eurooppalaisten energiamarkkinoiden yhdentymisen helpottamiseksi ja energiainfrastruktuurien kehittämiseksi;

130.  suhtautuu myönteisesti eurooppalaiseen raaka-aineita koskevaan aloitteeseen, raaka-aineita koskevaan innovaatiokumppanuuteen, sen strategiseen täytäntöönpanosuunnitelmaan sekä resurssitehokkuutta koskevaan etenemissuunnitelmaan; korostaa tarvetta puuttua elintärkeiden resurssien, kuten veden, puutteeseen ja kehottaa komissiota jatkamaan työtään kolmeen pilariin – kansainväliset kumppanuudet ja kansainvälinen kauppa, raaka-aineiden tarjonta EU:ssa ja resurssitehokkuus, kierrätys ja uudelleenkäyttö – perustuvan raaka-ainestrategian laatimiseksi; kehottaa komissiota sisällyttämään jätepolitiikkaa koskevat tavoitteet EU:n ohjausjaksoon ja maakohtaisiin suosituksiin sekä kansallisiin uudistusohjelmiin; kehottaa komissiota kehittämään edelleen alakohtaisia resurssitehokkuuden viitearvoja, erityisesti julkisia hankintoja varten; kehottaa komissiota valtavirtaistamaan jätteiden vähentämiseen, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen perustuvaa strategia sekä tarkastelemaan huolellisesti ehdotuksia, joissa ehdotetaan tärkeiden raaka-aineiden rajoittamista; korostaa globaalin sertifiointijärjestelmän merkitystä vaarallisten jätteiden ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromun (SER) ensimmäisessä kierrätyskäsittelyssä; toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa on jo tätä koskevia keruu- ja kierrätysjärjestelmiä; toteaa, että Euroopan kaivannaisteollisuudessa noudatetaan maailman tiukimpia ympäristönormeja ja pyytää komissiota arvioimaan kahden vuoden kuluessa ehdotusta perustaa Euroopan geologinen instituutti; pyytää komissiota ehdottamaan toimia, joilla pyritään yhdenmukaistamaan raaka-aineiden hankintaa koskevat säännöt ja lupamenettelyt EU:ssa; kehottaa jäsenvaltioita, teollisuutta, geologian laitoksia ja komissiota tekemään yhteistyötä raaka-aineiden sijainnin kartoittamisessa;

131.  korostaa mahdollisuuksia, joita biopohjaisempaan talouteen siirtyminen tarjoaa, sillä esimerkiksi metsästä saatavat raaka-aineet voivat olla siinä tärkeässä asemassa pyrittäessä saamaan aikaan uusiutuvaa energiaa ja kestävää teollisuustuotantoa;

132.  vaatii energiatehokkuusdirektiivin ja kansallisten toimintasuunnitelmien, joita tuetaan asianmukaisilla taloudellisilla kannustimilla, pikaista täytäntöönpanoa; kehottaa luomaan ryhmäpoikkeuksen kaikille energiatehokkuusjärjestelmille, joista on ilmoitettu Euroopan komissiolle osana jäsenvaltioiden energiatehokkuuden toimintasuunnitelmia; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi laadittava kunnianhimoisia strategioita, jotta erityisesti olemassa oleva rakennuskanta kunnostetaan vakiintuneiden yhteisten normien mukaiseksi; korostaa, että rahoitusvälineillä voitaisiin edelleen edistää tehokkuustavoitteita; kehottaa komissiota aikaansaamaan uusiutuvalle energialle kustannustehokkaat tukikelpoisuuskriteerit; korostaa, että luotettava, varma ja kohtuuhintainen energiansaanti on Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn kannalta välttämätöntä; korostaa selkeiden pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden merkitystä, jotta yritykset voivat investoida, erityisesti vihreillä teollisuudenaloilla, ja pyytää komissiota ehdottamaan vakaata oikeudellista kehystä vuoteen 2030 ulottuvan Euroopan energia- ja ilmastopolitiikan keskipitkän ja pitkän aikavälin toimia varten, jotta kannustetaan investointeja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan;

133.  toteaa, että ainoastaan EU soveltaa päästökauppajärjestelmää ja että EU:n jäsenvaltioiden lisäksi ainoastaan puolisen tusinaa valtiota, joiden osuus ei ole edes 15:tä prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä, EU mukaan luettuna, noudattaa edelleen Kioton pöytäkirjaa;

134.  kehottaa komissiota laatimaan uusiutuvaa energiaa koskevan teollisuusstrategian, joka kattaa kaikki toimet tutkimuksesta rahoitukseen, jotta turvataan EU:n teknologinen johtoasema uusiutuvan energian alalla;

135.  katsoo, että sekä Euroopan teollisuus että yksittäiset kuluttajat hyötyisivät energiainfrastruktuurin uudenaikaistamisesta, kuten älykkäistä verkoista, jotka auttaisivat maksimoimaan kotimaisen energiapotentiaalin ja integroimaan uusiutuvat energiavarat täydellisesti energiantoimituksiin;

