Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2013/0120A(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0093/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0093/2014

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 26/02/2014 - 7.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2014)0141

Hyväksytyt tekstit
PDF 238kWORD 79k
Keskiviikko 26. helmikuuta 2014 - Strasbourg
EY:n ja Indonesian kokonaisvaltaista kumppanuutta ja yhteistyötä koskeva puitesopimus takaisinottoa koskevia kysymyksiä lukuun ottamatta
P7_TA(2014)0141A7-0093/2014

Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. helmikuuta 2014 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Indonesian tasavallan kokonaisvaltaista kumppanuutta ja yhteistyötä koskevan puitesopimuksen tekemisestä takaisinottoa koskevia kysymyksiä lukuun ottamatta (11250/2013– C7-0351/2013 – 2013/0120A(NLE))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (11250/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Indonesian tasavallan kokonaisvaltaista kumppanuutta ja yhteistyötä koskevan puitesopimuksen (14032/2009),

–  ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön sekä Indonesian, Malesian, Filippiinien, Singaporen ja Thaimaan eli Kaakkois-Aasian valtioiden liiton (ASEAN) jäsenvaltioiden välillä 7 päivänä maaliskuuta 1980 tehdyn yhteistyösopimuksen(1) ja siihen myöhemmin lisätyt liittymispöytäkirjat,

–  ottaa huomioon 5. syyskuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta: Eurooppa ja Aasia - strateginen toimintakehys kumppanuuksien edistämistä varten(2),

–  ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2003 antamansa päätöslauselman Indonesian tilanteesta ja erityisesti Acehin ja Papuan provinsseista(3),

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2003 antamansa päätöslauselman Acehista(4),

–  ottaa huomioon 13. tammikuuta 2005 antamansa päätöslauselman Intian valtameren äskettäisestä hyökyaaltokatastrofista(5),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Indonesian tasavallan kokonaisvaltaista kumppanuutta ja yhteistyötä koskevat neuvottelut, joiden käynnistämiselle neuvosto antoi luvan 25. marraskuuta 2004, jotka saatettiin päätökseen kesäkuussa 2007 ja joiden tuloksena syntynyt sopimus allekirjoitettiin 9. marraskuuta 2009,

–  ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2011 allekirjoitetun Euroopan unionin ja Indonesian tasavallan hallituksen välisen sopimuksen tietyistä lentoliikenteen näkökohdista(6),

–  ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman Indonesiasta ja hyökkäyksistä vähemmistöjä vastaan(7),

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman BRICS-maita ja muita nousevia talouksia koskevasta EU:n ulkopolitiikasta: tavoitteet ja strategiat(8),

–  ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2012 annetun neuvoston päätöksen 2012/308/YUTP Euroopan unionin liittymisestä Kaakkois-Aasian ystävyys- ja yhteistyösopimukseen(9),

–  ottaa huomioon Indonesiassa 5. huhtikuuta 2004 ja 20. syyskuuta 2004, Itä-Timorissa 30. elokuuta 1999, 30. elokuuta 2001, 9. huhtikuuta 2007, 30. kesäkuuta 2007 ja 7. heinäkuuta 2012 sekä Acehin maakunnassa 11. joulukuuta 2006 pidettyjä vaaleja koskevat Euroopan parlamentin vaalitarkkailuvaltuuskuntien raportit,

–  ottaa huomioon 27. marraskuuta 2012 annetun Jakartan julkilausuman korruption vastaisten virastojen toimintaperiaatteista,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 ja 100 artiklan, 191 artiklan 4 kohdan ja 207 ja 209 artiklan yhdessä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan väliaikaisen mietinnön (A7-0093/2014)

A.  toteaa, että Euroopan unionin ja Indonesian tasavallan (jäljempänä ”Indonesia”) väliset suhteet on tarkoitus määrittää edellä mainitussa kokonaisvaltaista kumppanuutta ja yhteistyötä koskevassa puitesopimuksessa (jäljempänä ”puitesopimus”);

B.  toteaa, että puitesopimus on ensimmäinen laatuaan Euroopan unionin ja Indonesian välillä ja että sillä pyritään vahvistamaan molemminpuolisesti tärkeää poliittista, taloudellista ja alakohtaista yhteistyötä sekä tiivistämään entisestään kahdenvälistä ja alueellista yhteistyötä maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi;

C.  ottaa huomioon, että puitesopimuksen olennaisina osina vahvistetaan Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjassa ilmaistut arvot ja muut kansainväliset sopimukset, joita sovelletaan kumpaankin osapuoleen, ja sitoutuminen demokratian, hyvän hallinnon ja oikeusvaltion periaatteisiin sekä määräykset, jotka koskevat yhteistyön aloittamista tai laajentamista ihmisoikeuksien, kaupan ja investointien, energian, matkailun, liikenteen ja infrastruktuurin, merien suojelun ja kalastuksen, teollisuuspolitiikan ja pk-yritysten, tietosuojan ja tekijänoikeuksien sekä joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen alalla ja järjestäytyneen rikollisuuden, korruption, rahanpesun sekä terrorismin ja terroristien rahoittamisen torjunnassa;

