(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – uudelleenlaatiminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0151),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 79 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0080/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Kreikan parlamentin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 18. syyskuuta 2013 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 28. marraskuuta 2013 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(3),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle työjärjestyksen 87 artiklan 3 kohdan mukaisesti osoittaman 20. syyskuuta 2013 päivätyn kirjeen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 87 ja 55 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A7-0377/2013),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä oleva ehdotus ei sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, ja siinä ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset näiden muutosten kanssa niiden asiasisältöä muuttamatta;

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan ja ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositukset;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 341, 21.11.2013, s. 50. (2) EUVL C 114, 15.4.2014, s. 42. (3) EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1.

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 79 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Neuvoston direktiiviin 2004/114/EY(4) ja neuvoston direktiiviin 2005/71/EY(5) olisi tehtävä muutoksia. Mainitut direktiivit olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)  Tällä direktiivillä on tarkoitus vastata mainittujen direktiivien täytäntöönpanokertomuksissa(6) esitettyyn tarpeeseen korjata havaitut puutteet, varmistaa avoimuus ja oikeusvarmuus ja tarjota erilaisille kolmansista maista unioniin tuleville ihmisryhmille yhtenäinen oikeudellinen kehys. Direktiivillä olisi sen vuoksi yksinkertaistettava ja virtaviivaistettava voimassa olevia säännöksiä eri ihmisryhmien osalta yhdessä ja samassa välineessä. Huolimatta siitä, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien ihmisryhmien välillä on eroja, niillä on myös yhteisiä piirteitä, minkä vuoksi niitä on mahdollista käsitellä yhteisessä säädöskehyksessä unionin tasolla. [tark. 1]

(3)  Tällä direktiivillä on tarkoitus edistää Tukholman ohjelman tavoitetta lähentää kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Unionin ulkopuolelta saadaan maahanmuuton kautta erittäin osaavia ihmisiä, ja erityisesti opiskelijoiden ja tutkijoiden kysyntä on kasvussa. Heillä on tärkeä osa muodostettaessa unionin keskeistä voimavaraa – osaamispääomaa – jolla varmistetaan älykäs, kestävä ja osallistava kasvu, ja he edistävät tällä tavoin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista.

(4)  Direktiivien täytäntöönpanokertomuksissa esille tuodut puutteet koskevat lähinnä maahanpääsyn edellytyksiä, oikeuksia, menettelyllisiä takeita, opiskelijoiden pääsyä työmarkkinoille opiskelun aikana, unionin sisäistä liikkuvuutta koskevia säännöksiä ja yhdenmukaisuuden puutetta, joka johtuu siitä, että direktiivien soveltaminen joihinkin ryhmiin, kuten vapaaehtoistyöntekijöihin, vaihto-oppilaisiin ja palkattomiin harjoittelijoihin jätettiin jäsenvaltioille vapaaehtoiseksi. Sittemmin toteutetuissa laajemmissa kuulemisissa on tuotu esiin myös tarve parantaa tutkijoiden ja opiskelijoiden työnhakumahdollisuuksia ja suojella paremmin au paireja ja palkallisia harjoittelijoita, joita voimassa olevat välineet eivät koske.

(5)  Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen asteittaista perustamista varten perussopimuksessa määrätään turvapaikkaa, maahanmuuttoa ja kolmansien maiden kansalaisten oikeuksien suojelua koskevien toimenpiteiden toteuttamisesta.

(6)  Tällä direktiivillä olisi edistettävä myös ihmisten välisiä yhteyksiä ja liikkuvuutta, jotka ovat unionin ulkoisen politiikan tärkeitä osatekijöitä, erityisesti kun on kyse Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvista maista ja unionin strategisista kumppaneista. Direktiivillä on tarkoitus paremmin myötävaikuttaa maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevaan kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan ja liikkuvuuskumppanuuksiin, jotka tarjoavat konkreettiset puitteet jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliselle vuoropuhelulle ja yhteistyölle, myös laillisen sääntöjenmukaisen muuttoliikkeen helpottamisessa ja järjestämisessä. [tarkistus ei koske kaikkia kieliversioita]

(7)  Ulkomaille muuton tämän direktiivin mukaisia tarkoituksia varten olisi edistettävä tietojen ja taitojen kartuttamista ja hankintaa. Se on hyödyksi niin muuttajalle itselleen kuin tämän alkuperämaalle ja vastaanottavalle jäsenvaltiolle sekä parantaa yleisesti ja vahvistaa samalla kulttuurisia yhteyksiä ja lisää kulttuurien keskinäistä ymmärtämystä monimuotoisuutta. [tark. 3]

(8)  Tällä direktiivillä olisi lisättävä unionin houkuttelevuutta paikkana, jossa harjoitetaan tutkimusta ja innovointia, ja parannettava unionin asemaa maailmanlaajuisessa kilpailussa lahjakkuuksista ja siten lisättävä unionin yleistä kilpailukykyä ja kasvua sekä luotava työpaikkoja, joilla edistetään BKT:n kasvua. Unionin avaaminen kolmansien maiden kansalaisille, jotka voidaan päästää maahan tutkimusta varten, on myös osa innovaatiounionilippulaivahanketta. Avoimien työmarkkinoiden luominen unionin tutkijoille ja kolmansista maista tuleville tutkijoille on asetettu keskeiseksi tavoitteeksi myös eurooppalaisella tutkimusalueella (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tieto ja teknologia liikkuvat vapaasti. [tark. 4]

(9)  Olisi helpotettava tutkijoiden maahanpääsyä maahanpääsymenettelyllä, joka ei ole riippuvainen heidän oikeudellisesta asemastaan suhteessa vastaanottavaan tutkimusorganisaatioon eikä edellytä työluvan myöntämistä oleskeluluvan tai pitkäaikaisen viisumin lisäksi. Tämän menettelyn olisi perustuttava tutkimusorganisaatioiden ja jäsenvaltioiden maahanmuuttoviranomaisten väliseen yhteistyöhön siten, että tutkimusorganisaatioille annetaan keskeinen asema maahanpääsymenettelyssä kolmansien maiden tutkijoiden unionin alueelle tulon ja siellä oleskelun helpottamiseksi ja menettelyn nopeuttamiseksi. Samalla säilytetään ennallaan maahanmuuttopolitiikkaa koskevat jäsenvaltioiden toimivaltuudet. Jäsenvaltioiden hyväksymien tutkimusorganisaatioiden olisi voitava allekirjoittaa kolmannen maan kansalaisen kanssa tutkimushankkeen toteuttamista koskeva vastaanottosopimus. Jäsenvaltiot myöntävät vastaanottosopimuksen perusteella luvan, jos maahantulolle ja maassa oleskelulle asetetut edellytykset täyttyvät.

(10)  Koska toimet, joilla voidaan saavuttaa tavoite eli sijoittaa tutkimukseen 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, koskevat suurelta osin yksityistä sektoria, jonka on sen vuoksi palkattava lähivuosina lisää tutkijoita, tämän direktiivin nojalla voidaan hyväksyä niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin tutkimusorganisaatioita.

(11)  Jotta Euroopan unioni olisi houkuttelevampi tutkijoille ja opiskelijoille, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, neuvoston direktiivissä 2003/86/EY(7) määritellyt tutkijoiden ja opiskelijoiden perheenjäsenet olisi päästettävä maahan heidän kanssaan. Heihin olisi sovellettava unionin sisäistä liikkuvuutta koskevia säännöksiä, ja heillä olisi oltava myös pääsy työmarkkinoille. [tark. 5]

(12)  Jäsenvaltioita olisi kannustettava kohtelemaan tohtorintutkinto-opiskelijoita tutkijoina, jos se on tarkoituksenmukaista.

(13)  Tämän direktiivin täytäntöönpano ei saisi kuitenkaan edistää aivovuotoa nousevan talouden maista tai kehitysmaista. Yhteistyössä alkuperämaiden kanssa olisi toteutettava toimia tavoitteena kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan luominen.

(14)  Jotta koko Euroopan asemaa opintojen ja harjoittelun maailmanluokan osaamiskeskuksena voitaisiin edistää, olisi parannettava, yksinkertaistettava ja helpotettava niiden henkilöiden maahantulon ja oleskelun edellytyksiä, jotka haluavat tulla unioniin näitä tarkoituksia varten. Tämä vastaa Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelman(8) tavoitteita, erityisesti eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisen yhteydessä. Jäsenvaltioiden asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön lähentäminen siten, että säännöt olisivat entistä suotuisampia kolmansien maiden kansalaisten kannalta, on osa tätä pyrkimystä. [tark. 6]

(15)  Bolognan julistuksella(9) käynnistetyn Bolognan prosessin laajentaminen ja syventäminen on johtanut korkeakoulujärjestelmien asteittaiseen lähentymiseen osallistuvissa maissa ja muuallakin. Näin siksi, että kansalliset viranomaiset ovat tukeneet opiskelijoiden ja akateemisen henkilöstön liikkuvuutta ja korkea-asteen oppilaitokset ovat integroineet liikkuvuuden opetussuunnitelmiinsa. Tämä on tarpeen saada näkymään parempina opiskelijoihin sovellettavina unionin sisäistä liikkuvuutta koskevina säännöksinä. Eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen tekeminen houkuttelevaksi ja kilpailukykyiseksi on yksi Bolognan julistuksen tavoitteista. Bolognan prosessi on johtanut eurooppalaisen korkeakoulutusalueen perustamiseen. Eurooppalaisen korkeakoulutusalan virtaviivaistaminen on tehnyt Euroopassa opiskelusta houkuttelevampaa opiskelijoille, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia. Useiden kolmansien maiden osallistuminen Bolognan prosessiin ja opiskelijoiden liikkuvuutta edistäviin unionin ohjelmiin edellyttää yhdenmukaistettujen ja yksinkertaistettujen liikkuvuussääntöjen käyttöönottoa näiden maiden kansalaisia varten. [tark. 7]

(16)  Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvilta opiskelijoilta vaadittavien valmentavien opintojen kesto ja muut edellytykset kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

(17)  Selvitys opiskelijan hyväksymisestä johonkin korkea-asteen oppilaitokseen voi olla muun muassa hänen kirjoittautumisensa vahvistava kirje tai todistus.

(18)  Apurahat olisi otettava huomioon arvioitaessa varojen riittävyyttä.

(19)  Jäsenvaltioilla oli mahdollisuus harkita, soveltavatko ne direktiiviä 2004/114/EY vaihto-oppilaisiin, vapaaehtoistyöntekijöihin ja palkattomiin harjoittelijoihin, mutta tämän direktiivin soveltamisalaan kyseisten ryhmien olisi kuuluttava, jotta heidän maahantuloaan ja oleskeluaan voitaisiin helpottaa ja varmistaa heidän oikeutensa. Tätä direktiiviä olisi sovellettava myös au paireihin ja palkallisiin harjoittelijoihin, jotta heidän lailliset oikeutensa ja suojelunsa voitaisiin varmistaa.