136.  kehottaa komissiota varmistamaan, että seuraavien vuosikymmenten energiansaannille on vankka kehys, jotta taataan investointivarmuus ja turvataan toimenpiteet, joilla kestävyysajattelun mukaista kilpailukykyä voidaan lisätä;

137.  viittaa maailman energiahintojen nykykehitykseen, joka on yhteydessä epätavanomaisiin öljy- ja kaasuvaroihin Yhdysvalloissa sekä Lähi-idän tapahtumiin, ja toteaa, että energian korkea hinta on merkittävä Euroopan teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttava tekijä; korostaa tarvetta analysoida energian hintaan vaikuttavat tekijät; kehottaa komissiota ottamaan tämän huomioon tulevia ehdotuksia antaessaan, kuten se jo tekee vaikutustenarviointiensa yhteydessä; painottaa, että RISE-strategiassa edellytetään johdonmukaisuutta teollisuus-, energia- ja ilmastopolitiikkojen välillä; toteaa, että laskeneet energiahinnat ovat Yhdysvalloissa mahdollistaneet lisäinvestointeja teollisuuteen; viittaa parlamentin päätöslauselmiin kyseisistä investoinneista; korostaa keskeisiä raaka-aineita tuottavien energiavaltaisten teollisuudenalojen valtavaa merkitystä; painottaa, että nämä alat ovat alttiita hiilivuodon riskille ja että siksi on ryhdyttävä erityisiin varotoimiin niiden kilpailukyvyn säilyttämiseksi; pyytää komissiota antamaan suosituksia hiilivuodon riskin ehkäisemiseksi;

138.  pitää valitettavana, että komissio ei ole vahvistanut noudattavansa ennalta varautumisen periaatetta aloilla, joilla käytetään tekniikkaa, jonka ei ole osoitettu olevan riskitöntä;

139.  korostaa, että Etelä-Euroopan valtiot maksavat korkeimman kaasun hinnan Euroopassa, minkä vuoksi teollisuus, erityisesti energiavaltainen teollisuus, joutuu epäedulliseen kilpailuasemaan, ja samalla lisätään hiilivuodon riskiä;

140.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan uudelleen pitkäaikaisten energiasopimusten ehtoja ja tarkastelemaan uudelleen öljyindeksointiin perustuvien hinnoittelumekanismien mukaisia kaasusopimuksia sekä siirtymään siirtokeskuksiin pohjautuvaan hinnoitteluun, mikä lisäisi kilpailua sisämarkkinoilla; pyytää komissiota avustamaan näiden sopimusten uudelleenneuvottelemista koskevien mahdollisuuksien selvittämisessä ja auttamaan siirtymisessä joustavampiin vaihtoehtoihin; katsoo, että näin edistettäisiin tavoitetta parantaa kaasun saatavuutta kaikissa jäsenvaltioissa;

Alueellinen RISE-strategia erityisesti Etelä-Eurooppaa varten

141.  annattaa useiden alueiden välistä teollisuuspoliittista lähestymistapaa, jolla käynnistetään kestävä kasvu supistuvissa talouksissa ja talouksissa, joiden teolliseen pohjaan kohdistuu huomattavia riskejä; korostaa, että on tärkeää ottaa pikaisesti käyttöön tukitoimenpiteitä niillä teollisuudenaloilla, joihin kriisi ja kansainvälinen kilpailu ovat vaikuttaneet pahiten; kannattaa korkean lisäarvon strategiaa alueellisten ja etenkin eteläisten talouksien yhdentämisessä globaaleihin arvoketjuihin; katsoo, että älykästä erikoistumista koskevat strategiat ovat erityisen tärkeitä tässä yhteydessä ja että nykyisiä teollisuuden vahvuuksia on edistettävä innovoinnin lisäämisen ja erikoistumisen avulla; katsoo, että rahoituksen saatavuutta koskevien älykkäiden erikoistumisstrategioiden lisäksi tarvitaan eteläistä investointistrategiaa;

142.  korostaa, että luotonantoa on parannettava kriisijäsenvaltioissa ja katsoo, että voitaisiin ottaa käyttöön Euroopan investointipankin tai kansallisten kehityspankkien rahoittama mikroluotto-ohjelma, jonka avulla pk-yritykset voisivat käsitellä tilauksia;

143.  toteaa, että syrjäinen sijainti vaikuttaa useisiin alueisiin ja että asianmukaisen ja hyvin yhdistetyn infrastruktuurin puute vaikuttaa niiden mahdollisuuksiin kilpailla sisämarkkinoilla ja unionin ulkopuolella; huomauttaa, että tämä on erityisen tärkeää Euroopan tiettyjen eteläisten alueiden kannalta, mutta että myös muut alueet, kuten Euroopan itäiset ja pohjoiset osat – joissa on suuri osa unionin luonnonvaroista – on yhdistettävä paremmin muuhun unioniin; kehottaa komissiota edistämään eteläisten talouksien infrastruktuurin täysimääräistä yhdentämistä erityisesti rautatieliikenteen, energian ja tietotekniikan osalta, ja painottaa, että Verkkojen Eurooppa -välinettä on ohjattava tähän suuntaan; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita varmistamaan riittävästi rahoitusta ja yksinkertaistetut hallinnolliset menettelyt julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien, hankerahoituksen ja hankejoukkolainojen edistämiseksi; pitää valitettavana, että Iberian niemimaata ei ole täysin yhdistetty Euroopan rautatiemarkkinoille ja että tiettyjen Etelä- ja Itä-Euroopan osien tavoin sitä ei ole yhdistetty Euroopan energiamarkkinoihin;