D.  panee merkille, että Indonesia on maailman neljänneksi väkirikkain maa ja kolmanneksi suurin demokratia ja että maassa on muslimienemmistö ja miljoonia muiden uskontokuntien jäseniä ja se on monietninen, monikielinen ja monikulttuurinen yhteiskunta, jossa on yli 240 miljoonaa asukasta, joista 40 prosenttia on alle 25-vuotiaita ja että maa sijaitsee strategisesti merkittävässä saaristossa, johon kuuluu yli 17 000 saarta 5 400 kilometrin levyisellä itä–länsi-suuntaisella alueella Intian valtameressä ja Tyynessä valtameressä;

1.  pyytää neuvostoa ottamaan huomioon seuraavat suositukset:

   a) panee tyytyväisenä merkille puitesopimuksen, joka on ensimmäinen tämäntyyppinen sopimus EU:n ja Kaakkois-Aasian valtioiden liiton (ASEAN) maiden välillä; katsoo, että sopimus on osoitus siitä, kuinka nopeasti EU:n ja Indonesian suhteiden merkitys on kasvanut, ja odottaa sen avaavan uuden aikakauden kahdenvälisissä suhteissa, jotka perustuvat yhteisiin periaatteisiin, kuten demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksiin sekä tasavertaisuuteen, keskinäiseen kunnioitukseen ja molemminpuoliseen etuun;
   b) korostaa Indonesian 15 vuotta jatkunutta demokraattisten, poliittisten, sosiaalisten ja taloudellisten muutosten prosessia, jota edelsi 33 vuotta kestänyt yksinvaltainen sotilashallinto; toteaa, että Indonesia kaupunkilaistuu nopeasti, että maan (yli 70 miljoonaa henkilöä käsittävä) keskiluokka kasvaa vauhdilla, että maalla on runsaasti luonnonvaroja ja että sen talous on Kaakkois-Aasian suurin (BKT:n kasvu on ollut yli kuusi prosenttia kahtena viime vuotena), että puolet maailmankaupasta kulkee sen merialueen pohjoisreunaa pitkin ja että maan diplomaattinen painoarvo on jatkuvassa kasvussa alueellisilla ja globaaleilla foorumeilla, kuten YK, WTO, Intian valtameren komissio (IOC), G20 sekä Kaakkois-Aasian valtioiden liitto (ASEAN), jonka perustajajäsen ja suurin jäsen Indonesia on; antaa tunnustusta Indonesian merkittävästä roolista laajemmalla alueella;
   c) antaa Indonesialle tunnustusta sen edistymisestä demokraattisen hallinnon kehittämisessä ja sen moniarvoisen yhteiskunnan osoittamasta sitoutumisesta demokratiaan, mikä on nähtävissä vapaina ja oikeudenmukaisina vaaleina, tiedotusvälineiden vapautena, kansalaisyhteiskunnan aktiivisena toimintana, talouden kestävyytenä ja köyhyyden vähentymisenä, koulutuksessa ja muissa vuosituhannen kehitystavoitteiden indikaattoreissa, hyvin kehittyvissä suhteissa naapureihin ja demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamisessa; panee kuitenkin merkille, että jäljellä on suuria haasteita oikeusvaltioasioissa, korruption torjunnassa ja ihmisoikeuksien suojelemisessa ja erityisesti siinä, miten saatetaan vastuuseen henkilöt ja myös sotilaat, jotka ovat rikkoneet ihmisoikeuksia sekä erilaisten vähemmistöjen (uskonnolliset ja etniset vähemmistöt, sukupuolivähemmistöt, homo- ja biseksuaalit sekä transihmiset ja intersukupuoliset (HLBTI)) oikeuksia; korostaa, että kyse on haasteista, joihin voidaan tarttua kansainvälisellä yhteistyöllä, toisin sanoen puitesopimuksen avulla;
   d) huomauttaa, että EU:n ja Indonesian väliset suhteet kaupan ja muilla talousaloilla lisääntyvät nopeasti, mikä johtuu kasvavia ulkomaisia ja kotimaisia investointeja houkuttelevan talouden tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista; ehdottaa, että infrastruktuuria ja yhteyksiä sekä sääntelykehystä olisi pyrittävä parantamaan puitesopimuksen määräysten mukaisella yhteistyöllä, joka koskee kauppaa ja investointeja, verotusta ja tulliasioita, talouspolitiikan vuoropuhelua, ympäristöä, teollisuuspolitiikkaa ja pk-yrityksiä sekä liikennettä, jotta Indonesian talouden potentiaali vapautettaisiin kokonaisuudessaan ja edistettäisiin kestävää kasvua ja vähennettäisiin köyhyyttä sekä unionin jäsenvaltioissa että Indonesiassa;