(20)  Tämän direktiivin ei tulisi koskea palkallisia harjoittelijoita, jotka tulevat unioniin töihin yrityksen sisäisen siirron yhteydessä, sillä he kuuluvat [yrityksen sisäisistä siirroista annetun direktiivin 2013/xx/EU] soveltamisalaan.

(21)  Koska unionin tasolla ei tällä hetkellä ole säädöskehystä au pairin asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi, direktiiviin olisi otettava säännöksiä, jotka koskevat heidän erityistarpeitaan erityistä suojelua tarvitsevana ryhmänä. Tässä direktiivissä olisi säädettävä edellytyksistä, jotka sekä au pairin että isäntäperheen olisi täytettävä, ja erityisesti heidän välillään tehtävästä sopimuksesta, jossa olisi oltava osana esimerkiksi maksettavan taskurahan suuruus(10).

(22)  Kun maahanpääsyn yleiset ja erityiset edellytykset täyttyvät, jäsenvaltioiden olisi myönnettävä lupa eli pitkäaikainen viisumi ja/tai oleskelulupa määritetyissä aikarajoissa, eikä tätä saisi vaikeuttaa tai estää asettamalla lisävaatimuksia. Jos jäsenvaltio myöntää ainoastaan oleskeluluvan alueellaan ja kaikki maahanpääsyyn liittyvät tämän direktiivin edellytykset täyttyvät, jäsenvaltion olisi myönnettävä kyseiselle kolmannen maan kansalaiselle vaaditut viisumit. [tark. 8]

(23)  Luvissa olisi mainittava kyseisen kolmannen maan kansalaisen asema ja mahdolliset liikkuvuustoimenpiteitä sisältävät unionin ohjelmat. Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa lisätietoja paperilla tai sähköisesti edellyttäen, että tämä ei aiheuta lisäedellytyksiä.

(24)  Tämän direktiivin nojalla myönnettävien lupien eripituisissa voimassaoloajoissa olisi otettava huomioon kunkin ryhmän oleskelun erityisluonne.

(25)  Jäsenvaltioiden olisi tätä direktiiviä sovellettaessa harkittava maksujen poistamista kolmansien maiden kansalaisten maahantulolta ja oleskelulta. Jos jäsenvaltiot voivat periä hakijoilta maksun lupahakemusten käsittelystä. Maksut vaativat kolmansien maiden kansalaisia suorittamaan maksuja, ne olisi suhteutettava oleskelun tarkoitukseen eivätkä ne saisi estää direktiivin tavoitteiden saavuttamista. [tark. 9]

(26)  Tämän direktiivin nojalla kolmansien maiden kansalaisille myönnettävät oikeudet eivät saisi riippua siitä, onko myönnetty lupa muodoltaan pitkäaikainen viisumi vai oleskelulupa.

(27)  Maahanpääsyn käsitteellä tarkoitetaan kolmansien maiden kansalaisten tuloa jäsenvaltioon ja oleskelua siellä tämän direktiivin mukaisia tarkoituksia varten.

(28)  Maahanpääsy tässä direktiivissä säädettyjä tarkoituksia varten voidaan evätä asianmukaisesti perustelluista syistä. Maahanpääsy voidaan yksittäistapauksessa evätä varsinkin, jos jäsenvaltio katsoo tosiseikkoihin perustuvan arvion mukaisesti, että asianomainen kolmannen maan kansalainen on mahdollinen uhka yleiselle järjestykselle, tai turvallisuudelle tai kansanterveydelle. [tark. 10]

(29)  Jos maahanpääsyä koskevan hakemuksen perusteista on epäilyksiä, jäsenvaltioiden olisi voitava vaatia kaiken tarvittavan selvityksen esittämistä, jotta voidaan arvioida hakemuksen johdonmukaisuutta erityisesti hakijan aikomien opintojen tai harjoittelun kanssa tässä direktiivissä säädetyn menettelyn väärinkäytön torjumiseksi.

(30)  Kansallisten viranomaisten olisi annettava kolmansien maiden kansalaisille, jotka hakevat tämän direktiivin nojalla pääsyä jäsenvaltioon, tieto hakemusta koskevasta päätöksestä. Niiden olisi tehtävä se kirjallisesti mahdollisimman pian ja viimeistään 60 päivän kuluessa tai, jos kyseessä on liikkuvuustoimenpiteitä sisältävien unionin ohjelmien piiriin kuuluva tutkija tai opiskelija, mahdollisimman pian ja viimeistään 30 päivän kuluessa hakemuspäivästä lukien. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava hakijalle mahdollisimman pian, mitä lisätietoja ne tarvitsevat hakemuksen käsittelemiseksi. Jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään hallinnollisesta muutoksenhausta päätöksen ollessa kielteinen, kansallisten viranomaisten olisi ilmoitettava hakijalle päätöksestään 30 päivän kuluessa muutoksenhakupäivästä lukien. [tark. 11]

(31)  Olisi helpotettava sellaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja palkallisten harjoittelijoiden unionin sisäistä liikkuvuutta, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia. Tutkijoiden osalta tällä direktiivillä olisi parannettava sääntöjä, jotka koskevat sitä, kuinka pitkäksi ajaksi ensimmäisen jäsenvaltion myöntämän luvan olisi katettava oleskelut toisessa jäsenvaltiossa edellyttämättä uutta vastaanottosopimusta. Opiskelijoiden ja uuden, palkallisten harjoittelijoiden ryhmän tilannetta olisi parannettava antamalla heidän oleskella toisessa jäsenvaltiossa kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen kestäviä jaksoja edellyttäen, että he täyttävät tässä direktiivissä säädetyt yleiset edellytykset. Sellaisiin harjoittelijoihin, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia ja tulevat unioniin yrityksen sisäisen siirron saaneina, olisi sovellettava [yrityksen sisäisistä siirroista annetun direktiivin 2013/xx/EU] mukaisesti erityisiä unionin sisäistä liikkuvuutta koskevia säännöksiä, jotka on laadittu heidän siirtonsa luonteen huomioon ottaen.

(32)  Unionin maahanmuuttosääntöjen ja liikkuvuustoimenpiteitä sisältävien unionin ohjelmien olisi täydennettävä toisiaan paremmin. Tällaisten unionin ohjelmien piiriin kuuluvilla Tutkijoilla, ja opiskelijoilla, vapaaehtoistyöntekijöillä ja harjoittelijoilla, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, olisi oltava oikeus liikkua ensimmäisen jäsenvaltion myöntämän luvan kattamiin perusteella eri jäsenvaltioihin, kunhan täydellinen luettelo kyseisistä jäsenvaltioista on tiedossa ennen unioniin tuloa. Tällaisen luvan olisi annettava heille mahdollisuus liikkua tarvitsematta esittää mitään lisätietoja tai suorittaa mitään muita hakemusmenettelyjä. Jäsenvaltioita kannustetaan helpottamaan vapaaehtoistyöntekijöiden, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, unionin sisäistä liikkuvuutta, jos vapaaehtoisohjelmat kattavat useampia kuin yhden jäsenvaltion. [tark. 12]

(33)  Voidakseen paremmin rahoittaa osan opiskelukustannuksistaan on opiskelijoilla, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, oltava parempi täysimääräinen mahdollisuus päästä työmarkkinoille tässä direktiivissä säädetyin edellytyksin, mikä tarkoittaa vähintään 20:tä tuntia viikossa. Periaatetta, jonka mukaan opiskelijoilla on oikeus päästä työmarkkinoille, olisi noudatettava sovellettava pääsääntönä. Poikkeuksellisissa olosuhteissa jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava ottaa kansallinen työmarkkinatilanteensa huomioon, mutta vaarana ei saa olla, että tämä kumoaa kokonaan oikeuden työhön. [tark. 13]

(34)  Jäsenvaltioiden olisi annettava unionissa valmistuvien opiskelijoiden, jotka aikovat kartoittaa työmahdollisuuksia tai perustaa yrityksen, jäädä alueelleen 12 kuukaudeksi alkuperäisen luvan voimassaolon päättymisen jälkeen;. Tällä tällä tavoin pyritään osaltaan varmistamaan, että hyvin koulutettua työvoimaa on käytössä tulevaisuutta varten, ja osoittamaan kunnioitusta ja arvostusta mainittujen opiskelijoiden työtä ja kokonaispanosta kohtaan. Jäsenvaltioiden olisi annettava tämä mahdollisuus myös tutkijoille, kun he ovat saaneet vastaanottosopimuksessa määritellyn tutkimushankkeen päätökseen. Tästä ei saisi tulle automaattista oikeutta päästä työmarkkinoille tai perustaa yritys. Kyseisiä henkilöitä voidaan 24 artiklan mukaisesti pyytää esittämään todisteita. [tark. 14]

(35)  Tämän direktiivin säännökset eivät vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan säännellä kolmansien maiden kansalaisen maahanpääsyä työntekoa varten.

(36)  Jotta unionista tulisi houkuttelevampi tutkijoille, opiskelijoille, vaihto-oppilaille, harjoittelijoille, vapaaehtoistyöntekijöille ja au paireille, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, on tärkeää varmistaa heille perussopimuksen 79 artiklan mukaisesti oikeudenmukainen kohtelu. Näillä ryhmillä on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/98/EU(11) nojalla oikeus yhdenvertaiseen kohteluun vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisten kanssa. Tutkijoilla, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, olisi säilytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 883/2004(12) määriteltyjen sosiaaliturvan alojen osalta suotuisammat oikeudet yhdenvertaiseen kohteluun vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisten kanssa direktiivin 2011/98/EU nojalla myönnettävien oikeuksien lisäksi. Tällä hetkellä viimeksi mainitussa säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa yhdenvertaista kohtelua sosiaaliturvan alojen, muun muassa perhe-etuuksien, osalta. Tämä rajoittamismahdollisuus voisi vaikuttaa tutkijoihin. Riippumatta siitä, annetaanko unionin lainsäädännössä tai vastaanottavan jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä opiskelijoille, vaihto-oppilaille, vapaaehtoistyöntekijöille, palkattomille harjoittelijoille ja au paireille, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, pääsy työmarkkinoille, heillä olisi oltava yleisesti tarjolla olevien tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan osalta oikeus yhdenvertaiseen kohteluun vastaanottavan jäsenvaltioiden kansalaisten kanssa. [tark. 15]

(37)  Tämä direktiivi ei saisi missään olosuhteissa vaikuttaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1030/2002(13) soveltamiseen.

(38)  Tässä direktiivissä kunnioitetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja perusoikeuksia ja noudatetaan siinä tunnustettuja periaatteita, joihin viitataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa.

(39)  Jäsenvaltioiden olisi pantava tämän direktiivin säännökset täytäntöön sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen katsomatta.