144.  huomauttaa, että eteläisillä alueilla on erinomaiset mahdollisuudet kehittää uusiutuvien energialähteiden strategista alaa; pyytää toimenpiteitä näiden alueiden markkinoiden edistämiseksi, kuten toimia, joilla kannustetaan sellaisten yritysten mikrotuotantoa, jotka haluavat tuottaa omaa sähköä ja myydä jäännösvirtaa verkkoon;

145.  korostaa, että energiatoimitusten monimuotoisuuden lisääntyminen ja kotimaisten resurssien käyttö, mukaan lukien uusiutuva energia, voi olla merkittävässä asemassa eteläisten talouksien elpymisessä; panee merkille, että eteläiset valtiot ovat erittäin riippuvaisia energian tuonnista, joissain tapauksissa yhdestä toimittajasta;

146.  korostaa tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin ja erityisesti joustavien ja mobiilien ratkaisujen merkitystä sille, että teollisuus voi kehittyä myös syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla;

147.  painottaa parhaiden käytäntöjen jakamisen ja markkinoillesaattamismekanismien merkitystä; on tyytyväinen ehdotuksiin lisätä yhteistyötä ja teollista symbioosia sekä kehittää resurssitehokkuuden neuvontapalveluverkostoja; katsoo, että teollisilla symbiooseilla voidaan auttaa tarjoamaan lisäarvoa ja mittakaavaetuja; panee merkille, että Yhdistyneen kuningaskunnan teollisen symbioosin esimerkkiä voitaisiin käyttää mallina muille jäsenvaltioille;

148.  painottaa, että pääomayritysten muuttaminen osuuskunniksi on onnistunut joillain alueilla ja että niillä on varmistettu pitkän aikavälin lähestymistapa, ne on kytketty paikalliseen talouteen ja ne ovat osallistuneet paikalliseen kestävään kehitykseen; panee merkille, että osuuskunnat ovat tärkeä taloudellinen realiteetti EU:ssa, jossa 123 miljoonaa jäsentä omistaa yli 160 000 osuuskuntaa, mukaan lukien yli 50 000 teollisuuden ja palveluiden alan osuuskuntaa, jotka tarjoavat työpaikan 1,4 miljoonalle henkilölle ja joiden osuus on keskimäärin viisi prosenttia kunkin jäsenvaltion bruttokansantuotteesta; katsoo tältä osin, että osuuskuntien liiketoimintamallit olisi myös otettava huomioon ja että niiden erityispiirteet olisi pidettävä mielessä asianmukaisissa EU:n toimintalinjoissa;

149.  katsoo, että Etelä-Euroopan maiden taloudet voivat hyötyä uusista vientimarkkinoista ja että ne sijoittuvat strategisesti erityisesti eteläisen Välimeren markkinoita ajatellen, kun taas Itä-Euroopan maat voivat saada vastaavaa hyötyä uusista vientimarkkinoista Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) maissa; kehottaa vaalimaan yrittäjähenkeä ja Etelä- ja Itä-Euroopasta tulleita maahanmuuttajia perustamaan yrityksiä, joilla on pääsy näille vientimarkkinoille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään liikesuhteita Välimeren etelä- ja pohjoispuolen välillä; on tyytyväinen myös varapuheenjohtaja Antonio Tajanin vierailuihin kasvun elvyttämiseksi;

150.  katsoo, että entistä voimakkaampi keskittyminen alueellisiin teollisiin vahvuuksiin ja klustereihin voisi rakenteellista kehittämistä ajatellen merkitä Euroopan kilpailukyvyn lisääntymistä; vaatii, että tämä otetaan Euroopan tulevassa institutionaalisessa ja rakenteellisessa kehittämisessä oleellisena seikkana huomioon;

o
o   o

151.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1. (2) EUVL C 198, 10.7.2013, s. 45. (3) EUVL C 161, 6.6.2013, s. 35. (4) EUVL C 349 E, 22.12.2010, s. 84. (5) EUVL C 308 E, 20.10.2011, s. 6. (6) EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 31. (7) EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 131. (8) EUVL C 51 E, 22.2.2013, s. 21. (9) EUVL C 264 E, 13.9.2012, s. 59. (10) EUVL C 332 E, 15.11.2013, s. 72. (11) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0387. (12) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0443. (13) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0444. (14) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0088. (15) EUVL C 251 E, 31.8.2013, s. 75. (16) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0201. (17) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0199. (18) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0246. (19) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0301. (20) EUVL C 327, 12.11.2013, s. 82. (21) EUVL C 139, 17.5.2013, s. 11. (22) JOIN(2013)0001, 7.2.2013.