   e) korostaa, että puitesopimuksella pyritään entisestään lujittamaan EU:n ja Indonesian välisiä suhteita olemassa olevien yhteistyömekanismien rinnalla ja tekemään yhteistyötä puututtaessa globaaleihin haasteisiin, jotka koskevat tasa-arvon, molemminpuolisen kunnioituksen ja edun, demokratian, aktiivisen kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen, oikeusvaltion, hyvän hallintotavan ja ihmisoikeuksien yhteisiä periaatteita, kehittämällä poliittista ja taloudellista yhteistyötä kauppaan, investointeihin, teollisuuspolitiikkaan ja pk-yrityksiin, ympäristöön, ilmastonmuutokseen, energiaan, tieteeseen ja teknologiaan, tekijänoikeuksiin, matkailuun, koulutukseen ja kulttuuriin, maahanmuuttoon sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen, huumeiden salakuljetuksen, lahjonnan, järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan torjuntaan liittyvissä kysymyksissä;
   f) katsoo, että Indonesian ja EU:n suhteita olisi pidettävä strategisina ja että olisi pidettävä säännöllisesti huippukokouksia, jossa tarkastellaan kahdenvälistä ja maailmanlaajuista kehitystä; suosittaa, että Indonesiassa vierailee säännöllisesti korkean tason valtuuskuntia, jotka koostuvat komission puheenjohtajasta, korkeasta edustajasta / komission varapuheenjohtajasta ja Euroopan parlamentin jäsenistä, ja että viisumien myöntämistä ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen pääsyä olisi helpotettava vastavuoroisesti niin, että ihmisten keskinäinen sekä ihmisten ja kansalaisyhteiskunnan välinen vuorovaikutus tiivistyy; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että puitesopimuksen 41 artiklan nojalla perustetaan sekakomitea, jonka on määrä kokoontua enintään kahden vuoden välein vuoroin Indonesiassa ja vuoroin Brysselissä;
   g) kehottaa EU:ta ja Indonesiaa hyödyntämään puitesopimusta täysimääräisesti, jotta ne voivat turvata itselleen geostrategisia etuja, kun kahdenvälisillä, alueellisilla ja monenvälisillä foorumeilla vastataan globaaleihin turvallisuushaasteisiin, joita ovat ilmastonmuutoksen ja joukkotuhoaseiden leviämisen torjunta, terrorismin, korruption, järjestäytyneen rikollisuuden, huumeiden salakuljetuksen, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen, tietosuoja-alan yhteistyö sekä yhteistyön jatkaminen muilla aloilla, ei pelkästään puitesopimukseen kuuluvilla aloilla, kuten katastrofi- ja toimintavalmiudessa, konfliktien ratkaisussa, pienaseita ja kevyitä aseita koskevissa asioissa ja meriliikenteen turvallisuudessa, mukaan lukien merirosvousongelmat;
   h) pitää myönteisenä, että Indonesia ratifioi kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen vuonna 2006 ja että se on ratifioinut äskettäin monia YK:n ihmisoikeusvälineitä, jotka koskevat siirtotyöläisiä, vammaisia henkilöitä, lapsia aseellisissa konflikteissa, sekä lapsikauppaa, ‑prostituutiota ja ‑pornografiaa; odottaa tarvittavia institutionaalisia ja oikeudellisia uudistuksia edellä mainittujen yleissopimusten noudattamiseksi;
   i) arvostaa suuresti Acehissa tehtyä rauhansopimusta ja viimeksi kuluneiden kahdeksan vuoden aikana saavutettua taloudellista kehitystä ja toivoo, että edistyminen voisi jatkua, jotta alue ja sen väestö pääsisivät eroon köyhyydestä;
   j) kiittää Indonesian viranomaisia näiden toteuttamista toimista korruption torjumiseksi, mukaan luettuna korruption lopettamiseksi perustetun komitean tekemä työ; on kuitenkin huolestunut siitä, että korruptio on edelleen laajamittaista Indonesiassa ja haittaa maan kehitystä, vaikka se ratifioi YK:n korruption vastaisen yleissopimuksen vuonna 2006, ja edellyttää siksi puitesopimuksen 35 artiklan mukaisia lisätoimia parhaiden käytäntöjen jakamiseksi korruption torjunnassa, myös unionin jäsenvaltioiden alueelle tai muille lainkäyttöalueille kätketyn omaisuuden takaisin saamisessa, sekä talous- ja rahoitusrikosten torjunnassa;
   k) rohkaisee unionin jäsenvaltioita laajentamaan Indonesian kanssa järjestettävää keskinäistä oikeusapua korruption torjunnassa ja tekemään Indonesian kanssa yhteistyötä kieltämällä turvapaikan tahoilta, jotka ovat syyllistyneet korruptioon ja ihmisoikeusrikkomuksiin;