(40)  Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(41)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli kolmansien maiden tutkimusta, opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta tai palkallista harjoittelua, tai vapaaehtoistyötä tai au pairina työskentelyä varten tapahtuvalle kolmansien maiden kansalaisten maahantulolle ja oleskelulle maahanpääsylle asetettavien edellytysten määrittelyä, vaan se voidaan laajuutensa ja vaikutustensa vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön unionin tasolla, joten yhteisö unioni voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(42)  Kunkin jäsenvaltion olisi varmistettava, että yleisön saatavissa on, muun muassa internetin kautta, mahdollisimman kattava ja säännöllisesti päivitettävä tiedosto, johon kootaan tietoja tämän direktiivin nojalla hyväksytyistä tutkimusorganisaatioista, joiden kanssa tutkijat voivat tehdä vastaanottosopimuksen, ja tämän direktiivin nojalla vahvistetuista edellytyksistä ja menettelyistä, jotka koskevat jäsenvaltion alueelle tuloa ja siellä oleskelua tutkimustarkoitusta varten, sekä tietoja tässä direktiivissä määritellyistä oppilaitoksista ja opinnoista, joihin kolmansien maiden kansalaiset voidaan hyväksyä, sekä näitä tarkoituksia varten tapahtuvan maahantulon ja oleskelun edellytyksistä ja siihen liittyvistä menettelyistä.

(42 a)  Kullakin jäsenvaltiolla on velvollisuus ilmoittaa kolmansien maiden kansalaisille säännöistä, joita sovelletaan juuri heidän tapauksessaan, jotta varmistetaan avoimuus ja oikeusvarmuus ja siten kannustetaan heitä tulemaan unioniin. Kaikki menettelyn kannalta merkitykselliset tiedot, kuten opiskelua sekä vaihto- tai tutkimusohjelmia koskeva yleinen dokumentaatio mutta myös hakijoiden oikeuksia ja velvoitteita koskevat erityiset tiedot, olisi sen vuoksi annettava kolmansien maiden kansalaisten kannalta helposti saatavilla ja ymmärrettävissä olevassa muodossa. [tark. 16]

(43)  [Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan (N:o 21) 1 ja 2 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot eivät osallistu tämän direktiivin antamiseen, se ei sido niitä eikä sitä sovelleta niihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.]

(44)  Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin antamiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(45)  Velvollisuus saattaa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi rajoitettava koskemaan ainoastaan niitä säännöksiä, joilla muutetaan aikaisempien direktiivien sisältöä. Velvollisuus saattaa sisällöltään muuttumattomat säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä perustuu aikaisempiin direktiiveihin.

(46)  Tämä direktiivi ei vaikuta liitteessä I olevassa B osassa mainittuihin jäsenvaltioita velvoittaviin määräaikoihin, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja alettava soveltaa niitä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tämän direktiivin tarkoituksena on määrittää:

a)  edellytykset, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa ja oleskelua jäsenvaltioiden alueella yli 90 päivän ajan tapahtuvaa tutkimusta, opiskelua, oppilasvaihtoa, palkallista ja palkatonta harjoittelua, vapaaehtoistyötä tai au pairina työskentelyä varten;

b)  edellytykset, jotka koskevat opiskelijan tai palkallisen harjoittelijan asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa ja oleskelua yli 90 päivän ajan muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, joka ensimmäisenä myöntää tämän direktiivin perusteella kolmannen maan kansalaiselle luvan;

c)  edellytykset, jotka koskevat tutkijan asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa ja oleskelua muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, joka ensimmäisenä myöntää tämän direktiivin perusteella kolmannen maan kansalaiselle luvan.

2 artikla

Soveltamisala

1.  Tätä direktiiviä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka hakevat pääsyä jonkin jäsenvaltion alueelle tutkimusta, opiskelua, oppilasvaihtoa, palkallista tai palkatonta harjoittelua, vapaaehtoistyötä tai au pairina työskentelyä varten.

2.  Tätä direktiiviä ei sovelleta kolmansien maiden kansalaisiin:

a)  jotka oleskelevat jäsenvaltiossa turvapaikanhakijoina tai toissijaisen suojelun tai tilapäisten suojelujärjestelyjen perusteella;

b)  joiden karkottamista on lykätty tosiseikkoihin perustuvista tai oikeudellisista syistä;

c)  jotka ovat oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen yhteisössä käyttäneiden unionin kansalaisten perheenjäseniä;

d)  jotka ovat saaneet pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta 25 marraskuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/109/EY(14) mukaisen pitkään oleskelleen henkilön aseman jäsenvaltiossa ja jotka käyttävät oikeuttaan oleskella toisessa jäsenvaltiossa opiskellakseen tai hankkiakseen ammatillisen koulutuksen;

e)  jotka asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti on määritelty itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi;

f)  joilla itsellään ja joiden perheenjäsenillä on kansalaisuudestaan riippumatta joko unionin ja jäsenvaltioiden välillä tehtyjen sopimusten tai unionin ja kolmansien maiden välillä tehtyjen sopimusten nojalla samanlainen oikeus vapaaseen liikkuvuuteen kuin unionin kansalaisilla;

g)  jotka tulevat unioniin [yrityksen sisäistä siirroista annetun direktiivin 2013/xx/EU] nojalla harjoittelijoiksi yrityksen sisäisen siirron yhteydessä.

3 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

a)  'kolmannen maan kansalaisella' henkilöä, joka ei ole perussopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Euroopan unionin kansalainen;

b)  'tutkijalla' kolmannen maan kansalaista, jolla on tohtorikoulutusohjelmaan pääsyn mahdollistava ylempi korkeakoulututkinto, ja jonka tutkimusorganisaatio valitsee toteuttamaan sellaista tutkimushanketta, johon tavallisesti edellytetään mainittua tutkintoa;

c)  'opiskelijalla' kolmannen maan kansalaista, joka on hyväksytty korkea-asteen oppilaitokseen ja jolle on myönnetty oikeus päästä jäsenvaltion alueelle osallistumaan päätoimisesti kokopäiväiseen opinto-ohjelmaan, joka johtaa kyseisen jäsenvaltion tunnustamaan korkea-asteen tutkintoon, mukaan lukien korkeakoulu- tai tohtorintutkinto; kyseeseen voivat tulla myös tällaiseen koulutukseen valmentavat opinnot kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

d)  'vaihto-oppilaalla' kolmannen maan kansalaista, jolle on myönnetty oikeus päästä jäsenvaltion alueelle osallistumaan hyväksyttyyn opetusohjelmaan keskiasteen oppilaitoksessa osana vaihto-ohjelmaa, jonka asianomaisen jäsenvaltion kyseiseen tarkoitukseen kansallisen lainsäädäntönsä tai hallinnollisen käytäntönsä mukaisesti hyväksymä järjestö järjestää;

e)  'palkattomalla harjoittelijalla' kolmannen maan kansalaista, jolle on myönnetty oikeus päästä jäsenvaltion alueelle osallistumaan palkattomaan harjoitteluun kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

f)  'palkallisella harjoittelijalla' kolmannen maan kansalaista, jolle on myönnetty oikeus päästä jäsenvaltion alueelle osallistumaan harjoitteluun, josta hän saa palkkaa, kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

g)  'vapaaehtoistyöntekijällä' kolmannen maan kansalaista, jolle on myönnetty oikeus päästä jäsenvaltion alueelle osallistumaan tunnustettuun vapaaehtoistyöohjelmaan;

g a)  'vapaaehtoistoiminnan järjestäjällä' järjestöä, joka vastaa vapaaehtoistyöohjelmasta, johon kolmannen maan kansalainen osallistuu. Tällaiset järjestöt ja ryhmät ovat riippumattomia ja vastaavat omasta hallinnostaan, kuten viranomaisten kaltaiset muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Ne toimivat aktiivisesti julkisella tasolla, ja niiden toiminnalla edistetään ainakin osittain julkista etua(15); [tark. 17]

h)  'vapaaehtoistyöohjelmalla' jäsenvaltion tai unionin tunnustamaan ohjelmaan perustuvaa käytännön yhteisvastuuta toteuttavaa ohjelmaa, jolla pyritään yhteisen edun mukaisiin tavoitteisiin voittoa tavoittelematta; [tark. 18]

i)  'au pairilla' kolmannen maan kansalaista, joka vastaanotetaan tilapäisesti jäsenvaltion alueelle perheeseen kevyttä kotitaloustyötä ja lastenhoitoa vastaan parantamaan kielitaitoaan ja isäntämaan tuntemustaan kevyttä kotitaloustyötä ja lastenhoitoa vastaan; [tarkistus ei koske kaikkia kieliversioita]

j)  'tutkimuksella' järjestelmällisesti harjoitettavaa luovaa toimintaa, jonka tavoitteena on esimerkiksi ihmistä, kulttuuria ja yhteiskuntaa koskevan tiedon lisääminen ja tämän tiedon käyttäminen uusien sovellusten kehittämiseen;

k)  'tutkimusorganisaatiolla' julkista tai yksityistä organisaatiota, joka tekee tutkimusta ja jonka jokin jäsenvaltio on tämän direktiivin tarkoitusta varten hyväksynyt lainsäädäntönsä tai hallinnollisen käytäntönsä mukaisesti;

l)  'oppilaitoksella' julkista tai yksityistä oppilaitosta, jonka vastaanottava jäsenvaltio on hyväksynyt ja/tai jonka opinto-ohjelma on hyväksytty läpinäkyvien kriteerien perusteella sen kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaisesti tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi;

l a)  'vastaanottavalla yksiköllä' kansallisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltion alueelle sijoittautunutta oppilaitosta, tutkimusorganisaatiota, yritystä tai ammatillista oppilaitosta, oppilasvaihto-ohjelmasta vastaavaa järjestöä tai järjestöä, joka vastaa vapaaehtoistyöohjelmasta, johon kolmannen maan kansalainen osallistuu, yksikön oikeudellisesta muodosta riippumatta; [tark. 20]

l b)  'isäntäperheellä' perhettä, joka vastaanottaa au pairin väliaikaisesti ja antaa hänen osallistua perheen päivittäiseen elämään jäsenvaltion alueella isäntäperheen ja au pairin välillä tehdyn sopimuksen perusteella; [tark. 21]

m)  'palkalla' missä tahansa muodossa suoritettavaa maksua, joka saadaan vastikkeena suoritetuista palveluista ja jota kansallisen lainsäädännön tai vakiintuneen käytännön mukaisesti pidetään työsuhteen olennaisena osana;

n)  'työnteolla' työnantajan lukuun ja tämän johdon johdolla ja valvonnan alaisena harjoitettua toimintaa, jossa on kyse millaisesta tahansa kansallisen lainsäädännön tai sovellettavan työehtosopimuksen sääntelemästä tai vakiintuneen käytännön mukaisesta työstä; [tark. 22]

n a)  'työnantajalla' sellaista luonnollista henkilöä tai oikeussubjektia, jonka lukuun tai jonka johdolla ja/tai valvonnan alaisena työntekoa ryhdytään harjoittamaan; [tark. 23]

n b)  'perheenjäsenillä' direktiivin 2003/86/EY 4 artiklassa määriteltyjä kolmansien maiden kansalaisia; [tark. 24]

o)  'ensimmäisellä jäsenvaltiolla' jäsenvaltiota, joka tämän direktiivin perusteella ensimmäisenä myöntää kolmannen maan kansalaiselle luvan;

p)  'toisella jäsenvaltiolla' mitä tahansa muuta jäsenvaltiota kuin ensimmäistä jäsenvaltiota;

q)  'liikkuvuustoimenpiteitä sisältävillä unionin ohjelmilla' unionin rahoittamia ohjelmia, joilla edistetään kolmansien maiden kansalaisten liikkumista unioniin;

r)  'luvalla' jäsenvaltion viranomaisten myöntämää oleskelulupaa, jonka perusteella kolmannen maan kansalainen voi laillisesti oleskella kyseisen jäsenvaltion alueella asetuksen (EY) N:o 1030/2002 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, tai pitkäaikaista viisumia;

s)  'pitkäaikaisella viisumilla' lupaa, jonka jäsenvaltio on myöntänyt Schengenin yleissopimuksen 18 artiklan määräysten mukaisesti tai Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltamattomien jäsenvaltioiden tapauksessa kansallisen lain mukaisesti.