   l) panee merkille, että vuonna 2004 annettu laki N:o 34 ja vuonna 2009 annettu asetus N:o 22 ovat tärkeitä, sillä niissä säädetään, että kaikki puolustusvoimien liiketoimet ja muu taloudellinen toiminta kuuluu maan hallitukselle; korostaa, että näiden lakien ja asetusten noudattamisella on olennaisen suuri vaikutus demokraattiseen vastuuseen torjuttaessa korruptiota ja suojeltaessa ihmisoikeuksia;
   m) antaa tunnustusta Indonesian roolille sen ohjatessa Balin alueellisen tason ihmisoikeusfoorumia; on kuitenkin huolissaan, koska vuonna 1985 annettu yhdistymistä koskeva laki N:o 8 ja (edellä mainitun lain kumoava) uusi joukko-organisoitumista ja kansalaisjärjestöjä koskeva vuoden 2013 laki N:o 17 (Ormas-lakiesitys) ovat epäjohdonmukaisia; katsoo, että ellei viimeksi mainittua lakia tarkisteta ja muuteta kansainvälisten ihmisoikeusstandardien mukaiseksi, se saattaa asettaa tarpeettomia ja toisinaan vaivalloisia hallinnollisia, oikeudellisia ja taloudellisia rajoituksia kansalaisjärjestöjen toiminnalle ja heikentää siten huomattavasti kansalaisyhteiskunnan valmiuksia toimia Indonesiassa ja rajoittaa yhdistymis-, sanan-, kokoontumis-, ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta, vaikka sen tarkoituksena onkin taata suvaitsevaisuus ja estää yhteiskunnan ryhmiin kohdistuva väkivalta; katsoo tässä yhteydessä, että vuosittain järjestettävä EU:n ja Indonesian välinen ihmisoikeusvuoropuhelu on oikea foorumi näiden asioiden käsittelyä varten;
   n) korostaa, että Indonesiassa toimivien kansallisten ja ulkomaisten yritysten on kehitettävä toimiaan yrityksen yhteiskuntavastuun periaatteiden mukaisesti; panee tyytyväisenä merkille hallituksen vuonna 2012 antaman asetuksen N:o 47 (GR 47/2012), joka koskee rajoitetun vastuun yhtiöiden ympäristövastuuta ja jota sovelletaan yleisesti indonesialaisiin yrityksiin ja joka sisältää sekä kannustimia että seuraamuksia; korostaa kuitenkin tarvetta kehittää valmiutta panna täytäntöön yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat; kehottaa unionia tarjoamaan tarvittavaa teknistä apua puitesopimuksen mukaisesti ja Indonesiaa kehittämään YK:n suuntaviivojen mukaisen oman kansallisen täytäntöönpanosuunnitelmansa; antaa Indonesialle tunnustusta siitä, että se isännöi marraskuussa 2012 kansainvälistä kokousta, joka toteutettiin korruption lopettamiseksi perustetun komitean, YK:n kehitysohjelman ja YK:n huume- ja rikosjärjestö (UNODC) johdolla ja jossa keskusteltiin korruption vastaisten virastojen toimintaperiaatteista;
   o) pitää valitettavana, että julkisen koulutusjärjestelmän opetuksessa on lisätty islamilaisia painotuksia uskonnollisen, etnisen ja kulttuurisen moniarvoisuuden sekä indonesialaisen tunnuslauseen ”Bhineka Tunggal Ika” (moninaisuudessaan yhtenäinen) kustannuksella ja myös laajalle levinnyttä käsitystä siitä, että viranomaisten poliittista päättämättömyyttä puuttua uskonnollisiin ääriliikkeisiin pidetään syynä sille, että uskontokuntien välinen väkivalta ja uskonnollisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten syrjintä ovat lisääntyneet; on edelleen huolissaan väkivallasta, uskonnollisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden, naisten ja HLBTI-ihmisten syrjinnästä tai häirinnästä, jonka perusteena käytetään toisinaan sääntöjä ja asetuksia, jotka liittyvät pornografiaan, kunnianloukkaukseen tai uskonnollisten vähemmistöjen toimintaan,
   p) on erittäin huolissaan uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuvista väkivaltaisuuksista, kuten Ahmadiyya-liikkeen kannattajia ja shiiamuslimeja vastaan tehdyistä iskuista, kirkkojen sulkemisista maan eri osissa sekä syrjivistä säädöksistä ja valtion käytännöistä avioliiton tai syntymän ilmoittamisen tai henkilökorttien laatimisen yhteydessä niitä henkilöitä kohtaan, jotka eivät kuulu yhteenkään kuudesta valtion tunnustamasta uskontokunnasta; kehottaa Indonesian varmistamaan, että maan perustuslaissa taattua uskonnonvapautta kyetään harjoittamaan käytännössä, ja jatkamaan uskonnollisen suvaitsevaisuuden edistämistä; katsoo tässä yhteydessä, että vuosittain järjestettävä EU:n ja Indonesian välinen ihmisoikeusvuoropuhelu on oikea foorumi ja valtion ja julkishallinnon nykyaikaistamista koskeva puitesopimuksen 39 artikla puolestaan sopiva väline näiden asioiden käsittelyä varten;
   q) muistuttaa, että kuolemanrangaistuksen lakkauttaminen on unionin ihmisoikeuspolitiikan keskeinen tavoite; kehottaa Indonesian viranomaisia harkitsemaan kuolemanrangaistuksen lakkauttamista tai ainakin ilmoittamaan, että langetettuja rangaistuksia ei panna täytäntöön; katsoo tässä yhteydessä, että vuosittain järjestettävä EU:n ja Indonesian välinen ihmisoikeusvuoropuhelu on oikea foorumi näiden asioiden käsittelyä varten; kehottaa EU:ta lisäksi luomaan tiiviimmän yhteyden Indonesian kansalaisyhteiskuntaan ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen ja korruption torjumisen edistämiseksi sekä kuolemanrangaistuksen lakkauttamisen kannattamiseksi;
   r) on erittäin huolestunut kidutuksesta ja muista siviiliväestöön kohdistuneista ihmisoikeusrikkomuksista Papuassa ja Länsi-Papuassa, joissa arvioiden mukaan yli 100 000 ihmistä on tapettu viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana; panee tyytyväisenä merkille Papuan kuvernöörin äskettäin antaman ilmoituksen, jonka mukaan Papua avataan ulkomaisille toimittajille ja kansalaisjärjestöille ensimmäistä kertaa vuosiin; kehottaa unionia tarjoamaan Indonesian viranomaisille apua, kuten aiemmin tehtiin Acehin tapauksessa, jotta voidaan kehittää kattava lähestymistapa Papuan tilanteen kohentamiseksi; on edelleen huolissaan turvallisuusjoukkojen ja itsenäisyyttä kannattavien ryhmien välisistä yhteenotoista sekä turvallisuusjoukkojen väitettyjä ihmisoikeusrikkomuksia koskevista hälyttävistä tiedoista sekä siitä, miten puutteellisesti on edistytty koulutuksen, terveydenhuollon, työmahdollisuuksien sekä sanan- ja kokoontumisvapauden harjoittamisen aloilla, jotka ovat papualaisille keskeisen tärkeitä, sekä ympäristön ja luonnonvarojen suojelun sekä kulttuuri-identiteetin vaalimisen alalla; vaatii Indonesian viranomaisia myöntämään EU:n riippumattomille tarkkailijoille vapaan pääsyn alueelle;
   s) antaa Indonesian hallitukselle tunnustusta sen toimista, joilla mahdollistettiin YK:n pakolaisvaltuutetun toimiston toiminta maassa, sillä tämän kautta on autettu turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tilanteen käsittelyä; panee merkille julkisen poliittisen keskustelun merkityksen yhteiskunnan tuen lisäämisessä turvapaikanhakijoille ja pakolaisille; ehdottaa, että Indonesia ja EU panisivat puitesopimuksen 34 artiklan kaikilta osin täytäntöön tehdäkseen yhteistyötä maahanmuuttoasioissa, kuten laillinen ja laiton maahanmuutto ja ihmisten salakuljetus ja ihmiskauppa;
   t) vaatii Euroopan unionia ja Indonesiaa tekemään tiivistä yhteistyötä oikeudellista yhteistyötä koskevan puitesopimuksen 4 artiklan mukaisesti saattaakseen päätökseen joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi vuonna 1948 tehdyn YK:n yleissopimuksen sekä Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön ratifioinnin Indonesiassa;
   u) suhtautuu myönteisesti vuonna 2010 aloitettuun ihmisoikeusvuoropuheluun EU:n ja Indonesian välillä ja ehdottaa, että kansalaisyhteiskunta voi osallistua ja antaa panoksensa kyseiseen vuoropuheluun ja ihmisoikeuksia koskevan kansallisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon;
   v) suhtautuu myönteisesti vuosina 2006, 2008 ja 2010 annettuihin asetuksiin, joilla kielletään naisten sukuelinten silpominen; antaa tunnustusta Indonesian viranomaisten ponnisteluille, kuten kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen ja lapsen oikeuksien yleissopimuksen ratifioinnille sekä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa torjuvan kansallisen komitean (Komnas Perempuan) ja paikallisen kansalaisyhteiskunnan työlle niiden levittäessä tietoa naisten sukuelinten silpomiseen liittyvistä vaaroista; toteaa, että näistä ponnisteluista ja naisten sukuelinten silpomisen kieltävän YK:n päätöslauselman hyväksymisestä huolimatta kyseistä perinnettä harjoitetaan edelleen joissakin Indonesian osissa; kehottaa tässä yhteydessä EU:ta ja Indonesiaa tekemään tiivistä yhteistyötä terveydenhuoltoa koskevan puitesopimuksen 31 artiklan mukaisesti ja hyödyntämään ihmisoikeuksia koskevaa vuoropuhelua vaihtaakseen parhaita käytäntöjä, joiden avulla pyritään torjumaan sukuelinten silpomista ja minimoimaan tällaisista menettelyistä nuorille tytöille ja naisille aiheutuvia terveysriskejä; kehottaa Indonesiaa kaksinkertaistamaan ponnistelunsa lopettaakseen tämän tyttöihin ja naisiin kohdistuvan sukupuoleen perustuvan vakavan väkivallan muodon ja suuren ihmisoikeusloukkauksen;