4 artikla

Suotuisammat säännökset

1.  Tämä direktiivi ei estä soveltamasta suotuisampia säännöksiä, jotka sisältyvät

a)  kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin, joita unioni tai unioni ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet yhden tai useamman kolmannen maan kanssa; tai

b)  kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin, joita yksi tai useampi jäsenvaltio on tehnyt yhden tai useamman kolmannen maan kanssa.

2.  Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen hyväksyä tai pitää voimassa erityisesti liikkuvuuskumppanuuksien yhteydessä 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27, 28, ja 29, 30, 31, 32, 33 ja 34 artiklan osalta säännöksiä, jotka ovat sen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden kannalta suotuisampia. [tark. 25]

II LUKU

MAAHANPÄÄSY

5 artikla

Periaate

1.  Kolmannen maan kansalaisen maahanpääsyn salliminen tämän direktiivin mukaisesti edellyttää hakemuksen sellaisen asiakirjanäytön tarkistamista, joka osoittaa, että hän täyttää 6 artiklassa sekä tapauksen mukaan 7–14 artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Kun kaikki yleiset ja erityiset maahanpääsyn edellytykset täyttyvät, hakijat ovat oikeutettuja pitkäaikaiseen viisumiin ja/tai oleskelulupaan. Jos jäsenvaltio myöntää oleskeluluvan ainoastaan omalla alueellaan eikä muualla ja kaikki tässä direktiivissä säädetyt maahanpääsyn edellytykset täyttyvät, kyseisen jäsenvaltion on myönnettävä kolmannen maan kansalaiselle vaadittu viisumi.

6 artikla

Yleiset edellytykset

Kolmannen maan kansalaisen, joka hakee maahanpääsyä tämän direktiivin tarkoitusta varten, on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)  hänellä on kansallisen lainsäädännön mukainen voimassa oleva matkustusasiakirja. Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että matkustusasiakirjan voimassaoloaika kattaa vähintään aiotun oleskelun keston;

b)  hänellä on huoltajan antama lupa tai vastaava aiottua oleskelua varten, jos hän on vastaanottavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaan alaikäinen;

c)  hänellä on sairausvakuutus kaikkien niiden riskien varalta, joiden osalta kyseisen jäsenvaltion kansalaiset yleensä on vakuutettu;

d)  häntä ei pidetä uhkana hän ei ole uhka yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle; [tark. 26]

e)  hän esittää jäsenvaltion vaatimuksesta tositteen hakemuksen käsittelystä tämän direktiivin 31 artiklan nojalla perittävän maksun suorittamisesta.

f)  hän osoittaa jäsenvaltion vaatimuksesta, että hänellä on riittävät varat koko oleskeluajalleen toimeentuloaan, harjoitteluaan ja paluumatkaansa varten, rajoittamatta kuitenkaan mahdollisuutta kunkin tapauksen yksilölliseen tutkimiseen. Tätä ei ole tarpeen osoittaa, jos mainittu kolmannen maan kansalainen voi osoittaa saavansa avustusta tai apurahaa, jos hän on saanut isäntäperheeltä sitoumuksen, että se tukee häntä, tai sitovan työtarjouksen taikka jos oppilasvaihto-ohjelmasta vastaava järjestö tai vapaaehtoistyöohjelmasta vastaava järjestö ilmoittaa vastaavansa vaihto-oppilaan tai vapaaehtoistyöntekijän toimeentulosta koko hänen kyseisessä jäsenvaltiossa oleskelunsa ajan. [tark. 27]

7 artikla

Tutkijoita koskevat erityisedellytykset

1.  Kolmannen maan kansalaisen, joka hakee maahanpääsyä tutkimuksen tekemistä varten, on 6 artiklassa säädettyjen yleisten edellytysten lisäksi täytettävä seuraavat edellytykset:

a)  hänellä on esittää 9 artiklan 1 ja 2 kohdan mukainen tutkimusorganisaation kanssa allekirjoitettu vastaanottosopimus;

b)  hänellä on tarvittaessa esittää taloudellista vastuuta koskeva ilmoitus, jonka tutkimusorganisaatio on antanut 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.  Jäsenvaltiot voivat tarkastaa ehdot, joiden perusteella vastaanottosopimus on tehty.

3.  Kun edellytysten on todettu 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten perusteella täyttyneen, tutkijat on päästettävä jäsenvaltion alueelle vastaanottosopimuksen toteuttamiseksi.

4.  Unionin alueelle tutkimusta harjoittamaan haluavien kolmansien maiden kansalaisten hakemukset on otettava tarkasteltavaksi ja käsiteltävä, kun kyseinen kolmannen maan kansalainen oleskelee sen jäsenvaltion alueen ulkopuolella, jonne hän pyrkii.

5.  Jäsenvaltiot voivat Jäsenvaltioiden on kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti hyväksyä hakemuksen tutkittava hakemus, joka on toimitettu kyseisen kolmannen maan kansalaisen jo ollessa niiden alueella. [tark. 28]

6.  Jäsenvaltioiden on päätettävä, tekeekö lupahakemuksen tutkija vai asianomainen tutkimusorganisaatio.

8 artikla

Tutkimusorganisaatioiden hyväksyminen

1.  Tutkimusorganisaation, joka haluaa toimia tässä direktiivissä määritellyn maahanpääsymenettelyn mukaisena tutkijan vastaanottajana, on ensin saatava tätä varten asianomaisen jäsenvaltion hyväksyntä.

2.  Tutkimusorganisaatioiden hyväksymisen on tapahduttava jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä tai hallinnollisessa käytännössä esitettyjen menettelyjen mukaisesti. Julkisten ja yksityisten organisaatioiden on tehtävä hyväksymistä koskevat hakemukset kyseisten menettelyjen mukaisesti, ja hakemusten perustana on tapauksen mukaan oltava kyseisten organisaatioiden virallinen tehtävä tai toiminnan tavoite sekä todisteet siitä, että ne harjoittavat tutkimusta.

Tutkimusorganisaatiolle myönnetyn hyväksynnän on oltava voimassa vähintään viisi vuotta. Jäsenvaltiot voivat poikkeustapauksissa myöntää hyväksynnän lyhyemmäksi ajaksi.

3.  Jäsenvaltiot voivat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti edellyttää tutkimusorganisaatiolta kirjallista sitoumusta siitä, että jos tutkija jää laittomasti jäsenvaltion alueelle, kyseinen organisaatio on vastuussa tutkijan oleskelun ja paluun aiheuttamien julkisiin varoihin kohdistuvien kustannusten korvaamisesta. Tutkimusorganisaation taloudellinen vastuu päättyy viimeistään kuuden kuukauden kuluttua vastaanottosopimuksen voimassaolon päättymisestä.

4.  Jäsenvaltiot voivat säätää, että hyväksytyn organisaation on kahden kuukauden kuluessa asianomaisen vastaanottosopimuksen voimassaolon päättymisestä toimitettava jäsenvaltioiden tätä tarkoitusta varten määräämälle toimivaltaiselle viranomaiselle vahvistus siitä, että työ on suoritettu jokaisessa tutkimushankkeessa, jota varten 9 artiklan mukainen vastaanottosopimus on allekirjoitettu.

5.  Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on julkaistava luettelo tämän direktiivin tarkoitusta varten hyväksytyistä tutkimusorganisaatioista ja päivitettävä luettelo aina kun luetteloihin tehdään muutoksia.

6.  Jäsenvaltio voi muiden toimenpiteiden ohella kieltäytyä uusimasta tutkimusorganisaation hyväksyntää tai päättää peruuttaa sen, jos organisaatio ei enää täytä 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, tai jos hyväksyntä on hankittu vilpillisin keinoin tai jos organisaatio on allekirjoittanut vastaanottosopimuksen kolmannen maan kansalaisen kanssa vilpillisesti tai huolimattomasti. Kun hyväksyntä on evätty tai peruutettu, kyseistä organisaatiota voidaan kieltää hakemasta uutta hyväksyntää enintään viiden vuoden aikana hyväksynnän peruuttamista tai uusimatta jättämistä koskevan päätöksen julkaisupäivästä.

7.  Jäsenvaltiot voivat määritellä kansallisessa lainsäädännössään, mitä seurauksia hyväksynnän peruuttamisesta tai hyväksynnän uusimatta jättämisestä on voimassa oleville 9 artiklan mukaisesti tehdyille vastaanottosopimuksille ja asianomaisten tutkijoiden oleskeluluville.

9 artikla

Vastaanottosopimus

1.  Tutkimusorganisaation, joka haluaa toimia tutkijan vastaanottajana, on allekirjoitettava tämän kanssa vastaanottosopimus edellyttäen, että 6 ja 7 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Vastaanottosopimukseen on sisällytettävä vähintään seuraavat:

a)  tutkimushankkeen nimi ja tarkoitus;

b)  tutkijan sitoumus saattaa tutkimushanke päätökseen;

c)  tutkimusorganisaation vahvistus, että se sitoutuu vastaanottamaan tutkijan, jotta tämä voi saattaa tutkimushankkeen päätökseen;

d)  tutkimushankkeen alkamis- ja päättymispäivä;

e)  tieto tutkimusorganisaation ja tutkijan välisestä oikeussuhteesta;

f)  tieto tutkijan työehdoista.

2.  Tutkimusorganisaatio voi allekirjoittaa vastaanottosopimuksen vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  Organisaation asianomaiset toimielimet ovat hyväksyneet tutkimushankkeen tarkistettuaan ensin seuraavat seikat:

i)  tutkimuksen tavoite, kesto ja toteutukseen tarvittavien varojen saatavuus;

ii)  tutkijan pätevyys tutkimustavoitteiden kannalta; pätevyydestä on oltava osoituksena oikeaksi todistettu jäljennös tutkijan tutkintotodistuksesta 2 artiklan b alakohdan mukaisesti.

3.  Vastaanottosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen tutkimusorganisaatiota voidaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti vaatia antamaan tutkijalle henkilökohtainen ilmoitus siitä, että sillä on taloudellinen vastuu 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista kustannuksista.