   w) antaa tunnustusta Indonesialle edistyksestä, jota se on saavuttanut lapsityön pahimpien muotojen poistamista koskevalla kansallisella toimintasuunnitelmallaan sekä lasten hyväksikäytön torjumista koskevalla oikeudellisella kehyksellään;
   x) tunnustaa työväenliikkeen tärkeän aseman vuoropuhelussa sekä hallitusten ja muiden sidosryhmien kanssa käytävissä neuvotteluissa, joiden tarkoituksena on edistää työoloja ja sosiaaliturvaoikeuksia Indonesiassa; suosittelee, että puitesopimuksen säännösten mukaisesti toteutetussa ihmisoikeuksien turvaamiseen ja syrjimättömyyteen pyrkivässä yhteistyössä käsiteltäisiin asioita, jotka liittyvät sukupuolten tasa-arvoon työpaikalla ja sukupuoleen perustuviin palkkaeroihin; pitää tärkeänä erityistoimia, joilla varmistetaan, että kansainväliset työelämän perusnormit pannaan kattavasti täytäntöön ja että naispuoliset työntekijät eivät kohtaa hyväksikäyttöä ja syrjintää, joka ilmenee ylityöllistämisenä ja alipalkkauksena sekä johdon väärinkäytöksinä;
   y) tähdentää, että unionista Indonesiaan suuntautuva vienti on kaksinkertaistunut kuuden viime vuoden aikana ja että sen arvo oli 9,6 miljardia euroa vuonna 2012; toteaa, että kahdenvälisen kaupan arvo oli ainoastaan 25 miljardia euroa, mikä tarkoittaa, että Indonesia on vasta 29.:ksi tärkein unionin kauppakumppani koko maailmassa ja vasta neljänneksi tärkein kyseisellä alueella, vaikka Indonesian osuus ASEANin BKT:sta ja väestöstä on 40 prosenttia; toteaa kuitenkin, että EU:n investoinnit Indonesiaan kasvavat voimakkaasti ja ovat Singaporen jälkeen toiseksi suurimmat suorat ulkomaiset investoinnit maahan ja että tuhat EU:n yritystä on sijoittanut yli tuhat miljardia euroa Indonesiaan ja työllistää 1,1 miljoonaa indonesialaista;
   z) kehottaa Indonesiaa ja EU:ta harkitsemaan vapaakauppasopimusneuvottelujen aloittamista puitesopimuksessa edellytetyn yhteistyön ohella, jotta poistettaisiin asteittain keskeisiä kaupan esteitä keinoina muun muassa WTO:n sääntöjen noudattamista koskevien neuvottelujen vahvistaminen, kansainvälisten normien käyttäminen kaupan teknisten esteiden poistamiseksi, teollis- ja tekijänoikeuksien suojan parantaminen, kaupan alan säännösten avoimuuden lisääminen, tulliyhteistyön kehittäminen ja syrjimättömän investointijärjestelmän edistäminen, jolloin lisättäisiin tavaroiden, investointien, palveluiden ja julkisten hankintojen kauppaa;
   aa) antaa Indonesialle tunnustusta sen kumppanuusponnisteluista EU:n kanssa pyrittäessä kitkemään laitonta puukauppaa ja puutuotteiden kauppaa; panee merkille metsälainsäädännön noudattamista, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen (FLEGT-VPA) allekirjoittamisen EU:n ja Indonesian välillä syyskuussa 2013; panee merkille, että Indonesian puutuotteiden vienti EU:hun kasvoi 114 prosenttia vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä; odottaa mielenkiinnolla puun ja puutuotteiden laillisuuden osoittavien FLEGT-lupien myöntämistä, jotta indonesialaista puuta ja puutuotteita voitaisiin tuoda Euroopan unioniin sitten, kun kumpikin osapuoli on arvioinut, että puutavaran laillisuuden varmistava järjestelmä (TLAS) on riittävän vakaa; odottaa lisäksi, että yhteisillä säännöllisillä arvioinneilla selvitetään asianomaisten toimijoiden valmius panna täytäntöön FLEGT-VPA;
   ab) panee merkille Indonesian ja EU:n keskeisen roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa ottaen huomioon niiden geopoliittisen ja taloudellisen merkityksen sekä alueellisen suuruuden ja väestön koon ja suhtautuu myönteisesti Indonesian kasvavaan rooliin kansainvälisissä ilmastonmuutosneuvotteluissa; antaa Indonesialle tunnustusta sen vuonna 2009 ilmoittamista kunnianhimoisista suunnitelmista leikata päästöjen kasvua ja sen vaatimuksista saada kansainvälistä tukea, jotta maa voisi saavuttaa jopa suurempia vähennyksiä; panee merkille, että metsien hävittäminen ja maankäytön muutokset ovat Indonesian kasvihuonekaasupäästöjen pääasiallisia syitä mutta että kasvavan energia-alan odotetaan ottavan metsänhoito vastuulleen vuoteen 2027 mennessä; kehottaa siksi puitesopimuksen osapuolia välittömästi perustamaan puitesopimuksen energiaa käsittelevän 23 artiklan mukaisesti kahdenkeskisen yhteistyömekanismin, joka voisi olla Indonesiaan vuonna 2011 perustetun Yhdistyneen kuningaskunnan ilmastonmuutosyksikön (UKCCU) kaltainen, energian tarjonnan monipuolistamiseksi kehittämällä uusia ja uusiutuvia energiamuotoja sekä niiden siirtoinfrastruktuureja, jotta uusiutuva energia yhdistettäisiin kysynnän keskuksiin ja jotta saataisiin aikaan järkevää energiankäyttöä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi;
   ac) on vakavasti huolissaan palmuöljyn kysynnän kasvun vaikutuksista Indonesian metsien häviämiseen, koska Indonesia on maailman suurin palmuöljyn tuottaja ja kuluttaja; panee tyytyväisenä merkille, että hallitus päätti vuonna 2011 keskeyttää uusien metsien raivaukset, mutta vaatii poistamaan monet porsaanreiät, jotka tähän asti ovat suuresti vähentäneet kyseisen päätöksen tehoa;
   ad) suhtautuu myönteisesti EU:n ja Indonesian vuonna 2011 allekirjoittamaan ilmailusopimukseen, jossa poistetaan kansalliset rajoitteet kahdenkeskisistä lentopalveluista ja jonka myötä vahvistetaan kokonaisuudessaan EU:n ja Indonesian yhteistyötä; suosittaa lisätoimiin ryhtymistä puitesopimuksen liikennettä koskevan 34 artiklan mukaisesti ja erityisesti tiiviin vuoropuhelun aloittamista merenkulun ja maaliikenteen alalla infrastruktuurien vahvistamiseksi Indonesian saaristossa sekä liikenneturvallisuutta ja saastumisen estämistä koskevien kansainvälisten normien panemiseksi täytäntöön kaikilta osin;
   ae) ilmaisee huolensa vuosittain toistuvista metsäpaloista, joista pääasiassa syytetään palmuöljyviljelmiä, hakkuuyrityksiä ja maata metsän istutusta varten raivaavia maanviljelijöitä ja jotka lisäävät maapallon lämpenemistä ja tekevät Indonesiasta yhden suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista; panee tyytyväisenä merkille Indonesian hallituksen lupauksen ratifioida rajat ylittävän savusumun aiheuttamaa saastumista koskevan ASEANin sopimuksen viimeistään ensi vuoden alkupuolella ja vaatii viranomaisia viipymättä ryhtymään pikaisesti tehokkaampiin ennaltaehkäiseviin toimiin;
   af) panee merkille, että matkailu kuuluu Indonesian talouden tärkeimpiin aloihin; korostaa tässä yhteydessä, että puitesopimuksen 17 artikla tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tietojenvaihtoon ja parhaiden käytäntöjen laatimiseen siitä, miten voitaisiin maksimoida Indonesian luonnon- ja kulttuuriperinnön potentiaali ja vähentää kielteisiä vaikutuksia, kuten ilmansaasteita ja meren ekosysteemille aiheutuvia vahinkoja, jotta kehitettäisiin kestäviä matkailumalleja ja lisättäisiin matkailun myönteistä panosta ottaen samalla huomioon paikallisyhteisöjen edut;
   ag) panee merkille, että ihmisten välistä vuorovaikutusta Indonesian ja EU:n välillä on toteutettu Erasmus Mundus II -ohjelman kautta, josta myönnettiin 200 apurahaa vuosina 2008–2010; antaa tunnustusta sille, että komissio kaavailee työpajoja ja seminaareja, jotta indonesialaiset pk-yritykset oppisivat ymmärtämään paremmin kansainvälisiä standardeja ja laatuvaatimuksia ja saisivat niistä lisätietoja; pyytää kuitenkin lisäämään entisestään opiskelijoiden ja akateemisesti koulutetun henkilöstön vaihtoa ja laatimaan säännöllisesti tarjottavia koulutusohjelmia puitesopimuksen koulutusta ja kulttuuria koskevan 25 artiklan mukaisesti, vaihtamaan matkailualaa sekä yrittäjyyttä ja kieliä koskevaa taitotietoa ja parhaita käytäntöjä; kehottaa Indonesiaa ja EU:ta tässä yhteydessä lisäksi ottamaan selvää viisumivapauteen liittyviä toimenpiteitä koskevien neuvottelujen aloittamisesta helpottaakseen ihmisten välistä vuorovaikutusta;