4.  Vastaanottosopimus päättyy automaattisesti, kun tutkijaa ei päästetä maahan tai kun tutkimusorganisaation ja tutkijan välinen oikeussuhde purkautuu.

5.  Tutkimusorganisaation on ilmoitettava mahdollisimman nopeasti jäsenvaltion tätä tarkoitusta varten nimeämälle viranomaiselle kaikista seikoista, jotka estävät vastaanottosopimuksen täytäntöönpanon.

10 artikla

Opiskelijoita koskevat erityisedellytykset

1.  Kolmannen maan kansalaisen, joka hakee maahanpääsyä opiskelua varten, on 6 artiklassa säädettyjen yleisten edellytysten lisäksi täytettävä seuraavat edellytykset:

a)  hän osoittaa, että hänet on hyväksytty korkea-asteen oppilaitokseen osallistumaan opinto-ohjelmaan;

b)  hän esittää, jos jäsenvaltio sitä vaatii, tositteen laitoksen vaatimien maksujen suorittamisesta;

c)  hän osoittaa, jos jäsenvaltio sitä vaatii, että hänellä on riittävä kielitaito valitsemansa opinto-ohjelman seuraamiseksi.

2.  Opiskelijoiden, joilla on laitokseen kirjoittautumisen johdosta ilman eri toimenpiteitä sairausvakuutus kaikkien asianomaisen jäsenvaltion kansalaisten osalta yleensä vakuutettujen riskien varalta, katsotaan täyttävän 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn edellytyksen.

11 artikla

Vaihto-oppilaita koskevat erityisedellytykset

1.   Kolmannen maan kansalaisen, joka hakee maahanpääsyä oppilasvaihtoon, on täytettävä 6 artiklassa säädettyjen yleisten edellytysten lisäksi seuraavat edellytykset:

a)  hän täyttää asianomaisen jäsenvaltion asettamat vähimmäis- ja enimmäisikää koskevat vaatimukset;

b)  hän toimittaa todisteen hyväksymisestä keskiasteen oppilaitokseen;

c)  hän toimittaa selvityksen osallistumisesta hyväksyttyyn oppilasvaihto-ohjelmaan, jonka järjestää kyseiseen tarkoitukseen asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädäntönsä tai hallinnollisen käytäntönsä mukaisesti hyväksymä järjestö;

d)  hän toimittaa selvityksen siitä, että vaihto-oppilasjärjestö vastaa hänestä koko hänen oleskelunsa ajan kyseisen jäsenvaltion alueella ja erityisesti hänen oleskelu-, koulunkäynti-, terveydenhoito- ja paluukustannustensa osalta;

e)  hänet majoitetaan koko oleskeluajakseen asianomaisen jäsenvaltion vahvistamia vaatimuksia vastaavaan perheeseen, joka on valittu sen oppilasvaihto-ohjelman sääntöjen mukaisesti, johon hän osallistuu.

2.  Jäsenvaltio voi rajoittaa vaihto-ohjelmaan osallistuvien vaihto-oppilaiden maahanpääsyn vain sellaisten kolmansien maiden kansalaisiin, jotka tarjoavat vastaavan mahdollisuuden myös kyseisen jäsenvaltion kansalaisille. [tark. 29]

12 artikla

Palkattomia ja palkallisia harjoittelijoita koskevat erityisedellytykset [tark. 30]

1.  Kolmannen maan kansalaisen, joka hakee maahanpääsyä palkattomaksi tai palkalliseksi harjoittelijaksi, on täytettävä 6 artiklassa säädettyjen yleisten edellytysten lisäksi seuraavat edellytykset:

a)  hän on allekirjoittanut harjoittelusopimuksen esittää todisteet allekirjoitetusta harjoittelusopimuksesta tai työsopimuksesta, jonka asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tarvittaessa hyväksynyt kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaisesti, ja joka koskee harjoittelua yksityisessä tai julkisessa yrityksessä taikka julkisessa tai yksityisessä ammatillista koulutusta järjestävässä laitoksessa, jonka jäsenvaltio on hyväksynyt kansallisen lainsäädäntönsä tai hallinnollisen käytäntönsä mukaisesti; [tark. 31]

b)  hän osoittaa, jos jäsenvaltio sitä vaatii, että hänen aiempi koulutuksensa, tutkintonsa tai ammattikokemuksensa on sellainen, että hän voi hyötyä työkokemuksesta. [tark. 32]

c)  hän seuraa, jos jäsenvaltio sitä vaatii, perustason kielenopetusta, jotta hänellä olisi riittävä kielitaito harjoittelun suorittamiseen.

Edellä a alakohdassa tarkoitetussa sopimuksessa on kuvailtava harjoitteluohjelma, määritettävä sen kesto, olosuhteet, joissa harjoittelija perehdytetään harjoitteluohjelman suorittamiseen, harjoittelijan työaika, oikeussuhde vastaanottavaan yksikköön ja, jos harjoittelija saa palkkaa, hänelle maksettava palkka.

2.  Jäsenvaltio voi vaatia vastaanottavaa yksikköä vakuuttamaan, että kolmannen maan kansalainen ei täytä olemassa olevaa työpaikkaa.

13 artikla

Vapaaehtoistyöntekijöitä koskevat erityisedellytykset

Kolmannen maan kansalaisen, joka hakee maahanpääsyä vapaaehtoistyöntekijäksi, on täytettävä 6 artiklassa mainittujen yleisten edellytysten lisäksi seuraavat edellytykset:

a)  hän on tehnyt sen järjestön kanssa, joka vastaa asianomaisessa jäsenvaltiossa vapaaehtoistyöohjelmasta tai -hankkeesta, johon hän osallistuu, sopimuksen, josta ilmenevät hänen työtehtävänsä vapaaehtoistyöhankkeen nimi, tarkoitus sekä aloitus- ja päättymispäivä, vapaaehtoistyöntekijän työtehtävät, hänen kyseisiin työtehtäviin perehdyttämiseensä liittyvät edellytykset, hänen työaikansa, varat, joilla katetaan hänen matka-, toimeentulo- ja majoituskulunsa sekä taskurahansa koko hänen oleskelunsa ajan, sekä tarvittaessa koulutus, jota hänelle annetaan työtehtäviensä suorittamista varten; [tark. 33]

b)  hän toimittaa selvityksen siitä, että järjestö, joka vastaa vapaaehtoistyöohjelmasta, johon hän osallistuu, on ottanut vastuuvakuutuksen;

c)  hänelle annetaan, jos vastaanottava jäsenvaltio sitä erityisesti vaatii, tämän jäsenvaltion kieltä, historiaa sekä poliittisia ja yhteiskunnallisia rakenteita koskevat perustiedot.

14 artikla

Au paireja koskevat erityisedellytykset

Kolmannen maan kansalaisen, joka hakee maahanpääsyä au pairina työskentelyä varten, on 6 artiklassa säädettyjen yleisten edellytysten lisäksi täytettävä seuraavat edellytykset:

a)  hänen on oltava yli 17-vuotias mutta alle 30-vuotias tai, tapauskohtaisesti perustelluissa tapauksissa, yli 30-vuotias;

b)  hän toimittaa selvityksen siitä, että isäntäperhe vastaa hänestä koko hänen oleskelunsa ajan kyseisen jäsenvaltion alueella ja erityisesti hänen toimeentulonsa, majoituksensa, terveydenhoitonsa sekä äitiys- ja tapaturmariskien tapaturmariskin osalta; [tark. 34]

c)  hän esittää au pairin ja isäntäperheen välillä tehdyn sopimuksen, jossa määritellään hänen oikeutensa ja velvollisuutensa, mukaan lukien au pairille maksettava taskuraha ja asianmukaiset järjestelyt, jotka mahdollistavat kursseilla käymisen, sekä osallistuminen koskevat päivittäisiin töihin perheessä osallistumiseen käytettävää tuntimäärää, ja jossa esitetään päivittäinen enimmäistuntimäärä, joka voidaan käyttää tällaisiin töihin osallistumiseen, sekä myönnetään au pairille vähintään yksi kokonainen vapaapäivä viikossa ja mahdollistetaan kursseilla käyminen. [tark. 35]

III LUKU

LUVAT JA OLESKELUN KESTO

15 artikla

Luvat

Pitkäaikaisissa viisumeissa ja oleskeluluvissa on oltava otsikko "tutkija", "opiskelija", "vapaaehtoistyöntekijä", "vaihto-oppilas", "palkallinen harjoittelija", "palkaton harjoittelija" tai "au pair". Jos tutkijan tai opiskelijan asemassa olevat kolmansien maiden kansalaiset tulevat unioniin liikkuvuustoimenpiteitä sisältävän unionin ohjelman puitteissa, ohjelma on mainittava luvassa.

Kun lupa ja viisumi on myönnetty, vastaanottava yksikkö on rekisteröitävä akkreditointijärjestelmään tulevien hakemusmenettelyjen helpottamiseksi. [tark. 36]

16 artikla

Oleskelun kesto

1.  Jäsenvaltioiden on myönnettävä tutkijoille lupa, joka on voimassa vähintään vuoden ajan uusittava se, jos 6, 7 ja 9 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät edelleen. Jos tutkimushankkeen on suunniteltu kestävän alle vuoden, lupa on voimassa hankkeen keston ajan.

2.  Jäsenvaltioiden on myönnettävä opiskelijoille lupa, joka on voimassa vähintään vuoden ajan tai, kun opiskelu kestää pidempään kuin vuoden, opiskelun koko keston ajan, ja tarvittaessa uusittava se, jos 6 ja 10 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät edelleen. Jos opiskelujakson on suunniteltu kestävän alle vuoden, lupa on voimassa opiskelun keston ajan. [tark. 37]

3.  Jäsenvaltioiden on myönnettävä vaihto-oppilaille ja au paireille lupa, joka on voimassa oppilasvaihto-ohjelman tai isäntäperheen ja au pairin välisen sopimuksen koko keston ajan mutta kuitenkin enintään vuoden ajan. [tark. 38]

4.  Harjoittelijoille myönnettävän luvan voimassaoloajan on vastattava harjoitteluaikaa, tai se myönnetään enintään vuoden ajaksi. Tämä lupa voidaan poikkeustapauksissa uudistaa ainoastaan yhden kerran oleskeluluvan muodossa ja vain siksi ajaksi, jonka harjoittelija tarvitsee jäsenvaltiossa sen kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaisesti tunnustetun ammattipätevyyden hankkimiseksi, edellyttäen, että luvan haltija täyttää edelleen 6 ja 12 artiklassa säädetyt edellytykset.

5.  Lupamyönnetään vapaaehtoistyöntekijöille korkeintaan yhdeksi vuodeksi. Jos asianomainen ohjelma kestää yli vuoden, voidaan vaadittu lupa myöntää poikkeustapauksissa siten, että sen voimassaoloaika vastaa ohjelman kestoa.

6.  Jos jäsenvaltiot sallivat maahantulon ja oleskelun pitkäaikaisen viisumin perusteella, oleskelulupa on myönnettävä, kun alkuperäistä oleskelua ensimmäisen kerran jatketaan. Jos pitkäaikaisen viisumin voimassaoloaika on lyhyempi kuin oleskelun luvallinen kesto, pitkäaikainen viisumi on korvattava ennen viisumin voimassaolon päättymistä oleskeluluvalla ilman lisämuodollisuuksia.

17 artikla

Lisätiedot

Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa kolmannen maan kansalaisen oleskeluun liittyviä lisätietoja, kuten 27 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisen täydellisen luettelon jäsenvaltioista, joihin tutkija tai opiskelija aikoo on ilmoittanut aikovansa mennä, joko paperilla tai tallentamalla tiedot asetuksen (EY) N:o 1030/2002 4 artiklassa ja sen liitteessä olevan a kohdan 16 alakohdassa tarkoitetussa sähköisessä muodossa. [tark. 39]

IV LUKU

LUPIEN EPÄÄMINEN, PERUUTTAMINEN TAI UUSIMATTA JÄTTÄMINEN

18 artikla

Syyt hakemuksen hylkäämiseen luvan epäämiseen

1.  Jäsenvaltioiden on hylättävä hakemus evättävä lupa seuraavissa tapauksissa:

a)  edellä 6 artiklassa säädetyt yleiset edellytykset ja tai tapaukseen sovellettavat, 7 artiklassa ja 10–16 artiklassa säädetyt erityisedellytykset eivät täyty;

b)  esitetyt asiakirjat on hankittu vilpillisin keinoin, väärennetty tai niitä on muutettu;

c)  vastaanottava yksikkö tai oppilaitos on perustettu ainoastaan maahantulon helpottamista varten;

d)  vastaanottavalle yksikölle on määrätty seuraamuksia kansallisen lainsäädännön mukaisesti työnantajavelvoitteiden rikkomisen ja/tai laittoman työnteon vuoksi tai se ei täytä kansallisessa lainsäädännössä asetettuja sosiaaliturvaan ja/tai verotukseen liittyviä oikeudellisia velvoitteitaan tai se on jättänyt konkurssihakemuksen tai on muuten maksukyvytön;

e)  isäntäperheelle tai, tilanteen mukaan, välittäjäorganisaatiolle, joka on osallistunut au pairin sijoittamiseen, on määrätty seuraamuksia kansallisen lainsäädännön mukaisesti au pair ‑sijoitusten ehtojen ja/tai tavoitteiden rikkomisen ja/tai laittoman työnteon vuoksi.

2.  Jäsenvaltiot voivat hylätä hakemuksen, jos vastaanottava yksikkö näyttää hakemuksen päiväystä välittömästi edeltäneiden 12 kuukauden aikana tarkoituksellisesti lakkauttaneen työpaikat, jotka se yrittää täyttää uudella hakemuksella. evätä luvan seuraavissa tapauksissa:

a)  vastaanottavalle yksikölle on määrätty seuraamuksia kansallisen lainsäädännön mukaisesti työnantajavelvoitteiden rikkomisen ja/tai laittoman työnteon vuoksi tai se ei täytä kansallisessa lainsäädännössä asetettuja sosiaaliturvaan ja/tai verotukseen liittyviä oikeudellisia velvoitteitaan tai se on jättänyt konkurssihakemuksen tai on muuten maksukyvytön;

b)  isäntäperheelle tai, tilanteen mukaan, välittäjäorganisaatiolle, joka on osallistunut au pairin sijoittamiseen, on määrätty seuraamuksia kansallisen lainsäädännön mukaisesti au pair sijoitusten ehtojen ja/tai tavoitteiden rikkomisen ja/tai laittoman työnteon vuoksi;

c)  vastaanottava yksikkö tai oppilaitos on perustettu ainoastaan maahantulon helpottamista varten. [tark. 40]

19 artikla

Syyt luvan peruuttamiseen tai uusimatta jättämiseen

1.  Jäsenvaltioiden on peruutettava lupa tai jätettävä se uusimatta seuraavissa tapauksissa:

a)  luvan haltija ei enää täytä 6 artiklassa säädettyjä yleisiä edellytyksiä eikä häneen sovellettavia 7, 10–14 tai 16 artiklassa säädettyjä erityisedellytyksiä;

ab)   lupa ja esitetyt asiakirjat on hankittu vilpillisin keinoin, väärennetty tai niitä on muutettu;

b)  kolmannen maan kansalainen on maassa muuta tarkoitusta varten kuin sitä, minkä perusteella hänelle on myönnetty lupa oleskeluun;

c)  vastaanottava yksikkö on perustettu ainoastaan maahantulon helpottamista varten;

2.  Jäsenvaltiot voivat peruuttaa luvan tai jättää sen uusimatta seuraavissa tapauksissa:

da)   vastaanottava yksikkö ei täytä kansallisessa lainsäädännössä asetettuja sosiaaliturvaan ja/tai verotukseen liittyviä oikeudellisia velvoitteitaan tai se on jättänyt konkurssihakemuksen tai on muuten maksukyvytön. Jos näin tapahtuu opiskelun ollessa kesken, opiskelijalle on annettava kohtuullisesti aikaa löytää vastaava opinto-ohjelma, jotta hän voi saattaa opiskelunsa päätökseen;

eb)   isäntäperheelle tai, tilanteen mukaan, välittäjäorganisaatiolle, joka on osallistunut au pairin sijoittamiseen, vastaanottavalle yksikölle on määrätty seuraamuksia kansallisen lainsäädännön mukaisesti au pair ‑sijoitusten ehtojen ja/tai tavoitteiden työnantajavelvoitteiden rikkomisen ja/tai laittoman työnteon vuoksi tai se ei täytä kansallisessa lainsäädännössä asetettuja sosiaaliturvaan ja/tai verotukseen liittyviä oikeudellisia velvoitteitaan tai se on jättänyt konkurssihakemuksen tai on muuten maksukyvytön;

c)  vastaanottava yksikkö on perustettu ainoastaan maahantulon helpottamista varten;

d)  isäntäperheelle tai, tilanteen mukaan, välittäjäorganisaatiolle, joka on osallistunut au pairin sijoittamiseen, on määrätty seuraamuksia kansallisen lainsäädännön mukaisesti au pair -sijoitusten ehtojen ja/tai tavoitteiden rikkomisen ja/tai laittoman työnteon vuoksi;

e)  kolmannen maan kansalainen on maassa muuta tarkoitusta varten kuin sitä, jonka perusteella hänelle on myönnetty lupa oleskeluun;

f)  opiskelija ei noudata 23 artiklassa säädettyjä taloudellisen toiminnan aikarajoja; tai hänen opiskelunsa

g)  opiskelijan opiskelu ei edisty kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaisesti hyväksyttävällä tavalla. Kyseinen jäsenvaltio voi peruuttaa luvan tai jättää sen uusimatta tällä perusteella ainoastaan päätöksellä, jossa esitetään oppilaitoksen arvioon perustuvat erityiset syyt, ja oppilaitosta on kuultava opiskelijan edistyksestä, paitsi jos oppilaitos ei vastaa lausuntopyyntöön kohtuullisen ajan kuluessa;

2.  Jäsenvaltiot voivat peruuttaa luvan

h)  yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä kansanterveyteen perustuvista syistä. Yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen perustuvien syiden on perustuttava yksinomaan asianomaisen kolmannen maan kansalaisen omaan käytökseen. Kansanterveyteen perustuvien syiden on perustuttava todellisten riskien objektiiviseen analyysiin, eikä niitä saa soveltaa syrjivästi kyseisen jäsenvaltion kansalaisiin verrattuna.

2 a.  Kun jäsenvaltio peruuttaa luvan jostakin 2 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetusta syystä, kolmannen maan kansalaisella on oikeus jäädä mainitun jäsenvaltion alueelle, jos hän löytää toisen vastaanottavan yksikön tai isäntäperheen saadakseen opiskelunsa tai tutkimustyönsä päätökseen tai sellaista muuta tarkoitusta varten, jonka perusteella lupa on myönnetty. [tark. 41]

20 artikla

Syyt luvan uusimatta jättämiseen

1.  Jäsenvaltiot voivat jättää luvan uusimatta seuraavissa tapauksissa:

a)  lupa ja esitetyt asiakirjat on hankittu vilpillisin keinoin, väärennetty tai niitä on muutettu;

b)  luvan haltija ei enää täytä 6 artiklassa säädettyjä maahantulon ja oleskelun yleisiä edellytyksiä eikä häneen sovellettavia 7, 9 ja 10 artiklassa säädettyjä erityisiä edellytyksiä;

c)  opiskelija ei noudata 23 artiklassa säädettyjä taloudellisen toiminnan aikarajoja tai hänen opiskelunsa ei edisty kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaisesti hyväksyttävällä tavalla.

2.  Jäsenvaltiot voivat jättää luvan uusimatta yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen perustuvista syistä. [tark. 42]

V LUKU

OIKEUDET

21 artikla

Yhdenvertainen kohtelu

1.  Poiketen siitä, mitä direktiivin 2011/98/EU 12 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa säädetään, tutkijoilla ja opiskelijoilla, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisten kanssa asetuksessa (EY) N:o 883/2004 määriteltyjen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ja sosiaaliturvan alojen, kuten perhe-etuuksien, osalta. [tark. 43]

2.  Opiskelijoilla, vaihto-oppilailla, vapaaehtoistyöntekijöillä, palkattomilla harjoittelijoilla ja au paireilla on, siitä riippumatta, sallitaanko heidän tehdä työtä unionin lainsäädännön tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti, oikeus yhdenvertaiseen kohteluun yleisesti tarjolla olevien tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan osalta. [tark. 44]

2 a.  Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla kolmansien maiden kansalaisilla, joille on myönnetty maahantulo- ja oleskelulupa jonkin jäsenvaltion alueelle pitkäaikaisen viisumin perusteella, on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisten kanssa tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien osalta. [tark. 45]

22 artikla

Tutkijoiden opetustyö

Tutkija, joka on päästetty maahan tämän direktiivin nojalla, voi opettaa kansallisessa lainsäädännössä säädetyn mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat määrätä, että opetusta saa antaa enintään tietyn tuntimäärän tai tietyn määrän päiviä.

23 artikla

Opiskelijoiden taloudellinen toiminta

1.  Opiskelijoille on annettava opiskeluun käyttämänsä ajan ulkopuolella oikeus toimia palkattuina työntekijöinä ja heille voidaan antaa oikeus harjoittaa taloudellista toimintaa itsenäisinä ammatinharjoittajina asianomaiseen toimintaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavia sääntöjä ja edellytyksiä noudattaen. Vastaanottavan jäsenvaltion työmarkkinoilla vallitseva tilanne voidaan ottaa huomioon, mutta sitä ei oteta huomioon järjestelmällisesti, sillä tämä saattaisi johtaa opiskelijoiden sulkemiseen työmarkkinoiden ulkopuolelle. [tark. 46]

2.  Jäsenvaltiot myöntävät tarvittaessa opiskelijoille ja/tai työnantajille edeltäkäsin luvan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

3.  Kukin jäsenvaltio vahvistaa tällaisen toiminnan harjoittamiseen sallitun enimmäisajan joko tunteina viikossa taikka päivinä tai kuukausina vuodessa. Enimmäisajan on oltava vähintään 20 tuntia viikossa tai vastaava määrä päiviä tai kuukausia vuodessa.

4.  Jäsenvaltiot voivat vaatia, että opiskelijat ilmoittavat, etukäteen tai muulla tavoin, taloudellisen toiminnan harjoittamisesta kyseisen jäsenvaltion nimeämälle viranomaiselle. Heidän työnantajilleen voidaan myös asettaa velvollisuus ilmoittaa asiasta etukäteen tai muulla tavoin.

24 artikla

Tutkijoiden ja opiskelijoiden työnhaku ja yrittäjyys

1.  Saatuaan tutkimustyönsä tai opiskelunsa jäsenvaltiossa päätökseen kolmansien maiden kansalaisilla on oikeus jäädä jäsenvaltion alueelle 12 18 kuukaudeksi etsimään työtä tai perustamaan yritys, jos 6 artiklan a kohdassa alakohdassa ja c–f kohdassa alakohdassa säädetyt edellytykset edelleen täyttyvät. Kolmansien maiden kansalaisia voidaan aikaisintaan kolmen kuuden kuukauden kuluttua ja viimeistään ennen kuin on kulunut kuusi yhdeksän kuukautta pyytää esittämään todisteet siitä, että he etsivät edelleen työtä tai ovat perustamassa yritystä. Kuuden Yhdeksän kuukauden kuluttua kolmansien maiden kansalaisia voidaan lisäksi pyytää esittämään todisteet, että heillä on todelliset mahdollisuudet työllistyä tai käynnistää yritystoiminta.

2.  Jäsenvaltioiden on tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti myönnettävä lupa asianomaiselle kolmannen maan kansalaiselle ja soveltuvin osin hänen perheenjäsenilleen, jos 6 artiklan a alakohdassa ja c–f alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. [tark. 47]

25 artikla

Tutkijoiden ja opiskelijoiden perheenjäsenet

1.  Poiketen siitä, mitä direktiivin 2003/86/EY 3 artiklan 1 kohdassa ja 8 artiklassa säädetään, perheenyhdistämistä ei saa tehdä riippuvaiseksi siitä, että tutkimusta tai opiskelua varten myönnettyä oleskelua koskevan luvan haltijalla pitäisi olla perustellut mahdollisuudet saada pysyvä oleskeluoikeus, eikä siitä, että tietty oleskelun vähimmäisaika pitäisi olla ylittynyt.

2.  Poiketen siitä, mitä direktiivin 2003/86/EY 4 artiklan 1 kohdan viimeisessä alakohdassa ja 7 artiklan 2 kohdassa säädetään, kyseisissä säännöksissä tarkoitettuja kotoutumisedellytyksiä ja kotouttamistoimenpiteitä voidaan soveltaa vasta sen jälkeen, kun asianomaisille henkilöille on myönnetty oikeus perheenyhdistämiseen.

3.  Poiketen siitä, mitä direktiivin 2003/86/EY 5 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, perheenjäsenten luvat on myönnettävä perheenyhdistämisen edellytysten täyttyessä 90 päivän kuluessa hakemuksen jättämispäivästä ja 60 päivän kuluessa liikkuvuustoimenpiteitä sisältävien unionin ohjelmien piiriin kuuluvien tutkijoiden ja opiskelijoiden, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, perheenjäseniä koskevan alkuperäisen hakemuksen päiväyksestä.

4.  Poiketen siitä, mitä direktiivin 2003/86/EY 13 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, perheenjäsenten lupien voimassaoloajan on oltava saman kuin tutkijalle tai opiskelijalle myönnetyssä luvassa edellyttäen, että tämä on mahdollista heidän matkustusasiakirjojensa voimassaoloaikojen perusteella.

5.  Poiketen siitä, mitä direktiivin 2003/86/EY 14 artiklan 2 kohdan toisessa virkkeessä säädetään, jäsenvaltiot eivät saa soveltaa työmarkkinoille pääsyyn aikarajaa. [tark. 48]

VI LUKU

LIIKKUVUUS JÄSENVALTIOIDEN VÄLILLÄ

26 artikla

Tutkijoiden, opiskelijoiden, vapaaehtoistyöntekijöiden ja palkallisten harjoittelijoiden oikeus liikkuvuuteen jäsenvaltioiden välillä

1.  Kolmannen maan kansalaisen, joka on päästetty maahan tutkijana tämän direktiivin nojalla, on saatava toteuttaa osa tutkimuksestaan toisessa jäsenvaltiossa tässä artiklassa asetetuin edellytyksin.

Jos tutkija oleskelee enintään kuusi kuukautta toisessa jäsenvaltiossa, tutkimus voidaan toteuttaa ensimmäisessä jäsenvaltiossa tehdyn vastaanottosopimuksen perusteella edellyttäen, että tutkijalla on riittävät varat toisessa jäsenvaltiossa eikä häntä pidetä hän ole toisessa jäsenvaltiossa uhkana uhka yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle tai kansanterveydelle.

Jos tutkija oleskelee toisessa jäsenvaltiossa yli kuusi kuukautta, jäsenvaltiot voivat vaatia uutta vastaanottosopimusta tutkimuksen toteuttamiseksi kyseisessä jäsenvaltiossa. Jos jäsenvaltiot edellyttävät lupaa liikkuvuuden harjoittamiseen, tällainen lupa on myönnettävä 30 29 artiklassa määritettyjen menettelyllisten takeiden mukaisesti. Jäsenvaltiot eivät saa vaatia tutkijaa poistumaan alueeltaan lupahakemusten tekemistä varten.

2.  Kolmannen maan kansalaisen, joka on päästetty maahan tämän direktiivin nojalla opiskelijana, vapaaehtoistyöntekijänä tai palkallisena harjoittelijana, on annettava suorittaa osa opiskelustaan, /harjoittelustaan tai vapaaehtoistyöstään toisessa jäsenvaltiossa pidempinä kuin kolmen kuukauden jaksoina mutta enintään kuuden kuukauden jaksoina edellyttäen, että hän on ennen siirtymistään toiseen jäsenvaltioon toimittanut toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat:

a)  voimassaoleva matkustusasiakirja;

b)  osoitus sairausvakuutuksesta kaikkien asianomaisen jäsenvaltion kansalaisten osalta yleensä vakuutettujen riskien varalta;

c)  todiste, että hänet on hyväksytty korkea-asteen oppilaitokseen tai harjoittelijoita tai vapaaehtoistyöntekijöitä vastaanottavaan yksikköön;

d)  todisteet, että hänellä on riittävät varat koko oleskeluajalleen toimeentuloaan, opintojaan ja paluumatkaansa varten.

3.  Toisen jäsenvaltion viranomaisten on ilmoitettava ensimmäisen jäsenvaltion viranomaisille päätöksistään, jotka koskevat opiskelijoiden, vapaaehtoistyöntekijöiden ja harjoittelijoiden liikkuvuutta ensimmäisestä jäsenvaltiosta toiseen. Jäljempänä 32 artiklassa säädettyjä yhteistyömenettelyjä on sovellettava.

4.  Opiskelijana maahan päästetyn kolmannen maan kansalaisen siirtymiset toiseen jäsenvaltioon yli kuudeksi kuukaudeksi voidaan myöntää samoin ehdoin, joita sovelletaan liikkuvuuteen pidemmäksi kuin kolmen kuukauden jaksoksi mutta enintään kuuden kuukauden jaksoksi. Jos jäsenvaltiot edellyttävät, että lupaan harjoittaa liikkuvuutta pidempään kuin kuuden kuukauden jakson ajan tarvitaan uusi hakemus, tällaiset luvat on myönnettävä 29 artiklan mukaisesti.

5.  Jäsenvaltiot eivät saa vaatia opiskelijaa, vapaaehtoistyöntekijää tai harjoittelijaa poistumaan alueeltaan jäsenvaltioiden välistä liikkuvuutta koskevan hakemuksen tekemistä varten. [tark. 49]

27 artikla

Liikkuvuustoimenpiteitä sisältävien unionin ohjelmien piiriin kuuluvien tutkijoiden, vapaaehtoistyöntekijöiden, palkattomien ja palkallisten harjoittelijoiden ja opiskelijoiden oikeudet

1.  Jäsenvaltioiden on myönnettävä tutkijoina, vapaaehtoistyöntekijöinä, palkattomina tai palkallisina harjoittelijoina tai opiskelijoina tämän direktiivin nojalla maahan päästetyille kolmansien maiden kansalaisille, jotka kuuluvat liikkuvuustoimenpiteitä sisältävien unionin ohjelmien piiriin, lupa, joka on voimassa koko sen ajan, jonka heidän oleskelunsa jäsenvaltioissa kestää, jos

a)  täydellinen luettelo jäsenvaltioista, joihin tutkija, vapaaehtoistyöntekijä, palkaton tai palkallinen harjoittelija tai opiskelija aikoo on ilmoittanut aikovansa mennä, on tiedossa ennen tuloa ensimmäiseen jäsenvaltioon;

b)  opiskelijoiden tapauksessa hakija voi esittää todisteet siitä, että hänet on hyväksytty korkea-asteen oppilaitokseen osallistumaan opinto-ohjelmaan;

b a)  vapaaehtoistyöntekijöiden tapauksessa hakija voi esittää todisteet siitä, että hänet on hyväksytty vapaaehtoistoiminnan järjestäjään tai ohjelmaan, kuten eurooppalaiseen vapaaehtoistyöhön, osallistumaan vapaaehtoistoimintaan;

b b)  harjoittelijoiden tapauksessa hakija voi esittää todisteet siitä, että hänet on hyväksytty vastaanottavaan yksikköön.

2.  Ensimmäisen jäsenvaltion, jossa tutkija, vapaaehtoistyöntekijä, palkaton tai palkallinen harjoittelija tai opiskelija oleskelee, on myönnettävä lupa.

3.  Jos täydellistä luetteloa jäsenvaltioista ei ole tiedossa ennen ensimmäiseen jäsenvaltioon tuloa,

a)  tutkijoihin sovelletaan 26 artiklassa säädettyjä edellytyksiä oleskelulle toisessa jäsenvaltiossa enintään kuuden kuukauden jaksojen ajan;

b)  opiskelijoihin, palkattomiin tai palkallisiin harjoittelijoihin ja vapaaehtoistyöntekijöihin sovelletaan 26 artiklassa säädettyjä edellytyksiä oleskelulle toisessa jäsenvaltiossa kolmesta kuuteen kuukautta kestävien jaksojen ajan. [tark. 50]

28 artikla

Perheenjäsenten oleskelu toisessa jäsenvaltiossa

1.  Kun tutkija muuttaa toiseen jäsenvaltioon 26 ja 27 artiklan mukaisesti ja kun perhe on muodostettu jo ensimmäisessä jäsenvaltiossa, perheenjäsenet saavat siirtyä hänen mukanaan toiseen jäsenvaltioon tai seurata häntä sinne.

2.  Kuukauden kuluessa saapumisestaan jäsenvaltion alueelle asianomaisten perheenjäsenten tai tutkijan on tehtävä kansallisen lainsäädännön mukaisesti kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille perheenjäsenen oleskelulupaa koskeva hakemus.

Jos ensimmäisen jäsenvaltion myöntämän perheenjäsenen oleskeluluvan voimassaolo päättyy menettelyn aikana tai ei enää oikeuta haltijaansa oleskelemaan laillisesti toisen jäsenvaltion alueella, jäsenvaltioiden on annettava henkilön oleskella alueellaan myöntämällä tarvittaessa tilapäisiä kansallisia oleskelulupia tai vastaavia lupia, joiden nojalla hakija voi jatkaa laillista oleskeluaan niiden alueella tutkijan kanssa siihen saakka, kun toisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tekevät hakemusta koskevan päätöksen.

3.  Toinen jäsenvaltio voi edellyttää, että kyseiset perheenjäsenet esittävät oleskelulupahakemuksensa yhteydessä

a)  ensimmäisen jäsenvaltion myöntämän oleskeluluvan ja voimassa olevan matkustusasiakirjan tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset sekä viisumin, jos sitä edellytetään;

b)  todisteet siitä, että he ovat oleskelleet ensimmäisessä jäsenvaltiossa tutkijan perheenjäseninä;

c)  todisteet siitä, että heillä on sairausvakuutus, joka kattaa kaikki riskit toisessa jäsenvaltiossa, tai että tutkijalla on tällainen heitä koskeva vakuutus.

4.  Toinen jäsenvaltio voi vaatia tutkijaa esittämään todisteet siitä, että haltijalla on

a)  asunto, jota voidaan pitää vastaavanlaisen perheen tavanomaisena asuntona samalla alueella ja joka täyttää asianomaisen jäsenvaltion yleiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset;

b)  vakaat ja säännölliset varat, jotka riittävät hänen itsensä ja hänen perheenjäsentensä elättämiseen tarvitsematta turvautua kyseisen jäsenvaltion sosiaaliavustuksiin.

Jäsenvaltioiden on arvioitava nämä varat niiden luonteen ja säännöllisyyden perusteella, ja ne voivat ottaa huomioon kansallisten vähimmäispalkkojen ja -eläkkeiden tason sekä asianomaisen henkilön perheenjäsenten lukumäärän.

VII LUKU

MENETTELY JA AVOIMUUS

29 artikla

Menettelylliset takeet ja avoimuus

1.  Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä päätös täydellisestä lupahakemuksesta ja annettava päätös hakijalle kirjallisesti tiedoksi asianomaisen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä vahvistettujen tiedoksiantomenettelyjen mukaisesti mahdollisimman pian ja viimeistään 60 30 päivän kuluttua hakemuksen jättämisestä. tai, Jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään mahdollisuudesta muutoksenhakuun hallintoviranomaisessa, jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä päätös muutoksenhausta viimeistään on kyse liikkuvuustoimenpiteitä sisältävien unionin ohjelmien piiriin kuuluvista tutkijoista ja opiskelijoista, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, 30 päivän kuluttua muutoksenhakupäivästä. [tark. 53]

2.  Jos hakemuksen tueksi esitetyt tiedot ovat puutteelliset, toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava hakijalle, mitä lisätietoja ne tarvitsevat, ja hakemuksen rekisteröidessään annettava hakemuksen täydentämiselle kohtuullinen määräaika. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluminen keskeytyy, kunnes viranomaiset ovat saaneet vaaditut lisätiedot tai asiakirjat. [tark. 54]

3.  Päätös lupahakemuksen hylkäämisestä luvan epäämisestä on annettava asianomaiselle kolmannen maan kansalaiselle tiedoksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti määrättyjen tiedoksiantomenettelyjen mukaisesti. Tiedoksiannon yhteydessä hakijalle on kerrottava mahdollisuuksista muutoksenhakuun ja ilmoitettava kansallinen tuomioistuin tai viranomainen, jolta muutosta voi hakea, sekä muutoksenhakua koskeva määräaika ja annettava kaikki asiaa koskevat käytännön tiedot, jotka helpottavat hakijan oikeuksien käyttämistä. [tark. 55]

4.  Jos hakemus hylätään lupa evätään tai tämän direktiivin mukaisesti myönnetty lupa peruutetaan, asianomaisella on oltava oikeus hakea päätökseen muutosta kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta. [tark. 56]

29 a artikla

Opiskelijoille, oppilaille ja tutkijoille myönnettäviä oleskelulupia tai viisumeja koskeva nopeutettu menettely

Maahanpääsyä koskevan nopeutetun menettelyn käyttöönotosta voidaan tehdä sopimus, jonka mukaan oleskelulupa tai viisumi myönnetään asianomaisen kolmannen maan kansalaisen nimissä. Tämä sopimus tehdään jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, joka vastaa opiskelijoiden, oppilaiden tai tutkijoiden, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, maahantulosta ja oleskelusta, ja oppilaitoksen tai sellaisen oppilasvaihto-ohjelmasta vastaavan järjestön tai tutkimusorganisaation välillä, jonka kyseinen jäsenvaltio on hyväksynyt kyseiseen tarkoitukseen kansallisen lainsäädäntönsä ja hallinnollisen käytäntönsä mukaisesti. [tark. 57]

30 artikla

Avoimuus ja tiedonsaanti

Jäsenvaltioiden on asetettava saataville annettava käyttöön helposti saatavilla ja ymmärrettävissä olevat tiedot tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä, kuten vaadittavien varojen kuukausittaisesta vähimmäismäärästä, oikeuksista, kaikista hakemusta varten tarvittavista asiakirjatodisteista ja sovellettavista maksuista. Jäsenvaltioiden on asetettava saataville tiedot 8 artiklan nojalla hyväksytyistä tutkimusorganisaatioista. [tark. 58]

31 artikla

Maksut

Jäsenvaltiot voivat vaatia hakijoita suorittamaan maksuja maksujen suorittamista tämän direktiivin mukaisesti tapahtuvasta hakemusten käsittelystä. Maksujen suuruus ei Maksut eivät saa vaarantaa olla suuruudeltaan liiallisia tai kohtuuttomia niin, että se estäisi direktiivin tavoitteiden saavuttamista saavuttamisen. Kun kolmannen maan kansalainen suorittaa nämä maksut, hänellä on oltava oikeus saada korvaus maksuista vastaanottavalta yksiköltä tai isäntäperheeltä. [tark. 59]

VIII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

32 artikla

Yhteyspisteet

1.  Jäsenvaltioiden on nimettävä yhteyspisteet, jotka vastaavat 26 ja 27 artiklan täytäntöönpanemiseksi tarvittavien tietojen vastaanottamisesta ja toimittamisesta.

2.  Jäsenvaltioiden on tehtävä asianmukaisesti yhteistyötä 1 kohdassa tarkoitetussa tietojen vaihdossa.

2 a.  Jäsenvaltioiden on helpotettava hakemusmenettelyä siten, että ne antavat kolmansien maiden kansalaisten tehdä hakemuksen ja saattaa menettelyn päätökseen kaikkien jäsenvaltioiden tapauksessa hakijan kannalta sopivimman jäsenvaltion suurlähetystössä tai konsulaatissa. [tark. 60]

33 artikla

Tilastot

Jäsenvaltioiden on toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 862/2007(16) mukaisesti vuosittain ja ensimmäisen kerran viimeistään [...] komissiolle tilastotiedot niiden kolmansien maiden kansalaisten lukumääristä, joille on myönnetty lupia. Lisäksi komissiolle on mahdollisuuksien mukaan toimitettava kansalaisuuden mukaan esitetyt tilastotiedot niiden kolmansien maiden kansalaisten lukumääristä, joiden lupa on edellisen kalenterivuoden aikana uusittu tai peruutettu. Tilastotiedot tutkijoiden perheenjäsenistä, joille on myönnetty maahanpääsy, on toimitettava samalla tavoin.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tilastot on laadittava yhden kalenterivuoden viitejaksoittain ja toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä. Ensimmäinen viitevuosi on […].

34 artikla

Kertomukset

Komissio arvioi tämän direktiivin soveltamista ja toimittaa säännöllisesti ja ensimmäisen kerran viimeistään [viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä] Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta jäsenvaltioissa ja tekee tarvittaessa ehdotuksia sen muuttamisesta.

35 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [kahden vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta]. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Niissä on myös mainittava, että voimassa oleviin lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin sisältyviä viittauksia tällä direktiivillä kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset ja maininnat tehdään.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

36 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivit 2005/71/EY ja 2004/114/EY [tämän direktiivin 35 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa asetettua päivää seuraavasta päivästä], sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioita velvoittavia, liitteessä I olevassa B osassa asetettuja määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

37 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

38 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille perussopimusten mukaisesti.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

A osa

Kumottu direktiivi ja luettelo sen muutoksista

(37 artiklassa tarkoitetut)

B osa

Luettelo määräajoista, joiden kuluessa direktiivit on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä [ja niitä on alettava soveltaa]

(36 artiklassa tarkoitetut)

_____________

LIITE II

Vastaavuustaulukko

(1) EUVL C 341, 21.11.2013, s. 50. (2) EUVL C 114, 15.4.2014, s. 42. (3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. helmikuuta 2014. (4) Neuvoston direktiivi 2004/114/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä (EUVL L 375, 23.12.2004, s. 12). (5) Neuvoston direktiivi 2005/71/EY, annettu 12 päivänä lokakuuta 2005, kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten (EUVL L 289, 3.11.2005, s. 15). (6) COM(2011)0587 lopullinen ja COM(2011)0901 lopullinen. (7) Neuvoston direktiivi 2003/86/EY, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, oikeudesta perheenyhdistämiseen (EUVL L 251, 3.10.2003, s. 12). (8) COM(2011)0567 lopullinen. (9) Eurooppalaisten opetusministereiden yhteinen julistus, 19. kesäkuuta 1999. (10) Euroopan neuvostossa tehdyn, au pair -sijoitusta koskevan eurooppalaisen sopimuksen 8 artikla. (11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/98/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista (EUVL L 343, 23.12.2011, s. 1). (12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1). (13) Neuvoston asetus (EY) N:o 1030/2002, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta (EUVL L 157, 15.6.2002, s. 1). (14) Neuvoston direktiivi 2003/109/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2003, pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta (EUVL L 16, 23.1.2004, s. 44). (15) Komission tiedonanto yhdistysten ja säätiöiden tukemisesta Euroopassa, COM(1997)0241. (16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 862/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista sekä ulkomaisia työntekijöitä koskevien tilastojen laatimisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 311/76 kumoamisesta (EUVL L 199, 31.7.2007, s. 23).