   ah) panee merkille, että EU antoi vuosina 2007–2013 noin 400 miljoonaa euroa kehitysapua Indonesialle; toteaa, että vuonna 2014 Indonesia ei enää voi saada tukea monivuotisista maaohjelmista (MIP), koska se on saavuttanut alemman keskitulotason maan aseman, mutta se hyötyy edelleen EU:n yleisestä tullietuusjärjestelmästä; kehottaa siksi Indonesiaa jatkamaan etusijalle asetettujen ja aiemmin monivuotisista maaohjelmista tukea saaneiden politiikan alojen täytäntöönpanoa; näitä ovat koulutus, kauppa ja investoinnit, lainvalvonta ja oikeus, yleisten valmiuksien kehittäminen ja ilmastonmuutos; katsoo, että puitesopimuksen mukaisella kahdenkeskisellä yhteistyöllä – yhdistettynä Euroopan investointipankin myöntämään rahoitukseen – ja muilla mahdollisilla taloudellisilla yhteistyösopimuksilla on vastaisuudessa olennaisen tärkeä asema tällaisten painopistealojen edistämisessä Indonesiassa;
   ai) ehdottaa, että Indonesia ja EU määrittävät yhteistyöaloja puitesopimuksen säännösten puitteissa Indonesian taloudellisen yleissuunnitelman (MP3EI) panemiseksi paremmin täytäntöön vaihtamalla julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden taitotietoa ja parhaita käytäntöjä ja että ne tekevät tiivistä yhteistyötä puuttuakseen voittojen siirtoon, veronkiertoon ja käynnistääkseen verotusta koskevan automaattisen tietojenvaihdon osana Indonesian ja joidenkin EU:n jäsenvaltioiden G20-velvoitteita;
   aj) kehottaa EU:ta tukemaan puitesopimuksen mukaisesti Indonesian julkisen hallinnon modernisointiponnisteluja, ja erityisesti valmiuksien kehittämistä poliittista suunnittelua ja täytäntöönpanoa varten ja oikeudellisten ja lainvalvontalaitosten vahvistamista;
   ak) kehottaa unionia ja Indonesiaa yhteistyöhön pantaessa täytäntöön luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus (CITES), ja kehottaa säilyttämään ja hallinnoimaan kestävällä tavalla luonnonresursseja ja biologista monimuotoisuutta, kuten metsä-, meri- ja kalaresursseja; ilmaisee huolensa yksityisen sektorin yhä suuremmassa määrin harjoittamasta metsien hävittämisestä palmuöljy- ja kumiviljelmiä varten ja monokulttuurin vaaroista;
   al) panee tyytyväisenä merkille Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen ratifioinnin Indonesiassa ja kehottaa EU:ta myöntämään tukea institutionaalisiin ja muihin uudistuksiin, joita alueella tarvitaan kyseisen yleissopimuksen noudattamiseksi ja meriturvallisuuden lisäämiseksi;
   am) pitää myönteisenä puitesopimusta, joka osoittaa EU:n ja Indonesian siteiden kasvavan merkityksen ja avaa uuden kauden kahdenkeskisissä suhteissa vahvistaen poliittista, taloudellista ja alakohtaista yhteistyötä monilla politiikan osa-alueilla ja helpottaa kauppaa ja investointivirtoja ja henkilökohtaisia kontakteja myös EU:n ja ASEANin välisissä aloitteissa sekä antaa mahdollisuuden lisätä Indonesian ja EU:n välistä yhteistyötä, jolla pyritään vastaamaan globaaleihin haasteisiin ja täydennetään muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa jo tehtävää yhteistyötä, jossa kummallakin on yhä tärkeämpi asema; korostaa, että kahden- ja monenvälisellä yhteistyöllä voidaan tukea konfliktien ratkaisemista alueellisella ja globaalilla tasolla sekä tehostaa varallisuuden palauttamista ja terrorismin, piratismin, järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun ja veroparatiisien torjuntaa; pitää siksi myönteisenä, että kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet puitesopimuksen, joka allekirjoitettiin jo vuonna 2009;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL L 144, 10.6.1980, s. 2.
(2) EUVL C 272 E, 13.11.2003, s. 476.
(3) EUVL C 68 E, 18.3.2004, s. 617.
(4) EUVL C 87 E, 7.4.2004, s. 528.
(5) EUVL C 247 E, 6.10.2005, s. 147.
(6) EYVL L 264, 8.10.2011, s. 2.
(7) EUVL C 33 E, 5.2.2013, s. 201.
(8) EUVL C 239 E, 20.8.2013, s. 1.
(9) EUVL L 154, 15.6.2012, s. 1.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö